keski-pohjanmaan liitto keski-pohjanmaan liiton …€¦ · web viewtalousarviovalmistelussa on...

1

TALOUSARVIO VUODELLE 2017 JA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2017-2019

Maakuntajohtajan ehdotus 9.11.2016Maakuntahallitus 14.11.2016

Maakuntavaltuusto 24.11.2016

Keski-Pohjanmaan liiton toimintasuunnitelma vuosille 2017-2019

2

Sisällys1. JOHDON KATSAUS SUUNNITELMAKAUDEN TAVOITTEISIIN______________________________3

2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TOIMINNAN KUVAUS_______________________________________4

2.1 Kuntayhtymän jäsenkunnat ja alueluokittelu______________________________________________4

2.2 Maakuntaliiton toimintastrategiat ja suunnittelujärjestelmä_________________________________4

2.3 Hallitusohjelma ja kansalliset ohjaavat politiikat___________________________________________6

2.4 Yhteiset toimintapolitiikat ja organisaatio________________________________________________62.4.1 Kuntayhtymän organisaatio j________________________________________________________________62.4.2 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta____________________________________________________________72.4.3 Henkilöstön yhteistoiminta, työsuojelu ja tasa-arvo______________________________________________72.4.4 Kestävä kehitys___________________________________________________________________________8

3. STRATEGISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET_______________________________________________9

3.1 Maakuntaohjelman toimeenpanon kärkitavoitteet_________________________________________9

3.2 Hallitusohjelman kärkihankkeet Keski-Pohjanmaalla_______________________________________13

3.3 Maakuntaliiton suunnitelmakauden 2017-2019 päätavoitteet_______________________________14

TALOUSARVION 2017 JA TALOUSSUUNNITELMAN 2017-2019 PERUSTELUT__________________15

4.1 Talousarvion sitovuus ja tasapainotus__________________________________________________15

4.2 Tuloslaskelma______________________________________________________________________15

4.3 Tulosalueiden määrärahat____________________________________________________________16

Liiton lakisääteinen toiminta_____________________________________________________________16

4.4 Rahoituslaskelma___________________________________________________________________17

4.5 Jäsenkuntien maksuosuudet vuodelle 2017______________________________________________17

5. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VASTUUALUEITTAINUONNA___________________________18

5.1 Luottamushenkilöhallinto_________________________________________________________18

5.2 Lakisääteisen toiminnan tavoitteet_____________________________________________________185.2.1 Ohjelmaperusteinen aluekehitys____________________________________________________________185.2.2 Aluesuunnittelu__________________________________________________________________________235.2.3 Muu lakisääteinen toiminta________________________________________________________________25

5.3 Edunvalvonnan tavoitteet____________________________________________________________28

5.4 Konserniyhtiöt_____________________________________________________________________32


3

1. JOHDON KATSAUS SUUNNITELMAKAUDEN TAVOITTEISIIN

Valtioneuvoston tiedonannossa eduskunnalle 29.5.2015 nimetyn pääministeri Juha Sipi-län hallituksen ohjelman mukaan ”Suomi on vuonna 2025 uudistuva, välittävä ja turval-linen maa, jossa jokainen meistä voi kokea olevansa tärkeä.”

Hallitusohjelman, valtion vuoden 2017 talousarvion, julkisen talouden pidemmän aika-välin kehyssuunnitelmien ja valtiovarainministeriön ennusteiden mukaan Suomen kan-santalouden kasvu on hidasta ja julkinen talous ja hallintorakenteet edellyttävät säästö-ratkaisuja. Työmarkkinoiden tilanne pysyy edelleen heikkona ja keskimääräinen työttö-myysaste jatkuu yli 10 % tasolla. Tulevien vuosien talouskehityksen ja teollisuusmaiden kasvunäkymien ennustettavuus on tällä hetkellä vaikeaa.

Työllisyys- ja toimialaennusteiden mukaan Keski-Pohjanmaan kehityksen arvioidaan jatkuvan maan keskitasoa parempana. Keski-Pohjanmaan työttömyysaste on hieman alle maan keskitason. Verotulokehityksen kasvun pysähtyminen ja valtion säästötoimenpiteet ilmenevät kuntien taloudellisen liikkumavaran kireytenä lähivuosina. Kuntatalouden kannalta haasteena tulee olemaan uusien maakuntien perustaminen vuoden 2019 alusta.

Uudet maakunnat aloittavat 1.1.2019. Vuoden 2017 aikana tulevat voimaan uudet maakunta- ja sotelait. Lisäksi käsittelyyn tulee mittava kokonaisuus erityislakeja, jotka määrittelevät tarkemmin uuden maakunnan tehtävät ja toiminnan. Uudistusten valmistelu on haastava tehtävä vuosina 2017-2018 jokaisessa maakunnassa.

Vuoden 2017 talousarviossa maakuntaliiton toimintakulut ovat 1.543.827 euroa, jossa laskua edellisvuoteen -1,5% ja toimintatuotot 1.411.334 euroa, jossa on laskua edellisvuo-teen -9,9%. Talousarvion mukainen tilinkauden tulos on -133.493 euroa. Tilikaudella puretaan vararahasto, jonka jälkeen tilikauden yli/alijäämä on +/- 0,0 euroa. Talousarviovalmistelussa on karsittu ei-olennaisia kulueriä, mutta strategiatyön, aluesuunnittelun ja kehittämishankkeiden omarahoitusosuuksiin on tarvittavat varaukset.

Kuntien jäsenmaksujen kasvu kuntatasolla on +/- 0,0 % eli vuoden 2016 tasolla huo-mioiden Sievin kunnan irtisanoutumisen Keski-Pohjanmaan liiton toiminnasta. Kuntaosu-udet vuonna 2017 ovat 1.217.634 euroa.

Vuonna 2017 vietetään Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlia, joka näkyy myös omassa maakunnassamme lukuisina tapahtumina. Ehkäpä myös saamme aikaiseksi maakuntajuhlaperinnepäivän viettämisen 50-vuoden tauon jälkeen.

Kokkolassa 09.11.2016

Jukka Ylikarjula maakuntajohtaja


4

2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TOIMINNAN KUVAUS

2.1 Kuntayhtymän jäsenkunnat ja alueluokittelu

Keski-Pohjanmaan liiton varsinaisia jäsenkuntia on vuoden 2017 alussa 8 ja edunval-vontaan osallistuvia osajäsenkuntia on 3 kpl. Sievi eroaa osajäsenyydestä vuoden 2017 alusta. Vuoden 2015 lopussa kaikkien jäsenkuntien (1.1.2016 rakenne) asukasmäärä oli yhteensä 79 988 asukasta, joista täysjäsenkuntien asukasmäärä oli 69 032 asukasta.

Osajäsenet ovat mukana liiton edunvalvontatyössä sekä alueen vetovoimaisuuden edistämiseen liittyvissä tapahtumissa. Lakisääteiseen toimintaan liittyvissä tehtävissä, kuten alueiden kehittämislain mukaiseen ohjelmatyöhön sekä maankäyttö- ja rakennusalain mukaiseen kaavoitustyöhön ja kustannuksiin osallistuvat vain varsinaiset jäsenkunnat.

2.2 Maakuntaliiton toimintastrategiat ja suunnittelujärjestelmä

Keski-Pohjanmaan liitto on kuntayhtymä, jonka toimintaa ohjaavat mm. seuraavat keskeiset lainsäädännölliset perusteet:- Kuntalaki ja sen nojalla jäsenkuntien hyväksymä perussopimus,- Laki alueiden kehittämisestä sekä rakennerahastosäännökset,- Maankäyttö- ja rakennuslaki.

Kuntalaki edellyttää talousarvion lisäksi vähintään kahdelle seuraavalle vuodelle laadittavaa taloussuunnitelmaa. Alueiden kehittämislain nojalla laaditaan maakun-taohjelma 4-vuodelle sekä maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2-vuodelle ja maakunnan yhteistyöasiakirja seuraavalle vuodelle. Maankäyttö- ja rakennuslain nojalla on alueiden käytön pidemmän aikavälin ohjaamiseksi laadittava maakunta-suunnitelma. Näiden lisäksi merkittäviä suunnitteluasiakirjoja ovat EU-rakennerahasto-ohjelmakausien suunnitelmat.

Alueellinen strategiatyö edellyttää yhteistyötä jäsenkuntien ja alueen kehitysorganisaa-tioiden kanssa. Strategioissa on tunnistettava alueen kriittiset menestystekijät eli asiat joihin on painotuttava ja joissa tulisi ehdottomasti onnistua. Tälle kehittämistyölle an-tavat hyvät lähtökohdat:- Keski-Pohjanmaan maakuntastrategia (sisältää maakuntasuunnitelman 2030 ja

maakuntaohjelman 2014-2017),


5

- Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2017-2018- Keski-Pohjanmaan työllisyysstrategia 2020 sekä työllisyys ja ennakointiselvitys- Keski-Pohjanmaan maaseutustrategia 2020- Kansainvälisyysstrategia 2020- Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategia ja sen toteuttamisohjelma- Keski-Pohjanmaan järjestöstrategia 2020- Kulttuurin, liikunnan, matkailun ja viestintäalojen yhteisstrategia aluekehityksen ja

työllisyyden edistämiseksi Keski-Pohjanmaalla 2015-2020 (vetovoimastrategia)- Keski-Pohjanmaan kehityskuva 2040

Maakunnan suunnittelujärjestelmä:

Maakuntasuunnitelman 2030 strategiset maakunnan kehittämisen tavoitteet ovat:

Missio 2030 Keski-Pohjanmaa on taloudellisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja ekologisesti menestyvä sekä yhteisöllinen, vetovoimainen ja turvallinen maakunta.

Visio 2030 Elinvoima ja vahva yritystoiminta, korkeatasoinen koulutus jaKeski-Pohjanmaa osaaminen, kansainvälisyys sekä kaksi-ja monikielisyys tekeväton elinvoimainen Keski-Pohjanmaasta kestävän kasvun alueen. Keski-Pohjanmaakestävän kasvun hyödyntää monipuolisesti luonnonvarojaan ja hyvää logististamaakunta sijaintiaan. Vahva yhteisöllisyys sekä toisistaan ja itsestään huo-

lehtivat ihmiset edistävät väestön hyvinvointia. Omaleimainen identiteetti ja kulttuuri kokoavat ihmiset sekä yhteisöt yhteisten tavoitteiden taakse.

Arvot ja periaat- Toimintaamme ohjaavia arvoperiaatteet ovat:teet tasa-arvoisuus, yhteisöllisyys, suvaitsevaisuus sekä luovuus,

yrittäjyys ja turvallisuus.


6

2.3 Hallitusohjelma ja kansalliset ohjaavat politiikat

Hallitusohjelmaan perustuen on laadittu mm. seuraavat alueiden toimintaa ohjaavat politiikkaohjelmat:- Pääministeri Sipilän hallitusohjelma 29.5.2015 ja sen toimeenpanon suunnitel -

mat.- Valtakunnallinen alueiden kehittämispäätös. Valmistelussa.- Koulutuksen ja tutkimuksen vuosien 2016-2020 kehittämissuunnitelmat. Val-

mistelussa.- Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050.- Julkisen talouden kehyssuunnitelma vuoteen 2020 saakka ja Kuntatalousohjelma

2016-2019.- Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020.

Alueiden kehittämispäätöksen nojalla Työ- ja elinkeinoministeriö hyväksyy mm. kaupunkipolitiikan, maaseutupolitiikan ja saaristopolitiikan toimenpideohjelmat vuosille 2016-2020. Maakuntien kannalta olennaista on myös liikennepoliittisten selontekojen ja suunnitelmien uudistaminen.

2.4 Yhteiset toimintapolitiikat ja organisaatio

2.4.1 Kuntayhtymän organisaatio ja henkilöstö

Maakuntaliiton virastossa työskentelee vuonna 2017 kokoaikaisena 14 henkilöä.

