TUHANSIA

Unescon maailman

luonnonperintö-

kohdeMustasaari

Vähäkyrö

Isokyrö

LaihiaMaalahti

Korsnäs

Vöyri

Vaasa

Vaasan seutu

© Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK

Vaasan seutu: Tuhansia onnellisia tarinoita

Tuotanto: Mantra Communications, C2 Advertising, Katja Lösönen Oy

Paino: Fram 2012

Ensimmäinen painos

ISBN 978-952-6622-01-9 020765

TUHANSIA

ALUSSA OLI MERI

Mikään muu luonnon elementti ei ole leimannut Vaasan

seutua yhtä voimakkaasti kuin meri. Vielä 500 vuotta

sitten suuri osa nykyisestä Vaasasta oli veden peitossa.

Ulkomaankauppa on merestä nousseella seudul-

la verissä. Meri on luonut perustan alueen nykyisille,

poikkeuksellisen korkeille vientiluvuille ja vilkkaalle yrit-

täjyydelle. Sata vuotta sitten meri kuljetti koko joukon

ihmisiä siirtolaisiksi Amerikkaan. Meri toi heidät myös

takaisin. Tulijoilla oli mukanaan uusia ajatuksia ja uutta

osaamista hyödynnettäväksi liiketoiminnassa.

Katsoessasi Vaasan seudulla merelle päin näet

geologisesti aivan vastasyntynyttä maisemaa. Nopea

maankohoaminen on viime jääkauden jälkeen muovan-

nut luontoa niin ainutlaatuisesti, että alue on hyväksyt-

ty Unescon maailmanperintölistalle.

Vedenpinnan lasku voi tuntua kummalliselta aikana,

jolloin se on muualla maailmassa vaarassa kohota il-

mastonmuutoksen vuoksi. Maailmanlaajuisen läm-

penemisen pysäyttämiseksi käydään paitsi poliittista

myös teknologista kamppailua. Siinä Vaasan seutu on

globaali avainpelaaja – täällä kehitetään tuuli- ja au-

rinkoenergiaa, energiatehokkuutta ja älykkäitä sähkö-

verkkoja.

Aivan samoin kuin Vaasan seudun luonto on jat-

kuvassa muutoksessa maankohoamisen vuoksi, myös

seudun asukkaat ovat oppineet sopeutumaan muuttu-

vaan maailmaan. Ehkäpä se osaltaan selittää, miksi he

kuuluvat maailman onnellisimpien ihmisten joukkoon.

VERKOSSA. Ammattikalastajien määrä vähenee, mutta Tom Blom kulkee omaa polkuaan. Hän aloitti ammattimaisen kalastuksen muutama vuosi sitten ja myy saaliitaan joka lauantai Vaasan kala-satamassa. ”Olen vielä päivätöissä kirjapainossa, mutta kalastus on rakkain harrastukseni ja saan siitä näin peräti rahaakin. Nyt kun kaikki suuret investoinnit alkaa olla tehty, voin ehkä joskus tulevai-suudessa elättää itseni pelkällä kalastuksella.”

Maailman onnellisinta väkeä 10Vaasan seudun asukkailla ovat asiat harvinaisen hyvin.

Energia-alan moottori 32Pohjoismaiden merkittävin energiateknologian

keskittymä löytyy Vaasan seudulta.

Elävät kivet 54Vaasan seudulla on Suomen ensimmäinen Unescon

luonnonperintöalue, joka kasvaa 150 jalkapallokentän

verran vuodessa.

SISÄLTÖ

9

Vaasan seudun asukkaat kuuluvat maailman onnellisim-pien ihmisten joukkoon. Väite on toki rohkea, mutta se perustuu tilastollisiin faktoihin.

ONNEA! Tuoreella vaasa-laisella Rimma Heinosella on odotettavissa pitkä ja hyvä elämä: länsirannikon naiset elävät pisimpään koko Suomessa. Rimma saa syntymälahjak-si kaksi kieltä, sillä Petra-äiti on ruotsinkielinen ja Arto-isä suomenkielinen. ”Meille oli tärkeää löytää lapselle molempiin kieliin sopiva nimi”, äiti Petra Sten-Heinonen kertoo.

Mikä tekee ihmisestä onnellisen? Sitä f losof t, tiede-

miehet ja tavalliset kuolevaiset ovat miettineet kautta

aikojen. Myös OECD (Taloudellisen yhteistyön ja kehityk-

sen järjestö) on miettinyt aihetta. Järjestö on laatinut

joukon tilastollisia muuttujia, joiden avulla voidaan selit-

tää, miksi ihminen on tyytyväinen elämäänsä.

Bruttokansantuotetta käytettiin vuosikymmenien

ajan tärkeimpänä mittarina arvioitaessa, mitkä maat ja

alueet menestyivät hyvin. Yksinään BKT kertoo kuitenkin

aika vähän siitä, miten onnellisia me oikeasti olemme.

Rahalla ei nimittäin voi ostaa onnea. Toki tulojen ja

onnellisuuden välillä on yhteys, mutta vain tiettyyn ra-

jaan asti. OECD on Better Life Initiative -hankkeessaan

luetellut hyvinvointia mittaavia tekijöitä. Niiden perus-

teella voidaan todeta, että ihmiset ovat yleensä onnelli-

sia, jos heillä on

- työpaikka

- lyhyt työmatka

- monia ja läheisiä ihmissuhteita

- mahdollisuus viettää aikaa ulkona luonnossa

- mahdollisuus vaikuttaa lähiyhteisöönsä

Yllä oleva luettelo on mielenkiintoinen, koska se kuvaa

elämää ja todellisuutta Suomessa ja aivan erityisesti

Vaasan seudulla. Ensinnäkin useimmilla Vaasan seudun

asukkailla on työpaikka, koska alueen työllisyystilanne

on jo pitkään kuulunut maan parhaisiin. Pohjanmaan

työttömyysluvut ovat vuodesta 2009 saakka olleet koko

Suomen alhaisimmat (Ahvenanmaata lukuun ottamat-

ta), ja jo aiemmin alue oli pitkään kansallisissa tilas-

toissa toisella sijalla.

Hyvään työllisyyteen on lähinnä kaksi selitystä. Vaa-

san seudun talous on 2000-luvulla kasvanut huomat-

tavasti muuta maata voimakkaammin. Kasvun veturina

on vahva energiateknologiasektori, jonka ansiosta tääl-

lä on paljon työpaikkoja tarjolla. Ja jollei pohjalainen

satu löytämään työtä, on hänellä tapana työllistää itse

itsensä. Pohjanmaalla on enemmän yrityksiä asukasta

kohti kuin missään muualla Manner-Suomessa. ►

Verkostot ovat vahvoja ja saman-henkisia yhteisoja on helppo loytaa.

13

Mutta työ yksinään ei luo hyvinvointia – ratkaisevaa ar-

kipäivän sujumiselle on, ettei työmatka ole liian pitkä.

Sanotaan, että vain alle kolmasosa eurooppalaisista on

tyytyväisiä työn ja muun elämän tasapainoon. Monilla

työmatka haukkaa suuren osan vapaa-ajasta. Mutta ei

Vaasan seudulla – täällä useimmat ehtivät töihin 10 – 15

minuutissa. Ja nekin, jotka asuvat maalla, ajavat yleensä

töihin alle puolessa tunnissa (ja nyt on siis kyse ruuhka-

ajasta).

Vaikka seudulla asuu 110 000 ihmistä, asutus on

levittäytynyt niin laajalle, että harvoin tuntuu ahtaalta.

