1   

 

 

   

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kymenlaakson palveluverkkoselvitys 

Luonnos 25.3.2013 

2  

Kymenlaakson palveluverkkoselvitys 

Sisältö Kymenlaakson aluerakenteen yleispiirteet ....................................................................................................................................................................................... 3 

Kymenlaakso 2030 ............................................................................................................................................................................................................................. 5 

Väestö ja työpaikat ............................................................................................................................................................................................................................ 7 

Kymenlaakson väestösuunnite .................................................................................................................................................................................................. 7 

Työpaikkarakenne ............................................................................................................................................................................................................................. 9 

Pendelöinti Kymenlaakson kuntien välillä v.2010 ja maakuntien välillä v. 2009 ............................................................................................................................ 10 

Keskusverkko ................................................................................................................................................................................................................................... 12 

Keskustat ja taajamat ...................................................................................................................................................................................................................... 14 

Palvelut ............................................................................................................................................................................................................................................ 18 

Kaupalliset palvelut ..................................................................................................................................................................................................................... 18 

Julkiset palvelut ........................................................................................................................................................................................................................... 20 

Palveluiden saavutettavuustarkastelut ....................................................................................................................................................................................... 22 

Rajanylitykset Kymenlaaksossa ja venäläisten matkailu ................................................................................................................................................................. 28 

Arvioita matkustajamäärien kehityksestä ................................................................................................................................................................................... 28 

1. Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy .................................................................................................................................................................................... 28 

2. Sisäasiainministeriö ................................................................................................................................................................................................................. 32 

3. Liikenne‐ ja viestintäministeriö ............................................................................................................................................................................................... 38 

 

 

 

3  

Kymenlaakson aluerakenteen yleispiirteet Kymenlaakso on aluerakenteeltaan tiivis maakunta.  Etäisyydet maakuntakeskuksiin, Kotkaan ja Kouvolaan ovat hyvät lähes koko maakunnan alueelta.  Kuntakeskukset ja kuntien alakeskukset ovat palvelurakenteeltaan monipuolisia.  Työssäkäynti‐ ja palveluetäisyydet ovat kohtuullisia.  Myös vapaa‐ajan alueet, Pohjois‐Kymenlaakson järvi‐ ja metsäalueet sekä Etelä‐Kymenlaakson saaristo ja merialue, ovat helposti useimpien ulottuvilla. 

Rakennemuutos on muokkaamassa työvoimavaltaisen suurteollisuuden ja satamien hallitsemaa elinkeinomaisemaa kohti pien‐ ja keskisuuren teollisuuden yksiköitä, monipuolisia palvelukeskittymiä ja Venäjän rajan ja kasvavan matkailun edellyttämiä yksiköitä ja rakenteita.  

Asumiselle ja elinkeinotoiminnalle kohtuulliset etäisyydet tarjoavat monipuolisia sijoittumismahdollisuuksia kaupunkitaajamista maaseudun kyliin. 

4  

_̂_̂

_̂

_̂

_̂

_̂

_̂

_̂

_̂

_̂

_̂_̂

_̂

_̂

_̂

_̂

_̂

_̂

_̂

_̂

_̂

_̂_̂

_̂

_̂

_̂

_̂

_̂

_̂

_̂_̂

_̂

_̂

Hamina

Kotka

Kouvola

KYMENLAASO 2030_̂ matkailukohde

matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue

matkailun vetovoima-alue

! ! ! ! ! ! !

! ! ! ! ! ! !

! ! ! ! ! ! ! viher-,virkistys-ja luontomatkailuvyöhyke

kansallispuisto

"/ maakuntakeskuspalvelut

!. kaupunkikeskuspalvelut

!( palvelukeskittymä/piste

keskusta

kehittyvä vyöhyke

!(t teollinen keskittymä

!(s satama / logistiikkakeskus

!(r rajatoimintakeskus

moottori-/kaksiajoratainentie

radat

radat yhteystarve

laivaväylät

kanava

vesiliikenteen yhteystarve

Kymenlaakso

Vesistö

 

 

 

 

 

 

 

  

 

