juho saari, dosentti alustus paasitornissa 22.9 · kannustaa elinikäiseen oppimiseen ja...

(c) Juho Saari 9/2006 1

Kestääkö Suomen malli

tulevaisuuden haasteet?

Juho Saari, dosentti

Alustus Paasitornissa 22.9.2006

(c) Juho Saari 9/2006

2

Esityksen rakenne

Suomen malli - teoksen teemat ja tulokset

Hyvinvointivaltion tulevaisuus

– Sosiaalipolitiikan sopeuttaminen

– Epävarmuuden vähentäminen

– Euroopan sosiaalisen mallin nykyaikaistaminen

Johtopäätökset


3

Miksi SUOMEN MALLI-teos?

Suomen malli on ollut esillä hyvänä tapana sovittaa yhteen talouskasvu, koulutus, työllisyys ja sosiaalipolitiikka sekä siirtyä tietoyhteiskuntaan ja kestävään kehitykseen

Korostaa julkisen sektorin ja vallan roolia

Erityisesti viimeisten viiden vuoden aikana on ollut kv kiinnostusta aihetta kohtaan, koska indikaattorit antavat myönteisiä tuloksia:


4

Suomen malli vertailevissa indekseissä (Talous)

World

competitiveness

index (2005)

Business

environment scores

and ranks (2005)

Index of Economic

Freedom (2005)

FOREIGN

POLICY Magazine

Globalization

Index (2004)

Composite risk

rating index (2004)

1 SUOMI Tanska Hong Kong Irlanti Norja

2 Yhdysvallat Kanada Singapore Singapore Sveitsi

3 Ruotsi Yhdysvallat Luxemburg Sveitsi Luxemburg

4 Taiwan Singapore Viro Alankomaat Singapore

5 Tanska Hong Kong Irlanti SUOMI Brunei

6 Norja Alankomaat Iso-Britannia Kanada SUOMI

7 Singapore SUOMI Uusi-Seelanti USA Ruotsi

8 Sveitsi Iso-Britannia Tanska Uusi Seelanti Tanska

9 Japani Sveitsi Islanti Itävalta Alankomaat

10 Islanti Irlanti Australia Tanska Kanada

11 Iso-Britannia Ruotsi Chile Ruotsi Itävalta

12 Alankomaat Belgia Sveitsi Iso Britannia Irlanti

13 Saksa Ranska Yhdysvallat Australia Japani

14 Australia Saksa Ruotsi Tšekki Belgia

15 Arabiemiraatit Australia SUOMI Ranska Kuwait

N 104 60 155 62 140


5

Suomen malli vertailevissa indekseissä (Yhteiskunta)

Quality of Life

index (2005)

WISP Index of

Social Progress

(2000)

The Mother’s

Index (2006)

UN development

Index (2005)

Government

effectiveness index

(2004)

1 Irlanti Ruotsi Ruotsi Norja Sveitsi

2 Sveitsi Tanska Tanska Ruotsi Tanska

3 Norja Norja SUOMI Australia SUOMI

4 Luxemburg SUOMI Itävalta Kanada Alankomaat

5 Ruotsi Saksa Saksa Alankomaat Norja

6 Australia Itävalta Norja Belgia Kanada

7 Islanti Italia Australia Islanti Australia

8 Italia Belgia Alankomaat Yhdysvallat Iso-Britannia

9 Tanska Iso-Britannia Kanada Japani Itävalta

10 Espanja Espanja Iso-Britannia Irlanti Belgia

11 Singapore Alankomaat USA Sveitsi Ranska

12 SUOMI Ranska Tšekki Iso-Britannia Saksa

13 Yhdysvallat Irlanti Unkari SUOMI Slovenia

14 Kanada Sveitsi Japani Itävalta Kreikka

15 Uusi-Seelanti Unkari Slovakia Luxemburg Unkari

111 163 125 177 204


6

Suomessa asuu onnellisia ihmisiä (Tanska 1, Suomi 6)


7

Suomen malli - teoksen tulokset

Pitkäjänteisyys – jatkuvuutta yli 1990-luvun alun murroksen ja kyky strategiseen suunnitteluun.

Päätöksentekokyky – erityisesti 1990-luvun alun jälkeen.

Sopeutumiskyky – suhteellisen joustavat ja sopeutumisen mahdollistavat instituutiot.

