kokkolan edustan yhteistarkkailun tulokset 2017...boliden kokkola oy – luparajat mereen...
TRANSCRIPT
Kokkolan edustan yhteistarkkailun tulokset
2017
Marjut Mykrä
Pietarsaari 2018
Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry – Österbottens vatten och miljö rf
PL/PB 87 68601 PIETARSAARI – JAKOBSTAD
0400 92 4848; www.vesiensuojelu.fi/pohjanmaa
SISÄLLYS
1. TARKKAILUN PERUSTE ..................................................................................................................... 2
2. TARKKAILUN SUORITUS ................................................................................................................... 4
3. TAUSTATIEDOT ................................................................................................................................ 5
4. KUORMITUS..................................................................................................................................... 6
4.1 Jätevesikuormitus .................................................................................................................... 6 4.2 Muu kuormitus ...................................................................................................................... 10
5. TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU................................................................................................ 11
5.1 Yleistä ..................................................................................................................................... 11 5.2 Veden laatu vuonna 2017 ...................................................................................................... 11
5.2.1. Talvi .................................................................................................................................. 11 5.2.2. Avovesiaika ...................................................................................................................... 12 5.2.3. Meriveden metallipitoisuudet vuonna 2017 ................................................................... 17
5.3 Vedenlaadun vertailu jakson 2009 – 2013 tuloksiin .............................................................. 21 5.4 Kokkolan sataman metallimääritykset vuonna 2017 ............................................................. 22
6. KOKKOLAN EDUSTAN EKOLOGINEN LUOKITUS ............................................................................ 27
7. POHJAELÄIMET VUONNA 2017 (ISO-TUISKU 2018) ...................................................................... 29
7.1 Aineisto ja menetelmät .......................................................................................................... 30 7.2 Tulokset .................................................................................................................................. 30
7.2.1. Tarkkailualueen lajisto ..................................................................................................... 30 7.2.2. Vuosittaisen seurannan havaintopaikat .......................................................................... 31 7.2.3. Laajennetun seurannan havaintopaikat .......................................................................... 33 7.2.4. Ekologinen luokittelu pohjaeläinindeksien perusteella................................................... 35
8. TIIVISTELMÄ .................................................................................................................................. 37
VIITTEET ................................................................................................................................................. 38
LIITTEET ................................................................................................................................................. 40
2
KOKKOLAN EDUSTAN YHTEISTARKKAILUN TULOKSET 2017
1. TARKKAILUN PERUSTE
Kokkolan edustan merialuetta kuormittavat Kokkolan kaupungin asumisjätevedet (Kokkolan Vesi), KIP pohjoisella alueella Boliden Kokkola Oy:n (sinkkitehdas + rikkihappotehtaan jätevedet), Freeport Cobalt Oy:n ja Kokkolan Energia Oy:n sekä KIP eteläisellä alueella Boliden Kokkola Oy:n (rikkihappotehtaan jäähdytysvedet), CABB Oy:n, Yara Suomi Oy:n, Yara Phosphates Oy:n, TETRA Chemicals Europe Oy:n ja Oy Woikoski Ab:n (liittynyt yhteistarkkailuun 1.7.2016) jäte-/jäähdytysvedet sekä Kokkolan Satama Oy:n hulevedet (taulukot 1 ja 3). Kaupungin puhdistetut asumisjätevedet johdetaan Hopeakivenlahteen ja KIP pohjoisen ja KIP eteläisen puhdistetut teollisuusjätevedet Ykspihlajanlahteen. Purkupaikat on merkitty karttaan (kuva 1).
Vesistön tarkkailuvelvoitteet ilmenevät taulukosta 1. Tarkkailua toteutetaan yhteistarkkailuna. Jaksolla 2016–2021 tarkkailussa noudatetaan 21.1.2016 päivättyä ohjelmaa (Mykrä & Aaltonen 2016), jonka Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on hyväksynyt päätöksellään 25.2.2016 (Dnro EPOELY/1044/07.00/2010) ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (kalatalouspal-velut) päätöksellään 30.11.2016 (Dnro VARELY/5779/5723/2015). Vuosien 2004–2013 yhteistarkkailutu-loksista on vuonna 2015 valmistunut laaja yhteenvetoraportti (Mykrä & Aaltonen 2015), jossa tarkastel-laan myös aiempien vuosien vedenlaatuaineistoja. Tässä raportissa esitetään vuoden 2017 tarkkailun tulokset.
Kuva 1. Kokkolan edustan merialue, kuormittajat ja näytteenottopisteet. Kokkolan suurteollisuusalue ja Hopeakivenlahti: 1. Kokkolan vesi, jätevedenpuhdistamo, 2. KIP pohjoinen ja 3. KIP eteläinen. Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokan-nan 02/2016 ja Liikenneviraston merikarttatietokannan 06/2012 aineistoa.
3
Taulukko 1. Kokkolan edustan merialueen yhteistarkkailuun osallistuvien toiminnanharjoittajien lupapäätökset ja niissä määrätyt luparajat vuonna 2017. (taulukko jatkuu seuraavalle sivulle)
Luvanhaltijat Päätös (antopäivä) Lupamääräykset ja -rajat
Kokkolan Vesi LSY 47/2005/1 (14.12.2005) BOD7 (ATU) 10 mg/l 95 %
VHO 07/0566/2 (8.11.2007) CODCr 75 mg/l 85 %
KHO 3590/1/07 (23.9.2008) Fosfori 0,3 mg/l 95 % ESAVI 146/2011/1 (29.11.2011) Typpi - (tavoite > 70 %)
Tarkkailumääräykset: Vesistö- ja kalataloustarkkailu. Päästötarkkailuun on sisällytettävä tarpeellisin osin ympäristönsuojeluasetuksen liitteen 1 (VnA 889/ 2006) ja VnA 1022/ 2006 mukaisten aineiden seuranta.
Kokkolan Satama Oy Tulee osallistua merialueen yhteistarkkailuun (vesistö- ja kalatalous).
Kantasataman toiminnot LSSAVI/149/04.08/2012 (20.10.2015)
Hopeakiven sataman toiminnot LSSAVI/87/04.08/2013 (20.10.2015) Tulee osallistua merialueen yhteistarkkailuun (vesistö- ja kalatalous).
Syväsataman toiminnot LSSAVI/150/04.08/2012 (20.10.2015)
Tulee osallistua merialueen yhteistarkkailuun (vesistö- ja kalatalous).
Syväsataman läjitysallas LSSAVI/79/04.08/2014 (16.12.2015)
Mereen johdettavan suotoveden vaikutuksia tulee tarkkailla. Tulee osallistua Kokkolan merialueen yhteis-tarkkailuun.
KIP eteläinen alue
– Selkeytys- ja jäähdytysvesiallas Boliden Kokkola Oy:n (rikkihappotehdas),
TETRA Chemicals Europe Oy:n, Yara Suomi Oy:n ja Yara Phosphates Oy:n yhteinen tarkkailuvelvoite mereen johdettavalle jätevedelle.
määrä, kiintoaine, kok-P, kok-N, pH ja lämpötila (ei yleisiä luparajoja)
Boliden Kokkola Oy:n rikkihappotehdas (jäähdytys- ja hulevedet)
LSSAVI 42/2011/1(19.5.2011) VHO nro. 12/0329/1 LSSAVI 258/2014/1 (9.12.2014)
Tarkkailtava mereen johdettavan veden Cd-, As- ja Hg-pitoisuutta neljä kertaa vuoden sisällä uuden jäteve-sijärjestelyn käyttöönotosta, valvontaviranomainen päättää tämän jälkeen jatkosta. Tulee osallistua Kokkolan merialueen yhteistarkkailuun (vesistö), tarkkailtava lisäksi jätevesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen.
TETRA Chemicals Europe Oy LSSAVI 41/2011/1 (19.5.2011) VHO 01832/11/5104
Ei luparajoja; Tulee osallistua Kokkolan merialueen yhteistarkkailuun (vesistö), tarkkailtava lisäksi jätevesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen.
Yara Suomi Oy LSSAVI 40/2011/1 (19.5.2011) VHO 01831/11/5104
Ei luparajoja; Tulee osallistua Kokkolan merialueen yhteistarkkailuun (vesistö), tarkkailtava lisäksi jätevesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen.
Yara Phosphates Oy LSSAVI 39/2011/1 (19.5.2011) VHO 01830/11/5104
Ei luparajoja; Tulee osallistua Kokkolan merialueen yhteistarkkailuun (vesistö), tarkkailtava lisäksi jätevesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen.
CABB Oy Biol. help. haj. liuottim. 100 t/a 12 t/kk
– Luparajat selkeytys- ja jäähdytysve-
sialtaaseen LSU 2004 – Y - 1228 (4.7.2008) TOC (muut) <2 t/a
Tarkkailtava mereen johdettavan veden määrää, lämpötilaa ja TOC-pitoisuutta (ei luparajoja) sekä jätevesien pitkäaikaistoksisia vaikutuksia merialueella. Tulee osallistua Kokkolan merialueen yhteistarkkailuun, tarkkailtava lisäksi jätevesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen. Oy Woikoski Ab
LSSAVI/4013/2015 (10.5.2016) Jätevesimäärä selkeytys- ja jäähdytysvesialtaaseen:
≤ 3 m3/vk;
Tarkkailtava yhteisesti muiden altaaseen jätevesiä johtavien laitosten kanssa mereen johdettavan jäteve-den määrää ja pH:ta. Tulee osallistua omalla osuudellaan Kokkolan edustan merialueen yhteistarkkailuun.
Jatkuu seuraavalle sivulle…
4
…Jatkuu edelliseltä sivulta
Luvanhaltijat Päätös (antopäivä) Lupamääräykset ja -rajat
KIP pohjoinen alue/ yhteinen purkuputki
Boliden Kokkola Oy
– Luparajat mereen
(käsittäen sinkki- ja rikkihappotehtaan sekä Freeport Cobalt Oy:n jätevedet ja Kokkolan Energia Oy:n jäähdytysvedet)
LSY 67/2001/3
VHO 04/0157/1
LSY-2003-Y-410 (14.5.2008)
VHO 11/0277/1/11.10.2011
KHO 3357/1/11/11.10.2012
257/2014/1 (9.12.2014)
Typpi 550 t/a 82,5 t/kk
Sinkki 2 t/a 300 kg/kk Kupari (tavoitearvo) 250 kg/a 37,5 kg/kk
Arseeni 250 kg/a 37,5 kg/kk
Koboltti 3 t/a 450 kg/kk Nikkeli 3 t/a 450 kg/kk
Kadmium 70 kg/a 10,5 kg/kk Elohopea 8 kg/a 1,2 kg/kk
Elohopea (liukoinen) 5 μg/l Kadmium (liukoinen) 10 μg/l
Tarkkailtava saostusaltaista mereen johdettavan jäte-veden toksisuutta ja selvitettävä mahdollisuudet tark-kailla mereen johdettavan jäteveden pitkäaikaistoksi-suutta. Osallistuttava vesistön tilaa koskeviin yhteis-tarkkailuihin, tarkkailtava lisäksi jätevesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen.
Freeport Cobalt Oy
– Luparajat sekoitusaltaaseen: LSY-2007-Y-60/23.12.2009
VHO 11/0275/1/11.10.2011
KHO 3369/1/11/11.10.2012
Co + Ni 6 t/a 900 kg/kk Cu 1500 kg/a 225 kg/kk
Cu (tavoitearvo) 500 kg/a 75 kg/kk Cd 40 kg/a 6 kg/a
Cd (tavoitearvo) 20 kg/a 3 kg/kk As 50 kg/a 7,5 kg/kk
As (tavoitearvo) 40 kg/a 6 kg/kk Zn 0,5 kg/a 75 kg/kk
Hg 3 kg/a 0,5 kg/kk Kok-N 350 t/a 52,5 t/kk
Kokkolan Energia Oy
(jäähdytysvedet)
LSSAVI/3627/2014 (8.10.2015) Tulee osallistua merialueen yhteistarkkailuun (vesistö- ja kalatalous). Osallistuttava Kokkolan edustan merialueen tilaa koskevaan yhteistarkkailuun.
LSY 32/2008/2
2. TARKKAILUN SUORITUS
Tarkkailua on koordinoinut ja raportoinut vuodesta 1986 lähtien Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Yh-teistyökumppanina oli vuoteen 2008 asti Vaasan kaupungin ympäristölaboratorio. Tarkkailujaksoilla 2009–2015 sekä 2016–2021 yhteistyökumppanina näytteenoton ja analysoinnin osalta on Kokemäenjo-en vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) Tampereelta. Vuodesta 2016 alkaen KVVY on toteuttanut näytteenoton yhteistyössä BotniaLab Oy:n kanssa. Vuoden 2018 alusta lähtien BotniaLab on ollut osa KVVY Tutkimuspalvelu Oy:tä.
Vuosittaisen pohjaeläinselvityksen on tehnyt vuosina 2009–2015 Curt Nyman. Vuonna 2016 alkaneella tarkkailujaksolla pohjaeläinselvityksistä vastaa KVVY. Pohjaeläinselvitysten tuloksista on laadittu vuosien 2004–2014 yhteenveto (Nyman 2015).
Vuonna 2017 tehtiin makroleväselvitys, jonka raportointi on vielä kesken. Tulokset esitetään vuoden 2018 yhteenvedossa. Edellinen makroleväselvitys on raportoitu vuoden 2012 vuosiyhteenvedossa. Vuonna 2012 tutkittiin myös makroleväpeittävyyden ja vedenlaadun välistä riippuvuutta (Styrman 2013, Ratia & Kalliollinna 2013).
Kokkolan edustan sedimenttien metallipitoisuuksia sekä metallien biosaatavia osuuksia (SEM-AVS-uutto) on selvitetty viimeksi vuonna 2015 (Mykrä 2017). Seuraavan kerran sedimentin metallipitoisuuksia kar-toitetaan vuonna 2020. Vuonna 2011 tutkittu sedimenttien ekotoksisuus (Järvistö ym. 2013) on referoitu vuoden 2012 raportissa. Vuonna 2015 tehty Chironomus-toukkien epämuodostumien kartoitus (tarkkai-lupiste H) on raportoitu erikseen (Anttila-Huhtinen 2015).
Edeltävän tarkkailujakson (2009–2016) kalataloustarkkailuun sisältyneet vuoden 2015 koekalastusten ja kalataloustiedustelun tulokset (Kivinen & Holsti 2016) on referoitu vuoden 2016 yhteenvedossa. Seuraa-
5
vat koekalastukset ja siian poikasnuottaukset tehdään vuonna 2020. Kalastustiedustelu koskien vuotta 2020 toteutetaan vuonna 2021.
3. TAUSTATIEDOT
Kokkolan edustan merialueen näytteenottoajankodat ja tehdyt analyysit on esitetty liitteessä 1 ja näyt-teenottopisteet liitteessä 2 ja kuvassa 1. Tarkkailussa on mukana 13 meripistettä ja Kaupunginsalmen eli Suntin havaintopiste. Jakson 2005–2008 ohjelmasta poistettu Perhonjoen vaikutusalueella sijaitseva piste X otettiin takaisin ohjelmaan vuonna 2014. Havaintopaikkojen B (Repskär) ja Perhonjoki (Kauko) tulokset on saatu käyttöön Suomen ympäristökeskuksen Hertta-tietojärjestelmästä (2018a ja 2018b).
Kokkolan Korplaxin sadeasema on lopettanut toimintansa vuoden 2014 lopulla. Vuoden 2015 alusta alkaen Korplaxin tilalla on aloittanut havaintoasema Kokkolan Hollihaka. Vuonna 2017 kokonaissadanta Kokkolan Hollihaassa oli 532 mm, mikä on lähellä pitkän ajan keskiarvoa (544 mm), ja edellisvuotta (647 mm) hieman pienempi. Vuoden keskilämpötila (3,7 °C) oli Kruunupyyssä edellisvuotta puoli astetta al-haisempi ja lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa (3,4 °C). Tankarissa vuoden keskilämpötila oli 4,6 °C. Per-honjoen keskivirtaama (22,2 m3/s) laski hieman edellisvuodesta, mutta oli edelleen pitkänjakson keskiar-voa (2001–2010: 19,6 m3/s) suurempi.
Talvi 2016/2017 ja alkukevät 2017 olivat vertailujaksoa lauhempia mutta loppukevät sekä kesä normaa-lia viileämpiä. Alkusyksyn lämpötilat vastasivat keskimääräistä, loppusyksy ja alkutalvi olivat lauhempia. Kokkolan Tankarissa oli alkukesää lukuun ottamatta koko vuoden lämpimämpää kuin Kruunupyyssä (kuva 2).
Tammi-helmikuussa 2017 satoi keskimääräistä vähemmän. Myös loppukevät ja alkukesä olivat hieman normaalia kuivempia. Huhtikuu oli puolestaan selvästi normaalia sateisempaa. Myös lokakuussa satoi normaalia enemmän. Muina kuukausina sademäärät olivat melko lähellä normaalia (kuva 3).
Taulukko 2. Jäätyminen ja jäänlähdön ajankohdat sekä jääpäivien lukumäärä Kokkolan edustalla talvella 2016–2017 (A = ensijäätyminen, B = pysyvän jääpeitteen muodostuminen, C = pysyvän jääpeitteen päättyminen, D = jään lopullinen ka-toaminen, E = todellisten jääpäivien lukumäärä) sekä vertailu vuosien 1961–1990 jäätietoihin (M = jääpäivien lukumää-rän keskiarvo, min = pienin ja max = suurin jaksolla 1961–1990) (Seinä & Peltola 1991, Ilmatieteen laitos/ Jääpalvelu 2018)
Paikka Talvi 2016 – 2017 1961 – 1990
A B C D E
Min M Max
Ykspihlaja, satama
9.12. 12.12. 19.4. 19.4. 132
101 155 186
Hungerberg
9.12. 31.1. 15.4. 19.4. 119
84 149 186
Repskär
10.12. 6.2. 23.3. 19.4. 90
77 143 173
Tankar 12.12. 6.2. 23.3. 19.4. 81
59 136 171
-10
-5
0
5
10
15
20
I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII ka.
°C
Kuukausi
Lämpötila 2017Kruunupyy 2017 Tankar 2017 Kruunupyy 1981-2010
0
50
100
150
200
250
300
350
400
450
500
550
600
650
700
750
800
0
10
20
30
40
50
60
70
80
I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII summa
mmmm
Kuukausi
Sadanta 2017Hollihaka 2017 Korplax 1981-2010
Kuva 3. Kuukausisadanta vuonna 2017 ja pitkän aikavälin keskiarvot Korplaxissa (1981–2010) (Ilmatieteen laitos/ Ilmastopalvelu 2018).
Kuva 2. Kuukausikeskilämpötila Kruunupyyssä ja Tan-karissa vuonna 2017 ja pitkän aikavälin keskiarvot (1981–2010) (Ilmatieteen laitos/ Ilmastopalvelu 2018).
6
Pysyvä jääpeite muodostui talvella 2016–2017 Kokkolan edustalla satamaa lukuun ottamatta selvästi normaalia myöhemmin. Satamassa todettiin pysyvä jääpeite joulukuun puolessa välissä ja Hungerbergis-sä, noin puoli kilometriä satama-alueelta, vasta tammikuun lopussa. Repskärissä ja Tankarissa pysyvä jääpeite muodostui helmikuun alussa (taulukko 2). Pysyvä jääpeitteisyys loppui satamassa ja sen lähei-syydessä huhtikuun puolessa välissä ja ulompana jo maaliskuun lopussa, kun pitkän ajan vertailujaksolla pysyvän jääpeitteen päättyminen ajoittuu toukokuun alkuun. Jääpeitteinen aika oli vertailujakson talviin verrattuna huomattavasti lyhempi, kuitenkin Sataman lähistöllä edellisvuotta pidempi. Uloimmilta pis-teiltä (Tankar 2’-W, 5’-W ja 10’-W) ei ole tietoja talvelta 2016–2017 (Ilmatieteenlaitos/ Jääpalvelu 2018).
Perhonjoen virtaama oli tammi-helmikuussa hieman keskimääräistä vähäisempää, mutta lopputalvesta ja alkukeväästä virtaama kasvoi keskimääräistä suuremmaksi (kuva 4). Virtaaman keväthuippu saavutet-tiin toukokuussa (52 m3/s) ja se oli edellisvuotta (47 m3/s) hieman suurempi. Keskimääräistä kuivempi kesä-heinäkuu näkyi myös Perhonjoen normaalia pienempinä virtaamina. Elokuussa keskimääräinen virtaama oli kuitenkin yli kaksinkertainen vertailujaksoon nähden, ja virtaamat pysyivät koko syksyn normaalia suurempina. Joulukuussa virtaamat laskivat takaisin keskimääräiselle tasolle.
Vuonna 2017 meriveden pinnankorkeudessa esiintyi paljon vaihtelua. Meriveden pinta kävi alhaisimmil-laan (-40 cm) helmikuun puolessa välissä sekä jälleen toukokuun alkupuolella, tämän jälkeen se nousi kesäkuun loppuun asti. Heinä-syyskuussa meriveden pinta oli -22 ja +24 välillä ja suuntaus laskeva. Lop-puvuotta kohti meriveden pinnankorkeus nousi jälleen ollen korkeimmillaan joulukuun puolivälissä + 62 cm (kuva 5).
4. KUORMITUS
4.1 Jätevesikuormitus
Kokkolan merialueen yhteistarkkailuun osallistuvien toiminnanharjoittajien (luku 1 ja taulukko 3) kuormi-tustarkkailuista on raportoitu erikseen. Merialueelle johdettu jätevesikuormitus vuonna 2017 sekä ver-tailu aikaisempien vuosien jätevesien kokonaiskuormituksiin on esitetty taulukossa 3 ja vuonna 2017 voimassa olleet luparajat taulukossa 1. Kuormituksen vaihteluita on havainnollistettu kuvissa 6 ja 7.
Teollisuudesta tuleva kuormitus, etenkin metallikuormitus, on vähentynyt 1970–1980 -lukujen taitteesta lähtien. Rauta-, sinkki- ja nikkelikuormitus on vähentynyt vielä 1990-luvulta 2000-luvulle tultaessa. Myös kupari-, kadmium- ja elohopeakuormitus on laskenut 1990-luvun tasosta, mutta satunnaisia kuormitus-piikkejä on ollut havaittavissa vielä 2000-luvulla (kuva 6) (Kalliolinna & Aaltonen 2004, Mykrä & Aaltonen 2015). Rauta-, kupari-, koboltti- ja nikkelipitoisuudet on mitattu ainoastaan pisteestä KIP pohjoinen. Vuodesta 2016 alkaen on KIP eteläisen alueen Hg, As, Cd ja Zn-kuormitus mereen laskennallinen ja pe-rustuu kokonaisvirtaamaan sekä erillisnäytteiden (6 kpl) pitoisuuksiin.
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
55
I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII ka.
m3/s
Kuukausi
Perhonjoen virtaama 20172017 2001 - 2010
I
II
IIIIV
VVI
VII
VIII IX
X
XIXII
-90
-70
-50
-30
-10
10
30
50
70
90
cm
Kuukausi
Merenpinnan korkeus 2017
I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII
Kuva 5. Meriveden korkeuden vaihtelut (MW2017) Pietarsaaren satamassa. (Ilmatieteen laitos/ Meripalve-lut 2018)
Kuva 4. Perhonjoen kuukausikeskivirtaamat Kaitforsissa vuonna 2017. (Hertta-tietojärjestelmä 2018a)
7
Kuva 6. Kokkolan edustan merialueen jätevesien metallikuormitus vuosina 2000–2017 (KIP eteläinen alue ja KIP pohjoinen alue, ks. taulukko 3).
Jätevesien kokonaismäärä sekä ravinne- ja kiintoainekuormituksen kehittyminen 2000-luvulta lähtien on esitetty kuvassa 7. Orgaanisen hiilen (TOC) kuormitus on mitattu vain KIP eteläisen alueen jätevedestä. Vuonna 2017 Kokkolan edustan merialueelle laskevien jätevesien kokonaismäärä, eli Kokkolan Veden ja teollisuuslaitosten yhteenlaskettujen jätevesien määrä, laski edelleen ja oli hieman edellisen tarkkailun 5-vuotisjakson keskiarvoa suurempi (2009–2013: 106 124 m3/d). TOC-kuorma oli 13 % ja typpikuorma 15 % suurempi kuin jaksolla 2009–2013. Fosforikuorma oli 33 % pienempi. Vuoteen 2016 verrattuna kuor-mitus kasvoi BOD:n ja hieman myös typen osalta. Muiden mainittujen muuttujien osalta kuormitus laski hieman edellisvuodesta.
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
20
00
20
01
20
02
20
03
20
04
20
05
20
06
20
07
20
08
20
09
20
10
20
11
20
12
20
13
20
14
20
15
20
16
20
17
Rautakuormitus 2000 - 2017Kip pohjoinen alue
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
20
00
20
01
20
02
20
03
20
04
20
05
20
06
20
07
20
08
20
09
20
10
20
11
20
12
20
13
20
14
20
15
20
16
20
17
Sinkkikuormitus 2000 - 2017Kip pohjoinen alue Kip eteläinen alue
0,0
0,2
0,4
0,6
0,8
1,0
1,2
1,4
1,6
1,8
20
00
20
01
20
02
20
03
20
04
20
05
20
06
20
07
20
08
20
09
20
10
20
11
20
12
20
13
20
14
20
15
20
16
20
17
kg/d
Kuparikuormitus 2000 - 2017Kip pohjoinen alue
0,00
0,10
0,20
0,30
0,40
0,50
0,60
0,70
0,80
0,90
1,00
20
00
20
01
20
02
20
03
20
04
20
05
20
06
20
07
20
08
20
09
20
10
20
11
20
12
20
13
20
14
20
15
20
16
20
17
Arseenikuormitus 2000 - 2017Kip pohjoinen alue Kip eteläinen alue
0
1
2
3
4
5
6
20
00
20
01
20
02
20
03
20
04
20
05
20
06
20
07
20
08
20
09
20
10
20
11
20
12
20
13
20
14
20
15
20
16
20
17
kg/d
Kobolttikuormitus 2000 - 2017Kip pohjoinen alue
0
1
2
3
4
5
6
20
00
20
01
20
02
20
03
20
04
20
05
20
06
20
07
20
08
20
09
20
10
20
11
20
12
20
13
20
14
20
15
20
16
20
17
kg/d
Nikkelikuormitus 2000 - 2017Kip pohjoinen alue
0,000
0,005
0,010
0,015
0,020
0,025
0,030
20
00
20
01
20
02
20
03
20
04
20
05
20
06
20
07
20
08
20
09
20
10
20
11
20
12
20
13
20
14
20
15
20
16
20
17
Elohopeakuormitus 2000 - 2017Kip pohjoinen alue Kip eteläinen alue
0,00
0,02
0,04
0,06
0,08
0,10
0,12
20
00
20
01
20
02
20
03
20
04
20
05
20
06
20
07
20
08
20
09
20
10
20
11
20
12
20
13
20
14
20
15
20
16
20
17
Kadmiumkuormitus 2000 - 2017Kip pohjoinen alue Kip eteläinen alue
8
Kokkolan Veden uusi jätevedenpuhdistamo otettiin käyttöön syksyllä 2011 ja prosessit käynnistyivät hyvin, mikä näkyi vuoden 2012 kiintoaine-, fosfori ja BOD-kuormituksissa (kuva 7). Vuoden 2013 korkea fosfori- ja kiintoainekuormitus vuoteen 2012 verrattuna johtui Pohjanmaan Biokaasu Oy laitoksen käyt-töönotosta. Vuonna 2017 BOD-kuorma oli yli 1,5 kertainen edelliseen vuoteen. Typpi- ja kiintoainepitoi-suudet olivat suunnilleen edellisvuosien tasolla ja fosforikuormitus laski 23 %. Jätevedenpuhdistamo täytti kaikki ympäristöluvassa edellytetyt pitoisuusraja-arvot sekä reduktiolle asetetut rajat. Typen osalta jätevesiasetuksen mukaista tavoitteellista vähenemää ei saavutettu. Metallipitoisuuksille ei ole luvassa annettu raja-arvoja (Sillanpää & Aaltonen 2018).
KIP pohjoisen (Freeport Cobalt Oy + Boliden Kokkola Oy + Kokkolan Energia Oy) jätevesien käsittely toimi hyvin ja lupaehdot (taulukko 1) saavutettiin kaikilta osin vuonna 2017. KIP eteläisen alueen jätevesille on annettu laitoskohtaiset luparajat sekoitusaltaaseen johdettaville jätevesille. Sekoitusaltaasta mereen johdettavalle jätevedelle (=ylivuotokynnys) on määrätty yhteinen tarkkailuvelvoite. Taulukossa 3 ja ku-vissa 6 ja 7 esitetyt kuormitustiedot ovat ylivuotokynnyksen viikkonäytteiden tuloksista, poikkeuksena metallit, jotka laskettu kuuden erillisen viikkokeruunäytteen keskiarvon perusteella. Ympäristölupiin perustuvaa metallien tarkkailuvelvollisuutta ei alueen laitoksilla ole. Alueella sijaitsevan Boliden Kokkola Oy:n rikkihappotehtaan vedet johdetaan nykyisin puhdistettavaksi KIP pohjoisen alueella. Jäähdytysve-det johdetaan edelleen KIP eteläisen altaaseen.
Kuva 7. Kokkolan edustan merialueen jätevesikuormitus vuosina 2000–2017 (KIP eteläinen alue ja KIP pohjoinen alue, ks. taulukko 3).
0
20 000
40 000
60 000
80 000
100 000
120 000
140 000
160 000
20
00
20
01
20
02
20
03
20
04
20
05
20
06
20
07
20
08
20
09
20
10
20
11
20
12
20
13
20
14
20
15
20
16
20
17
m3/dJätevesimäärä 2000 - 2017
Kip pohjoinen alue Kip eteläinen alue Kokkolan vesi
0
50
100
150
200
250
300
350
20
00
20
01
20
02
20
03
20
04
20
05
20
06
20
07
20
08
20
09
20
10
20
11
20
12
20
13
20
14
20
15
20
16
20
17
kg/dBOD7 - kuormitus 2000 - 2017
Kokkolan vesi
0
5
10
15
20
25
30
35
20
00
20
01
20
02
20
03
20
04
20
05
20
06
20
07
20
08
20
09
20
10
20
11
20
12
20
13
20
14
20
15
20
16
20
17
kg/dFosforikuormitus 2000 - 2017
Kokkolan vesi Kip eteläinen alue
0
250
500
750
1 000
1 250
1 500
20
00
20
01
20
02
20
03
20
04
20
05
20
06
20
07
20
08
20
09
20
10
20
11
20
12
20
13
20
14
20
15
20
16
20
17
kg/dTyppikuormitus 2000 - 2017
Kip pohjoinen alue Kip eteläinen alue Kokkolan vesi
0
200
400
600
800
1 000
1 200
20
00
20
01
20
02
20
03
20
04
20
05
20
06
20
07
20
08
20
09
20
10
20
11
20
12
20
13
20
14
20
15
20
16
20
17
Kiintoainekuormitus 2000 - 2017Kip pohjoinen alue Kip eteläinen alue Kokkolan vesi
0
100
200
300
400
500
600
700
800
20
00
20
01
20
02
20
03
20
04
20
05
20
06
20
07
20
08
20
09
20
10
20
11
20
12
20
13
20
14
20
15
20
16
20
17
kg/dTOC - kuormitus 2000 - 2017
Kip eteläinen alue
9
Ta
ulu
kko
3.
Ko
kko
lan
ed
ust
an
mer
ialu
een
jäte
vesi
kuo
rmit
us
vuo
nn
a 2
01
7 ja
ver
tailu
vu
osi
en 2
00
0 –
20
16
ko
kon
ais
kuo
rmit
uks
iin.
