tampereen kaupunkiseutu · kerroksen aulassa on naulakot ja wc-tilat. ... helsingin seutu 1 437 890...

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 10/2016 30.11.2016

1/27

Aika: 30.11.2016 klo 9.00 Paikka: TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU, KOKOUSHUONE VALIMO, KELLOPORTINKATU 1 B

Kokouksen jälkeen on mahdollisuus lounasruokailuun ravintola Tampellassa Saapumisohjeita: Kokouskeskuksen osoite on Kelloportinkatu 1 B. Sisäänkäynti kokoustiloihin on raken-nuksen päädystä. Ulko-ovessa on kyltti ”Kokoustila Pellava”. Ulko-oven lähellä on soit-tokello, jolla ovi avataan. Rappuja nousten toiseen kerrokseen, jossa kokoushuone Va-limo on heti rappujen yläpäässä vasemmalla. Kerroksen aulassa on naulakot ja wc-tilat. Henkilöautot kannattaa pysäköidä entiseen tapaan keskustorin Frenckellin parkkihal-liin, josta pääsee Patosillan tai Satakunnansillan kautta näppärästi kävellen Tampellaan (5 min).

Osallistujat: jäsenet: varajäsenet: Ikonen Anna-Kaisa, pj. Siren Elina Rissanen Helena, 1. vpj. Skogberg Pertti Perämaa Ari 2. vpj. Arvela Ari Aaltonen Mikko Virtanen Sirkkaliisa Aleksovski Atanas Kivistö Anneli Heinämäki Anna-Kaisa Haapa-aho Olga Joensivu Leena Kaminen Tuomo Jokila Killi Petäkoski-Hult Tuula Kork Jarmo Tomminen Antti Lyytinen Heikki Kouhia Raimo Mäkinen-Aakula Marjo Jokinen Kaarina Sasi Ilkka Höyssä Matti Silvennoinen Seppo Elovaara Tiina

Muut osallistujat: Nurminen Päivi seutujohtaja, esittelijä, TKS Pohjonen Juhani seutusihteeri, sihteeri, TKS Yli-Rajala Juha kuntajohtajakokouksen pj., Tampere

Kutsuttu kokoukseen Anttonen Kaisu ympäristöjohtaja, Tampere, 117 § Asula-Myllynen Ritva kehittämispäällikkö, TKS, 117 § Airaksinen Jenni yliopistonlehtori, TaY, 118 §


2/27

Pöytäkirjan tarkastus Paikka ja aika Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä _____/____2016 Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty. _______________________________________________ Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Paikka ja aika Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto _____/____2016 Todistaa _______________________________________________ Juhani Pohjonen


3/27

Käsiteltävät asiat:

113 § KOKOUKSEN AVAUS 4

114 § KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 5

115 § PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN VALINTA 6

116 § TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT 7

117 § KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN ARVIOINTI 10

118 § KAUPUNKIKEHITTÄMISEN PROSESSIT JA MAAKUNTAITSEHALLINTO (KAITSE-HANKE) 12

119 § TULEVAISUUDEN KAUPUNKISEUTU -STRATEGIA, SAADUT LAUSUNNOT 13

120 § SEUTUSTRATEGIAN TOTEUTUSOHJELMA 2017-2020 14

121 § KAUPUNKISEUDUN TYÖLLISYYSPALVELUN ALUEELLINEN KOKEILU 2017–2018, TILANNEKATSAUS 16

122 § KUNTAYHTYMÄN TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TALOUSARVIO VUODELLE 2017 17

123 § MAL3-SOPIMUKSEN TOTEUTUKSEN OHJELMOINTI 2016-2019 21

124 § SEUTUHALLITUKSEN KOKOUKSET 2017 22

125 § YHTYMÄKOKOUKSEN KOOLLE KUTSUMINEN 23

126 § SEUTUJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT 24

127 § SEURAAVAT KOKOUKSET 25

128 § MUUT ASIAT 26

129 § KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 27


4/27

113 § KOKOUKSEN AVAUS

Puheenjohtaja avaa kokouksen.


5/27

114 § KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Hallintosääntö 25 § Kokouksen koolle kutsuminen ja kokouksen päätösvaltaisuus Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan va-rapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltä-vät asiat. Kokouskutsu on lähetettävä viimeistään 7 päivää ennen ko-kousta. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään toimielimen päättämällä tavalla jäsenille, hen-kilökohtaisille varajäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus ko. kokouksessa.

Seutuhallitus ja muut toimielimet ovat päätösvaltaisia, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Seutuhallitus 30.11.2016

Päätösehdotus. Puheenjohtaja Ikonen:

Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 0405878557, [email protected]


6/27

115 § PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN VALINTA

Hallintosäännön 35 § Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen Pöytäkirjan laatii puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa. Pöytäkirjantarkastaja on valittu aakkosjärjestyksessä seutuhallituksen varsinaisten jäsenten joukosta. Seutuhallitus 30.11.2016

Päätösehdotus. Puheenjohtaja Ikonen:

Pöytäkirjan tarkastusvuorossa on Ilkka Sasi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 040 587 8557, [email protected]


7/27

116 § TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT

Kuntien ajankohtaiset, yhteistyöhön vaikuttavat asiat Seutuhallituksen edellisen kokouksen 26.10. toimeenpano

ASIA TOIMEENPANO

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia, luonnoksen hyväksy-minen ja lausuntomenettely

Lausuntotilanne on käsittelyssä täs-sä kokouksessa

Rakennusjärjestyksen seudulli-nen asiakirjamalli, hyväksyminen ja käyttöönotto

Lähetetty jäsenkunnille niiden toi-minnassa hyödynnettäväksi

Lausunnon antaminen maakun-tauudistuksen lainsäädännöstä

Lausunto on annettu 3.11.2016

Kuntayhtymän toiminnallisten tavoitteiden ja talouden toteu-tuminen 1.1.–31.8.2016

TARLA on omalta osaltaan käsitellyt asian 15.11.2016

Palaute seutufoorumista. Ennakkotiedot lokakuun 2016 väestönmuutoksista ja työttömyyspro-senteista ovat ilmestyneet.

Väkiluku, 1.1.2016

Väkiluku, 31.10.2016

Muutos, tammi-loka

2016

Muutos%, tammi-loka

2016

Muutos%, tammi-loka

2015

Työttö-myys%, lokakuu

Työttö-myys%,

tammikuu

Kangasala 30 607 31 037 430 1,4 % 0,4 % 12,1 12,7

Lempäälä 22 536 22 728 192 0,9 % 1,3 % 11,4 12,5

Nokia 33 162 33 202 40 0,1 % 0,9 % 14,1 14,7

Orivesi 9 408 9 332 -76 -0,8 % -1,4 % 13,0 14,8

Pirkkala 18 913 19 113 200 1,1 % 0,7 % 10,5 11,5

Tampere 225 118 228 125 3 007 1,3 % 1,0 % 17,5 18,4

Vesilahti 4 489 4 472 -17 -0,4 % -0,2 % 10,5 12,4

Ylöjärvi 32 738 32 792 54 0,2 % 1,2 % 11,3 13,4

Kaupunkiseutu 376 971 380 801 3 830 1,0 % 0,9 % 15,4 16,4

Kehyskunnat 151 853 152 676 823 0,5 % 0,7 % 12,1 15,5

Turun seutu 342 628 344 511 1 883 0,5 %

12,3 14,3

Helsingin seutu 1 437 890 1 454 344 16 454 1,1 %

10,9 11,7

Oulun seutu 254 116 255 983 1 867 0,7 %

14,8 16,3

Pirkanmaa 506 114 509 276 3 162 0,6 % 0,5 % 14,7 15,9

Suomi 5 487 308 5 502 284 14 976 0,3 % 0,2 % 8,1 9,3

Lähde: Tilastokeskuksen kuukausitiedot, ennakkotieto ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaus


8/27


9/27

Kuuden suurimman kaupungin kannanotto sote-ja maakuntauudistuk-seen 2016 Kehyskuntien verkosto on antanut yhteisen kannanoton maakunta- ja sote-uudistuksesta 11.11.2016. Kokoustiedotteet ja muistiot:

Kuntajohtajakokouksen muistio 26.10. ja 18.11. Liikennejärjestelmätyöryhmä 4.11. Maankäytön ja asumisen työryhmä 3.11.

Seutuhallitus 30.11.2016 Päätösehdotus. Seutujohtaja Nurminen:

Seutuhallitus päättää merkitä asiat tiedoksi.

Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen

puh. 040 587 8557, [email protected]

mailto:[email protected]


10/27

117 § KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN ARVIOINTI Kehittämispäällikkö Ritva Asula-Myllynen 12.9.2016. Tampereen kaupunkiseudulla kestävää kasvua on toteutettu mm. ra-kennesuunnitelma -ja ilmastostrategiatyöllä. Ensimmäinen seudullinen ilmastostrategia hyväksyttiin kuntien valtuustoissa 2010. Strategian ta-voitteena oli edelläkävijyys päästöjen hillinnässä. Konkreettiseksi tavoit-teeksi asetettiin vähentää asukasta kohti laskettuja kasvihuonekaasu-päästöjä vuoteen 2030 mennessä vähintään 40 prosenttia vuodesta 1990. Kokonaispäästöissä tavoiteltiin 30 prosentin vähennystä. Elokuussa valmistui arviointi siitä, miten ilmastostrategian toimenpiteet vaikuttavat seudun päästökehitykseen vuonna 2030 ja ovatko toimenpi-teet strategian tavoitteiden kannalta riittäviä. Arvioinnin toteutti Avoin yhtiö Tietotakomo. Arvioinnin perusteella seutu on yltämässä asetettuihin tavoitteisiin joh-tuen sekä seudulla tehdyistä toimenpiteistä (29 %) että lainsäädännön, teknologian ja yleisen asennemuutoksen aiheuttamista vaikutuksista (71 %). Asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöjen ennustetaan piene-nevän vuosien 2005 ja 2030 välillä 58 %. Kokonaispäästöt vähenevät 44 %. Seudullisen ilmastostrategian toimenpiteiden aiheuttamista päästövä-hennyksistä 74 % johtuu paikallisista energiantuotannon, 10 % maan-käytön, 7 % liikenteen, 6 % jätehuollon, 2 % energiatehokkuuden ja sähkökäytön sekä 1 % rakennusten ja rakentamisen toimenpiteistä. Arvioinnissa todetaan, että seudullinen rakennesuunnitelma ja MAL-sitoumukset tukevat vahvasti maankäytön ja liikenteen toimenpiteitä. Lisääntyvä täydennysrakentaminen tiivistää rakennetta ja luo parempia edellytyksiä kestäville liikkumisratkaisuille. Energiatehokkuussopimuk-set kannustavat seudun kuntia tehostamaan omaa energiankäyttöään. Seudullinen ilmastostrategia painottaa kuntalaisten kannustamista, mutta rakentamiseen, asumiseen ja liikkumiseen liittyvän neuvonnan resursointi on kuitenkin jäänyt arvioinnin mukaan pieneksi ja toiminta hankepohjaiseksi. Rakennuksiin liittyviin tuloksiin vaikuttavat uudis- ja korjausrakentamismääräysten oletetun kiristymisen aiheuttama raken-nuskannan energiatehokkuuden paraneminen, öljyn ja maakaasun käy-tön väheneminen sekä kaukolämmön ja sähkön ominaispäästöjen mer-kittävä pieneneminen. Ilmastostrategian visioimat hankintojen energia-tehokkuus- ja vähäpäästöisyystoimenpiteet ovat jääneet toteutumatta ja kaupunkiseudun elinkeinopolitiikan nykyisen cleantech-painotuksen päästövähennysvaikutukset jäävät myös avoimiksi vaikka cleantech-


11/27

painotteinen elinkeinopolitiikka muutoin alkaa näkyä jo pikkuhiljaa enemmän. Jatkotoimenpiteinä arviointi päätyy tulokseen, että seudullinen ilmas-tostrategia on päivitettävä, sillä EU kiristää ilmasto- ja energiatehok-kuustavoitteitaan ja Suomi on päivittämässä kansallista ilmasto- ja energiastrategiaa. Päästövähennystavoitteita on syytä nostaa, jos kau-punkiseutu haluaa pysyä ilmastostrategiassa linjatun ilmastotyön edel-läkävijän roolissa. Seudullisen ilmastostrategian visioita ja tavoitteita on selkiytettävä ja päivitettävä erityisesti kuntalähtöisesti ja työ on jal-kautettava paremmin kunnissa. Seudullinen ilmastotyö on huomioitu valmisteilla olevassa seutustrategiassa ja sen toteutusohjelmassa sekä kuntayhtymän ta-lousarviossa 2017. Ympäristöjohtaja Kaisu Anttonen esittelee seudullisen ilmastotyön tu-loksia. Kehittämispäällikkö Ritva Asula-Myllynen on kutsuttu kokouk-seen. Liite: - PP-esitys Ilmastostrategian arviointi vuoteen 2030 - Vuoden 2015 seurantaraportti Seutuhallitus 30.11.2016

Päätösehdotus. Seutujohtaja Nurminen:

Seutuhallitus päättää omalta osaltaan

merkitä kaupunkiseudun ilmastostrategian arviointiraportin tiedoksi, että seudulliset ilmastotavoitteet päivitetään 2017 ja huomioidaan seu-tustrategiassa ja sen toteutuksessa ja että arviointiraportti lähetetään jäsenkuntiin käsiteltäväksi.

Päätös. Tiedoksi. jäsenkunnat Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 040 587 8557, [email protected]



12/27

118 § KAUPUNKIKEHITTÄMISEN PROSESSIT JA MAAKUNTAITSEHALLINTO (KAITSE-HANKE)

Seutusihteeri Pohjonen 21.11.2016

Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä osallistuu Tampereen yli-opiston Johtamiskorkeakoulun KAITSE-hankkeen, jossa kehitetään ja tutkitaan kaupunkiseutujen ja uusien maakuntien tehtävänjakoa ja pro-sesseja non-sote-tehtävien osalta. Hankkeen vastuullinen johtaja on yliopistonlehtori Jenni Airaksinen. Hankkeen toteutusaika on 1.9.2016-30.4.2018. Tutkimus tarkastelee kaupunkiseutujen kehittämistä maakuntauudis-tuksen yhteydessä. Tutkimuksessa selvitetään kaupunkikehittämisen kentän toivottua tilaa, prosesseja ja tuloksia. Tutkimushanke osallistuu myös uusien, kaupunkikehittämisen kapasiteettiä tukevien toimintata-pojen rakentamiseen yhteiskehittämisprosessissa keskeisten toimijoi-den kanssa. Tavoitteena on tukea sellaisten kehittämisen toimintatapo-jen muodostumista, jotka tukevat kasvavien kaupunkiseutujen elinvoi-maa ja joiden avulla kehittämiskapasiteettia pystytään hyödyntämään mahdollisimman laajasti. Tutkimus kohdistuu myös Tampereen kau-punkiseutuun. Kaupunkiseudun strategiatyön yhteydessä ovat korostuneet tulevan kunnan/kaupungin elinvoimakysymysten merkitys ja myös kaupunki-seudun kokonaisuuden merkitys elinvoima- ja menestystekijänä. Myös tehtäväjakoa uuden kunnan ja maakunnan välillä on pohdittu strategia-työssä. KAITSE-hankkeessa etsitään omalta osaltaan vastauksia edellä mainittuihin strategiatyössä esiin nousseisiin teemoihin. Yliopistonlehtori Jenni Airaksinen esittelee hanketta kokouksessa. Seutuhallitus 30.11.2016


Seutuhallitus päättää

merkitä asian tiedoksi.

Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 040 587 8557, [email protected]



13/27

119 § TULEVAISUUDEN KAUPUNKISEUTU -STRATEGIA, SAADUT LAUSUNNOT

Seutujohtaja Nurminen 21.11.2016 Seutuhallitus hyväksyi kokouksessaan 26.10.2016 strategialuonnoksen lausunnolle jäsenkuntiin ja sidosryhmille. Lisäksi kuntayhtymän kotisi-vuille avattiin yleinen kommentointimahdollisuus. Lausuntopyynnössä tiedustellaan mm. seuraavia asioita: 1. Miten arvioitte seutustrategian toteuttamisen vaikuttavan kaupun-

kiseudun elinvoimaan? 2. Mitä kommentoitavaa on strategian pääviesteistä ja tavoitteista? 3. Miten huomioitte seutustrategian omassa toiminnassanne? 4. Millaisilla yhteistyömallia/rakennetta strategian tehokas toimeen-

pano edellyttää? Lausuntoaikaa on 28.11.2016 asti. Kokouksessa esitellään yhteenveto saaduista lausunnoista ja avoimista kommenteista. Seutuhallitus 30.11.2016

Päätösehdotus. Seutujohtaja Nurminen

Seutuhallitus päättää merkitä tiedoksi saadut lausunnot ja kommentit että lausunnot ja kommentit huomioidaan strategian viimeistelyssä ja että seutuhallituksen ehdotus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategiaksi käsitellään 14.12.2016.




14/27

120 § SEUTUSTRATEGIAN TOTEUTUSOHJELMA 2017-2020

Seutujohtaja Nurminen 21.11.2016 Seutuhallitus keskusteli 25.5.2016 seutustrategian tavoiteltavasta muo-dosta ja linjaisi kaksitasoisen ohjausmallin puolesta. Siinä seutustrategi-an sisältöä tarkennetaan valtuustokauden mittaisella toteutusohjelmal-la. Strategian valmistelussa on painotettu poliittista osallistumista ja sisäl-lössä yhteistyön tahtotilan, pääviestien ja strategisten tavoitteiden määrittelyä. Strategian hyväksyvät kuntien valtuustot. Toteutusohjelmasta on tarkoitus tehdä strategiaa notkeampi keskipit-kän aikavälin toimintasuunnitelma seutuyhteistyölle. Sen valmistelu tehdään virkamiespohjalta kuntajohtajia, strategiatyöryhmää ja seudul-lisia asiantuntijaryhmiä hyödyntäen. Valmistelua varten on tarpeen käydä keskustelu toteutusohjelman pää-periaatteista. Valmistelun pääperiaatteiksi esitetään:

- Toteutusohjelma perustuu strategian pääviesteihin ja tavoitteisiin

- Toteutusohjelman hyväksytään seutuhallituksessa ja kunnallishalli-tuksissa

- Toteutusohjelman aikajänne on valtuustokausi ja sen 1. vuosi on ta-lousarviovuosi 2017

- Toteutusohjelma valmistellaan heti strategian hyväksymisen perään

- Toteutusohjelmaa tarkennetaan vuosittain kuntayhtymän talousar-vioprosessin alussa

- Kuntayhtymän vuositavoitteet johdetaan toteutusohjelmasta

- Toteutusohjelman sisältää o kullekin strategian tavoitteelle (yht. 9) määritellyt toimenpi-

dekokonaisuudet, ohjelmat ja hankkeet o strategian seurantamittarit o strategian viestintä- ja jalkauttamisperiaatteet o strategiaa edistävän toteutusrakenteen ja osaamisen linjauk-

set

Valmisteluaikatauluksi esitetään seuraavaa:


15/27

Seutuhallitus 30.11.2016 Päätösehdotus. Seutujohtaja Nurminen

Seutuhallitus päättää käynnistää Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategian toteutusohjelman valmistelun, että valmistelu tehdään yllä esitettyjä periaatteiden pohjalta ja että seutuhallitus käsittelee toteutusohjelmaluonnosta 14.12.




16/27

121 § KAUPUNKISEUDUN TYÖLLISYYSPALVELUN ALUEELLINEN KOKEILU 2017–2018, TILANNE-KATSAUS

Seutujohtaja Nurminen 19.10.2016 Kuntajohtajat keskustelivat seudullisen kokeilun hallintomallista ja so-pimusvalmistelusta kokouksessaan 26.10. Jatkotoimet ovat edenneet, mutta tavoiteaikataulua hitaammin. Neuvottelua resurssikysymyksistä on hidastanut ministeriön kokeilua koskeva kirje TE-toimistolle, jossa TE-toimistoja kehotetaan siirtämään resurssineuvotteluja lähemmäs kokeilulakiehdotuksen valmistumista joulukuussa. Kokeilun sopimusrakennetta valmistellaan kaksitasoisena. Ensimmäinen sopimus sisältäisi menettelyt Tampereen kaupungin ja TE-toimiston vä-lillä. Ko. sopimuksessa sovittaisiin mm. kokeilun tiloista ja resursseista ja direktio-oikeudesta. Toinen sopimus on Tampereen ja muiden kokeilu-kuntien välinen, missä sovitaan kuntien liittymisestä Tampereen hallin-noimaan kokeiluohjelmaan, seudullisesta ohjauksesta ja kaikille kunnille yhteisistä pelisäännöistä (A-osa) sekä kuntakohtaisista erillisprojekteista tai painotuksista (B-osa) Kokeilun valmistelu on edennyt ns. valmistelukorien prosessien kuvaa-misella, eli valmiutta käynnistää kokeilun toimenpiteitä on nostettu, mikäli kokeilulain reunaehdot ovat hyväksyttävät. Lakiesitystä odote-taan joulukuussa. Valmistelussa on painotettu tavoitetta edistää kaupunkiseudun kuntien vahvaa roolia työllisyyspalvelujen tuottajana 1.1.2019 jälkeen. Valmiste-lussa olevan aluekehittämis- ja kasvupalvelulainsäädännön mukaan suuri osa hallinnon omasta toiminnasta olisi siirtymässä markkinoille. Tämän vuoksi seudullisen kokeilun aikana on tarpeen arvioida työllisyy-denhoidon palvelujen yhtiöittämistä.

Tavoitteena on sopimuskokonaisuuden valmistelu kuntajohtajien käsit-telyyn 13.1.2017 ja seutuhallituksen käsittelyyn 25.1.2017 Kokeilulakien voimaantulon alkuperäinen tavoiteaikataulu on maaliskuu 2017. Vii-meisten tietojen mukaan voimaantulo saattaa lykkääntyä parilla kuu-kaudella. Seutuhallitus 30.11.2016


Seutuhallitus päättää merkitä valmistelun edistymisen tiedoksi. Päätös. Tiedoksi. jäsenkunnat Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 040 587 8557, [email protected]



17/27

122 § KUNTAYHTYMÄN TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TALOUSARVIO VUODELLE 2017

Seutusihteeri Pohjonen 7.11.2019 Toiminnan lähtökohtia vuodelle 2017 Kaupunkiseudun kuntien yhteistyö perustuu seutustrategiaan, joka on valtuustojen linjaus yhteistyön tavoitteista ja pohja toimenpiteille. Seutuhallitus on ohjannut seutustrategian uudistamistyötä vuoden 2016 aikana. Kokouksessaan 26.10. seutuhallitus hyväksyi Tulevaisuu-den kaupunkiseutu -strategian luonnoksen lausunnoille jäsenkuntiin ja sidosryhmille. Uudessa strategialuonnoksessa on määritelty kolme pää-viestiä: 1) Lisää kilpailukykyä, 2) Kasvulle kestävä rakenne ja 3) Vireä yh-teisö. Strategia antaa askelmerkit seuraavalle kymmenvuotiskaudelle seu-tuyhteistyössä. Seutuhallitus valmistelee strategialle vuoden 2017 alus-sa ensimmäisen 4-vuotisen toimenpideohjelman, joka konkretisoituu vuosittain kuntayhtymän talousarviossa. Vuoden 2017 toimintaa on suunniteltu uudistetun strategian mukaises-ti. Toiminnalliset tavoitteet esitetään edellä mainittujen strategisten pääviestien mukaisesti ryhmiteltynä. Strategialuonnoksen lisäksi MAL-sopimuksen ja rakennesuunnitelman 2040 toteuttaminen ovat ohjan-neet tavoitteiden asettamista. Resurssit Kuntayhtymä on viime vuodet vastannut hyvin kiristyneen kuntatalou-den haasteisiin. Näin tapahtuu myös vuonna 2017. Kuntien maksu-osuudet pysyvät vuoden 2016 tasoisina. Kunnittainen maksuosuus nou-dattaa asukasluvun muutoksista.

