1

Pykälä ry:n jäsenlehti. 01 | 2014

Uudet sarjat:* Pykälistin päivän asu* Vinkkipalsta* HYYn kerhot esittelyssä

Kitta Kangas - Vapaaehtoistyössä Argentiinassa

Ekaa kertaa vujuilla? Tsekkaa tapahtuman etiketti

Jesse Viljanen valmistui!

3

PääkirjoitusMuistan vielä, kuinka astelin viisi vuotta

sitten ensimmäistä kertaa Inter Vivoksen kokoukseen. Olin siihen aikaan kovin ujo puhksi. Ensimmäisessä, Hakaniemessä järjestetyssä kokouksessa sain hädin tuskin suutani auki. Kirjoittaminen tuntui haastavalta.

Muutama viikko sitten, noin viisi vuotta tuon ensimmäisen kokoukseni jälkeen, astelin

ensimmäiseen IV:n kokoukseeni päätoimittajana. Minua jännitti yhtä paljon kuin tuolla ensimmäisellä kerralla.

Jos joku olisi sanonut minulle viisi vuotta sitten minusta tulevan vielä joskus IV:n päätoimittaja,

olisin varmasti pöyritellyt silmiäni. Viidessä vuodessa on tapahtunut valtavasti - kaksi vaihtoa, toisen tutkinnon aloittaminen, kymmenisen muuttoa, interreilejä erilaisiin kohteisiin ja älyttömästi kaikkea muuta. Kahta numeroa lukuun ottamatta olen kuitenkin jättänyt kädenjälkeni jokaiseen Inter Vivokseen tuona aikana.

Selvisin ensimmäisestä kokouksesta päätoimittajana paremmin kuin olisin

ikinä uskonutkaan. Huomasin, kuinka paljon ihminen lopulta kasvaa vuosien saatossa. Itseäänei varmasti löydä istumalla yksin huoneessaan kirjan kädessä. Jollekulle ainejärjestöntoiminta on se kasvattava kokemus, toiselle vaihto, kolmannelle matkustelu, neljännelle työelämä.

Satuin lukemaan joitakin kuukausia takaperin artikkelin asioista, joita ihmiset katuvat ennen

kuolemaansa. Listalta pistivät silmään muun muassa ”olisinpa antanut itseni olla onnellisempi” ja ”olisinpa tehnyt niin kuin itse halusin tehdä, enkä niin kuin muut halusivat minun tekevän”. Listalta löytyy myös ”olisinpa pitänyt yhteyttä ystäviini” ja ”olisinpa työskennellyt vähemmän”.

M ikään tiede ei ole koskaan havainnutm että ihmiset

eläisivät kahdesti. Elämä on tässä ja nyt. Senpä takia kehotan jokaista pykälistiä keräämään elämäänsä erilaisia kokemuksia ja seuraamaan omaa sydäntään.

Teemaan liittyen tästä numerosta löytyy juttu Kitta Kankaasta,

joka pakkasi tavaransa ja lähti vapaaehtoistyöhön Argentiinaan. Toisena esimerkkina kokemuksia keränneestä pykälististä voidaan mainita Onnea valmistumisesta -juttua varten haastatelu Jesse Viljanen. Samaa linjaa noudattaa myös juttu oikkareista hiukan erilaisissa töissä.

P erinteisesti ensimmäisessä numerossa on todettu muutama

sana vuoden toimituksesta. Inter Vivos on kokenut vuoden 2014 alkajaisiksi sukupolvenvaihdoksen. Toimittajakuntaamme liittyi monta innokasta phuksia, joiden jälki on nähtävissä jo tässä lehdessä.

V uonna 2014 IV:ssä nähtäneen uudenlaisia juttuja. Jo

ensimmäiseen numeroon ovat ehtineet uudet sarjat ”Päivän asu” sekä ”HYYn kerhot ja projektitesittelyssä”. Viitteitä uusista tuulista antanee myös toimitusesittely, jonka teemaksi valikoitui äänestyksesä prinsessat.

Hyvää vuosijuhlaviikkoa ja kevättä kaikille toivottaen

5

01|2014 sisältö

JULKAISIJA Pykälä ry

PÄÄTOIMITTAJA Annika Juvonen

annika.juvonen@pykala.fi +358505115938

TAITTO Aura Lehtonen

aura.lehtonen@pykala.fi +358503013636

TOIMITUS

Heidi Elo | Mira Karppanen Antti Ketola | Juha-Matti Kiviluoto Emmi Koli | Tuomas Koskinen Jenni Nissi | Katriina Näveri | Hanna Oraheimo | Terhi Raikas Jaakko Sep-pänen | Laura Varjokari

KANNEN KUVA Emmi Koli

SÄHKÖPOSTIOSOITTEiv-toimitus@pykala.fi

ILMOITUSMARKKINOINTIYrityssuhdetoimikunta

MEDIATIEDOTwww.pykala.fi/julkaisut/mediakortti

PAINO Forssan Kirjapaino Oy

Ilmoitushinnat ja julkaisijan yhteystiedot viimeisellä sivulla

ANNA PALAUTETTA NETISSÄhttp://pykala.fi/julkaisut/ivpalaute

V a k i o t 3 Pääkirjoitus

6 IV Tenttaa

6 Heikin palsta

14 Experto Credite

9 IV Ajankohtaiset

10 Bonus Pater Familias

14 Experto Credite

16 HELP

22 Mainoshaastattelu

43 Onnea valmistumisesta

40 Osavuosikatsaus

41 Onnea Valmistumisesta!

53 Perhonen

54 Julkinen runosuoliAvaudu osoitteessa www.pykala.fi

55 Seuraavassa numerossa

S a r j a t 8 Päivän asu

28 HYYn kerhot ja projektit

49 Juha-Matti setä neuvoo

s | 12IV 2014 esittäytyy...

s | 26Vapaaehtoistyössä Buenos Airesissa

Oletko aina halunnut vapaaehtoistyöhön

s | 30Sinne ja takaisin

Rinnerikollisten matkaraportti Itävaltaan

s | 18Vujuetiketti

Suurimmat ja Kauneimmat Vuosijuhlat ovattaas täällä!

s | 24...Kuten myös hallitus 2014

s | 38Mites niiden uudenvuodenlupausten

kanssa kävi?

s | 49Uusi sarja:

Mihin elämänalueelle tarvitset neuvoja?

s | 32Tutkintouudistus

s | 42Kansalaisaloite

s | 45Oikkarit eri ammateissa

s |35 Opintopiirit

4

7

IV tenttaa HEIKIN PALSTATeksti ja kuvat: Juha-Matti Kiviluoto

IV soluttautui upouusista haalareistaan päihtynei-den phuksien joukkoon haalaribileissä 20.02.2014. Haastateltavaksi valikoitui myös yksi vanhempi tieteenharjoittaja.

Pakottaako päätäsi probleemi, vaivaako mieltäsi väliaikainen vajaatoiminta?

Älä enää meneteä yöuniasi, vaan käänny viisaampasi puoleen, ja kysy Heikiltä

Aihe: Sähköiset tenttitilaisuudet?

Kun ylioppilaskirjoituksetkin alkavat vihdoin siir-tyä nykyaikaan ja sähköiseen muotoon, olisiko meidän aika seurata perässä? Jo nyt tenttiak-vaariossa voi tehdä sähköisiä tenttejä, joiden kirjoittaminen ja tarkastaminenkin ovat varmasti paljon mielekkäämpiä kaikille osapuolille. Mitä haasteita ja mahdollisuuksia tällainen uudistus toisi?”

Nimimerkki: Nykyaikaan

”Arvoisa Nykyaikaan,

no tätähän minäkin olen viime päivät intoillut! Kävi nimittäin niin, että olin luvannut vertailevan oikeustieteen luentokuulustelun tulokset aika lailla nopeasti. Kuulustelu oli perjantaina 16-18, enkä ehtinyt jäädä odottelemaan papereita, jotka siis olin ajatellut ottaa mukaani viikon-lopun iloksi, jotta saisin tulokset valmiiksi heti alkuviikosta. Kuulustelua valvonut ystävällinen kollega keksi kuitenkin skannata vastaukset ja lähettää minulle. Niitä oli tosi hauska (tai ei nyt liioitella, mutta sanotaan aika hauska) lukea sitten tabletilta. Aikaisemmin tapanani on ollut lukea tenttipapereita työmatkoilla liikennevä-lineissä. Kerran sitten tapahtui niin, että koko pino (n. 200 kpl) papereita levähti raitiovaunun lattialle. Ystävällisten kanssamatkustajien avus-tuksella ne toki saatiin koottua, joskin muuta-miin jäi saappaan kuvia. Kaikki tämä on histo-riaa siinä vaiheessa, kun vastaukset saadaan suoraan sähköisinä. Luulen, ettei se aika ole kovin kaukana.”

Aihe: Eläinten oikedet

Olen miettinyt, mitä tapahtuisi, jos eläimet osaisivat puhua. Erityisesti minua kiinnosta-vat ketut. Mitä uskoisit ketun sanovan, jos se osaisi puhua? Olisiko eläinten mahdollista op-pia puhumaan jollakin konstilla?”

Nimimerkki: Foxy

”Hyvä Foxy,

annan puheenvuoron suoraan pihaketullem-me: ”Itse olen oppinut puhumaan tutkivan oppimisen menetelmällä. Teimme kavereiden kanssa aika paljon ryhmätöitä, joten samalla saimme oivaa harjoitusta vuorovaikutustai-doissa. Yritimme saada pari jänöpupua mu-kaan ryhmään, mutta ne eivät halunneet jos-tain syystä lähteä. Nyt olemme alkaneet lukea George Orwellin Eläinten vallankumousta, josta olemme saaneet muutamia hyviä ajatuk-sia. Tarvitsisimme vain kunnollisen opettajan. Heikin juttuja emme enää jaksa, mutta uskal-taisimmekohan pyytää vaikka Johan Bärlundia tai Hirvosen Aria?”

Aihe: Valmistumisen jälkeistä elämää

Valmistuminen häämöttää muutaman kuu-kauden päässä. Haluaisin työskennellä jos-sain aatteellisessa yhdistyksessä, sorrettujen puolustajana. Lukuisat työhakemukset eivät kuitenkaan ole tuottaneet tulosta. Olenko tuo-mittu myymään sieluni pääomalle? Joudunko tekemään tiliä sorrettujen selkänahasta? Ryh-dynkö maalaamaan öljyväreillä vai punomaan pajukoreja?

Nimimerkki: Ollako vaiko eikö olla

”Hyvä ollako vai eikö olla,

Pitää tehdä sitä, minkä kokee oikeaksi. Jos haluat töihin sorrettujen yhdistykseen, niin sit-ten sinun täytyy hakea niin kauan, että pääset. Kyllä se jossain vaiheessa tärppää. Jotenkin olen tulkitsevinani, ettei sinua öljyvärimaalaus tai korinpunonta kuitenkaan pidemmän päälle edes kiinnostaisi – ehkäpä olet monien juris-tien lailla jopa totaalinen poropeukalo, mene tiedä. Sillä aikaa kun odottelet paikkaa sorret-tujen puolustajana, voithan aina katsella vä-hän aikaa suurpääoman puolta. Sittenpähän on sekin nähty, niin tiedät mistä puhut.

Aihe: Porthanian peitetyt kattoikkunat

Oi Heikki,

Miksi massaluennot järjestetään pimeyden val-litessa? Porthanian saleissa on kattoikkunat, joista luonnonvalo voisi päästä sisään. Nämä on kuitenkin kaikki peitetty levyillä ja valaistus-taso massaluennoilla vastaa toisinaan eloku-vateatterinautintoa.Miksi päivänvalosta ei saa nauttia?

Nimimerkki: Valoa pimeyteen

”Valoa pimeyteen,

omana opiskeluaikanani suurella osaa mas-saluentoja – eikä muunlaisia ollutkaan – vallitsi synkkä pedagoginen pimeys, mutta tämä ei tietenkään enää nykyisin ole asian laita. Mitä-köhän ihmettä siis tarkoitat? Eihän siellä nyt pimeä ole, ei ainakaan minun luennoillani, tosin muilla en säännöllisesti käykään. Olisikohan tuo jonkinlainen energiansäästöjuttu? Ja kai tiesit, että Porthania on Suomen ensimmäinen elementtirakennus ja arvokas suojelukohde. Ehkä nuo levyt ovat osa jotain alkuperäistä suunnittelua, ja niiden kuuluukin olla peittämäs-sä ikkunoita. Ajatuksena 1950-luvulla Porthani-an suunnittelussa saattoi olla, että opiskelijalle annettiin ikään kuin aavistus ulkopuolella vallit-sevasta valosta, jonka he saattaisivat – huom: saattaisivat – saavuttaa, jos malttaisivat tallet-taa luennoitsijan suusta putoilevat kultajyvät aivoihinsa ja sydämiinsä. Syvällistä symboliik-kaa siis, eikö totta?

