kilpailu ja tuottavuus...179 erkki liikanen taulukko 1. työn tuottavuuden kasvu eri toimialoilla....

K a n s a n t a l o u d e l l i n e n a i k a k a u s k i r j a – 1 0 1 . v s k . – 2 / 2 0 0 5

175

E S I T E L M I Ä

Kilpailu jatuottavuus

Erkki LiikanenPääjohtaja

Suomen Pankki

Johdanto

Maailmantalouden tasapainottomuudet ovataiheuttaneet lisääntyvää huolta viime aikoina.Huoleen onkin erityistä syytä juuri nyt, kuntarkastellaan Yhdysvaltojen ulkoisen ja sisäisentasapainon ongelmia sekä sitä tosiasiaa, ettäYhdysvalloilla on joka tapauksessa edessäänvaihtotaseen tasapainottaminen. Erityisen suurihuoli on ollut Euroopassa, koska on pelätty,että vaihtotaseen alijäämän tasapainottamisenkustannukset tuntuisivat voimakkaimmin juu-ri täällä.

Tarkoitukseni on seuraavassa käsitellä tätäongelmaa ja pohtia, miten voimakkaampi tuot-tavuuskehitys erityisesti palvelusektorilla voisivähentää euroalueen haavoittuvuutta sekä ul-koisten että sisäisten sokkien suhteen. Tar-koitukseni on myös yleisemmin pohtia, mi-ten kilpailun lisääntyminen voisi edesauttaatuottavuuden ripeämpää kehitystä ja millaisiakokonaistaloudellisia vaikutuksia kilpailun li-sääntymisellä voisi olla euroalueella ja Suo-messa.

Teknologiabuumistakaksoisvajeeseen

Yhdysvaltojen talous kasvoi voimakkaasti1990-luvun puolivälin jälkeen. Tuottavuus ko-heni, investoinnit ja kulutus lisääntyivät tuntu-vasti. Myös reaalinen valuuttakurssi vahvistui.Samalla talouden ulkoinen tasapaino alkoi kui-tenkin heiketä merkittävästi. Vaihtotaseen ali-jäämän paisuminen teknologiabuumin aikanaoli ymmärrettävää, koska resurssit olivat täys-käytössä ja kotimainen kysyntä kasvoi nopeas-ti. Kotimainen tuotanto ei riittänyt enää yllä-pitämään lisääntynyttä kysyntää, ja se purkau-tui tuontiin.

Kotimaisen kysynnän kasvun taustatekijätliittyivät kuitenkin syvempään teknologiseenmurrokseen ja avoimelta sektorilta alkaneeseenkokonaistuottavuuden kasvun nopeutumiseen.Tämä selittää samanaikaisen reaalisen valuut-takurssin vahvistumisen ja kauppataseen alijää-män syvenemisen ns. Balassa-Samuelsonin1 vai-

1 Balassa-Samuelsonin vaikutus syntyy, kun tuottavuus kas-vaa avoimella sektorilla nopeammin kuin kotimarkkinasek-torilla (esim. ulkoisen kilpailun vuoksi). Kun lisäksi olete-taan, että kotimarkkinasektorin palkat seuraavat vientisek-

176

E S I T E L M I Ä KAK 2 / 2005

kutuksen avulla. Myös optimistiset käsityksetinvestointien tuotoista ja talouden pitkän aika-välin kasvusta tekivät yhdysvaltalaiset sijoitus-kohteet houkuttelevimmiksi ja vahvistivat näindollaria edelleen (kuvio 1).2

Teknologiaoptimismin haihduttua Yhdysvalto-jen kasvuodotukset kuitenkin hiipuivat, osake-kurssit laskivat ja osake- ja suorat sijoituksetYhdysvaltoihin vaimenivat. Dollari aloitti ala-mäkensä, joka olisi todennäköisesti ollut vieläkoettuakin jyrkempi ilman Aasian keskuspank-kien dollaria tukevia sijoituksia. Yhdysvaltainrahapolitiikka ajettiin poikkeuksellisen keveäk-si ja budjettialijäämän annettiin kasvaa. Näinpäädyttiin monia huolestuttavaan kaksoisvajee-seen (kuvio 2).

Yhdysvaltain vaihtotaseen alijäämän so-peuttaminen – ja se, miten se – toteutuu – eiole Euroopan, muun maailman eikä edes Suo-

Kuvio 1. Reaalinen valuuttakurssi ja kauppataseen ylijäämä Yhdysvalloissa.

torin palkkakehitystä, kotimarkkinasektorin yritykset kyke-nevät säilyttämään kannattavuutensa vain nostamalla tuot-teidensa hintoja. Tämä kohottaa kotimarkkinasektorilla tuo-tettujen hyödykkeiden hintoja ja näkyy siten suhteellistenhintojen nousuna ja reaalisen valuuttakurssin vahvistumi-sena. Kauppatase heikkenee edelleen, kun kotimaisten tuot-teiden hinta suhteessa ulkomaisiin nousee ja taloudenpitä-jät substituoivat kotimaisia hyödykkeitä ulkomaisilla.