TAE 2016

TAE 2017 muutos muutos

väestö 31.12.2015 % Yhteensä

Yhteensä euroa %

Yhteensä 376 971 100 1 031 800

1 031 800 0 0,0

Kangasala 30 607 8,1 84 160

83 774 -386 -0,5

Lempäälä 22 536 6,0 61 407

61 683 276 0,4

Nokia 33 162 8,8 90 722

90 767 45 0,0

Orivesi 9 408 2,5 26 457

25 750 -707 -2,7

Pirkkala 18 913 5,0 51 618

51 766 148 0,3

Tampere 225 118 59,7 615 929

616 166 237 0,0

Vesilahti 4 489 1,2 12 407

12 287 -120 -1,0

Ylöjärvi 32 738 8,7 89 101

89 607 506 0,6


18/27

Kuntayhtymän talousarvioehdotus vuodelle 2017 on seuraava: Taloussuunnitelma 2017-2019 Talousarvioesityksen mukainen vuoden tulos olisi 9 400 euroa alijää-mäinen. Kuntayhtymän muuttoon uusiin toimitiloihin ja tilojen käyt-töönottoon liittyviin uudishankintoihin on varauduttu kahden aikai-semman tilipäätöksen yhteydessä, jolloin on voitu kerryttää ylijäämää kuntayhtymän taseeseen yhteensä 258 116 euroa. Kaikkiaan talous-suunnitelmakaudella 2017-2019 kertyisi alijäämää 28 200 euroa, mikä

SEUTUYKSIKKÖ TA 2016 TAE 2017 Muutos € Muutos %

Myyntitulot/kunnat 1 031 800 1 031 800 0 0,00 %

Muut tuet ja avust. 0 0 0 0,00 %

Tulot yht. 1 031 800 1 031 800 0 0,00 %

Palkat ja palkkiot 471 600 468 400 -3 200 -0,68 %

Sivukulut 88 700 83 700 -5 000 -5,64 %

Henk.kulut yht. 560 300 552 100 -8 200 -1,46 %

Palvelujen ostot 386 700 404 000 17 300 4,47 %

Vuokrat 68 200 60 000 -8 200 -12,02 %

Tarv., yms. 10 600 9 700 -900 -8,49 %

Kaluston hankinta 6 000 6 000 0 0,00 %

Menot yht. 1 031 800 1 031 800 0 0,00 %

MAL-VERKOSTO TA 2016 TAE 2017 Muutos € Muutos %

Myyntitulot/verk.jäsenet 105 000 325 000 220 000 209,52 %

Muut tuet ja avust. 76 000 0 -76 000 -100,00 %

Tulot yht. 181 000 325 000 144 000 79,56 %

Palkat ja palkkiot 102 700 102 700 0 0,00 %

Sivukulut 21 100 21 100 0 0,00 %

Henk.kulut yht. 123 800 123 800 0 0,00 %


Vuokrat 12 300 11 400 -900 -7,32 %

Tarv., yms. 2 700 2 700 0 0,00 %


Menot yht. 181 000 325 000 144 000 79,56 %

KUNTAYHTYMÄ TA 2016 TAE 2017 Muutos € Muutos %

Myyntitulot 1 136 800 1 356 800 220 000 19,35 %


Tulot yht. 1 212 800 1 356 800 144 000 11,87 %


Sivukulut 109 800 104 800 -5 000 -4,55 %

Henk.kulut yht. 684 100 675 900 -8 200 -1,20 %


Vuokrat 80 500 71 400 -9 100 -11,30 %

Tarv., yms 13 300 12 400 -900 -6,77 %

Kalusto 10 000 10 000 0 0,00 %

Menot yht. 1 212 800 1 356 800 144 000 11,87 %

Toimintakate 0 0 Vuosikate 0 0 Poistot ja arvonalentumiset 0 -9 400 Tilikauden tulos 0 -9 400


19/27

ei merkittävästi vaikuta kuntayhtymän vakavaraisuuteen tai maksuval-miuteen. Kansallinen MAL-verkosto Kuntayhtymän on kansallisen MAL-verkoston isäntäorganisaatio. MAL-verkostolla on oma ohjausryhmänsä, joka suunnittelee ja ohjaa verkos-ton toimintaa. Kansallisen MAL-verkoston toiminta laajenee mm. TEM:in alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen (AIKO)- hankkeen ja Suomen Akatemian rahoittaman BEMINE-hankkeen, jossa tutkitaan kaupungistumista ja kehitetään työkaluja yhdyskuntasuunnitteluun ja MALPE-kokonaisuuden integrointiin johdosta 325 000 euron laajuiseksi koko-naisuudeksi. Kuntayhtymä on verkoston ”isäntäorganisaatio”, mutta verkoston rahoitus perustuu kokonaisuudessaan jäsenalueiden maksui-hin ja muiden organisaatioiden, mm. miniteriöt, maksamiin avustuksiin. MAL-verkostolla ei ole vaikutusta kuntayhtymän tuloksen muodostumi-seen. Kuntien lausunnot Seutuhallitus on pyytänyt jäsenkunnilta lausuntoa kuntayhtymän ta-lousarvioraamista ja alustavista seutuyhteistyön painopisteistä vuodelle 2017. Lausunnon ovat antaneet Pirkkala, Tampere ja Ylöjärvi. Pirkkalan lausunnossa todetaan: ”Raamiehdotuksesta voidaan todeta, että ehdotetut kehittämisen pai-nopisteet tulevalle vuodelle ovat hyvin määriteltyjä sekä seudullisen yh-teistyön kehittämisen kannalta tärkeitä. Kuntayhtymän talousarvion valmistelussa on myös realistisesti huomioitu kuntien taloudellinen liik-kumavara, joka on viime vuosina kaventunut.” Tampereen kaupungin lausunnossa todetaan: ”Kuntien taloudellisen tilanteen vuoksi Tampereen kaupunki edellyttää, että Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän vuoden 2017 talousar-vio valmistellaan enintään vuoden 2016 talousarvion tasolle. Kaupunki-seudun yhteistyö on pitkään odottanut toimintaympäristön selkiytymis-tä. Valmisteilla olevassa seutustrategiassa ja sote- ja maakuntauudis-tuksen valmistelussa tuleekin linjata yhteistyön tahtotila, tavoitteet ja yhteistyörakenteet pitkälle aikavälille.” Ylöjärven kaupungin lausunnossa todetaan: ”Raamissa esitetään, että kuntayhtymän menot pysyvät vuoden 2016 tasolla. Kuntien maksuosuuksia tarkistetaan ainoastaan asukasluvun muutoksen verran. Tämä on kannatettava linjaus. Kuntien vaikea talou-dellinen tilanne ja talouden tasapainohaasteet tulee huomioida myös kuntien yhteisorganisaatioiden taloussuunnittelussa. Ylöjärven maksu-osuus vuodelle 2017 on 89 607 euroa.”


20/27

Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki, liikennejärjestelmäinsinööri Sei-melä, kehittämispäällikkö Asula-Myllynen ja kehittämispäällikkö Laine saapuvat tarvittaessa kokoukseen. Liite: - Kuntayhtymän talousarvio ja toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma 2017-2018. Seutuhallitus 30.11.2016

Päätösehdotus. Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää hyväksyä omalta osaltaan hyväksyä liitteen mukaisen kuntayhtymän talousarvion ja toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2017, hyväksyä liitteen mukaisen taloussuunnitelman 2017-2019, esittää talousarvion 2017, toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2017 ja ta-loussuunnitelman 2017-2019 yhtymäkokoukselle hyväksyttäviksi ja

että seutujohtaja voi hyväksyä sitomattoman kehittämisrahan tarkem-man kohdistamisen toiminnallisille tavoitteille




21/27

123 § MAL3-SOPIMUKSEN TOTEUTUKSEN OHJELMOINTI 2016-2019

Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki MAL3-sopimus allekirjoitettiin 9.6.2016. Sopimuksen toteutumisen työ-vaiheiden ja osapuolten roolien selventämiseksi laaditaan toteutusoh-jelma vuosille 2016–2019. Toteutusohjelma muodostaa rungon sopi-muksen vuosittaiselle seurannalle. Toteutusohjelma on laadittu yhteistyössä kuntien edustajien kanssa kaavoitusjohtajien ja liikennejärjestelmäsuunnittelijoiden työryhmissä. Lisäksi ohjelmassa on kohtia, jotka on tunnistettu kokonaisvaltaisem-miksi yhteisprojekteiksi. Menettelyllä on varmistettu, että toteutumi-sesta eniten vastuussa olevat osapuolet ovat muotoilleet etenemispo-lut. Toteutusohjelman on tarkoitus olla strategisen yleispiirteinen, mut-ta samalla riittävän konkreettinen. Toteutusohjelma käsitellään 16.12 valtion ja kuntien välisessä MAL-seurantaryhmän kokouksessa. Liite. - MAL-sopimuksen toteutusohjelma, ehdotus 22.11.2016. Seutuhallitus 30.11.2016


Seutuhallitus päättää hyväksyä MAL3-sopimuksen toteutusohjelman kunnissa toimeenpanta-vaksi ja että toimenpiteiden toteuttamista seurataan vuosittain osana MAL-seurantaa.




22/27

124 § SEUTUHALLITUKSEN KOKOUKSET 2017


Seutuhallituksen kokoukset vuonna 2017 järjestetään entiseen tapaan keskiviikkoisin klo 9.00-11.00. Päivämäärät ovat: 25.1., 22.2., 29.3., 3.5., 31.5., 28.6. (heinäkuussa ei kokousta), 30.8., 27.9., 25.10., 29.11. ja 20.12. Osana valmistelua pidettävien mahdollisten puheenjohtajiston listapa-laverien ajankohdat sovitaan erikseen. Ns. puheenjohtajiston esityslis-tan luonnos postitetaan maanantaisin. Kokouksen esityslista toimitetaan sähköpostilla jäsenille viikkoa ennen kokousta. Kokouksen liitemateriaalit ovat sähköisesti jäsenten noudet-tavissa kuntayhtymän www-sivuilta samoin viikkoa ennen kokousta. Kuntajohtajakokoukset vuonna 2017 ovat seuraavasti: 13.1., 3.2., 17.2., 3.3., 24.3., to 13.4., 28.4., 12.5., 26.5., 9.6., to 22.6., 25.8., 8.9., 22.9., 6.10., 20.10., 3.11., 17.11., 1.12., 15.12. Seutuhallitus 30.11.2016


Seutuhallitus päättää hyväksyä vuoden 2017 kokousaikataulun, että esityslista toimitetaan jäsenille sähköpostilla viikkoa ennen kokous-ta, että kokouksen liitemateriaalit ovat noudettavissa kuntayhtymän www-sivuilta ja merkitä tiedoksi kuntajohtajakokoukset vuodelle 2017.




23/27

125 § YHTYMÄKOKOUKSEN KOOLLE KUTSUMINEN

Seutusihteeri Pohjonen 5.11.2015 Perussopimuksen 4 §:n 2. ja 3. kohdan mukaan yhtymäkokous hyväksyy kuntalain säädösten mukaisesti kuntayhtymälle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvion sekä sen yhteydessä taloussuunnitel-man, päättää tilinpäätöksen hyväksymisestä, tuloksesta, toimintaker-tomuksesta, vastuuvapauden myöntämisestä ja tarkastuslautakunnan ehdottamista toimenpiteistä, joihin lautakunnan valmistelu ja tilintar-kastuskertomus antavat aihetta. Perussopimuksen 6 §:n mukaan yhtymäkokouksen kokouskutsu on vä-hintään 14 vuorokautta ennen kokousta lähetettävä jäsenkuntien kun-nanhallituksille. Seutuhallitus 30.11.2016


Seutuhallitus päättää omalta osaltaan että yhtymäkokous kutsutaan koolle 14.12.2016 klo 12.00 ja että kokouskutsun antaa seutuhallituksen puheenjohtaja.




24/27

126 § SEUTUJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT

Kuntalain 92 §:n sisältyvät määräykset viranhaltijapäätösten ottamises-ta seutuhallituksen käsiteltäväksi. Kuntayhtymän hallintosäännössä on tarkempia määräyksiä asioista, joista seutujohtaja päättää. Lisäksi seutuhallitus voi päätöksellään dele-goida päätöksenteon asiassa seutujohtajalle. Seutuhallitukselle esitetään seutujohtajan päätöspöytäkirjat 15.10.-22.11.2016 asioiden mahdollista käsiteltäväksi ottamista varten. Pöytäkirjat ovat luettavissa ennen kokousta seututoimistolla. Liite: - Koonti seutujohtajan päätöksistä Seutuhallitus 30.11.2016


Seutuhallitus päättää merkitä tiedoksi seutujohtajan tekemät päätökset 15.10.-22.11.2016 ja että päätöksiä ei oteta seutuhallituksen käsiteltäviksi.



25/27

127 § SEURAAVAT KOKOUKSET

Kokoukset keskiviikkoisin klo 9.00. Ohessa on alustavia tietoja käsitte-lyyn tulevista asioista. 14.12. Seutustrategiaehdotus jäsenkunnille Toteutusohjelman luonnos Päivähoidon ja perusopetuksen kustannuslaskentavertailu 2015 25.1.2017 Luova uho -seudullinen elinkeino-ohjelma Elinkeinojen seudullinen vetovoimaprofiilityö, lähetekeskustelu Toteutusohjelman ehdotus Vuoden 2017 kokoukset 25.1., 22.2., 29.3., 3.5., 31.5., 28.6. (heinäkuussa ei kokousta), 30.8., 27.9., 25.10., 29.11. ja 20.12.


26/27

128 § MUUT ASIAT


27/27

129 § KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 19/2016 18.11.2016

1/20

Aika: 18.11.2016 klo 8.20-10.25 Paikka: Tampereen kaupunkiseutu, kokoushuone Valimo, kelloportinkatu 1 b

Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala, 1. vpj. Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi, 2. vpj. Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Nurminen Mikko johtaja Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti Rämö Heidi kunnanjohtaja Lempäälä, 142-146 § Sorvanto Jarkko kaupunginjohtaja Ylöjärvi, 142-149 § Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia Nurminen Päivi seutujohtaja esittelijä, TKS Pohjonen Juhani seutusihteeri sihteeri, TKS Kutsutut: Ikonen Anna-Kaisa pormestari Tampere Saapuvat tarvittaessa kokoukseen: Kurunmäki Kimmo seutusuunnittelupäällikkö TKS, 145-146 § Seimelä Katja liikennejärjestelmäinsinööri TKS, 145-146 § Asula-Myllynen Ritva kehittämispäällikkö TKS, 146 § Ruokonen Tommi hallinto- ja talouspäällikkö Pirkkala, 147 §


2/20

KÄSITELTÄVÄT ASIAT

142 § AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 3

143 § KAUPUNKISEUDUN TYÖLLISYYSPALVELUN ALUEELLINEN KOKEILU 2017–2018 4

144 § SEUTUSTRATEGIAN TOTEUTUSOHJELMA 2017-2020 5

145 § MAL3-SOPIMUKSEN TOTEUTUKSEN OHJELMOINTI 2016-2019 7

146 § KUNTAYHTYMÄN TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TALOUSARVIO VUODELLE 2017 8

147 § PÄIVÄKOTIHOIDON JA PERUSOPETUKSEN KUSTANNUSLASKENNAT VUODELTA 2015 12

148 § KOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AIKOJEN MUUTOSKOKEILUN VALMISTELU 15

149 § KUNTAJOHTAJAJOKOUKSEN JA SEUTUHALLITUKSEN KOKOUKSET 2017 16

150 § TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT 18




3/20

142 § AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO (10 min)

Muistio 26.10.2016, liitteenä. Kokouksen 26.10. keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen.

Asia Toimenpiteiden eteneminen Vastuu

Kaupunkiseudun työllisyys-palvelun alueellinen kokeilu 2017–2018, toimeenpanon valmistelu

Asian päätöskäsittely on tässä kokouksessa

PN, MI

Tulevaisuuden kaupunkiseu-tu -strategian luonnos

Lausuntojen valmistelutilanne kunnissa

Kuntajohtajat


4/20

143 § KAUPUNKISEUDUN TYÖLLISYYSPALVELUN ALUEELLINEN KOKEILU 2017–2018 Seutujohtaja Nurminen 19.10.2016 Kuntajohtajat keskustelivat seudullisen kokeilun hallintomallista ja so-pimusvalmistelusta kokouksessaan 26.10. Jatkotoimet ovat edenneet, mutta tavoiteaikataulua hitaammin. Neuvottelua resurssikysymyksistä on hidastanut ministeriön kokeilua koskeva kirje TE-toimistolle, jossa TE-toimistoja kehotetaan siirtämään resurssineuvotteluja lähemmäs kokeilulakiehdotuksen valmistumista joulukuussa. Kokeilun sopimusrakennetta valmistellaan kaksitasoisena. Ensimmäinen sopimus sisältäisi menettelyt Tampereen kaupungin ja TE-toimiston vä-lillä. Ko. sopimuksessa sovittaisiin mm. kokeilun tiloista ja resursseista ja direktio-oikeudesta. Toinen sopimus on Tampereen ja muiden kokeilu-kuntien välinen, missä sovitaan kuntien liittymisestä Tampereen hallin-noimaan kokeiluohjelmaan, seudullisesta ohjauksesta ja kaikille kunnille yhteisistä pelisäännöistä (A-osa) sekä kuntakohtaisista erillisprojekteista tai painotuksista (B-osa) Kokeilun valmistelu on edennyt ns. valmistelukorien prosessien kuvaa-misella, eli valmiutta käynnistää kokeilun käytännön toimenpiteet on nostettu, mikäli kokeilulain reunaehdot ovat hyväksyttävät. Lakiesitystä odotetaan joulukuussa. Valmistelussa on painotettu tavoitetta edistää kaupunkiseudun kuntien vahvaa roolia työllisyyspalvelujen tuottajana 1.1.2019 jälkeen.

Sopimuskokonaisuus valmistuu kuntajohtajien käsittelyyn 2.12.2016 tai 13.1.2017. Kokeilulakien voimaantulon tavoiteaikataulu on maaliskuu 2017. Asia informoidaan seutuhallitukselle.

Kuntajohtajakokous 18.11.2016


Kuntajohtajakokous päättää merkitä valmistelun edistymisen tiedoksi.

Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin.


5/20

144 § SEUTUSTRATEGIAN TOTEUTUSOHJELMA 2017-2020

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategialuonnos on lausunnoilla kunnis-sa, sidosryhmillä ja lisäksi asiasta on avattu vapaa palaute www.tampereenseutu.fi -sivustolla. Lausuntojen jälkeen strategia vii-meistellään valtuustojen päätöksentekoon tammi-helmikuussa 2017. Strategian valmistelussa on painotettu yhteistyön tahtotilan, päävies-tien ja strategisten tavoitteiden määrittelyä. Työssä on osallistettu eri-tyisesti päättäjiä. Strategia on sovittu toiminnallistettavan erillisen to-teutusohjelman avulla. Sen valmistelua on tarkoituksenmukaista tehdä virkamiespohjalta kuntajohtajia, strategiatyöryhmää ja seudullisia asi-antuntijaryhmiä hyödyntäen. Toteutusohjelmasta on tarkoitus tehdä uusi, strategiaa notkeampi kes-kipitkän aikavälin toimintasuunnitelma seutuyhteistyölle. Siksi sen val-misteluperiaatteista on tarpeen käydä keskustelu ja ohjeistaa valmiste-lua. Valmistelun pääperiaatteiksi esitetään:

- Toteutusohjelma perustuu strategian pääviesteihin ja tavoitteisiin

- Toteutusohjelman hyväksytään seutuhallituksessa ja kunnallishalli-tuksissa (?)

- Toteutusohjelman aikajänne on valtuustokausi ja sen 1. vuosi on ta-lousarviovuosi 2017

- Toteutusohjelma valmistellaan heti strategian hyväksymisen perään

- Toteutusohjelman tarkentaminen tehdään kuntayhtymän talousar-vioprosessin alussa

- Kuntayhtymän vuositavoitteet johdetaan toteutusohjelmasta

- Toteutusohjelmassa kuvataan o strategiaa toteuttavat vaikuttavuustavoitteet tai ohjelmat ja

hankkeet o strategian seurantamittarit o strategian viestintä- ja jalkauttamisperiaatteet o strategiaa edistävän rakenteen ja osaamisen linjaukset

Valmisteluaikatauluksi esitetään seuraavaa:

http://www.tampereenseutu.fi/


6/20

Asia käsitellään seutuhallituksessa. Kuntajohtajakokous 18.11.2016


Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä strategian toteutusohjelman valmisteluperiaatteet ja esittää näkemyksiä, ehdotuksia ja muita tarpeita toteuttamisohjelman sisällöksi jatkovalmistelua varten.



7/20

145 § MAL3-SOPIMUKSEN TOTEUTUKSEN OHJELMOINTI 2016-2019

Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki MAL3-sopimus allekirjoitettiin 9.6.2016. Sopimuksen toteutumisen työ-vaiheiden ja osapuolten roolien selventämiseksi laaditaan toteutusoh-jelma vuosille 2016–2019. Toteutusohjelma muodostaa rungon sopi-muksen vuosittaiselle seurannalle. Toteutusohjelmaluonnos on koottu MASTO- ja liikennejärjestelmätyö-ryhmissä sen mukaan, kumpaan työryhmään asiakohta lähimmin kuu-luu. Lisäksi ohjelmassa on kohtia, jotka on tunnistettu kokonaisvaltai-semmiksi yhteisprojekteiksi. Työryhmien jäsenet ovat toimittaneet tau-lukkoon tiedot tai arviot sopimusasioiden etenemisestä vuosittain. Me-nettelyllä on varmistettu, että toteutumisesta eniten vastuussa olevat osapuolet ovat muotoilleet etenemispolut. Toteutusohjelman on tar-koitus olla strategisen yleispiirteinen, mutta samalla riittävän konkreet-tinen. Valtio-osapuolen toimenpiteet tarkentuvat seurantaryhmän kokoukses-sa joulukuussa 2016. Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki ja liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä saapuvat tarvittaessa kokoukseen. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Liite. - MAL-sopimuksen toteutusohjelma, ehdotus 8.11.2016. Kuntajohtajakokous 18.11.2016


Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä MAL3-sopimuksen toteutusohjelman kunnissa toimeenpanta-vaksi että toimenpiteiden toteuttamista seurataan vuosittain osana MAL-seurantaa.



8/20

146 § KUNTAYHTYMÄN TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TALOUSARVIO VUODELLE 2017

Seutusihteeri Pohjonen 7.11.2019 Toiminnan lähtökohtia vuodelle 2017 Kaupunkiseudun kuntien yhteistyö perustuu seutustrategiaan, joka on valtuustojen linjaus yhteistyön tavoitteista ja pohja toimenpiteille. Seutuhallitus on ohjannut seutustrategian uudistamistyötä vuoden 2016 aikana. Kokouksessaan 26.10. seutuhallitus hyväksyi Tulevaisuu-den kaupunkiseutu -strategian luonnoksen lausunnoille jäsenkuntiin ja sidosryhmille. Uudessa strategialuonnoksessa on määritelty kolme pää-viestiä: 1) Lisää kilpailukykyä, 2) Kasvulle kestävä rakenne ja 3) Vireä yh-teisö. Strategia antaa askelmerkit seuraavalle kymmenvuotiskaudelle seu-tuyhteistyössä. Seutuhallitus valmistelee strategialle vuoden 2017 alus-sa ensimmäisen 4-vuotisen toimenpideohjelman, joka konkretisoituu vuosittain kuntayhtymän talousarviossa. Vuoden 2017 toimintaa on suunniteltu uudistetun strategian mukaises-ti. Toiminnalliset tavoitteet esitetään edellä mainittujen strategisten pääviestien mukaisesti ryhmiteltynä. Strategialuonnoksen lisäksi MAL-sopimuksen ja rakennesuunnitelman 2040 toteuttaminen ovat ohjan-neet tavoitteiden asettamista. Resurssit Kuntayhtymä on viime vuodet vastannut hyvin kiristyneen kuntatalou-den haasteisiin. Näin tapahtuu myös vuonna 2017. Kuntien maksu-osuudet pysyvät vuoden 2016 tasoisina. Kunnittainen maksuosuus nou-dattaa asukasluvun muutoksista.

TAE 2016


väestö 31.12.2015 % Yhteensä

Yhteensä euroa %

Yhteensä 376 971 100 1 031 800

1 031 800 0 0,0

Kangasala 30 607 8,1 84 160

83 774 -386 -0,5

Lempäälä 22 536 6,0 61 407

61 683 276 0,4

Nokia 33 162 8,8 90 722

90 767 45 0,0

Orivesi 9 408 2,5 26 457

25 750 -707 -2,7

Pirkkala 18 913 5,0 51 618

51 766 148 0,3

Tampere 225 118 59,7 615 929

616 166 237 0,0

Vesilahti 4 489 1,2 12 407

12 287 -120 -1,0

Ylöjärvi 32 738 8,7 89 101

89 607 506 0,6


9/20

Kuntayhtymän talousarvioehdotus vuodelle 2017 on seuraava: Taloussuunnitelma 2017-2019 Talousarvioesityksen mukainen vuoden tulos olisi 9 400 euroa alijää-mäinen. Kuntayhtymän muuttoon uusiin toimitiloihin ja tilojen käyttöön ottoon liittyviin uudishankintoihin on varauduttu kahden aikaisemman tilipäätöksen yhteydessä, jolloin on voitu kerryttää ylijäämää kuntayh-tymän taseeseen yhteensä 258 116 euroa. Kaikkiaan taloussuunnitel-makaudella 2017-2019 kertyisi alijäämää 28 200 euroa, mikä ei merkit-tävästi vaikuta kuntayhtymän vakavaraisuuteen tai maksuvalmiuteen.

