0

VAASAN YLIOPISTO

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA

KAUPPATIETEELLISEN ALAN KANDIDAATIN JA PRO GRADU

-TUTKIELMAN

LAADINTAOHJEET

päivitetty heinäkuu 2016

VAASA 2016

1

Ohjeiden käyttö ja tarkoitus

Opinnäytetöiden kirjoittamista varten on Vaasan yliopiston teknillisessä tiedekunnassa

laadittu kolme ohjetta: kauppatieteellisen alan kandidaatin ja pro gradu -tutkielman laa-

dintaohjeet, tekniikan alan kandidaatin tutkielman ja diplomityön laadintaohjeet, sekä

kaikille yhteinen teknillisen tiedekunnan yleiset kirjoitusohjeet.

Kirjoittaessaan opinnäytetyötään opiskelija käyttää ohjeista kahta, teknillisen tiedekun-

nan yleistä kirjoitusohjetta ja kyseisen opinnäytetyön laadintaohjetta. Tämä ohje on laa-

dittu Vaasan yliopiston teknillisen tiedekunnan kauppatieteiden kandidaatin ja pro gra-

du -tutkielman laatimista varten. Kaikki teknillisen tiedekunnan opiskelijat, jotka suorit-

tavat kauppatieteiden kandidaatin ja/tai maisterin tutkinnon, kirjoittavat tämän ohjeen

mukaisesti. Lisäksi on noudatettava erillistä Vaasan yliopiston teknillisen tiedekunnan

yleistä kirjoitusohjetta.

Ohjeiden tarkoituksena on, että kaikki Vaasan yliopiston teknillisessä tiedekunnassa

laaditut opinnäytetyöt täyttävät opinnäytetöille asetetut vaatimukset ja että ne ovat ulko-

asultaan samanlaisia. Kirjoitusohjeet eivät kata kaikkia mahdollisia tapauksia. Epävar-

moissa tilanteissa voi neuvoa kysyä opinnäytetyön ohjaajalta tai tiedekunnan opinto-

neuvonnasta.

2

SISÄLLYSLUETTELO

1 KAUPPATIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKIELMA JA SEN TARKOITUS 4

1.1 Kandidaatintutkielman aihe 4

1.2 Ohjaus ja määräaika 5

1.3 Tarkastus, hyväksyminen ja arvostelu 5

1.4 Kypsyysnäyte 6

1.5 Julkisuus 8

1.6 Tarkentavat ohjeet 8

2 KANDIDAATINTUTKIELMAN RAKENNE 9

2.1 Kandidaatintutkielman nimi 9

2.2 Kannet ja painaminen 9

2.3 Tiivistelmä 10

3 KANDIDAATIN TUTKIELMAN TOIMITTAMINEN 12

3.1 Johdanto 12

3.2 Teoria ja taustatiedot 12

3.3 Aiheen käsittely 13

3.4 Työn viimeinen luku 14

3.4.1 Pohdinta ja johtopäätökset 14

3.4.2 Yhteenveto 14

4 PRO GRADU –TUTKIELMA JA SEN TARKOITUS 16

4.1 Pro gradu -tutkielman aihe 16

4.2 Ohjaus 17

4.3 Määräaika 17

4.4 Tarkastus, hyväksyminen ja arvostelu 18

4.5 Pro gradu -tutkielmaan kuuluvat seminaarit ja kypsyysnäyte 19

4.6 Julkisuus 21

4.7 Tarkentavat ohjeet 22

3

5 PRO GRADU -TUTKIELMAN RAKENNE 23

5.1 Pro gradu -tutkielman nimi 23

5.2 Kannet 23

5.3 Yleistä painosta ja toimituksesta 24

5.4 Nimiölehti 24

5.5 Tiivistelmä ja abstract 25

6 PRO GRADU -TUTKIELMAN TOIMITTAMINEN 27

6.1 Johdanto 27

6.2 Teoria ja taustatiedot 27

6.3 Aiheen käsittely 28

6.4 Pohdinta ja johtopäätökset 29

6.5 Yhteenveto 29

7 VIERASKIELISET TUTKIELMAT 30

8 SÄHKÖINEN PLAGIAATINTUNNISTUS 31

LIITTEET 33

LIITE 1. Sanastoa 33

LIITE 2. Kandidaatintutkielman kansilehden suomenkielinen perusmalli 37

LIITE 3. Kandidaatintutkielman kansilehden englanninkielinen perusmalli 38

LIITE 4. Kandidaatintutkielman tiivistelmäsivun suomenkielinen malli 39

LIITE 5. Kandidaatintutkielman tiivistelmäsivun englanninkielinen malli 40

LIITE 6. Pro gradu -tutkielman nimiölehden suomenkielinen perusmalli 41

LIITE 7. Pro gradu -tutkielman nimiölehden englanninkielinen perusmalli 42

LIITE 8. Pro gradu -tutkielman tiivistelmäsivun suomenkielinen malli 43

LIITE 9. Pro gradu -tutkielman tiivistelmäsivun englanninkielinen malli 44

LIITE 10. Kandidaatin tutkielmien arviointikriteerit 45

LIITE 11. Pro gradu –tutkielmien ja diplomitöiden arviointikriteerit 46

4

1 KAUPPATIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKIELMA JA SEN

TARKOITUS

Kauppatieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluu 10 op:n laajuinen kandidaatintutkielma

sekä kypsyysnäyte. Kandidaatintutkielma on itsenäinen opinnäytetyö. Kandidaatintut-

kielma suositellaan tehtäväksi kolmannen opintovuoden aikana pääaineiden ilmoitta-

malla tavalla. Kandidaatintutkielma suositellaan suoritettavaksi samanaikaisesti äidin-

kielen opintojen kanssa, koska sekä kandidaatintutkielma että äidinkielen opinnot on

suunniteltu tukemaan toisiaan.

Kandidaatintutkielmaan kuuluvat yleensä johdantoluennot, seminaari-istunnot ja kandi-

daatintutkielman laatiminen. Kandidaatintutkielman tavoitteena on kehittää valmiuksia

itsenäiseen tiedonhankintaan tutkimusaiheesta, tutkimusongelman muotoiluun ja rajaa-

miseen ja harjaannuttaa opiskelijaa tieteellisen kirjoittamiseen. Kandidaatintutkielman

on täytettävä itsenäiselle akateemiselle työlle asetetut vaatimukset, osoitettava perehty-

neisyyttä tieteelliseen ongelmanasetteluun, eri lähestymistapoihin ja metodeihin.

Lisäksi opiskelijan on kirjoitettava kandidaatintutkielmansa alalta kypsyysnäyte, joka

osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa.

1.1 Kandidaatintutkielman aihe

Kandidaatintutkielma on kauppatieteiden kandidaatin tutkintoon edellytettävä opinnäy-

tetyö ja se laaditaan pääaineeseen liittyvästä aiheesta. Aiheen hyväksyy tutkielmatyös-

kentelystä vastaava pääaineen opettaja. Tutkielman aihe suositellaan valittavaksi itse,

mutta tarvittaessa aiheen valitsemisessa auttavat pääaineen opettajat. Kandidaatintut-

kielman suositeltava pituus on noin 30–40 sivua.

5

1.2 Ohjaus ja määräaika

Kandidaatintutkielmasta vastaava pääaineen opettaja nimeää työlle vähintään yhden

ohjaajan. Kandidaatintutkielman määräajasta sopivat työn ohjaaja ja tekijä niin, että

siihen käytetty aika on enintään yksi vuosi. Jos kandidaatintutkielmaa ei esitetä tarkas-

tettavaksi määräaikaan mennessä, opiskelijan tulee sopia ohjaajan kanssa jatkoajasta tai

uudesta aiheesta

1.3 Tarkastus, hyväksyminen ja arvostelu

Kandidaatintutkielma jätetään kahtena kappaleena työn ohjaajalle, ellei ohjaaja toisin

määrää. Lisäksi opiskelija palauttaa kandidaatintutkielman Moodleen sähköistä plagiaa-

tintunnistustarkastusta varten, kts. tarkemmin luku 8. Sähköinen plagiaatintunnistustar-

kastus.

Kandidaatintutkielma kirjoitetaan teknillisen tiedekunnan opinnäytetöiden kirjoitusoh-

jeiden mukaisesti. Kandidaatintutkielman tarkastusajaksi varataan 30 päivää. Kandidaa-

tintutkielma arvostellaan asteikolla välttävä, tyydyttävä, hyvä, erittäin hyvä, erinomai-

nen. Sen tarkastaa ohjaaja tai tarvittaessa yksikön johtajan määräämä opettaja. Tarkasta-

jalla tulee olla vähintään ylempi korkeakoulututkinto. Pro gradu -tutkielmasta poiketen

kandidaatintutkielma ei mene dekaanin käsiteltäväksi.

Kandidaatintutkielman arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen oikaisua

suullisesti tai kirjallisesti arvostelun suorittaneelta opettajalta 14 päivän kuluessa arvos-

telun julkistamisesta. Oikaisupäätökseen tyytymätön voi kirjallisesti hakea siihen muu-

tosta tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa siitä kun hän on saanut päätöksestä tie-

don. (Vaasan yliopiston tutkintosääntö 17 §, 2012).

6

1.4 Kypsyysnäyte

Osana kauppatieteiden kandidaatin tutkintoa opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyön

aihepiiriin liittyvä kypsyysnäyte. Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa valvonnanalai-

sessa koetilaisuudessa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen

taitoa.

Kypsyysnäyte kirjoitetaan sillä kielellä, millä opiskelija on saanut koulusivistyksensä.

Koulusivistyskieli yhdessä samalla kielellä kirjoitetun kypsyysnäytteen kanssa antavat

opiskelijalle asetuksen (A 481/2003) mukaisen erinomaisen taidon koulusivistyskieles-

sä.

