TOIMINTAKERTOMUS 2018

2018MUSEONJOHTAJAN KATSAUS 3

4

6

8

10

12

14

18

STRATEGIA 2018 – 2020

NÄYTTELYT

HALLINTO

24

28

32

YLEISÖPALVELUT JA TAPAHTUMAT

KOKOELMAT

KEHITYSHANKKEET

VERKOSTOT JA KUMPPANUUDET

TALOUS

ÅR 2018

YEAR 2018

— 2 —

Vuosi 2018 piti olla meille Tekniikan museossa

välivuosi. Vuosi, jolloin ehdimme hengähtää

avattuamme kahtena edellisenä vuonna uudet

perusnäyttelyt Tekniikan maa ja Etäunelmia.

Vuosi oli kuitenkin lähes yhtä vauhdikas kuin

edeltävät vuodet. Valmistauduimme tulevaan

50-vuotisjuhlaamme ja pääsimme nauttimaan

uusien näyttelyiden ja palveluiden meille tuo-

mista kasvaneista asiakasmääristä.

Se, että teimme jälleen kävijäennätyksen, ei

ole enää mikään uutinen. Yli 40 000 vuosittai-

sen kävijän määrä nostaa Tekniikan museon

korkealle kulttuurihistoriallisten museoiden

kävijätilastoissa.

Tekniikan museo on niin toimintatavoiltaan,

saavutettavuudeltaan kuin vaikuttavuudeltaan

tänä päivänä aivan toisenlainen toimija kuin

kymmenen vuotta sitten. Tästä kiitän innostu-

neen sitoutunutta henkilökuntaamme, joka on

aina valmis kokeilemaan uutta, sekä museon

hallituksen ja valtuuskunnan jäseniä, jotka

tukevat ja sparraavat meitä kohti uusia toimin-

tatapoja.

2018 alkoi museon neljäs kolmivuotinen stra-

tegiakausi. Uusi strategiamme on aina raken-

tunut luontevasti vanhan päälle. Kahdella

ensimmäisellä kaudella paneuduimme

museon prosessien ja toimintamallien muok-

kaamiseen. Sen jälkeen olimme valmiit yleisö-

palveluiden rakentamiseen ja suuriin näytte-

lyuudistuksiin. Nyt on vihdoinkin aika pureutua

museon perustan vahvistamiseen.

Tekniikan museo on ollut valtakunnallinen

tekniikan alan erikoismuseo vuodesta 1985

alkaen. Tulevassa museolaissa ei valtakunnalli-

sia erikoismuseoita enää ole, vaan ne korva-

taan valtakunnallisilla vastuumuseoilla.

Jo nimitys vastuumuseo ilmaisee paljon. Se

kertoo siitä, että olemme vastuussa oman toi-

mialamme kulttuuriperinnön tallentamisesta ja

hoidosta. Olemme myös vastuussa kävijöil-

lemme ja sidosryhmillemme siitä, että palve-

lumme ja näyttelymme ovat kiinnostavia ja

ajan hengessä kiinni.

Tekniikan museo määrittelee vastuualueik-

seen tekniikan alan, Suomen teollisuuden sekä

tekniikan alan osaamisen ja innovaatiot. Toista

vastaavaa museota Suomessa ei ole.

Helsingissä 25.2.2019

Marjo Mikkola

MUSEONJOHTAJAN KATSAUS

— 3 —

Brändin terävöit- täminen

Teknologia- perintötietouden levittäminen

ARVOT

Yhdenvertaisuus Vuorovaikutus Rohkeus

Ennakkoluuloton ja uudistava teknologia- perinnön tarinallistaja

VISIO

Tekniikan Museo on Suomen teollisuuden

ja tekniikan alan areena,

joka tallentaa menneisyyttä, tulkitsee tätä

päivää ja luotaa tulevaisuutta.

MISSIO

Säätiön Juhlavuosi 2019Tekniikan museon toimintaa ylläpitävän Tekniikan

museon säätiön perustamisesta tulee vuonna

2019 kuluneeksi 50 vuotta. 50-vuotisjuhlavuosi on

lähtölaukaus kehittää museosta pidemmällä täh-

täimellä toiminnaltaan, kävijämääriltään ja vaikut-

tavuudeltaan kansainvälisen tason tekniikan alan

ja teollisuuden museo.

Juhlavuottaan museo viettää tiivisti työn mer-

keissä strategiaansa toteuttaen. Taloudellista

pohjaa vahvistamaan perustetaan Juhlarahasto.

Rahaston käyttötarkoitus on museon suurien

investointien rahoittaminen, kuten perusnäyttelyi-

den uudistaminen tai kokoelmien säilytystilojen

uudelleenjärjestelyt. Pääpaino on toimilla, jotka

vaikuttavat pitkäkestoisesti teknologiaperinnön

säilyttämiseen, esittämiseen ja tietouden levittä-

miseen.

Syksyllä 2019 toteutetaan laajalle yleisölle

varainhankintakampanja, josta saatavat varat koh-

distetaan tukemaan museon kokoelma- ja doku-

mentointityötä.

Läpi vuoden tullaan museossa järjestämään tilai-

suuksia ja tapahtumia. Juhlavuoden huipentaa

marraskuussa 2019 avautuva museon perus-

näyttelyuudistuksen viimeinen osa Kummituksen

keksintökoje (aikaisemmin Pienten paja).

STRATEGIA 2018 – 2020

Taloudellisen pohjan vahvis-taminen

— 5 —

PYÖREÄ HALLI Etäunelmia (2016-)

Tekniikan maa (2017-)

Valon ja voiman tekijät (2015-)

Varoitusmerkit vaihtoon (2014-)

Minun pelihistoriani (2-6/2018)

Puupiirros lehden kuvituksena - Anton Nordgrenin

puupiirroksia vuosilta 1887-1905 (6/2018-1/2019)

PUNATIILIHALLIVarattu yhteistyökumppaneiden käyttöön

(Yrityskylä Helsinki-Vantaa, AiroIsland)

Aulassa robotiikan pienoisnäyttely

PIKASUODATUSLAITOS Vedenpuhdistus ennen ja nyt

(2017-, avoinna kesäkauden)

VOIMALAMUSEO(avoinna huhtkuusta lokakuun alkuun)

Teollisuushistoriaa Vantaanjoen suulla (2000-)

(S)low-tech - Taide kohtaa tekniikan (6-7/2018)

Brändin terävöit- täminen

Teknologia- perintötietouden levittäminen

— 6 —

Näyttelyiden kehittäminenTulevaisuudessa Tekniikan museon näyttelyt

tulevat olemaan entistä toiminnallisempia ja

kokoelmalähtöisempiä. Ne lisäävät museon

yleisöjen ja eri yhteisöjen roolia yhteiskehittä-

jänä ja asiantuntijana.

Vuonna 2018 aloitettiin Kokoelmalabra-

hanke, jossa kehitetään museon osaamista

kokoelmalähtöiseen vertaiskehittämiseen liit-

tyen. Hankkeen lopputuloksena museoon ava-

taan 2021-2022 oppimisen ja yhdessä tekemi-

sen tila, jossa teollinen kulttuuriperintö ja

museon yleisöt kohtaavat ja ovat vuorovaiku-

tuksessa uudella tavalla.

Kokoelmalabra on toiminnallinen ja yhteisöl-

linen tapa lisätä tietoutta teollisesta kulttuuri-

perinnöstä sekä ymmärrystä ympäröivästä

teknologisesta maailmasta. Kokoelmalabra

vahvistaa valmiuksia vaikuttaa teknologiseen

ympäristöön ja se ottaa erilaiset yleisöt

mukaan teollisen kulttuuriperinnön määritte-

lyyn, tulkintaan ja käyttöön.

Kummituksen keksintökoje

Museon perusnäyttelyuudistuksen viimeinen

vaihe, lasten oma oppimisympäristö Kummi-

tuksen keksintökoje, avautuu yleisölle marras-

kuussa 2019.

NÄYTTELYT

Kummituksen keksintökoje on elämyksellinen

näyttely, joka innostaa lapset pohtimaan teknii-

kan ja teollisuusperinnön olemusta, ilmiöitä ja

muutosta. Näyttely toimii oppimisympäristönä,

joka vahvistaa lasten omaa luovuutta ja ongel-

maratkaisukykyä sekä kannustaa tutkimaan ja

kokeilemaan. Näyttely kertoo keksimisestä

teknologian lähtökohdista ja tekniikan muutok-

sen kautta. Keskiössä on lapsen uteliaisuus ja

mielikuvitus sekä oman keksijyyden kehittymi-

nen ja tutkimisen ilo.

Näyttely sijoittuu museon Pyöreän hallin ylä-

parvelle ja sen pinta-ala on noin 400 m². Näytte-

lyn yhteydessä uudistetaan museon aulatilat.

Vuonna 2018 valmistui näyttelyn sisältösuun-

nitelma ja aloitettiin näyttelyn esinetyö. Loppu-

vuodesta valittiin näyttelyn suunnittelijaksi ja

toteuttajaksi tallinnalainen TMDX, jolla on laaja

kansainvälinen kokemus tiede- ja teknologia-

näyttelyiden kokonaistoteutuksista.

Näyttelyn rahoitus varmistui, kun Suomen

Kulttuurirahasto myönsi 100 000 € ja Jane ja

Aatos Erkon säätiö niin ikään 100 000 € näytte-

lyn toteutukseen. Lisäksi näyttelyä tukevat

Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Sähköturvalli-

suuden edistämiskeskus STEK ry ja HSY Hel-

singin Seudun Ympäristöpalvelut. Näyttelyn

rahoituksesta oli vuoden loppuun mennessä

saatu hieman yli 90 % ja vuonna 2019 näytte-

lylle haetaan lisärahoitusta.

Vaihtuvat näyttelyt

Vaihtuville näyttelyille on museossa otettu

käyttöön n. 70 m² tila Pyöreässä hallissa.

Vuonna 2018 esillä oli kaksi lainanäyttelyä,

joita täydennettiin teemaan liittyvillä omilla

kokoelmaesittelyillä sekä yleisön osallistumi-

sen mahdollistavilla pisteillä.

MINUN PELIHISTORIANI, 1.2.-10.6.2018Suomen Pelimuseon ja Tampereen yliopiston

pelitutkimuksen opiskelijoiden yhteisprojek-

tissa pohdittiin omakohtaisten pelihistorioiden

kautta pelejä ja niiden merkitystä.

PUUPIIRROS LEHDEN KUVITUKSENA – ANTON NORDGRENIN PUUPIIRROKSIA VUOSILTA 1887-1905, 26.6.-21.12.2018Anton Nordgrenin tekemiä puisia kuvalaattoja

ja niiden merkitystä lehtien kuvituksissa esitellyt

näyttely perustui Stig Nordgrenin tutkimukseen

isoisänsä puupiirrostuotannosta. Päivälehden

museossa esillä olleen näyttelyn esineet eli pui-

set kuvalaatat kuuluvat Tekniikan museon

kokoelmiin.

(S)LOW-TECH - TAIDE KOHTAA TEKNIIKAN, 1.7.-31.7. 2018Taitelija Simon Gripenbergin näyttely Voimala-

museossa esitti uusiutuvaan energiaan liittyen

vaihtoehtoisia visioita ja tutki, onko mahdol-

lista kehittää kestäviä ratkaisuja yksinkertaista-

malla ja hidastamalla sekä hyödyntämällä kier-

rätettyjä materiaaleja ja lisäämällä jakamisen

kulttuuria. Kierrätysmateriaaleista tehdyt tuuli-

veistokset sekä videoteokset muodostivat

yhdessä Voimalamuseon kanssa kokonaisko-

kemuksen. Näyttelyn teemaan liittyen heinä-

kuun työpajoissa tutkittiin vesi- ja tuulivoimaa.

— 7 —

YLEISÖPALVELUT JA TAPAHTUMAT

Opastukset ja työpajat 2018

Kouluryhmiä 369 kpl

Muita ryhmiä 115 kpl

Ryhmäpalveluita kaikkiaan 484 kpl

Kouluopastuksia 120 kpl

Muita opastuksia 129 kpl

Yhteensä opastuksia 249 kpl

Koulutyöpajoja 42 kpl

Muita työpajoja 62 kpl

Yhteensä työpajoja 104 kpl

Kävijäennätys! Taas!