Myönteinen suhtautuminen muutokseen, kyky kollektiiviseen (pois)oppimiseen.

Kyky ohjata yhteiskuntapolitiikkaa ideoilla murrosaikoina.

Politiikkakoordinaatio ja -komplementaarit – politiikkalohkot tukevat toisiaan.


8

Suomen malliin kuuluu myös jatkuvuus

Useimmat suomalaisen yhteiskunnan institutionaaliset perusratkaisut ovat 1970- ja 1980-luvuilta.

1990-luvulta uudet ideat ja uudet intressit?

Miksi emme muista 1980-luvun perintöä ja ylikorostamme uudistumista?


9

Sosiaalipolitiikka

riskiryhmittäin: Lapsuus

Vanhuus

Sairaus

Työttömyys

Asuminen

Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen

Opiskeleminen

Ylivelkaantuminen

Pitkäaikaistyöttömyys

Maahanmuuttajat

Tukirakenteet esim:

Elinkeinoelämä

Työmarkkinajärjestöt

Julkinen talous

Työllisyys

Aluerakenne

Kotitaloudet

Väestörakenne

Markkinat Ihmissuhdemarkkinat

Asumismarkkinat

Työmarkkinat

Rahoitusmarkkinat

Hyvinvointivaltio – sosiaalipolitiikan näkökulma


10

TULEVAISUUS 1: Sosiaalipolitiikan

sopeuttaminen – luottamuksessa ongelmia

5

36 37

16

6

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

Täysin

luotettava

2 3 4 Täysin

epäluotettava


11

Sosiaalipolitiikan sisäiset jakolinjat

jonkin verran kasvussa

Perusturvan taso jäänyt selvästi jälkeen ansiosidonnaisesta

turvasta – klubit sulkeneet ovensa vai siirtymä palvelujen

kehittämiseen?

Palvelujärjestelmän sisällä polarisaatiota erityisesti

terveyspalveluissa – työterveyshuolto, kunnalliset palvelut ja

yksityinen vakuutus;

Mahdollisesti eriytymistä myös vanhuspalveluissa ja

päivähoitopalveluissa – puolittaismarkkinat.


12

Päätösperäiseen sosiaalimenojen

lisäämiseen varsin niukasti tilaa

Sosiaalimenojen rakenteellinen kasvu lisää niiden osuutta BKT:sta 3,5-5 %-yksikköä suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle ja lisätessä terveyspalvelujen käyttöä.

Jos samanaikaisesti pyritään pitämään julkiset menot/BKT-suhde ennallaan tai laskemaan niitä, vastaan tulee valinta sosiaalimenojen ja muiden julkisten menojen kesken => valtion menot joustavat?

Sosiaalimenoennusteiden puitteissa muiden kuin eläketulonsiirtojen lisäykset seuraavat lähinnä elinkustannusten kehitystä.


13

Rakenteelliset menolisäykset

kohdistuvat ikääntyvään väestöön

-40 %

-20 %

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015

MUU SOSIAALITURVA

PERHE JA LAPSET

ASUMINEN

TYÖTTÖMYYS

TOIMINTARAJOITTEISUUS

SAIRAUS JA TERVEYS

LESKI JA MUUT OMAISET

VANHUUS


14

Lisää liikkumavaraa paremmalla

elatussuhteella ja tuottavuuden nostamisella?

Korkeampi syntyvyys.

Tuottavammat kotitaloudet.

Muuttoliike työllistymisen välineenä.

Lyhyemmät koulutusajat.

Tuottavammat ja vaikuttavammat palvelut.

Vähemmän työkyvyttömyyttä.

Vähemmän varhaista eläkkeelle jäämistä.

Myöhäisempi eläkkeellejäämisikä.


15

15

20

25

30

35

40

1 98

0

1 99

0

2 00

0

2 01

0

2 02

0

2 03

0

2 04

0

2 05

0

%

Sosiaalimenot nykylainsäädönnöllä

Sosiaalimenot lisätoimenpiteillä

Uudistaminen ei kuitenkaan muuta

sosiaalimenokehityksen peruslinjaa


16

Avoimia kysymyksiä sosiaalipolitiikan

rakenteesta

Missä määrin sosioekonominen eriytyminen uhkaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja käsitystä samassa veneessä olemisesta?

