kokkolan patamäen ja harrinniemen pohjavesialueiden … · 2018-01-08 · kokkolan patamäen ja...

Kokkolan Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueiden

yhteistarkkailuraportti 2016

Tiia Sillanpää

Eeva-Kaarina Aaltonen

Pietarsaari 2017

Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry – Österbottens vatten och miljö rf

PL/PB 87 68601 PIETARSAARI – JAKOBSTAD

06 724 4848; 0400 92 4848; www.vesiensuojelu.fi/pohjanmaa

SISÄLLYS

1. JOHDANTO ................................................................................................................................. 2 2. KOKKOLAN PATAMÄEN JA HARRINNIEMEN POHJAVESIALUEET .................................................. 3 3. ALUEEN POHJAVEDEN TARKKAILU .............................................................................................. 4

3.1 Tarkkailun perusteet ........................................................................................................... 4

4. TARKKAILUN OSAPUOLET ........................................................................................................... 5 5. NÄYTTEENOTTO- JA ANALYYSIMENETELMÄT .............................................................................. 5

5.1 Havaintoputket ................................................................................................................... 5 5.2 Näytteenotto ...................................................................................................................... 6 5.3 Analyysimenetelmät ............................................................................................................ 7 5.4 Poikkeavien tilanteiden toimintaperiaatteet ........................................................................ 7

6. TUTKITTAVAT PARAMETRIT ........................................................................................................ 7 7. SÄÄTILA VUONNA 2016 .............................................................................................................. 7 8. VERTAILUARVOT JA TAUSTAPITOISUUDET .................................................................................. 8

8.1 Vertailuarvot ....................................................................................................................... 8 8.2 Pohjaveden luontaiset taustapitoisuudet ............................................................................ 9

9. TULOKSET .................................................................................................................................11 9.1 Pohjaveden pinnan taso Kokkolan Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueilla .................11 9.2 Kokkolan Vesi (Vesi1106, Vesi111, Vesi112, Vesi9503) .......................................................12 9.3 Kokkolan jätevedenpuhdistamo, Oy Pohjanmaan Biokaasu – Österbottens Biogas Ab sekä Kokkolan kaupungin TekPan jälkikypsytyskenttä (Vesi0304, Vesi0305A, Vesi0306, VesiJV09) ........15 9.4 Boliden Kokkola Oy, Freeport Cobalt Oy ja Kokkolan Energia Oy (WOK13, WOK18, WOK19)………………………………………………………………………………………………………………………………….…… 19 9.5 Kokkolan Vesi ja Kip Infra Oy (Kip eteläisen alueen yritykset) (Vesi1108 ja KIP1) .................22 9.6 Kokkolan Voima Oy (KoVo1 ja KoVo2) ................................................................................26 9.7 Neste Oyj (Neste1-6) ..........................................................................................................29 9.8 Tullimäen vanha kaatopaikka (Tulli1, Tulli2, Tulli3, Tulli,kaivo) ............................................31 9.9 Kokkolan seurakuntayhtymä (srk, kaivo) .............................................................................35 9.10 Ja-Ko Betoni Oy (JB1, JB2 ja JB3) .........................................................................................39 9.11 Kokkolan Golf (Golf3 ja Golf7) ............................................................................................43 9.12 Lassila & Tikanoja Oyj (LT1) ................................................................................................45 9.13 Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus/ L-vastuualue (Tie2028) ........................................................47 9.14 Liikennevirasto (Rata1) .......................................................................................................48 9.15 Kokkopesu Oy, Kokkotyö-säätiö (Kokkopesu)......................................................................50 9.16 Kokkolan Ratsastajat – Gamlakarleby Ryttare ry (GTK33) ....................................................52 9.17 Muut yhteistarkkailuun osallistuvat ....................................................................................53

10. YHTEENVETO .............................................................................................................................53 11. JATKOTOIMENPITEET ................................................................................................................55 VIITTEET ............................................................................................................................................56 LIITTEET ............................................................................................................................................56

Kannen kuva: Tiia Sillanpää (näytteenottajat Sanni Salonen ja Tapio Välimaa/ Ahma ympäristö Oy)

2

Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry – Österbottens vatten och miljö rf

PL/PB 87 68601 PIETARSAARI – JAKOBSTAD

06 724 4848; 0400 92 4848; www.vesiensuojelu.fi/pohjanmaa

KOKKOLAN PATAMÄEN JA HARRINNIEMEN POHJAVESIALUEIDEN YH-TEISTARKKAILURAPORTTI 2016

1. JOHDANTO

Kokkolan Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueet sijaitsevat harjujaksolla, joka kulkee Kokkolasta Kruunupyyhyn ja Kaustisen kautta Veteliin. Patamäen pohjavesialue on luokiteltu I-luokan pohjavesi-alueeksi, ja se toimii Kokkolan kaupungin vedenhankinnan raakavesilähteenä.

Pohjavesialueen rajausta muutettiin keväällä 2014, jolloin Patamäen pohjavesialueen pohjoisraja siir-tyi edelleen hieman etelämmäs ja sen pohjoispuolelle rajattiin uusi pohjavesialue Harrinniemi. Harrin-niemi on luokiteltu vedenhankintaan soveltuvaksi (II-luokka) pohjavesialueeksi (Lindsberg 2015).

Pohjavesialueen yhteistarkkailuhanke käynnistettiin Patamäen pohjavesialueen suojelusuunnitelma-työn ja Geologian tutkimuskeskuksen vuosina 2007–2009 tekemän geologisen rakenneselvityksen pohjalta. Aloitteentekijöinä olivat Kokkolan Vesi ja Kokkolan kaupungin ympäristöpalvelut.

Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueet sijaitsevat käytännössä Kokkolan rakennetun kaupunkikes-kustan alla, mikä tarkoittaa sitä, että alueella ja sen lähellä on runsaasti erilaisia riskitoimintoja. Näistä mainittakoon suur- ja pienteollisuusalueet, hautausmaat, golfkenttä, rautatie, valtatie ja muut tiet, muuntoasema, vanha kaatopaikka, Kokkolan jätevedenpuhdistamo ja biokaasulaitos. Useilla toimi-joilla on pohjaveden tarkkailuvelvoite, joita kukin on hoitanut tahollaan. Alueelle asennetuista lukui-sista pohjavesiputkista on vuosien varrella tutkittu ja analysoitu näytteitä kunkin omien tarpeiden täyt-tämiseksi.

Pohjavesialueen yhteistarkkailun suunnittelu aloitettiin talvella 2008/2009. Maastotarkastelun yhtey-dessä kartoitettiin tuolloin kaikki tiedossa olleet lähes 200 pohjavesiputkea, joista otettiin valokuvat, määritettiin koordinaatit ja mitattiin pinnankorkeus. Näistä valittiin yhteistarkkailuun noin 50 käyttö-kelpoista (muovi, Ø 50 mm) ja edustavaa putkea. Nykyisessä laajuudessa yhteistarkkailun puitteissa havaintopisteitä on yhteensä 56 kappaletta.

Pohjavesinäytteet otetaan pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Kaikista putkista tutkitaan ns. perusanalyysivalikoima (sameus, pH, johtokyky, kloridi, ammoniumtyppi ja sinkki). Muilta osin analyysivalikoimat vaihtelevat kunkin toimijan lupamääräysten, tarpeiden ja riskinarvion mukaan. Tulokset kootaan vuosittain yhteenvetoraporttiin, joka sisältää muun muassa alueelliset karttatarkas-telut ja aikasarjat eri muuttujille. Pohjaveden laatua verrataan pohjaveden ympäristönlaatunormeihin (EQS).

Yhteistarkkailussa on yhdistetty toimijoiden velvoitetarkkailun ja muun tarkkailun tarpeet. Vuonna 2016 Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueiden yhteistarkkailussa oli mukana 26 toimijaa, joista kahdellatoista on vesi- tai ympäristölupaan perustuva tarkkailuvelvoite ja kahdeksan on mukana oma-aloitteisesti. Etelä-Pohjanmaan ELY -keskus, Geologian tutkimuskeskus, Kokkolan kaupungin ympäris-töpalvelut ja Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry osallistuvat yhteistarkkailutyöryhmän työhön asiantun-tijoina.

Syksyllä 2015 koottiin yksiin kansiin Kokkolan Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueiden yhteistark-kailuohjelma 2016–2020, jonka perusteella näytteenotto ja analysointi kilpailutettiin vuosille 2016–2019 (optio 2020).

Kokkolan Veden pohjaveden tarkkailu (pohjaveden laatu ja pohjaveden pinnan taso) on poimittu erilleen Kokkolan Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueiden yhteistarkkailuohjelmasta 2016–2020 ja lähetetty ELY-keskukseen hyväksyttäväksi.

3

2. KOKKOLAN PATAMÄEN JA HARRINNIEMEN POHJAVESIALUEET

Kuvassa 1 on esitetty pohjavesialueen rajaus ja pohjavesialueelle sijoittuvat vedenottamot, teollisuus-alueet, päätiet ja rautatiet. Pohjavesialueen rajausta muutettiin keväällä 2014, jolloin Patamäen poh-javesialueen pohjoispuolelle rajattiin uusi pohjavesialue Harrinniemi.

Kuva 1. Kokkolan Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueet ja vedenottamot sekä Kokkolan teollisuusalueet, päätiet ja rautatiet.

4

3. ALUEEN POHJAVEDEN TARKKAILU

3.1 Tarkkailun perusteet

Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueilla on lukuisia toimijoita ja pohjaveden havaintoputkia, joista on otettu näytteitä sekä systemaattisesti että satunnaisesti 1990-luvulta lähtien. Taulukossa 1 ilmene-vät vedenotto- ja ympäristölupiin perustuvat pohjaveden tarkkailut.

Kokkolan Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueiden yhteistarkkailuohjelmassa 2016–2020 (PVY 7.12.2015) on esitetty toimijakohtaisesti havaintopisteet / analysoitavat parametrit.

Taulukko 1. Lupiin perustuvat pohjaveden tarkkailut.

LSU: Länsi-Suomen ympäristökeskus

LSY: Länsi-Suomen ympäristölupavirasto

LSVO: Länsi-Suomen vesioikeus

VYO: Vesiylioikeus

ESAVI: Etelä-Suomen aluehallintovirasto

LSSAVI: Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

VHO: Vaasan hallinto-oikeus

Muut osallistuvat tarkkailuun oma-aloitteisesti tai asiantuntijoina (ks. taulukko 2).

Luvan haltija Toiminta / luvan peruste Tarkkailuperuste

Kokkolan kaupunki/Kokkolan Vesi Patamäen vedenottamo / vedenotto 12 000 m3/vrk LSVO 25.2.1972

Kokkolan kaupunki/Kokkolan Vesi Galgåsen, vedenotto 1 500 m3/vrk LSVO 25.2.1972

Kokkolan kaupunki/Kokkolan Vesi Saarikangas, vedenotto 5 000 m3/vrkLSVO 22.9.1980, jatkoaika LSVO 12.6.1986,

jatkoaika LSVO 30.4.1993

Kokkolan kaupunki/Kokkolan Vesi JätevedenpuhdistamoLSY 14.12.2005, VHO 8.11.2007, ESAVI

29.11.2011

Boliden Kokkola Oy Sinkkitehdas LSY 14.5.2008

Neste Oyj Polttonestevarasto ja öljysatama LSSAVI 21.12.2012

Kokkolan Voima Oy Voimalaitos LSU 19.11.2007

Kokkolan kaupunki/Tekninen

palvelukeskusTullimäen vanha kaatopaikka LSU 15.3.2002


palvelukeskusMädätteen kompostointi LSSAVI 11.10.2013

Kokkolan seurakuntayhtymäAnnan hautausmaa, pohjavedenpinnan

alentaminen

LSVO 30.8.1996. Tarkkailuohjelma LSU

4.10.1999. Tarkkailuohjelma LSU 27.11.2009.

JA-KO Betoni Oy BetonitehdasKokkolan Rakennus- ja ympäristölautakunta

21.2.2007, § 59

Lassila & Tikanoja Oyj YmpäristönhuoltoKokkolan Rakennus- ja ympäristölautakunta

7.4.2010, § 113

Oy Pohjanmaa Biokaasu-

Österbottens Biogas AbBiokaasulaitos LSSAVI 31.8.2010, LSSAVI 11.10.2013

Kokkopesu Oy Tekstiilien vesipesulaKokkolan Rakennus- ja ympäristölautakunta

02.07.2014, §140

Kokkotyö-säätiö Tekstiilien vesipesulaKokkolan Rakennus- ja ympäristölautakunta

02.07.2014, §139

5

4. TARKKAILUN OSAPUOLET

Kokkolan pohjaveden yhteistarkkailuun vuonna 2016 osallistuivat seuraavat osapuolet:

Taulukko 2. Yhteistarkkailun osapuolet.

Alueen toimijat voivat liittyä yhteistarkkailuun ottamalla yhteyttä Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:een.

5. NÄYTTEENOTTO- JA ANALYYSIMENETELMÄT

5.1 Havaintoputket

Havaintoputkien materiaali ja halkaisija vaikuttavat vesinäytteen veden laatuun sekä näytteenottota-paan. Kokkolan pohjaveden yhteistarkkailussa kaikki putket ovat muoviputkia, jotka soveltuvat sekä pinnankorkeuden mittaamiseen, että pohjavesinäytteiden ottoon (Rintala ym. 2008). Eroja kuitenkin

Osapuoli Luvan perusteella Oma-aloitteisesti Tiedoksi Asiantuntija

Kokkolan Vesi X

Ja-Ko Betoni Oy X

Kokkolan seurakuntayhtymä X

Neste Oyj X

Boliden Kokkola Oy X

Kokkolan Voima Oy X


palvelukeskus X

Lassila & Tikanoja Oyj X

Oy Pohjanmaan Biokaasu-

Österbottens Biogas Ab X

Kokkopesu Oy X

Kokkotyö-säätiö / Pesula X

Kokkolan Ratsastajat -

Gamlakarleby Ryttare ry X

Kokkolan Energia Oy X

Freeport Cobalt Oy X

Kip Infra Oy (Kip eteläisen alueen

yritykset) X

E-P ELY-keskus / L-vastuualue X

Liikennevirasto (Rata) X

Kokkolan Golf X

LSK Business Park Oy X

Fingrid X

Pelastuslaitos X

Terveysvalvonta X

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus / Y-

vastuualue X

Geologian tutkimuskeskus X

Kokkolan kaupungin

ympäristöpalvelut X

Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry X

6

on, mitkä on otettava näytteenotossa huomioon, kuten myöhemmin (kohta 5.2) on selostettu. Yhteis-tarkkailussa neljän putken (Vesi0309, Tulli1, Tulli2 ja Tulli3) sisäputken halkaisijat ovat 40 mm, muiden putkien vähintään 50 mm.

Tarkkailussa Kokkolan pohjaveden laatua tutkitaan yhteensä 56 havaintopisteestä. Kartta havaintopis-teistä on liitteessä 1. Vuoden 2016 näytteenotto- ja analyysiohjelma on esitetty tiivistettynä liitteessä 2. Liitteessä 3 on taulukoitu putkikohtaiset tiedot tarkemmin.

5.2 Näytteenotto

Yhteistarkkailun näytteenotosta ja analytiikasta vastasi vuonna 2016 Ahma ympäristö Oy. Näytteenot-tajat pakkaavat näytteet työpäivän päätteeksi kylmävaraajien kanssa kylmälaukkuihin ja lähettävät ne Ahman laboratorioon Seinäjoelle, missä ne ovat perillä näytteenottoa seuraavana aamuna.

Havaintoputkien vedenpinnan korkeus mitataan ennen näytteenottoa sisäputken suulta. Pohjaveden todellinen korkeus lasketaan mitatun tiedon ja pohjavesiputken korkotiedon avulla. Tulokset ovat N60-korkeusjärjestelmän mukaiset.

Vesinäytettä otettaessa vettä pumpataan niin kauan, että vesi kirkastuu, yleensä vähintään 15-20 min/putki. Näytteet otetaan pohjavesipumpulla. Antoisuudeltaan heikot putket on tyhjennetty etukä-teen ja näyte on otettu seuraavana päivänä tai kahden päivän kuluttua. Näytteenotossa on tällöin käy-tetty pohjavesinoutimia. Yhteistarkkailussa antoisuudeltaan heikkoja putkia ovat; VesiSRP09, Vesi0309, Tulli1, Tulli2, Tulli3, Tulli,kaivo (tuotto vaihtelee) ja KokkoPesu. Annan hautausmaan kaivo-näyte otetaan suoraan näyteastiaan. Näytteenotossa paikan päällä mitattiin lämpötila sekä tehtiin ais-tinvaraiset havainnot vedestä. Näytteiden otosta täytetään kenttälomakkeet.

Kuva 2. Havainnepiirros maaperään asenne-

tusta muovirakenteisesta havaintoputkesta

(Aspholm, 2006).

7

Kerran vuodessa tai harvemmin tapahtuva näytteenotto ja veden korkeuden mittaus toteutetaan touko-/ heinä- elokuussa, kaksi kertaa vuodessa huhti/touko- ja syys/lokakuussa ja sitä useammin ta-pahtuva näytteenotto säännöllisin välein yhteistarkkailuohjelman mukaisesti.

5.3 Analyysimenetelmät

Vuoden 2016 näytteet on analysoitu Ahma ympäristö Oy:n akkreditoidussa laboratoriossa (T131) Sei-näjoella. Analyysimenetelmät on esitetty liitteessä 4 ja yhteenveto vuoden 2016 tuloksista liitteessä 5. Viralliset tutkimustodistukset (joissa tiedot analyysimenetelmistä, määritysrajoista ja mittausepävar-muuksista) on toimitettu tarkkailun osapuolille jokaisen näytekierroksen jälkeen. Vuodesta 2016 läh-tien metallimääritykset tehdään suodatetuista näytteistä.

5.4 Poikkeavien tilanteiden toimintaperiaatteet

Mikäli vedestä määritetty laatutekijä poikkeaa merkittävästi aiemmista tuloksista, ilmoitetaan poik-keamasta toiminnanharjoittajalle ja valvovalle ympäristöviranomaiselle välittömästi analyysituloksen valmistuttua. Tulosten perusteella viranomainen ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin, yleensä vähintään otetaan uusintanäytteet ja tilannetta seurataan. Vuonna 2016 ei ilmennyt poikkeavia tilanteita.

6. TUTKITTAVAT PARAMETRIT

Näytteenoton yhteydessä kaikista havaintoputkista huomioidaan silmämääräiset havainnot ja kirja-taan myös mahdolliset muut tuloksiin vaikuttavat asiat.

Kaikista näytteistä määritetään pinnankorkeuden ja lämpötilan lisäksi ns. perusparametrit: pH, säh-könjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi ja sinkki. Muut mitattavat tekijät määräytyvät kunkin toimijan voimassa olevan tarkkailuohjelman ja tarkkailun perusteena olevan toiminnan mukaan. Liit-teessä 2 on esitetty tutkitut parametrit ja näytteenottoajankohdat Kokkolan pohjavesialueilla havain-toputkittain.

7. SÄÄTILA VUONNA 2016

Hollihaan sadanta sekä Kruunupyyn ja Tankarin keskilämpötilat kuukausittain vuonna 2016 sekä pitkän aikavälin (1981–2010) keskiarvot on esitetty kuvissa 4-5 (Ilmatieteen laitos 2017).

Vuoden 2016 koko vuoden sadanta 647 mm/a oli noin 19 % vertailuaikavälin (Korplax 1981–2010, 544 mm/a) sadantaa suurempi. Vuoden 2016 maalis-, touko-, syys-, loka- ja joulukuun sademäärät olivat kuitenkin vertailuarvon sadantaa huomattavasti pienempiä. Vuoden 2016 keskilämpötila oli Tankarissa 4,8 °C ja Kruunupyyssä 4,2 °C. Kruunupyyn vuotuinen keskilämpötila vuosina 1981–2010 on ollut 3,4 °C, minkä sekä Tankarissa että Kruunupyyssä mitatut lämpötilat ylittävät.

8

8. VERTAILUARVOT JA TAUSTAPITOISUUDET

8.1 Vertailuarvot

Pohjaveden yhteistarkkailun tutkimustuloksia verrataan Valtioneuvoston asetuksessa (341/2009) ve-sienhoidon järjestämisestä annetun asetuksen muuttamisesta annettuihin pohjavettä pilaavien ainei-den ympäristönlaatunormeihin (käytetään jatkossa lyhennettä Environmental Quality Standard=EQS).

Asetuksessa (341/2009) pohjaveden ympäristönlaatunormilla tarkoitetaan sekä yhteisön tasolla vah-vistettua pilaavan aineen, pilaavien aineiden ryhmän tai pilaantumisen indikaattorin pitoisuutta poh-javedessä ilmaistuna laatunormina, jota ihmisen terveyden tai ympäristön suojelemiseksi ei saa ylittää sekä kansallisesti vahvistettua raja-arvoa.

Lisäksi pohjaveden laatua verrataan aikaisempiin tutkimustuloksiin.

Tämän raportin kuvaajissa pitoisuuksia verrataan VnA 341/2009 mukaisiin EQS-arvoihin. Taulukoissa 3-4 on esitetty lisäksi yleisimmät Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (1352/2015) annetut ta-lousveden kemialliset laatuvaatimukset ja –suositukset (käytetään lyhennettä STM). Tässä raportissa on esitelty vain VnA 341/2009 mukaiset pohjavedelle asetetut EQS-arvot.

Kuva 3. Kuukausisadanta Hollihaassa vuonna 2016 ja pitkän aikavälin keskiarvo (Korplax 1981–2010) (Ilmatieteen laitos 2017). Kokkolan Korplax sadeasema on lopettanut vuoden 2014 lopussa, tilalla on havaintoasema Kokkola Hol-lihaka.

Kuva 4. Kuukausilämpötila Kruunupyyssä ja Tankarissa vuonna 2016 ja pitkän aikavälin kes-kiarvo (Kruunupyy 1981-2010) (Ilmatieteenlai-tos 2017).

9

8.2 Pohjaveden luontaiset taustapitoisuudet

Taulukossa 3 on eriteltynä Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueiden ja pohjavesialueiden ulko-

puolisten havaintopisteiden yhteistarkkailutulokset vuonna 2016.

Taulukossa 4 on huomioitu Harrinniemen uusi pohjavesialue vuodesta 2015 lähtien. Taulukossa esite-

tään kaikista Suomen pohjavesiasemista tehdyt analyysit vuosina 1975–1997 (Soveri, 2001). Tauluk-

koon on myös koottu pohjaveden kaikki yhteistarkkailutulokset vuosilta 2009–2015. Lisäksi taulukossa

on esitetty kaikki vuoden 2016 yhteistarkkailutulokset ja asetetut EQS-arvot sekä STM:n asettamat ta-

lousveden laatuvaatimukset.

Taulukko 3. Patamäen ja Harrinniemen sekä pohjavesialueiden ulkopuolisten havaintopisteiden yhteistarkkailutulokset vuonna 2016 sekä pohjaveden ympäristölaatunormit (EQS) ja talousveden laatuvaatimukset ja –suositukset (STM). (Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan, on puolitettu). Keskiarvotulokset, jotka ylittävät asetetun EQS-arvon on lihavoitu taulu-kossa.

Parametri Yks. Min Maks Ka Min Maks Ka Min Maks Ka EQS STM

Sähkönjohtavuus mS/m 2,90 87,0 19,5 6,00 90,0 25,1 6,60 160,0 39,1 250

Kokonaistyppi N tot mg/l 0,11 2,50 0,76 0,21 19,0 5,57 0,32 76,0 34,9

Ammoniumtyppi NH4-N mg/l 0,0025 1,30 0,16 0,0025 18,0 1,70 0,0025 75,0 7,0 0,2

Kokonaisfosfori P tot mg/l 0,0025 0,60 0,28 0,008 6,30 1,50 0,015 3,00 1,3

Fosfaattifosfori PO4-P mg/l 0,0066 0,99 0,22 0,002 1,20 0,39 0,0015 2,60 1,16

Sulfaatti SO4 mg/l 7,70 110,0 35,7 46,0 270,0 140,5 17,0 550,0 194,3 150 150

Kloridi Cl mg/l 0,58 150,0 10,55 3,00 57,0 12,4 1,40 96,0 18,0 25 25

Kadmium Cd µg/l 0,01 0,46 0,07 0,010 0,082 0,049 0,4 5

Kupari Cu µg/l 0,08 19,8 3,28 0,60 13,5 7,44 20 2000

Lyijy Pb µg/l 0,025 0,11 0,05 0,025 0,06 0,03 5 10

Nikkeli Ni µg/l 6,00 25,9 12,4 10 20

Sinkki Zn µg/l 0,25 2140 137,2 0,25 1180 224 0,25 3040 778,1 60

Arseeni As µg/l 0,42 2,20 1,23 0,11 2,10 0,78 0,03 0,90 0,50 5 10

Koboltti Co µg/l 0,09 19,5 4,9 5,50 34,8 17,0 2

Kromi Cr µg/l 0,20 2,60 0,94 1,50 9,7 5,6 10 50

Rauta Fe mg/l 0,0529 40,6 9,0 0,075 91,6 17,6 0,70 12,0 6,0 0,2

Mangaani Mn mg/l 0,00098 1,25 0,35 0,53 2,29 1,28 2,250 86,40 29,8 0,05

pH 4,65 11,24 6,26 5,03 6,80 6,11 4,46 7,08 5,7

Sameus FTU 0,10 920,0 52,0 0,25 300,0 43,8 0,075 130,0 21,8

Nitraatti- ja

nitriittitypen summa NO23-N mg/l 0,0025 1,00 0,13 0,0025 0,20 0,052 0,0025 0,19 0,05

Kovuus mmol/l 0,053 0,79 0,34 0,35 1,60 0,94 0,15 3,9 2,17

Happi mg/l 0,10 9,80 2,16

Strontium Sr ug/l 33,7 113,0 73,8

Rikki S mg/l 4,56 22,5 15,1

Vanadiini V ug/l 4,70 22,0 14,6

TOC mg/l 4,50 9,60 7,1

Fluoridi F mg/l 0,05 0,44 0,25 1,5

Alkaliniteetti mmol/l 0,005 3,93 0,53

CODMn mg/l 8,6 12,0 10,3

Väri mg/l Pt 92,0 210,0 138,5

CODCr mg/l 10,0 220,0 37,7

Kiintoaine mg/l 1,00 1400 284,1

Kalsium Ca mg/l 2,13 30,8 15,3

Alumiini Al ug/l 41,8 1450 328,7 200

Patamäen pohjavesialueen

yhteistarkkailutulokset 2016

Harrinniemen pohjavesialueen


Pohjavesialueen ulkopuolisten

havaintopisteiden


Vna:n ympäristön-

laatunormit ja STM:n

talousveden

laatuvaatimukset

10

Taulukko 4. Pohjaveden luontaisia taustapitoisuuksia eri lähteistä Suomessa vuosina 1975 – 1997 (Soveri ym. 2001), Kokkolan pohjaveden yhteistarkkailun 2009–2015 tulokset, yhteistarkkailun tulokset 2016 sekä pohjaveden ympäristölaatunormit (EQS) ja talousveden laatuvaatimukset ja -suositukset (STM). (Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan, on puolitettu). Keskiarvotulokset, jotka ylittävät asetetun EQS-arvon on lihavoitu taulukossa.