1) paljonko on D x2?

2) onko putki päällä?

3) mitä muuta tai kuka on päällä?

Emmi, phuksi

1) Aivan liikaa!

2) Aina on!

3) Minä. Aina!

Henna, phuksi

1) Oota… herrajesta!

2) Ei!

3) Haalarit, vihdoinkin!

Lauri Y., ei phuksi

1) Ei Jeesus!

2) Ei kun sisällä!

3) Minä!

Oskari, phuksi

1) Viisi?

2) Toki on?

3) Tampere! Aina.

6

9

IV AjankohtaisetTeksti: Heidi Elo

Tietyt asiat ovat kiveen hakattuja. Kuten se, että kun 10 vuotta sitten tädit ja sedät kääntyivät

puoleeni ja kysyivät sen ratkaisevan kysymyksen (Mikä sinusta tulee isona?), vastaus tuli aina yhtä varmana ja riemukkaana kuin kaikki olisi jo ennus-tettu: Kirjailija! Minusta tulee kirjailija! Onnellisesti myhäillen äidinkielen opettajien lemmikkinä hellin suunnitelmaani vuosikausia, kunnes lukion lopussa, kuultuani kyllästymiseen saakka lausetta ”Hanki oikea ammatti, jolla voit elättää itsesi!” huomasin kuin yhtäkkiä pudonneeni idealistisista J.K. Rowling -korkeuksistani kovalle alustalle nimeltä Todellisen Työelämän Tarpeet. Pian asiasta toettuani tarkastelin alustaani tarkemmin. Luonnollisesti, lakimiehen pol-kuhan se siinä oli: Se oli päällystetty sanoilla ”Var-muus”, ”Kaikki ovet ovat auki” ja ”Juristina löydät aina töitä”, tien viedessä kirkkaana hohtavaan paik-kaan, Työelämään. Tyytyväisenä lähdin matkaan, enkä edes katunut päätöstäni lapsuuden haaveiden hylkäämisen vuoksi – olemmehan todistaneet, miten Jens Lapidus, yksi Ruotsin kuuluisimmista asianajajista, yhdistää työnsä dekkareiden kirjoitta-miseen! Miksi en siis minäkin?

Paitsi, että opetusministeri Krista Kiuru ilmeisesti haluaisi minun vain kirjoittavan niitä dekkareita.

Hänen valmisteilla oleva esityksensä korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäyksistä tuottaisi kauppa- ja oike-ustieteellisille aloille jopa tuhansia opiskelupaikkoja. Kaltaiselleni lakimiehen polulle lähteneelle esitys merkitsisi toteutuessaan, jos ei aivan huomattavaa opetuksen laadun laskua, niin vähintään kasvavaa työttömyyttä. Kun tätä vertaa sitä vasten, että Aka-van tilastojen mukaan vastavalmistuneiden juristien työttömyys on lyhyessä ajassa noussut 80 %, aske-leeni ennen niin tasaisella tiellä muuttuu väkisinkin epäröiväksi.

Onko joku pyyhkinyt lakimiehen polulta pois puheet varmuudesta? Onko Työelämään johta-

va polku sittenkin vain silmänlumetta? On selvästi

nähtävissä, mitä seuraisi, kun oikeustieteen opiske-lijoiden aloituspaikkojen raju lisääminen – hakijasu-man purkavana yhteiskunnan epäkohtia korjaavana keinona, kuten Kiuru tuntuu tarkoittavan – joutuisi kasvotusten Todellisen Työelämän Tarpeiden kanssa. Oikeastaan se olisi jopa lähellä taikuutta: Pim! ja 200 juristia kilpailee yhdestä paikasta, Pim! ja hän ei voi enää väittää, että mitään työtä löytyy pelkästään maisterin papereilla. Lakimiesten määrän kasvaessa juristi, joka ennen käyskenteli polullaan rehvakkaana ja ylpeänä, joutuu nyt väistämään tien sivuun, jotta sadat muutkin mahtuvat. Hän on menettänyt erilli-syytensä ja erityisyytensä tuoman arvon. Yhdessä sadat ja taas sadat nuoret lakimiehet tallovat maahan uudet sanat: Mikään Ei Ole Enää Varmaa.

Koska mikään ei ole enää varmaa, tulevaisuuden juristiopiskelija on opiskeluajan työpaikkoja

valitessaan ja erikoistumisiaan miettiessään kovan haasteen edessä. Jotenkin hänen on koulutustaan vastaavaan työhön työllistyäkseen onnistuttava iden-tifioimaan ammatillinen itsensä niin loistavaksi ja ainutlaatuiseksi kuin koputtelisi CV:llään jatkuvasti itse Euroopan Unionin tuomioistuimen ovia. Toki vaihtoehtona olisi myös ottaa opetussuunnitelmaan orientoiva moduuli ”Jos/Kun Joudun Työttömyys-kortistoon”, mutta eihän se nyt juristeille olisi sopi-vaa. Me olemme sentään yhteiskuntamme tukipyl-väät!

Paniikki on kuitenkin tällä hetkellä turha, sillä vielä toistaiseksi juristien polku on yhtä kuulas,

valoa kohti pyrkivä ja loogisesti määränpäähän-sä suuntaava kuin ennenkin. Lakimiesten korkean status quon säilyttäminen vaatiikin, että ehdotusta käsiteltäessä aloituspaikkoja ei vain naiivisti hei-tettäisi aloille, joille on eniten kysyntää – suurelle kysynnälle ja pienelle otannalle kun on usein syynsä. Sen sijaan paikkojen lisäys pitäisi kohdistaa aloille, jotka todella tarvitsevat niitä, kuten kasvatustietei-siin. Näin välttäisimme sen huolestuttavan skenaari-on, jossa vuosien päästä työvoimatoimiston penkillä istuessamme muistelemme tarinaa entisaikojen laki-miehestä, jonka tietä siinnättivät varmuus, luotto ja ammattiylpeys.

Juttu on kirjoitettu 25.2., eli ennen hallituksen kehys-riiheä.

PYKÄLISTIN PÄIVÄN ASU

Sarjassa haastatellaan kiinnostavasti pukeutunutta pykälistiä.

Teksti: Hanna Oraheimo Kuva: Katriina Näveri

Haastateltavana Leo Pietikäinen, 1. vuoden opiskelija

Mitä sinulla on päällä tänään?

Takki on vaatturiliike Saumasta. Loput vaatteet olen hankkinut joko Stockmannilta tai netin kautta lähinnä Englannista.

Miten kuvailisit itse omaa tyyliäsi?

Tyylini on klassinen, aina vähintään smart casual.

Kerro tyylivinkkisi?

Kannattaa panostaa hyvään pikkutakkiin. Lisäksi kenkiin kannattaa satsata rahallisesti, oikein huollettuna ne kestävät vuosia.

Sait juuri haalarit. Mitä mieltä olet niistä?

Ei niitä voi liikaa kehua. Viininpunainen on ehdottomasti paras väri, käy kaiken kanssa.

Paras asuste?

Tykkään vaihdella rannekelloja. Minulla on noin viisi kelloa, joita käytän säännöllisesti.

Kuinka usein ostat uusia vaatteita?

Shoppailen harvoin, mutta ostan kerralla yleensä paljon. Esimerkiksi alennusmyynneistä saatan ostaa isompia määriä vaatteita.

Miten opiskelija voi säästää rahaa pukeutumisessa?

Suosittelen E-bayta ja yleensäkin ulkomailta tilaamista. Siinä säästää huomattavasti.

Paras juhla-asu?

Klassinen puku toimii aina.

Onko tyylisi muuttunut oikikseen pääsyn myötä?

Ei ole, ennemminkin tyyli ohjasi minut tänne(nauraa).

OLIPA KERRAnLAkimies joka sai

Töitä

8

11

Bonus Pater Familias

Pykälä täyttää tänä vuonna 79 vuotta. Tässä ajassa yhdistykses-

tämme on tullut jäsentensä näköinen ja perinteikäs yhdistys, jonka traditiois-ta ja toimintamalleista otetaan mallia myös muualla opiskelijamaailmassa. Tänä päivänä yhdistyksemme vaikuttaa monen oikeustieteen opiskelijan elä-mässä sekä juhlaan että arkeen. Yhdis-tys elää ja toimii jäseniään varten.

Mitä Pykälä sitten oikeastaan edes on? Vastauksia kysymykseen lienee yhtä monta kuin vastaajiakin. Yhdelle Pykälä on bilepaikka Sörnäisissä, toiselle ainoastaan tärkeä edunvalvonnallinen instanssi tiedekunnassa. Joillekin Pykälä edustaa tärkeää sosiaalista foorumia, osalle se taasen näyttäytyy ylimielisten juristiopiskelijoiden öykkäriyhteisönä.

Pykälä ry perustettiin alun perin kes-kustelu- ja harrastuskerhoksi pienelle joukolle lainopin ylioppilaita. Sittemmin toiminta on laajentunut merkittävästi. Laaja vaikuttamistyö tiedekunnan eli-missä kantaa jatkuvasti hedelmää ja saa kiitosta myös tiedekunnan puolelta. Opiskelijoiden mielipiteillä ja toiveilla on oikeasti merkitystä. Tämä korostuu parhaillaan käynnissä olevassa tutkinto-uudistuksessa. Palautetta opintojen su-juvuudesta ja tiedekunnan toiminnasta saa ja pitää antaa.

Edunvalvonnan ohella Pykälässä on myös tietysti myös muuta sosiaalista toimintaa. Kenties näkyvimpänä esi-merkkinä tästä ovat kerhot, urheilu-porukat, lukuisat asialliset sekä myös vähemmän asialliset tapahtumat. Sa-notaan, että opiskeluaika on elämän parasta aikaa. Tuntuvatpa kauan sitten valmistuneidenkin sankaritarinat keskit-tyvän lähinnä opiskeluajan seikkailuihin. Miksipä ei siis ottaa siitä kaikkea irti

nyt? Luennoilla istumalla harvemmin tutustuu kunnolla opiskelukavereihin - tulevaisuuden kollegoihin. Moni ystä-vyyssuhde kestää koko elämän. Juristi-kunnan kokoisen yhteisön jäsenille ei liene myöskään haitaksi tuntea ihmisiä jo ennen työelämään siirtymistä.

Suuri osa Pykälän toiminnasta raken-tuu perinteiden varaan. Yhdistykselle on lähes kahdeksankymmenvuotisen historiansa aikana ehtinyt kehkeytyä lukuisia traditioita, myös sellaisia, joita muista opiskelijajärjestöistä ei löydy. Yhdistyksen toiminta ei kuitenkaan voi perustua vain perinteisiin. Uusia ideoita kannattaa esittää, jotta yhdistyksestä saadaan enemmän jäsenistönsä näköi-nen. Tunnustan itsekin joskus sortunee-ni ”ainahan näin on tehty” -ajatteluun. Perustelu on kestämätön, koska vanhoi-hin kaavoihin ja menettelytapoihin on liiankin helppo tuudittautua.

Kynnys palautteen ja kehittämisideoi-den antamiselle tulisi olla mahdollisim-man matala. Me Pykälän kanssa päi-vittäin tekemisissä olevat arvostamme kaikenlaista kritiikkiä ja kehitysideoita. Keinoja on monia - nettisivuilta löytyvät sekä hallituslaisten yhteystiedot että pa-lautelomake. Luonnollisesti hihastakin saa tulla nykimään.

Mahtavaa kevään jatkoa ja erityisen nautinnollista Pykälä-viikkoa! Suositte-len nauttimaan siitä täysin rinnoin!

Eero Rapolahallituksen puheenjohtaja 2014

10

Want to hop in the saddle?

Join us as an Office Support or a Trainee.We offer flexible working hours that enable students to combine work with their studies.

We are impressed by an open-minded attitude and a willingness to learn.

More about our way to work and the latest student recruitment news at facebook.com/MerilampiAttorneys.

www.merilampi.com

Corporate & Capital Markets | Transactions & Finance | Dispute Resolution & Insolvency Competition & EU Law | Real Estate & Construction | Technology & Intellectual Property | Employment & Labour Law

13

Terhi Raikas, toimittaja: ”taiteilija, kirjailija”

Annika Juvonen, pää-toimittaja: ”Halusin muumipeikoksi, joulu-pukiksi, Miss Suomek-si sekä gladiaattoriksi tv-ohjelmaan. Sain itkukohtauksen van-hempieni sanoessa, ettei gladiaattoriksi ryhtyminen onnistuisi”

Heidi Elo, toimit-taja: ”toimittaja, kirjailija”

Mira Karppanen toimittaja: ”opet-taja”

Emmi Koli, kuvittaja: ”Ensimmäi-nen haaveammattini oli kaupungin puutarhuri. Jossain kohti sitte iski, etten saa kaktustakaan pysymään hengissä. Vaihdoin mielipidettäni harva se päivä ja halusin olla mm. sisustussuunnittelija, lentäjä, opet-taja, poliisi, tanssija, maailmaan-kuulu laulaja ja kanienhoitaja.”