SEUTUYKSIKKÖ TA 2016 TAE 2017 Muutos € Muutos %

Myyntitulot/kunnat 1 031 800 1 031 800 0 0,00 %

Muut tuet ja avust. 0 0 0 0,00 %

Tulot yht. 1 031 800 1 031 800 0 0,00 %


Sivukulut 88 700 83 700 -5 000 -5,64 %

Henk.kulut yht. 560 300 552 100 -8 200 -1,46 %


Vuokrat 68 200 60 000 -8 200 -12,02 %

Tarv., yms. 10 600 9 700 -900 -8,49 %


Menot yht. 1 031 800 1 031 800 0 0,00 %

MAL-VERKOSTO TA 2016 TAE 2017 Muutos € Muutos %

Myyntitulot/verk.jäsenet 105 000 325 000 220 000 209,52 %


Tulot yht. 181 000 325 000 144 000 79,56 %

Palkat ja palkkiot 102 700 102 700 0 0,00 %

Sivukulut 21 100 21 100 0 0,00 %

Henk.kulut yht. 123 800 123 800 0 0,00 %


Vuokrat 12 300 11 400 -900 -7,32 %

Tarv., yms. 2 700 2 700 0 0,00 %


Menot yht. 181 000 325 000 144 000 79,56 %

KUNTAYHTYMÄ TA 2016 TAE 2017 Muutos € Muutos %

Myyntitulot 1 136 800 1 356 800 220 000 19,35 %


Tulot yht. 1 212 800 1 356 800 144 000 11,87 %


Sivukulut 109 800 104 800 -5 000 -4,55 %

Henk.kulut yht. 684 100 675 900 -8 200 -1,20 %


Vuokrat 80 500 71 400 -9 100 -11,30 %

Tarv., yms 13 300 12 400 -900 -6,77 %

Kalusto 10 000 10 000 0 0,00 %

Menot yht. 1 212 800 1 356 800 144 000 11,87 %

Toimintakate 0 0 Vuosikate 0 0 Poistot ja arvonalentumiset 0 -9 400 Tilikauden tulos 0 -9 400


10/20

Kansallinen MAL-verkosto Kuntayhtymän on kansallisen MAL-verkoston isäntäorganisaatio. MAL-verkostolla on oma ohjausryhmänsä, joka suunnittelee ja ohjaa verkos-ton toimintaa. Kansallisen MAL-verkoston toiminta laajenee mm. TEM:in alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen (AIKO)- hankkeen ja Suomen Akatemian rahoittaman BEMINE-hankkeen, jossa tutkitaan kaupungistumista ja kehitetään työkaluja yhdyskuntasuunnitteluun ja MALPE-kokonaisuuden integrointiin johdosta 325 000 euron laajuiseksi koko-naisuudeksi. Kuntayhtymä on verkoston ”isäntäorganisaatio”, mutta verkoston rahoitus perustuu kokonaisuudessaan jäsenalueiden maksui-hin ja muiden organisaatioiden, mm. miniteriöt, maksamiin avustuksiin. MAL-verkostolla ei ole vaikutusta kuntayhtymän tuloksen muodostumi-seen. Kuntien lausunnot Seutuhallitus on pyytänyt jäsenkunnilta lausuntoa kuntayhtymän ta-lousarvioraamista ja alustavista seutuyhteistyön painopisteistä vuodelle 2017. Lausunnon ovat antaneet Pirkkala, Tampere ja Ylöjärvi. Pirkkalan lausunnossa todetaan: ”Raamiehdotuksesta voidaan todeta, että ehdotetut kehittämisen pai-nopisteet tulevalle vuodelle ovat hyvin määriteltyjä sekä seudullisen yh-teistyön kehittämisen kannalta tärkeitä. Kuntayhtymän talousarvion valmistelussa on myös realistisesti huomioitu kuntien taloudellinen liik-kumavara, joka on viime vuosina kaventunut.” Tampereen kaupungin lausunnossa todetaan: ”Kuntien taloudellisen tilanteen vuoksi Tampereen kaupunki edellyttää, että Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän vuoden 2017 talousar-vio valmistellaan enintään vuoden 2016 talousarvion tasolle. Kaupunki-seudun yhteistyö on pitkään odottanut toimintaympäristön selkiytymis-tä. Valmisteilla olevassa seutustrategiassa ja sote- ja maakuntauudis-tuksen valmistelussa tuleekin linjata yhteistyön tahtotila, tavoitteet ja yhteistyörakenteet pitkälle aikavälille.” Ylöjärven kaupungin lausunnossa todetaan: ”Raamissa esitetään, että kuntayhtymän menot pysyvät vuoden 2016 tasolla. Kuntien maksuosuuksia tarkistetaan ainoastaan asukasluvun muutoksen verran. Tämä on kannatettava linjaus. Kuntien vaikea talou-dellinen tilanne ja talouden tasapainohaasteet tulee huomioida myös kuntien yhteisorganisaatioiden taloussuunnittelussa. Ylöjärven maksu-osuus vuodelle 2017 on 89 607 euroa.”


11/20

Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki, liikennejärjestelmäinsinööri Sei-melä ja kehittämispäällikkö Asula-Myllynen saapuvat tarvittaessa ko-koukseen. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Liite: - Kuntayhtymän talousarvio ja toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma 2017-2018. Noudettavissa extra-netistä maa-nantaina 14.11. Kuntajohtajakokous 18.11.2016

Päätösehdotus. Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä liitteen mukaisen kuntayhtymän talousarvion ja toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2017, hyväksyä liitteen mukaisen taloussuunnitelman 2017-2019,

että seutujohtaja voi hyväksyä sitomattoman kehittämisrahan tarkem-man kohdistamisen toiminnallisille tavoitteille ja että seutujohtaja voi viimeistellä talousarvioesityksen seutuhallituksen käsittelyyn.


Heidi Rämö poistui kokouksesta.


12/20

147 § PÄIVÄKOTIHOIDON JA PERUSOPETUKSEN KUSTANNUSLASKENNAT VUODELTA 2015

Kehittämispäällikkö Laine 18.11.2016 Tampereen kaupunkiseudulla on jo useiden vuosien ajan seurattu kun-nallisen päiväkotihoidon kustannusten kehittymistä. Laskennasta saatu-jen hyvien kokemusten perusteella uutena seudullisena laskentana on aloitettu lisäksi perusopetuksen kustannuslaskenta. Päivähoidon seudullisen kustannuslaskennan tavoitteena on ollut selvit-tää resurssien käytön yhteismitallisuutta ja kustannusten syntyä kau-punkiseudun kunnissa vuodesta 2009 saakka. Laskennan avulla kunnan järjestämälle ja tuottamalle päivähoitopaikalle on pyritty saamaan ver-tailukelpoinen hinta. Laskennan tulokset toimivat keskeisen vertailn työkaluna seudun kuntiin, ja ne ovat luoneet pohjaa toimintojen kehit-tämiselle. Myös kuntien välinen ostopalvelutoiminta on lisännyt tarvet-ta kehittää läpinäkyviä ja yksiselitteisiä järjestelmiä tuotteiden hinnoit-telulle. Perusopetuksen osalta seudullisen kustannuslaskennan tavoitteet ja tarpeet ovat samat kuin päivähoidossa. Tarkoituksena on kehittää toi-mintaa seudullisin vertailutiedoin ja parantaa perusopetuksen kustan-nusten läpinäkyvyyttä. Päivähoidon kokonaiskustannukset ovat kaupunkiseudulla n. 171 mil-joonaa euroa. Deflatoitu kokonaiskustannusten kasvu on ollut seudulla vuodesta 2014 vuoteen 2015 1%. Kokonaiskustannusten kasvu on vaih-dellut kunnittain Orivesi -(6%), Tampere (+4%), Nokia (+1%), Kangasala -(2%), Ylöjärvi (-2%), Lempäälä (-1%), Pirkkala (-2%), Vesilahti (+2%). Seututasolla päivähoidon kustannukset laskennallista lasta kohden ovat nousseet vuodesta 2014 n. 2 %, mutta kustannukset ovat edelleen hie-man alhaisemmat kuin vuonna 2013. Deflatoidut vuosikustannukset vuoteen 2014 nähden ovat laskeneet mm. Lempäälässä (-3%), Nokialla (-1%), Orivedellä (-6%) ja Pirkkalassa (-4%), mutta lisääntyneet Tampe-reella (+3%), Kangasalla (+5%), Ylöjärvellä (2%) ja Vesilahdessa (+15%). Merkittäviä heilahteluja aiheuttavat esimerkiksi lasten määrän voimak-kaat muutokset esim. Vesilahdessa (-18%). Lisäksi vertailussa on otetta-va huomioon mm. esiopetuksen eilainen organisointitapa (mm. Tampe-reella, Nokialla ja Ylöjärvellä esiopetus järjestetään kokonaan päivähoi-don alaisena toimintana). Nämä toimintatiedot ja kustannukset sisälty-vät vertailuun siltä osalta, kun esiopetus on järjestetty päiväkodeissa. Laskentojen tarkemmat tulokset ovat liitteinä olevissa taulukoissa.


13/20

Tampere Nokia Kangasala Ylöjärvi Lempäälä Pirkkala Vesilahti Orivesi Seutu

5 703 6 933 6 554 5 882 6 082 7 313 7 157 6 150 6 067

Tilakustannukset 1 283 1 365 1 346 1 502 1 163 1 318 1 203 2 252 1 329

Ateriapalvelut 1 050 863 1 091 815 741 1 142 798 947 984

296 358 523 380 679 404 700 161 367

Muut kustannukset 517 556 610 639 741 589 743 1 055 574

Yhteensä 8 850 10 074 10 122 9 219 9 405 10 765 10 601 10 566 9 322

Varhais- ja eläkemenoperusteiset maksut eivät ole mukana hintalaskennassa.

396 132 254 198 164 229 83 34

6,5 % 1,9 % 3,7 % 3,3 % 3,3 % 2,6 % 3,0 % 0,6 %

* vuoden 2015 lasten määrä 30.11.

Kunnallisen päiväkotihoidon kustannukset laskennallista lasta* kohden vuonna 2015 tarkemmalla erittelyllä

Henkilöstökustannukset

Puhtaanapito- ja pesulapalvelut

Osuus henkilöstömenoista

Varhais- ja eläkemenoperusteiset

Perusopetuksen kustannuslaskenta toteutettiin ensimmäistä kertaa vuoden 2015 tiedoilla, ja laskentaa tullaan kehittämään jatkossa. Vertai-lutieto aiempaan vuoteen on saatavilla tulevina vuosina. Vertailu käsit-tää perusopetuksen tiedot, ilman esiopetusta. Perusopetuksen viitekehystä seudulla kuvaa nopea oppilasmäärän kas-vu. Lukuvuodessa seudun peruskoulun oppilaiden määrä oli kasvanut noin 700 oppilaalla eli 2,0 prosentilla. Seudun oppilasmäärä tulee kas-vamaan tulevina vuosina merkittävästi. 1. ja 9. vuosiluokan oppilasmää-rän erotus on noin 800 oppilasta, mikä jo ilman muuttovoiton huomi-oimista merkitsee seudun oppilasmäärän huomattavaa kasvua. Oppilaskohtaisissa kustannuksissa eroja seudun kuntien välillä syntyy jonkin verran. Korkeimmat kustannukset ovat Orivedellä ja Ylöjärvellä (n. 8850e) ja Tampereella (n. 8600e). Matalimmat oppilaskohtaiset kus-tannukset ovat Nokialla, (n. 7440e) ja Lempäälässä (n.7500e). Kangas-alan, Pirkkalan ja Vesilahden kustannukset ovat n. (8000e). Eroja selittävät osittain mm. hallinto- ja koulukuljetuskustannukset, mutta lisäksi opetuksen kustannuksissa on seudulla huomattavia eroja. Tarkempi erittely kuntakohtaisesta kustannusjaosta löytyy alta:


14/20

Päiväkotihoidon ja perusopetuksen kustannuslaskenta on vuosittaista operatiivista seutuyhteistyötä, jota on tarve jatkaa. Laskentaa ovat hoi-taneet Tampereen kaupunki ja Pirkkalan kunta. Tämän vuoden lasken-noista on vastannut Pirkkalan kunta. Vuonna 2016 toteutetut laskennat on tehty vuoden 2015 tietojen pohjalta. Kunnat ovat saaneet korvauk-sen työstä. Hallinto- ja talouspäällikkö Tommi Ruokanen saapuu tarvittaessa ko-koukseen. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Liitteet: - Päiväkotihoidon kustannuslaskenta 2015 - Perusopetuksen kustannuslaskenta 2015 Kuntajohtajakokous 18.11.2016


Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan merkitä päivähoidon ja perusopetuksen kustannuslaskennat vuodelta 2015 tiedoksi ja esittää tarpeita laskennan/tulosten kehittämisestä.


Lisäksi todettiin, että kustannusten vertailua on erittäin tärkeää ja sitä tulee jatkaa, laskentaperusteet vaihtelevat kuntien välillä ja että aineis-tosta laaditaan jatkoanalyyseja.


15/20

148 § KOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AIKOJEN MUUTOSKOKEILUN VALMISTELU

Kehittämispäällikkö Toni Laine 7.11.2016. Tampereen kaupunkiseudulla aloitettiin jo vuonna 2008 keskustelu työ- ja loma-aikojen muuttamisesta vastaamaan paremmin nyky-yhteiskunnan tarpeita. Nykyiset työ- ja loma-ajat eivät enää täysin vas-taa perheiden lomailutottumuksiin, sillä loma-ajat venyvät usein elo-kuulle. Työ- ja loma-ajat eivät myöskään tue Tampereen kaupunkiseu-dun kasvavan matkailutoimialan kehittämistä, sillä kotimaiset asiakas-volyymit riittävät huonosti pitämään kohteita auki elokuussa, jolloin ul-komainen matkailijavirta olisi erittäin merkittävä. Tampereen kaupunkiseudun sivistystyöryhmä on kokouksessaan 26.10.2016 todennut, että kokeilumahdollisuutta työ- ja loma-aikojen muuttamiselle kaupunkiseudun alueella on tarve selvittää.

Aiemmin asia on ollut esillä jo vuonna 2008, jolloin asian jatkoedistämi-selle työryhmätyön jälkeen ei ollut kuitenkaan edellytyksiä. Keskuste-lussa on kuitenkin noussut esiin, että mm. ylioppilastutkinnon suoritta-misessa tapahtuneet muutokset viime vuosina mahdollistaisivat nyky-ään kokeilun aloittamisen. Tavoitteena on alkuvaiheessa tunnustella asian saamaa kannatusta, tarkentaa hyötyjä ja selvittää mahdollisia esteitä. Selvitykseen otetaan mukaan myös henkilöstön ja elinkeinoelämän edustus. Asia on huomioitu kuntayhtymän talousarviossa 2017. Kokeilun suun-nittelu tullaan projektoimaan, mikäli tunnustelu osoittaa jatkomahdolli-suudet asian edistämiselle. Koska asialla on laajaa vaikuttavuutta paitsi kaupunkiseudun alueella myös valtakunnallisesti, on siitä hyvä käydä lähetekeskustelu varhaises-sa vaiheessa.



Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan keskustella kokeilun mahdollisuudesta ja evästää jatkovalmistelua.



16/20

149 § KUNTAJOHTAJAJOKOUKSEN JA SEUTUHALLITUKSEN KOKOUKSET 2017


Loppuvuoden 2017 aikana on toteutettu kokeilu kuntajohtajakokousten vähentämisestä. Kokeilun perusteluna on ollut maakuntauudistuksen esivalmisteluvaihe, joka on vaatinut ajankäyttöä erityisesti kokouksen puheenjohtajalta, mutta myös muilta kuntajohtajilta. Kokeilu on vähentänyt mahdollisuuksia kuntajohtajien yhteiseen kes-kusteluun, tuonut tarpeen extra-kokouksille ja vaikeuttanut seutuhalli-tuksen asioiden juoksevaa valmistelua. Valmisteluketjun vaikutukset ulottuvat myös seututyöryhmiin.

Mikäli kokouksia halutaan pysyvästi harventaa, tulee pohdittavaksi, että kuntayhtymän asiantuntijat valtuutetaan valmistelemaan talousarvios-sa hyväksytyt asiat suoraan seutuhallituksen käsittelyyn. Tällöin poike-taan tuloksekkaaksi osoittautuneesta prosessista ja vähennetään kunta-johtajakokouksen panostusta ja ohjausta yhteistyön edistämiseen.

Tämän vuoksi kokousrytmi esitetään palautettavaksi siten, että kunta-johtajakokoukset vuonna 2017 varataan helmikuusta alkaen (tammi-kuussa vain yksi kokous) joka toinen perjantai klo 8.15-10.00. Kokouk-sissa on mahdollisuus hyödyntää varapuheenjohtajistoa. Säännölliset kuntajohtajakokoukset tarjoavat mahdollisuuden myös maakuntauudis-tuksen valmistelua koskevalle yhteiskeskustelulle. Yksi kokouspäivistä voidaan sopia matkakokoukseksi. Päivämäärät ovat: 13.1., 3.2., 17.2., 3.3., 24.3., to 13.4., 28.4., 12.5., 26.5., 9.6., to 22.6. (heinäkuussa ei kokouksia) 25.8., 8.9., 22.9., 6.10., 20.10., 3.11., 17.11., 1.12., 15.12. Osana valmistelua jatketaan ns. puheenjohtajiston sähköistä listapala-verimenettelyä. Asialistan luonnos puheenjohtajistolle postitetaan kes-kiviikkoisin. Kokouksen asialista toimitetaan sähköpostilla jäsenille viikkoa ennen kokousta. Kokouksen liitemateriaalit ovat sähköisesti jäsenten noudet-tavissa kuntayhtymän extranet-sivuilta viikkoa ennen kokousta. Seutuhallituksen kokoukset vuonna 2017 järjestetään entiseen tapaan keskiviikkoisin klo 9.00-11.00. Päivämäärät ovat: 25.1., 22.2., 29.3., 3.5., 31.5., 28.6. (heinäkuussa ei kokousta), 30.8., 27.9., 25.10., 29.11. ja 20.12.


17/20

Osana valmistelua pidettävien mahdollisten puheenjohtajiston listapa-laverien ajankohdat sovitaan erikseen. Ns. puheenjohtajiston esityslis-tan luonnos postitetaan maanantaisin. Kokouksen esityslista toimitetaan sähköpostilla jäsenille viikkoa ennen kokousta. Kokouksen liitemateriaalit ovat sähköisesti jäsenten noudet-tavissa kuntayhtymän www-sivuilta samoin viikkoa ennen kokousta. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Kuntajohtajakokous 18.11.2016


Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä vuoden 2017 kokousaikataulun.

Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Jarkko Sorvanto poistui kokouksesta.


18/20

150 § TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT

Maakuntauudistuksen eteneminen:

- Esivalmistelun johtoryhmän, projektiryhmien ja teemaryhmien työskentelyn käynnistyminen

- Suurten kaupunkien lausunto 9.11.2016

Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat: Keskusteltiin Pitkäniemen tilanteesta. Seutujohtajan infoasiat:

- Seutupäivä 2017 ajankohdan varaaminen - Palaute seutufoorumista 8.11.2016 - Yhtymäkokous kutsutaan koolle 14.12.2016 klo 12.00 -


19/20


Tiistai 8.11. iltapäivä Seutufoorumi, 10-vuotisjuhlaseminaari Perjantai 18.11. klo 8.15-11.00 Työllisyyskokeilun valmistelun tilannekatsaus Strategian toteutusohjelma MAL3-sopimuksen toteutuksen ohjelmointi Talousarvio 2017 ehdotus Päivähoidon kustannuslaskenta/tulokset Perusopetuksen kustannuslaskenta/tulokset Yhtymäkokouksen koolle kutsuminen Vuoden 2017 kokousaikataulu Perjantai 2.12.2016 klo 8.15-11.00 Työllisyyskokeilu, yhteistyösopimus Strategiaehdotus SH:lle Luova uho -seudullinen elinkeino-ohjelma Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategian toteutusohjelma, luonnos Elinkeinojen sijoittumisen vetovoimaprofiilit Perjantai 16.12 peruutetaan. Perjantai 13.1.2017 Lentoliikenteen kehittämishankkeen eteneminen, raportointi Tietohallinto-ohjelman tilannekatsaus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategian toteutusohjelma, ehdotus Lausunnot maakuntalakiluonnoksesta Perjantai 3.2 Kaitse-hankkeen esittely, Jenni Airaksinen Kuntien elinkeinopolitiikan katsaukset käyntiin


20/20


Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 10.25.


1/9

Aika: 26.10.2016 klo 8.00-8.55. Paikka: Scandic Tampere City

Osallistujat: Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala, 1. vpj. Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi, 2. vpj. Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Nurminen Mikko johtaja Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti Rämö Heidi kunnanjohtaja Lempäälä Sorvanto Jarkko kaupunginjohtaja Ylöjärvi Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia Nurminen Päivi seutujohtaja esittelijä, TKS Pohjonen Juhani seutusihteeri sihteeri, TKS Kutsutut: Ikonen Anna-Kaisa pormestari Tampere Itänen Mika palveluyksikön johtaja Tampere, § 136 Mansikkamäki Pekka työllisyys- ja turvallisuus-

päällikkö Ylöjärvi, § 136


2/9

KÄSITELTÄVÄT ASIAT

137 § AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 3

138 § KAUPUNKISEUDUN TYÖLLISYYSPALVELUN ALUEELLINEN KOKEILU 2017–2018, TOIMEENPANON VALMISTELUN ETENEMINEN 4

139 § TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT 7




3/9

137 § AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO (10 min)

Muistio 7.10.2016, liitteenä. Kokouksen 7.10. keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen.

Asia Toimenpiteiden eteneminen Vastuu

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia, luonnoksen viimeis-tely ja lausuntomenettely

Käsittelyssä yhteiskokoussa SH:n kanssa 26.10.

PN

Rakennusjärjestyksen seudul-linen asiakirjamalli, hyväksy-minen ja käyttöönotto

Käsittelyssä seutuhallituksessa 26.10., jonka jälkeen lähetetään jä-senkuntien käyttöön.

JP

Lausunnon antaminen maa-kuntauudistuksen lainsäädän-nöstä

Käsittelyssä seutuhallituksessa 26.10.

PN

Kuntayhtymän toiminnallisten tavoitteiden ja talouden to-teutuminen 1.1.–31.8.2016

Käsittelyssä seutuhallituksessa 26.10. TARLA käsittelee marras-kuussa.

JP


4/9

138 § KAUPUNKISEUDUN TYÖLLISYYSPALVELUN ALUEELLINEN KOKEILU 2017–2018, TOIMEEN-PANON VALMISTELUN ETENEMINEN

Seutujohtaja Nurminen 19.10.2016 Työ- ja elinkeinoministeriö on valinnut Tampereen kaupunkiseudun työvoima- ja yrityspalvelun alueelliseen kokeiluun. Tampereen seudun kokeiluun yhdistetään Sastamala ja Punkalaidun. Kaksivuotisella kokei-lulla valmistaudutaan vuoteen 2019, jolloin työvoima- ja yrityspalvelu-jen järjestämisvastuu on maakunnilla.

Valintapäätöksen mukaan kokeilujen sisältönä ei ole palvelujen järjes-tämisvastuun siirto kunnille. Näinollen Tampereen kaupunkiseudun työllisyyskokeilua jatkovalmistelaan tuottamismallin pohjalta. Päätök-sen mukaan valinta kokeilualueeksi ei tarkoita myöskään sitä, että kaik-ki hakemuksessa esitetyt sääntelymuutosehdotukset toteutuvat. Kokeilujen valtakunnallinen jatkovalmistelu on käynnissä TEM:n alueel-listen kokeilujen työjaostossa. Jatkovalmistelu koskee mm. säännös-muutoksia ja tähtää 1.3.2017 voimaantulevaan kokeilulakiin. Kokeilun alueellinen tarkentaminen ja toimeenpanon suunnittelu ta-pahtuvat kuntien ja ELY-keskusten yhteistyönä. Seutuhallitus on organi-soinut em. valmistelun seuraavasti: - työllisyyskokeilun valmistelun seudullisena poliittisena ohjausryh-

mänä toimii seutuhallitus ja virkamiesohjausryhmänä kuntajohtaja-kokous,

- ohjaus tapahtuu seutuhallituksen ja kuntajohtajakokousten yhtey-

dessä, - toimeenpanoa valmistelevassa ja kokeiluosapuolten kanssa neuvot-

televassa ryhmässä toimivat:

Anna-Kaisa Heinämäki, apulaispormestari Tampere, Teppo Rantanen, johtaja Tampere, Mika Itänen, palveluyksikön johtaja Tampere, Tommi Eskonen, johtaja kaupunkiseudun TYP, Tuula Mikkonen, suunnittelupäällikkö Tampere, Pekka Mansikkamäki työllisyys- ja turvallisuuspäällikkö Ylöjärvi, Mikko Nieminen, kaupunkikehitysjohtaja Nokia ja että edellä mainittu ryhmä voi nimetä toimenpidetyöryhmät kun-tien asiantuntijoista.


5/9

Valmistelun etenemistä on kuvattu projektisuunnitelmalla (liite). Sen mukaan ajankohtaisia työvaiheita ovat alueella kokeilun kohderyhmän määrittely, toimenpidekokonaisuuksien ja resurssitarpeiden suunnittelu sekä kuntakohtaisten toteutussuunnitelmien tarkentaminen. Käynnissä on myös valmistelu kokeilun johtamisesta ja organisoinnista. Tarkoituksena on saada mainittuja asioita koskevat sopimukset kuntien ja TE-keskuksen välillä hyväksyttyä vuoden loppuun mennessä. Koska hyväksyminen tarkoittaa asian huomioimista myös seudullisesti, tulee sopimusehdotuksen käsittelyyn varautua seutuhallituksen 30.11 ko-kouksessa ja sitä edeltävässä kuntajohtajakokouksessa 18.11. Yhteistyösopimuksen ja kokeilun organisoinnin ja hallinnoinnin osalta kuntajohtajakokouksen on tarve linjata valmistelua. Hakemusvaiheessa asiasta todettiin mm. ”Toteutuksen hallintomalli pidetään mahdolli-simman kevyenä. Yksi mahdollinen vaihtoehto on vastuukuntamalli. Hallinnoinnista sovitaan osana jatkovalmistelua”. Hakemuksessa todettiin myös, että kunnat tekevät lopulliset päätökset kokeiluun sitoutumisesta, kun sen reunaehdot ovat tiedossa Mika Itänen ja Pekka Mansikkamäki kertovat valmistelun etenemisestä ja yhteistyömallin pohdinnasta. Liite: - PP-esitys hankkeen organisoituminen



Kuntajohtajakokous päättää linjata kokeilun organisointimallia ja yhteistyösopimuksen valmistelua.