Kielitaidon osoittamista ei vaadita opiskelijalta, joka on saanut koulusivistyksensä

muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijalta, joka on saanut koulusivistyk-

sensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta määrää tiedekunta.

Kansainvälinen tutkinto-opiskelija, jonka koulusivistyskieli ei ole suomi tai ruotsi, mut-

ta joka on hankkinut tarpeellisen suomen tai ruotsin kielen taidon, voi kirjoittaa kyp-

syysnäytteen suomen tai ruotsin kielellä. Tällöin kypsyysnäyte arvioidaan myös kielelli-

sesti käyttäen samoja kriteereitä kuin kotimaisten opiskelijoiden kypsyysnäytteen arvos-

telussa. Kielen osalta hyväksytty kypsyysnäyte antaa kansainväliselle opiskelijalle hy-

vän suomen tai ruotsin kielen taidon (A 481/2003), joka merkitään myös tutkintotodis-

tukseen.

Kypsyysnäytteen voi antaa minä tahansa tenttipäivänä ja siihen ilmoittaudutaan kansli-

asta saatavalla lomakkeella ja tenttikuorella. Lomake löytyy myös kielipalvelujen www-

sivuilta. Kypsyysnäytteeseen saa ilmoittautua vasta sen jälkeen, kun kandidaatintut-

kielma on ensin jätetty tarkastettavaksi lopullisessa muodossaan. Ajankohta voi olla

aikaisintaan seitsemän päivän päästä tutkielman jättämisestä. Kypsyysnäytteen ajankoh-

ta tulee sopia ohjaavan opettajan kanssa.

7

Kypsyysnäytteen voi kirjoittaa myös sähköisesti, jos tutkielman ohjaaja käyttää sähköis-

tä tenttipalvelua. Lisätietoja sähköisestä kypsyysnäytteestä löytyy opiskelijan sähköisen

tenttipalvelun ohjeista Opiskelijat-verkkosivuilta Opinnot ja opiskelu-kohdasta.

Kypsyysnäytteessä opiskelijalle annetaan yleensä kaksi tai kolme hänen opinnäyttee-

seensä liittyvää aihetta, joista hänen tulee valita yksi. Tästä aiheesta on kirjoitettava es-

seetyyppinen kirjoitus. Kirjoituksen lukijaksi on ajateltava henkilö, joka tuntee kyseisen

tieteenalan yleistä ajattelutapaa, mutta ei ole erityisesti perehtynyt käsiteltävään ongel-

maan. Kirjoittaja ei siis saa edellyttää, että lukija on tutustunut hänen tutkielmaansa,

vaan kirjoitus on voitava lukea itsenäisenä työnä.

Kirjoitukselta odotetaan tieteellisen asiasisällön ohella myös hyvää kieliasua. Kirjoituk-

sen on oltava jäsentynyt rakenteellinen kokonaisuus. Sen on edettävä kielen avulla, ei

esimerkiksi taulukoiden, joiden oikeellisuutta ei koetilanteessa voi tarkistaa. Siinä on

oltava otsikko, joka on merkittävä näkyviin, sillä kielentarkastaja ei muuten voi tietää

pysyykö kirjoittaja asiassa. Kirjoituksessa on oltava alku ja loppu. Sen ohjepituus on

noin yksi konseptiarkki joka riville kirjoitettuna. Kirjoituksen pitää olla jaettu kappalei-

siin, jotka erotetaan toisistaan jättämällä väliin tyhjä rivi.

Kypsyysnäytteen kirjoittaminen puhtaaksi on toivottavaa. Käsialan on oltava selkeää ja

sanojen, isojen ja pienten kirjainten on erotuttava toisistaan, myös sanarajojen tulee

erottua. Oikeinkirjoituksen ja välimerkkien käytön perusasiat on hallittava. Lyhenteitä

ei saa käyttää runsaasti. Virkkeiden ja lauseiden väliset suhteet on ilmaistava selvästi.

Niiden tulee olla ehjiä ja vaihtelevia. Pahoja viittaussuhdevirheitä ei saa esiintyä. Sana-

järjestyksen on oltava yksiselitteinen ja sopusoinnussa esitetyn informaation rakenteen

kanssa. Tyylin on oltava asiatyyliä, ei esimerkiksi pakinointia. Ohjeita kypsyysnäytteen

tekijöille löytyy Opiskelijat -verkkosivuilta Opinnot ja opiskelu-kohdasta.

Kypsyysnäytettä koskee sama 30 päivän tarkastusaikasääntö kuin muitakin tenttisuori-

tuksia. Kypsyysnäytteestä ei anneta arvosanaa, vaan se joko hyväksytään tai hylätään.

Jos kypsyysnäyte hylätään asiasisällön perusteella, opiskelijan on tultava saamaan pa-

lautetta ohjaajaltaan ennen ilmoittautumista uuden näytteen kirjoittamiseen. Mikäli hyl-

8

kääminen perustuu kieliopillisiin seikkoihin, opiskelijan tulee ottaa yhteyttä kieliasun

tarkastajaan palautteen saamiseksi.

1.5 Julkisuus

Opinnäytetyöt ovat kokonaisuudessaan julkisia. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta

annetun lain (621/1999) mukaan viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ovat julkisia,

jollei julkisuutta ole lailla erikseen rajoitettu. Opinnäytetyöt ovat julkisia heti, kun ne on

hyväksytty.

1.6 Tarkentavat ohjeet

Katso ulkoasua ja muita teknisiä seikkoja koskevat ohjeet teknillisen tiedekunnan ylei-

sistä kirjoitusohjeista. Opintohallinto, yksiköt ja ohjelma voivat myös antaa tarkentavia

ohjeita kandidaatintutkielman tekemisestä.

9

2 KANDIDAATINTUTKIELMAN RAKENNE

Kirjoituksen sisältö voidaan rakentaa seuraavan malliesimerkin mukaisesti:

Sisällysluettelo

(Kuvaluettelo)

(Kuvioluettelo)

(Taulukkoluettelo)

(Symbolit ja lyhenteet)

Tiivistelmä

Johdanto

Aiheen käsittely

Pohdinta ja johtopäätökset

Yhteenveto

Lähdeluettelo

Liitteet

Sulkeisiin merkityt kohdat eivät ole pakollisia.

2.1 Kandidaatintutkielman nimi

Nimen on oltava lyhyt, selvä ja sisällön (tutkimusala ja paikallisuus) ilmaiseva. Tarvit-

taessa voidaan käyttää alaotsikkoa hahmottamaan tutkimuskohteen rajausta.

2.2 Kannet ja painaminen

Kandidaatintutkielman painojälkeen tulee kiinnittää huomiota. Tekstinkäsittelyn tulos-

tus on syytä tehdä laserkirjoittimella tai muulla samantasoisella laitteella. Kuvia, taulu-

koita ja liitteitä liimattaessa ja kopioitaessa on huolehdittava, ettei varjoviivoja ja muita

epäsiisteyksiä jää tutkielmasivuille.

10

Työ tulee monistaa yksipuolisena. Tutkielman sivunumerointi on aukottomasti juokse-

va. Sivut ja etukansilehti liitetään nitomalla yhteen, jonka jälkeen ne liimataan liima-

kansiin, jolloin etupuolelle tulee läpinäkyvä muovikansi. Selkään ja taakse jää valkoi-

nen pahvikansi.

Kannen tekstityksen tulee olla mallin mukainen (liite 2 ja liite 3). Kansilehteen merki-

tään:

Vaasan yliopisto, teknillinen tiedekunta, pääaine (isoilla kirjaimilla, lihavoituina

ja keskitettyinä)

Tekijän nimi (keskitettynä)

Kandidaatintutkielman nimi (isoilla kirjaimilla, lihavoituna ja keskitettynä), sekä

mahdollinen alaotsikko (lihavoituna ja keskitettynä)

Pääaine ja mikä tutkielma (tasattuna oikealle)

Tarvittaessa koulutusohjelma (tasattuna oikealle)

Paikka (isoilla kirjaimilla ja lihavoituna) ja vuosiluku (lihavoituna)

Kirjallisten töiden kansilehden marginaalit ovat samat kuin muualla työssä (ks. Teknilli-

sen tiedekunnan yleiset kirjoitusohjeet). Kansilehdessä käytettävä riviväli on 1. Yliopis-

ton nimi kirjoitetaan riville 1, tiedekunnan nimi riville 3. Työn laatijan nimi kirjoitetaan

riville 19 ja pääotsikko riville 21. Kansilehden teksti aloitetaan sivun yläreunasta ja kes-

kitetään. Sivun alareunaan kirjoitetaan VAASA 20XX viimeiselle riville. Kandidaatin-

tutkielman kannen (160 g) väri: Valkoinen.

2.3 Tiivistelmä

Kandidaatintutkielmassa on oltava enintään sivun mittainen tiivistelmäsivu, joka myös

numeroidaan, sidotaan sisällysluettelon (tai symboli- ja lyhenneluettelon) jälkeiseksi

yksipuoliseksi sivuksi ennen johdantolukua.

11

Tiivistelmäsivun tulee sisältää tiedot tutkimusongelmasta, aineistosta, käytetyistä tutki-

musmenetelmistä ja tärkeimmistä tutkimustuloksista. Tutkielman nimen tulee olla tar-

kalleen samassa muodossa sekä tutkielman kansilehdellä että tiivistelmäsivulla. Tiivis-

telmäsivun mallit ovat liitteinä 4 ja 5. Tiivistelmän aikamuotona suositellaan käytettä-

vän imperfektiä. Kuitenkin tiivistelmän ensimmäisessä kappaleessa, joka sisältää tiedot

mm. tutkimusongelmasta, suositellaan käytettävän aikamuotona preesensiä.

