power - abb group · automaatiosta apua työturvallisuuteen. abb power 1|16 7 kasvinsuojeluaineita...
TRANSCRIPT
Automaatio auttaa kaasuhälytysjärjestelmää
CABB Kokkola panosti automaatiolla työturvallisuuteen
Luxemburg – kaupunki, joka satsasi sähköbusseihin
Uusi latausjärjestelmä takaa sujuvan bussiliikenteen
powerABB Oy:n
asiakaslehti
1|16
Ahvenanmaa matkalla älykkään sähkön mallialueeksi
2 ABB power 1|16
Sisältö
ABB power 1| 16 • ABB:n asiakaslehti • 33. vuosikerta • Julkaisija: ABB Oy, Viestintä Päätoimittaja: Jaana Nikkari, p. 010 22 44627, [email protected]
• Toimituskunta: Marja Hawas, Heidi Hautala, Tua Kauppala, Miia Kaisanlahti, Anna Lehto, Irene Saarnio, Simo Suoranta, Tiina Turunen, Matti Vaattovaara, Antti
Vuorivirta • Tilaukset ja osoitteenmuutokset: www.abb.fi/asiakaslehti, p. 010 22 22775 • Toimitustyö ja konsepti: Zeeland Family
• Paino: Waasa Graphics 2016 • Painosmäärä: 12 000 • ISSN: 1799-5213
10
Tämä lehti julkaistaan myös sähköisenä
Issuu-palvelussa osoitteessa issuu.com
haulla ABB Suomi.
Lisäksi slideshare-merkillä merkityt
jutut löytyvät esityksinä tai pdf:nä
osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi.
Lehden edelliset numerot on arkistoitu
abb.fi-sivustolle. Samasta paikasta voit
myös lukea kaikki lehden jutut.
ABB Suomi Twitterissä!twitter.com/abbsuomi
Ahvenanmaa sai uuden siirtoyhteyden Manner-Suomeen. Nyt saarimaakunnalla olisi kaikki mahdollisuudet edetä älykkään energian mallialueeksi
3ABB power 1|16
Pääkirjoitus
06 CABB Oy:n Kokkolan tehtaalla työturvallisuus parani, kun automaatio valjastettiin
auttamaan kaasua haistelevia antureita.
09 Vanha jugendlinna, joka sisältää
uusinta KNX-tekniikkaa, on totta
Turussa.
20 Atrian lihatalossa Seinäjoella robotit tekevät
nykyään talon raskaimmat työt.
Tauno Heinola
Toimitusjohtaja
ABB Oy
power 1 |16
Pariisista kantautui joulukuun puolivälissä hyviä
uutisia, kun uusi sitova ilmastosopimus saatiin sol-
mittua. Yhteisellä päätöksellä sitouduttiin vähentä-
mään päästöjä maailmanlaajuisesti vuodesta 2020
alkaen. Matka kohti päästöneutraalia maailmaa
vuosisadan loppupuolella on alkanut, ja vastuu on
yhteinen.
Pariisin päätös on hyvä uutinen myös suoma-
laisille puhtaan teknologian yrityksille, sillä ilmas-
tonmuutosta hillitsevät teknologiat ovat Parii-
sin tavoitteiden saavuttamisessa avainasemassa.
Enkä tarkoita ainoastaan uusiutuvaa energian-
tuotantoa tukevia teknologioita, vaan teknologian
hyödyntämistä erityisesti energian käytöstä aiheu-
tuvan hiilidioksidikuorman pienentämisessä. Täs-
sä numerossa kerromme esimerkkejä liikenteen ja
kiinteistöjen ratkaisuista, joilla ympäristökuormaa
voidaan merkittävästi pienentää.
Käymme myös Ahvenanmaalla tutustumas-
sa maakunnan kunnianhimoisiin tavoitteisiin mat-
kalla globaaliksi älykkään sähkön mallialueeksi.
Iso askel on jo otettu, kun Ahvenanmaan ener-
giayhtiö Kraftnät Åland otti joulukuun alussa käyt-
töön uuden 160 kilometriä pitkän merenalaisen
sähkönsiirtoyhteyden Manner-Suomeen. Meri-
kaapeli takaa varman virran ahvenanmaalaisille,
mutta myös maakunnan tuulella kestävästi tuote-
tun sähkön siirtämisen mantereen sähköverkkoon
energiatehokkaasti.
Suosittelen lukemaan myös sivujen 20–22 tari-
nan seinäjokisesta lihatalo Atriasta, joka on pal-
kittu tekemättömästä työstä. Palkinnon taustal-
ta löytyy muun muassa kuutisenkymmentä ABB:n
robottia, jotka tekevät lihatalon fyysisesti raskaim-
mat työt. Sairaspoissaolojen vähentymisen lisäk-
si työn viihtyvyys, turvallisuus ja työhyvinvointi ovat
parantuneet.
Teknologian avulla olemme matkalla kohti
parempaa maailmaa.
Uutiset4 Uusi taajuusmuuttaja
ACH580 on suunniteltu rakennusautomaation tarpeisiin.
5 Tehokas nelinapainen
1400-runkokoon generaattori AMS-tuotelinjaan
Asiantuntija14 Terho Into edistää älykästä sähköverkkoa
Terho Into uskoo, että tulevaisuudessa sähköyhtiöiden
mahdollisuudet uudenlaisiin sovelluksiin kasvavat.
Kestävä kehitys19 Mökillä auringon voimalla
Kun riittää kekseliäisyyttä, pystyy mökkinsä sähköntarpeen
täyttämään helposti aurinkoenergialla. Kari Karvonen kertoo miten.
Mitä ihmettä23 Energiatehokas olut
Oluttakin voi panna energiatehokkaasti. Näin tehdään Saksassa,
missä prosessihöyry hyödynnetään panimon energiantarpeisiin.
4 ABB power 1|16
Merenkulkuhallituksen väyläalus Seili
aloitti liikennöinnin 25 vuotta sitten. Kun
Seili lähti joulukuussa 1990 ensimmäi-
selle matkalleen, käynnisti se myös uu-
den aikakauden merenkulun historiassa.
Alus oli nimittäin ensimmäinen Azipod®-
ruoripotkurikäytöllä varustettu laiva.
Seilin jälkeen noin 120 alukseen on
asennettu Azipod-ruoripotkuri. Sen an-
siosta meriliikenteessä on säästetty noin
700 000 tonnia polttoainetta. Samalla
alusten ohjaus on helpottunut ja sekä me-
lutaso että tärinä ovat laskeneet. Lisäksi
Azipod on mahdollistanut aivan uuden-
laisten laivakonseptien rakentamisen.
25-vuotias tuote ei ole pysähty-
nyt paikoilleen. Vuonna 2015 ABB lan-
ABB tuo markkinoille uuden ACH580-
taajuusmuuttajan, joka on suunnitel-
tu rakennusautomaation tarpeisiin.
Taajuusmuuttajan tehoalue ulottuu 250
kW:iin asti ja se mahdollistaa korkeimman
energiatehokkuuden IE4 SynRM -tahti-
reluktanssimoottorin kanssa käytettynä.
Kompakti ACH580 säästää asennustilaa,
on helppo asentaa ja käyttää sekä moni-
puolisesti integroitavissa eri automaatio-
järjestelmiin. Helppokäyttöisyys tuo kus-
tannussäästöjä ja korkea laatu varmistaa
huolettoman käytön.
Lisätietoja: Mika Männistö, p. 050 33 21018
Uutiset
REF 542plus suojareleiden
päivitys ohjelmaan
Uusi taajuusmuuttaja rakennusten automaatioon
ABB:n REF 542plus -suojare-
leet on otettu mukaan yhtiön
päivitysohjelmaan. Sen avulla
tuotannosta poistuneet lait-
teet voidaan päivittää helposti
uusimpaan mallisukupolveen.
Päivityksen ansiosta suojaus-
ratkaisun käyttöikä pitenee
merkittävästi. Jatkossa siihen
on myös saatavilla ABB:n täy-
det huolto- ja varaosapalvelut.
Suojareleiden päivitysohjel-
man avulla asiakas saa käyt-
töönsä viimeisimmät ohjelmis-
to- ja laiteversiot. Päivitys on
nopeaa ja vaivatonta, ja uusi
laite toimitetaan valmiiksi kon-
figuroituna käyttösovelluksen
mukaisilla asetuksilla.
ABB:n palvelu sisältää uu-
den suojareleen toimituksen,
konfigurointitiedoston päivi-
tyksen yhteensopivaksi uuden
laitteen kanssa, asennuksen,
testauksen ja vanhan releen
kierrätyksen. Päivityksen yh-
teydessä voidaan myös ottaa
käyttöön uusia ominaisuuksia.
Lisätietoja: Timo J. Niemi,
p. 050 33 42195
Väyläalus Seili sai ensimmäisenä
maailmassa Azipodin vuonna 1990.
Seilistä se kaikki alkoiseerasi uuden tuotteen, Azipod D:n.
Samana vuonna laajennettiin tuotantoa
Haminaan, missä valmistetaan Azipod-
ruoripotkurilaitteen laivan sisällä olevat
kääntöjärjestelmät.