Maailmassa ei liene montaa muuta paikkaa, jossa on

yhtä helppo yhdistää mielenkiintoinen työ kansainväli-

sessä yrityksessä ja asuminen ainutlaatuisen luonnon

keskellä. Ja jos Vaasasta haluaa pistäytyä muualla, käy

sekin helposti. Vahvan vientiteollisuuden ansiosta lento-

liikenne on harvinaisen vilkasta: Vaasasta on suorat len-

not moneen Euroopan pääkaupunkiin.

Yksinäisyys on länsimaissa verrattain tavallista, ja siksi

laajat ja läheiset ihmissuhteet ovat onnellisuuden kes-

keisiä ainesosia. Emme tietenkään voi väittää, että Vaa-

san seudun asukkailla olisi muita suomalaisia enemmän

ystäviä, mutta muutamat seikat itse asiassa viittaavat

siihen, että ihmisten on täällä ehkä helpompi ystävystyä

toistensa kanssa. Verkostot ovat vahvoja ja samanhenki-

siä yhteisöjä on helppo löytää.

Otetaan nyt vaikkapa jääkiekko- ja jalkapalloseurojen

voimakas fanikulttuuri, joka yhdistää ihmisiä yli kieli- ja

kuntarajojen. Vaasan Sportin yleisömäärät jääkiekko-

otteluissa ovat tasolla, josta muut samantasoiset seurat

voivat vain haaveilla. Kotiotteluiden tunnelma on legen-

daarinen, ja kun edessä on ratkaiseva vierasottelu, fanit

vuokraavat kymmeniä linja-autoja lähteäkseen tuke-

maan joukkuettaan.

Jollei urheilu kiinnosta, yhteisöllisyyttä saa elämään-

sä myös monella muulla tavalla. Elävä maaseutu ei ole

Vaasan seudulla mikään klisee. Kaupunkia ympäröivät

monet elinvoimaiset kylät, joissa elää vahva yhdessä te-

kemisen meininki. Tämä näkyy esimerkiksi lukuisissa re-

vyyteattereissa ja kylämarkkinoissa. Muutama vuosi sit-

ten MTV3 valitsi Vaasan eteläpuolella sijaitsevan Sulvan

Suomen onnellisimmaksi kyläksi. Valinta perustui tilas-

tollisiin tosiasioihin, esimerkiksi korkeaan työllisyyteen ja

alhaiseen rikollisuuteen. Ja sulvalaiset itse – no, he olivat

tietenkin sitä mieltä, että valinta osui täysin oikeaan. ►

14

KOTOILUA. Tv-ohjelmat onnistuvat harvemmin luomaan aivan uusia sanontoja. ”Ei mennyt niin kuin Strömsössä” tarkoittaa, että jokin asia epäonnistui. Strömsössä kaikki ruoat, askartelut ja rakennushankkeet onnistuvat aina yhtä hienosti. Ruotsinkielistä lifestyle-ohjelmaa on kuvattu Vaasassa vuodesta 2002 saakka, ja se on ajan myötä noussut jo lähestulkoon kulttiasemaan.

15

Vaasan seudulla puhutaan suomen ja ruotsin lisäk-

si monia muita kieliä. Ulkomaalaisten osuus on Suo-

men suurimpia, ja he ovat aktiivisesti mukana seudun

elinkeinoelämässä. Jos näet kadulla intialaisen, voit

olla lähes varma, että hän on insinööri ja työskentelee

ABB:llä, Wärtsilässä tai jossain muussa energia-alan

yrityksessä.

Jos ulkomaalaisten viiden prosentin osuutta vä-

estöstä ei huomioida, on alueen ihmisistä puolet suo-

menkielisiä ja toinen puoli ruotsinkielisiä. Useimmat

puhuvat tai ymmärtävät toista kotimaista eikä ole ol-

lenkaan epätavallista, että keskustelussa toinen puhuu

suomea ja toinen ruotsia. Vaasan seutu on niitä harvoja

alueita Suomessa, joissa kaksikielisyys on aitoa ja toi-

mivaa.

Mitä johtopäätöksiä tästä kaikesta voi tehdä? Ehkä

sen, etteivät onnelliset asukkaat elä missään kuplassa.

Alueella tehdään vähiten rasistisia rikoksia Suomessa

ja sitä on vaikea tulkita muulla tavoin kuin, että ihmiset

16

suhtautuvat avoimesti ja suvaitsevasti ympäristöönsä.

Ehkä voimme kiittää myös kaksikielisyyttä siitä, että

vihamielisten asenteiden on vaikeampi juurtua tänne.

Maailman kohtaaminen avoimin mielin on Vaasan

seudulla jo vanhastaan tuttua. Moni lähti täältä sata

vuotta sitten siirtolaiseksi Amerikkaan, ja sotien jälkeen

useat lähtivät kokeilemaan onneaan Ruotsiin. Suuri osa

myös palasi kotiin tuomisinaan uusia ajatuksia ja uutta

osaamista, jota voitiin hyödyntää liiketoiminnassa.

Muuttoaalto on viime vuosina kulkenut toiseen suun-

taan. Suotuisan taloustilanteen ansiosta Vaasan seu-

dulle on muuttanut paljon enemmän ihmisiä kuin mitä

on lähtenyt. Asukkaille itselleen väestönkasvu ei ole ol-

lut yhtä suuri yllätys kuin joillekin muille. Tilastokeskus

on viime vuosina kerta toisensa jälkeen joutunut kor-

jaamaan ylöspäin kasvuennusteitaan Vaasan asukas-

luvusta. ►

Vaasan seudulla maailma on aina osattu kohdata avoimin mielin.

17

YHTEISÖLLISYYTTÄ. Tuhannet ihmiset vie-railevat joka vuosi Stundarsin perinteisillä jou-lumarkkinoilla, jotka on järjestetty jo yli kolmen vuosikymmenen ajan. Stundars on vireä ulkoil-mamuseo ja kulttuurikeskus, joka sijaitsee Suomen onnellisimmassa kylässä, Sulvalla.

Onnellisuuteen vaikuttaa myös mahdollisuus viettää ai-

kaa luonnossa. Vaasan seudulla luonto on jatkuvasti läs-

nä ja ulottuvilla. Seudun pääkaupunki Vaasa on toki oikea

kaupunki, jossa väestöntiheys on suuri ja kadut noudat-

tavat klassista ruutukaavaa, mutta luonto luuraa aina

nurkan takana. Se muistuttaa usein itsestään raikkaa-

na merituulena kaupungin leveillä puistokaduilla (joiden

tarkoituksena oli alun perin vähentää tulipalon vaaraa;

läksy oli opittu vuoden 1852 tulipalon jälkeen).

Veneretkelle lähtiessään ei tarvitse muuta kuin kä-

vellä omalle venepaikalle rantaan, ja jos haluaa mennä

metsään, on sekin lähes kulman takana. Kävelyetäi-

syydellä keskustasta on useita hiekkarantoja, ja jäällä

hiihtäminen on talvella erittäin suosittua. Totta tosiaan,

monet kaupunkilaiset yksinkertaisesti nappaavat sukset

olalleen, kävelevät rantaan ja lähtevät hiihtämään lähes

kotiportilta.