*Kip
ete
läin
en
alu
e =
CA
BB
Oy,
TE
TR
A C
he
mic
als
Eu
rop
e O
y, Y
ara
Su
om
i O
y, Y
ara
Ph
os
ph
ate
s O
y ja
vu
ote
en
20
15
as
ti B
olid
en
Ko
kko
la O
y:n
rik
kih
ap
po
teh
taa
n jä
äh
dyt
ysve
de
t
Ku
orm
itta
jaJ
äte
ve
ttä
BO
D7
CO
DF
os
fori
Ty
pp
iK
iin
toa
ine
TO
CF
eZ
nC
uA
sC
oN
iC
dH
g
m3/d
kg
/dkg
/dkg
/dkg
/dkg
/dkg
/dkg
/dkg
/dkg
/dkg
/dkg
/dkg
/dkg
/dkg
/d
Vu
os
i 2
01
7
***K
okko
lan v
esi
9 1
79
47
42
31
,75
56
14
60
,32
0,1
60
,00
08
60
,00
00
5
*Kip
ete
läin
en a
lue
84
22
36
,85
04
27
61
14
,20
,12
0,0
12
0,0
06
**K
ip p
ohjo
ine
n a
lue
13
61
77
72
41
74
82
,40
,57
0,0
71
,41
,50
,03
00
,00
3
Yh
tee
ns
ä 2
01
71
07
02
04
74
23
8,5
13
78
99
06
11
48
7,0
0,5
70
,19
1,4
1,6
0,0
43
0,0
09
Yhte
ensä 2
016
114 7
84
29
469
9,9
1299
1105
629
40
7,3
0,5
70,1
51,4
1,0
0,0
49
0,0
11
Yhte
ensä 2
015
140 5
89
32
390
9,7
941
998
569
38
7,1
0,5
00,2
51,2
0,8
0,0
52
0,0
08
Yhte
ensä 2
014
125 4
75
21
419
9,3
774
568
636
22
6,8
0,5
40,3
81,2
1,0
0,0
60
0,0
09
Yhte
ensä 2
013
111 6
33
35
387
30
1115
783
561
26
7,4
0,4
90,5
92,0
1,7
0,0
81
0,0
10
Yhte
ensä 2
012
104 5
13
35
324
9,8
1274
477
513
25
6,2
0,4
70,3
72,0
2,8
0,0
79
0,0
09
Yhte
ensä 2
011
107 3
13
191
600
8,9
1 2
16
742
543
22
6,7
0,4
70,3
52,5
1,5
0,0
77
0,0
77
Yhte
ensä 2
010
107 3
13
234
646
7,1
1 2
42
645
557
26
4,6
0,2
30,2
02,1
2,0
0,0
23
0,0
14
Yhte
ensä 2
009
101 5
98
297
766
7,1
1 2
80
694
530
29
4,5
0,3
70,1
84,1
4,4
0,0
66
0,0
24
Yhte
ensä 2
008
99 4
70
246
611
8,6
965
589
471
14
3,8
0,2
30,4
12,8
2,5
0,0
74
0,0
12
Yhte
ensä 2
007
100 3
60
173
570
7,4
876
381
447
17
4,1
0,2
40,4
32,8
2,3
0,0
56
0,0
06
Yhte
ensä 2
006
106 6
32
159
523
7,0
690
451
508
15
7,0
0,2
50,3
03,4
2,0
0,0
53
0,0
08
Yhte
ensä 2
005
119 3
93
225
643
7,2
1 0
42
517
602
11
7,7
0,2
10,5
32,2
2,0
0,0
65
0,0
07
Yhte
ensä 2
004
110 8
11
211
604
7,0
995
689
526
12+
6,9
0,3
00,8
85,9
2,9
0,0
75
0,0
09
Yhte
ensä 2
003
103 3
22
325
784
6,3
1 0
17
697
450
5+
4,1
0,2
20,9
12,2
2,2
0,0
43
0,0
07
Yhte
ensä 2
002
104 3
55
167
577
6,3
963
569+
475
8+
0,7
+0,2
30,0
7+
2,2
2,2
0,0
30+
0,0
09
Yhte
ensä 2
001
90 7
24
129
509
6,7
933
584+
390
12+
1,2
+0,2
30,0
5+
1,6
1,9
0,0
77+
0,0
09
Yhte
ensä 2
000
94 5
58
139
543
6,7
1 3
20
182+
+413
40+
2,8
+1,5
90,0
8+
5,1
5,1
0,1
06+
0,0
11
***
Kokkola
n V
eden H
opeakiv
enla
hden p
uhdis
tam
on Z
n,
Ni, C
d ja H
g -
kuorm
itus m
ere
en o
n h
uom
ioitu v
uodesta
2017 a
lkaen
**K
ip p
oh
join
en
= s
isä
ltä
ä B
olid
en
Ko
kko
la O
y:n
sin
kkite
hta
an
ja
rik
kih
ap
po
teh
taa
n jä
teve
de
t, F
ree
po
rt C
ob
alt O
y:n
ja
Ko
kko
lan
En
erg
ia O
y:n
ve
de
t
+=
luvu
ssa e
i ole
Kip
ete
läis
en a
lueen k
uorm
itusta
.
++
= luvu
ssa e
i ole
Kip
ete
läis
en a
lueen e
ikä B
olid
en y
m:n
kuorm
ituksia
.
*K
IP e
telä
isen a
lueen H
g,
As,
Cd ja Z
n-k
uorm
itus m
ere
en o
n v
uodesta
2016 a
lkaen laskennalli
nen ja p
eru
stu
u k
okonais
virt
aam
aan s
ekä e
rilli
snäytt
eid
en p
itois
uuksiin
(ka.)
10
4.2 Muu kuormitus
Perhonjoki (F = 2 524 km2) laskee kaakosta Kokkolan edustan Trullöfjärdenille ja Kaupunginsalmi eli Sun-ti (Vikströmsbäcken F = 28,3 km2) laskee kaupungin keskustan kautta Kaustarinlahdelle (kuva 1). Kokko-lan edustan merialueen fosfori- ja rautakuormituksesta valtaosa tulee Perhonjoesta. Myös sinkki- ja nik-kelikuormituksista selvästi suurempi osa tulee Perhonjoesta. Typpikuormituksesta noin kolme neljäsosaa tulee Perhonjoesta ja neljäsosa tulee jätevesistä. Kuvassa 8 on esitetty Perhonjoen keskivirtaama ja ver-rattu joen ravinne- ja metallivirtaamia teollisuudesta tulevaan kuormitukseen vuosina 2000–2017.
Ravinne- ja metallikuormituksien suuret vuosivaihtelut johtuvat ennen kaikkea Perhonjoen virtaama-vaihteluista. Vuonna 2017 Perhonjoen keskivirtaama oli 22 m3/s, mikä oli noin 12 % suurempi kuin pit-kän aikavälin keskiarvo (kuva 8). Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen analyysitulosten (Kauko) ja Kaitforsin virtaamien perusteella lasketut Perhonjoen ainevirtaamat (P, N, Fe, Zn ja Ni) on esitetty liitteissä 3.1 ja 3.2. Perhonjoen fosforivirtaama (47 tonnia) ja typpivirtaama (780 tonnia) olivat edellisvuotta hieman pienempiä (liite 3.2).
Kuva 8. Perhonjoen kuukausikeskivirtaamat (Kaitforsin voimalaitos) ja jätevesien sekä Perhonjoen kuormitus vuosina 2000–2017 (Ni ja Zn puuttuvat vuodelta 2010). (Perhonjoen aineisto: Hertta-tietojärjestelmä 2018a)
1991 - 2010
0
5
10
15
20
25
30
35
20
00
20
01
20
02
20
03
20
04
20
05
20
06
20
07
20
08
20
09
20
10
20
11
20
12
20
13
20
14
20
15
20
16
20
17
m3/sPerhonjoen keskivirtaama 2000 - 2017
0
10
20
30
40
50
60
70
802
00
0
20
01
20
02
20
03
20
04
20
05
20
06
20
07
20
08
20
09
20
10
20
11
20
12
20
13
20
14
20
15
20
16
20
17
t/vuosi
Fosforikuormitus 2000 - 2017Jätevedet Perhonjoki
0
200
400
600
800
1 000
1 200
1 400
1 600
1 800
20
00
20
01
20
02
20
03
20
04
20
05
20
06
20
07
20
08
20
09
20
10
20
11
20
12
20
13
20
14
20
15
20
16
20
17
t/vuosi
Typpikuormitus 2000 - 2017Jätevedet Perhonjoki
0
500
1 000
1 500
2 000
2 500
3 000
3 500
20
00
20
01
20
02
20
03
20
04
20
05
20
06
20
07
20
08
20
09
20
10
20
11
20
12
20
13
20
14
20
15
20
16
20
17
t/vuosi
Rautakuormitus 2000 - 2017Jätevedet Perhonjoki
0
2
4
6
8
10
12
14
16
20
00
20
01
20
02
20
03
20
04
20
05
20
06
20
07
20
08
20
09
20
10
20
11
20
12
20
13
20
14
20
15
20
16
20
17
t/vuosi
Sinkkikuormitus 2000 - 2017Jätevedet Perhonjoki
0
1
2
3
4
5
6
20
00
20
01
20
02
20
03
20
04
20
05
20
06
20
07
20
08
20
09
20
10
20
11
20
12
20
13
20
14
20
15
20
16
20
17
t/vuosi
Nikkelikuormitus 2000 - 2017Jätevedet Perhonjoki
11
5. TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU
5.1 Yleistä
Talvella virtauksia synnyttävät pääasiassa vedenkorkeuden vaihtelut. Jääpeitteisenä aikana syvyys-suuntainen sekoittuminen on pientä ja makea jokivesi ja jätevedet erottuvat erillisenä kerroksena heti jään alla vielä usean kilometrin päässä purkualueista. Avovesiaikaan pääasiallisin virtausten aiheuttaja on tuuli. Virtauksen suunta riippuu tuulen suunnasta: lännen- ja etelänpuoleisilla tuulilla virtaus on lännestä itään ja pohjoistuulilla idästä länteen. Kokkolan edustan merialue on avoin, joten sekoittumisolosuhteet ovat avovesiaikana melko hyvät. Perhonjoen vedet kulkeutuvat jäättömänä aikana pääasiassa itään. Jääpeitteisenä aikana virtausta on myös pohjoiseen ja länteen (Lauri 2015).
Kokkolan edustan vedenlaadun seuranta koostuu yhdestä talven ja viidestä avovesikauden näytteenot-tokierroksesta. Näytteenottoajankohdat ovat liitteissä 1 ja 4.2 – 4.7. Analyysit on tehty Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n (nyk. KVVY Tutkimuspalvelu Oy) laboratoriossa (T064, määritysmene-telmät liitteessä 4.1). Merialueen vedenlaatuparametrien tarkat tulokset (lämpötila, happi, sameus, säh-könjohtavuus, pH, väri, ravinteet ja suolapitoisuus) sekä metallipitoisuudet ovat taulukoituna aikajärjes-tyksessä liitteissä 4.2 – 4.7.
5.2 Veden laatu vuonna 2017
5.2.1. Talvi
Näytteenotto-olosuhteet
Talven näytteenotto oli 8.3., jolloin jään paksuudeksi mitattiin näytteenottopisteestä riippuen 0,03–0,50 m (liite 4.2). Uloimmalta pisteeltä A ei heikon jään vuoksi saatu talvinäytettä. Meriveden pinnankorkeus vaihteli näytteenottoa edeltävän kymmenen päivän sisällä tasolla -22 – +14 cm. Näytteenottopäivänä pinnankorkeus oli -2 cm (kuva 5).
Jäte- ja jokivesien leviämisalueet
Jäte- ja jokivedet kulkeutuvat merivettä kevyempinä erillisenä kerroksena heti jään alla ja siten pintave-den laatu poikkeaa normaalitalvina muun vesipatsaan vedenlaadusta. Kohonneet kokonaistyppi- ja am-moniumtyppi- sekä metallipitoisuudet (Ni, Zn ja Co) kuvastavat jätevesien vaikutusta. Perhonjoen vaiku-tusalueella pintavesi on makeampaa, ruskeampaa, happamampaa ja rautapitoisempaa kuin syvempi merivesi. Maaliskuun 2017 analyysitulosten perusteella arvioidut jäte- ja jokivesien leviämisalueet on esitetty kuvassa 9.
Vuoden 2017 talvinäytteet saatiin otettua jään päältä kuten edeltävänä vuonna. Jätevesien vaikutukset näkyivät kuitenkin edellisvuotta vähäisempinä. KIP pohjoisen alueen edustalla (H) typen pitoisuus oli jään alla koholla (kok-N: 930 µg/l). Myös Kaustarinlahdella (P) oli typpipitoisuus (990 µg/l) koholla. Am-moniumtyppipitoisuuksien perusteella kaupungin puhdistamon vesiä on saattanut kulkeutua Kaustarin-lahdelle. Kokkolan edustan virtausmallin mukaan talvella Kaustarinlahden veden vaihtuvuus on pientä, minkä vuoksi jäteveden aiheuttamaa pitoisuutta kertyy jääpeitteisenä aikana lahden alueelle (Lauri 2015). Suntin vedenlaatutulosten perusteella (Liite 4.2) myös Suntin vedet ovat nostaneet Kaustarinlah-den typpipitoisuuksia. Suntin vaikutus näkyi Kaustarinlahdella lisäksi veden väriarvossa ja rautapitoisuu-dessa. Kaustarinlahden perukan happitilanne oli kohtalainen (kylläisyysaste 64–66 %) ja pH (7,0–7,1) hyvä.
Pinnanläheisen ja osittain pohjanläheisenkin veden kohonneiden metallipitoisuuksien perusteella jäte-vesien vaikutus on ulottunut vaihettumisvyöhykkeelle (D) asti. Korkeimmat sinkkipitoisuudet (maks. 32 µg/l) mitattiin Kaustarinlahdelta (P) (liite 4.2). Kohonneita metallipitoisuuksia havaittiin lisäksi Perandön syvänteen (C) pohjanläheisessä vedessä, jossa ajoittain heikko happitilanne vapauttaa metalleja veteen.
12
Perandön syvänteessä hapen kyllästysaste oli pohjanläheisessä vedessä (69 %) pintaa (91 %) heikompi. Kaikkiaan happitilanne oli edellisvuotta parempi. Selvästi kohonneet alusveden ravinnepitoisuudet viit-taavat sedimentin happivajeeseen, jolloin fosforia ja ammoniumtyppeä sekä myös metalleja pääsee vapautumaan sedimentistä veteen (kok-N: 1500 µg/l; NO23-N: 240 µg/l; NH4-N: 1000 µg/l; kok-P 22 µg/l).
Kuva 9. Pintaveden (1 m) laadun perusteella arvioidut joki- ja jätevesien leviämisalueet maaliskuussa 2017. Kokkolan suur-teollisuusalue ja Hopeakivenlahti: 1. Kokkolan vesi, jätevedenpuhdistamo, 2. KIP pohjoinen ja 3. KIP eteläinen. Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 04/2017 aineistoa.
Perhonjoen virtaama oli tammi- ja helmikuussa normaalia hieman pienempi. Perhonjoen vaikutus näkyi talvinäytteenoton aikoihin lähinnä Trullöfjärdenillä (X) alentuneena sähkönjohtavuutena (184 mS/m) sekä kohonneina väriarvona (160 mg/l Pt) ja rautapitoisuutena (2200 µg/l) (liite 4.2). Vaikutuksia ei ollut havaittavissa enää pisteillä S tai K. Kokkolan edustalle tehdyn virtausmallin mukaan Perhonjoen vedet kulkeutuvat jäättömänä aikana pääasiassa itään. Jääpeitteisenä aikana virtausta on kesää enemmän myös pohjoiseen ja länteen, jossa jokivesiä kulkeutuu jään alla aina Repskärille asti (Lauri 2015). ELY-keskuksen seuraamalta Repskärin edustan havaintopisteeltä (B) ei talvella 2017 otettu näytteitä.
Tarkkailutuloksissa jäte- ja jokivesivaikutukset näkyivät siis pintavedessä merenlahtien edustalla. Perhon-joen vaikutuksia havaittiin lähinnä Trullöfjärdenillä (X). Trullevinniemen kärjessä (K) tai pisteellä S eivät jäte- ja jokivesien vaikutukset enää näkyneet. Talvinäytteenoton aikoihin vuonna 2017 Kokkolan jäteve-denpuhdistamon edustan (Hopeakivenlahti, I) typpipitoisuus (500 µg/l) oli edellisvuotta yli puolet pie-nempi, fosforipitoisuus oli sama kuin edellisvuonna (9 µg/l).
5.2.2. Avovesiaika
Kesän laajat näytteenotot
Näytteenotto-olosuhteet on koottu taulukkoon 4.
Alkukesän laaja näytteenottokierros oli kesäkuun puolivälissä (14.6.), jolloin pintaveden lämpötilat vaih-telivat 9-16 asteen välillä. Lämpimintä oli Kaustarinlahden pohjukassa (P) ja viileintä uloimmalla pisteellä
13
(A). Lämpötilakerrostuneisuutta oli havaittavissa muulla paitsi Suntin edustalla (P). Näkösyvyydet olivat edellisvuoden tapaan koko merialueella leväsamennuksen vuoksi tavanomaista heikompia. Heikoin nä-kösyvyys oli Suntin vaikutusalueella Kaustarinlahdella (P: 1,2 m). Paras näkösyvyys mitattiin uloimmalla pisteellä A (2,9 m). Vedenlaatu oli koko merialueella melko samanlainen ja vesipatsas kullakin pisteellä tasalaatuinen (liite 4.3). Perhonjoen vaikutus näkyi edellisen vuoden tapaan lähinnä Trullöfjärdenin ha-vaintopisteellä (X), jossa vesi oli hieman uloimpia meripisteitä tummempaa (48 mg/l Pt). Ravinnepitoi-suuksissa ei esiintynyt Kokkolan edustalla suuria eroja. Korkein pinnanläheinen typpipitoisuus mitattiin KIP Pohjoisen edustalla (H: 500 µg/l), muutoin pitoisuudet olivat 250–360 µg/l. Fosforipitoisuudet olivat korkeimmillaan Kaustarinlahden pohjukassa (P: 19–25 µg/l), jossa myös veden rautapitoisuus oli Suntin vaikutuksesta selvästi koholla. Klorofyllin määrän perusteella merivesi oli uloimmalla pisteellä lievästi rehevää, muutoin rehevää. Korkein klorofyllipitoisuus mitattiin pisteellä H (19 µg/l), kun yleensä kasvi-planktontuotanto on ollut runsainta Kaustarinlahdella (liite 4.3).
Taulukko 4. Näytteenottopäivien sääolot Kokkolan edustalla vuonna 2017.
Päivä Sääolot Huomautuksia
Tuulen suunta Tuulen
nopeus (m/s)
Ilman
lämpötila (°C)
Pilvisyys
8.3.. - - - - Huono jäätilanne pisteellä A, ei näytettä.
14.6. koillinen 1 13 0/8 Pisteellä U pinnassa ja syvemmissä
kerroksissa näkyy samennusta
4.7. luode 3 17 4/8 -
25.7. luode 4 16 4/8
15.8. etelä 4 20 3/8 -
13.9. etelä 4 13 8/8 -
Elokuussa (15.8.) tehtiin loppukesän laaja näytteenotto (liite 4.6). Pintavesien lämpötilat vaihtelivat tuol-loin noin 14–16 °C välillä. Lämpötilakerrostunutta oli havaittavissa syvimmillä pisteillä (U, A, C ja D). Nä-kösyvyydet olivat tavanomaisella elokuun tasolla ja vaihtelivat Suntin vaikutusalueen (piste P) 1,2 metris-tä uloimman pisteen (A) 6,0 metriin. Vesipatsaan vedenlaatu oli melko tasaista lähes kaikilla pisteillä. Perhonjoen vesien vaikutuksia ei juurikaan ollut havaittavissa.
Happitilanne oli kauttaaltaan hyvä. Myös syvänteiden vesi oli melko hyvin hapettunutta eikä happiva-jeesta johtuvaa ravinne- ja rautapitoisuuksien kasvua esiintynyt. Teollisuusalueen edustan (H) pohjanlä-heisessä vedessä oli kokonaistyppi- ja NH4-N -pitoisuus selvästi koholla pintaveteen verrattuna. NH4-N -pitoisuus oli koholla myös Perandön syvänteen (C) pohjan lähellä sekä Trullevin kärjessä (K) pinnanlähei-sessä vedessä. Kasviplanktontuotanto oli alkukesää selvästi vähäisempää. Muita alueita korkeammat klorofyllipitoisuudet mitattiin Kaustarinlahdella (J: 7,7 µg/l ja P: 7,6 µg/l). Fosfaattifosforia esiintyi pin-nanläheisessä vedessä mitattavia määriä pisteillä K ja U, muulta merialueelta levätuotanto oli kuluttanut sen pinnasta loppuun. Epäorgaanisia typpiyhdisteitä oli selvästi mitattavia pitoisuuksia lähes kaikilla ha-vaintopisteillä.
Uimavesien laatu ja levähavainnot
Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon (2017a, liite 6) ottamissa kesän 2017 merialueen näyt-teissä uimavedelle asetetut mikrobiologiset laatuvaatimukset täyttyivät kaikissa muissa paitsi Trullevin-niemellä sijaitsevalla Punakallioiden uimarannalla 8.8.2017 otetussa näytteessä. Vanhasatamanlahden (Kaustarinlahti) uimarannalta samana päivänä otetussa näytteessä suolistoperäisten enterokokkien määrä oli toimenpiderajalla.
Trullevinniemen kärkeen perustettiin vuonna 2017 valtakunnallisen leväseurannan havaintopiste, jonka havainnoinnista vastaa Kokkolan kaupunki. Kesä-syyskuussa kerran viikossa tehtävillä havainnointikäyn-neillä ei vuonna 2017 havaittu sinilevää (Järviwiki 2018).
14
Rehevöityminen
Avovesikauden 2017 a-klorofyllin rehevöitymisluokitus (kuva 10) perustuu edellisvuosien tapaan koko kesän a-klorofyllin keskiarvoihin. Raja-arvot on laatinut Aaltonen ja Kyröläinen (1986). Vastaavaa rehe-vöitymisluokitusta on käytetty myös Vaasan ja Pietarsaaren merialueilla. Kesän havainnointikertoja on vähennetty Kokkolan edustalla vuodesta 2016 alkaen kahdeksasta kuuteen ja niitä on painotettu loppu-kesään ekologisessa luokittelussa käytettävälle ajanjaksolle (heinä-syyskuu).
Kokkolan edusta jakaantui a-klorofyllipitoisuuksien keskiarvojen mukaan kesällä 2017 kolmeen rehevyys-luokkaan. Uloin piste A luokiteltiin luokkaan ”rehevöitymässä”. Luodon saariston (U) - ELY-keskuksen seuraaman Repskäretin intensiiviaseman (B) - Trullöfjärdenin edustan (S) linjalta rannikolle havaintopisteet luokittuivat ”lievästi reheviksi”. Suntin edusta Kaustarinlahdella (P) oli ”rehevä” (kuvat 10 ja 11).
Kuva 10. Rehevöitymisluokitus Kokkolan edustan merialueella avovesiaikaan 2017 (n = 6). Repskär B (5.6.–14.9.2017)= 6,1 µg/l (Hertta-tietojärjestelmä 2018b). Kokkolan suurteollisuusalue ja Hopeakivenlahti: 1. Kokkolan vesi, jätevedenpuhdista-mo, 2. KIP pohjoinen ja 3. KIP eteläinen. Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 04/2017 aineistoa.
Klorofylli- ja kokonaisravinnepitoisuuksien vaihtelu avovesiaikaan 2017
Kesän 2017 klorofyllipitoisuuksien keskiarvo ja vaihteluväli kaikilla havaintopaikoilla on esitetty kuvassa 11. A-klorofyllin keskipitoisuudet olivat korkeimmat rehevällä Kaustarinlahdella (P: ka. 10,5 µg/l). Matalinkeskipitoisuus oli uloimmalla pisteellä (A: ka. 4,2 µg/l), joka luokittui rehevöitymässä olevaksi kuten edel-tävänä vuonna. Ykspihlajanlahden teollisuuden purkualueilla oli edeltävää vuotta rehevämpää. Kaupun-
Luokka a-klo µg/lErittäin rehevä > 100 µg/lHyvin rehevä 30-100 µg/lRehevä 10-30 µg/lLievästi rehevä 5-10 µg/lRehevöitymässä 2-5 µg/lKaru < 2 µg/l
15
gin puhdistamon edustan (I) sekä Kaustarinlahden (J ja P) rehevyys oli hieman edellisvuotta vähäisem-pää.
Kuva 11. Kokkolan edustan merialueen a-klorofyllikeskiarvot sekä vaihteluvälit avovesiaikaan 2017.
Kuvissa 12–14 on esitetty ravinne- ja klorofyllipitoisuuksien vaihtelua pisteillä A, B, C ja vaihettumis-vyöhykkeellä D sekä sisäpisteillä E, H ja P avovesiajalla 2017.
Avovesikaudella 2017 a-klorofyllin pitoisuuksissa esiintyi kaksi selkeää huippua, kesäkuussa sekä syys-kuun puolessa välissä (kuva 12, liitteet 4.3 – 4.7 ja 5). Intensiivinen kasviplanktontuotanto nosti pH-arvot kesäkuussa lähes kaikilla pisteillä yli 8. Hapen ylikyllästystilaa ei tästä huolimatta pintavedessä esiintynyt. Poikkeuksellisesti runsain leväkukinto havaittiin KIP pohjoisen edustalla (H, liite 4.3). Syyskuussa kor-keimmat pitoisuudet mitattiin Kaustarinlahdella (9,9–17 µg/l). ELY-keskuksen laajemmassa aineistossa (B/ELY, Repskär) mitattiin klorofyllimaksimi (16,0 µg/l) kesäkuun alussa.
Kuva 12. Havaintopaikkojen A, B, D, E, H ja P a-klorofyllipitoisuuksien vaihtelu kasvukaudella 2017. B/ ELY = Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tuloksia (Hertta-tietojärjestelmä 2018b).
karu
rehevä
0
5
10
15
20
25
A C D R4 E H I J P K S U X
µg/lKlorofyllipitoisuudet avovesikaudella 2017
lievästi
rehevöitynyt
rehevöitymässä
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
20
10.5
.
22.5
.
5.6
.
14.6
.
3/4
.7.
25.7
.
7.8
.
15.8
.
22.8
.
13/1
4.9
.
12.1
0.
µg/ lKlorofyllipitoisuus avovesikaudella 2017
B/ ELY A D E H P
16
Kuva 13. Havaintopaikkojen A, B, D, E, H ja P fosforipitoisuuksien vaihtelu kasvukaudella 2017. B/ ELY = Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tuloksia (Hertta-tietojärjestelmä 2018b).
Kokkolan edustan fosforipitoisuudet vaihtelivat avovesikaudella kesä-syyskuussa 5–25 µg/l välillä (kuva 13). Korkeimmat avovesikauden pinnanläheisen veden pitoisuudet mitattiin pääasiassa Kaustarinlahdel-ta (P: ka 20 µg/l), jossa pitoisuushuippu (24 µg/l) mitattiin syyskuun puolivälissä (13.9). KIP eteläisen edustan (E) fosforipitoisuudet vaihtelivat avovesikaudella välillä 14–19 µg/l. KIP pohjoisen edustan pitoi-suudet olivat hieman tätä alhaisemmat (9–12 µg/l). Alhaisimmat pitoisuudet mitattiin pääasiassa pisteel-tä (A) (ka 8 µg/l). Fosfaattifosfori oli lähes koko kesän kulunut loppuun havaintoalueella (liitteet 4.3 – 4.7 ja 5).
Kuva 14. Havaintopaikkojen A, B, D, E, H ja P typpipitoisuuksien vaihtelu kasvukaudella 2017. B/ ELY = Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tuloksia (Hertta-tietojärjestelmä 2018b).
Kokonaistypen alueelliset vaihtelut Kokkolan edustan merialueella olivat vähäisempiä kuin fosforilla (kuva 14), ja pitoisuudet olivat 140–500 µg/l välillä. Alhaisimmat pitoisuudet mitattiin pisteellä A (ka. 214 µg/l). Korkein kokonaistypen keskiarvopitoisuus oli vuonna 2017 KIP pohjoisen edustalla (H), jonka pitoisuustaso erottui kesä-heinäkuussa selvästi muita korkeampana. Elo-syyskuussa pisteen H pitoisuu-
0
5
10
15
20
25
3010.5
.
22.5
.
5.6
.
14.6
.
3/4
.7.
25.7
.
7.8
.
15.8
.
22.8
.
13/1
4.9
.
12.1
0.
µg/ lFosforipitoisuus avovesikaudella 2017
B/ ELY A D E H P
0
100
200
300
400
500
600
10.5
.
22.5
.
5.6
.
14.6
.
3/4
.7.
25.7
.
7.8
.
15.8
.
22.8
.
13/1
4.9
.
12.1
0.
µg/ lTyppipitoisuus avovesikaudella 2017
B/ ELY A D E H P
17
det olivat pinnassa muiden alueiden tasolla. Pohjanläheisessä vedessä mitattiin kuitenkin elokuun laajal-la kierroksella kesän korkein typpipitoisuus (H: 820 µg/l).
Ammoniumtyppi oli kulunut monelta pisteeltä pintavedestä loppuun kesäkuussa ja Nitriitti-nitraattityppi heinäkuussa. KIP pohjoisen edustalla NO2+3-N-pitoisuudet olivat koholla heinäkuussa ja NH4-N-pitoisuudet muihin havaintopisteisiin nähden koholla heinäkuun lopun ja syyskuun havaintokerroilla. Elokuun kierroksella oli Trullevin kärjen edustalla (K) NH4-N-pitoisuus selvästi muita pisteitä korkeampi (120 µg/l) (liitteet 4.3 – 4.7 ja 5).
5.2.3. Meriveden metallipitoisuudet vuonna 2017
Tarkkailuohjelman mukaan metallipitoisuudet määritetään jaksolla 2016–2021 kaikilta Kokkolan edustan havaintopaikoilta. Vuonna 2017 määritykset tehtiin havaintopaikoilta D, R4, I, P, K ja S ainoastaan talven kierroksella (liite 4.2). Havaintopaikoilta A, C, E, H, J ja U on määritetty metallit myös kesän laajoilla kier-roksilla. Mitatuista metalleista sinkki, koboltti, nikkeli, elohopea ja kadmium ovat vesieliöille haitallisia, joten niiden osalta tarkkailussa mitattuja pitoisuuksia verrataan haitattomaksi arvioituihin pitoisuusta-soihin. Haitattomina pitoisuuksina on käytetty elohopealle Valtioneuvoston asetuksen 868/2010 ja kad-miumille ja nikkelille Valtioneuvoston asetuksen 1308/2015 mukaista ympäristönlaatunormia ”Environ-mental Quality Standard” (EQS). Koboltille, sinkille ja arseenille (arseenitrikloridi) on käytetty Euroopan kemikaaliviraston (ECHA 2016) sivustoilla (http://echa.europa.eu/) ilmoitettuja raja-arvoja (PNECaqua).
Liukoisten pitoisuuksien (määritetty 0,45 µm suodatuksen jälkeen) vuosikeskiarvoja (kaikki syvyydet) verrataan haitattomiin pitoisuuksiin. Liukoiset pitoisuudet on määritetty kadmiumista, sinkistä, nikkelistä ja koboltista. Elohopealle, arseenille ja raudalle ei ole määritetty liukoista pitoisuutta. Raudan pitoisuuk-sia ei verrata tässä erityisiin raja-arvoihin. Raudan osalta tarkastellaan kokonaispitoisuuden vuosikeskiar-voja (1 m ja -1 m) sekä yksittäisiä tuloksia. Liitteessä 10 esitetään kuvaajina havaintokierroskohtaiset metallien kokonaispitoisuudet pinnan- (1 m) ja pohjanläheisessä vedessä (-1 m).
Elohopea
Elohopeasta määritettiin ohjelman mukaisesti kokonaispitoisuus vain talvinäytteistä (8.3.). Maaliskuussa 2017 elohopeapitoisuudet olivat sekä pinnan että pohjan lähellä alle määritysrajan < 0,005 µg/l kaikilla muilla pisteillä paitsi Kaustarinlahden sisemmällä pisteellä (P), jossa pinnan lähellä mitattu pitoisuus (0,0050 µg/l) oli kuitenkin vain kymmenesosan EQS-raja-arvosta (0,050 µg/l) (liite 4.2 ja kuva 15; piste P ei kuvassa). Myös vuosina 2013–2016 kaikkien havaintopisteiden keskiarvot ovat olleet alle EQS-arvon.
Kuva 15. Kokkolan edustan merialueen elohopean kokonaispitoisuuksien keskiarvot talvella vuosina 2013–2017. EQS on ympäristölaatunormin määrittämä raja-arvopitoisuus.
A C E H J U X0
0,01
0,02
0,03
0,04
0,05
0,06
Elohopean kokonaispitoisuus vuosina 2013 - 20172013 2014 2015 2016 2017 määritysraja 0,005 µg/l
EQS = 0,05 µg/l
18
Kuva 16. Kokkolan edustan merialueen kadmiumin liukoisten pitoisuuksien vuosikeskiarvot 2013–2017. EQS on ympäristö-laatunormin määrittämä raja-arvopitoisuus.
Kadmium
Kadmiumin liukoiset pitoisuudet olivat noin 25–100 % kokonaispitoisuuksista. Liukoisen kadmiumin vuo-sikeskiarvot olivat vuonna 2017 selvästi EQS-arvon (0,2 µg/l) alapuolella (kuva 16) ja vaihtelivat välillä < 0,01–0,03 µg/l. Liitteessä 10 on esitetty havaintokertakohtaiset kadmiumin kokonaispitoisuudet pinnan- ja pohjanläheisessä vedessä vuonna 2017. Korkeimmat pitoisuudet mitattiin talvella, korkeimmillaan 0,04 µg/l.
Nikkeli
Nikkelin liukoiset pitoisuudet olivat noin 70–100 % kokonaispitoisuuksista. Nikkelin ympäristölaatunormi laski vuoden 2015 lopussa 20 µg/l:sta 8,6 µg/l:aan (Valtioneuvoston asetus 1308/2015). Kaikkien havain-topisteiden liukoisen nikkelin vuosikeskiarvot olivat pienempiä kuin nikkelin ympäristönlaatunormi (8,6 µg/l) (kuva 17). Myös Vuosina 2013–2016 pitoisuuksien keskiarvo alitti vuoden 2015 lopulla käyttöön otetun rajan. Nikkelin kokonaispitoisuudet olivat kaikilla havaintopisteillä edeltävää vuotta alhaisempia. Korkein pitoisuus mitattiin Perandön syvänteen (C) pohjanläheisestä vedestä maaliskuussa (3,1 µg/l) (liite 10). Korkein pinnanläheinen pitoisuus oli maaliskuussa Kaustarinlahdella (P: 2,8 µg/l).