5ABB power 1|16
Tuoteuutuudet
Uusi pikkurobotti robottiperheeseen
Myös pientalojen katoilta voi nyt
helposti kerätä talteen aurinkosäh-
köä. ABB Uno -yksivaiheinvertteri
on tarkoitettu pientalojen aurin-
kosähköjärjestelmiin. Invertteri eli
vaihtovirtasuuntaaja muuttaa au-
rinkopaneeleiden keräämän tasa-
sähkön vaihtosähköksi korkealla
hyötysuhteella.
ABB Uno toimii teholuokissa
2–6 kW.
Lisätietoja: Jukka A. Mäkinen,
p. 050 33 22255
Markkinoiden tehokkain nelinapainenABB on esitellyt uuden 1400-
runkokoon tahtigeneraattorin suo-
sittuun kaasu- ja höyryturbiini so-
vellukseen tarkoitettuun AMS-
tuotelinjaansa. Generaattori kattaa
teholuokat 60–85 MVA ja jännitteet
3–15 kV.
Uutuusgeneraattori tuo nyt
ensimmäistä kertaa nelinapais-
ten generaattorien edut tähän
kokoluokkaan. Suuremman yk-
sikkökohtaisen tehontuotannon
ansiosta voimalaitokset voivat
vastata kasvaviin kapasiteettivaa-
timuksiin pienemmällä määrällä
generaattoreita.
Kompaktit ja tehokkaat neli-
napaiset generaattorit pienentävät
käyttö- ja huoltokustannuksia sekä
soveltuvat kaksinapaisia paremmin
vaativiin, vaihtelevalla kuormal-
la toimiviin, sähköverkkoa tukeviin
sähkölaitossovelluksiin.
Lisätietoja: Robert Reinius, p. 010 223356
huollontarve vähäinen.
Uutuusmallissa on vakiona Foundry
Plus 2 -suojausluokitus, jonka ansiosta se
soveltuu muun muassa vaativiin valu- ja
työstösovelluksiin. IRB 8700 on saatavilla
myös robotin ylävarren sisään integroiduil-
la LeanID-prosessikaapeloinneilla, jotka
pidentävät letkujen ja kaapelien käyttö-
ikää sekä yksinkertaistavat simulointia.
Lisätietoja: Jari Hyytiäinen, p. 050 33 56270
Nopeampi raskas robotti
ABB on esitellyt toistaiseksi suurimman
teollisuusrobottinsa. Uuden ABB IRB
8700 -robotin hyötykuorma on ranne
alaspäin jopa 1000 kg, ja malli on 25 pro-
senttia nopeampi kuin muut vastaavan
kokoiset raskaat teollisuusrobotit.
IRB 8700:n suunnittelussa on panos-
tettu suorituskyvyn lisäksi luotettavuuteen
ja edullisiin käyttökustannuksiin. Robotin
rakenne on aiempaa yksinkertaisempi ja
IRB 910SC eli Scara on ABB:n robotti-
perheen uusin tulokas. Scara-robotit täy-
dentävät pienten robottien valikoimaa
kolmella eri ulottuvuudella. Uudet mal-
lit pystyvät käsittelemään maksimissaan
kuutta kiloa.
Scara-robotit ovat kompakteja, nopei-
ta ja tarkkoja. Robotit sopivat esimerkiksi
pienten lastien lastaamiseen ja purkami-
seen sekä erilaisiin kokoonpanotehtäviin.
Lisätietoja: Tapio Lindevall, p. 050 33 26545 ja
Jari Hyytiäinen, p. 050 33 56270
ABB on keventänyt divisioonaraken-
netta viidestä divisioonasta neljään.
Divisioonat ovat 1.1.2016 lähtien Power Grids (PG), Electrification Products
(EP), Process Automation (PA) sekä
Discrete Automation and Motion (DM).
Muutoksella nopeutetaan orgaanista kas-
vua ja parannetaan kykyä vastata asiak-
kaiden tarpeisiin.
Uusi Power Grids (PG) -divisioona
keskittyy palvelemaan sähkölaitosasiak-
kaita johtavalla sähkövoima- ja automaa-
tiotarjonnalla. Uusi Electrification Products
(EP) -divisioona tarjoaa sähköistystä kaik-
kiin sähkönkulutuskohteisiin. ABB:n glo-
baalin kanavapartneriverkoston kautta se
tarjoaa yhden maailman laajimmista pien-
ja keskijännitepuolen valikoimista pääasi-
assa teollisuus-, liikenne- ja infrastruktuu-
rialojen asiakkaille sekä sähkölaitoksille.
Process Automation (PA) -divisioonan
integroitu tarjonta palvelee prosessiteol-
lisuuden asiakkaita, kuten kemianteolli-
suutta, öljy- ja kaasuteollisuutta, kaivoste-
ollisuutta, sellu- ja paperiteollisuutta sekä
voimantuotantoa ja meriteollisuutta.
Discrete Automation and Motion (DM)
-divisioona tarjoaa energia- ja tuotantote-
hokkuutta parantavia tuotteita, järjestelmiä
ja palveluja, kuten moottoreita, generaat-
toreita, taajuusmuuttajia, tehoelektroniik-
kaa ja robotteja.
ABB keventää divisioonarakennetta
MyMMMMM ös pientttttttalaaaaaa ojen kato
helposti kerätä talteen
köä. ABB Uno -yksiva
on tarkoitettu pientalo
Uno-yksivai-
heinvertteri
sopii pientalo-
jen käyttöön.
Aurinkosähkö talteen
7ABB power 1|16
Kasvinsuojeluaineita valmistavan CABB Oy:n Kokkolan-tehtaan kaasun-hälytys järjestelmässä anturit haistele-vat ilmasta kaasuja. Kun järjestelmä uusittiin, se integroitiin osaksi tehtaan 800xA-tuotanto automaatiota. Ratkaisu lisää työntekijöiden turvallisuutta.
Teksti Anne Kytölä, Kuvat Ulla Nikula
CABB Oy:n Kokkolan-tehdas
on Suomessa ainoa laatuaan:
maassamme ei ole muita hie-
nokemiantuotteiden rahtival-
mistajia. Rahtivalmistus merkitsee sitä,
ettei tuotteissa näy CABB Oy:n nimeä, ja
usein raaka-aineetkin tulevat suoraan asi-
akkailta.
Kokkolassa valmistetaan kasvinsuojelu-
aineita ja lääkkeissä käytettäviä intermedi-
aatteja, väliaineita, maailman johtaville kemi-
analan yrityksille. Kaikki tuotteet menevät
ulkomaille. Tehtaalla valmistettuja kasvin-
suojeluaineita käytetään esimerkiksi mais-
sinviljelyssä Etelä-Amerikassa.
Kilpailuetua automaatiolla
Tuotteet valmistetaan tehtaan kolmessa
tuotantolaitoksessa automatisoidusti. Teh-
taan seinien sisällä on jatkuvasti käynnissä
vaativia kemiallisia reaktioita.
”Automaatiolla on erittäin tärkeä roo-
li tuotannossamme, koska voimme paran-
taa tuotantokapasiteettiamme ja kilpailu-
kykyämme vain korkean teknologian avul-
la. Kilpailijamme ovat Kaukoidässä, joten
työvoimakustannuksilla emme voi kilpailla”,
CABB Oy:n Kokkolan-tehtaan automaatio-
insinööri Jukka Häkkilä kertoo.
Koska tehtaalla käsitellään myös räjäh-
dysherkkiä aineita ja kemiallisissa reaktiois-
sa syntyy erilaisia kaasuja, työntekijöiden
turvallisuuteen kiinnitetään erityisen suur-
ta huomiota.
Hälytykset tehdassalien ilmaa haiste-
levista antureista tulivat aiemmin erilliseen
Hälytysjärjestelmän asennuksessa
säästettiin rahaa, kun vanhan
järjestelmän kaapelointeja pystyttiin
käyttämään hyväksi. Asennustöiden
suunnittelusta vastannut
automaatiosuunnittelija Joni Virkkala
kertoo Jukka Häkkilälle, että uusia I/O-
tuloja ja -lähtöjä asennettiin uuteen
800M-prosessiasemaan 640 kappaletta.
hälytysjärjestelmään. Kun järjestelmä uusit-
tiin, anturit liitettiin osaksi tehtaan tuotan-
toautomaatiota ABB:n toimittaman 800xA-
automaatiojärjestelmän avulla.
ABB on toimittanut vastaavia, uusin-
ta tekniikkaa edustavia 800xA-automaa-
tiojärjestelmiä maailmalle yli 10 000 kap-
paletta. Suomessa järjestelmä on noin 40
asiakkaalla.
”Vanha hälytysjärjestelmä oli hyvin yksin-
kertainen. Se oli myös aikansa elänyt. Kos-
ka siihen ei saanut enää esimerkiksi päivi-
tyksiä, meille on ollut jo pidemmän aikaa
selvää, että meidän on jossakin vaiheessa
investoitava hälytysjärjestelmän uudistami-
seen”, Häkkilä kertoo.
Integroinnilla turvallisuutta
Jukka Häkkilä johtaa CABB Oy:n Kok-
kolan-tehtaan 21 henkilön automaatiotiimiä.
Hän etsi uutta hälytysjärjestelmää yhdessä
automaatio- ja sähkösuunnitteluasiantunti-
joidensa kanssa.