5  

Kymenlaakso 2030 Kymenlaakson maakuntaohjelma 2011–2014 kuvaa aluerakenteen visiota 3020 otsikolla ”Kymenlaakson aluerakenne 2030 – Tiivistä, täydennä, pitäydy ja valitse”: 

Suurimmissa keskuksissa rakenteen tiivistämisestä saadaan eniten hyötyjä. Kun tehokkuutta nykyrakenteen sisällä ei voida parantaa, täydennetään aluerakennetta olemassa olevien palvelujen lähelle. Jos kasvu on voimakasta, pitäydytään laajentamaan aluerakennetta suurimpien taajamien väliin, mikä mahdollistaa mm. joukkoliikennepalvelujen parantamisen.  

Kymenlaakson aluerakenne 2030 edellyttää tehokasta nykyisen rakenteen kehittämistä. Ekotehokkuus on alueidenkäytön suuntaamisessa keskeinen tekijä. Tähän liittyy myös nykyisen rautatieliikenteen kehittäminen kauko‐ ja lähiliikenteessä sekä vielä pidemmän aikavälin varautuminen uusiin rautatielinjoihin.  Aluerakenne tukeutuu Kouvolan ja Kotkan maakuntakeskuspalveluihin sekä Haminan, Kausalan, Karhulan, Kuusankosken, Myllykosken ja Inkeroisten kaupunkikeskuspalveluihin. Näiden lisäksi pienemmät palvelukeskittymät/pisteet täydentävät kokonaisuutta. Kouvola–Kotka, Kouvola–Lahti ja E18 kehitysvyöhykkeet muodostavat erilaisista helmistä koostuvan nauharakenteen. Palvelurakenne on kuitenkin nykyistä keskittyneempi.  Kouvola–Kotka, Kouvola–Lahti ja E18 vyöhykkeet yhdessä Lappeenranta–Imatra alueen kanssa palvelevat Venäjälle/Venäjältä  suuntautuvaa elinkeinotoimintaa, kuljetuksia ja matkailua. Yhdyskuntarakenne, kaupunki‐ ja maaseutuolosuhteet ja kansainvälinen ilmapiiri monipuolistavat yritystoimintaa. Maakunnan muutoksiin sopeutuva kulttuuri tulee säilyttää.  Edellä kuvattuja aluerakenteen osia yhdistävät hyvät liikenneyhteydet. Erityisesti korostuvat kansainväliset yhteydet, jotka palvelevat Kaakkois‐ ja Etelä‐Suomen yhteyksiä Eurooppaan ja Venäjälle.  Aluerakenne 2030 pystyy vastaamaan erilaisiin haasteisiin ja sisältää vaihtoehtoisia kehittämissuuntia. Rakennemuutoksen seurauksena joka tapauksessa edullisesti sijaitsevia alueita vapautuu uudelleenkäyttöön. Kymenlaaksoa pitää kehittää laadukkaiden, tiiviiden ja vesistöjen lähellä olevien taajamien maakuntana. Rakennetta tukee elinvoimainen maaseutu.  

6  

7  

Väestö ja työpaikat  Kymenlaaksossa oli vuonna 2005 187500 asukasta.   Väestön jakautumista taajamiin, kyliin jaa haja‐asutusalueille on tutkittu Suomen ympäristökeskuksen aluejakoluokituksen (YKR‐aluejaot) mukaisena.  Aluejaot perustuvat rakentamisen määrään ja tiheyteen.   

 

Kymenlaakson väestösuunnite Kymenlaaksossa on asukkaita nykyään lähes 182 000. Tästä Kotkan ‐ Haminan seudulla asuu noin 88 000 ja Kouvolan seudulla 95 000. Väestö on ollut hitaassa laskussa alueella. Laskun odotetaan kuitenkin taittuvan. Maakuntasuunnitelman väestösuunnitteen mukaan Kymenlaakson väestö vuonna 2030 on 197 500 asukasta. Maakuntakaavan lähtökohdaksi on tehty seutukunnittainen jako nykyisen asukasluvun perusteella.  Kymenlaakson väestötavoitteen mukaan on tehty kunnittaiset väestöennusteet Tilastokeskuksen väestöennusteen kuntakohtaiselta pohjalta. Vuonna 2030 Kotkan ‐ Haminan seudulla ennustetaan olevan asukkaita yhteensä 94 000. Kouvolan seudulla ennustetaan olevan asukkaita yhteensä 103 000.   Kymenlaakson väestö 2005–2011 ja väestöennuste 2015–2030 