Tiivistelmän kaikki kohdat tulee täyttää huolellisesti marginaalit huomioiden.. Avain-

sanoja merkitään 1-5 kpl siten, että ensimmäinen sana ilmoittaa mahdollisimman tarkas-

ti aihealueen, jota mahdolliset seuraavat sanat edelleen tarkentavat. Halutessasi voit

keskustella avainsanoista ohjaajan kanssa. Avainsanoja voi etsiä Helsingin yliopiston

kirjaston VESA - Verkkosanastosta.

12

3 KANDIDAATIN TUTKIELMAN TOIMITTAMINEN

Tutkielma jakautuu johdantoon, tutkimuksen esittelyyn ja yhteenvetoon. Käsittelytavan

ja painotukset tekijä voi valita itse keskusteltuaan niistä ohjaajan kanssa. Samasta ai-

heesta voi kirjoittaa monta erilaista (hyvää) kandidaatintutkielmaa. Lähes ainoa sääntö

on, että ensimmäinen luku on johdanto ja työn viimeinen luku joko Pohdinta ja johto-

päätökset tai Yhteenveto tai jokin muu vastaava työn luonteen mukaisesti otsikoitu lu-

ku.

3.1 Johdanto

Johdannon tehtävä on herättää lukijan mielenkiinto. Siinä kerrotaan, miten aihe on saa-

tu, työn tausta ja tavoitteet sekä rajataan aihe ja määritellään yleisesti ne keinot, joilla

asetetut ongelmat pyritään ratkaisemaan. Johdannossa työ liitetään aikaisempiin tai

mahdollisesti samanaikaisiin aiheisiin liittyviin tutkimuksiin viittaamalla niistä tehtyihin

julkaisuihin. Johdannossa esitellään myös työn sisältö ja rakenteen logiikka. Jos työ on

osa laajempaa projektia, tulee tekijän oma osuus projektista tuoda selvästi esille.

Johdannossa ei vielä kuvata yksityiskohtaisesti sitä teoriaa tai niitä menetelmiä, joilla

ongelma tullaan ratkaisemaan, eikä myöskään työn tuloksia tai niistä tehtäviä johtopää-

töksiä. Johdannon tyypillinen pituus on 1 – 3 sivua.

3.2 Teoria ja taustatiedot

Johdantoa seuraavassa pääluvussa esitellään ne tekniset, teoreettiset ja mahdolliset muut

taustatiedot, jotka ovat välttämättömiä työssä myöhemmin selostettavien ratkaisujen ja

käytettyjen menetelmien ymmärtämiselle. Teoriaosuudessa ei pitäisi esittää varsinaisen

työn kannalta toisarvoista asiaa. Siinä ei ole syytä esittää itsestäänselvyyksiä eikä ylei-

sesti tunnettuja asioita (eli oppikirjatasoisten perusasioiden esittäminen on tarpeetonta).

13

Tässä vaiheessa ei vielä esitetä tekijän itsensä kehittämiä uusia menetelmiä; näiden esit-

tely jätetään seuraaviin lukuihin.

Työn lukijaksi voidaan ajatella alan ammattilainen, joka ei satu tietämään juuri tästä

asiasta mitään, mutta on hyvä oppimaan. Toisin sanoen: kaikki termit yms. on selitettä-

vä ensimmäistä kertaa käytettäessä, mutta sen jälkeen niitä voi käyttää vapaammin. Jos

on esiteltävä useampia erillisiä teorioita, ne useimmiten kannattaa kirjoittaa erillisiksi

luvuiksi.

Monissa töissä puhtaan teorian lisäksi taustatiedon muodostaa esimerkiksi yrityksen

vanhat tuotteet, korvattava järjestelmä, standardit, joita tulisi noudattaa, yrityksen sisäi-

set käytännöt, projektin muut osat, jos työ on osa suurempaa projektia tms. Näitä esitel-

lään niin ikään niin paljon kuin tarvitaan oman työn ratkaisujen selittämiseksi ja koko-

naiskuvan saamiseksi työn merkityksestä. Kuuluuko tämä osuus teorialukuun, omaan

lukuunsa, liitteeksi vai osaksi varsinaisen työn kuvausta, riippuu tilanteesta ja siitä,

kuinka paljon tällaista spesifistä ympäristökuvausta työhön liittyy.

Luvun yksityiskohtaisempi jäsentely ja otsikointi (pääotsikkoa myöten) suunnitellaan ja

kirjoitetaan työn asettamien vaatimusten mukaisesti. On tärkeää, että teoriaosa liittyy

saumattomasti jatkossa tulevaan työn kuvaukseen. Joissakin selvästi konstruktiivisissa

töissä teoriaosa voi jäädä pieneksi. Sen pituus ei ole itsetarkoitus, joten tikusta ei pidä

tehdä asiaa.

3.3 Aiheen käsittely

Seuraavaksi voidaan siirtyä aiheen käsittelyyn eli työn soveltavaan osaan. Jäsentely ja

otsikointi suunnitellaan ja kirjoitetaan työn asettamien tarpeiden mukaan. Aiheen luon-

ne ja tekijän omat työskentelytavat ratkaisevat aiheen käsittelytavan. Yhtä oikeaa ratkai-

sumallia ei ole.

14

Mikäli kandidaatintutkielmaan liittyy esimerkiksi tieteellisiä tutkimuksia, mittauksia

tms., on tutkimusten suoritus kuvattava niin tarkkaan, että mitkään työn vaiheet eivät jää

epäselviksi. Käytetyt tutkimusmenetelmät pitää kuvata siten, että tutkimus on tarvittaes-

sa toistettavissa. Esimerkiksi uusien tulosten matemaattiset johdot on esitettävä niin

yksityiskohtaisesti, että lukija voi seurata tulosten syntyä ilman pitkiä omakohtaisia las-

kelmia. Yleisesti tunnetuista menetelmistä riittää lyhyt maininta tai viittaus, epätavalli-

semmat, erityisesti tekijän itsensä kehittämät, selostetaan tarkemmin. Teoriaosan ja so-

veltavan osan välillä on aina oltava selkeä yhteys.

3.4 Työn viimeinen luku

Kandidaatintutkielman viimeisessä luvussa esitetään keskeiset tulokset. Työn luonteesta

ja laajuudesta riippuen työselostuksen lopussa on luku esimerkiksi Pohdinta ja johtopää-

tökset tai Yhteenveto tai jokin muu vastaava työn luonteen mukaisesti otsikoitu luku.

3.4.1 Pohdinta ja johtopäätökset

Pohdinnassa tarkastellaan mm. teorian ja mittausten yhteensopivuutta ja syitä mahdolli-

siin eroihin. Tässä yhteydessä voidaan pohtia tarvittavia jatkotutkimuksia sekä tulosten

hyödyntämismahdollisuuksia. Johtopäätöksinä esitellään ensi sijassa vain lopulliset tu-

lokset; mitä seikkoja kirjoittaja katsoo omilla tutkimuksillaan saaneensa selville ja mi-

ten nämä liittyvät kirjallisuudessa esitettyihin asioihin. Tuloksia on pyrittävä vertaa-

maan mahdollisiin aikaisemmin julkaistuihin tutkimuksiin.

3.4.2 Yhteenveto

Yhteenvedossa selostetaan ja kuvataan lyhyesti koko työn kulku työn aiheesta saavutet-

tuihin tuloksiin ja niistä tehtyihin päätelmiin asti. Asioita, joihin on kiinnitetty huomiota

15

johdannossa, käsitellään uudelleen yhteenvedossa. Eli onko asetetut tavoitteet saavutet-

tu, tehtiinkö niin kuin suunniteltiin jne.

Lopussa voidaan pohtia mahdollisten jatkoselvitysten tarvetta. Jos arviointia ja/tai jat-

kokehitystä on esitetty laajasti, ne voidaan kerätä myös omaan lukuunsa. Uusia asioita

tai viittauksia tekstiin tai muihin lähteisiin ei yhteenvedossa saa esittää. Yhteenveto ei

saa pituudeltaan ylittää kolmea sivua.

16

4 PRO GRADU –TUTKIELMA JA SEN TARKOITUS

Pro gradu –tutkielma on kauppatieteiden maisterin tutkinnon syventäviin opintoihin

kuuluva 30 op:n laajuinen opinnäytetyö. Pro gradu -tutkielman tulee osoittaa opiskeli-

jan perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin, tarvittavien tutkimusmenetelmien hallintaa

ja valmiutta tieteelliseen ilmaisuun. Pro gradu –tutkielman tekemiseen kuuluvat myös

seminaarit ja kypsyysnäyte.

Pro gradu -tutkielman päätavoitteena on tuottaa yliopiston pro gradu -työlle asetettujen

tieteellisten ja laadullisten vaatimusten sekä mahdollisen ulkopuolisen tahon kanssa

tehdyn sopimuksen mukainen sisällöllinen tulos sovitun aikataulun ja resurssien puit-

teissa.

Pro gradu -tutkielman tarkoitus on kehittää opiskelijan valmiutta itsenäiseen tutkimus-

työhön ja käytännön soveltamiseen sekä eri alueiden tutkimusmenetelmien soveltami-

seen yksin tai ryhmässä ja myös kirjallisuuden hyödyntämiseen sekä omien tutkimustu-

losten raportointiin ja jatko-opintoihin.

Pro gradu -tutkielma on henkilökohtainen ja itsenäinen opinnäytetyö. Pro gradu -

tutkielman tekemistä suositellaan maisteriopintojen toisen opintovuoden aikana erillisis-

sä tutkielmaryhmissä ohjelman ilmoittamalla tavalla. Opiskelijalla tulee olla suoritettu-

na kandidaatin tutkinto tai mahdolliset täydentävät opinnot ennen pro gradu –

työskentelyn aloittamista.

