kymenlaakson maakuntauudistus · 2016. 9. 2. · 31.8.2016 henkilöstötyöryhmä / päivi karhu....

Kymenlaakson maakuntauudistus

Hankintojen valmisteluryhmä

KokoonpanoNimi Nimike Yhteisö

Pj. Marja‐Liisa Jyrkilä Hankintapäällikkö Kouvolan kaupunki

1.Varapjsihteeri

Susanna Hurmalainen Johtava hankinta‐asiantuntija

Kaakkois‐Suomen Ely‐keskus

2.Varapj Maria Ovaska vs Hallintopäällikkö Haminan kaupunki

Pietu Mänttäri/ Maarit Heikkilä

TalousjohtajaController

Kotkan kaupunki

Janne Kaulio Tekninen johtaja Pyhtään kunta

Timo Leppälahti Hankintapäällikkö Taitoa Oy (Vironlahti ja Miehikkälä)

Lasse Äijö Logistiikkapäällikkö Carea

Sami Tervo Tietohallintosuunn. Kymenlaakso liitto

Jukka Ruuskanen Palopäällikkö KymenlaaksonPelastuslaitos

Henkilöstönedustus

Tuija Lahtinen/Päivi Sippula

JUKOTehy

TilannekatsausHankintojen valmisteluryhmä on kokoontunut kaksi kertaa:

o 17.4.2016o Sähköpostikokous 22.6.2016 o 17.8.2016

Valmisteluryhmä on tilannut ulkopuoliselta asiantuntijalta hankintojen nykytila-arvioinnin

o selvitys on valmistumassa ja sitä käsitellään seuraavassa kokouksessa 29.9.2016

Selvitystyön sisältöHankintavolyymit euroina

o Maakuntahallinnon osuuso Sote-yhtymien osuuso Kunnille jäävä osuus

Nykytila-arvio ottaen huomioono Hankintavolyymito Toimintamallito Henkilöstö

Arvio mahdollisista kehityssuunnista uuden organisaation täsmentymisen jälkeen

Kymenlaakson maakuntauudistus

Henkilöstötyöryhmän tilannekatsaus31.8.2016

31.8.2016 Henkilöstötyöryhmä / Päivi Karhu

Henkilöstötyöryhmän tehtävät• Valmistelee Kymenlaakson maakunta- ja sote-uudistusta henkilöstöhallinnon osalta:

− laatii vastuualueensa nykytilan kuvauksen jatkotyöskentelyn pohjaksi− seuraa valtakunnallista valmistelua, josta erityisesti uudistuvia säädöksiä ja palvelukeskusmallin

toteutusta; valtakunnallinen talous- ja henkilöstöhallinnon palveluyhtiö− arvioi uudistuksen henkilöstövaikutuksia nykyisiin kuntiin ja uusiin maakuntatoimijoihin sekä

turvaa hyvän henkilöstöhallinnon toteutumisen muutoksen nivelvaiheessa syksystä 2016 alkaen.− laatii suunnitelman muutoksen toteuttamisesta ja tekee esityksiä tarvittavista toimenpiteistä

johtoryhmän käsiteltäväksi• Organisoi valmistelutyönsä:

− täydentää tarpeen mukaan ryhmän kokoonpanoa asiantuntijoilla − perustaa alatyöryhmiä− järjestää henkilöstöedustuksen tarkoituksenmukaisella tavalla− huomioi ministeriöiden ja Kuntaliiton sekä KT:n järjestämän muutostuen omassa

työskentelyssään• Pitää aktiivisesti yhteyttä sote- ja maakuntapalveluiden projektiryhmiin sekä tukee heidän

valmistelua henkilöstöasiantuntijuutta vaativissa kysymyksissä• Toimii osallistujiensa kautta projektin asiantuntijalinkkinä kuntiin, kuntayhtymiin ja muihin

toimijoihin− yhteys toimivaltaisiin suunnittelu-, päätöksenteko- ja seurantaprosesseihin.

• Varmistaa toiminnassaan hyvän tiedonkulun projektin viestintäsuunnitelman mukaisesti


Henkilöstötyöryhmän kokoonpano• Pj. Päivi Karhu, henkilöstöjohtaja, Kouvola• 1. varapj. Maija Kaltakari, henkilöstöpäällikkö, Carea• 2. varapj. Taina Vuorinen, henkilöstöjohtaja, Kaakkois-Suomen ELY-keskus• Minna Uusitalo, henkilöstöjohtaja, Kotka • Pia Nordman, henkilöstöpäällikkö, Hamina• Sirpa Holm, hallinto- ja taloussihteeri, Pyhtää• Olli Vilen, hallintojohtaja, Virolahti ja Miehikkälä• Ulla Silmäri, hallintopäällikkö, Kymenlaakson liitto• Veli-Matti Heininen, pelastuspäällikkö, Kymenlaakson pelastuslaitos • Työryhmän sihteeri Suvi Lantta, henkilöstösuunnittelupäällikkö, Kouvola• Henkilöstön edustajat: Eija Lantta (KoHo/Tehy), Arja Kervinen (Kunta-alan unioni/JHL),

Anu Vanhala-Taimisto (JUKO) ja Leena-Maria Kyyhkynen (Pardia)


Henkilöstötyöryhmän kokoukset

• Henkilöstötyöryhmä on kokoontunut yhteensä kolme kertaa: 2.5.2016 (järjestäytymiskokous), 21.6.2016 ja 19.8.2016

• Seuraava kokous on 12.9.2016• Henkilöstötyöryhmä on käynnistänyt tähän mennessä mm.

seuraavat selvitykset:− Paikallisten virka- ja työehtosopimusten kartoitus− Henkilöstöpalvelujen ja -etuuksien kartoitus− Henkilöstöprosesseja koskeva kartoitus (mm. työkyvyn johtaminen,

osaamisen johtaminen, johtamisen ja esimiestyön kehittäminen, henkilöstösuunnittelu, rekrytointi, palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmät, HR-järjestelmät, työsuojelu ja yhteistoiminta)


