1 YLIOPPILASTUTKINTO-   MAANTIETEEN KOE LAUTAKUNTA 20.3.2015

Enintään 6 tehtävään saa vastata. Tehtävät arvostellaan pistein 0–6, paitsi muita vaativammat, +:lla merkityt jokeritehtävät, jotka arvostellaan pistein 0–9. Moniosaisissa, esimerkiksi a-, b- ja c-kohdan sisältävissä tehtävissä voidaan erikseen ilmoittaa eri ala-kohtien enimmäispistemäärät.

1. a) Miten liikkuvat matalapaineet eli syklonit syntyvät? (2 p.) b) Piirrä  kaavakuva  liikkuvasta  matalapaineesta  pohjoisella  pallonpuoliskolla  ylhäältäpäin katsottuna. Merkitse kuvaan rintamat, tuulen suunnat ja sadealueet. (3 p.) c) Mitä tarkoitetaan okluusiorintamalla? (1 p.)

2. Määrittele seuraavat kohteet lyhyesti: mikä kohde on maantieteellisesti, ja missä se sijaitsee. Hahmottele maailmankartta ja sijoita kukin kohde nimettynä kartalle.

a) Atacama b) Himalaja c) Iso hautavajoama d) Iso valliriutta e) Laatokka f) Mississippi-Missouri

3. Maaöljyn tuotanto- ja kulutusalueet sekä maaöljyn merkitys maailmantaloudessa. Käytä vas-tauksessa hyväksi myös oheista aineistoa.

4. a) Miten kaavoitus ohjaa rakentamista eri aluetasoilla Suomessa? (4 p.) b) Miten jokainen kansalainen voi vaikuttaa oman lähiympäristönsä suunnitteluun? (2 p.)

10,0–24,925,0–49,950,0–99,9100,0–199,9200,0–

YhdysvallatKanadaMeksikoEtelä- ja osa Väli-AmerikkaaEurooppa ja osa AasiaaLähi-itäAfrikkaKaakkois-Aasia ja Tyynenmeren alue

Öljyn maailmankauppa vuonna 2012*

*Kartta perustuu erään kansainvälisen öljy-yhtiön käyttämään aluejakoon. Lähde: www.bp.com. Luettu 30.1.2014.

Öljykaupan määrämiljoonaa tonnia vuodessa

<www.bp.com>. Luettu 30.1.2014.

2

5. Tarkastele metsä- ja maastopaloja globaalina riskinä seuraavien kysymysten pohjalta: a) Mitkä tekijät aiheuttavat metsä- ja maastopaloja? b) Missä ja millaisilla alueilla metsä- ja maastopaloja esiintyy yleisesti maapallolla? c) Mitä vaikutuksia metsä- ja maastopaloilla on ihmisten toiminnalle ja ekosysteemeille?

6. Brasilian alueelliset riskit

7. Laadi aluetutkimuskurssilla tutkimastasi alueesta luonnonmaantieteellinen osa-aluejakokart-ta. Nimeä osa-alueet ja luonnehdi osa-alueita ihmisen elinympäristöinä. Nimeä vastauksessasi myös koko tutkimusalue.

8. Miten paikkatietoa voidaan hyödyntää uuden kauppakeskuksen sijainnista päätettäessä? Käytä vastauksessa hyväksi myös oheista kartta-aineistoa.

Maasto- ja metsäpalot maapallolla vuonna 2013  <neo.sci.gsfc.nasa.gov>. Luettu 30.1.2014.

Vantaa

Espoo

Kauniainen

Helsinki

Espoon keskus

Espoonlahti

MatinkyläHelsinginkeskusta

Itäkeskus

VuosaariArabianranta

Malmi

Pakkala

Myyrmäki

Leppävaara

0 5 km

P

Lähde: Suomen kauppakeskusyhdistys ry

MaankäyttöRakennetut alueet (ei teollisuus)Rakentamaton alue (puisto/metsä)Teollisuus- ja varastoalueVesistö

Kauppakeskukset myynnin mukaan

LiikenneväylätTeitäRautatieMetro

Suuri

Keskisuuri

Pieni Kunnanraja

Suurimpien kauppakeskusten myynti pääkaupunkiseudulla 2012

Maasto- ja metsäpalot maapallolla vuonna 2013 Lähde:neo.sci.gsfc.nasa.gov. Luettu 30.1.2014.