Päätös. Kuntajohtajakokous totesi, että valmistelu voi jatkua ohjelmapohjaisesti esitetyn mukaisesti. (liite) Keskusteltiin resurssitarpeen ja edunvalvonnan ratkaisemisesta: Edunvalvonnan keskeinen tavoite tulee olla, että kunnat saavat aidon mahdollisuuden itse vaikuttaa työllisyydenhoitoon. Esim. sakkomaksut tulee poistua, jos järjestämisvastuuta/tuottamisvastuuta ei ole kunnilla riittävästi. Kuntien tavoite on ollut jopa vahva järjestämisvastuu. Resurssitarpeen arvioinnissa todettiin, että alustava resurssisiirtymä kunnille n. 60 htv:ta ei ole riittävä. Tavoitetaso olisi runsaat 100 htv:ta.


6/9

Hyödyt: Itsenäinen vaikuttaminen (kahden mallin purku), uudet palveluavaukset mm. pilotit, koulutus, yritykset. Hankkeella on selvä säästötavoite prosessien tehostuessa. Nykyisillä re-sursseilla saadaan paremmat tulokset. Jatko: Hanke etenee kuntien välisen yhteistoimintasopimuksen valmistelulla ja neuvotteluilla resurssien jaosta TE-keskus/kunnat. Päätöskäsittely olisi marraskuun aikana. (KJK 18.11.) Lakimuutosten valmistelu on kesken. Tavoite on, että tulevat voimaan 1.3.2017.


7/9

139 § TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT

Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat: Sote- ja maakuntauudistuksen eteneminen: Seutujohtajan infoasiat:

- seututoimiston edustajat sote- ja maakuntauudistuksen teema-ryhmiin Palveluverkko ja integraatio Toni Laine. Tiedolla johtaminen Simo Turunen Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus Kimmo Ku-runmäki ja Katja Seimelä Yleiset asiat/konsernijohtaminen Päivi Nurminen Osallistuminen Ritva Asula-Myllynen


8/9


Perjantai 21.10, peruutetaan. Keskiviikko 26.10.2016 klo 9.00-12.00 (uusi) Strategialuonnos, lausuntopyyntö Yhteiskokous seutuhallituksen kanssa Perjantai 4.11. peruutetaan. Tiistai 8.11. iltapäivä Seutufoorumi, 10-vuotisjuhlaseminaari Perjantai 18.11. klo 8.15-11.00 Työllisyyskokeiluun final-päätöksenteko ja hallintomalli Talousarvio 2017 ehdotus MAL3-sopimuksen toteutuksen ohjelmointi Päivähoidon kustannuslaskenta/tulokset Elinkeinojen sijoittumisen vetovoimaprofiilit Perjantai 2.12.2016 klo 8.15-11.00 Strategiaehdotus SH:lle Perjantai 16.12. peruutetaan.


9/9


Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 8.55.

KOKOUSTIEDOTE, LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖRYHMÄ 4.11.2016

LIIKENNEJÄRJESTELMÄYHTEISTYÖN TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2017 Liikennejärjestelmätyöryhmä hyväksyi omalta osaltaan toiminnalliset tavoitteet 2017. Seutustrate-gian tavoitteeseen ”Lisää kilpailukykyä” liittyen tavoitellaan lentoliikenteen, kaukojunaliikenteen ja maantieliikenteen edistämistä. Seutustrategian tavoitteeseen ”Kasvulle kestävä rakenne” liittyen edistetään seudullisen raitiotien suunnittelua ja lähijunaliikennettä, jatketaan kävelyn ja pyöräilyn ke-hittämisohjelman toteuttamista, edistetään liikenteen palveluiden syntymistä ja muodostetaan pysä-köinnin seudulliset periaatteet. Tavoitteet etenevät kuntajohtajakokouksen käsittelyyn 18.11.

MAL3-SOPIMUKSEN TOTEUTUSOHJELMA JA MAL3-HANKKEIDEN SUUNNITTELUTI-LANNE Liikennejärjestelmäryhmä hyväksyi omalta osaltaan MAL3-sopimuksen toteutusohjelman. Toimenpi-teiden toteutus on jo joltain osin käynnissä ja useita toimenpiteitä aktivoituu lähikuukausina. Kokouk-sessa käytiin läpi ajankohtaisten toimenpiteiden tilanne ja sovittiin, että sopimuksen seurantaa on hyvä keskittää jatkossakin vain ajankohtaisiin toimenpiteisiin. Tilannekatsaus kirjataan liikennejärjes-telmätyöryhmän kokousmuistioon. Myös MAL-hankkeiden suunnittelu on jo käynnissä. MAL-hankkeet on viety kartalle ja seututoimis-tossa on valmisteltu taulukkoa havainnollisempaa seurantaa hankkeiden etenemisestä hankekorista suunnittelun ja rakentamisen kautta valmistumiseen. Seurannassa käytetään liikennevalotunnuksia ja lyhyitä hankekuvauksia, jotka julkaistaan avoimilla nettisivuilla. Sovittiin, että MAL-hankkeiden tilan-nekatsaus sisällytetään joka toiseen liikennejärjestelmätyöryhmän kokoukseen ja samalla päivitetään myös nettisivujen tiedot.

MUUT KÄSITELLYT ASIAT Erika Helin esitteli Liikennevirastossa kesällä valmistunutta selvitystä ”Liikkumisen palveluiden tavoit-teellinen palvelutaso, maakuntakeskusten väliset matkaketjut.” Palvelutasotavoitteiden saavuttami-nen edellyttää yhteistyön ja toimintamallien kehittämistä niin markkinaehtoisten toimijoiden kesken kuin eri toimijoiden ja viranomaisten välillä. Ruut-Maaria Rissanen esitteli Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimuksen seuran-nan. Seuranta kuvaa toimenpiteiden toteutumista 2012–2016. Seuranta on lähetetty kuntiin kom-menteille ja sovittiin, että kukin kunta kommentoi luonnosta itse 18.11. mennessä. Seurantaan liite-tään myöhemmin myös katsaus toimintaympäristön muutoksesta aiesopimuskaudella 2012–2016. Kokouksessa olivat läsnä: Ari Vandell pj. (Tampere), Jouni Korhonen (Pirkkala), Mika Periviita (Tam-pere), Jouni Saranpää (Nokia), Pekka Virtaniemi (Ylöjärvi), Harri Vitikka (Pirkanmaan ELY-keskus), Erika Helin (Liikennevirasto), Ruut-Maaria Rissanen (Pirkanmaan liitto), Leena Sirkjärvi (LVM), Kimmo Kurunmäki ja Katja Seimelä siht. (TKS) Seuraava liikennejärjestelmätyöryhmän kokous on 15.12.2016 klo 9.15. Lisätietoja: Liikennejärjestelmäinsinööri Katja Seimelä, p. 040 503 4237

Kokoustiedote MAANKÄYTTÖ JA ASUMINEN -TYÖRYHMÄN KOKOUS 3.11.2016

MAL3-SOPIMUKSEN TOTEUTUSOHJELMAN VALMISTELU

Työryhmä täydensi ja täsmensi eräitä toteutusohjelmaluonnoksen kohtia ja hyväksi osaltaan ohjelman. Asia etenee liikennejärjestelmätyöryhmän (4.11.) kautta kuntajohtajakokoukseen 18.11. Toteutusohjelmaa käsitellään myös valtio-osapuolen kanssa seurantaryhmän kokouksessa joulukuussa.

ASUNTOTUOTANTOINFORMAATION KEHITTÄMINEN SEKÄ KOHTUUHINTAISTEN VUOKRA-ASUNTOJEN OHJELMAT KUNTIEN KAAVOITUKSESSA JA TONTINLUOVUTUKSESSA

Asumista ja asuntotuotantoa koskeva ajantasainen ja laadukas seuranta- ja ennakointitieto on tärkeää kuntien elinvoiman ja asukkaiden hyvinvoinnin edistämisessä. Asuntotuotantoinformaatiota kuvaa tänä päivänä pirstaleisuus, tiedon keruun manuaalisuus ja vastuiden epäselvyys sekä tiedon heikko hyödyntäminen. Kuntajohtajakokous päätti siksi kesällä 2016, että kaupunkiseudun asuntotuotantoinformaation ja sen hyödyntämisen nykytila kartoitetaan tarkemmin, jotta seudulla voidaan käynnistää tarvittavat kehittämistoimet. Selvityksen laati Ramboll Management Consulting, joka esitteli työryhmälle loppuraportin nykytilasta ja kehittämismalleista. Työryhmä päätti koota pienryhmän, joka valmistelee raportin ja keskustelun pohjalta ehdotuksen ratkaisumallista. Ehdotus valmistellaan MASTO:n kokoukseen 8.12. ja edelleen kuntajohtajakokoukseen.

Sama pienryhmä tulee lisäksi laatimaan esityksen kuntien yhteisestä mallista kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen huomioimiseksi kaavoissa ja tontinluovutuksessa. Työllä varmistetaan, että kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamiselle on riittävästi ja hyvillä paikoilla edellytyksiä. Työ toteuttaa MAL-sopimusta.

ARA-HINTAVYÖHYKKEIDEN PÄIVITTÄMINEN

Kunnat tarkistavat vuodelta 2013 olevat ARA-hintatasot ja -vyöhykkeet. Osalla kunnista ei ole lähtökohtaisesti tarvetta tehdä muutoksia, osa on toimittanut muutokset yhteiseen hintataulukkoon ja vyöhykekarttaan. Kun kaikkien kuntien tiedot on koottu, tarkistetaan niiden tarkoituksenmukainen yhtenäisyys koko seudun mittakaavassa. Tavoitteena on, että MASTO-työryhmä käsittelee 8.12. kokouksessaan ehdotuksen seudullisista ARA-hintavyöhykkeistä.

Lisäksi Markku Lahtinen esitteli kokouksessa Kangasalan keskustan kehittämisen ajankohtaisa kysymyksiä. Power point -esitys löytyy kokousmateriaaleista extranetistä.

Kokouksessa olivat läsnä: Mikko Nurminen pj. (Tampere), Markku Lahtinen (Kangasala), Auli Heinävä (Tampere), Kaisu Anttonen (Tampere), Taru Hurme (Tampere), Ilari Rasimus (Lempäälä), Päivi Valkama (Orivesi), Santeri Kortelahti (Pirkkala), Arto Huovila (Ylöjärvi), Jyrki Pohjankylä (Tampere), Leena Strandén (Pir-ELY), Karoliina Laakkonen-Pöntys (Pirkanmaan liitto), Kimmo Kurunmäki, siht. (TKS), Päivi Nurminen (TKS), Katja Seimelä (TKS), Simo Turunen (TKS), Tero Piippo (TKS) sekä 62§ Henri Lahtinen (Ramboll Management Consulting).

Seuraava kokous: 8.12.2016 klo 13.00–15.00. Lisätietoja: Kimmo Kurunmäki, puh. 040 579 3396.

13.9.2016

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategian päästövaikutusten arviointi

Sisältö

13.9.2016

• lyhyesti Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategiasta

• strategian päästövaikutusten arvioinnin tavoitteet

• strategian toimenpiteiden arvioinnin tuloksia

• miten toimenpiteet auttavat tavoitteisiin pääsemiseen

• yhteenveto ja ilmastostrategian päivitys

Tampereen seudullinen ilmastostrategia

13.9.2016

• hyväksytty kunnissa 2010• seutu Suomen kärkitasoa

päästöjen vähentämisessä• vähennys vuosina

1990–2030 vähintään –40 % asukaskohtaisista päästöistä ja –30 % kokonaispäästöistä

• eri sektoreihin liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä

Ilmastostrategian päästövaikutusten arviointi

13.9.2016

• arvioinnin tavoitteena selvittää– mitkä ovat toteutettujen ja toteuttavana olevien strategian

toimenpiteiden seudulliset päästövaikutukset vuonna 2030

– miten vaikutukset suhteutuvat strategian visioihin ja tavoitteisiin

– millainen on ilmastostrategian päivittämisen tarve

• tehty yhteistyössä työn tilanneiden Tampereen kaupunkiseudun kuntien sekä seututoimiston kanssa

• laatijana Marko Nurminen Avoin yhtiö Tietotakomosta

• toteutettu maalis- ja elokuun 2016 välisenä aikana

Ilmastostrategian toimenpideryhmät

13.9.2016

• arviotavat toimenpiteet ryhmitelty strategian mukaisesti:– maankäyttö ja yhdyskuntarakenne

– liikenne

– rakennukset ja rakentaminen

– energiatehokkuus ja sähkön käyttö

– energiantuotanto ja jätteiden poltto

– jätehuolto

– hankinnat ja kulutus

– elinkeinopolitiikka, teollisuus, maatalous ja osaaminen.

• arvioidut toimenpiteet valittu pääosin strategian seurantaraporttien ja arvioinnin kuntahaastattelujen perusteella

• tietojen puutumisen vuoksi vertailuvuotena on käytetty vuoden 1990 sijaan vuotta 2005

• toimenpidekokonaisuudet: MAL-sopimus, maapolitiikka, hajarakentamisen ohjaaminen, seudun rakennesuunnitelma, täydennys-rakentaminen ja keskustojen kehittäminen

• maankäyttö on kunnan vaikuttavimpia, mutta hitaimpia myös ilmastotyökaluja, jonka kerroinvaikutukset ovat eri vaikutus-kanavien vuoksi merkittäviä

• seudun kunnat onnistuneet melko hyvin ilmastomyötäisissä maankäytön ratkaisuissa

• tukena rakennesuunnitelma ja MAL-sopimus

• maankäytön ratkaisujen päästövaikutuksia on vaikeita arvioida

Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne

13.9.2016

Toimenpiteillä saatava

päästövähennys vuonna 2030

30–40 tuhatta

tn

Osuus toimenpiteiden

päästövähennyksistä 2030

10 %

• liikenteen toimilla vahva kytkös ja kerroinvaikutus maankäytön kanssa

• kestävän liikkumisen edistetty

• seudullinen joukkoliikenne kehittyy

• raitiotiellä tärkeä symbolinen merkitys koko seudun ilmastotyölle

• lähijunaliikenteen suunnittelu etenee

• etenkin pyöräilyn toimet kasvu-uralla

• liikkumisen ohjausta tarjolla Tampereella, mutta jatko ja seutuistuminen avoimena

• yhteisiä logistiikkaratkaisuissa ei ole onnistuttu

• sähköinen ja älyliikenne tarvitsevat lisävauhtia

Liikenne

13.9.2016

Toimenpiteiden


22–28 tuhatta tn



7 %

• rakennusten päästöt vähenevät ulkoisten tekijöiden (erityisesti määräysten kiristymisen) ja viisaiden lämmitysratkaisujen (erityisesti kaukolämmön päästöjen pienenemisen) kautta

• tarkastellut toimenpiteet lähinnä neuvontaa Ranen ja hankkeiden avulla (TARMO, TARMO+ ja EU-GUGLE)

• neuvonnan tarve ja resurssit eivät kohtaa

• palvelurakennuksille seudun kuntien yhteiset Tapre- ja COMBI-hankkeet

• myös keskitehokasta rakentamista, energia-tehokkaita tontinluovutusehtoja sekä puurakentamista

Rakennukset ja rakentaminen

13.9.2016

Toimenpiteiden


2–3 tuhatta tn



alle 1 %

• tarkastellut toimenpiteet: kuntalaisten neuvonta ja kuntien oma esimerkki

• kuntien energiatehokkuussopimukset (KETS) ja sopimuksen energiansäästötavoite (Vesilahtea lukuun ottamatta kaikki seudun kunnat mukana sopimuksessa)

• KETS kunnan oman energiatehokkuustyön kirittäjä raportointityömäärästä huolimatta

• uusi KETS-kausi 2017–2025

• kuluttajien neuvonnan resursointi jatkuva haaste, kuten myös rakennusvalvontojen neuvontaroolin määrittely

Energiatehokkuus ja sähkönkäyttö

13.9.2016

Toimenpiteiden


7–8 tuhatta tn



2 %

• päästövähennysten kannalta merkittävin toimenpideryhmä

• paikalliset kaukolämmön tuotantoratkaisut (päästövähennykset riippuvat kuitenkin lopulta kiinteistöjen lämmitysvalinnoista)

• myös muut alueen energiayhtiöt kuin Tampereen Sähkölaitos

• laajamittaista sähköntuotanto ei ole mukana tarkastelussa

• Tammervoima otettiin käyttöön vuonna 2016

• uusiutuvan energian selvityksiä ja -hankkeita, mutta niiden tulosten hyödyntäminen avoimena

• aurinkoenergiamahdollisuutena (kuntakatselmukset)

Energian tuotanto ja jätteiden poltto

13.9.2016

Toimenpiteiden


260–272 tuhatta tn



74 %

• Pirkanmaan Jätehuolto (PJH) avainasemassa seudullisen ilmastostrategian jätevision toteuttamisessa

• PJH toimenpiteet ovat valtakunnallisen jäte-suunnitelman keskeisten päämäärien mukaiset

• suuret ratkaisut päätetty ja osin jo toteutuneet: Tammervoima, Koukkujärven bioratkaisu sekä Sulkavuoren ja Nokian jätevedenpuhdistamot

• jätteiden synnyn ehkäisy ja materiaalitehokkuus avoimempi kysymys

• jätteiden syntypisteessä tehtävät toimenpiteet toimenpiteinä näkymättömiä (tarkastelu nyt PJH-keskeinen)

Jätehuolto

13.9.2016

Toimenpiteiden


18–22 tuhatta tn*



6 %

* Laskenta ei huomioi kaatopaikkakiellon vaikutusta kaatopaikkasijoituksen päästöihin.

• hankinnat edistävät ilmastostrategian tavoitteita välillisesti hankittujen tavaroiden ja palvelujen käytönaikaisen energiankulutuksen ja päästöjen avulla

• visiona, että energiatehokkuus ja vähäpäästöisyys ovat tärkeitä valintoja ohjaavia kriteerejä kaikissa hankinnoissa vuoteen 2015 mennessä

• toimenpiteet suhteellisen vaatimattomia, eivätkä ole edenneet tavoitteiden mukaisesti

• kuitenkin uusiutuvilla energialähteillä tuotettu sähkö käytössä kaikissa seudun kunnissa

• arvioinnin aluepohjainen laskenta ei ota huomioon hankintojen elinkaarenaikaisia päästövaikutuksia

Hankinnat ja kulutus

13.9.2016

Toimenpiteiden


Avoin



Avoin

Elinkeinopolitiikka, teollisuus, maatalous ja osaaminen

13.9.2016

Toimenpiteiden


Avoin



Avoin

• ilmastostrategian elinkeino- ja osaamisvision mukaan kaupunkiseutu on energiatehokkuuden edelläkävijä kehittämisessä ja hyödyntämisessä

• seudun cleantech-selvitys, Kolmenkulma–Tarastenjärvi cleantech-vyöhyke ja Marjamäki

• elinkeinoalueiden toiminnan vaikutukset näkyvät paikallisina päästöjen vähentymisenä, jos tuotteita ja teknologioita demonstroidaan ja otetaan käyttöön seudun kehittämis- ja rakennuskohteissa

• osaaminen tarkastelussa INKA-yhteistyötä

• maaseudun energiatoiminnan kehittäminen vähäistä

• toimenpideryhmän päästövaikutuksia ei arvioitu

• ilmastostrategian toimenpiteiksi tulkittujen kuntatyön, hankkeiden ja muun toiminnan kokonaispäästövähennysvaikutus

• päästövähennysten jakautuminen toimenpide-ryhmittäin

Toimenpiteiden kokonaisvaikutus seudulla

13.9.2016

Toimenpiteiden


356 tuhatta tn

Vaikutus kokonaispäästöihin

vuoteen 2005 verrattuna

–14 %

Kokonaispäästöjen kehitys Tampereen seudulla

13.9.2016

Kokonaispäästövähennys

vuonna 2030

1 169 tuhatta tn

Vähennys kokonaispäästöihin


–44 %

Asukaskohtaisten päästöjen kehitys Tampereen seudulla

13.9.2016

Asukaskohtaisten päästöjen

vähennys vuonna 2030

3,8 tn/asukas

Vähennys asukaskohtaisiin

päästöihin 2005 verrattuna

–58 %

Asukasmäärän kasvuoletus rakennesuunnitelman mukainen eli lisäys +34 % vuodesta 2005 (+19 % vuodesta 2015)

• asukkaiden, yritysten ja kuntien energiankäyttöön ja muuhun toimintaan vaikuttavat seudun kuntien toimista riippumattomat ulkoiset tekijät

• tekijöitä ovat mm. talouden kehitys, lain-säädäntö ja kansalliset tavoitteet, energia-markkinoiden muutokset, sähkön kansallinen päästökerroin, teknologian kehitys sekä yleisen asenneympäristön ja energiankäyttötapojen muutokset

• ulkoiset tekijät eivät kuitenkaan tapahdu automaattisesti, vaan nämäkin vähennykset riippuvat lopulta suurimmalta osin seudulla tehdyistä paikallisista päätöksistä ja kulutus-valinnoista, joihin kunnat voivat ainakin välillisesti vaikuttaa

Seudun päästöihin vaikuttavat ulkoiset tekijät

13.9.2016

Ulkoisten tekijöiden


813 tuhatta tn

Kokonaispäästöjen vähennys


–29 %

Johtopäätöksiä

• Tampereen seutu ja Tampere näyttävät pääsevän ilmastostrategian vuodelle 2030 asettamaan 40 prosentin asukaskohtaisten päästöjen vähennystavoitteeseen

• arvioidut toimenpiteet muodostavat vajaan kolmanneksen päästövähennyksistä

• suuressa osassa toimenpiteistä ilmastonäkökulma on ollut enemmän toteutusta tukeva argumentti kuin pääperustelu toimenpiteen valinnalle

13.9.2016

Strategiaa päivitettävä

• Strategian vahvuuksia– tunnistettu yhteisten seutuhankkeiden ja seututasolla tehtävien päätösten

merkitys– kytketty seudulliseen rakennesuunnitelmaan – linkittää toisiinsa muutoin irralliset kuntien ilmastotoimenpiteet – kuntien poliittinen hyväksyntä

• Strategian heikkouksia– jäänyt irralliseksi ja tuntemattomaksi etenkin kehyskunnissa– jalkauttaminen on jäänyt osin tekemättä– visiot, tavoitteet ja toimenpiteet joiltakin osin epäselvästi määriteltyjä – ei anna juurikaan eväitä strategian toteutuksen seurantaan– toimenpiteitä ei ole vastuutettu ja aikataulutettu– ilmastonmuutoksen sopeutumiseen ja varautumiseen liittyvä

tarkastelu vähäistä

13.9.2016

Strategiaa päivitettävä

• puutteistaan huolimatta Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategiaa pitää ja kannattaa päivittää– tukemaan seudullista rakennesuunnitelmaa ja MAL-yhteistyötä

– antamaan tukensa kuntatason ilmasto- ja energiatehokkuus-toimenpiteille ja yhdistämään eri tasoilla tehtävää ilmastotyötä

– ilmaisemaan uskottavasti seudun ja kuntien yhteisen tahtotilan

– nostamaan ilmastotyön tavoitteet nykyistä haastavammalle tasolle tiukkenevien kansallisten ja kansainvälisten tavoitteiden myötä

• päivityksen keskeisiä lähtökohtia ovat kuntalähtöisyys ja paikallinen sitouttaminen – myös poliittisella tasolla

• lähtökohtana on nykyisen strategiakehikon parantaminen ja uudistaminen omaehtoisesti kunta- ja toimijalähtöisesti

13.9.2016

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030

Seurantaraportti vuodelta 2015Ritva Asula-Myllynen

Kehittämispäällikkö, infrapalvelut

johdantoTämä on vuoden 2015, järjestyksessään neljäs ja viimeinen kaupunkiseudun nykyisen ilmastostrategian toteutumisen seurantaraportti. Vuoden 2016 toteuman korvaa elokuussa 2016 valmistunut ilmastostrategian kokonaisarviointi, jossa on hyödynnetty mm. seudun seurantaraportteja. Ilmastostrategian seuranta on perustunut ilmastostrategiassa 2030, rakennesuunnitelmassa 2030 ja MAL-aiesopimuksissa 2011-2012 sekä 2013-2015 oleviin toimenpiteisiin. Nyt rakennesuunnitelma 2040 on päivitetty ja uusi MAL-sopimus on vuosille 2016-2019. Ilmastostrategian arvioinnin mukaan perusteet ilmastostrategian päivittämiselle ovat olemassa. Arvioinnin tulokset on on kiteytetty tässä johdannossa ja strategian päivitys ajoittuu vuoteen 2017?

Tampereen kaupunkiseutu saavuttaa päästötavoitteet

Tampereen kaupunkiseudun kunnat hyväksyivät vuonna 2010 seudullisen ilmastostrategian, jonka tavoitteena on vähentää asukasta kohti laskettuja kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2030 mennessä vahintaan 40 % vuodesta 1990. Strategian mukaan kokonaispäästöissä tavoitellaan 30 %: n vähennystä. Valmistuneen arvioinnin perusteella kaupunkiseutu on yltämässä asetettuihin tavoitteisiin. Asukaskohtaisten kasvihuonekaasupäästöjen ennustetaan pienenevän vuosien 2005 ja 2030 välillä 58 %. Kokonaispäästöt vähenevät 44 %.