   2005 2006 2007 2010 2011  2015 2020 2025 2030Hamina  21 957 21 826 21 752 21 400 21 403  21 893 22 511 23 162 23 820Kotka  54 838 54 607 54 639 54 824 54 831  55 734 56 859 58 044 59 226Miehikkälä  2 433 2 413 2 368 2 210 2 169  2 152 2 131 2 111 2 090Pyhtää  5 138 5 141 5 158 5 355 5 372  5 423 5 484 5 550 55 614Virolahti  3 614 3 611 3 625 3 516 3 485  3 499 3 515 3 533 3 550Kotkan‐Haminan seutu  87 980 87 598 87 542 87 305 87 260  88 700 90 500 92 400 94 300Iitti   7 265 7 246 7 198 7 005 7 002  7 150 7 346 7 543 7 741Kouvola  97 189 89 397 88 781 88 072 87 567  89 150 91 245 93 357 95 459Kouvolan seutu  97 189 96 643 95 979 95 077 94 569  96 300 98 600 100 900 103 200Kymenlaakso  185 169 184 241 183 521 182 382 181 829  185 000 189 100 193 300 197 500Tilastokeskus  185 169 184 241 183 521 182 382 181 829  180 138 178 872 177 979 177 097 

Lähde: Tilastokeskus, Kymenlaakson Liitto  

8  

 

9  

Työpaikkarakenne Kaupunki‐ ja kuntakeskukset sekä kaupunkien alakeskukset ovat tärkeimpiä työpaikkakeskittymiä.  Suurteollisuuden alueet, satamat ja logistiikka‐alueet ovat edelleen keskeisiä työpaikka‐alueita.  Rajatoiminnat ja kaupan suuryksiköt ja muut palvelualueet muodostavat ohjatusti kasvavaa työpaikkarakennetta sekä keskustoihin että tieliittymien tuntumaan. 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

10   

 

 

Pendelöinti Kymenlaakson kuntien välillä v.2010 ja maakuntien välillä v. 2009  

 

 

 

 

 

 

 

  

11   

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pendelöinti Kymenlaakossa 2010 Lähde: Työsskäynti 2010 (http://tilastokeskus.fi/til/tyokay/index.html)

Asuinalue Työpaikan sijainti (alueluokitus 1.1.2011) Hamina Iitti Kotka Kouvola Miehikkälä Pyhtää Virolahti Yhteensä

työpaikkoja

Hamina 5222 1 2115 311 39 30 130 7848Iitti 18 1513 16 588 0 0 1 2136Kotka 1054 6 17595 597 9 237 41 19539Kouvola 420 453 1112 30638 1 26 26 32676Miehikkälä 78 0 54 13 411 3 131 690Pyhtää 78 0 1019 74 1 669 1 1842Virolahti 228 0 152 20 72 5 805 1282Yhteensä alueella asuvia 7098 1973 22063 32241 533 970 1135 66013

12   

 

Keskusverkko  

Keskushierarkia palvelujen perusteella (kartta) ja Kymenlaakson taajamat valtakunnallisessa tarkastelussa (Lähde: Rehunen ym.) 

Kaupunkiseutukeskus: Kotka, Kouvola, Hamina 

Suuri kuntatason palvelukeskittymä: Kausala, Kuusankoski, Myllykoski, Inkeroinen, Karhula 

Pieni kuntatason palvelukeskittymä: Jaalan kirkonkylä, Voikkaa, Valkealan kirkonkylä, Elimäen kirkonkylä, Koria, Siltakylä, Sutela, Miehikkälän kirkonkylä, Virojoki 