16 420 18 477 19 075 21 180 30 165 34 041 31 264 34 859 37 124 40 451

2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

KÄVIJÄMÄÄRÄT

Brändin terävöit- täminen

Teknologia- perintötietouden levittäminen

— 8 —

YLEISÖPALVELUT JA TAPAHTUMATTekniikan museossa vieraili 2018

40 451 kävijää, mikä on jälleen uusi

kävijäennätys. Kävijöistä pääsymak-

sun maksoi 15 606 kävijää ja ilmais-

kävijöitä oli 24 845. Museo on lähes

kaksinkertaistanut kävijämääränsä

kuudessa vuodessa.

Palveluita järjestettiin 353 kpl,

joista opastuksia oli 249 kpl ja työ-

pajoja 104 kpl.

Yhdessä yleisön kanssa vietettiin

mm. perinteistä Kummitusten yötä

ja Helsinki-päivää. Uusina tapahtu-

makonsepteina kokeiltiin kansan-

musiikkikonsertteja Pikasuodatus-

hallissa ja Voimalamuseon piha-

maalla sekä aikuiskävijöille suunnat-

tua, kauhuteemaista Tekniikan

museon Pyhäinpäivää. Yhteistyössä

Museokortin kanssa järjestettiin tek-

niikan ääniä käsitellyt Museokortti-

klubi. Museon omista tapahtuma-

päivistä suosituin oli koko perheen

ilmainen isänpäivätapahtuma 11.11,

johon osallistui 406 kävijää.

Työpajatoimintaa kehitettiin osal-

taan yhteistyössä STEK ry:n kanssa:

sähköteemaisia toimintapisteitä

kokeiltiin tapahtumissa ja sähköön

liittyviä työpajapalveluita ryhdyttiin

kehittämään niin koululais- kuin

perhekohderyhmil le.

Myytävissä ryhmäpalveluissa

kokeiltiin uu tuu tena ohjattujen, tek-

nologian muutokseen paneutuvien

tehtäväpolkujen konseptia sekä

parannettiin museon ruotsinkielis-

ten palveluiden saatavuutta.

Tapahtumat kuukausittain 2018

1–12

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

Tekniikan maa -yleisöopastukset joka sunnuntai

kevät- ja syyskaudella

Minun pelimuistoni -tapahtuma

Hiihtolomapajat ja ystävänpäiväpaja: Kuinka kuva syntyy

Mediataitoviikko

Museot innovaatioalustoina -ajatushautomo I

Maailman vesipäivä

Museot innovaatioalustoina -ajatushautomo II

Ice Break -tapahtuma

Kummitusten yö (aik. Museoiden yö)

Kansainvälinen museopäivä

Päivittäiset Vettä ja elämää -ulkokierrokset

Päivittäiset kesätyöpajat: Kuinka torninosturi toimii

Helsinki-päivä ja Koskipäivä

Päivittäiset Vettä ja elämää -ulkokierrokset

Päivittäiset kesätyöpajat: Turbiineja ja tuulihyrriä

Päivittäiset Vettä ja elämää -ulkokierrokset 12.8. saakka

Päivittäiset kesätyöpajat 12.8.saakka: Painolaattoja ja leimasimia

Kansanmusiikkia Tekniikan museossa: Pauanne-yhtye

Museokorttiklubi - Tekniikka, ääni ja musiikki

Kansanmusiikkia Tekniikan museossa: Pauanne-yhtye

Opettajailta

Opi museossa -viikon työpajat

Syyslomaviikon päivittäiset työpajat: Painolaattoja ja leimasimia

Pyhäinpäivätapahtuma

Valontuojat -dokumentin ilmaisnäytös

Isänpäivätapahtuma

Jouluvalotyöpajat

Kuusenkoristetyöpaja

Jouluvalotyöpajat

— 9 —

KOKOELMAT

Kokoelmien kartunta 2018:• esineitä 231 kpl

• kuvia 21 kpl (digikuvia 16 kpl)

• arkisto-objekteja 67 kpl

• kirjoja 323 kpl

7,92013

8,82014

9,92015

11,92016

12,22017

KOKOELMIEN DIGITOINTIASTE % 12,3%

2018

Brändin terävöit- täminen

Taloudellisen pohjan vahvis-taminen

Teknologia- perintötietouden levittäminen

— 10 —

Kokoelmatyö keskittyi Jenny ja Antti Wihurin

rahaston rahoittaman Tulevaisuuden kokoel-

mat -hankkeen toiseen osaan. Hankkeessa

kehitetty esinehaastattelumenetelmä otettiin

käyttöön myös kokoelmalahjoituksien yhtey-

dessä. Lahjoittajat haastateltiin sekä konteksti-

tiedon että kokonaisymmärryksen saamiseksi

Viestintäviraston kokoelmalahjoituksen, Blom

Kartta Oy:n ilmakuvakamerakokonaisuuden ja

Jyväskylässä kehitettyjen ja valmistettujen mit-

tarien kokoelman sekä lasertekniikan lahjoituk-

sien yhteydessä. Lisäksi lahjoitusten yhtey-

dessä ryhdyttiin lahjoittajilta pyytämään

entistä tarkemmin tietoja, tarinoita ja heidän

arvionsa mukaisia yhteiskunnallisia merkityk-

siä luetteloinnin tueksi.

Vuoden poikkeuksellisen suuri kartunta joh-

tuu Fingrid Oyj:n esinekokoelman (164 objektia)

ja kirjastokokoelman (311 kirjaa) virallisesta liit-

tämisestä osaksi Tekniikan museon kokoelmia.

Kokoelmien kokonaismäärä on 56 745 esi-

nettä, noin 55 400 valokuvaa ja noin 50 900 kir-

jaa. Arkisto-objekteja on noin 27 hyllymetriä.

Nykydokumentointeja toteutettiin kaksi

TAKO-verkoston Onni museoon -tempauksen

yhteydessä. Tallennuskohteina olivat Airo

Island ry:n sympatiakissa ja Helsingin Kalasata-

man hyvinvointi- ja terveysaseman aulapalve-

lurobotti Pepper.

Kokoelmatilajärjestelyjä tehtiin museon

Kanavuoren varastossa, jossa kokoelmat siir-

rettiin uuteen korkeampaan tilaan ja jossa on

myös asianmukainen lavahyllyjärjestelmä.

Yritysyhteistyön saralla uutena avauksena oli

Prysmian Groupin yhteydenotto ja kokoelma-

päällikön tehdasvierailu. Tavoitteena on jat-

55 407 VALOKUVAA

3 785

7 14310 768

56 745 ESINETTÄ

Avattu yleisölle Digitoitu Luetteloitu sähköiseen kokoelmanhallintajärjestelmään

50 900 KIRJAA

1 563

6 75019 494

KOKOELMAT 2018

kossa syventää kaapelituotannon tallentamista

yrityksen kanssa.

Koulutus- ja neuvontatyötä harjoitettiin erityi-

sesti Jyväskylässä, jossa museo teki yhteis-

työtä Keski-Suomen museon kanssa Tietoko-

nemuseon muuton ja varastonäyttelyn sekä

varainhankinnan edistämiseksi. Lisäksi kokoel-

mapäällikkö nimettiin HUS-sairaalamuseotoi-

mikuntaan edustamaan valtakunnallista eri-

koismuseonäkökulmaa.

VapaaehtoistyöMuseossa kokoontui viikoittain pitkän perin-

teen mukaisesti joukko vapaaehtoistyönteki-

jöitä, jotka järjestävät ja digitoivat oman erikoi-

salansa kokoelmia. Vapaaehtoisten työpanos

vuonna 2018 oli yhteensä 834 tuntia.

— 11 —

Tarinat peliinTekniikan museo on yksi kolmesta pilotti-

museosta Suomen museoliiton toteuttamassa

Tarinat peliin -hankkeessa. Tavoitteena on

avata museoiden kulttuuriperintösisältöjä

pelialan osaajien monipuoliseen käyttöön.

Hanke lisää museo- ja pelialan ammattilaisten

vuoropuhelua ja museot saavat tietoa ja osaa-

mista museoympäristöjen pelillisiin ominai-

suuksiin liittyen. Tekniikan museossa tuotettiin

virtuaalinen peli ensimmäisen Suomessa

rakennetun tietokoneen ESKOn yhteyteen.

Hanke rahoitetaan Hämeen ELY-keskuksen

valtakunnallisesta Luovaa osaamista -ESR-oh-

jelmasta. Hanke jatkuu vuoden 2019 keväälle.

Museonjohtaja Marjo Mikkola toimii hankkeen

ohjausryhmän puheenjohtajana.

Tekniikan museo kehittää aktiivi-sesti toimintaansa erilaisten hankkei-den kautta. Museon vuosittai-sesta toiminta-budjetista n. 15–30 % on vakiin-tunut katettavaksi hankerahoituk-sella.

Museot innovaatioalustoinaMuseot innovaatioalustoina -hanke kehittää uusia

tapoja käyttää museoita ja tutkii, miten museot

voivat toimia alustoina yhteiskunnalliselle toimin-

nalle.

Keväällä Tekniikan museolla pidettiin kaksi

avointa ajatushautomoa, joissa kuultiin asiantunti-

jaluentoja tulevaisuudesta ja innovaatiotoimin-

nasta ja kokeiltiin erilaisia innovaatiotyökaluja.

Syyskuussa järjestettiin yhteistyössä Museoliiton

kanssa vastaava ajatushautomo museoammatti-

laisille. Syyslukukaudella museolla toimi Humakin

opiskelijoille suunnattu, Nuori Yrittäjyys ry:n tuot-

tama viikoittainen innovaatioleiri, jossa opiskelijat

suunnittelivat ryhmissä oman innovaationsa.

Hanketta on rahoittanut Euroopan sosiaalirahas-

tolta ja se on osa Euroopan komission Kestävää

kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelmaa. Hankkeen

toteuttavat Aboa Vetus & Ars Nova, Tekniikan

museo, Humanistinen ammattikorkeakoulu

Humak sekä Nuori Yrittäjyys ry. Hanke alkoi syk-

syllä 2017 ja kestää vuoden 2019 loppuun.

Sähähtävää sähköäSyksyllä 2018 käynnistyneessä Sähähtävää

sähköä -työpajahankkeessa tavoitteena on

suunnitella sähkön historiaa, käyttöä ja sähköä

ilmiönä tutkivia pedagogisia sisältöjä, jotka

innostavat lapsia tekniikan ilmiöiden tutkimi-

sen ja oivaltamisen pariin. Hankkeessa tuotet-

tuja sisältöjä voidaan käyttää ohjattuina koulu-

lais- ja yleisöpalveluina tai itsenäisinä työpis-

teinä tapahtumissa. Työpajasisältöjen kehittä-

minen jatkuu keväällä 2019 yhteistyössä Säh-

köturvallisuuden edistämiskeskus STEK ry:n

kanssa.

KEHITYSHANKKEET

Brändin terävöit- täminen

Taloudellisen pohjan vahvis-taminen

Teknologia- perintötietouden levittäminen

— 12 —

TigethonVuonna 2018 aloitettiin Aalto yliopiston kanssa Tigethon-hank-

keen (aik. TechLand goes VR) ideointi ja konseptointi. Hankkeessa

kehitetään lisättyä todellisuutta hyödyntävää pelillistä palvelutuo-

tetta Tekniikan museon Tigerstedt -kokoelman pohjalta ja tutki-

taan uusien teknologioiden hyödyntämistä työpajamaisissa, koko-

elmalähtöisissä yleisöpalveluissa. Hankkeelle etsitään rahoitusta

sekä kansainvälisiä yhteistyökumppaneita.

Erasmus+ liikkuvuus: kokoelmalähtöiset aikuisoppimisen menetelmät

Vuosien 2018-2020 aikana kolme museon työntekijää suorittaa

job shadowing -jakson eurooppalaisessa organisaatiossa. Hank-

keessa opittua hyödynnetään kehitettäessä uusia palveluita ja toi-

mintamuotoja aikuisille teknologiaperintötietouden lisäämiseksi.

Ensimmäinen liikkuvuus suuntautui kesällä 2018 Ranskaan,

jossa elämys- ja oppimispäällikkö perehtyi kokoelmalähtöisten

menetelmien ja toimintatapojen kehittämiseen.