Kuva 17. Kokkolan edustan merialueen nikkelin liukoisten pitoisuuksien vuosikeskiarvot 2013–2017. EQS on ympäristölaa-tunormin määrittämä raja-arvopitoisuus.
A C E H J U X0
0,05
0,1
0,15
0,2
0,25
Kadmiumin liukoinen pitoisuus vuosina 2013 - 20172013 2014 2015 2016 2017 määritysraja 0,01 µg/l
EQS = 0,2 µg/l
A C E H J U X0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
Nikkelin liukoinen pitoisuus vuosina 2013 - 20172013 2014 2015 2016 2017
EQS = 8,6 µg/l
19
Kuva 18. Kokkolan edustan merialueen koboltin liukoisten pitoisuuksien vuosikeskiarvot 2013–2017. PNEC-arvo on haitat-toman pitoisuuden raja-arvo.
Koboltti
Vuonna 2017 koboltin liukoiset pitoisuudet olivat noin 10–100 % kokonaispitoisuuksista. Kaikilla havain-topisteillä liukoisen koboltin vuosikeskiarvo oli vuonna 2017 alle haitattoman pitoisuuden raja-arvon (kuva 18). Haitattoman pitoisuuden raja-arvona on tässä käytetty merivedelle (PNEC = 2,36 µg/l) ja sisä-vesille (PNEC = 0,6 µg/l) annettujen haitattomien pitoisuuksien raja-arvojen (ECHA 2016) keskiarvoa (1,14 µg/l ≈ murtoveden raja-arvo). Vanhemmissa vuosiyhteenvedoissa (ennen 2014) koboltin pitoisuut-ta on verrattu Nagpalin (2004) koboltille antamaan suosituspitoisuuteen (4,0 µg/l).
Korkein koboltin kokonaispitoisuus (2,5 µg/l) mitattiin nikkelin tapaan Perandön (C) pohjanläheisestä vedestä talvinäytteenotossa (Liite 10). Vastaava pitoisuus mitattiin elokuussa KIP pohjoisen edustan (H) pohjan läheltä. Nämä pitoisuudet olivat kuitenkin selvästi edellisvuoden maksimia (8,0 µg/l) alhaisempia.
Kuva 19. Kokkolan edustan merialueen sinkin liukoisten pitoisuuksien vuosikeskiarvot 2013–2017. PNEC-arvo on haitatto-man pitoisuuden raja-arvo.
Sinkki
Sinkin liukoiset pitoisuudet olivat vuonna 2017 noin 30–90 % kokonaispitoisuuksista. Sinkin liukoisten pitoisuuksien vuosikeskiarvot olivat kaikilla pisteillä alle raja-arvon (kuva 19). Haitattoman pitoisuuden raja-arvona on käytetty merivedelle (PNEC = 6,1 µg/l) ja sisävesille (PNEC = 20,6 µg/l) annettujen haitat-tomien pitoisuuksien raja-arvojen (ECHA 2016) keskiarvoa (13,35 µg/l ≈ murtoveden raja-arvo). Myös vuosina 2013–2016 vuosikeskiarvot olivat alle raja-arvon. PNEC-tarkasteluiden ulkopuolelle on jätetty
A C E H J U X0
0,5
1
1,5
2
2,5
Koboltin liukoinen pitoisuus vuosina 2013 - 20172013 2014 2015 2016 2017
PNEC = 1,48 µg/l
A C E H J U X0
2
4
6
8
10
12
14
Sinkin liukoinen pitoisuus vuosina 2013 - 20172013 2014 2015 2016 2017
PNEC = 13,35 µg/l
20
pisteellä H esiintyneet poikkeukselliset pitoisuudet, jotka ovat olleet ristiriidassa kuormitustietojen kans-sa (talvi 2013: 180 µg/l; talvi 2016: 140 µg/l). Aikaisemmissa (-2013) vuosiyhteenvedoissa sinkin koko-naispitoisuutta on verrattu EU:n riskiarviointiraportissa (EU 2008) määritettyyn haitattomaan kokonais-pitoisuuteen (21 µg/l).
Korkeimmat sinkin kokonaispitoisuudet mitattiin maaliskuussa Kaustarinlahdelta, jossa pinnanläheinen pitoisuus oli pisteellä P 32 µg/l (liite 10).
Kuva 20. Kokkolan edustan merialueen arseenin kokonaispitoisuuksien vuosikeskiarvot 2013–2017. PNEC-arvo on haitatto-man pitoisuuden raja-arvo.
Arseeni
Arseenin kokonaispitoisuudet olivat pääsääntöisesti erittäin pieniä (≤ 1,8 µg/l) ollen luonnonvesien tasoa (WHO 2011) (Liite 10). Arseenin liukoisia pitoisuuksia ei ole Kokkolan edustalta määritetty. Arseenille ei ole tiedossa PNEC-arvoa vesiympäristössä, joten haitattoman pitoisuuden raja-arvona on kuvassa 20 käytetty merivedelle (PNEC = 1,2 µg/l) ja sisävesille (PNEC = 17,1 µg/l) annettujen arseenitrikloridin hai-tattomien pitoisuuksien raja-arvojen (ECHA 2016) keskiarvoa (9,15 µg/l ≈ murto-veden raja-arvo). Ei ole tiedossa, millaisena yhdisteenä arseeni Kokkolan edustalla esiintyy.
Rauta
Rautapitoisuus määritettiin kaikilta Kokkolan edustan havaintopisteiltä. Korkein rautapitoisuus mitattiin Perhojoen edustalta pisteeltä X pintavedestä talven kierroksella (2 200 µg/l). Myös Kaustarinlahdella Suntin vaikutusalueella (P) sekä pisteillä D, R4 ja E oli talvikierroksella pinnanläheinen rautapitoisuus koholla verrattuna pohjan pitoisuuksiin (kuva 21).
Kuva 21. Rautapitoisuudet Kokkolan edustan merialueella vuonna 2017.
A C E H J U X0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
Arseenin kokonaispitoisuus vuosina 2013 - 20172013 2014 2015 2016 2017
PNEC = 9,15 µg/l (arseenitrikloridi)
0
200
400
600
800
1 000
1 200
1 400
A C D R4 E H I J P K S U X
µg/lRauta/ 1 m 2017
8.3. 14.6. 15.8.
2200
0
200
400
600
800
1 000
1 200
1 400
A C D R4 E H I J P K S U X
µg/lRauta/ -1 m 2017
8.3. 14.6. 15.8.
21
5.3 Vedenlaadun vertailu jakson 2009 – 2013 tuloksiin
Talvi
Jääpeitteisyydestä huolimatta Perhonjoen vaikutusalue oli talven näytteenoton aikoihin selvästi normaa-lia vähäisempi, mikä näkyi Trullevin (K) ja Trullöfjärdenin (S) edustojen pintaveden (1 m) vertailujaksoa 2009–2013 huomattavasti alhaisempina typpi-, fosfori- ja rautapitoisuuksina (liite 7.1). Myös jätevesien vaikutusalue oli vuosien 2014–2016 tapaan vertailujaksoa vähäisempi ja rajoittui lähinnä purkualueille. Myös Perandössä (C) olivat pitoisuudet vertailujaksoa hieman alhaisemmat. Jäätalvi 2016–2017 oli hyvin vaihteleva, joten jääpeitteessä on ajoittain voinut olla suurempia aukkoja ja vesi päässyt sekoittumaan.
Vaihettumisvyöhykkeellä (D), KIP eteläisen edustalla (E) ja Rummelgrundissa (U) typpi-, fosfori- ja rauta-pitoisuudet olivat lähes vertailujakson tasoa. Kaustarinlahden pisteellä P typpipitoisuus oli alhaisempi mutta rauta- ja fosforipitoisuudet vertailujaksoa korkeampia.
Nikkelin, koboltin ja sinkin kokonaispitoisuudet olivat talvella 2017 kaikilla pisteillä vertailujaksoa alhai-sempia tai melko samaa tasoa. Kaikilta pisteiltä ei ole tulosta jaksolta 2009–2013.
Avovesiaika
Kokkolan edustan merialue oli vuonna 2017 keskimääräisten a-klorofyllipitoisuuksien perusteella edellis-vuoden tapaan lähes kauttaaltaan hieman rehevämpi kuin tarkkailujaksolla 2009–2013 (kuva 22).
Avovesiaikaan Kokkolan edustan kokonaistyppipitoisuudet olivat vuonna 2017 vertailujaksoa selvästi alhaisemmat (liite 7.2), samoin ammoniumtyppipitoisuudet. Myös kokonaisfosforipitoisuudet olivat hieman alhaisempia tai jokseenkin samaa tasoa kuin vertailujaksolla.
Nikkelin kokonaispitoisuudet olivat vuonna 2017 koko tarkkailualueella vertailujaksoa alhaisempia. Ko-boltin ja sinkin keskimääräiset pitoisuudet olivat teollisuusalueiden edustalla (H ja E) sekä Kaustarinlah-della (J) vertailujaksoa korkeampia. Uloimmalla pisteellä (A) olivat pitoisuudet selvästi vertailujaksoa alhaisempia. Hopeakivenlahdella (I) avovesikauden sinkkipitoisuus oli vertailujaksoa selvästi pienempi.
Rautapitoisuudet olivat avovesiaikana 2017 suurimmalla osalla pisteistä korkeampia kuin vertailujaksolla 2009–2013 (liite 7.2).
Kuva 22. Kokkolan edustan merialueen a-klorofyllikeskiarvot avovesiaikaan tarkkailujaksoilla 1990 – 1994, 1995 – 1998, 1999 – 2003, 2004 – 2008 ja 2009 – 2013 sekä vuonna 2017.
0
2
4
6
8
10
12
14
16
A B C D R/R4 E H I J P K S U X
µg/ l
a - klorofylli1990-1994 1995-1998 1999-2003 2004-2008 2009-2013 2017
22
5.4 Kokkolan sataman metallimääritykset vuonna 2017
Kokkolan syväsataman täyttöalueen tarkkailussa on mitattu eri metallien kokonaispitoisuuksia vedestä vuodesta 2004 asti ja liukoisia pitoisuuksia vuosina 2010, 2011, 2016 ja 2017. Näytteitä on otettu kolmel-ta eri pisteeltä: allas ja altaan penkereen eteläpuoli ja pohjoispuoli (kuva 23).
Kuvissa 22 – 26 esitetään viimeisimmän viiden vuoden (2013–2017) tulokset. Kaikki vuoden 2017 tulok-set ovat liitteenä 8. Satama-allas on nykyisin kaksiosainen.
Kuva 23. Kokkolan sataman täyttöalueen näytteenottopisteet. Satama 1 = altaan eteläpuoli, Satama 2 = altaan pohjoispuoli ja Satama = allas. Sisältää Maanmittauslaitoksen peruskarttarasteri 05/2013 aineistoa.
Elohopea
Elohopean kokonaispitoisuuksia on mitattu vuosina 2007 ja 2008, jolloin pitoisuudet olivat kahta näytet-tä lukuun ottamatta alle liukoisen pitoisuuden ympäristönlaatunormin (EQS = 0,05 µg/l). Merialueen tarkkailussa maaliskuussa 2017 elohopean kokonaispitoisuudet olivat sekä pinnan että pohjan lähellä selvästi alle EQS-rajan (0,050 µg/l) (kpl 5.2.3).
Kadmium
Vuonna 2017 kadmiumin liukoiset pitoisuudet ja kokonaispitoisuudet jäivät sekä altaassa että sen ulko-puolella selvästi alle ympäristönlaatunormin (EQS = 0,20 µg/l) (kuva 24). Merialueen tarkkailunäytteissä maksimipitoisuus (liuk./kok.pit: 0,04 µg/l) mitattiin pisteillä D (1 m), E (-1 m) ja P (1 m ja -1 m) maalis-kuussa (kpl 5.2.3).
Lyijy
Lyijyn ympäristönlaatunormi laski vuoden 2015 lopulla 7,2 µg/l:sta 1,2 µg/l:aan. Vuonna 2017 kaikkien havaintopisteiden lyijypitoisuudet alittivat EQS-rajan (kuva 24). Merialueen tarkkailussa ei määritetä lyijypitoisuutta.
23
Kuva 24. Veden kadmium- ja lyijypitoisuudet vuosina 2013–2017 Kokkolan satama-altaan pohjois- ja eteläpuolella sekä altaassa. Vaaleammat pylväät kuvaavat liukoisia pitoisuuksia. Kuvassa myös liukoisten pitoisuuksien ympäristönlaatunormi (EQS).
Nikkeli
Myös nikkelin ympäristölaatunormi laski vuoden 2015 lopussa (20 µg/l -> 8,6 µg/l). Vuonna 2017 sekä liukoiset pitoisuudet että kokonaispitoisuudet olivat kaikilla kolmella havaintopisteellä selvästi alle EQS-arvon (kuva 25). Altaan pitoisuudet eivät juurikaan eronneet altaan ulkopuolen pitoisuuksista. Merialu-eella korkein nikkelin pitoisuus mitattiin maaliskuun alussa (piste C: Kok. pit. 3,1 µg/l) (kpl 5.2.3).
Koboltti
Koboltin kokonaispitoisuudet ja liukoiset pitoisuudet ylittivät haitattomaksi arvioidun pitoisuuden (PNEC = 1,48 µg/l) altaassa ja sen pohjoispuolella kesäkuussa. Altaan eteläpuolella liukoiset pitoisuudet olivat kaikki alle raja-arvon mutta kokonaispitoisuus elokuussa tätä suurempi (kuva 25). Liukoisen pitoisuuden vuosikeskiarvot olivat kaikilla pisteillä alle PNEC-arvon. Merialueella suurimmillaan kobolttipitoisuus (2,5 µg/l) oli Perandön (C) pohjanläheisessä vedessä talvinäytteenotossa (Liite 10).
EQS = 0,20
0,00
0,10
0,20
0,30
0,40
18
.3.2
013
9.7
.201
3
20
.8.2
013
1.1
0.2
013
31
.3.2
014
8.7
.201
4
19
.8.2
014
15
.9.2
014
31
.3.2
015
16
.7.2
015
11
.8.2
015
9.9
.201
5
23
.2.2
016
14
.6.2
016
18
.8.2
016
8.3
.201
7
14
.6.2
017
15
.8.2
017
µg/l Kadmium/ pohjoispuoli
0
1
2
3
4
5
6
7
8
18
.3.2
01
3
9.7
.20
13
20
.8.2
01
3
1.1
0.2
01
3
31
.3.2
01
4
8.7
.20
14
19
.8.2
01
4
15
.9.2
01
4
31.3
.2015
16
.7.2
01
5
11
.8.2
01
5
9.9
.20
15
23
.2.2
01
6
14
.6.2
01
6
18
.8.2
01
6
8.3
.20
17
14
.6.2
01
7
15
.8.2
01
7
µg/l Lyijy/ pohjoispuoli
vanha EQS = 7,2 µg/l
uusi EQS = 1,2 µg/l
EQS = 0,20
0,00
0,10
0,20
0,30
0,40
18
.3.2
013
9.7
.201
3
20
.8.2
013
1.1
0.2
013
31
.3.2
014
8.7
.201
4
19
.8.2
014
15
.9.2
014
31
.3.2
015
16
.7.2
015
11
.8.2
015
9.9
.201
5
23
.2.2
016
14
.6.2
016
18
.8.2
016
8.3
.201
7
14
.6.2
017
15
.8.2
017
µg/l Kadmium/ eteläpuoli
0
1
2
3
4
5
6
7
8
18
.3.2
01
3
9.7
.20
13
20
.8.2
01
3
1.1
0.2
01
3
31
.3.2
01
4
8.7
.20
14
19
.8.2
01
4
15
.9.2
01
4
31
.3.2
01
5
16
.7.2
01
5
11
.8.2
01
5
9.9
.20
15
23
.2.2
01
6
14
.6.2
01
6
18
.8.2
01
6
8.3
.20
17
14
.6.2
01
7
15
.8.2
01
7
µg/l Lyijy/ eteläpuoli
uusi EQS = 1,2 µg/l
vanha EQS = 7,2 µg/l
EQS = 0,20
0,00
0,10
0,20
0,30
0,40
18
.3.2
013
9.7
.201
3
20
.8.2
013
1.1
0.2
013
31
.3.2
014
8.7
.201
4
19
.8.2
014
15
.9.2
014
31
.3.2
015
16
.7.2
015
11
.8.2
015
9.9
.201
5
23
.2.2
016
14
.6.2
016
18
.8.2
016
8.3
.201
7
14
.6.2
017
15
.8.2
017
µg/l Kadmium/ allas28
0
1
2
3
4
5
6
7
8
18
.3.2
013
9.7
.201
3
20
.8.2
013
1.1
0.2
013
31
.3.2
014
8.7
.201
4
19
.8.2
014
15
.9.2
014
31
.3.2
015
16
.7.2
015
11
.8.2
015
9.9
.201
5
23
.2.2
016
14
.6.2
016
18
.8.2
016
8.3
.201
7
14
.6.2
017
15
.8.2
017
µg/l Lyijy/ allas
vanha EQS = 7,2 µg/l
uusi EQS = 1,2 µg/l
24
Kuva 25. Veden nikkeli- ja kobolttipitoisuudet Kokkolan satama-altaan pohjois- ja eteläpuolella sekä altaassa vuosina 2013–2017. Vaaleat pylväät kuvaavat liukoisia pitoisuuksia. Kuvassa myös liukoisen nikkelin ympäristölaatunormi (EQS) ja liukoi-sen koboltin haitattoman pitoisuuden raja-arvo (PNEC).
Sinkki
Sinkin haitaton pitoisuus (PNEC = 13,35 µg/l) ylittyi kokonaispitoisuuksien osalta vuonna 2017 täyttöal-taassa sekä täyttöalueen pohjoispuolella maalis- ja kesäkuun kierroksella. Eteläpuolen pisteellä pitoisuus oli raja-arvoa suurempi maalis- ja elokuussa (kuva 26). Liukoisia pitoisuuksia on määritetty vain vuosina 2010–2011. Merialueen tarkkailussa sinkin liukoinen pitoisuus ylitti haitattomaksi luokitellun pitoisuuden rajan muutamalla pisteellä (C, J, P) maaliskuun näytteenottokierroksella (kpl 5.2.3).
Arseeni
Arseenin kokonaispitoisuudet olivat vuonna 2017 sekä altaan etelä- että pohjoispuolella pieniä (0,7–1,0 µg/l) ollen samaa suuruusluokkaa kuin vuosina 2013–2016. Myös altaassa pitoisuudet olivat pieniä ja samaa tasoa kuin täyttöalueen ulkopuolella. Kaikki pitoisuudet jäivät reilusti alle haitattoman pitoisuu-den rajan (PNEC = 9,15 µg/l) (kuva 26). Merialueen tarkkailussa kaikki arseenipitoisuudet (0,7 – 1,8 µg/l) olivat alle haitattoman pitoisuuden (kpl 5.2.3).
0
5
10
15
201
8.3
.20
13
9.7
.20
13
20.8
.20
13
1.1
0.2
01
3
31
.3.2
01
4
8.7
.20
14
19
.8.2
01
4
15
.9.2
01
4
31
.3.2
01
5
16
.7.2
01
5
11
.8.2
01
5
9.9
.20
15
23
.2.2
01
6
14
.6.2
01
6
18
.8.2
01
6
8.3
.20
17
14
.6.2
01
7
15
.8.2
01
7
µg/l Nikkeli/ pohjoispuoli
uusi EQS = 8,6 µg/l
PNEC = 1,48
0
2
4
6
8
10
18
.3.2
01
3
9.7
.20
13
20
.8.2
01
3
1.1
0.2
01
3
31
.3.2
01
4
8.7
.20
14
19
.8.2
01
4
15
.9.2
01
4
31
.3.2
01
5
16
.7.2
01
5
11
.8.2
01
5
9.9
.20
15
23
.2.2
01
6
14
.6.2
01
6
18
.8.2
01
6
8.3
.20
17
14
.6.2
01
7
15
.8.2
01
7
µg/l Koboltti/ pohjoispuoli
0
5
10
15
20
18.3
.20
13
9.7
.201
3
20.8
.20
13
1.1
0.2
01
3
31.3
.20
14
8.7
.201
4
19.8
.20
14
15.9
.20
14
31.3
.20
15
16.7
.20
15
11.8
.20
15
9.9
.201
5
23.2
.20
16
14.6
.20
16
18.8
.20
16
8.3
.201
7
14.6
.20
17
15.8
.20
17
µg/l Nikkeli/ eteläpuoli
uusi EQS = 8,6 µg/l
PNEC = 1,48
0
2
4
6
8
10
18
.3.2
01
3
9.7
.20
13
20
.8.2
01
3
1.1
0.2
013
31
.3.2
01
4
8.7
.20
14
19
.8.2
01
4
15
.9.2
01
4
31
.3.2
01
5
16.7
.20
15
11
.8.2
01
5
9.9
.20
15
23
.2.2
01
6
14
.6.2
01
6
18
.8.2
01
6
8.3
.20
17
14
.6.2
01
7
15
.8.2
01
7
µg/l Koboltti/ eteläpuoli
0
5
10
15
20
18
.3.2
013
9.7
.201
3
20
.8.2
013
1.1
0.2
013
31
.3.2
014
8.7
.201
4
19
.8.2
014
15
.9.2
014
31
.3.2
015
16
.7.2
015
11
.8.2
015
9.9
.201
5
23
.2.2
016
14
.6.2
016
18
.8.2
016
8.3
.201
7
14
.6.2
017
15
.8.2
017
µg/l Nikkeli/ allas1 100
uusi EQS = 8,6 µg/l
PNEC = 1,48
0
2
4
6
8
10
18
.3.2
013
9.7
.201
3
20
.8.2
013
1.1
0.2
013
31
.3.2
014
8.7
.20
14
19
.8.2
014
15
.9.2
014
31
.3.2
015
16
.7.2
015
11
.8.2
015
9.9
.20
15
23
.2.2
016
14
.6.2
016
18
.8.2
016
8.3
.201
7
14
.6.2
017
15
.8.2
017
µg/l Koboltti/ allas16 000 18
25
Kuva 26. sinkki- ja arseenipitoisuudet vuosina 2013–2017 Kokkolan satama-altaan pohjois- ja eteläpuolella sekä altaassa. Kuvassa myös haitattoman pitoisuuden raja-arvot liukoisille pitoisuuksille (PNEC).
Kromi
Kromipitoisuudet olivat vuonna 2017 pieniä sekä satama-altaan etelä- ja pohjoispuolella (0,11 – 0,77 µg/l) että altaassa (0,10 – 0,19 µg/l) (kuva 27). Merialueen tarkkailussa ei määritetä kromipitoisuutta.
Kupari
Kuparipitoisuudet olivat vuonna 2017 sekä altaan pohjois- ja eteläpuolella (0,57–1,5 µg/l) että satama-altaassa (1,1–1,9 µg/l) pieniä (kuva 27). Merialueen tarkkailussa ei määritetä kuparipitoisuutta.
Rauta
Vuonna 2017 satama-altaan etelä- ja pohjoispuolilta mitatut rautapitoisuudet olivat 57–350 µg/l (kuva 28). satama-altaassa vaihtelu oli 89–220 µg/l. Merialueen tarkkailussa korkein pitoisuus (X: 2 200 µg/l) mitattiin Trullöfjärdeniltä talven kierroksella (kpl 5.2.3).
0
20
40
60
80
100
120
140
160
18.3
.2013
9.7
.20
13
20
.8.2
01
3
1.1
0.2
01
3
31
.3.2
01
4
8.7
.20
14
19.8
.2014
15
.9.2
01
4
31
.3.2
01
5
16
.7.2
01
5
11
.8.2
01
5
9.9
.20
15
23.2
.2016
14
.6.2
01
6
18
.8.2
01
6
8.3
.20
17
14
.6.2
01
7
15
.8.2
01
7
µg/l Sinkki/ pohjoispuoli
PNEC = 13,35 µg/l
0,0
2,0
4,0
6,0
8,0
10,0
12,0
18
.3.2
013
9.7
.201
3
20
.8.2
013
1.1
0.2
013
31
.3.2
014
8.7
.201
4
19
.8.2
014
15
.9.2
014
31
.3.2
015
16
.7.2
015
11
.8.2
015
9.9
.201
5
23
.2.2
016
14
.6.2
016
18
.8.2
016
8.3
.201
7
14
.6.2
017
15
.8.2
017
µg/l Arseeni/ pohjoispuoli
PNEC = 9,15
0
20
40
60
80
100
120
140
160
18
.3.2
01
3
9.7
.20
13
20
.8.2
01
3
1.1
0.2
01
3
31
.3.2
01
4
8.7
.20
14
19
.8.2
01
4
15
.9.2
01
4
31
.3.2
01
5
16
.7.2
01
5
11
.8.2
01
5
9.9
.20
15
23
.2.2
01
6
14
.6.2
01
6
18
.8.2
01
6
8.3
.20
17
14
.6.2
01
7
15.8
.2017
µg/l Sinkki/ eteläpuoli
PNEC = 13,35 µg/l
0,0
2,0
4,0
6,0
8,0
10,0
12,0
18
.3.2
013
9.7
.201
3
20
.8.2
013
1.1
0.2
013
31
.3.2
014
8.7
.201
4
19
.8.2
014
15
.9.2
014
31
.3.2
015
16
.7.2
015
11
.8.2
015
9.9
.201
5
23
.2.2
016
14
.6.2
016
18
.8.2
016
8.3
.201
7
14
.6.2
017
15
.8.2
017
µg/l Arseeni/ eteläpuoli
PNEC = 9,15
0
20
40
60
80
100
120
140
160
18
.3.2
013
9.7
.201
3
20
.8.2
013
1.1
0.2
013
31
.3.2
014
8.7
.201
4
19
.8.2
014
15
.9.2
014
31
.3.2
015
16
.7.2
015
11
.8.2
015
9.9
.201
5
23
.2.2
016
14
.6.2
016
18
.8.2
016
8.3
.201
7
14
.6.2
017
15
.8.2
017
µg/l Sinkki/ allas
PNEC = 13,35 µg/l
3 300
0,0
2,0
4,0
6,0
8,0
10,0
12,0
18
.3.2
013
9.7
.201
3
20
.8.2
013
1.1
0.2
013
31
.3.2
014
8.7
.201
4
19
.8.2
014
15
.9.2
014
31
.3.2
015
16
.7.2
015
11
.8.2
015
9.9
.201
5
23
.2.2
016
14
.6.2
016
18
.8.2
016
8.3
.201
7
14
.6.2
017
15
.8.2
017
µg/l Arseeni/ allas
PNEC = 9,15
26
Kuva 27. Veden kromi- ja kuparipitoisuudet Kokkolan satama-altaan pohjois- ja etelä puolella sekä altaassa vuosina 2013–2017.
0,0
0,2
0,4
0,6
0,8
1,018.3
.2013
9.7
.20
13
20.8
.2013
1.1
0.2
013
31.3
.2014
8.7
.20
14
19.8
.2014
15.9
.2014
31.3
.2015
16.7
.2015
11.8
.2015
9.9
.20
15
23.2
.2016
14.6
.2016
18.8
.2016
8.3
.20
17
14.6
.2017
15.8
.2017
µg/l Kromi/ pohjoispuoli
0
1
2
3
4
5
18
.3.2
01
3
9.7
.20
13
20
.8.2
01
3
1.1
0.2
01
3
31
.3.2
01
4
8.7
.20
14
19.8
.2014
15
.9.2
01
4
31
.3.2
01
5
16
.7.2
01
5
11
.8.2
01
5
9.9
.20
15
23
.2.2
01
6
14
.6.2
01
6
18
.8.2
01
6
8.3
.20
17
14
.6.2
01
7
15
.8.2
01
7
µg/l Kupari/ pohjoispuoli
0,0
0,2
0,4
0,6
0,8
1,0
18.3
.2013
9.7
.20
13
20.8
.2013
1.1
0.2
013
31.3
.2014
8.7
.20
14
19.8
.2014
15.9
.2014
31.3
.2015
16.7
.2015
11.8
.2015
9.9
.20
15
23.2
.2016
14.6
.2016
18.8
.2016
8.3
.20
17
14.6
.2017
15.8
.2017
µg/l Kromi/ eteläpuoli
0
1
2
3
4
5
18.3
.2013
9.7
.20
13
20.8
.2013
1.1
0.2
013
31.3
.2014
8.7
.20
14
19.8
.2014
15.9
.2014
31.3
.2015
16.7
.20
15
11.8
.2015
9.9
.20
15
23.2
.2016
14.6
.2016
18.8
.2016
8.3
.20
17
14.6
.2017
15.8
.20
17
µg/l Kupari/ eteläpuoli
0,0
0,2
0,4
0,6
0,8
1,0
18
.3.2
013
9.7
.201
3
20
.8.2
013
1.1
0.2
013
31
.3.2
014
8.7
.201
4
19
.8.2
014
15
.9.2
014
31
.3.2
015
16
.7.2
015
11
.8.2
015
9.9
.201
5
23
.2.2
016
14
.6.2
016
18
.8.2
016
8.3
.201
7
14
.6.2
017
15
.8.2
017
µg/l Kromi/ allas4,9
0
1
2
3
4
5
18
.3.2
013
9.7
.201
3
20
.8.2
013
1.1
0.2
013
31
.3.2
014
8.7
.201
4
19
.8.2
014
15
.9.2
014
31
.3.2
015
16
.7.2
015
11
.8.2
015
9.9
.201
5
23
.2.2
016
14
.6.2
016
18
.8.2
016
8.3
.201
7
14
.6.2
017
15
.8.2
017
µg/l Kupari/ allas770
0
200
400
600
800
1000
1200
18
.3.2
01
3
9.7
.20
13
20
.8.2
01
3
1.1
0.2
01
3
31
.3.2
01
4
8.7
.20
14
19
.8.2
01
4
15
.9.2
01
4
31
.3.2
01
5
16
.7.2
01
5
11
.8.2
01
5
9.9
.20
15
23
.2.2
01
6
14
.6.2
01
6
18
.8.2
01
6
8.3
.20
17
14
.6.2
01
7
15
.8.2
01
7
µg/l Rauta/ pohjoispuoli2 300
0
200
400
600
800
1 000
1 200
18.3
.2013
9.7
.20
13
20
.8.2
01
3
1.1
0.2
01
3
31
.3.2
01
4
8.7
.20
14
19
.8.2
01
4
15
.9.2
01
4
31
.3.2
01
5
16
.7.2
01
5
11
.8.2
01
5
9.9
.20
15
23
.2.2
01
6
14
.6.2
01
6
18
.8.2
01
6
8.3
.20
17
14
.6.2
01
7
15
.8.2
01
7
µg/l Rauta/ eteläpuoli2 100
0
200
400
600
800
1000
1200
18
.3.2
013
9.7
.201
3
20
.8.2
013
1.1
0.2
013
31
.3.2
014
8.7
.201
4
19
.8.2
014
15
.9.2
014
31
.3.2
015
16
.7.2
015
11
.8.2
015
9.9
.201
5
23
.2.2
016
14
.6.2
016
18
.8.2
016
8.3
.201
7
14
.6.2
017
15
.8.2
017
µg/l Rauta/ allas1 600 410 000
Kuva 28. Veden rautapitoisuudet Kokkolan satama-altaan pohjois- ja eteläpuolella sekä altaassa vuosina 2013–2017.
27
6. KOKKOLAN EDUSTAN EKOLOGINEN LUOKITUS
Vuoden 2017 vedenlaatuaineistosta on tehty vesienhoidon suunnittelussa käytetyn ekologisen luokituk-sen (Vuori ym. 2009; Aroviita ym. 2012) mukainen parametrikohtainen tarkastelu havaintopaikoittain. Luokituksessa on käytetty loppukesän (4.7. – 13.9.; piste B: 3.7. – 14.9.) klorofyllipitoisuuksia (0–2 m vesikerros) kasviplanktontuotannon mittarina. Tukiparametreina on käytetty saman ajanjakson koko-naisravinnepitoisuuksia (1 m vesikerros) ja näkösyvyyttä. Havaintopaikkoja on verrattu näiden paramet-rien perusteella ympäristöhallinnon päivitettyä ohjeistusta ja luokkarajoja (Aroviita ym. 2012; taulukko 5) noudattaen luokkien erinomainen–hyvä–tyydyttävä–välttävä–huono luokkarajoihin. Jakson 2013–2017 aineistot on käsitelty vastaavasti.
Pohjaeläinaineistosta laskettujen pohjaeläinindeksin perusteella laadittu vuosittain seurattavien tarkkai-lupisteiden ekologinen luokitus (Iso-Tuisku 2018) on esitetty kappaleessa 7.
Taulukko 5. Luokittelukriteerien mukaiset tyyppikohtaiset luokkarajat ja luonnontilaiset vertailuarvot kokonaistypelle (kok-N), kokonaisfosforille (kok-P), näkösyvyydelle (NS) ja a-klorofyllille (a-klo) (Aroviita ym. 2012). Pu = Perämeren ulommat rannikkovedet, Ps = Perämeren sisemmät rannikkovedet.
