keski-pohjanmaan yhteistyÖryhmÄ (myr)€¦ · web viewyhteistyöryhmä hyväksyy hankkeen...

Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 3/2014 Sivu1

Maakunnan yhteistyöryhmä 3/2014ESITYSLISTA

Kokousaika: Torstai 11.12.2014 klo 9.00-

Kokouspaikka: Keski-Pohjanmaan liitto, Rantakatu 14, 2. krs, Kokkola

Käsiteltävät asiat

27 § LÄSNÄOLIJOIDEN TOTEAMINEN SEKÄ KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS.........................4

28§ PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA.......................................................................................................5

29 § INTEGRA (100504)....................................................................................................................................6

30 § SMART CAMPUS (100231)......................................................................................................................10

31 § AMMATTITAIDON SAAVUTTAMISEN VÄYLÄT (100420)..........................................................................16

32 § ÄLYKÄS AUTOMAATIO JA TEOLLINEN INTERNET (300748).....................................................................20

33§ LIKE – LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEN (KTM) AKATEEMINEN OPINTOPOLKU (100202).......................23

34 § SIHTEERISTÖN TEKEMÄT HANKEPÄÄTÖKSET..........................................................................................29

35 § KESKI-POHJANMAAN TUKITASOT RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA OHJELMAKAUDELLA 2014-2020. 31

36§ HANKKEITA KOSKEVIA LINJAUKSIA..........................................................................................................33

37 § AVATTAVAT ALUEELLISET HAUT KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 RAKENNERAHASTO-OHJELMAAN...................................................................................................................................................35

38 § VALTAKUNNALLISET JA YLIMAAKUNNALLISET HAUT..............................................................................37

39 § AJANKOHTAISTA EU-OHJELMATYÖSSÄ..................................................................................................39

40 § OHJELMATYÖHÖN LIITTYVÄÄ AIKATAULUA............................................................................................41

41 § P-S KOORDINAATIOTYÖRYHMÄ..............................................................................................................42

42 § MUUT ESILLE OTETUT ASIAT...................................................................................................................43

43 § YHTEISTYÖRYHMÄN KEVÄÄN KOKOUSAIKATAULU.................................................................................44

Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimetTarkastajan nimikirjaimet Tarkastajan nimikirjaimet


Maakunnan yhteistyöryhmän 3/2014

Kokousaika: Torstai 11.12.2014 klo 9.00-Kokouspaikka: Keski-Pohjanmaan liitto, Rantakatu 14, 2. krs, Kokkola

Yhteistyöryhmän jäsenet

jäsenet varalla taho, jota edustaaAnneli Kentala (Pj) Elina Tuikka Keski-Pohjanmaan liittoKajsa Kouvo Ulla-Riita Harju Keski-Pohjanmaan liittoAntti Isotalus Timo Mämmi Kokkolan kaupunkiIlkka Kangas Seppo Kässi Kokkolan kaupunkiTerttu Korte Silja Mikkola Kannuksen kaupunkiEsko Ahonen Arto Alpia Kaustisen seutukuntaPetri Jylhä Jukka Hillukkala Kaustisen seutukunta

Marko Muotio Jouni Kytösaari Keski-Suomen ELY-keskusKaj Suomela Kaj Kaski Pohjanmaan ELY-keskusHarriet Hermans Minna Uusimäki Pohjanmaan ELY-keskusVeijo Voutilainen Aulis Rantala Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusVesa Kojola Henrik Broman Pohjanmaan ELY/Tekes palvTarja Wiikinkoski Tuomo Laitila L-S aluehallintovirasto (AVI)Helvi Riihimäki Mats Löfberg Pohjanmaan TE-toimisto

Mervi Järkkälä Kimmo Hanhisalo Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ryJouni Jyrinki Lea Haavisto MTK Keski-PohjanmaaJarl Sundqvist ei esitetty Pohjanmaan KauppakamariRisto Järvi Vesa Saarinen SAKUlla-Maija Åstrand Samu Vapola AKAVAJaakko Kosonen Tarja Pitkänen STTKEsa Erkkilä (2014) Taina Alanko (2014) Kansalaisjärjestöt (2014)Helinä Wiik (2015) Sirpa Nevalainen (2015) Kansalaisjärjestöt (2015)Taina Alanko (2016) Esa Erkkilä (2016) Kansalaisjärjestöt (2016)

Pysyvät asiantuntijatahot

varsinainen varalla taho, jota edustaaPaula Jylhä (2014) Olli Breilin (2014) Tutkimuslaitokset (2014)Olli Breilin (2015) Pekka Oinas (2015) Tutkimuslaitokset (2015)Pekka Oinas (2016) Jutta Siivonen (2016) Tutkimuslaitokset (2016)Lasse Jansson (2014) Anne Jokela (2014) Koulutusorganisaatiot (2014)Tanja Risikko (2014) Harri Lundell (2014) Koulutusorganisaatiot (2014)Lasse Jansson (2015) Anne Jokela (2015) Koulutusorganisaatiot (2015)Jarmo Matintalo (2016) Harri Lundell (2015) Koulutusorganisaatiot (2015)Jarmo Matintalo (2016) Anne Jokela (2016) Koulutusorganisaatiot (2016)Tanja Risikko (2016) Harri Lundell (2016) Koulutusorganisaatiot (2016)Hannu Pajunpää (2014) Minna Korkiakoski (2014) Sosiaali- ja terveyspalvelujen

tuottajat/Kiuru (2014)Tarja Oikarinen-Nybacka Eija Kellokoski-Kari (2015) Sosiaali- ja terveyspalvelujen



(2015) tuottajat/Kiuru (2015)Juha Enlund (2014) Thomas Slotte (2014) Teollisuusyritykset (2014)Mathias Högbacka (2014) Pirjo Palosaari-Penttilä (2014) Leader-ryhmät (2014)Pirjo Palosaari-P (2015) Kirsti Oulasmaa (2015) Leader-ryhmät (2015)Kirsti Oulasmaa (2016) Mathias Högbacka (2016) Leader-ryhmät (2016)

Läsnäolo- ja puheoikeus

Kauko Ojala maakuntahallituksen pjEsa Kant maakuntahallituksen varapjJukka Ylikarjula maakuntajohtaja, sihteeristön pjKaj Lyyski sihteeristön varapuheenjohtajaTiina Harjunpää sihteeristön jäsenTeppo Rekilä sihteeristön jäsenTom Saksa sihteeristön jäsenSusanna Airiola sihteeristön jäsenSirkku Wacklin sihteeristön jäsen

Muut läsnä olevat

Kansalaisjärjestöjen ja pysyvien asiantuntijoiden edustus on vuosittain kiertävä. Maakunnan yhteistyöryhmään voidaan kutsua lisäksi asiakohtaisia asiantuntijoita.Maakuntahallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, maakuntajohtajalla sekä yhteistyöryhmän sihteeristön puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla on läsnä-olo ja puheoikeus yhteistyöryhmän kokouksissa. Yhteistyöryhmä päätti lisäksi 17.10.2014 kokouksessaan (§ 25), että jatkossa myös sihteerin jösenet voivat osallistua asiantuntijoina (läsnäolo- ja puheoikeus) yhteistyöryhmän kokouksiin..

MYR puheenjohtajistoMYR puheenjohtaja Anneli Kentala Keski-Pohjanmaan liittoI varapuheenjohtaja Kajsa Kouvo Keski-Pohjanmaan liittoII varapuheenjohtaja Kaj Suomela ValtiotahoIII varapuheenjohtaja Esa Erkkilä Sosiaalipartnerit

Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus

__________________ _________________Anneli Kentala Tuija Puumalapuheenjohtaja pöytäkirjan pitäjä

Pöytäkirjan tarkastajat

__________________ __________________

pöytäkirjantarkastaja pöytäkirjantarkastaja



MYR 3/2014 11.12.2014/§27

27 § LÄSNÄOLIJOIDEN TOTEAMINEN SEKÄ KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Maakunnan yhteistyöryhmä on päätösvaltainen, kun yli puolet jäsenistä puheenjohtaja mukaan lukien on läsnä.

Yhteistyöryhmä päätti viime kokouksessaan (17.10.2014 § 25), että puheenjohtajiston lisäksi myös sihteeristön jäsenillä on asiantuntijoina läsnäolo- ja puheoikeus yhteistyöryhmän kokouksissa.

Puheenjohtajan esitys: Todetaan läsnäolijat sekä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

Yhteistyöryhmän päätös:



MYR 3/2014 11.12.2014/§28

28§ PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA

Maakunnan yhteistyöryhmän pöytäkirjan tarkistaa kaksi kussakin kokouksessa erikseen valittua pöytäkirjantarkastajaa. Pöytäkirja toimitetaan postitse valituille pöytäkirjantarkastajille. Tarkastajat allekirjoittavat pöytäkirjan sekä merkitsevät nimikirjaimensa kullekin pöytäkirjan sivulle sille varattuun paikkaan.

Puheenjohtajan esitys: Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa.




MYR 3/2014 11.12.2014/§ 29

29 § INTEGRA (100504)

Hakija Kokkotyö-säätiöOhjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen

rakennerahasto-ohjelmaToimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1. Nuorten ja muiden heikossa

työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Toteutusaika 1.1.2015 – 31.12.2017Kokonaiskustannusarvio 464 065 €Vastuuviranomainen Keski-Suomen ELY-keskus

Taustaa Tilastojen mukaan maahanmuuttajien työllisyysaste, erityisesti naisten, on huomattavasti koko väestön työllistymisastetta alhaisempi. Maahanmuuttajista suurin osa on jäämässä ulkopuolisiksi kotouttamistoimenpiteiden jälkeen. Sosiaaliset kontaktit suomalaisiin ja suomalaiseen yhteiskuntaan jäävät vähiin. Työikäisten määrä Suomessa vähenee ja maahanmuuttajissa on potentiaalista työvoimaa, kun heidän työllistymismahdollisuuksiaan parannetaan.Maahanmuuttajien kanssa toimivat organisaatiot toimivat erillään eivätkä ole verkostoituneet. Palveluohjaus on pirstaleista ja toimijoiden vuorovaikutus vähäistä. Hankesuunnittelu on käynnistynyt yhteisesti artikuloiduista tarpeista. Toimijat ovat todenneet vaikeudet ja hakeneet niille ratkaisuja.

TavoiteKehitetään uusi pitkäkestoinen (noin yksi vuosi) ja vuorovaikutuksellinen maahanmuuttajien pitkäkestoinen valmennusmalli työpajoille. Valmennusmallin kehittämisellä parannetaan valmennushenkilöstön valmennusosaamista ja valmentajat pääsevät kokeilemaan heille uusia työpapoja. Toiminnan ja mallin kehittämisellä sekä testaamisella ja soveltamalla NaistenKoulun kokemuksia parannetaan maahanmuuttajien työllistymisedellytyksiä, otetaan huomioon heidän erilainen asemansa sekä ylläpidetään ja kohennetaan maahanmuuttajien työhyvinvointia ja -kykyä. Kulttuuritulkki - toimintamallin kehittäminen ja menetelmien testaaminen työpajaympäristössä. Luodaan toimintamalli, jolla edistetään maahanmuuttajien kohtaamista ja työllistymistä kotoutumistoimenpiteiden jälkeen ja/tai sen aikana. Kulttuuritoiminnasta saatuja kokemuksia hyödynnetään alueellisesti verkostoissa. Nopeutetaan maahanmuuttajien työelämään siirtymistä. Maahanmuuttajien työmarkkinoille pääsyn, hyvän elämän, osaamisen ja sosiaalisen osallisuuden lisääminen. Vahvistetaan maahanmuuttajien osallisuutta suomalaiseen yhteiskuntaan. Maahanmuuttajat suorittavat



MYR 3/2014 11.12.2014/§ 29

valmennuksellisen jakson ja saavat valmiudet hakeutua ja sijoittua työelämään, ammatilliseen koulutukseen tai oppisopimuskoulutukseen.