Tuomas Koskinen toimittaja: ”Oikeasti mul-la ei ollut lapsuuden yhtä toiveammattia, mutta merikapteeni olisin varmasti ihan ski-dinä voinut eniten haluta olla.”

Hanna Oraheimo toimittaja: ”Lapsuu-den toiveammattini olivat taiteilija tai eläinlääkäri”

Jaakko Seppänen toi-mittaja: ”Opettaja (kos-ka niillä on niin paljon vapaa-aikaa!)”

Laura Varjokari toimittaja: ”Ihan ensimmäinen toiveammattini oli siivooja. Sit-ten joskus ehkä kolmannella luo-kalla päätin, että minusta tuleekin juristi.”

Aura Lehto-nen, taittaja: ”Lapsuuden toiveammattini oli tutkimus-matkailija!”Jenni Nissi, toi-

mittaja: ”äiti!”

Antti Ketola, ku-vittaja: ”Ihmemies (MacGyver). Tällä hetkellä toiveammatin toteuttamisvaiheena on katu-uskottavan takatukan kasvatta-minen”

Juha-Matti Kiviluoto, toimit-taja: ”Lapsena ihailin raitiovau-nunkuljettajan työtä ja halusin itsekin kuljettajaksi. Minusta tuli sitten bussikuski”

Katriina Näveri, avustava kuvittaja

Inter Vivoksen Uusi toimitus

paljastaa lapsuuden

toiveammattinsa

12

15

Experto Credite

E dellisvuosien tapaan alkuvuosi on opintoasioiden osalta täyttynyt seuraavan lukuvuoden opetuksen

suunnittelusta. Suunnitelmia ei kuitenkaan aivan totutun kaavan mukaan olla tekemässä, sillä parhaillaan käynnissä oleva notaaritutkinnon uudistus etenee ensi syksynä toisen vuoden opintoihin tuoden suuriakin muutoksia niin putken järjestykseen, yksittäisten oppiaineiden sisältöön ja suoritustapoihin kuin oppiaineiden väliseen yhteistyöhön. Muutosten laatu ja suuruus vaihtelevat oppiaineittain suuresti: siinä missä osa oppiaineista opintopisteyttää tai hieman muokkaa aikaisempinakin vuosina pitämiään luentosarjoja, osa on lähtenyt suunnittelutyöhön aivan puhtaalta pöydältä. Lopputuloksena on aikaisemmin oikiksessa poissaolollaan loistaneiden oppimismuotojen käyttöönotto sekä jopa eräiden oppiaineiden yhdistyminen. Uudistusten mittavuudesta riippumatta siirtymäsäännökset vanhan ja uuden putken mukaisten suoritustapojen välillä tulevat olemaan oppiaineessa kuin oppiaineessa erityisen tärkeässä asemassa, ja tämä tulee vaatimaan entistä suurempaa tarkkuutta tiedekunnan puolelta opetuksen käytännön yksityiskohtia mietittäessä sekä valppautta opiskelijoilta omia opintoja suunnitellessa.

T iedekunnan puolella alkuvuosi on jokavuotisten rutiinien lisäksi merkinnyt myös uuden

hallintokauden alkamista: viime vuoden lopussa käydyt, laajaa keskustelua herättäneet dekaaninvaalit ratkesivat toisen nelivuotiskautensa dekaanina aloittaneen Kimmo Nuotion hyväksi. Samalla tiedekuntamme sai uudet varadekaanit, ja hallintorakennetta kevennettiin siten, että jatkossa jatkavat enää opintoasiain-, opetustaito- ja stipenditoimikunnat. Yliopistohallinto toteutetaan kolmikantaperiaatteen mukaisesti, jonka mukaisesti hallintoelimissä ovat edustettuina professorit, ns. keskiryhmä (muu opetus- ja tutkimushenkilökunta kuin professorit, sekä hallintohenkilökunta) sekä opiskelijat. Edellä mainittujen toimikuntien lisäksi hallinnon opiskelijaedustajia, eli hallopedeja, istuu täysivaltaisina

jäseninä tiedekuntaneuvostossa sekä yliopistokollegiossa. Hallopedeille opiskelijoiden kuulumiset Porthanian käytäviltä ovat arvokkaita: opiskelijoiden äänen kuuluminen edellä mainituissa elimissä vaatii sitä, että opiskelijaedustajilla on opiskelijoiden arjesta tiedekunnassamme mahdollisimman todenmukainen käsitys, jota viedä kokouksissa ja muutoin tiedekunnan henkilökuntaa tavatessaan eteenpäin. Toivon, että opiskelijat antaisivat aktiivisesti palautetta myös opetushenkilökunnalle, jotta jatkossakin oppiaineissa osattaisiin kiinnittää huomiota oikeisiin asioihin opetusta suunniteltaessa ja toteuttaessa. Täydellinen muutos kohti aktivoivampia ja monimuotoisempia opetusmetodeita ei tapahdu yhdessä lukuvuodessa. Tiedon lisäksi taitoja kartuttavan notaarintutkinnon rakentamisessa on kyse pidemmästä prosessista. Kuten jo nyt tämä meneillään oleva ensimmäinen vuosi uutta putkea on osoittanut, hyviä tuloksia ei tulla saaman aikaan ilman kriittisyyttä ja valmiutta kyseenalaistaa totuttuja tapoja.

Porthanian ulkopuolellakin pykälisti pääsee kehittämään itseään Pykälän tarjoaman

opintotoiminnan kautta. Tämän numeron kolahtaessa postiluukusta kevään seminaarit, opintopiirit sekä Opintovaliokunnan yksittäisistä tapahtumista suurimman, Studia Iuridican, järjestelyt ovat jo täydessä vauhdissa! Tervetuloa mukaan!

Ahkeraa kevättä ja huikeaa Pykälä-viikkoa toivottaen

Katariina JärviOpintovastaava 2014

14

twobirds.comAbu Dhabi & Beijing & Bratislava & Brussels & Budapest & Copenhagen & Dubai & Düsseldorf & Frankfurt & The Hague & Hamburg & Helsinki & Hong Kong & London & Lyon & Madrid & Milan & Munich & Paris & Prague & Rome & Shanghai & Singapore & Skanderborg & Stockholm & Warsaw

Haluatko työskennellä yhdessä Suomen johtavista asianajotoimistoista, kansainvälisessä työympäristössä osaavien ihmisten ja mielenkiintoisten työtehtävien parissa? Neljän kuukauden täysipäiväisessä traineeohjelmassamme pääset tutustumaan liikejuridiikan maailmaan aitiopaikalta - keskellä asianajotoiminnan arkea.

Trainee-jaksomme alkavat:

• 1.8.2014• 1.9.2014• 1.10.2014• 1.12.2014

Hakuaika jaksoille on 3.-23.3.2014.

Lähetä hakemuksesi, CV ja opintosuoritusote yhtenä liitetiedostona osoitteeseen trainee@twobirds.com

Lisätietoja trainee-ohjelmasta ja muista oikeustieteen opiskelijoidentyöpaikoista saat osoitteesta twobirds.com (Rekrytointi / Oikeustieteen opiskelijat) ja Paragraa� n oikkaripörssistä.

An international team & outstanding work experience & challenging assignments & a rewarding working environment & that’s the trainee programme at

FinlandGradAd_02.2014_001570-01.indd 1 19/02/2014 09:10:34

17

HELP

Kirjoittaja, kuvat: Elisa Tuomi

Menneitä & tulevia haasteitaVuoden vaihteessa edustajistoryhmämme jäi kahden HYYn hallituksessa vietetyn vuoden jäl-keen oppositioryhmäksi. Vuosista hallituksessa jäi paljon käteen, vaikka paljon se vaatikin.

Katsaus menneeseen

Toimin vuonna 2013 HYYn hallituksen jä-senenä vastuualueinani yliopistohallinto,

hallinnon opiskelijaedustajat sekä oikeusturva, toisin sanoen koulutuspolitiikka. Vuosi sitten kirjoitin tällä samalla palstalla että, uskoin teh-neeni oikean valinnan lähtiessäni HYYn halli-tukseen. Nyt olen varma siitä.

Vuodesta HYYssa sain ikimuistoisia kokemuksia – pääsin katsomaan Mantan lakitusta Kaupun-gintalon parvekkeelta, illastamaan yliopiston ja Helsingin kaupungin korkeimman johdon kanssa, tapaamaan kansanedustajia, ministe-reitä ja heidän avustajiaan, osoittamaan mieltä opintotuen puolesta ja tekemään päätöksiä Vanhan ylioppilastalon tulevaisuudesta. Yh-teen vuoteen mahtui valtavan paljon hienoja kokemuksia ja ennen kaikkea se kasvatti ih-misenä. Erilaisten ihmisten kohtaaminen ja täysin omista poikkeavien näkökantojen aito hyväksyminen oli vaikeaa, mutta äärimmäisen antoisaa. Palkkiona sain mitä parhaita ystä-viä poliittisen nelinkentän kaikilta laidoilta ja neuvottelutaitoja, joita ei käytännön taitojen kursseilla opi.

Henkilökohtaisten oppien lisäksi vuosista hal-lituksesta jäi käteen onnistumisia myös ryh-mälle. Viimeisten kahden vuoden aikana HYYn jäsenmaksun nousu on saatu taitettua, HYYn päätöksenteko on entistä läpinäkyvämpää, byrokratiaa on karsittu ja niin sanottuja kik-hernekannanottoja on tehty aiempaa vähem-män. Lisäksi vaikuttamistyötä on kohdistettu Helsingin yliopiston opiskelijoihin vaikuttaviin kysymyksiin, kuten yliopiston tilojen käyttöön tai opintojen sujuvuuden parantamiseen.

Kuuluuko pykälistin ääni ylioppilaskunnassa vuonna 2014?

Vaikka hallitusvuodet ja niistä saadut opit kantavat edelleen, oppositioon täksi vuodeksi jätetty edus-tajistoryhmämme on suurien haasteiden edessä. Vaikuttamisväyliä on yksi vähemmän, kaikki tieto ei ole saatavilla ja aikaa ennakoinnille on aiempaa vä-hemmän. Vallassa on ”ainejärjestöläisten stallarihal-litus”, joka on tähän mennessä keskittynyt lähinnä kampusviljelyyn ja yhdenvertaisuuspohdintoihin. Aatteellisella puolella äänemme ei toistaiseksi ole kuulunut tai sitä ei ole kuunneltu.

HYYn liiketoiminnan puolella ääntämme ei kuiten-kaan päästä sivuuttamaan, sillä jo toista vuotta pe-räkkäin HYY Yhtymän hallituksen puheenjohtajan paikkaa hallitsee HELPläinen. Tehtävään valittiin vastikään Antti Kerppola, jo valmistunut pykälisti. Muut liiketoimintapuolen paikat ovat tätä kirjoit-taessani vielä jaossa, mutta tavoittelemme vahvaa

edustusta HYY Yhtymän ja HYY Ravintolat Oy:n hal-lituksiin, joissa tehdään opiskelijoiden omistamaa liiketoimintaa, mm. UniCafe -lounasravintoloita, sekä HYYn kiinteistöomaisuutta koskevia merkittäviä päätöksiä.

Vuotemme oppositiossa on vasta aluillaan, mutta aiomme jatkaa rakentavaa, vaihtoehtoja esittävää oppositiopolitiikkaa ja muistuttaa siitä, että HYY on olemassa jäseniään, meitä Helsingin yliopiston opis-kelijoita varten. Pyrimme siihen, että kampuksien viljelyn sijaan vaikutettaisi yliopistoon, yhdenver-taisuuden määrittelemisen sijaan keskityttäisi toi-mimaan yhdenvertaisesti ja maailmanparannuksen sijaan ajettaisi asioita, jotka aidosti edistävät opiske-lijan asemaa yhteiskunnassa.