CABB Oy:n Kokkolan tehdas on Suomen ainoa
hienokemiantuotteiden rahtivalmistaja.
800xA, tuotantoautomaatio,
kaasunhälytysjärjestelmä, anturit,
työturvallisuus, integraatio
8 ABB power 1|16
01 Hälytysjärjestelmä antaa myös työnteki jöille
enemmän tietoa kuin vanha järjestelmä.
Työntekijä näkee näyttötaululta, jos tiloissa
tarvitaan esimerkiksi suojavarusteita, Jukka
Häkkilä kertoo.
02 Tehtaan tuotantoprosesseja valvoo valvo-
mossa yhtä aikaa viisi operaattoria. Jokaisella
on omat vastuualueensa. Näyttöä tutkii ope-
raattori Timo Salmén.
03 Vilkkuva symboli osoittaa kaasuvuodon läh-
teen. Värit viestivät vaaran tasosta: punaisella
rajatuissa tiloissa ei saa työskennellä ilman
asianmukaista suojavarustusta.
automaatiosuunnittelija Sami Lång suun-
nitteli grafiikan ja värit, joilla hälytyksistä
kerrotaan.
Operaattorit näkevät näyttötaululla poh-
japiirroksen tehtaasta. Jokaista kerrosta voi
tarkastella erikseen tai sitten voi katsoa teh-
taan sivukuvaa, ja symbolit näyttävät, mis-
tä kerroksesta hälytys tulee.
Väreillä kerrotaan vaaran tasosta. Jos
tehdassalin ääriviivat ovat punaiset, tilassa
työskentely on kielletty. Keltainen väri mer-
kitsee, ettei tilassa saa tehdä tulitöitä. Har-
maa väri tarkoittaa normaalia turvallista tilaa.
Vuoto löytyy nopeasti
Kaasuja haistelevia antureita symboloivat
kaksi päällekkäin olevaa neliötä. Jos ylempi
vilkkuu punaisena, kyseessä on ilmaa kevy-
empi kaasu. Alempi neliö taas kertoo kaa-
suvuodon aiheutuvan ilmaa raskaammasta
ja siten lattiaa kohti laskeutuvasta kaasusta.
Havaittuaan kaasuvuodon järjestelmä
käynnistää automaattisesti tuuletuksen ja
katolla olevat puhaltimet. Valvomo saa häly-
tyksen, kun kaasupitoisuus nousee etukä-
teen määritellylle tasolle.
Samaan aikaan tehtaalla kuuluu myös
kova hälytysääni, joka varoittaa työntekijöi-
tä vuodosta. Koska järjestelmä on integroi-
tu tuotantoautomaatioon, tuotantoproses-
sista voidaan tarvittaessa sulkea automaat-
tisesti venttiilejä.
Operaattorit Rauno Juujärvi ja Janne
Leppänen kertovat uuden hälytysjärjestel-
män helpottaneen heidän työtään, vaikka
uuden ohjelman opetteluun on kulunut jon-
kin verran aikaa.
”Saamme hälytettyä kenttäoperaatto-
rin paikalle nopeammin kuin ennen, koska
Paikalla
02
0301
osaamme kertoa tarkalleen, mistä hälytys
tulee”, Rauno Juujärvi kertoo.
Janne Leppänen on tyytyväinen siitä,
että turha juoksu on jäänyt pois.
”Aikaisemmin meidän piti nousta ja
käydä kuittaamassa hälytys tuolta sel-
kämme takana olevalta koneelta”, Lep-
pänen sanoo.
Leppäsen mukaan sitä vaaraa ei aiem-
minkaan ollut, että hälytys olisi jäänyt huo-
maamatta, koska kone ilmoitti hälytykses-
tä kovaäänisellä piippauksella.
”Aika pian kävi ilmi, että valinta oli taval-
laan helppo, koska vain ABB pystyi tarjoa-
maan meille haluamamme integroidun rat-
kaisun”, Häkkilä sanoo.
Häkkilän tiimi halusi, että hälytykset tule-
vat yhtä aikaa ja välittömästi näkyviin kaikil-
le valvomon näytöille. Aiemmin hälytykset
tulivat erilliselle, sivupöydällä sijaitsevalle
koneelle. Valvomossa työskentelee ker-
ralla viisi operaattoria, jotka valvovat omia
vastuualueitaan.
”Hälytysjärjestelmän integroitavuus tuo-
tantoautomaatioomme nousi pääkriteerik-
si, koska integroinnilla pystymme parhaiten
parantamaan työntekijöidemme turvallisuut-
ta. Tämä on meille ennen kaikkea turvalli-
suusinvestointi”, Häkkilä painottaa.
Häkkilä halusi myös järjestelmän, jolla
voitaisiin jakaa informaatiota työntekijöille.
Järjestelmän informaatio-ominaisuuksia oli
voitava myös kehittää edelleen.
Tietoa jaetaan työntekijöille tehtaaseen
johtavilla ovilla olevilla näytöillä. Työntekijä
näkee saman näkymän kuin operaattori ja
osaa tarvittaessa pukeutua suojavarusteisiin.
Värit kertovat vaaran tasosta
ABB:n automaatio-osaaminen edustaa
Jukka Häkkilän mukaan maailman huippua.
CABB Oy:llekin koituu synergiaetuja siitä,
että ABB on sekä sähkövoimatekniikan että
automaation asiantuntija.
CABB Oy ja ABB ovat tehneet yhteis-
työtä jo vuosikymmenien ajan. Koska ABB
tuntee hyvin CABB Oy:n tuotantoprosessit,
se osaa tarjota asiakkaalleen myös tulevai-
suuden tarpeisiin sopivan ratkaisun.
Koska CABB Oy:n oma automaatio-
osaaminen on korkeatasoista, yrityksen Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta
osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi
9ABB power 1|16
Turun Jugendlinna siirtyi vuonna 2012
yksityiseen omistukseen. Omistajat
päättivät saneerata aiemmin kaupungin
toimistokäytössä olleen arvorakennuksen laa-
dukkaiksi asunnoiksi.
KNX-järjestelmän hyödyntäminen oli tilaajan
toive. Siihen on liitetty asuntojen valaistuksen
ohjaus sekä ABB:n ovipuhelinjärjestelmä.
Yhdellä kytkimellä
Sata vuotta vanhassa, suojellussa sanee-
rauskohteessa sähkötekniikan ratkaisut on
pystytty toteuttamaan kuin missä tahansa
kiinteistössä.
”Asunnot ovat isoja ja niissä on paljon valai-
simia. KNX mahdollistaa yhden kytkimen käy-
tön kaikkien valaisimien ohjauksessa, mikä vai-
kuttaa asunnon yleisilmeeseen, kun pitkiä kyt-
kinrivejä ei tarvita. Järjestelmään ohjelmoidaan
valmiita tilanneohjauksia valaistukselle”, kertoo
sähkösuunnittelija Viljami Eriksson Sähkötiimi
IL Oy:stä.
Huoneistojen valaistus painikkeissa on
led-indikointi ja järjestelmään on liitetty Wel-
come-ovipuhelin. Jokaisen asunnon eteiseen
asennetaan kosketusnäyttö, joka toimii sekä
järjestelmän ohjauspaneelina että ovipuheli-
men näyttönä. Ovipuhelimissa on automaat-
tinen kuvantallennus, mikä lisää asukkaiden
turvallisuutta.
Tilantarve on syytä ennakoida
Asunnot valmistuvat keväällä 2016. KNX-
järjestelmällä toteutettavia valaistuksen ohjauk-
sia testataan ensin yhdessä asunnossa, josta
asetukset kopioidaan muihin.
Tulevaisuudessa KNX:ään on helppo liittää
runsaasti lisää talotekniikan ohjauksia, kuten-
ilmanvaihtoa, viilennystä ja lämmitystä – mah-
dollisuuksia on rajattomasti. Järjestelmän muut-
taminen on helppoa, sillä uutta kaapelointia ei
tarvita.
Ennen asennusta urakoitsijan kannattaa
ottaa huomioon järjestelmän tilantarve sähkö-
keskuksessa.
Aurajoen rannassa, keskellä Turkua
sijaitsevassa Jugendlinnassa on noin
20 uuden uutukaista asuntoa.
Figure
Turun Jugendlinna on yksi kaupungin suojelluimmista rakennuksista. Historialliseen rakennukseen saneerataan reilut 20 asuntoa, joiden valaistuksen ohjauksessa hyödynnetään älykästä KNX-järjestelmää.
KNX toimii 100-vuotiaassakin
Teksti Anna Korpi-Kyyny, Kuva Mika Okko
Saneeratun Jugendlinnan jokaisessa asunnossa
on Welcome-ovipuhelin.
KNX, Welcome-ovipuhelin,
valaituksen ohjaus, led-indikointi
faciatur, ace
11ABB power 1|16
Älykkään sähkön saaretMaailman johtava älykkään energian mallialue. Kaikki sähkö tuulesta, auringosta ja aaltojen liikkeestä. Joulukuussa käyttöön otettu merikaapeli avaa päätä Ahvenanmaan matkalla kohti tätä tavoitetta.