4.1 Pro gradu -tutkielman aihe

Pro gradu -tutkielma on kauppatieteiden maisterin tutkintoon edellytettävä opinnäytetyö

ja se laaditaan ohjelmaan liittyvästä opiskelijan oman kiinnostuksen mukaisesta aihees-

ta. Tarvittaessa aiheen valitsemisessa auttavat ohjelman opettajat.

17

Koulutusohjelmavastaava vahvistaa pro gradu -tutkielman aiheen, ohjaajan ja tarkasta-

jat. Mikäli koulutusohjelmavastaava on ohjaaja pro gradu -tutkielmassa, vahvistaa de-

kaani aiheen, ohjaajan ja tarkastajat. Niitä haetaan lomakkeella, joita saa Vaasan yli-

opiston www-sivuilta ja opintoneuvonnasta. Opiskelija pyytää aiheen käsittelyä varten

ohjelman professorin lausunnon ja toimittaa täytetyn lomakkeen teknillisen tiedekunnan

amanuenssille. Työn tarkastajilla tulee olla vähintään ylempi korkeakoulututkinto.

4.2 Ohjaus

Tutkielman ohjaa kyseisen pro gradu -tutkielman aihealueesta vastaava ohjelman opet-

taja. Tutkielman tekemisen aikana ohjaaja antaa opastusta ja tarvittaessa yksityiskoh-

taisiakin neuvoja. Ohjaaja antaa palautetta työstä ja hän voi myös pyytää opiskelijaa

selvittämään työnsä edistymisestä.

4.3 Määräaika

Pro gradu -tutkielman aihe on voimassa hyväksymiskuukauden lopusta lukien yhden

kalenterivuoden. Jos pro gradu -tutkielmaa ei esitetä tarkastettavaksi määräaikaan men-

nessä, opiskelijan tulee hakea jatkoaikaa työn tekemiselle tai uutta pro gradu -

tutkielman aihetta. Pro gradu -tutkielmalle myönnetään jatkoaikaa perustellusta syystä.

Jatkoaikaa voi hakea koulutusohjelmavastaavalle osoitetulla vapaamuotoisella hake-

muksella, jossa esitetään perustelut työn viivästymiselle. Hakemuksessa/hakemuksen

liitteenä on oltava pro gradu -tutkielman ohjaajan puolto. Hakemus toimitetaan teknilli-

sen tiedekunnan amanuenssille.

18

4.4 Tarkastus, hyväksyminen ja arvostelu

Opiskelijan tulee pyytää ohjaajan lupa pro gradu -tutkielman kansittamiseksi. Pro gradu

-tutkielmalla on kaksi tarkastajaa, jotka koulutusohjelmavastaava on vahvistanut aiheen

hyväksymisen yhteydessä.

Pro gradu -tutkielma jätetään viralliseen tarkastukseen kolmena tai neljänä kappaleena.

Jos opiskelija sallii opinnäytetyönsä saatettavan yleisön saataville verkossa sähköisessä

muodossa, tutkielma tulee jättää yliopistolle kolmena kappaleena. Näistä kaksi työtä

menevät tarkastajille ja yksi kirjastoon arkistoon (ei lainattavaksi).

Jos opiskelija ei salli opinnäytteen sähköistä luettavuutta Tritonian ulkopuolella, tällöin

tutkielma tulee jättää yliopistolle neljänä kappaleena. Näistä kaksi menevät tarkastajille

ja kaksi kirjastoon. Toinen painettu versio on lainattavissa ja toinen on arkistokappale.

Yliopistolle toimitettuja töitä ei palauteta. Lisäksi opiskelija palauttaa pro gradu -

tutkielman Moodleen sähköistä plagiaatintunnistustarkastusta varten, kts. tarkemmin

kohta 8. Sähköinen plagiaatintunnistustarkastus.

Lisäksi pro gradu -tutkielman kokoteksti sekä tiivistelmäsivu tulee tallentaa ennen tut-

kielman hyväksymistä Tritonian tietokantaan: http://www.tritonia.fi/?d=140&l=1.

Opinnäytetyön hyväksymiskäsittelyn edellytyksenä on www-lomakkeen onnistunut

perilletulo. Lisäksi opiskelija toimittaa amanuenssille ilman sivunumeroa tiivistelmän,

joka on laadittu työn kielellä.

Pro gradu -tutkielman tarkastamiseen varattava aika on 30 päivää, joten töiden tulee olla

tarkastajilla ja amanuenssilla vähintään viisi viikkoa ennen aiottua hyväksymispäivää.

Mikäli pro gradu -tutkielma on valmistuvan viimeinen opintosuoritus, tulee sen olla

dekaanin käsiteltävänä vähintään 10 päivää ennen todistuspyynnön takarajaa (joka on

28 päivää ennen valmistumispäivää). Dekaani käsittelee opinnäytetöitä pääsääntöisesti

kaksi kertaa kuukaudessa. Valmistumiseen liittyvä aikataulu on syytä varmistaa ajoissa

yliopiston verkkosivuilta: ja dekaanin aikataulu tarvittaessa amanuenssilta.

19

Tarkastajien tulee esittää kirjallinen lausuntonsa perusteluineen ja arvosanaehdotuksi-

neen 30 päivän kuluessa siitä kun työ on jätetty tarkastettavaksi. Työn tekijällä on oike-

us nähdä lausunnot ja arvosteluesitys ennen työn hyväksymiskäsittelyä. Dekaani päät-

tää työn hyväksymisestä ja antaa siitä arvosanan perehdyttyään työn tarkastajien esityk-

siin ja lausuntoihin. Dekaanin päätöksen jälkeen opiskelijalle lähetetään postitse tieto

pro gradu -tutkielmien arvostelusta ja jäljennös tarkastuslausunnosta.

Pro gradu -tutkielma arvostellaan arvosanoilla välttävä, tyydyttävä, hyvä, erittäin hyvä,

erinomainen. Tutkielman arvosteluun tyytymätön opiskelija voi tehdä Vaasan yliopis-

ton tutkintolautakunnalle oikaisupyynnön opintosuorituksen arvostelusta 14 päivän ku-

luessa päätöksen tiedoksisaannista (Yliopistolaki 558/2009, § 82 ja Vaasan yliopiston

tutkintosääntö, § 17). Opintosuorituksen arvostelua koskevaan oikaisumenettelyssä

tehtyyn päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

4.5 Pro gradu -tutkielmaan kuuluvat seminaarit ja kypsyysnäyte

Pro gradu -tutkielmaan sisältyvät seminaarit, seminaariesitelmä tai vastaava esittelytilai-

suus ja kypsyysnäyte. Seminaari suoritetaan oppiaineen määräämällä tavalla.

Osana kauppatieteiden maisterin tutkintoa opiskelijan on lisäksi kirjoitettava opinnäyte-

työn aihepiiriin liittyvä kypsyysnäyte. Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa valvon-

nanalaisessa koetilaisuudessa oman tieteenalansa ja äidinkielensä hallinnan.

Kypsyysnäyte kirjoitetaan sillä kielellä, millä opiskelija on saanut koulusivistyksensä.

Koulusivistyskieli yhdessä samalla kielellä kirjoitetun kypsyysnäytteen kanssa antavat

opiskelijalle asetuksen (A 481/2003) mukaisen eriomaisen taidon koulusivistyskielessä.

Mikäli opiskelija on jo suorittanut kypsyysnäytteen kauppatieteiden kandidaatintutkin-

toa varten, kypsyysnäytettä ei vaadita uudelleen kielitaidon osalta, vain sisällön. (Vrt.

valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004, 16§.) Mikäli opiskelija on

aikaisemmin suorittanut kypsyysnäytteen toisessa alemmassa korkeakoulututkinnossa

(kandidaatintutkinto), menettely on vastaava. Kypsyysnäyte vaaditaan tässäkin tapauk-

20

sessa sisällön osalta. Opiskelijan tulee ilmoittaa kypsyysnäytteeseen ilmoittautumisen

yhteydessä ohjaajalleen, onko hänellä kypsyysnäyte jo aikaisemmin suoritettuna kieli-

taidon osalta.

Kielitaidon osoittamista ei vaadita opiskelijalta, joka on saanut koulusivistyksensä

muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijalta, joka on saanut koulusivistyk-

sensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta määrää tiedekunta.

Kansainvälinen tutkinto-opiskelija, jonka koulusivistyskieli ei ole suomi tai ruotsi, mut-

ta joka on hankkinut tarpeellisen suomen tai ruotsin kielen taidon, voi kirjoittaa kyp-

syysnäytteen suomen tai ruotsin kielellä. Tällöin kypsyysnäyte arvioidaan myös kielelli-

sesti käyttäen samoja kriteerejä kuin kotimaisten opiskelijoiden kypsyysnäytteen arvos-

telussa. Kielen osalta hyväksytty kypsyysnäyte antaa kansainväliselle opiskelijalle hy-

vän suomen tai ruotsin kielen taidon (A 481/2003), joka merkitään myös tutkintotodis-

tukseen.

Kypsyysnäytteen voi antaa minä tahansa tenttipäivänä ja siihen ilmoittaudutaan kansli-

asta saatavalla lomakkeella ja tenttikuorella. Lomake löytyy myös kielipalveluiden

www-sivuilta. Kypsyysnäytteeseen saa ilmoittautua vasta sen jälkeen, kun pro gradu -

tutkielma on ensin jätetty tarkastettavaksi lopullisessa muodossaan. Ajankohta voi olla

aikaisintaan seitsemän päivän päästä tutkielman jättämisestä. Kypsyysnäytteen ajankoh-

ta tulee sopia ohjaajan kanssa.

Kypsyysnäytteen voi kirjoittaa myös sähköisesti, jos tutkielman ohjaaja käyttää sähköis-

tä tenttipalvelua. Lisätietoja sähköisestä kypsyysnäytteestä löytyy opiskelijan sähköisen

tenttipalvelun ohjeista Opiskelijat-verkkosivuilta Opinnot ja opiskelu-kohdasta.