Maakuntaan tai maakuntien palvelulaitoksiin siirtyvä henkilöstö• Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö• Yhteisten tukipalvelujen (esim. keskitetty ruokahuolto, siivous,

laitehuolto, toimisto- ja hallintopalvelut, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut, ICT-palvelut, kiinteistötoimi ja tekniset palvelut) osalta työntekijä siirtyy voimaanpanolain nojalla maakunnan tai maakuntien palvelulaitosten palvelukseen, jos henkilön nykytehtävistä vähintään 50 % kohdistuu kunnan sosiaali- tai terveyspalveluihin (Huom: vaatii yksilötason tarkastelua)

• Jos työpanos maakunnille siirtyvässä tehtävässä on alle 50 %, mahdollisesta siirtymisestä sovitaan nykyisen palvelutuottajan ja maakunnan, maakunnan palvelulaitoksen tai maakunnan yhtiön kesken. (Huom: vaatii osapuolten välistä sopimista)

• Pelastustoimen, maatalouslomituksen ja ympäristöterveydenhuollon henkilöstö sekä maakuntien liittojen henkilöstö

• Valtion aluehallinnosta siirtyvä henkilöstö31.8.2016 Henkilöstötyöryhmä / Päivi Karhu

Maakuntaan tai maakuntien palvelulaitoksiin siirtyvä henkilöstö (arvio)

• Siirtyvää henkilöstöä ei ole vielä yksityiskohtaisesti tarkasteltu• Ainoastaan suuntaa-antava kartoitus on tehty 15.8.2016

tilanteen mukaisesti (pl. valtionhallinto, jonka osalta kartoitusta ei ole tehty)

• Kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa tällä hetkellä oleva henkilöstö:

− Vakinaiset 5.650− Määräaikaiset 1.550− Yhteensä 7.200


Kiitokset!

Lisätietoja:Henkilöstöjohtaja Päivi Karhupuh. 02061 54001pä[email protected]


1

Maakuntauudistus, seminaari 31.8.2016, taloustyöryhmän

puheenvuoro

2

Taloustyöryhmän kokoonpano• Helena Kinnunen, Carea• Pietu Mänttäri, Kotka• Kirsi Hämäläinen, Hamina• Matti Rupponen, Pyhtää• Olli Vilen, Virolahti• Ulla Silmäri, Kymenlaakson Maakuntaliitto• Vesa Parkko, KYMPE• Mia Niiranen, Ely-keskus• Reija Lavi, Kouvola• Tuukka Forsell, Kouvola, puheenjohtaja,sihteeri

17.3.2016 Talous-ja rahoitusjohtaja Tuukka Forsell

3

Taloudelliset vaikutuksen Kouvolan kaupungin osalta

NYKYINEN RAHOITUS:euroa

Toimintakate+poistot ja arvonal. 518 345 916 Kunnallisvero maksuunpano 301 359 376 Yhteisövero 15 116 902 Kiinteistövero 28 720 237 VOS VM 2016 161 473 911

VO OKM 2016 13 095 480 Rahoituserät (tpe15) 15 429 000 (poistetaan)* Vuoden 2015 vos-uud. siirtymätasaus, netto -460 794 Nykyinen tasapaino 17 309 784 €/as 200

UUSI RAHOITUS: euroaToimintakate+poistot ja arvonal. 217 181 396 Kunnallisvero 128 221 582 Yhteisövero 9 390 479 Kiinteistövero 28 720 237 VOS VM 31 613 090 Sote-siirron, muutosraj. ml. kunta-valtio neutralisointi 2 406 805 VO OKM 2016 13 095 480 Rahoituserät (tpe15) 15 429 000 Verotuskust.alenema (hyöty kunnille) 1 094 408 Uusi tasapaino 12 789 685

€/as. 148

MUUTOS:Tasapainon muutos pl. siirtymätasaus euroa -4 520 099 €/as -52 Siirtymätasaukset ja pysyvä järjestelmämuutoksen tasaus:1. vuosi 57 2. vuosi +/- 25 € 27 3. vuosi +/- 50 € 2 4. vuosi +/- 75 € 0 5. vuosi +/-100 € 0

KUNNALLISVERO-%Nykyinen 20,75Uusi 8,45Muutos -12,30Muutoksen laskennallinen korotuspaine/laskuvara %-yks.2019 -0,022020 0,142021 0,282022 0,302023 LOPULLINEN 0,30

-58%

4Uusi Kymenlaakso kuntien projektina 4

Alue Asukasluku Nykyinen tasapainoe/as.

Uusi tasapaino e/as,

Muutos e/as.

Siirtymätasaus = sopeuttamisaika laskevalla lisärahoituksella

Hamina 21.061 320 308 -12 1 vuosi

Kotka 54.518 276 218 -57 3 vuotta

Kouvola 86.453 200 148 -52 3 vuotta

Miehikkälä 2.123 589 23 -566 5 vuotta + pysyvä 466e tasaus

Pyhtää 5.354 46 13 -33 1 vuosi

Virolahti 3.399 335 126 -208 5 vuotta + pysyvä 108e tasaus

Kymenlaakso 172.908 237 174 -48 sis. pysyvät tasaukset v.2023 alkaen

Koko maa 5.442.837 41,7 46,1 4 Pysyvä tasaus 1,3e

Yksityiskohtainen erittely nykyisen ja uuden rahoituksen muodostumisestakuntiin jäävien tehtävien ja niiden rahoituksen osalta (sote-tehtävien siirron jälkeen)• muutosta tarkastellaan ns. tasapainotilalla, jolla tarkoitetaan vuosikatteen riittävyyttä poistoihin (käyttötalouden tulos)• siirtyvät sote-tehtävät vaikuttavat kuntien kustannuksiin sekä tuloihin, jotka näkyvät toimintakatteissa ja poistoissa

sekä verotuloissa ja valtionosuuksissa• laskelman pohjana ovat vuoden 2014 kustannusten toteumatiedot sekä huomioitu ennakolliset TP 2015 tiedot ja

peruspalvelujen valtionosuuksien laskennalliset muutokset vuonna 2016.