Entä vuonna 2015?Suuri ja innostava haaste ovat ensi syksynä käytävät HYYn edustajistovaalit, joissa valitaan ylioppilaskun-nan korkein päättävä elin vuosille 2015-2016. Tavoit-teenamme on nostaa paikkamäärämme yhdeksästä

yhteentoista ja siten parantaa mahdollisuuksiamme vuodelle 2015 muodostettavaan hallitukseen. Vaalit vaativat panostusta paitsi HELPin aktiivitoimijoilta, myös jokaiselta pykälistiltä, jotta saamme jälleen oman edustuksemme HYYn korkeimpaan päättävään elimeen!

Mikäli Sinua kiinnostaa yhteiskunnallinen vaikutta-minen, itsesi kehittäminen, politiikka tai politikointi, toiminta mittavan liiketoiminnan parissa tai ihan vain poikkitieteellinen hauskanpito, HELP voi olla juuri Sinun juttusi. Puoluepoliittinen sitoutumatto-muus antaa mahdollisuuden ajatella itsenäisesti, muodostaa kantoja tapauskohtaisesti ja tutustua poliittiseen kenttään ilman sitoumuksia. Ryhmäkuria emme pidä, ja kaikki näkökannat ovat tervetulleita. Tämä ei HYY-toiminnassa ole itsestäänselvyys – muistanpa eräästä poliittisesta ryhmästä tapauksen, jossa ryhmäkaverit saivat toisen itkemään tämän ydinvoimakannan vuoksi. Pidä siis silmät ja korvat auki – tästä tulee jännä vuosi!

Katse tulevaisuudessa,

16

Tilaukset ja lisätiedot

www.edita.fi/lakikirja • asiakaspalvelu.publishing@edita.fi • p. 020 450 05

L A K I K I R J A2014

YKSITYIS-, RIKOS- JA PROSESSIOIKEUS

ilmestyi, on h an sinulla jo omasi?

19

Pykälä-viikko saa arvoisensa huipentuman lau-antaina 12.4., kun vuosijuhlavieraat kokoontu-vat Finlandia-talolle juhlistamaan 79-vuotiasta tiedekuntajärjestöämme. Tästä mahtavasta tilai-suudesta kuuluu suuri kiitos Pykälän sihteerille, Ella Hiltuselle ja hänen luotsaamalleen vuosi-juhlatoimikunnalle!

Juhliin valmistautuminen aloitetaan usein jo ennen varsinaista juhlapäivää. Miehet hank-

kivat akateemisiin juhliin soveltuvan asun; fra-kin tai tumman puvun ja naiset, joiden pukeu-tuminen määräytyy miehen mukaan, hankkivat täyspitkän iltapuvun. Monet daameista varaa-vat ajan myös kampaajalle, koska juhlapäivää ei kannata pilata tappelemalla hiuskiinnikkeiden kanssa.

Suosittelen jäsenistölle vierailua Pykälän toi-

mistolla Sanna-tädin luo-na ennen vuosijuhlaa, kos-ka pykälistin asun kruunaa Pykälän nauha, jota yhdis-tyksen jäsenet käyttävät akateemisissa tilaisuuk-sissa siten, että miehil-lä nauha kulkee oikealta olkapäältä rinnan yli alas vasemmalle ja naisilla päinvastoin vasemmalta olkapäältä rinnan yli alas oikealle taikka ruusukkee-na vasemmalla puvun rinnuksessa. Sannalla on nauhaa ja valmiita ruusukkeita, joten sitä ei tar-vitse itse väkertää.

Vuosijuhlapäivänä kokoonnutaan usein en-nen varsinaista juhlaa ystävien kesken cock-

taileille jonkun luokse, mutta on ensiarvoisen tärkeää muistaa, että vaikka kyseessä on akatee-miset juhlat, käytössä ei ole akateemista varttia, vaan juhlapaikalla tulee olla ajoissa. Juhlapai-kalle saavuttaessa ennen pöytäosuutta on mah-dollisuus kuvauttaa itsensä avecin kanssa tai vaikka ystäväporukalla. Tervetuliaismaljojen lo-massa on hyvä tarkistaa juhlasalin ulkopuolella olevasta pöytäkartasta istumapaikka, johon juh-

lan alkaessa herra saattaa daaminsa. Ennen is-tuutumista odotellessa lipun saapumista esittäy-dytään muulle pöytäseurueelle, mikäli kaikkia ei tunneta etukäteen.

Pöytäosuus alkaa virallisesti kome-an lippusaattueen saapuessa.

Airueiden poistuttua mies tarjoaa oikealla puolella istuvalle daamille tuolin, jonka jäl-

keen hän voi itse istuutua. Juhlaa juontavat mar-salkat, jotka voi tunnistaa sinivalkoisesta rinnan yli kulkevasta nauhasta. Marsalkat ohjeistavat ja neuvovat juhlan käytännön järjestelyissä, joten heitä kannattaa kuunnella ja ottaa heidän neu-voistaan vaari!

Marsalkoiden tervehdyksen jälkeen vuorossa on dekaanin tervehdys sekä hallituksen pu-

heenjohtajan, Eero Rapolan puhe. Minua jännit-tää jo, mitä Eero meille aikoo sanoa. Nyt todella kannattaa todella kuunnella korvat tarkkana! (ja tytöillä tietysti silmät tarkkana myös.) Puheiden ja tervehdysten välissä laulunjohtaja johdattaa juhlavieraat ensimmäiseen juomalauluun. Illan kaikki laulut löytyvät pöytäkorteista yhdessä menun ja tanssikortin kera. Ensimmäisen snap-sin ja laulun jälkeen tarjoillaan pöytiin alku-ruoka.

Vuosijuhlien etiketti

Timanttinenilta luvassa!

Teksti: Jenna TirkkonenKuvat: Pykälä ry

18

21

Juhla jatkuu tervehdysten, juhlapuheen ja laulunjohtajien johdattamien laulujen lo-

massa pääruoalla, jonka jälkeen tulee tauko ja mahdollisuus tutustua akateemisen vessakonfe-renssin saloihin.

Pääruoan ja tauon jälkeen pääsemme nauttimaan ah niin kauniista ja komeista juhlapuhujista sekä

mielenkiintoisista ja tunteitaherättävistä puheista, joten taas kannattaa kuunnella korvat höröillään, saatat oppia jotain uutta miehistä ja naisista ;)

Puheen naiselle jälkeen miehet käyvät polviseisontaan daaminsa viereen ja laulavat Niin minä neitonen sinulle laulan ja ojentavat pöytiin jaetun ruusun. Puheen miehelle jälkeen naiset

laulavat avecilleen polviseisonnassa. Toinen merkittävä ohjelmanumero pääruoan jälkeen on ansiomerkkien jako. Pykälän harrastus-, ansio- ja kunniamerkit jaetaan erityisen ansioituneesti Pykälän hyväksi toimineille henkilöille. Lisäksi palkitaan Vuoden Pykälä-teko.

Pääruoan jälkeen alkaa myös juhlien rennom-pi osuus ja osa vieraista saattaakin taitella

lautasliinastaan itselleen sitsikorvat tai taidok-kaimmat jopa jonkin muun päähineen! Tässä vaiheessa juhlaa voi keskittyä vain nauttimaan pöydän antimista ja hyvästä seurasta sekä laula-maan kirkasäänisten laulunjohtajien säestämä-nä!

Pöytäosuuden päättää jälkiruoan jälkeen tar-joiltava punssi ja marsalkoiden kiitokset, joi-

den siivittämänä siirrytään tanssilattialle. Pöy-täkortteihin sisältyy yleensä viimeisillä sivuilla oleva tanssikortti, johon voi ja kannattaa juhlan aikana kerätä liuta nimiä, jotta pääsee muiste-lemaan wanhoissa opittuja niksejä ja laittamaan jalalla koreasti. Vielä tanssien viimeisten tahtien soidessa starttaavat ensimmäiset bussit jo kohti kerhotiloja ja vuosijuhlajatkoja, jonne tytöt voi-vat halutessaan vaihtaa lyhyemmän mekon ja pojatkin rennompaa asua ylleen.

Pykälässä meno jatkuu yleensä villinä aamuun asti, joten kannattaa nukkua varastoon en-

nen vuosijuhlia, että jaksaa volgata kuuteen ja herätä ensimmäiseen sillisbussiin ;)

Jos tuntuu, että tekstissä oli liikaa muistet-tavaa, tässä lyhykäisyydessään: Tule ajoissa

paikalle, seuraa muuta juhlaväkeä ja noudata marsalkkojen neuvoja. Nauti täysin siemauksin!

20

23

Koulutus?

OTM 2008 Helsingistä.

Mikä sai valitsemaan oikeustieteellisen?

Minulla ei ollut vahvaa kutsumusta lakimieheksi, mutta toisaalta lukiossa tiesin, että haluan yliopis-toon, ja samalla haastaa itseäni jollain tavalla. Olin siinä mielessä kunnianhimoinen. Oikis tuntui avaa-van ovia moneen suuntaan.

Paras muisto opiskeluajoilta?

Ei mikään yksittäinen tapahtuma tai oppiaine. Viih-dyin yliopistolla, ja vapaus suunnitella aikataulut sopi minulle hyvin – se kyllä myös viivästytti val-mistumistani. Valmistuttuani tein MBA:n Aallossa ja kasvatin muutenkin bisnesosaamista. Se jää ohueksi oikiksessa.

Miten päädyit Kauppakamariin töihin?

Sattumalta! Yksi asia johti toiseen. Muutettuani 2000 Itä-Suomesta Helsinkiin opiskelemaan päädyin pian ensimmäiseen opiskeluajan työhön osa-aikaiseksi toimitusavustajaksi. Etenin samassa työpaikassa uusiin tehtäviin, ja opintojen loppupuolella minua pyydettiin kokopäiväiseksi. 1.1.2009 Lakimiesliiton kustannustoiminta siirtyi Kauppakamarille. Minua pyydettiin tänne käynnistämään toimintaa. Tulin tyhjään työhuoneeseen ainoana työntekijänä ja mie-tin, mitä alkaisin tehdä; ei ollut yhtään julkaisua tai sopimusta. Onneksi on mennyt todella kivasti, ja nyt meitä on jo seitsemän henkeä töissä kustannuksessa.

Miten tiivistäisit sen, mikä on Kauppakamari?

Kaikki toimintamme lähtee siitä, että autamme yri-tyksiä menestymään. Perustehtävän ympärille on sit-ten syntynyt paljon toimintaa. Tarjoamme ensinnäkin jäsenmaksua vastaan monenlaisia jäsenpalveluita, kuten lakimies- ja taloushallinnon neuvontaa. Isom-pia yrityksiä tuemme mm. tuomalla elinkeinoelämän ääntä mukaan päätöksentekoon. Liike-elämässä kaivataan myös paljon henkilöstön koulutusta ja tietoa muuttuvasta ympäristöstä, mistä koulutus- ja kustannustoimintamme lähtee. Helsingin seudun kauppakamarissa on töissä noin 80 henkilöä, joista kymmenkunta on juristeja.

Mitä kustannusjohtaja tekee Kauppakamarilla?

Kannan kokonaisvastuun laajasta julkaisutoiminnas-tamme. Teemme kirjoja Lakimiesliiton Kustan-nuksen ja Kauppakamarin brändeillä. Lisäksi julkai-semme verkkopalveluja, kuten Lakiuutisia, ja yrityksissä paljon käytet-tyjä kansioita. Laadin ja neuvottelen myös paljon sopimuksia.

Millaista on juristina kustannusalalla?

Todella mielenkiintoista. Koulutuksesta on todella paljon hyötyä pohdittaessa kirjojen teemoja. Olem-me halunneet julkaista myös erikoisuuksia, kuten painotuore Visa Kurjen ’Haluatko juristiksi?’, joka auttaa valmistautumaan pääsykokeeseen, ja Kaijus Ervastin ”Juristi liemessä – lakimiehen keittokirja”. Lisäksi tekijänoikeudet ovat kustannusalalla tärkeäs-sä roolissa. Siinäkin mielessä juristin koulutuksesta on hyötyä.

Mikä on parasta Kauppakamarissa työnantaja-na?

Hyvät tyypit ja kiva henki sekä itsenäisyys. Alka-en siitä, kun tulin aloittamaan kustannustoimintaa nollasta ja olen saanut sitä hyvin vapaasti rakentaa. Tuloksia tietysti seurataan. Onneksi ne ovat olleet hyviä.

Millaiset terveiset haluat lähettää opiskelijoille?

Olkaa varovaisia, mihin menette opiskeluaikana töi-hin, voitte vaikka päätyä kustannusalalle! Opiskelu-aikaiset valinnat voivat kantaa pitkälle. Itse päädyin kustannusalalle vähän vahingossa, mitä en ole lain-kaan katunut.

Haastettelussa Antti-Pekka Hulkko, 32, Kauppakamarin kustannusjohtaja

Mainos

Teksti: Tuomas Koskinen Kuva: Kauppakamari

22

Selvää somea!Tai englantia?