Toimielimille ja virastolle asetetaan vuosityöohjelmat. Maakuntajohtajan osalta on laadittu johtamissopimus, jonka tavoitteita ja tuloksia arvioidaan tavoitesopimuksen ja kehityskeskustelujen avulla. Henkilöstön tavoite- ja kehityskeskustelut käydään vuosittain. Luottamuselimet arvioivat tavoitteiden toteutumista vaalikauden lopun lisäksi tarvittaessa vuosittain. Henkilöstökysely suoritetaan vuosittain ja saatuja tu-loksia hyödynnetään toiminnan jatkuvassa parantamisessa sekä työnvastuiden uu-distamisessa.

Organisaatiokaavio 11/2015


7

2.4.2 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta

Hallintosäännön mukaan toiminnot on järjestettävä niin, että organisaation kaikilla ta-soilla on riittävä sisäinen valvonta.

Ulkoinen valvonta (tilintarkastus) ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline, jonka järjestämisestä vastaa maakuntahallitus. Toteuttamis- ja valvontavastuu on maakuntajohtajalla. Maakuntajohtajan osalta toteuttamis- ja valvontavastuu on maakuntahallituksen pu-heenjohtajalla. Vastuualueen esimiehillä on vastuu sisäisen valvonnan järjestämisestä ja hoitamisesta alaisensa toiminnan osalta.

Sisäinen valvonta tapahtuu maakuntahallituksen alaisuudessa ja sen tavoitteena on varmistaa toiminnan tehokkuus, taloudellisuus, oikeudellisuus, laillisuus ja laatu sekä varallisuuden suojaus vahinkojen ja väärinkäytösten varalta. Sisäinen valvonta on osa johtamistoimintoa, joka kuuluu kaikille esimiehille osana suunnittelun, päätöksenteon, toimeenpanon ja seurannan työketjua.

Yleisesti sisäisessä valvonnassa kiinnitetään huomiota mm. henkilöstön pätevyyden ylläpitämiseen, jaksamiseen sekä henkilöstön luotettavuuteen hoitaa tehtäviään. Työn organisoinnin kannalta tärkeää on järkevien tehtävänkuvien rakentaminen.

Sisäistä valvontaa sekä riskien hallintaa kehitetään toiminta- ja laatujärjestelmiä sekä tietojärjestelmiä uudistamalla. Johdon raportointi toteutuu saattamalla maakuntahalli-tuksen käsittelyyn kuukausittain viranhaltijapäätökset, hankkeiden loppuraportit ja lu-ettelot lähetetyistä lausunnoista. Talouden ja toiminnan toteutumat raportoidaan halli-tukselle neljän kuukauden välein.

Riskikartoitus koko liiton toiminnan osalta on tehty 2015. Riskienkartoituksen hyväk-syy maakuntajohtaja. Vuosittaista riskien arviointi suoritetaan tilinpäätöksen yhteydessä (KuntaL) vuosittain. Liiton toimintaa ja myös välittävänä toimielimenä toimimista tarkastaa ulkopuolinen tilintarkastaja ja tarkastuslautakunta. Sisäistä tarkastusta suorittaa jokainen johtavassa asemassa oleva viranhaltija oman työnsä kautta. Rakennerahastohallintoon liittyvää riskien valvontaa suorittavat edellä mainitut tahot. Liiton oma tilintarkastaja suorittaa jatkuvaa tarkkailua liiton toimintaan, taloushallintoon liittyen ja raportoi siitä tarkastuslautakunnalle. Tarkastuslautakunta on maakuntavaltuuston valitsema liiton toimintaa valvova toimielin.

Rakennerahastotoiminnan riskiarviointi on tehty keväällä 2015. Riskiarvioinnista vas-taa rahoituksen osalta EU-koordinaattori ja muilta osin hallintopäällikkö. Työhön osallistuvat kaikki rakennerahastohallinnointiin osallistuvat henkilöt.

Petoksentorjuntatoimenpiteet toteutetaan tarvittaessa liiton omien ohjeiden ja sääntö-jen puitteissa. Toiminnassa otetaan huomioon petoksien ennaltaehkäisy, havaitsemi-nen, korjaavat toimenpiteet ja syytteeseenpano.

2.4.3 Henkilöstön yhteistoiminta, työsuojelu ja tasa-arvo

Henkilöstön esimies-alaissuhteita, työnkuvia ja työtavoitteita on selkiytetty vuoden 2016 aikana. Maakuntaliitossa ns. yhteistoimintaelimenä toimii työhyvinvointiryhmä,


8

johon työntekijät ovat valinneet edustajakseen työsuojeluvaltuutetun. Liiton viranhal-tijoista työnantajaedustajia ovat maakuntajohtaja, hallintopäällikkö kt-yhdyshenkilönä (palkka-asiamies) sekä kehittämisjohtaja. Liiton työterveyshuolto on järjestetty Kokkolan Työplussan palveluna. Työhyvinvoinnin edistämiseksi on käytössä mm. liikunta- ja kulttuurisetelit. Keski-Pohjanmaan liitto on ollut Savuton työpaikka vuoden 2011 alusta lähtien. Liiton virastossa henkilöstö kokoontuu yhteisiin työkokouksiin vähintään kuukausittain. Jokainen työntekijä kuuluu lisäksi oman vastuualueensa tiimeihin.

Maakuntaliitossa noudatetaan hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti henkilöstön yhdenvertaista ja tasa-arvoista kohtelua. Tasavertaisuus toteutuu mm. osaamisen uu-distamisessa ja työvälineiden hankinnassa. Yhteisöllisyyttä ylläpidetään säännöllisten virastopalaverien lisäksi koko henkilökunnalle vuosittain järjestettävällä Tykypäivällä sekä lyhytkestoisemmilla tilaisuuksilla.

2.4.4 Kestävä kehitys

Kansallisten tavoitteiden ja ohjelmien mukaisesti maakuntaliiton toiminnassa, hankinnoissa, kulutuksessa ja jätteiden käsittelyssä noudatetaan ekologisen kestävän kehityksen periaatteita.


9

3. STRATEGISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

3.1 Maakuntaohjelman toimeenpanon kärkitavoitteet

Keski-Pohjanmaan maakuntastrategiaa (Maakuntasuunnitelma 2030 ja Maakuntaohjelma 2014 – 2017) toteutetaan ja sen toteuttamista seurataan kehittämisteemakohtaisen työryhmätyöskentelyn kautta. Tämä tapa on kehittynyt edellisten maakuntaohjelmakausien aikana ja on todettu hyväksi tavaksi sitouttaa maakunta yhteisiin kehittämisteemoihin. Työryhmätyöskentelyn avulla laadintaan toimeenpanosuunnitelma, joka linjaa keskeiset kehittämisen kohteet ja rahoituksen maakunnassa. Maakuntaohjelman kehittämisteemat strategiakaudella 2014–2017 ovat:

Keski-Pohjanmaan Maakuntaohjelman 2014 – 2017 kehittämisteemat

Maakuntaohjelman läpileikkaavia teemoja ovat maaseutu, kansainvälisyys sekä työllisyys.

Jokaisen kehittämisteeman sisällä on kehittämisen painopisteitä, joita toteutetaan hankkeiden ja muun kehittämistoiminnan kautta. Visiona ja tavoitetilana on, että vuonna 2030 Keski-Pohjanmaa on Elinvoimainen kestävän kasvun maakunta. Kehittämistoimenpiteitä sekä hankkeita ja niiden toteutumista seurataan työryhmätyöskentelyn kautta.

Keväällä 2016 Keski-Pohjanmaan Maakunnan yhteistyöryhmä päätti, että Maakuntaohjelman kehittämisteemoja läpileikkaavaksi teemaksi nostetaan työllisyys. Työllisyyden edistäminen ja keinot työttömyyden vähentämiseen ovat nousseet tärkeimmiksi painopisteiksi ja toimenpiteiksi lähivuosien aikana ja tulee myös tulevaisuudessa olemaan vahvassa roolissa kehittämistoimenpiteissä. Työllisyyden painotusten edistämiseksi ja kehittämistoimenpiteiden toteuttamiseksi alueella, työllisyysteemaryhmä aloitti toimintansa syyskuussa 2016. Teemaryhmä toimii maakuntaohjelma- ja toimeenpanosuunnitelmatyössä aktiivisesti toteuttaen maakuntaohjelman tavoitteita työllisyyden edistämisen näkökulmasta.


10

Älykkään erikoistumisen strategia / maakuntaohjelma

Älykkään erikoistumisen strategian (ÄES) tavoite on uuden liiketoiminnan aikaansaaminen eri osaamisalueita yhdistämällä. Strategia pyrkii löytämään uusia liiketoiminta -aloja, joiden tähtäimessä ovat kansainväliset markkinat. Keski-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategia tavoittelee uutta liiketoimintaa, joka perustuu alueen luonnonvarojen, energia-alan ja kemian osaamisen yhdistämiseen. Kokkolassa sijaitsee Pohjois-Euroopan suurin epäorgaanisen kemianteollisuuden keskittymä sekä maamme kolmanneksi suurin satama.

Alueen tutkimus-, kehittämis- sekä koulutusorganisaatiot ovat koonneet voimansa yhteen vaikuttavaksi BIOLAAKSO-verkostoksi, jonka puitteissa älykkään erikoistumisen strategiaa toimeenpannaan. Tärkeässä roolissa on yhteistyö suurteollisuusalueen kanssa. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia etsitään innovaatioista, joita voidaan synnyttää mm. biomassoista, sekä niiden sivuvirroista. Älykkääksi strategian tekee se, miten kemian huippuosaaminen hyödynnetään prosessissa. Yhteiset osaamiset profiloituvat tällä hetkellä mm. seuraaviin: biomassojen jalostus korkean lisäarvon tuotteiksi, biotalouden sivutuotevirrat uusien tuotteiden raaka-aineina, luonnonvara-alan maankäytön ohjaaminen, optimointi ja ympäristövaikutusten hallinta, energiatuotannon hybridiratkaisut, bioenergian kestävä tuotanto, prosessiteollisuuden ja prosessiosaamisen vahvistaminen, akkumateriaalien ja akkukemikaalien tutkimustoiminta, sekä materiaalitekniikan tutkimustoiminta. Älykkään erikoistumisen strategiaa toteutetaan Keski-Pohjanmaalla osana Osaava Keski-Pohjanmaa kehittämisteemaa. Viime vuoden toimeenpanosuunnitelmassa käynnistettiin usean hankkeen kokonaisuus, jolle haettiin rahoitusta mm. hallituksen kärkihankehauista. Näiden hankkeiden toteutumista ja vaikutuksia seurataan kehittämisteemassa Osaava Keski-Pohjanmaa.

Osaava Keski-Pohjanmaan kehittämisen painopisteet vuosille 2014 – 2017:

Osaamisen ja alueellisen koulutusjärjestelmän kehittäminenKoulutus- ja osaamistarpeiden ennakointiTutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminnan vahvistaminen

Osaava Maaseutu

Liiketoimintaosaamisen lisääminenBiotalouden mahdollisuuksien edistäminenLuonnonvara-alan innovaatioympäristöjen kehittäminen

Kansainvälisyys

Kansainvälisen kilpailukyvyn lisääminen

Työllisyys

Koulutus- ja osaamistarpeista huolehtiminen

Keskeiset kehittämiskokonaisuudet vuosille 2017 – 2018:Osaava Keski-Pohjanmaan keskeiset kehittämisen painotukset ovat vuosille 2017 – 2018:

- alueellisen koulutusjärjestelmän kehittäminen, - alueellisen innovaatioympäristön kehittäminen, - tutkimus- ja innovaatiotoiminnan vahvistaminen, sekä - älykkään erikoistumisen strategian toteuttaminen.