Lähde: www.alueuudistus.fi/lakiluonnokset ”06.2 Kuntien rahoitus_julkaisuaineisto_2016-06-29”

5

Omaisuusjärjestelyjen vaikutukset kuntien talouteen • Omaisuus jaetaan kunnan ja maakunnan välillä, eli ns. suppea

jakautumismalli: • Lakisääteiset kuntayhtymät varoineen ja velkoineen ja

sitoumuksineen siirretään maakuntiin vastikkeetta!• Myös irtaimisto siirretään maakunnille vastikkeetta• Kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, esh:n, sosiaalitoimen ja

pelastustoimen tilat maakunta vuokraa (3+1) vuoden ajaksi.• Taloustyöryhmässä pohdittua: -> Lakiluonnokset siirtojen osalta epäselviä!! Carean alijäämät katettava ennen siirtoa, joka tarkoittanee vuosittaisia hintojen korotuksia.- Kuntayhtymä varoineen ja velkoineen Maakuntahallintoon. Kunnat joutunevat alaskirjaamaan taseissa olevat peruspääomaosuudet, jollei muuta keinoa osoiteta


6

Tukipalvelujen asema uudistuksessa

• Kuntien yhteisten tukipalvelujen osalta, toimialasta riippumatta, ehdotetaan, että:

• Henkilö siirtyy maakunnan, maakunnan palvelulaitoksen tai maakunnan yhtiön palvelukseen, mikäli henkilön nykytehtävistä vähintään puolet kohdistuu kunnan sosiaali- tai terveyspalveluihin.

• Tukipalveluiksi katsotaan kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa tukevat tehtävät kuten esimerkiksi keskitetty ruokahuolto, siivous, laitehuolto, toimisto- ja hallintopalvelut, palkanlaskenta-, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut, ICT-palvelut tai kiinteistötoimi, tekniset palvelut sekä laboratoriot ja röntgenpalvelut

• -> valtakunnallisten palvelukeskusten rooli epäselvä, toivottavaa olisi, että esim. Kunnan Taitoa Oy voisi jatkossa tuottaa palveluja myös maakunnalle – In house asema ja maakunnat?

• Kuntiin jäljelle jäävien tukipalvelujen tehokkuus?


7

ICT -yhteistyö• Henkilöstön siirtyminen maakuntaan merkitsee KS-Tiedon ja ICT

Kymi, Medi-IT liikevaihdon romahtamista, mikäli ne eivät voi olla toimijoina maakunnan suuntaan?

• Ohjelmistojen kartoittaminen olisi aloitettava välittömästi ja taloustyöryhmä kannattaa maakunnallisen ICT-yhtiön perustamista fuusioimalla ainakin kuntien omistamat yhtiöt.

• Carean sopimus Fujitsun kanssa on juuri päättymässä, joten Carea voisi tulla osakkaaksi yhtiöön, jolloin maakunnalla olisi jo omistus yhtiössä, kun Carea siirtyy maakuntayhtiöksi, jos maakunnan in-house asema tunnustetaan.


8

Pelastuslaitoksen asema uudistuksessa• Pelastuslaitos on Kotkan liikelaitos ja se purkaantuu. • Pelastustoimen palvelutasopäätös, Uudenmaan maakunnan

valtuusto päättää !! (saako Kymenlaakso edustajat Uudenmaan valtuustoon?) -> Kymenlaakson palvelutaso tulee laskemaan!

• Paloasemat kuntien omistukseen• Vuokrasopimukset siirtyvät maakunnalle• Iitin paloauto siirtynee Pirkanmaalle, In -house asema ensihoito?• Sopimukset uusittu sopimuspalokuntien kanssa, eli tilanne hyvä• Kalusto Kymenlaaksossa on maan parasta, • Öljynsuojarahaston maksuja kiirehdittävä• Taloustyöryhmä esittää, että pelastuslaitoksen kassassa olevat rahat

palautetaan maksuosuuksien mukaisesti kunnille vuoden 2018 lopussa, jottei rahat mene Uudellemaalle !


9

Ely:n tehtävät ja talous• Ely-keskuksen htv:t ja kustannukset tiedossa. • Mihin ja miten henkilöstö siirtyy ei ole vielä tiedossa

taloustyöryhmällä, eli tehtävien kartoitus olisi saatava mahdollisimman pikaisesti

• Kiinteistöjä ei ole, eli tilat vuokralla. Myöskään velkoja ei ole vaan ainoastaan lyhytaikaisia saamisia.


10

Lopuksi• Maakunnan väliaikaishallinto perustettava nopeasti, jotta

asioita voidaan oikeasti alkaa valmistelemaan: • Puheenjohtajat (Oto kunnan virkatyön ohessa) ei ole

toimiva ratkaisu• Maakuntaan on palkattava valmistelemaan uudistukseen

liittyviä asioita täyspäiväisiä talous-,henkilöstö-, ICT- ja hallintohenkilöjä.

• Projektisuunnitelma ?? • Palvelustrategian laadinta – konkretia huomioiden


KYMENLAAKSON SOTE RAKENUSTEN ESISELVITYS

Hamina 16.8.2016 / Harri Isoniemi

1. SISÄLTÖ

6. YHTEENVETO

- sis.vkr määritelty kaikissa organisaatioissa, kahdelta puuttuu povkr (Miehikkälä ja Virolahti)

- rakennuksia 117 kpl pinta-ala 264 000 m2- Kp-arvo 111 milj.€ (407 €/m2) ja vuotuiset poistot 8,9 miljoonaa euroa (2,69 €/m2/kk)- reaaliarvot määritelty Kouvolassa, Haminassa sekä Kotkassa- Kotkan ja Haminan JHA noin 4 kertaa ja TeknA noin kolme kertaa Kp-arvoa isompi

SISÄISET VUOKRAT

SOTE RAKENNUKSIA

YLLÄPITOKULUT- rakennusten ylläpitokulut vuona 2015 yhteensä 21,65 miljoonaa euroa (6,86 €/m2/kk)- ylläpitokulut vaihtelee Virolahden 5,25 €/m2/kk – Pyhtään 19,13 €/m2/kk (10,51 €/m2/kk akt.)