Noin kolmasosa (29 %) päästövähennyksistä johtuu seudulla tehdyistä toimenpiteistä ja loput (71 %) lainsäädännön, teknologian ja yleisen asennemuutoksen aiheuttamista vaikutuksista. Seudullisen ilmastostrategian toimenpiteiden aiheuttamista päästövähennyksistä suurin osa (74 %) tulee paikallisesta energiantuotannosta. Lisäksi 10 % tulee maankäytön toimenpiteistä, 7 % liikenteen, 6 % jätehuollon, 2 % energiatehokkuuden ja sähkökäytön sekä prosentti rakennusten ja rakentamisen toimenpiteistä.

Lisääntyvä täydennysrakentaminen tiivistää rakennetta ja luo paremmat edellytykset kestäville liikkumisratkaisuille. Energiatehokkuussopimukset kannustavat seudun kuntia tehostamaan omaa energiankäyttöään. Seudullinen rakennesuunnitelma ja maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) -sitoumukset tukevat vahvasti toimenpiteitä.

Löytyi myös kehitettävää

Seudullinen ilmastostrategia painottaa kuntalaisten kannustamista, mutta rakentamiseen, asumiseen ja liikkumiseen liittyvän neuvonnan resursointi on kuitenkin jäänyt pieneksi ja toiminta hankepohjaiseksi. Ilmastostrategian visioimat hankintojen energiatehokkuus- ja vähäpäästöisyystoimenpiteet ovat jääneet toteutumatta. Myös nousevan cleantech-toiminnan päästövähennysvaikutukset jäävät vielä avoimiksi. Jatkossa kaupunkiseudun MAL3-sopimus antaa cleantech-ja kiertotaloustoiminnalle vahvan tuen mm. Kolmenkulman ja Tarastenjärven osaamiskeskittymien kautta.

Rimaa voi nostaa ylemmäksi

Jatkotoimenpiteenä arviointi päätyy ehdottamaan seudullisen ilmastostrategian päivitystä, sillä EU kiristää ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteitaan ja Suomi on päivittämässä kansallista ilmasto- ja energiastrategiaa. "Vuonna 2010 asetetut päästötavoitteet näyttäisivät toteutuvan jopa paremmin kuin ajattelimme, joten rimaa on syytä nostaa. Haluamme Tampereen kaupunkiseudun olevan ilmastotyön edelläkävijä. Seudullisen ilmastostrategian visioita ja tavoitteita on selkiytettävä ja päivitettävä erityisesti kuntalähtöisesti ja työtä täytyy jalkauttaa paremmin kuntiin", toteaa Kaisu Anttonen, Tampereen kaupungin ympäristöjohtaja.

Arvioinnin toteutti Tietotakomo, rapotti löytyy osoitteesta http://www.tampereenseutu.fi/seututyoryhmat/ilmastoverkosto/

http://www.tampereenseutu.fi/seututyoryhmat/ilmastoverkosto/

Anttonen Kaisu ympäristöjohtaja, pj. Tampere

Keskitalo Pentti ympäristöpäällikkö Ylöjärvi

Raulo Kirsti energia-asiantuntija Kangasala

Virjo Susanna suunnitteluarkkitehti Kangasala

Tuohisaari Raimo ympäristönsuojelupäällikkö Nokia

Vanninen Vesa ympäristösihteeri Pirkkala

Skippari Kati ympäristöpäällikkö Lempäälä & Vesilahti

Viteli Tarja ympäristöinsinööri Orivesi

Olkanen Emilia Ilmasto- ja energia-asiantuntija Tampere

Asula-Myllynen Ritva kehittämispäällikkö, siht. Tampereen kaupunkiseutu

Edelman Harry professori TTY

Frisk Tom tutkimusprofessori ELY-keskus

Lähteenmäki Ari edistämispäällikkö Suomen metsäkeskus Pirkanmaa

Holm Suvi toimitusjohtaja Ekokumppanit Oy

Saari Pauliina erityisasiantuntija Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Nieminen Ulla ohjelmapäällikkö Hermia Group

Leino Helena yliassistentti/ympäristöpolitiikka Tampereen yliopisto

Sinervo Antti hankintapäällikkö Tuomilogistiikka

Eteläaho Pirkko liiketoiminnan kehittäjä/cleantech Tredea Oy

Mäkinen Petri toimitusjohtaja Kuntien hankintapalvelu KUHA Oy

Mäkynen Anne suunnitteluinsinööri Pirkanmaan liitto

Pekkinen Mika kehitysjohtaja Tampereen Sähkölaitos Oy

Kurunmäki Kimmo suunnittelupäällikkö Tampereen kaupunkiseutu

Seimelä Katja liikennejärjestelmäinsinööri Tampereen kaupunkiseutu

ilmastoverkosto

visiot

PÄÄVISIO TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU ON SUOMEN KÄRKITASOA KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISESSÄ.

PÄÄSTÖJEN VÄHENNYS VUONNA 2030 ON VÄHINTÄÄN 40 % VUODEN 1990 TASOSTA ASUKASTA KOHDEN LASKETTUNA,

JONKA LISÄKSI TAVOITTEENA ON PYRKIÄ 30 % KOKONAISVÄHENNYKSEEN. SEUDUN KUNTIEN TOIMINTATAVOISSA

KEHITETÄÄN ILMASTOVAIKUTUSTEN ARVIOINTIA JA –HALLINTAA. ILMASTOA SÄÄSTÄVÄÄ KANSALAISTOIMINTAA

TUETAAN.

Liikennevisio Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet ainakin 20 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta.

Liikenteen ja maankäytön ratkaisut on sovitettu yhteen. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus on 25 %. Jalankulun ja

pyöräilyn kulkutapaosuus on 25 %.

Maankäyttövisio Uusi asutus sijoittuu ensisijaisesti kävely- ja joukkoliikennevyöhykkeille. Ei merkittävää rakentamista autoriippuvaisille

alueille. Keskimääräinen matkatuotos laskee. Päivittäiskaupan ja julkiset peruspalvelut sijoitetaan

yhdyskuntarakenteen sisälle ja ne ovat saavutettavissa ilman omaa autoa.

Rakennusvisio Uudet rakennukset ovat energiatehokkuudeltaan A-luokkaa. Matalaenergiarakentaminen yleistyy. Seudulla on

määritelty yhteinen laatutaso uudis- ja korjausrakentamisessa.

Energia-

tehokkuus- ja

sähkönkulutusvisio

Sähkönkulutus asukasta kohti on kääntynyt laskuun. Energiatehokkuus on parantunut nykytilasta 30 % vuoteen 2020

mennessä.

Hankinta-, kulutus-

ja jätevisio

Seudun jätehuolto- ja jätevesiratkaisuissa valitaan ilmastollisesti tehokkaat ratkaisut. Energiatehokkuus ja

vähäpäästöísyys ovat tärkeitä hankintakriteerejä kaikissa hankinnoissa 2015 mennessä.

Energian-

tuotannon visio

Seutu on edelläkävijä uusiutuvan energian hyödyntämisessä. Kuntien ostamasta sähköstä on vuonna 2015 vähintään

60 % uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä.

Elinkeino- ja

osaamisvisio

Seutu on edelläkävijä energiatehokkuuden kehittäjänä, valmistajana ja hyödyntäjänä. Seutu tukee yritysten

markkinoille pääsyä demonstraatio- ja pilottihankkeilla. Yhteistyö oppilaitosten kanssa on tiivistä.

maankäyttöIlmastostrategian

maankäyttövisio

Uusi asutus sijoittuu ensisijaisesti kävely- ja joukkoliikennevyöhykkeille.

Ei merkittävää rakentamista autoriippuvaisille alueille.

Keskimääräinen matkatuotos laskee.

Päivittäiskaupan ja julkiset peruspalvelut sijoitetaan yhdyskuntarakenteen sisälle ja ne ovat saavutettavissa ilman omaa autoa.

Tavoite TOIMENPITEIDEN RAPORTOINTI 31.12.20151 Yhdyskunta-

rakenteen eheyttäminen ja liikkumistarpeen vähentäminen

1. Täydennysrakentaminen toteutetaan energiatehokkaasti. Täydennysrakentaminen kohdistui pääosin joukkoliikenteen laatukäytäville. Vuosina 2013–2015 52 % seudulla valmistuneista asunnoista sijoittui keskustojen jalankulkuvyöhykkeelle tai intensiivisen tai muun hyvän palvelutason joukkoliikennevyöhykkeelle. Vuonna 2015 osuus oli 44 %. Merkittävimpiä yhdyskuntarakenteen laajentumisalueita olivat Risso, Vuores, Harjuniitty ja Metsäkylä. Nämä alueet eivät täyttäneet hyvän tai intensiivisen joukkoliikenteen kriteerejä (ykr-vyöhykkeet vuoden 2014 tilanteessa, 250 m etäisyys pysäkeistä, SYKE). Mainituilla alueilla valmistui vuonna 2015 varsin paljon asuntoja, mikä laski joukkoliikenteen laatukäytäville valmistuneiden asuntojen osuutta. Kaupunkiseudun väestöstä 94 prosenttia asuu taajama-alueella.2. Keskustoja kehitetään rakennesuunnitelman periaatteiden mukaisesti.Kunnissa oli vuonna 2015 käynnissä useita merkittäviä kaava- ja rakennushankkeita. Hankkeet vahvistavat rakennesuunnitelman mukaisesti keskusta-asumista, palvelurakentamista ja joukkoliikenteen edellytyksiä. Esimerkiksi Tampereella saatettiin päätökseen keskustanosayleiskaavan laadinta ja edistettiin asemakeskushanketta, Nokialla toteutettiin keskustan arkkitehtuurikilpailu ja Kangasalla avattiin kulttuuritalo.

3. Asemakaavojen ulkopuolisilla alueilla noudatetaan seudullisia hajarakentamisen periaatteita.Vuonna 2015 valmistuneista pientaloista n. 72 % sijoittui asemakaava-alueelle ja n. 11 % kaavan lievealueelle. Kyliin sijoittui vain n. 1 % pientaloista, loput maaseutualueille. Lievealueen suhteellinen osuus on melko suuri, kun huomioi, että kuntien yhteiset periaatteet korostavat, että lievealueelle tulisi rakentaa vasta tulevien asemakaavojen myötä. Määrällisesti lievealueelle rakentaminen on kuitenkin ollut vähäistä, sillä pientalorakentamisen yleinen väheneminen näkyy myös asemakaavan ulkopuolelle rakentamisen alhaisena määränä.

2 Valtakunnallisten ilmasto- ja energia-tavoitteiden edistäminen

4. Laaditaan yhdyskuntarakenteen energiatehokkuuden ja hiilidioksidipäästöjen selvitys.Tampereen kantakaupungin yleiskaavaa varten laadittu menetelmätyökalu ja selvitys yhdyskuntarakenteen ilmastovaikutusten arvioinnista valmistuivat 2014. Raportin johtopäätöksissä on arvioitu ja esitetty suosituksia Tampereen kaupunkirakenteen energiatehokkuuden ja ilmastovaikutusten pienentämiseksi. Loppuraportissa esitetyt kaupunkirakenteessa tehtävät toimenpiteet kohdistuvat mm. julkisen liikenteen ja pyöräilyn olosuhteiden kehittämiseen, kaukolämmön osuuden vahvistamaiseen sekä energiaremontteihin kannustamiseen. Työ jatkuusuunnitellun yhdyskuntarakenteen mallintamisella, jonka jälkeen voidaan laatia erilaisia tulevaisuusskenaarioita. Työkalu on käyttökelpoinen myös seututasolla (vaatii tietoa kuntien kaukolämpöverkosta sekä kunnan maankäytön yleistämistä YKR-ruuduille).

liikenne 1/3Ilmastostrategian

liikennevisio

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet ainakin 20 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta.

Liikenteen ja maankäytön ratkaisut on sovitettu yhteen.

Joukkoliikenteen kulkutapaosuus on 25 %.

Jalankulun ja pyöräilyn kulkutapaosuus on 25 %.

Tavoite TOIMENPITEIDEN RAPORTOINTI 31.12.2015

1

Liikenteen päästöjen vähentäminen

5. Sovitetaan yhteen maankäytön ja liikenteen toteutus.Kunnat ovat aloittaneet vuonna 2014 valmistuneen Rakennesuunnitelman 2040 toteuttamisen. Kaavoitusta on kohdennettu keskustoihin ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien vaikutusalueelle. Tämä mahdollistaa liikkumisen tapojen uudistamisen eli kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käytön lisääntymisen.

6. Tuetaan vähäpäästöisten ajoneuvojen ja yhteisautojen käyttöä.Sähköbussiliikenne käynnistetään vuonna 2016 yhdellä linjalla. Neljän sähköbussin ja Pyynikintorille sijoitettavan pikalatauspisteen hankinta kilpailutettiin vuonna 2015.Tampere kaynnisti selvityksen ”Yhteiskayttöautot Tampereella: pysaköinti, maankayttö ja kaavoitus”.

7. Hyödynnetään uutta ajoneuvo- ja polttoaineteknologiaa. Seudullinen joukkoliikenne laajenee vuonna 2016 Ylöjärvelle ja Orivedelle. Vuonna 2015 käynnistetyssä kilpailutuksessa edellytettiin, että tarjottava kalusto täyttää EU-direktiivien mukaiset päästövaatimukset.Kangasalla toteutettiin kokeilupyörahanke ”Pyöräilyn esteiden purkaminen sahköavusteisilla ja tavarankuljetuspyörilla”.8. Lisätään informaatio-ohjausta liikkumisen ohjauskeskuksen avulla.Liikkumisen ohjausta on Tampereen seudulla toteutettu kuntien ja Liikenneviraston rahoittamana. Liikkumisen ohjauksen hankkeessa on järjestetty tapahtumia pyöräilyviikolla ja liikkujan viikolla. Työpaikoille on markkinoitutyösuhdematkalippua. Tampereella eskareille on järjestetty tutustumisajelu busseissa, 4. luokkalaisten vaikuttamispäivässä kerätty kehittämisideoita kävelyn ja pyöräilyn olosuhteista ja kampanjoitu koulujen saattoliikenteen vähentämiseksi.

9. Lisätään raideliikenteen osuutta. Kesäkuussa 2015 käynnistettiin raitiotiehankkeen kehitysvaihe ja valittiin allianssin osapuolet raitiotien tarkempaan suunnitteluun ja mahdolliseen rakentamiseen. Vuonna 2015 käynnistettiin myös vaunuhankinta ja raitiotiehankkeen vaikutustenarviointi. Rakennesuunnitelmassa 2040 on linjattu raitiotien seudullinen laajentuminen. Lähijunaliikenteen toteuttamisedellytyksiä selvittävä suunnittelutyö käynnistettiin syksyllä 2015.

liikenne 2/3


2 Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden ja tarjonnan kasvattaminen

10. Parannetaan matkaketjujen toimivuutta.Matkaketjujen konkreettinen parantaminen on ohjelmoitu pieninä MAL-hankkeina, joita on toteutettu vuosien2014-2015 aikana. Hankkeita ovat pysäkki-informaation lisääminen (pysäkkikohtaiset tunnukset, joiden avulla saalisätietoa netistä), bussipysäkeille polkupyöräpysäköinnin lisääminen, lähijuna-asemien liityntäpysäköinninkehittäminen sekä joukkoliikenteen etuisuuksien rakentaminen (liikennevalo-ohitukset ja joukkoliikennekaistat).

11. Lisätään lähijunatarjontaa.Vuonna 2013 käynnistettyä VR+seutulippu -kokeilua on jatkettu toistaiseksi Lempäälän ja Nokian asukkaillekotikuntansa ja Tampereen välisessä junaliikenteessä. Valtion junaliikenteen ostoihin käytettävissä oleva raha väheni sopimuskaudelle 2016–2019 noin kolmanneksen. Pori-Tampere välin IC-junavuorot ja Riihimäki-Tampere taajamajunaliikenne säilyvät entisellään, mutta vuorotarjonnan lisäys ei toteutunut. Myöskään Lempäälän ohi ajavien IC-junien pysäyttäminen ei ole kaukojunaliikenteen nopeuttamiseen pyrkivän VR:n intresseissä. Oriveden suunnalla ostoliikenne lakkaa maaliskuussa 2016 ja kiskobussiliikennettä jatketaan joulukuuhun 2016 velvoiteliikenteenä. Syksyllä 2015 käynnistettiin selvitys lähijunaliikenteen toteutusedellytyksistä. Työssä arvioidaan uusien asemien investointikustannuksia ja käyttäjäpotentiaalia, tuotetaan ehdotus nykyistä junatarjontaa täydentävän lähijunaliikenteen aikatauluksi ja arvioidaan lipputuloja ja liikennöintikustannuksia.

12. Kilpailutetaan seudullinen joukkoliikenne.30.6.2014 käynnistyi seutuliikenne, johon kuuluu vuonna 2013 kilpailutetut Kangasalan, Lempäälän, Nokian,Pirkkalan ja Vesilahden suuntien joukkoliikennekokonaisuudet. Orivesi ja Ylöjärvi liittyvät seutukokonaisuuteen kesäkuussa 2016 ja liikenteet on kilpailutettu vuonna 2015.

liikenne 3/3


3 Jalankulun ja pyöräilyn edistäminen

13. Toteutetaan kävelyn ja pyöräilyn (KÄPY) ohjelman toimenpiteitä.

• MAL-hankkeena parannettiin seudullisia pyöräilyn pääreittejä välillä Tampere-Kangasala ja Tampere-Pirkkala.• Pyöräilyn seudullisille pääreiteille toteutettiin LVM:n kokeiluluvalla korkeatasoinen pyöräilyopastus.• Kangasalan kunnan ja Ylöjärven kaupungin kävelyn ja pyöräilyn kuntakohtaiset kehittämisohjelmat valmistuivat. • Vuonna 2015 valmistui seudullinen kävelyn ja pyöräilyn seurantasuunnitelma. Seuranta on käynnistynyt

käyttäjämäärien laskennoilla kesäkuussa 2015 ja seudullisella koulumatkakyselyllä joulukuussa 2015. Seurantatulokset julkaistaan pyöräilykatsauksena. Tampere julkaisi ensimmäisen katsauksen keväällä 2015.

• Syksyllä 2015 hyväksyttiin kävelyn ja pyöräilyn kehittämisryhmän suositus pyöräpysäköintinormiksi. Normi suositellaan lisättäväksi kuntien rakennusjärjestyksiin.

4 Logistiikan kehittäminen 14. Rakennetaan älyliikenteen uusia ratkaisuja.

Tampereella on ollut vuosina 2014-2015 vetovastuu Innovatiiviset kaupungit (INKA) –ohjelman Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus –teemassa, jonka yhtenä osana on älykäs liikenne. Tampereelle on laadittu useita suunnitelmia älykkään liikenteen aihepiiristä ja suunnitelmat ovat etenemässä toteutukseen. Reaaliaikaisen tilannekuvan muodostamista on valmisteltu innovatiivisena hankintana. Vuonna 2015 valmistui selvitys ”Tampereen kaupungin tekniset valmiudet MaaS-taustajarjestelman mahdollistamiseksi” ja MaaS-operaattorin hankinta on valmisteltavana 2016. Tampereen kaupungille on laadittu sähköisen liikenteen kolmeosainen toimenpideohjelma. Sähköbussihankinta on kilpailutettu 2015. Liikennevalojen kaukokäyttö- ja valvontajärjestelmä ja uusi tietoliikenneverkkoratkaisu on toteutettu. Tampereen keskusta-alueelle on toteutettu reaaliaikainen pysäköinninopastusjärjestelmä. 15. Kehitetään seudun kuntien yhteistä tavara- ja jakeluliikenteen logistiikkaa ja yritysten logistiikkaratkaisuja

Seudullisesti asia ei ole edennyt vaan kunnissa yksittäisratkaisuja. Hankintayksiköiden välistä yhteistyötätarvittaisiin sekä yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa.

rakentaminen

Ilmastostrategian

rakennusvisio

Uudet rakennukset ovat energiatehokkuudeltaan A-luokkaa.

Matalaenergiarakentaminen yleistyy.

Seudulla on määritelty yhteinen laatutaso uudis- ja korjausrakentamisessa.


1 Rakennusten energia-tehokkuuden parantaminen

16. Otetaan energiatehokkaan uudis- ja korjausrakentamisen ja rakennusten käytön periaatteet ja elinkaaritaloudelliset toimintamallit käyttöön julkisissa kohteissa TAPRE – Tampereen palvelurakennukset energiatehokkaiksi -hankkeen mukaisina.

Tapren mukaiset energiatehokkuusperiaatteet sisältyvät jo nykysäännösten mukaiseen suunnitteluun ja ovat myös mukana laajassa kolmevuotisessa Combi T&K -verkostohankkeessa, jonka tavoitteena on parantaa kuntien uudis- ja korjausrakentamisen energiatehokkuutta sekä sisäilmaolosuhteita. Hanke tarkastelee energiatehokkuutta arkkitehtuurin ja tilojen, rakenteiden ja sisäilman, talotekniikan ja energiantuotannon sekä rakentamisen prosessien kautta. Vuoteen 2018 kestävässä hankkeessa kuntakohteina tällä hetkellä ovat: Kangasalta Koivurinteen päiväkoti ja Suoraman koulu, Lempäälästä Otsonmäen päiväkoti, Kanavan ja Kuljun koulut, Nokialta Puropuiston päiväkoti, Pirkkalasta Toivion koulu, Tampereelta Härmälän koulu ja päiväkoti, Vehmaisten koulu ja päiväkoti, Kalkunvuoren koulu ja päiväkoti, Tesoman yhtenäiskoulu, Vuoreskoulu, Luhtaan ja Niemenrannan päiväkodit, Koukkuniemen A-talo, Jukola ja Impivaara, Willa Viola, Kuuselan seniorikeskus, Palvelukoti Suvantopiha, Pohjolan palvelukeskus, Koskikotikeskus, Pispanlinna, Ruusuvuoren hoivakoti ja Hoivakoti Ratina sekä Ylöjärveltä Metsäkylän koulun 1. vaihe.17. Tuetaan yksityisten toimijoiden ilmastotietoisuutta rakentamisen ja asumisen energianeuvontapalvelun RANE avulla. TARMO - Tampereen seudun asuinalueet energiatehokkaiksi -hankkeella taloyhtiöt tekevät yhteistyötä energiatehokkuuden parantamiseksi eri lähiöissä.

Rakentamisen ja asumisen energianeuvonta Rane on Tampereen kaupungin järjestämä ja Ekokumppaneiden toteuttama palvelu. Neuvonta on maksutonta, asiantuntevaa, ajantasaista ja puolueetonta. Vuonna 2015 oli noin 2752 asiakaspalvelutapahtumaa kasvokkain, tapahtumissa, puhelimessa tai sähköpostitse. Toimintaa rahoitti vuonna 2015 Tampereen kaupunki, Tampereen Sähkölaitos ja Motiva.

TARMO+ Tampereen seudun asuinalueet vähähiilisiksi –hanke on Ekokumppanit Oy:n hallinnoima puolueeton EAKR-hanke, jonka toiminta-alue on Tampere ja Pirkanmaa. TARMO+ tähtää energiatehokkaaseen kiinteistönpitoon ja korjausrakentamiseen sekä täydennysrakentamiseen sekä niihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen kysynnän ja tarjonnan parantamiseen. Hankkeen tavoitteena on auttaa taloyhtiöitä suunnittelemaan ja tekemään laadukkaita korjausprosesseja – ratkaisuja, jotka johtavat vähähiilisyyteen ja pieniin energiakustannuksiin. TARMO+ järjestää taloyhtiöille puolueetonta ja maksutonta toimintaa Tampereen seudulla. Taloyhtiön voi ilmoittaa projektin nettisivulla olevalle korjauskartalle ja nähdä, voisiko esim. naapurin kanssa löytyä yhteistyötä. Vuonna 2015 toiminnassa oli erilaisissa tilaisuuksissa ja kehitettyjen työkalujen kautta mukana noin 150 taloyhtiötä sekä kymmeniä yritysten ja muiden sidosryhmien edustajia.

http://www.tut.fi/fi/tietoa-yliopistosta/laitokset/rakennustekniikka/tutkimus/rakennetekniikka/rakennusfysiikka/combi/index.htm

energia 1/3

Ilmastostrategian energiatehokkuus-

ja sähkönkulutusvisio

Sähkönkulutus asukasta kohti on kääntynyt laskuun.

Energiatehokkuus on parantunut nykytilasta 30 % vuoteen 2020 mennessä.

Tavoite TOIMENPITEIDEN RAPORTOINTI 31.12.20151 Kuntasektorin

energiatehokkuussopimusten ja -ohjelmien 2008-2016 noudattaminen

18. Energiankäytön tehostamissuunnitelmaa toteutetaan seudullisena yhteistyönä.

Seudun kuntien energiatehokkuussopimuksen/energiaohjelman (KETS/KEO) yhteyshenkilöt ovat perustaneet yhteisen foorumin kuntien energiatehokkuuteen liittyvien toimintamallien ja –tapojen kehittämiseksi. Vuonna 2015 kunnat kokoontuvat 5 kertaa ja lisäksi oli kouluvierailutilaisuus. Tapaamisten yhteydessä järjestettiin koulutusta sisäilma-asioista ja hankinnoista. Erikseen järjestettyyn kuntien kiinteistöjen huoltohenkilöstön energiatehokkuuskoulutustilaisuuksiin osallistui yhteensä 208 henkilöä. Kunnat osallistuivat yhdessä kansalliselle Energiansäästöviikolle. Toiminnasta vastaavat kaikki kunnat ja toimintaa koordinoi Ekokumppanit Oy.