Tulevaisuuden kokoelmatHankkeessa kartoitettiin museon kokoelmia ja toteutettiin

kokoelmahallinnallisia uudelleenjärjestelyitä. Muun muassa

uusia kokoelmia nimettiin ja vanhentunutta terminologiaa päivi-

tettiin vastaamaan entistä paremmin kokoelmien tunnettua

sisältöä ja voimassa olevaa kokoelmapolitiikkaa.

Hankkeessa tuotettiin päivitettävä Kokoelmakartta, joka tarjoaa

yleiskatsauksen kokoelmien sisältöön ja painopisteisiin. Kokoel-

majako laadittiin esinekokoelmalähtöisesti, mutta kokoelmat voi-

vat esineiden lisäksi sisältää myös muita aineistoja kuten kuva-

ja arkistoeriä.

Nokia Datasiirto -kokoelman haltuunotto oli hankkeen toinen

merkittävä tulos. Dedicated Network Partners Oy lahjoitti kokoel-

man Tekniikan museolle vuonna 2015. Kokoelma käsittää 124

modeemia ja transmissiolaitetta sekä näiden manuaaleja ja tek-

nistä dokumentaatiota.

Lahjoituksen yhteydessä oli sovittu, että Nokian datasiir-

to-osastolla työskennelleet asiantuntijat auttaisivat kokoelman

kontekstoinnissa, ja museolla oli yhteys Nokia Datasiirto Reunion

-ryhmän aktiiveihin. Hankkeessa tehtiin ryhmähaastattelu ja

kolme erillishaastattelua kesällä 2018. Haastattelusarjaa täyden-

netään kahden markkinoinnin ja myynnin asiantuntijan parihaas-

tattelulla alkuvuonna 2019.

Haastattelujen metodina käytettiin D. Harperin ja P. Tinklerin

tutkimaa Photo Elicitation -menetelmää, josta sovellettiin Object

Elicitation -metodia. Menetelmässä keskitytään valokuvien sijaan

esineiden äärellä tapahtuvaan vapaamuotoiseen muisteluun ja

keskusteluun. Object Elicitation -metodia pilotoitiin kesällä osal-

listamalla museoyleisöä kahden eri aikakauden modeemia kos-

keneeseen kyselyyn. Yleisövastauksia hyödynnettiin asiantunti-

jahaastatteluissa.

Hankkeeseen palkattu projektitutkija esitteli hanketta ICOM:n

CIDOC Committee for Documentation -komitean konferenssissa

Kreikassa ja hänet kutsuttiin kirjoittamaan aiheesta kansainväli-

sesti vertaisarvioituun Heritage-verkkojulkaisuun.

Hankkeen rahoitus saatiin Jenny ja Antti Wihurin rahastolta.

Euro enemmän / museokauppaSuomen museoliiton toteuttama Euro enemmän -hanke kehittää

museokauppatoimintaa tavoitteena nostaa keskimääräistä

museokauppamyyntiä 1 eurolla kävijää kohden vuoteen 2022

mennessä. Tekniikan museo on yksi hankkeen neljästä pilotti-

kohteesta.

Loppuvuonna Tekniikan museossa laadittiin hankkeen projekti-

suunnitelma ja aikataulu. Uudistuneen museokaupan on tarkoi-

tus avautua vuonna 2019.

— 13 —

Tekniikan museon toiminta perustuu vahvaan verkosto- ja sidosryhmätyöhön. Tavoitteena on luoda yhteistyön malleja, jotka hyödyttävät aidosti yhteis-työn kaikkia osapuolia. Tämä liit-tyy niin oppilaitosyhteistyöhön, yhteistyöhön tutkimuslaitosten kuin muiden museoiden ja sää-tiön taustayhteisöjen kanssa sekä laajaan sisältöyhteistyöhön useiden tahojen kanssa ja erityi-sesti yritysyhteistyöhön.

VERKOSTOT JA KUMPPANUUDET

Brändin terävöit- täminen

Taloudellisen pohjan vahvis-taminen

Teknologia- perintötietouden levittäminen

— 14 —

Strategiset kumppanuudet

VOIMALAMUSEO / HELEN OYTekniikan museo ja Helen Oy solmivat vuonna

2011 yhteistyösopimuksen, joka mahdollistaa

Vantaanjoen länsirannalla olevan Voimalamu-

seon avoinnapidon. Tekniikan museo tuottaa

Voimalamuseoon avoinnapito- ja yleisöpalve-

lut, ja siellä järjestetään tapahtumia ja näytte-

lyitä Tekniikan museon toimesta. Voimalamu-

seo on avoinna yleisölle huhtikuusta syys-

kuulle.

YRITYSKYLÄ HELSINKI-VANTAAYrityskylä Helsinki-Vantaa on Helsingin kau-

pungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan,

Vantaan ja Keravan kaupunkien opetusvirasto-

jen sekä Taloudellisen tiedotustoimiston TAT:n

ylläpitämä elävä oppimisympäristö peruskou-

lun kuudensille luokille. Yhteiskunnan, työelä-

män ja yrittäjyyden oppimiskokonaisuus on

pienoiskaupunki, jossa oppilas työskentelee

omassa ammatissaan sekä toimii kuluttajana

ja kansalaisena osana yhteiskuntaa. Yhteistyö

on jatkunut vuodesta 2009 alkaen ja kesällä

2018 solmittiin jatkosopimus vuosille 2018-

2021.

AIROISLAND RYAiro Island ry toimii robotiikka- ja keinoälyalan

hankkeiden alustana ja käynnistäjänä. Teknii-

kan museo on yksi vuonna 2015 perustetun

yhdistyksen perustajajäsenistä ja se osallistuu

aktiivisesti yhdistyksen toimintaan mm. doku-

mentoimalla alan kehityshankkeita ja järjestä-

mällä yhteistyössä tapahtumia.

Museoalan verkostot

TAKO-VERKOSTOTekniikan museo toimii valtakunnallisessa tal-

lennus- ja kokoelmayhteistyöverkostossa

TAKO:ssa resurssiensa mukaan hankehallin-

noijan roolissa ja osallistuu hankkeiden

ohjausryhmätyöskentelyyn. Museo on myös

viime vuodet koordinoinut TAKO-verkoston

taloudenhoidon.

Museo osallistuu sille soveltuviin nykydoku-

mentointihankkeisiin ja on mukana eri aihealu-

eita koordinoivissa kokoelmien valtakunnalli-

seen kartoitukseen tähtäävissä yhteistyöhank-

keissa.

Tekniikan museolla on aktiivinen rooli Tuo-

tanto, palvelut ja työelämä -poolissa. Kokoel-

mapäällikkö on poolin varapuheenpuheenjoh-

taja ja TAKO-verkoston ohjausryhmän jäsen.

Lisäksi museo on mukana poolin viidessä työ-

ryhmässä.

TEKNIIKAN MUSEON TAKO-POOLIT:Pooli 4: Tuotanto, palvelut ja työelämä

• Kaivosteollisuuden työryhmä

• Metalliteollisuuden työryhmä

• Metsäteollisuuden työryhmä

• Muoviteollisuuden työryhmä

• Pelialan työryhmä

Pooli 5: Viestintä, liikenne ja matkailu

— 15 —

SUOMEN MUSEOLIITTO / FMA CREATIONS OYTekniikan museo on Suomen museoliiton

jäsen. Museonjohtaja on Museokorttia hallin-

noivan FMA Creations Oy:n hallituksen jäsen.

Tekniikan museo myi vuoden aikana 119 uutta

Museokorttia sekä 42 Museokortin uusintaa.

Museokorttikäyntejä Tekniikan museoon teh-

tiin vuoden aikana 2 625.

TRAFIIKKIMUSEOT RYTekniikan museo on kymmenen liikenne- ja

viestintäalan museon muodostaman Trafiikki-

museot ry:n jäsen. Verkosto edistää jäsenmu-

seoiden tunnettuutta ja saavutettavuutta,

kehittää henkilökunnan ammatillista osaa-

mista, ylläpitää verkkokauppaa ja toteuttaa

yhteishankkeita. Trafiikkimuseoiden projekti-

päällikön toimipiste on Tekniikan museossa.

AKSELI-KONSORTIOTekniikan museo on ollut kehittämässä Akse-

li-kokoelmajärjestelmää ja on yksi järjestelmää

ylläpitävän konsortion perustajajäseniä. E-ku-

vapohjainen järjestelmä päivitetään Collecteksi

vuoden 2019 aikana.

MUSEOPEDAGOGINEN YHDISTYS PEDAALI RYTekniikan museon henkilökunnan jäsenet ovat

aktiivisesti mukana Pedaali ry:n toiminnassa,

jossa kehitetään yleisöpalvelutoimintaa vertais-

oppimisen ja kokemuksien jakamisen kautta.

Vuonna 2018 museon museolehtori toimi

Pedaalin hallituksen varapuheenjohtajana.

TEKNIIKAN HISTORIAN SEURA JA TEOLLI-SUUSPERINTÖSEURAMuseon elämys- ja oppimispäällikkö toimi

vuonna 2018 Tekniikan Historian Seuran halli-

tuksen taloudenhoitajana ja kokoelmapäällikkö

Teollisuusperintöseuran hallituksen jäsenenä.

LähialueyhteistyöLähialueyhteistyötä toteutamme vakiintunei-

den yhteistyökumppaneiden kanssa, mutta

myös uusia toimijoita aktiivisesti etsien. Erilai-

sissa hankkeissa näyttelytoteutuksista kehitys-

projekteihin olemme toimineet mm. Metropo-

lian Arabian kampuksen ja kaupunginosayh-

distys Artovan kanssa sekä lähialueen yritys-

ten, kuten Fiskars Oy:n ja Helsingin Seudun

Ympäristöpalvelut HSY:n kanssa. Myös

museon tapahtuma- ja palveluviestinnässä

huomioidaan erityiskohderyhmänä lähialue.

Monet lähialueen toimijat päiväkodeista hoi-

vatoimeen ja harrastekerhoista asukasyhdis-

tyksiin käyttävät aktiivisesti museon palveluita.

Museo osallistuu kaupunginosan kehittämi-

seen liittyviin keskusteluihin ja jakaa kävijöil-

leen tietoa lähialueen toiminnasta.

— 16 —

Museo kohtaamis- ja tapahtumapaikkana

Tekniikan museo on mielenkiintoinen ja yllät-

tävä kohtaamispaikka sekä tapahtumien mah-

dollistaja Helsingissä. Vuonna 2018 museo oli

mm. Tuomiokirkon Dominte-kuoron ja

GUF-kuoron kevätkonsertin sekä helsinkiläisen

Kulttuurikompania Eloan vuoden pääteoksen

näyttämö. Tiloissamme jo useaan otteeseen

järjestetyt hackathon-tapahtumat ovat koon-

neet museorakennuksiin satoja koodaajia.

Loppuvuodesta 2018 Voimalamuseo sekä

Pikasuodatuslaitos toimivat esityspaikkoina

koreografi Valtteri Raekallion tanssiryhmän ja

runoilija Eino Santasen immersiiviselle yhteis-

teokselle Yleisö. Teos esitettiin 15 kertaa ja sen

näki n. 750 katsojaa.

Kansainväliset verkostotTekniikan museon painoarvoa museoalalla

nostetaan lisäämällä museon näkyvyyttä erilai-

sissa kansainvälisissä verkostoissa.

ICOM / CIMUSETTekniikan museon elämys- ja oppimispäällikkö

Johanna Vähäpesola on 2016-2019 ICOMin tek-

niikan ja tiedemuseoiden kansainvälisen komi-

tean CIMUSETin hallituksen sihteeri.

NORDISK MUSEUMFORBUND – NORDIC MUSEUMS ASSOCIATIONTekniikan museon kokoelmapäällikkö Kirsi

Ojala kuuluu yhdistyksen hallitukseen.

NSCF – NORDISK SCIENCE CENTER FÖRBUNDTekniikan museo on mukana pohjoismaiden

tiedekeskusten ja tekniikan alan museoiden

järjestön NSCF:n toiminnassa. Ruotsin, Norjan

ja Tanskan tekniikan museoiden kanssa käy-

dään aktiivista keskustelua ja vaihdetaan koke-

muksia.