2 Ks. esim. Hunt ja Rebucci (2003).

177

E r k k i L i i k a n e n

menkaan kannalta yhdentekevää. Kaikissa jul-kisuudessa esitetyissä laskelmissa päädytään sii-hen, että Yhdysvaltojen vaihtotaseen vajeensupistuminen hidastaa taloudellista kasvuamyös muualla maailmassa.

Tämä johtuu kahdesta syystä:

• Vaihtotaseen alijäämän purkaminen edellyt-tää joka tapauksessa dollarin ulkoisen arvonheikkenemistä.

• Yhdysvallat on suuri talous, joten sen koti-talouksien kysyntäkäyttäytyminen – inves-toinnit ja kulutus – välittyy koko maailman-talouden vientikysyntään.

Varsinainen eurooppalaisten kannaltaoleellinen kysymys liittyy yhtäältä siihen, kuin-

ka Yhdysvaltojen reaalitalous reagoi vaihtota-seen alijäämän sopeutukseen, ja toisaalta sii-hen, kuinka suuria dollarin valuuttakurssimuu-tokset tulevat olemaan. Jos vaihtotase sopeu-tuu pitkälti Yhdysvaltain tuonnin supistumisenkautta – niin kuin todennäköisintä on – ja sii-hen liittyy voimakas dollarin ulkoisen arvonheikkeneminen, voivat seuraukset olla Euroo-passa kohtalokkaat.

Eurooppalaisilla onkin ollut perinteisestitapana suhtautua valuuttakurssimuutoksiin jamaailmantalouden häiriöihin voimakkaamminkuin amerikkalaisilla. Tämä on sikäli ymmär-rettävää, että ennen talous- ja rahaliittoa jo-kainen eurooppalainen valuutta-alue oli Yh-dysvaltoihin verrattuna pieni. Pienissä ja avoi-

Kuvio 2. Yhdysvaltain vajeet.

178


missa talouksissa valuuttakurssimuutosten jamaailmantalouden häiriöiden reaalitaloudelli-set vaikutukset ovat suuria, kun taas suurissaja suljetuissa talouksissa nämä vaikutukset ovatpieniä. Valuuttakurssimuutosten kannalta ti-lanteen pitäisi olla toinen nyt, kun euroalue-kin on suuri ja suhteellisen suljettu valuutta-alue. Alueen ulkopuolelle suuntautuvan kau-pan osuus on 17–18 % bruttokansantuottees-ta.

Toinen syy eurooppalaisten huoleen maail-mantalouden häiriöistä voi liittyä niihin samoi-hin kysymyksiin, joista Euroopan tasolla onkeskusteltu pitkään – nimittäin euroalueen ta-louksien rakenteellisiin jäykkyyksiin.

Joukko tutkijoita on esittänyt tähän erilai-sia ratkaisuja. Lähinnä nämä ratkaisut liittyväthyödyke- ja työmarkkinainstituutioiden toi-minnan parantamiseen, hyödykemarkkinoidensääntelyn vähentämiseen ja eurooppalaistentalouksien avoimuuden lisäämiseen.

Amerikkalaiset tutkijat Maurice Obstfeldtja Kenneth Rogoff3 ovat pohtineet myös, voi-siko euroalueen palvelusektorin (non-trada-bles) tuottavuuden kasvu tehdä Yhdysvaltainvaihtotaseen sopeutumisprosessista kivutto-mamman kaikille osapuolille. Vaihtotaseen so-peutumiseen väistämättä liittyvä dollarin reaa-linen heikkeneminen merkitsee, että amerikka-laiset tuotteet halpenevat ja niiden kysyntä Eu-roopassa kasvaa. Vastaavasti euroalueen mai-den vienti supistuu tai kasvaa hitaammin.

Jos tuottavuus kuitenkin paranisi euro-alueen maiden palvelusektorissa, se muodostai-si vastavoiman valuutan vahvistumiselle. Palve-luiden hintojen alentuessa kansalaisten reaali-tulot kasvavat, mikä näkyy paitsi palveluidenmyös tavaroiden kysynnän lisääntymisenä. Täs-

tä hyötyisivät sekä Yhdysvaltojen vienti ettäeuroalueen kotimainen kysyntä.

Edellä kuvailtu ei toki ole ensisijainen syysiihen, miksi Euroopassa on syytä kiinnittäähuomiota palvelujen tuottavuuden kehityk-seen. Nimittäin koko talouden tasolla Euroop-pa on jäänyt jälkeen Yhdysvaltojen tuottavuu-den kehityksestä vuosina 1995–2002, kun Eu-roopan tuottavuuskehitys oli vielä 1990-luvunalkupuolella voimakkaampaa kuin Yhdysvalto-jen. Tätä seikkaa valottaa taulukko 1, jossa ver-rataan työn tuottavuuden kasvua Euroopassaja Yhdysvalloissa sekä koko talouden että eritoimialojen välillä.