Teksti Rolf-Lennart Witting, Kuvat Tiina Tahvanainen
HVCD, sähkönsiirto, Black
start, merikaapeli, Kraftnät
Åland, uusiutuva energia,
Ahvenanmaan teknologiakeskus,
älykäs sähköverkko
12 ABB power 1|16
Kantaverkkoyhtiö Fingridin kanssa solmitun
sopimuksen mukaisesti ABB vastaa Suomen ja
Viron välisen Estlink 1 -siirtoyhteyden ja Suo-
men ja Ruotsin välisten FennoSkan 1- ja 2 -siir-
toyhteyksien Suomen-puoleisten konvertteriase-
mien toiminnasta. Sopimukset sisältävät muun
muassa vuosihuollot sekä asiantuntijoiden pal-
velut 24/7 häiriöiden ja vikojen varalta. Vastaa-
va sopimus on solmittu Kraftnät Ålandin kanssa
Ahvenanmaan ja Manner-Suomen välisen meri-
kaapelin kunnossapidosta.
Kunnossapitosopimukset parantavat siir-
toyhteyksien käytettävyyttä ja luotettavuutta ja
takaavat tehokkaan toiminnan.
Varmasti myös häiriötilanteissa
Teema
Ahvenanmaan energiayhtiö Kraft-
nät Ålandin toimitusjohtaja Jan
Kahlroth on erittäin tyytyväinen.
Joulukuun alussa yhtiö otti käyt-
töön ABB:n toimittaman suurjännitteiseen
tasavirtatekniikkaan (HVDC, High Voltage
Direct Current) perustuvan sähkönsiirto-
yhteyden. 160 kilometriä pitkä merikaa-
peli yhdistää ensimmäistä kertaa Ahve-
nanmaan maakunnan ja Manner-Suomen
sähköverkot toisiinsa.
Erityisen mielissään Jan Kahlroth on
ABB:n kehittämästä innovatiivisesta Black-
start-toiminnallisuudesta. Black-start mah-
dollistaa välittömän sähkönsiirron palaut-
tamisen myös suurhäriöissä, joissa siirto-
yhteys Ruotsista menetetään kokonaan
ja sen myötä koko Ahvenanmaan sähköt
katkeavat.
”Testasimme Black-start-toiminnallisuutta
marraskuun lopulla. Sähkönsyöttö palautui
häiriöstä silmänräpäyksessä, edes lamput
eivät vilkkuneet. Kun aiemmin syksyllä kokei-
limme käsikäyttöistä sähköverkon uudelleen-
käynnistystä paikallisen varavoiman avulla,
kesti lähes viisi minuuttia ennen kuin säh-
köt saatiin palautettua”, Kahlroth kertoo.
Suurhäiriö on tiukka paikka
Myyntijohtaja Matti Vaattovaara ABB:ltä
vahvistaa, että Black-start-toiminnalla voi-
daan lyhentää sähkökatkoksen jälkeistä
palautusaikaa käyttötilanteesta riippuen
jopa sekunnin murto-osiin.
”Suurhäiriössä virran palauttaminen
perinteisellä teknologialla on tyypillisesti
aikaavievä ja monimutkainen prosessi. Voi-
malaitoksia käynnistetään vähitellen ja kuor-
mia palautetaan vaiheittain niin, että tasa-
paino tuotannon ja kulutuksen välillä säi-
lyy. Tämä vaatii aikaa ja manuaalista työtä.
HVDC:n avulla verkon uudelleenkäynnistys
onnistuu automaattisesti. Marraskuussa
simuloimme pahinta mahdollista tilannetta,
Testasimme Black- start-toiminnallisuutta marraskuun lopulla. Sähkönsyöttö palautui häiriöistä silmänräpäyksessä, edes lamput eivät vilkkuneet. Kun aiemmin syksyllä kokeilimme käsikäyttöistä sähköverkon uudelleenkäynnistämistä, kesti lähes viisi minuuttia ennen kuin sähköt saatiin palautettua.
Jan Kahlroth
Toimitusjohtaja, Kraftnät Åland
jossa maakunnan sähköt menetettiin täy-
dellisesti. Black-start toimi moitteettomas-
ti”, Vaattovaara sanoo.
”Järjestelmän ansiosta yhteys myös kor-
vaa paikallista varavoimaa ja vähentää siten
tarvetta käyttää fossiilista polttoainetta”,
Vaattovaara huomauttaa.
Näin todella tapahtuukin, sillä Ahvenan-
maan kantaverkkoyhtiö on sanonut irti vara-
voimasopimuksensa Maarianhaminan ener-
giayhtiön kanssa.
”Nyt meidän ei tarvitse enää käyttää
dieselvoimaloita tai kaasuturbiineja vara -
sähkön tuottamiseksi”, Kahlroth vahvistaa.
Epävarmaa virtaa Ruotsista
Ahvenanmaa ostaa vuositasolla noin 70
prosenttia sähköstään Ruotsista 60 kilomet-
riä pitkän vaihtovirtakaapelin kautta. Säh-
könsyöttö Ahvenanmaan kantaverkkoon
on kuitenkin katkennut jopa kymmenkunta
kertaa vuodessa. Useimmiten syynä ovat
olleet salamaniskut Ruotsissa.
Jatkossakin Ahvenanmaa tuo merkittä-
vän osan sähköstään Ruotsista, jossa säh-
kön hinta muun muassa hyvän vesivoima-
tilanteen ansiosta on viime vuosina ollut
edullisempaa kuin Suomessa.
Kahlrothin arvion mukaan hintatilanne
tulee jatkumaan ainakin niin kauan kun-
nes Olkiluodon uusi ydinvoimala on saa-
tu käyttöön.
Tuulisähköä Ahvenanmaalta
Manner-Suomeen
Uusi 100 megawatin siirtoyhteys Ahve-
nanmaan ja Naantalin välillä mahdollistaa
merkittävän uusiutuvan energian lisäämisen.
Yhteys avaa myös mahdollisuuden siirtää
maakunnan tuulisähköä mantereen sähkö-
verkkoon energiatehokkaasti, pienillä hävi-
öillä. Jo nyt Ahvenanmaalla katetaan noin
20 prosenttia maakunnan sähkönkulutuk-
sesta tuulivoimalla ja parissa vuodessa luku
Ahvenanmaa pähkinänkuoressa
– maapinta-ala 1 553 km2, pinta-ala
yhteensä 13 325 km2
– noin 6 700 saarta joista noin 60
vakituisesti asuttuja
– 28 916 asukasta ja 13 455 kotitaloutta
(31.12.2014)
– Sähkönkulutus vuonna 2014: 288,4
(-1,9 %) GWh, on pienempi kuin 0,5 %
koko Suomen kulutuksesta
– Sähköntuonti vaihtovirtakaapelilla
Ruotsista 69,6 % ja Suomesta 6,1 %,
omaa tuulivoimaa ja bioenergiaa
20,2 % sekä fossiiliperäistä
sähköntuotantoa 4,0 %
13ABB power 1|16
voi nousta jopa yli 70 prosentin. Vaihteleva
tuulituotanto edellyttää vahvoja siirtoyhteyk-
siä ja joustavuutensa ansiosta HVDC-yhte-
ys sopii tähän tarkoitukseen täydellisesti.
Viidellä ahvenanmaalaisella yhtiöllä on
valmiit suunnitelmat 18 uuden 3 megawa-
tin tuulimyllyn rakentamisesta maakunnan
länsiosaan ja osittain Ahvenanmerelle. Rat-
kaisevaa tämän projektin toteuttamisen kan-
nalta on kuitenkin, että maakunnassa toimi-
vat tuulivoimalat pääsevät mukaan Suomen
uuteen syöttötariffisysteemiin.
Älyenergian mallialueeksi
Ahvenanmaalla muhii kunnianhimoinen
pyrkimys maailman johtavaksi uusiutuvan
energian ja älykkäiden sähköverkkojen mal-
lialueeksi. Siihen saaristomaakunnalla on
hyvät edellytykset, sillä sekä aurinko- että
tuuliolosuhteet ovat huippuluokkaa.
”Ahvenanmaa on pieni, mutta monimuo-
toinen alue, jolle voidaan kustannustehok-
kaasti luoda kokonaisvaltaisia markkina-
malleja”, liiketoiminnan kehitysjohtaja Dick
Kronman ABB:ltä sanoo.
Samaa mieltä on Ahvenanmaan tekno-
logiakeskuksen ÅTC:n liiketoiminnan kehit-
täjä Ralf Häggblom. Hän huomauttaa, että
maakunnassa voidaan itsehallinnollisen lain-
HVDC on ABB:n kehittämä tekniikka, joka
parantaa pitkillä välimatkoilla sähkönsiirron
tehokkuutta. Se lisää myös säätömahdolli-
suuksia ja mahdollistaa erilaisten verkkojen
yhteenkytkemisen.
HDVC Light on HVDC-teknologian uusi
sukupolvi, joka mahdollistaa muun muassa
Black-start-toiminnallisuuden. ABB:n avai-
met käteen -toimitus Kraftnät Ålandlle sisäl-
si HVDC Light -konvertteriasemat Ahvenan-
maan Jomalassa ja Naantalissa sekä 160
kilometrin pituisen merikaapeliyhteyden.
Siirtoyhteyden kapasiteetti on 100 MW.