- povkr vaihtelee Pyhtään 2,80 €/m2/kk Kouvolan 6,67 €/m2/kk povkr yhteensä 12,6 milj.€- ypvkr vaihtelee Pyhtään 2,52 €/m2/kk Carean 8,95 €/m2/kk ja ypvkr yhteensä 14,4 milj.€- brvkr vaihtelee Miehikkälän 3,28 €/m2/kk Carean 13,83 €/m2/kk ja brvkr yhteensä 27 milj.€

MUUTA- rakennusten käyttötalousmenot ovat yhteensä 30,5 milj.€ ja sisäiset vuokrat 27 milj.€- etenkin vuokrien määrittely ei täytä aitojen tilakustannusten kriteereitä (pl. Kotka ja Kouvola)

Keskeisiä huomioita• tiedot saatu kyselyn perusteella• sisäisten vuokrien määritykset poikkeavat

kunnittain varsin paljon• sisäiset vuokrat yhteensä 27 M€ eli 10,95

€/m2/kk• pääomavuokra 12,5 M€(5,01 €/m2/kk) ja 14,4

M€ ylläpitovuokra(5,94 €/m2/kk)• pääoma – ja ylläpitovuokran suhde tulisi olla

60/40• käyttötalousmenot yhteensä 30,5 M€, josta

poistot 8,9 M€ ja ylläpitokulut 21,6 M€

Keskeisiä huomioita• peritty sisäinen vuokra(27 M€) ei kata

aiheutuneita käyttötalousmenoja(30,5 M€)• peritty pääomavuokra ei ota huomioon kaikkia

tilakustannusten kriteerejä( Korko, tonttivuokrat, ym.)

• ylläpitovuokra ei kata rakennusten ylläpitokustannuksia

• esiselvityksen perusteella voidaan aloittaa yhteisten toimenpiteiden suunnittelu

• tavoitteena samat pelisäännöt kaikkien kuntien sote – rakennusten vuokraamisessa.

2. RAKENNUKSET

A) RAKENNUSEN LUKUMÄÄRÄ JA PINTA-ALA (s. 4-5)Koko omaisuus

Kunta Asukas rak.lkm m2 m2 keskimPyhtää 5 321 23 21 552 937Miehikkälä 2 085 33 16 932 513Virolahti 3 347 35 24 475 699Carea** 33 100 890 3 057Kouvola*** 85 855 534 450 385 843Hamina 20 851 167 109 851 658Kotka 54 319 230 320 000 1 391Yhteensä 171 778 1 055 1 044 085 990

SOTE-rakennukset*rak.lkm m2 m2 keskim.

2 3 315 1 6573 4 657 1 5525 7 211 1 442

33 100 890 3 05741 81 797 1 99516 22 625 1 41417 43 814 2 577

117 264 308 2 259

Osuudet kunnistaSote m2/as % lkm % m2

0,62 9 % 15 %2,23 9 % 28 %2,15 14 % 29 %0,59 100 % 100 %0,95 8 % 18 %1,09 10 % 21 %0,81 7 % 14 %1,54 11 % 25 %

Osuudet Sote rak.kpl - % m2 - %

2 % 1 %3 % 2 %4 % 3 %

28 % 38 %35 % 31 %14 % 9 %15 % 17 %

100 % 100 %

05

1015202530354045

SOTE-Rakennukset kunnittain, kpl

020 00040 00060 00080 000

100 000120 000

SOTE-Rakennukset kunnittain, m2

B) ARVOTIEDOT (s. 5-6)

Kunta Kp-arvo JHA Tekn.aPyhtää x - -Miehikkälä x - -Virolahti x - -Carea x - -Kouvola x x xHamina x x xKotka x x x

€/m2 €/m2/kkKunta m2 Kp-arvo Poistot yht Kp-arvo Poistot

Pyhtää 3 382 5 554 959 130 623 1 643 3,22Miehikkälä 9 395 5 773 104 229 901 614 2,04Virolahti 11 098 7 537 005 373 557 679 2,81Carea 100 890 34 056 728 4 286 198 338 3,54Kouvola* 91 578 28 635 062 1 942 972 313 1,77Hamina 22 625 15 234 689 695 648 673 2,56Kotka 35 776 15 008 836 1 205 413 420 2,81Yhteensä 274 743 111 800 382 8 864 312 407 2,69* Kouvolan Sote rakennusten poisto on laskettu Tilaliikelaitoksen v. 2015 tilinpäätöksen pohjalta huomioimalla 18 % (pinta-alaosuus) koko omaisuuden poistosta (10,7 milj.€)

0200400600800

1 0001 2001 4001 6001 800

SOTE-Rakennukset kp-arvo €/m2

0,000,501,001,502,002,503,003,504,00

SOTE-Rakennukset poistot, €/m2/kk

C) REAALIARVOT KOTKA JA HAMINA (s. 7-10)

C.1) Kotka C.2) Hamina

D) ARVOTIETOJEN VERTAILU (s.10-12)Neliöhinnat €/m2

Kunta KpA JHA TeknAHamina 673 2 115 1 678Kotka 420 2 147 1 399Yhteensä 518 2 136 1 494

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

Hamina Kotka

Reaaliarvojen neliöhinnat

KpA

JHA

TeknA

€/v €/m2/kk %Kunta m2 Poisto Reaalikul. Poisto Reaalik.* Po vs Rk

Hamina 22 625 695 648 837 329 2,56 3,08 20 %Kotka 35 776 1 205 413 1 344 344 2,81 3,13 12 %Yhteensä 58 401 1 901 061 2 181 673 2,71 3,11 15 %*Haminan ja Kotkan reaalikulumisessa on käytetty neliöhintaa, kun kirjanpitoarvojen ja reaaliarvojen pinta-alamäärät poikkesivat toisistaan

3. SISÄISTEN VUOKRIEN MÄÄRITYS

A) SISÄLTÖ (s. 13)

B.1) PÄÄOMAVUOKRA (S. 14 - 16)

B.2) PÄÄOMAVUOKRA (S. 14 - 16)

Pääomavuokra €/m2/kkKunta m2 Korko Kv/Po Mvkr Yht.