Kaikista Suomen

pohjavesiasemista

tehdyt analyysit

vuosina 1975-1997

(n=1348-5870)Parametri Yks. Ka Min Maks Ka Min Maks Ka EQS STM

Sähkönjohtavuus mS/m 6,43 2,90 260,0 29,3 2,90 160,0 23,9 250

Kokonaistyppi N tot mg/l 0,37 0,025 240,0 9,2 0,110 76,0 7,38

Ammoniumtyppi NH4-N mg/l 0,04 0,002 160,0 4,78 0,0025 75,0 1,62 0,2

Kokonaisfosfori P tot mg/l 0,02 0,0024 26,0 1,31 0,0025 6,30 0,83

Fosfaattifosfori PO4-P mg/l 0,015 0,001 10,0 0,40 0,0015 2,60 0,35

Sulfaatti SO4 mg/l 7,14 7,40 820,0 76,1 7,70 550,0 70,8 150 150

Kloridi Cl mg/l 2,82 0,25 320,0 14,0 0,58 150,0 12,2 25 25

Kadmium Cd µg/l 0,16 0,015 3,80 0,25 0,010 0,46 0,06 0,4 5

Kupari Cu µg/l 4,32 0,50 140,0 7,22 0,08 19,8 5,62 20 2000

Lyijy Pb µg/l 1,99 0,25 79,0 1,39 0,025 0,11 0,04 5 10

Nikkeli Ni µg/l 3,48 0,5 66,0 17,3 6,00 25,9 12,4 10 20

Sinkki Zn µg/l 16,4 0,50 13000 371,1 0,25 3040 264,2 60

Arseeni As µg/l 0,03 30,0 1,27 0,025 2,20 0,88 5 10

Koboltti Co µg/l 0,10 85,0 22,1 0,09 34,8 11,3 2

Kromi Cr µg/l 0,50 180,0 4,21 0,20 9,70 2,03 10 50

Rauta Fe mg/l 0,71 0,03 86,0 12,5 0,053 91,6 11,0 0,2

Mangaani Mn mg/l 0,06 0,0005 83,0 0,71 0,001 12,80 0,78 0,05

pH 6,31 4,0 11,90 5,99 4,46 11,2 6,14

Sameus NTU 0,10 820,0 45,3 0,08 920,0 45,3

Nitraatti- ja

nitriittitypen summa NO23-N mg/l 0,002 6,60 0,17 0,003 1,00 0,11

Kovuus mmol/l 0,06 5,00 0,65 0,053 3,90 0,558

Happi mg/l 0,0 8,70 1,10 0,10 9,80 2,16

Strontium Sr ug/l 33,0 160,0 75,8 33,7 113,0 73,8

Rikki S mg/l 1,20 45,0 19,1 4,56 22,5 15,1

Vanadiini V ug/l 0,20 23,0 9,22 4,70 22,0 14,6

TOC mg/l 2,21 4,10 54,0 18,9 4,50 9,60 7,05

Fluoridi F mg/l 0,14 0,14 0,58 0,28 0,05 0,44 0,25 1,5

Alkaliniteetti mmol/l 0,32 0,01 10,0 0,77 0,005 3,93 0,53

CODMn mg/l 4,30 15,7 9,71 8,60 12,0 10,3

Väri mg/l Pt 40,0 250,0 82,3 92,0 210,0 138,5

CODCr mg/l 12,5 480,0 27,8 10,0 220,0 37,7

Kiintoaine mg/l 0,50 170000 3495 1,00 1400 284,1

Kalsium Ca mg/l 5,42 1,50 110,0 20,7 2,13 30,8 15,3

Alumiini Al ug/l 156,0 11,0 5700 728 41,8 1450 328,7 200

Yhteistarkkailutulokset vuosina

2009-2015

Yhteistarkkailutulokset vuonna

2016

Vna:n ympäristön-

laatunormit ja STM:n

talousveden

laatuvaatimukset

11

9. TULOKSET

Tulosten vertailumateriaalina käytetään vanhaa aineistoa ja yhteistarkkailun myötä kertyvää tietoa pohjaveden laadusta.

Vuoden 2016 yhteistarkkailutulokset on esitetty tässä raportissa 15 ryhmässä toimijoittain. Kuluneen vuoden tutkimustulokset ovat koottuna liitteessä 5 sekä kuvissa 7-21. Kuvaajissa esitetyt tulokset ovat vuodesta 2009 lähtien niiden toimijoiden osalta joilta tuloksia on saatavilla. Vuosien 2009–2016 poh-javeden yhteistarkkailuraporteissa esitetyt kuvaajien aikaisemmat tulokset (ennen vuotta 2009) on ar-kistoitu ja ne on saatavilla tarvittaessa.

Tulokset jotka ovat olleet alle määritysrajan, on puolitettu aineistoa käsiteltäessä (taulukot, kuvaajat). Tuloksia verrataan ympäristönlaatunormeihin (EQS).

9.1 Pohjaveden pinnan taso Kokkolan Patamäen ja Harrinniemen

pohjavesialueilla

GTK:n tekemän Patamäen pohjavesialueen geologisen rakenneselvityksen (Paalijärvi ym. 2009) perus-teella pohjaveden pinnan taso Patamäen pohjavesialueella vaihtelee harjun ydinosalla välillä – 1 – + 22 m mpy. Alimmillaan vesipinta on Patamäen vedenottamolla ja ylimmillään pohjavesialueen etelä-osan vedenjakajalla. Pohjavesialuerajojen sisäpuolella pohjaveden virtaus kanavoituu ensisijaisesti karkeampaan harjuytimeen ja suuntautuu harjun pituussuuntaisesti. Liitteessä 6 on esitetty pohjave-den pinnan taso Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueilla keväällä ja syksyllä 2016.

Pohjaveden pinnan taso ilmenee Geologian tutkimuskeskuksen pituusleikkauskuvasta, jossa on esi-tetty maan-, pohjaveden- ja kalliopinnan korkeustaso Patamäen pohjavesialueen keskiosassa, Kruunu-pyyn lentokentän ja Kokkolan jätevedenpuhdistamon välillä (kuva 5).

Kuvassa 6 on esitetty neljän havaintoputken pinnankorkeuden vaihtelut helmikuusta 2000 lokakuuhun 2016. Pohjavesialueen pohjoisosassa sijaitsevan havaintoputken Vesi1106 sekä eteläosassa sijaitsevan putken Vesi9503 pohjaveden pinnan tasot ovat nousseet tarkastelujaksolla (vuosina 2000–2016). Pa-tamäen vesilaitoksen läheisyydessä olevien havaintoputkien Vesi112 ja Vesi111 pinnan tasot laskevat vuodesta 2000 lähtien. Pinnankorkeuksissa tapahtuneiden vaihteluiden vuoksi havaintoputkiin (Vesi111, Vesi112, Vesi1106, Vesi9503) asennetaan automaattiset pinnankorkeuden mittarit vuoden 2017 aikana.

Kuva 5. Pituusleikkaus maan-, poh-javeden- ja kalliopinnan korkeusta-sosta Patamäen pohjavesialueen keskiosassa, Kruunupyyn lentoken-tän ja Kokkolan jätevedenpuhdista-mon välillä (Paalijärvi ym. 2009).

12

Kuva 6. Kokkolan Veden havaintoputkien Vesi111, Vesi112, Vesi1106 ja Vesi9503 pohjaveden pinnan taso (m, N60) vuosina

2000–2016. Kuvaajien punainen viiva = trendiviiva.

9.2 Kokkolan Vesi (Vesi1106, Vesi111, Vesi112, Vesi9503)

Kokkolan Veden pohjavesinäytteistä määritettiin näytteenoton yhteydessä pinnankorkeus, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa määritettiin pH, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammonium-typpi, sinkki, nitraatti- ja nitriittitypen summa, fosfaattifosfori, kovuus, mangaani, rauta ja sulfaatti. Lisäksi putkista Vesi111, Vesi112, Vesi1106, Vesi9503 ja GTK10 määritettiin myös happi. Tässä rapor-tissa esitetään Kokkolan Veden havaintoputkien Vesi1106, Vesi111, Vesi112 ja Vesi9503 tärkeimpien parametrien kuvaajat (ks. kuva 7) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin. Ha-vaintoputkien sijainnit on esitetty liitteessä 1.

Havaintoputkien pH-arvot ovat pysyneet melko tasaisina tarkkailujaksolla. Tulokset ovat olleet vuosina 2009–2016 välillä 5,6–6,5. Putken Vesi1106 pH-arvo on ollut koko tarkastelujakson ajan pääsääntöi-sesti alhaisempi muihin putkiin verrattuna.

Sähkönjohtavuus on pysynyt melko tasaisena kaikissa putkissa vuodesta 2009 lähtien. Havaintoputkien tulokset ovat välillä 6,2–33,0 mS/m ja näin ollen putkien väliset erot ovat melko suuria. Sähkönjohta-vuus on korkeampi vedenottamon lähellä sijaitsevissa putkissa Vesi111 ja Vesi112 kuin putkissa Vesi1106 ja Vesi9503.

Putken Vesi111 kloridipitoisuudet ovat pysyneet korkeana koko tarkkailujakson ajan. Vuosien välinen vaihtelu putken Vesi112 kloridipitoisuuksissa on tasaantunut vuodesta 2013 lähtien. Putken Vesi9503:n kloridipitoisuudet ovat pieniä ja vaihtelut vähäisiä. Yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta koko tarkkailujakson pitoisuudet ovat olleet alle EQS-arvon.

Sinkkipitoisuutta on mitattu putkesta Vesi1106 vuodesta 1999 lähtien. Putken Vesi1106 sinkkipitoisuus vaihtelee huomattavasti tarkastelujaksolla (2009–2016). Muiden putkien sinkkipitoisuutta on alettu

13

tutkimaan vasta vuonna 2009 pohjaveden yhteistarkkailun myötä ja niiden sinkkipitoisuudet ovat yk-sittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta olleet alle EQS:n. Havaintoputkien sinkkipitoisuudet ovat olleet vuonna 2016 välillä 3,3 – 590 µg/l. Valtioneuvoston asettama pohjaveden ympäristönlaatunormi sin-kille on 60 µg/l, jonka ylittäviä tuloksia on ilmennyt tarkkailun jokaisena vuotena putkessa Vesi1106.

Ammoniumtypen pitoisuudet havaintoputkissa ovat tarkastelujakson aikana olleet välillä 0,019–0,27 mg/l. Näin ollen ammoniumtypen vaihteluvälit ovat melko suuria. Putken Vesi1106 ammoniumtyppi-pitoisuus on muita putkia pienempi. Ammoniumtyppipitoisuus on putkessa Vesi111 pääsääntöisesti muita havaintopisteitä korkeampi ja pitoisuudet pysytelleet lähellä EQS-tasoa. Valtioneuvoston aset-tama ympäristönlaatunormi pohjaveden ammoniumtypelle on 0,2 mg/l, mikä ylittyi vuonna 2016 hie-man touko- ja lokakuussa putkessa Vesi111.

Havaintoputken Vesi9503 sulfaattipitoisuudet ovat laskeneet vuosina 2009–2016. Putken Vesi1106 sulfaattipitoisuutta on alettu tutkimaan vasta vuonna 2009 pohjaveden yhteistarkkailun myötä ja tu-lokset ovat olleet melko tasaiset. Putkissa Vesi111 ja Vesi112 sulfaattipitoisuudet vaihtelevat ja pitoi-suudet ovat muita putkia korkeampia. Tarkastelujakson aikana tulokset ovat vaihdelleet välillä 10–120 mg/l. EQS:n ympäristönlaatunormi pohjavedelle on 150 mg/l ja kyseinen arvo alitetaan koko tarkaste-lujakson ajan.

Rautapitoisuudet alueella ovat korkeita ja vaihteluvälit suuria. Vuosina 2009–2016 tulokset ovat olleet välillä 7,8–26 mg/l.

Tarkastelujakson aikana mangaanitulokset ovat olleet välillä 0,07–1,9 mg/l. Mangaanipitoisuudet alu-eella ovat korkeita ja vaihteluvälit suuria. Putkien Vesi111 ja Vesi112 pitoisuudet ovat olleet korkeat putkiin Vesi1106 ja Vesi9503 verrattuna koko tarkastelujakson ajan.

Fosfaattifosforipitoisuus putkissa Vesi111 ja Vesi112 ovat moninkertaiset verrattuna muihin putkiin ja vaihteluvälit ovat suuria, erityisesti putkessa Vesi111. Tulokset ovat tarkastelujaksolla välillä 0,005–0,66 mg/l.

Havaintoputkien kovuus-arvot ovat pysyneet melko tasaisina tarkkailujakson ajan. Putken Vesi1106 kovuutta on alettu tutkimaan vasta vuonna 2009 yhteistarkkailun myötä ja tulokset ovat olleet melko tasaiset. Putkien Vesi111 ja Vesi112 tulokset ovat korkeammat muihin putkiin verrattuna.

Sameusarvot havaintoputkissa Vesi1106, Vesi111, Vesi112 ja Vesi9503 ovat olleet tarkastelujaksolla välillä 0,5-64 NTU/FTU. Sameutta on alettu määrittämään pohjaveden yhteistarkkailun myötä vuonna 2009.

Happipitoisuuden määrittäminen on kyseisistä putkissa aloitettu vasta vuonna 2010 yhteistarkkailun myötä. Suurin osa tuloksista on ollut alle määritysrajan (<0,2 mg/l). Tulokset ovat vaihdelleet välillä 0–0,4 mg/l. Putkien Vesi111 ja Vesi112 suuret mangaani- ja rautapitoisuudet johtunevat pohjaveden huo-nosta happitilanteeseen.

Nitraattipitoisuutta on mitattu aiemmin ainoastaan putkesta Vesi1106 ja tällöin tulokset ovat olleet alle määritysrajan. Nitraatti- ja nitriittitypen summaa on alettu tutkimaan kyseisistä putkista vuodesta 2009 lähtien. Vuodesta 2009 lähtien tulokset ovat pääosin olleet alle määritysrajan (<0,004 mg/l tai <0,005 mg/l). Vuoden 2016 toukokuun tulokset vaihtelivat putkissa välillä 0,005-0,011 mg/l ja lokakuun tulokset olivat alle määritysrajan (<0,005 mg/l) kaikissa putkissa.

14

Kuva 7. Kokkolan Veden havaintoputkien Vesi1106, Vesi111, Vesi112 ja Vesi9503 pH-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, sinkki-, am-moniumtyppi-, sulfaatti-, rauta-, mangaani-, fosfaattifosfori-, kovuus- ja sameuspitoisuus vuosina 2009–2016. Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa.

15

9.3 Kokkolan jätevedenpuhdistamo, Oy Pohjanmaan Biokaasu – Ös-

terbottens Biogas Ab sekä Kokkolan kaupungin TekPan jälkikyp-

sytyskenttä (Vesi0304, Vesi0305A, Vesi0306, VesiJV09)

Kokkolan jätevedenpuhdistamon, Oy Pohjanmaan Biokaasun biokaasulaitoksen sekä Kokkolan Kau-pungin teknisen palvelukeskuksen jälkikypsytyskentän pohjavesinäytteistä määritettiin näytteenoton yhteydessä pinnankorkeus, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa pH, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi, sinkki, nitraatti- ja nitriittitypen summa, fosfaattifosfori, kovuus, mangaani, rauta, sulfaatti, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, fek.kolim. bakteerit ja fek.streptokit.

Tässä raportissa esitetään Kokkolan kaupungin jätevedenpuhdistamon, Oy Pohjanmaan Biokaasun ja TekPan jälkikypsytyskentän havaintoputkien Vesi0304, Vesi0305A, Vesi0306 ja VesiJV09 tärkeimpien parametrien kuvaajat (ks. kuva 8) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin. Ha-vaintoputkien sijainnit on esitetty liitteessä 1. Havaintoputki VesiJV09 on asennettu vuonna 2009 uu-den jätevedenpuhdistamon tarkkailua varten.

Havaintoputkien pH-arvot ovat pysyneet melko tasaisina vuodesta 2006 lähtien. Putken VesiJV09 vesi on muita happamampaa. Tulokset ovat putkissa tarkastelujakson aikana välillä 4,1–7,1 ja vuosien väli-nen vaihtelu on ollut vähäistä.

Sähkönjohtavuus on mitä ilmeisimmin meriveden vaikutuksesta moninkertainen putkessa Vesi0304. Vuosina 2015-2016 putken Vesi0304 tulokset ovat laskeneet hieman. Sähkönjohtavuuden arvot put-ken Vesi0306 osalta ovat kohonneet syksyn 2013 jälkeen mikä on ilmeisesti myös meriveden vaiku-tusta. Putkien Vesi0304 ja Vesi0306 toukokuun 2015 tulokset poikkeavat muista. Havaintoputkien tu-lokset vaihtelevat välillä 11,7–230 mS/m ja näin ollen havaintojen vaihteluvälit ovat suuria.

Koko tarkastelujakson ajan, vuosina 2009–2016, putken Vesi0304 kloridipitoisuus on ollut huomatta-vasti korkeampi kuin putkien Vesi0305A, Vesi0306 ja VesiJV09, mikä sähkönjohtavuusarvojen tavoin

Kuva 7. Kokkolan Veden havaintoputkien Vesi1106, Vesi111, Vesi112 ja Vesi9503 pH-, sähkönjohtavuus-, klo-ridi-, sinkki-, ammoniumtyppi-, sulfaatti-, rauta-, man-gaani-, fosfaattifosfori-, kovuus- ja sameuspitoisuus vuo-sina 2009–2016. Tulokset, jotka ovat olleet alle määritys-rajan on puolitettu kuvaajissa.

16

on seurausta meriveden ja jäteveden suotautumisesta havaintoputkeen. Myös havaintojen vaihtelu-välit ovat suuria. Putkien kloridipitoisuudet vaihtelevat välillä 2–97 mg/l vuosina 2009–2016. Valtio-neuvoston asettama pohjaveden ympäristölaatunormi kloridille on 25 mg/l. Putken Vesi0306 kloridi-pitoisuus on syksyn 2013 jälkeen kohonnut merkittävästi ja ylittää asetetun ympäristönlaatunormin. Merivesi vaikuttaa mahdollisesti myös putkeen Vesi0306.

Havaintoputkien Vesi0304, Vesi0305A ja Vesi0306 sulfaattipitoisuutta on alettu tutkimaan vasta vuonna 2009 yhteistarkkailun myötä. Havaintoputkeen VesiJV09 sulfaattimääritys lisättiin vasta vuonna 2010. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden sulfaatille on 150 mg/l. Putken Vesi0304 ja VesiJV09 sulfaattipitoisuudet ovat olleet korkeita ja vaihtelut suuria. Myös putken Vesi0306 sulfaattipitoisuus on kohonnut vuodesta 2013 lähtien, pitoisuuden ollessa välillä 84-270 mg/l vuosina 2013-2016. Tarkastelujaksolla pitoisuudet ovat olleet välillä 38–270 mg/l ja EQS ylittyy putkissa VesiJV09, Vesi0304 ja Vesi0306.

Ammoniumtypen pitoisuudet havaintoputkissa ovat tarkastelujakson aikana olleet välillä <0,007–160 mg/l. Putken VesiJV09 tulokset vuonna 2009 olivat alle määritysrajan (<0,007 mg/l). Ammoniumtypen vaihteluvälit ovat suuria alueella. Ammoniumtypen pitoisuus putkessa Vesi0304 on mitä ilmeisimmin jätevedenpuhdistamon maa-altaista tapahtuvan suotautumisen vaikutuksesta ollut huomattavan kor-kea koko tarkkailujakson ajan. Toukokuun 2015 poikkeavaa tulosta putken Vesi0304 osalta on tiedus-teltu laboratoriolta ja he varmistivat tuloksen oikeaksi. Vuosina 2015-2016 putken Vesi0304 tulokset laskivat aiemmasta tasosta. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden ammo-niumtypelle on 0,2 mg/l. Pitoisuudet ylittävät pohjavedelle asetetun ympäristönlaatunormin kaikissa muissa putkissa paitsi putkessa VesiJV09 vuonna 2016.

Kokonaistyppipitoisuuksissa näkyy sama kuin ammoniumtyppipitoisuuksissa eli käytännössä typpi on ollut kokonaan ammonium-muodossa. Havaintoputkessa Vesi0304 tulokset ovat olleet kaikkina näyt-teenottokerroilla muita putkia huomattavasti korkeampia, poikkeuksena toukokuun 2015 tulos joka on varmistettu laboratoriosta ja todettu oikeaksi. Havaintoputken Vesi0304 pitoisuus kohosi entises-tään merkittävästi syksyn 2013 näytteenotossa, mutta on laskenut syksystä 2014 lähtien. Kokonaistyp-pipitoisuudet ovat olleet välillä 0,19-240 mg/l. Putkien Vesi0305A ja Vesi0306 tulokset ovat olleet alle määritysrajan (<1 mg/l) useimpina vuosina ennen vuotta 2009. Putken VesiJV09 tulokset olivat vuonna 2009 alle määritysrajan (<0,1 mg/l). Putkista Vesi0304, Vesi0305A ja Vesi0306 ei ole tulosta vuodelta 2009.

Myös fosfaattifosforin vaihteluvälit ovat suuria mikä mitä ilmeisimmin johtuu putkessa Vesi0304 jäte-vedenpuhdistamon maa-altaista tapahtuvasta suotautumisesta. Fosfaattifosforitulokset ovat olleet tarkastelujaksolla välillä <0,002-2,6 mg/l. Havaintoputken VesiJV09 tulokset ovat olleet alle määritys-rajan (<0,002 mg/l, <0,003 mg/l) useimmiten tarkastelujaksolla.

Myös kokonaisfosforipitoisuus havaintoputkessa Vesi0304 on ollut useimmilla näytteenottokerroilla putkia Vesi0305A, Vesi0306 ja VesiJV09 korkeampi. Tulokset ovat olleet välillä 0,0024-3,1 mg/l ja näin ollen vaihteluvälit ovat suuria. Vuonna 2009 ei tulosta putkista Vesi0304, Vesi0305, Vesi0306. Havain-toputkesta VesiJV09 on kokonaisfosforin määritys aloitettu keväällä 2009.

Rautapitoisuus on ollut tasainen putkessa Vesi0306 toukokuussa 2010–toukokuussa 2013, mutta noussut syksyllä 2013. Toukokuun 2015 pienempi tulos (9,6 mg/l) putken Vesi0306 osalta poikkeaa lähivuosien muista tuloksista huomattavasti. Putken Vesi0305A pitoisuus on pysynyt melko tasaisena tarkastelujaksolla. Putken Vesi0304 rautapitoisuus on pysynyt melko tasaisena, lukuun ottamatta tou-kokuun 2015 (57 mg/l) tulosta. Putken VesiJV09 pitoisuudet ovat tarkastelujaksolla pieniä muihin put-kiin verrattuna. Yleisesti pitoisuudet alueella ovat korkeita ja vaihteluvälit suuria. Tarkastelujakson ai-kana tulokset ovat olleet välillä 0,047–91,6 mg/l. Korkeat rauta- ja mangaanipitoisuudet johtuvat alu-een pohjaveden hapettomuudesta. Toukokuun 2015 poikkeavat tulokset putkien Vesi0304 ja Vesi0306 osalta on varmistettu laboratoriosta oikeiksi.

17

Tarkastelujakson aikana mangaanipitoisuudet ovat olleet välillä 0,13–3,07 mg/l. Mangaanitulokset alu-eella ovat korkeita ja vaihteluvälit suuria. Putken Vesi0304 pitoisuudet ovat olleet korkeita koko tar-kastelujakson ajan. Havaintoputken VesiJV09 pitoisuudet ovat laskeneet lokakuun 2010 korkeasta tu-loksesta. Putken Vesi0306 tulokset ovat olleet melko tasaisia vuosina 2009–2012, mutta nousseet vuonna 2013.

Kovuutta on alettu tutkimaan havaintoputkista Vesi0304, Vesi0305A, Vesi0306 ja VesiJV09 syksystä 2009 lähtien yhteistarkkailun myötä. Havaintoputken Vesi0304 kovuus pitoisuus on huomattavasti muita putkia korkeampi. Tulokset tarkastelujaksolla ovat olleet välillä <0,1-4,5 mmol/l.

Havaintoputkien sinkkipitoisuutta on alettu tutkimaan vasta vuonna 2009 yhteistarkkailun myötä. Val-tioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden sinkille on 60 µg/l. Tarkastelujaksolla pitoi-suudet ovat olleet välillä <0,5-2700 µg/l. Putken VesiJV09 sinkkipitoisuus ylittää asetetun EQS-arvon koko tarkkailujakson ajan. Muissa putkissa EQS alittuu. Alueen korkeat sinkkipitoisuudet johtunevat myös pohjaveden happamuudesta.

Sameusarvot havaintoputkissa Vesi0304, Vesi0305A, Vesi0306 ja VesiJV09 ovat vuodesta 2009 lähtien olleet välillä 0,57–610 NTU/FTU. Putken Vesi0306 vesi on silttistä ja tästä syystä sameusarvot putkessa muita korkeammat.

Nitraatti- ja nitriittitypen summaa on alettu tutkimaan putkista vuodesta 2009 lähtien yhteistarkkailun myötä. Tulokset ovat pääosin olleet alle määritysrajan (<0,004 mg/l tai <0,005 mg/l). Vuonna 2016 tulokset olivat putkissa välillä <0,005–0,093 mg/l.

Fek. kolim. bakteerit ja fek. streptokokit ovat olleet vuoden 2010 tuloksissa alle määritysrajan (<2 pmy/100 ml) ja vuosina 2011–2015 pääosin 0 pmy/100 ml. Poikkeuksena putken VesiJV09 syksyn 2013 tulos, jolloin fek. streptokokin tulos oli 3 pmy/100 ml. Vuonna 2016 enterokokit ja lämpökestoiset ko-liformiset bakteerit olivat kaikissa putkissa 0 pmy/100 ml kummallakin näytteenottokerralla.

Kuva 8. Kokkolan Veden, Oy Pohjanmaan Biokaasun ja Kokkolan Kaupungin TekPan havaintoputkien Vesi0304, Vesi0305A, Vesi0306 ja VesiJV09 pH-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, sulfaatti-, ammoniumtyppi-, kokonaistyppi-, fosfaattifosfori-, kokonais-fosfori-, rauta-, mangaani- ja sinkkipitoisuus sekä kovuus ja sameus vuosina 2009–2016. Tulokset, jotka ovat olleet alle mää-ritysrajan on puolitettu kuvaajissa.

18


19


9.4 Boliden Kokkola Oy, Freeport Cobalt Oy ja Kokkolan Energia Oy

(WOK13, WOK18, WOK19)

Boliden Kokkola Oy:n, Freeport Cobalt Oy:n ja Kokkolan Energia Oy:n pohjavesinäytteistä määritettiin näytteenoton yhteydessä pinnankorkeus, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa pH, säh-könjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi, sinkki, rauta, elohopea, koboltti, kadmium, arseeni, lyijy, kupari, nikkeli, kokonaisrikki ja strontium. Tässä raportissa esitetään havaintoputkien WOK13, WOK18 ja WOK19 tärkeimpien parametrien kuvaajat (ks. kuva 9) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin. Havaintoputkien sijainnit on esitetty liitteessä 1. Boliden korvasi vanhat havaintoputket uusilla putkilla syksyllä 2008.

Havaintoputkien pH-arvot ovat olleet tarkastelujakson aikana välillä 4,8–7,0. Putken WOK19 pH on noin 5 ja poikkeaa selvästi muista.

Havaintoputkien WOK13 ja WOK18 sähkönjohtavuudet vaihtelevat tarkastelujaksolla. WOK19 tulokset ovat olleet tasaisia, 6,0-10,5 mS/m koko tarkkailujakson ajan. Vuonna 2016 tulokset kaikissa putkissa olivat välillä 6–26 mS/m.

Kloridipitoisuutta on alettu tutkimaan havaintoputkista WOK13, WOK18 ja WOK19 vasta vuonna 2010 yhteistarkkailun myötä. Putken WOK18 kloridipitoisuus on ollut vuosina 2010 – 2012 pääsääntöisesti muita putkia korkeampi. Vuodesta 2012 lähtien ovat putken WOK13 pitoisuudet kohonneet. Valtio-neuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden kloridille on 25 mg/l. Kyseinen arvo alittuu kai-kissa muissa putkissa koko tarkastelujakson ajan paitsi putkessa WOK13 heinä- ja lokakuussa 2015 ja heinäkuussa 2016. Kloridipitoisuudet ovat olleet välillä 3,0–34 mg/l vuosina 2010–2016.

Ammoniumtypen pitoisuudet havaintoputkissa ovat tarkastelujakson aikana olleet välillä <0,004–0,19 mg/l. Ammoniumtypen määritys havaintoputkista on aloitettu vuonna 2011. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden ammoniumtypelle on 0,2 mg/l. Pitoisuudet alittavat poh-javedelle asetetun ympäristönlaatunormin kaikissa putkissa. Putken WOK19 tulokset ovat lokakuun 2014 tulosta (0,0047 mg/l) lukuun ottamatta olleet alle määritysrajan (<0,004 mg/l tai <0,005 mg/l) kaikilla näytteenottokerroilla.