11

Yrittävä Keski-Pohjanmaan kehittämisen painopisteet vuosille 2014 – 2017:

Suurteollisuuden tarpeista huolehtiminen

Kasvuhakuisten yritysten tukeminen

Tuottavuuden ja laadun nostaminen

Uuden yritystoiminnan synnyttäminen ja yrittäjyyden tukeminen

Toimivat työmarkkinat

Sähköisten palvelujen lisääminen

Yrittävä maaseutu

Yritysten kilpailukyvyn ja kannattavuuden kehittäminenVahvan ja monipuolisen alkutuotannon ja sitä palvelevan

yritystoiminnan kasvun vahvistaminen

Kansainvälisyys

Kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö

Työllisyys

Uusien työpaikkojen syntymisen edistäminen

Keskeiset kehittämiskokonaisuudet vuosille 2017 – 2018:Yrittävä Keski-Pohjanmaan keskeiset kehittämisen painotukset vuosille 2017 – 2018 ovat:

o Työllisyyskokeilun toteuttaminen ja sitä tukeva hanketoiminta, o AIKO/ERM -ohjelman toteuttaminen alueella o maaseutu- ja maatilayrittäjyyden kannattavuuden, liiketoiminnan laajentamisen ja yritysyhteistyön

lisäämiseen tähtäävät toimenpiteet, joissa tavoitteena on uusien tuotteiden, uusien toimintatapojen, uuden liiketoiminnan synnyttäminen ja palveluyrittäjyyden vahvistaminen maaseudulla.

Hyvinvoiva Keski-Pohjanmaan kehittämisen painopisteet vuosille 2014 – 2017:

Yhteisöllisyyden ja osallisuuden kasvattaminenLasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyKulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutusten edistäminenTarpeenmukaisten hyvinvointipalvelujen turvaaminenElinympäristön turvallisuuden, viihtyvyyden ja arjen sujuvuuden vahvistaminen

Hyvinvoiva maaseutu

Paikallislähtöisen kehittämisen ja uusien innovaatioiden hyödyntämisen edistäminen

Kansainvälisyys

Hyvinvointialojen kansainvälistäminen

Työllisyys


12

Työvoimareservi/syrjäytymisen ehkäisyKeskeiset kehittämiskokonaisuudet vuosille 2017 – 2018:Hyvinvoiva Keski-Pohjanmaan keskeiset kehittämisen painotukset vuosille 2017 – 2018 ovat:

Maakunta- ja sote-uudistus Työllisyyskokeilun toteuttaminen ja sitä tukeva hanketoiminta Julkisten ja yksityisten palveluiden kehittäminen

digitalisaation hyödyntäminen kolmannen sektorin parempi huomioiminen hyvinvointialan kansainvälistäminen

Järjestöstrategian laadinta Vetovoimastrategian jalkauttaminen

Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden hyvinvointialojen toimijat tekevät keskenään tavoitteellisesti tiivistä yhteistyötä ja alueella on vahvaa yhteisöllisyyttä. Yhteistyötä tukee osaltaan myös vahva kolmas sektori, hyvä yhteistyö kulttuurin ja liikunnan toimijoiden kanssa sekä asiakkaiden osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ja koulutusorganisaatioiden koulutustarjontaa järjestetään molemmilla kotimaisilla kielillä.

Toimiva Keski-Pohjanmaan kehittämisen painopisteet vuosille 2014–2017SaavutettavuusAsumisen ja vapaa-ajan liikennetarpeiden sujuvuusPk-yritysten kuljetusketjujen toimivuusSatamien ja teollisuuden logistiset yhteydet Tietoverkon saatavuus

Luonnonvarojen kestävä käyttöTehokas mutta kestävän kehityksen mukainen hyödyntäminenUusiutuvan energian osuuden kasvuPohja- ja pintavesien turvaaminen

Toimiva toimintaympäristöYhdyskuntarakenne, maankäyttö, kaavoitus ja liikennejärjestelmät Luonto- ja kulttuuriarvojen kattava huomioiminenMaakunnan vetovoimaisuuden ylläpitäminen

Toimiva maaseutuAlemman tieverkon perusparannus- ja kunnossapitotarpeet maaseutuelinkeinojen turvaamiseksi (mm. puuhuolto)Saavutettavuuden kehittäminen ja asumisen mahdollisuuksienturvaaminen

KansainvälisyysLiikenneverkostot ja saavutettavuus toimivat

Keskeiset kehittämiskokonaisuudet vuosille 2017 – 2018:Toimiva Keski-Pohjanmaan keskeiset kehittämisen painotukset vuosille 2017 – 2018 ovat:

Keski-Pohjanmaan kehityskuva 2040 Toimivat yhteydet

toimivat kansainväliset yhteydet matka- ja kuljetusketjujen kehittäminen

Luonnonvarojen kestävä käyttö biokaasujen sekä muiden biotuotteiden jalostaminen uusiutuvan energian tuotanto

maakunnan kaivannaisvarojen hyödyntäminen ja jatkojalostaminen ekotehokas rakentaminen sekä materiaalien ja sivuvirtojen uudelleen hyödyntäminen


TOIMIVA

Keski-

Pohjanmaa

13

Keski-Pohjanmaalle tärkeimmät valtion investointihankkeet ovat: - kaksoisraide Kokkola–Ylivieska -kaksoisraiteen toteutuminen aikataulussa,- Kokkolan meriväylän syventäminen 14 metriin,- mt 749 ja sataman raiteen eritasoliittymä (4,9 M€),- vt 8 liikennejärjestelyt osuudella Kokkolan kiertoliittymä – vt28- kt 63 kehittäminen välillä Evijärvi–Kaustinen- vt 13 kehittämisselvityksessä todettujen kiireellisimpien toimenpiteiden toteuttaminen- Ylivieska–Iisalmi–Kontionmäki -raiteen kohtaamispaikkojen lisääminen ja

pidentäminen

3.2 Hallitusohjelman kärkihankkeet Keski-Pohjanmaalla

Itsehallintoalueet ja sote-järjestelmä

Uudet maakunnat aloittavat 1.1.2019. Vuoden 2017 aikana tulevat voimaan uudet maakunta- ja sotelait. Lisäksi käsittelyyn tulee mittava kokonaisuus erityislakeja, jotka määrittelevät tarkemmin uuden maakunnan tehtävät ja toiminnan. Uudistusten valmistelu on haastava tehtävä vuosina 2017-2018 jokaisessa maakunnassa.

Keski-Pohjanmaan strategiset kärkihankkeet

Hallitusohjelmassa panostetaan ns. kärkihankkeisiin, joiden avulla pyritään saattamaan Suomi nousun tielle. Kärkihankkeisiin varataan miljardin rahoitus, lisäksi korjausvelan lyhentämiseen varataan 600 m€. Hallituksen kärkihanketeemat ovat: Työllisyys- ja kil-pailukyky (170 m€), Osaaminen ja koulutus (300 m€), Hyvinvointi ja terveys (130 m€), Biotalous ja puhtaat ratkaisut (300 m€), Toimintatavat (100 m€) ja Digitalisaation edis-täminen.

Keski-Pohjanmaan ja Kokkolan alueen vahvuus on Kokkolan suurteollisuus ja kemian teollisuus, jota täydentää biotalouden ja myös maaseudun osaaminen. Hallitusohjelman kärkihankkeisiin vuosille 2016-2018 Keski-Pohjanmaa esittää tavoitetta olla tutkimus-toiminnan tuotteistamisen ja uuden liiketoimintamahdollisuuksien synnyttämisen pilottialue.

1. Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Kemian ja biotalouden osaamiskeskittymä

Kokkolaan ja Keski-Pohjanmaalle on luontaisesti muodostunut kemian ja biotalouden osaamiskeskittymä, jonka uniikki lisäarvo muodostuu vahvan kemianteollisuuden ja luonnonvara-alan rajapinnalla tapahtuviin uusiin innovaatioihin ja korkeaan osaami-seen. Osaamiskeskittymän tärkeimpänä konkreettisena tavoitteena on Kokkolan biojalostamon ja siihen liittyvien arvoketjujen suunnittelu, tuotteistaminen ja toteutus.

2. Osaaminen ja koulutus: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yh-teistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi

Tavoittelemme alueellista koulutuksen digiloikkaa, sillä maakunnassa on pitkään pa-nostettu uusien oppimisympäristöjen luomiseen ja kehittämiseen. Kokkolan yliopisto-keskus Chydeniuksen asiantuntijuutta hyödynnetään laajasti jo nyt pedagogiikan päivittämisessä digiaikaan, tästä esimerkkinä lukuisat tilauskoulutukset ympäri maata.


14

Vahvaa tutkimustoimintaa yritystoiminnan rajapinnassa. Alueellisen koulutuksen ja tutkimuksen taustalla tulee olla alueen elinkeinotoimijoiden palveleminen. Tutkimuksen tulee nähdä tulevaisuuteen mutta myös olla ratkaisemassa yritysten uusien tuotteiden ja tuotantomenetelmien haasteita. Tutkimuksessa syntyneiden tulosten tulee siirtyä innovaatioiksi eli kaupallistetuiksi tuotteiksi. Tavoitteena on uusien innovaatioiden syn-tyminen vahvan tutkimustoiminnan pohjalta ja luoda tutkimustulosten ja kaupallistamisen ”Living Lab”- ympäristö.

3. Digitalisaatio, kokeilut ja normien purkaminen: Otetaan käyttöön kokeilukulttuuri

Kokonaisvaltainen yrityspalveluiden toimintamalli. Elinkeinopolitiikan toimijoiden roo-lit voidaan jäsentää rahoittajiin, yritysneuvonnan toteuttajiin, hanketoteuttajiin ja etujärjestöihin. Tavoitteena on pilotoida yritysten palveluympäristön uusi toimintamalli kehitysyhtiöiden, valtion yrityspalveluiden, maakunnan liiton sekä tutkimus- ja kehittämis-organisaatioiden välillä.

3.3 Maakuntaliiton suunnitelmakauden 2017-2019 päätavoitteet

Alueen ja samalla Keski-Pohjanmaan liiton on painotettava kehittämis- ja edunvalvontatoimintaa strategisiin painopisteisiin lähivuosina. Kriittisiä menestystekijöitä eli yleisiä ja yhteisiä suunnitelmakauden onnistumista vaativia kärkitavoitteita ovat:

1) Uuden maakuntahallinnon perustaminen. Keski-Pohjanmaan keskussairaalan pal-velutason säilyttäminen vähintään nykyisellä tasolla.

2) Työllisyys sekä yritysten ja työelämän kilpailukyky.3) Edunvalvonnan vahvistaminen sekä sisäisen yhteistyön ja ulkoisten

verkostosuhteiden vahvistaminen.4) Alueen vetovoima (palvelutaso), markkinointikyky (tunnettuisuus),

saavutettavuus (infra ja logistiikka) ja tasapainoinen kehittäminen (maaseutu ja kaupungit) sekä kansainvälisyys.

5) Kansalaislähtöinen, moniarvoinen, turvallinen ja hyvinvoiva alue. Kansalaisten osallisuuden vahvistaminen.

6) Ulkoisen kehittämisrahoituksen (EU, kansallinen) korkea taso alueella sekä hankeosaamisen innovatiivisuus. MYR:n roolin vahvistaminen ja alueen pääsy mukaan kansallisiin kasvuverkostoihin.

7) Aluevaikuttavuusorganisaatioiden (TKI, koulutus) kehittyminen alueella sekä tutkimuslaitostoiminnan resurssien alueellinen vahvistuminen.

8) Toimivat ja kustannustehokkaat julkiset hallinto- ja palvelujärjestelmät.9) Uuden maakuntaohjelman laatiminen 2018-2021

Tavoitteiden sisältöjä on määritelty tarkemmin vastuualueiden tavoitteissa.