Lakimiesliiton Kustannus on vuonna 1948 toimintansa aloittanut perinteinen juridinen kustantaja. Vuoden 2009 alusta alkaen Helsingin seudun kauppakamari on vastannut Lakimiesliiton Kustannuksen toiminnasta yhteistyössä Lakimiesliiton kanssa.

Rupert Haigh

The Legal English CasebookJokainen juristi tarvitsee nykypäivänä englannin kielen taitoa. Juridinen englanti erikoissanastoineen poikkeaa kuitenkin paljon arkipäivän kielestä, ja juridista englantia opetetaan hyvin vähän yliopistoissa.

Tämä kirja on tarkoitettu kaikille juridisia tekstejä englannin kielellä kirjoittaville tai sitä lukeville ammattilaisille. Kirja on laadittu kattavaksi ja käytännönläheiseksi itseopiskeluai-neistoksi, jossa asioiden käsittely etenee todellisten juridis-ten tapausten kautta.

Katleena Kortesuo

Sano se someksi 1Ammattilaisen käsikirja sosiaaliseen mediaan. Ilmestyy 3/2014.

Jäsenetuhinta 52 € Normaalihinta 65 €(+alv 10 %)

210 sivua

Riku Neuvonen

Yksityisyyden suoja SuomessaKirjassa esitetään henkilö-tietojen suoja, luottamuk-sellisen viestinnän suoja ja yleisesti oikeus yksityisyyteen henkilökohtaisessa elämässä, työelämässä, kansalaisena ja yhteiskunnan jäsenenä. Ilmestyy 3/2014.Jäsenetuhinta 59 €

Normaalihinta 75 €(+alv 10 %)

257 sivua

Jäsenetuhinta 39 € Normaalihinta 45 €(+alv 10 %)

120 sivua

Kuva: Mikaela Löfroth

www.lakimiesliitonkustannus.fi • kustannus@helsinki.chamber.fi • Puh. 09 2286 0360 KauppakamariKauppa: Kalevankatu 12, 2. krs., Helsinki • avoinna arkisin klo 9-15

InterVivos 1_2014.indd 1 19.2.2014 14:00:13

25

Esittelyssä Pykälän hallitus 2014

Puheenjohtaja 2014 – Eero Rapola

Eeron kerrotaan kuin yhdestä suusta omaavan erittäin laajan yleissivis-tyksen. Hän tukee muita hallituksen jäseniä tarvittaessa, mutta antaa kaikille samaan aikaan tilaa toimia. Viikonlop-pumiljonääriksi sekä pöllöksi tituleeratun Pykälän puheenjohtajan kerrotaan olevan valmis auttamaan muita kellon ympäri.” Eero äärimmäisen huomaavainen ja auttavainen tyyppi, jolla on pilkettä silmäkul-massa”, kertoo eräs kanssahallituslainen. Enti-senä emäntänä Eero on vakuuttanut hallituksen myös ruoanlaittotaidoillaan

Opintovastaava, varapuheenjohta 2014 – Kata-riina Järvi

Katariinan kerrotaan olevan perfektionismiin asti tunnollinen.” Ei ole asiaa, josta Katariina ei huo-lehtisi”, kiittelevät muut hallituslaiset.

Katariinan kuvataan olevan äärimmäisen omis-tautunut opintoasioille. Hän on Eeron tavoin

aina valmis autta-maan tilanteessa kuin tilanteessa. Lisäksi tämä opin-tohiireksi kutsuttu opiskelija tunne-taan huomattavan

aktiivisena pykälistinä: hän on toiminut muun muassa ulkoasiainvaliokunnassa, opintovalio-kunnassa, oikeusapuvaliokunnassa, emäntänä, spex-tuottajana jne.

Sihteeri, yrityssuhdevaliokunnan puheenjoh-taja 2014 – Ella Hiltunen

Muut hallituksen jäsenet kertovat Ellan olevan erittäin huolellinen ja täsmällinen. Tämän suu-risydämisen sihteerin kerrotaan olevan halli-tuksen äitihahmo. Aiemmin yleisvaliokunnan emäntänä toimineen pykälistin kerrotaan olevan huomattavan sitoutunut tehtäväänsä. ” Ellan nauru hurmaa kuulijansa ja iloisuus piristää syn-kimmänkin päivän!” kiteyttää eräs halli-tustoveri.

Taloudenhoitaja 2014 - Henri Nousiainen

Tämän Hekaksi ja Näädäksi kutsuttu talouden-hoitaja on kuulemma loistavaa seuraa. Samaan

aikaan hänen kerrotaan kuitenkin olevan piinkova ta-

loudenhoitaja, joka ei turhia maksuja maksa. ”Pykälän

vinkkaavat. Entisen yleisvaliokunnan isännän kerro-taan pohtivan asioita mielellään monelta kannalta ja olevan innokas hankkimaan lisätietoa erilaisista asioista.

Tiedotusvastaava 2014 - Sini Tervo

Sinin kerrotaan olevan pirtsakka vauhtityttö, joka on ottanut tehtäväkseen uudistaa ja kehittää Pykälän tiedotusta. Toukaksi kutsu-tun tiedotusvastaavan ker-rotaan hoitavan tiedotusta erittäin tehokkaasti. Hänen kerrotaan olevan sanavalmis ja vahva persoona kaikissa tilanteissa.” Tämän vaalean kaunottaren karismaa ei voi vastustaa!” hallitustoverit toteavat. Sinin elämäs-sä Pykälä tulee ennen kaikkea muuta.

Ulkoasiainvastaava 2014 - Petteri Niemi

Hallituksen juniorin Pedun voi vastausten pe-rusteella päätellä ansainneen tittelin muiden pikkuveljenä. Entisen ulkoasiain-valiokunnan isännän suloisuuden kerrotaan sulattaneen sydämiä laajemminkin Pohjoismaissa. ”Tus-kin kukaan voi olla eri mieltä siitä, että Pedu on aivan ihana!”, toteaa useampi hallituslainen. Vuoden fuksin 2013 kerrotaan olevan huo-leton viilettäjä, oikea mies oikealla paikalla. Pykälän kv-edustaminen onkin selvästi oikeissa käsissä.

Yleisvastaava, yleisvaliokunnan puheenjohtaja 2014 - Jere Hjelt

Jeren kerrotaan ole-van periaatteen mies. Hän pitää sanansa tilanteessa kuin tilan-teessa ja tekee aina lupaamansa. Jere ei myöskään pelkää esittää mielipidettään hiukan epämuka-vammissa asioissa.” Jere on käsistään todella näppärä toiminnanmies, ”, kiitellään monelta taholta. Tämän kuuman kalenterimiehen vinkataan takuu-varmasti viihtyvän kaikissa Pykälän juhlissa yö-myöhään

Yleisvastaava 2014 - Laura Parkkisenniemi

Lauran kerrotaan olevan sädehtivän positiivinen persoona. Erityishuomiota ansaitsee tämän Sta-raoke-tähden lumoava lauluääni. Sepoksi ristityn talotaikurin kerrotaan huolehtivan Pykälän tiloista suurella sydämellä. Hänen kerrotaan hoitaneen tehtävänsä tähän mennessä täydellisesti.“Lauran kanssa on heti ollut niin luonteva olla, että tuntuu kuin olisimme tunteneet aina,” kehuu kanssahalli-tuslainen

24

Inter Vivoksessa on perinteisesti esitelty uusi hallitus. Tänä vuonna pyysimme hallituslaisia esittelemään toisensa kertomalla jokaisesta muusta muutaman sa-nan. Millaiseksi vuoden 2014 hallituslaiset paljastuivat?

Vastausten perusteella koonnut: Annika Juvonen

27

TEKSTI: Laura Varjokari KUVAT: Kitta Kangas

Motivaatio on maailman mahtavin voima. Sen avul-la jokainen voi luoda oman menestystarinansa. Jos motivaatio kuitenkin puuttuu, tekeminen saattaa tuntua merkityksettömältä puuhastelulta. Tällöin on syytä pysähtyä. Näin teki myös Kitta Kangas. Nainen pakkasi tavaransa, lensi Buenos Airesiin vapaaehtoistyöhön ja otti tarvitsemansa aikalisän.

Vapaaehtoistyötä voi tehdä lähes kaikkialla maail-massa. Mahdollisuuksia on satoja, ellei tuhansia.

Mikäli haluat retkeillä Andeilla, pimeimmässä Afri-kassa tai vaikka Nepalissa, tässä saattaa olla ratkaisu sekä kaukokaipuuseesi että haluusi auttaa. Projektit tarjoavat sellaisia elämyksiä, joista tavallinen tallaaja ei muuten pääsisi osalliseksi. Vapaaehtoistyö tarjoaa myös uutta maustetta perinteiseen matkailuun; tässä on mahdollisuutesi välttää niitä kuuluisia turistirysiä.

Syksyllä 2012 Kitta oli opintojensa kanssa umpisol-mussa. Mikään ei kiinnostanut eikä innostanut. Kaik-ki tuntui turhalta. Naisen sydän huusi seikkailuun ulkomaille. Ratkaisu löytyi yhdestä isälle soitetusta ”Mikä musta tulee isona?” –kriisipuhelusta. Keskus-telu isän kanssa auttoi ymmärtämään, että ”sitten jos-kus” –ajattelu ei vie unelmia eteenpäin. Silloin täytyy takoa, kun rauta on kuumaa. Onneksi yliopistomme on joustava ja mahdollistaa itsensä toteuttamisen jo ennen valmistumista.

Vapaaehtoistyöpaikka löytyi pienen paikallisen Vo-luntario Global –järjestön kautta. Myös majoitus jär-jestyi kätevästi heidän avullaan. Asuminen järjestön asunnossa oli omakustanteista, mutta samalla suhteel-lisen edullista.

- Talo oli täynnä vapaaehtoistyöntekijöitä, joten seu-raelämä oli vilkasta. Tutustuminen uusiin ihmisiin kävi kuin itsestään, muistelee Kitta.

Kun ensimmäinen neljän viikon sopimus Voluntario Globalin kanssa tuli tiensä päähän, joutui Kitta muut-tamaan järjestön asunnosta talon yläkerrassa sijaitse-vaan hostelliin. Tästä huolimatta Kitta vietti suurim-

man osan vapaa-ajastaan vanhassa tutussa asunnossa, joka oli täynnä uusia ystäviä. Kitta jatkoi myös sa-massa työssä itsenäisenä freelancerina ilman järjes-tön myötävaikutusta.

Buenos Airesissa Kitan tehtävänä oli opettaa englan-tia paikallisen lähiön lapsille. Naisen hämmästyksek-si koulun nuorimmat lapset olivat vain 3-vuotiaita. Heitä Kitta ei kuitenkaan opettanut. Hänen nuorim-mat oppilaansa olivat 8-vuotiaita. Työskentely heidän kanssaan oli ajoittain melko haastavaa, sillä yhteistä kieltä ei juuri ollut. Lapsukaiset opettivatkin lopulta Kitalle enemmän espanjaa kuin tämä heille englantia. Pääosin Kitan oppilaat olivat kuitenkin jo teini-ikään ehtineitä, englannin perusteet hallitsevia 13-18-vuo-tiaita nuoria.

Joka aamu ja ilta edessä oli 1,5 tuntia haaveilun täyt-teistä köröttelyä työpaikalle ja sieltä takaisin kotiin. Onneksi Kitan työt alkoivat vasta iltapäivällä. Näin ollen töihin ei tarvinnut herätä kukonlaulun aikaan. Työpäivän pituus vaihteli neljästä tunnista kuuteen tuntiin. Kotiinpaluu iltakymmeneltä oli myös oma jännittävä lukunsa. Kitan ei kuitenkaan koskaan tar-vinnut taittaa matkaa yksin.

Kysyin juttumme päähenkilöltä matkan ääripäistä. Vaikeinta oli koti-ikävä. Vapaaehtoistyösyksyä edel-tävän kesän Kitta oli viettänyt ulkomailla. Näin ollen yhteydenpito poikaystävään vain Skypen välityksellä alkoi pikku hiljaa tympiä. Sydäntä lämmittivät kui-tenkin oppilaat, jotka kiittelivät mitä herttaisimmin

oppimistaan kielioppikoukeroista. Matkojen ja ret-kien piristävää vaikutusta ei sovi myöskään unohtaa. Kitta on edelleen haltioissaan Iguazun vesiputous-ten kauneudesta ja Rio de Janeiron sykkeestä. Nämä muistot tulevat varmasti elämään hänen sydämessään hamaan loppuun asti.