Opiskelijalle annetaan yleensä kaksi tai kolme hänen opinnäytteeseensä liittyvää aihetta,

joista hänen tulee valita yksi. Tästä aiheesta on kirjoitettava esseetyyppinen kirjoitus.

Kirjoituksen lukijaksi on ajateltava henkilö, joka tuntee kyseisen tieteenalan yleistä ajat-

telutapaa, mutta ei ole erityisesti perehtynyt käsiteltävään ongelmaan. Kirjoittaja ei siis

21

saa edellyttää, että lukija on tutustunut hänen tutkielmaansa, vaan kirjoitus on voitava

lukea itsenäisenä työnä.

Kirjoitukselta odotetaan tieteellisen asiasisällön ohella myös hyvää kieliasua. Kirjoituk-

sen on oltava jäsentynyt rakenteellinen kokonaisuus. Sen on edettävä kielen avulla, ei

esimerkiksi taulukoiden, joiden oikeellisuutta ei koetilanteessa voi tarkistaa. Siinä on

oltava otsikko (joka on merkittävä näkyviin - kielentarkastaja ei muuten voi tietää, py-

syykö kirjoittaja asiassa). Kirjoituksessa on oltava alku ja loppu. Sen ohjepituus on noin

yksi konseptiarkki joka riville kirjoitettuna. Kirjoituksen pitää olla jaettu kappaleisiin,

jotka erotetaan toisistaan jättämällä väliin tyhjä rivi.

Kypsyysnäytteen kirjoittaminen puhtaaksi on toivottavaa. Käsialan on oltava selkeää ja

sanojen, isojen ja pienten kirjainten on erotuttava toisistaan, myös sanarajojen tulee

erottua. Oikeinkirjoituksen ja välimerkkien käytön perusasiat on hallittava. Lyhenteitä

ei saa käyttää runsaasti. Virkkeiden ja lauseiden väliset suhteet on ilmaistava selvästi.

Niiden tulee olla ehjiä ja vaihtelevia. Pahoja viittaussuhdevirheitä ei saa esiintyä. Sana-

järjestyksen on oltava yksiselitteinen ja sopusoinnussa esitetyn informaation rakenteen

kanssa. Tyylin on oltava asiatyyliä, ei esimerkiksi pakinointia. Ohjeita kypsyysnäytteen

tekijöille löytyy Opiskelijat verkkosivuilta Opinnot ja opiskelu-kohdasta.

Kypsyysnäytettä koskee sama 30 päivän tarkastusaikasääntö kuin muitakin tenttisuori-

tuksia. Kypsyysnäytteestä ei anneta arvosanaa, vaan se joko hyväksytään tai hylätään.

Jos kypsyysnäyte hylätään asiasisällön perusteella, opiskelijan on tultava saamaan pa-

lautetta ohjaajaltaan ennen ilmoittautumista uuden näytteen kirjoittamiseen. Mikäli hyl-

kääminen perustuu kieliopillisiin seikkoihin, opiskelijan tulee ottaa yhteyttä kieliasun

tarkastajaan palautteen saamiseksi.

4.6 Julkisuus

Opinnäytetyöt ovat kokonaisuudessaan julkisia. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta

annetun lain (621/1999) mukaan viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ovat julkisia,

22

jollei julkisuutta ole lailla erikseen rajoitettu. Opinnäytetyöt ovat julkisia heti, kun ne on

hyväksytty.

Tilaustutkimuksen ollessa kyseessä saattaa työn tilaaja edellyttää pro gradu -tutkielman

tai sen osan pitämistä ei-julkisena vetoamalla liike- tai ammattisalaisuuteen. Tällaisessa

tapauksessa liike- tai ammattisalaisuuksia ei saa sisällyttää varsinaiseen arvosteltavaan

työhön vaan ne on jätettävä työn tausta-aineistoon. Tausta-aineiston on noudatettava

kirjoitusohjeita ja se on jätettävä yhtä monena kappaleena ja yhtä aikaa kuin varsinainen

tutkielma. Tausta-aineistoa ei kansiteta vaan se jätetään paperiversiona, jossa on oma

nimiölehti. Tausta-aineiston kansilehdelle tulee merkitä teksti TAUSTA-AINEISTO.

Tausta-aineistoon tuleva aineisto on kuitenkin pyrittävä kirjoittamaan mahdollisuuksien

mukaan yleisellä tasolla varsinaiseen pro gradu -tutkielmaan. Varsinaisessa tutkielmassa

on käytävä ilmi ainakin tutkielman teoreettinen viitekehys, tutkimusmenetelmät, käytet-

ty aineisto, tulosten analysointi ja lähdeluettelo. Varsinaisen pro gradu -tutkielman on

oltava itsenäinen, ”luettava” kokonaisuus. Pro gradu -tutkielma arvostellaan kokonai-

suutena, johon sisältyy sekä varsinainen tutkielma että tausta-aineisto. Tausta-aineistoa

ei aseteta julkisesti esille vaan se arkistoidaan yksikköön lukittuun säilytystilaan. Pro

gradu -tutkielman kirjoittamisesta tausta-aineistolla on ehdottomasti keskustelta-

va ohjaajan kanssa etukäteen.

4.7 Tarkentavat ohjeet

Katso ulkoasua ja muita teknisiä seikkoja koskevat ohjeet teknillisen tiedekunnan ylei-

sistä kirjoitusohjeista. Opintohallinto, yksiköt ja ohjelmat voivat myös antaa tarkentavia

ohjeita pro gradu -tutkielman tekemisestä.

23

5 PRO GRADU -TUTKIELMAN RAKENNE

Kirjoituksen sisältö voidaan rakentaa seuraavan malliesimerkin mukaisesti:

Nimiölehti

Sisällysluettelo

(Symbolit ja lyhenteet)

(Kuvat)

(Taulukot)

Tiivistelmä

Abstract

Johdanto

Aiheen käsittely

Yhteenveto

Lähdeluettelo

Liitteet

Sulkeisiin merkityt kohdat eivät ole pakollisia.

5.1 Pro gradu -tutkielman nimi

Nimen on oltava lyhyt, selvä ja sisällön (tutkimusala ja paikallisuus) ilmaiseva. Tarvit-

taessa voidaan käyttää alaotsikkoa hahmottamaan tutkimuskohteen rajausta. Nimessä ei

saa käyttää lyhenteitä.

5.2 Kannet

Pro gradu tutkielma sidotaan tummansinisiin, koviin kansiin ja A4-kokoon. Etukanteen

merkitään värillä Kulta, tekstityypillä Times New Roman tai vastaava:

24

PRO GRADU -TUTKIELMA [tai MASTER'S THESIS], teksti keskitetysti,

marginaali alhaalta 200 mm, koko 34 pt)

Tekijän nimi (oikeaan alakulmaan, marginaalit alhaalta ja oikealta 30 – 35 mm,

koko 20 pt)

Pro gradu -tutkielman selkämykseen painetaan värillä Kulta samalla tekstityypillä kuin

etukannessa:

Tekijän nimi (selkämykseen vasemmalle, marginaali vasemmalta 40 mm)

Työn julkaisuvuosi (selkämykseen oikealle, marginaali oikealta 30 mm)

5.3 Yleistä painosta ja toimituksesta

Pro gradu -tutkielman painojälkeen tulee kiinnittää huomiota. Tekstinkäsittelyn tulostus

on syytä tehdä laserkirjoittimella tai muulla samantasoisella laitteella. Kuvia, taulukoita

ja liitteitä liimattaessa ja kopioitaessa on huolehdittava, ettei varjoviivoja ja muita epä-

siisteyksiä jää tutkielmasivuille. Työ tulee monistaa yksipuolisena vakiokokoisille A4-

arkeille.

5.4 Nimiölehti

Nimiölehden tekstityksen tulee olla mallin mukainen (liite 6 ja liite 7). Nimiölehteen

merkitään:

Vaasan yliopisto, teknillinen tiedekunta, pääaine (isoilla kirjaimilla, lihavoituina

ja keskitettyinä)

Tekijän nimi (keskitettynä)

Pro gradu –tutkielman nimi (isoilla kirjaimilla, lihavoituna ja keskitettynä), sekä

mahdollinen alaotsikko (lihavoituna ja keskitettynä)

Pääaine ja mikä tutkielma (tasattuna oikealle)

25

Tarvittaessa koulutusohjelma (tasattuna oikealle)

Paikka (isoilla kirjaimilla ja lihavoituna) ja vuosiluku (lihavoituna)

Nimiölehteä ei numeroida. Nimiölehden marginaalit ovat samat kuin muualla työssä

(ks. Teknillisen tiedekunnan yleiset kirjoitusohjeet). Nimiölehdessä käytettävä rivi-

väli on 1. Yliopiston nimi kirjoitetaan riville 1, tiedekunnan nimi riville 3. Työn laa-

tijan nimi kirjoitetaan riville 19 ja pääotsikko riville 21. Nimiölehden teksti aloite-

taan sivun yläreunasta ja keskitetään. Sivun alareunaan kirjoitetaan VAASA 20XX

viimeiselle riville.

5.5 Tiivistelmä ja abstract

Pro gradu –tutkielmassa on oltava enintään sivun mittaiset tiivistelmäsivut. Tiivistelmä-

sivut (suomeksi/ruotsiksi ja englanniksi), jotka myös numeroidaan, sidotaan mahdolli-

sen symboli- ja lyhenneluettelon tai ellei sitä ole, sisällysluettelon jälkeen ennen johdan-

tolukua. Tutkielmaa luovutettaessa tulee työn mukana olla lisäksi yksi irrallinen tiivis-

telmäsivu ilman sivunumeroa. Irtokappaleen tulee olla sillä kielellä, mikä on opinnäyte-

työn kieli, ja se tarvitaan liitettäväksi hyväksymispäätökseen.