Keskeinen selitys Yhdysvaltojen nopeam-paan tuottavuuskehitykseen löytyy tieto- javiestintätekniikkaa käyttävistä palveluista sekätieto- ja viestintätekniikkaa tuottavasta tehdas-teollisuudesta. Näillä aloilla tuottavuuden kas-vu nopeutui Yhdysvalloissa voimakkaasti sa-maan aikaan kun se Euroopassa hidastui. Sitävastoin EU:lla on ollut kilpailuetua perinteisenteollisuustuotannon aloilla. Tuottavuus on kas-vanut Euroopassa nopeammin kuin Yhdysval-loissa toimialoilla, joilla tietotekniikkaa käyte-tään vain vähän.

Jos toimialakohtaista jakoa tarkastellaanvielä tarkemmin, havaitaan, että ennen kaikkeatukku- ja vähittäiskaupan tuottavuus on kasva-nut Yhdysvalloissa nopeasti, kun taas EU:ssasen kasvu on ollut hyvin hidasta. Yhdysvallois-sa vähittäis- ja tukkukauppa sekä rahoituspal-velusektori liitännäisineen selittävät 95 % tuot-tavuuden kasvun runsaan prosenttiyksikönkiihtymisestä periodien 1990–1995 ja 1995–2001 välillä (kuvio 3).

Euroopassa tuottavuuden kasvu hidastuivastaavana aikana useimmissa maissa. Suuri eroYhdysvaltoihin onkin syntynyt ennen kaikkeapalvelusektorin tuottavuuskehityksessä. Euroo-3 Obstfeld ja Rogoff (2004).

179


Taulukko 1. Työn tuottavuuden kasvu eri toimialoilla.

1990–1995 1995–2002EU-15 Yhdysvallat EU-15 Yhdysvallat

Koko talous 2.3 1.2 1.8 2.5

Tieto- ja viestintätekniikkaa tuottavat toimialat 6.8 7.2 8.6 9.3Tieto- ja viestintätekniikkaa tuottava tehdasteollisuus 11.6 15.1 16.2 23.5Tieto- ja viestintätekniikkaa tuottavat palvelut 4.4 2.4 5.9 2.7

Tieto- ja viestintätekniikkaa käyttävät toimialat 2.3 1.6 1.8 4.9Tieto- ja viestintätekniikkaa käyttävä tehdasteollisuus 2.7 0.8 2.0 2.6Tieto- ja viestintätekniikkaa käyttävät palvelut 2.0 1.9 1.7 5.3

Muut toimialat 1.9 0.4 1.1 0.2Muu tehdasteollisuus 3.3 2.3 2.1 1.2Muut palvelut 0.8 –0.3 0.5 0.2Muut 3.4 1.4 2.1 0.4

Lähde: Groningen Growth and Development Centre, 60-Industry Database, Feb. 2005, http://www.ggdc.net

Kuvio 3. Kontribuutiot tuottavuuden kasvun nopeutumiseen Yhdysvalloissa.

Lähde: Sinkkonen (2005).

180


pastakin löytyy toki ainakin yksi toimiala, jos-sa tuottavuuden kasvu on ollut selvästi no-peampaa kuin Yhdysvalloissa, nimittäin tele-kommunikaatio. Se on ollut vahvasti kilpailtuala, ja matkaviestintä on tuonut tähän omanmerkittävän kontribuutionsa.

Kilpailu ja tuottavuustoimialatasolla

Yhtenä syynä tuottavuuden heikkoon kehityk-seen on pidetty kilpailun puutetta ja säännel-tyjä palvelumarkkinoita.4 Vaikka sisämarkkinattoimivat jo varsin hyvin tavaroiden osalta, pal-veluiden osalta liikkuvuus ja kilpailu eivät oletoteutuneet. Tähän on viitattu runsaasti viime-aikaisessa keskustelussa kilpailun ja palvelusek-torin tehokkuuden esteistä.

Myös OECD on arvostellut eurooppalaisiauseissa maatutkimuksissa – Suomi mukaan lu-kien – toimialojen kilpailun puutteesta erityi-sesti suljetulla sektorilla. Esimerkiksi OECD:nSuomea koskevassa maaraportissa (Høj jaWise, 2004) todetaan, että hyödykemarkkinoi-den kilpailun esteitä purettiin nopeasti 1990-luvun alkupuolella Suomessa, mutta sen jäl-keen vauhti on hidastunut. Vientisektorilla toi-mivat yritykset ovat alttiina ulkomaiselle kilpai-lulle, ja siellä tuottavuuden kehitys on ollutkinparempaa. Sen sijaan useat suljetun sektorinalat – erityisesti palvelusektori – ovat heikostikilpaillut.