Pieni kylä‐ tai asuinaluekeskus: Vuolenkoski, Selänpää, Vuohijärvi, Kääpälä, Tuohikotti, Utti, Kaipiainen, Sippolan kirkonkylä, Liikkala,  Hirvikoski, Pyhtään kirkonkylä, Purola, Ylänummi‐Tavastila, Neuvoton, Metsäkylä, Pyhältö, Klamila, Suur‐Miehikkälä, Muurikkala 

 

13  

 

14   

Keskustat ja taajamat 1. Keskustatoimintojen alueet ja vähittäiskaupan suuryksiköt 2. Taajamat 

15  

 

16   

17  

 

0 5 10 15 Kilometriä

6.3.2013

YKR-taajamat jamaakuntakaavantaajamat

Lähde:

SYKE ja Kymenlaakson Liitto

Maakuntakaavan taajama-alueet

kunta

YKRKyla10

YKR Pienkylät

YKR taajamat

YKRMaaseutu10

vesi

18  

Palvelut 

Kaupalliset palvelut Myymäläverkosto riittää vuonna 2010 tuottamaan kaupan peruspalvelut suurimmalle osalle kymenlaaksolaisista. 

Loma‐asutus tukee kyläkauppoja haja‐asutusalueella 

saaristossa säilynyt osa‐ tai kokovuotisia myymälöitä 

matkailua varten kesäkahvilat ym. osan vuotta toimivat palvelut 

19  

 

0 5 10 15 Kilometriä

6.3.2013

Myymälät

Lähde:

A.C.Nielsen

Myymälät

kunta

vesi

20  Julkiset palvelut 

 

21  

 

22  Palveluiden saavutettavuustarkastelut Tieverkkoa pitkin lasketut aikaetäisyydet kuvaavat palveluiden saavutettavuutta henkilöautolla.  Kun arvioidaan tämän perusteella keskusten ja palvelujen saavutettavuutta, on otettava huomioon rajoitteet esim. väestön ikärakenteesta johtuvat rajoitteet henkilöauton käytössä. 

Julkisen ja kevyen liikenteen saavutettavuutta voidaan arvioida taajaman sisäisillä kulkuetäisyyksillä palveluihin ja liikennepaikoille. 

Julkisen liikenteen laatukäytävä (kartta tulossa) kuvaa alueita, jotka ovat hyvin julkisen liikenteen saavutettavissa. 

23  

 

24  

 

25  

 

26  

 

27  

 

28  

Rajanylitykset Kymenlaaksossa ja venäläisten matkailu 

Arvioita matkustajamäärien kehityksestä  

1. Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy  Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy on tutkinut venäläisten Suomen matkailua ja sen kehitystä vuoteen 2025 mennessä. Tutkimus on tehty osana Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus –selvitystä erillisselvityksenä.   Tutkimuksessa on tarkasteltu asiantuntijoiden näkemyksiä venäläisten Suomen‐matkailun kehitysnäkymistä ja Suomessa ja Venäjällä tehtyjä haastatteluita venäläisten matkustushalukkuudesta ja –käyttäytymisestä sekä analysoitu matkojen määrän kehitystä tilastollisesti. Tämän perusteella on laadittu neljä vaihtoehtoista skenaariota kasvuennusteesta Kaakkois‐Suomen raja‐asemilla. Skenaarioissa ei huomioida mahdollista viisumivapautta.   

Skenaario 1 Kasvun edellytykset vahvat  Oletukset: 

‐ Venäjän talous kasvaa tasaisesti. ‐ Ruplan arvo säilyy vakaana siten, että vuonna 2025 euron arvo on 40,88 ruplaa. ‐ Viisumitoimistot kykenevät vastaamaan lisääntyneeseen kysyntään. ‐ Raja‐asemat pystyvät käsittelemään kasvavat matkailijamäärät. 

 

 

29     Skenaario 2 Nykyinen kehitys jatkuu  Oletukset:  

‐ Venäjän talous kasvaa tasaisesti ‐ Ruplan arvo heikkenee lineaarisesti siten, että vuonna 2025 euro maksaa 61,57 ruplaa. ‐ Viisumitoimistot kykenevät vastaamaan lisääntyneeseen kysyntään. ‐ Raja‐asemat pystyvät käsittelemään kasvavat matkailijamäärät. 