Tiivistelmäsivun tulee sisältää tiedot tutkimusongelmasta, aineistosta, käytetyistä tutki-

musmenetelmistä ja tärkeimmistä tutkimustuloksista. Tiivistelmän tulee olla ymmärret-

tävissä ilman koko työhön perehtymistä. Tiivistelmässä on käytettävä vakiintuneita ter-

mejä eikä viittauksia tai lainauksia käytetä. Pro gradu –tutkielman nimen tulee olla tar-

kalleen samassa muodossa sekä tutkielman nimiölehdellä että tiivistelmäsivulla. Tiivis-

telmäsivun mallit ovat liitteinä 8 ja 9. Tiivistelmän aikamuotona suositellaan käytettä-

vän imperfektiä. Kuitenkin tiivistelmän ensimmäisessä kappaleessa, joka sisältää tiedot

mm. tutkimusongelmasta, suositellaan käytettävän aikamuotona preesensiä.

Täytä huolellisesti tiivistelmän KAIKKI kohdat ja huomioi marginaalit. Avainsanoja

merkitään 1-5 kpl siten, että ensimmäinen sana ilmoittaa mahdollisimman tarkasti aihe-

alueen, jota mahdolliset seuraavat sanat edelleen tarkentavat. Halutessasi voit keskustel-

26

la avainsanoista assistentin tai ohjaajan kanssa. Avainsanoja voi etsiä Helsingin yliopis-

ton kirjaston VESA - Verkkosanastosta.

27

6 PRO GRADU -TUTKIELMAN TOIMITTAMINEN

Tutkielma jakautuu johdantoon, tutkimuksen esittelyyn ja yhteenvetoon. Käsittelytavan

ja painotukset tekijä voi valita itse keskusteltuaan niistä ohjaajan kanssa. Samasta ai-

heesta voi kirjoittaa monta erilaista (hyvää) pro gradu -tutkielmaa. Lähes ainoa sääntö

on, että ensimmäinen luku on johdanto ja viimeinen yhteenveto.

6.1 Johdanto

Johdannon tehtävä on herättää lukijan mielenkiinto. Siinä kerrotaan, miten aihe on saa-

tu, työn tausta ja tavoitteet sekä rajataan aihe ja määritellään yleisesti ne keinot, joilla

asetetut ongelmat pyritään ratkaisemaan. Johdannossa työ liitetään aikaisempiin tai

mahdollisesti samanaikaisiin aiheisiin liittyviin tutkimuksiin viittaamalla niistä tehtyihin

julkaisuihin. Johdannossa esitellään myös työn sisältö ja rakenteen logiikka. Jos työ on

osa laajempaa projektia, tulee tekijän oma osuus projektista tuoda selvästi esille.

Johdannossa ei vielä kuvata yksityiskohtaisesti sitä teoriaa tai niitä menetelmiä, joilla

ongelma tullaan ratkaisemaan, eikä myöskään työn tuloksia tai niistä tehtäviä johtopää-

töksiä. Johdannon tyypillinen pituus on 2 – 3 sivua.

6.2 Teoria ja taustatiedot

Johdantoa seuraavassa pääluvussa esitellään ne tekniset, teoreettiset ja mahdolliset muut

taustatiedot, jotka ovat välttämättömiä työssä myöhemmin selostettavien ratkaisujen ja

käytettyjen menetelmien ymmärtämiselle. Teoriaosuudessa ei pitäisi esittää varsinaisen

työn kannalta toisarvoista asiaa. Siinä ei ole syytä esittää itsestäänselvyyksiä eikä ylei-

sesti tunnettuja asioita (eli oppikirjatasoisten perusasioiden esittäminen on tarpeetonta).

Tässä vaiheessa ei vielä esitetä tekijän itsensä kehittämiä uusia menetelmiä; näiden esit-

tely jätetään seuraaviin lukuihin.

28

Työn lukijaksi voidaan ajatella alan ammattilainen, joka ei satu tietämään juuri tästä

asiasta mitään, mutta on hyvä oppimaan. Toisin sanoen: kaikki termit yms. on selitettä-

vä ensimmäistä kertaa käytettäessä, mutta sen jälkeen niitä voi käyttää vapaammin. Jos

on esiteltävä useampia erillisiä teorioita, ne useimmiten kannattaa kirjoittaa erillisiksi

luvuiksi.

Monissa töissä puhtaan teorian lisäksi taustatiedon muodostaa esimerkiksi yrityksen

vanhat tuotteet, korvattava järjestelmä, standardit, joita tulisi noudattaa, yrityksen sisäi-

set käytännöt, projektin muut osat, jos työ on osa suurempaa projektia tms. Näitä esitel-

lään niin ikään niin paljon kuin tarvitaan oman työn ratkaisujen selittämiseksi ja koko-

naiskuvan saamiseksi työn merkityksestä. Kuuluuko tämä osuus teorialukuun, omaan

lukuunsa, liitteeksi vai osaksi varsinaisen työn kuvausta, riippuu tilanteesta ja siitä,

kuinka paljon tällaista spesifistä ympäristökuvausta työhön liittyy.

Luvun yksityiskohtaisempi jäsentely ja otsikointi (pääotsikkoa myöten) suunnitellaan ja

kirjoitetaan työn asettamien vaatimusten mukaisesti. On tärkeää, että teoriaosa liittyy

saumattomasti jatkossa tulevaan työn kuvaukseen. Joissakin selvästi konstruktiivisissa

töissä teoriaosa voi jäädä pieneksi. Sen pituus ei ole itsetarkoitus, joten tikusta ei pidä

tehdä asiaa.

6.3 Aiheen käsittely

Seuraavaksi voidaan siirtyä aiheen käsittelyyn eli työn soveltavaan osaan. Jäsentely ja

otsikointi suunnitellaan ja kirjoitetaan työn asettamien tarpeiden mukaan. Aiheen luon-

ne ja tekijän omat työskentelytavat ratkaisevat aiheen käsittelytavan. Yhtä oikeaa ratkai-

sumallia ei ole.

Mikäli pro gradu -tutkielmaan liittyy esimerkiksi tieteellisiä tutkimuksia, mittauksia

tms., on tutkimusten suoritus kuvattava niin tarkkaan, että mitkään työn vaiheet eivät jää

epäselviksi. Käytetyt tutkimusmenetelmät pitää kuvata siten, että tutkimus on tarvittaes-

sa toistettavissa. Esimerkiksi uusien tulosten matemaattiset johdot on esitettävä niin

29

yksityiskohtaisesti, että lukija voi seurata tulosten syntyä ilman pitkiä omakohtaisia las-

kelmia. Yleisesti tunnetuista menetelmistä riittää lyhyt maininta tai viittaus, epätavalli-

semmat, erityisesti tekijän itsensä kehittämät, selostetaan tarkemmin. Teoriaosan ja so-

veltavan osan välillä on aina oltava selkeä yhteys.

6.4 Pohdinta ja johtopäätökset

Työn luonteesta ja laajuudesta riippuen työselostuksen lopussa on luku ”Johtopäätök-

set” tai kaksi erillistä lukua, esim. ”Pohdinta” ja ”Johtopäätökset”. Pohdinnassa tarkas-

tellaan mm. teorian ja mittausten yhteensopivuutta ja syitä mahdollisiin eroihin. Tässä

yhteydessä voidaan pohtia tarvittavia jatkotutkimuksia sekä tulosten hyödyntämismah-

dollisuuksia. Johtopäätöksinä esitellään ensi sijassa vain lopulliset tulokset; mitä seikko-

ja kirjoittaja katsoo omilla tutkimuksillaan saaneensa selville ja miten nämä liittyvät

kirjallisuudessa esitettyihin asioihin. Tuloksia on pyrittävä vertaamaan mahdollisiin

aikaisemmin julkaistuihin tutkimuksiin.

6.5 Yhteenveto

Yhteenvedossa selostetaan ja kuvataan lyhyesti koko työn kulku työn aiheesta saavutet-

tuihin tuloksiin ja niistä tehtyihin päätelmiin asti. Asioita, joihin on kiinnitetty huomiota

johdannossa, käsitellään uudelleen yhteenvedossa. Eli onko asetetut tavoitteet saavutet-

tu, tehtiinkö niin kuin suunniteltiin jne.

Lopussa voidaan pohtia mahdollisten jatkoselvitysten tarvetta. Jos arviointia ja/tai jat-

kokehitystä on esitetty laajasti, ne voidaan kerätä myös omaan lukuunsa. Uusia asioita

tai viittauksia tekstiin tai muihin lähteisiin ei yhteenvedossa saa esittää. Yhteenveto ei

saa pituudeltaan ylittää kolmea sivua.

30

7 VIERASKIELISET TUTKIELMAT

Opiskelija voi kirjoittaa opinnäytteensä myös jollakin muulla kuin kotimaisilla kielillä.

Käytännössä kyseeseen tulee lähinnä englannin kieli, koska opinnäytteen hyväksymi-

seen ja arvosteluun osallistuvien henkilöiden tulee hallita käytetty kieli riittävän hyvin

pystyäkseen arvioimaan työn tieteellistä tasoa. Opinnäytteen kirjoittamisesta vieraalla

kielellä on sovittava työn ohjaajan kanssa.

Ulkomaalaisten opiskelijoiden tulisi keskustella tutkielman tekemiseen ja kypsyysnäyt-

teen antamiseen liittyvistä asioista tutkielmatyöskentelyä ohjaavan opettajan ja

amanuenssin kanssa ennen opinnäytteen kirjoittamista.