Sinkkipitoisuudet ovat olleet tarkastelujaksolla välillä 12–410 µg/l. Valtioneuvoston asettama ympäris-tönlaatunormi pohjaveden sinkille on 60 µg/l. Putken WOK19 (pH noin 5) sinkkipitoisuus on korkeampi kuin putkien WOK13 ja WOK18. EQS-arvo ylittyy putkissa WOK13 ja WOK19 lähes koko tarkkailujakson ajan.

20

Rautapitoisuus havaintoputkessa WOK13 on laskenut vuoden 2009 tasosta. Näytekertojen välinen vaihtelu on kuitenkin ollut suurta. Putkien WOK18 ja WOK19 tulokset ovat olleet tasaisempia. Pitoi-suudet alueella ovat melko korkeita ja vaihteluvälit suuria. Tarkastelujakson aikana tulokset ovat olleet välillä 0,0745–18 mg/l.

Putken WOK19 kobolttipitoisuudet vaihtelevat tarkastelujaksolla. Putken WOK13 pitoisuudet ovat vaihdelleet ja heinäkuussa 2013 havaittiin putkessa poikkeavan korkea tulos. Putken WOK18 pitoisuu-det ovat pysyneet melko tasaisena tarkastelujaksolla ja ovat huomattavasti pienempiä kuin muissa putkissa. Havaintoputkien vaihteluvälit ovat suuria koko tarkastelujakson ajan. EQS-arvo pohjaveden koboltille on 2 µg/l ja kyseinen arvo alittuu putkessa WOK18 vuosina 2012-2013 kaikilla näytteenotto-kerroilla. Putken WOK18 tulokset vuonna 2016 olivat 5,5-6,6 µg/l.

Kadmiumpitoisuudet ovat olleet melko tasaisia ja vaihteluvälit pieniä vuosina 2010–2016, poikkeuk-sena putken WOK13 heinäkuun 2013 kohonnut arvo. Vuonna 2009 kadmiumin määritysraja oli 2 µg/l, joka alittui kaikkina näytteenottokertoina, tulokset on tällöin puolitettu kuvaajassa. Vuosina 2011–2015 määritysraja kadmiumille on ollut 0,05 µg/l ja vuonna 2016 0,02 µg/l. EQS pohjaveden kad-miumille on 0,4 µg/l ja tämä arvo alitettiin kaikilla näytteenottokerroilla kaikissa putkissa vuosina 2010–2016. Vuoden 2009 tulosten liian korkea määritysraja ei juuri kerro havaintoputkien todellisista pitoisuuksista (todennäköisesti tulokset silloinkin alle EQS:n).

EQS-arvo pohjaveden arseenille on 5 µg/l ja arvo on alitettu kaikissa putkissa vuodesta 2010 lähtien. Putken WOK13 arseenipitoisuus on ollut korkeampi vuodesta 2010 lähtien verrattuna putkiin WOK18 ja WOK19.

EQS-arvo pohjaveden kuparille on 20 µg/l mikä ylittyy tarkkailujakson aikana kerran, heinäkuussa 2013 putkessa WOK13. Putkien WOK13 ja WOK19 kuparipitoisuudet ovat pääosin korkeammat kuin putken WOK18. Putken WOK18 kuparipitoisuudet ovat olleet alle määritysrajan (<1 µg/l, <5 µg/l ja <10 µg/l) useana kertana tarkkailujakson aikana ja tulokset on tällöin puolitettu kuvaajassa. Myös putkien WOK13 ja WOK19 pitoisuudet ovat olleet alle määritysrajan (<10 µg/l) vuonna 2009 ja tulokset on tällöin puolitettu.

Valtioneuvoston asettama EQS-arvo pohjaveden nikkelille on 10 µg/l. Vaihteluvälit tarkastelujaksolla ovat havaintoputkissa suuria ja tulokset vaihtelevat välillä 1-66 µg/l. Putken WOK19 nikkelipitoisuudet ovat pääosin olleet korkeammat kuin putkissa WOK13 ja WOK18. Putken WOK18 pitoisuus on noussut

huomattavasti syksyn 2014 näytteessä (66 g/l), muilta osin pitoisuudet ovat pääosin alittaneet anne-tun EQS-arvon koko tarkastelujakson ajan. Putkien WOK13 ja WOK18 pitoisuudet ovat olleet alle mää-ritysrajan (<4 µg/l, <10 µg/l) muutamina kertoina vuosina 2009–2010.

Havaintoputkien WOK13 ja WOK18 rikkipitoisuudet vaihtelevat tarkastelujaksolla. Putken WOK19 pi-toisuudet ovat melko tasaiset tarkastelujaksolla ja pitoisuudet muita putkia pienempiä. Tulokset vaih-televat tarkastelujaksolla välillä 1,2–45 mg/l.

Strontiumin vaihteluvälit ovat melko suuria. Putkien WOK13 ja WOK18 pitoisuudet ovat laskeneet vuo-den 2009 tuloksista. Putken WOK19 pitoisuus on pysynyt tasaisena koko tarkastelujakson ajan. Tulok-set vaihtelevat tarkastelujaksolla välillä 33–160 mg/l.

Sameusarvot havaintoputkissa WOK13, WOK18 ja WOK19 vaihtelevat suuresti. Sameusarvot ovat vuo-desta 2010 lähtien olleet välillä 0,47–95 NTU/FTU.

Lyijy- ja elohopeapitoisuudet ovat pääosin olleet alle määritysrajan (lyijy; <0,05 µg/l, <0,5 µg/l, <0,8 µg/l, <2 µg/l tai < 40 µg/l) ja (elohopea; <0,002 µg/l, <0,005 µg/l, <0,02 µg/l, <0,1 µg/l tai <0,2 µg/l) koko tarkastelujakson ajan kaikissa havaintoputkissa. Poikkeuksena tuloksissa havaintoputken WOK19 lokakuun 2014 tulos, jossa elohopeapitoisuus kohosi tasolle 0,8 µg/l. Valtioneuvoston asettamat ym-päristönlaatunormit pohjaveden lyijylle on 5 µg/l ja elohopealle 0,06 µg/l.

21

Kuva 9. Boliden Kokkola Oy:n, Freeport Cobalt Oy:n ja Kokkolan Energia Oy:n havaintoputkien WOK13, WOK18 ja WOK19 pH-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, ammoniumtyppi-, sinkki-, rauta-, koboltti-, kadmium-, arseeni-, kupari-, nikkeli-, rikki- ja stron-tiumpitoisuus sekä sameus vuosina 2009–2016. Kadmium- ja kuparipitoisuudet olivat useimmiten alle määritysrajan ja näin ollen tulokset on puolitettu kuvaajissa.

22

Kuva 9. Boliden Kokkola Oy:n, Freeport Cobalt Oy:n ja Kokkolan Energia Oy:n havaintoputkien WOK13, WOK18 ja WOK19 pH-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, ammoniumtyppi-, sinkki-, rauta-, koboltti-, kadmium-, arseeni-, kupari-, nikkeli-, rikki- ja stron-tiumpitoisuus sekä sameus vuosina 2009–2016. Kadmium- ja kuparipitoisuudet olivat useimmiten alle määritysrajan ja näin ollen tulokset on puolitettu kuvaajissa.

9.5 Kokkolan Vesi ja Kip Infra Oy (Kip eteläisen alueen yritykset)

(Vesi1108 ja KIP1)

Kokkolan Veden ja Kip Infra Oy:n (Kip eteläisen alueen yritysten) pohjavesinäytteistä määritettiin näyt-teenoton yhteydessä pinnankorkeus, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa pH, sähkön-johtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi sekä sinkki keväisin ja syksyisin. Perusvalikoiman lisäksi kerran vuodessa keväällä määritettiin kokonaistyppi, nitraatti- ja nitriittitypen summa, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, mangaani, rauta, TOC, elohopea, fluoridi, sulfaatti ja kovuus. Tässä raportissa esitetään havaintoputkien KIP1 ja Vesi1108 tärkeimpien parametrien kuvaajat (ks. kuva 10) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin. Havaintoputkien sijainnit on esitetty liitteessä 1.

23

Havaintoputkien pH-arvot ovat pysyneet tasaisina vuodesta 2009 lähtien. Putkien tulokset ovat olleet tarkastelujakson aikana välillä 4,6–7,2. Putken Vesi1108 vesi on huomattavasti happamampaa kuin putken KIP1.

Sähkönjohtavuus havaintoputkessa KIP1 on korkeampi kuin havaintoputkessa Vesi1108. Tulokset ovat tarkastelujaksolla välillä 6,6–25 mS/m.

Putken KIP1 kloridipitoisuus on korkeampi verrattuna putkeen Vesi1108 ja näytekertojen välinen tu-losten vaihtelu on suurempaa pisteessä KIP1. Putkien kloridipitoisuudet ovat olleet välillä 3,1–15,0 mg/l. EQS-arvo pohjaveden kloridille on 25 mg/l ja kyseinen arvo alitetaan koko tarkastelujakson ajan.

Ammoniumtypen pitoisuudet havaintoputkissa KIP1 ja Vesi1108 ovat tarkastelujakson aikana olleet vähäisiä. Tulokset ovat vaihdelleet välillä <0,004–0,058 mg/l. Syksyllä 2016 putken Vesi1108 tulos oli <0,005 mg/l. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden ammoniumtypelle on 0,2 mg/l ja se alitetaan koko tarkastelujakson ajan.

Sinkkipitoisuudet ovat korkeita molemmissa putkissa. Havaintoputken Vesi1108 sinkkipitoisuus on huomattavasti korkeampi (pH noin 5) kuin putkessa KIP1. Tulokset ovat tarkastelujaksolla välillä 31,9–2500 µg/l ja näin ollen vaihteluvälit ovat suuria. Valtioneuvoston asettama pohjaveden ympäristönlaa-tunormi sinkille on 60 µg/l ja kyseinen arvo ylitettiin molemmissa putkissa kaikkina näytteenottoker-toina paitsi putkessa KIP1 syksyllä 2016. Molempien putkien pitoisuudet ovat laskeneet vuoden 2013 tasosta.

Sameusarvot havaintoputkissa KIP1 ja Vesi1108 ovat vuodesta 2009 lähtien olleet välillä 0,28–40 NTU/FTU.

Kokonaistyppipitoisuutta on alettu määrittämään putkesta KIP1 vuonna 2009 yhteistarkkailun myötä. Putken Vesi1108 kokonaistyppipitoisuutta on alettu määrittämään vuodesta 2011 lähtien. Tulokset ovat tarkastelujaksolla välillä 0,24–0,77 mg/l.

Nitraatti- ja nitriittitypen summa havaintoputkessa KIP1 on korkeampi kuin putkessa Vesi1108. Tulok-set ovat tarkastelujaksolla välillä <0,005–0,54 mg/l. Putken Vesi1108 syksyllä 2009 mitattu tulos on alle määritysrajan (<0,005 mg/l), tulos on tällöin puolitettu kuvaajassa.

Kokonaisfosforipitoisuudet havaintoputkissa KIP1 ja Vesi1108 ovat tarkastelujaksolla olleet välillä 0,005-0,099 mg/l. Kokonaisfosforipitoisuutta on alettu määrittämään putkesta Vesi1108 vasta vuo-desta 2011 lähtien. Tulokset ovat putkessa KIP1 huomattavasti suurempia ja näytekertojen välinen vaihtelu on selkeämpää.

Fosfaattifosforipitoisuudet havaintoputkissa KIP1 ja Vesi1108 ovat olleet pieniä koko tarkastelujakson ajan. Poikkeavia tuloksia ovat olleet toukokuussa 2010 putken Vesi1108 osalta (0,11 mg/l) sekä putken KIP1 osalta toukokuussa 2013 (0,095 mg/l) ja 2014 (0,055 mg/l).

Rautapitoisuudet alueella ovat tarkastelujakson aikana olleet välillä 0,37–5,1 mg/l. Tulokset ovat pää-osin laskeneet putkessa Vesi1108 vuosina 2009 – 2016. Putkessa KIP1 tulokset vaihtelevat.

Tarkastelujakson aikana mangaanitulokset ovat olleet välillä 0,017-0,22 mg/l.

TOC-pitoisuutta on alettu määrittämään putkesta KIP1 vuodesta 2009 lähtien yhteistarkkailun myötä. Putken Vesi1108 osalta tarkkailu on alkanut vuonna 2011. Putkessa KIP1 pitoisuudet ovat pysyneet melko tasaisina. Putken Vesi1108 TOC-pitoisuudet ovat korkeammat kuin putkessa KIP1 ja tulokset ovat nousseet vuosina 2011 – 2013, mutta laskeneet vuosina 2014–2016. Tulokset ovat tarkastelujak-solla välillä 4,1–12,0 mg/l. TOC:n taustapitoisuus kaikista Suomen pohjavesiasemista tehdyistä analyy-seistä vuosina 1975–1997 on 2,21 mg/l (n=1348) (Soveri ym. 2001) ja näin ollen saadut tulokset ovat taustapitoisuuksia korkeampia.

Fluoridia on alettu määrittämään putkesta KIP1 vuodesta 2009 lähtien yhteistarkkailun myötä, kun taas putkesta Vesi1108 tarkkailu on alkanut vuonna 2011. Tulokset tarkastelujaksolla ovat olleet välillä <0,1–0,58 mg/l. Fluoridin taustapitoisuus kaikista Suomen pohjavesiasemista tehdyistä analyyseistä

24

vuosina 1975–1997 on 0,14 mg/l (n=4162) (Soveri ym. 2001) ja näin ollen saadut tulokset ovat pääosin taustapitoisuuksia korkeampia.

Havaintoputkien sulfaattipitoisuutta on alettu tutkimaan vuonna 2009 yhteistarkkailun myötä. Valtio-neuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden sulfaatille on 150 mg/l. Putkien sulfaattipitoi-suudet ovat olleet tasaisia tarkastelujaksolla ja pitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 17–43 mg/l, eikä EQS (150 mg/l) ole ylittynyt.

Kovuutta on alettu tutkimaan havaintoputkista KIP1 ja Vesi1108 vuodesta 2009 lähtien yhteistarkkai-lun myötä. Havaintoputken KIP1 kovuus on huomattavasti korkeampi kuin putken Vesi1108 (mikä nä-kyy myös sähkönjohtavuudessa). Tulokset tarkastelujaksolla ovat olleet välillä 0,1–1,0 mmol/l.

Elohopeapitoisuutta on tutkittu putkesta KIP1 vuodesta 2009 lähtien. Tulokset ovat olleet putkessa alle määritysrajan (<0,1 µg/l, <0,02 µg/l, <0,002 µg/l) kaikkina näytteenottokertoina. Putken Vesi1108 elohopeapitoisuutta on alettu tutkimaan vuodesta 2011 ja tulokset ovat olleet alle määritysrajan (<0,02 µg/l, <0,002 µg/l) kaikkina näytteenottokertoina. Elohopean EQS-arvo on (0,06 µg/l).

Kuva 10. Kokkolan Veden ja Kip Infra Oy:n (Kip eteläisen alueen yritysten) havaintoputkien KIP1 ja Vesi1108 pH-, sähkönjoh-tavuus-, kloridi-, ammoniumtyppi-, sinkki-, kokonaistyppi-, nitraatti- ja nitriittitypen summa-, kokonaisfosfori-, fosfaattifos-fori-, rauta-, mangaani-, TOC-, fluoridi- ja sulfaattipitoisuus sekä kovuus ja sameus vuosina 2009–2016. Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa.

25


Kerran vuodessa keväällä:


26


9.6 Kokkolan Voima Oy (KoVo1 ja KoVo2)

Kokkolan Voima Oy:n pohjavesinäytteistä määritettiin näytteenoton yhteydessä pinnankorkeus, läm-pötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa pH, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi, sinkki, kromi, arseeni, vanadiini ja sulfaatti. Tässä raportissa esitetään Kokkolan Voiman havaintoput-kien KoVo1 ja KoVo2 tärkeimpien parametrien kuvaajat (ks. kuva 11) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin. Havaintoputkien sijainnit on esitetty liitteessä 1.

Havaintoputkien pH-arvot ovat pysyneet hyvin tasaisina. Tulokset ovat olleet koko tarkastelujakson aikana välillä 5,68–6,24.

27

Sähkönjohtavuus putkessa KoVo2 on huomattavasti korkeampi kuin putkessa KoVo1. Putken KoVo2 sähkönjohtavuus vaihtelee tarkastelujaksolla, kun taas putken KoVo1 sähkönjohtavuus on pysynyt melko tasaisena. Havaintoputkien tulokset vaihtelevat välillä 13–110 mS/m.

Etenkin putken KoVo2 kloridipitoisuudet laskevat ja ovat pysyneet tasaisina tarkastelujaksolla. Putken KoVo1 pitoisuudet ovat laskeneet vuodesta 2009, mutta kohonneet jälleen vuodesta 2014 lähtien. Kloridipitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 1,4–13,0 mg/l. Valtioneuvoston asettama pohjaveden ympä-ristönlaatunormi kloridille on 25 mg/l, joka on alittunut koko tarkastelujakson ajan.

Ammoniumtypen pitoisuudet havaintoputkissa ovat tarkastelujakson aikana olleet välillä 0,082–0,56 mg/l. Putken KoVo1 ammoniumtyppipitoisuus on putkea KoVo2 pienempi. Kummankin putken pitoi-suudet vaihtelevat tarkastelujaksolla. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden ammoniumtypelle on 0,2 mg/l, mikä on ylittynyt putkessa KoVo2, lokakuuta 2012 lukuun ottamatta, syksystä 2011 lähtien.

Putken KoVo2 sinkkipitoisuus on huomattavasti korkeampi kuin putken KoVo1 ja pitoisuus putkessa on hyvin korkea. Havaintoputkien sinkkipitoisuudet tarkastelujaksolla ovat olleet välillä 63,6–13 000 µg/l ja näin ollen vaihteluvälit ovat hyvin suuria. Putken KoVo2 sinkkipitoisuus on laskenut vuodesta 2013 lähtien. Valtioneuvoston asettama pohjaveden ympäristönlaatunormi sinkille on 60 µg/l, joka ylittyy kummassakin putkessa kaikkina näytteenottokertoina. GTK:n vuosina 2007–2009 tekemän Pa-tamäen pohjavesialueen geologisen rakenneselvityksen (Paalijärvi ym. 2009) perusteella havainto-putki KoVo2 sijaitsee murrosvyöhykkeellä, jossa mm. kallionpinta on pohjavedenpinnan yläpuolella ja alueella on useita avokallioita. Yhteistarkkailutyöryhmän kokouksessa 21.4.2017 sovittiin, että tarkkai-lua putkesta jatketaan ja asiaan palataan uudestaan.

Havaintoputken KoVo2 sulfaattipitoisuus on korkeampi kuin putken KoVo1. Tarkastelujakson aikana tulokset ovat olleet välillä 36–820 mg/l ja näin ollen vaihteluvälit ovat suuret. EQS:n ympäristönlaa-tunormi pohjavedelle on 150 mg/l. Kyseinen arvo alittuu putkessa KoVo1 koko tarkastelujakson ajan, kun taas putken KoVo2 pitoisuudet ylittävät asetetun EQS:n jokaisen tarkkailukerran osalta.

Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden kromille on 10 µg/l. Kyseinen arvo alite-taan koko tarkastelujakson ajan putkissa KoVo1 ja KoVo2 lukuun ottamatta putken KoVo2 syksyn 2010 tulosta (14 µg/l) ja putken KoVo1 kevään 2015 tulosta (11 µg/l). Tarkkailujakson tulokset vaihtelevat välillä 1,5–14 mg/l.

Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden arseenille on 5 µg/l. Kyseinen arvo alite-taan koko tarkastelujakson ajan putkissa KoVo1 ja KoVo2. Tulokset tarkastelujaksolla ovat olleet välillä <0,05–1,7 µg/l.

Vanadiinipitoisuudet ovat olleet alle määritysrajan (<15 µg/l) putkessa KoVo1 syksyllä 2009 ja keväällä 2010 sekä putkessa KoVo2 syksyllä 2010 (<15 µg/l), keväällä 2013 (<1 µg/l) ja syksyllä 2014 (< 5 µg/l). Putkien KoVo1 ja KoVo2 syksyn 2010 vanadiinipitoisuudet poikkeavat muista tuloksista. Tulokset ovat tarkastelujaksolla välillä 0,2–23,0 µg/l. Vanadiinipitoisuus on korkeampi putkessa KoVo1.

Sameusarvot havaintoputkissa KoVo1 ja KoVo2 ovat olleet tarkastelujaksolla välillä 0,51–61,0 NTU/FTU. Putken KoVo2 sameusarvo laskee syksystä 2012 lähtien.

28

Kuva 11. Kokkolan Voima Oy:n havaintoputkien KoVo1 ja KoVo2 pH-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, ammoniumtyppi-, sinkki-, sulfaatti-, kromi-, arseeni- ja vanadiinipitoisuus sekä sameus vuosina 2009–2016. Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa.

29

Kuva 11. Kokkolan Voima Oy:n havaintoputkien KoVo1 ja KoVo2 pH-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, ammoniumtyppi-, sinkki-, sulfaatti-, kromi-, arseeni- ja vanadiinipitoisuus sekä sameus vuosina 2009–2016. Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa.

9.7 Neste Oyj (Neste1-6)

Neste Oyj:n pohjavesinäytteistä määritettiin näytteenoton yhteydessä pinnankorkeus, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa pH, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi, sinkki, ja uudistuneen ympäristöluvan mukaisesti terminaalilla varastoivat lisäaineet. Lisäaineina näytteistä ana-lysoidaan bensiini- ja öljyhiilivetyjakeet (C5-C40), bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni, ksyleenit sekä oksygenaatit (MTBE, TAME, ETBE, TAEE). Tässä raportissa esitetään Neste Oyj:n havaintoputkien Neste 1-6 tärkeimpien parametrien kuvaajat (ks. kuva 12) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaa-tunormeihin. Havaintoputkien sijainnit on esitetty liitteessä 1. Syksyllä 2014 on Nesteen tarkkailuun lisätty seitsemäs putki (Neste7), jonka tarkkailu on öljyhiilivedyillä pilaantuneen maaperän kunnostuk-sen jälkitarkkailua ja jonka tulokset raportoidaan liitteessä 7.

Havaintoputkien Neste 1-6 pH-arvot ovat tasaisia tarkastelujaksolla. Kaikkien putkien vesi on hapanta. Tulokset ovat tarkastelujaksolla kaikissa putkissa välillä 4,3–6,4.

Sähkönjohtavuuden tulokset vuosina 2010–2016 putkissa 1-6 ovat olleet välillä 2,9–26 mS/m. Putken Neste3 sähkönjohtavuudet ovat keväällä 2011 ja 2013 pienet (3,3 ja 2,9 mS/m), mitkä poikkeavat tark-kailujakson muista tuloksista.

Kloridipitoisuudet putkissa Neste1-Neste6 ovat pieniä ja melko tasaisia tarkastelujaksolla. Tulokset vuosina 2010–2016 kaikissa kyseisissä putkissa ovat olleet välillä <0,5–7,8 mg/l. Putken Neste3 kloridi-pitoisuus oli alle määritysrajan (<0,5 mg/l) keväällä 2011. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaa-tunormi pohjaveden kloridille on 25 mg/l ja kyseinen arvo alitetaan kaikkien putkien osalta koko tar-kastelujakson ajan.

Ammoniumtyppipitoisuutta on alettu tutkimaan vuonna 2011 yhteistarkkailun myötä. Ammoniumtyp-pipitoisuudet putkissa ovat pieniä (<0,004-0,12 mg/l) ja valtaosa tarkkailujakson tuloksista on ollut alle määritysrajan (<0,004 mg/l tai <0,005 mg/l). Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohja-veden ammoniumtypelle on 0,2 mg/l ja kyseinen arvo alitetaan kaikissa putkissa.

Sinkkipitoisuutta on alettu tutkimaan vuonna 2011 yhteistarkkailun myötä. Putken Neste6 sinkkipitoi-suus on pääosin korkeampi kuin muiden putkien. Tulokset ovat tarkastelujaksolla kaikissa putkissa vä-lillä 40–2800 µg/l ja näin ollen vaihteluvälit ovat hyvin suuret. Valtioneuvoston asettama ympäristön-laatunormi pohjaveden sinkille on 60 µg/l ja arvo ylitetään kaikissa muissa putkissa kaikilla näytteen-ottokerroilla paitsi putkessa Neste3 keväällä 2011.

Sameustulokset ovat olleet tarkastelujaksolla välillä <0,2–31 NTU/FTU ja näytekertojen välinen vaih-telu tuloksissa on ollut melko suurta, etenkin putkissa Neste1 ja Neste6.

30

Öljyhiilivedyt (C10-C40) Nesteen putkissa ovat olleet pääosin alle määritysrajan (<50 µg/l tai <100 µg/l) tarkastelujakson aikana. Valtioneuvoston asettama EQS arvo öljyhiilivedyille (C10-C40) on 50 µg/l, mikä ylittyi putkessa Neste2 syksyllä 2013 ja keväällä 2014. Vuosien 2008–2010 tulosten korkeiden määritysrajojen seurauksena (<100 µg/l) ei alkuvuosien tuloksia voida tulkita tarkasti. Putkissa Neste 1-6 tulokset ovat olleet tarkastelujaksolla välillä <50–70 µg/l. Öljyhiilivetymääritys sisälsi hiilivetyjakeet C10-C40 jaoteltuna keskitisleisiin (C10-C21) ja raskaisiin öljyjakeisiin (C21-C40). Bensiinijakeet (C5-C10) olivat putkissa Neste1-6 vuonna 2016 alle määritysrajan (<50 µg/l).

Terminaalilla varastoitavia lisäaineita (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni, ksyleenit sekä oksygenaatit (MTBE, TAME, ETBE, TAEE)) todettiin ainoastaan putkessa Neste1 syksyllä 2016 tolueenin suhteen (1,2 µg/l) (määritysrajat: bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni, ksyleenit, ja oksygenaatit 1,0 µg/l).

Kuva 12. Neste Oyj:n havaintoputkien Neste1 – Neste6 pH-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, öljyhiilivety (C10-C40)-, ammonium-typpi- ja sinkkipitoisuus sekä sameus vuosina 2009–2016. Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaa-jissa.

31

Kuva 12. Neste Oyj:n havaintoputkien Neste1 – Neste6 pH-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, öljyhiilivety (C10-C40)-, ammonium-typpi- ja sinkkipitoisuus sekä sameus vuosina 2009–2016. Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaa-jissa.

9.8 Tullimäen vanha kaatopaikka (Tulli1, Tulli2, Tulli3, Tulli,kaivo)

Tullimäen käytöstä poistetun kaatopaikan pohjaveden laatua on seurattu 26.8.2002 lähtien Länsi-Suo-men ympäristökeskuksen ympäristönsuojelulain 90 §:n mukaisessa asiassa antaman päätöksen 15.3.2002 mukaisesti. Saatujen tarkkailutulosten perusteella Kokkolan kaupunki on 17.2.2009 esittä-nyt pohjaveden tarkkailun lopettamista alueella. Vuonna 2010 on neuvoteltu tarkkailun keventämi-sestä. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on antanut lausunnon 17.8.2016 (EPOELY/2422/2016) Kokkolan kaupungin esitykseen Tullimäen lopetetun kaatopaikan pohjavesitarkkailun lopettamisesta. Lisäksi ELY-keskus on pyytänyt täydennyspyyntöä suunnitelmaan pohjavesiputkien asentamisesta Tullimäen lopetetulle kaatopaikalle ja ilmoitukseen tarkkailun jatkosta osana pohjavesitarkkailun yhteistarkkailua 7.2.2017 (EPOELY/2422/2016). Asiasta neuvoteltiin 03/2017 ELY-keskuksen kanssa, jossa sovittiin teh-tävät toimenpiteet vuosille 2017-2018 (Sillanpää 20.3.2017).

Tarkkailussa olevat havaintoputket Tulli1, Tulli2, Tulli3 ja tarkkailukaivo on vuonna 2009 sisällytetty osaksi Kokkolan pohjaveden yhteistarkkailuhanketta (Kokkolan kaupunki 2009). Tarkkailukaivon tulok-sia ei ole saatavilla vuodelta 2011 näytteenotossa tapahtuneiden väärinkäsitysten johdosta. Lisäksi tarkkailukaivo oli kuiva kevään 2014 ja syksyn 2016 näytekertojen yhteydessä. Kaatopaikan suotovedet johdetaan tarkkailukaivosta ojaan pohjavesialueen ulkopuolelle.