Pyhtää 3 382 - 2,80 - 2,80 Miehikkälä 5 870 - - - - Virolahti 7 552 - - - - Carea 62 897 - 4,88 - 4,88 Kouvola 66 619 3,50 2,86 0,30 6,67 Hamina 22 625 - 2,83 - 2,83 Kotka 35 776 4,38 1,79 - 6,17 Yht/keskim.* 191 298 3,81 3,57 0,30 5,88 *pinta-alapohjassa on käytetty ainoastaan asianomaiseen vuokraosaan kohdistunutta pinta-alaa

- 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 6,00 7,00

SOTE-rakennusten povkr €/m2/kk

Mvkr

Kv/Po

Korko

C) YLLÄPITOVUOKRA (S. 17 - 19)

Ylläpitovuokra €/m2/kkKunta m2 Ypvkr €/v €/m2/kk

Pyhtää 3 382 102 150 2,52 Miehikkälä 5 870 230 958 3,28 Virolahti 7 552 352 353 3,89 Carea 62 897 6 752 840 8,95 Kouvola 66 619 3 595 886 4,50 Hamina 22 625 1 649 987 6,08 Kotka 35 776 1 679 244 3,91 Yht/keskim. 204 720 14 363 417 5,85

0,001,002,003,004,005,006,007,008,009,00

10,00

Pyhtää Miehikkälä Virolahti Carea Kouvola Hamina Kotka

SOTE-rakennusten ypvkr €/m2/kk

D) BRUTTOVUOKRA (S. 20 - 21)Sisäinen vuokra: SOTE-Rakennukset

Povkr Ypvkr. Brvkr. Povkr Ypvkr. Brvkr. Povkr Ypvkr. YhtKunta m2 € € € €/m2/kk €/m2/kk €/m2/kk % % %

Pyhtää 3 382 113 558 102 150 215 708 2,80 2,52 5,32 53 % 47 % 100 %Miehikkälä 5 870 0 230 958 230 958 0,00 3,28 3,28 0 % 100 % 100 %Virolahti 7 552 0 352 353 352 353 0,00 3,89 3,89 0 % 100 % 100 %Carea 62 897 3 685 531 6 752 840 10 438 371 4,88 8,95 13,83 35 % 65 % 100 %Kouvola 66 619 5 329 068 3 595 886 8 924 954 6,67 4,50 11,16 60 % 40 % 100 %Hamina 22 625 768 329 1 649 987 2 418 316 2,83 6,08 8,91 32 % 68 % 100 %Kotka 35 776 2 649 972 1 679 244 4 329 216 6,17 3,91 10,08 61 % 39 % 100 %Yhtt/keskim. 204 720 12 546 458 14 363 417 26 909 875 5,11 5,85 10,95 47 % 53 % 100 %

0,00

2,00

4,00

6,00

8,00

10,00

12,00

14,00

SOTE-rakennusten brvkr €/m2/kk

Ypvkr.

Povkr

4. TOTEUTUNEET YLLÄPITOKUSTANNUKSET

A) YLLÄPIDON VUOSIHINNAT V. 2015

Ylläpitokustannukset, €/vKunta m2 Palkat Hallinto Kp Kh Käyt.kust. Muut kulut Yht.Pyhtää 3 382 2 375 7 713 426 723 291 088 38 101 10 246 776 247Miehikkälä 5 257 0 13 174 35 116 160 663 112 468 40 096 361 516Virolahti 7 582 111 265 31 997 42 494 84 166 199 488 7 973 477 383Carea 98 334 0 144 023 874 204 1 019 708 2 876 209 4 479 266 9 393 410Kouvola* 91 578 0 0 0 0 0 6 842 205 6 842 205Hamina 21 823 0 40 984 596 165 83 355 676 780 78 234 1 475 518Kotka 35 043 397 445 40 618 422 534 288 543 1 061 456 113 303 2 323 899Yht 262 999 511 085 278 509 2 397 236 1 927 522 4 964 502 11 571 322 21 650 177*Kouvolan vuoden 2015 ylläpitokulut ovat kokonaistasolla "Muut kulut" kuluryhmässä

B) YLLÄPIDON NELIÖHINNAT V. 2015Ylläpitokustannukset, €/m2/kkKunta m2 Palkat Hallinto Kp Kh Käyt.kust. Muut kulut Yht.Pyhtää 3 382 0,06 0,19 10,51 7,17 0,94 0,25 19,13Miehikkälä 5 257 0,00 0,21 0,56 2,55 1,78 0,64 5,73Virolahti 7 582 1,22 0,35 0,47 0,93 2,19 0,09 5,25Carea 98 334 0,00 0,12 0,74 0,86 2,44 3,80 7,96Kouvola 91 578 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 6,23 6,23Hamina 21 823 0,00 0,16 2,28 0,32 2,58 0,30 5,63Kotka 35 043 0,95 0,10 1,00 0,69 2,52 0,27 5,53Keskim.* 262 999 0,93 0,14 1,17 0,94 2,41 3,67 6,86*Keskimääräiset kuluryhmäkohtaiset neliöhinnat on lasettu niistä organisaatioista, joille kustannuksia oli kirjattu

0,002,004,006,008,00

10,0012,0014,0016,0018,0020,00

Pyhtää Miehikkälä Virolahti Carea Kouvola Hamina Kotka

SOTE-rakennusten Ypkust. €/m2/kk

Muut kulut

Käyt.kust.