Kuva 29. Kokkolan edustan merialueen ekologinen luokitus vuoden 2017 vedenlaatuparametrien aineiston perusteella (pisteen B aineisto, Hertta-tietojärjestelmä 2018b). Kokkolan suurteollisuusalue ja Hopeakivenlahti: 1. Kokkolan vesi, jäte-vedenpuhdistamo, 2. KIP pohjoinen ja 3. KIP eteläinen. Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 04/2017 aineis-toa. )
Vuosi 2017
Kokkolan edustan merialue sijoittui vuonna 2017 vedenlaadultaan luokkiin ”hyvä – välttävä” (kuva 29 ja taulukko 6). Vedenlaatu oli a-klorofyllin suhteen paikoin edellisvuotta huonompi, paikoin parempi. Nä-
LUONNONTILAISET
Parametri VERTAILUARVOT Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono
Kok-P Pu 7,5 alle 9 9−11 11−15 15−20 yli 20
Kok-P Ps 9 alle 11 11−14 14−18 18−27 yli 27
Kok-N Pu 225 alle 270 270−315 315−350 350−400 yli 400
Kok-N Ps 260 alle 305 305−340 340−370 370−420 yli 420
NS Pu 6,9 yli 5,2 3,3−5,2 2,3−3,3 1,4−2,3 alle 1,4
NS Ps 5,1 yli 3,8 2,4−3,8 1,7−2,4 1,0−1,7 alle 1,0
a-klo Pu 1,3 alle 1,7 1,7−2,2 2,2−4,4 4,4−11 yli 11
a-klo Ps 2 alle 2,5 2,5−3,3 3,3−6,5 6,5−16 yli 16
LUOKKARAJAT
28
kösyvyydet paranivat hieman usealla pisteellä. Fosforipitoisuuksissa ei juurikaan ollut muutosta mutta typpipitoisuudet laskivat hieman lähes koko tarkkailualueella. Kaikkiaan tilaluokka huononi hieman nel-jällä pisteellä (R4, E, H ja X) ja parani hieman kahdella pisteellä (C ja J).
Perämeren sisemmän rannikkoalueen (Ps, Klan edusta) havaintopaikat Kaustarinlahdella sijoittuivat vuoden 2017 vedenlaatuparametrien perusteella luokkaan välttävä (P) sekä ”tyydyttävä/välttävä” -rajalle (J). Ykspihlajanlahden pisteet E ja H, sataman edustan piste R4 sekä Trullöfjärdenin piste (X) kuu-luivat luokkaan ”tyydyttävä”. Vaihettumisvyöhykkeen piste (D) ja Kaupungin jätevedenpuhdistamon edustan piste (I) sekä Luodon saaristossa sijaitseva piste U olivat vedenlaadultaan luokassa ”hyvä”. Myös Perämeren ulomman rannikkoalueen (Pu, Tankar) havaintopaikoista A ja C sekä ELY-keskuksen ylläpitä-mä piste B sijoittuivat luokkaan ”hyvä”. Perhonjoen vaikutusalueella olevat pisteet K ja S olivat ”tyydyt-tävässä” luokassa.
Taulukko 6. Vuoden 2017 tulosten perusteella laadittu pistekohtainen vedenlaadun kokonaisarvio Kokkolan edustalla. (B = aineisto Hertta-tietojärjestelmästä)
Jakso 2013–2017
Perämeren ulomman rannikkoalueen (Pu) piste A sijoittuu luokkien ”erinomainen” ja ”hyvä” rajalle. Repskärin intensiivipiste (B) on luokassa ”hyvä”. Muut ulomman rannikkoalueen pisteet (C, K, S) ovat luokkien ”hyvä” ja ”tyydyttävä” rajalla. Sisemmän rannikkoalueen Kokkolan edustan pisteet D ja I sekä Luodon saariston piste U ovat vedenlaadultaan luokassa ”hyvä”. Luokkarajalle ”hyvä/tyydyttävä” sijoit-tuvat pisteet R4, E, H ja X. Vedenlaadultaan heikoimmassa tilassa ovat jakson 2013–2017 aineiston pe-rusteella Kaustarinlahden pisteet J (”tyydyttävä/välttävä” -raja) ja P (”välttävä”) (taulukko 7).
Luokituksessa käytettyjen vedenlaatutekijöiden avovesiajan keskiarvot (kok-P ja kok-N) ja mediaanit (NS ja a-klo) sekä vaihteluvälit on esitetty kuvassa 30.
Varsinainen ekologinen luokitus tehdään vesienhoidon suunnitteluprosessin yhteydessä useamman vuoden tulosten perusteella vesimuodostumittain. Luokituksen kriteerit painottuvat biologisiin tekijöi-hin, joiden tukena käytetään vedenlaatutekijöitä sekä muuta tietoa luokiteltavan alueen ominaisuuksista ja kuormituksesta. Biologisena laatutekijänä Perämeren osalta on pohjaeläimistö, jota kuvataan ns. BBI-ELS -indeksin perusteella. Lisäksi kasviplanktonia kuvaavan a-klorofyllipitoisuuden rinnalla huomioidaan kasviplanktonin biomassa. Vesienhoidon suunnittelun tueksi vuonna 2013 valmistuneessa rannikkove-sien ekologisen tilan kokonaisarviossa (Westberg & Lax 2016) Kokkolan edustan ja Tankarin vesimuo-dostumat ovat tyydyttävässä ja Luodon saaristo on hyvässä ekologisessa tilassa. Kokonaisarvio perustuu vuosien 2006‒2012 aineistoon.
Tyyppi/
Vesimuodostuma a-kloro NS kok-P kok-N
A Pu Tankar 3,1 3,3 9 205 H
B Pu Tankar 3,3 3,0 7 248 H
C Pu Tankar 4,0 2,7 9 218 H
D Ps Klan edusta 5,0 2,4 10 225 H
R4 Ps Klan edusta 6,5 2,0 13 235 T
E Ps Klan edusta 7,3 2,1 17 225 T
H Ps Klan edusta 5,6 1,9 11 348 T
I Ps Klan edusta 4,7 2,4 11 238 H Luokituksen perusteet:
J Ps Klan edusta 7,0 1,8 14 238 T/V kok-P ja kok-N: heinä-syyskuu (keskiarvo)
P Ps Klan edusta 7,6 1,2 20 238 V a-kloro ja NS: heinä-syyskuu (mediaani)
K Pu Tankar 3,9 2,5 12 235 T
S Pu Tankar 4,1 2,4 12 220 T Tyypit:
U Ps Luodon saaristo 3,3 2,9 10 200 H Ps Perämeren sisemmät rannikkoalueet
X Ps Kälviä - Kokkola 5,0 1,6 13 295 T Pu Perämeren ulommat rannikkoalueet
Luokitus vuoden 2017 aineistoilla
Paikka
Muuttujat Veden-
laatu
29
Taulukko 7. Vuoden 2013–2017 tulosten perusteella laadittu pistekohtainen vedenlaadun kokonaisarvio Kokkolan edus-talla. (B = aineisto Hertta-tietojärjestelmästä)
Kuva 30. Ekologisen luokituksen vedenlaatutekijöiden (kokonaisfosfori ja -typpi sekä näkösyvyys ja a-klorofylli) keskiarvot ja vaihteluvälit jaksolla 2013–2017.
7. POHJAELÄIMET VUONNA 2017 (ISO-TUISKU 2018)
Kokkolan edustan pohjaeläimistöä on seurattu säännöllisesti vuodesta 1976 lähtien. Jokavuotisessa osa-na Kokkolan edustan yhteistarkkailua tehtävässä pohjaeläinselvityksessä on vuoteen 2011 asti ollut mu-kana neljä havaintopaikkaa (C, D, H ja vertailupiste L) ja vuodesta 2012 viisi havaintopaikkaa (lisätty piste J) (Aaltonen & Kalliolinna 2009). Vuonna 2017 tehtiin määrävuosin toteutettava laaja pohjaeläinkartoitus yhteensä 14 havaintopaikalta: vuosittaisen seurannan pisteiltä (C, D, H, J, L) sekä näytteenottopaikoilta B, E, P, R, T, U, Isokari, Långskärsgrundet N ja Tankarkubborna SE (kuva 31). Edellinen laaja selvitys on tehty vuonna 2011 (Nyman 2012).
Pohjaeläinseurannan näytteenoton, lajimääritykset ja raportoinnin on vuoteen 2015 asti hoitanut FM Curt Nyman. Vuodesta 2016 eteenpäin on pohjaeläinseurannan toteuttanut KVVY Tutkimus Oy (ent. KVVY ry). Tuloksista on laadittu erilliset raportit. Ohessa esitetään tiivistelmä vuoden 2017 yhteenvedos-ta (Iso-Tuisku 2018). Tulostaulukko on liitteenä 9.
2013 2014 2015 2016 2017 2013-2017
A Pu Tankar H E E H H E/H
B Pu Tankar H H H H H H
C Pu Tankar T E/H H H/T H H/T
D Ps Klan edusta H E H H H H
R4 Ps Klan edusta T H H H T H/T
E Ps Klan edusta T H H/T H/T T H/T
H Ps Klan edusta T E H H/T T H/T
I Ps Klan edusta H E H H H H
J Ps Klan edusta V T T V T/V T/V
P Ps Klan edusta V V V V V V
K Pu Tankar T E/H H T T H/T
S Pu Tankar H/T E H T/V T H/T
U Ps Luodon saaristo H E E/H H H H
X Ps Kälviä - Kokkola ‒ E H/T H/T T H/T
Luokitus vuosien 2013 - 2017 aineistoilla
Piste Tyyppi
Vedenlaatu
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
A B* C D R4 E H I J P K S U X
µg/lKokonaisfosfori 2013 - 2017
0
100
200
300
400
500
600
700
800
A B* C D R4 E H I J P K S U X
µg/lKokonaistyppi 2013 - 2017
0
1
2
3
4
5
6
7
8
A B* C D R/R4 E H I J P K S U X
mNäkösyvyys 2013 - 2017
0
5
10
15
20
25
A B* C D R/R4 E H I J P K S U X
µg/la-klorofylli 2013 - 2017
30
Kuva 31. Kokkolan edustan merialueen laajennetun pohjaeläintarkkailun näytepaikat. (Iso-Tuisku 2018)
7.1 Aineisto ja menetelmät
Kokkolan edustan merialueen yhteistarkkailuohjelman pohjaeläinseurannan näytteet otetaan touko-kuussa (Mykrä & Aaltonen 2016). Vuonna 2017 näytteet otettiin 24.5. Ekman-noutimella, jonka näyte-pinta-ala on 289 cm². Kultakin pisteeltä nostettiin viisi rinnakkaista näytettä, jotka käsiteltiin erikseen. Näytteet seulottiin maastossa 1 mm ja 0,5 mm kaksoisseulalla. Seulokset säilöttiin etanoliin myöhempää määritystä varten. Pohjaeläimistä laskettiin biomassa ja selvitettiin lajikoostumus. Pohjaeläintarkkailun tulokset on tallennettu ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmään.
Jokaisen näyteaseman tuloksista laskettiin rannikkovesien ekologista tilaa kuvaava luokitteluindeksi BBI (Brackish water Benthic Index).
7.2 Tulokset
7.2.1. Tarkkailualueen lajisto
Vuonna 2017 tavattiin yhteensä 17 pohjaeläinlajia tai -ryhmää (liite 9). Asemakohtainen vaihtelu oli 3–12 lajia, mikä oli vuosittaisilla havaintopaikoilla samaa luokkaa kuin edellisinä vuosina. Eniten lajeja oli koh-talaisen lähellä rantaa sijaitsevilla asemilla J ja H. Näillä asemilla esiintyy enemmän surviaissääskilajeja ja muita litoraalivyöhykkeen pohjaeläimiä kuin syvemmillä asemilla C, D ja L. Laajennetun kartoituksen näyteasemien pohjaeläinlajisto oli hyvin samankaltainen verrattuna vuosittain seurattavien näytease-mien pohjaeläinlajistoon.
Harvasukasmatoja (Oligochaeta) esiintyi vuonna 2017 kaikilla näytteenottopaikoilla. Myös amerikansu-kasjalkainen (Marenzelleria sp.) esiintyi kaikilla paikoilla, ja laji dominoi näyteasemien C, D ja H pohjia. Laajennetun seurannan asemilla amerikansukasjalkainen oli lisääntynyt huomattavasti edellisestä kartoi-tuksesta (2011), ja laji näyttäisi syrjäyttävän harvasukasmatoja tehokkaasti. Asemilla H, J ja U havaittiin myös rehevää pohjaa suosivia Chironomus -suvun surviaissääsken toukkia. Terveen pohjan indikaattori-na pidettyjä raakkuäyriäisiä (Ostracoda), joita on tavattu 2000-luvulla säännöllisesti kaikilla asemilla, havaittiin kaikilla vuosittaisilla asemilla. Neljällä laajennetun seurannan asemalla (P, R, T ja U) ei raakku-äyriäisiä havaittu.
31
7.2.2. Vuosittaisen seurannan havaintopaikat
Näytteenottopaikka C sijaitsee pienessä syvänteessä Perandön koillispuolella (kuva 31). Aikaisemmin harvasukasmadot ovat muodostaneet suurimmat tiheydet ja biomassat, mutta vuodesta 2014 lähtien pienikokoisia amerikansukasjalkaisia on esiintynyt pisteellä kohtalaisen paljon. Vuonna 2017 ne muodos-tivat suurimmat tiheydet ja biomassat (kuva 32).
Kuva 32. Yksilötiheydet ja biomassat näytteenottopaikalla C vuosina 2004–2017. (Iso-Tuisku 2018)
Näytteenottopaikka D sijaitsee Perandön kaakkoispuolella (kuva 31) laajemmassa syvänteessä kuin piste C. Tälläkin paikalla yksilömäärät ja biomassakin ovat olleet kasvussa vuoden 2006 minimin jälkeen. Vuo-teen 2014 saakka kasvu johtui harvasukasmatojen yksilömäärien kasvusta. Vuodesta 2014 alkaen ameri-kansukasjalkaisten määrä on kasvanut voimakkaasti. Samalla harvasukasmadot näyttäisivät vähenevän. Vuonna 2017 amerikansukasjalkainen oli pohjaeläimistön valtalaji. Tiheyden ja biomassan kasvut näyt-täisivät kuitenkin tasaantuneen. Raakkuäyriäistä havaittiin edellisvuosia runsaammin (kuva 33).
Kuva 33. Yksilötiheydet ja biomassat näytteenottopaikalla D vuosina 2004–2017. (Iso-Tuisku 2018)
Näytteenottopaikka H sijaitsee Ykspihlajan teollisuusalueen ja Kokkolan kaupunkiasutuksen läheisyydes-sä (kuva 31). Vuonna 2017 pohjaeläimistö koostui aikaisempien vuosien tapaan lähinnä harvasukasma-doista ja surviaissääsken toukista. Amerikansukasjalkainen oli lisääntynyt asemalla. Pohjaeläinten bio-massa oli aikaisempia vuosia alhaisempi, surviaissääsken toukkien suhteellinen osuus kuitenkin kasvoi. Myös Chironomus -toukkia oli enemmän ja niiden osuus biomassasta oli huomattavan suuri (kuva 34).
Myös näytteenottopaikka J sijaitsee Ykspihlajan teollisuusalueen ja Kokkolan kaupunkiasutuksen lähei-syydessä (kuva 31), Ykspihlajasta pohjoiseen ulottuvan matalan hiekkapohjaisen alueen itäpuolella ja Harrbodasta ulottuvan hiekkasärkän suojassa. Vertailuaineistoa on 2000-luvulta vuosien 2012–2015 lisäksi laajennetusta pohjaeläintarkkailusta vuonna 2011 (Nyman 2012) sekä vuosilta 1976–1981. Pohja-eläimistön koostumus on vuosina 2014–2016 ollut monipuolisempi kuin aikaisemmin, jolloin Chironomus -suvun toukat olivat valta-asemassa näyteasemalla. Vuonna 2017 isokokoisten Chironomus -toukkien tiheydet ja biomassat olivat edelleen alhaiset. Lajistoa dominoivat harvasukasmadot, amerikansukasjal-kaiset ja raakkuäyriäiset (kuva 35).
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
20042005200620072008200920102011201220132014201520162017
yk
s/m
²
vuosi
Kokkola C, yksilömäärä
Chironomidae
Ostracoda
Oligochaeta
Marenzelleria
Muut
0
5
10
15
20
25
20042005200620072008200920102011201220132014201520162017
g/m
²
vuosi
Kokkola C, biomassa
Muut
Chironomidae
Ostracoda
Oligochaeta
Marenzelleria
0
1000
2000
3000
4000
5000
2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
yk
s/m
2
vuosi
Kokkola D, yksilömäärä
Muut
Chironomidae
Ostracoda
Oligochaeta
Marenzelleria
0
2
4
6
8
10
12
2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
g/m
2
vuosi
Kokkola D, biomassa
Muut
Chironomidae
Ostracoda
Oligochaeta
Marenzelleria
32
On mahdollista, että vuonna 2012 käyttöön otettu Kokkolan kaupungin uusi jätevedenpuhdistamo ja sen myötä vähentynyt BOD-kuormitus on vaikuttanut Chironomus -toukkien määrän vähentymiseen näyt-teenottopaikalla J. Toisaalta myös vuosittaiset vaihtelut voivat olla melko suuria, kuten näytteenottopai-kalla H on havaittavissa.
Kuva 34. Yksilötiheydet ja biomassat näytteenottopaikalla H vuosina 2004–2017. (Iso-Tuisku 2018)
Kuva 35. Yksilötiheydet ja biomassat näytteenottopaikalla J vuosina 2004–2017. (Iso-Tuisku 2018)
Näytteenottopaikka L on vertailupaikka Luodon saaristossa Kåtölandetin ja Stockön välisellä selällä (kuva 31). Pohjaeläimistön yksilömäärät ja biomassat ovat olleet pienempiä kuin muilla havaintopaikoilla ja harvasukasmatoja on ollut vähemmän. Yksilömäärien vuosien välinen vaihtelu on aikaisemmin johtunut pääasiassa raakkuäyriäisten (Ostracoda) määrän vaihtelusta. Vuodesta 2013 alkaen amerikansukasjal-kaisten määrä on kasvanut ja vaikuttanut varsinkin vuosina 2014–2016 alueen yksilömäärään ja biomas-saan. Kokonaisbiomassa oli kuitenkin edelleen vuonna 2017 melko pieni muihin näytteenottopaikkoihin verrattuna (kuva 36). Vuonna 2017 pohjaa dominoivat amerikansukasjalkaiset ja raakkuäyriäiset (kuva 36).
Kuva 36. Yksilötiheydet ja biomassat näytteenottopaikalla L vuosina 2004–2017. (Iso-Tuisku 2018)
0
3000
6000
9000
12000
15000
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
yk
s/m
2
vuosi
Kokkola H, yksilömäärä
Muut
Muut Chironomidae
Chironomus
Ostracoda
Oligochaeta
Marenzelleria
0
10
20
30
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
g/m
2
vuosi
Kokkola H, biomassa
Muut
Chironomidae
Ostracoda
Oligochaeta
Marenzelleria
0
3000
6000
9000
12000
197619771978197919801981 2011201220132014201520162017
yks/m
2
vuosi
Kokkola J, yksilömäärä
Muut Chironomidae
Chironomus
Ostracoda
Oligochaeta
Marenzelleria
Muut
0
10
20
30
197619771978197919801981 2011201220132014201520162017
g/m
2
vuosi
Kokkola J, biomassa
Muut Chironomidae
Chironomus
Ostracoda
Oligochaeta
Marenzelleria
Muut
0
2000
4000
6000
8000
10000
2005200620072008200920102011201220132014201520162017
yk
s/m
2
vuosi
Kokkola L, yksilömäärä
Muut
Chironomidae
Ostracoda
Oligochaeta
Marenzelleria
0
1
2
3
4
5
6
7
2005200620072008200920102011201220132014201520162017
g/m
2
vuosi
Kokkola L, biomassa
Muut
Chironomidae
Ostracoda
Oligochaeta
Marenzelleria
33
7.2.3. Laajennetun seurannan havaintopaikat
Näytteenottopaikalla B esiintyi runsaasti erittäin herkkää valkokatkaa (Monoporeia affinis). Lajistossa seuraavaksi runsaslukuisin pohjaeläin oli amerikansukasjalkainen, joka oli vienyt elintilaa harvasukasma-doilta verrattuna vuoteen 2011. Yksilötiheys ja biomassa olivat melko alhaisia (kuva 37).
Kuva 37. Yksilötiheydet ja biomassat näytteenottopaikalla B vuosina 2011 ja 2017. (Iso-Tuisku 2018)
Näytteenottopaikalla E amerikansukasjalkainen oli lisääntynyt huomattavasti vuodesta 2011, samalla harvasukasmadot olivat selvästi vähentyneet. Amerikansukasjalkaisten jälkeen seuraavaksi runsaslukui-simpia olivat harvasukasmadot ja raakkuäyriäiset. Pohjaeläintiheys oli kohtalainen ja Biomassa melko alhainen (kuva 38).
Kuva 38. Yksilötiheydet ja biomassat näytteenottopaikalla E vuosina 2011 ja 2017. (Iso-Tuisku 2018)
Näytteenottopaikalla Isokari esiintyi vuonna 2017 runsaasti raakkuäyriäisiä ja harvasukasmatoja. Har-vasukasmatojen biomassa oli selvästi isompi kuin vuonna 2011. Seuraavaksi runsaimpia olivat amerikan-sukasjalkaiset ja surviaissääskien toukat. Raakkuäyriäiset olivat selvästi vähentyneet verrattuna vuoteen 2011. Pohjaeläintiheys oli kohtalainen ja biomassa alhainen (kuva 39).
Kuva 39. Yksilötiheydet ja biomassat näytteenottopaikalla Isokari vuosina 2011 ja 2017. (Iso-Tuisku 2018)
0
100
200
300
400
500
600
700
800
900
2011 2017
Kokkola B, yksilömäärä
Chironomidae
Ostracoda
Oligochaeta
Marenzelleria
Muut
0
0,5
1
1,5
2
2,5
3
3,5
4
2011 2017
Kokkola B, biomassa
Chironomidae
Ostracoda
Oligochaeta
Marenzelleria
Muut
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
1600
2011 2017
Kokkola E, yksilömäärä
Chironomidae
Ostracoda
Oligochaeta
Marenzelleria
Muut
0
0,5
1
1,5
2
2,5
3
3,5
2011 2017
Kokkola E, biomassa
Chironomidae
Ostracoda
Oligochaeta
Marenzelleria
Muut
0
1000
2000
3000
4000
5000
2011 2017
Kokkola Isokari, yksilömäärä
Chironomidae
Ostracoda
Oligochaeta
Marenzelleria
Muut
0
0,2
0,4
0,6
0,8
1
1,2
1,4
1,6
1,8
2
2011 2017
Kokkola Isokari, biomassa
Chironomidae
Ostracoda
Oligochaeta
Marenzelleria
Muut
34
Näytteenottopaikalla Långskärsgrundet N amerikansukasjalkainen oli selvästi syrjäyttänyt harvasukas-matoja niin tiheyden kuin biomassankin suhteen. Amerikansukasjalkainen muodosti vuonna 2017 yli puolet pohjaeläinyhteisön kokonaistiheydestä (kuva 40).
Kuva 40. Yksilötiheydet ja biomassat näytteenottopaikalla Långskärsgrundet N vuosina 2011 ja 2017. (Iso-Tuisku 2018)
Näytteenottopaikalla P esiintyi vuonna 2017 runsaasti harvasukasmatoja ja niiden biomassa oli selvästi isompi kuin vuonna 2011. Seuraavaksi runsaslukuisimpia olivat amerikansukasjalkaiset ja surviaissääs-kien toukat. Raakkuäyriäiset olivat selvästi vähentyneet vuodesta 2011 eikä niitä havaittu ollenkaan vuonna 2017. Pohjaeläintiheys oli kohtalainen mutta biomassa oli alhainen (kuva 41).
Kuva 41. Yksilötiheydet ja biomassat näytteenottopaikalla P vuosina 2011 ja 2017. (Iso-Tuisku 2018)
Näytteenottopaikalla R harvasukasmadot olivat vuonna 2017 runsain lajiryhmä. Vuonna 2011 runsaana esiintynyttä raakkuäyriäistä ei vuonna 2017 havaittu ollenkaan. Myös surviaissääskilajisto ja tiheys olivat niukkoja verrattuna vuoteen 2011. Lajiston tiheys ja biomassa olivat romahtaneet vuodesta 2011 (kuva 42).
Kuva 42. Yksilötiheydet ja biomassat näytteenottopaikalla R vuosina 2011 ja 2017. (Iso-Tuisku 2018)
Myös näytteenottopaikalla T oli vuonna 2017 runsaimpana pohjaeläimenä amerikansukasjalkainen, joka oli tehokkaasti syrjäyttänyt harvasukasmadot vuoden 2011 jälkeen. Seuraavaksi runsaslukuisin pohja-eläin oli Procladius sp. -surviaissääsken toukka. Pohjaeläintiheys oli kohtalainen ja Biomassa melko alhai-nen (kuva 43).
0
500
1000
1500
2000
2500
2011 2017
Kokkola Långskärsgrundet N, yksilömäärä
Chironomidae
Ostracoda
Oligochaeta
Marenzelleria
Muut
0
0,2
0,4
0,6
0,8
1
1,2
1,4
1,6
1,8
2
2011 2017
Kokkola Långskärsgrundet N, biomassa
Chironomidae
Ostracoda
Oligochaeta
Marenzelleria
Muut
0
500
1000
1500
2000
2500
2011 2017
Kokkola P, yksilömäärä
Chironomidae
Ostracoda
Oligochaeta
Marenzelleria
Muut
0
1
2
3
4
5
6
2011 2017
Kokkola P, biomassa
Chironomidae
Ostracoda
Oligochaeta
Marenzelleria
Muut
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
1600
1800
2011 2017
Kokkola R, yksilömäärä
Chironomidae
Ostracoda
Oligochaeta
Marenzelleria
Muut
0
1
2
3
4
5
6
7
8
2011 2017
Kokkola R, biomassa
Chironomidae
Ostracoda
Oligochaeta
Marenzelleria
Muut
35
Kuva 43. Yksilötiheydet ja biomassat näytteenottopaikalla T vuosina 2011 ja 2017. (Iso-Tuisku 2018)
Myös näytteenottopaikalla Tankarkubborna SE oli amerikansukasjalkainen syrjäyttänyt tehokkaasti har-vasukasmatoja edellisen havaintokerran jälkeen. Näyteasemalla esiintyi vuonna 2017 harvakseltaan raakkuäyriäisiä, harvasukasmatoja ja surviaissääskien toukkia (kuva 44).
Kuva 44. Yksilötiheydet ja biomassat näytteenottopaikalla Tankarkubborna SE vuosina 2011 ja 2017. (Iso-Tuisku 2018)
Näytteenottopaikalla U esiintyi vuonna 2017 harvakseltaan harvasukasmatoja ja yksittäin Procladius sp. -surviaissääsken toukkia. Amerikansukasjalkainen oli täälläkin syrjäyttänyt tehokkaasti harvasukas-matoja. Pohjaeläintiheys oli seurannan alhaisin (kuva 45).
Kuva 45. Yksilötiheydet ja biomassat näytteenottopaikalla U vuosina 2011 ja 2017. (Iso-Tuisku 2018)
7.2.4. Ekologinen luokittelu pohjaeläinindeksien perusteella
Kokkolan edustan laajennetun pohjaeläintarkkailun näytteenottopaikat sijoittuvat kolmeen vesimuodos-tumaan. Näytteenottopaikat D, H, E, J, P ja R sijaitsevat vesimuodostumassa Kokkolan edusta, näytteen-ottopaikat C, B, T, K, Långskärsgrundet ja Tankarkubborna ovat vesimuodostumassa Tankar ja näytteen-ottopaikat L ja U vesimuodostumassa Luodon saaristo. Vuonna 2013 valmistuneessa vesimuodostumien ekologisen tilan kokonaisarviossa Kokkolan edustan ja Tankarin vesimuodostumat kuuluvat ekologiseen luokkaan tyydyttävä ja Luodon saaristo (L) ekologiseen luokkaan hyvä (Westberg & Lax 2016).
0
500
1000
1500
2000
2011 2017
Kokkola T, yksilömäärä
Chironomidae
Ostracoda
Oligochaeta
Marenzelleria
Muut
0
0,2
0,4
0,6
0,8
1
1,2
1,4
1,6
1,8
2
2011 2017
Kokkola T, biomassa
Chironomidae
Ostracoda
Oligochaeta
Marenzelleria
Muut
0
500
1000
1500
2000
2500
2011 2017
Kokkola Tankarkubborna SE, yksilömäärä
Chironomidae
Ostracoda
Oligochaeta
Marenzelleria
Muut
0
0,2
0,4
0,6
0,8
1
1,2
1,4
1,6
1,8
2
2011 2017
Kokkola Tankarkubborna SE, biomassa
Chironomidae
Ostracoda
Oligochaeta
Marenzelleria
Muut
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
1600
2011 2017
Kokkola U, yksilömäärä
Chironomidae
Ostracoda
Oligochaeta
Marenzelleria
Muut
0
0,2
0,4
0,6
0,8
1
1,2
1,4
1,6
1,8
2
2011 2017
Kokkola U, biomassa
Chironomidae
Ostracoda
Oligochaeta
Marenzelleria
Muut
36
Ekologisen luokituksen kriteerit painottuvat biologisiin tekijöihin, joiden tukena käytetään muutamia vedenlaatumuuttujia. Perämeren alueella biologisena luokittelutekijänä on käytetty pohjaeläimistöä, jota kuvataan pohjaeläinindeksin (ns. BBI-ELS-indeksin) perusteella. Rannikkovesien vesiensuojelun suunnittelun tarpeisiin kehitetty pohjaeläinindeksin laskentamalli on päivitetty vuonna 2012 (Perus & Österberg 2012).
Vuonna 2017 vuosittaisen seurannan näyteasemien C, D, H ja J luokka oli pohjaeläinindeksin perusteella hyvä. Erinomainen luokka mitattiin vertailuasemalla L. Laajennetun seurannan havaintopaikoista E ja Isokari olivat erinomaisessa ja B, Långskärsgrundet ja P olivat hyvässä luokassa. Havaintopaikkojen R, Tankarkubborna ja U luokka oli tyydyttävä ja paikan T luokka välttävä (taulukko 8).
Taulukko 8. Tutkimusalueen ekologista tilaa kuvaava rannikkovesien luokitteluindeksi BBI (Brackish water Benthic Index) vuosittaisen seurannan (ylempi taulukko) ja laajennetun seurannan (alempi taulukko) paikoilla vuonna 2017. Ekologi-sen tilan indeksiluokat ovat E=erinomainen, H=hyvä, T=tyydyttävä, V=välttävä, Hu=huono. (Iso-Tuisku 2018)
Pohjaeläinnäytteiden indeksiarvojen ja niiden luokituksen vuosien välinen vaihtelu on ollut melko suurta. Pitkällä aikavälillä ekologinen luokka on vaihdellut vuosittaisen seurannan pisteillä huonon ja erinomai-sen välillä (taulukko 9). Luokitus erinomaiseksi johtuu useimmiten siitä, että näytteissä on ollut suhteelli-sen runsaasti herkkiä raakkuäyriäisiä. Raakkuäyriäisten määrät vaihtelevat vuodesta toiseen, ainakin osittain satunnaisista syistä. Amerikansukasjalkaisten runsastuminen ja vahvistuminen alueella on kui-tenkin selvästi havaittavissa. Runsastuessaan ne ovat heikentäneet erityisesti alueen harvasukasmato-kantoja, ilmeisesti lajien välisen kilpailun kautta. Alueilla, joissa amerikansukasjalkaiset ovat alkaneet dominoida syvänteitä, on havaittavissa alenemaa taksoniluvuissa ja ekologisessa luokassa ainakin paikal-lisesti.
Taulukko 9. Kokkolan edustan näytteenottopaikkojen pohjaeläinnäytteistä laskettujen BBI-ELS indeksien perusteella arvioitu luokitus vuosittaisen seurannan paikoilla vuosina 2005 – 2017 ja laajennetun seurannan paikoilla vuosina 2011 ja 2017. (Iso-Tuisku 2018)
C D H J L
24.5.2017 24.5.2017 24.5.2017 24.5.2017 24.5.2017
AB_tot 163 129 147 275 246
S 5 4 8 7 6
H' 1,68 1,28 2,13 1,78 1,49
H'_max 2,58 2,35 3,01 3,01 3,01
BQI_max 11,2 5,6 11,75 11,75 11,75
BQI 5,19 5,68 4,54 3,86 8,77
BBI Vertailuarvo 0,66 0,75 0,55 0,55 0,55
BBI 0,50 0,68 0,51 0,43 0,57
BBI-ELS 0,76 0,91 0,93 0,78 1,04
BBI Luokka H H H H E
BBI-ELS Luokka H H H H E
Kokkolan edusta, suppea
B E Isokari Långskärsgrudet N P R T Tankarkubborna SE U24.5.2017 24.5.2017 24.5.2017 24.5.2017 24.5.2017 24.5.2017 24.5.2017 24.5.2017 24.5.2017
AB_tot 116 152 149 96 146 26 112 52 31
S 5 7 6 4 6 3 3 4 3
H' 1,22 1,50 1,73 1,45 1,77 1,46 0,87 1,18 1,16
H'_max 2,58 2,35 3,01 2,58 3,01 3,01 2,58 2,58 2,35
BQI_max 11,2 5,6 11,75 11,2 11,75 11,75 11,2 11,2 5,6
BQI 8,93 5,55 8,34 3,25 2,06 1,16 2,45 3,74 1,92
BBI Vertailuarvo 0,66 0,75 0,55 0,66 0,55 0,55 0,66 0,66 0,75
BBI 0,57 0,75 0,59 0,37 0,35 0,24 0,23 0,34 0,34
BBI-ELS 0,86 1 1,07 0,56 0,64 0,44 0,35 0,52 0,45
BBI Luokka H E E H H T V T T
BBI-ELS Luokka H E E H H T V T T
Kokkolan edusta, laaja
vuosi 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Kokkolan edusta, C Hu Hu V V H Hu V T V H H H H
suppea kierros D T T T Hu H E H H H E H E H
H V V T T V T H V V H T H H
J x x x x x x H H V H H H H
L H V E H E H H E H H H E E
vuosi 2011 2017
Kokkolan edusta, B T H
laaja kierros E H E
Isokari H E
Långskärsgrundet N H H
P E H
R H T
T H V
Tankarkubborna SE H T
U E T
37
On muistettava, että vesimuodostumien varsinainen ekologinen luokitus tehdään useamman vuoden tulosten perusteella ja vesimuodostumittain ja pohjaeläimistö on vain osa luokituksessa arvioitavista tekijöistä. Lisäksi pohjaeläimistön indeksiarvo ja sen perusteella tehty luokitus sisältävät yleistyksiä, esi-merkiksi kaikille harvasukasmato- ja surviaissääskilajeille on annettu ”huono” painoarvo, vaikka ryhmät sisältävät lajeja, joiden ympäristövaatimukset ovat erilaisia.