Vähentääkö eriytyminen luottamusta ja sopeutumiskykyä – ryhmien välinen sosiaaliturvakilpailu uutena haasteena?

Miten kaupungistuminen ja muuttoliike muuttavat sosiaalipolitiikan tavoitteenasettelua?

Lisääkö sosiaalipolitiikan uudistaminen sen sopeutumistehokkuutta?


17

Sopeutumistehokkuus sosiaalipolitiikan

tavoitteena

”Se mahdollistaa sopeutumisen yhteiskunnallisiin rakennemuutoksiin,vakauttaa yhteiskunnan kehitystä, kannustaa elinikäiseen oppimiseen ja aktiivisena ikääntymiseen sekä vahvistaa sosiaalista koheesiota tarjoamalla turvaa elämän riskitilanteissa. Tukiessaan työ- ja perhe-elämän yhteensovitusta sosiaaliturva lisää yhteiskunnan hyvinvointia.”

(Sosiaali- ja terveysministeriön strategia vuoteen 2015, STM 2006, s. 29, kurs. JS.)


18

Sopeutumistehokkuuden lisääminen

Teknologia on kaikille sama – instituutioissa eroja – Suomen julkisen sektorin (käyttämätön) vahvuus;

Sosiaalipolitiikka kollektiivisena järjestelmänä on kilpailutilanteessa – kuluttajien valinnat mm. terveydessä, työttömyysturvassa, sosiaalipalveluissa vaikuttavat rakenteisiin.

Keskeistä sosiaalisten innovaatioiden juurruttaminen ja levittäminen – miksi hyvät mallit eivät leviä / leviävät?

Sosiaalisten innovaatioiden ”taso”: keskeistä organisaatioiden kannustimet ottaa käyttöön sosiaalisia innovaatioita – ratkaisu ei pääsääntöisesti ole yksilöiden kohtaamissa kannusteissa.


19

TULEVAISUUS 2:

Epävarmuuden vähentäminen

Epävarmuus kytkeytyy voimakkaasti markkinoiden (laajasti

ymmärrettynä) toimintaperiaatteisiin ja niissä tapahtuvaan

lisääntyvään valikoitumiseen seuraavilla alueilla

– Ihmissuhteet

– Asuminen

– Työmarkkinat

– Rahoitusmarkkinat

”Markkinoita”, joilla vaihdetaan asioita, joita ei ole tarkoitettu yksinomaan ”myytäviksi” ja ostettaviksi.


20

Miksi epävarmuutta pitäisi vähentää näillä alueilla?

Nämä ovat kaikille yhteisiä asioita – epävarmuudelta

suojautuminen on yhteinen etu. Synnyttää valtasuhteita erityisesti, jos osapuolten ”aikahorisontit” eroavat. Vähentää kotitalouksien sopeutumiskykyä ja mahdollisesti myös kykyä tehdä sopimuksia.

Heikentää voimakkaasti – enemmän kuin mikään muu - luottamusta (toisiin ihmisiin ja hyvinvointivaltioon).

Vähentää myös onnellisuutta - enemmän kuin esimerkiksi tulotekijät.


21

21

42

22

12

4

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

Ei lainkaan 2 3 4 Hyvin paljon

Epävarmuutta ihmissuhteissa noin kahdeksasosalla


22

18

30

25

18

10

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45


Suomalaiset pelkäävät joutuvansa riippuvaisiksi muista


23

49

27

14

7

3

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

55


Asuminen tunnetaan turvalliseksi


24

47

23

13

9 9

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

55


Työsuhteen päättymistä pelkää viidennes


25

26

32

22

13

6

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45


Talous aiheuttaa epävarmuutta viidennekselle


26

Miten epävarmuutta voi vähentää?

Omistaminen ja omaisuus – Laajapohjaistaako lainsäädäntömme omistamista? – kysymys perintöverosta ja demogrant-järjestelmistä.

Yhteiskunnallinen muutosturva – Tukevatko Suomen lainsäädäntö ja toimintamallit vakautta ja sopeutumista ihmissuhteissa, asumismarkkinoilla, työmarkkinoilla ja rahoitusmarkkinoilla?

Sosiaaliset normit ja yhteisöllisyys – Vahvistavatko sosiaaliset normimme sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä?