Kh

Kp

Hallinto

Palkat

5. PALOASEMAT

A) PALOASEMARAKENNUSTEN TIEDOT

Kunta Kpl m2 m2 keskimäär.Pyhtää -Miehikkälä 1 264 264Virolahti 1 423 423Kouvola 16 9 596 600Hamina 5 2 886 577Kotka 1 5 612 5 612Yhteensä 24 18 781 783

Kunta m2 Yp.kust. Poistot Kp-arvo Bruttovuokra Brvkr €/m2/kkPyhtää 0 - - - - -Miehikkälä 264 - - - - -Virolahti 423 - - - - -Kouvola 9 596 - - 239 670 666 676 5,79Hamina 2 886 162 597 81 696 1 139 306 280 841 8,11Kotka 5 612 470 140 320 366 4 769 554 - -Yhteensä 18 781 632 737 402 062 6 148 530 947 517 6,33

kysymyksiä tai muuta ?

ottakaa yhteyttä

Harri IsoniemiGSM. 0400-520 199fax. (02) 246 2722Puh. (02) 487 4802

Kymenlaakson maakuntauudistusseminaari

31.8.2016 Kotkan Höyrypanimo

Tietohallinto‐ ja ICT työryhmä

Työryhmän kokoonpano• Ahola Matti, Carea, II varapj.

• Kariniemi Jani, Medi‐IT

• Leinonen Vesa, Kymenlaakson pelastuslaitos

• Lyytikäinen Mika, Kaakkois‐Suomen Tieto

• Mänttäri Pietu, Kotkan kaupunki

• Mäntynen Sirpa, Kouvolan kaupunki, pj.

• Nousiainen Tarja, ICT Kymi, varapj.

• Paatsola Pauli, ELY‐keskus

• Pöllänen Pasi, henkilöstön edustaja

• Ristola Jouni, Haminan kaupunki

• Rupponen Matti, Pyhtään kunta

• Salmenhaara Birgit, henkilöstön edustaja

• Tervo Sami, Kymenlaakson liitto

Työryhmälle osoitetut tehtävät: • Valmistelee Kymenlaakson maakunta‐ ja soteuudistusta tietohallinnon ja ICT‐palveluiden osalta:

• Laatii vastuualueensa nykytilan kuvauksen jatkotyöskentelyn pohjaksi • Seuraa valtakunnallista valmistelua, josta erityisesti uudistuvia säädöksiä ja palvelukeskus‐mallin toteutusta:

valtakunnallinen ICT – palvelukeskus • Arvioi uudistuksen tietohallintoa ja ICT‐ palveluita koskevia vaikutuksia nykyisiin kuntiin ja uusiin maakuntatoimijoihin

sekä turvaa palveluiden tarkoituksenmukaisen järjestämisen jo nivelvaiheessa syksystä 2016 alkaen (esim. palvelutuotantosopimukset)

• Laatii suunnitelman muutoksen toteuttamisesta ja tekee esityksiä tarvittavista toimenpiteistä johtoryhmän käsiteltäväksi.

• Organisoi valmistelutyönsä • Täydentää tarpeen mukaan ryhmän kokoonpanoa asiantuntijoilla – perustaa alatyöryhmiä.• Järjestää henkilöstöedustuksen tarkoituksenmukaisella tavalla. • Huomioi ministeriöiden ja Kuntaliiton järjestämän muutostuen omassa työskentelyssään.

• Pitää aktiivisesti yhteyttä sote‐ ja maakuntapalveluiden projektiryhmiin sekä tukee heidän valmistelua ICT –asiantuntijuutta vaativissa kysymyksissä

• Toimii osallistujiensa kautta projektin asiantuntijalinkkinä kuntiin, kuntayhtymiin ja muihin toimijoihin• Yhteys toimivaltaisiin suunnitelu‐, päätöksenteko‐ ja seurantaprosesseihin

• Varmistaa toiminnassaan hyvän tiedonkulun projektin viestintäsuunnitelman mukaisesti

Ehdotus työryhmän työtä ohjaaviksi periaatteiksi

•Tavoitteellisuus•Ratkaisuhakuisuus•Asiakaslähtöisyys•Avoimuus•Luottamus

Asemointi tietohallinnon ja ict‐toimintaympäristöönKansallinen valmistelu

31.8.2016 Tarja Myllärinen 7

Digitalisoidaan julkiset palvelut = hallituksen strateginen tavoite

Tietohallinnon ja ICT:n rooli• SoteICT‐linjauksia koskevassa taustamuistiossa 18.1.2016 tietohallinnon on katsottu ”tarkoitettavan ensisijaisesti organisaation johtamistoimintoa, jonka tehtävänä on kehittää ja ylläpitää organisaation tietojenkäsittelyä, tietovarantojen ja tietojärjestelmien yhteentoimivuutta, järjestää organisaation käyttämät ICT‐palvelut, varmistaa tietojenkäsittely‐toimintojen turvallisuus ja taloudellisuus sekä vastata niistä (julkishallinnossa ns. virkavastuu).” Määritelmä kattaa sekä tietohallinnon perinteiset osa‐alueet (mm. toimintaa tukevat tietojärjestelmät, perustietotekniikka, tietoliikenne) että organisaation toiminnassaan tarvitseman tiedonhallinnan.

• Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain (634/2011) 3.1 §:n 1 kohdassa tieto‐hallinto määritellään tukitoiminnoksi, jolla turvataan julkisten hallintotehtävien hoitaminen tieto‐ja viestintäteknisiä menetelmiä ja keinoja hyväksikäyttäen. Lain esitöissä julkisen hallinnon tietohallintoon on katsottu kuuluvaksi ainakin tietohallinnon johtaminen, ohjaaminen, koordinointi ja tietohallintotoiminnan suunnittelu, tietojärjestelmien kehittäminen ja ylläpito, sekä tietojärjestelmien yhteentoimivuuden edellyttämien arkkitehtuurien ja menetelmien kehittäminen, tietohallinnon infrastruktuurin kehittäminen ja ylläpito, tietohallinnon palvelutuotanto, tietoturvallisuus ja varautuminen sekä tietotekniikan ja tietotekniikkapalvelujen hankinnat ja ‐sopimukset.