8. TIIVISTELMÄ
Kuormitus
Kokkolan edustan merialuetta kuormittavat yhteistarkkailussa mukana olevat KIP pohjoisen alueen ja KIP eteläisen alueen teollisuuslaitokset sekä Kokkolan Vesi ja Kokkolan Satama Oy. Teollisuuslaitosten jäte-vedenpuhdistamot toimivat KIP pohjoisen osalta hyvin ja lupaehdot saavutettiin kaikilta osin vuonna 2017, samoin KIP eteläisen alueen jätevesien luparajat saavutettiin. Myös Kokkolan Veden jäteveden-puhdistamo toimi luparajojen mukaisesti. Typpireduktion tavoitteellista vähenemää ei saavutettu.
Kokkolan Veden ja teollisuuslaitosten yhteenlaskettujen jätevesien määrä oli hieman edellisen 5-vuotisjakson (2009–2013) keskiarvoa suurempi. TOC-kuorma oli 13 % ja typpikuorma 15 % edellisen tarkkailujakson keskiarvoa suurempi ja fosforikuorma 33 % pienempi.
Jätevesien lisäksi Kokkolan edustan merialueen tilaan vaikuttavat Trullöfjärdenille laskeva Perhonjoki ja Kaustarinlahdelle laskeva Sunti. Vuonna 2017 Perhonjoen keskivirtaama oli hieman suurempi kuin pitkän aikavälin keskiarvo. Edeltävään vuoteen nähden virtaama oli kuitenkin hieman pienempi, kuten myös ravinnevirtaamat.
Veden laatu
Jätevesien vaikutukset näkyivät talvella 2017 Kokkolan merialueen purkualueilla edeltävää vuotta vähäi-sempinä. Pinnan läheisen veden typpipitoisuudet olivat jään alla kohonneet KIP pohjoisen alueen edus-talla (H) sekä Kaustarinlahdella (P). Ammoniumtyppipitoisuuksien perusteella kaupungin puhdistamon vesiä on saattanut kulkeutua Kaustarinlahdelle. Myös Suntin vedet olivat nostaneet Kaustarinlahden typpipitoisuuksia. Suntin vaikutus näkyi Kaustarinlahdella lisäksi veden väriarvossa ja rautapitoisuudessa.
Jätevesien vaikutus ulottui pinnanläheisen ja osittain pohjanläheisenkin veden kohonneiden metallipitoi-suuksien perusteella vaihettumisvyöhykkeelle (D) asti. Kohonneita metallipitoisuuksia havaittiin lisäksi Perandön syvänteen (C) pohjanläheisessä vedessä. Perhonjoen vaikutus näkyi lähinnä Trullöfjärdenillä (X).
Avovesiaikana veden laatu oli koko merialueella melko samanlainen ja vesipatsas oli kullakin pisteellä tasalaatuinen. Alkukesästä Perhonjoen vaikutus näkyi lähinnä Trullöfjärdenin havaintopisteellä (X) uloimpia meripisteitä hieman tummempana vetenä. Suntin vaikutuksesta rauta- ja fosforipitoisuudet olivat selvästi koholla Kaustarinlahden pohjukassa (P). Muutoin ravinnepitoisuuksissa ei esiintynyt Kok-kolan edustalla suuria eroja. Näkösyvyydet olivat edellisvuoden tapaan koko merialueella tavanomaista heikompia. Loppukesästä näkösyvyydet olivat tavanomaisella elokuun tasolla. Perhonjoen vaikutuksia ei juurikaan ollut havaittavissa. Kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuudet olivat teollisuusalueen edus-tan (H) pohjanläheisessä vedessä selvästi koholla pintaveteen verrattuna. NH4-N -pitoisuus oli koholla myös Perandön syvänteen (C) pohjan lähellä sekä Trullevin kärjessä (K) pinnanläheisessä vedessä. Kasvi-planktontuotanto oli alkukesää vähäisempää ja muita alueita korkeammat klorofyllipitoisuudet mitattiin Kaustarinlahdella.
Klorofyllitasot olivat vuonna 2017 lähes koko Kokkolan edustalla edellisen tarkkailujakson (2009–2013) keskiarvoja korkeampia. Ykspihlajanlahden teollisuuden purkualueilla oli edeltävää vuotta rehevämpää. Kaupungin puhdistamon edustan (I) sekä Kaustarinlahden (J ja P) rehevyys oli hieman edellisvuotta vä-häisempää. Klorofyllipitoisuuksissa esiintyi vuonna 2017 kaksi selkeää huippua, kesäkuussa ja syyskuus-sa. Korkein yksittäinen pitoisuus mitattiin poikkeuksellisesti pisteellä H kesäkuussa. ELY-keskuksen seu-raamalla Repskärin intensiiviasemalla (B) klorofyllimaksimi havaittiin kesäkuun alussa.
38
Rehevyydeltään Kokkolan edusta jakaantui vuonna 2017 kolmeen luokkaan: Uloin piste (A) luokiteltiin luokkaan ”rehevöitymässä”. Luodon saariston (U) - intensiiviaseman B - Trullöfjärdenin edustan (S) linjal-ta rannikolle havaintopisteet luokittuivat ”lievästi reheviksi”. Suntin edusta Kaustarinlahdella (P) sekä Perhojoen edusta Trullöfjärdenillä (X) olivat ”reheviä”.
Vuonna 2017 meriveden kadmiumin ja nikkelin liukoisten pitoisuuksien vuosikeskiarvot alittivat ympäris-tölaatunormit (EQS). Myös elohopean kokonaispitoisuus oli helmikuussa alle EQS-arvon. Liukoisen sinkin ja koboltin vuosikeskiarvot olivat alle haitattoman pitoisuuden tason (PNEC) ja arseenipitoisuudet luon-nonvesien tasoa.
Sataman metallinäytteet
Sataman täyttöaltaan tarkkailussa analysoidaan laaja metallivalikoima sekä täyttöaltaan sisäpuolen ve-destä että sen ulkopuolelta kahdesta pisteestä. Metallipitoisuudet ovat olleet pääsääntöisesti vuosina 2004–2017 altaassa isompia kuin sen ulkopuolella. Vuonna 2017 liukoisen koboltin haitaton pitoisuus (PNEC) ylittyi sekä altaassa että ulkopuolella kesäkuussa, mutta vuosikeskiarvot olivat kaikilla pisteillä alle PNEC-arvon. Sinkistä ei määritetty liukoista pitoisuutta. Sinkin kokonaispitoisuus ylitti haitattoman pitoi-suuden rajan (PNEC) ajoittain täyttöaltaan sisä- ja ulkopuolella. Mitatut kuparin, kromin ja arseenin pitoi-suudet olivat pieniä.
Kokkolan edustan havaintopisteiden ekologinen luokitus
Perämeren sisemmän rannikkoalueen pisteet sijoittuivat vuonna 2017 vedenlaadun perusteella luokkiin ”hyvä – välttävä”. Perämeren ulomman rannikkoalueen havaintopaikat olivat lähes kaikki ”hyvässä” luokassa. Vain Perhonjoen suiston edustan havaintopaikka sijoittui luokkaan ”tyydyttävä”.
Pohjaeläimet
Kokkolan edustan merialueen pohjaeläimistö on niukka ja vähälajinen. Tähän vaikuttaa Kokkolan pohjoi-nen sijainti, veden vähäsuolaisuus ja viileys sekä varsinaisten kerääntymispohjien vähäisyys, joilla ravin-toa olisi runsaammin.
Vuonna 2017 tehtiin määrävuosin toteutettava laaja pohjaeläinkartoitus yhteensä 14 havaintopaikalta. Harvasukasmatoja esiintyi kaikilla näytteenottopaikoilla. Myös amerikansukasjalkainen esiintyi kaikilla paikoilla. Laajennetun seurannan asemilla laji oli lisääntynyt huomattavasti vuoden 2011 kartoituksesta ja näyttäisi syrjäyttävän tehokkaasti harvasukasmatoja. Asemilla H, J ja U havaittiin rehevää pohjaa suo-sivia Chironomus -suvun surviaissääsken toukkia. Terveen pohjan indikaattorina pidettyjä raakkuäyriäisiä havaittiin kaikilla vuosittaisilla asemilla. Neljän laajennetun seurannan aseman näytteistä raakkuäyriäiset puuttuivat.
Pohjaeläimistön BBI- ja ELS- indeksien mukaan Kokkolan edustan pohjaeläintarkkailun pisteet E ja Isokari sekä vertailuasema L olivat ”erinomaisessa” luokassa. Paikat C, D, H, J, B, Långskärsgrundet ja P sijoittui-vat pohjaeläinindeksin perusteella luokkaan ”hyvä”. Havaintopaikkojen R, Tankarkubborna ja U luokka oli ”tyydyttävä” ja paikan T luokka ”välttävä”. Kokkolan edustan indeksiarvoihin vaikuttavat erityisesti harvasukasmatojen, amerikansukasjalkaisten ja raakkuäyriäisten määrien vaihtelut.
Vesimuodostumien varsinainen luokitus tehdään vesienhoidon suunnitteluprosessin yhteydessä ja use-amman vuoden tulosten perusteella. Vedenlaatu ja pohjaeläimet ovat osa luokituksessa arvioitavista tekijöistä.
VIITTEET
Anttila-Huhtinen M 2015: Chironomus -toukkien mentum-epämuodostumat Kokkolan edustan merialueella näyteasemalla H vuonna 2015. Kymijoen vesi ja ympäristö ry, 25.6.2015.
Aroviita J, Hellsten S, Jyväsjärvi J, Järvenpää L, Järvinen M, Karjalainen S M, Kauppila P, Keto A, Kuoppala M, Manni K, Mannio J, Mitikka S, Olin M, Perus J, Pilke A, Rask M, Riihimäki J, Ruuskanen A, Siimes K, Sutela T, Vehanen T & Vuori K-M 2012: Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille 2012–2013 − päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Suomen ympäristökeskus, Ympäristö-hallinnon ohjeita 7/2012. 144 s.
39
ECHA 2016: Euroopan kemikaalivirasto, http://echa.europa.eu/
EU 2008: Risk assessment report. Zink metal. CAS-No.: 7440-66-6. EINECS-No.: 231-175-3.
Hertta-tietojärjestelmä 2018a: Perhonjoen (Kaitfors) virtaamat 2017 (Lähde: SYKE; haettu 10.1.2018) ja veden-laatu (Kauko) (Lähde: SYKE ja ELY-keskukset; haettu 7.2.2018). Avoimet ympäristötietojärjestel-mät -palvelu. http://www.syke.fi/fi-FI/Avoin_tieto/Ymparistotietojarjestelmat
Hertta-tietojärjestelmä 2018b: Näytteenottopisteen Kokkolan edusta K-B (Repskär) vedenlaatu vuonna 2017 (Lähde: SYKE ja ELY-keskukset; haettu 21.2.2018). Avoimet ympäristötietojärjestelmät -palvelu. http://www.syke.fi/fi-FI/Avoin_tieto/Ymparistotietojarjestelmat
Ilmatieteen laitos/ Ilmastopalvelu 2018: Kuukausittainen sadanta Kokkolan Hollihaassa ja Kruunupyyssä ja kuu-kausittainen lämpötila Kruunupyyssä ja Tankarissa vuonna 2017. (Sähköposti 9.1.2018)
Ilmatieteen laitos/ Jääpalvelu 2018: Jääpäivien lukumäärä talvella 2016/2017. (Sähköposti 9.1.2018)
Ilmatieteen laitos/ Meripalvelut 2018: Meriveden korkeus Pietarsaaren mareografilla 2017. (Sähköposti 9.1.2018)
Iso-Tuisku J 2018: Kokkolan edustan merialueen pohjaeläinseuranta vuonna 2017. KVVY Tutkimus Oy, Raportti nro 562/18.
Järvistö J, Salmelin J, Wallin J, Karjalainen A K, Anttila-Huhtinen M, Hovinen T & Vuori K-M 2013: Kokkolan edustan merialueen sedimenttien metallipitoisuudet vuonna 2011 ja pilaantuneisuusarviointi sediment-titoksisuustestein. Zoobenthos ICT -hanke, Suomen ympäristökeskus, Laboratoriokeskus, Tutkimus- ja innovaatiolaboratorio. Jyväskylä 20.2.2013.
Järviwiki 2018: Järvi&meriwiki, www.jarviwiki.fi/ (luettu 17.5.2018).
Kalliolinna M & Aaltonen E-K 2004: Kokkolan edustan merialueen tila 1970-luvulta 2000-luvun alkuun. Vuoden 2003 kooste liitteenä. Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry. 81 s. + liitteet. Pietarsaari 2004.
Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto 2017a: Uimavesitulokset Kokkolan edustan merialueelta vuonna 2017 (Excel). Tulokset haettu 4.10.2017 osoitteesta https://www.kokkola.fi/palvelut/sosiaali_ja_terveyspalvelut/terveysvalvonta/uimaveden_valvonta/uimarannat/fi_FI/vanhat_tulokset/
Kivinen S & Holsti H 2016: Kokkolan edustan merialueen kalataloustarkkailu v. 2015. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Kirjenro 642. 37 s.
Lauri H 2015: Kokkolan edustan merialueen virtausmalli. YVA Oy 9.3.2015. 59 s.
Mykrä M 2017: Kokkolan edustan yhteistarkkailun tulokset 2016 - sisältää vuoden 2015 sedimenttitulosten tarkastelun. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry.
Mykrä M & Aaltonen E-K 2015: Kokkolan edustan merialueen tila vuosina 2004‒2013. Pohjanmaan vesi ja ym-päristö ry. 69 s.
Mykrä M & Aaltonen E-K 2016: Kokkolan edustan merialueen yhteistarkkailuohjelma 2016–2021. 20.11.2015/ täydennetty 21.1.2016. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. 20 s. + liitteet.
Nagpal N.K. 2004: Technical report, water quality guidelines for cobalt. British Columbia 2004.
Nyman C 2012: Kokkolan edustan merialueen pohjaeläintutkimus vuonna 2011. Toimi Curt Nyman, 11.4.2012. Moniste, 44 s + liitteet.
Nyman C 2015: Kokkolan edustan merialueen velvoitetarkkailuun kuuluva pohjaeläintarkkailu 2004 – 2014. Toimi Curt Nyman 2015. Moniste, 14 s.
Perus, J. & Österberg, M. 2012. BBI-Excel makron opas (v. lokakuu 2012).
Ratia H & Kalliolinna M 2013: Kokkolan edustan yhteistarkkailun tulokset 2012. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry.
Ruuskanen, A. 2016. Makrolevien esiintyminen ja seuranta Uudenmaan rannikkovesillä – Valtakunnallisen mak-rofyyttiseurannan kuvaus ja toteutus Uudellamaalla 1993–2016. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Raportteja 100/2016.
Seinä A & Peltola J 1991: Jäätalven kesto ja kiintojään paksuustilastoja Suomen merialueella 1961 – 1990. Fin-nish Marine Research. N:o 258. Helsinki 1991.
Sillanpää T ja Aaltonen E-K 2018: Pohjanmaan Biokaasu Oy:n biokaasulaitoksen ja Liikelaitos Kokkolan Veden jätevedenpuhdistamon yhteenvetoraportti 2017. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry, Pietarsaari 2018.
Styrman M. 1990: Kokkolan saariston makroleväkasvillisuuden muutokset vuosina 1988–1990. Vaasan läänin vesiensuojeluyhdistys ry.
40
Styrman M. 1991: Vesikasvillisuuden vyöhykkeisyydestä ja siihen vaikuttavista ekologisista tekijöistä Kokkolan saaristossa. Pro-Gradu - tutkielma. Hydrobiologian laitos, Helsingin yliopisto.
Styrman, M. 1997. Kokkolan saariston makrolevä- ja vesikasvillisuuden muutokset vuosina 1988 -1995 Vaasan läänin vesiensuojeluyhdistys ry.
Styrman, M. 2008: Kokkolan edustan makrolevät ja vesikasvillisuus vuonna 2007. Sigma – konsultit. Pohjan-maan vesiensuojeluyhdistys ry.
Styrman M 2013: Kokkolan edustan merialueen makrolevät ja vesikasvillisuus vuonna 2012. Ramboll. Pohjan-maan vesi ja ympäristö ry.
Styrman M 2017: Kokkolan edustan merialueen makrolevät ja vesikasvillisuus vuonna 2017. Ramboll. Pohjan-maan vesi ja ympäristö ry.
Westberg V & Lax H-J (toim.) 2016. Rannikkovesien ja pienten vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma 2016 – 2021. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Raportteja 51/2016
WHO 2011: Guidelines for drinking water quality, 4th edition. World Health Organization. ISBN 978 92 4 154815 1. Saatavilla osoitteessa: http://whqlibdoc.who.int/publications/2011/9789241548151_eng.pdf.
Vuori, K - M., Mitikka, S. ja Vuoristo, H. 2009: Pintavesien ekologisen tilan luokittelu. Osa I: Vertailuolot ja luo-kan määrittäminen. Osa II: Ihmistoiminnan ympäristövaikutusten arviointi. Ympäristöhallinnon ohjeita 3/2009. Suomen ympäristökeskus. 120 s. Helsinki 2009.
Vääränen P. 2000: Kokkolan edustan makrolevät ja vesikasvillisuus vuonna 1999. Pohjanmaan tutkimuspalvelu Oy. Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry.
LIITTEET
1 Kokkolan edustan merialueen velvoitetarkkailun näytteenotto vuonna 2017.
2 Kokkolan edustan yhteistarkkailun havaintopaikkaluettelo (vert. kuva 1).
3 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tulokset Perhonjoesta (Kauko, VP 10 600) (3.1) sekä ainevirtaamat (3.2) vuonna 2017.
4 Luettelo analysoinnissa käytetyistä määritysmenetelmistä (4.1) ja velvoitetarkkailun analyysitulokset (4.2 – 4.7) vuonna 2017 (Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry).
5 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tulokset pisteeltä KB (Repskär) vuonna 2017.
6 Kokkolan edustan merialueen uimavesituloksia vuonna 2017 (Keski-Pohjanmaan ympäristötervey-denhuolto 2018a).
7 Pintaveden (1 m) keskiarvot (kok-N, NH4-N, kok-P, Fe, Ni, Zn, Co ja a-klorofylli) Kokkolan edustan merialueella talvella (7.1) ja avovesiaikaan (7.2) tarkkailujaksoilla 1990–1994, 1995–1998, 1999–2003, 2004–2008 ja 2009–2013 sekä vuosina 2014–2017.
8 Kokkolan sataman tarkkailun metallitulokset vuodelta 2017.
9 Pohjaeläintulokset vuonna 2017: yksilömäärät ja biomassa (Iso-Tuisku 2018).
10 Metallipitoisuudet Kokkolan edustan merialueella vuonna 2017.
11 Vesikasvillisuuskartoitusten levälinjat.
Kokkolan edustan merialueen velvoitetarkkailu vuonna 2017 Päivä Vesi
Laaja Kokooma 8.3. X 14.6. X 4.7. X 25.7. X 15.8. X 13.9. X
Näytteenottopisteet (kuva 1 s. 1) Näkösyvyys: kaikilta pisteiltä Vesinäytteet laaja: 13 meripistettä (X lisätty 22.5.2014) ja Sunti (Su)
Vesinäytteet kokooma: 13 meripistettä (ei Sunti)
Määritykset
Analyysi Laaja Kokooma
1/ -1 m 5/10/15 m 0 - 2 m 1 m 0 - 2 m lämpötila X X X happi X X sähkönjohtavuus X X X saliniteetti X X pH X X X väri X sameus X kok-P X X PO4-P* X X
kok-N X X NO2+3-N X X
NH4-N X X
a-klorofylli* X X fekaaliset streptokokit** X Escherichia coli** X Fe X X Zn X X Ni*** X X Co*** X X Cd*** X X As*** X X Hg**** X X
Metallit (Zn, Ni, Co, Cd, As ja Hg): Pisteet A, C, E, H, J ja U * = määritetään vain avovesinäytteistä ** = määritetään pisteiltä I, J ja P *** = määritetään laajoilla näytteenottokerroilla (3 kert/a) **** = määritetään vain maaliskuussa
Piste Su: ei a-klorofylliä
LIITE 1
Kokkolan edustan yhteistarkkailu, havaintopaikkaluettelo
Piste Koordinaatit ID-tunnus (Vesla)
SyvyysFys kem
l / s klo Metal. Sed. (2015) Pohjael. Alue
A 709610 - 244767 27617 11 2 / 1 X X III
C 708845 - 244980 27609 18 2 / 3 X X X X II
D 708680 - 245050 27605 15 2 / 2 X X X I
R4 708930 - 233034 64130 10 2 / 1 X I
E 708420 - 245125 27600 11 2 / 1 X X X I
H 708680 - 245230 27604 14 2 / 2 X X X X I
I 708719 - 245380 27606 5 2 / - X I
J 708779 - 245595 27608 4 2 / - X X X I
P 798550 - 245652 27603 3 1 / - X I
K 709058 - 245390 27611 8 2 / 1 X II
L 708620 - 244087 X III
S 709200 - 245560 43360 8 2 / 1 X III
U 709050 - 244275 43364 21 2 / 3 X X X III
X 708940 - 245700 42661 5 2/ - X X X
Sunti 708620 - 245014 61794 - 1 / -
B 709135 - 245014 27612 18 III
Merkkien selitykset:
Fys kem fys kem näytteiden lukumäärä: l/s ”laaja”/ ”suppea” analyysivalikoima
klo klorofyllinäytteet
Metal. metallinäytteet: A, C, E, H, J, U ja X (3 kertaa/a). Zn, Ni, Co, Cd ja As laajoilla kierroksilla (kokonais- ja liukoiset pitoisuudet), Hg (kok.) vain maaliskuussa
Pohjae. pohjaeläinnäytteet: C, D, H, L, J
Sed. sedimenttinäytteet: C, D, E, H, J (vuoden 2011 havaintopisteet)
LIITE 2
Etel
ä‐Po
hjan
maa
n EL
Y‐ke
skuk
sen
tulo
kset P
erho
njoe
sta
(Kau
ko V
P 10
600
) vuo
nna
2017
. (He
rtta 7
.2.2
018)
Päiv
ä N
äyte
syv.
T pH
Al
kalin
it.
Happ
i Ha
ppi
PO4‐
P PO
4‐P
kok‐
P N
H 4‐N
NO
2+3‐
N
kok‐
N
COD M
n Ki
into
aine
Sa
meu
s Sä
hkön
j. Vä
ri
m
°C
mm
ol/l
kyll.
%
mg/
l µg
/l (s
uod.
)µg/
l µg
/l µg
/l µg
/l µg
/l m
g/l
mg/
l FN
U
mS/
m
mg/
l Pt
23.1
. 1,
0 0,
2 6,
3 0,
17
12,2
84
26
11
49
98
390
1100
30
9
4,9
5,5
230
6.3.
1,0
0,6
6,5
0,18
11
,6
80
28
6 50
65
41
0 84
0 28
11
5,
5 5,
9 20
0
11.4
. 1,
0 0,
4 6,
4 0,
17
11,8
82
49
25
130
240
470
1600
31
19
5,
4 22
0
19.4
. 1,
0 1,
1 6,
5 0,
17
12,3
87
24
17
61
160
420
1200
28
6,
4 5,
6 20
0
24.4
. 1,
0 2,
2 6,
4 0,
13
11,8
86
29
24
65
160
450
1200
27
7,
6 5
200
9.5.
1,0
4,5
6,2
0,08
6 11
85
12
6,
9 54
56
32
0 11
00
25
7,7
3,5
180
18.5
. 1,
0 7,
2 6,
4 0,
096
10,9
90
14
5,5
46
56
260
890
24
8 5,
1 3,
7 18
0
23.5
. 1,
0 11
,4
6,4
0,1
9,3
85
16
3,5
51
79
310
970
24
11
5,7
4,4
180
3.8.
1,0
18,2
6,7
0,16
8
84
23
5,8
67
19
350
1100
24
13
6,
6 5,
9 26
0
4.9.
1,0
12,7
6,4
0,15
9,
1 86
41
8,
9 92
36
36
0 11
00
28
18
10
5,4
350
4.10
. 1,
0 8,
4 6,
4 0,
12
9,7
82
29
4,7
67
43
350
1100
29
14
6
5,2
320
2.11
. 1,
0 1,
3 6,
4 0,
13
12
85
27
4,7
63
93
410
1200
29
14
6
5,9
250
4.12
. 1,
3 0,
5 6,
4 0,
13
12,7
88
38
12
68
180
490
1300
29
12
5,
5 6,
3 26
0
Päiv
ä N
äyte
syv.
Al
As
Cd
Co
Cr
Cu
Pb
Ni
Zn
Fe
Na
SiO
2
m
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
mg/
l m
g/l
23.1
. 1,
0 36
0 0,
9 0,
017
0,27
0,
8 1,
3 0,
37
3,3
5,5
2800
2,
8 11
6.3.
1,0
330
3100
3,
1 13
11.4
. 1,
0 66
0 1,
3 0,
029
1,4
1,1
1,9
0,46
2,
7 8,
5 38
00
2 9,
2
19.4
. 1,
0 44
0 0,
92
0,02
4 0,
92
0,8
1,8
0,26
3,
1 7,
7 23
00
2,2
10
24.4
. 1,
0 42
0 1
0,02
3 0,
9 0,
82
1,7
0,26
2,
9 6,
9 25
00
2,1
10
9.5.
1,0
450
0,86
0,
02
0,68
0,
7 1,
3 0,
25
1,5
5,6
1800
1,
4 7,
6
18.5
. 1,
0 33
0 0,
73
0,02
0,
57
0,66
1,
2 0,
2 3,
4 5,
4 17
00
1,8
8,3
23.5
. 1,
0 34
0 0,
84
0,01
9 0,
68
1,3
1,2
0,22
2,
5 5,
8 19
00
2,1
8,5
3.8.
1,0
260
1,5
0,01
6 0,
69
0,79
1,
9 0,
43
3,1
12
3800
3,
2 6
4.9.
1,0
330
1,8
0,01
6 0,
64
0,92
1,
4 0,
45
2,6
17
3900
2,
7 7,
5
4.10
. 1,
0 37
0 1,
4 0,
015
0,5
0,84
1,
4 0,
34
3,6
7,4
3000
2,
8 8,
6
2.11
. 1,
0 41
0 1,
3 0,
023
0,75
0,
83
1,2
0,3
2,6
7,4
3100
2,
5 11
4.12
. 1,
3 52
0 1
0,02
5 0,
78
0,81
1,
5 0,
28
2,8
8,7
2800
2,
9 12
LIITE 3.1
Perhonjoen (Kauko) ainevirtaamat vuonna 2017.Aineisto: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus (Hertta 7.2.2018)
Kuukausi Virtaama Pitoisuus µg/l
m3/s Fosfori Typpi Rauta Nikkeli Koboltti Sinkki
Tammikuu 16,2 49 1 100 2 800 3,3 0,27 5,5
Helmikuu* 11,6 50 970 3 000 3,3 0,3 5,5
Maaliskuu** 18,3 50 840 3 100 3,1 0,7 6,6
Huhtikuu 46,1 85 1 300 2 900 2,9 1,1 7,7
Toukokuu 51,7 50 990 1 800 2,5 0,64 5,6
Kesäkuu* 10,9 68 1 100 2 400 2,7 0,86 6,7
Heinäkuu* 6,2 80 1 100 3 850 2,9 0,67 15
Elokuu 6,5 67 1 100 3 800 3,1 0,69 12
Syyskuu 29,2 92 1 100 3 900 2,6 0,64 17
Lokakuu 20,9 67 1 100 3 000 3,6 0,50 7,4
Marraskuu 26,5 63 1 200 3 100 2,6 0,75 7,4
Joulukuu 21,9 68 1 300 2 800 2,8 0,78 8,7
Keskiarvo 22,2 66 1100 3038 2,9 0,7 8,7
KuukausiFosfori Typpi Rauta Nikkeli Koboltti Sinkki
Tammikuu 69 1 542 3 924 4,6 0,4 7,7
Helmikuu 50 975 3 017 3,3 0,3 5,5
Maaliskuu 79 1 330 4 909 4,9 1,1 10,5
Huhtikuu 340 5 173 11 539 11,5 4,3 30,6
Toukokuu 225 4 425 8 045 11,0 2,9 25,0
Kesäkuu 64 1 040 2 268 2,5 0,8 6,3
Heinäkuu 43 589 2 062 1,5 0,4 7,8
Elokuu 38 617 2 131 1,7 0,4 6,7
Syyskuu 232 2 776 9 844 6,6 1,6 42,9
Lokakuu 121 1 983 5 409 6,5 0,9 13,3
Marraskuu 144 2 743 7 087 5,9 1,7 16,9
Joulukuu 129 2 462 5 302 5,3 1,5 16,5
Keskiarvo 128 2138 5461 5,5 1,3 15,8
tonnia/ vuosi 47 780 1993 2,0 0,5 5,8
** Ni, Co ja Zn maaliskuu laskennallinen: tammi- ja huhtikuun keskiarvo
Ainevirtaama kg/d
*Pitoisuustulokset laskennallisia: helmikuu keskiarvo tammi-maaliskuu (Ni, Co ja Zn
tammikuun arvo), kesäkuu keskiarvo huhti-toukokuu, heinäkuu keskiarvo elo-syyskuu
LIITE 3.2
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, laboratorio
Kokkolan merialueen tarkkailussa käytetyt määritysmenetelmät 2017
Määritys Yksikkö Menetelmän periaate; viiteAkka.
Ackr.