Parannetaan maahanmuuttajien yritystoiminnan edellytyksiä omien tuotteiden valmistamisella ja myynnillä, joilla edistetään myös sosiaalista osallisuutta. Maahanmuuttajien perheet ja verkostot saadaan osallisiksi hankkeessa mukana olevien maahanmuuttajien välityksellä.Edistetään maahanmuuttajien ja yritysten (työnantajien) kohtaamista tekemällä hankkeen aikana tiivistä yhteistyötä alueen yritysten kanssa.

Hankkeen keskeinen sisältö ja uutuusarvoHankkeen aikana kehitettyjä uusia työmenetelmiä ja niiden kuvauksia voidaan ottaa käyttöön työpajoilla ja yrityksissä. Suomen työpajakenttä saa uusia toiminta- ja ajatusmalleja, joiden avulla haastavimmassa työmarkkina-asemassa olevat asiakkaat pääsevät osallisiksi työyhteisöä, yritysmäistä toimintaa ja kotoutumista Suomeen.Toimintamalli ja valmennusmenetelmä tulee muuttamaan Kokkotyö-säätiön omia perinteisiä valmennusmenetelmiä.

Hankkeen keskeiset toimenpiteetMallinnetaan maahanmuuttajien työvalmennusprosessi ja kulttuuritulkki toimintamalli työpajoille. Hankkeen aikana testataan ja luodaan uusia ohjausmenetelmiä työpajoille esim. kuvaamalla työtehtävät sanojen sijasta. Hankkeelle palkataan kokoaikainen hankepäällikkö, joka johtaa hanketta ja jolla on kokonaisvastuu hankkeen toteutuksessa, taloudesta, raportoinnista, seurannasta ja tulosten saavuttamisesta. Hankkeelle palkataan myös kokoaikainen maahanmuuttajataustainen kulttuuritulkki. Hankkeeseen palkataan kokoaikainen hanketyöntekijä, joka ohjaa maahanmuuttajia ja toimii yksilövalmentajana.

Tavoiteltavat keskeiset tulokset1) Maahanmuuttajat saavat valmiudet hakeutua ja sijoittua työelämään, ammatilliseen koulutukseen tai oppisopimuskoulutukseen. Maahanmuuttajien keskinäinen vuorovaikutus lisääntyy ja he saavat vertaistukea ryhmästä. Toiminta edistää osallistujien hyvinvointia, tasa-arvoisia mahdollisuuksia, syrjimättömyyttä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta. 2) Osa työllistyy Kokkotyö-säätiön pajoihin palkkatuella, osa yrityksiin ja yhteistyökumppaneiden organisaatioihin. Maahanmuuttajat hankkivat luottamusta suomen kielen taidon kohentuessa. Maahanmuuttajia autetaan tiedostamaan omia mahdollisuuksiaan ja oikeuksiaan. Maahanmuuttajat lisäävät tietojaan suomalaisen työelämän lainalaisuuksista, suomalaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista. 3) Maahanmuuttajat saavat valmiuksia työnhakijoiksi ja/tai opiskelijoiksi.

Toiminnan jatkuvuus



MYR 3/2014 11.12.2014/§ 29

Kokkotyö-säätiö hakee jatkuvasti kuntia ja muita seudun toimijoita ja yhteistyökumppaneita palvelevia toimintamalleja ja rakenteita, joilla ulkopuolisuutta ehkäistään ja rakennetyöttömyyttä puretaan.

Kulttuuritulkki-toimintamalli voidaan ottaa käyttöön muilla työpajoilla ja kuntien perusrahoitukseen kuuluvana toimintana, ja siirtää kehitetyt menetelmät yrityksiin.Verkostotoimijoiden yhteistyö vakiintuu ja jatkuu hankkeen jälkeen, kun on saatu aikaan pysyvä palvelujärjestelmä ja ohjausmalli, missä maahanmuuttajat siirtyvät kotouttamis- ja kielikoulutuksesta työpajoilla toteutettavaan heille räätälöityyn työvalmennukseen.Työpajatoiminta ja sen mahdollisuudet tulevat tutuksi työnantajille ja muille palveluntarjoajille. Samalla se vähentää ennakkoluuloja maahanmuuttajia kohtaan.

Hankkeen kustannusarvio (€)Palkkakustannukset 364 500Ostopalvelut 15 100Muut kustannukset 22 500Flat rate 17 % 61 965Yhteensä 464 065

Hankkeen rahoitussuunnitelma (€)Haettava ESR- ja valtion rahoitus 371 252 80 %Kuntien rahoitus (oma rahoitus) 92 813 20 %Rahoitus yhteensä 464 065 100%

Hanke on käsitelty yhteistyöryhmän sihteeristössä 13.11.2014 (§ 17).

Sihteeristössä todettiin, että kyseessä on jo pitkään valmisteltu hanke. Lisäksi todettiin, että hanke ei sovellu avoinna olleisiin hakuteemoihin. Kohderyhmä todettiin tärkeäksi ja maahanmuuttajat viime vuosina merkittävästi kasvaneeksi väestöryhmäksi Keski-Pohjanmaalla. Hankkeeseen kaivattiin esitettyä enemmän työllisyyspainotteisuutta.

Rahoittajan ja sihteeristön esitys: Ei esitetä rahoitettavaksi.

Perustelu: Hankkeella on menestymisen mahdollisuudet kunhan aiheeseen liittyvät valtakunnalliset saadaan käyntiin. Nyt hanke kilpailee investointiprioriteetin heikossa työmarkkinatilanteessa olevien hankkeiden kanssa. Tähän prioriteettiin hanke on liian suppea ja heikosti työllistävä. Hakija ohjataan osallistumaan seuraavaan hakuun.

Puheenjohtajan esitys: Hanketta ei hyväksytä rahoitettavaksi Keski-Pohjanmaan alueellisin rakennerahastovaroin Kestävää kasvua ja työtä



MYR 3/2014 11.12.2014/§ 29

Suomen rakennerahasto-ohjelmasta (TL 3, erityistavoite 6.1) rahoittajan esittämin perusteluin. Hakija ohjataan osallistumaan seuraavaan hakuun.




MYR 3/2014 11.12.2014/§30

30 § SMART CAMPUS (100231)

Hakija Jyväskylän yliopistoOhjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 – 2020

Suomen rakennerahasto-ohjelmaToimintalinja TL 4 Koulutus, ammattitaito, elinikäinen

oppiminen (ESR)Eritystavoite 9.2 Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-

arvoa tukevien palveluiden parantaminen Toteutusaika 1.1.2015 – 31.12.2017Kustannusarvio 505 000 €Vastuuviranomainen Keski-Suomen ELY-keskus

TaustaaJatkuvasti kiristyvä kilpailu ja ICT-alan nopeat muutokset korostavat elinikäisen oppimisen roolia. Tämä asettaa koulutuksen järjestäjät uusien haasteiden eteen. Nykyaikaiselta aikuiskoulutukselta edellytetään joustavia työssä käyvien opiskelijoiden yksilölliset tarpeet huomioivia ratkaisuja ja toisaalta koulutuksen tulee olla aikaisempaa kustannustehokkaampaa. Koulutuksen joustavuuden kasvattaminen tarkoittaa ennen kaikkea uusien joustavien osallistumistapojen mahdollistamista. Opetuksen on oltava saavutettavissa ajasta ja paikasta riippumatta. Tällöin avainasemassa on koulutusteknologioiden tarkoituksenmukainen hyödyntäminen. Uutta teknologiaa hyödyntävät opetusteknologiset ratkaisut sekä niihin liittyvät käytänteen ja tutkimus ovat laadukkaan ja kustannustehokkaan koulutuksen kannalta olennaisia.

Tietotekniikan maisteriohjelman aikuisille työssä käyville soveltuvaa koulutuskonseptia on kehitetty 15 vuoden ajan useissa yhteyksissä. Viimeksi kehitystyötä on tehty EAKR-rahoitteisessa hankkeessa ”Aikuiskoulutukseen soveltuva ubiikki oppimisympäristö (UBI)”. Tuon hankkeen keskeisenä tuloksena on syntynyt oppimisympäristö, joka mahdollistaa opetuksen järjestämisen toimintavarmasti ja kustannustehokkaasti siten, että opetus on joustavasti saavutettavissa ajasta ja paikasta riippumatta mahdollisimman monenlaisilla päätelaitteilla. UBI hankkeen luoman ubiikin oppimisympäristön mukainen opiskelu on havaittu toimivaksi ja tänä jokainen päivänä tietotekniikan maisteriopiskelijoista hyödyntää joustavuutta ja kaikista opetukseen osallistumisista n. 80% tapahtuu videoiden avulla. Joustavuus näky myös opetukseen osallistumisasteessa, joka on kasvanut puhtaasti lähiopetukseen perustuvan koulutuksen noin 50%:sta nykyiseen 78%:n.

Tietotekniikan maisterikoulutuksen ja erityisesti koulutuksen substanssialan sensoriverkkojen tarjoama osaaminen on erittäin keskeisessä roolissa puhuttaessa Internet of Things:stä ja Teollisesta Internetistä. Teollisen internetin keskiössä on esineisiin, koneisiin,



MYR 3/2014 11.12.2014/§30

tuotteisiin ja ympäristöön asennetut lukemattomat verkottuneet sensorit, jotka keräävät tietoa jota voidaan analysoida ja rikastaa ymmärtämyksen lisäämiseksi. Tämä tuo yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia, sekä muuttaa myös liiketoimintamalleja ja ansaintalogiikoita. Puhutaan jopa kolmannesta teollisesta vallankumouksesta. Tutkimusyhtiö Marketvisio arvioi että ”asioiden ja esineiden verkottuminen edellä mainitulla tavalla luo merkittävän uuden markkinan, jonka arvo vuonna 2020 on Suomessa noin 1,4 miljardia euroa uutta liiketoimintaa”. Teollinen Internet tarjoaa siis valtavan potentiaalin, kunhan elinkeinoelämän käyttöön onnistutaan kouluttamaan riittävästi osaavaa työvoimaa. Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen tietotekniikan koulutuksen yhteydessä voidaan siis hyvällä syyllä puhua kasvu- ja rakennemuutosalan tarvitsemasta koulutuksesta. Koulutus myös vastaa suoraan tämän päivän ja myös tulevaisuuden työvoiman osaamistarpeeseen niin alueellisesti kuin kansallisellakin tasolla.

Hankkeen tavoiteHankkeen tavoitteena on tutkia ja kehittää koulutusteknologioiden avulla toteutetun SmartCampus koulutusympäristö muodostamista olemassa olevan joustavan ubiikin oppimisympäristön päälle siten, että se palvelisi mahdollisimman hyvin tietotekniikan koulutuksen uutta sensoriverkkojen maisteriohjelman tarpeita. Hankkeen tuloksia arvioidaan tutkimuksellisilla menetelmillä.

Hankkeen keskeinen sisältö ja uutuusarvoTietotekniikan koulutuksessa viime vuonna vahvistetun sensoriverkkojen maisteriohjelman sisällöt tuovat uudenlaisia haasteita koulutuksen järjestämiseksi nykyisen koulutuskonseptin avulla. Jotta haasteisiin voidaan vastata, on otettava seuraava kehitysaskel, jossa ympäristön joustavuutta hyödyntäen voidaan muodostaa niin kutsuttu SmartCampus ympäristö. SmartCampuksella tarkoitetaan kokonaisvaltaista virtuaalista ja älykästä koulutusratkaisua, jossa fyysinen ja virtuaalinen kampus integroituvat toimivaksi kokonaisuudeksi.