Tietohallinnon ohjaus

Maakuntalakiluonnos 16 luku (maakuntien palvelukeskukset)

Järjestämislakiluonnoksessa: asiakas‐ ja potilasrekisterinpitäjä on maakunta

ICT‐palveluiden vastuunjako

Valtiollisten toimijoiden maakunnilletuottamat palvelut

Maakuntien kansallisesti yhteiset ICT‐palvelut

Maakuntien ICT‐palvelut Maakuntien ICT‐palvelut

• mm. Kela, VRK, Valtori, Suomen Erillisverkot oy• Itsehallintoalueille tuotettavat palvelut tarkennetaan jatkovalmistelussa • Valtion toimijoiden välinen vastuunjako arvioitava• Ei laajoja tuotantovastuiden siirtoja lyhyellä aikataululla – yksittäisiä tehtäviä voidaan perustelluista

syistä siirtää

• Yhteisten tehtävien yleiset kriteerit määritellään laintasoisesti• Kansallisesti hoidettavat palvelut *järjestämispäätöksessä ja tietohallinnon viisivuotissuunnitelmassa”• Kansallinen ICT-palvelukeskus ja yhteishankintayksikkö pääasiallisena organisointitapana• Lähtötilanteessa keskitetysti hoidettavat palvelut ja hankinnat linjataan keväällä 2016

*muiden kuin sote-ICT-palveluiden osalta tarkennettava

• Itsehallintoalueiden vastuulla huomioiden kansallisen ohjauksen ja lainsäädännön reunaehdot• Organisointi: itsehallintoaluekohtaisesti, yhteistyössä toisten itsehallintoalueiden tai alueen

kuntien kanssa• Toteutus: omana toimintana, hankinnat IT‐markkinoilta tai sidosyksikkötoimijoilta

selvitystyön ensisijainen kohdeKymenlaakson

KS‐Tieto OYICT‐Kymin

Tavoitteet ‐ palveluportfolio

Maakunta‐Kunta

Valtio Maakunta Kunta

THL:n sosiaali‐ ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksen vaikutusten ennakkoarviointiraportissa todetaan, että järjestäjien määrä vähenee, mutta tarve yhteistyölle jää.

Samaisessa raportissa todetaan myös , että kunnat tulevat riippuvaisiksi maakuntien tiedonkeruusta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Lakiluonnoksen mukaan kunnilla ei ole uudistuksen jälkeen pääsyä palvelujen tuotantotietoihin. Maakuntien tehtävänä on auttaa kuntia, mutta maakuntien tiedonhallintakyvykkyys voi vaihdella ja erot heijastuvat suoraan kuntien mahdollisuuksiin hyödyntää tietoa päätöksenteossa.

Vaiheistus

Vaiheistus • Maakunta‐ ja soteuudistuksen vaiheistus

Esivalmistelu• Esivalmisteluvaihe kestää sote‐järjestämislain ja maakuntalain voimaantuloon 1.7.2017 saakka

• Tässä vaiheessa tehdään yksityiskohtaiset esiselvitykset maakunnan toiminnan käynnistämisestä ja tukipalvelujen, kuten ICT‐ ja tietohallintopalvelujen, siirtämisestä ja jakamisesta. Työ tehdään yhdessä kuntien ja kuntayhtymien kanssa.

Maakunnan toimintaa valmisteleva väliaikaishallinto• Väliaikainen valmistelutoimielin aloittaisi toimintansa sote‐järjestämislain ja maakuntalain nojalla 1.7.2017. Väliaikainen valmistelutoimielin valmistelisi uuden maakuntavaltuuston vaaleja ja järjestäytymistä sekä jatkaisi maakunnan käytännön työn suunnittelua. Väliaikaisen valmistelutoimielimen tehtävistä ja toimivallasta säädettäisiin voimaanpanolaissa.

Maakunnan käynnistymisvaihe • Ensimmäiset maakuntavaltuuston vaalit pidetään hallituksen linjauksen mukaisesti tammikuussa 2018 presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen yhteydessä. Maakuntavaltuuston toimikausi alkaa 1.3.2018. Valtuusto valitsee maakuntahallituksen, joka ryhtyy muun muassa valmistelemaan maakuntajohtajan ja sote‐järjestämisjohtajan ja muiden keskeisten viranhaltijoiden valintaa. Maakuntahallitus valmistelee vuoden 2019 talousarvion ja maakuntastrategian. Näistä päättää maakuntavaltuusto.

Maakunnan varsinainen toimintakausi • Neljännessä vaiheessa maakunnan toiminta käynnistyy. Hallituksen linjauksissa 5.4.2016 sovitut tehtävät siirtyvät uusille maakunnille 1.1.2019 lukien.

Kirjeet valmistelun käynnistämiseksi

*laajuus tarkennetaan työsuunnitelmassa

– Esiselvitysvaiheen tavoitteet: tässä vaiheessa tehdään yksityiskohtaiset esiselvitykset maakunnan toiminnan käynnistämisestä ja tukipalvelujen, kuten ICT‐ ja tietohallintopalvelujen, siirtämisestä ja jakamisesta. Työ tehdään yhdessä kuntien ja kuntayhtymien kanssa.*

– Kymenlaakson projektin asettamat tavoitteet *

Väliaikaisen valmistelutoimielimen tehtävät 1.7.2017 – 28.2.2018

1. Maakunnalle siirtyvän henkilöstön selvittäminen sekä siirtosuunnitelman ja –sopimuksen tekeminen

2. Maakunnalle siirtyvän kiinteän ja irtaimen omaisuuden selvittäminen

3. Maakunnalle siirtyvien sopimusten selvittäminen

4. Maakunnan tehtävien hoitamista tukevien ICT‐järjestelmien ja ratkaisujen selvittäminen

5. Ehdotuksen laatiminen maakunnan hallintosäännöksi, johtamisjärjestelmäksi sekä tuotanto‐ ja yhteistyörakenteeksi

6. Vuoden 2018 talousarviosta päättäminen

7. Ensimmäisten maakuntavaalien järjestämiseen osallistuminen – maakuntavaalilautakunnan asettaminen

8. Muut maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämiseen liittyvät tehtävät.

Valmistelun rahoitus: kiinteä määräraha ja tapauskohtainen valtionavustus

31.8.2016 Tarja Myllärinen 21

Työsuunnitelman sisältö

1. Lähtötilanne

2. Tavoitteet

3. Tuotokset

4. Tehtävät , resursointi ja aikataulu

5. Rajaukset ja liitynnät

6. Organisointi ja vuorovaikutussuunnitelma

7. Viestintä

8. Riskit

Selvitystyön kohteita• Mitkä ovat tulevaisuuden maakunnan toiminnallisissa prosesseissa tarvittavat ICT ‐palvelut?