*)
Määri-
tysrajaMittausepävarmuus
Alumiini µg/l SFS-EN ISO 11885, 2009 *) 1010-50 µg/l ± 3 µg/l, ± 23 %
> 50 µg/l ± 10 %
Alustavat suolistop. entrokokitpmy/100 ml SFS-EN ISO 7899-2, 2000 *) 0 Ilmoitetaan pyydettäessä
Antimoni µg/lSFS-EN ISO 17294-1;2006 ja SFS-EN ISO
17294-2;2016*) 0,05
0,05-0,5 µg/l ± 22 %
> 0,5 µg/l ± 15 %
Arseeni µg/lSFS-EN ISO 17294-1;2006 ja SFS-EN ISO
17294-2;2016*) 0,05
0,05-0,5 µg/l ± 27 %
> 0,5 µg/l ± 15 %
Elohopea µg/l SFS-EN 17582:2008 *) 0,005
0,005-0,01 µg/l ± 0,003 µg/l
0,01-0,0,02 µg/l ± 30 %
0,02-0,1 µg/l ± 25 %
> 0,1 µg/l ± 15 %
Fosfori, fosfaatti- µg/l ISO 15681-2:2003 *) 22-10 µg/l ± 1 µg/l
> 10 µg/l ± 15 %
Fosfori, kokonais- µg/l ISO 15681-2:2003 *) 33-20 µg/l ± 1,5 µg/l
> 20 µg/l ± 15 %
Fosfori, kokonais- µg/l SFS-EN 6878:2004 *) 55-20 µg/l ± 3 µg/l
> 20 µg/l ± 15 %
Happi mg/lKVVY LA142 (SFS-EN 25813,1993
muunneltu)*) 0,2
0,2 -2 mg/l ± 0,2 mg/l
>2 mg/l ± 10 %
E.Coli ISO 9308-2:2012 *) 0 Ilmoitetaan pyydettäessä
Kadmium µg/lSFS-EN ISO 17294-1;2006 ja SFS-EN ISO
17294-2;2016*) 0,01
0,01-0,07 ± 0,006 µg/l ± 25 %
> 0,07 µg/l ± 15 %
Kadmium,liukoinen µg/lSFS-EN ISO 17294-1;2006 ja SFS-EN ISO
17294-2;2016*) 0,01
0,01-0,07 ± 0,006 µg/l ± 25 %
> 0,07 µg/l ± 15 %
Kalium mg/l SFS-EN ISO 11885, 2009 *) 0,10,1-2,0 mg/l ± 0,05 mg/l ± 15%
> 2,0 mg/l ± 10 %
Kalsium mg/l SFS-EN ISO 11885, 2009 *) 0,1
0,1-2,0 mg/l ± 0,03 mg/l
2,0-30 mg/l ± 13 %
> 30 mg/l ± 10 %
Klorofylli-a mg/m3 SFS 5772;1993 *) 0,10,1-1,0 mg/m3 ± 0,1 mg/m3 ±30 %
> 1,0 mg/m3 20 %
Koboltti µg/lSFS-EN ISO 17294-1;2006 ja SFS-EN ISO
17294-2;2016*) 0,05
0,05-0,4 µg/l ± 0,025 µg/l ± 22 %
> 0,4 µg/l ± 15 %
Koboltti, liukoinen µg/lSFS-EN ISO 17294-1;2006 ja SFS-EN ISO
17294-2;2016*) 0,05
0,05-0,4 µg/l ± 0,025 µg/l ± 22 %
> 0,4 µg/l ± 15 %
Kromi µg/lSFS-EN ISO 17294-1;2006 ja SFS-EN ISO
17294-2;2016*) 0,05
0,05-0,30 µg/l ± 0,025 µg/l ± 30 %
> 0,30 µg/l ± 15 %
Kupari µg/lSFS-EN ISO 17294-1;2006 ja SFS-EN ISO
17294-2;2016*) 0,05
0,05-0,30 µg/l ± 30 %
> 0,30 µg/l ± 16 %
Lyijy µg/lSFS-EN ISO 17294-1;2006 ja SFS-EN ISO
17294-2;2016*) 0,05
0,05-0,30 µg/l ± 0,025 µg/l ± 30 %
> 0,3 µg/l ± 15 %
Lyijy, liukoinen µg/lSFS-EN ISO 17294-1;2006 ja SFS-EN ISO
17294-2;2016*) 0,05
0,05-0,33 µg/l ± 0,05 µg/l/0,05-0,30
µg/l ± 0,025 µg/l
> 0,33 µg/l ± 15 %
Lämpök.koliformit pmy/100 ml SFS 4088, 2001 *) 0 Ilmoitetaan pyydettäessä
Mangaani µg/l SFS-EN ISO 11885, 2009 *) 11,0-2,0 µg/l ± 0,4 µg/l
> 2,0 µg/l ± 20 %
Molybdeeni µg/lSFS-EN ISO 17294-1;2006 ja SFS-EN ISO
17294-2;2016*) 0,1
0,1-0,7 µg/l ± 0,05 µg/l ± 20 %
> 0,7 µg/l ± 15 %
Natrium mg/l SFS-EN ISO 11885, 2009 *) 0,50,1-2,0 mg/l ± 0,03 mg/l ± 20 %
> 2,0 mg/l ± 10 %
Nikkeli µg/lSFS-EN ISO 17294-1;2006 ja SFS-EN ISO
17294-2;2016*) 0,05
0,05-0,30 µg/l ± 0,03 µg/ ± 35 %
> 0,30 µg/l ± 16 %
Nikkeli, liukoinen µg/lSFS-EN ISO 17294-1;2006 ja SFS-EN ISO
17294-2;2016*) 0,05
0,05-0,30 µg/l ± 0,03 µg/ ± 35 %
> 0,30 µg/l ± 16 %
pH SFS 3021, 1979 *) ± 0,2
Rauta µg/l SFS 3028:1976, Aquakem *) 1010-50 µg/l ± 3 µg/l
> 50 µg/l ± 10 %
Rauta µg/l SFS-EN ISO 11885, 2009 *) 10 >10 µg/l ± 3 µg/l ± 15 %
Sameus FNU SFS-EN ISO 7027, 2000 *) 0,2
0,2-0,5 FNU ± 35 %
0,5-1,0 FNU ±25%
1,0-10 FNU ± 15 %
> 10 FNU ± 12 %
Seleeni µg/lSFS-EN ISO 17294-1;2006 ja SFS-EN ISO
17294-2;2016*) 0,1
0,1-0,66 µg/l ± 0,1 µg/l
> 0,66 µg/l ± 15 %
Sinkki µg/lSFS-EN ISO 17294-1;2006 ja SFS-EN ISO
17294-2;2016*) 0,5
0,5-1 µg/l ± 0,3 µg/l 1-
3 µg/l ± 30 %
> 3 µg/l ± 15 %
LIITE 4.1
Määritys Yksikkö Menetelmän periaate; viiteAkka.
Ackr.
*)
Määri-
tysrajaMittausepävarmuus
Sinkki, liukoinen µg/lSFS-EN ISO 17294-1;2006 ja SFS-EN ISO
17294-2;2016*) 0,5
0,5-1 µg/l ± 0,3 µg/l 1-
3 µg/l ± 30 %
> 3 µg/l ± 15 %
Sulfaatti mg/l SFS-EN ISO 10304-1:2009 *) 0,50,5-2,0 mg/l ± 0,2 mg/l
> 2,0 mg/l ± 10 %
Suolistoperäiset enterokokit pmy/100 ml SFS-EN ISO 7899-2:2000 *) 0 Ilmoitetaan pyydettäessä
Sähkönjohtavuus mS/m SFS-EN 27888, 1994 *) 11,0-4,0 mS/m ± 0,2 mS/m
> 4,0 ± 5 %
Tina µg/lSFS-EN ISO 17294-1;2006 ja SFS-EN ISO
17294-2;2016*) 0,1
0,1-0,7 µg/l ± 0,05 µg/l / 20%
> 0,7 µg/l ± 15 %
Titaani µg/lSFS-EN ISO 17294-1;2006 ja SFS-EN ISO
17294-2;2016*) 0,1
0,1-0,7µg/l ± 0,05 µg/l ± 25 %
> 0,66 µg/l ± 15 %
Typpi, ammonium- µg/l Sis. Menetelmä KVVY LA131 *) 33-15 µg/l ± 2 µg/l
> 15 µg/l ± 15 %
Typpi, kokonais- µg/l ISO 29441:2010 *) 50
50-100 µg/l ± 20 µg/l
100-500 µg/l ± 20 %
> 500 µg/l ± 15 %
Typpi, nitriitti+nitraatti- µg/l SFS-EN ISO 13395,1997 *) 5
5-15 µg/l ± 2,0 µg/l
15-100 µg/l ± 20 %
> 100 µg/l ± 10 %
Vanadiini µg/lSFS-EN ISO 17294-1;2006 ja SFS-EN ISO
17294-2;2016*) 0,05
0,05-0,30 µg/l ± 0,025 µg/l ± 20 %
> 0,33 µg/l ± 15 %
Väriluku mg/l PtSFS-EN ISO 7887:2012 muunneltu CFA-
analysaattori*) 5
5-10 mg/l Pt ± 2 mg/l Pt
> 10 mg/l Pt ± 15 %
*) Menetelmä on akkreditoitu.
LIITE 4.1
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ryVesinäytteiden tutkimustuloksia
* akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064
Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA)
Liite 1, sivu 1/4
Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *Sähkonj Suol o/oo *pH *Väri *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *PO4-P *FeSyvyys (m) °C mg/l % FNU mS/m o/oo mg/l Pt μg/l μg/l N μg/l N μg/l μg/l μg/l
8.3.2017 KOKKOLA / C Kokkolan edusta C Kok.syv. 17,8 m; Näk.syv. 1,3 m; Lumi 0,5 dm; Jää 3 dm;Näytt.ottaja PSM;
1.0 0 13,2 91 0,57 536 2,91 7,6 25 350 140 29 9 3 2505.0 0 13,0 89 543 2,96 7,6 380 810.0 0 12,8 87 549 2,99 7,615.0 0,2 11,5 79 567 3,10 7,417.0 0,3 10,0 69 0,97 577 3,17 7,4 23 1500 240 1000 22 3 200
8.3.2017 KOKKOLA / D Kokkolan edusta D Kok.syv. 16,2 m; Näk.syv. 0,7 m; Lumi 0,5 dm; Jää 3 dm;Näytt.ottaja PSM;
1.0 0,2 12,1 83 0,99 534 2,90 7,3 37 520 200 70 17 10 6005.0 0,2 12,7 88 556 3,04 7,5 430 1210.0 0,2 12,5 86 560 3,06 7,514.0 0,2 12,9 89 0,86 559 3,06 7,5 23 490 160 130 11 5 280
8.3.2017 KOKKOLA / R4 Kokkolan edusta R4 Kok.syv. 10,4 m; Näk.syv. 0,9 m; Lumi 0,5 dm; Jää 0,4 dm;Näytt.ottaja PSM;
1.0 0,2 11,0 76 2,0 454 2,41 7,1 63 580 260 83 25 17 9205.0 0,3 12,2 84 536 2,91 7,4 440 159.0 0,3 11,9 82 1,0 545 2,97 7,5 23 440 160 68 13 8 290
8.3.2017 KOKKOLA / E Kokkolan edusta E Kok.syv. 11,6 m; Näk.syv. 1,0 m; Lumi 0,5 dm; Jää 4 dm;Näytt.ottaja PSM;
1.0 0,2 11,9 81 1,1 521 2,82 7,3 40 520 210 78 17 12 6005.0 0,2 12,4 86 556 3,04 7,4 450 1410.0 0,5 12,2 85 1,3 536 2,91 7,4 26 470 170 91 15 10 380
8.3.2017 KOKKOLA / H Kokkolan edusta H Kok.syv. 9,5 m; Näk.syv. 2,5 m; Lumi 0,5 dm; Jää 3 dm;Näytt.ottaja PSM;
1.0 0 13,1 90 0,51 542 2,95 7,5 21 930 430 280 9 2 1705.0 0,1 12,8 88 554 3,03 7,6 350 88.5 0,2 13,0 89 0,61 556 3,04 7,6 19 450 160 100 10 4 150
8.3.2017 KOKKOLA / I Kokkolan edusta I Kok.syv. 4,8 m; Näk.syv. 1,5 m; Lumi 0,5 dm; Jää 4 dm;Näytt.ottaja PSM;
1.0 0 13,1 89 0,44 544 2,96 7,6 17 500 210 91 9 3 1404.0 0,5 12,4 86 0,37 553 3,02 7,6 17 430 180 53 7 2 140
8.3.2017 KOKKOLA / J Kokkolan edusta J Kok.syv. 5,8 m; Näk.syv. 1,6 m; Lumi 0,5 dm; Jää 4 dm;Näytt.ottaja PSM;
1.0 0,2 12,9 89 0,62 538 2,93 7,5 23 530 240 96 9 3 2205.0 0,3 10,2 70 1,1 568 3,11 7,2 22 700 340 140 12 5 280
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ryVesinäytteiden tutkimustuloksia
* akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064
Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA)
Liite 1, sivu 2/4
Pvm. Hav.paikka *Zn/ms< *Zn, liu. *Ni/ms< *Ni,liu *Co. *Co, liu. *Cd/ms< *Cd, liu. *Hg *As. *Enterok. *E.coli alkfe_RSyvyys (m) μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l pmy/100 ml MPN/100ml
8.3.2017 KOKKOLA / C Kokkolan edusta C Kok.syv. 17,8 m; Näk.syv. 1,3 m; Lumi 0,5 dm; Jää 3 dm;Näytt.ottaja PSM;
1.0 3,9 3,6 0,98 0,96 0,36 0,36 <0,01 <0,01 <0,005 0,70 Ei todettu5.010.015.017.0 14 14 3,1 3,1 2,5 2,4 0,03 0,01 <0,005 0,79 Ei todettu
8.3.2017 KOKKOLA / D Kokkolan edusta D Kok.syv. 16,2 m; Näk.syv. 0,7 m; Lumi 0,5 dm; Jää 3 dm;Näytt.ottaja PSM;
1.0 15 12 2,0 1,8 1,0 0,99 0,04 0,03 <0,005 0,82 Ei todettu5.010.014.0 11 9,3 1,6 1,5 1,1 1,0 <0,01 0,01 <0,005 0,78 Ei todettu
8.3.2017 KOKKOLA / R4 Kokkolan edusta R4 Kok.syv. 10,4 m; Näk.syv. 0,9 m; Lumi 0,5 dm; Jää 0,4 dm;Näytt.ottaja PSM;
1.0 11 10 1,8 1,8 0,88 0,86 0,02 0,01 <0,005 0,795.09.0 10 9,2 1,7 1,7 1,2 1,1 0,02 <0,01 <0,005 0,78
8.3.2017 KOKKOLA / E Kokkolan edusta E Kok.syv. 11,6 m; Näk.syv. 1,0 m; Lumi 0,5 dm; Jää 4 dm;Näytt.ottaja PSM;
1.0 9,6 9,1 1,7 1,6 0,89 0,89 0,03 0,02 <0,005 0,755.010.0 14 13 2,5 2,4 2,0 1,9 0,04 0,03 <0,005 0,81
8.3.2017 KOKKOLA / H Kokkolan edusta H Kok.syv. 9,5 m; Näk.syv. 2,5 m; Lumi 0,5 dm; Jää 3 dm;Näytt.ottaja PSM;
1.0 5,4 5,0 0,79 0,77 0,34 0,33 <0,01 <0,01 <0,005 0,70 Ei todettu5.08.5 7,7 7,4 1,2 1,2 0,77 0,75 0,01 <0,01 <0,005 0,71 Ei todettu
8.3.2017 KOKKOLA / I Kokkolan edusta I Kok.syv. 4,8 m; Näk.syv. 1,5 m; Lumi 0,5 dm; Jää 4 dm;Näytt.ottaja PSM;
1.0 3,5 3,2 0,68 0,65 0,23 0,23 <0,01 <0,01 <0,005 0,69 1 <14.0 8,1 7,8 0,83 0,80 0,36 0,35 <0,01 <0,01 <0,005 0,68
8.3.2017 KOKKOLA / J Kokkolan edusta J Kok.syv. 5,8 m; Näk.syv. 1,6 m; Lumi 0,5 dm; Jää 4 dm;Näytt.ottaja PSM;
1.0 9,3 8,5 0,88 0,85 0,34 0,33 <0,01 <0,01 <0,005 0,67 0 <15.0 22 22 1,5 1,5 0,57 0,54 0,02 0,01 <0,005 0,72
LIITE 4.2
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ryVesinäytteiden tutkimustuloksia
* akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064
Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA)
Liite 1, sivu 3/4
Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *Sähkonj Suol o/oo *pH *Väri *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *PO4-P *FeSyvyys (m) °C mg/l % FNU mS/m o/oo mg/l Pt μg/l μg/l N μg/l N μg/l μg/l μg/l
8.3.2017 KOKKOLA / P Kokkolan edusta P Kok.syv. 2,8 m; Näk.syv. 0,5 m; Lumi 0,5 dm; Jää 5 dm;Näytt.ottaja PSM;
1.0 0,5 9,3 64 6,5 476 2,55 7,0 45 990 430 270 32 19 12002.0 0,7 9,5 66 3,0 528 2,87 7,1 30 780 380 160 19 9 570
8.3.2017 KOKKOLA / K Kokkolan edusta K Kok.syv. 8,4 m; Näk.syv. 2,2 m; Lumi 0,5 dm; Jää 3 dm;Näytt.ottaja PSM;
1.0 0 12,9 88 0,38 543 2,96 7,6 16 300 110 11 7 3 1105.0 0 13,3 91 548 2,99 7,7 270 77.0 0 12,5 86 0,34 554 3,03 7,7 14 280 120 14 7 3 68
8.3.2017 KOKKOLA / S Kokkolan edusta S Kok.syv. 10,7 m; Näk.syv. 0,4 m; Lumi 0,5 dm; Jää 0,3 dm;
1.0 0 13,0 89 0,49 540 2,94 7,6 19 300 130 12 8 3 1705.0 0 13,1 90 553 3,02 7,6 270 610.0 0,1 E E 0,41 559 3,06 7,6 14 290 110 14 6 2 69
8.3.2017 KOKKOLA / U Kokkolan edusta U Kok.syv. 22,6 m; Näk.syv. 4,0 m; Lumi 0,5 dm; Jää 3 dm;Näytt.ottaja PSM;
1.0 0 12,9 88 0,40 557 3,04 7,6 16 340 120 27 7 2 1005.0 0 12,8 87 547 2,98 7,6 310 710.0 0 13,2 90 548 2,99 7,615.0 0 12,9 88 552 3,01 7,620.0 0,1 12,8 88 0,43 555 3,03 7,6 17 330 120 28 7 4 130
8.3.2017 KOKKOLA / X Kokkolan edusta X Kok.syv. 3,7 m; Näk.syv. 0,4 m; Lumi 0,5 dm; Jää 3 dm;Klo 09:00;
1.0 0 12,4 85 3,9 184 <1 6,8 160 880 360 86 43 22 22002,7 0 13,0 89 0,50 543 2,96 7,6 19 310 120 13 8 3 190
8.3.2017 KOKKOLA / SUNTI SuntiNäytt.ottaja PSM;
1.0 P 8,8 E 26 50,3 <1 6,8 160 2000 500 970 130 110 6000
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ryVesinäytteiden tutkimustuloksia
* akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064
Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA)
Liite 1, sivu 4/4
Pvm. Hav.paikka *Zn/ms< *Zn, liu. *Ni/ms< *Ni,liu *Co. *Co, liu. *Cd/ms< *Cd, liu. *Hg *As. *Enterok. *E.coli alkfe_RSyvyys (m) μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l pmy/100 ml MPN/100ml
8.3.2017 KOKKOLA / P Kokkolan edusta P Kok.syv. 2,8 m; Näk.syv. 0,5 m; Lumi 0,5 dm; Jää 5 dm;Näytt.ottaja PSM;
1.0 32 30 2,8 2,7 1,5 1,4 0,04 0,05 0,005 0,74 52 622.0 26 25 1,9 2,0 0,90 0,84 0,04 0,04 <0,005 0,67
8.3.2017 KOKKOLA / K Kokkolan edusta K Kok.syv. 8,4 m; Näk.syv. 2,2 m; Lumi 0,5 dm; Jää 3 dm;Näytt.ottaja PSM;
1.0 2,1 2,0 0,65 0,67 0,15 0,15 <0,01 <0,01 <0,005 0,705.07.0 4,7 2,9 0,70 0,66 0,18 0,16 0,01 <0,01 <0,005 0,69
8.3.2017 KOKKOLA / S Kokkolan edusta S Kok.syv. 10,7 m; Näk.syv. 0,4 m; Lumi 0,5 dm; Jää 0,3 dm;
1.0 2,2 2,6 0,63 0,65 0,15 0,15 <0,01 <0,01 <0,005 0,655.010.0 2,5 2,2 0,69 0,66 0,19 0,17 <0,01 <0,01 <0,005 0,68
8.3.2017 KOKKOLA / U Kokkolan edusta U Kok.syv. 22,6 m; Näk.syv. 4,0 m; Lumi 0,5 dm; Jää 3 dm;Näytt.ottaja PSM;
1.0 2,7 2,7 0,73 0,71 0,23 0,22 0,01 <0,01 <0,005 0,69 05.010.015.020.0 2,8 2,8 0,82 0,83 0,24 0,22 <0,01 <0,01 <0,005 0,70
8.3.2017 KOKKOLA / X Kokkolan edusta X Kok.syv. 3,7 m; Näk.syv. 0,4 m; Lumi 0,5 dm; Jää 3 dm;Klo 09:00;
1.0 4,0 3,6 0,97 0,91 0,18 0,16 <0,01 <0,01 <0,005 0,81 >200 13002,7 2,2 2,0 0,91 0,63 0,16 0,15 <0,01 <0,01 <0,005 0,71
8.3.2017 KOKKOLA / SUNTI SuntiNäytt.ottaja PSM;
1.0 63 53 7,6 7,2 3,8 3,6 0,14 0,09 <0,005 0,66 180 2000
Vesi ei ollut juurikaan kerrostunutta, joten happitilanne oli pohjan lähelläkin pääasiassa hyvä eivätkä ravinnepitoisuudet olleet koholla. Rehevintä vesi Kaustarinlahden pisteellä P sekä Ykspihlajan lahden edustalla pisteellä R4.Perhonjoesta tulevien vesien vaikutus oli pintavedessä selvä pisteellä X näkyen muuta merialuetta korkeampana humuspitoisuutena, veden ruskeana värinä sekä fosforipitoisuutena.
Pohjan läheiset metallipitoisuudet eivät olleet viime talven tavoin koholla pisteillä H ja I.
Jätevedenpuhdistamon vaikutus ei pisteellä I tule selvästi esiin.
LIITE 4.2
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ryVesinäytteiden tutkimustuloksia
* akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064
Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA)
Liite 1, sivu 1/6
Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *Sähkonj Suol o/oo *pH *Väri *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *PO4-PSyvyys (m) °C mg/l % FNU mS/m o/oo mg/l Pt μg/l μg/l N μg/l N μg/l μg/l
14.6.2017 KOKKOLA / A Kokkolan edusta A Kok.syv. 15,3 m; Näk.syv. 2,9 m;Klo 8:50; Näytt.ottaja PSM, MM; Ilm.lt. 13 °C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 1 m/s;
1.0 9,0 11,6 100 1,0 518 2,80 8,0 17 260 30 7 5 <25.0 8,7 11,5 98 515 2,79 8,010.0 8,5 11,5 99 516 2,79 7,914.0 7,7 11,5 96 1,2 520 2,82 7,9 16 260 38 13 6 <20-2
14.6.2017 KOKKOLA / C Kokkolan edusta C Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 1,6 m;Klo 9:45; Näytt.ottaja PSM, MM;
1.0 11,6 10,8 100 1,9 494 2,66 8,2 26 270 7,3 <3 9 <25.0 10,0 10,6 94 503 2,71 7,910.0 9,9 10,9 96 505 2,72 7,915.0 9,6 10,8 95 506 2,73 7,916.0 8,6 10,3 88 2,9 514 2,78 7,7 24 340 21 60 11 <20-2
14.6.2017 KOKKOLA / D Kokkolan edusta D Kok.syv. 15,2 m; Näk.syv. 1,4 m;Klo 10:00; Näytt.ottaja PSM, MM;
1.0 12,0 11,0 100 2,4 485 2,60 8,3 25 280 <5 <3 10 <25.0 11,1 10,6 96 491 2,64 8,010.0 11,0 10,7 97 490 2,63 8,014.0 9,8 10,9 96 2,3 503 2,71 7,8 22 310 9,7 27 9 <20-2
14.6.2017 KOKKOLA / R4 Kokkolan edusta R4 Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,2 m;Klo 10:30; Näytt.ottaja PSM, MM;
1.0 13,9 10,4 100 2,9 472 2,52 8,3 29 280 <5 <3 12 <25.0 13,0 10,4 98 483 2,59 8,29.0 11,8 10,3 96 2,8 493 2,65 8,1 28 340 <5 <3 12 <20-2
14.6.2017 KOKKOLA / E Kokkolan edusta E Kok.syv. 10,8 m; Näk.syv. 1,4 m;Klo 10:20; Näytt.ottaja PSM, MM;
1.0 13,5 10,5 100 3,0 471 2,52 8,2 26 280 <5 <3 14 <25.0 13,0 10,3 98 480 2,57 8,110.0 11,0 10,4 95 2,6 490 2,63 8,0 25 270 <5 3 10 <20-2
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ryVesinäytteiden tutkimustuloksia
* akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064
Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA)
Liite 1, sivu 2/6
Pvm. Hav.paikka *Fe *Zn/ms< *Zn, liu. *Ni/ms< *Ni,liu *Co. *Co, liu. *Cd/ms< *Cd, liu. *As. *Al.entero *E.coli *KlorofSyvyys (m) μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l pmy/100 ml MPN/100ml mg/m3
14.6.2017 KOKKOLA / A Kokkolan edusta A Kok.syv. 15,3 m; Näk.syv. 2,9 m;Klo 8:50; Näytt.ottaja PSM, MM; Ilm.lt. 13 °C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 1 m/s;
1.0 100 2,5 1,5 0,69 0,61 0,20 0,12 <0,01 <0,01 0,725.0 11010.0 12014.0 140 2,2 1,4 0,68 0,61 0,23 0,14 <0,01 <0,01 0,780-2 8,1
14.6.2017 KOKKOLA / C Kokkolan edusta C Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 1,6 m;Klo 9:45; Näytt.ottaja PSM, MM;
1.0 160 4,4 1,2 1,00 0,88 0,66 0,46 <0,01 <0,01 0,715.010.015.016.0 270 5,5 2,7 1,0 0,92 1,1 0,76 <0,01 <0,01 1,50-2 16
14.6.2017 KOKKOLA / D Kokkolan edusta D Kok.syv. 15,2 m; Näk.syv. 1,4 m;Klo 10:00; Näytt.ottaja PSM, MM;
1.0 1705.010.014.0 2600-2 15
14.6.2017 KOKKOLA / R4 Kokkolan edusta R4 Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,2 m;Klo 10:30; Näytt.ottaja PSM, MM;
1.0 2305.09.0 2300-2 13
14.6.2017 KOKKOLA / E Kokkolan edusta E Kok.syv. 10,8 m; Näk.syv. 1,4 m;Klo 10:20; Näytt.ottaja PSM, MM;
1.0 210 6,7 1,9 1,4 1,1 1,2 0,84 <0,01 <0,01 0,985.010.0 220 8,3 2,9 1,2 1,0 1,1 0,67 <0,01 <0,01 1,50-2 15
LIITE 4.3
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ryVesinäytteiden tutkimustuloksia
* akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064
Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA)
Liite 1, sivu 3/6
Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *Sähkonj Suol o/oo *pH *Väri *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *PO4-PSyvyys (m) °C mg/l % FNU mS/m o/oo mg/l Pt μg/l μg/l N μg/l N μg/l μg/l
14.6.2017 KOKKOLA / H Kokkolan edusta H Kok.syv. 9,5 m; Näk.syv. 1,4 m;Klo 11:02; Näytt.ottaja PSM, MM;
1.0 13,7 10,2 98 3,3 484 2,60 8,0 26 500 110 32 12 <25.0 11,6 10,3 95 495 2,66 7,99.0 10,7 10,7 97 2,8 501 2,70 7,9 22 310 21 25 8 <20-2
14.6.2017 KOKKOLA / I Kokkolan edusta I Kok.syv. 4,5 m; Näk.syv. 1,5 m;Klo 11:40; Näytt.ottaja PSM, MM;
1.0 12,7 10,5 99 3,1 481 2,58 8,1 25 250 7,2 <3 9 <23.5 10,6 11,0 99 1,8 493 2,65 8,0 23 240 7,1 <3 8 <20-2
14.6.2017 KOKKOLA / J Kokkolan edusta J Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,5 m;Klo 12:20; Näytt.ottaja PSM, MM;
1.0 15,0 9,8 97 4,8 475 2,54 8,1 28 340 10 <3 13 <25.0 10,2 10,9 97 2,7 497 2,68 7,9 25 270 10 5 9 <20-2
14.6.2017 KOKKOLA / P Kokkolan edusta P Kok.syv. 3,8 m; Näk.syv. 1,1 m;Klo 12:10; Näytt.ottaja PSM, MM;
1.0 15,8 9,4 95 7,3 461 2,45 7,8 33 330 9,6 <3 19 <23.0 15,4 9,2 92 6,6 467 2,49 7,8 32 340 9,4 <3 25 <20-2
14.6.2017 KOKKOLA / K Kokkolan edusta K Kok.syv. 8,1 m; Näk.syv. 1,9 m;Klo 12:30; Näytt.ottaja PSM, MM;
1.0 10,2 11,1 99 1,4 495 2,66 8,0 22 280 7,1 12 6 <25.0 8,0 11,2 95 510 2,76 7,87.0 7,9 11,5 97 1,8 510 2,76 7,8 18 280 43 9 8 <20-2
14.6.2017 KOKKOLA / S Kokkolan edusta S Kok.syv. 10,3 m; Näk.syv. 2,0 m;Klo 8:15; Näytt.ottaja PSM, MM;
1.0 11,5 10,7 99 1,4 495 2,66 8,0 22 250 <5 7 10 <25.0 11,0 10,8 98 500 2,69 8,010.0 6,5 11,5 93 1,2 521 2,82 7,7 17 240 50 7 7 <20-2
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ryVesinäytteiden tutkimustuloksia
* akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064
Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA)
Liite 1, sivu 4/6
Pvm. Hav.paikka *Fe *Zn/ms< *Zn, liu. *Ni/ms< *Ni,liu *Co. *Co, liu. *Cd/ms< *Cd, liu. *As. *Al.entero *E.coli *KlorofSyvyys (m) μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l pmy/100 ml MPN/100ml mg/m3
14.6.2017 KOKKOLA / H Kokkolan edusta H Kok.syv. 9,5 m; Näk.syv. 1,4 m;Klo 11:02; Näytt.ottaja PSM, MM;
1.0 260 15 4,4 1,6 1,3 2,0 1,4 <0,01 <0,01 1,25.09.0 200 6,6 1,9 1,0 0,84 0,88 0,55 <0,01 <0,01 0,750-2 19
14.6.2017 KOKKOLA / I Kokkolan edusta I Kok.syv. 4,5 m; Näk.syv. 1,5 m;Klo 11:40; Näytt.ottaja PSM, MM;
1.0 200 3,0 2 13.5 170 1,70-2 12
14.6.2017 KOKKOLA / J Kokkolan edusta J Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,5 m;Klo 12:20; Näytt.ottaja PSM, MM;
1.0 260 4,3 1,5 1,4 1,2 1,7 1,4 <0,01 <0,01 0,89 0 15.0 250 3,7 1,0 0,83 0,69 0,58 0,34 <0,01 <0,01 0,790-2 14
14.6.2017 KOKKOLA / P Kokkolan edusta P Kok.syv. 3,8 m; Näk.syv. 1,1 m;Klo 12:10; Näytt.ottaja PSM, MM;
1.0 560 26 33.0 5400-2 12
14.6.2017 KOKKOLA / K Kokkolan edusta K Kok.syv. 8,1 m; Näk.syv. 1,9 m;Klo 12:30; Näytt.ottaja PSM, MM;
1.0 1705.0 1307.0 1900-2 10
14.6.2017 KOKKOLA / S Kokkolan edusta S Kok.syv. 10,3 m; Näk.syv. 2,0 m;Klo 8:15; Näytt.ottaja PSM, MM;
1.0 1505.0 18010.0 1600-2 11
LIITE 4.3
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ryVesinäytteiden tutkimustuloksia
* akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064
Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA)
Liite 1, sivu 5/6
Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *Sähkonj Suol o/oo *pH *Väri *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *PO4-PSyvyys (m) °C mg/l % FNU mS/m o/oo mg/l Pt μg/l μg/l N μg/l N μg/l μg/l
14.6.2017 KOKKOLA / U Kokkolan edusta U Kok.syv. 21,8 m; Näk.syv. 1,2 m;Klo 9:20; Näytt.ottaja PSM, MM;
1.0 11,7 10,7 99 1,9 493 2,65 8,2 23 250 9,2 <3 9 <25.0 11,2 10,8 98 503 2,71 8,210.0 10,8 10,9 99 500 2,69 8,215.0 10,8 11,1 100 505 2,72 8,220.0 7,0 10,8 89 1,6 518 2,80 7,6 19 250 40 16 9 <20-2
14.6.2017 KOKKOLA / X Kokkolan edusta X Kok.syv. 5,5 m; Näk.syv. 0,9 m;Klo 8:00; Näytt.ottaja PSM, MM;
1.0 13,5 10,1 97 2,5 413 2,16 7,9 48 360 6,1 9 12 <24.0 12,5 10,2 95 3,2 462 2,46 7,9 34 380 11 8 13 <20-2
14.6.2017 KOKKOLA / SUNTI SuntiNäytt.ottaja PSM, MM;
1.0 17,0 7,6 79 21 23,3 <1 6,8 160 1600 440 320 140 79
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ryVesinäytteiden tutkimustuloksia
Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA)
Liite 1, sivu 6/6
Pvm. Hav.paikka *Zn/ms< *Ni/ms< *Co, liu. *Cd/ms< *Cd, liu.Syvyys (m)
*Feμg/l μg/l
*Zn, liu.μg/l μg/l
*Ni,liuμg/l
*Co.μg/l μg/l μg/l μg/l
*As. *Al.entero *E.coliμg/l pmy/100 ml MPN/100ml
*Klorofmg/m3
14.6.2017 KOKKOLA / U Kokkolan edusta U Kok.syv. 21,8 m; Näk.syv. 1,2 m;Klo 9:20; Näytt.ottaja PSM, MM;
1.0 130 3,7 1,2 0,98 0,86 0,66 0,44 <0,01 <0,01 0,735.010.015.020.0 120 2,8 1,8 0,78 0,71 0,46 0,31 <0,01 <0,01 0,720-2 13
14.6.2017 KOKKOLA / X Kokkolan edusta X Kok.syv. 5,5 m; Näk.syv. 0,9 m;Klo 8:00; Näytt.ottaja PSM, MM;
1.0 440 2,8 0,95 0,90 0,77 0,42 0,29 <0,01 <0,01 0,68 0 64.0 420 8,4 3,8 0,99 0,83 0,49 0,32 <0,01 <0,01 0,940-2 16
14.6.2017 KOKKOLA / SUNTI SuntiNäytt.ottaja PSM, MM;
1.0 4900 500 920
Vedet olivat sameita etenkin lähimmillä pisteillä H, I sekä J. Kaikkein sameinta vesi oli Suntin edustan pisteellä P, jossa vesi oli myös fosforipitoisuuden suhteen rehevintä. Korkeilla levämäärillä oli osallisuutta veden sameuteen. Vesioli lievästi lämpötilakerrostunutta syvimmillä pisteillä. Happitilanne oli kaikkialla hyvä. Suurimmat raskasmetallipitoisuudet mitattiin purkuputkien edustoilla pisteillä E ja H. Metallipitoisuudet olivat koholla myös Perhonjoestatulevien vesien vaikutusalueella pisteellä X alusvedessä. Hygieeninen veden laatu oli hyvä lukuun ottamatta Suntin pistettä, jossa hygieeninen laatu oli voimakkaasti heikentynyt.