Kilpailun lisääntymisen positiivisista vaiku-tuksista tuottavuuteen onkin runsaasti toimi-alakohtaista niin teoreettista kuin empiiristäkinnäyttöä.5 Yksi selitys kilpailun tuottavuuden

kasvua edistävään vaikutukseen liittyy siihen,että kilpailutilanteessa syntyy tarve käyttää esi-merkiksi tieto- ja viestintätekniikkaa täysimää-räisesti hyväksi ja etsiä uusia liiketoimintamal-leja ja -prosesseja tuottavuuden parantamisek-si. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat telepalvelut,joiden kilpailun vapauttaminen on parantanutalan tuottavuutta ja kilpailukykyä Euroopassa.Pohjoismaissa toisena esimerkkinä ovat pank-kipalvelut.6

Ongelmallisia aloja ovat yksityiset ja julki-set palvelut. Selvityksissä on katsottu esimer-kiksi terveyspalvelujen tuottavuuden heikenty-neen Suomessa 2000-luvulla.7 On kuitenkinhuomattava, että sinänsä julkisen sektorin tuot-tavuuden mittaaminen sisältää monia ongelmia.

Uudemmat näkemykset kilpailun, yritysteninnovoinnin ja tätä kautta tuottavuuden väli-sestä riippuvuudesta korostavat innovaatioidenja kilpailun käänteisen U-käyrän muotoistasuhdetta.8 Näissä tarkasteluissa kilpailun li-sääntymisen tuotekehitystä nopeuttavat vaiku-tukset liittyvät juuri edellä kuvaillun kaltaiseentilanteeseen, jossa kilpailu pakottaa yrityksettehostamaan toimintaansa ja tuomaan markki-noille laadullisesti parempia tuotteita kuin kil-pailijat. Tämä varmistaa ainakin väliaikaisestivoittojen syntymisen ja mahdollistaa näin tuo-tekehityksen jatkamisen. Kilpailun tuotekehit-telyä supistava vaikutus syntyy kuitenkin siitä,että kilpailun ollessa hyvin kireää, yritysten voi-tot pienenevät, mistä syystä sekä resurssit ettäkannustimet jatkaa tuotekehittelyä alkavat vä-hentyä. Tästä on jonkin verran viimeaikaista

4 O’Mahony ja van Ark (2003).

5 Porter (1990), Geroski (1995), Blundell, Griffith ja VanReenen (1999).

6 Tätä teemaa käsitellään laajemmin myös artikkelissa”EU:n kilpailukyky ja sen pullonkaulat” (Kinnunen 2005).

7 Aaltonen, Järviö, Luoma ja Räty (2004).

8 Aghion, Harris ja Vickers (1997), Aghion, Harris, Howittja Vickers (2001).

181


näyttöä myös elektroniikkateollisuudessa, jos-sa kilpailu on kiristynyt äärimmilleen ja aina-kin osa yrityksistä on alkanut karsia tuoteke-hitysmenoja.9

Kilpailun lisääntyminen olisi joka tapauk-sessa erityisesti suljetulla sektorilla suotavaa.Tässä mielessä EU:n neuvostossa käsittelyssäolevan palveludirektiivin hyväksyminen on tär-keää. Direktiivi avaisi suljetun sektorin laajem-min kilpailulle ja varmistaisi nykyistä nopeam-man tuottavuuskehityksen myös palvelusekto-rilla, kun teknisten innovaatioiden käyttöönot-to laajentuisi nopeammin myös suljetulle sek-torille. Sinänsä kyse on – julkisesta keskuste-lusta huolimatta – varsin maltillisesta reformis-ta, jossa korjattaisiin yksi sisämarkkinoiden to-teutumiseen jäänyt suuri aukko.

Kilpailun kokonaistaloudellisetvaikutukset

Kilpailun lisääntymisen positiivisista vaikutuk-sista yritysten innovointiin ja tuottavuuteen onvarsin selkeää näyttöä. Tämä pätee todennäköi-simmin erityisesti niihin aloihin, jotka ovat alunperin vähän kilpaillut.

Toimialakohtaiset tarkastelut eivät kuiten-kaan vielä kerro kilpailun kokonaistaloudelli-sista vaikutuksista. Tärkeää on myös osoittaa,että kilpailun tuottavuutta lisäävien vaikutus-ten tulisi näkyä kotitalouksien hyvinvoinnin jaelintason lisääntymisenä esimerkiksi siten, ettätulot ja tätä kautta kulutusmahdollisuudet li-sääntyvät.

Tätä seikkaa selventää seuraava kuvio, jossatarkastellaan asukasta kohden lasketun BKT:nkehittymistä viimeisen parinkymmenen vuodenaikana Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Suomes-sa.