15

TALOUSARVION 2017 JA TALOUSSUUNNITELMAN 2017-2019 PERUSTELUT

4.1 Talousarvion sitovuus ja tasapainotus

Maakuntavaltuusto on vuoden 2011 alusta vahvistanut valtuuston nähden sitoviksi tulosalueiksi a) lakisääteisen toiminnan, b) liiton muun kehittämistoiminnan eli edunvalvonnan, c) hanketoiminnan sekä d) rahoituksen eli jäsenkuntaosuudet. Sitova määrä-rahataso on kunkin tulosalueen nettomääräraha. Valtuustoon nähden tilivelvollisia ovat maakuntahallitus ja maakuntajohtaja.

Vuoden 2017 talousarvion laadinnassa lähtökohtana on jäsenkuntaosuuksien nollakasvu.

4.2 Tuloslaskelma


TA 2015 Euro

TOIMINTATUOTOT

TA 2016 Euro

TA 2017 Euro

Muutos %tp

Myyntituotot 1 283 200 1 235 700 1 217 634 -1,5Tuet ja avustukset 178 950 250 750 137 700 -45,1Muut toimintatuotot 65 800 81 000 56 000 -30,9Yhteensä 1 527 950 1 567 450 1 411 334 -10,0

TOIMINTAKULUTHenkilöstökulutPalkat ja palkkiot 748 670 731 000 747 580 2,3Henkilöstösivukulut 161 400 159 200 156 780 -1,5Palvelujen ostot 512 500 553 450 513 067 -7,3Aineet, tarvikkeet ja tavarat 41 400 31 100 27 100 -12,9Muut toimintakulut 93 800 91 800 99 300 8,2Yhteensä 1 557 770 1 566 550 1 543 827 -1,5

TOIMINTAKATE/KÄYTTÖKATE -29 820 900 -132 493 -14821,4

RAHOITUSTUTOTOT JA -KULUTKorkotuotot 1 000 1 000 -100,0Korkokulut -1 900 -1 900 -1 000 -47,4Muut rahoituskulutYhteensä -900 -900 -1 000 11,1

VUOSIKATE/TILIKAUDEN TULOS -30 720 0 -133 493

SATUNNAISET ERÄTSatunnaiset tuotot

TILIKAUDEN TULOS -30 720 0 -133 493

VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOKSETRahastojen muutos 133 493Varausten muutos

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ -30 720 0 0

16

4.3 Tulosalueiden määrärahat

Liiton lakisääteinen toiminta

TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019Tulot 19 200 1 000 3 000 1 000 0Kulut 996 320 956 500 1 049 627 1 000 000Yhteensä netto -977 120 -955 500 -1 046 627 -999 000 0

Liiton muu toiminta

TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019Tulot 49 000 44 500 36 300 1 000 0Kulut 385 800 324 700 340 300 350 000 0Yhteensä netto

-336 800 -280 200 -304 000 -349 000 0

Liiton hallinnoimat hankkeet

Rahoitus

TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019Kuntien osuudet

1 283 200 1 235 700 1 217 634 1 217 000 0

Rahoitus yhteensä

1 283 200 1 235 700 1 217 634 1 217 000 0

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ

TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019-30 720 0 -132 993 - 131 000 0


TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019Tulot 180 550 286 250 154 400 75 000 0Kulut 180 550 286 250 154 400 75 000 0Yhteensä netto

0 0 0 0 0

17

4.4 Rahoituslaskelma

TA 2016

TA 2017

Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirtaTulorahoitus

Vuosikate 0 0Investoinnit

Käyttöomaisuusinvestoinnit 0 0Pitkäaikaisten lainojen lyhennys 0 0

Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta 0 0

Kassavarojen muutos 0 0

4.5 Jäsenkuntien maksuosuudet vuodelle 2017

Keski-Pohjanmaan liiton osajäsenkuntien osalta rakenteessa tapahtuu muutoksia, kun Sievin kunta ei ole enää 1.1.2017 lukien Keski-Pohjanmaan liiton edunvalvontajäsenkunta.

KuntaAs.luku

31.12.2015Osuus

peruspo

Liiton muu

toiminta

Liiton laki-

sääteinen toiminta

Kuntaos TA-2017 yht euro

Kuntaos TA-2016 yht euro

Muutos %

Halsua 1 225 7 837 4 303 16 956 21 259 21 246 0,1Kannus 5 590 37 176 19 635 77 373 97 009 98 114 -1,1Kaustinen 4 305 25 461 15 122 59 587 74 468 709 74 468 0,3Kokkola 47 570 300 000 167 094 658 436 825 530 822 013 0,4Lestijärvi 798 4 928 2 803 11 045 13 848 14 205 -2,5Perho 2 931 14 694 10 295 40 569 50 865 50 300 1,1Toholampi 3 311 21 427 11 630 45 829 57 459 58 315 -1,5Veteli 3 302 21 288 11 599 45 704 57 303 58 106 -1,4Kalajoki 0 0 0 0Reisjärvi 2 894 5 358 10 165 10 165 10 169 0,0Sievi 0 0 18 066 -100,0Kinnula* 1 745 6 129 6 129 6 190 -1,0Kruunupyy(sk 14,3%) 956 1 651 3 358 3 358 4 508 -25,5**(14,3*6662%) Yht kaikki kunnat 74 627 439 820 262 134 955 500 1 217 634 1 235 700 -1,5Yht "peruskunnat" 69 032


18

5. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VASTUUALUEITTAINUONNA 2017

5.1 Luottamushenkilöhallinto

Maakuntavaltuuston 2013-2016 toimikausi jatkuu keväälle 2017. Keväällä 2017 käydään kunnallisvaalit ja sen jälkeen liiton jäsenkunnat kutsuvat kuntien edustajista koostuvat edustajainkokouksen koolle.

Kuntien edustajainkokous valitsee jäsenkuntien valtuutetuista maakuntavaltuuston jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet.

Uuden maakuntavaltuuston ensimmäinen kokous pidetään elokuussa 2017. Maakuntavaltuusto valitsee maakuntahallituksen ja tarkastuslautakunnan.

Maakuntahallitus asettaa maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) ja sihteeristön sekä eräät työryhmät ja mahdolliset toimikunnat. Lisäksi maakuntahallitus nimeää liiton edustajat yhteistyöorganisaatioiden edustajiksi.

Maakuntavaltuusto päättää liiton hallintosäännöstä, toiminnan tavoitteista ja talou-desta sekä keskeisimmistä liiton toimintaa ohjaavista ohjelmista ja suunnitelmista. Vuonna 2017 maakuntavaltuusto kokoontuu 3 varsinaiseen kokoukseen.

Maakuntahallitus vastaa liiton hallinnosta ja käytännön toiminnasta sekä toteuttaa valtuuston aluekehitystyölle, alueiden käytön suunnittelulle sekä edunvalvonnalle aset-tamia tavoitteita. Maakuntahallitus osallistuu maakunnan kehittämistä, maakuntakaavoitusta ja edunvalvontaa koskettavien asioiden käsittelyyn jo valmisteluvaiheessa. Vuonna 2017 maakuntahallitus kokoontuu noin 10 kertaa.

Tarkastuslautakunta suorittaa liiton toiminnan ja talouden tarkastuksen oman hyväk-symänsä erillisen toimintasuunnitelman perusteella. Vuonna 2017 tarkastuslautakunta kokoontuu 4-5 kertaa.

Maakunnan yhteistyöryhmän tehtävänä on EU:n rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanon ja alueen kehittämisen toimenpiteiden yhteensovittaminen. Kaikki alueella rahoitettavat EAKR ja ESR -hankkeet käsitellään yhteistyöryhmässä tai sen asettamassa sihteeristössä. Yhteistyöryhmässä ovat 3-kantaperiaatteella edustettuina a) maakunnan liitto ja sen jäsenkunnat, b) ohjelmaa rahoittavat valtion viranomaiset ja muut valtionhallinnon organisaatiot sekä c) alueen kehittämisen kannalta tärkeimmät työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt. Vuonna 2017 MYR kokoontuu noin 4 kertaa.

5.2 Lakisääteisen toiminnan tavoitteet

5.2.1 Ohjelmaperusteinen aluekehitys

Keski-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2030 ja Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelma 2014-2017

Keski-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma ovat toimintaa keskei-sesti ohjaavat asiakirjat, jotka on hyväksytty maakuntavaltuustossa keväällä 2014 ja ovat voimassa vuoteen 2017 saakka. Maakuntaohjelmaa toteutetaan neljällä toiminta-


19

linjalla (Osaava Keski-Pohjanmaa, Yrittävä ja elinvoimainen Keski-Pohjanmaa, Hyvinvoiva Keski-Pohjanmaa, Toimiva Keski-Pohjanmaa).

Tavoitteet/Toteutus”Koko maakunta kasvuun” -tavoitetta korostaaksemme maaseutu on nostettu toiminta-linjojen yhteiseksi läpileikkaavaksi teemaksi. Alkuvuodesta 2016 Maakunnan yhteistyöryhmä asetti tavoitteekseen työttömyyden kasvun taittamisen ja työllisyyden edistämisen. Maakuntahallituksessa työllisyyden edistämisen teema nostettiin myös maakuntaohjelman uudeksi läpileikkaavaksi teemaksi maakuntaohjelmassa. Uusi nimetty työllisyysteemaryhmä on myös aloittanut toimintansa. Tavoitteena on saada keskeiset hankkeet ja asiakokonaisuudet näkymään Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Suomen ELY:n tulossopimuksissa. Maakuntaohjelman tavoitteiden toteutumista seurataan työryhmissä, jotka kokoontuvat 3-4 kertaa vuodessa. Neuvotteluja ELY:jen kanssa käydään säännöllisesti sekä maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman että ELY:n tulossopimuksen valmisteluvaiheessa että toteutuksen aikana.

Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2017-2018

Maakuntaohjelmaa toteutetaan joka toinen vuosi laadittavan toimeenpanosuunnitelman kautta. Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma vuosille 2017 – 2018 on hyväksytty maakunnan yhteistyöryhmässä 13.10.2016. Toimeenpanosuunnitelma sisältää Maakunnan yhteistyöryhmän hyväksymä vuoden 2017 rahoitussuunnitelman sekä alustavan suunnitelman vuodelle 2018, joka tulee toimittaa Työ- ja Elinkeinoministeriölle 21.10.2016 mennessä. Toimeenpanosuunnitelma sisältää: - maakunnallisten kehittämistoimenpiteiden vaikuttavuuden tilannekatsaus- maakuntauudistuksen toteuttamisen malli ja mahdollisuudet - keskeiset maakuntaohjelmaa toteuttavat hanke- ja toimenpide-esitykset, ml.

AIKO/ERM -hankkeiden toteuttaminen Keski-Pohjanmaalla- maakuntien yhteistoiminta-alueiden (YTA) ja muut maakuntien yhteiset toimenpiteet

ja keskushallinnolle tehtävät aloitteet.- painopisteet joihin kansallista ja Euroopan unionin rahoitusta kohdennetaan sekä - maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaan liittyvän Kestävää kasvua ja työtä 2014

-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman rahoitussuunnitelman vuosille 2017 -2018 ja maakuntakohtaiset kulmaluvut 2017 ja 2018

- liitteenä Keski-Pohjanmaan varautumissuunnitelma

Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaa vuosille 2017 - 2018 on valmisteltu yhteistyössä alueen toimijoiden, rahoittajien, maakuntaliittojen sekä muiden sidosryhmien kanssa vuoden 2016 aikana. Yhteistyön ja kumppanuuden merkitys alueellisessa suunnittelutyössä on keskeinen.