Tekniikan maa -yhteistyökumppanit

Tekniikan museo on suomalaisen teollisuuden

ja tekniikan alan sekä teknisten innovaatioiden

museo. Yhteistyö yrityksen kanssa on ollut

museon koko olemassaolon ajan luontevaa.

Museo ylläpitää yhteyksiä yrityksiin suoraan ja

taustayhteisöjensä kautta.

Yhteistyön näkyvin tapa ovat museon näyt-

telyt. Myös museon kokoelmat karttuvat

ennen kaikkea yrityksien tekemien lahjoituk-

sien kautta.

Museo kehittää yritysyhteistyön muotoja

tuotteistetumpaan muotoon. Hyvänä pohjana

tälle on Tekniikan maa -näyttelyn yhteydessä

solmitut yhteistyösopimukset kumppanuuspa-

ketteineen.

Oppilaitos yhteistyöTekniikan museo tekee yhteistyötä tekniikan

alan yliopistojen ja oppilaitosten kanssa mm.

erilaisten hankkeiden kautta sekä tarjoamalla

laajoja tietovarantojaan tutkijoiden käyttöön.

Lokakuussa järjestetyssä opettajaillassa

peruskoulujen opettajat pääsivät tutustumaan

museon uusiin koulupalveluihin. Opettajien

kanssa keskusteltiin museopedagogiikan mer-

kityksestä ja museon käyttämisestä luokka-

huoneen ulkopuolisena oppimisympäristönä.

Opettajilla oli mahdollisuus antaa palautetta ja

kehitysehdotuksia museolle.

Kansainväliset konferenssit, joihin museo osallistui • Public communication of

Science and Technology

(Dunedin, Uusi-Seelanti)

• ICOM:in vuosikokous

(Pariisi, Ranska)

• Eurooppalaisten tiedekes-

kusten ja -museoiden kon-

ferenssi ECSITE (Geneve,

Sveitsi)

• Nordic Museums Associa-

tionin konferenssi (Helsinki)

• TICCIH (Santiago, Chile)

• CIDOC (Heraklion, Kreeta)

• Maizuru meeting (Kioto ja

Maizuru, Japani)

• NSCF:n konferenssi (Tal-

linna, Viro)

• CIMUSETin konferenssi

(Ottawa, Kanada)

• Suomen ICOM Pyöreän pöy-

dän keskustelu (Helsinki)

— 17 —

HALLINTO

Brändin terävöit- täminen

Taloudellisen pohjan vahvis-taminen

Teknologia- perintötietouden levittäminen

— 18 —

Hallitus ja valtuuskuntaTekniikan museota ylläpitää yksityinen Teknii-

kan museon säätiö. Valtuuskunnan muodosta-

vat säätiön perustajajärjestöt ja -kaupungit.

Valtuuskunta nimeää säätiön hallituksen.

Säätiön kaksivuotiskaudelle 2018-2019 valittu

hallitus keskittyi museon tulevan 50-vuotisjuh-

lavuoden linjauksiin. Museon taloudellista poh-

jaa vahvistamaan päätettiin perustaa kaksi

uutta rahastoa.

Vuoden alussa hallitus hyväksyi museon

strategian vuosille 2018-2020. Museon johto-

sääntö päivitettiin elokuussa. Hallitus myös

valitsi kilpailutuksen jälkeen museolle uuden

tilintarkastusyhteisön Oy Tuokko Ltd:n.

Hallitusta työllisti myös OKM:n kaikilta valta-

kunnallisilta erikoismuseoilta pyytämä selvitys

siitä, miten museo täyttää museolain määrittä-

mät edellytykset toimia valtakunnallisena eri-

koismuseona. Tekniikan museo sai 2.11.2018

OKM:ltä myönteisen päätöksen edellytysten

täyttymisestä.

Kolmivuotiskaudelle 2018-2020 valittu val-

tuuskunta kokoontui sääntömääräisiin kokouk-

siinsa 25.4. ja 26.11. Hallitus esitteli uudelle

valtuuskunnalle strategiset suuntaviivat 2018-

2020, säätiön 50-vuotisjuhlavuoden suunnitel-

mia sekä vuoden 2019 toimintasuunnitelman.

TEKNIIKAN MUSEON SÄÄTIÖN HALLITUS 2018–2019

PUHEENJOHTAJA:

Yksikönjohtaja Pekka Pellinen, Tekniikan Akateemiset TEK ry

VARAPUHEENJOHTAJA:

Näyttelypäällikkö Carina Jaatinen, Tiedekeskus Heureka

JÄSENET:

Nokia Fellow Timo Ali-Vehmas, Nokia Oyj:n Säätiö

Pääsihteeri Panu Nykänen, Teknillisten Tieteiden Akatemia

Kiinteistöpäällikkö Kyösti Oasmaa, Helen Oy

Johtava asiantuntija Mika Tuuliainen, Elinkeinoelämän keskusliitto EK

TEKNIIKAN MUSEON SÄÄTIÖN VALTUUSKUNTA 2018–2020

PUHEENJOHTAJA:

Johtaja Esko Keskinen, Teknologiateollisuus ry

VARAPUHEENJOHTAJA:

Professori Niklas Jensen-Eriksen, Tekniikan historian seura

JÄSENET:

Toimitusjohtaja Pekka Aaltonen, Elinkeinoelämän keskusliitto EK

DI Miimu Airaksinen, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI Silvio Hjelt, Tekniska Föreningen i Finland r.f.

Rehtori Heidi Husari, Rakennusteollisuus ry

Insinööri Bengt Juselius, DIFF – Ingenjörerna i Finland r.f.

Johtava asiantuntija Riitta Juvonen, Kemianteollisuus ry

Dekaani Harry Linnarinne, Teknilliset yliopistot

Eversti evp Pekka Majuri, Helsingin kaupunki

Viestintäjohtaja Mika Mäkinen, Metsäteollisuus ry

Museon päällikkö Marjo Poutanen, Vantaan kaupunki

Insinööri Hannu Saarikangas, Insinööriliitto IL ry

Kirjapainoneuvos Pekka Salmen, Graafinen teollisuus ry

DI Mikko J. Salminen, Kauniaisten kaupunki

DI Martti Surakka, Tekniikan Akateemiset TEK ry

Koulutus- ja kehittämisjohtaja Leena Tokila, Suomen museoliitto

DI Ilkka Virtanen, Espoon kaupunki

DI Elina Voutilainen, Helsingin kaupunki

Professori Vesa Välimäki, Tekniikan alan yliopistot

— 19 —

MUSEONJOHTAJA

HALLITUS VALTUUSKUNTA

Kokoelmapäällikkö

Elämys- ja oppimispäällikkö

Tuottaja

Museolehtori

Hankesuunnittelija

Palvelukoordinaattori

Yleisötyöntekijät

Kokoelma-amanuenssi

Projektitutkija

Museoavustaja-siivooja

Museoinsinööri

Hallinto- ja viestintäkoordinaattori

Trafiikkimuseot ry:n projektipäällikkö

Viestintä- ja tapahtuma-koordinaattori

Vakituinen

Määräaikainen

Osa-aikainen

— 20 —

HenkilökuntaMuseossa työskenteli vuonna 2018 vakinai-

sissa työtehtävissä 8 henkilöä. Määräaikaisissa

työtehtävissä toimi 7 henkilöä ja osa-aikaisissa

asiakaspalvelutehtävissä 8 henkilöä. Museossa

tehtiin 17 henkilötyövuotta.

Museon johtoryhmän muodostivat museon-

johtaja Marjo Mikkola, elämys- ja oppimispääl-

likkö Johanna Vähäpesola sekä kokoelmapääl-

likkö Kirsi Ojala.

Museon luottamusmiehenä toimi tuottaja

Riina Linna, joka oli myös työsuojeluvaltuu-

tettu. Työsuojelutoimikunnan jäseniä olivat

museoinsinööri Raimo Paappa, tuottaja Riina

Linna, palvelukoordinaattori Irene Nurminen ja

projektitutkija Emilia Västi.

HallintoMuseon kirjanpidon hoiti tilitoimisto Accountor

Helsinki ja palkanmaksun Accountor Lahti.

Tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö

KPMG Oy Ab. Museon vakuutukset on keski-

tetty LähiTapiola-ryhmään. Työterveyshuolto

on järjestetty Pihlajalinna Työterveyden piiriin.

Tekniikan museo on Palvelualojen työnantajat

PALTA ry:n jäsen.

TEKNIIKAN MUSEON HENKILÖKUNTA 2018

VAKINAINEN HENKILÖKUNTA:

Marianna Karttunen, museolehtori

Riina Linna, tuottaja

Marjo Mikkola, museonjohtaja

Kirsi Ojala, kokoelmapäällikkö

Raimo Paappa, museoinsinööri

Eeva Siltala, amanuenssi

Maija Tuurnala, hallinto- ja viestintäkoordinaattori (perhevapaalla)

Johanna Vähäpesola, elämys- ja oppimispäällikkö

MÄÄRÄAIKAINEN HENKILÖKUNTA:

Tiina Jantunen, projektipäällikkö, Trafiikkimuseot ry

Vanessa Kairulahti, hankesuunnittelija, Museot innovaatioalustoina (22.2.alkaen)

Saara Klemetti, viestintä- ja tapahtumakoordinaattori

Irene Nurminen, palvelukoordinaattori

Laura Myllyviita, viestintäharjoittelija (11.12. alkaen)

Tuomas Rusanen, siviilipalvelusmies (25.6.–17.10.)

Thavaraj Thambirajah, museoavustaja

Emilia Västi, projektitutkija, Pienten paja, Tulevaisuuden kokoelmat

YLEISÖPALVELUHENKILÖSTÖ:

Mirkka Hekkurainen (9.2. asti)

Maddie Hentunen

Heta Jonsson (9.4.–31.12.)

Vanessa Kairulahti (22.2. alkaen)

Elina Kangosjärvi

Jaakko Korpiola

Seppo Ojala

Tanja Rintala (4.6.–31.12.)

Annukka Saaristo

— 21 —

Kiinteistö ja kokoelmien säilytystilat

Tekniikan museo toimii Helsingin kaupungin vuokralaisena kol-

messa rakennuksessa vanhoissa vesilaitoksen tiloissa Kunin-

kaankartanonsaarella. Näyttely-, yleisöpalvelu-, toimisto- ja

kokoelmien käsittely- sekä säilytystiloja on yhteensä 5 570 m².

Museon vuokrasopimus ulottuu vuoteen 2032.

Kokoelmien säilytystiloja museolla oli vuokrattuna Karkkilassa

Componenta Oyj:ltä (syyskuusta alkaen Koskikiinteistö Toikalta)

ja Jyväskylässä Yhtymä-Inhill Oy:ltä, yhteensä 1 125 m².

Ylläpito- ja korjaustyöt

PUNATILLIHALLI• Pääoven invakynnyksen asennus

• Akustointi jälkikaiun pienentämi-

seksi

• Sisäilmatutkimus

• Toimistohuoneen remontointi

• Keittiön remontointi

• Pääovelle ovikamerajärjestelmä

• Neuvottelutilan remontointi,

maalaus, sisustus

• Aulan maalaus

• Toinen yleisö-WC muutettiin

inva-WC:ksi, molemmat WC-tilat

kunnostettiin

• Tornin piipun verkotus

• Pohjoispäädyn rännin korjaus

PYÖREÄ HALLI• Kulkusillan ja portaiden uuden

maton asennus

• Kaapeliläpiviennin eristyksen jäl-

kityöt

• Esiselvitys aurinkovoimalan

rakentamisesta museorakennuk-

sen katolle

• Patteritermostaattien vaihto

PIHA-ALUE• Ulkovalaistuksen kaapeloinnin

korjaus

MARKKINOINTI- JA VIESTINTÄKULUT, €

29 016 65 427 35 345 25 762 32 129 9 888 8 458 10 110 12 006 12 697

2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

— 22 —

Viestintä ja markkinointiViestinnän painopistealueena strategiakaudella

2018-2020 on museon brändin kirkastaminen ja

yleisö- sekä sidosryhmäsuhteiden vahvistami-

nen. Tavoitetta varten viestinnän suunnitelmalli-

suutta on lisätty ja museon juhlavuodelle laadit-

tiin erillinen viestintäsuunnitelma.