HVDC
Kraftnät Ålandin toimitusjohtaja
Jan Kahlroth on tyytyväinen uuteen
sähkönsiirto yhteyteen Manner-Suomeen.
säädäntövallan ansiosta edistää erilaisten
energia-alustojen kehittämistä.
Jos maakunnassa toimivat tuulivoimayh-
tiöt otetaan mukaan Suomen syöttötariffijär-
jestelmään, Häggblom pitää mahdollisena,
että tuuli- ja muut uusiutuvat tuotantojär-
jestelmät voisivat lähitulevaisuudessa kat-
taa lähes koko maakunnan sähköntarpeen.
”Merelle rakennettujen tuulipuistojen
yhteyteen voitaisiin liittää myös aurinko-
paneelialueita. Auringonvaloa heijastava
merivesi lisää aurinkoenergian tuotantoa”,
Häggblom valaisee.
Ahvenanmaalla on jo yhteistyössä ruot-
salaisen yliopiston kanssa kokeiltu sähkön-
tuotantoa aaltojen avulla, ja pienellä Sims-
kälan saarella – Myrskyluodon Maijan kirjai-
lijan Anni Blomqvistin kotipaikkakunnalla
– Mikael Lundell lämmittää talvisaikaan-
kin kasvihuoneensa merivedestä saataval-
la ”vihreällä” lämmöllä.
Tutkimus tekeillä
Ahvenanmaan mahdollisuuksista älyk-
kään energian mallialueena ja puhtaan
ympäristöteknologian kokeilualueena on teh-
ty esitutkimus, jota jatkotyöstetään yhdes-
sä CLIC Innovationin kanssa.
Projektissa ovat olleet mukana muun
muassa ABB, Fortum, Wärtsilä, Empower,
VTT sekä Lappeenrannan ja Tampereen
teknilliset yliopistot.
Hankkeen odotetaan herättävän maail-
manlaajuista kiinnostusta ja avaavan mah-
dollisuuksia uusille vientituotteille.
”Projektissa mukana oleva yritykset ovat
johtavia omilla aloillaan. Silti ne eivät yksi-
nään pysty ratkaisemaan esimerkiksi tuu-
li- ja aurinkosähkön varastointiongelmia
kokonaisvaltaisesti. Mutta yhdessä löyde-
tään innovatiivisia ratkaisuja, jotka hyödyt-
tävät vientiteollisuutta”, Häggblom sanoo.
14 ABB power 1|16
Julkisia mobiiliverkkoja hyödyntävä langaton viestintäteknologia mahdollistaa sähköverkkojen automaatioasteen lisäämisen kustannustehokkaasti. Se myös tukee sähköyhtiöiden tavoitteita, kuten sähkön toimitusvarmuuden lisäämistä.
Asiantuntija
Langattomuudella sähkökatkoja vastaan
Verkkoyhtiöt toimivat maantie-
teellisesti laajalla alueella. Sik-
si mobiiliteknologia on ainoa
kustannustehokas tapa välittää
dataa pitkiäkin matkoja. Langattoman
viestintäteknologian avulla sähköverkon
kaikki pisteet kaupunkien kiinteistö-
muuntamoista maaseudun pylväserotti-
miin saadaan saman järjestelmän piiriin.
”Mobiiliteknologian kehittyminen on mah-
dollistanut verkostoautomaation läpimurron.
Kehitys on globaali ilmiö. On vaikea löytää
sellaista maankolkkaa, jossa mobiiliverkkoa
ei olisi saatavilla”, kertoo liiketoiminnan kehi-
tyspäällikkö Terho Into ABB:ltä.
Muutos on ollut nopeaa. Teknologian
taustalla on nykyään osana ABB.tä oleva
Viola Systems Oy, joka toimitti ensimmäi-
set langattomia mobiiliverkkoja hyödyntä-
vät ratkaisut vuonna 2003.
”Tuolloin IT-kupla oli juuri puhjennut ja
meillä oli haasteita vakuuttaa ihmisiä siitä,
että mobiiliteknologialla voidaan tehdä jotain
hyödyllistäkin. Olimme edelläkävijöitä alalla.”
Mobiiliverkko täyttää vaatimukset
”ABB:llä on pitkät perinteet ja huip-
puluokan osaamista sähkön jakeluauto-
maation ja suojaamisen osalta. Nyt näi-
hin saadaan yhdistettyä Violalta saatu
kommunikaatio-osaaminen.”
Tänään mobiiliverkko ei enää rajoita sitä
hyödyntäviä sovelluksia – siirtonopeudet ja
peitto ovat kasvaneet.
Teksti Anna Korpi-Kyyny, Kuva Jaska Poikonen
sen varassa. Senpä vuoksi tilanne, jossa
tuota järjestelmää ei enää kehitettäisi ja yllä-
pidettäisi, tuntuu kaukaiselta”, Into päättää.
Uusien automaatioratkaisujen avulla ABB
tarjoaa järjestelmiä, joiden avulla sähköyh-
tiön eri kohteet tuotantolaitoksista muun-
tamoihin saadaan liitettyä yhteen järjestel-
mään. Näin koko verkostoa voidaan ohjata,
valvoa ja huoltaa kokonaisuutena.
”Kriittistä meidän järjestelmämme kan-
nalta on verkon vasteaika, joka sekin on nyt
riittävällä tasolla. ”
Julkinen mobiiliverkko on verkostoau-
tomaation palveluksessa myös tilanteissa,
joissa puhelut pätkivät tai yksi tukiasema on
alhaalla. Inton mukaan teleoperaattorit voi-
vat tarjota LTE- eli 4G-verkossa sähköyhti-
öille taattuja vasteaikoja tai tiettyä kaistaa.
”Se mahdollistaa sähköyhtiöille aivan
uudenlaisten sovellusten tekemisen mobii-
liverkon yli.”
Tulevaisuus tuo valvomoon
videokuvan
Into uskoo automaatioasteen nousevan
roimasti lähivuosina.
”Voimme lyhentää sähköverkon häiriö-
aikoja. Automaation avulla vikakohde voi-
daan rajata suoraan pienelle alueelle.”
Automaatioasteen lisäämisellä saadaan
myös dataa, joka mahdollistaa ennakoivan
verkoston kunnossapidon. Tulevaisuudes-
sa mobiiliteknologian avulla voidaan välittää
myös kuvaa, ääntä tai molempia.
”Videokuvan avulla voidaan tehdä pää-
töksiä huoltotarpeesta sekä hyödyntää eri-
koisasiantuntijoita kentällä toimivan huolto-
tiimin apuna.”
Inton mukaan investointi langattomaan
viestintäteknologiaan kannattaa.
”Mobiiliverkot ja koko internet pohjau-
tuvat TCP/IP-liikenteeseen. Tänään lähes
kaikki yhteiskuntamme toiminnot pyörivät
Top 5: Langattomuus
01 Kokonaisvaltaisuus. Langat-
tomalla viestintäteknologialla
voidaan yhdistää kaikki sähkön-
jakeluverkon kohteet samaan
järjestelmään.
02 Ylläpito. Järjestelmää on helppo
uudistaa sekä ohjata ja valvoa.
03 Kustannustehokkuus. Häiriöiden
tarkempi paikallistaminen sekä
ennakoiva huolto tuovat säästöjä.
04 Laajennettavuus. Uusia kohteita
voidaan lisätä järjestelmään pienil-
lä muutoksilla.
05 Automaatio. Automaatioasteen
lisääminen mahdollistaa hajaute-
tun energiatuotannon kytkemisen
verkkoon sekä sähkökatkojen
minimoimisen häiriötilanteissa.
Mikä on puheenaiheena nyt? Lue ABB:n asiantuntijoiden blogikirjoituksia. Löydät ne osoitteesta: abb-conversations.com/fi
15ABB power 1|16
Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta
osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi
Liiketoiminnan kehityspäällikkö
Terho Into on innostunut ABB:n
kyvystä tarjota aikaisempaa
kokonaisvaltaisempia ratkaisuja.
16 ABB power 1|16
Mennään sähköbussilla – puhtaasti
Ratkaisu
Latausasemalla virroitin laskeutuu
automaattisesti bussin katolle. En-
sin järjestelmä tekee turvatarkas-
tukset, minkä jälkeen bussin noin
90 kWh:n akut ladataan bussin katon vir-
takiskojen kautta nopeasti – muutamassa
minuutissa. Latausasema on modulaari-
nen ja valittavana on kolme lataustehoa:
150, 300 tai 450 kilowattia.
Järjestelmä on testikäytössä Luxembur-
gissa, jossa kuusi uutta Volvon hybridibus-
sia toimii julkisessa linjaliikenteessä neljän
ABB:n latausaseman voimin. Projektin taka-
na on ABB:n hollantilainen myyntipäällikkö
Daan Nap, jonka vastuulla on latausinfra-
struktuuri Euroopassa.
Napin mukaan kaikki kaupunkibussit
voisivat kulkea tulevaisuudessa pelkällä
sähköllä.
”Akut ovat kehittyneet viimeisen 10 vuo-
den aikana riittävästi. Aika on vihdoin kypsä
joukkoliikenteen sähköistämiseen. Myös vii-
meaikaiset uutiset ilmansaasteista ja eten-
kin dieseleiden tuottamien päästöjen haitalli-ABB:n latausasema on modulaarinen ja
valittavana on kolme lataustehoa.