               

30  Skenaario 3 Lineaarisen kasvun malli  Oletukset: 

‐ Dollarin kurssi säilyy n. 30 ruplan tasolla. ‐ Ramppaajien (useammin kuin kerran kuukaudessa Suomessa kävijöiden) osuus matkustajista ei kasva vuoden 2011 tasosta. ‐ Tällöin matkailijamäärä kasvaa lukumääräisesti tasaisella vauhdilla n. 60 000 matkan kuukausikasvun verran. 

 

                  

31  Skenaario 4 Hitaan kasvun malli  Oletukset: 

‐ Matkailijamäärän kasvu palautuu vuosien 2006‐2007 tasolle ja pysyy tällä tasolla (n. 20 000 matkan kuukausikasvu). ‐ Tämä saattaa johtua selvästi ruplan dollarikurssin heikkenemisestä (38,50 ruplaan) tai verovapaan turistituonnin tullisäädösten tiukkenemisesta. 

Myös ns. pullonkaulan viisumiprosesseissa tai raja‐asemilla saattavat johtaa tähän hitaaseen kasvuun.  

 

 

 

TAK Oy.n tutkimuksessa todennäköisemmiksi skenaarioiksi todettiin skenaariot 2 ja 3.     

 

 

 

32  Matkustaminen Kymenlaaksoon 

Mikäli matkustajamäärien oletetaan kasvavan lineaarisesti samaa vauhtia kuin vuosina 2008‐2011, tekisivät venäläiset ennusteen mukaan vuonna 2025 Kotka‐Haminan seudulle 77 000 matkaa kuukaudessa ja Kouvolan seudulle 37 000 matkaa kuukaudessa. Lineaarinen ennuste on tehty trendilaskelmana siten, että vuosien 2008‐2011 arvoista on muodostettu seutukunta‐ ja maakuntakohtainen trendi, joka on ekstrapoloitu vuoteen 2025 asti.  TAK Oy:n tutkimuksessa venäläisten Suomen matkojen oletetaan jakautuvan vuonna 2025 seuraavasti: 

‐ Kotka‐Haminan seutu: 18 % (vuonna 2011 15 %) ‐ Kouvolan seutu: 5 % (vuonna 2011 5 %) ‐ Kymenlaakso yhteensä 20 % (vuonna 2011 18 %) 

    Tämän perusteella tutkimuksessa todennäköisimmiksi todettujen skenaarioiden 2 ja 3 osalta matkojen määrä toteutuisi seuraavasti:     Osuus venäläisten Suomen 

matkoista Skenaario 3 mukaisesti matkoja 2025 

Skenaario 2 mukaisesti matkoja 2025 

Kotka‐Haminan seutu  18 %  2 417 782  3 513 653 Kouvolan seutu  5 %  671 606  976 015 Kymenlaakso yhteensä  20 %  2 686 424  3 904 059 Kaikki matkat Kaakkois‐Suomen raja‐asemien kautta 

  13 432 120  19 520 297 

 

 

2. Sisäasiainministeriö  Sisäasiainministeriön toimeksiannosta on rajavartio‐osasto selvittänyt kasvavaa rajaliikennettä ja sen hallinnan vaikutuksista rajainfrastruktuuriin, viranomaisyhteistyöhön, liikenneväyliin ja elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksiin. Selvitys on koottu Kasvavan rajaliikenteen hallinta –raportiksi (Sisäministeriön julkaisu 42/2012).  Selvityksessä on tehty neljä skenaariota rajaliikenteen kasvusta Suomen ja Venäjän rajalla.  Selvityksen luvut ovat rajanylitysmääriä, eli yksi matka tuottaa kaksi rajanylitystä. 