Aidon hyvinvoinnin saavuttamiseksi täytyy ruumiin

lisäksi ravita myös sielua. Suomen kaupungeista Vaasa

sijoittaa eniten rahaa kulttuuriin. Täällä on kaksi ammat-

tilaisteatteria, suomenkielinen ja ruotsinkielinen, joiden

kävijämäärä on yhteensä runsaat 100 000 katsojaa vuo-

dessa. Jokainen asukas aina vauvasta vaariin käy siis

keskimäärin kerran vuodessa teatterissa. Vaasalla on

lisäksi oma kaupunginorkesteri ja useita taidemuseoi-

ta. Taidenäyttämö on Suomen vireimpiä, ja siitä voimme

kiittää kolmea suurta mesenaattia – Frithjof Tikanojaa,

Simo Kuntsia ja Karl Hedmania. ►

Ihminen voi hyvin, kun han ruumiin lisaksi ravitsee myos sielua.

20

ANTELIAS MESENAATTI. Liikemies ja intohimoinen taidekeräilijä Simo Kuntsi kokosi elinaikanaan suuren määrän teoksia. Vaasan modernin taiteen museo kantaa nykyään hänen nimeään.

STREETJAZZ & SHOWDANCE. Ida Jousmäki ja Jenna Koivu-ranta voittivat nuorina hiphop-duon Suomen mestaruuden. Asut-tuaan ulkomailla ja Helsingissä he palasivat kotikaupunkiinsa ja perustivat tanssikoulun.” Tanssikoulu Kipinän toisena toiminta-vuonna meillä oli jo tuhat oppilasta ja kaksikymmentä opettajaa. Toki tiesimme, että tanssikoululle olisi kysyntää, mutta emme ikinä olisi uskoneet kaiken sujuvan näin hienosti.”

Onnea on saada viettaa aikaa luonnossa.

24

JUHLAVAA. Vaasa on aito vanha kaupunki, jonka kadut noudattavat klassista ruutukaavaa. Komea kaupungintalo rakennettiin vuosina 1879 – 1883.

OPISKELIJOITA JOKA LÄHTÖÖN. Jos Vaasan katu-kuva vaikuttaa yllättävän nuorelta, se ei ole sattumaa – joka viides asukas opiskelee korkeakoulussa.

Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä ihmisten onnelli-

suuteen liittyy myös heidän mahdollisuutensa vaikuttaa

lähiympäristöönsä, esimerkiksi osallistumalla politiik-

kaan, kirjoittamalla yleisönosastoille tai miten nyt kuka-

kin haluaa mielipiteensä ilmaista. Poliittinen elämä on

harvinaisen aktiivista Vaasan seudulla. Siitä osoitukse-

na ovat maan korkeimpiin kuuluneet äänestysprosentit

viimeisimmissä vaaleissa.

Vaasa on myös vilkas opiskelukaupunki, ja peräti

kolmasosalla asukkaista on korkeakoulututkinto. Joka

viides kadulla vastaan tuleva opiskelee korkeakoulussa.

Kampusalueet sijaitsevat lähellä keskustaa, ja se antaa

leimansa koko kaupunkikuvaan. Vaasa on yliopistokau-

punki sanan todellisessa merkityksessä.

Vaikka aluksi totesimme, ettei raha tee ihmistä on-

nelliseksi, tuskin se tekee onnettomammaksikaan. Kes-

kivertoasukas ansaitsee Vaasassa lähes saman verran

kuin keskivertohelsinkiläinen, mutta täällä käteen ja

käyttöön jää huomattavasti enemmän. Asuntojen hin-

tataso on nimittäin vain puolet Helsingin tasosta.

Seudun asukkaiden hyvinvoinnista kertoo myös, että

he elävät pisimpään koko maassa. Naiset elävät Poh-

janmaalla keskimäärin 83,8-vuotiaiksi, mikä on Suomen

ennätys. Väki on myös terveempää kuin muualla maassa.

Amerikkalainen aikakauslehti Newsweek valitsi kesällä

2010 Suomen maailman parhaaksi maaksi. Valinta pe-

rustui useisiin tekijöihin, esimerkiksi koulutusjärjestel-

mään, terveydenhoitoon, elämänlaatuun, talouteen ja

poliittisiin oloihin. Suomi ei ollut ensimmäistä kertaa täl-

laisen listan kärkisijalla. Usein kilpailukykyä, tasa-arvoa

tai vastaavaa mitattaessa Suomi sijoittuu kärkeen

muiden Pohjoismaiden kanssa.

Ja millä seudulla Suomessa olikaan alhaisin työttö-

myys, missä ihmiset elävät pisimpään ja missä talous

kuuluu maan vahvimpien joukkoon? Tosiasia on, että

riippumatta minkä myönteisen tilastomuuttujan sitten

valitseekaan, Vaasan seutu sijoittuu kärkeen. Jos siis

Vaasan seutu on Suomen vahvimpia alueita ja Suomi

koko maailman parhaimpia maita, se ei kai voi tarkoit-

taa enempää tai vähempää, kuin että Vaasan seutu on

yksi maailman parhaimpia paikkoja. ●

12 000 opiskelijaa opiskelee kolmella kielella seitsemassa korkeakoulussa.

27

RATSASTAVA PROFESSORI. Pirjo Laaksonen työskentelee Vaa-san yliopistossa markkinoinnin professorina. Hän asuu maalla 20 minuutin matkan päässä Vaasan keskustasta yhdessä perheensä ja Leroy-hevosensa kanssa. Laaksonen ratsastaa lähes päivittäin. ”Tällä seudulla voi yhdistää tavoitteellisen ratsastusharrastuksen muuhun elämään. Olen harrastanut kouluratsastusta 11-vuotiaasta saakka ja parasta on, että lajissa voi kehittyä vielä tässäkin iässä.”

Vaasan seudulla on Pohjoismaiden johtava energiatekno-logian keskittymä. Täällä tuotetaan kaikkea nykyaikaisista voimaloista ja energiatehokkaista sähkömoottoreista aina tuuli- ja aurinkovoiman komponentteihin. Kaiken takana on eräs amerikansiirtolainen nimeltään John Wickström.

ENERGIA-ALAN MOOTTORI

Vaasan seudulla 10 000 ihmistä lähtee joka päivä töi-

hin kirjaimellisesti pelastamaan maailmaa. He työs-

kentelevät 120 energiateknologiaan erikoistuneessa

yrityksessä. Yhteensä 800 työntekijää tutkii ja kehittää

energiatehokkuutta tai uusiutuvaa energiaa, ja monet

ovat omalla erikoisalallaan maailman johtavia asian-

tuntijoita.

Vaasan seudulla on Pohjoismaiden suurin ener-

giateknologiaosaamisen keskittymä, joka kasvaa no-

peasti. Vuonna 2020 energia-alan yritykset voivat työl-

listää seudulla jopa 20 000 henkeä.

2010-lukua leimaa maailmanlaajuinen kamppailu il-

mastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Kamppailua ei yh-

tään helpota, että maailma tarvitsee enemmän energi-

aa samalla, kun nykyiset energiavarat ehtyvät ja hinnat

nousevat. Haasteet ovat osin poliittisia, mutta yhtä

paljon on kyse myös uusien teknologisten ratkaisujen

löytämisestä.

2010-luvulla globaalin kehityksen moottorina ovat

kaupunkiseudut, jotka toimivat melko itsenäisesti riip-

pumatta kansallisvaltioista ja niiden pääkaupungeista.