Kun sähkö- tai hybridibussi saapuu Luxemburgissa päätepysäkille, se saapuu samalla pikalatausasemalle. Muutaman minuutin latauksen jälkeen matka voi taas jatkua.
Teksti Vesa Eskola, Kuvat Sabinio Parente ja ABB
Latausasema, sähköinen
liikenne, sähköbussit, hybridit,
päästöt, standardointi
suudesta terveydelle ovat lisänneet ihmisten
tietoisuutta sähköisen liikenteen eduista.”
Mahdollisuuksia myös
hybridibusseille
Muutos voi tapahtua nopeastikin oikean-
laisen tekniikan avulla.
”Kaupunkibussien tyypillinen elinkaari
on 8–10 vuotta. Uskon, että voimme siir-
tyä kokonaan sähköiseen bussiliikentee-
seen kahden elinkaaren eli tulevien 20 vuo-
den aikana. Poliittiset päätökset saattavat
toki nopeuttaa tai hidastaa kehitystä mer-
kittävästi”, Nap sanoo.
Sähköbussien lisäksi myös hybridit ovat
Napin mukaan mielenkiintoinen mahdolli-
suus kaupunkiliikenteessä.
”Sekä sähkö- että hybridibussit ovat iso
harppaus oikeaan suuntaan. Pääasia on,
että saamme muutoksen alkuun. Vain näin
voimme kehittää uutta teknologiaa ja oppia
uusia asioita. Ydinkeskustojen liikenteeseen
ei ole pitkällä tähtäimellä muuta vaihtoeh-
toa kuin sähköinen liikenne.”
17ABB power 1|16
Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta
osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi
si normaalisti taukoa muutenkin. Pikalataus
ei siis aiheuta muutoksia ajoaikatauluihin.”
Lataus tapahtuu automaattisesti, kuljet-
tajan ei tarvitse tehdä mitään. Luxemburgin
projektissa latausta testataan ensin hybri-
dibusseilla vuoden ajan. Sen jälkeen siirry-
tään käyttämään pelkästään sähkökäyttöi-
siä busseja.
Vähemmän kustannuksia, helpompaa
huoltoa ja puhtaampaa ilmaa
Modulaarisen latausjärjestelmän ansi-
osta lataustehoa voidaan kasvattaa teknii-
kan kehittyessä. Bussiyhtiöiden edut ovat
nopeasti laskettavissa.
”Bussien sähköistäminen on mahdol-
lista toteuttaa ilman että yhtiöiden tarvit-
see muuttaa bussien käyttötapaa. Muutos
Näkymätöntä latausinfraa
ABB:n latausasemat saadaan integroitua
päätepysäkkeihin, jolloin latausinfra sulau-
tuu lähes näkymättömästi kaupunkikuvaan.
Pikalatausasemien nerokkuutta korostaa
niiden yksinkertainen käyttö.
”Bussit pystyvät lataamaan molemmilla
päätepysäkeillä noin 4–6 minuuttia. Bussissa
ei ole tällöin matkustajia ja kuljettaja viettäi-
Uskon, että voimme siirtyä kokonaan sähköiseen bussiliikenteeseen kahden elinkaaren eli tulevien 20 vuoden aikana. Poliittiset päätökset saattavat toki nopeuttaa tai hidastaa kehitystä.
Daan Nap
Luxemburgin latausasemista vastaava
myyntipäällikkö, ABB
18 ABB power 1|16
Ratkaisu
vaatii tietysti investointeja, mutta toisaalta
alhaisemmat käyttökustannukset säästävät
rahaa. Polttoainekustannukset laskevat, ja
myös bussien huoltaminen muuttuu edulli-
semmaksi”, Nap listaa.
Kaupunkilaiset hyötyvät puhtaammas-
ta ilmasta. Lisäksi sähköbussit tuottavat
vähemmän melusaastetta.
”Myös matkustusmukavuus paranee,
koska sähköbussit eivät tarvitse perinteis-
tä vaihteistoa. Sen ansiosta bussit kiihtyvät
tasaisemmin ja pehmeämmin kuin poltto-
moottorilla käyvät.”
Standardointi tärkeää
Kaupunkiliikenteen sähköistämisessä
on omat haasteensa – kuten kaikkien iso-
jen muutosten edistämisessä.
”Uusissa järjestelmissä riittää opittavaa
Iso haaste on standardisointi. ABB tekee
ahkerasti töitä kansainvälisten standardi-
en luomiseksi. On tärkeää, että eri merk-
kiset bussit pystyvät käyttämään samoja
latausasemia.”
Lopulta kyse on ennen kaikkea ener gia -
tehokkuudesta.
”Maailmassa ei riitä resursseja hukat-
tavaksi. Tavallisen dieselmoottorin hyöty-
suhde on noin 30 prosenttia. Käytännössä
siis 70 prosenttia energiasta menee huk-
kaan. Sähkömoottorin hyötysuhde on noin
90 prosenttia.”
Pääteasemalle sijoitettu latausinfra ei häiritse kaupunkikuvaa. Lisäksi lataaminen on helppoa. Se
tapahtuu automaattisesti, kun bussi ajaa pääteasemalle.
Pohjoismaissa etsitään ratkaisuja liikenteen sähköistämiseen
ABB tekee ahkerasti töitä kansainvälisten standardien luomiseksi. On tärkeää, että eri merkkiset
bussit pystyvät käyttämään samoja latausasemia.Daan Nap
ABB
Tuotepäällikkö Jukka Mäkinen
ABB:ltä on seurannut joukkoliiken-
teen sähköistä kehitystä mielenkiin-
nolla. Göteborgissa hiljattain pidetyn
pohjoismaisen sähköbussiseminaarin
perusteella yksittäisistä pilotoinneis-
ta ollaan jo siirtymässä lähiliikenteen
palvelutuotantoon sähkö- ja hybridi-
busseilla. Lähtökohdat bussiliiken-
teen sähköistämiseen ovat maakoh-
taisesti ja jopa kaupunkikohtaisesti
erilaiset, mutta haasteet ovat kaik-
kialla Pohjoismaissa samanlaisia.
”Kun bussien voimalinja vaihde-
taan sähkökäyttöiseksi, muuttuu sen
myötä bussien operointitapa ja nii-
den huolto. Samoin muutoksia tulee
energiajärjestelmän kuormitukseen,
sillä päätepysäkkien sijainnit voivat
muuttua sopivampaan kohtaan säh-
köverkkoa ajatellen. Göteborgissa
esimerkiksi Volvo painotti yhteisen
automaattisen lataustavan – bussi-
en katolla pitkittäiset latauskiskot ja
pysäkillä latausvirroitin – merkitys-
tä, jotta kalusto ja latausinfra olisivat
jatkossa yhteensopivia.”
Tanskassa julkisen lähiliiken-
teen bussilinjojen sähköistymistä on
pyritty edistämään. Esimerkiksi Köö-
penhaminassa on meneillään auto-
maattiseen päätepysäkkilataukseen
perustuva pilotointi. Tämän hetken
sähköbussien hintataso on vielä suh-
teellisen korkea, koska kaikilla bussi-
merkeillä valmistusmäärät ovat olleet
pieniä.
Norjassa bussien sähköistämistä
harkitaan, mutta esimerkiksi Oslossa
suositaan ainakin toistaiseksi biokaa-
sua ja biodieseliä.
”Oslossa on päädytty siihen, että
vuoteen 2020 asti busseista 47 pro-
senttia käy biokaasulla ja 36 pro-
senttia biodieselillä. Vuoteen 2025
mennessä biodieselin osuus laskee,
ja joka viides bussi tulee olemaan
sähkökäyttöinen.”
Ruotsissa ollaan jo pitkällä bus-
sien sähköistämiseen liittyvissä
kokeiluissa.
”Tukholmassa oli viime vuonna
käytössä 53 hybridibussia ja 8 ladat-
tavaa hybridibussia. Haasteena on
ollut reittien suunnittelu. Tavoittee-
na on, että vuoteen 2030 mennessä
sähköbussit liikennöisivät satapro-
senttisesti uusiutuvalla energialla.”
Myös Suomessa on menossa
useita sähköbussien pilottiprojekte-
ja: pääkaupunkiseudulla, Tampereel-
la ja Turussa.
”Pääkaupunkiseudun ePeli-pro-
jekti on Helsingin seudun liikenteen
12 sähköbussin kokeilu neljän eri
bussioperaattorin kesken. Projektin
tavoitteena on kerryttää ennen kaik-
kea käytännön osaamista sähköbus-
sien käytöstä.”
Espoon sähköbusseja on tes-
tannut VTT.
”VTT on testannut sähköbusse-
ja ja päätynyt siihen lopputulokseen,
että bussin elinkaarikustannus pää-
tepysäkkilatausasemilla sekä tähän
optimoiduilla akuilla on alhaisempi
kuin jos käytettäisiin isompia akkuja
ja busseja ladattaisiin pidempään.”
Myös bussivalmistajat ovat tes-
tanneet asiaa.
”Volvolla on melko selvä näke-
mys siitä, miten täyssähköbussi,
hybridibussi sekä dieselbussi eroa-
vat toisistaan. Energiatehokkuuden
kannalta sähköbussi on ylivoimainen,
ja hybridit tulevat vain aavistuksen
perässä. Sähköbussin etu energia-
tehokkuudessa dieselbussiin on sen
sijaan jo yli kaksinkertainen.”