Viestinnässä ja markkinoinnissa keskitytään

pääasiallisesti sähköisiin kanaviin. Tapahtuma-

markkinoinnissa hyödynnetään lisäksi erilaisia

tapahtumakalentereita ja menovinkkisivustoja.

Museon näkyvyyttä matkailijoiden keskuu-

dessa pyrittiin lisäämään matkailukarttamark-

kinoinnilla niin painetuissa kuin sähköisissäkin

palveluissa. Lisäksi Tekniikan museo on

mukana HelsinkiCard -nähtävyyspaketissa.

2017 aloitettua #kokoelmakeskiviikko -teemaa

jatkettiin Facebookissa ja Instagramissa. Vuo-

den jokaisena keskiviikkona #kokoelmakeski-

viikko -tunnisteella on julkaistu kuva ja tarina

museon kokoelmaesineestä tai -kuvasta.

Sähköisellä uutiskirjeellä kerrotaan museon

ajankohtaisista uutisista, tulevista tapahtu-

mista sekä esitellään museotyötä.

Museon taustayhteisöjä, sidosryhmiä ja

yhteistyökumppaneita tiedotettiin sidosryhmä-

sähköposteilla.

Museovierailla oli mahdollisuus antaa palau-

tetta sähköisellä lomakkeella museon aulassa

ja kotisivuilla. Museossa käyneille ryhmille

lähetettiin viikoittain jälkimarkkinointisähkö-

posti, jossa kerrotaan tulevista tapahtumista ja

palveluista.

Pääkaupunkiseudun kouluille toteutettiin

sähköpostimarkkinointi koululaispalveluista

keväällä ja syksyllä. Opettajilla oli myös mah-

dollisuus tutustua koululaispalveluihin opetta-

jaillassa.

Museon sähköisten viestintäkanavien käyttö

lisääntyi tasaisesti vuoden aikana. Vuoden

vaihteessa seuraajia oli Facebookissa n. 1 800

(kasvua edellisvuodesta n. 250), Twitterissä

1 650 (kasvua edellisvuodesta n. 200) ja Insta-

gramissa n. 1 090 (kasvua edellisvuodesta n.

110).

Sähköisen uutiskirjeen tilasi 150 ja yleisöpa-

lautetta antoi 260 henkilöä.

Verkkosivuille tehtiin vuoden 2018 aikana

36 502 yksilöityä istuntoa, yksittäisiä sivuja

katseltiin yli 86 000 kertaa. Museon blogissa

julkaistiin vuoden aikana 11 artikkelia.

Museo on mukana myös Kysy museolta,

Arjenhistoria.fi ja Finna.fi -verkkopalveluissa.

150

260

1 800

1 090

1 650

36 502 86 000

11

— 23 —

TALOUS

YLEIS- JA PROJEKTIAVUSTUKSET, OMAN TOIMINNAN TUOTOT €

1 000 000

800 000

600 000

400 000

200 000

02009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

yleisavustukset

projektiavustukset

oman toiminnan tuotot

NÄYTTELYKUSTANNUKSET, €

100 952 133 506 59 630 53 418 31 649 150 116 56 291 52 073 409 906 77 308

2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

Tekniikan museon talous asettui ns. normaali-

tasolle edellisen, suuren näyttelyuudistuksen

takia poikkeuksellisen vuoden jälkeen. Toimin-

tamenot olivat 1 341 747 €:a, mikä on noin

330 000 € vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Museon tulot olivat 1 337 982 €, joista yleis-

avustuksia 881 303 €, projektiavustuksia

148 745 €, omia tuottoja 307 933 € ja korko-

tuottoja 0,26 €.

Yleisavustukset 881 303 €, (OKM/VOS, OKM/

harkinnanvarainen avustus, Helsingin kaupun-

gin avustus ja museon taustayhteisöjen avus-

tukset) nousivat edelliseen vuoteen verrattuna

8 438 €, mikä johtui OKM:n valtionosuusavus-

tuksen kasvusta. OKM:n harkinnanvarainen

toiminta-avustus oli samansuuruinen kuin

edellisenä vuonna, 210 100 €:a, samoin kuin

Helsingin kaupungin tuki oli 251 011 €. Kau-

pungin tuki ei kata museon kaupungille kiin-

teistöstä maksamaa vuokraa, vaan erotus

nousi 13 000 €:oon. Taustayhteisöjen yleisenä

toiminta-avustuksena myöntämä tuki oli

33 000 € niiden kohdistaessa tukensa entistä

suuremmassa määrin museon uusiin näyttelyi-

hin ja palveluihin.

Projektiavustuksia, yhteensä 148 745 €,

museo sai 8 eri hankkeeseen 10 eri rahoitus-

lähteestä. Tekniikan museon vastuulla oli myös

TAKO-verkostotyön koordinointi, johon oli

saatu rahoitus Museoviraston innovatiivisten

hankkeiden hausta.

Yleisöpalvelutuotot, 91 355 €, nousivat edelli-

sestä vuodesta 17,5 %.

Muut tuotot (ilman yleisöpalvelutuottoja),

216 578 €, nousivat edellisestä vuodesta noin

47 %. Yhteistyö Helen Oy:n kanssa Voimala-

museon avoinnapitopalveluista, Helsingin kau-

pungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan

sekä Taloudellisen tiedotustoimiston TAT:n

Taloudellisen pohjan vahvis-taminen

— 24 —

kanssa Yrityskylä Helsinki-Vantaa-toiminnoista

sekä AiroIsland ry:n kanssa tuottivat noin 65 %

muista tuotoista.

Oman toiminnan tuotot ilman projektiavus-

tuksia nousivat 307 933 €:oon kasvun ollessa

yli 35 %.

Museon kuluista kohdistui henkilöstökuluihin

46 %, kiinteistökuluihin 36 % ja vaihtuviin kului-

hin 18 %.

Henkilöstökulut laskivat edellisestä vuodesta

noin 6 % 619 630 €:oon.

Museon ja säilytystilojen vuokrat nousivat

1 967 €. Muut toimitilakulut (lämpö, sähkö, kor-

jaukset yms.) nousivat edellisestä vuodesta

noin 50 000 €, mikä johtui lähinnä Punatiilihal-

lissa tehdystä tilojen remontoinnista Yrityskylä

Helsinki-Vantaan tarpeisiin.

Kokoelmatoiminnan kulut olivat 24 364 €,

josta 21 780 € kohdistui TAKO-verkostotyön

koordinointikustannuksiin.

Näyttelytoiminnan kulut olivat 77 308 € ilman

palkkoja ja palkkioita. Kuluista noin 74 % oli

vuonna 2016 valmistuneen Etäunelmia-näytte-

lyn leasingkustannuksia ja loput Tekniikan maa

-perusnäyttelyn viimeistelykustannuksia.

Palvelu- sekä pedagogisen toiminnan kulut

olivat 15 928 €. Palvelutoimintojen kuluihin kir-

jattiin myös Museokortti-järjestelmän museolle

aiheuttamat kustannukset. Hallintokuluihin

museo käytti 98 442 €. Markkinointiin sekä

viestintään museo käytti 12 697 €, vajaa

1 % kokonaiskuluista.

Tilikausi päättyi 3 766 €:n alijäämään, joka

siirretään taseen Ylijäämä/Alijäämä-tilille.

Taseen oma pääoma on tilikauden päättyessä

22 312 €.

Taustayhteisöt

TUOTOT JA AVUSTUKSET, %

OKM, vos29 %

16 %

19 %

2 %

11 %

23 %

OKM hark.var.

Helsinki

Projektiavustukset

Omat tuotot

Henkilöstö

MENOT, %

46 %

24 %

12 %

2 %

6 %

1 %9 %

Vuokrat

Toimitilat

Kokoelmat

Näyttelyt

YleisöpalvelutHallinto, viestintä yms.

— 25 —

TOIMINTA-AVUSTUKSET

Yleisavustukset:

Opetus- ja kulttuuriministeriö, VOS 387 192 €

Opetus- ja kulttuuriministeriö, harkinnanvar. avustus 210 100 €

Helsingin kaupunki 251 011 €

Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry 25 000 €

Vantaan Energia 8 000 €

PROJEKTIAVUSTUKSET

Tekniikan maa 52 169 € Yritysyhteistyö

TAKO-verkostotyön koordinointi 21 780 € Museovirasto

Museot innovaatioalustoina* 21 488 € Hämeen ELY-keskus/ESR

Kummituksen keksintökoje* 19 012 € Suomen Kulttuurirahasto

Tulevaisuuden kokoelmat 16 878 € Wihurin rahasto

Kummituksen keksintökoje* 6 144 € Wihurin rahasto

Sähähtävää sähköä -työpajat* 4 874 € STEK

Kv. toiminta 3 070 € Suomen tiedetoimittajien liitto

Kv. toiminta 1 700 € ICOM Suomi

Kv. toiminta 1 024 € ICOM Cimuset

Liikkuvuus: Kokoelmalähtöinen aikuisoppiminen* 507 € Opetushallitus / Erasmus+

* Vuonna 2018 käytetty avustuksen osuus.

Keskeneräisiin projekteihin saaduista avustuksista vielä

käyttämätön osuus on aktivoitu seuraavalle tilikaudelle.

— 26 —

Tuloslaskelma ja tase

TASE 31.12.2018 31.12.2018 31.12.2017

Vastaavaa

PYSYVÄT VASTAAVATAineettomat hyödykkeetMuut pitkävaikutteiset menot 11 491,97 15 315,96Aineettomat hyödykkeet yhteensä 11 491,97 15 315,96Aineelliset hyödykkeetKoneet ja kalusto 1 662,80 2 217,06Aineelliset hyödykkeet yhteensä 1 662,80 2 217,06Pysyvät vastaavat yhteensä 13 154,77 17 533,02Vaihtuvat VastaavatSaamisetLyhytaikaisetMyyntisaamiset 18 398,73 31 133,99Siirtosaamiset 17 772,13 12 882,72Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 36 170,86 44 016,71Saamiset yhteensä 36 170,86 44 016,71Rahat ja pankkisaamiset 128 600,71 124 682,80Vaihtuvat vastaavat yhteensä 164 771,57 168 699,51VASTAAVAA YHTEENSÄ 177 926,34 186 232,53

Vastattavaa

OMA PÄÄOMAOsake-, osuus- tai muu vastaava pääoma 1 681,88 1 681,88Muut rahastot 4 204,70 4 204,70Yhtiöjärjestyksen/sääntöjen mukaiset rahastot 4 204,70 4 204,70Edellisten tilikausien voitto (tappio) 20 190,93 19 541,95Tilikauden tulos -3 765,71 648,98Oma pääoma yhteensä 22 311,80 26 077,51Vieras pääomaLyhytaikainen vieras pääomaOstovelat 27 772,45 20 713,17Muut velat 7 132,18 8 281,15Siirtovelat 120 709,91 131 160,70Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 155 614,54 160 155,02Vieras pääoma yhteensä 155 614,54 160 155,02VASTATTAVAA YHTEENSÄ 177 926,34 186 232,53

TULOS 1.1.–31.12.2018 2018 2017

Varsinainen toiminta

Yleisöpalvelut/Muut tuotot 307 932,86 227 508,89Avustukset 148 745,49 572 945,11TUOTOT YHTEENSÄ 456 678,35 800 454,00

Varsinaisen toiminnan kulut -1 341 747,32 -1 672 693,86HenkilöstökulutPalkat ja palkkiot -496 990,23 -525 595,42Henkilösivukulut -98 924,72 -111 686,09Muut henkilöstökulut -23 714,76 -21 369,14HENKILÖSTÖKULUT YHTEENSÄ -619 629,71 -658 650,65

Poistot -4 378,25 -4 563,01Vuokrat -328 251,82 -326 284,92Muut toimitilakulut -156 929,82 -106 116,73Kokoelmatoiminta -24 363,81 -14 786,81Näyttelytoiminta -77 307,57 -409 905,60Palvelu- ja pedagog.toiminta -15 924,36 -15 238,49Hallinto ja muut kulut -98 441,54 -119 156,15Markkinointi ja viestintä -12 696,75 -12 005,68Myyntiartikkeleiden hankinta -3 823,69 -5 985,82MUUT KULUT YHTEENSÄ -389 487,54 -683 195,28KULUT YHTEENSÄ -1 341 747,32 -1 672 693,86

Tuotto-/Kulujäämä -885 068,97 -872 239,86

Sijoitus- ja rahoitustoiminta 0,26 23,84Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotot 0,26 36,41Sijoitus- ja rahoitustoiminnan kulut 0,00 -12,57

Tuotto-/Kulujäämä -885 068,71 -872 216,02YLEISAVUSTUKSET YHTEENSÄ 881 303,00 872 865,00

Tilikauden tulos -3 765,71 648,98Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -3 765,71 648,98

— 27 —

Utställningar

Den sista fasen i förnyelsen av museets basut-

ställning, Spökets uppfinningsapparat, öppnas

för allmänheten i november 2019. Den upple-

velserika utställningen inspirerar barn till att

fundera på teknikens och industriarvets natur,

fenomen och förändring. Fokus ligger på bar-

nets nyfikenhet och fantasi samt på utveckling

av det egna uppfinnarskapet och glädjen i att

utforska och undersöka. År 2018 färdigställdes

innehållsplanen för utställningen och man

inledde föremålsarbetet i anslutning till utställ-

ningen. Mot slutet av året upphandlades och

utsågs planeraren och genomföraren av

utställningen, estniska TMDX.