- Tavallisesta palkkatyöstä vapaaehtoistyö eroaa monella tavalla. Palkan lisäksi velvollisuudentunto loistaa poissaolollaan. Henkistä pääomaa karttuu kui-tenkin paljon. Uudet ja erilaiset ihmiset mielenkiin-toisine tarinoineen ovat vapaaehtoistyön suola, kertoo Kitta hymyillen.

Halpaa lystiä vapaaehtoistyö ei kuitenkaan ole. Len-noista nainen joutui pulittamaan 1200 euroa, asumi-seen kului kymmenisen euroa päivältä. Ruoka tosin muualla maailmassa on tunnetusti halvempaa kuin koti-Suomessa. Sukanvarteen säästäminen etukäteen kuitenkin kannattaa, jos kohteessa mielii myös mat-kustella. Etelä-Amerikan sisäiset lennot ovat Kitan mukaan kalliita, mutta varsinkin argentiinalaiset bus-sit tarjoavat niille käyvän korvikkeen. Ne ovat naisen mielestä kuin lentokoneita pyörillä.

- Nyrkkisääntöhän on, että kun rahaa ei tienaa, sitä vaan menee ja menee, sanoo Kitta virnistäen.

Kitta suosittelee vapaaehtoistyötä kaikille. Se sopii harrastukseksi jokaiselle, ja sitä voi tehdä myös koti- Suomessa.

- Vaikka itsensä auttaminen ei juuri sillä hetkellä on-nistuisi, niin muita voi auttaa aina. Olen itsekin mu-kana HelsinkiMission senioritoiminnassa. On surul-lista, että on olemassa koko joukko vanhuksia, jotka

eivät vuosiin näe päivänvaloa tai ystävällisiä kasvoja. Kaikki meistä voivat kantaa kortensa kekoon. Pelkäs-tään Facebookkaamalla viikossa kaksi tuntia vähem-män ehtii viemään Pirkon apteekkiin tai käydä hörp-pimässä Arvon kanssa pullakahvit. Myös auttavaan puhelimeen voi tarjoutua päivystäjäksi klo 05-09 vuoden jokaisena päivänä, kiteyttää Kitta ajatuksiaan.

Hyvää tekemässä

26

29

Teksti ja kuvat: Terhi Raikas

Onko maailmaa Pykälän ulkopuolella? Ilmeisesti on. Opiskelijakalentereiden viimeisten sivujen listauksien mukaan HYYn alaisuudessa toimii satoja erilaisia järjestöjä, kerhoja sekä muita projekteja. Inter Vi-voksen uudessa sarjassa saat loistavan tilaisuuden tutustua osaan niistä. Ensimmäisenä vuorossa on Buddy project.

Nauran saman illan aikana niin, että siperialainen taloustieteen opiskelija on pudota sylistäni ja

esitän Sex and the City -elokuvan sulhasta panto-miimina. Lisäksi ahtaudun seitsemän muun nuoren kanssa pariin kertaan taitellulle Hesarin aukeamalle valtavaan joukkohalaukseen, joka on päättyä kuin dominoteoriaefektillä riemukkaan kiljunnan säestä-mänä.

Toisella kerralla tarjoilen isäni keräämistä metsäsie-nistä kavereideni kanssa valmistamaani sienipiirak-kaa. Samalla maistelemme muiden tuomia herkkuja aina kotoisista karjalanpiirakoista kevätrulliin. Jah-taan oravia kameran kanssa Seurasaaressa yrittäen samalla selittää unkarilaiselle suomen kielen opiske-lijalle, mitä on linnunmaito.

Kuulostaa oudolta, vai kuinka? Ei. Se kuulostaa Bud-dy Projectilta. Projektia ohjaajat Javier Martin ja Nii-na Nylander kertovat toiminnasta seuraavaa:

”Buddy Project on HYY:n projekti, jota valiokunta ESN-HYY Helsinki (Erasmus Student Network) hoitaa. Projekti kehitettiin, jotta Helsingin yliopiston vaihto-opiskelijat tutustuisivat paikallisiin opiskelijoihin - ja päinvastoin! Tätä ajatusta vaalien olemme kehit-täneet projektia viime vuosienkin aikana projektia vetäessämme.”

Javierin ja Niinan mukaan projekti luo puitteet kohtaamisille ja monikulttuurisuudelle. Projekti on kehuttu olevan hyvin vapaamuotoinen. Se vaatii osallistujilta aktiivisuutta, ja muovautuukin siksi joka kerta omanlaisekseen.

”Olemme saaneet pääasiassa positiivista palautetta. Monilla on ollut hauskaa itse projektin tapahtumissa ja pienemmän porukan Buddy-ryhmissä ”, Niina ja Javier kertovat.

Monet ovat solmineet ryhmien myötä myös pidem-piaikaisia ystävyyssuhteita.

”Aina on kuitenkin ryhmiä jotka eivät toimi; kemiat, aikataulut tai intressit eivät kohtaa. Silloin voi olla kuitenkin itse aktiivinen ja nuuskia olisiko joku muu ryhmä itselle sopivampi,” Niina ja Javier jatkavat.

Parasta palautetta on heidän mukaansa ollut samo-jen ihmisten osallistuminen projektiin lukukausi toi-sensa jälkeen. ”Hakijoita on edellisinä vuosina ollut niin paljon, ettei kaikkia ole voitu ottaa projektiin mukaan. Erityisesti suomalaiset ovat olleet todella kiinnostuneita projektista”, projektinvetäjät totea-vat.

”Toinen hyvä tapa saada elämään tuulahdus kan-sainvälisyyttä on osallistua ESN-HYY Helsingin muu-hun toimintaan joko pelkkänä osallistujana tai järjes-täjänä. Kaikki meidän tapahtumamme ovat avoinna myös suomalaisille, ei vain vaihto-oppilaille!” he vinkkaavat lopuksi.

Sarjassa esitellään HYYn järjestöjä ja projekteja.

BUDDY PROJECT

Mikä saa opiskelijan lähtemään mukaan projektiin? Allekirjoittanut oli mukana jo viime syksyn projektis-sa. Siihen lähetin itse asiassa hakemukseni täysin ex temporena. Lämmin kiitos siis sille professorille, jon-ka opetus sai keskittymiseni herpaantumaan- luul-tavasti ilman sitä en olisi saanut päähäni hakeutua niin mahtavaan juttuun kuin Buddy Project. Mukana ollessa kaltaiseni hiljainen hiirikin rohkaistuu puhu-maan englantia ja saa uusia ystäviä.

Kysyttäessä mukana olon syitä tämän kevään pro-jektiin osallistuvilta oikeustieteellisen tiedekunnan vaihto-opiskelijoilta heidän ei tarvitse vastauksia kauaa miettiä.

”Projekti auttaa tutustumaan suomalaisiin opiskeli-joihin, joiden kanssa vaihto-opiskelijat eivät muuten tule olleeksi niin paljoa tekemisissä”, hehkuttavat saksalaiset Laura ja Pia.

Renminin yliopistosta Kiinasta Helsinkiin saapunut Rachel taas kertoo haluavansa oppia kieliä ja tu-tustua uusiin kulttuureihin. Mikä olisikaan tämän toiveen toteutumiselle parempi paikka kuin projekti, joka kokoaa yhteen ihmisiä kaikkialta maailmasta?

Buddy project pähkinänkuoressa

• HYYn projekti, jonka toteutuksesta vastaa ESN-HYY

• Projekti käynnistyy puolivuosittain

• Kaikille yhteisiä tapaamisia on noin kerran kuussa, pienryhmille enemmän kiinnostuk-sen ja innostuksen mukaan

• Mukaan pääsee täyttämällä ilmoittautumis-lomakkeen lukukauden alussa

Rachel Kiinasta

Kansainvälisen illallisen antimia.

Laura ja Pia Saksasta.

Buddy Projectin tutustumistapahtuma.

28

31

Teksti: Aura Lehtonen, Kuvat: Kasper Partanen

Hissimatkan loputtua on pakko seisahtua toviksi huipulle. Edes-sä aukeaa henkeäsalpaava näkymä: sininen taivas, pehmeä, epätodellinen valo, joka heijastuu lumesta, ja koko maisemaa reunustavat vuorten huiput. Täällä, Bad Gasteinissa on yli 220 kilometriä laskettavaa, joten sisällä kuplii onni.

Tammikuun puolivälissä eräs lauantainen aamu valkenee harmaana ja märkänä. Sää ei Helsinki-Vantaalle kokoontu-

neita, unihiekkaa silmistään pyyhkiviä Rinnerikollisia haittaa, sillä ilmassa väreilee tieto paremmasta.

Tosin tämä matka on alkanut jo paljon kyseistä aamua aiem-min. Neljäs päivä syyskuuta vuonna 2013 oli muistutus soimas-sa kello 10. Ilmoittautuminen Rinnerikollisten alppimatkalle Bad Gasteiniiin oli auennut. Jes!

Niinpä neljä kuukautta myöhemmin 31 Rinnerikollista puristaa lentokoneen penkkien käsinojia. Olemme laskeutumassa Salz-burgiin Itävaltaan. Konetta ympäröi tiivis sumu, joten ikkunois-ta näkee vain valkoista höttöä. Onneksi sumusta piittaamaton, peloton lentokoneen kapteeni syöksyy kohti maankamaraa ja pian olemme STS:n bussissa, jossa tutustumme oppaaseemme Simoon.

Simon kertoessa alueesta ja paikallisista nähtävyyksistä, Itäval-lan maisemat liukuvat bussin ikkunoiden takana. Kaksi tuntia bussissa istumista riittää, ja vihdoin olemme perillä. Majoitum-me huoneistohotellissa, joka sijaitsee kävelymatkan päässä Bad Gasteinin kylän keskustasta. Hotelli osoittautuu viikon aikana sopivaksi yöpaikaksi ja varsin paloturvalliseksi.

VIHDOIN MÄKEEN

Seuraavana aamuna hyvin juhlineet Rinnerikolliset pukevat päälleen snoukkatakkeja ja hiihtohousuja. Päästään itse asi-aan, eli laskemaan. Bad Gasteinin laakso koostuu viidestä eri rinnealueesta, joten valinnan varaa riittää. Laakson pisin lasku on noin 9 kilometriä pitkä ja korkeusmetrejä laskulle tulee yli 1400. Lihakset kipeytyvät taatusti.

Skibussia (taksia, junaa, mitä näitä nyt on) käytetään viikon aikana ahkerasti ja rinnekartta ehditään laskea hyvin läpi. Kunkin päivän laskualueen määrittää osittain myös sää, joka vaihtelee puolipilvisestä ja sumusta aina auringonpaisteeseen ja sakeaan lumisateeseen.

Koko Eurooppaa vaivannut vähäinen lumitilanne näkyy myös Itävallassa, mutta onneksi loppuviikkoa kohden löytyy yhä

Rinnerikollisten raportti matkasta

Puuteria etsimässäenemmän koskematonta lunta, ja viimeisenä päivänä puuteria on joka puolella.

Itselleni yksi mieleenpainuvimmista hetkistä rinteessä on erään päivän viimeinen lasku hämärän tultua ja rinteiden mentyä jo kiinni. Tyhjässä rinteessä on tilaa nauttia. Korvanapeista raikaa Michael Jacksonin P.Y.T., lasku on ylhäältä huipulta alas laaksoon, joten ehdin fiilistellä elämää myös muun muassa I`m so Excitedin tahdissa.

Toki alpeilla tehdään muutakin kuin lasketaan. After Ski kolutaan vähintään yhtä tehokkaasti kuin rinteet ja viikon aikana testataan kylpylä, josta Bad Gastein on tunnettu.

Lisäksi juhlistamme vuoden 2014 alppireissua yhteisillä illallisilla. Ensimmäinen illallinen on reissun alussa ylhäällä rinteessä sijait-sevassa fondueravintolassa. Ravintolaan pääsee vain vanhoilla, yhden hengen narisevilla tuolihisseillä, joten matkasta tulee iki-muistoinen. Omissa tuolihisseissään istuskelevat rinnerikolliset huutelevat toisilleen Bad Gasteinin pimeässä yössä.

Toinen yhteinen illallinen on matkan häämöttäessä loppuaan. Hyvässä pihviravintolassa kiitämme matkanjärjestäjiä ja matkalla mukana olleita. Illan aikana Rinnerikollisten vuoden reissulaiseksi valittiin Tio Tikka.

HEI HEI VUORET

Viikkomme koostui pitkistä laskuista, halvasta oluesta, yömyöhäi-sistä tansseista ja aikaisista herätyksistä rinteeseen. Yhteisiä shot-teja, yhteisiä lauluja ja yhteisiä hissimatkoja. Onneksi ensi vuonna taas tavataan jossain päin Alppeja!