SmartCampus mahdollistaa henkilökohtaisen, opiskelijoiden tarpeita vastaavan, joustavan ja tuloksellisen opiskelun mielekkäästi niin perinteisesti lähiopetuksena, kuin myös etänä. SmartCampus soveltuu sensoriverkkojen maisteriohjelman vaatimien opetusmuotojen toteuttamiseen (luento-opetus, laboratoriotyöskentely, seminaariopetus jne.), huomioi oppijoiden erilaiset oppimistyylit, kykenee tuottamaan opiskelijoille ja koulutuksen järjestäjälle yksilöllistä informaatiota opiskelijan opiskelutavoista ja ohjaamaan opiskelijaa tehokkaaseen ja tulokselliseen opiskeluun ja koulutuksen järjestäjää laadukkaaseen ja opiskelijoiden tarpeisiin vastaavaan koulutuksen järjestämiseen. SmartCampus ei siis ole yksittäisiä teknologisia ratkaisuja tai käytänteitä vaan nimenomaan kokonaisuus, joka muodostuu olemassa olevan CiNetCampus ympäristön päälle



MYR 3/2014 11.12.2014/§30

kehitettävistä useista toisiinsa sulautuvista teknologisista ratkaisuista sekä niiden yhteyteen rakennetuista opetuksen mahdollistavista käytänteistä ja toimintamalleista. Ilman ubiikin ympäristön mahdollistamaa joustavuutta on tällaista virtuaalista älykästä ympäristöä mahdotonta lähteä rakentamaan.

Nyt haettavassa hankkeessa keskitytään parantamaan tietotekniikan koulutuksen sensoriverkkojen maisteriohjelman opiskelun edellytyksiä olemassa olevassa joustavan opetukseen osallistumisen mahdollistavassa ympäristössä. Tähän ympäristöön tuodaan teknologioiden avulla entistä paremmin etäopiskelua ja sensoriverkkojen erityispiirteitä, kuten laboratorio- ja seminaarityöskentelyä, palvelevia ratkaisuja. Erityisesti huomiota kiinnitetään opetuksen laaduntarkkailuun virtuaalisessa SmartCampus ympäristössä. Hankkeessa kehitettävä SmartCampus ympäristö on ainutlaatuinen kokonaisuus, jota vastaavaa ei ole löydettävissä kansallisesti eikä juuri kansainvälisestikään.

Hankkeen keskeiset toimenpiteetProjektin toiminta on jaettu osakokonaisuuksiin jotka esitetään tarkemmin alla. Osakokonaisuudet kattavat kehitys- ja tutkimustyön, jonka avulla voidaan muodostaa kokonaisvaltainen virtuaalinen ja älykäs campus, joka mahdollistaa laadukkaan etäopiskelun huomioon ottavan opetuksen järjestämisen ja joustavan opiskelijoiden näkökulmasta yksilöllisen opiskelun.

Tutkimusympäristönä toimii ensisijaisesti Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen informaatioteknologian yksikössä järjestettävä tietotekniikan maisterikoulutus. Useat osakokonaisuudet, joihin hankkeissa keskitytään, ovat yleistettävissä myöhemmin hankkeen jälkeen monenlaisiin koulutusta tarjoaviin ympäristöihin.

Hankkeessa tehtävän tutkimustoiminnan tuloksia raportoidaan kansallisissa ja kansainvälisissä julkaisuissa ja konferensseissa. Aktiivinen osallistuminen ulkomaisiin konferensseihin antaa mahdollisuuden projektin puitteissa tehdyn toiminnan tulosten esittelemiseen ja mahdollistaa myös näin ulkomaisten toimijoiden kiinnostuksen tehtyyn työhön. Julkaisutoiminta luo edellytykset tutkimus- ja koulutusyhteistyön lisääntymiseen kansainvälisesti, mikä lisää koulutus- ja tutkimusorganisaation kilpailukykyä. Hankkeen puitteissa on tarkoitus osallistua vuosittain muutamiin kansainvälisiin konferensseihin. Konferenssit pyritään valitsemaan niin, että ne ovat aihealueeltaan sopivia ja riittävän laadukkaita.

Hankkeen osakokonaisuudet:WP1. Yksilöllistä opiskelua tukevien ratkaisujen kehittäminen WP2. SmartCampus ympäristön laaduntarkkailuWP3. Erilaisten oppimistilanteiden mahdollistaminen

etäopiskelun yhteydessä



MYR 3/2014 11.12.2014/§30

WP4. SmartCampukseen soveltuvat opetukselliset ratkaisutWP5. Digitaalinen osaamisen tunnustaminen

Tavoiteltavat keskeiset tuloksetHankkeen tuloksena syntyy SmartCampus kokonaisuus, joka mahdollistaa laadukkaan, henkilökohtaisen, opiskelijoiden tarpeita vastaavan, joustavan ja tuloksellisen opiskelun mielekkäästi niin perinteisesti lähiopetuksena, kuin myös etänä. Hankkeen tuloksena koulutuksen tarjoaja saa parantuneet mahdollisuudet työn ohessa tapahtuvan aikuiskoulutuksen järjestämiselle tuloksekkaasti. Hankkeessa tehtävä tutkimus- ja kehitystyö antaa koulutuksen järjestäjälle mahdollisuuden tarjota yksilöllistä, joustavaa, aikuisopiskelun mahdollistavaa ja tuloksekasta nykyaikaista koulutusta.

Opiskelijoiden näkökulmasta hankkeesta tehtävä työ mahdollistaa opiskelijan joustavan osallistumisen yksilöllisesti omien tarpeidensa mukaisesti. Hankkeen tuloksena opiskelijalla on mielekkäämmät mahdollisuudet opiskella myös etäopiskeluna siten että oppiminen on vähintään yhtä tuloksellista kuin lähiopiskelu.

Sensoriverkkojen maisteriohjelman koulutus jota hankkeessa kehitetään tuo osaamista yhteiskunnallisesti merkittävälle kasvualalle (teollinen internet). Koulutus jota kehitetään vastaa alueellisesti ja kansallisesti tämän päivän ja tulevaisuuden osaamistarpeeseen. Laajasta yhteiskunnallisesta näkökulmasta tarkasteltuna hankkeessa tehtävä työ luo yleisemminkin koulutusorganisaatioille ratkaisuja, joilla voidaan vastata elinikäisen oppimisen ja työelämän nopeiden muutosten asettamiin yhteiskunnallisiin haasteisiin.

Horisontaaliset periaatteet hankkeessaHankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolisen tasa-arvon edistäminen.Hankkeella on positiivisia ympäristövaikutuksia.Hanke tukee sosiaalista ja kulttuurista kestävää kehitystä.

SmartCampus ratkaisun mukaisessa koulutusmallissa opiskelijan ei tarvitse osallistua fyysisesti opetukseen. Tämä vähentää selkeästi tarvetta matkustamiselle ja tukee kestävän kehityksen periaatteita. Hanke myös edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta tarjoamalla paikasta riippumattomasti mahdollisuuden osallistua korkeakouluopintoihin.

Toiminnan jatkuvuusHankkeessa muodostettavaa SmartCampus koulutusratkaisua kehitetään osana vakiintunutta tietotekniikan maisterikoulutusta. Ratkaisut tulevat näin ollen jäämään käyttöön koulutuksen yhteyteen hankkeen päätyttyä.

SmartCampus konsepti sisältää monia osa-alueita. Vaikka kokonaisuutta kehitetään tietotekniikan maisterikoulutuksen yhteydessä sensoriverkkojen maisteriohjelman näkökulmasta, ovat osa-alueet ja



MYR 3/2014 11.12.2014/§30

myös niistä muodostuvat kokonaisuudet yleistettävissä soveltuvin osin hankkeen ulkopuolella muihin koulutuksiin. Alueellisesti osaamisen levittämistä tapahtuu toteuttajayksikössä toimivan TVT-palvelun kautta. Tätä toimintamallia on käytetty useiden vuosien ajan ja se on koettu erittäin toimivaksi tavaksi levittää hankkeissa syntynyttä osaamista muiden koulutusorganisaatioiden ja myös yritysten käyttöön. Kehitettyä koulutusmallia tullaankin jatkossa tarkastelemaan myös siitä näkökulmasta, miten se soveltuu yritysten sisäisiin ja asiakas/tuotekoulutuksiin.

Hankkeen kustannusarvio (€)Palkkakustannukset 386 086 Ostopalvelut 16 000Matkakustannukset 39 000Muut kustannukset 6 000Flat rate 57 914Kustannukset yhteensä 505 000

Hankkeen rahoitussuunnitelma (€)ESR + valtion rahoitus 404 000Kuntien rahoitus 85 850Muu julkinen rahoitus 15 150Rahoitus yhteensä 505 000

Kokkolan kaupunki on tehnyt hankkeesta myönteisen kuntarahapäätöksen.

Hanke on käsitelty MYR sihteeristössä 13.11.2014 (§ 22).Sihteeristö on puoltanut hankkeen rahoittamista. Sihteeristössä todettiin, että kyseessä on mielenkiintoinen koulutusympäristön kehittämishanke, joka voi avata jopa uusia liiketoimintamahdollisuuksia, jos esimerkiksi globaalisti toimivat yritykset kiinnostuvat kehitettävästä järjestelmästä. Kyseessä on nimenomaan tulevaisuuden hanke. Keski-Pohjanmaan liitto toivoi liitolle asiantuntijan paikkaa (Ilkka Rintala) hankkeen ohjausryhmään.

Rahoittajan ja sihteeristön esitysHanke esitetään rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä 2014 – 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjasta 4 (erityistavoite 9.2).

Perustelut: Hanke on erityistavoite 9.2 investointiprioriteettien mukainen hanke. Hanke myös tuo lisäarvoa koulutusympäristöjen kehittämiseen. Rahoittaja kuitenkin varaa oikeuden hankkeen toimenpiteiden sekä kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman tarkistamiseen.



MYR 3/2014 11.12.2014/§30

Puheenjohtajan esitys: Yhteistyöryhmä hyväksyy hankkeen toteutettavaksi Keski-Pohjanmaan alueellisin ESR –varoin Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta (TL 4, erityistavoite 9.2.) edellä esitetyin perustein.




MYR 3/2014 11.12.2014/§31

31 § AMMATTITAIDON SAAVUTTAMISEN VÄYLÄT (100420)

Hakija Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 – 2020

Suomen rakennerahasto-ohjelmaToimintalinja 4 Koulutus, ammattitaito, elinikäinen

oppiminen (ESR)Eritystavoite 9.1 Kasvu- ja rakennemuutosalojen

koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen


TaustaaKeski-Pohjanmaan alueella toisen asteen ammatillista koulutusta järjestetään usealla eri paikkakunnalla. Lisäksi aikuiskoulutusta on järjestetty perinteisesti kysyntälähtöisesti myös sellaisissa kunnissa, joissa koulutusyhtymällä ei ole pysyviä toimitiloja. Koulutustoiminta on jalkautunut lähelle paikallista arkea, mutta toteutusmallit ovat perustuneet pitkälti ryhmämuotoisesti toteutettaviin käytänteisiin. Tämä on tarkoittanut sitä, että yksilö- ja työvaltaisiin koulutuksien/tutkintojen toteutusmalleihin tulee panostaa tässä projektissa vahvasti, jotta voidaan varmistaa, että alueen väestö ja työantajat voivat saada tarvittavat tuki- ja ohjauspalvelut esteettömästi ja koulutuksessa mahdollistuu yksilö-/työpaikkakohtaiset ratkaisumallit. TE-toimiston sähköisen asioinnin - sekä vuoden 2015 alussa käyttöön tulevan aikuiskoulutuksen sähköisen hakujärjestelmän (Opintopolku, OPH) käyttöönottojen myötä paineet erityisryhmien/erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden vaihtoehtoisten ohjaus- ja muiden asiointipalveluiden järjestämiseen ovat kasvamassa. Valmisteilla on myös työvoimapalvelukeskuksien toiminnallinen uudistus, jonka myötä mm. nuorten syrjäytymiseen liittyviä riskitekijöitä halutaan ehkäistä projektin toimenpiteiden kautta. Lisäksi käynnissä olevat elinkeino- ja palvelurakenteen muutokset tuovat mukanaan erityisesti aikuiskoulutukselle vaatimukset tarjota koulutusta/tutkintoja entistä räätälöidymmin työpaikalla oppien ja työelämäkeskeisiä ohjausmenetelmiä hyödyntäen.