Tullimäen pohjavesinäytteistä määritetään näytteenoton yhteydessä pinnankorkeus, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa pH, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi, sinkki, kiin-toaine, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, arseeni, kadmium, kromi, kupari, lyijy, CODCr ja kokonaisöljyhii-livedyt. Tässä raportissa esitetään Tullimäen vanhan kaatopaikan havaintoputkien Tulli1, Tulli2, Tulli3 ja Tulli,kaivon tärkeimpien parametrien kuvaajat (ks. kuva 13) ja verrataan niitä olemassa oleviin ym-päristönlaatunormeihin. Havaintoputkien sijainnit on esitetty liitteessä 1. Varsinkin putken Tulli2 kiin-toainepitoisuus on niin korkea, ettei näyte ole edustava ja hankaloittaa näytteenottoa sekä tulosten tulkintaa.

Havaintoputkien pH-arvot ovat pysyneet melko tasaisina vuosina 2009-2016 muutamaa poikkeamaa lukuun ottamatta. Tulokset ovat olleet tarkastelujakson aikana välillä 5,8–7,3.

Sähkönjohtavuus on vaihdellut tarkkailukaivossa tarkastelujakson aikana. Havaintoputkien tulokset ovat olleet välillä 9,8–17,0 mS/m ja tarkkailukaivon tulokset välillä 18,0–67,0 mS/m. Sähkönjohtavuus putkissa Tulli1, Tulli2 ja Tulli3 on pysynyt samalla tasolla tarkastelujakson aikana.

32

Havaintoputkien kloridipitoisuudet ovat pysyneet pieninä ja tasaisina koko tarkastelujakson ajan. Tu-lokset ovat olleet tarkastelujakson ajan putkissa ja kaivossa välillä 0,9–9,0 mg/l. Valtioneuvoston aset-tama pohjaveden ympäristölaatunormi kloridille on 25 mg/l, minkä havaintoputkien ja tarkkailukaivon pitoisuudet alittavat koko tarkastelujakson ajan.

Sinkkipitoisuudet havaintoputkissa ovat tarkastelujakson aikana olleet välillä 0,97–220 µg/l. Sinkkiä on alettu määrittää havaintoputkista vasta vuonna 2011 yhteistarkkailun myötä. Valtioneuvoston aset-tama ympäristönlaatunormi pohjaveden sinkille on 60 µg/l. Tulokset vaihtelevat melko paljon ja EQS-arvon ylittäviä tuloksia on ilmennyt tarkkailussa kaikkien putkien osalta. Tarkkailukaivon sinkkipitoi-suudet vaihtelevat välillä 21-570 µg/l.

Ammoniumtypen pitoisuudet havaintoputkissa ja tarkkailukaivossa ovat tarkastelujakson aikana olleet välillä 0,019–0,75 mg/l. Ammoniumtyppeä on alettu tutkimaan havaintoputkista vasta vuonna 2011 yhteistarkkailun myötä. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden ammoniumty-pelle on 0,2 mg/l. Putken Tulli3 pitoisuudet ylittävät pohjavedelle asetetun ympäristönlaatunormin koko tarkastelujakson ajan. Muiden putkien sekä kaivon pitoisuuksien vaihtelut ovat suuria ja jokaisen havaintopisteen tuloksissa on yksittäisiä EQS-arvon ylityksiä.

Kokonaistyppipitoisuus on ollut korkeimmillaan havaintoputkien tuloksia verratessa havaintoputkessa Tulli2 vuonna 2010, jolloin putken kokonaistyppipitoisuus oli 3,0 mg/l. Tarkkailukaivon kokonaistyppi-pitoisuudet vaihtelevat tarkkailujaksolla. Kaikkien havaintoputkien tulokset ovat olleet välillä 0,21–3,0 mg/l. Tarkkailukaivon kokonaistyppipitoisuus vaihtelee tarkastelujaksolla välillä 0,88–3,9 mg/l.

CODCr-pitoisuudet ovat tarkastelujakson aikana olleet välillä <20–480 mg/l. Näin ollen CODCr-pitoisuuk-sien vaihteluvälit ovat suuria. Syksyllä 2010 CODCr-pitoisuus putkessa Tulli2 oli erityisen korkea, 480 mg/l, mikä on seurausta suuresta kiintoainepitoisuudesta. Tarkkailukaivon tulokset ovat tarkastelujak-solla olleet välillä <25–52 mg/l. Tarkastelujaksolla CODCr-pitoisuudet ovat olleet useana näytteenotto-kertana alle määritysrajan (<20 mg/l, <25 mg/l, <30 mg/l) havaintoputkissa ja tarkkailukaivossa, kysei-set tulokset on puolitettu kuvaajissa.

Kiintoainepitoisuudet vaihtelevat havaintoputkissa koko tarkastelujakson ajan. Tulokset ovat olleet kaikissa näytepisteissä välillä <1–170 000 mg/l ja näin ollen havaintojen vaihteluvälit ovat erittäin suu-ria. Kiintoainepitoisuuksien perusteella havaintoputket eivät ole edustavia näyteputkiksi, etenkään putki Tulli2, jonka vuosien 2010 ja 2014 kohonneet kiintoainepitoisuudet näkyvät myös kyseisten näy-tekertojen metallituloksissa.

Havaintoputkien kadmiumpitoisuudet ovat olleet pisteen Tulli2 yksittäisiä tuloksia lukuun ottamatta vuodesta 2012 lähtien alle määritysrajan (<0,02 µg/l, <0,03 µg/l, <0,05 µg/l, <0,2 µg/l). Valtioneuvoston asettama pohjaveden ympäristölaatunormi kadmiumille on 0,4 µg/l ja putkien kadmiumpitoisuudet alittavat tämän kaikkina muina näytteenottokertoina paitsi syksyllä 2010 putkessa Tulli2. Määritysra-jan alittavat tulokset ovat puolitettu kuvaajiin. Putken Tulli2 poikkeavan iso kadmiumpitoisuus vuonna 2010 liittynee korkeaan kiintoainepitoisuuteen. Tarkkailukaivon kadmiumpitoisuudet ovat tarkastelu-jaksolla olleet huomattavasti korkeampia kuin havaintoputkien (0,15–2,0 µg/l).

Kokonaisfosforipitoisuudet ovat vaihdelleet tarkastelujaksolla havaintoputkissa välillä 0,021-1,3 mg/l. Tarkkailukaivon kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet putkien tuloksia pienempiä koko tarkastelujak-son ajan ja tulokset ovat vuosina 2007–2008 olleet alle määritysrajan (<0,1 mg/l). Vuosina 2009–2016 tarkkailukaivon tulokset ovat olleet välillä 0,009-0,14 mg/l.

Tarkastelujakson aikana kuparitulokset vaihtelevat välillä 0,28–140 µg/l. Tarkkailukaivon kuparipitoi-suudet ovat olleet putkia korkeampia usealla näytteenottokerralla. Syksyllä 2010 ja 2014 havaintoput-ken Tulli2 kuparipitoisuus oli huomattavasti muita pisteitä korkeampi. Kuparipitoisuudet kohosivat huomattavasti syksyn 2014 näytekerralla putkissa Tulli2 ja Tulli3, mutta laskivat tämän jälkeen. EQS-arvo pohjaveden kuparille on 20 µg/l ja putkien tarkkailujakson tulokset ovat pääosin alittaneet kysei-sen arvon.

33

Lyijypitoisuudet ovat olleet tarkastelujaksolla välillä <0,05–30 µg/l ja näin ollen vaihteluvälit ovat suu-ria. Valtioneuvoston asettama ympäristölaatunormi pohjaveden lyijylle on 5 µg/l. Tämä arvo on ali-tettu havaintoputkissa ja tarkkailukaivossa vuosina 2011 – 2013 sekä 2015-2016. Putkien Tulli1 ja Tulli2 tuloksissa on ilmennyt yksittäisiä annetun EQS-arvon ylittäviä tuloksia. Tarkastelujaksolla lyijypitoisuu-det ovat olleet muutamana näytteenottokerralla alle määritysrajan (0,05 µg/l, <0,5 µg/l, <0,8 µg/l, <2 µg/l), tällöin tulokset on puolitettu.

Havaintoputkien ja tarkkailukaivon kromipitoisuudet ovat tarkastelujaksolla olleet välillä 0,25–180 µg/l ja näin ollen havaintojen vaihteluvälit ovat suuria. EQS-arvo kromille on 10 µg/l. Havaintoputkien ja tarkkailukaivon pitoisuudet ovat alittaneet kyseisen arvon, syksyllä 2014 havaittua Tulli2:n kohonnutta tulosta lukuun ottamatta, vuodesta 2011 lähtien.

Arseenipitoisuudet havaintoputkissa ja tarkkailukaivossa ovat tarkastelujakson aikana olleet välillä <0,20–30 µg/l. Näin ollen arseenin vaihteluvälit ovat suuria. Valtioneuvoston asettama pohjaveden ympäristölaatunormi arseenille on 5 µg/l, mikä on alittunut, Tulli2:n yksittäisiä ylityksiä lukuun otta-matta, koko tarkkailujakson ajan putkissa ja tarkkailukaivossa.

Sameusarvot havaintoputkissa Tulli1, Tulli2, Tulli3 ja tarkkailukaivossa ovat olleet vuosina 2009–2016 välillä 1,3 – >1000 NTU/FTU (Tulli2, lokakuu 2010).

Öljyhiilivetyjakeet (C10-C40) ovat olleet alle määritysrajan (<50 µg/l, <100 µg/l) useana näytteenotto-kertana tarkastelujaksolla. Vuosina 2009–2016 tulokset ovat olleet välillä <50–200 µg/l. Valtioneuvos-ton asettama pohjaveden ympäristönlaatunormi öljyjakeille (C10-C40) on 50 µg/l. Kevään 2013 näyt-teenotossa on öljyhiilivetyjakeiden laboratoriomäärityksissä käytetty virheellisesti tarkoituksenmu-kaista korkeampaa määritysrajaa. Tällöin kaikkien havaintopisteiden tulokset ovat alle määritysrajan (<100 µg/l). Syksyn 2013 tuloksista Tulli1:n (80 µg/l) sekä tarkkailukaivon (70 µg/l) pitoisuudet ylittivät EQS-arvon. Vuoden 2014 tuloksissa ylittyi EQS-arvo putkessa Tulli2 molempien näytekertojen osalta (140 µg/l sekä 80 µg/l). Vuoden 2015 tuloksissa ylittyi EQS-arvo putkessa Tulli2 keväällä (120 µg/l). Vuonna 2016 tulokset olivat alle määritysrajan. Öljyhiilivetymääritys sisälsi hiilivetyjakeet C10-C40 ja-oteltuna keskitisleisiin (C10-C21) ja raskaisiin öljyjakeisiin (C21-C40).

Kaatopaikan sisäisen veden korkeutta tarkkaillaan havaintoputkista P1 ja P2. Havaintoputki P2 liitettiin osaksi yhteistarkkailua syksyllä 2016. Korkeusarvot vaihtelevat putkissa välillä -1,65–1,95 m (N60). Ke-vään 2016 pinnankorkeus putkessa P1 poikkeaa muista tuloksista. Ylimmillään vesipinta on ollut tou-kokuussa 2015 ja alimmillaan toukokuussa 2016.

Kuva 13. Kokkolan kaupungin havaintoputkien Tulli1, Tulli2, Tulli3 ja Tulli, tarkkailukaivon pH-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, sinkki-, ammoniumtyppi-, kokonaistyppi-, CODCr-, kiintoaine-, kadmium-, kokonaisfosfori-, kupari-, lyijy-, kromi- ja arseenipi-toisuus sekä sameus ja kaatopaikan sisäisen veden (P1 ja P2) pinnan taso (m, N60) vuosina 2009–2016. Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa.

34


35


9.9 Kokkolan seurakuntayhtymä (srk, kaivo)

Kokkolan seurakuntayhtymän, Annan hautausmaan tarkkailukaivon pohjavesinäytteestä määritettiin näytteenoton yhteydessä virtaama, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa pH, sähkönjoh-tavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi, sinkki, alkaliniteetti, CODMn, E-coli, kovuus, mangaani, nit-raatti- ja nitriittitypen summa, rauta, sulfaatti ja väri. Havaintoputkista H1-H5 määritettiin ainoastaan pinnankorkeudet. Tässä raportissa esitetään Annan hautausmaan tarkkailukaivon tärkeimpien para-metrien kuvaajat (ks. kuva 14) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin. Tarkkai-lukaivon ja havaintoputkien sijainnit on esitetty liitteessä 1.

Tarkkailukaivon pH-arvot vaihtelevat tarkastelujaksolla. Tulokset ovat olleet välillä 4,4–5,8.

Sähkönjohtavuus vaihtelee. Tarkkailukaivon tulokset ovat välillä 6,5–12,1 mS/m.

36

Kaivon kloridipitoisuus tarkastelujakson aikana on ollut välillä 1,0–3,5 mg/l. Valtioneuvoston ympäris-tönlaatunormi pohjaveden kloridille on 25 mg/l ja tämä arvo alitetaan koko tarkastelujakson ajan.

Sulfaattipitoisuus tarkkailukaivossa on ollut tasainen tarkastelujaksolla. Tulokset ovat tarkastelujak-solla välillä 20–37 mg/l. Valtioneuvoston ympäristönlaatunormi pohjaveden sulfaatille on 150 mg/ ja arvo alitetaan koko jakson ajan.

Rautapitoisuus alueella on korkea ja vaihteluvälit suuria. Pitoisuudet ovat olleet välillä 2,08–14 mg/l.

Mangaanipitoisuus vaihtelee tarkkailujakson aikana. Tulokset ovat välillä 0,0608–0,12 mg/l.

Tarkastelujakson aikana ammoniumtypen tulokset ovat olleet välillä 0,019–0,24 mg/l. Valtioneuvoston asettama pohjaveden ympäristölaatunormi ammoniumtypelle on 0,2 mg/l ja arvo alitetaan lukuun ot-tamatta maaliskuun 2015 (0,24 mg/l) poikkeavaa tulosta. Vuosina 2014–2016 pitoisuudet ovat olleet useana kertana korkeampia verrattuna muuhun tarkkailujaksoon.

Nitraatti- ja nitriittitypen pitoisuudet vaihtelevat näytekertojen välillä. Pitoisuudet ovat nousseet vuo-sina 2014–2016. Tulokset ovat välillä 0,019–1,3 mg/l.

Veden humuspitoisuutta kuvaava CODMn vaihtelee kaivossa. Tulokset ovat tarkastelujakson aikana vä-lillä 4,3–15,7 mg/l.

Pohjaveden kovuus on melko tasainen tarkastelujaksolla. Tulokset ovat välillä 0,1–0,32 mmol/l.

Veden puskurikykyä kuvaava alkaliniteetti ei ylittänyt määritysrajaa (<0,15 mmol/l tai <0,08 mmol) elo-kuuhun 2007 asti. pH-arvon noustua tasolle 5,5 myös puskurikyky oli parantunut ja alkaliniteetti oli noussut tasolle 0,1–0,2 mmol/l. Vuonna 2010 pH-arvo on hieman laskenut ja näin ollen myös puskuri-kyky oli huonontunut. Sama ilmiö oli havaittavissa myös vuosina 2011–2012. Loppuvuodesta 2013 sekä joulukuussa 2014 pH-arvo nousi hieman ja samalla alkaliteetin arvo kohosi yli määritysrajan (0,026-0,099 mmol/l). Tammi-, touko- ja joulukuussa 2015 pH-arvon noustua myös alkaliteetti kohosi yli mää-ritysrajan (0,036-0,085 mmol/l). Tammi-, heinä-, syys- ja marraskuussa 2016 pH-arvon noustua myös alkaliteetti kohosi yli määritysrajan (0,03-0,80 mmol/l).

Virtaama tarkkailukaivossa vaihtelee ja on pääsääntöisesti pysynyt vuosina 2010–2013 alle 40 m3/d arvossa. Maalis-, touko- ja joulukuussa 2015 virtaama kaivossa on kasvanut (168–228 m3/d), mutta laskenut vuonna 2016 (7,1-54,2 m3/d).

Väriarvo on kohonnut kaivossa huomattavasti vuodesta 2009 lähtien, mutta laskenut vuonna 2015. Vuonna 2016 väriarvo on noussut uudestaan. Tulokset ovat välillä 30–250 mg/l Pt.

Sinkkipitoisuutta on alettu tutkimaan vasta vuodesta 2011 yhteistarkkailun myötä. Tulokset ovat olleet välillä 20–65 µg/l. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden sinkille on 60 µg/l ja se alitetaan vuosina 2011–2014. Sinkkipitoisuus kohosi vuonna 2015. Vuonna 2016 sinkkipitoisuus ylitti asetetun EQS-arvon ainoastaan toukokuussa (62 µg/l).

Sameusarvot ovat olleet välillä 0,67–55 FNU/NTU. Vuoden 2012 toukokuun (44 NTU) ja huhtikuun (55 NTU) sekä joulukuun 2013 (36 NTU) sameusarvot olivat korkeampia kuin tarkkailujaksolla yleisesti.

E-coli on ollut 0 pmy/100 ml kaikkina näytteenottokertoina vuosina 2011–2016.

Seurakunnan kaivosta määritetään viiden vuoden välein erikoisanalyysit (rasvahapot ja elohopea). Vii-meksi määritykset tehtiin keväällä 2012, jolloin elohopeapitoisuus oli alle määritysrajan (<0,02 µg/l). Rasvahapoista (formiaatti, asetaatti, propionaatti, butyraatti, oksalaatti, malonaatti, sukkinaatti, ma-leaatti ja ftalaatti) kaikki tulokset olivat alle määritysrajan (<5 mg/l ja <10 mg/l (ftalaatti)). Seuraavat erikoisanalyysit määritetään keväällä 2017.

Annan hautausmaan havaintoputkien H1-H5 pinnankorkeuden määritys on liitetty osaksi yhteistark-kailua vuodesta 2016 lähtien. Havaintoputkien pinnankorkeudet ovat laskeneet hieman vuonna 2016.

37

Kuva 14. Kokkolan Seurakuntayhtymän Annan hautausmaan tarkkailukaivon pH, sähkönjohtavuus, kloridi-, sulfaatti-, rauta-, mangaani-, ammoniumtyppi-, nitraatti- ja nitriittitypen summa- ja sinkkipitoisuus sekä CODMn, kovuus, virtaama, väri ja sa-meus sekä havaintoputkien H1-H5 pohjaveden pinnan taso (m, N60) vuosina 2009–2016. Tulokset, jotka ovat olleet alle mää-ritysrajan on puolitettu kuvaajissa.

38


39


9.10 Ja-Ko Betoni Oy (JB1, JB2 ja JB3)

Ja-Ko Betoni Oy:n pohjavesinäytteistä määritettiin näytteenoton yhteydessä pinnankorkeus, lämpö-tila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa pH, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi, sinkki, kovuus, mangaani, rauta, sulfaatti, alkaliniteetti, CODCr, kiintoaine, happi, kokonaistyppi, kal-sium, kromi, koboltti, alumiini ja kokonaisöljyhiilivedyt. Tässä raportissa esitetään havaintoputkien JB1, JB2 ja JB3 tärkeimpien parametrien kuvaajat (ks. kuva 15) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäris-tönlaatunormeihin. Havaintoputkien sijainnit on esitetty liitteessä 1. Havaintoputki JB2 on asennettu vuonna 2010 ja on lisätty kuvaajiin syksyn 2010 tuloksista lähtien. Putken JB1 rikkoutumisen johdosta ei kyseisestä pisteestä ole tuloksia syksyn 2013 tai kevään 2014 osalta. Rikkoutunut pohjavesiputki on uusittu kesällä 2014.

Betonitehtaan pihalla sijaitseva havaintoputken JB1 pH-arvot ovat korkeammat koko tarkastelujakson ajan verrattuna putkiin JB2 ja JB3. Tulokset ovat olleet tarkastelujakson aikana putkessa JB1 välillä 9,74–11,9 ja muissa putkissa välillä 5,5–7,2.

Sähkönjohtavuus on huomattavasti korkeampi (suurimmillaan 230 mS/m) putkessa JB1 koko tarkaste-lujakson ajan verrattuna muihin putkiin. Muiden havaintoputkien tulokset ovat olleet tasolla 4,2–41,0 mS/m.

Kloridipitoisuudet ovat havaintoputkissa pysyneet melko tasaisina tarkastelujakson aikana. Kloridipi-toisuudet ovat vaihdelleet välillä 2,0–9,0 mg/l. Valtioneuvoston asettama pohjaveden ympäristölaa-tunormi kloridille on 25 mg/l ja putkien pitoisuudet alittavat asetetun normin vuosina 2009-2016.

40

Sinkkipitoisuutta on alettu määrittämään vasta vuonna 2011 yhteistarkkailun myötä. Putken JB2 sink-kipitoisuus on ollut korkeampi kuin putkien JB1 ja JB3 vuonna 2011 ja putken sinkkipitoisuudet ovat laskeneet tarkastelujaksolla. Vastaavasti putken JB3 pitoisuudet ovat nousseet vuosien 2012- 2014 ai-kana. Vuonna 2015-2016 JB3:n sinkkipitoisuus on laskenut. Putken JB1 sinkkipitoisuus oli keväällä 2013 poikkeavan korkea (110 µg/l). Muilta osin havaintoputkien tulokset alittavat ympäristönlaatunormin (60 µg/l).

Ammoniumtyppipitoisuutta on alettu määrittämään vuonna 2009. Putken JB1 pitoisuus on korkeampi kuin muissa putkissa. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden ammoniumtypelle on 0,2 mg/l ja kyseinen arvo ylittyy putken JB1:n osalta vuosina 2009, 2011 ja 2012-2015. Vuonna 2016 kaikkien putkien pitoisuudet alittivat asetetun EQS-arvon. Tulokset tarkastelujaksolla ovat olleet välillä <0,005–0,69 mg/l.

Kokonaistyppipitoisuus on pääsääntöisesti korkeampi putkessa JB1 kuin putkissa JB2 ja JB3. Tulokset ovat tarkastelujaksolla olleet välillä 0,025–1,6 mg/l.

Havaintoputken JB3 sulfaattipitoisuudet vaihtelevat enemmän kuin muiden putkien ja pitoisuudet ovat pääosin korkeampia. Pitoisuudet ovat laskeneet hieman vuodesta 2010 lähtien ja tulokset ovat tarkastelujakson aikana olleet välillä 8,1–120 mg/l. Ympäristönlaatunormi pohjaveden sulfaatille on 150 mg/l ja kyseinen arvo alittuu jokaisen putken osalta.

Vuosina 2009–2016 kiintoainepitoisuudet ovat olleet välillä <2,0–520 mg/l. Putken JB3 osalta erottuu toukokuun 2009 tulos (190 mg/l) ja lokakuun 2014 tulos (520 mg/l).

Veden puskurikykyä kuvaava alkaliniteetti on pieni havaintoputkessa JB2 koko tarkastelujakson ajan. Putken JB3 alkaliniteetti vaihtelee tarkastelujaksolla. Putken JB1 alkaliniteetti on pääosin korkeampi kuin muiden putkien. Tarkastelujakson aikana tulokset ovat olleet välillä 0,03–10,0 mmol/l.

Kalsiumpitoisuudet ovat tarkastelujakson aikana olleet välillä 1,5–50,0 mg/l. Kalsiumin taustapitoisuus kaikista Suomen pohjavesiasemista tehdyistä analyyseistä vuosina 1975–1997 on 5,42 mg/l (n=5141) (Soveri 2001), mikä on yhtäläistä tasoa havaintoputken JB2 tulosten kanssa. Muiden putkien osalta tulokset ja pitoisuuksien vaihtelut ovat suuria.

Tarkastelujakson aikana kromitulokset ovat olleet väillä 0,2–19 µg/l. EQS:n ympäristönlaatunormi poh-javeden kromille on 10 µg/l ja vuosina 2009 – 2016 kyseinen arvo on alittunut kaikkina muina havain-tokertoina paitsi lokakuussa 2010 putkessa JB2 (19 µg/l). Kromipitoisuudet ovat olleet alle määritysra-jan (<1 µg/l, <2 µg/l, <5 µg/l) useana kertana tarkastelujaksolla, tällöin tulokset on puolitettu.

Pohjaveden kovuus vaihtelee havaintoputkissa JB1 ja JB3. Pienimpiä arvot ovat olleet putkessa JB2. Tarkastelujaksolla tulokset ovat olleet välillä 0,058–1,3 mmol/l.

Tarkastelujakson aikana rautatulokset ovat olleet välillä <0,01–14,0 mg/l. Rautatulokset alueella ovat korkeita ja vaihteluvälit suuria. Putken JB1 rautapitoisuus on ollut pääosin putkien JB2 ja JB3 tuloksia huomattavasti pienempi.

Tarkastelujakson aikana mangaanitulokset ovat olleet välillä 0,00098–2,1 mg/l. Putken JB3 pitoisuudet ovat olleet korkeammat koko tarkastelujakson ajan verrattuna putkiin JB1 ja JB2. Mangaanipitoisuus putkessa JB1 on ollut alle määritysrajan (<0,001 mg/l, <0,002 mg/l, <0,005 mg/l) useana kertana tar-kastelujaksolla, tällöin tulokset on puolitettu. Putken JB3 mangaanipitoisuus on laskenut vuodesta 2010, mutta noussut hieman vuonna 2015 ja laskenut uudestaan vuonna 2016.

Alumiinipitoisuus on huomattavasti muita putkia korkeampi havaintoputkessa JB1. Tulokset ovat ol-leet välillä 33–3900 µg/l vuosina 2009–2016, joten tulosten vaihteluvälit putkessa JB1 ovat olleet suu-ria. Alumiinin taustapitoisuus kaikista Suomen pohjavesiasemista tehdyistä analyyseistä vuosina 1975–1997 on 156 µg/l (n=4138) (Soveri 2001), mikä on yhtäläistä tasoa havaintoputkien JB2 ja JB3 vuosien 2011–2013 tulosten kanssa. Vuoden 2014 putken JB3 lokakuun tuloksessa alumiinin pitoisuus kohosi huomattavasti 1600 µg/l. Vuonna 2016 putkien JB2 ja JB3 tulokset ovat olleet välillä 41,8-48,4 µg/l.

41

Happipitoisuus on huono putkissa JB1 ja JB3. Happipitoisuus putkessa JB2 vaihtelee. Tulokset vaihte-levat välillä 0-9,8 mg/l. Putken JB1 happipitoisuus on noussut hieman vuonna 2016.

Kobolttipitoisuus on alle määritysrajan (<0,2 µg/l, <2 µg/l) useimmilla määrityskerroilla tarkastelujak-solla putkessa JB1. EQS-arvo pohjaveden koboltille on 2 µg/l, mikä on ylittynyt putkissa JB2 ja JB3 vuo-desta 2010 lähtien. Tulokset vaihtelevat tarkastelujaksolla välillä <0,2-37 µg/l.

Sameusarvot ovat olleet välillä 0,21–65 FNU/NTU.

CODCr-pitoisuus on alle määritysrajan (<20 mg/l, <25 mg/l, <30 mg/l) suurimmalla osalla määritysker-roista kaikissa putkissa. Tulokset vaihtelevat välillä <20–59 mg/l.

Öljyhiilivetyjakeet (C10-C40) ovat olleet pääosin alle määritysrajan (<50 µg/l, <100 µg/l) tarkastelujak-son kaikissa putkissa. Valtioneuvoston asettama pohjaveden ympäristönlaatunormi öljyjakeille (C10-C40) on 50 µg/l ja tämä ylitetään keväällä 2011 putkessa JB1 (60 µg/l). Öljyhiilivetymääritys sisälsi hii-livetyjakeet C10-C40 jaoteltuna keskitisleisiin (C10-C21) ja raskaisiin öljyjakeisiin (C21-C40).