Kun elintason mittana käytetään ostovoi-malla korjattua henkeä kohden laskettua brut-tokansantuotetta, havaitaan, että vuoden 2002lopulla EU:n elintaso oli noin kolmanneksenpienempi kuin Yhdysvaltain. ElintasokuiluYhdysvaltoihin nähden on kasvanut noin 7prosenttiyksikköä 1980-luvun alusta lähtien.Suomen tilanne näyttää valoisammalta: Suomion kyennyt kuromaan umpeen elintasokuiluaYhdysvaltoihin merkittävästi 1990-luvulla. Toi-saalta pitää muistaa, että Suomi on elintasollamitattuna OECD-maiden keskitasoa. Yhdys-valtojen ja Euroopan välisestä elintasokuilustanoin kolmannes selittyy Euroopan heikommantyön tuottavuuden ja kaksi kolmasosaa hei-komman työllisyyden kautta.

Kilpailun kiristymisen kokonaistaloudellisiavaikutuksia on arvioitu mallilaskelmien avullaviime aikoina mm. IMF:ssä ja Suomen Pankis-sa. Kokonaistaloudellisten vaikutusten arvioin-ti on luonnollisesti hyvin vaikeaa, mutta tässäyhteydessä ns. dynaamiset yleisen tasapainonmallit ovat osoittautuneet hyödyllisiksi. Tällai-set mallit, joista yksi on Suomen Pankissakinkehitetty Aino-malli10, ovat hyödyllisiä, koskane mahdollistavat monimutkaisten reaalitalou-dellisten sopeutumismekanismien tarkastelun.

Näissä malleissa esimerkiksi hyödykemark-kinoiden kilpailun puute (epätäydellinen kil-pailu) merkitsee sitä, että yritykset tuottavatvähemmän, mutta kalliimmalla hinnalla, suh-teessa kilpailulliseen tasapainoon. Tässä tilan-

9 Toimialojen sisäisen kilpailun vaikutuksia innovaatioihinon tutkittu jonkin verran myös Suomessa yritystason aineis-toilla. Kilposen ja Santavirran (2004) empiiriset tuloksetosoittavat, että toimialan sisäisen kilpailun ja innovaatioi-den välillä näyttää vallitsevan käänteisen U-käyrän muotoi-nen suhde.

10 Aino-mallia on esitelty Suomen Pankin Euro & talous-lehden 3/2004 artikkelissa (Kilponen, Ripatti ja Vilmunen).

182


teessa yritykset tekevät voittoa, joka puolestaanpienentää niin sanottua kuluttajien ylijäämää.Samoin epätäydellinen kilpailu työmarkkinoillamerkitsee, että palkka on suurempi ja työllisyysvastaavasti heikompi. Korkeampi palkkatasomerkitsee yrityksille suurempia kustannuksiasuhteessa kilpailulliseen tasapainoon. Koskayritykset siirtävät suuremmat kustannuksethintoihin, merkitsee työmarkkinoiden epätäy-dellinen kilpailu myös korkeampaa taloudenhintatasoa suhteessa kilpailulliseen tasapai-noon.

Kilpailun kiristyminen puolestaan voidaantulkita tällaisissa tarkasteluissa hinta-palkka-marginaalien pienenemiseksi: voitot pienene-vät, taloudellinen toiminta tehostuu, tarjontareagoi entistä herkemmin markkinoiden muu-

toksiin ja kuluttajien hyvinvointi lopulta kas-vaa.

Hyödyke- ja työmarkkinoiden kilpailun ki-ristymisen voi siis odottaa merkitsevän pitkäl-lä aikavälillä talouden tuotannontason nousuaja aiempaa alhaisempaa hintatasoa. Jos tuotan-toa kasvatetaan kotimaassa, kysynnän lisäänty-minen kannustaa yritykset lopulta lisäämääninvestointeja. Tätä kautta myös talouden pää-omakanta kasvaa, mikä voi puolestaan näkyätyön tuottavuuden kohenemisena. Korkeampituotannon taso edellyttää lopulta myös työ-panoksen kasvattamista. Tämä yhdessä hinta-tason laskun kanssa heijastuu ennen pitkääreaalipalkkojen ja kotitalouksien tulotason jasitä kautta kotitalouksien hyvinvoinnin parane-miseen.

Kuvio 4. BKT asukasta kohti: kumulatiivinen muutos (log.) vuodesta 1980 lähtien1).

183


Tämän lisäksi rahapolitiikan kannalta on tär-keää ottaa huomioon, että tarjontajoustot hyö-dyke- ja työmarkkinoilla ovat tyypillisesti vä-häisemmät epätäydellisen kilpailun tilanteessa.Tämä merkitsee, että hyödykkeiden – ja työn– tarjonta joustaa vähemmän markkinatilan-teen mukaan, mikä vaikeuttaa rahapolitiikanharjoittamista.

Kokonaistaloudellisten vaikutusten suuruusja reaalitalouden sopeutumisdynamiikka riip-puvat olennaisesti reaalipalkkojen, työn tarjon-nan ja hintojen joustoista sekä erilaisista sopeu-tumiskustannuksista, jotka saavat aikaan sen,että taloudenpitäjien päätöksiin liittyy viiveitä.Yritykset eivät sopeuta välittömästi tarjontaan-sa ja hintoja uuteen tilanteeseen, kuluttajat so-peuttavat kulutustaan vain vähitellen, palkatreagoivat hitaasti ja yritysten työn ja pääomankäytön sopeuttaminen on hidasta.