År 2018 visades två låneutställningar (Min

spelhistoria och Träsnittet som tidningsillustra-

tion – Anton Nordgrens träsnitt åren 1887–

1905). I Kraftverksmuseet visades i juli Simon

Gripenbergs konstutställning (S)low-tech –

Konst möter teknik.

År 2018 inleddes projektet Samlingslabb,

som utvecklar museets kompetens inom sam-

lingsinriktad kamratutveckling. Som resultat av

projektet kommer en ny lokal för inlärning och

gemensamma aktiviteter att öppnas i museet

2021–2022. I lokalen kan det industriella kultur-

arvet och museibesökarna mötas och växel-

verka på ett nytt sätt.

I framtiden kommer museets utställningar

att vara mer aktivitetsbetonade och samlings-

baserade än tidigare. Utställningarna ger

museets besökare och olika samfund en ännu

mer framträdande roll som medverkande

utvecklare och experter.

Publiktjänster och evenemangMuseet hade 40 451 besökare, vilket är ännu

ett nytt besöksrekord. Av besökarna betalade

15 606 personer inträde, medan antalet gratis-

besökare var 24 845. Museet har nästan för-

dubblat sitt besökarantal på sex år.

Under året ordnades 353 tjänster, varav 249

var guidningar och 104 verkstäder. I tjänsterna

deltog totalt 5 152 personer.

Tillsammans med publiken firades bland

annat Spöknatten och Helsingforsdagen. Som

nya evenemangskoncept testade man folkmu-

sikkonserter i Snabbfilterhallen och på Kraft-

verksmuseets gårdsplan samt evenemanget

Alla helgons dag på Tekniska museet. Detta

evenemang med skräcktema vände sig till

vuxna besökare. I samarbete med Museikortet

ordnades Museikortsklubben, som behand-

lade temat teknikens ljud.

SamlingarSamlingsarbetet fokuserade på projektet

Framtidens samlingar, där man utvecklade

metoder för samlingsarbetet och skapade

Samlingskartan. Metoden för föremålsinter-

vjuer som utvecklades inom projektet togs i

bruk även i samband med samlingsdonationer.

Donatorerna intervjuades i syfte att erhålla

både kontextuell information och en övergri-

pande förståelse i samband med Kommunika-

tionsverkets samlingsdonation, Blom Kartta

Oy:s donation med en samling av flygbildska-

meror och en samling av mätare som utveck-

lats och tillverkats i Jyväskylä samt donationer

av laserteknik.

Tekniska museets samlingar utökades 2018

med följande: 231 föremål, 21 bilder, 67 arkiv-

objekt och 323 böcker. Den exceptionellt stora

ÅR 2018

Ett vassare varumärke

Spridning av kuns-kap om det tekniska arvet

STRATEGI 2018–2020

Förstärkning av de ekonomiska

grundförut-sättningarna

— 28 —

ökningen beror på att Fingrid Abp:s föremåls-

samling (164 objekt) och bibliotekssamling

(311 böcker) införlivades i museets samlingar.

Samlingarna består totalt av 56 745 föremål,

cirka 55 400 fotografier och cirka 50 900 böcker.

Det finns cirka 27 hyllmeter arkivobjekt.

Två nutidsdokumentationer genomfördes i

samband med TAKO-nätverkets kampanj Onni

museoon (Lycka till museet). Dokumentations-

projektet omfattade Airo Island ry:s sympati-

katt och aularoboten Pepper från Fiske-

hamnens central för hälsa och välbefinnande.

En ny öppning inom fältet för företagssamar-

bete är kontakten med Prysmian Group och

samlingschefens besök på fabriken. Målet är att

i fortsättningen fördjupa dokumentationen av

kabelproduktionen tillsammans med företaget.

Museet samarbetade med Mellersta Fin-

lands museum för att främja Datormuseets

flytt och lagerutställning samt medels-

anskaffningen. Dessutom utsågs samlingsche-

fen till HNS:s sjukhusmuseikommitté.

I museet träffades varje vecka en grupp

volontärer som ordnade och digitaliserade

samlingarna inom sina respektive specialom-

råden.

UtvecklingsprojektTekniska museet utvecklar aktivt sin verksam-

het genom olika projekt. Numera täcks cirka

20–30 procent av museets årliga verksamhets-

budget regelbundet med projektfinansiering.

Inom det ESF-finansierade projektet

Museerna som innovationsplattformar, som

startade hösten 2017, skapas nya verksamhets-

modeller för museer och andra organisationer

som arbetar med unga. Vid museet ordnades

tankesmedjor på temana framtid och innovatio-

ner och där genomfördes även ett innovations-

läger för studerande på Humanistiska Yrkes-

högskolan Humak. Lägret producerades av Ung

företagsamhet rf. År 2019 kommer vi att fort-

sätta innovationslägerverksamheten, genom-

föra en innovationsutställning med lägerdelta-

garna och förankra de erhållna lärdomarna på

fältet för museer och ungdomsaktörer. Projek-

tet genomförs av museet Aboa Vetus & Ars

Nova, Tekniska museet, yrkeshögskolan Huma-

nistinen ammattikorkeakoulu och Ung företag-

samhet rf.

Tekniska museet är ett av tre pilotmuseer

som deltar i Finlands museiförbunds projekt

Tarinat peliin (Berättelser som spel). Målet är

att öppna upp museernas kulturarvsinnehåll

för experter inom spelbranschen, så att dessa

kan använda museernas material och öka dia-

logen mellan musei- och spelbranschen. Pro-

jektet finansieras ur NTM-centralen i Tavast-

lands ESF-program Kreativ kompetens. Som en

del av projektet producerade vi på Tekniska

museet ett VR-spel om den första datorn som

byggdes i Finland, ESKO.

Inom verkstadsprojektet Sähähtävää sähköä

(Sprakande el) planeras pedagogiskt innehåll

som undersöker elektricitetens historia,

användningen av el och elen som fenomen.

Dessa syftar till att inspirera barn till att under-

söka och förstå tekniska fenomen. Utveck-

lingen av verkstadsinnehållet fortsätter 2019 i

samarbete med Sähköturvallisuuden edistä-

miskeskus STEK ry.

Finlands museiförbunds projekt En euro till

utvecklar museibutikernas verksamhet med

målet att öka den genomsnittliga försäljningen

i museibutikerna med en euro per besökare

fram till år 2022. Tekniska museet är ett av

pilotobjekten i projektet. Tekniska museets för-

nyade museibutik öppnas 2019.

Inom projektet Framtidens samlingar gjordes

betydande dokumentations- och forskningsar-

bete på samlingen Nokia Dataöverföring.

Dessutom skapades Samlingskartan som verk-

tyg för samlingsarbetet på museet. Projekt-

forskaren presenterade projektet på Commit-

tee for Documentation-kommitténs konferens

i Grekland och inbjöds att skriva om ämnet i

den referentgranskade webbpublikationen

Heritage.

Under 2018–2020 ska tre av museets medar-

betare avlägga en job shadowing-period inom

en europeisk organisation för att utveckla

metoderna för samlingsinriktad vuxeninlärning.

Nätverk och partnerskapTekniska museets verksamhet bygger på ett

intensivt arbete med nätverk och intressent-

grupper. Målet är att skapa samarbetsmodeller

som genuint gagnar samarbetsparterna. Detta

gäller samarbetet med läroanstalter, forsk-

ningsinstitut, andra museer och stiftelsens

bakgrundsorganisationer, innehållssamarbetet

med flera aktörer och framför allt företags-

samarbetet.

Tekniska museet producerar öppethållnings-

och publiktjänster från april till oktober i Kraft-

verksmuseet, som upprätthålls av Helen Oy.

Företagsbyn Helsingfors-Vanda är en

levande lärmiljö för grundskolans årskurs 6

som upprätthålls av Helsingfors stads

fostrans- och utbildningssektor, utbildnings-

verken i städerna Vanda och Kervo samt Eko-

nomiska informationsbyrån TAT. Läropaketet

om samhälle, arbetsliv och entreprenörskap är

en miniatyrstad där eleven utövar sitt yrke

samt agerar som en del av samhället. Tekniska

museet ingick ett nytt samarbetsavtal med

Företagsbyn för åren 2018–2021.

— 29 —

Airo Island ry är en plattform för och initiativ-

tagare till projekt inom robotik och artificiell

intelligens. Tekniska museet är en av de stif-

tande medlemmarna i föreningen, som starta-

des 2015, och deltar aktivt i föreningens verk-

samhet.

Tekniska museets uppgift i egenskap av ett

riksomfattande specialmuseum är att främja

samarbetet och sakkunskapen mellan de

museer som verkar inom dess ämnesområde.

Verksamheten förverkligas bäst i det riksom-

fattande samarbetsnätverket för dokumenta-

tion och samlingar, TAKO. Tekniska museet har

i enlighet med sina resurser rollen som pro-

jektadministratör i TAKO-projekt och deltar i

styrgruppsarbetet inom projekten.

Tekniska museet är medlem i Finlands

musei förbund. Museidirektören är medlem i

styrelsen för FMA Creations Oy, som adminis-

trerar Museikortet. Tekniska museet sålde eller

förnyade 161 Museikort under året. Det gjor-

des 2 625 museikortsbesök på museet.

Museet är medlem i föreningen Trafiikki-

museot ry som består av tio museer inom tra-

fik- och kommunikationsbranschen. Nätverket

främjar kunskaperna om medlemsmuseerna,

utvecklar personalens yrkeskompetens, driver

en nätbutik och genomför gemensamma pro-

jekt.

Tekniska museet har varit med och utvecklat

samlingssystemet Akseli och är en av de stif-

tande medlemmarna i konsortiet som upprätt-

håller systemet.

Medlemmarna i Tekniska museets personal

deltar aktivt i den museipedagogiska fören-

ingen Pedaali rf:s verksamhet. Tekniska

museet har representanter i styrelserna för de

viktigaste vetenskapliga sällskapen för teknik

och industrihistoria, Teknikhistoriska samfun-

det THS rf och Industriminnesföreningen.

I närområdet samarbetar vi med etablerade

samarbetspartner, men söker även aktivt efter

nya aktörer. Vi har bland annat samarbetat

med Metropolias Arabiacampus och stads-

delsföreningen Artova samt företag i närområ-

det, till exempel Fiskars Ab och Helsingforsre-

gionens miljötjänster HRM.

Tekniska museet är en intressant och ovän-

tad mötesplats och evenemangslokal. År 2018

hölls på museet bland annat en vårkonsert

med domkyrkokören Dominante och GUF-kö-

ren, föreställningar med kulturkompaniet Eloas

huvudverk och Hackathon-evenemang. I Kraft-

verksmuseet och Snabbfilterhallen visades

verket Yleisö skapat av Valtteri Raekallios

dansgrupp och poeten Eino Santanen. Verket

framfördes 15 gånger och sågs av cirka

750 åskådare.