Hankkeen tavoite1) Kohdalliset ja saavutettavat ammatillisen koulutuksen opinto- ja

uraohjauksen palvelut erilaisten opiskelijoiden, työssä olevien ja työnantajien tarpeisiin.

2) Alueen työ- ja elinkeinoelämän työllistäviin aloihin kohdallinen koulutustarjonta.

3) Opiskelijalla on vaihtoehtoisia tapoja hankkia tarvittava osaaminen työllistymisen mahdollistumiseksi/työmarkkinakelpoisuuden säilyttämiseksi



MYR 3/2014 11.12.2014/§31

Hankkeen keskeinen sisältö ja uutuusarvoProjektin aikana luodaan toimintamalli, joka mahdollistaa aikuiskoulutuksen ohjaus- ja muiden asiointipalveluiden saavuttamisen alueellisesti erilaisissa ja muuttuvissa olosuhteissa. Projektin toimenpiteillä voidaan vaikuttaa muun muassa tasavertaiseen mahdollisuuteen saavuttaa palvelut riippumatta siitä, onko asiakkaalla esimerkiksi valmiuksia/muita mahdollisuuksia sähköisten hakupalveluiden käyttöön koulutukseen hakeutumisessa. Lisäksi projektin toimenpiteiden avulla kiinnitetään huomiota tutkintojen läpäisevyyttä parantaviin toimiin. Ohjauksen mekanismeilla tavoitellaan tutkintojen keskeyttämisten ehkäisyä ja ohjausta sen sijaan tarvittaessa koulutusmuodosta toiseen.

Projektin myötä uudistetaan ammatillisen opetuksen käytänteitä kohti osaamisperusteista oppimisen ohjausta aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Pedagoginen uudistuminen tuo työelämää entistäkin lähemmäs tarvittavan ammattitaidon hankkimista. Opinto- ja uraohjauksessa sekä koulutuksessa/tutkinnon järjestämisessä korostuu työllistävä tavoite kaikissa kohderyhmissä. Lisäksi koulutuksen uusilla toteutustavoilla mahdollistetaan myös työvoiman rekrytointi osana tutkintoa/kouluttautumista.

Hankkeen keskeiset toimenpiteet1) Käytössä olevien opinto- ja uraohjauspalveluiden alueellinen

kokoaminen verkostoyhteistyönä toimintamalliksi2) Ohjauspalveluiden tarjotin – käytettävien opinto- ja uraohjauksen

palveluiden laajentaminen kattamaan eri asiakasryhmät sekä uusien hakeutumisvaiheen ohjauskäytänteiden pilotointi

3) Erilaisissa oppimisympäristöissä toteutuvien oppimisen ohjaamisen menetelmien uudistaminen, testaaminen ja pilotointi

4) Työelämäkumppanuuksien yhteistoimintamuotojen syventämien sekä kummiyritystoiminta

5) Työssä ohjaavien työntekijöiden ja organisaatioiden perehdyttäminen ja kouluttaminen ohjauksen tehtävään. Opettajan antaman ohjauksen ja muut tuen rinnalla tarjottavien palveluiden selvittäminen erityisesti työpaikalla annettavan ohjauksen osalta

6) Osaamistarpeiden kartoittamisen mekanismien monipuolistaminen osana opetushenkilöstön ja työpaikkojen välistä yhteistoimintaa ja ennakointitietoa kokoavien foorumien hyödyntäminen kohdallisen koulutuksen suuntaamisen tueksi

7) Opetus- ja muun ohjaushenkilöstön osaamisen vahvistaminen

Tavoiteltavat keskeiset tulokset1) Kohdalliset ja saavutettavat ammatillisen koulutuksen opinto- ja uraohjauksen palvelut erilaisten opiskelijoiden, työssä olevien ja työnantajien tarpeisiin.



MYR 3/2014 11.12.2014/§31

*Eri koulutuksenjärjestämismuodoissa on tarjolla opinto- ja uraohjauspalveluita eri kohderyhmien tarpeisiin *Ohjauspalvelut kattavat myös työnantajille annettavan tiedottamisen ja neuvonnan *Sähköisen asiointitavan rinnalla voidaan koulutus- ja työvoimapoliittisen tasa-arvoisuuden takaamiseksi tarjota ohjauksen lähipalveluita alueelliset erityispiirteet huomioiden.

2) Alueen työ- ja elinkeinoelämän työllistäviin aloihin kohdallinen koulutustarjonta. *Työelämän edellyttämää ammatillista osaamista tuetaan koulutustuotteilla ja muilla työelämää kehittävillä palveluilla huomioiden palvelurakenteen edellyttämät muutokset työtehtävissä ja työprosesseissa. Koulutus- ja muita työelämää kehittäviä palveluja on tarjolla alueella monipuolisesti ja eri kouluasteiden tiiviissä verkostoyhteistyössä. *Työelämä voi hyödyntää käytössä olevia koulutuksenjärjestämismuotoja joustavasti nopeasti muuttuvissa työmarkkinatilanteissa. *Oppisopimuskoulutuksena järjestettäviä tutkintoja hyödynnetään osana rekrytointia tavoitteellisesti.

3) Opiskelijalla on vaihtoehtoisia tapoja hankkia tarvittava osaaminen työllistymisen mahdollistumiseksi/työmarkkinakelpoisuuden säilyttämiseksi *Opiskelijalla on mahdollisuus valita yksilöllisesti räätälöity oppimispolku muiden kouluttautumisvaihtoehtojen rinnalla. *Erityistä tukea tarvitseville on olemassa tuen muotoja, joilla voidaan edistää tutkinnon suorittamista ja työllistymisen tavoitetta. *Oppisopimuksen toimintamallit eri kohderyhmille ovat vakiintuneet ja tarjolla on väyliä niin tuetusti tutkintoa suorittaville kuin nuorille työelämään varhaisessa vaiheessa kiinnittyville henkilöille.

4) Vahvat työelämäkumppanuudet *Työpaikoilla ohjausta antavien työntekijöiden ja esimiesten ohjaustaidot ovat monipuoliset ja koulutuksenjärjestäjät toimivat työpaikoilla kumppanuus-periaatteella *Kummi-yritystoiminta on käynnistynyt ja alueella löytyy yrityksiä/työorganisaatioita, joilla on tahtotila profiloitua toiminnassaan esimerkiksi osastyökykyisten työllistämiseen.

Horisontaaliset periaatteet hankkeessaHankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolisen tasa-arvon edistäminen.Hankkeella ei ole negatiivisia ympäristövaikutuksia.



MYR 3/2014 11.12.2014/§31

Toiminnan jatkuvuusProjektin tahto- ja tavoitetilaa on määritelty yhteistyössä alueen eri toimija- ja viranomaistahojen kanssa. Projektin tavoitteena on koota olemassa olevia hyviä käytänteitä sekä tuottaa uusia käytänteitä (huomioiden myös muut valmistellut ESR hankkeet toimintalinjassa 3 ja 4), jotka kootaan osaksi toimintamallia projektin aikana. Projektin tavoitteet on asetettu siten, että halutaan testata ja pilotoida sellaisia käytänteitä, joista onnistuneeksi ja tuloksia tuottavat käytänteet/tehtävät voidaan vakiinnuttaa osaksi koulutustoiminnan käytänteitä. Tästä syystä pyritään löytämään taloudellisesti kestäviä ratkaisuja ja hyviä käytänteitä levittämistä varten.

Hankkeen kustannusarvio (€)Palkkakustannukset 465 000Ostopalvelut 36 000Muut kustannukset 33 000Flat rate 79 050Kustannukset yhteensä 613 050

Hankkeen rahoitussuunnitelma (€)ESR + valtion rahoitus 536 419 Kuntien rahoitus 76 631Rahoitus yhteensä 613 050

Hanke on käsitelty yhteistyöryhmän sihteeristössä 13.11.2014 (§26).Sihteeristö ei esitä hanketta rahoitettavaksi.

Rahoittajan ja sihteeristön esitys:Hanketta ei rahoiteta Kestävää kasvua ja työtä 2014 – 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjasta 4 (erityistavoite 9.1).

Perustelu: Hankkeen suunnitelma on jäsentymätön eikä hanke täysin vastaa hankehaun prioriteetteja.

Puheenjohtajan esitys: Hanketta ei hyväksytä rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjasta 4 (erityistavoite 9.1) edellä esitetyin perustein.




MYR 3/2014 11.12.2014/§32

32 § ÄLYKÄS AUTOMAATIO JA TEOLLINEN INTERNET (300748)

Hakija: Centria ammattikorkeakoulu OyOsatoteuttaja: Jyväskylän yliopisto/KYCOhjelma: Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

rakennerahasto-ohjelma Toimintalinja: TL 2: Uusimman tiedon ja osaamisen

tuottaminen ja hyödyntäminenErityistavoite: 4.1 Tutkimus-, osaamis- ja

innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Toteuttamisaika: 1.1.2015-31.12.2017Kokonaiskustannusarvio: 739 998 €Päärahoittaja: Keski-Pohjanmaan liitto

TaustaaEdellinen teollinen vallankumous oli seurausta tietokoneiden mukanaan tuomasta sähköisestä tietojenkäsittelystä. Seuraavan tuottavuushypyn on ennustettu tulevan teollisesta internetistä; koneet ja laitteet tulevat älykkäiksi sekä tietoisiksi omasta tilastaan ja kykenevät kommunikoimaan oman tilansa joko toisilleen tai erilaisille palveluille. Päätöksenteko automatisoituu ja sitä tapahtuu prosessin kaikilla tasoilla, prosessiteollisuudessa, logistiikassa, terveydenhoidossa sekä ylipäätään kaikissa yhteiskunnan tuotannollisissa prosesseissa. Esitetty hanke pyrkii vastaamaan tähän haasteeseen kohottamalla edelleen toteuttajaorganisaatioiden osaamista aiheesta, kohdeyritysten osaamista ja mahdollisuuksia testata ja toteuttaa teollisen internetin sovelluksia sekä ylipäätään kykyä hyödyntää teollisen internetin mahdollisuuksia a) oman kilpailukykynsä parantamiseksi b) uusien tiedon hallintaan ja analysointiin perustuvan liiketoiminnan kehittämiseksi.

Tavoitteet1) Toteuttajaorganisaatioiden (Centria, KYC) osaamisen kehittäminen

ja langattomien mittausten ja automaatio-osaamisen integroiminen uudeksi osaamiseksi

2) Osallistuvien kohdeyritysten osaamisen kasvattaminen, mahdollisuus testata ja toteuttaa teollisen internetin sovelluksia sekä ylipäätään hyödyntää teollisen internetin mahdollisuuksia

3) Chemplant koetehtaan uusitun automaatiojärjestelmän integroiminen ja valmistelu älykkään automaation ja teollisen internetin koealustaksi

4) rakentaa koealustan rinnalle älykkääseen mittaukseen liittyvä toimintaympäristö, jossa tuotetaan uutta erilaista anturidataa ja jota voidaan käyttää teollisen internetin esittely-ympäristönä

5) teollisen internetin, älykkäiden ratkaisujen ja langattoman tiedonsiirron teknologinen tutkimus



MYR 3/2014 11.12.2014/§32

6) verkostoitumisen jatkaminen ja kansainvälisten, samaan aihepiiriin liittyvien projektien mahdollinen valmistelu

Hankkeen uutuusarvo/haluttu muutosTeollinen internet muokkaa syvällisesti yritysten toimintakenttää. Kyselyjen mukaan valtaosa (70 %) yritysjohtajista ei kuitenkaan tiedä riittävästi tai heillä ole suunnitelmia teollisen internetin hyödyntämisestä.Suhteellisen lyhyellä, muutaman vuoden säteellä, ko. projektilla kautta voidaan viedä tietämystä ja osaamista yrityksiin, tutkia eri mahdollisuuksia sekä toteuttaa testaus-, demo- ja oppimisympäristöjä.