Päättyvän sopimuskauden hyötyjä kunnille ovat olleet mm.- sopimus motivoi, sparraa, muistuttaa mm. kulutusseurantaan ja tavoitteelliseen työhön- on luonut systematiikkaa energiatehokkuustyöhön- voi motivoida energiatehokkuustyötä päättäjille- nostaa asiaa esiin, mahdollistaa tiedotusta- esimerkkina kuntalaisille, vaikuttaa myös kunnan imagoon, on ”tata paivaa”, tasta ei voi jattaytya pois vaikuttamatta tosi vanhakantaiselta- elinkeinopoliittinen merkitys, ala laajenee, tulevaisuudesssa sote-uudistuksen jälkeen vaikuttaa suoraan entistä isompaan osaan kunnan toimintaa- joustava ja kustannustehokas vaihtoehto EU-direktiivien toteuttamiseen: voi valita paremmin painopisteet kuin sellaisessa vaihtoehdossa, jossa määräykset saneltaisiin 19. Valmistaudutaan uuteen sopimuskauteen.

Ekokumppanit Oy osallistui Tampereen kaupungin sekä myös pienempien kuntien edustajana uuden kunta-alan energiatehokkuussopimuksen 2017-2025 valmistelutyöryhmään ja välitti tietoja seuraavasta sopimuskaudesta seudun kuntien yhteyshenkilöille. Uusi sopimus, sen mahdollisuudet ja velvoitteet ovat olleet esillä seudun kuntien energiatehokkuusfoorumin tapaamisissa. Seudun kunnille on laadittu esittelyaineisto uudesta sopimuksesta.

energia 2/3Ilmastostrategian

energiantuotannon

visio

Seutu on edelläkävijä uusiutuvan energian hyödyntämisessä.

Kuntien ostamasta sähköstä on vuonna 2015 vähintään 60 % uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä.


1 Uusiutuvan energiankäytön lisääminen.

20. Laaditaan seudullinen potentiaalikartoitus uusiutuvista energialähteistä. Uusiutuvan energian kuntakatselmus tehtiin ajalla syksy 2015-kevät 2016. Hankkeessa oli mukana viisi kaupunkiseudun kuntaa: Tampere, Nokia, Lempäälä, Kangasala ja Pirkkala. Kuntakatselmuksissa selvitettiin uusiutuvan energian hyödyntämismahdollisuuksia Motivan mallin avulla. Samalla tarkasteltiin, miten energiatehokkuutta voidaan parantaa ja luoda kustannussäästöjä. Lopputuloksena syntyi ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi, jotka parhaimmillaan tukevat jo olemassa olevaa ja mahdollistavat uutta yritystoimintaa. Kuntakatselmuksessa selvitettiin, mm. mitä energiantuotantoa eri alueilla on jo olemassa ja kuinka paljon energiaa käytetään. Lisäksi arvioitiin mm. biomassan, biokaasun, tuulivoiman, aurinkoenergian, maalämmön ja hukkalämmön käyttöönoton ja lisäämisen mahdollisuuksia. Tiedon avulla kunnat voivat paremmin ottaa tulevan maankäytön suunnittelussa, rakentamisessa ja rakennusten käytössä huomioon uusiutuvan energian potentiaalin ja vaihtoehtoiset energiaratkaisut, löytää alueen potentiaalisimmat uusiutuvan energian investointikohteet sekä lisätä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä kestävien energiaratkaisuiden osalta. Tampere, Kangasala ja Lempäälä selvittivät aurinko- ja geoenergiapotentiaalinsa, jotka julkaistiin karttapalvelussa https://kartat.tampere.fi/ Tietoa hankkeesta, mm. kuntakohtaiset energiataseet löytyvät kuntayhtymän sivulta http://www.tampereenseutu.fi/seututyoryhmat/ilmastoverkosto/uekk/

21. Lisätään puuperäisen energian, lämpöpumppujen ja tuulienergian käyttöä.Tampereen Sähkölaitoksen investointien ansiosta uusiutuvan energian osuus kaikista energiamuodoista nousee arviolta 43,4 %:iin vuonna 2016, jolloin puun osuus kaikista polttoaineista on 24,8 %. (Tampereen Sähkölaitoksen Vuosiraportti 2015) Tampereen kaupungin hallinnoimista kiinteistöistä suurimmassa osassa käytetään kaukolämpöä. Muutamalle pienemmälle öljyllä lämpiävälle kiinteistölle on tehty siirtymissuunnitelmia joko puupolttoaineisiin tai lämpöpumppuihin.

Rakentamisessa erilaiset lämpöpumput ovat ylivoimaisesti käytetyin lämmönlähde, mutta prosenttiosuuksia ei ole selvitetty. Pienehköissä omakotitaloissa ja vastaavissa käytetään myös melko paljon suoraa sähkölämmitystä, koska nykyisillä lämmöneristysmääräyksillälämmitysenergiantarve on melko vähäinen ja suora sähkö on perustamiskustannuksiltaan halpa ratkaisu. Tuulivoimaloita ei ole viime vuosina luvitettu.

Ylöjärvellä Metsäkylän koulun laajennuksessa koko kohde laitettiin hybridilämmitykselle (maalämpö, aurinkolämpö ja huiput öljy). Orivedellä vuoden 2015 aikana 14 kiinteistöä on asentanut maalämpöjärjestelmän.

https://kartat.tampere.fi/

http://www.tampereenseutu.fi/seututyoryhmat/ilmastoverkosto/uekk/

https://www.tampereensahkolaitos.fi/yritysjaymparisto/toimintamme/tunnusluvut/Documents/Vuosikertomus 2015.pdf

energia 3/3Tavoite TOIMENPITEIDEN RAPORTOINTI 31.12.2015

22. Tarjotaan rakennusvalvonnassa ajankohtaista tietoa rakentajille ja kannustetaan hajautettuun talokohtaiseen ja alueelliseen energiantuotantoon.Rakennusvalvonnassa tarjotaan tietoa eri lämmitysmuodoista, mutta melko harvakseltaan niistä rakennusvalvonnasta kysellään. Varsinaista aktiivista kannustusta hajautettuun talokohtaiseen tai alueelliseen energiantuotantoon ei ole tarjottu. Ainakin asemakaava-alueilla alueellinen energiantuotanto vaatisi kaavassakin omat varauksensa.

2 Alueen energiaomavarai-suuden kasvattaminen.

23. Öljyn ja maakaasun käyttöä korvataan muilla energiamuodoilla.Tampere: Kokonaisuutena ei ole selvitetty, mutta uusituvan energian osuus Tampereen Sähkölaitoksen energianhankinnassa oli 25 % vuonna 2014 ja 33 % vuonna 2015. maakaasun ja öljyn osuus on vähentynyt energian hankinnassa viimeisen viiden vuoden aikana 80 % tasosta vuonna 2015 tasolle 45 %. Sähkölaitoksen polttoaineissa alueellinen energiaomavaraisuus nousee vuonna 2016 yli 50 %:iin. Myös Tampereen kaupungin tiloissa käytetty sähkö on uusiutuvilla energialähteillä tuotettua.

Ylöjärvellä Kurun hakelämpö Oy muutti öljylämmityksen hakelämmöllä toimivaksi (Kurun kirjasto, päiväkoti, lääkärintalo), Lempäälässä Lempoisten Uimalan ja päiväkoti Mansikkamutkan sähkölämmitys vaihdettu Pyhäjärvestä otettavaan kaukolämpöön ja keskustassa laajennettu kaukokylmäverkostoa, neljässä koulussa siirrytään öljystä puupolttoaineisiin ja käynnistetään Viialantien ja Vaihmalan alueiden lämpölaitosten suunnittelu uusiutuviin perustuen.

3 Uusiutuvien energialähteiden seudullisten tutkimus- ja hyödyntämishankkeiden edistäminen.

24. HIEDANRANTATTY:llä on lähdössä 2017 teollisuudentohtorikoulun puitteissa 4-vuotinen hanke keskittyen Tampereen Hiedanrannan alueeseen teemalla Alliances for Circular Economy. Hankkeessa tarkastellaan uuden kaupunginosan rakentamisessa mahdollisuuksia kiertotalousratkaisuihin ml. energia sulkematta muita osa-alueita pois kuten viherympäristö, talous- ja rahoitusratkaisut, infrarakentaminen, vesi, jätevesi, huolto, palvelut etc. Treen kaupungilta hanketta koordinoi Ekokumppanit / Suvi Holm ja Reijo Väliharju Hiedanranta projektista. Tohtorikoulutettava valitaan myöhemmin syksyllä.

25. KOLMENKULMAHankkeen projektipäällikkö sekä cleantech-liiketoiminnan kehittäjä ovat kontaktoineet cleantech-alan yrityksiä, auttaneet teollisten symbioosien syntymisessä ja rakentaneet alustavaa plug&play -mallia alueelle. Toiminta jatkuu koko hankkeen ajan. Ferrum Capital Oy kiinteistökehittäjänä on luonut alueelle masterplanin, joka toimii punaisena lankana alueen kehittämisessä, olleet mukana myös yrityskontaktoinneissa sekä kiinteistösijoittajien/rahoittajien kontaktoinnissa. Kontaktoinnit jatkuvat koko hankkeen ajan. Ramboll Oy on aloittanut tekemään suunnitelmaa alueen logistisista ratkaisuista, työ valmis helmikuussa 2016.

Hankkeen myötä investoinnin Kolmenkulman Kyynijärvelle syntyvälle ECO3 bio- ja kiertotalousalueelle on vahvistanut Ecomation, joka on päättänyt pyrolyysilaitoksen rakentamisesta alueelle 2017. Yritys toimii tiiviissä yhteistyössä muiden alueelle sijoittumispäätöksensä tehneiden yritysten kanssa. Lisää yrityksiä ja yhteistyömahdollisuuksia kartoitetaan koko ajan.

http://valiaikainenhiedanranta.fi/

https://kolmenkulma.fi/

jätehuoltoIlmastostrategian jätevisio Seudun jätehuolto- ja jätevesiratkaisuissa valitaan ilmastollisesti tehokkaat ratkaisut.

Tavoite TOIMENPITEIDEN RAPORTOINTI 31.12.20151 Jätteen syntymisen

ehkäiseminen26. Jäteneuvonta ja jätehuollon yleinen kehittäminen jatkuu.

2 Jätteiden materiaalikierrätyksen ja biologisen hyödyntämisen lisääminen

27. Lisätään materiaalitehokkuutta.

28. Vähennetään biohajoavan jätteen sijoittamista kaatopaikoille ja hyödynnetään se.

29. Lisätään kaatopaikoilla syntyvän metaanikaasun talteenottoa ja hyödynnetään syntynyt energia alueellisesti.

3 Kierrätykseen soveltumattoman jätteenpolton lisääminen

30. Kehitetään teknisiä järjestelmiä jätepolttoaineiden hyödyntämiseksi.

4 Jätteiden haitattoman käsittelyn ja loppu-sijoituksen turvaaminen

31. Tavoitteena, ettei ole loppusijoitettavaa.

hankinta ja kulutus

Ilmastostrategian hankinta-

ja kulutusvisio

Energiatehokkuus ja vähäpäästöisyys ovat tärkeitä hankintakriteerejä kaikissa hankinnoissa 2015 mennessä.


1 Ilmastotavoitteita tukevan seudullisen hankintapolitiikan kehittäminen

32. Energiatehokkuus- ja vähäpäästöisyyskriteerit huomioidaan kaikissa julkisissa hankinnoissa.Kunnat: erillishankintoja ei ole selvitetty

Logistiikka/Tuomilogistiikka:Tampere ei ole keskittänyt kaikkia hankintojaan ja kaupungin erillishankintojen kriteereitä ei ole selvitetty. Merkittävää edistymistä ei ole tapahtunut asiakkaille toteutettavissa hankinnoissa. Kilpailutuksissa tuodaan näkökulmat huomioon, mutta viime kädessä päätös jää asiakkaalle. Tuomen yhteishankintojen osalta on ympäristönäkökulmia pystytty huomioidaan paremmin. Ympäristöasioihin liittyviä vaatimuksia mietittäessä huomioivat myös, että vaatimukset eivät saisi vaikuttaa kustannustasoon merkittävästi (mielellään minimaalisesti). Eivät mittaa erikseen energiatehokkuuteen ja vähäpäästöisyyteen liittyviä hankintakriteerejä, vaan ympäristönäkökulmien huomioista hankinnoissa. Päästöjen ja energiatehokkuuden lisäksi kyseessä voivat olla esim. kestävään kehitykseen, ympäristöystävällisyyteen jne. liittyvät asiat. Ohessa on tilastotietoa vuodelta 2015:

Yhteishankinnat (Tuomi Logistiikan sopimussalkku). Tarjouspyyntöjä julkaistiin yhteensä 39 kpl, joista ehdottomina 15:sta kilpailutuksessa, vertailuperusteena 1:ssa

Erilliskilpailutukset (asiakkaiden sopimukset): Kilpailutuksia tehtiin yhteensä 152, joista ehdottomina 10: ssä , vertailuperusteena 6:ssa

KuHa:Tavoite on 2015 osin toteutunut: KuHassa huomioidaan energiatehokkuus- ja vähäpäästöisyyskriteerit edelleen kaikissa kilpailutetuissa hankinnoissa, joissa näiden kriteerien huomioiminen on hankinnan kohteen kannalta tarkoituksenmukaista ja ne liittyvät hankinnan kohteeseen (tai sen valmistusmenetelmään). Yhtä ainutta ja oikeaa tapaa ei huomioimiseen kuitenkaan ole, vaan se vaihtelee hankinnoittain (mm. ajoneuvot, sähkö, valaistus, rakennukset, polttoaineet, pesulapalvelut ovat hankintoja, joissa näitä on vahvimmin tuotu esiin).

Eli tilanne on sama kuin vuoden 2014 osalta. Kuntien itse hoitamista erillishankinnoista (mm. urakat) on varsin vaikea sanoa, miten nämä asiat ovat niissä toteutuneet. Kehyskuntien yhteinen hankintaohje ja kunnissa KuHan pitämät hankintakoulutukset sinänsä kannustavat näiden asioiden huomioimiseen, mutta niiden toteutuminen on käytännössä hankintakohtainen. Varsinkin kuntien talousahdingossa useimmiten raha ratkaisee, vaikka sinänsä halua näiden ilmasto- yms. asioiden huomioimiseen olisikin. Tavoiteasetanta alkuperäisessä muodossaan nähdään epärealistiseksi.

elinkeinopolitiikkaElinkeino- ja osaamisvisio Seutu on edelläkävijä energiatehokkuuden kehittäjänä, valmistajana ja hyödyntäjänä.

Seutu tukee yritysten markkinoille pääsyä demonstraatio- ja pilottihankkeilla.

Yhteistyö oppilaitosten kanssa on tiivistä.


1 Elinkeinostrategian toimiminen myös energia- ja ilmastotyökaluna

33. Selvitetään mahdollisuudet hyödyntää kansainvälistä Vanguard Initiative-verkostoa seudun cleantech-yritysten kansainvälistymisen edistämiseksi.Kansallisen yrityskontaktoinnin lisäksi 3kulma-hankkeessa tehdään jonkin verran myös kansainvälistä kontaktointia, sekä hankehenkilöstön että myös kiinteistökehitystä ostopalveluna hankkeelle tekevän Ferrum Capitalin toimesta. Tätä työtä tehdään koko hankkeen ajan resurssien puitteissa, mutta Vanguard initiativen laajamittaisempi hyödyntäminen on kuitenkin valitettavasti jäänyt vähälle, eikä tarkempia suunnitelmia jatkoyhteistyöstä ole tehty. Tatu Miikkulaisen kautta on tullut Vanguard initiative-kontakti mm. italialaiseen Lombardian Energy CleantechCluster:iin (www.energycluster.it). He ovat kiinnostuneita mahdollisista yhteisprojekteista sekä liiketoimintamahdollisuuksista.

34. Cleantech-elinkeinovyöhykeTredeassa aloitettiin vuoden 2015 alusta 3kulma Eco-Industrial Park EAKR-hanke, jota rahoittaa Pirkanmaan liitto. Hankkeen toimintakausi on 1.1.2015-30.11.2016. Hankkeen tarkoituksena on edesauttaa Kolmenkulman kehittymistä Suomen johtavaksi cleantech-alueeksi, jossa muodostetaan uudenlaisia teollisia symbiooseja ja hyödynnetään kestävän kehityksen periaatteita. Myös Tarastenjärven alueen kehittäminen kuuluu hankkeeseen mukaan, mutta pääpaino on Kolmenkulmassa.

sopeutuminenTavoite TOIMENPITEIDEN RAPORTOINTI 31.12.2015

1 Ilmastonmuutoksesta aiheutuvien riskien ennakointi ja varautuminen niihin

35. Kerätään kunnissa tietoa ääritilanteista toimenpiteiden pohjaksi ja suunnitellaan seudullinen yhteistyö.Sopeutumisen ja varautumisen eteen tehtävä työ on käynnissä. Se lisää kansalaisten turvallisuutta, parantaa yhteiskunnan toimintavarmuutta, ennaltaehkäisee onnettomuuksia ja on taloudellista, koska sopeutumistoimien hyödyt ovat moninkertaisia kustannuksiin verrattuna mutta myös oikein ajoitettujen sopeutumistoimien avulla voidaan myönteisiä vaikutuksia hyödyntää.

Seudullista työskentelyä on edeltänyt valtakunnallisen sopeutumisstrategian valmistuminen marraskuussa 2014 ja Pirkanmaan ilmastostrategiatyö 2013-2014. Seudullisesti on tarkoitus tarkastella teemaa eri toimialat ylittävästi, sillä monet kysymykset ovat yhteisiä eri toimialoille. Monilla aloilla sää- ja ilmastoriippuvuutta ei tunneta riittävän hyvin vielä nykyisessäkään ilmastossa, maa- ja metsätaloudessa ja vesivarojen hallinnassa ollaan pisimmällä. Tutkimusta puutteellisesti tunnetuista ilmastoriskeistä ja toisaalta hyödyistä on tarpeen syventää ja sisällyttää teema kuntien riskienhallintaan vuoden 2016 loppuun mennessä.

selitteet

Arvio toteutumisesta on merkitty raporttiin visioelementtien viereen värikoodein.

Ei edistynyt/käynnistynyt vielä.

Ei edistynyt merkittävästi.

Etenee tavoitteiden mukaisesti.

1

Kuntajohtajakokous 18.11.2016 Seutuhallitus 30.11.2016

Yhtymäkokous 14.12.2016

Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2017–2019

SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT....................................................................................................................... 3

Yhteistyön strategiaperusta ............................................................................................................. 3

Seutustrategian uudistaminen ..................................................................................................... 3

Rakennesuunnitelma 2040 ja MAL-sopimus ............................................................................... 4

Seutuyhteistyön toimintaympäristö ................................................................................................ 4

Maakuntauudistus ....................................................................................................................... 4

Väestönkehitys kaupunkiseudulla ............................................................................................... 5

Kuntien väestön ja työllisyyden kehitys ....................................................................................... 5

Elinkeinojen kehitys ..................................................................................................................... 6

Kuntien ja kansallinen talouden kehitys ...................................................................................... 6

Kaupunkiseudun kuntien kunnallisveroprosenttien kehitys ....................................................... 6

Kansallinen MAL-verkosto ............................................................................................................... 6

KUNTAYHTYMÄN TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2017 ................................................................ 7

Lisää kilpailukykyä ............................................................................................................................ 7

Kasvulle kestävä rakenne ................................................................................................................. 7

Vireä yhteisö .................................................................................................................................... 8

SEUTUYHTEISTYÖN MUUT TAVOITTEET 2017 .............................................................................. 9

Seutuyhteistyön yleinen kehittäminen ............................................................................................ 9

Tietohallinnon yhteistyö .................................................................................................................. 9

Joukkoliikenteen yhteistyö .............................................................................................................. 9

Elinkeinojen kehittämisen yhteistyö .............................................................................................. 10

KANSALLISEN MAL-VERKOSTON TAVOITTEET 2017 ................................................................... 10

TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA ................................................................ 11

Talousarvion osat ........................................................................................................................... 11

Talousarvion tehtäväkokonaisuudet ja sitovuus ........................................................................... 11

Taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen seuranta ........................................................................ 11

KÄYTTÖTALOUSOSA ................................................................................................................. 12

Seutuyksikkö .................................................................................................................................. 12

Kansallinen MAL-verkosto ............................................................................................................. 14

TULOSLASKELMAOSA ............................................................................................................... 15

INVESTOINTIOSA ...................................................................................................................... 15

TALOUSSUUNNITELMA 2017–2019 ........................................................................................... 17

YLEISPERUSTELUT Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä toimii kuntayhteistyötä toteuttavana organisaationa. Jäsenkuntia ovat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. Kun-tayhtymän tehtävänä on syventää jäsenkuntien seudullista ajattelua ja valmistella kunnille seudul-lisia ratkaisuehdotuksia yhteistyöhyötyjen konkretisoimiseksi. Kuntayhtymä on perustettu huolehtimaan

- kuntayhteistyön yleisestä kehittämisestä - kuntien välisen yhteistoiminnan kehittämisestä - yhteisten suunnittelu- ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta - jäsenkuntien yhteisestä edunvalvonnasta - aluepolitiikan toteuttamisesta osaltaan - muista yhteisesti sovittavista seutuyhteistyöhön liittyvistä tehtävistä.

Yhteistyön strategiaperusta

Seutustrategian uudistaminen

Yhteistyötä on ohjannut jäsenkuntien hyväksymä seutustrategia 2020. Seutuhallitus arvioi kau-punkiseudun strategian toteutumista syksyn 2015 aikana ja päätti käynnistää strategian uudista-mistyön, joka jatkui koko vuoden 2016. Uudessa strategiassa (luonnos/26.10.) tavoitteet on määri-telty seuraavasti:

Strategia antaa askelmerkit seuraavalle kymmenvuotiskaudelle seutuyhteistyössä. Seutuhallitus valmistelee strategialle vuoden 2017 alussa toteutusohjelman, joka konkretisoituu vuosittain kun-tayhtymän talousarviossa.

Rakennesuunnitelma 2040 ja MAL-sopimus

Kuntayhteistyötä ohjaa strategian lisäksi kaupunkiseudun valtuustojen 2015 hyväksymä Rakenne-suunnitelma 2040. Se kuvaa kaupunkiseudun tavoitteellisen yhdyskuntarakenteen ja jaksottaa to-teuttamisen eri vuosikymmenille. Rakennesuunnitelma ohjaa kuntien ja niiden eri toimialojen toimenpiteet yhteisen rakennevision suuntaan. Lopputuloksena on kilpailukykyisempi ja yhtenäi-sempi kaupunkiseutu. MAL-sopimuksella konkretisoidaan rakennesuunnitelman lähivuosien toimenpiteet. Sopimus on osa valtion ja suurten kaupunkiseutujen yhteistyömenettelyä ja on jo kolmannella kaudellaan 2016–2019. MAL-sopimus on myös kuntien keskinäinen sopimus yhteen sovitettavista asioista. MAL-sopimuksen toinen toteutusvuosi on huomioitu kuntayhtymän tavoitteissa 2017.

Seutuyhteistyön toimintaympäristö

Talousarviovuosi on kuntayhtymän 11. toimintavuosi. Kuntayhtymä toimii uusissa Tampellassa Pir-kanmaan liiton, Pirkanmaan jätehuollon, Tredean ja Itämeri-instituutin kanssa. Yhteiset toimitilat tarjoavat mahdollisuuden kunkin organisaation toiminnan kehittämiseen.

Maakuntauudistus

Maakuntauudistuksen 2016 käynnistynyt esivalmisteluvaihe päättyy 30.6.2017, kun väliaikaishal-linto aloittaa uudistuksen toimeenpanon valmistelun. Itsehallinnolliset maakunnat aloittavat toi-mintansa vuoden 2019 alussa. Tulevaisuuden kunnan roolissa korostuvat elinvoiman kehittämi-nen. Tämä näkyy myös seutuyhteistyön sisällössä, jonka painopisteitä on kuvattu Tulevaisuuden kaupunkiseutu strategiassa.

Väestönkehitys kaupunkiseudulla

Kaupungistuminen pitää yllä kaupunkiseudun väestönkasvua. Keskuskaupungin vetovoima on li-sääntynyt, mutta myös kehyskunnat jatkavat kasvuaan. Kasvuvoima ei tavoita kuitenkaan kaikkia seudun kuntia. Kaupunkiseudun väkiluku oli vuoden 2016 alussa 376 971 henkilöä, jossa on kasvua 3 396 asukasta (0,9 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Tampereen kasvu oli 2 114 asukasta ja kehyskuntien 1 282 asukasta. Vuoden 2016 alusta syyskuun loppuun Tampereen kasvu on ollut 2 714 asukasta ja ke-hyskuntien kasvu on ollut 742 asukasta. Tampereen kaupunkiseudun väestönkehityksen odotetaan jatkuvan positiivisena. Kaupunkiseutu on varautunut suunnitelmissaan, että vuonna 2040 seudulla olisi asukkaita 480 000. Tämä toteu-tuu noin 4 100 hengen vuosikasvulla, joka vastaa 2000-luvulla toteutunutta vuosikasvua.

Kuntien väestön ja työllisyyden kehitys

Syyskuun 2016 lopussa työttömyystilanne Pirkanmaalla (14,8 %) oli koko maata (7,7 %) heikompi, ja Tampereen kaupunkiseudulla työttömyysaste oli vielä korkeampi (15,6 %). Tampereen kaupun-gin työttömyystilanne ( 17,8 %) on yksi huonoimmista vertailtaessa maan 20 suurinta kaupunkia. Tampereen kaupunkiseutu on hyväksytty vuodesta 2017 alkaen työ- ja elinkeinoministeriön työlli-syydenhoidon kuntakokeilualueeksi.