Koke
mäe
njoe
n ve
sist
ön v
esie
nsuo
jelu
yhdi
stys
ryVe
sinä
ytte
iden
tutk
imus
tulo
ksia
* akk
redi
toitu
mää
ritys
. Mitt
ause
päva
rmuu
stie
dot t
oim
iteta
an p
yyde
ttäes
sä.
FIN
AS a
kkre
dito
itu te
stau
slab
orat
orio
T06
4
Kokk
olan
edu
stan
mer
ialu
e (K
OKK
OLA
)
Liite
1, s
ivu
1/1
Pvm
.H
av.p
aikk
aLä
mpö
ti*S
ameu
s*S
ähko
nj*p
H*V
äri
*Kok
.N*N
O23
-N*N
H4-
N*K
ok.P
*PO
4-P
Suo
l o/o
o*K
loro
fSy
vyys
(m
)°C
FNU
mS/
mm
g/l P
tμg
/lμg
/l N
μg/l
Nμg
/lμg
/lo/
oom
g/m
3
4.7
.2017
KO
KK
OL
A /
A K
okko
lan
ed
usta
AN
äk.s
yv. 2
,2 m
;N
äytt.
otta
ja P
SM; I
lm.lt
. 17
°C; P
ilv. 4
/8; T
uuln
op. 3
m/s
;
1.0
15,5
1,0
517
7,8
1821
0<5
2710
<22,
800-
23,
3
4.7
.2017
KO
KK
OL
A /
C K
okko
lan
ed
usta
CN
äk.s
yv. 2
,0 m
;N
äytt.
otta
ja P
SM;
1.0
15,0
2,3
508
7,7
2223
0<5
613
<22,
740-
23,
7
4.7
.2017
KO
KK
OL
A /
D K
okko
lan
ed
usta
DN
äk.s
yv. 1
,9 m
;N
äytt.
otta
ja P
SM;
1.0
15,0
2,2
530
7,7
2222
0<5
3612
<22,
880-
26,
1
4.7
.2017
KO
KK
OL
A /
R4 K
okko
lan
ed
usta
R4
Näk
.syv
. 1,5
m;
Näy
tt.ot
taja
PSM
;
1.0
14,6
2,6
525
7,7
2523
0<5
3415
<22,
850-
27,
6
4.7
.2017
KO
KK
OL
A /
E K
okko
lan
ed
usta
EN
äk.s
yv. 1
,5 m
;N
äytt.
otta
ja P
SM;
1.0
15,6
2,6
539
7,6
2323
0<5
3916
<22,
930-
29,
2
4.7
.2017
KO
KK
OL
A /
H K
okko
lan
ed
usta
HN
äk.s
yv. 1
,9 m
;N
äytt.
otta
ja P
SM;
1.0
15,2
2,3
527
7,7
2239
012
025
12<2
2,86
0-2
5,2
4.7
.2017
KO
KK
OL
A /
I K
okko
lan
ed
usta
IN
äk.s
yv. 1
,7 m
;N
äytt.
otta
ja P
SM;
1.0
15,2
2,2
531
7,7
2331
030
6711
<22,
880-
26,
1
4.7
.2017
KO
KK
OL
A /
J K
okko
lan
ed
usta
JN
äk.s
yv. 1
,7 m
;N
äytt.
otta
ja P
SM;
1.0
17,2
3,0
524
7,9
2326
0<5
1313
<22,
840-
26,
2
4.7
.2017
KO
KK
OL
A /
P K
okko
lan
ed
usta
PN
äk.s
yv. 1
,2 m
;N
äytt.
otta
ja P
SM;
1.0
16,4
4,7
521
7,8
2629
0<5
<322
<22,
820-
27,
3
4.7
.2017
KO
KK
OL
A /
K K
okko
lan
ed
usta
KN
äk.s
yv. 1
,8 m
;N
äytt.
otta
ja P
SM;
1.0
16,0
1,9
529
7,9
2222
0<5
<310
<22,
870-
24,
9
4.7
.2017
KO
KK
OL
A /
S K
okko
lan
ed
usta
SN
äk.s
yv. 1
,7 m
;N
äytt.
otta
ja P
SM;
1.0
15,0
2,1
524
7,9
2122
0<5
2911
<22,
840-
24,
1
4.7
.2017
KO
KK
OL
A /
U K
okko
lan
ed
usta
UN
äk.s
yv. 2
,5 m
;N
äytt.
otta
ja P
SM;
1.0
16,0
1,8
532
7,7
1922
0<5
311
<22,
890-
23,
3
4.7
.2017
KO
KK
OL
A /
X K
okko
lan
ed
usta
XN
äk.s
yv. 1
,6 m
;N
äytt.
otta
ja P
SM;
1.0
14,0
2,0
515
7,8
2523
010
2412
<22,
790-
24,
9
Ravi
nnep
itoisu
udet
oliv
at a
jank
ohda
lle n
orm
aalit
. Ves
i oli
rehe
väm
pää
kuin
vas
taav
ana
ajan
koht
ana
vuos
i sitt
en, m
utta
klo
rofy
llipi
toisu
udet
oliv
atpi
kem
min
kin
pien
empi
ä. R
ehev
intä
oli
purk
ualu
eide
n va
ikut
usal
ueel
la se
kä K
aust
arin
lahd
en p
istee
llä P
.
LIITTEET 4.3 ja 4.4
Koke
mäe
njoe
n ve
sist
ön v
esie
nsuo
jelu
yhdi
stys
ryVe
sinä
ytte
iden
tutk
imus
tulo
ksia
* akk
redi
toitu
mää
ritys
. Mitt
ause
päva
rmuu
stie
dot t
oim
iteta
an p
yyde
ttäes
sä.
FIN
AS a
kkre
dito
itu te
stau
slab
orat
orio
T06
4
Kokk
olan
edu
stan
mer
ialu
e (K
OKK
OLA
)
Liite
1, s
ivu
1/1
Pvm
.H
av.p
aikk
aLä
mpö
ti*S
ameu
s*S
ähko
nj*p
H*V
äri
*Kok
.N*N
O23
-N*N
H4-
N*K
ok.P
*PO
4-P
Suo
l o/o
o*K
loro
fSy
vyys
(m
)°C
FNU
mS/
mm
g/l P
tμg
/lμg
/l N
μg/l
Nμg
/lμg
/lo/
oom
g/m
3
25.7
.2017
KO
KK
OL
A /
A K
okko
lan
ed
usta
AN
äk.s
yv. 3
,2 m
;Kl
o 10
:35;
Näy
tt.ot
taja
PSM
/ JH
; Ilm
.lt. 1
6 °C
; Pilv
. 8 /8
; Tuu
lnop
. 4 m
/s;
1.0
14,2
1,0
527
7,8
1517
0<5
36
<22,
860-
22,
8
25.7
.2017
KO
KK
OL
A /
C K
okko
lan
ed
usta
CN
äk.s
yv. 2
,3 m
;Kl
o 11
:10;
Näy
tt.ot
taja
PSM
/ JH
;
1.0
15,2
1,8
521
7,8
1817
0<5
98
<22,
820-
24,
2
25.7
.2017
KO
KK
OL
A /
D K
okko
lan
ed
usta
DN
äk.s
yv. 2
,1 m
;Kl
o 11
:20;
Näy
tt.ot
taja
PSM
/ JH
;
1.0
15,2
1,7
522
7,8
1820
07,
09
8<2
2,83
0-2
3,8
25.7
.2017
KO
KK
OL
A /
R4 K
okko
lan
ed
usta
R4
Näk
.syv
. 2,0
m;
Klo
11:4
0; N
äytt.
otta
ja P
SM/ J
H;
1.0
16,0
1,7
517
7,8
1818
0<5
512
<22,
800-
24,
4
25.7
.2017
KO
KK
OL
A /
E K
okko
lan
ed
usta
EN
äk.s
yv. 2
,0 m
;N
äytt.
otta
ja P
SM/ J
H;
1.0
15,8
2,0
521
7,7
1920
0<5
518
22,
820-
25,
4
25.7
.2017
KO
KK
OL
A /
H K
okko
lan
ed
usta
HN
äk.s
yv. 1
,8 m
;Kl
o 11
:45;
Näy
tt.ot
taja
PSM
/ JH
;
1.0
16,2
3,0
521
7,7
1947
022
085
11<2
2,82
0-2
6,0
25.7
.2017
KO
KK
OL
A /
I K
okko
lan
ed
usta
IN
äk.s
yv. 2
,1 m
;N
äytt.
otta
ja P
SM/ J
H;
1.0
15,6
1,6
517
7,7
1920
0<5
311
<22,
800-
23,
3
25.7
.2017
KO
KK
OL
A /
J K
okko
lan
ed
usta
JN
äk.s
yv. 1
,9 m
;N
äytt.
otta
ja P
SM/ J
H;
1.0
16,4
2,5
515
7,8
1720
0<5
<312
<22,
790-
24,
2
25.7
.2017
KO
KK
OL
A /
P K
okko
lan
ed
usta
PN
äytt.
otta
ja P
SM/ J
H;
1.0
P4,
849
07,
920
200
<5<3
17<2
2,63
0-2
7,5
25.7
.2017
KO
KK
OL
A /
K K
okko
lan
ed
usta
KN
äk.s
yv. 2
,4 m
;Kl
o 12
:30;
Näy
tt.ot
taja
PSM
/ JH
;
1.0
15,2
1,3
519
7,7
1817
0<5
77
<22,
810-
22,
8
25.7
.2017
KO
KK
OL
A /
S K
okko
lan
ed
usta
SN
äk.s
yv. 2
,0 m
;Kl
o 10
:15;
Näy
tt.ot
taja
PSM
/ JH
;
1.0
15,8
1,7
501
7,7
2515
0<5
38
<22,
700-
24,
0
25.7
.2017
KO
KK
OL
A /
U K
okko
lan
ed
usta
UN
äk.s
yv. 2
,9 m
;Kl
o 10
:50;
Näy
tt.ot
taja
PSM
/ JH
;
1.0
15,2
1,4
530
7,8
1614
0<5
<37
<22,
880-
23,
3
25.7
.2017
KO
KK
OL
A /
X K
okko
lan
ed
usta
XN
äk.s
yv. 1
,1 m
;Kl
o 10
:00;
Näy
tt.ot
taja
PSM
/ JH
;
1.0
16,2
2,6
444
7,6
4241
013
913
<22,
350-
29,
7
Hum
usle
ima
ja ra
vinn
epito
isuu
det o
livat
pää
osin
lask
enee
t alk
ukuu
sta,
ja v
esi o
li hi
eman
kirk
astu
nut P
erho
njoe
n va
ikut
usal
uetta
X lu
kuun
otta
mat
ta. L
iuko
iset
ravi
ntee
t oli
suur
imm
aksi
osa
ksi k
ulut
ettu
lopp
uun,
mik
ä hi
llits
i lev
ien
kasv
ua.
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ryVesinäytteiden tutkimustuloksia
* akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064
Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA)
Liite 1, sivu 1/6
Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *Sähkonj Suol o/oo *pH *Väri *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *PO4-P *FeSyvyys (m) °C mg/l % FNU mS/m o/oo mg/l Pt μg/l μg/l N μg/l N μg/l μg/l μg/l
15.8.2017 KOKKOLA / A Kokkolan edusta A Kok.syv. 15,6 m; Näk.syv. 6,0 m;Klo 14:40; Ilm.lt. 20 °C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s;
1.0 15,2 9,1 91 0,47 561 3,07 7,8 12 190 11 18 9 <2 275.0 15,0 9,4 94 556 3,04 7,7 4310.0 14,5 9,2 90 553 3,02 7,7 5914.0 9,8 9,2 81 0,87 563 3,08 7,4 13 250 52 38 8 <2 840-2
15.8.2017 KOKKOLA / C Kokkolan edusta C Kok.syv. 17,3 m; Näk.syv. 3,4 m;Klo 13:40;
1.0 14,0 9,4 91 1,1 547 2,98 7,7 14 220 32 32 6 <2 725.0 14,0 9,1 89 545 2,97 7,610.0 13,8 9,1 88 546 2,98 7,715.0 10,5 8,6 77 552 3,01 7,417.0 9,0 8,2 71 1,7 564 3,09 7,3 14 350 76 140 8 2 2900-2
15.8.2017 KOKKOLA / D Kokkolan edusta D Kok.syv. 15,3 m; Näk.syv. 3,4 m;
1.0 14,2 9,3 91 1,2 545 2,97 7,7 14 220 29 41 8 <2 1305.0 14,0 9,2 89 543 2,96 7,710.0 13,9 9,2 89 547 2,98 7,714.0 10,0 8,5 76 1,4 557 3,04 7,4 14 250 58 59 7 <2 1500-2
15.8.2017 KOKKOLA / R4 Kokkolan edusta R4 Kok.syv. 10,8 m; Näk.syv. 2,0 m;Klo 13:10;
1.0 13,8 9,2 89 1,5 510 2,76 7,6 24 280 41 50 9 <2 3805.0 13,5 9,1 88 532 2,89 7,69.0 12,5 8,8 83 1,8 543 2,96 7,5 16 250 47 44 16 <2 1700-2
15.8.2017 KOKKOLA / E Kokkolan edusta E Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 2,5 m;Klo 12:55;
1.0 13,8 9,2 89 1,8 534 2,90 7,6 17 230 40 39 15 <2 1905.0 13,5 9,1 88 536 2,91 7,610.0 12,2 8,7 81 1,8 544 2,96 7,5 16 230 45 40 13 <2 1700-2
LIITTEET 4.5 ja 4.6
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ryVesinäytteiden tutkimustuloksia
* akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064
Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA)
Liite 1, sivu 2/6
Pvm. Hav.paikka *Zn/ms< *Zn, liu. *Ni/ms< *Ni,liu *Co. *Co, liu. *Cd/ms< *Cd, liu. *As. *Enterok. *E.coli *KlorofSyvyys (m) μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l pmy/100 ml MPN/100ml mg/m3
15.8.2017 KOKKOLA / A Kokkolan edusta A Kok.syv. 15,6 m; Näk.syv. 6,0 m;Klo 14:40; Ilm.lt. 20 °C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s;
1.0 1,1 0,90 0,70 0,63 0,10 0,08 <0,01 <0,01 0,685.010.014.0 1,7 1,5 0,70 0,63 0,30 0,16 <0,01 <0,01 0,790-2 1,5
15.8.2017 KOKKOLA / C Kokkolan edusta C Kok.syv. 17,3 m; Näk.syv. 3,4 m;Klo 13:40;
1.0 5,2 2,6 0,77 0,73 0,35 0,09 <0,01 <0,01 1,15.010.015.017.0 4,1 3,5 1,1 0,91 1,5 1,1 <0,01 <0,01 1,10-2 2,0
15.8.2017 KOKKOLA / D Kokkolan edusta D Kok.syv. 15,3 m; Näk.syv. 3,4 m;
1.05.010.014.00-2 2,5
15.8.2017 KOKKOLA / R4 Kokkolan edusta R4 Kok.syv. 10,8 m; Näk.syv. 2,0 m;Klo 13:10;
1.05.09.00-2 5,3
15.8.2017 KOKKOLA / E Kokkolan edusta E Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 2,5 m;Klo 12:55;
1.0 4,9 2,9 1,0 0,89 1,0 0,18 <0,01 <0,01 1,05.010.0 6,3 3,5 0,96 0,97 1,2 0,25 <0,01 <0,01 1,50-2 4,6
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ryVesinäytteiden tutkimustuloksia
* akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064
Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA)
Liite 1, sivu 3/6
Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *Sähkonj Suol o/oo *pH *Väri *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *PO4-P *FeSyvyys (m) °C mg/l % FNU mS/m o/oo mg/l Pt μg/l μg/l N μg/l N μg/l μg/l μg/l
15.8.2017 KOKKOLA / H Kokkolan edusta H Kok.syv. 9,7 m; Näk.syv. 3,3 m;Klo 12:05;
1.0 14,2 8,9 87 1,0 548 2,99 7,7 13 210 32 39 9 <2 775.0 14,2 9,0 88 544 2,96 7,79.0 14,5 8,2 81 1,7 569 3,12 7,6 15 820 40 650 16 <2 760-2
15.8.2017 KOKKOLA / I Kokkolan edusta I Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 3,6 m;Klo 11:50;
1.0 14,2 8,9 87 0,69 549 2,99 7,7 14 190 24 31 8 <2 914.0 14,2 9,0 88 0,72 548 2,99 7,7 14 210 25 50 11 <2 690-2
15.8.2017 KOKKOLA / J Kokkolan edusta J Kok.syv. 5,8 m; Näk.syv. 1,5 m;Klo 11:05;
1.0 15,8 8,7 87 2,9 531 2,88 7,7 17 260 25 56 15 <2 1605.0 15,5 8,6 87 3,0 532 2,89 7,7 16 250 21 46 19 <2 2200-2
15.8.2017 KOKKOLA / P Kokkolan edusta P Kok.syv. 3,8 m; Näk.syv. 1,2 m;Klo 11:20;
1.0 16,0 8,6 88 4,3 525 2,85 7,7 16 220 <5 28 18 <2 2003.0 16,0 8,6 88 3,3 526 2,85 7,7 16 250 <5 56 17 <2 2100-2
15.8.2017 KOKKOLA / K Kokkolan edusta K Kok.syv. 7,7 m; Näk.syv. 4,0 m;Klo 10:50;
1.0 14,0 9,2 89 0,68 551 3,01 7,6 14 300 19 130 19 4 575.0 14,0 9,0 88 548 2,99 7,7 797.0 14,0 9,0 88 0,78 553 3,02 7,7 13 170 23 26 11 <2 920-2
15.8.2017 KOKKOLA / S Kokkolan edusta S Kok.syv. 10,7 m; Näk.syv. 3,0 m;Klo 10:40;
1.0 14,4 9,0 88 1,1 545 2,97 7,7 14 200 26 32 12 <2 1005.0 14,2 9,0 88 548 2,99 7,7 8510.0 14,2 9,0 88 0,74 552 3,01 7,7 13 240 20 49 9 <2 920-2
LIITE 4.6
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ryVesinäytteiden tutkimustuloksia
* akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064
Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA)
Liite 1, sivu 4/6
Pvm. Hav.paikka *Zn/ms< *Zn, liu. *Ni/ms< *Ni,liu *Co. *Co, liu. *Cd/ms< *Cd, liu. *As. *Enterok. *E.coli *KlorofSyvyys (m) μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l pmy/100 ml MPN/100ml mg/m3
15.8.2017 KOKKOLA / H Kokkolan edusta H Kok.syv. 9,7 m; Näk.syv. 3,3 m;Klo 12:05;
1.0 2,4 1,9 0,84 0,70 0,40 0,13 <0,01 <0,01 0,725.09.0 11 5,6 1,8 1,6 2,5 1,7 0,02 <0,01 1,20-2 2,0
15.8.2017 KOKKOLA / I Kokkolan edusta I Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 3,6 m;Klo 11:50;
1.0 1,8 0 14.0 1,90-2 1,4
15.8.2017 KOKKOLA / J Kokkolan edusta J Kok.syv. 5,8 m; Näk.syv. 1,5 m;Klo 11:05;
1.0 6,1 2,6 1,4 1,0 1,3 0,13 <0,01 <0,01 1,1 0 <15.0 7,0 2,6 1,2 1,0 1,2 0,13 <0,01 <0,01 1,20-2 7,7
15.8.2017 KOKKOLA / P Kokkolan edusta P Kok.syv. 3,8 m; Näk.syv. 1,2 m;Klo 11:20;
1.0 0 13.00-2 7,6
15.8.2017 KOKKOLA / K Kokkolan edusta K Kok.syv. 7,7 m; Näk.syv. 4,0 m;Klo 10:50;
1.05.07.00-2 1,2
15.8.2017 KOKKOLA / S Kokkolan edusta S Kok.syv. 10,7 m; Näk.syv. 3,0 m;Klo 10:40;
1.05.010.00-2 2,2
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ryVesinäytteiden tutkimustuloksia
FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064* akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.
Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA)
Liite 1, sivu 5/6
Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *Sähkonj Suol o/oo *pH *Väri *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *PO4-P *FeSyvyys (m) °C mg/l % FNU mS/m o/oo mg/l Pt μg/l μg/l N μg/l N μg/l μg/l μg/l
15.8.2017 KOKKOLA / U Kokkolan edusta U Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 2,8 m;Klo 14:15;
1.0 15,6 9,4 94 1,7 549 2,99 7,7 15 200 17 28 13 3 1705.0 15,0 9,3 92 546 2,98 7,710.0 12,8 8,8 83 551 3,01 7,515.0 10,0 8,4 75 560 3,06 7,320.0 9,6 8,3 73 2,9 564 3,09 7,3 16 270 55 49 15 3 3000-2
15.8.2017 KOKKOLA / X Kokkolan edusta X Kok.syv. 4,8 m; Näk.syv. 2,1 m;Klo 10:30; Näytt.ottaja PSM;
1.0 14,7 8,8 87 1,9 531 2,88 7,6 18 240 35 46 11 <2 2504.0 14,4 8,7 86 1,7 532 2,89 7,7 17 230 36 55 10 <2 2500-2
15.8.2017 KOKKOLA / SUNTI SuntiNäytt.ottaja PSM;
1.0 16,8 5,2 54 20 128 <1 7,0 110 960 360 330 69 36 4300
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ryVesinäytteiden tutkimustuloksia
Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA)
Liite 1, sivu 6/6
Pvm. Hav.paikka *Zn/ms< *Ni/ms< *Co, liu. *Cd/ms< *Cd, liu.Syvyys (m) μg/l
*Zn, liu.μg/l μg/l
*Ni,liuμg/l
*Co.μg/l μg/l μg/l μg/l
*As. *Enterok. *E.coliμg/l pmy/100 ml MPN/100ml
*Klorofmg/m3
15.8.2017 KOKKOLA / U Kokkolan edusta U Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 2,8 m;Klo 14:15;
1.0 2,1 0,94 0,73 0,66 0,31 0,13 <0,01 <0,01 0,955.010.015.020.0 3,3 1,9 0,89 0,83 1,3 0,54 <0,01 <0,01 1,80-2 2,7
15.8.2017 KOKKOLA / X Kokkolan edusta X Kok.syv. 4,8 m; Näk.syv. 2,1 m;Klo 10:30; Näytt.ottaja PSM;
1.0 5,4 3,0 0,96 0,83 0,45 0,08 <0,01 <0,01 0,95 0 34.0 3,0 1,4 0,94 0,82 0,48 0,09 <0,01 <0,01 0,740-2 2,8
15.8.2017 KOKKOLA / SUNTI SuntiNäytt.ottaja PSM;
1.0 62 36
Syvimmillä pisteillä todettiin selvä lämpötilakerrosteisuus. Happitilanne oli merialueella hyvä ja syvimmillä pisteillä pohjan läheisyydessä tyydyttävä. Suntissa happitilanne oli tavanomaista heikompi. Vesi oli kirkasta pisteitä J, P jaSunti lukuun ottamatta, mikä näkyi myös näkösyvyyden alenemisena. Ravinnepitosuudet olivat normaalit ja klorofyllipitoisuudet pääosin vähentyneet heinäkuulta. Veden hygieeniseen laatuun jätevesillä ei ollut juuri vaikutustakaupunkialueelta tulevaa hajakuormitusta lukuun ottamatta.
LIITE 4.6
Koke
mäe
njoe
n ve
sist
ön v
esie
nsuo
jelu
yhdi
stys
ryVe
sinä
ytte
iden
tutk
imus
tulo
ksia
* akk
redi
toitu
mää
ritys
. Mitt
ause
päva
rmuu
stie
dot t
oim
iteta
an p
yyde
ttäes
sä.
FIN
AS a
kkre
dito
itu te
stau
slab
orat
orio
T06
4
Kokk
olan
edu
stan
mer
ialu
e (K
OKK
OLA
)
Liite
1, s
ivu
1/1
Pvm
.H
av.p
aikk
aLä
mpö
ti*S
ameu
s*S
ähko
nj*p
H*V
äri
*Kok
.N*N
O23
-N*N
H4-
N*K
ok.P
*PO
4-P
Suo
l o/o
o*K
loro
fSy
vyys
(m
)°C
FNU
mS/
mm
g/l P
tμg
/lμg
/l N
μg/l
Nμg
/lμg
/lo/
oom
g/m
3
13.9
.2017
KO
KK
OL
A /
A K
okko
lan
ed
usta
AN
äk.s
yv. 3
,3 m
;Kl
o 13
; Näy
tt.ot
taja
PSM
/ LR
; Ilm
.lt. 1
3 °C
; Pilv
. 8 /8
; Tuu
lnop
. 4 m
/s;
1.0
11,8
0,96
543
7,8
1625
034
811
<22,
960-
25,
1
13.9
.2017
KO
KK
OL
A /
C K
okko
lan
ed
usta
CN
äk.s
yv. 3
,0 m
;N
äytt.
otta
ja P
SM /
LR;
1.0
12,2
1,2
538
7,7
1725
038
1210
<22,
930-
26,
9
13.9
.2017
KO
KK
OL
A /
D K
okko
lan
ed
usta
DN
äk.s
yv. 2
,7 m
;N
äytt.
otta
ja P
SM /
LR;
1.0
12,2
1,4
535
7,8
1926
039
3311
<22,
910-
29,
0
13.9
.2017
KO
KK
OL
A /
E K
okko
lan
ed
usta
EN
äk.s
yv. 2
,2 m
;N
äytt.
otta
ja P
SM /
LR;
1.0
12,9
1,7
533
7,8
1824
038
2619
22,
900-
214
13.9
.2017
KO
KK
OL
A /
H K
okko
lan
ed
usta
HN
äk.s
yv. 1
,9 m
;N
äytt.
otta
ja P
SM /
LR;
1.0
12,7
1,2
542
7,8
1932
062
7212
<22,
950-
29,
9
13.9
.2017
KO
KK
OL
A /
I K
okko
lan
ed
usta
IN
äk.s
yv. 2
,7 m
;N
äytt.
otta
ja P
SM /
LR;
1.0
12,6
1,2
540
7,8
1925
042
2112
<22,
940-
29,
8
13.9
.2017
KO
KK
OL
A /
J K
okko
lan
ed
usta
JN
äk.s
yv. 1
,9 m
;N
äytt.
otta
ja P
SM /
LR;
1.0
13,0
4,0
535
7,8
1823
013
617
<22,
910-
211
13.9
.2017
KO
KK
OL
A /
P K
okko
lan
ed
usta
PN
äk.s
yv. 1
,0 m
;N
äytt.
otta
ja P
SM /
LR;
1.0
13,0
9,2
500
7,7
2324
0<5
<324
<22,
690-
218
13.9
.2017
KO
KK
OL
A /
K K
okko
lan
ed
usta
KN
äk.s
yv. 2
,6 m
;N
äytt.
otta
ja P
SM /
LR;
1.0
12,2
1,1
541
7,8
1825
046
1312
<22,
950-
28,
4
13.9
.2017
KO
KK
OL
A /
S K
okko
lan
ed
usta
SN
äk.s
yv. 2
,7 m
;N
äytt.
otta
ja P
SM /
LR;
1.0
11,2
1,1
526
7,7
2331
059
1015
<22,
850-
26,
5
13.9
.2017
KO
KK
OL
A /
U K
okko
lan
ed
usta
UN
äk.s
yv. 3
,5 m
;N
äytt.
otta
ja P
SM, L
R;
1.0
11,7
0,89
561
7,7
1624
034
149
<23,
070-
23,
6
13.9
.2017
KO
KK
OL
A /
X K
okko
lan
ed
usta
XN
äk.s
yv. 1
,6 m
;Kl
o 11
:15;
Näy
tt.ot
taja
PSM
/ LR
;
1.0
10,5
1,0
515
7,5
2930
076
2015
<22,
790-
25,
1
Ravi
nnep
itoisu
udet
oliv
at k
asva
neet
ede
llise
stä
tark
kailu
kerr
asta
ja m
yös k
loro
fylli
pito
isuud
et o
livat
suur
empi
a. R
ehev
intä
oli
Sunt
ista
tule
vien
vesie
n va
ikut
usal
ueel
la p
istei
llä P
ja J,
joss
a ve
si ol
i myö
s mui
sta
pist
eist
ä po
iket
en sa
mea
a.
LIITE 4.7
Etel
ä‐Po
hjan
maa
n EL
Y‐ke
skuk
sen
tulo
kset K
okko
lan
edus
tan
pist
eeltä
K‐B (R
epsk
är) v
uonn
a 20
17. (
Hert
ta 2
1.2.
2018
)
pvm
Syvy
ysT
Näk
ös.
pHSä
hkön
joht
.Sa
lin.
Väri
Sam
eus
Happ
iHa
ppi
kok‐
NN
O2+
3‐N
NH 4‐N
PO4‐
Pko
k‐P
a‐kl
oTO
CFe
SiO
2
m°C
mm
S/m
%m
g/l P
tFN
Uky
ll.%
mg/
lµg
/lµg
/lµg
/lµg
/lµg
/lµg
/lm
g/l
µg/l
mg/
l10
.5.
0,0‐
4,0
5,9
10.5
.1,
04,
57,
442
02,
270
1,7
9211
,743
013
3,3
188,
445
03,
310
.5.
5,0
4,2
7,5
480
2,6
192
11,9
360
120
91
112,
610
.5.
10,0
47,
652
02,
825
0,86
9512
,334
02
19,
55,
918
02,
310
.5.
173,
87,
652
02,
825
0,95
9512
,429
096
21
9,3
160
2,2
22.5
.0,
0‐6,
011
22.5
.1,
06,
58
500
2,7
351,
210
512
,831
062
201
116,
117
01,
822
.5.
5,0
67,
950
02,
70,
9710
512
,932
068
121
101,
922
.5.
10,0
5,7
7,9
510
2,7
300,
8110
312
,830
070
21
9,4
615
02
22.5
.17
4,7
7,9
520
2,8
251,
199
12,6
420
732
122
130
25.
6.0,
0‐4,
016
5.6.
1,0
8,2
7,9
490
2,6
352,
610
011
,727
02
110
6,1
190
0,84
5.6.
5,0
7,9
7,9
490
2,6
2,2
9711
,434
02
118
0,02
5.6.
10,0
7,7
7,9
500
2,7
301,
893
1128
02
212
5,9
160
1,1
5.6.
176,
57,
851
02,
730
1,9
9010
,932
02
19
140
1,4
3.7.
0,0‐
6,0
3,8
3.7.
1,0
15,5
7,8
520
2,8
201,
410
19,
921
02
21
6,7
5,2
870,
193.
7.5,
014
7,8
520
2,8
1,1
9910
,120
02
21
6,9
0,34
3.7.
10,0
9,7
7,7
540
2,9
151,
294
10,6
220
257
15,
64,
256
1,1
3.7.
17,7
7,5
7,7
550
310
0,99
9811
,522
057
51
7,1
611,
67.
8.0,
0‐6,
02,
77.
8.1,
014
,87,
854
02,
920
1,4
959,
626
017
171
6,9
587
1,1
7.8.
5,0
14,8
7,8
540
2,9
1,3
959,
633
017
151
8,3
1,1
7.8.
10,0
10,7
7,7
550
315
1,3
879,
530
047
541
4,7
100
1,6
7.8.
17,3
6,2
7,8
580
3,2
101,
687
10,6
270
6220
18,
212
02
22.8
.0,
0‐6,
02,
522
.8.
1,0
157,
858
03,
115
0,79
979,
627
010
72,
45,
85,
744
122
.8.
5,0
157,
858
03,
10,
7897
9,6
260
810
2,2
5,9
122
.8.
10,0
157,
858
03,
115
0,81
979,
638
011
82,
57,
35
441
22.8
.17
117,
658
03,
215
1,6
778,
441
041
812,
59,
519
02
14.9
.0,
0‐6,
05,
714
.9.
1,0
127,
855
03
201
9710
,225
025
82,
47,
25,
686
1,3
14.9
.5,
011
,97,
755
03
0,95
9410
,125
030
102,
16,
41,
414
.9.
10,0
11,8
7,7
550
315
0,9
939,
923
025
82,
36,
55,
284
1,4
14.9
.17
,59,
47,
657
03,
115
0,98
869,
725
049
172
711
01,
812
.10.
0,0‐
2,0
4,7
12.1
0.1,
07,
97,
755
02,
925
1,2
9711
,526
065
101
6,1
130
212
.10.