27

TULEVAISUUS 3:

Euroopan sosiaalisen mallin uudistaminen

CY

PLEL HU

SK

SL

CZ

BE

PT

ITES

NLFR

LT

SEDK

UK

SUOMI

IE

MTDE

ATLU

LV

EE

R2 = 0,1769

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90

HARMONISOINNIN PUOLESTA

LIS

ÄÄ

PÄ

ÄT

ÖS

VA

LT

AA

EU

:LL

E


28

Euroopan integraation sosiaalipoliittiset tavoitteet

muuttuvat

Yhteisömetodista kohti poliittista yhteistoimintaa.

Ulkopolitiikasta sisäpolitiikaksi – luonteva osa kansallista politiikkaa.

Suomella suhteellisen onnistunut eurooppalaistumispolitiikka – Unionin asettamiin haasteisiin on pystytty vastaamaan.

Unionilla suhteellisen vähän toimivaltaa sosiaalipolitiikassa – on voitu varsin hyvin suojautua ei-toivotuilta vaikutuksilta – ainakin viime vuosiin saakka.


29

Tarvitaanko Euroopan unionissa uutta tasapainoa?

Sisämarkkinat, sosiaaliturva ja kilpailu – haastava kolmiyhteys.

EU:lla vaikutusta sosiaalipolitiikkaan – RAY, palvelujärjestelmä, alkoholipolitiikka, TEL (suojattu) jne.

Läheisyys- ja suhteellisuusperiaatteet eivät (enää) suojaa sosiaalipolitiikkaa – passiivisuus johtaa markkinoiden valtaan?

Tarvitaan uutta proaktiivista toimivaltakehikkoa, joka sopeutuu paremmin rakennemuutokseen ja mahdollistaa markkinoiden tasapainottamisen.

Lissabonin strategian tavoitteet kasvussa ja työllisyydessä.

Kuinka kytkeä sosiaalipolitiikka sen osaksi mielekkäällä tavalla?

Haasteena Euroopan unionin suurten jäsenmaiden ongelmat..


30

Yhteenveto

Suomen mallilla on mennyt 1990-luvun jälkipuoliskolla ja 2000-luvun

alussa varsin hyvin, mutta

Haasteena yhteiskunnallisten jako(linjo)jen syventyminen, ryhmien

välinen vastakkainasettelu ja luottamuksen vähentyminen.

Sosiaalimenojen olennainen lisääminen ei liene ratkaisu – tarvitaan

sopeutumistehokkuutta lisääviä ratkaisuja.

Epävarmuuden vähentämisessä sen sijaan paljon potentiaalia –

kustannukset eivät kohdistu yksinomaan julkiseen talouteen.

Euroopan unionissa tarvitaan uutta tasapainoa eri prosessien ja

hallintatasojen välillä.


31

Kirjallisuutta

HVV:sta: Juho Saari (toim.) Hyvinvointivaltio – Suomen mallia analysoimassa. Yliopistopaino, Helsinki 2005.

Suomen mallista: Juho Saari (toim.): Suomen malli – Murroksesta menestykseen. Yliopistopaino, Helsinki 2006.

EU:sta: Matti Kari & Juho Saari: Sosiaalinen Eurooppa. Eurooppa-tiedotus, Helsinki 2005.

Suomen sopeutumisesta: Tapio Raunio & Juho Saari (toim.): Eurooppalaistuminen – Suomen sopeutuminen Euroopan integraatioon. Gaudeamus, Helsinki 2006

Sopeutumistehokkuudesta: Esko Hänninen & Juho Saari (toim.): Sosiaaliset innovaatiot ja hyvinvointivaltion muutos. Tulossa 2007.

Epävarmuudesta: Saari, Juho: Epävarmuuden sosiaalipolitiikka – Hyvinvointivaltion uusi haaste. Tulossa 2007.

Euroopan unionin tulevaisuudesta: Jaakko Kiander & Juho Saari: Euroopan sosiaalisen mallin tulevaisuus. Teoksessa Tapio Raunio & Juho Saari (toim.): Euroopan unionin tulevaisuus – Kurkistuksia kulman taakse. Tulossa Gaudeamus 2007.

juho saari, dosentti alustus paasitornissa 22.9 · kannustaa elinikäiseen oppimiseen ja...

Documents