Työttömyysaste-% syyskuussa

2015 2016 muutos%

Kangasala 11,4 11,9 0,5

Lempäälä 11,3 11,6 0,3

Nokia 13,4 14,1 0,7

Orivesi 12,6 12,4 -0,2

Pirkkala 11,2 10,6 -0,6

Tampere 17,4 17,8 0,4

Vesilahti 10,3 10,8 0,5

Ylöjärvi 12,2 11,6 -0,6

Kaupunkiseutu 15,3 15,6 0,3

Väestö 1.1.

2015 2016 Muutos Muutos %

Kangasala 30 471 30 607 136 0,4 %

Lempäälä 22 233 22 536 303 1,4 %

Nokia 32 847 33 162 315 1,0 %

Orivesi 9 579 9 408 -171 -1,8 %

Pirkkala 18 689 18 913 224 1,2 %

Tampere 223 004 225 118 2 114 0,9 %

Vesilahti 4 492 4 489 -3 -0,1 %

Ylöjärvi 32 260 32 738 478 1,5 %

Kaupunkiseutu 373 575 376 971 3 396 0,9 %

Elinkeinojen kehitys

Pirkanmaan ja kaupunkiseudun talous on loppuvuodesta 2015 ja vuoden 2016 alkupuoliskolla ol-leet varovaisesti kasvussa kahden vuoden alamäen jälkeen. Kasvu on ollut jopa nopeampaa kuin koko maassa. Yritysten odotukset ovat varovaisen optimistiset vuoden loppuun ja vuodelle 2017. Kasvu on syntynyt rakentamisessa sekä ravintola- ja matkailualla. Teollisuus ja vienti ovat edelleen vaikeuksissa. Erityisesti tapahtunut murros on kohdannut pirkanmaalaista teknologiateollisuutta, jonka uutta nousua odotetaan keskisuurista ohjelmataloista. Biotieteiden ja -teknologian osaami-nen on vahvaa kaupunkiseudulla, ja sen odotetaan nousevan tulevaisuudessa merkittäväksi toimi-alaksi. Myös hallituksen panostukset biotalouteen kehittävät toimialaa. Elinkeinojen kehitystä va-lottaa tarkemmin Pirkanmaan talous 2016 -julkaisu.

Kuntien ja kansallinen talouden kehitys

Heikon kuntatalouden arvellaan jatkuvan lähivuodet, ja pitkänaikavälin epävarmuutta lisää maa-kuntauudistus. Tämä aiheuttaa paineita verotuksen nostamiseen, investointien arviointiin ja entis-tä tehokkaampien toimintatapojen ja pysyvien säästöjen etsintään. Valtionvarainministeriön talouskatsaus kertoo, että kansantalous kasvaa 1,1 prosenttia vuonna 2016, ja myös tulevina vuosina talouskasvu jää nykytoimin yhden prosentin tuntumaan. Kasvu on hidasta verrattuna muuhun Eurooppaan. Myönteistä on, että työttömyyden arvioidaan laskevan lievästi ja kilpailukyvyn kohenevan. Kokonaistuotannon kasvu pysyy kuitenkin hitaana ja julkinen talous alijäämäisenä. Kasvun ennustetaan olevan hidasta aina vuoteen 2019 asti. Kokonaisuudes-saan Suomen kansantalouden tilanne ja ennusteet ovat heikoimpia Euroopassa. (VM, syyskuu 2016)

Kaupunkiseudun kuntien kunnallisveroprosenttien kehitys

2014

2015 2016 TAE 2017

Muutos 2016-2017

Kangasala 20,50 21,00 21,00 21,00 --

Lempäälä 20,50 20,50 20,50 20,50 --

Nokia 19,75 19,75 19,75 20,00 +0,25

Orivesi 21,50 22,25 22,25 22,00 - 0,25

Pirkkala 20,00 20,00 20,00 20,00 --

Tampere 19,75 19,75 19,75 19,75 --

Vesilahti 21,50 21,50 21,50 21,50 --

Ylöjärvi 20,50 20,50 20,50 20,50 --

Verokorotuksen painetta on purettu kiinteistöveron korotuksella mm. Tampereella.

Kansallinen MAL-verkosto

Kuntayhtymän hallinnoima kansallinen MAL-verkosto toimii kaupunkiseutujen ja ministeriöiden välisenä yhteistyöalustana. Verkoston toiminta perustuu kansalliseen kaupunkipolitiikkaan ja jä-senseutujen tarpeisiin. Mukana on 16 kaupunkiseutua eri puolilta Suomea. Rahoittajina toimivat verkostoon kuuluvien jäsenalueiden lisäksi YM, LVM, Suomen Kuntaliitto ja ARA.

KUNTAYHTYMÄN TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2017 Jäsenkunnat hyväksyvät Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategian valtuustoissaan alkuvuodesta 2017. Luonnosvaiheen strategia näkyy talousarvion rakenteessa ja toiminnallisissa tavoitteissa. Tavoitteissa on huomioitu myös rakennesuunnitelman 2040 ja MAL3- sopimuksen toteuttaminen. Lisäksi kuvataan seutuyhteistyön yleinen kehittäminen, seudullisen tietohallinnon, joukkoliikenne-lautakunnan ja elinkeinojen kehittämisen sekä kansallisen MAL-verkoston painopisteet 2017.

Lisää kilpailukykyä

Strategialuonnos: Vahvistamme kansainvälistymistä elinvoiman lisäämiseksi. Edistämme monipuo-lista osaamista ja uusia työmahdollisuuksia. Toimenpiteitä suunnataan hyvän saavutettavuuden, houkuttelevan osaamis- ja innovaatioympäristön, monipuolisen elinkeinorakenteen sekä alueta-loutta vahvistavan yrittäjyys- ja työllisyyspolitiikan edistämiseen.

1. Kaupunkiseudun edunvalvontatyötä kehitetään tavoitteelliseksi ja suunnitelmalliseksi yh-dessä alueen toimijoiden kanssa.

2. Toisen asteen koulutuksen ja korkeakoulujen yhteistyö systematisoituu ja laajenee koko

kaupunkiseudulle.

3. Työllisyyspalvelut paranevat alueellisen kokeilusuunnitelman mukaisesti.

4. Kansainväliset lentoyhteydet kehittyvät lentoliikenteen projektisuunnitelman mukaisesti. Työstä vastaa Tredea.

Lisäksi Liikennevirasto käynnistää Helsingin suunnan kaukojunaliikenteen parantamiseksi selvitys-työn Riihimäki-Tampere yhteysvälin kehittämistarpeista. Ely-keskus käynnistää tie- ja ra-kennussuunnitelma vt 9 yhteysvälillä Alasjärvi-Tarastenjärvi ja rakentamisen vt 12 yhteys-välillä Alasjärvi- Atala. Lisäksi edistetään Lempäälä-Pirkkala tulevaisuuden yritysalueen tie-verkon suunnittelua (vt 3 uusi linjaus Marjamäki–Pirkkala ja 2-kehä)

Kasvulle kestävä rakenne

Strategialuonnos: Edistämme väestönkasvua ja hyödynnämme kaupungistumista. Lisäämme seu-dun houkuttelevuutta asuin- ja toimintaympäristönä. Käytämme resursseja viisaasti ja hillitsemme ilmastonmuutosta. Toimenpiteitä suunnataan toimivan yhdyskuntarakenteen edistämiseen, rajat-toman sijoittumisalueeseen ja tasapainoisten asuntomarkkinoiden edistämiseen.

1. Viherrakenteen yleissuunnitelman laadinta käynnistetään.

2. Rajaton sijoittumisalue -työ käynnistetään laatimalla elinkeinojen seudullinen vetovoima-

profiili.

3. Kaupunkiseudun ilmasto- ja energiatavoitteiden päivitys käynnistetään.

4. Rakennesuunnitelman mukaisten raitiotien seudullisten laajenemissuuntien tarkentaminen

käynnistetään.

5. Lähijunaliikenteen edellytykset kehittyvät Tampereen Tesomalla sekä Nokian keskustassa ja Harjuniityssä kuntien ja Livin yhteistyönä.

6. Kävelyn ja pyöräilyn seudulliset olosuhteet kehittyvät käpy-ohjelman toteuttamisella.

7. Satamatoiminnot kehittyvät vesistöjen virkistyskäytön ja vesiliikenteen tarpeisiin.

8. Pysäköinnin seudulliset periaatteet valmistuvat hyödynnettäväksi kuntien suunnittelussa.

9. Kohtuuhintaista vuokra-asumista koskeva kaavoituksen ja tontinluovutuksen toimintamalli

kunnille valmistuu.

10. Asuntotuotannon ennakointi ja seuranta tehostuvat ja tiedon hyödyntäminen paranee.

Lisäksi Kaupunkiseudun kattava joukkoliikenteen palvelutasomäärittely uusitaan vuosina 2016-2017. Työstä vastaa joukkoliikennelautakunta. Liityntäpysäköinnin toteutus etenee Livin ja ELyn yhteistyönä. Sähkölatauspisteverkoston seudullista suunnittelua edistetään.

Vireä yhteisö

Strategialuonnos: Uudistamme palveluja digitalisaation ja kokeilujen avulla. Vahvistamme yhdessä tekemistä yhteisömme hyvinvoinnin ja voimavarojen vahvistamiseksi. Toimenpiteitä kohdistetaan helpon asioinnin ja toimijoiden aktiivisuuden edistämiseen.

1. Koulujen työ- ja loma-aikojen uudistamisen kokeilumahdollisuudet selvitetään yhteistyössä paikallisten ja kansallisten osapuolten kanssa.

2. Kuntien varhaiskasvatussuunnitelmat toteutetaan seudullisessa yhteistyössä ja niiden käyt-töönottoa tuetaan seudullisesti.

3. Kasvatuksen ja opetuksen arviointi- ja laatutyö kehittyy seudullisten menetelmien käyt-

töönotolla.

4. Sähköinen palvelutarjonta lisääntyy ja viranomaispalvelu sujuvoituu rakennusvalvonnassa.

5. Vireyttä vapa-ajasta -yhteistyö käynnistyy kuntien välillä ja 2017 painopisteenä on liikunnan edistäminen (sisältää mm. ulkoliikuntapaikkojen ja viheralueiden tuotteistuksen)

6. Kunnat kehittävät kiinteistöomaisuuden hallintaa, mm. sisäisiä vuokraperusteita ja korjaus-

velan laskentaa, seudullisessa yhteistyössä.

SEUTUYHTEISTYÖN MUUT TAVOITTEET 2017

Seutuyhteistyön yleinen kehittäminen

Painopisteenä on seutustrategian jalkauttaminen kunnissa. Työskentelyä tuetaan viestintäsuunni-telmalla ja aktiivisilla viestintätoimilla. Asian toteutumista seurataan vuoden aikana. Lisäksi edistetään kuntien ja maakuntien toimivaa työnjakoa ja hyvien käytäntöjen jakamista osal-listumalla maakuntauudistuksen teemaryhmien työskentelyyn. Osallistutaan myös korkeakouluyh-teistyönä toteutettavaan KAITSE-hankkeeseen, jossa kehitetään kaupunkikehityksen prosesseja maakuntauudistuksessa. Uuden seutuhallituksen sekä työryhmien ja muiden kokoonpanojen perehdytykseen laaditaan oh-jelma, jota toteutetaan koko vuoden 2017. Kunnallishallituksille järjestetään yksi yhteinen seutu-perehdytystilaisuus. Kunnille tarjotaan valtuustojen ja muiden toimielinten perehdyttämistukea materiaalipaketin ja päättäjäinfojen muodossa. Lisäksi järjestetään Seutufoorumi ja Seutupäivä. Henkilöstön osaamista kehitetään tukemaan uuden strategian toimeenpanoa. Painopisteinä ovat: digitalisaatio, edunvalvontaosaaminen ja viestintä.

Tietohallinnon yhteistyö

Kaupunkiseudun kunnilla on sopimus tietohallintoyhteistyöstä, jota johtaa Tampereen kaupunki. Käytännön työstä vastaa seudullinen johtoryhmä. Vuonna 2017 jatketaan 2016 solmittujen uusien toimittajasopimusten mukaisten palvelujen käyttöönottoa ja kehittämistoimia. Maakuntauudis-tuksen osalta tietohallinto pyrkii mukauttamaan toimintaansa sote -uudistuksen tarpeisiin ja edis-tämään uudistuksen valmistelussa ICT osuuden toteuttamista. Seudullinen ICT-strategian päivitys on käynnissä ja sen painopisteet tulevat ohjaamaan kehittämistyön suuntaa. Seudullinen ICT-strategia käsitellään seutuhallituksessa.

Lisäksi digitalisaation hyödyntämisen edistäminen ja sähköisten palveluiden etenemisen vauhdit-taminen on keskeisesti mukana kaikessa kehittämisessä. Toiminnasta raportoidaan vuosittain kun-tajohtajakokoukselle ja seutuhallitukselle.

Joukkoliikenteen yhteistyö

Joukkoliikenteen operatiivisista tehtävistä vastaa Tampereen kaupungin seudullinen joukkoliiken-neyksikkö ja -lautakunta. Kaupunkiseudulla siirryttiin 6.6.2016 alkaen yhtenäiseen lippu- ja tariffi-järjestelmään ja koko seudun joukkoliikenne siirtyi joukkoliikennelautakunnan järjestämisvastuul-le. Vuonna 2011 toteutettu koko kaupunkiseudun kattava joukkoliikenteen palvelutasomäärittely uusitaan vuosina 2016-2017. Esitys laaditaan istuvan joukkoliikennelautakunnan toimiaikana, ja uusi lautakunta päättää siitä syksyllä 2017. Palvelutaso määritellään nelivuotiskaudeksi 2017-2021. Joukkoliikenteen seudullisesta yhteistoiminnasta raportoidaan vuosittain kuntajohtajakokoukselle ja seutuhallitukselle.

Elinkeinojen kehittämisen yhteistyö

Seudullisen elinkeinopolitiikan toteutuksesta vastaa Tredea Oy Luova uho -elinkeino-ohjelman pohjalta. Yhtiön keskittyy investointien ja osaajien hankintaan, kilpailukykyisen liiketoimintaympä-ristön ja alueellisten liiketoimintaekosysteemien kehittämiseen kolmella toimialalla: uudistuvassa teollisuudessa, älykkään kaupunkiseudun ratkaisuissa sekä tapahtuma-, kävijä- ja elämystaloudes-sa. Tredea hankkii kansainvälisiä ja kotimaista investointeja aktiivisella markkinointi- ja myyntityöllä sekä edistää lentoyhteyksien kehittämistä. Yhtiö kehittää yritys- ja innovaatiopalveluita mm. yri-tyspalvelusetelin avulla. Rahoitusvälineinä kuntien rahoituksen lisäksi ovat mm. kaupunkiseudun strategiset ohjelmat; Avoin Tampere, 6Aika ja Kasvusopimus sekä EU-rahoitus. Matkailun markkinointi sekä tapahtumien ja kongressien hankinta on koottu Tredea Oy:n omista-maan Visit Tampere Oy –tytäryhtiöön. Tredean toiminnasta raportoidaan vuosittain kuntajohtajakokoukselle ja seutuhallitukselle.

KANSALLISEN MAL-VERKOSTON TAVOITTEET 2017 Kaupunkiseudun kuntayhtymä hallinnoi MAL-verkostoa. Mukana on valtio-osapuoli, 16 jäsenseu-tua sekä Kuntaliitto. Työllä tuetaan jäsenyhteisöjen MAL-suunnittelua sekä keskustelua kaupungis-tumisesta ja kaupunkiseutujen kehittämistyöstä. MAL-verkoston asiasisällöt painottuvat 2017 seuraaviin kysymyksiin: - Asemanseutujen kehittäminen - Monimuotoinen asuminen seuduilla - Resurssiviisas yhdyskunta - Elinvoimaa MALPE-suunnittelulla - Digiloikka ja älykkäät liikennejärjestelmät - Joustava maankäytön suunnittelu ja muuntuva yhdyskuntarakenne Läpäisevinä teemoina ovat keskuskaupunki- kehystarkastelu, kuntaparit/ kehyskäytävät sekä so-pimusmenettelyt ja uudet seudulliset prosessit. Toiminta jakaantuu vuonna 2017 kehittämiskokonaisuuteen:

1. Verkoston perustoiminta 2. Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -hankkeen toteutus ”Tulevaisuuden kaupunkiseu-

dut - Elinvoimakunnat ja resurssiviisas yhdyskunta kaupungistuvassa Suomessa” 3. Vuorovaikutusosion toteutus Aalto-konsortion hankkeessa, jossa tutkitaan kaupungistu-

mista ja kehitetään työkaluja yhdyskuntasuunnitteluun ja MALPE-kokonaisuuden integroin-tiin.

MAL-verkoston toimintaa ohjaa ministeriöedustajista, Kuntaliitosta, Livistä, Arasta, Aallosta ja seit-semästä kaupunkiseutuedustajasta koottu ohjausryhmä.

TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA

Talousarvion osat

Kuntayhtymän talousarviosta ja -suunnitelmasta, niiden rakenteesta, sisällöstä ja laadinnasta on säännökset kuntalaissa. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän talousarvio muodostuu yleis-perusteluista, toiminnallisista tavoitteista, käyttötalous- ja tuloslaskelmaosasta sekä investointi- ja rahoitusosasta. Käyttötalousosassa kuvataan kuntayhtymän varsinaista toimintaa. Käyttötalousosassa yhtymäko-kous hyväksyy kuntayhtymän eri tehtäväkokonaisuuksille meno- ja tuloarviot. Tuloslaskelmaosassa osoitetaan, kuinka kuntayhtymän tilikauden tulorahoitus riittää käyttöme-noihin, rahoitusmenoihin ja omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Investointiosa sisältää kuntayhtymän investointisuunnitelmat talousarvio- ja taloussuunnitelma-vuosille. Rahoitusosassa esitetään kuntayhtymän käyttötalous-, tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta, eli varsinaisen toiminnan kassavirta. Rahoitusosaan merkitään myös antolainauksen, lainakannan ja oman pääoman muutokset sekä arvioidaan talousarvion vai-kutusta maksuvalmiuteen.

Talousarvion tehtäväkokonaisuudet ja sitovuus

Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymällä on kaksi tehtäväkokonaisuutta, joiden nettobudje-toidun talousarvion toimintakate on yhtymäkokoukseen nähden sitova. Talousarviossa esitetään toiminnalliset tavoitteet talousarviovuodelle. Tavoitetasot ovat yhtymä-kokoukseen nähden sitovia.

Taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen seuranta

Talousarvion toteutumista seurataan kuntayhtymän tasolla toteutettavalla raportoinnilla. Rapor-toinnilla seurataan sekä taloudellisen tuloksen että toiminnallisten tavoitteiden toteutumista. Ta-loudellisen tuloksen ja toiminnallisten tavoitetasojen toteutumisesta raportoidaan yhtymäkokouk-selle kerran talousarviovuoden aikana. Tavoitetasojen toteutumisesta raportoidaan seutuhallituk-selle kerran talousarviovuoden aikana ajanjaksolta 1-8. Talouden toteutumisesta seutuhallitukselle toimitetaan talousarviovuodelta raportit ajanjaksoilta 1-4 ja 1-8. Tavoitteiden raportointi toimitetaan myös jäsenkunnille.

KÄYTTÖTALOUSOSA

Seutuyksikkö

Seutuyksikön menot ja tulot 2017 Seutuyksikön henkilöstömenot muodostuvat johdon ja asiantuntijoiden (7 henkilön) palkka- ja henkilösivukuluista. Seutuyksikköön on budjetoitu myös seutuhallituksen, yhtymäkokouksen ja tarkastuslautakunnan kokouspalkkiot ja ansiomenetyskorvaukset. Henkilöstömenot on budjetoitu siten, että ne vastaavat laskennallisesti kunnallisen työehtosopimuksen tasoa ja ennakkoon ilmoi-tettuja sosiaalisivukulujen muutoksia. Palvelujen ostot muodostuvat atk-palveluista, posti- ja telepalveluista, kirjanpidon, maksuliiken-teen ja palkanlaskennan palveluista, sekä painatuksiin, ilmoituksiin ja viestintään liittyvistä palve-luista. Palvelujen ostoissa ovat mukana myös seutuyksikön henkilöstön matkustukseen ja koulu-tukseen liittyvät kulut sekä erilaisten tapahtumien, mm. seutufoorumin ja seutupäivän, järjestämi-seen liittyvät kulut. Palvelujen ostoihin on budjetoitu 181 300 euron sitomaton hankeraha, jolle seutujohtaja hyväksyy käyttösuunnitelman. Rahalla hankintaan lisäosaamista yhteistyöhön, ja va-raudutaan mm. määräaikaisen paikkatietosuunnittelijan palkkaan. Aine-, tarvike-, tavara-, ja muut menot muodostuvat seutuyksikön tarvitsemista käyttökulutusta-varoista. Toimitilavuokra on budjetoitu käytettyjen neliöiden mukaan. Seutuyksikön toimintatuotot muodostuvat jäsenkuntien asukasmäärän suhteessa laskutettavista maksuosuuksista. Kuntayhtymän käyttömenojen osalta jäsenkuntien maksuosuus on 100 % koko-naiskustannuksista. Vuoden 2017 talousarvio on seutuyksikön osalta laadittu siten, että kuntien maksuosuudet pysyvät vuoden 2016 tasolla.

Seutuyksikön budjetin kehitys Kuntayhtymä on vastannut kiristyneen kuntatalouden haasteisiin, ja kuntien maksuosuudet on pi-detty samalla tasolla vuodesta 2015 lähtien. Kustannusten nousu on katettu supistamalla hanke-rahaa. Tämä on tarkoittanut seutuyhteistyön hankkeiden kulujen kohdentumista myös suoraan kuntien toimialabudjetteihin vaihtelevin jakoperustein. Toiminnan käynnistyessä hankerahan ta-voitetaso oli noin 1 euro/ asukas. Vuonna 2017 sitä on 0,48 euroa/asukas. Hankeraha on jäänyt tavoitetasosta 10 vuoden aikana 196 000 euroa. Tuloslaskelma seutuyksikkö TA 2017 SEUTUYKSIKKÖ TA 2016 TAE 2017 Muutos € Muutos % Myyntitulot/kunnat 1 031 800 1 031 800 0 0,00 % Muut tuet ja avust. 0 0 0 0,00 %

Tulot yht. 1 031 800 1 031 800 0 0,00 % Palkat ja palkkiot 471 600 468 400 -3 200 -0,68 % Sivukulut 88 700 83 700 -5 000 -5,64 %

Henk.kulut yht. 560 300 552 100 -8 200 -1,46 % Palvelujen ostot 386 700 404 000 17 300 4,47 % Vuokrat 68 200 60 000 -8 200 -12,02 % Tarv., yms. 10 600 9 700 -900 -8,49 % Kaluston hankinta 6 000 6 000 0 0,00 %

Menot yht. 1 031 800 1 031 800 0 0,00 %

Kansallinen MAL-verkosto

Kansallinen MAL-verkosto tukee seutujen yhdyskuntarakenteen suunnittelua kehittämällä MAL-ohjauskeinoja, -suunnitteluprosesseja ja toteutuksen välineitä sekä levittämällä hyviä käytäntöjä. Toimintatapoina ovat työpajat, asiantuntijaseminaarit ja kehityshankkeet. Kuntayhtymä on ver-koston isäntäorganisaatio, mutta verkoston rahoitus perustuu kokonaisuudessaan jäsenalueiden maksuihin ja muiden organisaatioiden, mm. miniteriöt, maksamiin avustuksiin. MAL-verkostolla ei ole vaikutusta kuntayhtymän tuloksen muodostumiseen. Kansallisen MAL-verkoston toiminta laajenee 2017 AIKO-hankkeen ja Suomen Akatemian rahoit-taman BEMINE-hankkeen johdosta. AIKO-hanke on osa TEM:in alueellisten innovaatioiden ja ko-keilujen ohjelmaan. BEMINE-hankkeessa tutkitaan kaupungistumista ja kehitetään työkaluja yh-dyskuntasuunnitteluun ja MALPE-kokonaisuuden integrointiin. MAL-verkoston henkilöstömenot muodostuvat projektipäällikön ja suunnittelijan palkka- ja henki-lösivukuluista. Palvelujen ostot muodostuvat mm. atk-palveluista, posti- ja telepalveluista, kirjan-pidon, maksuliikenteen ja palkanlaskennan palveluista, sekä painatuksiin, ilmoituksiin ja viestin-tään liittyvistä palveluista. Palvelujen ostoissa ovat mukana myös henkilöstön matkustus- ja koulu-tuskulut sekä erilaisten tapahtumien järjestämiseen liittyvät kulut ja konsulttipalkkiot. Aine-, tarvi-ke-, tavara- ja muut menot muodostuvat käyttökulutustavaroista. Toimitilavuokra on budjetoitu käytettyjen neliöiden mukaisessa suhteessa. Tuloslaskelma MAL-verkosto TA 2017 MAL-VERKOSTO TA 2016 TAE 2017 Muutos € Muutos % Myyntitulot/verk.jäsenet 181 000 325 000 144 000 79,56 % Muut tuet ja avust. 0 0 0 0,00 %

Tulot yht. 181 000 325 000 144 000 79,56 % Palkat ja palkkiot 102 700 102 700 0 0,00 % Sivukulut 21 100 21 100 0 0,00 %

Henk.kulut yht. 123 800 123 800 0 0,00 % Palvelujen ostot 38 200 183 100 144 900 379,32 % Vuokrat 12 300 11 400 -900 -7,32 % Tarv., yms. 2 700 2 700 0 0,00 % Kaluston hankinta 4 000 4 000 0 0,00 %

Menot yht. 181 000 325 000 144 000 79,56 %

TULOSLASKELMAOSA Kuntayhtymän yhdistetystä tuloslaskelmasta käy ilmi, että vuoden 2017 tulos on 9 400 euroa ali-jäämäinen. Kuntayhtymän muuttoon uusiin toimitiloihin ja tilojen käyttöön ottoon liittyviin uudis-hankintoihin on varauduttu kahden aikaisemman tilipäätöksen yhteydessä, jolloin on voitu kerryt-tää ylijäämää kuntayhtymän taseeseen yhteensä 258 116 euroa. Vuoden 2017 talousarviolla ei ole merkittävää vaikutusta kuntayhtymän taloudelliseen tilanteeseen tai maksuvalmiuteen. KUNTAYHTYMÄ TA 2016 TAE 2017 Muutos € Muutos % Myyntitulot 1 212 800 1 356 800 144 000 11,87 % Muut tuet ja avust. 0 0 0 0,00 %

Tulot yht. 1 212 800 1 356 800 144 000 11,87 % Palkat ja palkkiot 574 300 571 100 -3 200 -0,56 % Sivukulut 109 800 104 800 -5 000 -4,55 %

Henk.kulut yht. 684 100 675 900 -8 200 -1,20 % Palvelujen ostot 424 900 587 100 162 200 38,17 % Vuokrat 80 500 71 400 -9 100 -11,30 % Tarv., yms 13 300 12 400 -900 -6,77 % Kalusto 10 000 10 000 0 0,00 %

Menot yht. 1 212 800 1 356 800 144 000 11,87 % Toimintakate 0 0

Vuosikate 0 0 Poistot ja arvonalentumiset 0 -9 400 Tilikauden tulos 0 -9 400

INVESTOINTIOSA Poistojen alaiset investoinnit ovat kalustohankinnat Tampellan toimitiloihin. Investointi poistetaan 3 vuoden tasapoistona. Investointimenot euroa TAE 2017 TASU 2018 TASU 2019 TASU 2020

- 9400 - 9400 - 9400 0

RAHOITUSOSA

Kuntayhtymän tulorahoitus perustuu jäsenkuntien maksuosuuksiin. Tulorahoituksella katetaan käyttömenot ja investointien poistot, jolloin kuntayhtymän vuosikate on nolla. Kuntayhtymän kokonaistalous ja vuoden 2017 rahoitusosa suunnitellaan niin, että sillä ei ole vai-kutusta kuntayhtymän maksuvalmiuteen eikä jäsenkuntien maksuosuuksiin. Jäsenkuntien maksuosuudet pysyvät edellisvuoden tasolla vuonna 2017.