33   Skenaario 1   Oletukset:  

‐ Liikenteen kasvu jatkuu nykyisellä tahdilla ‐ viisumivapaus toteutuu suunnittelukauden (2020) jälkeen    

            

34  Skenaario 2   Oletukset: 

‐ Liikenteen kasvu jatkuu nykyisellä tahdilla ‐ Viisumivapaus toteutuu suunnittelukauden aikana 

 

             

35  Skenaario 3  Oletukset:  

‐ Liikenteen kasvu nopeutuu nykyisestä ‐ Viisumivapaus toteutuu suunnittelukauden (2020) jälkeen 

 

           

36  Skenaario 4  Oletukset: 

‐ Liikenteen kasvu hidastuu nykyisestä ‐ Viisumivapaus toteutuu suunnittelukauden jälkeen  

 

 Selvityksessä todettiin todennäköisimmiksi skenaarioiksi skenaariot 1 ja 2.            

37  Rajanylitykset Kymenlaaksossa  Vuonna 2011Vaalimaalla tehtiin selvityksen mukaan 3,2 miljoonaa rajanylitystä, mikä vastaa 31 % kaikista itärajan rajanylityksistä. Vaalimaalla tehdään selvityksen mukaan vuonna 2012 3,4‐3,5 miljoonaa rajanylitystä. Kasvu on kertynyt henkilöautoista, sillä raskas liikenne on vähentynyt Vaalimaalla 4 % vuodesta 2011.  Mikäli oletetaan, että Vaalimaan osuus itärajan rajanylityksistä pysyy ennallaan (31%), olisivat eri skenaarioiden mukaiset rajanylitysmäärät vuonna 2020 seuraavia:  

 Todennäköisimmiksi skenaarioiksi todettiin skenaariot 1 ja 2.      

   

  Rajanylitykset VaalimaallaSkenaario 1  7,75 – 9,3 miljoonaa Skenaario 2  16,1 – 18,9 miljoonaa  Skenaario 3  27,5 – 34,4 miljoonaa Skenaario 4  9,3 – 12,7 miljoonaa 

38  3. Liikenne­ ja viestintäministeriö  Liikenne‐ ja viestintäministeriö on laatinut Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 –Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä nimisen selvityksen. Selvityksessä on lähtökohtana mahdollisten Venäjän talouden skenaarioiden laatiminen ja niiden pohjata on tarkasteltu talouden muutoksen vaikutusta Suomen ja Venäjän väliseen liikenteeseen kaikissa liikennemuodoissa. Selvityksessä on laadittu neljä skenaariota Venäjän talouden kasvusta.   

Tavaraliikenne 

Selvityksen mukaan eri talousskenaarioiden vaikutus ulkomaankaupan ja tavaravirtojen kasvuun on melko vähäistä. Vaikka Venäjän satamakapasiteetti kasvaakin, ei se riitä kompensoimaan tarvetta käyttää esim. Suomen satamia.  

Selvityksen ennusteen mukaan tiekuljetukset raja‐asemilla kasvavat vuoteen 2020 mennessä n. 30 % ja vuoteen 2030 mennessä n. 50 %. Vaalimaan rajanylityspaikan läheisyydessä tämä tarkoittaisi keskimäärin 200 kuormatun kuorma‐auton lisäystä vuorokaudessa vuoteen 2020 mennessä ja 300 kuormatun kuorma‐auton lisäystä vuorokaudessa vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä Vaalimaan tuntumassa kulkee n. 500 kuormattua kuorma‐autoa vuorokaudessa.  

Henkilöliikenne  

Selvityksen henkilömatkojen ennuste on laadittu suuruusluokan osoittavana kysyntäarviona (henkilömatkoja/ vuosi) soveltaen ns. bench‐mark tekniikkaa. Tätä metodia soveltaen on arvioitu, että vuonna 2030 Suomen ja Venäjän välillä tehdään yhteensä 25‐30 miljoonaa matkaa vuodessa. Tieliikenteen osuus näistä matkoista olisi vuonna 2020 19,2 miljoonaa ja vuonna 2030 24 miljoonaa matkaa vuodessa. Maanteiden henkilöliikenteestä n. 80 % kulkee Kaakkois‐Suomen raja‐asemien kautta. Henkilöajoneuvojen määrän kasvun oletetaan olevan 2,5‐kertainen nykytasosta vuoteen 2030. Selvityksen mukaan tämä tarkoittaisi 1‐1,5 miljardin euron vuosittaista tulovirtaa Kaakkois‐Suomen alueelle.