• Kymenlaakson maakunnan viitearkkitehtuuri.

• Ketkä ovat Kymenlaakson maakunnan toiminnallisissa palveluissa ICT‐ palveluiden asiakkaita?• Mitä palveluja asiakkaat tarvitsevat?• Mitä maakunnallisesti keskitetysti tuotettavia ICT‐palveluja tulee tarjota?

• Miten ICT palveluiden kehittäminen, ohjaus ja tuotantoprosessi sovitetaan yhteen toiminnallisten prosessien ja niiden kehittämisen ja ohjauksen kanssa? Millainen on strategisen tietohallintojohtamisen malli ja ohjausprosessit. Strategisen tietohallinnon kyvykkyydet .

• Mikä on ICT –palveluiden vaikuttavuus (mittarit) ja sille asetetut tavoitteet

• Mikä on ICT ‐palveluntuottajan asiakkuuksien hallintamalli?

• Miten yhteisistä palveluista päätetään ?

• Miten ICT‐palvelukeskusta ohjataan sen omistajien toimesta? Ketkä ovat omistajina?

• Miten ICT‐palveluiden tuotanto ja investoinnit rahoitetaan, onko ICT‐palveluille säästötavoitetta ?

• Mikä on ICT‐palveluiden tuotantomalli?

• Mitä näkökulmia on huomioitava mahdollisissa nykyisten palvelujen siirroissa?

23

Suunniteltuja tuotoksia • Työsuunnitelma valmis elokuun lopussa 2016

• Viestintäsuunnitelma• Vuorovaikutussuunnitelma (kuulemiset, tapahtumat)• Työryhmän organisointi, alatyöryhmät

• Väliraportti marraskuussa 2016• Alustava esitys maakunnan strategisesta tietohallinnosta, alustavat esitykset strategisisista tietohallintopalveluista ja tarvittavista kyvykkyyksistä • Alustava esitys maakunnan ICT palvelutuotannosta (huomioiden jatkuvuuden turvaaminen – pitkän aikavälin tavoitteet)• Alustavat esitykset ICT –palvelutuottajan/tuottajien omistuspohjista ja asiakkaista, tehtävistä, palveluista• Alustavat esitykset uudistuksen vaikutuksista nykyisiin kuntiin ja uusiin maakuntatoimijoihin tietohallinnon ja ICT‐ palveluiden näkökulmasta• Alustava esitys tietohallinto‐ja ict‐palveluiden tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä nivelvaiheessa (syksy 2016 – tämä siirtynee johtuen säädösten

viivästyneestä lausunnolle tulosta) • Alustava ICT – palvelutuotantosuunnitelma huomioiden kansallisesti yhteisesti tuotettavat palvelut. • Alustava ICT‐palvelusalkku• Alustava projektisalkku• Alustava kehityssalkku (tiekartat)

• Esisuunnitelma toukokuussa 2017 sisältäen • Väliraporttiin sisältyvät asiat • Strategisen tietohallinnon perustamisen aikataulu ja tehtävät, alustavat ohjausprosessit, tarvittavat kyvykkyydet, • Tarkentunut ICT‐ palvelutuotanto – suunnitelma • Alustava suunnitelman ICT – palvelutuotannon asiakkuuksien hallintavaihtoehdoista• Alustavan suunnitelman tuotantomallista ja toimittajaverkoston hallintavaihtoehdoista (palveluntuottajan näkökulma) • Alustavan kuvauksen ICT‐palvelujen vaikuttavuuden arviointivaihtoehdoista (mittareista)

• Seuraavan vaiheen vaihesuunnitelma kesäkuussa 2017

24

Organisointi

Kymenlaakson tietohallinto‐ ja ICT työryhmä

Tietohallinto Digitalisaatio

Tehtävä

Tarvittavat alatyöryhmät

ICT‐ palvelutuotanto

Tehtävä

Tarvittavat alatyöryhmät

Puheenjohtaja(t)Puheenjohtajisto

(koko valmisteluorganisaatio)

Kuultavat asiantuntijat

Nykyisten palvelun‐järjestäjä‐

organisaatioidenedustajat;

painopisteenä SOTEKuntayhteistyö

Nykyisten inhouse‐palveluntuottajien ja kansallisten palveluiden tuottaja‐

organisaatioiden edustajat

Pelastus‐laitokset, SM:n pelastustoimen

kehittämishanke

Kansalliset hankkeet, kansallisten tahojen edustajat, markkinat, maakunta(maakunnat) Projektin

resurssointi

Kesä-elokuu Syyskuu Loka-marraskuu

VKO VKO VKO VKO VKO VKO VKO VKO VKO VKO VKO VKO VKO

KUNTIEN KYTKENTÄVERKKO

PERUSTIETOTEKNIIKKA

26

4. Resurssointi ja aikatauluAikataulukaavio ja tärkeimmät ajankohdat, tarkentuu

Tavoite 1

Projekti‐ ja kehityssalkun (sisältäen digitalisaation) kokoaminen

Sidosryhmötapaamiset9.9.; 7.10.

Nykytilakartoitukset

Työsuunnitelman hallinta

Järjestelmä‐ ja teknologiasalkku

Maakunnan vitearkkitehtuurityön käynnistäminen(ohjausrakenne, hallintamalli)

3.3.1.1. 2.2.

Sopimukset ja lisenssit

Työryhmät ja tehtävät

44

xxTiha‐ ja ict‐ryhmän kokous

Nykytilakartoitukset

Väliraportti

xx xx xx xx xx xx xxxx

kymenlaakson maakuntauudistus · 2016. 9. 2. · 31.8.2016 henkilöstötyöryhmä / päivi karhu....

Documents