33

Iso paha opetusuudistus?Teksti: Mira Karppanen ja IV työryhmä

Kuvat: Mira Karppanen,

Inter Vivos julkaisi keväällä 2013 massiivisen tietopaketin kohua aiheuttaneesta tutkintouudistuksesta. Nyt on aika tarkastella uudistusta käytännön tasolla. Inter Vivos rantautui haastattelemaan muutamaa uudistuksen ensimmäisistä kokeilijoista.

Tiedekunta on antanut vuoden 2013 phukseille kurssien järjestyksestä uudenlaisen suosituksen, jossa opinnot on ryhmitelty aihepiireittäin helpottamaan isompien kokonaisuuksien hallintaa. Lisäksi aiemmasta poiketen luentojen suorittamisesta kirjataan opintopisteitä. Tavoitteena uudistuksella on ollut lisätä oppiaineiden välistä yhteistyötä sekä parantaa koulutuksen laatua.

Tiedekunta on yhdessä opintovaliokunnan kanssa luonut syksylle muutakin kuin uuden putken. Toinen tutkintouudistuksen vaikutus näkyy opetuskeinoissa. Onko kiinteistökaupan ja kirjauksen problem based learning mullistava keksintö vai nimensä mukaisesti problem työssäkäyville opiskelijoille? Myös perinteisiä opetusmetodeja on säilytetty: Välillä luetaan kirjoja tenttiä varten. Tästä lukuvuodesta alkaen opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa myös kaksikielinen tutkinto.

Kolmas uudistus näkyy arvosanoissamme. Pisterajoja nostettiin vastaamaan paremmin muiden yliopistojen vastaavia, jotta yliopistojen keskenäinen vertailukelpoisuus lisääntyisi. Ennen vitosen raja oli 70%, nyt se on 80%. Onneksi tenttien läpipääsyraja kuitenkin pysyi samassa viidessäkymmynessä prosentissa, missä se oli aiemminkin.

Millaisia ajatuksia uudet tutkinnon suoritusmahdollisuudet sitten oikein herättävät? IV tiedusteli kokemuksia eri uudistuksen osa-alueista opiskelijoilta. Jenni Nissi on aloittamassa kaksikielisen tutkinnon suorittamista. Lauri Suokkaalla on puolestaan toisen vuoden opiskelijana kokemusta esineoikeuden läpikäymistä uudistuksista.

Esineoikeus tiennäyttäjänä?

Esineoikeus oli ennen varsin perinteinen oppiaine tiedekunnassamme. Sen pystyi suorittamaan

joko kokonaan kirjatentillä tai osasuorituksina kahdella luentosarjalla ja loput tentissä. Tutkintouudistuksen myötä esineoikeudesta tuli kuitenkin yksi eniten muuttuneista oppiaineista. Se on hajautettu neljään kokonaisuuteen, joista kaksi on samoja luentosarjoja kuin aiemminkin. Yllättävintä on, että tenttimahdollisuus aineessa on kokonaan korvattu Problem based learning (PBL) -mallisella oikeustapauskurssilla ja take home exam -kokeella.

Miten uudet osasuoritukset käytännössä toimivat, Lauri?

PBL-opetus tapahtuu pienryhmissä pohtien oikeustapauksia kolmen viikon ajan. Joka maanantai ryhmille annetaan tapaus, jota opiskelijat sitten kukin viikon aikana miettivät ja perjantaisin kirjoittavat ryhmätyönä tapauksesta yhteenvedon. Välipäivinä opiskelijoilla on aikaa etsiä tietoa oppimistavoitteista. Lisäksi kukin opiskelija kirjoittaa 6-8 -sivuisen oppimispäiväkirjan. Take home exam taas lienee samantyyppinen kuin normaali tentti, paitsi että sen saa tehdä kotona. Sen tekemiseen saa lisäksi käyttää kurssimateriaaleja.

Mikä on parasta uudistuksessa?

PBL-kurssi. On hyvä, että on erilaisia vaihtoehtoja opintojen suorittamiselle. Olen ainakin itse oppinut paremmin oikeustapausten kautta kuin olisin lukemalla yksin kirjastossa. On myös helpompi omaksua pienempiä aihekokonaisuuksia kerrallaan kuin lukea monta kirjaa yhteen isompaan tenttiin.

On myös positiivista, että osasuoritukset tulevat suoraan näkyville opintorekisteriin hyväksymisen jälkeen.

Entä mistä voi koitua ongelmia?

PBL-kurssilla on läsnäolopakko, jonka noudattaminen voi aiheuttaa hankaluuksia esimerkiksi työssäkäyville opiskelijoille. Esineoikeutta ei voi myöskään suorittaa ilman tätä osuutta muulla tavoin. Koska kyseinen kurssi järjestetään vain kerran vuodessa, on paras toivoa, ettei satu sairastumaan. Toivottavasti kenenkään valmistuminen ei hidastu tämän takia! Onneksi kuitenkin läsnäolon kanssa ollaan joustavia, sillä paikalla pitää olla vain vähintään neljällä kuudesta kerrasta, eikä yksi poissaolo aiheuta vielä kurssilta putoamista.

Nimetön fuksi puolestaan avautui: ”tiedotus tökki, kukaan ei tiennyt miten kaikki järjestyy ja käytäntöjä muutettiin kesken kurssin!”

Kaksikielisyys är en jättekiva sak

Mistä on kyse, Jenni?

Kaksikielisessä oikeusnotaarin tutkinnossa pitää suorittaa vähintään 60 opintopistettä molemmilla kotimaisilla kielillä. Siitä saa merkinnän tutkintotodistukseen. Näin voi näyttää osaavansa sekä suomea että ruotsia niin hyvin, että on pystynyt suorittamaan kaksikielisen tutkinnon.

Kaksikielinen tutkinto on pyörinyt Vaasassa vuodesta 2010. Tutkintoa kokeillaan tänä vuonna ensimmäistä kertaa Helsingissä.

Millainen on taustasi ruotsin opiskelijana, ja mikä sai sinut lähtemään suorittamaan kaksikielistä tutkintoa?

Kirjoitin B-ruotsin vuonna 2010, enkä sen jälkeen ole käyttänyt ruotsia käytännössä missään. En ole mitenkään erityisen hyvä ruotsissa enkä ole ikinä edes uskaltanut puhua sitä suomenruotsalaisille sukulaisilleni; ennen GJT:tä (Grunderna för det juridiska tänkadet, vastaa OAP:tä) en ollut ikinä edes kirjoittanut yli 200 sanan mittaista yhtenäistä tekstiä ruotsiksi. Ilmoittauduin kaksikieliseen tutkintoon osittain uteliaisuudesta ja osittain sen takia, että halusin oppia kieltä paremmin, mutta olen liian laiska pänttäämään. Ilmoittautumista helpotti tieto siitä, että tutkinnon voi jättää kesken milloin tahansa.

Miten opintosi lähtivät käyntiin?

Alkusyksyllä ruotsia tuli opinnoissa käytettyä kiitettävästi, ja jouduimme pitämään useampiakin suullisia esityksiä muulle ryhmälle. Sanavarasto karttui hurjaa vauhtia ilman, että sitä edes tajusi. Toki opintoihin sai nähdä huomattavasti enemmän vaivaa kuin suomeksi, ja yli kymmenen sivun mittainen inlärningsdagbok tuntui samalta kuin jos olisin joutunut kirjoittamaan 50 sivua suomeksi. Luennot olivat usein yhtä tyhjän kanssa, ellei luennoitsija sattunut puhumaan hyvin hitaasti ja selkeästi (mitä tapahtui erittäin harvoin). Pikkuhiljaa, kun sanoja alkoi muistaa paremmin, luennoilla alkoi kuitenkin pysyä edes suunnilleen kärryillä.

32

35

Mitkä ovat olleet kaksikielisen tutkinnon suorittamisen parhaita puolia?

Tähän asti kaikki kurssit on pystynyt tekemään ruotsiksi, eli kasassa on jo lähes 30 opintopistettä. Näin suomenkielisen kannalta suuri helpotus on se, että lähes kaikki tenttikirjat ovat suomeksi. Kun oppii ensin asiat kunnolla, ne on paljon helpompi kääntää toiselle kielelle. Tentissä saa myös käyttää sanakirjoja, joita ilman en ainakaan itse olisi pärjännyt. Olen myös usein kirjoittanut osan termeistä, joiden käännöksistä en ole varma, tenttiin myös suomeksi, jotta asia tulee varmasti selväksi.

Niin ruotsinkieliset professorit kuin opiskelijatkin ovat olleet todella kannustavia, eikä luennoilla ole koskaan haitannut, vaikka ei muistaisi sanoja ruotsiksi tai vaikka puhe on kaikkea muuta kuin sujuvaa ja kieliopin mukaista. Inlärningsdagbokia arvostellessa professori ei kiinnittänyt huomiota kieleen vaan sisältöön, ja ruotsin opettaja korjasi erikseen kielellistä puolta.

Missä asioissa on vielä parantamisen varaa?

Opetus on ollut aivan erilaista kuin suomeksi, ja esimerkiksi esineoikeuden luennoilla viitattiin usein yksityisoikeuden johdantokurssilla käsiteltyihin asioihin, joita ei ollut sivuttukaan ruotsinkielisessä versiossa. Muidenkin luentojen aihepiirit suomen- ja ruotsinkielisten luentojen välillä ovat vaihdelleet hurjan paljon. Monet tentin ruotsiksi tekevät ovatkin yrittäneet käydä molemmilla luennoilla silloin, kun ne eivät ole menneet päällekkäin.

Tiedotuspuoli ei ole tuntunut toimivan kovin hyvin. Esimerkiksi yleisen velvoiteoikeuden tentissä tenttivalvojat tai koko kurssin vastaava opettaja eivät olleet saaneet tietoa siitä, että kaksikielisen tutkinnon tekijät saavat käyttää sanakirjoja tenttitilaisuudessa. Lisäksi sopimusoikeuden tentissä olisi pitänyt ilmeisesti erikseen tajuta kysyä ruotsinkielisiä kysymyksiä. Muutama, joka ei tätä tajunnut, joutui vastaamaan suomenkielisiin kysymyksiin ruotsiksi.

OpintopiiritOlet saattanut nähdä pykälä-infossa ilmoituksen opintopiireistä, mutta et oikein tiedä tarkemmin tästä toiminnasta tai sen sisällöstä. Lisäksi olet ehkä miettinyt kuinka sitovasta toiminnasta on kyse tai ylipäätään, mihin opintopii-rit perustuvat. Seuraavassa tullaan avaamaan tarkemmin opintopiirien funk-tiota sekä käydään läpi jo opintopiireihin osallistuneiden mielipiteitä ja kom-mentteja.

Kirjoittanut: Anni Laitinen Kuvat: Niina Karjunen, Anni Laitinen

Tiedekuntamme opiskelijat ovat jo pitkään kaivanneet monipuolisempaa ja interaktiivisempaa vaihtoehtoa

opiskeluun. Moni kokee yksin puurtamisen puuduttavaksi tai liian yksipuoliseksi. Välillä saattaa tuntua, etteivät jopa tuhansien sivujen tenttialueen tiedot tunnu uppoavan mil-lään päähän. Ja toisaalta saatetaan kokea, ettei pänttäämi-nen yksistään tuo valmiuksia työelämään, jossa esimerkik-si monipuolisia argumentaatio- ja tiimityöskentelytaitoja arvostetaan.

Pykälä ry:n opintovaliokunta aloitti keväällä 2013 opiske-lijoiden toiveesta ideoida ja kehittää opintopiiritoimintaa. Ideana on järjestää yhteistyössä yritysten kanssa eri vuosi-kurssien aineopintojen päätenttikierrosten yhteyteen opin-

topiirejä tukemaan tenttiin valmistautumisessa. Tarkoituk-sena on tarjota mahdollisuus pienryhmätyöskentelyyn ja näin lisätukea massaluennoille sekä tenttikirjoille.

Toukokuussa 2013 järjestettiin pilottiopintopiiri euroop-paoikeuden aineopinnoista ja syksyllä toiminta sai jatkoa, kun toteutettiin työoikeuden sekä maa- vesi- ja ympäristö-oikeuden opintopiirit. Viime keväänä perustettiin opinto-valiokunnassa myös erillinen opintopiirivastaavan virka, joka osaltaan kuvastaa pyrkimystä kehittää toimintaa koko ajan yhä enemmän koordinoidummaksi ja näin opiskeli-joita aidosti hyödyntäväksi kokonaisuudeksi.