5,0
7,9
7,7
550
31,
299
11,7
280
6611
15,
92
12.1
0.10
,07,
87,
755
03
251,
196
11,3
260
659
18,
412
02
12.1
0.17
,57,
57,
656
03
201,
697
11,4
230
667
15,
412
02
LIITE 5
Ranta
Näytteen-
ottopvm Veden laatu
Lämpötila
(oC)
E. coli
(MPN/100 ml)1
Suolistoperäiset
enterokokit
(pmy/100 ml)2
Sinilevät
Yleiset uimarannat (yli 100 hlöä/päivä)
Laajalahden uimaranta 1.6.2017 Hyvä 9,8 4 <1 ei havaittu
13.6.2017 Hyvä 15,1 40 30 ei havaittu
11.07.2017 Hyvä 17,9 6 1 ei havaittu
08.08.2017 Hyvä 19,8 5 40 ei havaittu
Lahdenperän uimaranta 1.6.2016 Hyvä 10,4 7 7 ei havaittu
13.6.2017 Hyvä 15,0 30 <10 ei havaittu
11.07.2017 Hyvä 17,9 10 10 ei havaittu
08.08.2017 Hyvä 17,3 40 <10 ei havaittu
Vanhasatamanlahden uimaranta 1.6.2016 Hyvä 11,2 4 1 ei havaittu
13.6.2017 Hyvä 16,2 30 <10 ei havaittu
11.07.2017 Hyvä 16,3 <10 <10 ei havaittu
08.08.2017 Raja-arvo 17,3 220 200 ei havaittu
10.08.2017 Hyvä 17,4 170 160 ei havaittu
Öjan uimaranta, Långö 1.6.2016 Hyvä 12,0 1 <1 ei havaittu
13.6.2017 Hyvä 17,3 <10 <10 ei havaittu
11.07.2017 Hyvä 18,1 <10 10 ei havaittu
08.08.2017 Hyvä 18,6 30 <10 ei havaittu
Vattajan uimaranta, Ohtakari 1.6.2016 Hyvä 7,3 1 2 ei havaittu
Lohtaja 13.6.2017 Hyvä 13,3 10 <10 ei havaittu
11.7.2017 Hyvä 11,9 <10 <10 ei havaittu
8.8.2017 Hyvä 7,3 <10 10 ei havaittu
Pienet yleiset uimarannat (alle 100 hlöä/päivä)
Palmahovi 13.6.2017 Hyvä 14,5 10 16 ei havaittu
11.07.2017 Hyvä 14,1 30 30 ei havaittu
08.08.2017 Hyvä 18,1 200 70 ei havaittu
Punakalliot 13.6.2017 Hyvä 13,9 7 1 ei havaittu
11.07.2017 Hyvä 17,4 90 41 ei havaittu
08.08.2017 Huono 16,3 1700 340 ei havaittu
10.08.2017 Hyvä 17,3 23 8 ei havaittu
Valkohieta 13.6.2017 Hyvä 8,3 <1 <1 ei havaittu
11.07.2017 Hyvä 16,3 <10 <10 ei havaittu
08.08.2017 Hyvä 14,9 20 30 ei havaittu
Hietaperän uimaranta (Lohtaja) 13.6.2017 Hyvä 13,0 5 2 ei havaittu
11.07.2017 Hyvä 17,9 10 20 ei havaittu
08.08.2017 Hyvä 16,9 20 <10 ei havaittu
Karhukorvenjärvi (Lohtaja) 13.6.2017 Hyvä 18,4 14 22 ei havaittu
11.07.2017 Hyvä 19,3 23 71 ei havaittu
08.08.2017 Hyvä 17,3 1 19 ei havaittu
Ryöpäs (Ullava) 13.6.2017 Hyvä 16,0 33 6 ei havaittu
10.07.2017 Hyvä 19,3 10 7 ei havaittu
07.08.2017 Hyvä 16,0 17 5 ei havaittu
Muu uimaranta
Villa Elba 1.6.2017 Hyvä 11,4 8 <1 ei havaittu
13.6.2017 Hyvä 16,4 10 < 10 ei havaittu
11.7.2017 Hyvä 16,8 86 <10 ei havaittu
8.8.2017 Hyvä 17,4 100 20 ei havaittu
1) Toimenpiderajat, E. coli: 2) Toimenpiderajat, enterokokit:
Sisämaa: 1000 MPN/100 ml Sisämaa: 400 pmy/100 ml
Rannikko: 500 MPN/100 ml Rannikko: 200 pmy/100 ml
Kesä 2017
UIMARANTAVESIEN LAATU
KOKKOLA
LIITE 6
Pintaveden (1 m) keskiarvot talvella Kokkolan edustalla jaksoilla 1990 - 1994, 1995 - 1998,
1999 - 2003, 2004 - 2008, 2009 - 2013 sekä vuosina 2014-2017. Lihavoidut luvut = taustalla ainakin yksi tulos alle määritysrajan.
Jakso A B C D R/R4 E H I J P K S U X Keskiarvo
1990-1994 359 411 531 531 644 786 709 1 048 897 1 079 719 913 404 1 144 6981995-1998 325 598 355 668 470 513 653 940 833 903 750 903 363 1 020 6491999-2003 336 376 444 476 544 548 960 2 118 938 1 218 970 858 364 1 032 7552004-2008 323 663 436 450 546 518 1304 682 998 826 603 633 370 1 033 6702009-2013 413 895 522 564 620 630 1658 2310 1530 1186 1174 912 394 985
2014 340 580 430 420 520 480 400 360 620 640 370 370 440 459
2015 280 370 340 330 380 340 340 330 580 260 510 230 720 385
2016 - - 620 560 430 600 380 1200 1500 1300 340 380 370 860 712
2017 - - 350 520 580 520 930 500 530 990 300 300 340 880 562Keskiarvo 14-17 155 238 435 458 478 485 513 598 808 977 318 390 345 820 529
1990-1994 44 50 146 153 177 293 219 521 295 388 151 181 40 302 192
1995-1998 20 61 28 226 65 132 115 343 243 277 139 163 35 181 135
1999-2003 23 37 66 85 93 117 593 1 328 280 582 326 166 33 117 2472004-2008 10 55 45 52 74 76 770 234 416 240 114 58 17 43 157
2009-2013 9 122 100 92 148 90 591 1332 445 268 424 130 41 292
2014 9 110 49 45 41 47 36 21 160 160 20 19 18 57
2015 3 10 12 15 26 38 15 31 160 8 37 3 94 35
2016 - - 72 68 55 87 62 120 150 210 12 23 12 130 83
2017 - - 29 70 83 78 280 91 96 270 11 12 27 86 94Keskiarvo 14-17 3 30 41 50 51 63 98 66 142 213 13 23 15 103 67
1990-1994 9 12 19 18 44 76 30 28 26 51 39 58 14 100 35
1995-1998 6 20 9 11 13 20 17 22 22 22 28 34 8 45 19
1999-2003 9 8 10 14 17 18 19 20 23 32 25 29 8 46 19
2004-2008 7 25 13 14 18 16 18 11 15 16 18 19 9 37 17
2009-2013 15 29 12 19 17 17 24 19 18 26 24 30 9 20
2014 9 18 11 11 25 16 11 8 14 14 8 8 11 13
2015 7 15 8 7 10 18 9 9 16 7 15 9 31 12
2016 - - 24 21 15 46 7 20 24 32 7 9 7 35 21
2017 - - 9 17 25 17 9 9 9 32 7 8 7 43 16Keskiarvo 14-17 4 8 13 14 19 24 9 12 16 26 7 10 9 36 15
1990-1994 72 168 191 213 271 360 488 544 628 750 946 1 352 116 2 540 601
1995-1998 80 713 128 213 215 190 423 710 755 648 828 1 273 108 1 873 574
1999-2003 82 146 181 285 352 484 706 712 726 802 1 108 1 326 75 2 336 627
2004-2008 54 190 209 298 308 356 240 338 314 644 653 55 1 989 434
2009-2013 170 1565 271 320 428 468 1234 850 702 988 1242 1890 115,8 788
2014 99 160 170 420 300 160 120 400 560 120 120 140 231
2015 78 180 160 150 160 200 130 140 340 130 450 150 1 100 259
2016 - - 590 500 240 680 140 880 930 910 140 280 130 1 700 593
2017 - - 250 600 920 600 170 140 220 1200 110 170 100 2200 557Keskiarvo 14-17 44 60 290 355 435 445 150 320 473 890 125 255 130 1 667 410
1990-1994 2,0 1,7 3,5 3,4 4,4 8,8 2,6 2,4 3,4 4,5 2,0 1,7 1,5 1,6 2,9
1995-1998 0,8 1,5 1,3 1,7 2,9 4,4 1,6 2,0 2,5 3,8 2,0 1,7 1,3 2,2 2,0
1999-2003 0,8 1,1 1,7 1,6 3,0 3,3 1,5 1,5 2,7 4,0 1,3 1,1 1,1 1,4 1,8
2004-2008 0,6 1,6 2,1 2,6 2,8 2,2 1,6 2,5 3,0 1,4 1,1 1,1 1,5 1,9
2009-2013 0,8 1,8 2,5 2,5 2,7 1,2 1,9
2014 0,9 3,1 1,1 1,6 1,1 1,7 1,0 1,5
2015 0,7 1,2 1,1 1,3 1,8 1,1 1,1 1,8 0,7 1,0 1,0 1,3 1,2
2016 - 2,8 2,0 2,5 4,3 1,3 1,4 3,5 3,6 0,8 0,9 1,1 1,1 2,1
2017 - 0,98 2 1,8 1,7 0,79 0,68 0,88 2,8 0,65 0,63 0,73 0,97 1,2Keskiarvo 14-17 0,4 3,1 1,5 1,7 1,9 2,4 1,1 1,1 2,0 3,2 0,7 0,9 0,9 1,1 1,5
1990-1994 6 6 12 11 18 37 13 17 31 54 11 9 8 9 16
1995-1998 3 6 4 7 15 21 7 11 21 31 8 9 5 8 10
1999-2003 4 5 8 8 17 17 11 16 21 30 10 7 4 6 11
2004-2008 2 7 10 13 14 16 9 17 23 6 4 3 6 10
2009-2013 3 8 11 49 25 4 17
2014 2 35 5 9 7 19 3 11
2015 1 5 5 6 11 4 5 15 2 3 3 4 5
2016 - 16 15 16 30 8 16 33 38 2 2 3 3 15
2017 - 4 15 11 10 5 4 9 32 2 2 3 4 8Keskiarvo 14-17 1 35 7 12 11 15 6 8 19 35 2 3 3 4 10
1990-1994 0,90 0,80 2,10 1,90 2,90 6,10 1,90 1,60 2,50 4,20 1,10 0,90 0,90 1,00 1,90
1995-1998 0,20 0,60 0,40 0,80 1,40 3,10 0,60 1,00 1,30 2,10 1,00 0,80 0,40 1,10 1,00
1999-2003 0,30 0,30 0,90 0,80 1,40 1,70 0,70 0,70 1,00 1,90 0,60 0,30 0,30 0,50 0,70
2004-2008 0,10 0,80 1,30 1,30 1,80 1,30 0,60 1,10 1,30 0,50 0,40 0,20 0,50 0,90
2009-2013 0,14 0,90 1,34 2,00 1,15 0,38 0,98
2014 0,17 0,48 0,83 0,52 0,97 0,24 0,54
2015 0,15 0,58 0,57 0,80 1,40 0,45 0,57 1,00 0,2 0,34 0,27 0,57 0,58
2016 - 1,7 1,3 1,70 3,10 0,62 0,71 1,80 1,6 0,15 0,2 0,35 0,3 1,13
2017 - 0,36 1,0 0,88 0,89 0,34 0,23 0,34 1,5 0,15 0,15 0,23 0,18 0,52Keskiarvo 14-17 0,08 - 0,78 0,96 1,13 1,56 0,48 0,50 1,03 1,55 0,17 0,23 0,27 0,35 0,69
Sinkki, µg/l
Koboltti, µg/l
Havaintopaikka
Kokonaistyppi, µg/l
Ammoniumtyppi, µg/l
Kokonaisfosfori, µg/l
Rauta, µg/l
Nikkeli, µg/l
LIITE 7.1
Pintaveden (1 m) keskiarvot avovesiaikaan Kokkolan edustalla jaksoilla 1990 – 1994, 1995 – 1998, 1999 – 2003,
2004 – 2008, 2009 – 2013 sekä vuosina 2014 – 2017. Lihavoidut luvut = taustalla ainakin yksi tulos alle määritysrajan.
Jakso Havaintopaikka
Avovesi A B C D R/R4 E H I J P K S U X Keskiarvo
Kokonaistyppi, µg/l
1990-1994 277 308 361 356 369 445 366 359 427 463 366 308 298 589 378
1995-1998 274 306 319 333 349 376 367 350 398 440 338 314 296 473 352
1999-2003 288 304 324 339 334 351 403 351 405 440 335 315 305 453 353
2004-2008 295 362 325 334 332 338 405 357 399 434 332 324 314 472 359
2009-2013 321 376 354 362 372 375 435 403 418 442 353 361 342 378
2014 240 290 250 254 266 269 273 273 294 310 246 266 243 283 268
2015 240 303 296 284 296 309 320 289 326 384 276 305 300 386 308
2016 238 290 280 290 296 290 314 292 334 362 270 344 276 332 301
2017 216 - 228 236 244 236 378 240 258 256 244 226 210 308 252
Keskiarvo 14-17 234 294 264 266 276 276 321 273 303 328 259 285 257 327 282
Ammoniumtyppi, µg/l
1990-1994 10 17 49 39 29 97 50 41 35 24 26 11 11 23 33
1995-1998 12 17 25 31 27 43 47 42 34 28 22 17 12 33 28
1999-2003 8 12 19 28 20 22 69 36 22 19 19 15 9 33 24
2004-2008 9 12 15 18 14 15 66 37 28 22 18 14 11 27 22
2009-2013 19 20 23 23 21 25 65 40 19 16 19 17 16 25
2014 19 8 24 27 22 21 39 32 19 20 21 23 22 27 23
2015 9 9 8 14 14 21 30 18 11 7 15 10 13 18 14
2016 9 7 17 18 19 17 19 10 3 9 10 14 15 17 13
2017 8 - 12 33 21 26 72 21 6 2 13 10 14 20 20
Keskiarvo 14-17 11 8 15 23 19 21 40 20 10 9 15 14 16 21 18
Kokonaisfosfori, µg/l
1990-1994 7 9 14 14 20 22 15 14 19 26 14 11 11 27 16
1995-1998 7 9 10 12 14 18 15 12 17 23 13 10 9 23 14
1999-2003 7 8 9 11 13 16 13 11 17 23 10 9 10 18 13
2004-2008 6 9 9 11 14 15 13 10 17 24 10 9 10 18 13
2009-2013 8 10 11 11 14 16 12 11 15 21 10 10 10 12
2014 8 8 11 11 10 13 10 9 12 15 9 9 9 10 10
2015 7 10 10 12 14 18 12 11 14 19 9 9 10 17 12
2016 7 8 9 10 10 12 10 10 12 17 8 12 9 10 10
2017 8 - 9 10 12 16 11 10 14 20 11 11 10 13 12
Keskiarvo 14-17 8 9 10 11 12 15 11 10 13 18 9 10 9 12 11
a-klorofylli, µg/l
1990-1994 3,8 5,2 7,1 8,6 11,1 12,6 9,6 8,8 12,9 14,2 7,8 5,6 4,8 8,8 8,6
1995-1998 2,4 3,4 4,3 5,0 7,0 8,0 6,3 4,9 7,3 8,9 4,3 3,6 3,3 5,8 5,3
1999-2003 2,3 2,9 3,6 4,3 4,9 6,1 4,9 4,1 8,7 10,1 3,7 3,3 3,2 5,5 4,8
2004-2008 2,1 2,9 2,9 3,7 4,8 5,0 3,7 3,6 6,0 7,2 3,1 2,7 2,8 4,5 3,9
2009-2013 2,9 4,2 4,6 5,4 6,4 6,3 5,7 5,6 9,0 10,4 4,1 4,1 3,5 5,6
2014 2,5 3,8 3,2 3,9 4,7 4,0 4,0 3,5 8,1 10,0 3,0 2,4 2,9 3,3 4,2
2015 1,9 3,9 4,7 5,0 6,7 7,0 6,1 4,8 9,3 14,3 3,9 3,3 3,8 6,0 5,8
2016 4,2 4,3 6,0 6,7 5,8 6,4 7,3 8,0 11,4 12,7 6,7 5,9 4,7 6,1 6,9
2017 4 - 7 7 9 10 8 7 9 10 5 6 5 8 7
Keskiarvo 14-17 3,2 4,0 5,1 5,7 6,5 6,8 6,5 5,7 9,3 11,9 4,7 4,3 4,1 5,8 6,0
Rauta, µg/l
1990-1994 58 100 146 144 155 201 144 161 195 368 199 99 101 724 200
1995-1998 60 75 90 105 118 159 139 123 168 328 156 139 86 500 160
1999-2003 57 78 88 101 107 127 140 107 196 285 120 102 94 693 164
2004-2008 45 104 80 88 88 92 97 87 137 268 101 81 60 356 120
2009-2013 50 179 83 73 105 101 96 102 129 266 90 214 85 121
2014 64 79 90 94 115 120 106 98 140 420 98 423 84 230 154
2015 44 128 79 87 150 210 93 90 120 240 71 110 120 200 124
2016 125 125 300 315 240 265 315 330 220 595 260 980 195 640 350
2017 64 - 64 150 305 200 169 146 210 380 114 125 150 345 186
Keskiarvo 14-17 74 111 133 161 202 199 171 166 173 409 136 409 137 354 204
Nikkeli, µg/l
1990 - 1994 1,1 1,7 2,6 2,5 3,3 4,9 3,1 2,6 3,5 3,9 2,4 1,3 1,4 1,9 2,6
1995 - 1998 1,1 1,9 1,7 2,1 2,3 3,4 2,9 2,0 2,5 3,1 1,5 1,4 1,3 1,5 2,0
1999 - 2003 1,0 1,7 1,4 1,7 1,9 2,4 1,9 1,2 2,0 2,5 1,1 1,1 1,0 1,5 1,6
2004 - 2008 0,9 1,3 1,4 1,6 1,9 1,8 1,3 1,6 2,1 1,0 1,1 1,1 2,2 1,5
2009-2013 1,0 1,4 1,9 1,7 1,7 1,1 1,5
2014 0,9 1,1 1,5 1,2 1,3 0,9 0,9 1,1
2015 1,1 2,3 1,4 1,8 1,7 2,1 1,4 1,3 1,6
2016 0,7 2,0 1,4 1,8 1,5 1,9 1,3 1,5 1,5
2017 0,6 - 0,9 1,2 1,2 1,4 0,9 0,9 1,0
Keskiarvo 14-17 0,8 2,1 1,2 1,6 1,4 1,7 1,1 1,2 1,3
Sinkki, µg/l
1990-1994 3,0 4,0 7,0 8,0 10,0 16,0 10,0 8,0 10,0 11,0 6,0 3,0 4,0 6,0 7,6
1995-1998 2,8 5,0 5,5 7,5 7,5 10,5 9,8 6,3 6,3 8,3 5,3 4,0 4,0 4,8 6,2
1999-2003 1,6 2,5 3,4 4,4 5,8 7,2 6,8 5,0 4,8 5,2 3,4 2,8 2,2 3,2 4,2
2004-2008 1,2 2,9 4,3 4,6 5,7 7,8 4,1 4,3 4,5 2,2 1,9 2,0 3,4 3,8
2009-2013 2,1 3,0 4,8 5,3 5,2 3,9 1,9 3,7
2014 1,8 2,9 5,7 7,1 4,4 4,8 2,4 2,1 3,9
2015 1,6 8,0 2,7 4,3 5,2 5,3 5,9 3,5 3,5 4,4
2016 1,3 5,1 4,9 7,3 5,1 4,7 5,3 3,6 14,3 5,7
2017 1,8 - 4,8 5,8 8,7 2,4 5,2 2,9 4,1 4,5
Keskiarvo 14-17 1,6 6,5 3,8 5,8 6,5 4,2 5,3 3,1 6,0 4,6
Koboltti, µg/l
1990-1994 0,30 0,50 1,60 1,50 2,10 2,90 1,70 1,90 2,30 3,00 1,10 0,50 0,50 0,90 1,49
1995-1998 0,35 0,55 0,95 1,35 1,45 2,23 1,60 1,13 1,35 2,13 0,75 0,53 0,73 0,58 1,12
1999-2003 0,22 0,40 0,50 0,80 0,94 1,32 0,80 0,48 1,16 1,40 0,34 0,30 0,32 0,54 0,68
2004-2008 0,12 0,46 0,62 0,84 1,12 1,24 0,56 0,86 1,12 0,30 0,24 0,54 0,48 0,65
2009-2013 0,61 0,56 0,89 0,80 1,01 0,39 0,71
2014 0,17 0,40 0,87 0,79 1,01 0,35 0,24 0,54
2015 0,16 0,51 1,15 1,09 1,18 0,46 0,64 0,74
2016 0,25 0,70 1,30 0,80 1,19 0,61 0,45 0,76
2017 0,15 0,51 1,10 1,20 1,50 0,49 0,44 0,77
Keskiarvo 14-17 0,18 0,53 1,10 0,97 1,22 0,48 0,44 0,70
LIITE 7.2
Kokem
äenjo
en v
esis
tön v
esie
nsuoje
luyh
dis
tys r
yV
esin
äyt
teid
en tutk
imustu
loksia
* akkre
ditoitu m
ääri
tys. M
itta
usepäva
rmuustiedot to
imiteta
an p
yydettäessä.
FIN
AS
akkre
ditoitu testa
usla
bora
tori
o T
064
Kokkola
n e
dusta
n m
eri
alu
e (
KO
KK
OLA
)
Liite
1, siv
u 1
/1
Pvm
.H
av.
paik
ka
*Ca
*Na
*K*F
e*M
n*C
u/m
s<
*Al
*Sn
*Zn/m
s<
*Ni/m
s<
*Ni,liu
*Cr.
*Cd/m
s<
*Cd
, liu
.*M
o.
*Co.
*Co
, liu
.*T
i.*S
e.
*Sb.
*V.
*Pb/m
s<
*Pb
, liu
.*A
s.
*SO
4S
yvyy
s (m
)m
g/l
mg/l
mg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
mg/l
8.3
.2017
KO
KK
OL
A /
SA
TA
MA
Sata
man
täytt
öalu
eN
äyt
t.ottaja
PS
M;
suora
44
910
31
220
8,8
1,1
34
26
1,6
1,6
0,1
90,0
80,0
81,1
0,4
20,3
72,0
0,1
70,0
50,4
10,2
0<
0,0
50,8
0240
8.3
.2017
KO
KK
OL
A /
sata
ma 1
T
äytt
öalu
een
ulk
op
uo
li 1
Näyt
t.ottaja
PS
M;
suora
43
890
30
370
34
1,3
57
17
1,6
1,6
0,7
70,0
30,0
31,2
1,2
1,0
3,2
0,1
60,0
70,5
00,3
51,0
0,7
7240
8.3
.2017
KO
KK
OL
A /
sata
ma2 T
äytt
öalu
een
ulk
op
uo
li 2
Näyt
t.ottaja
PS
M;
suora
43
900
30
320
58
1,0
050
27
1,3
1,3
0,4
40,0
3<
0,0
11,1
1,2
1,1
2,6
0,1
50,0
80,4
41,1
0,3
00,8
5240
14.6
.2017
KO
KK
OL
A /
SA
TA
MA
Sata
man
täytt
öalu
eK
lo 1
1:3
0; N
äyt
t.ottaja
PS
M, M
M;
suora
48
790
32
89
21
1,6
27
25
2,0
2,0
0,1
00,0
70,0
71,4
2,1
1,6
1,0
0,2
60,1
60,3
20,4
6<
0,0
50,8
4230
14.6
.2017
KO
KK
OL
A /
sata
ma 1
T
äytt
öalu
een
ulk
op
uo
li 1
Klo
10:5
0; N
äyt
t.ottaja
PS
M, M
M;
suora
41
760
30
130
68
0,7
831
5,1
1,2
1,1
0,1
1<
0,0
1<
0,0
10,9
40,9
50,7
70,6
30,1
60,0
80,1
90,1
0<
0,0
50,7
7220
14.6
.2017
KO
KK
OL
A /
sata
ma2 T
äytt
öalu
een
ulk
op
uo
li 2
Klo
11:0
8; N
äyt
t.ottaja
PS
M, M
M;
suora
41
760
30
350
500
0,7
939
25
2,3
2,0
0,2
3<
0,0
1<
0,0
11,1
2,9
2,4
0,9
40,2
00,0
70,2
40,1
4<
0,0
51,0
0280
15.8
.2017
KO
KK
OL
A /
SA
TA
MA
Sata
man
täytt
öalu
eN
äyt
t.ottaja
PS
M;
suora
49
830
35
110
18
1,9
33
<0,1
9,7
2,1
1,8
0,1
10,0
2<
0,0
11,6
1,4
0,3
41,5
0,1
80,2
40,4
40,5
7<
0,0
51,4
230
15.8
.2017
KO
KK
OL
A /
sata
ma 1
T
äytt
öalu
een
ulk
op
uo
li 1
Näyt
t.ottaja
PS
M;
suora
45
840
32
180
110
1,5
33
<0,1
20
2,5
2,1
0,1
10,0
20,0
11,1
2,7
0,1
51,1
<0,1
0,0
70,3
60,4
6<
0,0
50,9
4230
15.8
.2017
KO
KK
OL
A /
sata
ma2 T
äytt
öalu
een
ulk
op
uo
li 2
Klo
12:1
5; N
äyt
t.ottaja
PS
M;
suora
43
890
33
57
220
0,5
723
<0,1
4,2
1,0
0,9
30,1
1<
0,0
1<
0,0
10,9
80,6
30,1
31,1
<0,1
0,0
60,1
90,0
7<
0,0
50,6
7260
LIITE 8
Kokkolan edustan merialueen pohjaeläintarkkailun tulokset vuonna 2017. (Iso‐Tuisku 2018)
Paikan nimi C D H J L B E IsokariLångskärs‐grundet N P R T
Tankarkub‐borna SE U
Näytteenottoaika 24.5.2017 24.5.2017 24.5.2017 24.5.2017 24.5.2017 24.5.2017 24.5.2017 24.5.2017 24.5.2017 24.5.2017 24.5.2017 24.5.2017 24.5.2017 24.5.2017Näytteenoton syvyysväli [m] 18,4 15,4 8,6 5 6,4 18 10,6 3,4 15 2,6 9,5 11,7 15 12,5Seulakoko [mm] 1+0,5 1+0,5 1+0,5 1+0,5 1+0,5 1+0,5 1+0,5 1+0,5 1+0,5 1+0,5 1+0,5 1+0,5 1+0,5 1+0,5Näytteiden lukumäärä 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5
Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo KeskiarvoRyhmä ja laji yks/m² yks/m² yks/m² yks/m² yks/m² yks/m² yks/m² yks/m² yks/m² yks/m² yks/m² yks/m² yks/m² yks/m²NEMERTEA
Cyanophthalma obscura 6,92 6,92 13,84 20,76 48,44NEMATODA NEMATODA 6,92ANNELIDAPOLYCHAETA
Marenzelleria 470,59 525,95 359,86 574,39 470,59 221,45 685,12 76,12 387,54 124,57 41,52 595,16 269,9 117,65OLIGOCHAETA
OLIGOCHAETA 318,34 55,36 76,12 934,26 186,85 34,6 159,17 193,77 193,77 609 96,89 13,84 13,84 89,97MOLLUSCAGASTROPODA
Theodoxus fluviatilis 6,92 Valvata macrostoma 13,84 6,92 20,76 Bithynia tentaculata 48,44 Potamopyrgus antipodarum 186,85 27,68 6,92 13,84 13,84
ARTHROPODACRUSTACEA
OSTRACODA 318,34 304,5 34,6 256,06 996,54 166,09 609 62,28 34,6 Mysis relicta 6,92 Saduria entomon 6,92
Gammarus 6,92 Monoporeia affinis 532,87 6,92
INSECTADIPTERAChironomidae
Procladius 13,84 6,92 117,65 69,2 34,6 6,92 13,84 48,44 34,6 166,09 34,6 6,92 Orthocladiinae 41,52 Psectrocladius 13,84
Chironomini 27,68 6,92 41,52 48,44 Chironomus 6,92 Chironomus plumosus ‐t. 152,25 6,92 Cladopelma viridulum 13,84
Cryptochironomus 13,84 6,92 Tanytarsini 13,84 6,92 20,76 62,28 6,92
Summa 1128,03 892,73 1010,38 1903,11 1702,42 809,69 1051,9 1031,14 664,36 1010,38 179,93 775,09 359,86 214,53Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 5 4 12 10 6 6 7 9 5 8 4 3 5 3
Märkäpaino
Paikan nimi C D H J L B E IsokariLångskärs‐grundet N P R T
Tankarkub‐borna SE U
Näytteenottoaika 24.5.2017 24.5.2017 24.5.2017 24.5.2017 24.5.2017 24.5.2017 24.5.2017 24.5.2017 24.5.2017 24.5.2017 24.5.2017 24.5.2017 24.5.2017 24.5.2017Näytteenoton syvyysväli [m] 18,4 15,4 8,6 5 6,4 18 10,6 3,4 15 2,6 9,5 11,7 15 12,5Näytteenotin Ekman Ekman Ekman Ekman Ekman 289 289 289 289 289 289 289 289 289Seulakoko [mm] 1+0,5 1+0,5 1+0,5 1+0,5 1+0,5 1+0,5 1+0,5 1+0,5 1+0,5 1+0,5 1+0,5 1+0,5 1+0,5 1+0,5Näytteiden lukumäärä 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5
Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo
Ryhmä ja laji g WW/m² g WW/m² g WW/m² g WW/m² g WW/m² g WW/m² g WW/m² g WW/m² g WW/m² g WW/m² g WW/m² g WW/m² g WW/m² g WW/m²NEMERTEA
Cyanophthalma obscura 0,039 0,017 0,055 0,056 0,206ANNELIDAPOLYCHAETA POLYCHAETA 1,999 3,003 0,065 1,127 0,717 0,681 3,017 0,359 1,453 0,437 0,181 0,875 1,032 0,401OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 0,106 0,016 0,028 0,188 0,275 0,017 0,023 0,338 0,144 0,566 0,113 0,003 0,008 0,061MOLLUSCAGASTROPODA GASTROPODA 1,64 0,004 0,005 0,052 0,033 4,012
Valvata macrostoma 0,355 Bithynia tentaculata 0,081 Potamopyrgus antipodarum 0,035
ARTHROPODACRUSTACEA CRUSTACEA 0,003 0,021 2,635 0,009 OSTRACODA 0,008 0,03 0,001 0,004 0,064 0,008 0,006 0,003 0,003INSECTADIPTERAChironomidae
Chironomidae 0,015 0,023 10,039 0,334 0,037 0,004 0,011 0,017 0,028 0,086 0,051 0,091 0,087 0,001 Chironomini 0,007
Summa 2,13 3,071 11,812 2,033 1,114 3,338 3,176 0,851 1,628 5,389 0,345 0,969 1,129 0,464
LIITE 9
Yksilömäärä
Elohopean, kadmiumin ja nikkelin kokonaispitoisuudet eri havaintopaikoilla Kokkolan edustan merialueella vuonna 2017. Määritysrajan alle olevat pitoisuudet on puolitettu.
0
0,005
0,01
0,015
0,02
0,025
0,03
A C D R4 E H I J P K S U X
µg/lElohopea/ 1 m 8.3.2017
Määritysraja 0,005 µg/l
0
0,005
0,01
0,015
0,02
0,025
0,03
A C D R4 E H I J P K S U X
µg/lElohopea/ -1 m 8.3.2017
Määritysraja 0,005 µg/l
0
0,01
0,02
0,03
0,04
0,05
A C D R4 E H I J P K S U X
µg/lKadmium/ 1 m 2017
8.3. 14.6. 15.8. Määritysraja 0,01 µg/l
0
0,01
0,02
0,03
0,04
0,05
A C D R4 E H I J P K S U X
µg/lKadmium/ -1 m 2017
8.3. 14.6. 15.8. Määritysraja 0,01 µg/l
0
0,5
1
1,5
2
2,5
3
3,5
A C D R4 E H I J P K S U X
µg/lNikkeli/ 1 m 2017
8.3. 14.6. 15.8.
0
0,5
1
1,5
2
2,5
3
3,5
A C D R4 E H I J P K S U X
µg/lNikkeli/ -1 m 2017
8.3. 14.6. 15.8.
LIITE 10
Sinkin, koboltin ja Arseenin kokonaispitoisuudet eri havaintopaikoilla Kokkolan edustan merialueella vuonna 2017.
0
5
10
15
20
25
30
35
A C D R4 E H I J P K S U X
µg/lSinkki/ 1 m 2017
8.3. 14.6. 15.8.
0
5
10
15
20
25
30
35
A C D R4 E H I J P K S U X
µg/lSinkki/ -1 m 2017
8.3. 14.6. 15.8.
0
0,5
1
1,5
2
2,5
3
A C D R4 E H I J P K S U X
µg/l
Koboltti/ 1 m 20178.3. 14.6. 15.8.
0
0,5
1
1,5
2
2,5
3
A C D R4 E H I J P K S U X
µg/l
Koboltti/ -1 m 20178.3. 14.6. 15.8.
0
0,2
0,4
0,6
0,8
1
1,2
1,4
1,6
1,8
2
A C D R4 E H I J P K S U X
µg/lArseeni/ 1 m 2017
8.3. 14.6. 15.8.
0
0,2
0,4
0,6
0,8
1
1,2
1,4
1,6
1,8
2
A C D R4 E H I J P K S U X
µg/lArseeni/ -1 m 2017
8.3. 14.6. 15.8.
LIITE 10
LIITE 11