Kaupunkiseutujen kasvu ja energiateknologian kysyn-

nän kasvu ovat kaksi megatrendiä, joiden vaikutuk-

sesta Vaasan seutu otti 2000-luvulla jättiharppauksen

eteenpäin. Energiateknologiakeskittymän ansiosta

seudulla on Suomen paras työllisyystilanne ja myös ta-

lous ja vienti kasvavat nopeimmin. ►

EnergyVaasa• 120 yritystä

• 10 000 työntekijää, 1/4 Suomen

energia-alan työvoimasta

• Yhteenlaskettu liikevaihto

n. 4 miljardia euroa

• Viennin osuus yli 70%

• 12% Suomen koko teknologia-

viennistä (Vaasan seudun väestö

muodostaa 2% Suomen väestöstä)

• Esimerkkialoja:

sähkömoottorit, voimalat,

tuuli- ja aurinkovoiman

ratkaisut, sähkönjakelu,

älykkäät sähköverkot

32

Energiakeskittyman tyontekijat auttavat pelastamaan maailmaa kasvihuoneilmiolta.

33

Jotta ymmärtäisimme, mistä kaikki alkoi, meidän pitää

siirtyä yli sata vuotta ajassa taaksepäin. Vaasa on aina

ollut yksi Suomen johtavia teollisuuskaupunkeja. Täällä

on toiminut monenlaisia yrityksiä puuvillatehtaasta ja

höyrymyllystä sokeri- ja saippuatehtaaseen.

Energiateknologisen osaamisen juuret yltävät aina

1880-luvulle asti, jolloin Wasa Mekaniska Verkstad

aloitti vesiturbiinien rakentamisen. Eräs tapahtuma

1900-luvun alussa oli kuitenkin tätäkin merkittävämpi.

Kauniina kesäpäivänä vuonna 1906 vaasalaiset par-

veilivat rannassa nähdäkseen omin silmin mullistavan

uutuuden: moottorilla ja potkurilla varustetun kalasta-

javeneen.

Ihmisiä ei ole helppo kosiskella Vaasan seudulla, eikä

ylipäänsä koko Pohjanmaalla. Itsenäiset ja tasavertai-

set talonpojat ovat aina suhtautuneet epäluuloisesti

ylhäältä tuleviin käskyihin. Uutuuksiin uskotaan vasta,

kun itse nähdään niiden toimivan. Niinpä moottoroidun

kalastajaveneen ympärille oli kerääntynyt epäuskoinen

joukko katsojia. Saattoiko moottori todella saada ve-

neen kulkemaan nopeammin kuin airopari?

Puoli tuntia myöhemmin epäilyt olivat hälvenneet.

Moottorivene oli 25 minuutissa kulkenut matkan, joka

olisi soutaen vienyt puolitoista tuntia.

Venettä kuljetti moottorin suunnittelija, 36-vuotias

John Wickström. Kuten monet muut sen ajan pohjalai-

set, oli hänkin lähtenyt nuorena Amerikkaan ja oppinut

siellä kaiken tarvittavan uudesta tekniikasta ja mootto-

reista. Wickström oli muun muassa osallistunut maa-

ilman ensimmäisten autojen rakentamiseen Chicagos-

sa. Palatessaan Vaasaan vuonna 1906 nuori insinööri

perusti Jakob-veljensä kanssa moottoritehtaan, en-

simmäisen laatuaan Suomessa.

John Wickström oli monella tapaa tyypillinen Vaasan

seudun edustaja. Meri on kuljettanut ihmisiä maailmal-

le ja meri on tuonut heidät jälleen takaisin, kun koti-

ikävä on käynyt liian suureksi. Meri on tuonut tänne uu-

sia ihmisiä tuoreine ajatuksineen ja meri on kuljettanut

vientituotteita uusille markkinoille.

John Wickströmin ja hänen moottoritehtaansa ta-

rina kertoo paljon Vaasan seudun yrittäjähenkisyydestä

ja ihmisistä. Yhtäläisyydet nykypäivään ovat selvästi

nähtävissä. Nykyään kaivataan energiaa säästäviä rat-

kaisuja, kun taas sata vuotta sitten tarvittiin ratkaisuja,

jotka helpottivat ihmisten liikkumista ja korvasivat li-

hasvoimaa konevoimalla. Yritteliään asenteen ansiosta

uudet ideat saapuvat Suomeen usein Vaasan seudun

kautta, eikä kyse ole pelkästään teollisuudesta. Turkis-

tarhat ja kasvihuoneet ovat esimerkkejä entisaikojen

uutuuksista, jotka pohjalaiset ovat tuoneet maahan ja

jotka nykyään pitävät maaseutua elävänä. ►

34

MOOTTOREISTA AURINKOVOIMAAN. Vuodesta 1993 asti taajuusmuuttajia valmistanut Vacon on löytänyt uuden liiketoiminta-alueen aurinkovoimasta. Ari-Jussi Uunila asensi aurinkopaneelit Vaconin tehtaan katolle.

GLOBAALI TYÖKENTTÄ. Diplomi-insinööri Katariina Pukkila-Palmunen on yksi monista Vaasan seudulle muuttaneista teknologia-asiantuntijoista. Hän tuli johtajanpaikalle Wärtsilään huipputyöpaikasta Helsingistä ja toimii nykyään KGN Tool Oy:n toimitusjohtajana. KGN Tool on osa alueen energiakeskittymää, johon kuuluu yli 100 globaalisti suuntautunutta yritystä. ”Olin aina uneksinut oman tehtaan johtamisesta ja nyt unelma on käynyt toteen.”

MYÖTÄTUULTA. The Switch on energiakeskittymän uusimpia yrityksiä. Tuulivoima on tärkeä uusi ala, jonka liike- vaihto on kivunnut Vaasan seudulla jo 400 miljoonaan euroon.

Löytyy myös muita selityksiä energiakeskittymän syn-

tymiselle juuri Vaasan seudulle. Vaasan vahvat perin-

teet teollisuuskaupunkina, ammattitaitoiset työnteki-

jät ja suojaisa sijainti länsirannikolla takasivat Vaasalle

aseman haluttuna sijoittumispaikkakuntana 1900-

luvun levottomina vuosina. Seudun kaksi suurinta yri-

tystä, Wärtsilä ja ABB kasvoivat Vaasassa toisen maail-

mansodan seurauksena.

Wärtsilä oli vuonna 1936 ostanut Onkilahden Ko-

nepajan ja päätti sodan aikana investoida enemmän

Länsi-Suomeen. ABB:n edeltäjä Strömberg valmisti

sähköteknisiä laitteita Helsingissä sodan puhkeamisen

aikoihin. Yritys halusi strategisesti turvallisemmalle

tehdaspaikkakunnalle sodan melskeiden keskeltä ja

siirsi osan tuotannostaan Vaasaan. Tehdasalue tunne-

taan nykyisin nimellä Strömberg Park.

Tärkeä käännekohta osui vuoteen 1954, kun Wärtsilä

alkoi valmistaa dieselmoottoreita Vaasassa. Niitä val-

mistettiin ensin lisenssillä, mutta yrityksen insinöörit

eivät olleet tyytyväisiä tekniseen laatuun ja he alkoivat

kehittää omia malleja. Wärtsilän uuden dieselmoot-

torin tunnusomaisin piirre oli sen huomattava ener-

giatehokkuus. Wärtsilä sai lopullisen kansainvälisen

läpimurtonsa legendaarisen Vaasa 32 -moottorinsa

ansiosta, joka kävi raskaalla polttoöljyllä toisin kuin

useimmat muut moottorit. Raskas polttoöljy oli halpaa

ja säästi varustamoiden varoja 1970-luvun energia-

kriisin jälkeen.