Esimerkiksi hyödykemarkkinoiden kilpai-lun lisääntymisestä johtuva väliaikainen yritys-ten voittojen supistuminen voi heikentää yksi-tyistä kulutusta lyhyellä ja keskipitkällä aikavä-lillä. Näistä syntyy todellisia taloudellisia kus-tannuksia lyhyellä aikavälillä, ja nämä kustan-nukset voivat tietenkin omalta osaltaan vai-keuttaa tällaisten reformien aikaansaamista.

Kilpailullisuuden lisääntyminenEuroopassa

Kuinka suuria kilpailun lisääntymisen koko-naistaloudelliset vaikutukset sitten voisivatolla? Kansainvälisessä valuuttarahastossa(IMF) kehitetyn dynaamisen yleisen tasapainonmallin avulla11 tehdyt laskelmat osoittavat, ettäjos hyödyke- ja työmarkkinoiden kilpailu li-

sääntyisi euroalueella samalle tasolle kuin Yh-dysvalloissa, olisivat reaalitaloudelliset vaiku-tukset huomattavat. Laskelmissa arvioidaan,että euroalueen tuotanto voisi kohentua reilut10 % (taulukko 2). Tämä kaventaisi jo huomat-tavasti elintasokuilua Yhdysvaltojen ja Euroo-pan välillä. Mallilaskelmien perusteella näyttäi-si siltä, että hyödyke- ja työmarkkinoiden kil-pailullisuuden erot selittäisivät noin puoletEuroopan ja Yhdysvaltojen välisestä erostaelintasossa.

Euroalueen kilpailun lisääntymisellä olisiheijastusvaikutuksia myös muuhun maailmaan.Tuotanto ja kulutus voisivat kasvaa noin pro-sentin verran suhteessa perustilanteeseen, jos-sa tuottajien hintamarginaalit pysyisivät ennal-laan. Heijastusvaikutukset muuhun maailmaansyntyisivät euroalueen investointi- ja kysyntä-vaikutusten kautta.

Lisäksi, IMF:n laskelmat osoittavat, että kil-pailun lisääntyminen euroalueella parantaisimyös alueen tarjontamekanismin toimintaa:hinnat ja palkat joustaisivat enemmän markki-natilanteen mukaan, ja tämä helpottaisi mak-rotaloudelliseen vakauteen tähtäävän politiikanharjoittamista. Tämä näkyy alentumisena ns.sacrifice ratiossa, joka kuvaa tuotantokuilun jainflaation välisen positiivisen riippuvuudensuuruutta. Tarjontamekanismin toiminnan pa-rantuminen voisi tuoda toivottua joustoa eu-rooppalaisiin talouksiin ja näin vähentää euro-alueen(?) haavoittuvuutta ulkoisten ja sisäistenhäiriöiden suhteen.

Kilpailun lisääntyminenSuomessa

Kilpailun lisääntymisen vaikutuksia Suomentaloudessa on arvioitu kahdessa eri yhteydes-sä. Euro & talous -lehdessä (3/2004) esitettiin

11 Ks. esim. Bayomi et. al. (2004). Mallista käytetään lyhen-nettä GEM.

184


syksyllä 2004 Suomen Pankin Aino-mallillatehtyjä alustavia laskelmia pelkän hyödyke-markkinoiden kilpailun lisääntymisen vaiku-tuksista. Näissä laskelmissa päädyttiin saman-suuntaisiin tuloksiin kuin IMF:n laskelmissa-kin: pitkällä aikavälillä hyödykemarkkinakil-pailun lisääntyminen johtaisi kulutuksen ja in-vestointien lisääntymiseen.12

Maaliskuussa 2005 ilmestyneessä Euro & ta-lous -lehdessä (1/2005) puolestaan tarkasteltiinIMF:n laskelmien mukaisesti tilannetta, jossakilpailullisuus lisääntyisi samanaikaisesti sekähyödyke- että työmarkkinoilla. Laskelmissa

Taulukko 2. Kilpailun kiristyminen Euroopassa: Pitkän aikavälin vaikutusten arviointia GEM-mallin avulla(poikkeamina perusurasta).

Hyödykemarkkina- Työmarkkina- Hyödyke- jareformi, reformi, työmarkkinareformit

% % yhdessä, %

EuroalueBKT 8.6 3.5 12.4Kulutus 4.9 3.3 8.3Investoinnit 17.0 3.5 21.2Työllisyys 4.5 3.6 8.3Reaalinen valuutta kurssi 4.2 1.1 5.3Hyvinvointia) 1.9 0.9 2.4

Muu maailmaBKT 0.7 0.2 0.8Kulutus 1.0 0.3 1.3Investoinnit 0.5 0.1 0.7Työllisyys 0.1 0.0 0.2Hyvinvointi 0.9 0.3 1.2

EuroalueSacrifice ratio 2.0 → 1.7 2.0 → 1.7 2.0 → 1.4

Lähde: Bayomi, Laxton ja Pesenti (2004).a) Kulutus ekvivalenteissa yksiköissä.