År 2018 hade Tekniska museet representa-

tion på bland annat följande internationella

konferenser: Public communication of Science

and Technology (Dunedin, Nya Zeeland),

ICOM:s årskonferens (Paris, Frankrike), det

europeiska nätverket för vetenskapscentra

och museer ECSITE:s konferens (Genève,

Schweiz), Nordic Museums Associations kon-

ferens (Helsingfors), TICCIH (Santiago, Chile),

CIDOC (Heraklion, Kreta), Maizuru meeting

(Kyoto och Maizuru, Japan), NSCF:s konferens

(Tallinn, Estland), CIMUSET:s konferens

(Ottawa, Kanada), ICOM Finlands rundabords-

samtal (Helsingfors).

FörvaltningStiftelsens styrelse för tvåårsperioden 2018–

2019 fokuserade på riktlinjerna för det kom-

mande 50-årsjubileet och färdigställde muse-

ets strategi 2018–2020. För att stärka museets

ekonomiska grundförutsättningar beslutade

man sig för att grunda två fonder. Styrelsen

sysselsattes av den utredning som UKM begär

av de riksomfattande specialmuseerna gäll-

ande uppfyllandet av de i museilagen fast-

ställda förutsättningarna för att verka som ett

riksomfattande specialmuseum. UKM gav

museet ett positivt beslut om uppfyllandet av

förutsättningarna den 2 november 2018.

Den delegation som valts för treårsperioden

2018–2020 hade två stadgeenliga möten.

År 2018 hade museet åtta tillsvidareanställda

medarbetare. Museet sju visstidsanställda

medarbetare och inom kundservicen arbetade

åtta deltidsanställda medarbetare. På museet

utfördes 17 årsverken.

Tekniska museet verkar i Helsingfors stads

lokaler på Kungsgårdsholmen. Den totala

byggnadsytan är 5 570 m². Museets hyresavtal

löper till 2032. I fastigheten upprustades loka-

ler för Företagsbyn Helsingfors-Vandas behov,

och fastighetsunderhåll och reparationer utför-

des under ledning av lokaltjänsterna inom

stadsmiljösektorn vid Helsingfors stad.

Museet hyrde lagerutrymmen för samling-

arna i Högfors av Componenta Oyj (från sep-

tember av Koskikiinteistö Toikka) och i Jyväs-

kylä av Yhtymä-Inhill Oy, sammanlagt 1 125 m².

Fokusområdet för kommunikationen under

strategiperioden 2018–2020 är att förbättra

varumärket och stärka relationerna med publi-

ken och intressentgrupperna. För att uppnå

målsättningen har man satsat på systematisk

kommunikation. I kommunikationen och mark-

nadsföringen ligger fokus på digitala kanaler.

Användningen av museets digitala kanaler

ökade stadigt under året.

Museibesökarna hade möjlighet att ge

respons på sitt besök med ett digitalt formulär

— 30 —

och eftermarknadsföring skickades till grup-

perna per e-post varje vecka. E-postmarknads-

föring om tjänsterna för skolelever skickades till

skolorna i huvudstadsregionen vid två tillfällen.

Tekniska museet medverkar i webbtjänsterna

Fråga museet, Arjenhistoria.fi och Finna.fi.

EkonomiMuseets verksamhetsutgifter uppgick till

1 341 747 euro, vilket är cirka 330 000 euro

mindre än föregående år. Museets inkomster

var 1 337 982 euro, varav 881 303 euro var all-

männa understöd, 148 745 euro projektunder-

stöd, 307 933 euro egna intäkter och 0,26 euro

ränteintäkter.

De allmänna understöden på 881 303 euro

ökade med 8 438 euro jämfört med året innan

till följd av att statsandelsunderstödet från

UKM ökade. UKM:s behovsprövade verksam-

hetsunderstöd var detsamma som föregående

år, 210 100 euro, likaså stödet från Helsingfors

stad på 251 011 euro. Stadens bidrag täcker

inte den hyra som museet betalar till staden

för fastigheten. Skillnaden ökade till 13 000

euro. Det allmänna verksamhetsanslaget som

beviljades av bakgrundsorganisationerna upp-

gick till 33 000 euro.

Museet fick projektbidrag om totalt

148 745 euro för åtta olika projekt från tio olika

finansieringskällor.

Kundtjänstintäkterna, 91 355 euro, ökade

med 17,5 procent jämfört med föregående år.

De övriga intäkterna (216 578 euro) ökade med

cirka 47 procent jämfört med föregående år.

Samarbetet med Helen Oy inom öppethåll-

ningstjänsterna i Kraftverksmuseet, Helsingfors

stads fostrans- och utbildningssektor inom

verksamheten i Företagsbyn Helsingfors-

Vanda samt Airo Island ry gav cirka 65 procent

av de övriga intäkterna. Intäkterna från den

egna verksamheten exklusive projektunder-

stöd ökade till 307 933 euro med en ökning på

över 35 procent.

Museets utgifter bestod av 46 procent

personal kostnader, 36 procent fastighetskost-

nader och 18 procent rörliga kostnader.

Personal kostnaderna minskade med ungefär

sex procent jämfört med året innan och upp-

gick till 619 630 euro. I kostnaderna ingår viss-

tidsanställda projektarbetare och deltidsan-

ställd kundservicepersonal.

Hyrorna för museet och lagerutrymmena

ökade med 1 967 euro. De övriga lokalkostna-

derna ökade med cirka 50 000 euro jämfört

med året innan, vilket närmast berodde på

renoveringen av lokalerna.

Kostnaderna för samlingsverksamheten var

24 364 euro, varav 21 780 euro användes till

samordning av arbetet i TAKO-nätverket. Kost-

naderna för utställningsverksamheten var

77 308 euro utan löner och arvoden. Av kost-

naderna var cirka 74 procent leasingkostnader

för utställningen Teledrömmar, medan resten

var kostnader för att färdigställa basutställ-

ningen Teknikens land. Utgifterna för tjäns-

terna och den pedagogiska verksamheten var

15 928 euro. Museet använde 98 442 euro till

förvaltningskostnader och 12 697 euro till

kommunikation.

Räkenskapsperioden slutade med ett under-

skott på 3 766 euro. Det egna kapitalet i

balansräkningen uppgår till 22 312 euro vid

utgången av räkenskapsperioden.

Stiftelsens jubileumsår 2019År 2019 är det 50 år sedan grundandet av Stift-

elsen för tekniska museet, som upprätthåller

verksamheten vid Tekniska museet. Jubileums-

året 2019 är startskottet för att på längre sikt

utveckla museet till ett teknik- och industri-

museum där verksamheten, antalet besökare

och verkningsfullheten håller internationell

standard.

Museet firar sitt jubileumsår med intensivt

arbete och omsättning av strategin. För att

stärka de ekonomiska grundförutsättningarna

grundas Jubileumsfonden. Det långsiktiga

användningsändamålet för fonden är att finan-

siera museets stora investeringar, till exempel

förnyelse av basutställningarna eller omorgani-

sering av förvaringsutrymmena för samling-

arna. Fokus ligger på åtgärder som har långva-

rig inverkan på bevarandet och förevisningen

av det tekniska arvet samt på spridningen av

kunskap.

Hösten 2019 genomförs en kapitalanskaff-

ningskampanj bland den stora allmänheten,

och medlen som samlas in allokeras till Sam-

lingsfonden, som ska grundas för att stödja

museets samlings- och dokumentationsarbete.

Flera tillställningar och evenemang kommer

att ordnas på museet under året. Kulmen på

jubileumsåret är Spökets uppfinningsapparat.

Utställningen öppnar i november 2019 och är

den sista delen i förnyelsen av museets basut-

ställning.

— 31 —

YEAR 2018

ExhibitionsThe last phase of the reform of the Museum’s

permanent exhibition, Kummituksen keksintö-

koje (The Ghost and the Invention Device) will

open to the public in November 2019. The

eventful exhibition inspires children to ponder

the spirit, phenomena and change of technol-

ogy and the technological heritage. It centres

around a child’s curiosity and imagination, the

development of each child’s own inventive-

ness as well as the joy of exploration and dis-

covery. In 2018, the exhibition content plan

was completed and work on exhibits was

started. Late in the year, the exhibition design

and implementation were put out to tender,

leading to the selection of TMDX, an Estonian

company.

In 2018, there were two borrowed exhibi-

tions on display: Minun pelihistoriani (“My

Game History”) and Puupiirros lehden kuvituk-

sena – Anton Nordgrenin puupiirroksia vuosilta

1887–1905 (“Woodcuts as Newspaper Illustra-

tions – Woodcuts by Anton Nordgren from

1887–1905”). In July, the Power Plant Museum

featured Simon Gripenberg’s art exhibition

(S)low-tech – Taide kohtaa tekniikan (“(S)low-

tech – Art Meets Technology”).

The Kokoelmalabra (“Collection Laboratory”)

project was launched in 2018 to improve the

Museum’s expertise in relation to collection-

oriented peer development. As a result of the

project, a new kind of learning and co-creation

space will be opened at the Museum in 2021–

2022. It will be a place where the industrial cul-

tural heritage meets and interacts with the

Museum’s audiences in a new way.

In the future, exhibitions of the Museum will

be more active and collection-oriented. They

will further enhance the role of museum audi-

ences and communities as co-creators and

experts.

Audience services and eventsThe Museum had 40,451 visitors, another new

visitor record. There were 15,606 paying visi-

tors, and 24,845 visitors received free admis-

sion. In six years, the Museum has nearly dou-

bled its visitor numbers.

353 services were organised: 249 guided

tours and 104 workshops. A total of 5,152 peo-

ple used the services.

The Museum celebrated, for example, Night

of Ghosts and Helsinki Day with the public.

New event concepts were trialled, such as folk

music concerts in the Sludge Filtration Hall

and the Power Plant Museum courtyard as

well as a horror-themed Halloween event

aimed at adult visitors. A Museum Card club

on the sounds of technology was organised in

cooperation with the Museum Card.

CollectionsThe work on collections focused on the Tule-

vaisuuden kokoelmat (“Future Collections”)

project, which developed collection work

methods and created a collection map. The

artefact interview method developed in the

project was also adopted in the context of col-

lection donations. Donors were interviewed in

order to obtain contextual information and an

overall understanding in the context of the col-

lection donation of the Finnish Communica-

tions Regulatory Authority as well as the dona-

tions of aerial photos by Blom Kartta Oy and a

collection of meters developed and manufac-

tured in Jyväskylä, along with laser technology.

In 2018, the collections of the Museum of

Technology grew with 231 artefacts, 21

images, 67 archive objects and 323 books. The

unusually high increase is linked to the addi-

tion of the artefact collection (164 objects) and

library collection (311 books) of Fingrid Oyj to

the Museum collections.

Overall, the collections feature 56,745 arte-

facts, about 55,400 photographs and about

50,900 books. Archive objects fill approxi-

mately 27 metres of shelves.

Two modern documentations were carried

Sharpening the brand

Spreading aware-ness of technolo-

gical heritage

STRATEGY 2018–2020

Strenghtening the financial

base

— 32 —

out in conjunction with the Onni museoon

(“Preserve Happiness in the Museum”) cam-

paign of the TAKO network. Documentation

targets included the sympathy cat of Airo

Island ry and Pepper the receptionist robot at

Kalasatama Health Centre in Helsinki.

In cooperation with companies, a contact

from Prysmian Group and a visit by the Head

of Collections to the factory marked a new

opening. The aim is to deepen the documenta-

tion of cable production in cooperation with

the company.

The Museum worked together with the

Museum of Central Finland in order to advance

the move and storage exhibition of the Com-

puter Museum and for fundraising purposes.

The Head of Collections was appointed to the

HUS hospital museum committee.

A group of volunteers met at the Museum on

a weekly basis to organise and digitise collec-

tions in their special fields.

Development projectsThe Museum of Technology actively develops

its activities through various projects. It has

become established that about 20–30% of the

Museum’s annual operating budget is covered

by project funding.

The ESF-funded Museot innovaatioalustoina

(“Museums as Innovation Platforms”) develop-

ment project launched in autumn 2017 devel-

ops new operating models for the use of muse-

ums and other organisations that interact with

young people. Think tanks were organised at

the Museum with themes like the future and

innovations, and an innovation camp for stu-

dents of Humak University of Applied Sciences

produced by Junior Achievement Finland was

carried out at the Museum. The innovation

camp activities will continue in 2019, and there

will be an exhibition of the camp participants’

innovations. The lessons learned will be brought

about in the museum sector and youth activi-

ties sectors. The project is a joint effort of Aboa

Vetus & Ars Nova Museum, the Museum of

Technology, Humak University of Applied

Sciences and Junior Achievement Finland.