Nykyään joka kolmas laiva maailman merillä seilaa

Wärtsilän voimin. Yhtiön nopeimmin kasvava segment-

ti on moottorikäyttöiset voimalat, jotka täydentävät

erinomaisesti aurinko- ja tuulivoimaa.

Tapa, jolla Wärtsilä kehitti oman moottorinsa, on erit-

täin hyvä esimerkki siitä, miten Vaasan seudulla toimi-

taan. Uusia suuria keksintöjä on täällä tehty harvoin,

mutta yritykset ovat kansainvälistä huipputasoa uuden

teknologian soveltamisessa. Aivan kuten John Wick-

ström aikoinaan.

Tämä saattaa olla syy siihen, että monet ener-

giateknologiayritykset ovat sijoittaneet keskeisiä osia

tuotekehityksestään Vaasaan. Yksi niistä on Wärtsilä,

toinen on ABB. Molemmat investoivat Suomessa No-

kian jälkeen eniten varoja tutkimukseen ja kehittämi-

seen. Se kertoo jotain Vaasan seudun merkityksestä. ►

39

Globaali ABB-konserni tuli Vaasaan vuonna 1988, kun

se osti Strömbergin toiminnot, jotka olivat jo aiempina

vuosina käyneet läpi joukon fuusioita. Strömbergin Vaa-

san tehtaat saivat kaupan jälkeen käyttöönsä globaalin

myyntiverkoston.

Tänä päivänä ABB on muun muassa maailman joh-

tava älykkäiden sähköverkkojen (smart grids) kehittäjä

ja tämän teknologian globaali tuotekehitys on sijoitettu

Vaasaan.

ABB on myös johtava sähkömoottoreiden valmistaja,

mikä on todella tärkeä alue EU:n energiatehokkuusta-

voitteita ajatellen. Peräti kolmasosa kaikesta maapal-

lolla tuotetusta sähköstä kuluu sähkömoottoreihin. Mitä

energiatehokkaampia moottorit ovat, sitä paremmin

pystytään hillitsemään kasvihuoneilmiötä.

Energiateknologinen osaaminen Vaasan seudulla oli

1990-luvulla niin mittavaa, että se alkoi poikia uusia

yrityksiä, jotka kehittivät omaa teknologiaansa. Pohjan-

maalla onkin eniten yrityksiä asukasta kohti Suomessa,

ja Vaasan seutu on aina ollut yrittäjähenkistä seutua.

Kynnys oman yrityksen perustamiseen on matala, ja

kova työmoraali on meillä selkäytimessä.

Vuonna 1989 perustettiin VEO, joka toimittaa auto-

maatio- ja sähköistysratkaisuja.

Vuonna 1993 alkoi Vaconin perustamisen myötä

varsinainen menestystarina. Yritys on kahdessa vuosi-

kymmenessä kasvanut maailmanlaajuisesti tärkeäksi

taajuusmuuttajien valmistajaksi. Taajuusmuuttajien

avulla sähkömoottoreista saadaan energiatehokkaam-

pia. Vacon on nykyään pörssiyhtiö ja tärkeä toimija sekä

tuulivoima- että aurinkovoimateollisuudessa.

2000-luvulla ympäristöpolitiikan vaatimukset ja maail-

man kasvava energiantarve ovat vieneet liiketoimintaa

eteenpäin. Siinä missä perinteikkäät yritykset kuten

Wärtsilä ja ABB ovat asteittain muuttaneet suuntaa, uu-

det yritykset ovat heti asettaneet tavoittensa kohti uu-

siutuvaa energiatuotantoa tai energiatehokkuutta.

Tuuli- ja aurinkovoimateollisuudelle generaattoreita

ja täystehomuokkaimia valmistava The Switch perus-

tettiin vuonna 2006 ja uuden sukupolven suoravetoisia

tuuliturbiineja kehittävä Mervento vuonna 2008. ►

Meri on kuljettanut ihmisia maailmalle ja meri on myos tuonut heidat takaisin uusine ideoineen.

MODERNIA TEKNIIKKAA. Suomen ensimmäinen moottori valmistettiin Vaasassa sata vuotta sitten ja edelleen seudulla valmistetaan moottoreita. Kuvassa ABB:n uusin lippulaivatuote. Energiatehokas 11 kW:n moottori voi vuositasolla vähentää hiilidiok-sidipäästöjä 1,1 tonnia.

Energiateknologian alku.Kekseliäät ja yritteliäät asukkaat muodostavat seudun vahvuuden.

Alueen vahvuus muodostuu osaamisesta ja tehokkaasta tuotannosta.

1880 Vaasan konepaja valmistaa vesiturbiineja.

1906 Veljekset Wickströmin moottoritehdas käynnistää Vaasassa moottoreiden valmistuksen ensimmäisenä Suomessa.

1936 Onkilahden konepaja siirtyy osaksi Wärtsilää.

1940-luvulla Strömbergin generaattoreiden, moottoreiden ja muuntajien valmistus siirretään Vaasaan.

1954 Wärtsilä alkaa valmistaa diesel-moottoreita Vaasassa.

1880 1940

1988 Strömbergistä tulee osa globaalia ABB-konsernia.

Energiateknologian historiaa ja seudun erityispiirteitä

”Terva oli 1700-luvulla Suomen ensimmäinen ja tärkein vientituote. Tervaa vietiin Pohjanmaalta ja se toi mukanaan kau-pankäynnin, merenkulun ja laivanrakennuksen kulttuuria. Suomelle tärkeä metsäteollisuus ei koskaan noussut Vaasan seudulla vallitsevaksi, koska metsät oli hakattu tervaksi ja puutavaraksi. Sen sijaan kaupunkiin syntyi monipuolista muuta teollisuutta ja kyliin vahva pienyrittäjyyden ja maaseutuelinkeinojen perinne. Tervanpolton aika oli ensimmäinen pitkä kehitysaalto, ja pohjalainen pienyritysten ja monen teollisuusalan malli oli toinen pitkä aalto. Energiateknologian kasvavan maailmanlaajuisen kysynnän vuoksi energia kantaa nyt kolmatta aaltoa useiksi vuosikymmeniksi eteenpäin.”

Hannu Katajamäki, aluetieteen professori, Vaasan yliopisto.

Teknologian tehokkaasta hyödyntämisestä muodostuu alueen vahvuus.

Ennuste: 20 000 työpaikkaa

Ratkaisuja globaaliin ilmaston-muutokseen ja lisääntyvään energiantarpeeseen.

2000-luvun alussa maailman mielenkiinto kohdistuu yhä enemmän energia-tehokkuuteen, puhtaaseen energiatuotantoon ja ilmastonmuutok-sen torjuntaan.

Vuosina 2004 - 2010 energiateknologiakes-kittymän työntekijä-määrä kasvaa 5000:sta 10000:een. Suuri osa työskentelee teknisissä ammateissa. Energia-keskittymässä on:• yli 120 yritystä• yli 4 miljardin euron

yhteenlaskettu liikevaihto

• viennin osuus yli 70 %• n. 12 % Suomen

tekniikan teollisuuden kokonaisviennistä

2006 Kolme innovatiivista yritystä (Rotatek Finland, Verteco ja Youtility) yhdistää voimansa. Tuloksena syntyy The Switch, joka toimittaa tekniikkaa tuuli- ja aurinkovoima-loihin.