Ja-Ko Betonin piha-alueen pintavedet ovat ilmeisesti vaikuttaneet havaintoputken JB1 vedenlaatuun. Kyseisen havaintoputken tuloksia ei ole onnistuttu saamaan syksyllä 2013 ja keväällä 2014 johtuen putken rikkoutumisesta. Kyseinen putki on uusittu vuoden 2014 kesän aikana. Pitoisuudet pysyivät edellisvuosien tavoin kohonneina uudessa putkessa.

Kuva 15. Ja-Ko Betoni Oy:n havaintoputkien JB1, JB2, JB3 pH-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, sinkki-, ammoniumtyppi-, kokonais-typpi-, sulfaatti-, kiintoaine-, alkaliniteetti-, kalsium-, kromi-, rauta-, mangaani-, alumiini-, happi- ja kobolttipitoisuus sekä sameus vuosina 2009–2016. Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa.

42


43


9.11 Kokkolan Golf (Golf3 ja Golf7)

Kokkolan Golfin kahdesta pohjavesilammikosta määritettiin näytteenoton yhteydessä lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa pH, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, sinkki, ammoniumtyppi, ko-konaisfosfori ja nitraatti- ja nitriittitypen summa. Tässä raportissa esitetään Kokkolan Golfin havainto-pisteiden Golf3 ja Golf7 tärkeimpien parametrien kuvaajat (ks. kuva 16) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin. Havaintopisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 1.

Molempien lammikoiden vesi on erittäin hapanta. pH-arvot kummassakin pisteessä ovat tasaiset ja tulokset ovat olleet välillä 4,8–5,6 vuosina 2009–2016.

Sähkönjohtavuudet ovat olleet melko tasaisia molemmissa lammikoissa. Tulokset vaihtelevat välillä 13,0–18,3 mS/m.

44

Pisteiden Golf3 ja Golf7 kloridipitoisuudet ovat tasaisia ja tulokset ovat olleet välillä 5,5–8,4 mg/l. Val-tioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden kloridille on 25 mg/l ja kyseinen arvo alite-taan selvästi vuosina 2009–2016.

Sinkkipitoisuutta on alettu tutkimaan pisteistä Golf3 ja Golf7 vasta vuonna 2011 yhteistarkkailun myötä. Tulokset ovat tarkastelujaksolla välillä 24,1–68 µg/l. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaa-tunormi pohjaveden sinkille on 60 µg/l. Kyseinen arvo ylittyi kertaalleen heinäkuussa 2012 pisteessä Golf3.

Kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet välillä 0,004–0,026 mg/l. Vuosien sekä lammikoiden välistä vaih-telua on kokonaisfosforin osalta enemmän kuin muissa parametreissa.

Ammoniumtyppipitoisuudet ovat pieniä välillä <0,004-0,049 mg/l. Tulokset ovat olleet usein alle mää-ritysrajan (<0,004 mg/l, <0,005 mg/l, <0,007 mg/l). Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden ammoniumtypelle on 0,2 mg/l ja kyseinen arvo alitetaan selvästi.

Pisteen Golf7 sameus vaihtelee tarkastelujaksolla, mutta pisteen Golf3 sameus on pysynyt hyvin tasai-sena. Tulokset olivat välillä 0,54–6,5 FTU/NTU vuosina 2009 – 2016.

Nitraatti- ja nitriittityppi on ollut alle määritysrajan (<0,004 mg/l, <0,003 mg/l, <0,005 mg/l) kummas-sakin pisteessä tarkastelujakson aikana lukuun ottamatta pistettä Golf3 heinäkuussa 2010 (0,0083 mg/l) ja pistettä Golf7 heinäkuussa 2012 (0,033 mg/l).

Kuva 16. Kokkolan Golfin pohjavesilammikoiden Golf3 ja Golf7 pH, sähkönjohtavuus, kloridi-, sinkki-, kokonaisfosfori- ja am-moniumtyppipitoisuus sekä sameus heinäkuussa 2009–2016. Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu ku-vaajissa.

45

Kuva 16. Kokkolan Golfin pohjavesilammikoiden Golf3 ja Golf7 pH, sähkönjohtavuus, kloridi-, sinkki-, kokonaisfosfori- ja am-moniumtyppipitoisuus sekä sameus heinäkuussa 2009–2016. Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu ku-vaajissa.

9.12 Lassila & Tikanoja Oyj (LT1)

Lassila & Tikanoja Oyj:n pohjavesinäytteestä määritettiin näytteenoton yhteydessä pinnankorkeus, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa pH, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammonium-typpi, sinkki ja kokonaisöljyhiilivedyt (C10-C40). Tässä raportissa esitetään havaintoputken LT1 para-metrien kuvaajat (ks. kuva 17) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin. Havain-toputken sijainti on esitetty liitteessä 1. Kyseinen havaintoputki on asennettu syksyllä 2010. Lassila & Tikanoja Oyj on siirtänyt toimintonsa pois pohjavesialueelta vuoden 2016 aikana. Kokkolan kaupungin Rakennus- ja ympäristölautakunta on rauettanut laitoksen ympäristölupapäätöksen (1.3.2017, §41) ja näin ollen laitoksen velvoite osallistua pohjaveden yhteistarkkailuun raukeaa vuodesta 2017 lähtien.

Havaintoputken pH-arvo on pysynyt hyvin tasaisena tarkastelujaksolla. Tulokset ovat olleet välillä 5,5–6,4.

Sähkönjohtavuus vaihtelee tarkastelujaksolla. Tulokset vaihtelevat välillä 12–40 mS/m. Toukokuun 2015 tulos (12 mS/m) poikkeaa muista arvoista.

Kloridipitoisuudet ovat olleet välillä 0,5–15,0 mg/l. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden kloridille on 25 mg/l ja kyseinen arvo alitetaan tarkastelujaksolla. Toukokuun 2015 kloridi-pitoisuus poikkeaa muista tuloksista tarkkailujaksolla kuten sähkönjohtavuus arvo.

Sinkkipitoisuutta on alettu tutkimaan vuonna 2011 yhteistarkkailun myötä. Tulokset ovat tarkastelu-jaksolla olleet välillä 6,2–80 µg/l. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden sinkille on 60 µg/l ja arvo ylittyy kevään näytteessä vuosina 2011, 2013 sekä 2015.

46

Ammoniumtyppipitoisuutta on alettu tutkimaan vuonna 2011 yhteistarkkailun myötä. Tulokset ovat tarkastelujaksolla olleet välillä 0,042–0,40 mg/l. Kevään 2015 tulos (0,042 mg/l) poikkeaa tarkastelu-jakson tuloksista. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden ammoniumtypelle on 0,2 mg/l ja kyseinen arvo ylittyy kaikilla muilla määrityskerroilla paitsi keväällä 2015.

Sameus vaihtelee tarkastelujaksolla. Tulokset ovat olleet välillä 31–600 NTU/FTU. Putken vesi on toisi-naan hieman silttistä ja kellertävää.

Öljyhiilivetyjakeet (C10-C40) ovat tarkastelujaksolla olleet välillä <50–140 µg/l. Keväällä 2011, syksyllä 2013, 2014 ja 2015 sekä vuonna 2016 tulokset ovat olleet alle määritysrajan (<50 µg/l). Muilla määri-tyskerroilla tulokset ylittävät Valtioneuvoston asettaman pohjaveden ympäristönlaatunormin (50 µg/l) öljyjakeiden (C10-C40) osalta. Öljyhiilivetymääritys sisälsi hiilivetyjakeet C10-C40 jaoteltuna keskitislei-siin (C10-C21) ja raskaisiin öljyjakeisiin (C21-C40).

Kuva 17. Lassila & Tikanoja Oyj:n havaintoputken LT1 pH, sähkönjohtavuus, kloridi-, sinkki- ja ammoniumtyppipitoisuus sekä öljyhiilivedyt (C10-C40) ja sameus vuosina 2009–2016. Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa.

47

Kuva 17. Lassila & Tikanoja Oyj:n havaintoputken LT1 pH, sähkönjohtavuus, kloridi-, sinkki- ja ammoniumtyppipitoisuus sekä öljyhiilivedyt (C10-C40) ja sameus vuosina 2009–2016. Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa.

9.13 Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus/ L-vastuualue (Tie2028)

Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen/L-vastuualueen pohjavesinäytteestä määritettiin näytteenoton yh-teydessä pinnankorkeus, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa pH, sähkönjohtavuus, klo-ridi, sameus, ammoniumtyppi ja sinkki. Tässä raportissa esitetään havaintoputken Tie2028 paramet-rien kuvaajat (ks. kuva 18) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin. Havaintoput-ken sijainti on esitetty liitteessä 1.

Havaintoputken pH-arvo on pysynyt hyvin tasaisena tarkastelujaksolla. Tulokset ovat olleet välillä 6,0–6,29.

Sähkönjohtavuus on vaihdellut tarkastelujaksolla välillä 11,7–26,0 mS/m. Sähkönjohtavuus on kohon-nut keväästä 2013 lähtien, mutta laskenut vuonna 2016.

Kloridipitoisuus putkessa vaihtelee välillä 3,4–8,0 mg/l. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaa-tunormi pohjaveden kloridille on 25 mg/l ja kyseinen arvo alitetaan tarkastelujaksolla.

Sinkkipitoisuutta on alettu tutkimaan vuonna 2011 yhteistarkkailun myötä. Tulokset ovat olleet välillä 0,64–22 µg/l. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden sinkille on 60 µg/l ja arvo alitetaan selvästi tarkastelujaksolla.

Ammoniumtyppipitoisuutta on alettu tutkimaan vuonna 2011 yhteistarkkailun myötä. Tulokset ovat olleet välillä 0,079–0,14 mg/l. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden ammo-niumtypelle on 0,2 mg/l ja kyseinen arvo alitetaan tarkastelujaksolla.

Sameus vaihtelee tarkastelujaksolla. Tulokset ovat olleet välillä 3,4–65 NTU/FTU.

48

Kuva 18. Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen/L-vastuualueen havaintoputken Tie2028 pH, sähkönjohtavuus, kloridi-, sinkki- ja ammoniumtyppipitoisuus sekä sameus vuosina 2009–2016. Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaa-jissa.

9.14 Liikennevirasto (Rata1)

Liikenneviraston (Rata) pohjavesinäytteestä määritettiin näytteenoton yhteydessä pinnankorkeus, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa pH, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammonium-typpi ja sinkki. Tässä raportissa esitetään havaintoputken Rata1 parametrien kuvaajat (ks. kuva 19) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin. Havaintoputken sijainti on esitetty liit-teessä 1.

Havaintoputken pH-arvo on ollut melko tasainen tarkastelujakson aikana. Tulokset ovat olleet välillä 5,9–6,75.

Sähkönjohtavuus on noussut syksystä 2010. Tulokset ovat vaihdelleet välillä 18,4–48,0 mS/m.

49

Kloridipitoisuus nousee keväästä 2011 lähtien. Tulokset ovat olleet tarkastelujaksolla välillä 19–78 mg/l. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden kloridille on 25 mg/l ja kyseinen arvo on ylittynyt syksystä 2011 alkaen.

Sinkkipitoisuutta on alettu tutkimaan vuonna 2011 yhteistarkkailun myötä. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden sinkille on 60 µg/l ja arvo alitetaan tarkastelujaksolla selvästi. Tu-lokset vaihtelevat välillä <0,5–19 µg/l.

Ammoniumtyppipitoisuutta on alettu tutkimaan vuonna 2011 yhteistarkkailun myötä. Kevään 2013 tulos (0,13 mg/l) erottuu tarkastelujaksolla. Tulokset vaihtelevat välillä 0,13–0,5 mg/l. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden ammoniumtypelle on 0,2 mg/l ja kyseinen arvo ylitetään lähes kaikkina määrityskertoina.

Sameus vaihtelee tarkastelujaksolla. Tulokset ovat olleet välillä 10–100 NTU/FTU.

Kuva 19. Liikenneviraston (Rata1) havaintoputken pH-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, sinkki- ja ammoniumtyppipitoisuus sekä sameus vuosina 2009–2016. Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa.

50

9.15 Kokkopesu Oy, Kokkotyö-säätiö (Kokkopesu)

Kokkopesu Oy:n ja Kokkotyö-säätiön pesulan pohjavesinäytteestä määritettiin näytteenoton yhtey-dessä pinnankorkeus, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa analysoitiin ympäristöluvan mukaisesti pH, sähkönjohtavuus, kloridi, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, sinkki, ko-boltti, öljyhiilivedyt C10-C40, kolimuotoiset bakteerit ja Escherichia coli. Kahden ensimmäisen vuoden aikana (2015–2016) pohjavedestä selvitettiin myös trikloorieteenipitoisuus. Tässä raportissa esitetään havaintoputken Kokkopesu parametrien kuvaajat (ks. kuva 20) ja verrataan niitä olemassa oleviin ym-päristönlaatunormeihin. Havaintoputken sijainti on esitetty liitteessä 1.

Havaintoputken pH-arvot ovat olleet välillä 7,3–7,4 mikä on hieman korkeampi kuin yhteistarkkailun havaintoputkissa keskimäärin.

Sähkönjohtavuus on tarkastelujaksolla välillä 77–87 mS/m ja näin ollen tulokset ovat melko korkeat.

Kloridipitoisuus on sähkönjohtavuuden tavoin korkea. Tulokset ovat välillä 68–130 mg/l. Valtioneuvos-ton asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden kloridille on 25 mg/l ja tämä ylittyy kaikilla näytteen-ottokerroilla.

Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden sinkkipitoisuudelle on 60 µg/l. Kyseinen raja-arvo alittuu tarkastelujaksolla kaikilla näytteenottokerroilla. Tulokset vaihtelevat välillä 0,66-48 µg/l.

Ammoniumtyppipitoisuus vaihtelee välillä 0,92–1,9 mg/l. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaa-tunormi pohjaveden ammoniumtypelle on 0,2 mg/l ja kyseinen arvo ylittyy kaikilla määrityskerroilla.

Kokonaistyppipitoisuus vaihtelee välillä 2,1–2,6 mg/l.

Fosforipitoisuus pesuloiden yhteisessä havaintoputkessa vaihtelee. Tulokset ovat olleet välillä 0,34–1,6 mg/l.

Kobolttipitoisuus on laskenut syksystä 2014 lähtien. Tulokset ovat olleet välillä 0,16–4,6 µg/l. EQS-arvo pohjaveden koboltille on 2 µg/l, mikä ylittyi syksyllä 2014 (4,6 µg/l).

Sameusarvot ovat olleet välillä 94–220 NTU/FTU. Havaintoputken vesi on hyvin sameaa ja putki todet-tiin näytteenoton yhteydessä antoisuudeltaan huonoksi.

Öljyhiilivetyjakeet (C10-C40) olivat syksyllä 2014 selkeästi koholla (4000 µg/l). Tulos koostui pääosin raskaista öljyjakeista (C21-C40) 3100 µg/l. Keskitisleiden (C10–C21) osuus vuoden 2014 analyysitulok-sesta oli 920 µg/l. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden öljyhiilivetyjakeille (C10-C40) on 50 µg/l. Vuonna 2015-2016 tulokset olivat alle määritysrajan (<50 µg/l).

Trikloorieteenipitoisuuksia ei ole ollut todettavissa tai pitoisuus on ollut alle määritysrajan (<1 µg/l) tarkastelujaksolla.

Kolimuotoiset bakteerit olivat koholla syksyllä 2014 (1400 mpn/100 ml), mutta olivat laskeneet vuonna 2015 (0-2 mpn/100 ml). Vuonna 2016 lämpökestoiset koliformiset bakteerit olivat kummallakin näyt-teenottokerralla 0 pmy/100 ml. E.coli on ollut tarkastelujaksolla kaikilla määrityskerroilla 0 pmy/100 ml.

Pesuloiden havaintoputki on antoisuudeltaan heikko ja vesi putkessa on hyvin sameaa.

51

Kuva 20. Kokkotyö-säätiön pesulan sekä Kokkopesu Oy:n havaintoputken pH-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, sinkki-, typpi-, am-moniumtyppi-, fosfori-, koboltti ja öljyhiilivetypitoisuus (C10-C40) sekä sameus vuosina 2009–2016. Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa.

52

Kuva 20. Kokkotyö-säätiön pesulan sekä Kokkopesu Oy:n havaintoputken pH-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, sinkki-, typpi-, am-moniumtyppi-, fosfori-, koboltti ja öljyhiilivetypitoisuus (C10-C40) sekä sameus vuosina 2009–2016. Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa.

9.16 Kokkolan Ratsastajat – Gamlakarleby Ryttare ry (GTK33)

Kokkolan Ratsastajien pohjavesinäytteestä määritettiin näytteenoton yhteydessä pinnankorkeus, läm-pötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa analysoitiin ympäristöluvan mukaisesti pH, sähkönjoh-tavuus, kloridi, sameus ammoniumtyppi, sinkki, fekaaliset streptokokit ja E.coli. Tässä raportissa esite-tään havaintoputken GTK33 parametrien kuvaajat (ks. kuva 21) ja verrataan niitä olemassa oleviin ym-päristönlaatunormeihin. Havaintoputken sijainti on esitetty liitteessä 1. Kokkolan Ratsastajat liittyivät osaksi pohjaveden yhteistarkkailua syksyllä 2015.

Havaintoputken pH-arvo vaihtelee tarkastelujaksolla välillä 7,9-8,10 mikä on hieman korkeampi kuin yhteistarkkailun havaintoputkissa keskimäärin.

Sähkönjohtavuus on tarkastelujaksolla korkea vaihdellen välillä 70-80 mS/m.

Kloridipitoisuus on sähkönjohtavuuden tavoin korkea, pitoisuudet vaihtelevat välillä 120-150 mg/l. Val-tioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden kloridille on 25 mg/l ja tämä ylittyy kaikilla näytteenottokerroilla. Kohonneet kloridipitoisuudet ovat luultavimmin luontaista alkuperää (Paali-järvi, sanallinen tiedonanto 21.3.2017).

Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden sinkkipitoisuudelle on 60 µg/l. Kyseinen raja-arvo alittuu kaikilla näytteenottokerroilla. Tulokset olivat alle määritysrajan syksyllä 2015 (< 1 µg/l) ja syksyllä 2016 (<0,5 µg/l).

Sameus vaihteli välillä 0,62-1,2 NTU/FTU. Sameutta ei määritetty syksyllä 2016 näytteenotossa ilmen-neiden väärinkäsitysten johdosta.

Enterokokit ja E.coli olivat kaikilla näytteenottokerroilla 0 pmy/100 ml.

53

Kuva 21. Kokkolan Ratsastajien havaintoputken pH-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, sinkki- ja ammoniumtyppipitoisuus sekä sa-meus vuosina 2015-2016. Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa.

9.17 Muut yhteistarkkailuun osallistuvat

Muita pohjaveden yhteistarkkailuun osallistuvia osapuolia vuonna 2016 olivat LSK Business Park Oy ja Fingrid Oy. Nämä osapuolet toimivat pohjavesialueella ja ovat kiinnostuneita yhteistarkkailusta, mutta heillä ei ole omia havaintoputkia.

10. YHTEENVETO

Kokkolan Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueiden yhteistarkkailu kattaa pohjavesialueiden tark-kailuvelvoitteet ja seurantatarpeet. Hankkeen I vaihe (suunnittelu ja maastotarkastelu) toteutettiin marraskuusta 2008–helmikuuhun 2009. Hankkeen II vaihe eli yhteistarkkailun käynnistäminen aloitet-

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

tou

ko

09

loka 0

9

tou

ko

10

loka 1

0

tou

ko

11

loka 1

1

tou

ko

12

loka

12

touko 1

3

loka

13

touko 1

4

loka

14

touko 1

5

ma

rra

s 1

5

tou

ko

16

loka 1

6

Pvm

pH

GTK33

0

10

20

30

40

50

60

70

80

tou

ko

09

loka 0

9

tou

ko

10

loka 1

0

tou

ko

11

loka 1

1

tou

ko

12

loka

12

touko 1

3

loka

13

touko 1

4

loka

14

touko 1

5

ma

rra

s 1

5

tou

ko

16

loka 1

6

mS/m

Pvm

Sähkönjohtavuus

GTK33

0

25

50

75

100

125

150

tou

ko

09

loka

09

touko 1

0

loka 1

0

touko 1

1

loka

11

tou

ko

12

loka

12

touko 1

3

loka 1

3

touko 1

4

loka

14

tou

ko

15

ma

rra

s 1

5

touko 1

6

loka 1

6

mg/l

Pvm

Kloridi

EQS 25 mg/l

GTK33

0

10

20

30

40

50

60

tou

ko

09

loka 0

9

tou

ko

10

loka 1

0

tou

ko

11

loka 1

1

tou

ko

12

loka

12

touko 1

3

loka

13

touko 1

4

loka

14

touko 1

5

ma

rra

s 1

5

tou

ko

16

loka 1

6

µg/l

Pvm

Sinkki

EQS 60 µg/l

GTK33

0,0

0,1

0,2

0,3

0,4

tou

ko

09

loka 0

9

tou

ko

10

loka 1

0

tou

ko

11

loka 1

1

tou

ko

12

loka

12

touko 1

3

loka

13

touko 1

4

loka

14

touko 1

5

ma

rra

s 1

5

tou

ko

16

loka 1

6

mg/l

Pvm

Ammoniumtyppi

EQS 0,2 mg/l

GTK33

0

0,2

0,4

0,6

0,8

1

1,2

tou

ko

09

loka 0

9

tou

ko

10

loka 1

0

tou

ko

11

loka 1

1

tou

ko

12

loka

12

touko 1

3

loka

13

touko 1

4

loka

14

touko 1

5

ma

rra

s 1

5

tou

ko

16

loka 1

6

FTU

Pvm

Sameus

GTK33

54

tiin keväällä 2009 ja ohjelman kehittäminen jatkui edelleen vuosina 2010–2011. Yhteistarkkailun näyt-teenotosta ja analytiikasta vastaa vuosina 2016-2019 (2020) Ahma ympäristö Oy 7.12.2015 päivätyn tarkkailuohjelman (Sillanpää, Aaltonen) mukaisesti. Yhteistarkkailun raportoinnista vastaa Pohjan-maan vesi ja ympäristö ry.

Vuonna 2016 yhteistarkkailussa oli mukana 26 osapuolta, joista kahdellatoista on vesi- tai ympäristö-lupaan perustuva tarkkailuvelvoite ja kahdeksan on mukana oma-aloitteisesti. Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus, GTK, Kokkolan kaupungin ympäristöpalvelut ja Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry osallistuvat yhteistarkkailutyöryhmän työhön asiantuntijoina. Vuoden 2016 yhteistarkkailu toteutettiin eri osa-puolten lupaehtojen ja tarkkailujen edellyttämien ohjelmien mukaisesti.

Kaikista havaintoputkista määritetään ns. perusanalyysivalikoima. Muilta osin analyysivalikoimat poik-keavat toisistaan johtuen toimintojen ja viranomais/lupavaatimusten erilaisuudesta. Pohjaveden laa-tua on verrattu pohjaveden ympäristönlaatunormeihin (EQS). Tulokset on tarkasteltu toimijakohtai-sesti luvussa 9, joten tässä osiossa tarkastellaan Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueita kokonai-suutena.

Pohjaveden pinnan taso Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueilla vaihtelee harjun ydinosalla välillä – 0,22 – +22 m mpy. Alimmillaan vesipinta on Patamäen vedenottamolla ja ylimmillään pohjavesialu-een eteläosan vedenjakajalla. Pohjaveden pinta on laskenut Patamäen vedenottamon läheisissä put-kissa vuodesta 2000 lähtien.

Maa- ja kallioperän mineraalikoostumus vaikuttaa suuresti pohjaveden kemialliseen peruskoostumuk-seen ja siten pohjaveden laatu vaihtelee alueellisesti merkittävästi. Pohjaveden hapekkuus/hapetto-muus vaikuttaa myös selvästi pohjaveden pitoisuuksiin. Pohjavesi on enimmäkseen vähähappista ja rauta- ja mangaanipitoista. Korkeahkot kloridi- ja sulfaattipitoisuudet johtuvat pääosin Litorina-meri-vaiheen aikana kerrostuneista orgaanisista yhdisteistä ja pelkistävistä olosuhteista.

Pohjaveden laatua vuonna 2016 on havainnollistettu sähkönjohtavuuden, kloridin, pH:n, ammonium-typen ja sinkkipitoisuuksien pitoisuuskarttojen avulla liitteessä 6.1. Pitoisuuskarttojen tausta-aineisto on taulukoituna liitteessä 6.2.

Kloridipitoisuudet vaihtelevat suurimmalla osalla aluetta välillä 1-5 mg/l sekä välillä 5-10 mg/l, mitä voidaan pitää normaalina. Lievästi kohonneita pitoisuuksia havaitaan Ykspihlajan teollisuusalueen län-sipuolella ja vesilaitoksen pohjois- ja eteläpuolella olevissa havaintopisteissä sekä yhdessä pisteessä alueen eteläosassa. Alueen pohjoisosan kohonneet pitoisuudet (yli 25 mg/l) johtuvat ainakin osittain meriveden suotautumisesta. Pitoisuuksissa ei ole havaittavissa suuria muutoksia kevään ja syksyn näy-tekertojen välillä. Alueen kohonneet kloridipitoisuudet ovat luultavimmin luontaista alkuperää.

Kloridin taustapitoisuus kaikista Suomen pohjavesiasemista tehdyistä analyyseistä vuosina 1975–1997 on 2,82 mg/l (n=5636) (Soveri ym. 2001). Kokkolan Patamäen pohjavesialueen rajojen sisäpuolisten havaintoputkien kloridipitoisuuden keskiarvo vuonna 2016 oli 10,6 mg/l ja näin ollen pitoisuus on hie-man korkeampi taustapitoisuuteen verrattuna, mutta alittaa selvästi EQS-arvon (25 mg/l).

Kohonneet sähkönjohtavuusarvot (yli 150 mS/m) alueen pohjoisosissa johtuvat samoista syistä kuin kloridipitoisuudet ja yleisesti sähkönjohtavuusarvot noudattelevat kloridipitoisuuksia.

Sinkkipitoisuus oli alueen keski- ja eteläosassa keväällä sekä syksyllä 2016 pääosin välillä <0,5-25 µg/l, mikä on normaalia. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden sinkille on 60 µg/l. Lievästi kohonneita pitoisuuksia sekä valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormin (EQS) ylittäviä pitoisuuksia ilmenee alueen pohjoisosassa sekä kevään että syksyn näytekierroksen yhteydessä. Val-taosa ympäristölaatunormin ylittävistä tuloksista sijoittuu pohjoiseen suurteollisuusalueen lähettyville sekä pohjavesialueen rajan lähettyville.

Suurimmat sinkkipitoisuudet havaittiin edellisvuosien tavoin putkessa KoVo2, mutta kyseisen havain-topisteen sinkkipitoisuus on laskenut syksyn 2013 tasosta (13 000 µg/l) ollen vuoden 2016 tuloksissa

55

välillä 2 180–3 040 µg/l. Sinkkipitoisuudet vaihtelevat pohjavesialueella merkittävästi pienilläkin etäi-syyksillä. Havaintoputken veden pH:n ollessa matala, eli veden ollessa hapanta, olivat sinkkipitoisuudet korkeita. GTK:n vuosina 2007–2009 tekemän Patamäen pohjavesialueen geologisen rakenneselvityk-sen (Paalijärvi ym. 2009) perusteella havaintoputki KoVo2 sijaitsee murrosvyöhykkeellä, jossa mm. kal-lionpinta on pohjavedenpinnan yläpuolella ja alueella on useita avokallioita.

Pohjavesialueiden ammoniumtyppipitoisuudet olivat pääosin alle EQS-arvon (0,2 mg/l) vuonna 2016. Alueen pohjoisosan selvästi kohonneet ammoniumtyppipitoisuudet (>5 mg/l) johtuvat mitä ilmeisim-min vanhan jätevedenpuhdistamon maa-altaista tapahtuneesta suotautumisesta. Lievästi EQS-arvon ylittäviä pitoisuuksia on havaittavissa mm. Tullinmäen alueella, suurteollisuusalueella ja vesilaitoksen pohjois- (Vesi111), etelä (Vesi0102)- ja länsipuolella.