3

+9. Oheisissa kuvissa on esitetty neljän ilmastonmuutosmallin (A–D) ennusteet vuosille 2000–2100 ja mallitulosten mukaan lasketut arviot keskilämpötilojen ja keskisademäärien noususta maapallolla vuosina 2081–2100.

a) Analysoi kuvien perusteella ennustettua keskilämpötilan ja sademäärän kehitystä sekä muu- toksia maapallon eri alueilla. (3 p.) b) Mitä vaikutuksia keskilämpötilan ja keskisademäärän kehityksellä on maapallon eri alueil-

la? (4 p.) c) Pohdi, miten ilmastonmuutosta voidaan hillitä. (2 p.)

-2

-1,5

-0,5

0

0,5

1

1,5

2

3

4

5

7

9

11

-1

-50

-40

-30

-20

-10

0

10

20

30

40

50

-15

-10

-5

0

5

10

15

20

25

1900 1950 2000 2050 2100-15

-10

-5

0

5

10

15

20

25

%

Ennustemalli DEnnustemalli CEnnustemalli BEnnustemalli A

Mitattu, 1900–2012

-15

-10

-5

0

5

10

15

20

25

1900 1950 2000 2050 2100-15

-10

-5

0

5

10

15

20

25

%

Ennustemalli DEnnustemalli CEnnustemalli BEnnustemalli A

Mitattu, 1900–2012

-2

0

2

4

6

8

1900 1950 2000 2050 2100

-2

0

2

4

6

8

°C

Ennustemalli DEnnustemalli CEnnustemalli BEnnustemalli A

Mitattu, 1900–2012

-2

0

2

4

6

8

1900 1950 2000 2050 2100

-2

0

2

4

6

8

°C

Ennustemalli DEnnustemalli CEnnustemalli BEnnustemalli A

Mitattu, 1900–2012

Sademäärän muutos maapallolla 1900–2100, huhtikuu–syyskuu

Sademäärän muutos maapallolla 1900–2100,lokakuu–maaliskuu

Lämpötilan muutos maapallolla 1900–2100, kesäkuu–elokuu

Lämpötilan muutos maapallolla 1900–2100, joulukuu–helmikuu

Lämpötilan muutos vuosina 2081–2100ennustemallin B mukaan, joulukuu–helmikuu

Lämpötilan muutos vuosina 2081–2100 ennustemallin B mukaan, kesäkuu–elokuu

Sademäärän muutos vuosina 2081–2100, ennustemallin B mukaan, lokakuu–maaliskuu

Sademäärän muutos vuosina 2081–2100 ennustemallin B mukaan, huhtikuu–syyskuu

Lähde: www.ipcc.ch. Luettu 30.1.2014<www.ipcc.ch>. Luettu 30.1.2014.

C

A

B

0 10 20 30 40 50 60 70

Venäjä ja entiset neuvostotasavallatViro

SomaliaIrak

Entinen JugoslaviaKiina

VietnamTurkki

ThaimaaRuotsi

IranIntia

AfganistanSaksa

Britannia

Taustamaa

Tuhatta henkilöä

Suurimmat ulkomaista syntyperää olevat ryhmät Suomen väestössä 31.12.2012

Vähemmistöryhmien A–C asuinalueet

Syntynyt ulkomaillaSyntynyt Suomessa

Lähde: www.tilastokeskus.fi. Luettu 30.1.2014

Suomalaisen koulun oppilaita Lähde: oppiminen.yle.fi. Luettu 30.1.2014

4

+10. a) Mitä tarkoitetaan kulttuuripiirillä? (1 p.) b) Oheiseen karttaan on merkitty kolmen vähemmistöryhmän (A–C) tärkeimmät asuinalueet. Nimeä kukin vähemmistöryhmä. Tarkastele myös ryhmien yhteiskunnallista asemaa asuin- alueiden valtaväestöön nähden. Millaisia konflikteja kyseisiin vähemmistöryhmiin liittyy? (6 p.) c) Miten monikulttuurisuus näkyy suomalaisessa yhteiskunnassa? (2 p.)

Suomalaisenkoulunoppilaita  <oppiminen.yle.fi>.Luettu30.1.2014.

<www.tilastokeskus.fi>. Luettu 30.1.2014.