Vieraskielisiin opinnäytetöihin mahdollisesti liittyvistä kielentarkastus- yms. kustan-

nuksista vastaa opiskelija.

Liitteessä 1 on tiedekunnan, yksiköiden, oppiaineiden, koulutusohjelmien ja suuntien

nimet ruotsiksi ja englanniksi.

31

8 SÄHKÖINEN PLAGIAATINTUNNISTUS

Vaasan yliopiston opinnäytetyöt tarkastetaan 1.8.2014 lähtien plagiaatintunnistusjärjes-

telmällä. Sähköinen plagiaatintunnistus on osa koulutuksen ja tutkimuksen laatujärjes-

telmää. Tavoite on, että sähköinen plagiaatintunnistus toimii ohjauksen välineenä sekä

ehkäisee vilpillistä käyttäytymistä.

Kandidaatintutkielmille ja pro gradu -tutkielmille/diplomitöille tehdään ennen töiden

hyväksymistä sähköinen alkuperäisyyden tarkastus Turnitin-plagiaatintunnistuspalvelua

käyttäen. Kaikki opinnäytetyöt, jotka jätetään kansitettuina tarkastukseen 1.8.2014 tai

sen jälkeen, tulee tarkastaa plagiaatintunnistusjärjestelmällä ennen opinnäytetyön hy-

väksymistä.

Opiskelija vie opinnäytetyön (kandidaatin tutkielman/ pro gradu -tutkielman/ diplomi-

työn) plagiaatintunnistusohjelman tarkistukseen siinä vaiheessa, kun työ aiotaan jättää

arvosteltavaksi. Tätä varten opiskelija palauttaa kandidaatintutkielman Moodlessa

”Teknillisen tiedekunnan kandidaatintutkielmat” -opinnäytetyökurssiin ja pro gradu –

tutkielman/diplomityön ”Teknillisen tiedekunnan diplomityöt & pro gradu –tutkielmat”

-opinnäytetyökurssiin. Työ palautetaan pdf-muodossa. Kun opinnäytetyö on palautettu

Moodleen, opiskelija lähettää sähköpostin työn valvojalle (diplomityö) tai ohjaajalle

(muut opinnäytetyöt), että työ on jätetty plagiaatintunnistusjärjestelmään.

Vaasan yliopiston periaatteiden mukaisesti plagiaatintunnistusjärjestelmässä pro gradu -

tutkielmien/diplomitöiden tarkastukset tehdään siten, että tekstit tallentuvat referenssi-

materiaaliksi Vaasan yliopiston tietokantaan. Sen sijaan kandidaatintutkielmien tarkas-

tukset tehdään ei-tallentavasti.

Opinnäytteen valvoja (diplomityö) tai ohjaaja (muut opinnäytetyöt) toimittaa todistuk-

sen suoritetusta tarkastuksesta opinnäytteen arviointilausunnon yhteydessä opintohallin-

toon ja opiskelijalle lähetetään kopio tästä todistuksesta arviointilausunnon yhteydessä.

Opiskelijan opintosuoritusotteelle opinnäytetyön yhteyteen tallennetaan tieto, että opin-

32

näytetyö on tarkastettu plagiaatintunnistusjärjestelmällä. Mikäli opinnäytetyössä on on-

gelmia, otetaan opiskelijaan yhteyttä.

33

LIITTEET

LIITE 1. Sanastoa

Tiedekunta, yksiköt, oppiaineet, koulutusohjelmat ja suunnat ruotsiksi ja englan-

niksi.

Teknillinen tiedekunta

Tekniska fakulteten

Faculty of Technology

Matemaattiset tieteet

Institutionen för matematik och statistik

Department of Mathematics and Statistics

Sähkö- ja energiatekniikka

Institutionen för elektro- och energiteknik

Department of Electrical Engineering and Energy Technology

Tieto- ja tietoliikennetekniikka

Institutionen för datavetenskap

Department of Computer Science

Tuotantotalous

Institutionen för produktion

Department of Production

34

Oppiaineiden nimet:

automaatiotekniikka energiatekniikka

automationsteknik energiteknik

Automation Technology Energy Technology

fysiikka matematiikka

fysik matematik

Physics Mathematics

sähkötekniikka talousmatematiikka

elektroteknik ekonomisk matematik

Electrical Engineering Business Mathematics

tietoliikennetekniikka tietotekniikka

telekommunikationsteknik datavetenskap

Telecommunications Engineering Computer Science

tilastotiede tuotantotalous

statistik produktionsekonomi

Statistics Industrial Management

35

Koulutusohjelmat ja suunnat:

Master´s Programme in Industrial Management

Teknisen viestinnän maisteriohjelma

Tietotekniikan ja tuotantotalouden tutkinto-ohjelma

Tietotekniikka

Tuotantotalous

Tietotekniikan tutkinto-ohjelma

Tietotekniikka

Tietotekniikan koulutusohjelma

ohjelmistotekniikka

tietoliikennetekniikka

Utbildningsprogrammet för datateknik

programmeringsteknik

telekommunikationsteknik

Degree Programme in Information Technology

Software Engineering

Telecommunications Engineering

Sähkö- ja energiatekniikan koulutusohjelma

automaatiotekniikka

sähkötekniikka

energiatekniikka

36

Utbildningsprogrammet för elektro- och energiteknik

automationsteknik

elektroteknik

energiteknik

Degree Programme in Electrical and Energy Engineering

Automation

Electrical Engineering

Energy Technology

Energia- ja informaatiotekniikan ohjelma

Sähkö- ja energiatekniikka

Informaatiotekniikka

Communications and Systems Engineering

37

LIITE 2. Kandidaatintutkielman kansilehden suomenkielinen perusmalli

(tässä osin hieman tiivistetty)

VAASAN YLIOPISTO

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA

PÄÄAINE (ESIM. TIETOTEKNIIKKA)

Tekijän nimi

TUTKIELMAN NIMI

Mahdollinen alaotsikko

(Esim. Tietotekniikan)

kandidaatin tutkielma

(Tarvittaessa) Zzzzzzz:n koulutusohjelma

VAASA 20XX

38

LIITE 3. Kandidaatintutkielman kansilehden englanninkielinen perusmalli

UNIVERSITY OF VAASA

FACULTY OF TECHNOLOGY

MAJOR (e.g. ELECTRICAL ENGINEERING)

Author’s name

TOPIC OF THE THESIS

Subtitle

Bachelor’s Thesis in

(e.g. Computer Science)

(Degree Programme)

VAASA 20XX

39

LIITE 4. Kandidaatintutkielman tiivistelmäsivun suomenkielinen malli

VAASAN YLIOPISTO

Teknillinen tiedekunta

Tekijä: Etunimi Sukunimi

Tutkielman nimi: Pääotsikko: mahdollinen alaotsikko

Ohjaajan nimi: Etunimi Sukunimi

Tutkinto: Kauppatieteiden kandidaatti

Ohjelma: (esimerkiksi Tietotekniikan ja tuotantotalouden tutkin-

to-ohjelma)

Pääaine: Tuotantotalous

Opintojen aloitusvuosi: 20xx

Tutkielman valmistumisvuosi: 20xx Sivumäärä: xxx

TIIVISTELMÄ:

AVAINSANAT:

40

LIITE 5. Kandidaatintutkielman tiivistelmäsivun englanninkielinen malli

UNIVERSITY OF VAASA

Faculty of technology

Author: First name Last name

Topic of the Bachelor’s Thesis: Name of the thesis (subtitle)

Instructor: First name Last name

Degree: Bachelor of Science in Economics and

Business Administration

Degree Programme: (Bachelor´s programme in Industrial)

Major: (e.g. Industrial Management)

Year of Entering the University: 20xx

Year of Completing the Bachelor’s Thesis: 20xx Pages: xxx

ABSTRACT:

KEYWORDS:

41

LIITE 6. Pro gradu -tutkielman nimiölehden suomenkielinen perusmalli

VAASAN YLIOPISTO

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA

PÄÄAINE (ESIM. TIETOTEKNIIKKA)

Tekijän nimi

TUTKIELMAN NIMI

Mahdollinen alaotsikko

Sen ja sen aineen

pro gradu –tutkielma

(Tarvittaessa) Zzzzzzz:n koulutusohjelma

VAASA 20XX

42

LIITE 7. Pro gradu -tutkielman nimiölehden englanninkielinen perusmalli

UNIVERSITY OF VAASA

FACULTY OF TECHNOLOGY

MAJOR (E.G. COMPUTER SCIENCE)

Author’s name

TOPIC OF THE THESIS

Subtitle

Master’s Thesis in

e.g. Computer Science

(Degree Programme)

VAASA 20XX

43

LIITE 8. Pro gradu -tutkielman tiivistelmäsivun suomenkielinen malli

VAASAN YLIOPISTO

Teknillinen tiedekunta

Tekijä: Etunimi Sukunimi

Tutkielman nimi: Pääotsikko: mahdollinen alaotsikko

Ohjaajan nimi: Etunimi Sukunimi

Tutkinto: Kauppatieteiden maisteri

Ohjelma: (Teknisen viestinnän maisterikoulutusohjelma)

Pääaine: (esimerkiksi Tietotekniikka)

Opintojen aloitusvuosi: 20xx

Tutkielman valmistumisvuosi: 20xx Sivumäärä: xxx

TIIVISTELMÄ:

AVAINSANAT:

44

LIITE 9. Pro gradu -tutkielman tiivistelmäsivun englanninkielinen malli

UNIVERSITY OF VAASA

Faculty of technology

Author: First name Last name

Topic of the Master’s Thesis: Name of the thesis (subtitle)

Instructor: First name Last name

Degree: Master of Science in Economics and Busi-

ness Administration

Major: (e.g. Computer Science)

Degree Programme: (only if Degree Programme in Technical

Communication)

Year of Entering the University: 20xx

Year of Completing the Master’s Thesis: 20xx Pages: xxx

ABSTRACT:

KEYWORDS:

45

LIITE 10. Kandidaatin tutkielmien arviointikriteerit

Arvosana Työn kokonaisuus Tutkimusongelma Aiheen käsittely:

a. teoreettinen työ/ kirjalli-

suuskatsaus

Aiheen käsittely:

b. empiirispainoittei-

nen työ

Teksti, rakenne, kieli ja

ulkoasu

Työprosessi

Yleistä Työssä on aina määritel-

tävä tutkimusongelma

Työssä oltava aina myös

lyhyt teoriaosuus

Työssä on aina noudatettava

kirjoitusohjeita

5 Johdonmukainen, selkeä

kokonaisuus, joka ilmentää

tekijän omaa ajattelua ja

sisältää kriittistä analyysiä

ja selkeitä johtopäätöksiä/

tuloksia.