Keski-Pohjanmaalla on käynnistetty uuden strategian laadinta käsittäen maakuntasuunnitelman vuosille 2040, sekä maakuntaohjelman vuosille 2018 – 2021. Nykyiset ohjelmat ovat voimassa vuoden 2017 loppuun. Ministeriö on kehottanut alueita aloittamaan valmistelut nykyisten voimassaolevien lakien pohjalta ja tarkempia ohjeistuksia tulee marraskuussa 2016.

Maakunnan kehittämisen asiakirjat pohjautuvat: - Lakiin alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista 7/2014 sekä

valtioneuvoston asetukseen alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista 356/2014, sekä


20

- Maankäyttö- ja rakennuslakiin 132/199 ja maankäyttö- ja rakennusasetukseen 895/1999.

- valmistelua ohjaa laki ja asetus viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista 200/2005, 347/2005

Maakuntaohjelmassa huomioitavia asioita ovat mm. ALKE -päätöksen painopisteet, Alueiden vahvuudet -hankkeen tulosten hyödyntäminen, AIKO/ERM ohjelma, sekä maakuntauudistukseen valmistautuminen.

Maakunnissa on toteutettu syksyn aikana mm. nykyisten maakuntaohjelmien arviointi, jonka tuloksia hyödynnetään suoraan uuden valmistelussa. Maakuntauudistus tulee vaikuttamaan suuresti alueen palvelutarjontaan (mm. kasvupalvelut) jota kautta maakuntaohjelman valmistelutyö linkittyy vahvasti maakuntauudistuksen kanssa toisiinsa. Nämä prosessit valmistellaan maakuntaliitossa yhteen sovittaen, alueen kanssa yhteistyössä, laajalla kokoonpanolla.

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 rakennerahasto-ohjelma

TavoitteetTavoitteena on ohjelmavarojen tehokas, tuloksellinen ja täysimääräinen käyttö. Tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti sekä raportoidaan varojen käytöstä ja kohdentumisesta maakunnan yhteistyöryhmälle ja sen sihteeristölle.

Keski-Pohjanmaan rakennerahastovarojen kohdentamispainotukset linjataan vuosittain maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmassa, jonka hyväksyy maakunnan yhteistyöryhmä (MYR). Viimeisin toimeenpanosuunnitelma on tehty vuosille 2017-2018. Maakunnan yhteistyöryhmä ja sen sihteeristö päättää rahoituksen kohdentamisesta yksittäisille hankkeille sekä huolehtii rakennerahasto-ohjelman toteutumisen seurannasta.

Keski-Pohjanmaan koko rakennerahastotoiminnan (EAKR, ESR) painotuksina vuosina 2017-2018 ovat

o Yritysten kasvun, kansainvälistymisen ja viennin edistämineno Keski-Pohjanmaan ”Innovaatiokeskuksen perustaminen” uuden

liiketoiminnan synnyttämiseksi ja tutkimustulosten kaupallistamiseksio Alueellisen innovaatioympäristön kehittäminen sekä tutkimus- ja

kehittämistoiminnan jalostaminen elinkeinoelämän uudistumista ja vahvistumista palvelevaksi

o Työllisyyden edistäminen ja alueellisten työllisyysratkaisujen kokeellinen kehittäminen heikossa työmarkkina-asemassa olevien työmarkkina-aseman vahvistamiseksi

o Alueellisen koulutusjärjestelmän kehittäminen muuttuva ja digitalisoituva toimintaympäristö huomioiden

o Työmarkkinoiden ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen heidän sosiaalista osallisuutta sekä köyhyyden torjuntaa tukevalla tavalla

Keski-Pohjanmaan liiton rahoitusta kohdennetaan vuosina 2017-2018 erityisesti- uuden maaseudun palveluyrittäjyyden syntymisen tukemiseen- pk-yrityksiä ja työvoiman liikkuvuutta palvelevan logistiikkayhteistyön kehittämiseen


21

- työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin- Keski-Pohjanmaan ”Innovaatiokeskuksen perustamiseen” uuden liiketoiminnan

synnyttämiseksi ja tutkimustulosten kaupallistamiseksi- alueen kärkitoimialoihin liittyvien oppimisympäristöjen uudistamiseen aikaa ja

elinkeinoelämän tarpeita vastaavaksi- vähähiilisyyttä edistävään toimintaan (mm. energiatehokkuus)

Interreg Pohjoinen 2014-2020

EU-ohjelma Interreg Pohjoinen tukee rajat ylittävää yhteistyötä ja sen tarkoituksena on taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen vahvistaminen kaudella 2014-2020. Pohjoinen-ohjelman kokonaisvaltainen tavoite on ohjelma-alueen kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvistaminen. Ohjelman piiriin kuuluvat Pohjois-Ruotsi, Pohjois-Suomi, Pohjois-Norja sekä saamelaisalueet. Alue eroaa muista Euroopan alueista omien erityispiirteidensä kylmän ilmaston, kaamoksen, suurten luonnonalueiden ja runsaiden luonnonvarojensa vuoksi.

Pohjoinen-ohjelmassa on tunnistettu neljä toimintalinjaa, joilla on suurimmat kehitysmahdollisuudet ja joilla voidaan hyödyntää rajat ylittävää yhteistyötä: Tutkimus ja innovaatiot, Yrittäjyys, Kulttuuri ja ympäristö ja Yhteiset työmarkkinat. Horisontaalisia kriteerejä käytetään työkaluna hanketulosten parantamiseksi. Pohjoinen-ohjelmassa käytettävät horisontaaliset kriteerit ovat kestävä kehitys, yhdenvertaiset mahdollisuudet ja syrjimättömyys, tasa-arvo sekä saamen kieli saamelaisissa hankkeissa.

Keski-Pohjanmaalta on lähtenyt hyvin Pohjoisen-ohjelman hankkeita liikkeelle. Varsinainen hankkeiden vaikuttavuus voidaan arvioida ohjelmakauden lopulla.

Interreg Botnia-Atlantica 2014-2020

Ohjelmakaudella 2014–2020 Botnia-Atlantica-alue kattaa kuusi aluetta/lääniä sekä yhden kunnan kolmessa maassa. Suomessa alueeseen kuuluvat Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnat, Ruotsissa Västerbottenin ja Västernorrlannin läänit sekä Nordanstigin kunta Gävleborgin läänissä ja Norjassa Botnia-Atlantica-alueeseen kuuluu Nordland fylke.

Ohjelma-alueella on kaksi maiden välistä rajaa: meressä kulkeva raja Suomen ja Ruotsin välillä, sekä Ruotsin ja Norjan välinen maaraja. Meressä kulkevaan raja-alueeseen kuuluvat Merenkurkku ja sen pohjois- ja eteläpuolella olevat Pohjanlahden alueet. Pohjanlahden meri ja saaristo ovat yhteinen resurssi rajan molemmilla puolilla oleville alueille. Yhteisen geologisen historian muodostama merellinen perintö on myös perusta yhteiselle maailmanperinnölle joka koostuu Korkeasta rannikosta ja Merenkurkun saaristosta.

Tunturit ovat resurssi sekä Ruotsille että Norjalle luonto- ja virkistäytymismahdollisuuksien vuoksi, jonka lisäksi ne muodostavat yhteisen matkailukohteen.

Botnia-Atlantica 2014-2020 on jaettu neljään toimintalinjaan (Innovaatio, Elinkeinoelämä, Ympäristö ja Kuljetus), jotka perustuvat Komission yhteentoista temaattiseen


22

tavoitteeseen. Hankkeiden joille myönnetään rahoitusta, tulee työskennellä yhden toimintalinjan ja yhden toimintalinjakohtaisen erityistavoitteen puitteissa.

Keski-Pohjanmaalta on lähtenyt hyvin Botnia-Atlantica -ohjelman hankkeita liikkeelle. Varsinainen hankkeiden vaikuttavuus voidaan arvioida ohjelmakauden lopulla.

Interreg Itämeri 2014-2020

Itämeren alueen ohjelma (Interreg Baltic Sea Region) on yhdentoista maan välinen valtioiden välisen yhteistyön ohjelma. Ensimmäinen Itämeren alueen Interreg-ohjelma käynnistyi vuonna 1997 ja nykyinen ohjelmakausi on järjestyksessä neljäs. Edelliseltä ohjelmakaudelta lähtien ohjelmalla on keskeinen rooli EU:n Itämeri-strategian toteuttamisessa.

Ohjelma-alueeseen kuuluvat EU:sta Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua ja Puola kokonaisuudessaan sekä Saksan pohjoiset alueet. EU:n ulkopuolelta alueeseen kuuluvat Norja ja Valko-Venäjä kokonaisuudessaan sekä ja Venäjän luoteiset alueet.

Keski-Pohjanmaa on päässyt alkaneella ohjelmakaudella hyvin hankkeisiin mukaan. Varsinainen hankkeiden vaikuttavuus voidaan arvioida ohjelmakauden lopulla.

Interreg Pohjoinen periferia ja arktinen 2014-2020

The Northern Periphery and Arctic (NPA) 2014-2020 muodostuu 9 partnerimaan ohjelma-alueesta. NPA on osa Euroopan alueellista yhteistyötä ja osa rakennerahastovarojen käyttöä. EU:n ulkopuolisilta partnerimailta tulee vastaava tukiosuus ohjelmalle.

Maantieteellisistä eroista huolimatta laaja ohjelma-alue jakaa useita yhteisiä kehityshaasteita ja mahdollisuuksia, jotka parhaiten ratkaistaan ylikansallisella yhteistyöllä. Ohjelman vision mukaan tuetaan elinvoimaisten ja kilpailukykyisten yhteisöjen kehittymistä edistämällä innovaatioita, yrittäjyyttä ja kasvualoitteita kestävän kehityksen periaattein.

NPA ohjelma on keskipohjalaisille toimijoille avoin, joskin osallistuminen hankeyhteistyöhön on ollut toistaiseksi vähäistä. Varsinainen hankkeiden vaikuttavuus voidaan arvioida ohjelmakauden lopulla.

Interreg Europe 2014-2020

Interreg Europe -ohjelma tukee julkisten ja julkisluonteisten viranomaisten yhteistyötä aluekehityksen tavoitteiden ja ohjelmatyön vaikuttavuuden parantamiseksi. Se tarjoaa eri puolilla Eurooppaa sijaitseville organisaatioille mahdollisuuden vaihtaa kokemuksia ja näkemyksiä julkisten politiikkojen toimivuudesta. Tätä kautta on mahdollista löytää uusia ratkaisuja omalle strategiselle kehittämistyölle. Ohjelman toimintalinjoja ovat: Tutkimus, teknologian kehittäminen ja innovaatiot, Pk-yritysten kilpailukyky, Vähähiilinen talous ja Ympäristö ja luonnonvarojen käytön tehokkuus.

Keski-Pohjanmaan hankehakemus P-IRIS on sihteeristön arviointivaiheessa syksyllä 2016 hyväksytty toteuttavaksi.

NSPA –yhteistyö


23

Keski-Pohjanmaan liitto osallistuu Pohjois- ja Itä-Suomen maakuntaliittojen yhteis-työssä ns. NSPA (Northern Sparesly Populated Areas) -verkoston toimintaan. NSPA on teettänyt OECD tutkimuksen aluekehityksen haasteista ja mahdollisuuksista EU:n pohjoisilla alueilla tulevan ohjelmakauden aluekehityksen suuntaamiseksi.

5.2.2 Aluesuunnittelu

Maakuntakaavoitus ja vahvistetut vaihekaavat

Maakunnan liitolla on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen tehtävä laatia maakunta-kaavaa ja huolehtia kaavan pitämisestä ajan tasalla. Keski-Pohjanmaalla maakuntakaava laaditaan vaiheittain siten, että vaihekaavat muodostavat kokonaismaakuntakaavan. Maakuntakaavassa sovitetaan yhteen valtakunnalliset tavoitteet ja maakunnan tahtotila. Maakuntakaava on oikeusvaikutteinen asiakirja, joka ohjaa kuntien kaavoituksen laati-mista sekä alueidenkäyttöön vaikuttavia ratkaisuja. Viranomaisilla on velvoite edistää maakuntakaavan toteutumista, mikä koskee myös maakunnan liittoa aluekehitysviran-omaisena. Maakunnan liiton valtuusto hyväksyy maakuntakaavan. Vuoden 2016 alusta on luovuttu maakuntakaavojen vahvistamismenettelystä. Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet uudistuvat vuonna 2017.