Patamäen vesilaitoksen pohjoispuolella sijaitsevalla Santahaan urheilukentällä lannoitetaan kolmea nurmipeitteistä kenttää 2-3 kertaa kesässä. Patamäen vesilaitoksen tuntumassa on lisäksi kaksi nurmi-pintaista kenttää, joilla ei käytetä lannoitteita tai torjunta-aineita eikä niitä kastella. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaluonnoksen riskinarvioinnissa on todettu, että lyhyen etäisyyden vuoksi lannoittei-den käyttö muodostaa merkittävän riskin vedenottamon veden laadulle. Toimenpidesuositusten mu-kaan Santahaan urheilukentän lannoitemäärät tulee tarkastaa ja mahdollisuuksien mukaan vähentää niiden käyttöä (Lindsberg 2015). Vuonna 2016 lannoitemäärä olivat pysyneet samoina aiempaan ver-rattuna (puhelinkeskustelu 5.5.2017 Sillanpää/Ruotanen).

Ammoniumtypen taustapitoisuus kaikista Suomen pohjavesiasemista tehdyistä analyyseistä vuosina 1975–1997 on 0,04 mg/l (n=5423) (Soveri ym. 2001). Kokkolan Patamäen pohjavesialueen rajojen si-säpuolisten havaintoputkien ammoniumtyppipitoisuuden keskiarvo vuonna 2016 oli 0,16 mg/l ja näin ollen tulos on hieman korkeampi taustapitoisuuteen verrattuna, mutta alittaa asetetun EQS-arvon.

Vuonna 2016 yhteistarkkailun pH-arvot olivat välillä 4,46–11,2. Vaihteluvälin korkea pH johtuu Ja-Ko Betonin havaintoputken (JB1) tuloksesta (9,74-11,24), jossa on todettu pihavesien vaikuttavan putken pohjaveden laatuun. Lisäksi Kokkolan Ratsastajien havaintoputken pH on hieman korkeampi (7,9-8,10) kuin yhteistarkkailun havaintoputkissa keskimäärin. Mikäli kyseiset tulokset jätetään tarkastelusta, ovat pH:n arvot pohjavesialueella olleet välillä 4,46–7,35. Alhaisemmat pH-arvot ilmenevät pohjavesi-alueen pohjoisosissa.

Pohjaveden laatu Patamäen vesilaitoksen läheisyydessä sijaitsevissa havaintoputkissa Vesi111 ja Vesi112 täytti vuonna 2016 pääosin EQS:n pohjavedelle asettamat ympäristönlaatunormit. Havainto-putken Vesi111 ammoniumtyppipitoisuus ylitti asetetun EQS-arvon sekä keväällä että syksyllä (tulok-set kummallakin kerralla 0,22 mg/l). Havaintoputken Vesi112 sinkkipitoisuus on ollut lievässä nousussa vuosina 2012–2014, mutta laskeneet vuosina 2015-2016 alittaen pohjavedelle asetetun ympäristön-laatunormin (EQS 60 µg/l).

11. JATKOTOIMENPITEET

• Lassila & Tikanoja Oyj on siirtänyt toimintonsa pois pohjavesialueelta. Kokkolan Rakennus- ja ym-päristölautakunta on rauettanut laitoksen ympäristölupapäätöksen ja näin ollen laitoksen velvoite osallistua pohjaveden yhteistarkkailuun raukeaa vuodesta 2017 lähtien. Kyseinen havaintoputki pidetään mukana yhteistarkkailussa vuonna 2017 ympäristöpalveluiden kustannuksella.

• Kokkolan seurakuntayhtymän tarkkailukaivosta määritetään keväällä 2017 analyysivalikoiman D lisäksi elohopeapitoisuus ja rasvahapot. Rasvahapoista määritetään formiaatti, asetaatti, propio-naatti, butyraatti, oksalaatti, malonaatti, sukkinaatti, maleaatti ja ftalaatti.

• Putkista Vesi111, Vesi112, Vesi805, Vesi1106 ja Vesi9503 tehdään syksyllä 2017 laajennettu ana-lyysivalikoima tarkkailuohjelman (7.12.2015) kohdan 8 mukaisesti.

• Tullimäen lopetetulta kaatopaikalta tehdään seuraavat lisänäytteenotot osana pohjaveden yhteis-tarkkailua:

56

o Mitataan pohjaveden pinnan korkeus 4 krt/a putkista P1, P2, Tulli1, Tulli2, Tulli3 vuosina 2017-2018.

o Suotoveden määrän mittaus 4 krt/a vuosina 2017-2018. o Suotoveden lisäanalyysit (Al, Sb, Hg, Co, Ni, Zn, Sn, V, CN, fenoli, aromaattiset yhdisteet,

PAH-yhdisteet, klooratut alifaattiset yhdisteet, kloorifenolit, klooribentseenit, PCB, PCDD/F, pestisidit, MTBE-TAME, ftalaatit, C5-C40 öljyhiilivedyt, BOD7-ATU, nitraatti- ja nit-riittitypen summa, ammoniumtyppi, fosfaattifosfori, rasvapitoisuus (petroolieetteriuute) sekä koliformiset bakteerit) keväällä 2017.

VIITTEET

Antikainen, M., Hentilä, H., Rautio, L-M., Gustafsson, J. 2009: Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueen vesien-hoidon toimenpideohjelma pohjavesille. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 6/2008. 91 s + liit-teet.

Aspholm, J. 2006. Ympäristönäytteenottajien henkilösertifiointiin tähtäävä koulutus – peruskurssi. Pietarsaari 14.6.2006. Luentomateriaali.

Ilmatieteenlaitos 2017. Ilmastokatsaukset: Tammikuu 2016 – Joulukuu 2016.

Karttatulosteet © Kokkolan kaupunki / Taija Lahtinen 2017.

Kokkolan kaupungin Rakennus- ja ympäristölautakunta. 2017. Ympäristölupapäätöksen rauettaminen / Lassila & Tikanoja Oyj, jätteen käsittely ja välivarastointi (Ahertajantie 14). Rakennus- ja ympäristölautakunta (1176/60/380/2009) 1.3.2017, § 41.

Lindsberg, E. 2015: Kokkolan Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Luonnos. Geo-logian tutkimuskeskus. Länsi-Suomen yksikkö. 99 s + liitteet.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 2017: Täydennyspyyntö suunnitelmaan pohjavesiputkien asentamisesta Tullimäen lopetetulle kaatopaikalle ja ilmoitukseen tarkkailun jatkosta osana pohjavesitarkkailun yhteistarkkailua. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 7.2.2017 EPOELY/2422/2016.

Länsi-Suomen vesioikeuden päätös 25.2.1972 (S-71/670): Patamäen pohjavedenottamon vedenottolupa.

Länsi-Suomen vesioikeuden päätös 22.9.1980 (65/1980C): Saarikankaan vedenottamon vedenottolupa.

Paalijärvi, M., Lehtimäki, J., Valjus, T. 2009: Patamäen pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys 2007-2009. Geologian tutkimuskeskus.

Sillanpää, T., Aaltonen, E-K. 2015: Kokkolan Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueiden yhteistarkkailuohjelma 2016-2020.

Sillanpää, T. 2017: Muistio 20.3.2017. Tullimäen lopetetun kaatopaikan tarkkailu.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden kemiallisista laatuvaatimuksista ja -suosituksista 1352/2015.

Soveri, J., Mäkinen, R., Peltonen, K. 2001: Pohjaveden korkeuden ja laadun vaihteluista Suomessa 1975-1999. Suomen ympäristökeskus. 314 s. + liitteet.

Rintala, J., Suokko, T. 2008: Pohjavesinäytteenotto. Nykytila ja kehitystarpeet. Suomen ympäristökeskus 2008. Suomen ympäristökeskuksen julkaisuja 48/2008.

Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä annetun asetuksen muuttamisesta 341/2009.

LIITTEET

1 Yhteistarkkailuputket 2016 - kartta

2 Yhteistarkkailuohjelma 2016-2019 (2020)- taulukko

3 Havaintopistetiedot – taulukko

4 Analyysimenetelmät

5 Yhteenveto vuoden 2016 tuloksista

57

6 Pohjaveden pinnan taso, pH, sähkönjohtavuus, kloridi-, sinkki- ja ammoniumtyppipitoi-suus Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueilla keväällä ja syksyllä 2016 – pitoisuus-kartat sekä taulukot

7 Neste Oyj:n havaintoputken Neste7 tulokset vuosina 2014-2016

LT1

KIP1GTK3

GTK2

GTK1

KoVo2KoVo1

WOK19WOK18

WOK13

Rata1

GTK21

GTK11

Tulli3Tulli2

Tulli1

Neste6Neste5Neste4Neste3

Neste2

Neste 7

Vesi573

Vesi805

Vesi112

Vesi111Vesi110

Vesi1108

Vesi0306Vesi0304

VesiJV09

Vesi1106

Vesi0102

Vesi0309

Kokkopesu

Srk,kaivo

Vesi0305A

Vesi 1102

VesiSRP09

Tulli,kaivo

±0 10,5 Kilometriä

Patamäen ja Harrinniemenhavaintoputket

SeliteHavaintoputketPohjavesialue

Varsinainen muodostumisalueKarttatuloste © Kokkolan kaupunki / Taija Lahtinen 2015 Pohjakartta © Kokkolan kaupunki / Paikkatietopalvelut Pohjavesialuerajat © Suomen ympäristökeskus

LIITE 1.1

JB3

JB2JB1

GTK9

Golf7

Golf3GTK33

GTK27

GTK11

Tie2028

Vesi9503

Vesi2010

Srk,kaivo





LIITE 1.2

GTK10

GTK19

GTK18

GTK16

Vesi9503





LIITE 1.3

Kokkolan Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueiden yhteistarkkailu 2016 - 2019 (optio 2020)

Yhteenveto analyysivalikoimista toimijoittain ja havaintopisteittäin

PERUSANAL VALIKOIMA ANAL VALIKOIMA A ANAL VALIKOIMA A1 ANAL VALIKOIMA A2 ANAL VALIKOIMA B1

Kaikki putket Kokkolan Vesi Kokkolan VesiKlan jätevedenpuhd., Oy Pohjanmaan

Biokaasu, Klan kaupungin TekPa

Boliden Kokkola Oy, Freeport Cobalt Oy,

Kokkolan Energia Oy

Lisäksi seuraavista putkista tehdään vain

perusvalikoima:

GTK1 Vesi0309 Vesi9503 Vesi0304 WOK13

GTK9 Vesi0102 Vesi111 Vesi0305A WOK18

GTK11 Vesi805 Vesi112 Vesi0306 WOK19

GTK16 Vesi1102 Vesi1106 VesiJV09

GTK18 Vesi573 GTK10

GTK19 Vesi110

GTK21 GTK2

VesiSRP09 GTK3

Vesi2010 GTK27

Rata1

Tie2028

Näytteenotto 2 krt/a (huhti-touko ja

syys-lokakuu).

Perusvalikoima:

Näytteenoton yhteydessä kentällä:

pinnankork., lämpötila, haju ja ulkonäkö,

laboratoriossa: pH, sähkönjohtavuus,

kloridi, sameus, ammoniutyppi, sinkki.

Näytteenotto 2 krt/a (huhti-touko

ja syys-lokakuu).

Perusvalikoiman lisäksi

analyysivalikoima A:

NO23-N, PO4-P, kovuus, Mn, Fe,

SO4.


syys-lokakuu). Perusvalikoiman

lisäksi analyysivalikoima A1:

NO23-N, PO4-P, kovuus, Mn, Fe, SO4,

happi.



lisäksi analyysivalikoima A2:

NO23-N, PO4-P, kovuus, Mn, Fe,

SO4, kok-P, kok-N, fek.kolim.bakteerit,

fek.streptokokit.

Näytteenotto 3 krt/a (huhti-touko,

heinä-elo ja syys-lokakuu).


analyysivalikoima B1:

Fe, Hg, Co, Cd, As, Pb, Cu, Ni, S-kok,

Sr.

ANAL VALIKOIMA B2 ANAL VALIKOIMA B3 ANAL VALIKOIMA C ANAL VALIKOIMA D ANAL VALIKOIMA E

Neste Oyj Kokkolan Voima OyKlan Vesi, Kip Infra Oy (Kip eteläisen

alueen yritykset)Kokkolan seurakuntayhtymä Ja-Ko Betoni Oy

Neste1 KoVo1 KIP1 Srk,kaivo JB1

Neste2 KoVo2 Vesi1108 JB2

Neste3 JB3

Neste4

Neste5

Neste6

Neste7

Neste 1-7 näyte 2 krt/a (huhti-touko ja

syys-lokakuu). Perusvalikoiman lisäksi

analyysivalikoima B2:

Bensiinijakeet C5-C10, bentseeni,

tolueeni, etyylibentseeni, ksyleenit,

MTBE, TAME, ETBE, TAEE,

öljyhiilivetyjakeet C10-C40, keskitisleet

C10-C21, raskaat jakeet C21-C40.


ja syys-lokakuu). Perusvalikoiman

lisäksi analyysivalikoima B3:

Cr, As, V, SO4.


syys-lokakuu).


analyysivalikoima C kerran

vuodessa keväällä: kok-N, NO23-N,

kok-P, PO4-P, Mn, Fe, TOC, Hg, F,

SO4, kovuus.

Näytteenotto 6 krt/a (tammi, maalis,

touko, heinä, syys ja marraskuu).


analyysivalikoima D:

alk, Mn, Fe, SO4, E-coli, CODMn, väri,

NO23-N, kokonaiskovuus.


syy-lokakuu). Perusvalikoiman lisäksi

analyysivalikoima E:

CODCr, kiintoaine, happi, kok-N,

kovuus, Mn, Fe, SO4, alkaliniteetti, Ca,

Al, Co, Cr, öljyhiilivetyjakeet C10-C40,

keskitisleet C10-C21, raskaat jakeet

C21-C40.

Joka näytteenottokerta mitataan

mittapatokaivon veden pinnankorkeus.

Viiden (5) vuoden välein analysoidaan

elohopeapitoisuus ja rasvahapot

(2017).

ANAL VALIKOIMA F ANAL VALIKOMA G ANAL VALIKOIMA H ANAL VALIKOIMA I ANAL VALIKOIMA J

Kokkolan Golf Tullimäen vanha kaatopaikka Kokkopesu Oy, Kokkotyö-säätiö Lassila & Tikanoja Oyj Kokkolan Ratsastajat

Golf3 Tulli,kaivo KokkoPesu LT1 GTK33

Golf7 Tulli1

Tulli2

Tulli3

Näytteenotto 1 krt/a (heinä-elokuu).


analyysivalikoima F:

kok-P, NO23-N.


ja syys-lokakuu). Perusvalikoiman

lisäksi analyysivalikoima G:

CODCr, kiintoaine, kok-P, kok-N,

Cd, As, Pb, Cr, Cu,

öljyhiilivetyjakeet C10-C40,

keskitisleet C10-C21, raskaat jakeet

C21-C40.



analyysivalikoima H:

kok-P, kok-N, Co, öljyhiilivetyjakeet C10-

C40, keskitisleet C10-C21, raskaat

jakeet C21-C40, kolim.bakt., E-coli.



lisäksi analyysivalikoima I:

öljyhiilivetyjakeet C10-C40, keskitisleet

C10-C21, raskaat jakeet C21-C40.



analyysivalikoima J:

fek.streptokokit, E.coli.

Pohjaveden pinnankorkeus putkista

P1 ja P2 2 krt/a (huhti-touko ja

syys-lokakuu), sijaitsevat

kaatopaikan päällä.

Lisäksi vuonna 2016 2 krt/a (huhti-

touko ja syys-lokakuu):

trikloorieteenipitoisuus.

LIITE 2

Kokkolan pohjavesialueiden yhteistarkkailu / havaintopisteet

Tunnus OmistajaETRS-TM35FIN-

tasokoordinaatti X

ETRS-TM35FIN-

tasokoordinaatti Y

Putken

osapuoletLupap./Oma-aloitteinen tark.

Havaintoputken

kokonaispituus, siiviläputken

pituus, putkiaines / halkaisija

Putken tuottoTarvittava

pumppu/näytteenotin

Putken

yläpään

korkeus (m,

N60)

krt

/a

Huom!

GTK1 Klan Vesi 307390 7087407

LSVO 25.2.1972 (S-71/670), LSVO

25.2.1972, LSVO 13.12.1990

(81/1990/3), VYO 4.12.1991, LSU

22.9.2000 (Dnro 0800Y0461-17)

Putken kokonaispituus 15,1 m.

Siiviläputken pituus 12,0 m.

HDPE 60/52.

Hyvä Pohjavesipumppu 4,33 2

GTK9 Klan Vesi 308563 7078952 ks. putki GTK1



HDPE 60/52. Hyvä Pohjavesipumppu 20,68 2




HDPE 60/52.





HDPE 60/52.





HDPE 60/52.





HDPE 60/52.





HDPE 60/52.

Hyvä, näyte

hieman samea.Pohjavesipumppu 3,6 2

VesiSRP09 Klan Vesi 307971 7087983 ks. putki GTK1


Siiviläputken pituus 2,0 m. PEH

50.

Huono

Putki tulee tyhjentää ja

näytteet ottaa

kertanäytteenottimella.

2,689 2

Vesi2010 Klan Vesi 308425 7080694 ks. putki GTK1



50.Hyvä Pohjavesipumppu 14,27 2

Rata1Liikenneviraston

rautatieosasto306043 7085602 Oma-aloitteinen tarkkailu



63.

Hyvä, näyte

kirkastuu

hitaasti.Pohjavesipumppu 5,59 2

Tie2028Ely- keskus, L-

vastuualue308259 7081251 Oma-aloitteinen tarkkailu Hyvä Pohjavesipumppu 9,25 2

Vesi0309 Klan Vesi 307387 7086499 ks. putki GTK1 Huono


näytteet ottaa

kertanäytteenottimella.4,97 2

Sisäputken halkaisija 40

mm.

Vesi0102 Klan Vesi 308160 7084603 ks. putki GTK1 Hyvä Pohjavesipumppu 7,08 2

Vesi805 Klan Vesi 307813 7084260 ks. putki GTK1



PVC 50. Hyvä Pohjavesipumppu 6,864 2

Vesi 1102 Klan Vesi 306497 7085853 ks. putki GTK1 Hyvä Pohjavesipumppu 5,27 2

Vesi573 Klan Vesi 306843 7084900 ks. putki GTK1 Huono Pohjavesipumppu 6,43 2



Putken kokonaispituus 27,7m.


HDPE 60/52.




Siiviläputken pituus 16,0m.

HDPE 60/52.





HDPE 60/52.









HDPE 60/52.


LIITE 3.1



tasokoordinaatti X

ETRS-TM35FIN-

tasokoordinaatti Y

Putken


Havaintoputken





Putken

yläpään

korkeus (m,

N60)

krt

/a

Huom!

Vesi0304 Klan Vesi 306547 7088832

Klan Vesi, Oy

Pohjanmaan

Biokaasu,

Kokkolan

kaupungin

TekPa

LSVO 26.3.1996, VYO 11.12.1996,

LSY 14.1.2005*, ESAVI

29.11.2011(Jäteved.puts.), LSSAVI

31.8.2010 (Biokaasul.), LSSAVI

11.10.2013 (Biokaasul.+TekPa)

Hyvä, näyte

hieman

kellertävä,

näytteeseen

vaikuttaa maa-

altaiden

suotautuminen.

Pohjavesipumppu 3,032 2

Vesi0305A Klan Vesi 306899 7088261

Klan Vesi, Oy

Pohjanmaan

Biokaasu,

Kokkolan

kaupungin

TekPa

ks. putki 0304 Hyvä Pohjavesipumppu 2,866 2

Vesi0306 Klan Vesi 306848 7088702

Klan Vesi, Oy

Pohjanmaan

Biokaasu,

Kokkolan

kaupungin

TekPa

ks. putki 0304Hyvä, näyte

lievästi silttinenPohjavesipumppu 2,32 2

VesiJV09 Klan Vesi 306972 7088486

Klan Vesi, Oy

Pohjanmaan

Biokaasu,

Kokkolan

kaupungin

TekPa

ks. putki 0304



50.


WOK13 Boliden Kokkola Oy 307000 7087603

Boliden Kokkola

Oy, Freeport

Cob., Klan

Energia Oy

LSY 14.5.2008 (Boliden)



HDPE 60/52.



Boliden Kokkola

Oy, Freeport

Cob., Klan

Energia Oy

ks. putki WOK13



HDPE 60/52.



Boliden Kokkola

Oy, Freeport

Cob., Klan

Energia Oy

ks. putki WOK13



HDPE 60/52.


Neste1 Neste Oyj 305952 7086891

LSU 27.2.1998, tarkkailuohjelma

hyväksytty 17.4.2002. LSSAVI

21.12.2012

PVC 300.


Neste2 Neste Oyj 305952 7086819 ks. putki Neste1 PVC 300. Hyvä Pohjavesipumppu 5,811 2

Neste3 Neste Oyj 306282 7086638 ks. putki Neste1 PEH 63/51mm Hyvä Pohjavesipumppu 5,43 2 Putki uusittu kesällä 2013.

Neste4 Neste Oyj 306312 7086701 ks. putki Neste1 PEH 63/51mm Hyvä Pohjavesipumppu 5,44 2 Putki uusittu kesällä 2013.



Neste7 Neste Oyj 305484 7087386 ks. putki Neste1 Hyvä Pohjavesipumppu 3,29 2

KoVo1 Kokkolan Voima Oy 305780 7086044 LSU 19.11.2007




KoVo2 Kokkolan Voima Oy 306147 7086110 ks. putki KoVo1



50.

Hyvä, näyte

hieman silttinenPohjavesipumppu 6,14 2

KIP1 Kip Infra Oy 305704 7086386

Klan Vesi, Kip

Infra Oy (Kip

eteläisen alueen

yritykset)

Oma-aloitteinen tarkkailu



63.


Vesi1108 Klan Vesi 306078 7086463

Klan Vesi, Kip

Infra Oy (Kip

eteläisen alueen

yritykset)

ks. putki GTK1 Hyvä Pohjavesipumppu 5,51 2

Srk,kaivoKokkolan

seurakuntayhtymä308244 7083439

LSVO 30.8.1996 (54/1996/2 Dnro

95317). Tarkkailuohjelma LSU

4.10.1999 (Dnro 797/60/330/2003).

Tarkkailuohjelma 27.11.2009 (LSU-

2009-Y-769).

Näyte suoraan

näytepulloon.6

JB1 JA-KO Betoni Oy 308215 7080705Kokkolan Rakennus- ja

ympäristölautakunta 21.2.2007, § 59Hyvä Pohjavesipumppu 10,76 2

Rikkoutunut putki uusittu

kesällä 2014.

JB2 JA-KO Betoni Oy 308010 7080570 ks. putki JB1




LIITE 3.2



tasokoordinaatti X

ETRS-TM35FIN-

tasokoordinaatti Y

Putken


Havaintoputken





Putken

yläpään

korkeus (m,

N60)

krt

/a

Huom!

JB3 JA-KO Betoni Oy 308154 7080908 ks. putki JB1 Hyvä Pohjavesipumppu 13,9 2

Golf3 Kokkolan Golf 307695 7082745 Oma-aloitteinen tarkkailu

Kyseessä

pohjavesilammikko,

näytteet rannalta

noutimella.

1

Golf7 Kokkolan Golf 308200 7081954 Oma-aloitteinen tarkkailu

Kyseessä

pohjavesilammikko,

näytteet rannalta

noutimella.

1

Tulli1 Klan kaupunki 308242 7086370 LSU 15.3.2002 (0801Y4454-124) Huono


näytteet ottaa


2,347 2Sisäputken halkaisija 40

mm.

Tulli2 Klan kaupunki 307990 7086093 ks. putki Tulli1 Huono


näytteet ottaa



mm.

Tulli3 Klan kaupunki 307917 7086283 ks. putki Tulli1 Huono


näytteet ottaa



mm.

Tulli,kaivo Klan kaupunki 308155 7086347 ks. putki Tulli1 Tuotto vaihtelee Pohjavesipumppu 2

P1 Klan kaupunki 308094 7086282 ks. putki Tulli1 6,748 2

Putkesta mitataan

ainoastaan pohjaveden

pinnan korkeus.

P2 Klan kaupunki 308093 7086351 ks. putki Tulli1 6,292 2

Putkesta mitataan

ainoastaan pohjaveden

pinnan korkeus.

KokkopesuKokkopesu Oy,

Kokkotyö-säät308668 7084371

Kokkopesu Oy,

Kokkotyö-säät

Kokkolan Rakennus- ja

ympäristölautakunta 2.7.2014,

139 - 140 §.

PEH 63/51 mm Huono


näytteet ottaa


7,378 2Trikloorieteeni ainoastaan

vuonna 2016.

LT1Lassila & Tikanoja

Oyj306972 7084624


ympäristölautakunta 7.4.2010, 113 §



50.

Hyvä, näyte

silttinen ja

kellertävä

Pohjavesipumppu 5,91 2

GTK33 Klan Vesi 307197 7082767Kokkolan

Ratsastajat


ympäristölautakunta 26.3.2014, 62

§*

PEH 60 mm, putken

kokonaispituus 15,7 m.

Ei aiempaa

tietoaPohjavesipumppu 6,74 2

Uusi putki, ei aiempaa

tarkkailua.