Tutkimusongelman mää-

rittely täsmällinen, perus-

teltu ja selkeä rajaus,

haasteellinen

Aiheeseen/ tutkimuson-

gelmaan suhteutettuna

relevantti, kattava lähtei-

den käyttö, perusteltu

lähtekritiikki, lähteiden

käyttö vie aihetta johdon-

mukaisesti eteenpäin

Työssä jotain uutuusar-

voa/ uusi lähestymistapa,

teoria ja empiria so-

pusoinnussa, menetel-

mällinen käsittely huolel-

lista ja systemaattista

Teksti sujuvaa, tyylillisesti

erinomaista; tekninen doku-

mentaatio erinomainen,

rakenne selkeä ja johdon-

mukainen; ulkoasu virheetön

Työprosessi sujuva,

opiskelija motivoitu-

nut, sopimukset pitivät,

itsenäinen vastuunotto

työprosessista,

4 Hyvä kokonaisuus, selkeät

esitettyyn analyysiin poh-

jautuvat johtopäätök-

set/tulokset.

Tutkimusongelman hyvä

määrittely, onnistunut

rajaus

Aihee-

seen/tutkimusongelmaan

suhteutettuna relevantti,

monipuolinen lähteiden-

käyttö

Teoria ja empiria tukevat

toisiaan, työ tehty meto-

disesti oikein ja empiiri-

nen osuus toteutettu

hyvin

Teksti sujuvaa, kieli ja ulko-

asu virheetön; tekninen

dokumentaatio hyvä, raken-

ne selkeä ja johdonmukainen

Työprosessi sujuva,

opiskelija motivoitu-

nut, sopimukset pitivät,

vastuunotto prosessista

hyvä

3 Kokonaisuudessa ei vaka-

via puutteita, johtopäätök-

set/tulokset tuotu selkeästi

esille.

Tutkimusongelma määri-

telty, aihe rajattu

Lähteiden käsittely tukee

aiheen käsittelyä,

Asianmukainen teoria,

empiria toteutettu jok-

seenkin hyvin, ei merkit-

täviä virheitä TAI teorian

ja empirian välillä risti-

riitaisuuksia

Teksti asiallista, tekninen

dokumentaatio toimiva,

rakenteessa ei merkittäviä

heikkouksia, ei juuri virhei-

tä, ulkoasu jokseenkin moit-

teeton

Työprosessi jokseenkin

sujuva, opiskelijan

motivaatio vaihteleva,

sopimukset pitivät

pääsääntöisesti

2 Työssä puutteellisuuksia

tai selkeitä virheitä, johto-

päätökset/tulokset jok-

seenkin hankalasti hahmo-

teltavissa.

Epäjohdonmukainen

tutkimusongelman mää-

rittely ja rajaus

Suppeasti tai jokseenkin

epärelevantteja lähteitä,

lähteiden käyttö ei tue

aiheen käsittelyä

Metodisessa käsittelyssä

selkeitä puutteita, empii-

rinen osuus vaillinainen

Teksti jokseenkin kankeaa,

tekninen dokumentaatio

viimeistelemätön, kielivir-

heitä, rakenteessa joitakin

heikkouksia, ulkoasussa

toivomisen varaa

Työprosessissa vaike-

uksia, opiskelija tarvitsi

paljon apua, motivaatio

ja vastuunotto vaihte-

leva

1 Kokonaisuus sekava ja

vaikeasti hahmotettavissa,

useita puutteellisuuksia,

johtopäätösten/ tulosten

tuottaminen kyseenalaista.

Ei selvää tutkimuson-

gelmaa, rajaus huonosti

tehty

Suppea teoriaperusta,

vähän lähteitä, usein vain

kotimaisia lähteitä

Teoria ja empiria eivät

kohtaa, metodisesti heik-

ko, merkittäviä puutteita

Teksti kankeaa, tekninen

dokumentaatio sekava ja

viimeistelemätön, kieli- ja

huolimattomuusvirheitä,

rakenteessa puutteita, ulko-

asu viimeistelemätön

Opiskelijan motivaatio

heikohko, tarvitsi pal-

jon apua, vastuunotto

työprosessista ailahte-

leva, aikataulu venyi

46

LIITE 11. Pro gradu –tutkielmien ja diplomitöiden arviointikriteerit

Arvosana Työn kokonaisuus Teorioiden tuntemus, kir-

jallisuus ja lähteet

Tutkimustehtävä Tutkimusmenetelmä

ja empiirinen osuus

Teksti, rakenne, kieli ja ulko-

asu

Työprosessi

5 Omaperäinen; ilmentää

tekijän omaa ajattelua,

tulokset kiinnostavia ja

tieteellistä uutuusarvoa

omaavia

Vahva teorioiden tunte-

mus, lähteiden käyttö huo-

lellista, käsittely kattavaa,

lähdekritiikki perusteltua

Kiinnostava tehtävä,

määrittely täsmällinen,

kysymykset haastavia,

tutkimusstrategia ja –ote

osoittaa kypsyyttä.

Työ metodisesti pe-

rusteltu, menetelmäl-

linen käsittely huolel-

lista ja systemaattista

Teksti sujuvaa, tyylillisesti

erinomaista; tekninen doku-

mentaatio erinomainen, ra-

kenne selkeä ja johdonmukai-

nen; ulkoasu virheetön

Työprosessi sujuva, opiske-

lija motivoitunut, sopimuk-

set pitivät, itsenäinen vas-

tuunotto työprosessista,

omaehtoinen tutkijuus

4 Osoittaa tekijän hyvää

perehtyneisyyttä ja ym-

märrystä. Tulokset kiin-

nostavia.

Vahva teorioiden tunte-

mus, kattava lähteiden

käyttö, osoittaa hyvää

aiheen hallintaa

Määrittely selkeä ja

perusteltu, kysymykset

hyvin asetettu, tutkimus-

strategia tarkoituksen-

mukainen ja ote hyvä.

Työ tehty metodisesti

oikein ja empiirinen

osuus toteutettu moit-

teetta

Teksti sujuvaa, kieli ja ulko-

asu virheetön; tekninen doku-

mentaatio hyvä, rakenne sel-

keä ja johdonmukainen

Työprosessi sujuva, opiske-

lija motivoitunut, sopimuk-

set pitivät, vastuunotto pro-

sessista hyvä

3 Aiheen käsittelyssä ei

vakavia puutteita. Tut-

kimus tuottaa selkeän

tuloksen.

Teorioiden hallinta tyydyt-

tävä, lähteiden kattavuu-

dessa ei merkittäviä puut-

teita

Toimiva tutkimustehtä-

vä, määrittely selkeä,

ongelmanratkaisu jok-

seenkin toimiva.

Työssä ei merkittäviä

virheitä, empiria

toteutettu jokseenkin

hyvin

Teksti asiallista, tekninen

dokumentaatio toimiva, raken-

teessa ei merkittäviä heikko-

uksia, ei juuri virheitä, ulko-

asu jokseenkin moitteeton

Työprosessi jokseenkin

sujuva, opiskelijan motivaa-

tio vaihteleva, sopimukset

pitivät pääsääntöisesti

2 Työssä puutteellisuuksia

tai suoranaisia virheitä.

Tulokset jokseenkin

hankalasti hahmotetta-

vissa.

Teorioiden tuntemus vält-

tävä, lähteiden määrä sup-

peahko, lähdekritiikki

puutteellista

Ei määritelty täsmällises-

ti tai jokseenkin epäjoh-

donmukainen. Tutki-

muksen tarkoitus ei täyty

kaikilta osin.

Metodisessa käsitte-

lyssä selkeitä puuttei-

ta, empiirinen osuus

toteutettu vaillinai-

sesti

Teksti jokseenkin kankeaa,

tekninen dokumentaatio vii-

meistelemätön, kielivirheitä,

rakenteessa joitakin heikkouk-

sia, ulkoasussa toivomisen

varaa

Työprosessissa vaikeuksia,

opiskelija tarvitsi paljon

apua, motivaatio ja vas-

tuunotto vaihteleva

1 Kokonaisuus sekava ja

vaikeasti hahmotettava,

useita puutteellisuuksia.

Tulosten tuottaminen

kyseenalaista.

Heikko perehtyneisyys,

suppea teoriaperusta, vä-

hän lähteitä, usein vain

kotimaisia lähteitä

Huonosti ja/tai epämää-

räisesti muotoiltu. Tut-

kimuksellinen ote puut-

tuu. Tavoitteet eivät

toteudu.

Metodisesti heikko,

empiriaosuudessa

merkittäviä puutteita

Teksti kankeaa, tekninen do-

kumentaatio sekava ja vii-

meistelemätön, kieli- ja huo-

limattomuusvirheitä, raken-

teessa puutteita, ulkoasu vii-

meistelemätön

Opiskelijan motivaatio hei-

kohko, tarvitsi paljon apua,

vastuunotto työprosessista

ailahteleva, aikataulu venyi