1993 Vacon aloittaa taajuus-muuttajien valmistuksen.

Energiateknologia-keskittymässä yli 20 000 työpaikkaa

10 000 työpaikkaa

5 000 työpaikkaa

2000 2010 2020

INTIALAISET PALUUMUUTTAJAT. Intialainen Munish Maggon tuli ai-koinaan Vaasaan opiskelemaan. Työskenneltyään useita vuosia ulkomailla hän ja hänen vaimonsa Manu päättivät muuttaa takaisin Vaasaan. Molemmat työs-kentelevät nyt ABB:llä. ”Arvostamme rauhallisuutta ja turvallisuutta ja että poikamme voi mennä yksin pyörällä kouluun. Kaikista kaupungeista, joissa olemme asuneet, Vaasa on ainut, josta olemme ostaneet asunnon. Se kertoo aika paljon.”

Vientiyritysten lukumaara asukasta kohden on Suomen suurin, ja 70 % tuotannosta menee vientiin.

Ei ole liioiteltua sanoa, että Vaasan seutu on Suomen

johtavaa vientialuetta: 70 % tuotteista ja palveluista

menee vientiin. Lisäksi vientiyritysten määrä henkeä

kohti on suurin Suomessa ja myös viennin arvo asu-

kasta kohti on huipputasoa.

Kaikki Vaasan johtavat yritykset toimivat vahvas-

ti Kiinan markkinoilla ja tuotekehitys tehdään täysin

maailmanmarkkinoiden ehdoilla, esimerkiksi tuuli- ja

aurinkovoiman saralla.

Suomen koko teknologiaviennistä 12 % on peräisin

Vaasan seudulta, vaikka vain 2 % väestöstä asuu tääl-

lä. Energiateknologiaviennistä Vaasan seudun osuus

on lähes kolmasosa. Aiheellisesti voidaan sanoa, että

Vaasan seutu on kiihkeästi uutta Nokiaa etsivässä Suo-

messa noussut yhdeksi viennin moottoreista.

Vaasan seudulle, samoin kuin muullekin Pohjanmaalle,

on leimallista vahva luottamus yksilöiden, mutta myös

yritysten välillä. Asiakassuhteet ja kumppanuudet ovat

usein pitkiä ja vakaita. Se luo tervettä pohjaa nykypäi-

vän teollisuudelle tyypillisille verkostoille. Yksi vallitse-

vista johtamismalleista lähtee siitä, että yrityksen kan-

nattaa keskittyä ydinosaamiseensa ja ulkoistaa muu

toiminta. Yrittäjähenkisellä Vaasan seudulla on helppo

rakentaa joustavaa yhteistyötä naapuritalon alihankin-

tayrityksen kanssa.

Suurimpien yritysten, kuten Wärtsilän ja ABB:n ym-

pärille on kasvanut vahvoja alihankkijoita, jotka nekin

ovat kansainvälistyneet. Tilaajat asettavat tiukkoja

vaatimuksia, ja ne täyttävällä tavarantoimittajalla on

hyvät mahdollisuudet löytää myös muita globaaleja

asiakkaita. Monet energiakeskittymän alihankkijoista

ovat nykyään itsekin vientiyrityksiä, kuten esimerkiksi

Mapromec, Leinolat Group ja Österberg Group.

Voimakkaasti kasvanut Citec perustettiin vuonna

1984, jolloin se teki teknistä suunnittelua Wärtsilälle.

Nykyään Citec tarjoaa suunnittelupalveluja ja teknistä

dokumentaatiota monille globaaleille suurasiakkaille.

Vahva alihankkijaverkosto on suureksi hyödyksi myös

uusille yrityksille, jotka haluavat käynnistää toimintan-

sa Vaasan seudulla. ►

45

Vaasan seudun 10 000 energia-alan asiantuntijaa

työskentelee joka päivä aikamme suurten haasteiden

ratkaisemiseksi. Energiateknisen osaamisen kysyntä

jatkuu mittavana, ja poliittisena kannustimena on EU:n

ilmasto- ja energiaohjelma 20-20-20. Vuonna 2020

kasvihuonekaasujen päästöjä on oltava 20 % vähem-

män kuin vuonna 1990, energiasta 20 % on tuotettava

uusiutuvilla energialähteillä ja energiatehokkuuden on

noustava 20 %. Eivätkä vaatimukset tähän lopu; suun-

nitteilla on vieläkin kunnianhimoisempia tavoitteita.

Edistyksellistä energiateknologiaa tarvitaan kipeästi

joka tapauksessa riippumatta tulevien vuosikymmen-

ten ilmastopolitiikan kehityssuunnista. Öljy kallistuu

kallistumistaan, samoin sähkö. Tarvitsemme yhä pa-

rempia ratkaisuja energiatehokkuuden parantamiseksi

sekä uusia kestäviä tapoja energian tuottamiseen.

Vaasan seudun vahvuus on siinä, että useat keskisuuret

globaalit yritykset ovat liittyneinä samaan osaamis- ja

teknologiaperustaan, jota alueen korkeakoulut vielä

vahvistavat.

Tämän ansiosta Vaasa eroaa useimmista muista

Suomen kaupunkiseuduista, jotka ovat joko rakentu-

neet yhden ainoan suuryrityksen ympärille tai joiden

46

osaamispohja on hajanainen.

Klusterimainen elinkeinorakenne, johon kuuluu

kymmenkunta riittävän suurta itsenäisesti selviävää

yritystä, auttaa Vaasan seutua varautumaan paremmin

suhdannevaihteluja vastaan. Vaasassa toimivat yliopis-

tot ja korkeakoulut suuntautuvat yhä enemmän ener-

giateknologiaan, ja täällä tutkintonsa suorittavat löytä-

vät yleensä nopeasti työtä opiskelupaikkakunnaltaan.

Suhteessa väestömäärään Vaasassa on erittäin

paljon opiskelijoita. Kasvavat kansainväliset yritykset

houkuttelevat lisäksi nuoria aikuisia seudulle muualta

Suomesta ja muista maista, mistä seuraa positiivinen

väestönkehityksen kierre. Lapsiperheet ja nuoret aikui-

set houkuttelevat alueelle mielenkiintoisia palveluja ja

kauppoja, jolloin alueesta tulee vieläkin elävämpi.

Seudun, joka auttaa pelastamaan maailmaa kasvi-

huoneilmiöltä, on tietenkin myös itse hoidettava ener-

giahuoltonsa kestävien periaatteiden mukaisesti. Kun

Vaasa järjesti asuntomessut vuonna 2008, uudella

asuinalueella esiteltiin ainutlaatuinen ympäristöystä-

vällinen talojen lämmitysratkaisu. Lämpö kerätään me-

renpohjasta ja energiaa tuotetaan myös läheisen van-

han kaatopaikan kaasuista.

Vuoden 2013 aikana seudun hiilidioksidipäästöt vä-

henevät voimakkaasti, kun Westenergyn jätteenpoltto-

laitos alkaa tuottaa sähköä ja kaukolämpöä. Samalla

otetaan käyttöön maailman ensimmäinen biopolttoai-

neen esikaasutuslaitos paikallisessa Vaskiluodon Voi-

man voimalassa. ●

47

Vaasan seudulla on puoli maailmaa: taalla asuu vakea yli 100 maasta.

Vaasan seudun pinta-ala kasvaa joka vuosi satojen jalkapallokenttien verran maailman nopeimpiin kuuluvan maankohoamisen ansiosta. Ainutlaatuinen ilmiö on päässyt Unescon maailmanperintöluetteloon.