12 Suomen Pankin uusi dynaaminen yleisen tasapainon mal-li (AINO) on perusideoiltaan samantyyppinen kuin kansain-välisen valuuttarahaston GEM-malli, johon on edellä vii-tattu (ks. tarkemmin Kilponen – Ripatti – Vilmunen 2004).Aino-mallissa kuluttajat tekevät optimaalisia kulutus- jatyöntarjontapäätöksiä ja yritykset maksimoivat voittojadynaamisen yleisen tasapainoteorian hengessä. Kulutuspää-töksiin vaikuttavat kotitalouksien elinaikainen varallisuuseli rahoitusvarallisuus, elinaikaiset työtulot ja tulonsiirrot

nykyarvossaan. Siten mikä tahansa taloudellinen tekijä, jon-ka odotetaan vaikuttavan tulevien työtulojen, tulonsiirto-jen tai rahoitusvarallisuuden tasoon, näkyy kuluttajien käyt-täytymisessä jo tänään. Investointipäätöksiä kuvataan mal-lissa siten, että yritys voi joko tehdä uusia investointeja tailisätä jo olemassa olevan kapasiteetin käyttöä. Kapasiteetinahkerampi käyttö kuitenkin lisää pääoman kulumista ja joh-taa ennen pitkää investointitarpeen kasvuun. Pääoman käy-töstä aiheutuu myös korkokustannuksia. Lisäksi tuotanto-kapasiteetin rakentaminen vaatii aikaa. Yritys joutuukinarvioimaan investointipäätöstä tehdessään, mikä on talou-den toimintaympäristö investointien kypsyttyä valmiiksituotantokapasiteetiksi.

185


oletettiin, että hyödykemarkkinoiden kilpailul-lisuus lisääntyy siten, että yritysten hintamar-ginaali supistuu pitkällä aikavälillä 2 prosent-tiyksikköä suhteessa lähtötasoon. Lisäksi ole-tettiin, että 80 % koko vaikutuksesta saavute-taan 5 vuoden kuluttua. Palkkamarginaalinoletetaan laskelmassa supistuvan 5 prosenttiyk-sikköä 25 prosentin lähtötasolta lähtien. Näi-den laskelmien keskeiset tulokset esitetään tau-lukossa 3.

Taulukon 3 avulla voidaan havaita, että ta-louden sopeuduttua uuteen tasapainoon, yksi-tyinen tuotanto kasvaa noin 3 %. Yksityisentuotannon kasvua ruokkii yksityisen kulutuk-sen 2,5 prosentin lisääntyminen. Tämä heijas-tuu pitkällä aikavälillä vajaan 2 prosentin nou-suna työllisyydessä sekä reilun 3,5 prosentinnousuna investoinneissa. Reaalipalkka nouseevajaat 3 %, ja myös reaalinen valuuttakurssi

vahvistuu kotimaisen hintatason laskun seu-rauksena. Näiden tekijöiden seurauksena ku-luttajien hyvinvointi kasvaa. Huomattavaa onmyös viennin lisääntyminen suhteessa tuontiin.Tämä johtuu talouden kilpailukyvyn lisäänty-misestä.

Tällaiset mallilaskelmat ovat tietenkin vainsuuntaa antavia, ja niihin liittyvä epävarmuusvarsin suuri. Esimerkiksi jos työn tarjontajous-to olisi suurempi kuin peruslaskelmassa, voisi-vat kilpailullisuuden lisääntymisen vaikutuksetolla pitkällä aikavälillä huomattavasti suurem-matkin kuin edellä on esitetty. Näissä laskel-missa ei oteta huomioon myöskään sitä mah-dollisuutta, että kilpailun lisääntyminen vaikut-taisi suoraan työn tuottavuuteen teknisen ke-hityksen nopeutumisen kautta, kuten edellä onpohdittu. Kilpailun lisääntymisen työn tuotta-vuutta kasvattava vaikutus syntyy näissä laskel-

Taulukko 3. Hyödyke- ja työmarkkinakilpailun lisääntyminen Suomessa: Simulointituloksia Aino-mallilla (pro-sentteina tai pros.yksikön poikkeamina perusurasta).