Lähiliikenteen sähköistäminen
tuo mukanaan kansallisella tasolla
uusia mahdollisuuksia. Tulevaisuu-
dessa päätepysäkkien latausver-
kosto palvelee sähköbussien lisäksi
myös muita raskaan liikenteen kau-
pallisia ajoneuvoja. Monimuotoinen
sähköinen liikenne tuo mukanaan
valtiolle lisätuloja, etenkin jos säh-
köajoneuvojen valmistus tehdään
kotimaassa. Jokainen kotimaisel-
la sähköllä ajettu kilometri vähen-
tää riippuvuutta tuontipolttoaineis-
ta, parantaa huoltovarmuutta ja lisää
omavaraisuutta.
Napin mukaan ABB:n järjestelmän käyt-
tämistä voidaan soveltaa linja-autojen lisäk-
si muihinkin tarkoituksiin. Akkuteknologian
kehittyessä lähiliikenteen lisäksi voidaan
ryhtyä suunnittelemaan myös kaukoliiken-
teen sähköistämistä.
”Akut paranevat jatkuvasti, ja ajoneuvojen
sähköistyksessä kehityksen tahti kiihtyy .”
19ABB power 1|16
Kohti parempaa maailmaa
Aurinkosähköjärjestelmä vilah-
taa yhä useamman mökkiläisen
tulevaisuudensuunnitelmissa.
ABB:n myyntijohtaja Kari Kar-
vosella tämä ei jäänyt pelkäksi puheeksi.
”Rouvaa innostivat vihreät arvot, minua
myös tekninen kokeilunhalu”, Karvonen kertoo.
Karvonen esittelee toukokuussa 2015
käynnistyneen 3,7 kW:n mökkivoimalansa
tuottokäyriä kännykän ruudulta.
”Aika tasainen tuotto kesäkuukausina”,
Karvonen toteaa.
Kuukausituotanto on vaihdellut sateises-
ta kesästä huolimatta 500 kWh:n molem-
min puolin.
Karvoset ovat innokkaita mökkiläisiä.
Niinpä sähkökin kulutetaan neljän kesäkuu-
kauden ajan pääasiassa mökillä Sysmässä.
”Aurinkosähköinvestointi kannattaa teh-
dä sinne, missä sähköä kuluu.”
Järjestelmän tekninen erikoisuus on suu-
rista aurinkovoimaloista tuttu paneelien kak-
siakselinen suuntausjärjestelmä, joka pitää
paneelit suunnattuna suoraan kohti aurinkoa
aamuvarhaisesta aina iltamyöhään.
”Se lisää järjestelmän vuotuista tuottoa
noin 40 prosenttia”, Karvonen kertoo.
Käytössä aurinkosähköjärjestelmä on
huoleton. Paneelien käyttöiäksi laske-
taan 30 vuotta, aurinkosähköinvertterin 15
Aina kohti aurinkoaKääntyvät paneelit lisäävät Kari Karvosen mökkivoimalan sähköntuotantoa jopa 40 prosenttia.
Teksti Petja Partanen, Kuva Kari Karvonen
Aurinkopaneelit tuottavat tasavirtaa, joka
muutetaan aurinkosähköinvertterin avulla
vaihtovirraksi kiinteistön käyttöön tai jakelu-
verkkoon myytäväksi. ABB:n invertterimallis-
to kattaa kaikki tarpeet mökkiläisen kahden
kilowatin verkkovirtaan tahdistuvista invert-
tereistä aina suurten aurinkovoimaloiden
megawattiluokkaan.
- Kari Karvosen mökin ABB Trio
7.5 -kolmivaiheinvertteri on hyvä valin-
ta omakotitalon enintään 7,5 kW:n
paneelijärjestelmään.
- Halpeneva akkuteknologia on teke-
mässä myös aurinkosähkön varastoinnis-
ta taloudellisesti kannattavaa. Uutuustuote
ABB React -aurinkosähköinvertteri sisältää
vakiona 2 kWh:n akuston. Akuston kokoa
voi kasvattaa aina 6 kWh:iin asti.
Suomen 500 000 kesämökillä
aurinkosähkön kysyntä ja
tarjonta kohtaavat. Mökeillä
oleskellaan juuri silloin kun
tuotanto on parhaimmillaan.
vuotta. Huolenpitoa vaatii vain suuntaimen
laakerointi.
”Nivelet voidellaan kerran vuodessa
rasvaprässillä.”
Aurinkosähkössä on myös taloudellista
järkeä. Karvosten mökillä kuluu vuodessa
5 000 kWh sähköä, paneelien vuosituotto on
4 300 kWh. Tuotannosta saadaan hyödyn-
nettyä omassa käytössä 3 000 kWh, ylijää-
mäsähkö myydään pörssihintaan Elenialle.
”Järjestelmän takaisinmaksuaika on
15–20 vuotta”, Kari Karvonen laskee.
Kannattavimmillaan aurinkosähköjär-
jestelmä on silloin, kun mahdollisimman
suuri osa tuotannosta käytetään itse. Näin
vältytään paitsi varsinaisen sähköenergian
ostolta, myös siirtokustannuksilta ja sähkö-
verolta. Karvonen onkin jo miettinyt akus-
ton lisäämistä järjestelmään. Näin paisteis-
ten päivien tuotantohuiput saataisiin talteen
yötä varten. Tällä haavaa akun virkaa toi-
mittaa mökin lämminvesivaraaja, joka läm-
piää paisteisina tunteina.
ABB kytkee aurinkopaneelit verkkoon
20 ABB power 1|16
Case
Robotit ovat osa Atrian auto-
matisointia, jolla on myönteinen vaikutus
tuottavuuteen ja henkilöstön hyvinvointiin.
ABB:n toimittamia robotteja työskentelee
Atrian Nurmon tehtaalla kymmeniä.
Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta
osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi
21ABB power 1|16
Atrian lihatalossa Seinäjoella tekemättömän työn kustannukset ovat laskeneet jopa 38 prosenttia. Kiitos tästä kuuluu henkilöstölle sekä ABB:n noin 60 robotille, jotka tekevät talon fyysisesti raskaimmat työt.
”Robotit tukevat tuotannon tuot-
tavuuden kehittämistä ja hen-
kilöstön hyvinvoinnin paranta-
mista”, tuotantojohtaja Tauno
Perälä Atrialta sanoo.
ABB toimitti Atrialle ensimmäiset robotit
jo lähes 20 vuotta sitten. Vaikka elintarvike-
teollisuus on perinteisesti käsityövaltainen
ala, automatisointi on tullut ihmistyövoiman
rinnalle jäädäkseen. Robottien hankinta edel-
lyttää tuotannolta suurta volyymiä. Laadun-
valvontaan tarvitaan silti jatkossakin ihmisiä,
samoin tuotantoketjun alkupäähän, muun
muassa lihan leikkaamiseen.
Atrian Nurmon-tehdas työllistää talviai-
kaan puolisentoistatuhatta ihmistä. Kesä-
aikaan määrä kasvaa noin kahteen tuhan-
teen. Koko Nurmon-tehdas on lattiapinta-
alaltaan 13 hehtaaria.
Robotit korvaavat ihmistyövoiman kaik-
kein yksitoikkoisimmissa, toistoa vaativis-
sa ja usein myös raskaimmissa tehtävissä.
Ihmiset ovat voineet automatisoinnin ansi-
osta siirtyä mielekkäämpiin ja monipuoli-
sempiin työtehtäviin. Viihtyvyyden, työtur-
vallisuuden ja työhyvinvoinnin lisääntymisen
ohella uudet työtehtävät ovat merkinneet
toisaalta myös henkilöstön koulutusvaati-
musten kasvamista.
”Teknisen alan tutkinto on nykyään vaa-
timuksena moniin tehtäviin, joihin henkilös-
töä on robottien tekemistä töistä siirtynyt”,
Perälä kertoo.
ABB on toimittanut Atrialle kuutisenkym-
mentä robottia. Suurin osa on niin sanottuja
pickereitä ja käsivarsirobotteja, jotka työs-
kentelevät tuotantoprosessin loppuvaiheis-
sa laatikoinnissa ja lavaamisessa. Robottien
käyttöönotosta ja ohjelmoinnista on vastan-
nut ABB:n yhteistyökumppani Trimaster Oy.
”Robotit räätälöidään erikseen jokaiseen
paikkaan ja tehtävään sopiviksi”, Perälä lisää.
Raskaimpien ja ergonomisesti hankalim-
pien töiden teettäminen roboteilla on osal-
taan vaikuttanut siihen, että henkilökunnan
sairauspoissaolot ovat Atrialla vähentyneet
merkittävästi jo useiden vuosien ajan.
”Atria sai juuri tunnustuksena ”tekemät-
tömän työn palkinnon” ”, Perälä mainitsee.