Hankkeen varsinaiset kohderyhmätHankkeen ensisijaisena kohderyhmänä on Kokkolan Industrial Park –alueen teollisuus ja sitä palvelevat yritykset. Projekti soveltuu kuitenkin yleisesti Kokkolan seutukunnan alueen teollista internetiä mahdollisesti hyödyntäville yrityksille.

Hankkeen konkreettiset toimenpiteet1) Rakennetaan Chemplantin yhteyteen erillinen uusien teknologioiden

oppimis-, soveltamis- ja testausympäristö2) Rakennetaan älykkääseen mittaukseen liittyvä toimintaympäristö3) Kehitetään ja hyödynnetään jo olemassa olevaa ennakoivan

kunnossapidon mittalaitekantaa älykkään automaation ja teollisen internetin ratkaisuissa

4) Tutkitaan älykkäiden mittausten soveltamista erilaisissa teollisissa prosesseissa, tehtaissa ja tuotantolaitoksissa käytettävien järjestelmien, järjestelmäväylien, valvomosovellusten ja radioverkkojen kanssa syntyvissä teollisen internetin sovelluksissa

5) Tutkitaan mahdollisuutta kansainvälisen yhteisen jatkoprojektin rahoitus ja konsortion kokoamiseen/liittymiseen konsortioon teollisen internetin alueelta.

Toiminnan jatkuvuus hankkeen päättymisen jälkeenHankkeen tuloksena syntyvät pilotit pyritään tuotteistamaan tai otta-maan käyttöön kohdeyrityksissä. Pilotit julkaistaan (kohdeyritysten liiketoimintasalaisuudet huomioon ottaen) ja niissä syntyneet käytänteetovat jatkossa käytettävissä. Mahdollisuuksien rajoissa projektissa hankit-tu osaaminen integroidaan opetukseen sekä mahdollisiin uusiin hankkei-siin.

Kustannusarvio (€)Palkat 534 270Ostopalvelut 11 500Kone- ja laiteinvestoinnit 54 000Muut kustannukset 12 000Flat rate (24 %) 128 228Yhteensä 739 998



MYR 3/2014 11.12.2014/§32

Rahoitussuunnitelma (€)

EAKR ja valtio 517 997 70 %Kuntarahoitus -Kosek 148 000-Centria (omarah) 18 576

166 576 22,5 %

Muu julkinen/KYC (omarah) 18 425 2,5 %Yksityinen 37 000 5 %Yhteensä 739 998 100 %

Kosek on tehnyt hankkeesta myönteisen kuntarahapäätöksen.Yksityinen rahoitus kerätään hankkeen aikana hankkeeseen osallistuvilta yrityksiltä.

Horisontaaliset periaatteetHankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Hankkeeseen osallistuu yrityksiä teknologisten tarpeiden ja liiketoiminnan kehittämisen tarpeiden mukaan.Hankkeella ei ole negatiivisia ympäristövaikutuksia.

Hanke on käsitelty yhteistyöryhmän sihteeristössä 4.12.2014 (§ 38). Sihteeristö on suhtautunut hankkeeseen myönteisesti.

Rahoittajan ja sihteeristön esitys: Hanke hyväksytään rahoitettavaksi EU –hankkeena Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmasta Keski-Pohjanmaan alueellisin EAKR varoin. Rahoittaja varaa oikeuden käydä vielä hakijan kanssa tarkentavat neuvottelut hankkeen kustannusarviosta ja yksityisen rahoituksen määrästä.

Rahoittajan perustelu: Hankkeessa ovat mukana Keski-Pohjanmaan keskeiset tutkimus-, koulutus-, ja kehittämisorganisaatiot sekä alueen teollisuus- ja ohjelmistoyritykset. Chemplant koetehtaan automaatiojärjestelmän uusiminen mahdollistaa demostraatioalustan yritysten koekäyttöön sekä oppilaitosten tietotekniikan ja kemian koulutusjärjestelmien uudistumisen. Kemian prosessiteollisuuden prosessiosaaminen, kunnossapidon vaatimukset, tietotekniikan hyödyntäminen sekä alueellisen osaamisen lisääminen nivoutuvat hankkeessa hyvin yhteen.

Yhteistyöryhmän puheenjohtajan esitys: Hanke hyväksytään rahoitettavaksi EU –hankkeena Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmasta Keski-Pohjanmaan alueellisin EAKR varoin rahoittajan esittämin perusteluin.




MYR 3/2014 11.12.2014/§33

33§ LIKE – LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEN (KTM) AKATEEMINEN OPINTOPOLKU (100202)

Hakija Jyväskylän yliopistoOhjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 – 2020

Suomen rakennerahasto-ohjelmaToimintalinja 4. Koulutus, ammattitaito, elinikäinen

oppiminen (ESR)Eritystavoite 9.2 Kasvu- ja rakennemuutosalojen

koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen


TaustaaLiiketoiminnan akateeminen opintopolku -hanke käynnistää kauppatieteen maisteriopinnot (KTM) Kokkolassa.

Hanke mahdollistaa liiketoiminnan kehittämisen maisteriopintojen järjestämisen alueella, opintojen integroimisen työelämään sekä suomalaisten kauppakorkeakoulujen tarjonnasta poikkeavan ja ainutlaatuisen koulutuskonseptin kehittämisen. Maisterikoulutuksen suunnittelussa hyödynnetään yliopistokeskuksen vahvaa aikuiskoulutusosaamista ja Vaasan yliopiston kokemuksia aiemmista aikuiskoulutukseen keskittyneistä ohjelmista. Liiketoiminnan akateeminen polku täydentää omalla alallaan keskipohjalaista koulutusväylää (liiketalouden väylä).

Keski-Pohjanmaan yrityskanta on vahvasti pk-yritysvaltaista. Pk-yrityksille on ominaista reurssien niukkuus ja erityisesti yritysten johdon ja hallintohenkilöstön tehtäväkenttien moninaisuus. Pk-yritysten johtamis- ja kehittämistyö edellyttää poikkitieteellistä osaamista, johon yliopisto- ja korkeakoulututkinnot toistaiseksi melko huonosti kykenevät tutkintorakenteillaan vastaamaan. Kauppatieteellisten maisteritutkintojen pääaine on tyypillisesti vahva ja sitä tuetaan melko ohuilla sivuaineilla. Kärjistäen voisi sanoa, että tutkinnot tuottavat vahvan siilo-osaamisen yhdellä johtamisen alueella. Ratkaisu ei kuitenkaan ole sekään, että tutkinto sisältäisi vähän kaikkea. Lopputuloksena olisi tällöin monialainen, mutta ohut osaaminen. Pk-yrityksissä toimivat päätöksentekijät joutuvat tekemään paljon asioita itse, koska ulkopuolisen osaamisen hankkimiseen ei ole aikaa ja taloudellisia resursseja. Tämä vaatii vankkaa ja samalla monialaista osaamista. Näihin tarpeisiin nyt kehitettävä akateeminen opintopolku tarjoaa ratkaisun.



MYR 3/2014 11.12.2014/§33

Tässä hakemuksessa esitelty opintopolku rakentuu poikkitieteelliseksi kahden tukijalan varassa, jotka ovat johtaminen ja talousoikeus.

Hankkeen valmisteluVuodesta 2003 lähtien on Vaasan yliopiston (VY) ja Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen (KYC) välillä käyty keskustelua maisteriopintojen käynnistämisestä Kokkolassa. Kari Ristimäen (2004) selvityksessä arvioitiin maisterikoulutuksen tarpeellisuutta elinkeinoelämän näkökulmasta ja sen perusteella alueella oli tuolloin riittävästi potentiaalia ko. opinnoille.

Vuoden 2014 aikana Kokkolan yliopistokeskuksessa tehdyssä Esiselvityksessä maisteriohjelman käynnistämiseksi (rahoittaja Keski-Pohjanmaan liitto, maakunnan kehittämisraha sekä alueen seutukunnat) yritysten osaamis- ja koulutustarpeet painottuivat yrityksen kasvuun, johtamiseen (strateginen- ja henkilöstöjohtaminen), talouteen, rahoitukseen ja juridiikkaan, markkinointiin sekä toiminnan tehostamiseen. Alan työllistymisnäkymät yritykset arvioivat hyviksi. Esiselvitys toi siten selkeästi esiin tarpeen ja kysynnän (osallistumispotentiaalin) maisteriopinnoille (Esiselvitysraportti liitteenä). Suunnitteilla olevassa hankkeessa näihin tarpeisiin pyritään vastaamaan kahden pääainevaihtoehdon kautta (johtaminen, talousoikeus) sekä sitomalla opintoihin kuuluva lopputyö hyödyttämään opiskelijoiden taustaorganisaatioita.

Keski-Pohjanmaalla ja lähialueilla (ns. Botnia-alue) korkeakoulututkinnon (erityisesti ylemmän korkeakoulututkinnon) suorittaneiden osuus koko väestöstä on selvästi muuta maata pienempi; sitä vastoin ns. keskiasteen tutkinnon suorittaneiden suhteellinen osuus on hieman koko maan keskiarvoa suurempi; lisäksi kaupallisen tai yhteiskuntatieteellisen koulutuksen suorittaneiden osuus tällä alueella on koko maan vastaavaa lukua pienempi (Lähde: Botnia-alueen selvitystyö –raportti 2012).

TEM julkaisi toukokuussa 2013 Elinkeino- ja Teollisuuspoliittisen linjauksensa, jossa esiteltiin kasvun eväitä tälle vuosikymmenelle. Siinä todetaan, että uusia työpaikkoja syntyy pääasiassa pk-sektorille ja alan kasvun ja innovatiivisuuden edistäminen edellyttää muun muassa henkilöstöjohtamisen kehittämistä. Suomen Innovaatiostrategiassa yhdeksi kehittämisen veturiksi on nimetty erityisesti johtajuuden kehittäminen.

Hankkeen tavoite* Liiketoiminnan kehittämisen (KTM) akateeminen opintopolku -hanke täydentää oman alansa koulutusväylää ylempään korkeakoulututkintoon saakka jo olemassa olevien koulutusväylien tarjonnassa. Hanke



MYR 3/2014 11.12.2014/§33

mahdollistaa maisteriksi saakka ulottuvan koulutusväylän kehittämisen sekä väylän näkyväksi saattamista.

Toimiva koulutusväylä nähdään tässä hankkeessa laajemman yhteistyön muotona kuin pelkästään opiskelijoiden liikkuvuutena koulutustasolta toiselle. Koulutusväylä voi parhaimmillaan olla organisaatioden välistä syvää yhteistyötä ja sisältää esimerkiksi niiden toiminnassa havaittavien päällekkäisyyksien purkamista.

* Liiketoiminnan akateeminen opintopolku -hanke käynnistää pitkään suunnitteilla olleet kauppatieteen maisteriopinnot (KTM) alueella tarjoten suomalaisten kauppakorkeakoulujen tarjonnasta poikkeavan ja ainutlaatuisen koulutuskonseptin kahden pääainevaihtoehdon tarjonnalla. Kahden vahvan osaamisalueen yhdistäminen (yrityksen johtaminen ja yritysjuridiikka) on ainutlaatuinen ratkaisu suomalaisessa kauppatieteellisessä yliopisto-opetuksessa. Sille nähdään olevan kuitenkin vahva valtakunnallinen tilaus.