2 vuoden 5 vuoden Pitkällä Prosenttia kokonais-jälkeen jälkeen aikavälillä vaikutuksesta

5 vuoden jälkeen

Yksityinen tuotanto, % 0.5 1.4 2.9 46.3Yksityinen kulutus, % –0.7 –0.2 2.5 –27.3Yksityiset investoinnit, % 2.8 3.8 3.7 104.8Työllisyys, % 0.5 1.1 1.7 67.0Reaalipalkka, % 0.4 1.1 2.8 37.8Palkkaveroaste, pros.yks. 0.1 0.2 –0.7 12.0Työntekijöiden eläke-kontribuutioaste, pros.yks. 0.0 0.0 –0.7Palkkamarginaali, % –0.8 –3.2 –4.0 80.0Hintamarginaali, % –0.8 –1.5 –1.9 80.0Reaalinen valuuttakurssi, % 0.6 1.2 1.6 77.0Hyvinvointi, % 1.2

Lähde: Kilponen ja Ripatti (2005).

186


missa epäsuorasti investointien pääomakantaakasvattavan vaikutuksen kautta.

Lopuksi

Kilpailun lisääminen on tuottavuuskehityksenperusedellytyksiä. Kilpailun lisääminen pakot-taa hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa,hakemaan uusia liiketoimintamalleja ja -proses-seja. On laajaa näyttöä hyödykemarkkinoidenkilpailun vapauttamisen suuresta myönteises-tä vaikutuksesta talouden kasvuun ja kulutta-jien hyvinvointiin. Työmarkkinoiden osalta ti-lanne on ongelmallisempi. Tämä on nähty hy-vin palvelujen vapauttamista koskevan direk-tiivin yhteydessä. Mutta tälläkin alueella etene-minen siten, että opitaan parhaista eurooppa-laisista käytännöistä ja sovelletaan niitä kansal-lisiin olosuhteisiin, on ensiarvoisen tärkeää.

Kirjallisuus

Aaltonen, J., M.-L. Järviö, K. Luoma ja T. Räty(2004): Terveyskeskusten tuottavuuden ja tehok-kuuserojen kehitys vuosina 1988–2002. VATT:nkeskustelualoitteita 354. Helsinki.

Aghion, P., C. Harris, P. Howitt ja J. Vickers (2001):”Competition, Imitation and Growth with Step-by-Step Innovation”. Review of Economic Stud-ies, vol. 68, No. 3, s. 467–492.

Aghion, P., C. Harris ja J. Vickers (1997): ”Compe-tition and Growth with Step-by-Step Innovation:An Example”. European Economic Review, Pa-pers and Proceedings, s. 771–782.

Bayomi, T. (2004): GEM, A New International Mac-roeconomic Model. Occasional Paper No. 239,IMF.

Bayomi, T., D. Laxton ja P. Pesenti (2004): Bene-fits and Spillovers of Greater Competition in Eu-rope: A Macroeconomic Assessment. Federal Re-serve Bank of New York Staff Report No. 182.

Blundell, R., R. Griffith ja J. Van Reenen (1999):

”Market Share, Market Value and Innovation ina Panel of British Manufacturing Firms”. Reviewof Economic Studies, vol. 66, s. 529–554.

Geroski, P. (1995): Market Structure, Corporate Per-formance and Innovative Activity, Oxford. Ox-ford University Press.

Høj, J. ja M. Wise (2004): Product Market Competi-tion and Economic Performance in Finland. Eco-nomics Department Working Paper, No. 413,OECD.

Hunt, B. ja A. Rebucci (2003): The US Dollar andthe Trade Deficit: What Accounts for the Late1990s?, IMF working papers No. 03/194.

Kilponen, J., A. Ripatti ja J. Vilmunen (2004): ”Suo-men Pankin uusi dynaaminen yleisen tasapainonmalli Suomen taloudesta”. Suomen Pankki, Euro& talous 3/2004, s. 71–79.

Kilponen, J. ja A. Ripatti (2005): ”Kilpailun lisään-tyminen työ- ja hyödykemarkkinoilla”. SuomenPankki, Euro & talous 1/2005, s. 71–75.

Kilponen, J. ja T. Santavirta (2004): Competition andinnovation – microeconometric evidence usingFinnish data. VATT:n tutkimusraportti 113/2004. Helsinki.

Kinnunen, H. (2005): ”EU:n kilpailukyky ja sen pul-lonkaulat”. Suomen Pankki, Euro & talous 2/2005.

Obstfeld, M. ja K. Rogoff (2004): The Unsustaina-ble US Current Account Position Revisited.NBER Working paper series, N 10869.

OECD (2004): ”The challenges of narrowing the UScurrent account deficit”. Chapter V in OECDEconomic Outlook. Vol. 2004/1, No. 75.

O’Mahony, M. ja B. van Ark (toim.) (2003): EU pro-ductivity and competitiveness; An industry per-spective. Enterprise publications. EuropeanCommission.

Porter, M. (1990): The Competitive Advantage ofNations. New York, Free Press.

Sinkkonen, J. (2005): Labour Productivity Growthand Industry Structure: The Impact of IndustryStructure on Productivity Growth, Export Pricesand Labour Compensation. Bank of Finland Dis-cussion Paper (ilmestyy lähiaikoina).

kilpailu ja tuottavuus...179 erkki liikanen taulukko 1. työn tuottavuuden kasvu eri toimialoilla....

Documents