Tavoitteet/Toteutus

Keski-Pohjanmaan liitto huolehtii maakuntakaavan ajantasaisuudesta sekä seuraa, edistää ja kehittää vahvistettujen maakuntakaavojen toteutumista. Tämä toteutetaan:- seuraamalla valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita sekä lainsäädäntöä ja

osallistumalla niiden valmisteluun- osallistumalla viranomaisneuvotteluihin,- antamalla lausuntoja alempiasteisista kaavoista ja muista alueiden käytön

suunnitteluun liittyvistä suunnitelmista sekä- osallistumalla aluesuunnittelun vastuualueen ohjaus-, työ- ja seurantaryhmiin sekä

muihin tilaisuuksiin.

Maakuntakaava

Mannertuulivoimaa sekä maisema- ja kulttuuriympäristöjä käsittelevä 4. vaihe-kaava valmistui vuoden 2015 keväällä ja vahvistettiin ympäristöministeriössä 22.6.2016 aikaisemman maankäyttö- ja rakennuslain menettelyn mukaan. Ympäristöministeriö määräsi kaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. 4. vaihemaakuntakaavasta jätetty valitus on käsiteltävänä korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Keski-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaava muodostuu 4. vaihemaakuntakaavan ohella niistä vaiheiden 1.–3. merkinnöistä, joita myöhemmin vahvistuneet vaihekaavat eivät ole kumonneet. Voimassa oleva maakuntakaavayhdistelmä on luettavissa Keski-Pohjanmaan liiton internetsivuilla.

Maakuntakaavoituksen vaihekaava 5

Kauppaa, ampumaratoja, aluerakennetta ja kaivostoimintaa käsittelevän 5. vaihekaavan tavoitteena on valmistua vuoden 2017 lopussa. Kuntien kaavoitusvastaavista ja maakuntaliiton edustajista koostuva alueidenkäytön työryhmä


24

seuraa maakuntakaavoituksen toteutusta, liikennejärjestelmäsuunnittelua ja alueiden käytön kehittämisen arviointia.

Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategia ja liikennejärjestelmäsuunnittelun yhteistyö Etelä-Pohjanmaan Elyn Liikenne- ja infrastruktuuri vastuualueen kanssa

Maakunnan liittojen lakisääteinen tehtävä on liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimi-nen. Liikennejärjestelmäsuunnitelma voidaan toteuttaa ylimaakunnallisena, maakunnallisina tai seudullisina. Oleellista on jatkuva pitkän aikavälin strateginen suunnittelu, jossa käsitellään eri kulkumuotoja, liikenneverkkoja, liikenteen ja maankäytön vuorovaikutusta, liikennejärjestelmän rahoitusta ja vaikutuksia sekä liikennealan yhteistyömuotoja. Keski-Pohjanmaan liitossa toimii alueellinen liikennejärjestelmätyöryhmä paikallisen liikennetarpeiden ja ylimaakunnallisen yhteistyön seurantafoorumina. Alueellinen LJS-työryhmä seuraa ja ylläpitää taulukkoa Keski-Pohjanmaan kuntien ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen priorisoinnista tulevista liikenteen kehittämistarpeista alueella.

Keski-Pohjanmaan liitto on mukana Pohjois-Suomen alueella yhteisesti laadittavassa Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiassa, jonka valmistelusta vastaa Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkatyöryhmä. Keväällä 2017 valmistuva strategia korvaa Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan liikennestrategian (KAKEPOLI) sekä Lapin liikennestrategian ja on jatkossa neljän maakunnan ja kahden ELY-keskuksen alueen liikennejärjestelmän kokonaisvaltaiselle kehittämisen lähtökohta, jota ylläpidetään jatkuvana ylimaakunnallisena yhteistyönä.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen johdolla toimii Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntaliittojen edustajien liikennejärjestelmätyöryhmä, jossa tarkastellaan maakuntien liikennejärjestelmäsuunnitelmien kärkihankkeiden etenemistä ja valtakunnallisesti rahoitettavien liikennehankkeiden priorisointia Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikennevastuualueen toimialueella pohjalaismaakuntien kesken.

Alueellisten laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien laatiminen ja yhteensovittaminen

Maakunnan liittojen lakisääteinen tehtävä on alueellisten laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien laatiminen ja niiden yhteensovittaminen. Teh-tävien toteuttamisessa liiton rooli on toimia koordinaattorina sovittaen yhteen alueelli-sia intressejä.

Vesien hoidon keskeiset toimenpiteet Keski-Pohjanmaalla keskittyvät ns. happamien sulfaattimaiden hoitoon ja kunnostukseen sekä tulvavaara-alueiden, pohjavesien ja maankäytön yhteensovittamiseen.

Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen koordinoimassa inventointihankkeessa on valmistu-nut vuonna 2014 Maaseudun kulttuurimaisemat ja maisemanähtävyydet raportti ehdotuksena Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi sekä sitä täydentävä maakunnallisesti arvokkaita maise-ma-alueita käsittelevä vastaava raportti. Uudet valtakunnallisesti arvokkaiden maise-ma-alueiden ehdotukset olivat vuonna 2016 lausuntokierroksella ympäristöministeriön


25

MAPIO-työryhmästä. Valtakunnallisten maisema-alueiden inventoinnit etenevät valtioneuvoston käsittelyyn vuoden 2017 aikana.

Luonnonvarojen kestävän käytön ja uusiutuvan energian edistämisen toimenpiteet keskittyvät maakunnan luonnonvarojen suunnitelmalliseen käyttöön. Keskeisiä ovat Keski-Pohjanmaan bioenergiaohjelma 2007–2013 ja vuonna 2012 valmistunut Keski-Pohjanmaan ilmastostrategia sekä vuonna 2015 valmistunut Länsi-Suomen ympäristö-strategia. Lisäksi Keski-Pohjanmaan liitto osallistuu alueellisiin ja valtakunnallisiin työryhmiin ja yleisötilaisuuksiin. Erityisesti keskitytään uusiutuvia energiamuotoja ja luonnonvarojen kestävää käyttöä kehittäviin toimenpiteisiin, vesistöjen hoitoon ja tulvasuojeluun.

Liikenneväylien ja logistiikan kehittäminen ja hankkeet

Maakunnan tärkeitä päätieverkon yhteyksiä ovat valtatie 8, 13 ja 28 sekä kantatiet 63– 86 ja 58. Toimenpiteissä painottuvat aktiivinen toiminta mm. Kasitie ry:n hallituksessa ja työvaliokunnassa. Keski-Pohjanmaan liitolla on vuosina 2016-2018 Kasitie ry:n puheenjohtajuus. Pääteiden, sataman ja rautatieverkon ohella lisätään edunvalvontaa myös huonokuntoisten alemman tieverkon yhteyksien peruskorjaukseen ja kunnossapitoon.

Kokkola-Pietarsaaren lentoaseman liikennöinnin ja palvelutason säilyminen Kruunupyyssä on keskeinen edunvalvonta- ja kehittämiskohde. Toinen kärkikohde on Kokkolan satamaväylän syventäminen 14 metriin siten, että investointi käynnistyisi vuonna 2017. Mahdollinen Fennovoiman Pyhäjoen hankkeen toteutuminen tulee lisäämään merkittävästi satama- ja tielogistista suunnittelua Kokkola–Kalajoki–Pyhäjoki–Oulu -väleillä.

Raideliikenteellä on kasvava rooli henkilö- ja tavaraliikenteessä. Keskeinen tavoite Seinäjoki–Oulu -ratahanke toteutuu kokonaisuutena sisältäen kaksoisraiteen Kokkola–Ylivieska -välille vuonna 2017. Valmistuva ratakapasiteetti on pystyttävä hyödyntämään täysimääräisenä alueen tarpeisiin. Tärkeää on tarkastella ja turvata raideliikennepohjaisen henkilö- ja tavaraliikenteen, myös transitoliikenteen, kehitys- ja toimintaedellytykset. Erityisiä toimenpiteitä tarvitaan sataman ja suunniteltujen logistiikan solmupisteiden toimintaedellytysten kehittämiseen.

5.2.3 Muu lakisääteinen toiminta

Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi

Aluehallinnon ja aluekehittämislain uudistuksessa maakunnan liittojen tehtäviin lisät-tiin vastuu alueellisen pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnin yhteensovitus ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu osana koulutuksen ja tut-kimuksen kehittämissuunnittelua.

Koulutustarpeiden ennakointi on tyypillinen monialaisen maakuntaliiton työsarka, jossa aluekehittäminen ja edunvalvontatyö kietoutuvat yhteen erottamattomasti. Tavoitteena on pitää kiinni yhdessä oppilaitosten kanssa asetetuista tavoitteista aloituspaikkamäärien osalta. Keski-Pohjanmaan osalta myönteistä on ikäluokan maan keskitasoa parempi kehitys ja koulutuksen vetovoima.


26

Opetushallituksessa käynnistyi syksyllä 2015 Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointiprojekti. Projekti tuottaa uuden toimintamallin aikuisväestön koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointitulosten tuottamiseen ja tulkintaan sekä juurruttaa kehitettävän mallin pysyväksi käytännöksi. Ennakointimallin tuloksia voidaan hyödyntää aikuiskoulutusmuotojen määrällisen koulutustarjonnan suuntaamiseen ja opetuksen sisällölliseen kehittämiseen. Prosessissa tuotettava ennakointimalli pyrkii määrällisen ja laadullisen ennakoinnin tietojen ja toimintamallien yhteensovittamiseen.

Kehitettävä ennakointimalli perustuu toimialojen tuotantoverkostoissa tarvittavan osaamisen tulevaisuushaasteiden ennakointiin. Mallilla voidaan ennakoida erityisesti aikuisväestön eri aikavälien ja koulutusasteiden (ml. työvoimakoulutus) osaamis- ja koulutustarpeita. Ennakointimallia pilotoidaan valtakunnallisten ja alueellisten ennakointitoimijoiden yhteistyönä liikenne ja logistiikka-alalla alkuvuonna 2017. Keski-Pohjanmaa toteuttaa pilotoinnin vuoden 2017 aikana.

Sivistys ja koulutus

Liiton tehtävänä on tukea maakunnan koulutuksen strategista kehittämistä kaikilla eri tasoilla ja kaikkiin suuntiin. Keskipohjalaisen sivistysyhteisön kehityksessä liitto on mukana maakunnallisten julkisten yhteisöjen ja kansalaisyhteisöjen kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) hallinnonalan EAKR- ohjelmista toteutettavien hankkei-den valmistelu ja rahoitus on maakunnan liittojen vastuulla. Maakunnan liitto laatii kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien hanke-esitysten kiireellisyysjärjestyksen.

Liitto edistää alueen oppilaitosten toimintamahdollisuuksia, riittävän laajan osaamisen ja työvoiman alueellista tarjontaa ja edistää kehittämisyhteistyötä oppilaitosten ja yri-tysten välillä. Keskipohjalaisille pyritään tarjoamaan tasavertaisesti monialaiset koulutusmahdollisuudet eri koulutusasteilla, siten että koulutuksen jälkeinen työnsaantisuhde on hyvä.