Seudulla ensi kertaa vieraileva panee yleensä heti mer-

kille maiseman avaruuden ja tasaisuuden. Aivan kuin

maa olisi jäänyt jättimäisen tiejyrän alle. Kun kävijä

kääntää katseensa merelle, hän huomaa sen valtavan

kivikkoisuuden. Ulkopuolisesta voi olla lähes käsittä-

mätöntä, miten ylipäänsä on mahdollista kulkea näissä

vesissä, joissa on tuhansittain ja taas tuhansittain ki-

viä. Joka talvi jäät siirtelevät osaa kivistä, jotka keväällä

ilmaantuvat esiin aivan uusilla paikoilla. Veneväylät ja

merikortit vanhentuvat nopeasti, ja ne joudutaan laati-

maan ja piirtämään uusiksi tämän tästä. Merenkurkun

saaristo ei suotta ollut huonossa maineessa entisajan

merenkulkijoiden parissa.

Kivet samoin kuin avoin, laakea maisema ovat seura-

usta viime jääkaudesta, jolloin koko Pohjois-Euroop-

pa oli paksun jääkerroksen peitossa. Jää oli kaikkein

paksuimmillaan (2 – 3 kilometriä) juuri nykyisen Poh-

janmaan yllä. Jään sulettua noin 10 000 vuotta sitten

maankuori alkoi nousta ylöspäin, koska jääpeite oli

työntänyt sitä alaspäin pitkän aikaa. On kiehtovaa, että

maa jatkaa edelleen nousuaan merestä 8 – 9 millimet-

rin vuosivauhtia. Se ei ehkä kuulosta paljolta, mutta

kun maisema on tasaista, tämä nousuvauhti merkitsee

aika montaa hehtaaria uutta maata vuosittain.

Merenkurkun saaristo on maankohoamisen vuoksi

nuorimpia maisemia koko maapallolla. Useimmat me-

rellä näkemäsi saaret ja luodot ovat geologisessa mie-

lessä aivan untuvikkoja. Maisema on jatkuvassa muu-

toksessa: uusia kiviä nousee merestä, saaret kasvavat

kiinni mantereeseen ja laitureita on siirrettävä yhä kau-

emmas. Maisema ehtii ihmisiän aikana muuttua niin

paljon, että vanhoista kuvista on enää vaikea tunnistaa

paikkoja samoiksi. ►

AVARAT MAISEMAT. Isoja peltoja voi talvisin käyttää muuhunkin kuin maanviljelyyn. Kuvassa leijalautailua Söderfjärdenin pelloilla. Alue syntyi 500 miljoonaa vuotta sitten meteoriitin iskeydyttyä maahan.

GEOLOGINEN IHME. Merenkurkun saariston luodot ovat niin nuoria, että ne ovat geologisessa mielessä vielä aivan untuvikkoja. Tämän pikku mökin nimi on Nippon – talon rakentanut merimies sai idean nimeen purjehtiessaan Japanin vesillä.

Merenkurkun saaristo• Hyväksyttiin Unescon

maailmanperintöluetteloon

vuonna 2006

• Ainutlaatuinen, jääkauden

muokkaama maisema

• 8 – 9 millimetrin vuotuinen

maankohoamisvauhti kuuluu

maailman nopeimpiin

• Alue kasvaa 150 jalkapallokentän

verran vuosittain

55

Maankohoamisilmiö on niin ainutlaatuinen, että Me-

renkurkun saaristo hyväksyttiin Unescon maailman-

perintöluetteloon vuonna 2006. Alue on ainut suoma-

lainen luontokohde Unescon listalla, hyvässä seurassa

esimerkiksi Galápagossaarten, Australian ison valliriu-

tan ja Teneriff an Teide-tulivuoren kanssa.

Merenkurkun saariston saaminen listalle oli pitkä,

lähes 20 vuotta kestänyt prosessi. Se onnistui lopulta

osittain siksi, että alue jakaa nimityksen Ruotsin Kor-

kean Rannikon kanssa, joka oli jo aiemmin hyväksytty

Unescon listalle. Kohde on harvoja maailman luonnon-

perintöjä, jotka sijaitsevat kahden valtion alueella. Jos

maankohoaminen jatkuu nykyistä vauhtia, nämä kaksi

aluetta ovat parin tuhannen vuoden kuluttua kasvaneet

yhteen. Tätä nykyä Merenkurkun maailmanperintöalu-

een maapinta-ala kasvaa 150 jalkapallokentän verran

vuodessa.

Ehkä Merenkurkku monien mutkien jälkeen viimein sai

maailmanperintöasemansa juuri kivien ansiosta. Rat-

kaisevan arvioinnin teki kansainvälisen luonnonsuoje-

luliiton kanadalainen edustaja Jim Thorsell. Kerrotaan,

että häntä kuljetettiin useiden päivien ajan saaristossa

isäntien turhaan yrittäessä arvailla hänen mielipitei-

tään. Thorsellin kasvot eivät paljastaneet mitään, en-

nen kuin venereitti viimeisenä päivänä kulki aivan erityi-

sen kivikkoisen osuuden halki. Silloin Thorsell yhtäkkiä

nousi seisomaan, nosti kiikarit silmilleen ja hetken hil-

jaisuuden jälkeen huudahti: ”Kuin toiselta planeetalta!”

Maailmanperintöalue sijaitsee suurelta osin Raip-

paluodon saaressa, jonka yhdistää mantereeseen Suo-

men pisin silta. On siis täysin mahdollista asua keskellä

maailmanperintöaluetta ja samalla työskennellä kan-

sainvälisessä suuryrityksessä Vaasassa. Maailmanpe-

rintöön tutustuville on tarjolla näköalatorni, opastettu-

ja retkiä ja erinomaisia vaellusreittejä.

Avara maisema on kivien lisäksi toinen tunnusomai-

nen piirre – eikä vain Merenkurkun maailmanperintö-

alueelle vaan koko Vaasan seudulle. Ja aivan samoin

kuin kivetkin, tasaisuus on myös seurausta jääkaudes-

ta. Suomenruotsalaiset kutsuvat Pohjanmaata usein

Pampakseksi Argentiinan kuuluisan La Pampa -tasan-

gon mukaan. Jos ajaa E8-tietä Porista Vaasaan, voi vä-

lillä ajaa monta kilometriä ilman, että autonrattia tar-

vitsee ollenkaan kääntää. Tiet ovat niin suoria.

Tasaisen maiseman ansiosta pellot ovat majes-

teettisen suuria, ja koska maa oli vielä äskettäin me-

renpohjaa, on maaperä myös viljavaa. Maata on viljelty

satoja vuosia, ja sitä viljellään edelleen. Maatalous ei

ole Vaasan seudulla suinkaan hiipuva elinkeino, vaan

tarjoaa elannon neljälle prosentille väestöstä. ►

56

Laakeassa maisemassa pellot ovat majesteetillisen suuria ja viljavia.

ELÄVÄÄ MAASEUTUA. Pohjanmaa on Euroopan johtavia mauste-kasvi kuminan viejiä. Mauste saa ainutlaatuisen arominsa pitkien ja valoisien kesäöiden ansiosta.

58

Jää ei ole ainut maisemaa muokannut tekijä. Vaasan

eteläpuolella sijaitsee kuuluisa Söderfjärden, joka syntyi

yli 500 miljoonaa vuotta sitten suuren meteoriitin maa-

hansyöksymisen seurauksena. Siihen aikaan tämä alue

sijaitsi eteläisellä pallonpuoliskolla, koska mannerlaatat

ovat sittemmin siirtyneet melkoisen matkan. Söder-

fjärdenin kraatteri on halkaisijaltaan 6 kilometriä ja alue

erottuu selvästi ilmasta, koska sitä käytetään viljelys-

maana. Se on myös muuttolintujen suosimaa levähdys-

aluetta.