*: Luvasta valitettuLSU: Länsi-Suomen ympäristökeskusLSY: Länsi-Suomen ympäristölupavirastoVHO: Vaasan hallinto-oikeusKHO: Korkein hallinto-oikeusLSVO: Länsi-Suomen vesioikeusVYO: VesiylioikeusESAVI: Etelä-Suomen aluehallintovirastoLSSAVI: Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

LIITE 3.3

Kokkolan pohjavesialueiden yhteistarkkailu 2016

Analyysit, määritysmenetelmät, akkreditoinnit ja määritysrajat sekä mittausepävarmuudet

Menetelmä Akkr./Ei MääritysrajaPitoisuu

s-alue

Mittaus-epävarmuus

U±%

pH T131 SFS 3021:1979 Akkr - - 0,2 pH yks.

sähkönjohtavuus mS/m T131 SFS-EN 27888:1994 Akkr 1< 2,0 >2,0

104

kloridi mg/l T131 SFS-EN ISO 10304:2007 Akkr 0,5< 3 >3

3010

sameus FTU T131 SFS-EN ISO 7027:2000 Akkr 0,15< 1 >1

3020

NH4-N ugN/l T131 SFS-EN ISO 11732 Akkr 5< 20

20-50>50

451510

Zn ug/l T131 SFS-EN ISO 17294-2 Akkr 0,5<2

2-20>20

301510

NO23-N ugN/l T131 SFS-EN ISO 13395:1997 Akkr 5 >5,0 20

PO4-P ug/l T131 SFS EN ISO 15681-1: 2005 Akkr 3<10

10-50>50

401510

kokonaiskovuus mmol/l T131 SFS-3003:1987 Akkr 0,05< 0,2 > 0,2

1510

Mn ug/lT131

SFS-EN ISO 17294-2 Akkr 0,2<1 1-5>5

201510

Fe ug/lT131

SFS-EN ISO 17294-2 Akkr 2,5<10

10-25>25

251510

SO4 mg/lT131

SFS-EN ISO 10304:2007 Akkr 0,5< 2 > 2

1510

happi mg/l ja kyll%T131

SFS 3040:1990 Akkr 0,5< 2 > 2

2010

kok-P ug/lT131

SFS EN ISO 15681-1: 2005 Akkr 3<50 >50

1510

kok-N ug/lT131

SFS-EN ISO 13395:1997 Akkr 50< 100 > 100

2015

Hg ug/l T1163 EPA 245.7, EPA 1631, EN ISO 17852, EN 13370 Akkr 0.002(1 - -

Co ug/l T131 SFS-EN ISO 17294-2 Akkr 0,05<0,25 0,25-1

>1

251510

Cd ug/l T131 SFS-EN ISO 17294-2 Akkr 0,02<0,2 0,2-2

>2

301510

As ug/l T131 SFS-EN ISO 17294-2 Akkr 0,05<0,2 0,2-1

>1

251510

Pb ug/l T131 SFS-EN ISO 17294-2 Akkr 0,05< 0,5 > 0,5

2510

Cu ug/l T131 SFS-EN ISO 17294-2 Akkr 0,15<0,5 0,5-5

>5

301510

Ni ug/l T131 SFS-EN ISO 17294-2 Akkr 0,1<0,5 0,5-2

>2

251510

Muut lisäanalyysit (sisältää analyysivalikoimat väliltä A-J)

Pohjavedet

Perusanalyysit

Analyytti YksikköTestauslab.

numero

LIITE 4

Menetelmä Akkr./Ei MääritysrajaPitoisuu

s-alue

Mittaus-epävarmuus

U±%

S-kok mg/l T131 SFS-EN ISO 11885 Akkr 0,25<1

1-10>10

201510

Sr ug/l T131 SFS-EN ISO 17294-2 Akkr 0,1< 1 > 1

3010

Cr ug/l T131 SFS-EN ISO 17294-2 Akkr 0,2<0,5 0,5-2

>2

302010

V ug/l T131 SFS-EN ISO 17294-2 Akkr 0,15<0,5 0,5-5

>5

251510

TOC mg/l T131 SFS EN 1484 Akkr 0,5<1 1-5>5

301510

F ug/l T131 SFS-EN ISO 10304:2007 Akkr 100< 0,5 > 0,5

2010

alkaliniteetti mmol/l T131 titrimetrinen Akkr 0,01< 0,010 > 0,010

1510

CODMn mg/l T131 SFS-3036:1981 Akkr 0,5< 3 > 3

2010

väri mgPt/l T131 SFS-EN ISO 7887:1995 Akkr 5< 25 > 25

3520

CODCr mgO2/l T131 ISO 15705:2002 Akkr 20< 50 > 50

3020

kiintoaine mg/l T131 SFS-EN 872:2005 Akkr 1< 10 > 10

2515

Ca mg/l T131 SFS-EN ISO 11885 Akkr 0,05<1 1-5>5

201510

Al ug/l T131 SFS-EN ISO 11885 Akkr 5< 50 > 50

2010

öljyhiilivetyjakeet (C10-C40)

ug/l T131 GC/MS Akkr 50< 200 > 200

3520

keskitisleet (C10-C21) ug/l T131 GC/MS Akkr 50 - -raskaat öljyjakeet (C21-C40)

ug/l T131 GC/MS Akkr 50 - -

bensiinijakeet (C5-C10) ug/l T131 HS-GC/MS Akkr 50 - -

MTBE ug/l T131 HS-GC/MS Akkr 0.5 (2< 5 > 5

3530

TAME ug/l T131 HS-GC/MS Akkr 0.5 (2 >1 35ETBE ug/l T131 HS-GC/MS Ei 0,5 - -TAEE ug/l T131 HS-GC/MS Ei 0,5 - -bentseeni ug/l T131 HS-GC/MS Akkr 0.1 (2 >1 35

tolueeni ug/l T131 HS-GC/MS Akkr 1< 5 > 5

3020

etyylibentseeni ug/l T131 HS-GC/MS Akkr 0.5 (2< 5 > 5

5030

m/p-ksyleenit ug/l T131 HS-GC/MS Akkr 0.5 (2< 5 > 5

4030

o-ksyleenit ug/l T131 HS-GC/MS Akkr 0.5 (2< 5 > 5

3525

Fek.kolim.bakteerit pmy/100 ml T131 SFS 3016 Akkr ei tod /100 ml - 32Fek.streptokokit pmy/100 ml T131 SFS–EN ISO 7899-2:2000 Akkr ei tod /100 ml - 18E-coli kpl/100 ml T131 SFS 3016 Akkr ei tod /100 ml - -

trikloorieteeni ug/l T131 HS-GC/MS Akkr 0.2 (2< 5 > 5

3525

rasvahapot **) mg/l T156 IC/GC-MS Ei 0.01-0.1(3 - -**) määritetään; formiaatti, asetaatti, propionaatti, butyraatti, oksalaatti, malonaatti, sukkinaatti, maleaatti, ftalaatti

(1 ALS Finland Oy, Czech Accreditation Institute (CSN EN ISO / IEC 17025:2005)(2 Akkreditoitu pitoisuusalueella ≥ 1.0 µg/l(3 SGS Inspection Services Oy

Analyytti YksikköTestauslab.

numero

Pohjavedet

LIITE 4

Kokkolan Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueiden yhteistarkkailutulokset 2016

Tulos alle määritysrajan - tulos puolitettu

Tulos ylittää pohjavesien laatukriteerin (EQS-arvon)

HavPaik NäytePvm

ETRS-

TM35FIN X

ETRS-

TM35FIN Y Sähkonj. pH NH4-N Cl Zn, liuk. Lämp. Sameus NO23-N PO4-P Kovuus Mn, liuk.

Fe,

liuk. SO4 Hg, liuk. Co, liuk.

Cd,

liuk.

As,

liuk. Pb, liuk.

Cu,

liuk.

Ni,

liuk. S

Sr,

liuk.

Bensiini-jakeet

(C5-C10)

Kokonaisöljyhii

livedyt (C10-

C40)

Keskitisleet (C10-

C21)

Raskaat

öljyjakeet (C21-

C40)

Bent-

seeni

Tolu-

eeni

Etyyli-

bentseeni

m+p-

ksyleeni

o-

ksyleeniMTBE

mS/m mg/l mg/l µg/l C NTU mg/l mg/l mmol/l mg/l mg/l mg/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l mg/l ug/l mg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l

EQS-arvo 0,2 25 60 150 0,06 2 0,4 5 5 20 10 0,05 0,05 7,5

GTK1 16.5.2016 307390 7087407 11,0 5,24 0,024 3,20 324 4,8 3,80

GTK9 19.5.2016 308563 7078952 6,60 6,75 0,007 0,91 0,25 4,7 42,0

GTK11 18.5.2016 307721 7084016 18,0 6,48 0,12 8,70 0,51 6,1 28,0

GTK16 19.5.2016 309002 7076937 34,0 6,79 0,18 12,0 0,25 4,5 140

GTK18 19.5.2016 308830 7073657 4,40 6,41 0,006 0,99 3,20 4,6 14,0

GTK19 19.5.2016 309964 7073292 3,30 6,16 0,0025 2,20 0,86 4,8 0,18

GTK21 16.5.2016 308151 7086649 17,0 6,55 0,23 6,60 0,25 5,3 63,0

VesiSRP09 17.5.2016 307971 7087983 14,0 6,64 0,34 3,10 4,40 4,4 63,0

Rata1 17.5.2016 306043 7085602 43,0 6,19 0,46 49,0 0,25 5,0 50,0

Tie2028 18.5.2016 308259 7081251 17,0 6,29 0,14 6,00 0,64 5,8 3,50

Vesi2010 18.5.2016 308425 7080694 21,0 7,00 0,03 1,50 42,9 6,2 220

LT1 18.5.2016 306972 7084624 32,0 6,30 0,33 11,0 6,20 6,0 250 0,025 0,025 0,025

Vesi0309 17.5.2016 307387 7086499 7,10 4,73 0,0025 1,10 80,4 4,0 120 0,059 0,300 0,18 0,105 0,105 16,0

Vesi0102 18.5.2016 308160 7084603 36,0 6,59 0,97 23,0 12,9 7,2 36,0 0,033 0,630 0,76 0,842 16,6 78,0

GTK27 18.5.2016 307551 7083212 16,0 6,53 0,031 6,00 0,71 7,0 1,10 0,005 0,030 0,39 0,433 5,63 50,0

Vesi805 18.5.2016 307813 7084260 20,0 6,58 0,14 10,0 9,00 6,5 23,0 0,013 0,021 0,45 0,527 16,3 42,0

Vesi 1102 16.5.2016 306497 7085853 6,40 5,49 0,009 2,90 583 4,3 10,0 0,012 0,048 0,22 0,0475 3,5 10,0

GTK2 16.5.2016 306575 7086843 10,0 5,15 0,026 5,50 866 5,2 39,0 0,210 0,043 0,20 0,126 5,36 30,0

GTK3 16.5.2016 307251 7086173 7,00 6,49 0,037 1,70 3,50 5,4 15,0 0,230 0,290 0,22 0,139 0,96 13,0

Vesi573 18.5.2016 306843 7084900 22,0 6,34 0,20 3,50 323 5,8 170 0,013 0,560 0,37 0,877 38,7 50,0

Vesi110 18.5.2016 307705 7085436 18,0 6,51 0,043 1,90 33,5 5,1 2,10 0,027 0,140 0,48 0,867 9,53 61,0

Vesi111 18.5.2016 307835 7085303 30,0 6,52 0,22 18,0 15,1 5,1 23,0 0,011 0,470 0,65 1,11 20,3 81,0

Vesi112 18.5.2016 307890 7084899 19,0 6,45 0,13 2,80 50,5 4,1 0,96 0,005 0,130 0,47 1,12 11,3 66,0

Vesi1106 16.5.2016 306597 7086148 10,0 5,72 0,032 6,60 506 4,5 2,80 0,005 0,0066 0,20 0,108 11,4 25,0

Vesi9503 19.5.2016 308631 7077935 8,60 6,26 0,11 1,10 3,30 4,4 4,00 0,007 0,066 0,36 0,238 13,1 16,0

GTK10 19.5.2016 309068 7075702 2,90 5,42 0,0025 1,10 101 4,6 17,0 0,010 0,016 0,07 0,0266 0,146 7,7

Vesi0304 16.5.2016 306547 7088832 160 6,99 75,0 93,0 0,55 7,2 130 0,010 2,00 3,80 3,07 12,0 170

Vesi0305A 16.5.2016 306899 7088261 16,0 6,59 0,86 3,00 0,25 5,1 54,0 0,007 0,50 0,38 12,8 18,2 57,0

Vesi0306 16.5.2016 306848 7088702 90,0 6,48 18,0 57,0 0,63 5,8 300 0,005 0,0015 1,30 2,16 87,2 240

VesiJV09 16.5.2016 306972 7088486 29,0 5,29 0,056 4,30 936 5,4 1,60 0,093 0,0015 1,10 0,667 1,86 120

WOK13 16.5.2016 307000 7087603 25,0 6,43 0,17 19,0 193 5,5 51,0 11,2 0,001 13,3 0,077 1,6 0,025 11,1 8,0 20,7 113,0

WOK18 16.5.2016 306595 7087149 26,0 6,65 0,023 16,0 28,4 5,2 20,0 10,7 0,001 5,7 0,01 0,2 0,025 0,71 8,1 21,7 84,7

WOK19 16.5.2016 306899 7087113 6,00 5,07 0,0025 3,70 394 5,5 22,0 0,0745 0,001 30,3 0,061 0,32 0,058 13,5 15,9 4,56 33,7

WOK13 5.7.2016 307000 7087603 25,0 6,44 0,19 28,0 113 5,2 55,0 2,37 0,001 11,0 0,061 2,1 0,025 7,8 6,0 18,9 111,0

WOK18 5.7.2016 306595 7087149 25,0 6,69 0,022 16,0 22,7 7,5 78,0 2,32 0,001 5,5 0,01 0,11 0,025 0,6 8,0 22,5 87,3

WOK19 5.7.2016 306899 7087113 7,80 5,10 0,0025 4,10 370 5,8 0,73 0,25 0,001 34,0 0,073 0,42 0,025 11,9 23,6 5,63 37,3

Neste1 17.5.2016 305952 7086891 21,0 5,18 0,0025 4,20 641 4,5 0,48 0,025 0,025 0,025 0,025 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5

Neste2 17.5.2016 305952 7086819 10,0 5,18 0,0025 4,10 1080 8,4 0,80 0,025 0,025 0,025 0,025 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5

Neste3 17.5.2016 306282 7086638 8,70 4,86 0,0025 2,10 1390 4,3 0,09 0,025 0,025 0,025 0,025 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5

Neste4 17.5.2016 306312 7086701 11,0 4,53 0,0025 1,80 961 4,5 0,24 0,025 0,025 0,025 0,025 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5

Neste5 17.5.2016 306347 7086802 8,90 4,70 0,0025 1,40 593 5,1 0,16 0,025 0,025 0,025 0,025 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5

Neste6 17.5.2016 306372 7086857 22,0 4,66 0,0025 1,60 2050 5,1 0,10 0,025 0,025 0,025 0,025 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5

KoVo1 17.5.2016 305780 7086044 16,0 6,19 0,25 11,0 93,4 3,6 0,86 41,0 0,9

KoVo2 17.5.2016 306147 7086110 100 6,15 0,38 1,40 2180 5,0 12,0 550 0,025

KIP1 17.5.2016 305704 7086386 18,0 7,08 0,012 5,40 75,8 4,4 0,97 0,190 0,04 0,81 0,0275 0,715 27,0 0,001

Vesi1108 17.5.2016 306078 7086463 6,60 4,71 0,005 3,30 981 4,3 0,40 0,013 0,0015 0,15 0,0864 0,702 17,0 0,001

Srk,kaivo 27.1.2016 308244 7083439 7,90 5,37 0,07 2,50 37,8 3,4 7,80 0,510 0,18 0,0754 2,08 20,0

Srk,kaivo 22.3.2016 308244 7083439 7,20 5,02 0,076 2,20 34,3 2,6 8,20 0,460 0,17 0,0767 5,34 19,0

Srk,kaivo 18.5.2016 308244 7083439 9,60 5,28 0,15 2,20 62,0 3,7 4,20 1,0 0,27 0,0918 2,58 28,0

Srk,kaivo 5.7.2016 308244 7083439 9,30 5,16 0,14 2,00 52,9 7,5 5,60 1,0 0,23 0,0842 3,65 25,0

JB1 18.5.2016 308215 7080705 23,0 9,74 0,0025 5,20 0,67 6,0 0,92 0,69 0,115 0,742 30,0 0,11 0,025 0,025 0,025

JB2 18.5.2016 308010 7080570 4,40 5,93 0,0025 3,80 4,90 7,0 8,70 0,10 0,0314 0,133 8,1 2,0 0,025 0,025 0,025

JB3 18.5.2016 308154 7080908 17,0 6,22 0,11 5,20 18,3 8,1 8,60 0,53 0,402 5,19 59,0 19,5 0,025 0,025 0,025

Golf3 5.7.2016 307695 7082745 14,0 5,45 0,0025 5,50 24,1 16,6 0,89 0,0025

Golf7 5.7.2016 308200 7081954 15,0 5,37 0,0025 5,50 32,0 18,8 0,61 0,0025

Tulli1 17.5.2016 308242 7086370 11,0 6,26 0,093 5,10 30,5 4,5 190 0,01 1,3 0,081 0,55 0,025 0,025 0,025

Tulli2 17.5.2016 307990 7086093 14,0 6,30 0,10 2,80 11,1 5,0 250 0,01 0,52 0,055 0,92 0,025 0,025 0,025

Tulli3 17.5.2016 307917 7086283 15,0 6,48 0,43 4,20 13,6 4,0 49,0 0,01 1,6 0,056 1,0 0,025 0,025 0,025

Tulli,kaivo 17.5.2016 308155 7086347 58,0 6,70 0,75 9,00 178 4,2 5,60 0,46 0,42 0,11 19,8 0,025 0,025 0,025

Kokkopesu 18.5.2016 308668 7084371 74,0 7,35 0,92 83,0 1,20 6,8 120 0,16 0,025 0,025 0,025

GTK33 18.5.2016 307197 7082767 79,0 8,07 0,32 150 0,54 5,1 0,62

LIITE 5.1

HavPaik

Näyte

Pvm TAME TAEE ETBE

Trikloori

eteeni Cr, liuk. V, liuk. kok-P kok-N

Alkalinitee

tti

Lämpökest.k

oliform.bakt

eerit

Enterokokit

E-coli TOC F CODMn Väri CODCr Kiintoaine Happi Ca, liuk. Al, liuk. Veden p.k.

Yläpään

korkeus

Pohjaveden

pinnan taso

µg/l µg/l µg/l µg/l ug/l ug/l mg/l mg/l mmol/l pmy/100 ml pmy/100 ml pmy/100 ml mg/l mg/l mg/l mg/l Pt mg/l mg/l mg/l mg/l ug/l m m (N60) m (N60)

10

GTK1 16.5.2016 2,85 4,33 1,48

GTK9 19.5.2016 2,97 20,68 17,7

GTK11 18.5.2016 4,89 7,62 2,73

GTK16 19.5.2016 1,88 20,48 18,6

GTK18 19.5.2016 1,59 23,51 21,9

GTK19 19.5.2016 2,60 24,31 21,7

GTK21 16.5.2016 2,23 3,60 1,37

VesiSRP09 17.5.2016 1,13 2,69 1,56

Rata1 17.5.2016 2,10 5,59 3,49

Tie2028 18.5.2016 1,25 9,25 8,00

Vesi2010 18.5.2016 4,44 14,27 9,83

LT1 18.5.2016 2,42 5,91 3,49

Vesi0309 17.5.2016 3,93 4,97 1,04

Vesi0102 18.5.2016 6,63 7,08 0,45

GTK27 18.5.2016 1,57 6,72 5,15

Vesi805 18.5.2016 5,95 6,86 0,91

Vesi 1102 16.5.2016 1,09 5,27 4,18

GTK2 16.5.2016 2,62 5,66 3,04

GTK3 16.5.2016 3,20 4,91 1,71

Vesi573 18.5.2016 3,27 6,43 3,16

Vesi110 18.5.2016 5,30 4,91 -0,39

Vesi111 18.5.2016 0,1 5,14 4,56 -0,58

Vesi112 18.5.2016 0,1 3,27 2,25 -1,02

Vesi1106 16.5.2016 0,1 1,20 5,8 4,60

Vesi9503 19.5.2016 0,1 2,36 20,11 17,8

GTK10 19.5.2016 5,5 3,01 22,51 19,5

Vesi0304 16.5.2016 2,2 76,0 0 0 2,71 3,03 0,32

Vesi0305A 16.5.2016 0,500 1,1 0 0 1,96 2,87 0,91

Vesi0306 16.5.2016 0,019 19,0 0 0 1,82 2,32 0,50

VesiJV09 16.5.2016 0,008 0,21 0 0 1,82 2,46 0,64

WOK13 16.5.2016 3,15 4,33 1,18

WOK18 16.5.2016 1,90 4,33 2,43

WOK19 16.5.2016 2,70 5,23 2,53

WOK13 5.7.2016 3,35 4,33 0,98

WOK18 5.7.2016 1,95 4,33 2,38

WOK19 5.7.2016 2,93 5,23 2,30

Neste1 17.5.2016 0,5 0,5 0,5 3,10 6,05 2,95

Neste2 17.5.2016 0,5 0,5 0,5 2,74 5,81 3,07

Neste3 17.5.2016 0,5 0,5 0,5 2,47 5,43 2,96

Neste4 17.5.2016 0,5 0,5 0,5 3,00 5,44 2,44

Neste5 17.5.2016 0,5 0,5 0,5 3,75 6,93 3,18

Neste6 17.5.2016 0,5 0,5 0,5 3,97 6,84 2,87

KoVo1 17.5.2016 8,9 21,9 2,32 5,60 3,28

KoVo2 17.5.2016 2,2 9,6 2,39 6,14 3,75

KIP1 17.5.2016 0,047 0,41 4,5 0,44 1,67 5,17 3,50

Vesi1108 17.5.2016 0,015 0,32 9,6 0,05 1,96 5,51 3,55

Srk,kaivo 27.1.2016 0,05 0 10,0 130

Srk,kaivo 22.3.2016 0,005 0 11,0 125

Srk,kaivo 18.5.2016 0,005 0 8,6 93,8

Srk,kaivo 5.7.2016 0,03 0 10,0 92,0

JB1 18.5.2016 0,7 0,23 0,07 10,0 1,0 4,1 25,0 342 1,57 10,83 9,26

JB2 18.5.2016 0,59 0,11 0,11 10,0 8,0 9,8 2,4 47,8 1,57 13,83 12,3

JB3 18.5.2016 0,33 0,15 0,03 10,0 3,0 2,8 14,8 48,4 5,04 13,90 8,86

Golf3 5.7.2016 0,0025

Golf7 5.7.2016 0,0025

Tulli1 17.5.2016 2,6 0,43 0,39 28,0 1400 1,34 2,35 1,01

Tulli2 17.5.2016 0,57 0,34 0,42 10,0 230 1,94 4,05 2,11

Tulli3 17.5.2016 0,49 0,29 0,73 10,0 360 2,67 4,41 1,74

Tulli,kaivo 17.5.2016 1,8 0,013 2,5 33,0 4,4

Kokkopesu 18.5.2016 0,5 0,47 2,1 0 0 1,71 7,38 5,67

GTK33 18.5.2016 0 0 1,52 6,74 5,22

LIITE 5.2

HavPaik NäytePvm

ETRS-

TM35FIN- X

ETRS-

TM35FIN- Y Sähkonj. pH NH4-N Cl Zn Lämp. Sameus NO23-N PO4-P Kovuus Mn Fe SO4 Hg Co Cd As Pb Cu Ni S Sr

Bensiini-jakeet

(C5-C10)

Kokonaisöljyhii

livedyt (C10-

C40)

Keskitisleet (C10-

C21)

Raskaat

öljyjakeet (C21-

C40)

Bent-

seeni

Tolu-

eeni

Etyyli-

bentseeni

m+p-

ksyleeni

o-

ksyleeni MTBE

mS/m mg/l mg/l µg/l C NTU mg/l mg/l mmol/l mg/l mg/l mg/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l mg/l ug/l mg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l

EQS-arvo 0,2 25 60 150 0,06 2 0,4 5 5 20 10 0,05 0,05 7,5

GTK1 10.10.2016 307390 7087407 13,0 6,03 0,058 3,60 220 6,0 5,60

GTK9 13.10.2016 308563 7078952 6,60 6,66 0,013 0,68 0,25 5,7 36,0

GTK11 13.10.2016 307721 7084016 17,0 6,63 0,13 8,40 0,25 6,1 81,0

GTK16 17.10.2016 309002 7076937 31,0 6,75 0,17 11,0 0,25 5,6 85,0

GTK18 17.10.2016 308830 7073657 5,70 6,50 0,009 0,58 2,00 5,2 6,40

GTK19 17.10.2016 309964 7073292 5,90 5,89 0,0025 10,0 1,00 7,0 0,63

GTK21 10.10.2016 308151 7086649 16,0 6,65 0,24 6,70 0,64 5,4 61,0

VesiSRP09 11.10.2016 307971 7087983 14,0 6,69 0,40 3,00 2,50 7,8 60,0

Rata1 12.10.2016 306043 7085602 48,0 6,75 0,50 55,0 0,25 6,1 93,0

Tie2028 13.10.2016 308259 7081251 15,0 6,23 0,13 5,40 1,10 6,4 3,40

Vesi2010 13.10.2016 308425 7080694 19,0 6,95 0,039 1,30 2,90 5,6 110

LT1 11.10.2016 306972 7084624 33,0 6,26 0,32 9,10 7,00 6,7 190 0,025 0,025 0,025

Vesi0309 11.10.2016 307387 7086499 6,30 4,90 0,016 1,90 59,5 6,1 28,0 0,031 0,065 0,13 0,0727 0,0529 18,0

Vesi0102 13.10.2016 308160 7084603 35,0 6,57 1,10 23,0 1,00 7,1 49,0 0,009 0,860 0,73 0,776 22,0 110

GTK27 11.10.2016 307551 7083212 16,0 6,48 0,031 6,10 0,25 8,6 3,90 0,0025 0,021 0,40 0,475 6,34 47,0

Vesi805 13.10.2016 307813 7084260 19,0 6,61 0,15 9,30 3,80 5,9 17,0 0,006 0,340 0,42 0,481 15,6 42,0

Vesi 1102 10.10.2016 306497 7085853 9,70 5,93 0,026 3,00 138 7,6 7,20 0,0025 0,026 0,27 0,0525 6,57 7,8

GTK2 10.10.2016 306575 7086843 11,0 5,22 0,029 7,00 984 8,0 29,0 0,150 0,019 0,15 0,12 5,46 30,0

GTK3 12.10.2016 307251 7086173 9,90 6,21 0,049 5,90 33,7 6,4 3,00 0,095 0,074 0,22 0,154 0,69 24,0

Vesi573 13.10.2016 306843 7084900 22,0 6,34 0,24 4,60 2,80 7,3 0,63 0,013 0,990 0,35 0,734 40,6 70,0

Vesi110 13.10.2016 307705 7085436 17,0 6,58 0,048 3,10 23,0 5,4 18,0 0,020 0,170 0,42 0,651 8,51 59,0

Vesi111 13.10.2016 307835 7085303 28,0 6,51 0,22 17,0 11,7 5,1 1,70 0,0025 0,590 0,64 1,06 19,9 83,0

Vesi112 13.10.2016 307890 7084899 24,0 6,31 0,16 4,30 48,5 5,8 0,34 0,0025 0,190 0,60 1,25 13,8 81,0

Vesi1106 10.10.2016 306597 7086148 12,0 5,91 0,036 6,50 348 8,0 10,0 0,0025 0,012 0,16 0,108 14,3 21,0

Vesi9503 17.10.2016 308631 7077935 9,10 6,26 0,12 1,20 3,50 5,6 3,40 0,0025 0,064 0,16 0,241 14,0 16,0

GTK10 17.10.2016 309068 7075702 4,00 5,70 0,0025 1,00 45,9 5,6 16,0 0,009 0,022 0,053 0,0468 0,239 9,6

Vesi0304 10.10.2016 306547 7088832 140 6,97 63,0 96,0 1,30 6,6 130 0,0025 2,6 3,90 2,25 10,7 180

Vesi0305A 10.10.2016 306899 7088261 17,0 6,64 0,86 3,00 0,25 6,6 0,25 0,0025 0,64 0,35 0,743 17,2 46,0

Vesi0306 10.10.2016 306848 7088702 77,0 6,42 11,0 28,0 0,25 5,7 17,0 0,0025 1,20 1,60 2,29 91,6 270

VesiJV09 10.10.2016 306972 7088486 28,0 5,03 0,055 3,00 1180 9,3 3,10 0,200 0,0015 0,89 0,53 0,764 110

WOK13 10.10.2016 307000 7087603 25,0 6,65 0,13 23,0 124 5,6 58,0 9,81 0,001 11,8 0,059 2,0 0,025 8,6 6,8 17,2 93,5

WOK18 10.10.2016 306595 7087149 22,0 6,80 0,021 11,0 19,3 10,1 37,0 9,60 0,001 6,6 0,01 0,13 0,025 0,83 9,4 18,8 69,5

WOK19 10.10.2016 306899 7087113 7,00 5,17 0,0025 4,50 332 7,5 1,60 0,33 0,001 34,8 0,082 0,16 0,025 11,9 25,9 5,75 34,2

Neste1 12.10.2016 305952 7086891 20,0 4,97 0,0025 2,60 462 12,5 0,075 0,025 0,025 0,025 0,025 0,5 1,2 0,5 0,5 0,5 0,5

Neste2 12.10.2016 305952 7086819 15,0 4,99 0,0025 4,90 1330 12,1 0,82 0,025 0,025 0,025 0,025 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5

Neste3 12.10.2016 306282 7086638 13,0 4,76 0,0025 2,00 1610 9,0 0,20 0,025 0,025 0,025 0,025 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5

Neste4 12.10.2016 306312 7086701 13,0 4,46 0,0025 1,70 813 9,6 0,72 0,025 0,025 0,025 0,025 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5

Neste5 12.10.2016 306347 7086802 9,70 4,83 0,015 1,50 553 9,8 0,73 0,025 0,025 0,025 0,025 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5

Neste6 12.10.2016 306372 7086857 22,0 4,65 0,0025 1,30 2140 10,5 0,28 0,025 0,025 0,025 0,025 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5

KoVo1 12.10.2016 305780 7086044 15,0 6,24 0,23 11,0 63,6 9,0 1,60 39,0 0,49

KoVo2 12.10.2016 306147 7086110 95,0 5,68 0,32 1,40 3040 10,0 13,0 530 0,58

KIP1 12.10.2016 305704 7086386 22,0 7,06 0,0096 6,90 31,9 8,5 0,28

Vesi1108 12.10.2016 306078 7086463 6,60 4,73 0,0025 3,50 806 8,1 0,64

Srk,kaivo 29.9.2016 308244 7083439 7,40 5,51 0,076 2,20 33,8 8,8 9,40 0,570 0,14 0,0625 5,41 19,0

Srk,kaivo 8.11.2016 308244 7083439 7,10 5,22 0,065 1,80 23,6 6,7 7,80 0,200 0,16 0,0608 5,21 16,0

JB1 17.10.2016 308215 7080705 70,0 11,24 0,20 3,80 0,25 10,4 0,59 0,79 0,00098 0,0585 16,0 0,09 0,025 0,025 0,025

JB2 17.10.2016 308010 7080570 5,40 6,08 0,010 3,10 1,90 6,3 10,0 0,074 0,0235 0,0735 9,1 1,7 0,025 0,025 0,025

JB3 17.10.2016 308154 7080908 16,0 6,54 0,072 2,60 16,2 7,4 13,0 0,55 0,374 8,71 15,0 15,3 0,025 0,025 0,025

Tulli1 11.10.2016 308242 7086370 11,0 6,51 0,10 4,00 8,50 6,6 110 0,01 1,4 0,025 0,075 0,025 0,025 0,025

Tulli2 11.10.2016 307990 7086093 13,0 6,15 0,13 2,40 0,97 6,3 920 0,01 1,2 0,025 0,28 0,025 0,025 0,025

Tulli3 11.10.2016 307917 7086283 13,0 6,00 0,42 4,30 3,60 6,4 35,0 0,01 2,2 0,025 0,32 0,025 0,025 0,025

Tulli,kaivo 11.10.2016 308155 7086347 Kaivo kuiva, ei virtaamaa

Kokkopesu 11.10.2016 308668 7084371 87,0 7,31 1,3 71,0 0,66 9,8 94,0 0,17 0,025 0,025 0,025

GTK33 11.10.2016 307197 7082767 70,0 8,10 0,28 120 0,25 5,1

Keskiarvo 23,9 6,14 1,62 12,2 264,2 6,46 45,3 0,11 0,35 0,56 0,78 11,0 70,8 11,3 0,06 0,88 0,040 5,62 12,4 15,1 73,8

Min 2,90 4,46 0,0025 0,580 0,250 2,60 0,075 0,0025 0,0015 0,053 0,0010 0,053 7,70 0,09 0,010 0,025 0,025 0,075 6,00 4,56 33,70

Maks 160,0 11,24 75,0 150,0 3040,0 18,80 920,0 1,00 2,60 3,90 12,8 91,6 550,0 34,8 0,46 2,20 0,110 19,80 25,9 22,5 113,0

LIITE 5.3

HavPaik

Näyte

Pvm TAME TAEE ETBE

Trikloori

eteeni Cr V kok-P kok-N

Alkalinitee

tti

kolim.

bakteeritE-coli TOC F CODMn Väri CODCr Kiintoaine Happi Ca Al Veden p.k.