Hyvinvointi

Liiton tavoitteita hyvinvoinnin kehittämisessä määrittävät Keski-Pohjanmaan hyvin-vointistrategia, alueellinen hyvinvointisopimus sekä strategian toteuttamissuunnitelma. Tehtäväänsä liitto toteuttaa yhteistyössä maakunnallisten ja kansallisten hyvinvointialan kehittäjien kanssa. Kumppaneita ovat hyvinvointialan osaamisorganisaatiot yhdistyksistä suuriin kuntayhtymiin saakka. Keskipohjalainen hyvinvointikäsitys on laaja ulottuen perusturvasta henkisiin yhteisöihin saakka. Vapaa-aika, kulttuuri, taiteet, liikunta ja harrastukset sekä niissä tapahtuva kehitys on osa hyvinvoinnin toimintakenttää.

Hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy ovat maakunnallisen hyvinvointi-työn päätavoite. Hallitusohjelmalinjausten sekä kunta- ja aluerakenteen uudistuksien pitkän aikavälin hyvinvointivaikutuksia pyritään ennakoimaan. Mahdollisuuksia kan-sainväliseen hyvinvoinnin kehittämisyhteistyöhön kehitetään. Hyvinvointityön tavoit-teet ovat strategian mukaisesti: keskipohjalaisten yhteisöllisyys ja osallisuus kasvavat; saatavilla on tarpeenmukaiset hyvinvointipalvelut; terveyttä edistävät elämäntavat vahvistuvat; kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutukset kasvavat sekä elinympäris-tön turvallisuus, viihtyisyys ja arjen sujuvuus vahvistuvat.


27

Vuosina 2016 ja 2017 laaditaan Keski-Pohjanmaan järjestöstrategia. Keski-Pohjanmaan järjestöstrategia on käynnistetty keväällä 2016. Se osaltaan päivittää Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategiaa, tarkastellen sitä järjestöjen ja kansalaisosallisuuden näkökulmasta. Järjestöstrategia pitää sisällään järjestötoiminnan lisäksi myös järjestäytymättömän kansalaistoiminnan, kansalaisosallisuuden ja kokemusasiantuntijuuden ja -osaamisen teemat. Uudet järjestötoiminnan muodot ja kanavat kuten yhteiskunnalliset yritykset huomioidaan. Järjestöjen asemaa muuttuvassa toimintaympäristössä tarkastellaan. Järjestöt ovat tuoneet esille vuoropuhelun tarvetta. Myös nuorten näkemyksiin halutaan kiinnittää huomiota. Strategiatyö on prosessi joka tuottaa lisäarvoa Keski-Pohjanmaan alueelle yhdistämällä ja nostamalla järjestötyön arvoa.

Hyvinvoinnin pyöreä pöytä liiton koordinoimana jatkaa alueen hyvinvointitoimijoiden yhteistyötä.

Kulttuuri ja liikunta

Kulttuuri ja liikunta ovat osa alueellista viestintä- ja markkinointistrategiaa, hyvinvointistrategiaa ja matkailu-strategiaa ja niiden maakunnallista toteuttamista. Alueelle on ominaista vahva ja monipuolinen kulttuuriperintö.

Maakunnan kulttuuritoimijoiden välinen koordinaatio ja yhteinen markkinointi ovat keskeinen toiminnallinen tavoite. Kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön mahdolli-suudet selvitetään ja yhteistyötä edistetään. Kulttuurista toimeliaisuutta alueen yhtei-söissä ja yhdistyksissä pyritään lisäämään. Hankkeiden ja järjestöyhteistyön kautta aktivoidaan erilaisia kohderyhmiä liikunnalliseen elämäntapaan.

Kulttuurin aluehallintomallia ja tapahtumien koordinointia selkiytetään yhdessä alueen keskeisten toimijoiden kanssa. Kulttuurin ja luovan talouden yhteistyöryhmä ko-koontuu 4-6 kertaa vuodessa.

Kulttuuriasioiden alueellista koordinaatiota toteutetaan maakuntaliiton ja kuntien, alu-eellisen kulttuurin ja luovan talouden yhteistyöryhmän sekä kulttuurirahaston ja kult-tuuriliiton yhteistyönä. Maakuntaliiton ja kulttuuriliiton yhteistyönä lisäksi on laadittu kulttuuriliiton toimintasuunnitelma ja strategiset tavoitteet vuoteen 2020 saakka. Keski-Pohjanmaan maakuntaliiton palveluksessa oleva osa-aikainen kulttuurikoordinaattori hoitaa myös Keski-Pohjanmaan Kulttuuriliitto ry:n tehtäviä.

Vetovoimaista maakuntaviestiä liitto organisoi yhdessä kuntien ja hiihtoväen kanssa. Maakuntaviesti vuonna 2016 järjestettiin Kruunupyyssä ja vuoden 2017 viesti hiihdetään Vetelissä. Maakuntaviestiä koordinoiva taho maakuntavirastouudistuksen jälkeen on selvityksessä.

Vetovoima ja viestintä

Liitto rakentaa maakunnallista identiteettiä maakunnan muiden toimijoiden kanssa. Liitto jatkaa ja tehostaa sisäistä ja ulkoista viestintäänsä. Luovuutta ja osaamista tue-taan maakuntaohjelmassa tarkoitetulla tavalla. Matkailu on osa kokonaisvaltaista alue-viestintää. Vetovoimastrategian toteuttaminen edistää alueen vetovoimaa ja yhteistä aluemarkkinointia Alueellisen kilpailukyvyn lisääminen on liiton strateginen päämäärä.


28

Maakunnan viestintä- ja markkinointistrategian mukaisesti korostuvat kulttuuri, tapah-tumat ja matkailu. Lisäksi vahvistetaan elinkeinolähtöistä alueviestintää ja yleensäkin markkinointikyvyn osaamista.

Maakunnan tunnettuuden rakentamisen kautta vahvistetaan alueen toimijoiden markkinointiviestintää. Maakunnan imagoa rakennetaan pitkäjänteisesti. Kansainvälisyysstrategiatyöskentelyn kautta linjataan kansainvälisen viestinnän tavoitteet.

Kansainvälistyminen

Kansainvälistyvä Keski-Pohjanmaa voi kehittyä kolmea tietä: 1) kansainvälisen liike-toiminnan edistäminen, 2) maakunnan yhteisöjen pyrkimysten tukeminen kansainväli-sen yhteistyön luomisessa ja 3) kansainvälisten organisaatioiden toiminnan lisääminen alueella.

Keski-Pohjanmaan elinkeinoelämän, kuntien, hyvinvointitoimijoiden ja kulttuurituottajien kilpailukyvyn edistäminen suunnitellaan myös kansainvälisen yhteistyön tai kansainvälistymisen kautta. Kansainvälistymisstrategia valmistui keväällä 2013. Liitto koordinoi maakunnallista kansainvälisyystyötä yhdessä muiden maakuntien ja ministeriöiden tai muiden julkisten organisaatioiden kanssa.

Ylikansalliset Interreg-ohjelmat ja ylikansalliset jäsenyydet, kuten Merenkurkun, Perämerenkaaren yhdistyksen, sekä Euroopan laajuisen AER-verkoston yhteistyö vah-vistavat alueen mahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön. Liitto jatkaa Itä- ja Poh-jois-Suomen Brysselin toimiston ja NSPA-verkoston yhteistyötä. Vuosina 2015-2016 on laadittu NSPA-alueelle OECD-tutkimus aluekehityksen haasteista ja mahdollisuuksista EU:n pohjoisilla alueilla, joka tukee EU-varojen käyttöä alueella.

Matkailu

Keski-Pohjanmaan liitto on jatkanut yhteistyötä Kokkolan matkailuosakeyhtiön ja Kaustisen toimijoiden kanssa sekä jatkaa maakunnallisen matkailustrategian ja toimenpideohjelman toteuttamista ja sen koordinaatiota. Painopiste on markkinointiyhteistyö käynnistämisessä ja vetovoimastrategian toteuttamissuunnittelussa. Matkailupalvelujen sisältöjä ja -reitistöjä kehitetään eri kohderyhmille. Tavoitteena on vahvistaa kehittämisen koordinaatiota ja yhteisiä portaaliratkaisuja.

5.3 Edunvalvonnan tavoitteet

Tavoitteet ja keinot edunvalvonnan osalta

Keski-Pohjanmaan liitto jatkaa työskentelyä koko maakunnan edun ja kehittämisen puolesta. Työtä tehdään yhteistyössä jäsenkuntien kanssa sitoutuneesti maakunnan aseman turvaamiseksi ja vahvistamiseksi, sen kehityksen vauhdittamiseksi ja maakuntaidentiteetin lujittamiseksi. Tärkeänä painopisteenä pidetään maakunnan sisäisen yhteistyön kehittämistä. Maakunnan yhtenäisyyttä ja kiinnostavuutta lisätään ennen muuta tuloksellisella kehittämistyöllä ja alueen tunnetuksi tekemisellä sekä kansallisesti että kansainvälisesti.


29

Elinkeinoelämän monipuolisuus, aktiivisuus ja tulevaisuushakuisuus nähdään keskei-senä edunvalvonnallisena tehtävänä. Maakunnan todellisuus liike-elämän kilpailuky-vyn, positiivisen väestön kehityksen, asukkaiden hyvinvoinnin ja luonnonvarojen run-sauden osalta on olennaisesti yleistä tunnettuutta tai mielikuvia parempaa.

Keski-Pohjanmaan liitto tukee Kokkolan asemaa kehittyvänä, kiinnostavana ja vetovoimaisena maakuntakeskuksena. Kansalliset uuden kaupunkipolitiikkatavoitteet korostavat suurten kaupunkien roolin vahvistamista, jolloin keskisuurten maakuntakeskuskaupunkien ylimaakunnallinen yhteistyö nousee uuteen merkitykseen. Tässä työssä maakuntien liitot voivat olla yhteistyössä keskuskaupunkien kanssa.

Suomi on Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla aloittanut valmistautumisen seuraavan EU- ohjelmakauden 2020+ neuvotteluihin komission kanssa. Uhkakuvana komission suunnalta on mainittu, että nykyisenkaltaisesta koheesiopolitiikasta oltaisiin luopumassa. Keski-Pohjanmaan on yhteistyössä muiden Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien kanssa tehostettava yhteistä edunvalvontaansa, jonka tavoitteena tulee olla vähintäänkin nykyisten kehittämisresurssien säilyttämisestä, turvaamisesta ja kohdentumisesta IP- alueelle.

Alueen kuntatalouden vahvistamiseen liitto vaikuttaa jatkossakin kaikin käytettävissä olevin keinoin. Valtionosuusuudistuksen toteutumista ja vaikutusta seurataan. Kuntien yhteistyötä, työnjakoa ja uusia yhteistyömalleja halutaan lisätä. Koulutusyhtymän, lii-ton sekä erikoissairaanhoidon ja peruspalvelun kuntayhtymän yhteistyö tarjoaa tässäkin mielessä mahdollisuuksia. Ylialueellinen yhteistyö sekä kansallisesti että kansain-välisesti mahdollistaa synergiaetuja ja uusien tuottavien palvelumallien sekä toiminta-tapojen käyttöönottoa.

Myönteisen maakuntakuvan rakentaminen sekä Keski-Pohjanmaata kohtaan tunnetun kiin-nostuksen ja vetovoiman lisääminen

Keski-Pohjanmaan liitto edistää maakunnan vetovoimaisuutta sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Toimenpiteitä kansainvälisessä vuorovaikutuksessa ja ylikansallisissa projekteissa monipuolistetaan. Euroopan Unionin rakennerahastokausi tarjoaa työlle sekä mahdollisuuksia että resursseja.

Eri yhteyksissä tulee säännöllisesti esille Keski-Pohjanmaan ja sen vahvuuksien sekä menestystekijöiden heikko tunnettuus valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Alueella onkin varsin yleisesti tunnistettu tarve tehostaa aluemarkkinointia ja viestintää maakunnan tunnettuuden ja vetovoimaisuuden parantamiseksi.