Lisäksi hankkeen erityisyyttä lisää se, että opintopolku suunnataan erityisesti hyödyttämään pk-kontekstissa tai sen kanssa läheisesti yhteistyössä toimivia henkilöitä. Kauppatieteellisen yliopisto-opetuksen painopiste on edelleen tyypillisesti suurten yritysten tarkastelussa, mikä näkyy mm. siilomaisena sisältörakenteena, oppikirjoissa ja yritysesimerkeissä. Nyt rakenteilla olevan opintokokonaisuuden sisältöainekset integroidaan työelämälähtöisiksi kokonaisuuksiksi oppiainerajoja häivyttäen. Integroivina elementteinä käytetään muun muassa ongelmalähtöistä oppimista, case-tapauksia ja yritysprojekteja. Hankkeen erityisyyttä lisää vielä se, että koko opintopolku rakennetaan alusta asti palvelemaan työelämässä olevia aikuisia opiskelijoita. Tämä tarkoittaa käytännössä ajasta, paikasta ja opiskelijan elämäntilanteesta riippumattomia opetusratkaisuja. Oppimisprosessit suunnitellaan monimuotoisia menetelmiä hyödyntäviksi. Sähköistä oppimisympäristöä hyödyntämällä saavutetaan ajasta ja paikasta riippumaton opiskelu. Samalla kiinnitetään erityistä huomiota yksilölliseen ohjaukseen ja opiskelijoiden keskinäisen verkottumisen tukemiseen.

* Hanke vastaa alueen elinkeinoelämän liiketoimintaosaamisen kenttään sijoittuviin osaamistarpeisiin sekä työllistymisnäkymiin. Vuoden 2014 aikana Kokkolan yliopistokeskuksessa tehdyssä Esiselvityksessä maisteriohjelman käynnistämiseksi yritysten osaamis- ja koulutustarpeet painottuivat yrityksen kasvuun, johtamiseen (strateginen- ja henkilöstöjohtaminen), talouteen, rahoitukseen ja juridiikkaan sekä markkinointiin ja toiminnan tehostamiseen. Alan työllistymisnäkymät yritykset arvioivat hyviksi.(Esiselvitysraportti liitteenä).

* Hanke kehittää aikuiskoulutukseen soveltuvaa koulutuskonseptia ja työssäoleville aikuisille räätälöityjä opiskelutapoja ja ohjausta. Kehittämistyön lähtökohtana ovat opintojen ja ohjauksen saavutettavuus



MYR 3/2014 11.12.2014/§33

ja joustavoittaminen. Kehitystyössä hyödynnetään yliopistokeskuksen vahvaa aikuiskoulutusosaamista ja Vaasan yliopiston kokemuksia aiemmista aikuiskoulutukseen keskittyneistä ohjelmista.

* Hanke luo omalta osaltaan edellytyksiä alueen väestön alhaisen koulutustason nostolle. Tilastokeskuksen tietojen mukaan alueen väestön korkea-asteen suorittaneiden osuus (22,9%) on 5,8 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin koko maassa(28,7%).

Hanke vastaa maakuntaohjelman kehittämisteemaan Osaava Keski-Pohjanmaa huomioimalla elinkeinoelämän koulutustarpeet ja vastaamalla siten omalta osaltaan liiketoimintaosaamisen kasvattamiseksi ja alueen yleisen koulutustason nostamiseksi.

Hanke edistää Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä 2014 -2020 (TL 4, erityistavoite 9.2.) mukaista tavoitetta koulutustarjonnan osuvuuden parantamisesta vastaamaan entistä paremmin alueen elinkeinoelämän tarpeisiin kehittämällä uusia koulutuskonsepteja työelämässä olevaa opiskelijapotentiaalia varten. Keskeissä asemassa ovat myös koulutuksen saavutettavuus ja tuoreet virtuaaliset ratkaisut.

Hanke vastaa TL 4:n erityistavoitteeseen 9.2.kehittäessään ja vahvistaessaan koulutuksesta koulutukseen siirtymistä (koulutusväylä, akateeminen opintopolku)ja vahvistamalla elinkeinoelämäyhteistyön merkitystä aikuiskoulutuksessa.

Hankkeen keskeinen sisältö ja uutuusarvoHanke sisältää useita uusia toimintatapoja ja malleja (hakuneuvonta, online-opinto-ohjaus, ainutlaatuisen koulutuskonseptin kehittäminen). Hanke mahdollistaa aktiivisen kehittämisotteen koko sen toteuttamisajaksi.

Hankkeen keskeiset toimenpiteetKäynnistysvaihe: kehittäminen, suunnittelu, hakuneuvonnan käynnistäminen 01-08/2015Hakuvaihe: opiskelijarekrytointi ml. opiskelijavalinnat 09-12/2015Toteutusvaihe: maisteriohjelman käynnistyminen ja toteutus 01/2016-12/2017

Tavoiteltavat keskeiset tuloksetLiiketoiminnan kehittämisen akateeminen opintopolku täydentää keskipohjalaisen liiketalouden koulutusväylän ulottumaan maisterivaiheeseen saakka.

Kauppatieteiden maisteritutkinto tukee opiskelijoiden henkilökohtaisia urakehitysmahdollisuuksia merkittävällä tavalla. Maisteriohjelman



MYR 3/2014 11.12.2014/§33

käynnistyminen vastaa alueella pitkään jatkuneeseen ja jo patoutuneeseen kauppatieteiden alan ylemmän korkeakouluopetuksen tarpeeseen.

Liiketoiminnan akateeminen polku valmistaa liiketoimintaosaamisen asiantuntijoita alueen työelämän tarpeisiin vahvistaen osaltaan alueen koulutustasoa. Työvoiman osaamisen kasvaminen tukee omalta osaltaan yritysten kilpailukyvyn kasvua niin kotimaisilla kuin ulkomaisilla markkinoilla. Maisteriopinnot tukevat osaltaan myös uusien yritysten mahdollisuuksia sijoittua alueelle alan yliopistotasoisen koulutuksen houkuttamina.

Tavoitteena on, että hankkeen aikana maisterin tutkinnon suorittaa 16/25 aikuisopiskelijaa (60%).

Liiketoimintaosaamisen opinnot lisäävät yliopistokeskuksen muiden tarjonnassa olevien koulutusohjelmien monitieteisyyttä tarjoamalla sivuaineopintoja myös niiden opiskelijoiden hyödynnettäväksi.

Horisontaaliset periaatteet hankkeessaHankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolisen tasa-arvon edistäminen.Hankkeella ei ole negatiivisia ympäristövaikutuksia.

Toiminnan jatkuvuusTavoitteena on maisteriopintojen jatkuva tarjonta alueella. Hankkeen aikana etsitään ratkaisua ja rahoitusmallia maisteriopintojen jatkamiseen pysyvinä yliopistokeskuksessa hankkeen päättymisen jälkeen. Neuvottelut Vaasan yliopiston ja alueen toimijoiden kanssa käynnistetään välittömästi hankkeen saadessa käynnistysvaiheen rahoituksen.

Hankkeen tuottamia uusia ja innovatiivisia aikuiskoulutusmalleja ja pedagogisia ratkaisuja hyödynnetään toteuttajaorganisaatioiden muissa aikuiskoulutusohjelmissa.

Hankkeen kustannusarvio (€)Palkkakustannukset 482 224 Ostopalvelut 21 000 Muut kustannukset 30 000 Flat rate 81 981 Kustannukset yhteensä 615 205

Hankkeen rahoitussuunnitelma (€)ESR + valtio 493 155Kuntien rahoitus 92 467Muu julkinen rahoitus 29 583 Rahoitus yhteensä 615 205



MYR 3/2014 11.12.2014/§33

Hanke on käsitelty yhteistyöryhmän sihteeristössä 13.11.2014 (§ 20). Sihteeristö ei esitä hanketta rahoitettavaksi rahoittajan esittämin perusteluin.

Rahoittajan ja sihteeristön esitys: Hanketta ei hyväksytä rahoitettavaksi Keski-Pohjanmaan rakennerahastovaroin Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta rahoittajan esittämin perusteluin.

Perustelut: Hankkeessa olisi tarkoitus kouluttaa Kokkolassa kauppatieteen maistereita Vaasan yliopiston perustehtävän mukaisesti. Tukea ei voida myöntää alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain (8/2014) 10 §:n 2 momentin nojalla Vaasan yliopiston perustehtävän hoitamiseen.

Hakija on toimittanut sihteeristön 13.11.2014 käsittelyn jälkeen päärahoittajalle (Keski-Suomen ELY-keskus) vastineen esitettyihin perusteluihin. Vastine on osoitettu myös maakunnan yhteistyöryhmälle ja se on toimitettu esityslistan mukana. Rahoittaja on pyytänyt myös OKM:ltä lausuntoa hankkeeseen. OKM:n vastausta ei ole vielä saatu sihteeristön/MYRrin käsittelyn pohjaksi.

Puheenjohtajan esitys: Yhteistyöryhmä kuulee kokouksessa rahoittajan perustelut hakijalta saatuun vastineeseen sekä OKM:n palautteeseen, ja tekee päätöksensä sen pohjalta.




MYR 3/2014 11.12.2014/§34

34 § SIHTEERISTÖN TEKEMÄT HANKEPÄÄTÖKSET

Yhteistyöryhmän työjärjestyksen mukaisesti rakennerahastohankkeita, joiden haettu julkinen tuki on alle 400 000 €, ei tuoda erikseen yhteistyöryhmän käsiteltäväksi. Näiden käsittely tapahtuu yhteistyöryhmän sihteeristössä. Sihteeristön tekemät päätökset tuodaan tiedoksi yhteistyöryhmälle.

Sihteeristön kokouksissaan 8.10.2014, 13.11.2014 ja 4.12.2014 tekemät myönteiset ja kielteiset hankepäätökset:

Yhteistyöryhmän sihteeristö on hyväksynyt seuraavat hankkeet (haettu julkinen tuki alle 400 000 €) toteutettavaksi Keski-Pohjanmaan alueellisin varoin ”Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020” Suomen rakennerahasto-ohjelmasta:

TL 1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyky (EAKR)Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanke, ylimaakunnallinen (300102)Hakija: Lapin liittoPäärahoittaja: Lapin liittoHankkeen keskeisenä tavoitteena on purkaa alueen lentoliikenteen liikennejärjestelmällisiä ja rakenteellisia ongelmia sekä kehittää lentoliikennettä uusia näkökulmia ja asiantuntemusta hyödyntämällä vahvassa yhteistyössä alueen elinkeinoelämän kanssa.ABC hanke (300713)Hakija: Kokkolan Seudun Kehitys OyPäärahoittaja: Keski-Pohjanmaan liittoHankkeen keskeisenä tavoitteena on edesauttaa keskipohjalaisten yritysten mukaan pääsyä arktisilla alueilla ja muualla tapahtuviin investointeihin ja suurhankkeisiin.Kokkolan suurteollisuusalueen vaikuttavuuden parantaminen (300240)Hakija: Kokkolanseudun Kehitys OyPäärahoittaja: Keski-Pohjanmaan liittoHankkeen keskeisenä tavoitteena on alueen vaikuttavuuden ja houkuttelevuuden parantaminen kilpailtaessa yrityksistä, työvoimasta ja opiskelijoista (mm. uuden teollisuuden ja palveluyritysten sijoittuminen alueelle).TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminenSmartHome4E (300778)Hakija: Jyväskylän yliopisto/KYCPäärahoittaja: Keski-Pohjanmaan liitto

Hankkeen keskeisenä tavoitteena on luoda uudenlainen SmartHome4E –palvelualustaan pohjautuva toimintakonsepti ikääntyvien ihmisten kotona asumisen sekä vanhustenhuollon ja siihen liittyvän päätöksenteon ja suunnittelun tueksi.