TAE 2017


väestö 31.12.2015 % SY Yhteensä

Yhteensä euroa % Yhteensä 376 971 100 1 031 800 1 031 800

1 031 800 0 0,0

Kangasala 30 607 8,1 83 774 83 774

84 160 -386 -0,5 Lempäälä 22 536 6,0 61 683 61 683

61 407 276 0,4

Nokia 33 162 8,8 90 767 90 767

90 722 45 0,0 Orivesi 9 408 2,5 25 750 25 750

26 457 -706 -2,7

Pirkkala 18 913 5,0 51 766 51 766

51 618 148 0,3 Tampere 225 118 59,7 616 166 616 166

615 929 238 0,0

Vesilahti 4 489 1,2 12 287 12 287

12 407 -120 -1,0 Ylöjärvi 32 738 8,7 89 607 89 607

89 101 506 0,6

Rahoituslaskelma vuosille 2017-2019

TAE 2016 TAE 2017 TASU 2018 TASU 2019

Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta tulorahoituksen vuosikate 0 0 0 0

investoinnit 0 -9 400 -9 400 -9 400

Rahoitustoiminnan kassa-virta

lainakannan muutokset 0 0 0 0 omanpääoman muutokset 0 0 0 0

Vaikutus maksuvalmiuteen 0 -9 400 -9 400 -9 400

TALOUSSUUNNITELMA 2017–2019 Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toiminta on budjetoitu vuoden 2016 laajuisena koko taloussuunnittelukaudelle 2017–2019. Mikäli seutuyhteistyön toimintatapaan arvioidaan tarvitta-van muutoksia, huomioidaan ne erikseen tulevissa budjeteissa. Taloussuunnitelmakaudella 2017–2019 kuntayhtymällä toteutuu käyttöomaisuusinvestointeja uu-siin toimitiloihin muuttoon ja tilojen käyttöön ottoon liittyen. Kaikkiaan investointi on 28 200 eu-roa ja se poistetaan 3 vuoden tasapoistona. Kuntayhtymällä ei ole varauksia, lainoja eikä rahastoja. Taloussuunnitelmakauden 2017–2019 seutuyksikön rahoitus perustuu kuntien maksamiin osuuk-siin. MAL-verkoston osalta rahoitus perustuu jäsenalueiden maksamiin maksuosuuksiin, Ympäris-töministeriön, Liikenne- ja viestintäministeriön, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen sekä Suomen Kuntaliiton maksuosuuksiin sekä TEM:n ja Suomen Akatemian hankerahoitukseen. Kun-tien maksuosuuksia ei käytetä MAL-verkoston rahoittamiseen. Muuttoon liittyvien investointien poistot katetaan aiempina vuosina kerrytetyllä ylijäämällä.

TALOUSSUUNNITELMA 2017 - 2019 KUNTAYHTYMÄ TAE 2016 TAE 2017 TASU 2018 TASU 2019 Myyntitulot/kunnat 1212800,00 1356800,00 1387200,00 1418200,00 Muut tuet ja avust. 0,00 0,00 0,00 0,00

Tulot yht. 1212800,00 1356800,00 1387200,00 1418200,00

Palkat ja palkkiot 574300,00 571100,00 583600,00 596400,00

Sivukulut 109800,00 104800,00 107100,00 109500,00

Henk.kulut yht. 684100,00 675900,00 690700,00 705900,00 Palvelujen ostot 424900,00 587100,00 600700,00 614600,00 Vuokrat 80500,00 71400,00 72900,00 74500,00 Tarv., yms 13300,00 12400,00 12700,00 13000,00 Kalusto 10000,00 10000,00 10200,00 10400,00

Menot yht. 1212800,00 1356800,00 1387200,00 1418400,00

Toimintakate 0 0 0 0

Vuosikate 0 0 0 0 Poistot ja arvonalentumiset 0 -9400,00 -9400,00 -9400,00 Tilikauden tulos 0 -9400,00 -9400,00 -9400,00 Tilikauden yli- / alijäämä 0 -9400,00 -9400,00 -9400,00

MAL3-sopimus,

toteutuksen

ohjelmointi

2016–2019

Ehdotus

10.11.2016

SOPIMUKSEN STRATEGINEN TAVOITE: ELINVOIMAINEN SEUTU

Sopimuskohta 2016 2017 2018 2019 Päävastuu edistämisestä Taulukon tietojen kokoaja

1. Lentokentän kehittyminen ja sujuvat matkaketjut

kuntien rahoitus lentoliikenneprojektille 2015-18 kunnat /SH Päivi Nurminen

Lentoyhteyksien lisääminen. AiRRport-konseptin markkinointi ja yhteistyö Jyväskylä/Seinäjoki jne. Bussiyhteyksien kehittäminen rautatieasema-lentoasema. Check in -piste rautatieasemalle.

SH /lentoliikenneprojekti Päivi Nurminen

2. Tampere-Riihimäki -ratayhteys kokonaisvaltainen kehittäminen

Suunnittelu käynnistyy: sis. Rautaharkko-Lakalaivan aseman tarkastelu, ei lähivuosien liikennettä.

suunnitelma valmistuu Livi/kunnat/LJ Erika Helin

3. Tampereen raitiotie

Tampereen raitiotien rakentamispäätös raitiotien rakentaminen alkaa Tampere Mika Periviita

seudullisen raitiotien suunnittelun käynnistyminen

Alustavat linjaukset Pirkkalaan ja Ylöjärvelle + kustannusarviot

Pirkkala, Tampere, Ylöjärvi /LJ Katja Seimelä

Asumisen kaavoitus Tampere, 800 m etäisyydellä pysäkistä: kaavoitusohjelman mukaan MAL-tavoite ylittyy

Kaavoitusohjelman mukaan MAL-tavoite ylittyy

Kaavoitusohjelman mukaan MAL-tavoite ylittyy

Kaavoitusohjelman mukaan MAL-tavoite ylittyy. Asemakaavaohjelmassa yhteensä 1.475.024 k-m2 vuosille 2016-2019

Tampere Pia Hastio

Muut Tampereen raitiotien varren hankkeet: Kaupin kampus, Asemakeskus, Tammelan stadion, Kansi ja areena, Hakametsän urheilukampus

Kaupin kampus, Asemakeskus, Tammelan stadion, Kansi ja areena, Hakametsän urheilukampus



Tampere Pia Hastio

Pirkkala: Kaikissa raitiotiereittiin liittyvissä asemakaavoissa ja -muutoksissa osoitetaan raitiotien tarvitsemat tilavaraukset tehtyjen selvitysten mukaisesti.

Ks. edellä Pirkkala Matti Jääskeläinen

Ylöjärvi: varautuminen raitiotien laajentumiseen

Ylöjärven keskustan yleiskaava valmistuu, Mäkkylä-Teivaalan yleiskaavoitus käynnistyy

Ylöjärvi Arto Huovila

4. ja 5. Yritysalueiden kehittäminen

Suunnitteluprosessien sujuvoittaminen: ELY:n yhdyskoordinaattorit nimetty HIedanrantaan, ECO3:een ja keskuspuhdistamohankkeeseen. Elinkeinomaankäytön hanke käynnistyy.

Elinkeinomaankäytön hanke valmistuu. Toteuttamisen lupaprosesseissa annetaan ennakkoneuvontaa.

Toteuttamisen lupaprosesseissa annetaan ennakkoneuvontaa.

Toteuttamisen lupaprosesseissa annetaan ennakkoneuvontaa.

kunnat/ELY, MASTO Leena Strandén

Kolmenkulma: Valmistellaan kuntien yhteistoimintasopimusta suunnittelun ohjelmoinnista ja toteuttamisesta. Kuntien yhteistyötä yleis- ja asemakaavahankkeissa. Eco Industrial Park -vyöhykkeen kehittäminen.

Kuntien yhteistoimintasopimus suunnittelun ohjelmoinnista ja toteutuksesta hyväksytään. Kuntien yhteistyötä yleis- ja asemakaavahankkeissa.

Yhteistoimintasopimuksen mukainen eteneminen. Kuntien yhteistyötä yleis- ja asemakaavahankkeissa.

Yhteistoimintasopimuksen mukainen eteneminen. Kuntien yhteistyötä yleis- ja asemakaavahankkeissa.

Nokia, Tampere, Ylöjärvi Jorma Hakola

Tarastenjärven Eco Industrial Park -vyöhykkeen kehittäminen, suunnitteluyhteistyö.

Tampere, Kangasala ja toiminnanharjoittaja suunnittelevat yhteistyössä katuja ja vesihuoltoa, alueen toteuttaminen alkaa.

Kangasala, Tampere Markku Lahtinen

Lempäälän-Pirkkalan tulevaisuuden yritysalueiden ja liikenneyhteyksien suunnittelu käynnistyy. Aikataulun määrittelyä.

Ohjausryhmästä sopiminen. Suunnittelun rahoituksen varmistaminen.

Lempäälä, Pirkkala, Tampere, ELY

Ilari Rasimus, Pia Hastio

Sopimuskohta 2016 2017 2018 2019 Päävastuu edistämisestä Taulukon tietojen kokoaja

6. Härmälän-Partolan-Lakalaivan kokonaisuuden suunnittelu

Alueen yhteissuunnittelu käynnistyy: Tampere ja Pirkkala, neuvotellaan lisäksi ELY:n ja Livin osallistumisesta. Konsultin valinta. Naistenmatkantien Partolan kohdan tie- ja rakennussuunnitelma käynnistyy.

Yhteissuunnittelu etenee. Tie- ja rakennussuunnitelma valmistuu.

Yhteissuunnittelu etenee. Liikennejärjestelyjen toteutus (MAL-hanke).

Pirkkala, Tampere, ELY, Livi Pia Hastio, Harri Vitikka (Tero Haarajärvi)

7. Liikenteen digitalisaation ja uusien teknologiaratkaisujen edistäminen

kokeilujen mahdollistaminen fyysisessä ympäristössä (jatkuvaa) kunnat /LJ Katja Seimelä

pyöräilyreitit ja rakennusluvat avoimeksi paikkatiedoksi

uusien datalajien seudullinen yhtenäisyys ja avaaminen kunnat /paikkatietotyöryhmä Katja Seimelä

8. Julkisten hankintojen referenssiympäristö

Allianssimalli: vt12 tunneli, Tampereen raitiotie. Resurssiviisaat hankkeet: ECO3 (Kolmenkulman biokaasulaitos, jätevedenpuhdistamo), Hiedanranta osana Smart City -alustaa, Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy

ks. edellä kunnat Mikko Nurminen, Raimo Vähämaa

SOPIMUKSEN STRATEGINEN TAVOITE: VAHVAT YHDYSKUNNAT

Sopimuskohta 2016 2017 2018 2019 Päävastuu edistämisestä

Taulukon tietojen kokoaja

9. Strategisten yleiskaavojen ja maankäytön toteuttamisohjelmien laatiminen maakuntakaavan mukaisesti

Tampere: kantakaupungin yleiskaavaluonnos nähtävillä. Strategisen yleiskaavan laadinta käynnistyy Kangasalla ja Lempäälässä.

Maakuntakaava valmistuu. Tampereella valmistuu kantakaupungin yleiskaava ja Kangasalla valmistuu koko kunnan strateginen yleiskaava.

Lempäälän strateginen yleiskaava valmistuu.

Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi eivät aio käynnistää strategista yleiskaavaa sopimuskaudella. (Tehdään normaalia, lainvoimaista aluevarausyleiskaavoitusta.)

kunnat/MASTO Kimmo Kurunmäki

10. Maapoliittisten periaatteiden ajantasaistaminen rakennesuunnitelman toteuttamiseksi

Seudun maapoliittiset toimintatavat hyväksytään, sh + kunnat. Kunnat käyttävät seudun linjauksia tukenaan ja uudistavat ohjelmansa tarpeen mukaan. Lempäälän maapol. ohjelma valmistuu. .

Nokian maapol. ohjelma päivitetään. Ylöjärven maapol. ohjelma päivitetään.

Tampereen maapoliittinen ohjelma päivitetään. Vesilahden ohjelma päivitetään. Oriveden ohjelma päivitetään sopimuskaudella.

Pirkkala: ohjelma ajantasainen, ei päivitystarvetta. Kangasalla ei todennäköisesti tarvetta päivittää.

kunnat/MASTO Kimmo Kurunmäki

11. Yhdyskuntarakenteen monipuolistaminen ja eheyttäminen joukkoliikennevyöhykkeillä ja keskuksissa

keskustojen ja joukkoliikennevyöhykkeiden kaavoitus, ml. kävely- ja pyöräilyolosuhteet (jatkuvaa toimintaa) kunnat/MASTO Kimmo Kurunmäki

12. Asemanseutujen vahvistaminen

Tampereen Asemakeskus: Aiesopimuksen mukaiset visiosuunnitelman vaihtoehtotarkastelut. Asemakaavoitusta vuorovaikutuksessa yleissuunnittelun kanssa.

Yleissuunnitelman laatiminen käynnistyy valittavan vaihtoehdon pohjalta. Valmistellaan yhteistyösopimus yleissuunnitelmasta ja toteutuksesta.Asemakaavoitusta vuorovaikutuksessa yleissuunnittelun kanssa.

Asemakaavoitusta vuorovaikutuksessa yleissuunnittelun kanssa.

Asemakaavoitusta vuorovaikutuksessa yleissuunnittelun kanssa.

Tampere Pia Hastio

Tesoman asemanseutu: Uudet viitesuunnitelmat valmisteilla (Anttila ja Rusanen). Tarkistuksia lisäraiteen aluevaraussuunnitelmaan Tesoma-Lielahti (Destia).

Viitesuunnitelmat valmistuvat. Kaavaehdotus valmistuu. Aseman suunnittelu käynnistyy (MAL-hanke).

Tesoman aseman rakentaminen (MAL-hanke)

Tampere Pia Hastio

Lempäälän asemanseutu: 2 asemakaavaa voimaan (keskustatoiminnot + asuminen). Lempäälä-talon suunnittelu käynnissä.

Asemakaavoitus jatkuu. Radan ylittävän kevyen liikenteen sillan suunnittelu. Pysäköintilaitoksen suunnittelu.

Asemakaavoitus jatkuu. Lempäälä-talon rakentaminen. Liityntäpysäköinnin suunnittelu. Pysäköintilaitoksen rakentaminen.

Asemakaavoitus jatkuu. Lempäälä-talon rakentaminen. Pysäköintilaitoksen rakentaminen.

Lempäälä Ilari Rasimus, Timo Nevala

Nokian asemanseutu: Matkakeskuksen ja Rautatiekadun varren kaavoitus valmis. Rounionkadun ja Tanhuankadun kulma, teollisuuskorttelin muuttaminen keskusta-asumiseen 8 ha, kaavoitus valmis.

Matkakeskuksen ja Rautatiekadun varren infran rakentaminen. Rounionkadun ja Tanhuankadun kulma, teollisuuskorttelin muuttaminen keskusta-asumiseen 8 ha, infran rakentaminen alkaa.

Nokia Jorma Hakola



13. Liityntäpysäköinnin lisääminen

selvitys liityntäpysäköinnin toteutuskustannusten jakoperiaatteesta käynnistyy

selvitys valmistuu kunnat /LJ Ruut Rissanen

autojen liityntäpysäköintialueiden rakennussuunnittelu käynnistyy Niihamaan ja Sääksjärvelle (MAL-hanke)

2-3 liityntäpysäköintialueen rakentaminen (MAL-hanke)

ELY-keskus/Sääksjärvi, Tampere/Niihama

Harri Vitikka (Jarkko Peurala) Ari Vandell (Heljä Aarnikko)

pyörien liityntäpysäköinnin tarveselvitys 2017 ja toteuttaminen bussipysäkeille vuosittain jatkuvaa toimintaa (MAL-hanke)

ELY-keskus ja kunnat Harri Vitikka (Suvi Vainio)

pyörien liityntäpysäköinnin toteuttaminen raitiotiepysäkeille raitiotien rakentamisen yhteydessä Tampere Ari Vandell

14. Tampereen tavaraliikenteen ratapihan ja alueeseen kytkeytyvän maankäytön kehittäminen

Tampereen kaupunki käynnistää selvitystyön kutsumalla eri osapuolet koolle työn tavoitteiden määrittelemiseksi. Kytkeytyy kohtaan 6.

Tampere, Livi, ELY Pia Hastio

15. Viherrakenteen yleissuunnitelman laatiminen

valmistelu projektisuunnitelman laatiminen ja projektin käynnistäminen: mm. kuntien viherrakennesuunnitelmien kartoitus, maakuntakaavan viherverkon tarkentaminen yleissuunnitelmassa

projekti valmistuu, yleissuunnitelmaa ryhdytään soveltamaan

kunnat, ELY/MASTO Kimmo Kurunmäki

SOPIMUKSEN STRATEGINEN TAVOITE: SUJUVA ARKI



16. Kaavoituksen ja tontinluovutuksen kehittäminen

Jatkuvaa toimintaa: kumppanuudet, kokeilut, kilpailut, laadunohjaus. kunnat/MASTO Kimmo Kurunmäki

17. ARA-tavoitteiden mukainen kaavoitus ja tontinluovutus

Tampere: kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen kaava- ja tontinluovutusohjelmien laatiminen, käynnistyy PALM:n, kaavoitusohjelman ja tontinluovutusohjelman muodoissa

Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen kaava- ja tontinluovutusohjelmien laatiminen: kuntien nykykäytäntöjen selvittäminen ja yhteisen toimintamallin laatiminen

yhteisen toimintamallin soveltaminen kunnissa

kunnat/MASTO Auli Heinävä

18. Asuntorakentamiseen soveltuvien alueiden luovutus valtiolta kunnille

MAL2-seurannassa raportoidut Tampereen kohteet ovat edenneet. Lempäälän aseman ympäristössä edelleen tarve neuvotella ratkaisu keskustan kehittämishankkeen ja asemakaavan C-merkinnän toteuttamiseksi. Kangasalan Pikkolassa Metsähallituksen omistukseen siirtynyt Rekiälän kohde ei ole vielä toteutunut. Uusia valtion luovutuskohteita kaupunkiseudulla ei ole tiedossa.

valtio-osapuoli, ao. kunnat

19. Välivuokrausmenettely Tampere ja valtio: pilotin valmistelu Tampere: pilotin toteuttaminen (asuntoja vapailta markkinoilta välivuokraukseen)

Tampere/kunnat, valtio-osapuoli

Auli Heinävä

20. Asunnottomuuden ennaltaehkäisysopimus

Tampere ja valtio: sopimuksen valmistelu sopimuksen toimeenpano (asuntoja nykykannasta, uustuotannosta ja välivuokrauksesta)

Tampere, YM Auli Heinävä

21. Pyöräilyn seudullisten pääreittien laadun parantaminen (MAL-hanke)

seudullisten pyöräilyn pääreittien tarveselvitys

seudullisten pyöräilyn pääreittien RS seudullisten pyöräilyn pääreittien parantaminen käynnistyy

seudullisten pyöräilyn pääreittien parantaminen valmistuu

ELY, Tampere, Lempäälä, Nokia ja Ylöjärvi

Katja Seimelä

22. Pysäköinnin seudulliset periaatteet

pyöräpysäköintinormi hyväksytty LJ:ssä ja Mastossa

Seudullisten pysäköintiperiaatteiden selvitys käynnistyy

Pysäköintiperiaatteiden huomioiminen kuntien pysäköintipolitiikassa/kaavoituksessa

kunnat /LJ ja Masto Katja Seimelä

23. Liikenteen uusien käyttövoimien edistäminen (MAL-hanke)

sähköautojen ja -pyörien seudullisen latauspiste-verkoston suunnittelu

latauspisteiden toteutus aloitetaan ja kaikissa rakentamishankkeissa tehdään tarvittavat varaukset

kunnat /LJ Katja Seimelä

24. Liikkumispalveluiden parantaminen digitalisaation ja kokeilujen avulla

yhteiskunnan korvaamien kuljetusten avaamisen pilotointi, PIHKA-hankkeen jatko?

Tampere Mika Periviita

yhteiskäyttöautojen yleistymisen edistäminen jatkuvaa työtä rakennushankkeiden yhteydessä kunnat

25. Joukkoliikenteen houkuttelevuus ja kilpailukyky

Seudullinen lippu- ja taksauudistus 6/16 yhteiskäyttöisen tunnistepohjaisen lippu- ja maksujärjestelmän käyttöönotto

joukkoliikenne Mika Periviita

joukkoliikenteen etuisuudet ja kaistaratkaisut: Hatanpään valtatien YS

Tampere, ELY-keskus Mika Periviita

26. Lähijunaliikenteen kokeilut Oriveden suunnan joukkoliikenneratkaisu

Lempäälän ja Nokian suuntien lähijunaliikenteen kokeilut

joukkoliikenne ja LVM Mika Periviita

27. Joukkoliikenteestä vastaavien viranomaisten roolien ja toimivalta-alueiden selvittäminen

LVM LVM:n uusi yhteyshenkilö

Seutujohtajan tekemät päätökset 15.10.-22.11.2016 54 § VUOSILOMAN MYÖNTÄMINEN SEUTUASSISTENTTI PAUNOSELLE 55 § KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ ASULA-MYLLYSEN OSALLISTUMINEN KUNTIEN TOIMITILAPÄIVILLE TAMPEREELLA 27.–28.10.2016 56 § VUOSILOMAN MYÖNTÄMINEN KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ ASULA-MYLLYSELLE 57 § HANKINTAPÄÄTÖS ”UUDET PYSÄKÖINTIRATKAISUT OSANA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ” -SELVITYSHANKKEEN TOTEUTUKSESTA 58 § VUOSILOMAN MYÖNTÄMINEN PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ PIIPOLLE 59 § KALUSTOHANKINTA TAMPELLAAN JA MUUTTOPALVELUT 60 § VUOSILOMAN MYÖNTÄMINEN SEUTUSIHTEERI POHJOSELLE 61 § PALKATTOMAN VAPAAN MYÖNTÄMINEN KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ LAINEELLE 62 § PALKATTOMAN VAPAAN MYÖNTÄMINEN SUUNNITTELIJA TURUSELLE 63 § VUOSILOMAN MYÖNTÄMINEN SEUTUSUUNNITTELUPÄÄLLIKKÖ KURUNMÄELLE 64 § TANSKAN ASEMASEUTUJEN JA KAUPUNKIRAIDELIIKENTEEN KEHITTÄMISKONSEPTIT -SELVITYS, 65 § VUOSILOMAN MYÖNTÄMINEN SUUNNITTELIJA TURUSELLE 66 § VUOSILOMAN MYÖNTÄMINEN SEUTUASSISTENTTI PAUNOSELLE