Työterveyslaitos palkitsi Atrian yhtenä kol-
mesta parhaasta työkykyjohtamisen kehitty-
jästä. Tunnustuspalkinto perustuu Tekemät-
tömän työn vuosikatsaus 2015 -tutkimuk-
seen, joka osoitti, että työkykyä johtamalla
yritykset ovat onnistuneet vähentämään
tekemättömän työn kustannuksia jopa 38
prosenttia. Tutkimukseen osallistui 64 orga-
nisaatiota, joista kymmenkunnalla – Atria
Tekemättömän työn mestari
Teksti Outi Rantala, Kuvat Mikko Lehtimäki
Toimialajohtaja Mika Numminen ABB:ltä tutustui
Atrian Nurmon-tehtaaseen tuotantojohtaja Tauno
Perälän opastuksella.
Robotit, pickerit, käsivarsi-
robotit, viihtyvyys,
työturvallisuus, 3D-järjestelmä
22 ABB power 1|16
Case
mukaan lukien – jokainen työkykyjohtami-
seen laitettu lisäeuro on tuottanut viiden
vuoden tarkastelujakson aikana nettona
noin kuusi euroa.
Väsymättömiä puurtajia
Elintarviketeollisuus työllistää Suomessa
suoraan noin 33 000 ja kokonaisuudessaan
noin 300 000 ihmistä. ABB:n toimialajohta-
ja Mika Nummisen mukaan erityisen kulut-
tavia työtapoja on teollisuuden työpaikoilta
saatu poistettua, kun toistotyyppiset työvai-
heet voidaan teettää roboteilla.
”Robotti on väsymätön ja työskentelee
mihin vuorokauden aikaan tahansa.”
ABB toimittaa robotteja kaikkialle elin-
tarviketeollisuuteen, niin makeis-, lei-
pomo-, meijeri-, liha- ja siipikarja- kuin
valmisruokateollisuuteen.
”Ei ole alaa, missä ei robotteja olisi. Ne
tekevät kuluttavimmat ja yksitoikkoisimmat
työt. Useita robotteja voidaan liittää samaan
ohjausjärjestelmään.”
Elintarviketurvallisuus ja hygienia korostu-
vat elintarviketeollisuudessa, ja myös robot-
tien suunnittelussa, kun robotteja otetaan
käyttöön tuotantoprosessien alkupäähän.
Hygienian merkitys kasvaa, mitä lähemmäs
pakkaamattoman elintarvikkeen käsittelyä
robotteja viedään.
”Tällä hetkellä robotteja on enimmäkseen
käytössä erityisesti tuotannon loppupäässä
tehtävissä, joissa pakataan tuotepakkauk-
set laatikoihin. Esimerkiksi pickerityyppiset
robotit voisivat olla käytössä myös vaikkapa
einesten käsittelyssä, nakkien tai lihapullien
poimimisessa rasioihin.”
Kestäviä ja pestäviä
Myyntipäällikkö Jari Hyytiäinen ABB:ltä
on vakuuttunut siitä, että ABB pystyy tule-
vaisuudessakin vastaamaan elintarvikete-
ollisuuden tarkkoihin hygieniavaatimuksiin
huolellisella tuotesuunnittelulla. Hyvä suun-
nittelukaan ei poista sitä tosiasiaa, että robo-
teista on käytön aikana pidettävä hyvää
huolta, kuten muistakin tuotannossa ole-
vista laitteista. Robotit eivät sinänsä tarvit-
se paljon huoltoa, mutta Hyytiäisen käsi-
tys on, että suurimpia riskejä elintarvike-
teollisuudessa tuotantolinjojen alkupäässä
käytettävien robottien kunnossapitoon tuo
niiden toistuva pesu.
”Sähköteknisten laitteiden pesu voimak-
kailla kemikaaleilla, painevedellä ja höyryllä
on tehtävä oikeaoppisesti, etteivät laitteistot
rikkoudu. Ylipäätään työntekijöiden asenne
ja maalaisjärki auttavat varmasti parhaiten
pitämään tuotantolaitteet kunnossa.”
Hyytiäinen kertoo, että robotiikan ohjaus-
järjestelmässä ollaan astumassa 3D-näkö-
järjestelmien maailmaan. Uutta ovat myös
yhteistyörobotit, jotka pystyvät työskente-
lemään yhdessä ihmisten kanssa.
”3D-järjestelmän avulla voidaan esimer-
kiksi epämääräisen muotoisista ja erikokoi-
sista lihanpaloista valikoida tietynlaiset palat
tiettyyn linjaan.”
Janne Leinonen on ABB:n Robotics-
liiketoimintayksikön johtaja Suomessa.
Hän kertoo, että ABB on maailman kär-
kiyrityksiä teollisuusrobotiikassa ja yllä-
pitää omien tuotantotehtaidensa kilpai-
lukykyä teollisuusrobottien avulla.
”Robotisaatiolla tarkoitetaan robo-
tiikan hyödyntämistä eri toimialoilla.
Robotiikan sateenvarjon alle kuuluvat
muun muassa teollisuusrobotiikka, pal-
velurobotiikka ja hoivarobotiikka. ABB
toimii teollisuusrobotiikan parissa.”
ABB:llä on yli 40 vuoden kokemus
teollisuusroboteista. Leinosen mukaan
teollisuusrobotiikka on nyt globaalisti
murroksessa. Robotiikan hyötyjä ovat
tuottavuus, toistettavuus, tarkkuus ja
turvallisuus.
”Hyödyt on ymmärretty teollisuu-
dessa ja mitä erilaisimpia sovelluksia
tehdään robottien avulla. Kasvu jatkuu
kovana.”
Leinonen muistuttaa, että robotit
ovat avainasemassa nykymaailman val-
mistavassa teollisuudessa. Robottilinjo-
jen uudelleenohjelmoitavuus ja muokat-
tavuus tuovat toimintaan joustavuutta.
”Roboteista tulee ihmisten työkave-
reita. Ihminen ja robotti voivat työsken-
nellä samalla työpisteellä.”
Mitä robotisaatio tarkoittaa?
Toimialajohtaja Mika Numminen ABB:ltä ja Atrian tuotantojohtaja Tauno Perälä visioivat
elintarviketeollisuuden tulevaisuutta teollisuudenalan automatisoituessa.
Suurin osa Atrian roboteista työskentelee
tuotantoprosessin loppuvaiheessa.
23ABB power 1|16
Perinneolutta energiatehokkaasti
Mitä ihmettä?
Baijerilaisen Erdinger Weissbräu
-panimon olutta siemaillessa tu-
lee nauttineeksi samalla erityi-
sen energiatehokkaasti ja ym-
päristöystävällisesti pantua käsityöolutta.
Kustannus- ja ympäristönsuojeluajattelu
ovatkin ohjanneet panimon toimintaa jo
pitkään.
Vuoden 2013 alusta alkaen panimo on
yhdistänyt perinteiset ohra- ja vehnämaltai-
den mäskäysmenetelmät uuteen panimotek-
niikkaan. Kuumaa prosessihöyryä tarvitaan
olutpanimon keittohuoneessa vierrekattiloi-
den kuumentamiseen ja mäskin saattami-
seksi oikeaan lämpötilaan.
Saksalainen Erdinger Weissbräu -olutpanimo yhdistää perinteet ja innovaatiot menestysreseptiksi. Energiaa säästyy, kun ABB:n huipputehokasta IE4-generaattoria käytetään osana ENVA Systemsin energiamoduulia.
Teksti Nannette Baur, suomeksi editoinut Sanna
Kaverinen, Kuva Shutterstock
ENVA Systemsin kehittämällä menetel-
mällä matalapainehöyryn sisältämää ener-
giaa voidaan hyödyntää samalla sähkön-
tuotantoon. Uuden menetelmän käyttä-
minen säästää panimolle 80 prosenttia
primäärienergiasta.
Erdinger Weissbräu on ensimmäinen
saksalainen panimo, joka käyttää ENVA
Systems GmbH:n energiamoduulia, joka
sisältää ABB:n IE4-induktiogeneraattorin.
Energiamoduuli pienentää höyrykattilalta
tulevan 9,5 baarin höyryn 6 baariin. Ener-
giaa tuotetaan ylimääräisen höyryn paineen
avulla takaisin panimon sähköverkkoon ja
näin parannetaan panimon energiankäytön
hyötysuhdetta.
ABB:n IE4-energiatehokkuusluokan
generaattorit tuottavat energiaa korkeim-
malla markkinoilla tällä hetkellä olevalla
hyötysuhteella.
Olisiko tällaiselle panimotekniikalle kysyn-
tää myös Suomessa? Pienpanimoiden suo-
sio kun kertonee, että täälläkin ollaan siir-
tymässä ajatukseen, jossa oluen laatu kor-
vaa määrän.
Voiko uusiutuvaa energiaa liittää sähköverkkoon?
Luonnollisesti.
Vesi-, aurinko- ja tuulivoimaa on runsaimmin tarjolla syrjäseuduilla, kuten vuorilla, aavikoilla ja kaukana merellä. ABB:n johtavien sähkövoima- ja automaatioteknologioiden ansiosta uusiutuvaa energiaa voidaan integroida sähköverkkoihin, jotka ulottuvat pitkienkin matkojen päähän. Näin voidaan tavoittaa jopa 70 miljoonaa ihmistä. Hyödyntämällä uusiutuvia energialähteitä rakennamme älykästä sähköverkkoa ja autamme suojelemaan ympäristöä sekä ehkäisemään ilmastonmuutosta. www.abb.com/betterworld