Nykyinen toimintaympäristö monine uusine kanavineen ja taloudellisten resurssien rajallisuus korostavat aluemarkkinoinnin ja viestinnän suunnitelmallisuutta. On määriteltävä aluemarkkinoinnin ja viestinnän tavoitteet, sisällöt ja kohderyhmät, jotka puolestaan määrittelevät ne kanavavalinnat, jotka kulloisessakin tilanteessa on tehtävä, jotta halutut kohderyhmät tavoitetaan. Vain tällä tavalla toimimalla varmistetaan aluemarkkinoinnin sekä viestinnän kustannustehokkuus ja mahdollisimman suuri vaikuttavuus.

Palvelukokonaisuuksien varmistaminen


30

Maakunnan palveluja kehittämiskyvyn varmistamiseksi liitto pyrkii lisäämään toimia keskipohjalaisen, kuntalähtöisen ja verkostoperusteisen maakuntahallinnon ja palvelu-järjestelmien kokoamiseksi. Tähän tähtäävää valmistelua tehdään yhteistyössä muiden maakunnallisten kuntayhtymien ja alueen kuntien kanssa.

Maakunnallisten kuntayhtymien yhteistyön syventämisen ohella yhteistyötä lisätään muiden maakunnallisten toimijoiden kanssa. Keski-Pohjanmaalla kansalaismaakunta nähdään vahvana ja vahvistuvana alueellisena voimavarana.

Kunta- ja palvelurakenteen maakunnallisessa suunnittelussa liitto on aktiivisesti mu-kana. Yhteistyössä kuntien ja kuntayhtymien kanssa luodaan jatkossakin malleja, joilla maakunnan ja yhteistyöalueen asukkaiden palvelut turvataan ja kustannuskehitys pide-tään hallinnassa. Yhteistyön tiivistämisessä ja palveluiden saatavuuden varmista-misessa painoa pannaan myös maakuntaverkon kattavaan ja nopeaan toteuttamiseen sekä sen hyödyntämiseen. Keski-Pohjanmaa tarvitsee omannäköisen maakuntahallin-to- ja palvelumallin.

Maakunnan edunvalvonnan vahvistaminen

Ulkoisessa edunvalvonnassa Keski-Pohjanmaan liitto pitää tärkeänä maakuntien välistä yhteistyötä kehittämis- ja edunvalvontatyön osalta erityisesti EU-tavoitealuemaakuntien ja naapurimaakuntien kanssa. Keskeisiä yhteistyötahoja ovat Pohjois-Suomen ja Pohjanmaan maakunnat. Yhteistyötä Pohjanmaan liiton kanssa vahvistetaan Pohjoismaiden verkostoissa.

Brysselin EU -toimiston palvelut järjestetään yhteistyössä muiden Pohjois- ja Itä-Suomen maakuntien kanssa. Niin ikään liitto korostaa monipuolista kanssakäymistä poliittisten toimijoiden, valtion aluehallintoviranomaisten ja valtion keskushallinnon kanssa.

Keskeisten investointien varmistaminen

Merkittävä ja lisääntyvä osa edunvalvontaa ja aluekehittämistä on yhteistyö sekä lä-heinen kumppanuus maakunnan yrityselämän kanssa. Liiton tavoitteena on tukea yri-tysten investointihalukkuutta, pysymistä ja kasvua maakunnassa. Myös uusien yritys-ten sijoittumista ja investointeja tavoitellaan liiketoiminnaltaan vireään maakuntaan. Kokkolan hyvät liikennöintiyhteydet kaikkialle Suomeen ja muihin pohjoismaihin, lento-, rautatie- ja meriyhteydet tarjoavat keskeisen sijainnin yrityksen toimintapisteelle. Uusi kansainvälistymisstrategia kokoaa yhteen alueen toimijoiden intressit kansainvälistymistarpeiden osalta sekä kartoittaa keinoja tavoitella kansainvälistymisestä syntyviä hyötyjä yritysten kasvulle, työllisyydelle, matkailulle, palveluille ja muulle hyvinvointia ja kilpailukykyä rakentavalle yhteistyölle.

Lähivuosien konkreettisia toimia ovat kaivoshankkeiden liikkeelle saanti. Ullavaan tavoitteellisesti tulevan litiumkaivoksen ja sitä palvelevan Kaustisen rikastamon ra-kentaminen on tärkeä maakunnallinen investointikohde. Se edistää samalla Koko maa-kunta kasvuun –tavoitetta. Litiumkaivostoiminnan käynnistämisen ohella pyritään en-nakoimaan ja varautumaan litiumin jatkojalostamiseen. Keskeisessä asemassa on tut-kimus- ja kehittämistoiminnan aktivoiminen sekä jalostavan teollisuuden yksiköiden etabloitumisen edistäminen maakuntaan.


31

Suurten liikenneinfrastruktuurihankkeiden, muun muassa Seinäjoki-Oulu – ratahankkeen (ml. Kokkola-Ylivieska –kaksoisraide) ja VT 8:n, toteuttamisesta huolehditaan sekä omalla että maakuntien yhteisellä edunvalvonnalla. Euroopan laajuisessa TEN-liikenneverkon uudistamisessa keskeinen tavoite on Bothnian Corridorin saaminen TEN-T-ydinverkkoon. Toimintaa edistetään edunvalvonnalla yhdessä suomalaisten ja ruotsalaisten alueiden ja kaupunkien kanssa.

Keski-Pohjanmaan liiton tulee huolehtia, että Kokkolan sataman syväväylän ulottaminen 14 metriin säilyy Valtiovarainministeriön lähivuosien investointilistan kärkipäässä. Kokkolan satama sekä siellä toimivat palveluyhtiöt ovat solmineet merkittäviä pitkäaikaisia sopimuksia mm. Venäjän transitoliikenteen lisäämisestä.

Kokkola-Pietarsaaren lentoaseman roolin vahvistamista ja sen liikennemäärän lisää-mistä jatketaan alueen toimijoiden ja elinkeinoelämän yhteistyönä. Kokkolan meri-väylän syventämisellä 14 m on merkitystä alueen elinkeinoelämälle laajemminkin.

Luonnonvarakeskuksen (LUKE) strateginen yksikkö siirtyy Kokkolan kampusalueelle vuoden 2017 aikana. Myös Geologian tutkimuskeskus siirtyy Innogate rakennukseen Kahden ison tutkimuslaitoksen sijoittuminen mahdollistaa kansainvälisen tason kemian ja biotalouden osaamiskeskittymän muodostamisen yritysten, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, kuntien ja aluekehittäjien välillä. Biolaakso on Keski-Pohjanmaalle suuri mahdollisuus.

ELINVOIMAINEN KESKI-POHJANMAA HANKE

Keski-Pohjanmaalla on käynnissä oman tuotannon hanke ”Elinvoimainen Keski-Pohjanmaa”. Hankkeen tavoitteena on ollut: 1. Vahvistaa maakunnan aluerakenteen kehittymistä, 2. edistää maakuntaohjelman keskeisten tavoitteiden toteutumista ja 3. edistää alueen tunnettuutta ja vetovoimaisuutta. Tavoitteen 1. keskeisin tulos on Keski-Pohjanmaan saavuttama itsenäinen asema maakuntauudistuksessa. Tätä ovat tukeneet hankkeen kustantamat alueen mahdollisuuksia kuvanneet markkinointimateriaalit mukaan lukien Itä- ja Pohjois-Suomen huippukokous. Aluerakenteeseen- ja -identiteettiin liittyy myös uuden maakuntaohjelman pohjaksi valmisteilla oleva aluerakenteen kehityskuva 2040, jonka kustannuksia on katettu hankkeesta.

Maakuntaohjelman keskeisten tavoitteiden toteutumisessa on edistytty erityisesti innovaatiojärjestelmän kehittämisessä. Luonnonvarakeskus päätti perustaa organisaatiouudistuksensa yhteydessä Kokkolaan uuden strategisen yksikkönsä. Tämä päätös perustui alueen toimijoiden erinomaiselle yhteistyölle, joka onnistui myymään LUKElle houkuttelevana mahdollisuutena Keski-Pohjanmaan kemian- ja biotalouden ainutlaatuisen keskittymän. LUKE siirtää toimintansa Kokkolan Innogateen keväällä 2017. LUKEn tulon myötä myös GTK haluaa siirtyä Innogateen. Tämä siirtyminen tapahtunee syksyllä 2017. LUKEn ja GTKn sijoitttuminen samoihin tiloihin muodostaa noin 60 luonnovara-alan osaajan keskittymän, joka on jo todellä merkittävä kansallisesti mutta myös kansainvälisesti. Tämä muodostuva keskittymä tukee merkittävästi niin yliopistokeskuksen, ammattikorkeakoulun kuin ammatillisen koulutuksen edellytyksiä pärjätä tulevaisuuden kovenevassa kilpailussa.

Kemian ja biotalouden osaamiseen perustuvien innovaatioiden kaupallistamiseksi on tehty alueella paljon työtä, Investointirahoituksen saaminen hankkeiden toteuttamiseksi on osoittautunut suurimmaksi esteeksi. Tämän ongelman helpottamiseksi järjestettiin Euroopn strategisten investointien rahaston mahdollisuuksia esittelevä tilaisuus.


32

Toimijoiden välinen tiivis yhteistyö jatkuu tavoitteena uusien yritysten ja työpaikkojen syntyminen. Hankkeen kolmas tavoite on ollut alueen tunnettuuden ja vetovoimaisuuden edistäminen. Tässä on korostunut viestinnän merkitys, johon on panostettu tämän vuoden aikana. Maakunnan viestintätiimi on aloittanut toimintansa. Hankkeen rahoituksella on tuotettu useita erittäin paljon myönteistä julkisuutta saanutta markkinointituotetta.


33

5.4 Konserniyhtiöt

Keski-Pohjanmaan liiton 100 % omistuksessa on kaksi osakeyhtiötä.

Kiinteistö Oy Kokkolan Säästötornin toimialana on omistaa ja hallinnoida Kokkolassa Rantakatu 14 kiinteistöä, jossa sijaitsevat myös maakuntaliiton tilat. Maakuntaliiton käytössä ovat II ja I -kerroksen toimistotilojen lisäksi kattokerroksen kokoustilat ja kellarikerroksen varastotiloja. Realia-isännöinti, Loomis Suomi Oy ja TDC Oy Finland ovat vuokralla liiton tiloissa.

Säästötornin kiinteistö on Museoviraston suojelema. Vuoden 2016 aikana tehtiin kolmanteen kerrokseen ilmanvaihtoon liittyvä peruskorjaus.

Vuoden 2017 aikana on tavoitteena maakuntavaltuuston erillisen päätöksen mukaisesti Säästötornin osakeomistuksen myynti.

KP-Cobra Invest Oy:n toimialana on yritystoiminnan tukeminen ja työllisyyden edis-täminen Keski-Pohjanmaan alueella, mitä varten yhtiö antaa taloudellista tukea ja ra-hoittaa alueen yrityksiä ja yhteisöjä.

KP-Cobra Invest Oy sai Keski-Pohjanmaan liitolta korottoman lainan välitettäväksi edelleen Kalvinit Oy:lle pääomalainana. Liiton jäsenkunnat antoivat vuonna 2000 lii-tolle avustuksen käytettäväksi perustettavan sijoitusyhtiön kautta pääomalainana Kalvinit Oy:n ilmeniittikaivoshankkeeseen.

Jäsenkuntien avustus on 252.281 euroa ja valtuuston päättämän jatketun laina-ajan mukaisesti se erääntyy maksettavaksi lisättynä korolla kokonaisuudessaan 31.12.2020. KP-Cobra Invest Oy:llä ei ole muuta toimintaa.


keski-pohjanmaan liitto keski-pohjanmaan liiton …€¦ · web viewtalousarviovalmistelussa on...

Documents