TL 4 Koulutus, ammattitaito, elinikäinen oppiminen (ESR)Vauhtia väylälle (100594)Hakija: Centria ammattikorkeakoulu OyPäärahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskusHankkeen keskeisenä tavoitteena on jatkaa ja edelleen kehittää Suomen mittakaavassa melko uniikkia Keski-Pohjanmaalla toteutettua ja myös varsin tuloksekasta koulutusväylien kehittämistyötä.Oma reitti (100426)Hakija: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymäPäärahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskusHankkeen keskeisenä tavoitteena on lisätä opintojen läpäisyä ja ehkäistä koulutuksen keskeyttämistä toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Tavoitteena on myös lisätä työelämälähtöisyyttä ja työvaltaista koulutusta, oppimisympäristöjen monipuolisuutta, opiskelijoiden hyvinvointia sekä vahvistaa osallisuutta.

Yhteistyöryhmän sihteeristö on tehnyt kielteisen päätöksen seuraavista hankkeista (joiden haettu julkinen tuki on alle 400 000 €):

TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen (EAKR)Tehokkuutta ja laatua biomassoihin perustuvaan liiketoimintaan, ylimaakunnallinen (300386)Päähakija: Jyväskylän ammattikorkeakoulu OyPäärahoittaja: Pirkanmaan liitto

Hankkeen keskeisenä tavoitteena on edistää Suomen biotalousstrategian mukaisesti biomassoihin perustuvan liiketoiminnan vahvistumista, keskittyen pohjoisen Keski-Suomen alueeseen.TL 4 Koulutus, ammattitaito, elinikäinen oppiminen (ESR)Centri Alumni (100335)Hakija: Centria ammattikorkeakoulu OyVastuuviranomainen: Keski-Suomen ELY-keskus

Hankkeen keskeisenä tavoitteena on osaamista edistävän alumni (=kasvatti) toiminnan rakentaminen Centria ammattikorkeakouluun alumnimentoritoimintamallin avulla.

Puheenjohtajan esitys: Merkitään tiedoksi.




MYR 3/2014 11.12.2014/§35

35 § KESKI-POHJANMAAN TUKITASOT RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA OHJELMAKAUDELLA 2014-2020

Ohjelmakautta koskevat lainsäädännöstä tulevat maksimitukitasot:

EAKRRahoittaja Hanketyyppi EnimmäistukitasoK-P liitto Kehittämishanke TEM 80 %K-P liitto Kehittämishanke, johon

sisältyy investointiTEM Kehittämisosio 80 %

Investointiosio 70 %K-P liitto Perusrakenteen

investointi (kunnille)TEM 70 %

K-P liitto OKM:n hallinnonalan kehittämishanke

OKM 80 %

K-P liitto OKM:n hallinnonalan investointihanke

OKM 70 %

K-S ELY-keskus

Ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyvä kehittämishanke

YM 80 %

K-S ELY-keskus

Ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyvä kehittämishanke, johon liittyy investointi

YM 70 %

K-S ELY-keskus

Liikenteeseen ja infraan liittyvä kehittämishanke

LVM 80 %

K-S ELY-keskus

Liikenteeseen ja infraan liittyvä investointihanke

LVM 70 %

ESRRahoittaja Hanketyyppi EnimmäistukitasoKaikki kaikki kaikki 80 %**pl. julkiset työvoimapalvelut, joiden osalta tuki voi olla 100 %

YRITYSTUET/EAKR

Rahoittaja Hanketyyppi MaksimitukitasoK-S ELY-keskus Yritysten

kehittämisavustus/investointiPieni yritys 35 %Keskisuuri yritys 25 %Suuri yritys 15 %

K-S ELY-keskus Yritysten kehittämisavustus/kehittämistoimenpiteet

50 %

K-S ELY-keskus Toimintaympäristön kehittämisavustus/investointi

45 %

K-S ELY-keskus Toimintaympäristön kehittämisavustus/kehittäminen

80 %



MYR 3/2014 11.12.2014/§35

Rahoittajilla on oikeus hankekohtaisesti harkita tukitaso lainsäädännön antamissa puitteissa. Lainsäädännön mukainen maksimitukitaso voidaan yksittäisen hankkeen kohdalla ylittää vain erityisestä perustellusta syystä.

Selkeimpiä lakimuutoksia edelliseen ohjelmakauteen verrattuna:

1) liiton maksimitukitasot (TEM hallinnonala) ovat sekä investoinneissa että kehittämishankkeissa edellistä kautta korkeammat

2) Koko maakunnassa on mahdollista myöntää yritystukia samoilla maksimitukitasoilla (aikaisemmin Kaustisen seutukunnan tukitasot olivat Kokkolan seutukuntaa korkeammat)

Sihteeristö kävi kokouksessaan 4.12.2014 (§ 42) tukitasoa koskevan keskustelun.

Sihteeristön keskustelussa todettiin mm., että hankkeiden osalta tullaan jatkossa noudattamaan hankekohtaista tukitasovaihtelua. Hankekohtaisessa tukitason määrittelyssä huomioidaan ensisijaisesti hankkeen luonne ja merkittävyys, miten hanke tukee maakuntaohjelmassa ja sen toimeenpanosuunnitelmassa esitettyjä painotuksia (yritystukien osalta esimerkiksi kasvuhakuiset yritykset, yritysten kansainvälistynen, työllisyyden edistäminen). Lisäksi tukitasomäärittelyyn vaikuttaa ohjelmatasolla vaadittava kuntaraha ja sen kerryttäminen.





MYR 3/2014 11.12.2014/§36

36§ HANKKEITA KOSKEVIA LINJAUKSIA

Yhteistyöryhmän sihteeristö keskusteli kokouksessaan 13.11.2014 (§ 34) hanketoimintaan liittyvistä käytännön linjauksista ja menettelytavoista.

Hankkeiden käsittelyn jaksottaminen

Keski-Pohjanmaan liitto esitti, että liiton ja ELY-keskuksen kesken sovittaisiin menettelystä, jossa kukin rahoittaja tekisi hankkeen virallisen rahoituspäätöksen kerralla maksimissaan kahdeksi vuodeksi ja toisi kolmivuotiset hankkeet välitarkasteluun (lyhyt raportointi hankkeiden etenemisestä ja saavutetuista tuloksista) sihteeristöön ennen viimeisen vuoden rahoituspäätöksen tekemistä.

Tällä menettelyllä varmistettaisiin hankkeiden tuloksellisuus sekä tarpeeton pitkittyminen.

Keski-Suomen ELY-keskus on tuonut esille, että heidän osaltaan esitettyä hankkeiden jaksottamismenettelyä ei pystytä ottamaan hallinnointiresurssien pienenemisestä johtuen käyttöön. Suomen neljän RR ELY-keskuksen kesken ollaan yhtenäistämässä prosesseja eikä maakunnittaisia erillislinjauksia voida valitettavasti tehdä. Jatkossa ESR hankkeet ovat kuitenkin pääsääntöisesti kaksivuotisia, korkeintaan kolmivuotisia. Tämä on osa ELY-keskusten laadunvarmistamisprosessia.

Työvoimapoliittisia toimenpiteitä sisältäviä ESR -hankkeita koskeva linjaus

Rakennerahasto-ohjelmasta on esitetty rahoitettavaksi useita ESR -hankkeita, joihin liittyy kiinteästi myös työvoimapoliittisia toimenpiteitä sisältävä erillishanke. Sihteeristö päätti, että nämä hankkeet tuodaan jatkossa sihteeristön/MYRrin käsittelyyn yhtenä kokonaisuutena. Muutoinkin sihteeristössä käytiin keskustelu kansallisten ja ESR –rahoitettavien työvoimapoliittisten toimenpiteiden rajapinnasta ja linjauksesta. Kansallinen rahoitus toimii kuvainnollisesti ”tavaratalona” ja ESR rahoitus ”erikoisliikkeenä”. Kansallinen rahoitus ei taivu yksilön henkilökohtaiseen räätälöityyn ohjeistamiseen ja poluttamiseen. Yksilöohjaaminen on ESR-toiminnan avainsana.

Liitolle asiantuntijaedustajan paikka ESR-hankkeiden ohjausryhmiin

Keski-Pohjanmaan liitolla on kokonaisvastuu maakuntansa aluekehittämiskokonaisuudesta (ml. rakennerahastotoiminta). Liitto



MYR 3/2014 11.12.2014/§36

vastaa myös maakunnan työllisyysstrategian ja sen toimeenpanon koordinoinnista. Tähän liittyen Keski-Pohjanmaan liitto toivoo asiantuntijan paikkaa kaikkien Keski-Pohjanmaan alueellisin ESR varoin rahoitettujen hankkeiden ohjausryhmiin, jotta pysymme tietoisina ESR –hankkeiden kautta tapahtuvasta konkreettisesta kehittämistyöstä Keski-Pohjanmaalla.

Hankkeiden käsittelyprosessien jouhevoittaminenSihteeristössä on käyty keskustelua hankkeiden käsittelyprosessien jouhevoittamisesta kuntarahoittajien ja päärahoittajien kesken, viimeksi 4.12.2014 kokoontuneessa sihteeristössä.

Jatkossa lähtökohtana Keski-Pohjanmaan liitossa on, että päärahoittaja eli liiton hankevalmistelijat tutustuvat esitettyyn hankkeeseen ja kutsuvat sekä hakijan että kuntarahoittajat yhteiseen hanke-esittelyyn/neuvotteluun. Päärahoittaja käy em. esittelyn/neuvottelun ja siinä myös kuntarahoittajilta saadun palautteen pohjalta hakijan kanssa tarvittavat täydentävät neuvottelut (hankkeen sisältö, kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma). Päärahoittajan todettua hankkeen rahoituskelpoiseksi ja ”valmiiksi” hanke viedään kuntarahoitusprosessiin ja edelleen sihteeristön/MYRrin käsiteltäväksi.

Keski-Suomen ELY-keskuksen hankkeet valmistellaan ja arvioidaan vastuuvalmistelijan (esittelijän) toimesta, käsitellään sen jälkeen Keski-Suomen ELY-keskuksen rahoitusryhmässä, jonka jälkeen käydään vielä tarkentavat neuvottelut hakijan kanssa. Tämän jälkeen hanke etenee kuntarahoitusprosessiin ja edelleen sihteeristön/MYRrin käsittelyyn.





MYR 3/2014 11.12.2014/§37

37 § AVATTAVAT ALUEELLISET HAUT KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 RAKENNERAHASTO-OHJELMAAN

Avattavat haut

Rakennerahastoja koskevat haut tullaan jatkossa järjestämään pääsääntöisesti 2 kertaa vuodessa (tammi-helmikuussa ja syys-lokakuussa). Hakuajat koskevat sekä alueellisia, ylimaakunnallisia että valtakunnallisia hakuja, mutta eivät sulje pois tarvittaessa myös ylimääräisten hakujen avaamista.

Seuraavan EAKR –haun avautuminen

Keski-Pohjanmaan liitto avaa seuraavan EAKR haun maaliskuussa 2015. Hakuteemat tuodaan yhteistyöryhmän käsittelyyn alkuvuodesta.Samassa yhteydessä on mahdollisesta avata myös Keski-Suomen ELY-keskuksen EAKR haku (ympäristöhankkeet).

Seuraavan alueellisen ESR –haun avautuminen

Keski-Suomen ELY-keskus avaa seuraavan ESR –haun vuodenvaihteessa ja haku päättyy helmikuun puolivälissä. Jatkossa ESR haut toteutetaan pääsäätöisesti 2 krt/vuosi.

Yhteistyöryhmän sihteeristö kävi kokouksessaan 4.12.2014 (§ 43) keskustelun avattavista ESR –hakuteemoista.

Sihteeristö esittää ainakin seuraavia teemoja/painotuksia yhteistyöryhmän hyväksyttäväksi.

TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus* Työvoimapalveluiden tarjoajien, koulutuksen tarjoajien ja yritysten välisen yhteistyön edistäminen*Alle 1 vuoden työttömänä olleet yli 30-vuotiaat työttömät erityiskohderyhmäksi

TL 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen*Kasvu- ja rakennemuutosaloilla tarvittavan koulutuksen osuvuus *Uudet työssäoppimisen kannustavat mallit*Nuorten yrittäjyyden tukeminen



MYR 3/2014 11.12.2014/§37

*Keski-Pohjanmaa Digitalisaation ”laboratorioksi” teema ja tähän liittyvä koulutuksen kehittäminen

TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta*Työ- ja toimintakykyä edistävät uudet kokeilut

Puheenjohtajan esitys: Yhteistyöryhmä merkitsee tiedoksi ja hyväksyy sihteeristön esittämät ESR –haun painotukset sekä esittää tarvittaessa omat lisänäkemyksensä painotuksiin.




MYR 3/2014 11.12.2014/§38

38 § VALTAKUNNALLISET JA YLIMAAKUNNALLISET HAUT

Tällä hetkellä avoinna olevat valtakunnalliset haut

Valtakunnallinen ESR -haku ajalla 1.10.-1.12.2014.TL 4: Tuottavaa ja tuloksellista työelämää yhteistyössäErityistavoite 7.1: Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

OKM:n hallinnonalan valtakunnallisten ESR toimenpidekokonaisuuksien haku ajalla 6.10.-8.12.2014. TL 4: Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminenErityistavoite 9.1: Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminenErityistavoite 9.2: Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen.

Päättyneet valtakunnalliset haut

Keski-Suomen ELY-keskuksen 14.11.2014 päättyneeseen valtakunnalliseen hakuun TL 3: Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus, erityistavoite 6.1 Nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen, on jätetty Keski-Pohjanmaalta ”Hubi – nuorten ohjauksen solmukohta” hakemus (101046) Kokkolan kaupungin toimesta.

STM:n 1.12. päättyneeseen ESR hakuun TL 5: Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta, ei ole tietojemme mukaan jätetty hakemuksia Keski-Pohjanmaalta.

Tekesin 31.10 päättyneeseen EAKR-tutkimushakuun (INKA) on ilmeisesti jätetty Kokkola-Kajaani-Mikkeli yhteistyönä Vihreän teollisuuden ratkaisuihin pohjautuva esitys.

Avautumassa olevat ylimaakunnalliset haut

IP alueen teemahaku

Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien liitot sekä rakennerahastosta vastaavat ELY-keskukset käynnistävät ylimaakunnallisen teemahaun puualan- ja kaivostoiminnan hankkeiksi. Teemahakuun liittyviä hakemuksia voidaan jättää viranomaisille normaalin hakukierroksen yhteydessä alkuvuodesta siten, että haku sulkeutuu 16.2.2015.



MYR 3/2014 11.12.2014/§38

Toimenpiteet kohdistuvat alueelle, johon kuuluvat Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan maakunnat. Hankkeen ylimaakunnallisuudella tarkoitetaan sellaista toimintaa, jossa on kumppaneita vähintään kahdesta maakunnasta. Tukihakemus tulee jättää ensisijaisesti sen maakunnan rahoittavalle viranomaiselle, jonka toiminta-alueella päähakija toimii tai jonka alueelle hankkeen päätoimenpiteet kohdistuvat.

Ylimaakunnalliseen teemahakuun liittyvät teemapaperit ja hankkeiden valintakriteerit löytyvät alla olevista linkeistä. Info- ja verkostoitumistilaisuus asiasta järjestetään Kajaanissa 8.1.2015.

Puun uudet käyttömuodot teemapaperi (pdf)

Kaivannaisala teemapaperi (pdf)

Teemahaun valintakriteerit (pdf)

Yhteistyöryhmää informoidaan jatkossa sekä avautuvista että päättyneistä valtakunnallisista ja ylimaakunnallista hauista, jotta yhteistyöryhmä voi tarvittaessa ottaa kantaa teemoihin, Keski-Pohjanmaan osallistumiseen niihin sekä seurata keskipohjalaisten toimijoiden mukaan pääsyä valtakunnallisten hankkeiden toteutukseen. Haut tullaan järjestämään pääsääntöisesti 2 kertaa vuodessa (tammi-helmikuulla ja syys-lokakuulla).





MYR 3/2014 11.12.2014/§39

39 § AJANKOHTAISTA EU-OHJELMATYÖSSÄ

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman hyväksyminen Viimeisimmät neuvottelukysymykset (mm. IP infra) on saatu komission kanssa läpikäytyä ja rakennerahasto-ohjelman lopullinen hyväksyminen tapahtuu tämänhetkisen tiedon mukaan komissiossa vielä tämän vuoden puolella.

Maaseutuohjelman 2014-2020 käynnistyminenManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 on ollut EU-komission käsiteltävänä huhtikuusta lähtien. Tiistaina 18.11. maa- ja metsätalousministeriö tiedotti, että uusi maaseutuohjelma on toimitettu komissiolle. MMM toivoo ohjelmalle komission hyväksyntää vuoden vaihteessa. Maaseutuvirasto kouluttaa ELY-keskuksia ja Leader-ryhmiä uuden ohjelmakauden hanke- ja yritystuista joulukuussa. Tarkkaa ajankohtaa hanke- ja yritystukien haun alkamiselle ei kuitenkaan vielä voida antaa.

Interreg –ohjelmien käynnistyminenInterreg Pohjoinen ohjelman 2014-2020 ensimmäinen hakukierros avataan 15.tammikuuta 2015 ja se sulkeutuu 28.helmikuuta 2015.

Lähiaikoina on mahdollista hakea EU-rahoitusta rajat ylittävälle yhteistyölle myös uudesta Botnia-Atlantica 2014–2020 -ohjelmasta. Ohjelman aloitusseminaari järjestetään Uumajassa 10.–11.12.2014.

Keski-Pohjanmaan aluetilaisuus Interreg –ohjelmista järjestetään 16.12. klo 9.00 alkaen Keski-Pohjanmaan liitossa.

ELY-keskuksia koskeva asetusluonnos on lausunnolla ELY-keskuksia koskevaan asetusluonnokseen on pyydetty lausunnot 8.12. mennessä. Luonnoksen mukaan Keski-Pohjanmaata koskevat kuljetustukiasiat hoidettaisiin jatkossa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimesta ja kalatalousasioista vastaisi Varsinais-Suomen ELY-keskus. Tekes-asioiden käsittely siirtyy Pirkanmaan ELY-keskukseen ja yritysten kehittämispalvelut Keski-Suomen ELY-keskukseen.

Hallinnointi- ja valvontajärjestelmien kuvausten laadinta välittävissä toimielimissäOhjelmakauden 2014-2020 rakennerahastovaroja välittävien toimielinten (Maakunnan liitot, ELY-keskukset, Tekes, STM, TEM) tulee toimittaa hallinto- ja valvontajärjestelmäkuvaukset TEMiin 30.1.2015 mennessä.



MYR 3/2014 11.12.2014/§39

Ohjelmakauden 2007-2013 teknisen tuen hankkeiden toteutusajan jatkaminenOhjelmakauden 2007-2013 teknisen tuen hankkeiden toteuttamisaikaa voidaan jatkaa 31.12.2015 saakka.





MYR 3/2014 11.12.2014/§40

40 § OHJELMATYÖHÖN LIITTYVÄÄ AIKATAULUA

Alla jo tiedossa olevia EU-ohjelmatyöhön liittyviä kokouksia/tilaisuuksia.

Maakunnan yhteistyöryhmän ja sen sihteeristön kevään 2015 kokousaikatauluehdotus on esillä erillisessä pykälässä.

10.12. Alue- ja rakennepolitiikan ntk (ARNE)16.12. MYR sihteeristö (varapäivä tarvittaessa)17.12. Maakuntahallitus18.12. Kase johtoryhmä8.1. IP teemahakujen infotilaisuus, Kajaani14.1. Seurantakomitea 2014-202014.1. Osaava KP työryhmä15.1. EAKR (2007-2013) vuosikokous, Helsinki15.1. Yrittävä KP ja Hyvinvoiva KP työryhmät16.1. Toimiva K-P ja maaseututyöryhmät26.1. Maakuntahallitus11.2. Seurantakomitean sihteeristö23.2. Maakuntahallitus23.3. Maakuntahallitus13.4. Maakuntahallitus6.5. Seurantakomitean sihteeristö18.5. Maakuntahallitus15.6. Maakuntahallitus





MYR 3/2014 11.12.2014/§41

41 § P-S KOORDINAATIOTYÖRYHMÄ

Pohjois-Suomen koordinaatiotyöryhmä ohjelmakaudelle 2014-2020 on nimetty ja se kokoontui ensimmäisen kerran virallisella kokoonpanolla 23.10.2014.

Koordinaatiotyöryhmän tehtävänä on valmistella, ohjata, seurata sekä tehdä esityksiä alueen rakennerahasto-ohjelman toimeenpanosta (tehtävät on määritelty tarkemmin maakunnan liittojen yhteisesti hyväksymässä sopimuksessa).

Koordinaatiotyöryhmän kokoonpano:

P-P liitto kehitysjohtaja Tiina Rajala aluekehityspäällikkö Heikki Ojala

erityisasiantuntija Päivi Keisanen

vs. kv asioiden päällikkö Roman Gokkoev

K-P liitto kehittämisjohtaja Kaj Lyyski suunnittelupäällikkö Teppo Rekilä

ohjelmakoordinaattori Tuija Puumala

suunnittelija Tiina Harjunpää

Kainuun liitto kehittämisjohtaja Jorma Teittinen

ohjelmakoordinaattori Eero Vilhu

aluekehittämisjohtaja Heimo Keränen

aluekehityspäällikkö Paavo Keränen

Lapin liitto kehittämisjohtaja Päivi Ekdahl (varapj)

aluekehitysasiantuntija Samu Rötkönen

kehittämispäällikkö Ritva Kauhanen (pj)

aluekehitysasiantuntija Olli Pohjonen

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kentala

vanhempi insinööri Susanna Airiola

Lapin ELY-keskus

liikenne ja infravastuualueen päällikkö Jaakko Ylinampa

strategiapäällikkö Tuija Ohtonen

POP ELY yksikön päällikkö Eija Virtasalo

rahoituspäällikkö Riitta Ilola

Kainuun ELY-keskus

ylijohtaja Kari Pääkkönen johtaja Jaana Korhonen

Pohjanmaan ELY-keskus

yritystutkija Henrik Broman yritystutkija Ole Gustafsson





MYR 3/2014 11.12.2014/§42

42 § MUUT ESILLE OTETUT ASIAT

Puheenjohtajan esitys: Yhteistyöryhmä päättää muiden kokouksessa esille otettujen asioiden käsittelystä.




MYR 3/2014 11.12.2014/§43

43 § YHTEISTYÖRYHMÄN KEVÄÄN KOKOUSAIKATAULU

Esitys yhteistyöryhmän kevään kokousaikatauluksi:

MYRPerjantai 30.1.Perjantai 6.3.Perjantai 24.4.Perjantai 5.6.

Tiedoksi merkittäväksi sihteeristön kevään kokousaikataulut:

SihteeristöPerjantai 20.1.Perjantai 13.2.Perjantai 13.3.Torstai 2.4.Perjantai 8.5.Keskiviikko 17.6.

Puheenjohtajan esitys: Yhteistyöryhmä hyväksyy edellä esitetyn kevään 2015 MYR kokousaikataulun sekä merkitsee sihteeristön kokoukset tiedoksi.



keski-pohjanmaan yhteistyÖryhmÄ (myr)€¦ · web viewyhteistyöryhmä hyväksyy hankkeen...

Documents