The Museum of Technology is one of the

three pilot museums taking part in the Tarinat

peliin (“Game the Story”) project of the Finnish

Museums Association. The aim is to open the

cultural history contents of museums for the

use of game industry professionals and to

increase the dialogue between the museum

sector and game industry. The product will be

funded through the Creative Expertise

ESF-programme of the Häme Centre for Eco-

nomic Development, Transport and the Envi-

ronment. As part of the project, the Museum

of Technology produced a VR game about

ESKO, the first computer built in Finland.

The Sähähtävää sähköä (“Hissing Electricity”)

workshop project plans pedagogical contents

on the phenomenon, history and use of elec-

tricity with the aim of inspiring children to

explore technological phenomena and innova-

tion. The development of workshop contents

will continue in 2019 in cooperation with

Sähkö turvallisuuden edistämiskeskus STEK ry

The Euro enemmän (“One Euro More”) pro-

ject of the Finnish Museums Association is

developing museum shop activities with the

aim of increasing the average museum shop

sales by one euro per visitor by 2022. The

Museum of Technology is one of the four pilot

museums of the project. The renovated

museum shop of the Museum of Technology

will open in autumn 2019.

The Tulevaisuuden kokoelmat (“Future Collec-

tions”) project carried out significant documen-

tation and research efforts with the Nokia Data

Transfer collection. A collection map was also

created as a collection work tool for the

Museum. The project researcher gave a pres-

entation on the project at the Committee for

Documentation conference in Greece and was

invited to write about it in the peer-reviewed

online publication Heritage.

In 2018–2020, three employees of the

Museum will carry out a job-shadowing period

in a European organisation in order to develop

collection-centric adult learning methods.

Networks and partnersThe activities of the Museum of Technology are

strongly based on networking and stakeholder

work. The aim is to create cooperation models

that genuinely benefit all. This is connected to

cooperation with educational institutes,

research institutions, other museums and the

foundation’s background communities,as well

as content cooperation with various parties and

companies.

The Museum of Technology provides open-

ing and audience services for the Power Plant

Museum maintained by Helen Oy from April to

October.

Yrityskylä Helsinki-Vantaa is a living learning

environment for 6th-graders maintained by the

City of Helsinki’s Education Division, the Edu-

cation Departments of the cities of Vantaa and

Kerava as well as Economy and youth TAT. It is

a consolidated learning environment on soci-

ety, working life and entrepreneurship that

gives the pupils an opportunity to work in a

vocation and act as a part of society. The

Museum signed a new cooperation agreement

— 33 —

with Yrityskylä for 2018–2021.

Airo Island ry acts as a platform and initiator

of robotics and artificial-intelligence projects.

The Museum of Technology is one of the

founding members of the association estab-

lished in 2015 and plays an active role in its

activities.

The mission of the Museum of Technology as

a national specialised museum is to promote

cooperation and expertise between the muse-

ums operating in its fields. The activities are

best realised in TAKO, the national recording

and collection collaboration network. The

Museum of Technology serves in TAKO pro-

jects in accordance with its resources in the

role of a project manager and takes part in the

steering groups of projects.

The Museum of Technology is a member of

the Finnish Museums Association. The

Museum Director is a member of the Board of

Directors of FMA Creations Oy, which manages

the Museum Card. Over the year, the Museum

of Technology sold 161 Museum Cards or

renewals thereof. There were 2,625 Museum

Card visits to the Museum.

The Museum is also a member of the Trafiikki

Museums Association consisting of ten muse-

ums operating in the fields of traffic and com-

munications. The network promotes aware-

ness of its member museums, improves the

professional competence of their staff, main-

tains an online shop and carries out co-opera-

tion projects.

The Museum of Technology has helped

develop the Akseli collection system and is

one of the founding members of the consor-

tium maintaining the system.

Members of the staff of the Museum of Tech-

nology are actively involved in the activities of

the Finnish Association for Museum Education

Pedaali. Representatives of the Museum of

Technology sit on the boards of key scientific

societies on technology and industrial history

as well as the Tekniikan Historian Seura and

Teollisuusperintöseura associations.

There is local cooperation with established

partners, although new actors are also being

actively sought out. There has been coopera-

tion with, for example, the Arabia Campus of

Metropolia University of Applied Sciences,

Artova local association and local companies,

such as Fiskars Oy and HSY, the Helsinki

Region Environmental Services Authority.

The Museum of Technology is an interesting

and surprising meeting place and facilitator of

events. In 2018, the Museum served as the

venue for the spring concert of Cathedral choir

Dominte and the GUF choir, the principal work

of the year of Kulttuurikompania Eloa and the

Hackathon event. The Power Plant Museum

and Sludge Filtration Hall served as venues for

Yleisö (“Audience”), a joint work by Valtteri

Raekallio’s dance troupe and poet Eino Santa-

nen. The work was performed 15 times and

seen by approximately 750 people.

In 2018, Museum of Technology was repre-

sented at the following international confer-

ences: Public Communication of Science and

Technology (Dunedin, New Zealand), ICOM’s

General Assembly (Paris, France), ECSITE con-

ference of the European network of science

centres and museums (Geneva, Switzerland),

Nordic Museums Association conference (Hel-

sinki), TICCIH (Santiago, Chile), CIDOC (Herak-

lion, Crete), Maizuru meeting (Kyoto and Mai-

zuru, Japan), NSCF conference (Tallinn, Esto-

nia), CIMUSET conference (Ottawa, Canada),

Round table of ICOM Finland (Helsinki).

AdministrationThe Board of Directors of the foundation

elected for the two-year term 2018–2019

focused on the policies of the upcoming 50th

anniversary year and finishing the Museum

strategy for 2018–2020. It was decided to

establish two funds to strengthen the Muse-

um’s financial base. The Board was kept busy

with a report requested by the Ministry of Edu-

cation and Culture from specialised museums

on how the Museum meets the preconditions

for operating as a national specialised

museum specified in the Museums Act. On

2 November 2018, the Museum received the

approval of the Ministry of Education and Cul-

ture for meeting the preconditions.

The Foundation Council appointed for the

2018–2020 term convened twice in 2018.

In 2018, eight people were permanently

employed at the Museum, seven people had

fixed-term contracts and eight people worked

part-time in customer service tasks. The

Museum employees completed 17 person-

years of work.

The Museum of Technology operates on Kun-

inkaankartanonsaari island on City of Helsinki

premises spanning 5,570 m². The Museum’s

lease extends to 2032. Premises were re -

novated for the needs of Yrityskylä Helsinki-

Vantaa, and building maintenance and repairs

were carried out by the Premises Services unit

of the Urban Environment Division of Helsinki.

The Museum leased a total of 1,125 m² of

storage space for collections from Compo-

nenta Oyj (as of September, from Koskikiin-

teistö Toikka) in Karkkila and Yhtymä-Inhill Oy

in Jyväskylä.

The museums communications will focus on

brightening the brand and strengthening

— 34 —

relation ships with the public and stakeholders

in the strategy period 2018–2020. Communica-

tions and marketing primarily focus on elec-

tronic channels and the use of electronic com-

munications channels increased steadily

throughout the year.

Visitors to the Museum had the opportunity

to give feedback on their visit through an elec-

tronic form, and groups were sent a weekly

after-sales email. Two email marketing cam-

paigns were directed at schools of the Helsinki

Metropolitan Area.

The Museum was involved in the Ask a

Museum, Arjenhistoria.fi (“History of Daily

Life”) and FINNA.fi online services.

FinancesThe Museum’s operating expenses amounted

to EUR 1,341,747, a decrease of approximately

EUR 330,000 from the year before. The Muse-

um’s revenue was EUR 1,337,982, which

included EUR 881,303 in general subsidies, EUR

148,745 in project subsidies, EUR 307,933 in its

own returns, and EUR 0.26 in interest income.

The general subsidies, which amounted to

EUR 881,303, saw an EUR 8,438 increase from

the previous year due to the increase of state

subsidies from the Ministry of Education and

Culture. The discretionary operating subsidy

from the Ministry of Education and Culture

remained unchanged from the year before at

EUR 210,100, as did the subsidy from the City

of Helsinki at EUR 251,011. The subsidy from

the City does not cover the rent paid by the

Museum to the City for the property; instead,

the difference increased to EUR 13,000. The

subsidy granted by background communities

stood at EUR 33,000.

The Museum received a total of EUR 148,745

in subsidies for eight different projects from

ten funding sources.

The profits from services offered to the pub-

lic, EUR 91,355, increased by almost 17.5 %

from the previous year. Other profits (EUR

216,578) increased by approximately 47% from

the previous year. Approximately 65% of the

other profits were generated by the co-opera-

tion with Helen Oy in services to keep the

Power Plant Museum open, the activities of

Yrityskylä Helsinki-Vantaa with the Education

Division of the City of Helsinki as well as Airo

Island ry. Profits from in-house operations

before project subsidies increased to EUR

307,933, an increase of over 35%.

Of the Museum’s expenses, 46% was allo-

cated to personnel costs, 36% to real estate

costs and 18% to variable costs. Personnel

costs decreased by about 6% from the previ-

ous year to EUR 619,630. The costs include

fixed-term project workers and part-time cus-

tomer service staff.

The leasing costs of the Museum and the

storage facilities increased by EUR 1,967.

Other facility costs increased by approximately

EUR 50,000 from the year before, mainly due

to renovations.

The costs of collection activities totalled EUR

24,364, EUR 21,780 of which were the coordi-

nation costs of TAKO network activities. The

costs of exhibition activities stood at EUR

77,308, not including wages and compensa-

tions. Approximately 74% of the costs were

leasing costs of the Teledreams exhibition, and

the rest were associated with finishing the

TechLand permanent exhibition. The costs of

service and pedagogical activities totalled EUR

15,928. The Museum spent EUR 98,442 on

administrative expenses and EUR 12,697 on

communications.

The accounting period ended with a deficit of

EUR 3,766. At the end of the financial period,

the equity in the balance sheet was EUR

22,312.

Foundation jubilee 20192019 marks 50 years since the founding of the

Museum of Technology Foundation that main-

tains the operations of the Museum of Tech-

nology. The jubilee 2019 serves as the starting

shot for the long-term development of the

Museum into an internationally significant

technology and industry museum in terms of

activities, visitor numbers and impact.

The Museum will celebrate its jubilee while

working hard to implement its strategy. In

order to strengthen the financial base, a jubi-

lee fund will be established. The purpose of

the fund is to finance major investments of the

Museum in the long term, such as the re -

vamping of permanent exhibitions or re -

organisation of collection storage facilities. The

emphasis will be on actions with long-term

impact on the preservation, presentation and

spreading awareness of the technological

heritage.

A wide-scale public fundraising campaign

will be carried out in autumn 2019. The funds

raised will be allocated to a new collections

fund to support the Museum’s collection and

documentation work.

Throughout the year, several events will be

organised at the Museum. The jubilee will cul-

minate in November 2019 in the opening of

the last phase of the reform of the Museum’s

permanent exhibition, Kummituksen keksintö-

koje (The Ghost and The Invention Device).

— 35 —

MISSIOTekniikan Museo on Suomen

teollisuuden ja tekniikan alan

areena, joka tallentaa mennei-

syyttä, tulkitsee tätä päivää ja

luotaa tulevaisuutta.

VISIOEnnakkoluuloton ja uudistava

teknologiaperinnön tarinallistaja

ARVOTVuorovaikutus, yhdenvertaisuus,

rohkeus.

MISSIONArenan för industri och teknik

i Finland som bevarar det för-

gångna, tolkar nuet och pejlar

framtiden.

VISIONFördomsfri och ombildande

berättare av det tekniska arvet.

VÄRDENVäxelverkan, jämlikhet, mod.

MISSIONArena for the Finnish industry

and technology sector that

preserves the past, interprets

the present and charts the

future.

VISIONOpen-minded and reformative

story-teller of technological

heritage.

VALUESInteraction, equality, courage.