Yläpään

korkeus

Pohjaveden

pinnan taso

µg/l µg/l µg/l µg/l ug/l ug/l mg/l mg/l mmol/l pmy/100 ml pmy/100 ml mg/l mg/l mg/l mg/l Pt mg/l mg/l mg/l mg/l ug/l m m (N60) m (N60)

10

GTK1 10.10.2016 3,05 4,33 1,28

GTK9 13.10.2016 3,17 20,68 17,5

GTK11 13.10.2016 4,63 7,62 2,99

GTK16 17.10.2016 2,03 20,48 18,5

GTK18 17.10.2016 1,68 23,51 21,8

GTK19 17.10.2016 2,67 24,31 21,6

GTK21 10.10.2016 2,36 3,60 1,24

VesiSRP09 11.10.2016 1,40 2,69 1,29

Rata1 12.10.2016 2,35 5,59 3,24

Tie2028 13.10.2016 1,44 9,25 7,81

Vesi2010 13.10.2016 4,88 14,27 9,39

LT1 11.10.2016 2,77 5,91 3,14

Vesi0309 11.10.2016 4,04 4,97 0,93

Vesi0102 13.10.2016 5,88 7,08 1,20

GTK27 11.10.2016 1,83 6,72 4,89

Vesi805 13.10.2016 5,08 6,86 1,78

Vesi 1102 10.10.2016 1,44 5,27 3,83

GTK2 10.10.2016 2,79 5,66 2,87

GTK3 12.10.2016 3,44 4,91 1,47

Vesi573 13.10.2016 3,45 6,43 2,98

Vesi110 13.10.2016 4,89 4,91 0,02

Vesi111 13.10.2016 0,1 4,64 4,56 -0,08

Vesi112 13.10.2016 0,1 2,47 2,25 -0,22

Vesi1106 10.10.2016 0,1 1,49 5,8 4,31

Vesi9503 17.10.2016 0,1 2,51 20,11 17,6

GTK10 17.10.2016 2,1 2,59 22,51 19,9

Vesi0304 10.10.2016 3,0 63,0 0 0 2,90 3,03 0,13

Vesi0305A 10.10.2016 0,75 1,8 0 0 2,17 2,87 0,70

Vesi0306 10.10.2016 1,4 11,0 0 0 2,01 2,32 0,31

VesiJV09 10.10.2016 6,3 0,31 0 0 1,99 2,46 0,47

WOK13 10.10.2016 3,34 4,33 0,99

WOK18 10.10.2016 1,95 4,33 2,38

WOK19 10.10.2016 2,93 5,23 2,30

Neste1 12.10.2016 0,5 0,5 0,5 3,31 6,05 2,74

Neste2 12.10.2016 0,5 0,5 0,5 2,95 5,81 2,86

Neste3 12.10.2016 0,5 0,5 0,5 2,63 5,43 2,80

Neste4 12.10.2016 0,5 0,5 0,5 3,17 5,44 2,27

Neste5 12.10.2016 0,5 0,5 0,5 3,94 6,93 2,99

Neste6 12.10.2016 0,5 0,5 0,5 3,95 6,84 2,89

KoVo1 12.10.2016 9,7 22,0 2,27 5,60 3,33

KoVo2 12.10.2016 1,5 4,7 2,45 6,14 3,69

KIP1 12.10.2016 1,84 5,17 3,33

Vesi1108 12.10.2016 2,04 5,51 3,47

Srk,kaivo 29.9.2016 0,80 0 12,0 210

Srk,kaivo 8.11.2016 0,09 0 11,0 180

JB1 17.10.2016 1,5 0,44 3,93 10,0 1,0 1,2 30,8 1450 1,94 10,76 8,82

JB2 17.10.2016 0,33 0,13 0,07 10,0 6,1 8,1 2,13 42,2 3,85 13,83 9,98

JB3 17.10.2016 0,2 0,18 1,15 10,0 8,8 0,1 16,6 41,8 5,42 13,9 8,48

Tulli1 11.10.2016 2,6 0,30 0,50 36,0 320 1,72 2,35 0,63

Tulli2 11.10.2016 0,25 0,38 0,65 220 1300 2,32 4,05 1,73

Tulli3 11.10.2016 0,29 0,28 0,55 10,0 51,0 3,04 4,41 1,37

Tulli,kaivo 11.10.2016

Kokkopesu 11.10.2016 0,5 0,60 2,3 0 0 1,80 7,38 5,58

GTK33 11.10.2016 0 0 1,62 6,74 5,12

2,03 14,55 0,83 7,38 0,528 7,05 0,245 10,29 138,5 37,7 284,1 2,156 15,3 328,7

0,20 4,70 0,0025 0,11 0,005 4,50 0,050 8,60 92,0 10,0 1,00 0,100 2,13 41,8

9,70 22,00 6,30 76,00 3,927 9,60 0,440 12,00 210,0 220,0 1400,0 9,800 30,8 1450,0

LIITE 5.4

LIITE 6.1.1

LIITE 6.1.2

LIITE 6.1.3

LIITE 6.1.4

LIITE 6.1.5

LIITE 6.1.6

Kokkolan Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueiden pitoisuukarttojen tulokset 2016/ kevät


NäytePvm HavPaik Sähkonj pH NH4-N Cl Zn, liuk. Veden p.k.

Yläpään

korkeus

Pohjaveden

pinnan taso

mS/m mg/l mg/l µg/l m m (N60) m (N60)

EQS 0,2 25 60

16.5.2016 GTK1 7087407 307390 11,0 5,24 0,024 3,2 324 2,85 4,33 1,48

19.5.2016 GTK9 7078952 308563 6,6 6,75 0,007 0,91 0,25 2,97 20,68 17,7

18.5.2016 GTK11 7084016 307721 18,0 6,48 0,12 8,7 0,51 4,89 7,62 2,73

19.5.2016 GTK16 7076937 309002 34,0 6,79 0,18 12,0 0,25 1,88 20,48 18,6

19.5.2016 GTK18 7073657 308830 4,4 6,41 0,006 0,99 3,2 1,59 23,51 21,9

19.5.2016 GTK19 7073292 309964 3,3 6,16 0,0025 2,2 0,86 2,60 24,31 21,7

16.5.2016 GTK21 7086649 308151 17,0 6,55 0,23 6,6 0,25 2,23 3,60 1,37

18.5.2016 GTK33 7082767 307197 79,0 8,07 0,32 150 0,54 1,52 6,74 5,22

17.5.2016 VesiSRP09 7087983 307971 14,0 6,64 0,34 3,1 4,4 1,13 2,69 1,56

18.5.2016 Tie2028 7081251 308259 17,0 6,29 0,14 6,0 0,64 1,25 9,25 8,00

18.5.2016 Vesi2010 7080694 308425 21,0 7,00 0,03 1,5 42,9 4,44 14,27 9,83

17.5.2016 Rata1 7085602 306043 43,0 6,19 0,46 49,0 0,25 2,10 5,59 3,49

18.5.2016 LT1 7084624 306972 32,0 6,30 0,33 11,0 6,2 2,42 5,91 3,49

17.5.2016 Vesi0309 7086499 307387 7,1 4,73 0,0025 1,1 80,4 3,93 4,97 1,04

18.5.2016 Vesi0102 7084603 308160 36,0 6,59 0,97 23,0 12,9 6,63 7,08 0,45

18.5.2016 GTK27 7083212 307551 16,0 6,53 0,031 6,0 0,71 1,57 6,72 5,15

18.5.2016 Vesi110 7085436 307705 18,0 6,51 0,043 1,9 33,5 5,30 4,91 -0,39

18.5.2016 Vesi111 7085303 307835 30,0 6,52 0,22 18,0 15,1 5,14 4,56 -0,58

18.5.2016 Vesi112 7084899 307890 19,0 6,45 0,13 2,8 50,5 3,27 2,25 -1,02

18.5.2016 Vesi805 7084260 307813 20,0 6,58 0,14 10,0 9,0 5,95 6,86 0,91

19.5.2016 Vesi9503 7077935 308631 8,6 6,26 0,11 1,1 3,3 2,36 20,11 17,8

16.5.2016 Vesi1102 7085853 306497 6,4 5,49 0,009 2,9 583 1,09 5,27 4,18

16.5.2016 GTK2 7086843 306575 10,0 5,15 0,026 5,5 866 2,62 5,66 3,04

16.5.2016 GTK3 7086173 307251 7,0 6,49 0,037 1,7 3,5 3,20 4,91 1,71

16.5.2016 Vesi1106 7086148 306597 10,0 5,72 0,032 6,6 506 1,20 5,80 4,60

18.5.2016 Vesi573 7084900 306843 22,0 6,34 0,20 3,5 323 3,27 6,43 3,16

19.5.2016 GTK10 7075702 309068 2,9 5,42 0,0025 1,1 101 3,01 22,51 19,5

16.5.2016 VesiJV09 7088486 306972 29,0 5,29 0,056 4,3 936 1,82 2,46 0,64

16.5.2016 Vesi0305A 7088261 306899 16,0 6,59 0,86 3,0 0,25 1,96 2,87 0,91

16.5.2016 Vesi0304 7088832 306547 160,0 6,99 75 93,0 0,55 2,71 3,03 0,32

16.5.2016 Vesi0306 7088702 306848 90,0 6,48 18 57,0 0,63 1,82 2,32 0,50

17.5.2016 Vesi1108 7086463 306078 6,6 4,71 0,005 3,3 981 1,96 5,51 3,55

17.5.2016 KIP1 7086386 305704 18,0 7,08 0,012 5,4 75,8 1,67 5,17 3,50

17.5.2016 Neste1 7086891 305952 21,0 5,18 0,0025 4,2 641 3,10 6,05 2,95

17.5.2016 Neste2 7086819 305952 10,0 5,18 0,0025 4,1 1080 2,74 5,81 3,07

17.5.2016 Neste3 7086638 306282 8,7 4,86 0,0025 2,1 1390 2,47 5,43 2,96

17.5.2016 Neste4 7086701 306312 11,0 4,53 0,0025 1,8 961 3,00 5,44 2,44

17.5.2016 Neste5 7086802 306347 8,9 4,70 0,0025 1,4 593 3,75 6,93 3,18

17.5.2016 Neste6 7086857 306372 22,0 4,66 0,0025 1,6 2050 3,97 6,84 2,87

17.5.2016 Neste7 7087386 305484 230 5,57 0,48 280 507 2,20 3,29 1,09

16.5.2016 WOK13 7087603 307000 25,0 6,43 0,17 19,0 193 3,15 4,33 1,18

16.5.2016 WOK18 7087149 306595 26,0 6,65 0,023 16,0 28,4 1,90 4,33 2,43

16.5.2016 WOK19 7087113 306899 6,0 5,07 0,0025 3,7 394 2,70 5,23 2,53

17.5.2016 KoVo1 7086044 305780 16,0 6,19 0,25 11,0 93,4 2,32 5,65 3,33

17.5.2016 KoVo2 7086110 306147 100,0 6,15 0,38 1,4 2180 2,39 6,14 3,75

18.5.2016 Srk,kaivo 7083439 308244 9,6 5,28 0,15 2,2 62,0

18.5.2016 JB1 7080705 308215 23,0 9,74 0,0025 5,2 0,67 1,57 10,76 9,19

18.5.2016 JB2 7080570 308010 4,4 5,93 0,0025 3,8 4,9 1,57 13,83 12,3

18.5.2016 JB3 7080908 308154 17,0 6,22 0,11 5,2 18,3 5,04 13,90 8,86

5.7.2016 Golf3 7082745 307695 14 5,45 0,0025 5,5 24,1

5.7.2016 Golf7 7081954 308200 15 5,37 0,0025 5,5 32,0

17.5.2016 Tulli1 7086370 308242 11,0 6,26 0,093 5,1 30,5 1,34 2,35 1,01

17.5.2016 Tulli2 7086093 307990 14,0 6,30 0,10 2,8 11,1 1,94 4,05 2,11

17.5.2016 Tulli3 7086283 307917 15,0 6,48 0,43 4,2 13,6 2,67 4,41 1,74

17.5.2016 Tulli,kaivo 7086347 308155 58,0 6,70 0,75 9,0 178

18.5.2016 Kokkopesu 7084371 308668 74,0 7,35 0,92 83 1,2 1,71 7,38 5,67


ETRS-TM35FIN-

tasokoordinaatti

LIITE 6.2.1

Kokkolan Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueiden pitoisuukarttojen tulokset 2016/ syksy



NäytePvm HavPaik Sähkonj pH NH4-N Cl Zn, liuk. Veden p.k.

Yläpään

korkeus

Pohjaveden

pinnan taso

mS/m mg/l mg/l µg/l m m (N60) m (N60)

EQS 0,2 25 60

10.10.2016 GTK1 7087407 307390 13,0 6,03 0,058 3,6 220 3,05 4,33 1,28

13.10.2016 GTK9 7078952 308563 6,6 6,66 0,013 0,68 0,25 3,17 20,68 17,5

13.10.2016 GTK11 7084016 307721 17,0 6,63 0,13 8,4 0,25 4,63 7,62 2,99

17.10.2016 GTK16 7076937 309002 31,0 6,75 0,17 11,0 0,25 2,03 20,48 18,5

17.10.2016 GTK18 7073657 308830 5,7 6,50 0,009 0,58 2,0 1,68 23,51 21,8

17.10.2016 GTK19 7073292 309964 5,9 5,89 0,0025 10,0 1,0 2,67 24,31 21,6

10.10.2016 GTK21 7086649 308151 16,0 6,65 0,24 6,7 0,64 2,36 3,60 1,24

11.10.2016 GTK33 7082767 307197 70,0 8,10 0,28 120 0,25 1,62 6,74 5,12

11.10.2016 VesiSRP09 7087983 307971 14,0 6,69 0,40 3,0 2,5 1,40 2,69 1,29

13.10.2016 Tie2028 7081251 308259 15,0 6,23 0,13 5,4 1,1 1,44 9,25 7,81

13.10.2016 Vesi2010 7080694 308425 19,0 6,95 0,039 1,3 2,9 4,88 14,27 9,39

12.10.2016 Rata1 7085602 306043 48,0 6,75 0,50 55 0,25 2,35 5,59 3,24

11.10.2016 LT1 7084624 306972 33,0 6,26 0,32 9,1 7,0 2,77 5,91 3,14

11.10.2016 Vesi0309 7086499 307387 6,3 4,90 0,016 1,9 59,5 4,04 4,97 0,93

13.10.2016 Vesi0102 7084603 308160 35,0 6,57 1,10 23,0 1,0 5,88 7,08 1,20

11.10.2016 GTK27 7083212 307551 16,0 6,48 0,031 6,1 0,25 1,83 6,72 4,89

13.10.2016 Vesi110 7085436 307705 17,0 6,58 0,048 3,1 23,0 4,89 4,91 0,02

13.10.2016 Vesi111 7085303 307835 28,0 6,51 0,22 17,0 11,7 4,64 4,56 -0,08

13.10.2016 Vesi112 7084899 307890 24,0 6,31 0,16 4,3 48,5 2,47 2,25 -0,22

13.10.2016 Vesi805 7084260 307813 19,0 6,61 0,15 9,3 3,8 5,08 6,86 1,78

17.10.2016 Vesi9503 7077935 308631 9,1 6,26 0,12 1,2 3,5 2,51 20,11 17,6

10.10.2016 Vesi1102 7085853 306497 9,7 5,93 0,026 3,0 138 1,44 5,27 3,83

10.10.2016 GTK2 7086843 306575 11,0 5,22 0,029 7,0 984 2,79 5,66 2,87

12.10.2016 GTK3 7086173 307251 9,9 6,21 0,049 5,9 33,7 3,44 4,91 1,47

10.10.2016 Vesi1106 7086148 306597 12,0 5,91 0,036 6,5 348 1,49 5,80 4,31

13.10.2016 Vesi573 7084900 306843 22,0 6,34 0,24 4,6 2,8 3,45 6,43 2,98

17.10.2016 GTK10 7075702 309068 4,0 5,70 0,0025 1,0 45,9 2,59 22,51 19,9

10.10.2016 VesiJV09 7088486 306972 28,0 5,03 0,055 3,0 1180 1,99 2,46 0,47

10.10.2016 Vesi0305A 7088261 306899 17,0 6,64 0,86 3,0 0,25 2,17 2,87 0,70

10.10.2016 Vesi0304 7088832 306547 140 6,97 63,0 96,0 1,3 2,90 3,03 0,13

10.10.2016 Vesi0306 7088702 306848 77,0 6,42 11,0 28,0 0,25 2,01 2,32 0,31

12.10.2016 Vesi1108 7086463 306078 6,6 4,73 0,0025 3,5 806 2,04 5,51 3,47

12.10.2016 KIP1 7086386 305704 22,0 7,06 0,0096 6,9 31,9 1,84 5,17 3,33

12.10.2016 Neste1 7086891 305952 20,0 4,97 0,0025 2,6 462 3,31 6,05 2,74

12.10.2016 Neste2 7086819 305952 15,0 4,99 0,0025 4,9 1330 2,95 5,81 2,86

12.10.2016 Neste3 7086638 306282 13,0 4,76 0,0025 2,0 1610 2,63 5,43 2,80

12.10.2016 Neste4 7086701 306312 13,0 4,46 0,0025 1,7 813 3,17 5,44 2,27

12.10.2016 Neste5 7086802 306347 9,7 4,83 15,0 1,5 553 3,94 6,93 2,99

12.10.2016 Neste6 7086857 306372 22,0 4,65 0,0025 1,3 2140 3,95 6,84 2,89

12.10.2016 Neste7 7087386 305484 230 5,59 470,0 250 402 2,40 3,29 0,89

10.10.2016 WOK13 7087603 307000 25,0 6,65 0,13 23,0 124 3,34 4,33 0,99

10.10.2016 WOK18 7087149 306595 22,0 6,80 0,021 11,0 19,3 1,95 4,33 2,38

10.10.2016 WOK19 7087113 306899 7,0 5,17 0,0025 4,5 332 2,93 5,23 2,30

12.10.2016 KoVo1 7086044 305780 15,0 6,24 0,23 11,0 63,6 2,27 5,60 3,33

12.10.2016 KoVo2 7086110 306147 95,0 5,68 0,32 1,4 3040 2,45 6,14 3,69

29.9.2016 Srk,kaivo 7083439 308244 7,4 5,51 0,076 2,2 33,8

17.10.2016 JB1 7080705 308215 70,0 11,24 0,20 3,8 0,25 1,94 10,76 8,82

17.10.2016 JB2 7080570 308010 5,4 6,08 0,010 3,1 1,9 3,85 13,83 9,98

17.10.2016 JB3 7080908 308154 16,0 6,54 0,0720 2,6 16,2 5,42 13,90 8,48

11.10.2016 Tulli1 7086370 308242 11,0 6,51 0,10 4,0 8,5 1,72 2,35 0,63

11.10.2016 Tulli2 7086093 307990 13,0 6,15 0,13 2,4 0,97 2,32 4,05 1,73

11.10.2016 Tulli3 7086283 307917 13,0 6,00 0,42 4,3 3,6 3,04 4,41 1,37

11.10.2016 Tulli,kaivo 7086347 308155 Ei virtaamaa, ei näytettä.

11.10.2016 Kokkopesu 7084371 308668 87,0 7,31 1,30 71,0 0,66 1,80 7,38 5,58

ETRS-TM35FIN-

tasokoordinaatti

LIITE 6.2.2

Neste Oyj:n havaintoputken Neste7 tulokset vuosina 2014-2016

Syksyllä 2014 on Nesteen tarkkailuun lisätty seitsemäs putki (Neste7), jonka tarkkailu on öljyhiilive-dyillä pilaantuneen maaperän kunnostuksen jälkitarkkailua. Havaintoputken sijainti on esitetty liit-teessä 1 ja vuosien 2014-2016 tulokset on taulukoituna tämän liitteen lopussa.

Neste Oyj:n havaintoputken Neste7 pohjavesinäytteestä määritettiin näytteenoton yhteydessä pin-nankorkeus, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa pH, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi, sinkki, ja uudistuneen ympäristöluvan mukaisesti terminaalilla varastoivat lisäaineet. Lisäaineina näytteistä analysoitiin bensiini- ja öljyhiilivetyjakeet (C5-C40), bentseeni, tolueeni, etyyli-bentseeni, ksyleenit sekä oksygenaatit (MTBE, TAME, ETBE, TAEE). Alla esitetään havaintoputken Neste7 tärkeimpien parametrien kuvaajat ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormei-hin.

Havaintoputken vesi on hapanta pH-arvon vaihdellessa välillä 4,9-5,59.

Sähkönjohtavuus putkessa Neste7 on korkea ja tulokset vaihtelevat välillä 220-260 mS/m.

Kloridipitoisuus on sähkönjohtavuuden tavoin korkea putkessa. Tulokset ovat olleet vuosina 2014-2016 välillä 250-320 mg/l. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden kloridille on 25 mg/l ja kyseinen arvo ylitetään koko tarkastelujakson ajan.

Ammoniumtyppipitoisuus on korkea ja vaihtelee välillä 0,41-0,48 mg/l. Valtioneuvoston asettama ym-päristönlaatunormi pohjaveden ammoniumtypelle on 0,2 mg/l ja kyseinen arvo ylitetään koko tarkas-telujakson ajan.

Sinkkipitoisuus putkessa Neste7 vaihtelee välillä 402-1100 µg/l. Valtioneuvoston asettama ympäris-tönlaatunormi pohjaveden sinkille on 60 µg/l ja arvo ylitetään koko tarkastelujakson ajan.

Sameustulokset ovat olleet tarkastelujaksolla välillä 5,8-43 NTU/FTU.

Öljyhiilivedyt (C10-C40) vaihtelevat välillä <50-170 µg/l. Valtioneuvoston asettama EQS-arvo öljyhiili-vedyille (C10-C40) on 50 µg/l, mikä ylittyi vuosina 2014-2015 kolmessa näytteessä. Vuonna 2016 tu-lokset olivat alle määritysrajan (<50 µg/l) kummallakin näytteenottokerralla. Öljyhiilivetymääritys si-sälsi hiilivetyjakeet C10-C40 jaoteltuna keskitisleisiin (C10-21) ja raskaisiin öljyjakeisiin (C21-C40). Ben-siinijakeet (C5-C10) ovat olleet vuosina 2014-2016 alle määritysrajan <50 µg/l.

Terminaalilla varastoitavia lisäaineita (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni, ksyleenit sekä oksygenaatit (MTBE, TAME, ETBE, TAEE)) ei todettu putkessa Neste7 vuonna 2016 (määritysrajat: MTBE <1,0 µg/l, TAME <1,0 µg/l, ETBE <1,0 µg/, TAEE <1,0 µg/, bentseeni <1,0 µg/, tolueeni <1,0 µg/, etyylibentseeni <1,0 µg/, ksyleenit <1,0 µg/).

Kuva 1. Neste Oyj:n havaintoputken Neste7 pH-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, ammoniumtyppi-, sinkki-, sameus ja öljyhiilivety-pitoisuus (C10-C40) vuosina 2014–2016. Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa.

0

1

2

3

4

5

6

7

touko 0

9

marr

as 0

9

touko 1

0

touko 1

1

touko 1

2

touko 1

3

loka 1

3

touko 1

4

loka 1

4

jou

lu 1

4

tou

ko

15

loka

15

tou

ko

16

loka

16

Neste7

pH

Pvm

0

50

100

150

200

250

300

tou

ko

09

ma

rra

s 0

9

touko 1

0

touko 1

1

touko 1

2

touko 1

3

loka 1

3

touko 1

4

loka

14

jou

lu 1

4

tou

ko

15

loka

15

tou

ko

16

loka

16

Sähkönjohtavuus

Neste7

Pvm

mS/m

LIITE 7

Kuva 1. Neste Oyj:n havaintoputken Neste7 pH-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, ammoniumtyppi-, sinkki-, sameus ja öljyhiilivety-pitoisuus (C10-C40) vuosina 2014–2016. Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa.

0

50

100

150

200

250

300

touko 0

9

ma

rra

s 0

9

touko 1

0

touko 1

1

tou

ko

12

touko 1

3

loka 1

3

tou

ko

14

loka

14

joulu

14

tou

ko

15

loka

15

touko 1

6

Kloridi

Neste7

Pvm

EQS 25 mg/l

mg/l

320

0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

touko 0

9

marr

as 0

9

tou

ko

10

touko 1

1

tou

ko

12

tou

ko

13

loka 1

3

tou

ko

14

loka

14

joulu

14

tou

ko

15

loka 1

5

touko 1

6

loka

16

Ammoniumtyppi

Neste7

Pvm

EQS 0,2 mg/l

mg/l

0

200

400

600

800

1 000

1 200

touko 0

9

ma

rra

s 0

9

tou

ko

10

touko 1

1

touko 1

2

tou

ko

13

loka

13

touko 1

4

loka 1

4

jou

lu 1

4

touko 1

5

loka 1

5

tou

ko

16

loka

16

Sinkki

Neste7

Pvm

EQS 60 µg/l

ug/l

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

tou

ko

09

marr

as 0

9

touko 1

0

touko 1

1

touko 1

2

touko 1

3

loka 1

3

touko 1

4

loka

14

jou

lu 1

4

tou

ko

15

loka

15

tou

ko

16

loka

16

Sameus

Neste7

Pvm

NTU

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

tou

ko

09

ma

rra

s 0

9

tou

ko

10

tou

ko

11

tou

ko

12

tou

ko

13

loka

13

tou

ko

14

loka

14

jou

lu 1

4

tou

ko

15

loka

15

tou

ko

16

loka

16

Öljyhiilivedyt (C10-C40)

Neste7

Pvm

EQS 50 µg/l

µg/l

170

LIITE 7

kokkolan patamäen ja harrinniemen pohjavesialueiden … · 2018-01-08 · kokkolan patamäen ja...

Documents