Laakeasta maisemasta huolimatta muutamat Suo-

men menestyneimmistä alppihiihtäjistä ovat, hassua

kylläkin, kotoisin Vaasan seudulta. Tässä on hyvä esi-

merkki, mitä tahdonvoimalla ja kovalla työllä voi saada

aikaan, vaikka ulkoiset edellytykset eivät olisikaan par-

haat mahdolliset. Sama asenne on synnyttänyt useita

menestyviä yrityksiä.

Jos laskettelu on vaikeaa tasaisessa maisemassa, sitä

kiitollisempaa on harrastaa maastohiihtoa. Aurinkoi-

sina kevättalven sunnuntaipäivinä laduilla voi olla jopa

tungosta. Monet kuvaavat jäällä hiihtämistä meditoin-

nin kaltaiseksi kokemukseksi. Ne, jotka pitävät enem-

män vauhtilajeista (ja heitä on paljon!), voivat ajaa jäällä

moottorikelkalla. Myös snowkiting eli leijalautailu on vii-

me vuosina noussut varsin suosituksi lajiksi.

Vaasan rannat ovat täynnä venepaikkoja, ja heti ke-

väällä sään lämmettyä vapaa-ajanveneet alkavat ajel-

la ympäriinsä iltaisin ja viikonloppuisin. Seudun asuk-

kaat lähtevät rentoutumaan mökille tai saareen. Kuten

useimmat pohjoismaalaiset myös Vaasan seudun asuk-

kaat ovat hyvin kiintyneitä mökkeihinsä ja viettävät siellä

mielellään aikaansa myös talvella. Monilla on lyhyt matka

mökille, ehkä vain muutama kilometri, mutta se ei estä

arkihuolten unohtumista jo mökkimatkan aikana. Ja kun

kesämökki on lähellä, lomaa voi keväisin ja syksyisin jat-

kaa kulkemalla töihin mökiltä päin.

Suuri osa nykyistä Vaasaa oli veden peitossa vielä

500 vuotta sitten, ja meri leimaa aluetta edelleen voi-

makkaasti. Meri ja luonto ovat ohjelmoituina väestön

DNA:han, puhummepa sitten maanviljelijästä tai insinöö-

ristä, joka matkustaa maailmalla 200 päivää vuodesta.

Luonto on jatkuvasti läsnä arjessa, raikkaana tuulah-

duksena mereltä tai auringon pilkahduksena talven pi-

meydessä. Joskus voi tuntua siltä, että jokin korkeampi

voima suhtautuu erityisen suopeasti juuri tähän maa-

pallon kolkkaan. Ei siinä kyllin, että seudun asukkaat ovat

harvinaisen onnellisia – seutu on myös Suomen aurinkoi-

simpia. ●

59

Mat

ias

Koivu

laJo

sef n

a Lå

ngström

HUIPULLA. Osa maan parhaista alppihiihtäjistä tulee, hassua sinänsä, Suomen tasaisimmalta seudulta. Anders Romar lienee heistä tunnetuin. Vaasan hiih-toklubi on joinakin vuosina ollut Suomen paras alp-pihiihtoseura. Menestyksen on mahdollistanut asen-ne, jonka mukaan mikään ei ole mahdotonta. Sama asenne on myös synnyttänyt useita menestyviä yrityksiä. Kun oma pieni laskettelurinne ei enää riitä, vanhem-mat alkavat kuljettaa lapsia tuntureille harjoittele-maan.

Akse

li Pu

ijola

Calle Laakso

Lisa

B

oström

ENNÄTYSYHTEYS. Suomen pisin silta, Raippaluodon silta, vie Merenkurkun saaristoon. Ruotsi on täältä vain kivenheiton päässä ja jos maankohoaminen jatkuu nykyistä vauhtia, naapuri- maat ovat 2 000 vuoden kuluttua kasvaneet yhteen.

LÄHTEET JA KIITOKSET Tämän kirjan tekstit perustuvat useisiin kirjoihin, artikkeleihin ja verkkosivuihin. Tärkeimpinä lähteinä voidaan mainita:

• Jääkauden jälkinäytös: Merenkurkun saariston maailmanperintö (Tiina Hietikko-Hautala)

• Valmistettu Vaasassa. Neljä vuosisataa teollisuutta (Kari Leinamo)

• Professori Hannu Katajamäen artikkelit seudun taloushistoriasta

• Rehtori Tauno Kekäleen artikkelit Vasabladetissa 31. 10. 2010 ja 21. 11. 2010

• Coastline 2008 ”When energy took the lead”

• Verkkosivusto www.oecd.org

• Vaasan seudun joulukalenteri osoitteessa www.eloajailoa.f on inspiroinut näkökulmien ja aiheiden valinnassa

• www.energyvaasa.f -sivuston vankat faktatiedot ovat myös olleet suureksi avuksi.

• Vaasan kaupunkikehitysyksikön Kimmo Saraste ja Jonas Kommonen ovat tarjonneet arvokasta tilastotietoa.

• Kiitokset myös Pohjanmaan liitolle, Pohjanmaan kauppakamarille sekä Vaasan seudun kunnille.

• Kiitokset seuraaville henkilöille tuesta ja avusta kirjaa laadittaessa ja aktiivisesta osallistumisesta seutuviestintään:

Veli-Matti Laitinen, Tarja Gromov, Matti Jakobsson, Ulla Mäki-Lohiluoma, Sture Udd, Juha Häkkinen, Mia

Brännbacka, Markus Jussila, Katarina Heikius, Stefan Råback, Eva Swanljung, Maria Backman, Rita Kuha,

Marko Honko, Maria Mäkelä, Varpu Rajaniemi, Irina Nori, Heli Haapamäki, Tauno Kekäle ja Sari Mäkisalo.

• Ja kiitos kaikille kirjassa esiintyville: Tom Blom, Petra Sten-Heinonen, Rimma Heinonen, Ida Jousmäki, Jenna

Koivuranta, Pirjo Laaksonen, Katariina Pukkila-Palmunen, Ari-Jussi Uunila, Manu ja Munish Maggon, Josefna

Långström, Matias Koivula, Akseli Puijola, Calle Laakso ja Lisa Boström.

• Aivan lopuksi haluamme kiittää kaikkia yrittäjiä, päättäjiä ja asukkaita, jotka eri tavoin ovat vaikuttaneet kirjan syntyyn.

64

TYÖRYHMÄSuvi Markko, Robert Olander, Pekka Haapanen, Mari Kattelus, Johanna Hietikko-Koljonen,

Päivi Elina Alasjärvi, Riitta Björkenheim, Tuukka Turunen, Anna Jeanne Söderlund (teksti),

Lars Rosenblad (teksti), Linnéa Sjöholm (taitto), Katja Lösönen (kuvat)

KUVATKatja Lösönen: sivut 1-15, 22-23, 25-29, 36-37, 44-47, 50-55 ja 58-61.

Sivu 16-17 Mikko Lehtimäki, 21 Kuntsi/Lehtimäki, 30-31 VEO/Lehtimäki, 35 Roaming Oy/Lehtimäki, 38 The Swicth,

41 ABB, 42-43 Mapromec Oy/Lehtimäki, 48-49 Vaasan Sähkö/Lösönen, 52-53 Juha Ojanperä, 54 Mikaela Jussila,

57 Anni Kiviniemi, 62-63 Marko Kauppi.

65

ISBN 978-952-6622-01-9