Kyseessä on kaikille avoin toiminta, eikä osallistumiselle ole asetettu mitään erityisiä edellytyksiä. Lähinnä opinto-piirin toimivuuden kannalta edellytyksenä on osallistumi-nen kaikille tapaamiskerroille, sekä kyseisen aineen suo-rittaminen tulevalla päätenttikierroksella. Tällä on pyritty varmistamaan, että opintopiiristä olisi hyötyä kaikille sii-hen osallistuville.

Opintopiiritoiminnassa keskeisenä tarkoituksena on siten luoda hyvät puitteet siihen osallistuville pääpainon kui-tenkin ollessa osallistuvien keskinäisessä toiminnassa. Jo opintopiireihin osallistuneet ovat kommentoineet konsep-tia esimerkiksi seuraavasti: “Opintopiiri motivoi muiden

34

37

kiireiden keskelläkin panostamaan opiskeluun”, “Erittäin mukava, kun on järjestetty ajankohdat ja tilat, niin sai pa-remmin opiskeltua, kun oli jonkinlainen aikataulu”. Lisäk-si tähän mennessä keskiarvo jo järjestetyille opintopiireille saadun palautteen perusteella on tasan 9 (asteikko 1–10). Vaikka otanta on vielä pieni, antaa se kuitenkin osviittaa tyytyväisyydestä toimintaan.

Erityistä kiitosta ja positiivista palautetta opintopiirit ovat saaneet sen asiantuntijaosuuksista, joita onkin kuvattu esimerkiksi seuraavasti: ”Todella hyvät ja osaavat asian-tuntijat auttoivat paljon ymmärtämisessä”, “Asiantuntijan ”kyselytunti” suorastaan luksusta” ja “Toimiston lakimie-het opastivat erinomaisesti oikeudenalaan”. Positiivisena on pidetty myös sitä, että samalla opintopiiriin osallistuvat pääsevät näkemään minkälaisten kysymysten äärellä ko. oikeudenalan juristit työskentelevät ja näin mahdollisesti saavat inspiraatiota myös tulevaisuutta ajatellen.

Opintopiirejä kehitetään jatkuvasti eteenpäin. Tarkoituk-sena on esimerkiksi pyrkiä kokeilemaan myös muitakin opiskelumuotoja alustuksien rinnalla. Lisäksi informointia kehitetään ja parannetaan, jotta tietoa aikatauluista olisi selkeästi saatavilla etukäteen esimerkiksi erillisen opin-topiirisivun kautta, kuten tällä hetkellä on muun muassa seminaarivapaapaikkojen tiedottamisen osalta.

Kannattaa siis lähteä ihmeessä kokeilemaan opintopiiri-toimintaa. Jos itse toiminnan suunnittelu kiinnostaa, niin opintovaliokunnassa tähän tarjoutuu hyvä mahdollisuus. Kaikki ideat ja kommentit ovat tervetulleita. Toivottavasti kiinnostus opintopiirejä kohtaan jatkuu jatkossakin ja tästä saadaan pysyvä toimintamuoto opiskelijoille tenttiin val-mistautumiseen. Pysykää siis kuulolla tulevasta informaa-tiosta ja opintopiireistä, joista tiedotetaan lähiaikoina vielä tarkemmin!

10 faktaa opintopiirien sisällöstä

1 Järjestetään vuosikurssien pakollisten aineopintojen päätenttikierrosten yhteydessä (keskimäärin n. muuta-maa viikkoa ennen ko. tenttiä)

2 Yksi opintopiiri sisältää tapaamiskertoja n. 4 (yleensä iltaisin kahden viikon ajan)

3 Jokaisen opintopiirin ilmoittautuminen ja tarkempi informointi tapahtuu erikseen ilmoitetun ohjeistuksen mukaan

4 Osallistujamäärä yhdessä opintopiirissä on n. 6-10 henkilöä

5 Opintopiirissä pääpaino on niissä osa-alueissa, joita ei voida esimerkiksi korvata tiedekunnassa tarjottavilla luentosarjoilla

6 Sisältö keskittyy yleensä johonkin tiettyyn tenttialueen teemaan, mutta opintopiirin lopullinen runko muotou-tuu kuitenkin opintopiiriin osallistuvien toiveiden mukaan

7 Työskentely pohjautuu opintopiirin osallistuvien keskinäiseen pienryhmätyöskentelyyn

8 Eri tapaamiskerroilla käydään läpi muiden opintopiiriläisten laatimia alustuksia ja niihin liittyviä kysymyksiä

9 Vaadittavat ennakkovalmistelut eivät ole laajoja, vaan jokainen valitsee oman ”vastuualueen”, jolloin työ-määrä jakautuu osallistuneiden kesken

10 Jokaisessa opintopiirissä on mukana myös yhteistyöyrityksestä asiantuntija, joka on mukana ensimmäisel-lä sekä viimeisellä tapaamiskerralla. Ensimmäisellä tapaamiskerralla järjestetään yleensä johdantoluento opinto-piirin aiheeseen ja viimeisellä kerralla opintopiiriläisillä on mahdollisuus esittää kysymyksiä aiheeseen liittyen.

Lopuksi haluan vielä kiittää viime syksynä opintopiirivas-taavana toimineena kaikkia yhteistyötahoja (Asianajotoi-misto Krogerus Oy, Suomen Yrittäjät ry ja Asianajotoi-misto Hammarström Puhakka Partners Oy), jotka olivat mukana kehittämässä tätä tärkeätä toimintaa ja kaikkia opintopiireihin osallistuneita sekä opintovaliokuntalaisia, joista erityiskiitos kuuluu viime vuoden opintovastaava Niina Karjuselle ja nykyiselle opintovastaavalle Katariina Järvelle. Lisäksi tietysti kiitos nykyiselle opintopiirivasta-avalle Suvi Syväselle!

*Tekstin lainaukset ja kommentit on koostettu työoikeuden ja maa-, vesi- ja ympäristöoikeuden opintopiireihin osallistuneiden antamista palautteista. Niiden julkaisemiseen on annettu lupa.

36

39

Kirjoittanut: Jenni Nissi Kuva: Niina Sumén

Tähän aikaan vuodesta yleensä viimeisinkin uudenvuodenlupaus on tullut rikottua tai unohdettua täydellisesti. Vai onko sittenkään? Seuraavassa vedenpitävät teoriat siitä, miten uudenvuodenlupauksesi tuli sittenkin toteutettua!

Lupaus 1: pudotan painoa

Tämän lupauksen tekeminen oli aivan loistava idea! Varsinkin niissä mahtavissa uudenvuodenbileissä, joissa alkoholi on saanut mahan pömpöttämään pilaten siluetin, joka olisi muuten ollut niin täydellinen hyvin istuvassa pikkumustassa. Uudenvuodenpäivänä heräät järjettömän huonoon oloon, ja ensimmäisenä käytkin antamassa vessanpöntölle muutaman halauksen. Eihän siinä varmasti paino kovin paljoa pudonnut, mutta ehdottomasti ainakin muutaman gramman – ja lupaus tuli lunastettua! Ei tarvitse enää lainkaan potea huonoa omatuntoa krapulapäivien pizzamätöistä.

Lupaus 2: opiskelen enemmän

Klassinen lupaus, joka on maineensa mukaan tuomittu epäonnistumaan. Silti opiskelijat tekevät sen yhä uudelleen ja uudelleen ajatellen niitä tenttikertoja, jolloin vastaaminen muistutti enemmän lottoamista kuin osaamisella briljeeraamista. Synonyymisanakirja kertoo, että sanan ”enemmän” synonyymi on ”lisää”. Ja tottahan se on, että jos opintopisteet lisääntyvät edes hiukan, opiskelee lisää viime vuoteen nähden eli opiskelee enemmän. Lupaus täytetty!

Lupaus 3: kulutan vähemmän ja säästän enemmän

Kun pankkitili näyttää nollaa uuden vuoden alkaessa, tämä lupaus tulee tehtyä hyvinkin herkästi. Loppujen lopuksi lupauksen täyttäminen on kuitenkin lastenleikkiä: kuluttaa vähemmän esimerkiksi Porthanian pyöröovia, tenttikirjoja, Mehukatti-mehua... Säästäminen on aivan yhtä helppoa, sillä onhan sekin säästämistä, ettei osta (uutta) tila-autoa, ja ehkä maailmanympärysmatkankin voi hoitaa vasta myöhemmin.

Lupaus 4: juon vähemmän alkoholia

Tämä lupaus tehdään useimmiten laskuhumalassa tai vasta uudenvuodenpäivänä, ja hyvä niin, koska sitä helpompi se on täyttää. Lupaus jättää taktisesti kertomatta, pitääkö alkoholia juoda vähemmän kuin viime tunnin vai kenties viime kesän aikana. Jopa puistonpenkeillä makoilevat laitapuolenkulkijat kykenevät pitämään tämän lupauksen, sillä hekin juovat vähemmän alkoholia nukkuessaan kuin hereillä ollessaan.

Lupaus 5: lopetan tupakoinnin

Edellisestä lupauksesta lienee jo pääteltävissä jotain siitä, kuinka helppoa tähänkin pystyminen loppujen lopuksi on. Lupauksessahan ei määritellä, kuinka pitkäksi aikaa tupakointi pitäisi lopettaa – niinpä siihen on hyväksyttävä kaikki kestot minuutista vuosikymmeniin.

Lupaus 6: rakastun

Moni on sitä mieltä, että tätä lupausta kukaan ei voi pystyä täyttämään, ainakaan tarkoituksellisesti. Moisen lupauksen tekeminen on sitä paitsi aivan turhaa ottaen huomioon, kuinka sattumanvaraista rakastuminen on. Väärin! Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen nettisivut selkiyttävät rakastumisen kemiaa muun muassa seuraavasti: ”Rakastuminen on stressin kaltainen olotila.” Riittää siis, että tunnet stressiä tai jotakin sen kaltaista, ja niin on tämäkin lupaus lunastettu!

MITEN KÄVI UUDENVUODENLUPAUSTEN?

41

Booyaa Pykälistit!

Vuodet vierivät ja veri vaihtuu. Uusi vuosi on pä-rähtänyt käyntiin ja pykälä on jälleen täynnä uu-

sia ja energisiä toimijoita. Yleisvastaavat odottavat innolla, mitä vuosi tuo tullessaan! Kevät on pykälisteille yhtä juhlaa, kun toinen tois-taan mahtavammat tapahtuvat levittäytyvät kevään viikoille. Me odotammekin jo innolla erityisesti Pykälä-viikkoa! Silliksen suunnittelu on lähtenyt vauhdilla käyntiin ja toimikunta on ideoinut ahkeras-ti, jotta Pykälä-viikko saa varmasti jälleen ansaitse-mansa päätöksen. Nyt kaiken loskan keskellä voi tuntua siltä, ettei ke-vät koskaan oikeasti tule. Aamu ja mieli ovat joka päivä harmaat, mutta odotus palkitaan! Pykälä-viikko tulee nopeammin kuin osaatkaan odottaa! Nyt onkin siis hyvä hetki tehdä vaikka muutama räs-titentti, koska yleisvastaavat suosittelevat vahvasti pykälä-viikon pyhittämistä pelkästään viihtymiselle, ystäville ja mielettömille muistoille!

KERHOHUONEISTON KUULUMISET

Tuolivarastossa suoritettiin pitkään kaivattu raiva-usprojekti ja isäntien avustuksella jätteet löysivät

uuden kodin. Myös valiokuntakäytävä sai uuden ilmeen ja toivomme sen palvelevan uutterien valio-kuntalaisten tarpeita jatkossa entistäkin paremmin. Pitkään kestänyt taistelu valiokuntakäytävän oven korjaamiseksi voitettiin vihdoin, mutta riemumme taisi olla ennenaikaista oven rikkoutuessa uudelleen vain kaksi päivää myöhemmin. Teemme koko ajan töitä, että Pykälän tilat palvelisi-vat paremmin jäsenistön tarpeita. Mikäli juuri sinul-la on jokin kehitysidea tilojen suhteen, tule rohkeas-ti vetämään hihasta ja kertomaan ajatuksistasi!

MITÄ, MISSÄ JA ETENKIN MILLOIN? Pykälä-viikko käsiteltiin jo, mutta kollektiivisesti jo-kaisen opiskelijan lempijuhla on VAPPU! Päivä on 30.4, Hevosen vuonna 2014. Silloin jatketaan viime vuonna aloitettua perinnettä, mutta vielä isommalla skaalalla. Helsingin suurin yökerho, Circus täytetään vappuna, viimevuodesta poiketen, kolmella kovalla: Hyökkäämässä, jokaisen hiihtäjän pahin painajainen, kaverin kampittaja, kullan luoja- Lääketieteenkandi-daattiseura. Puolustamassa, eläimellistä asennetta osoittamassa-Eläinlääketieteen kandidaattiyhdistys. Maalissa, ketkä muut muka, Helsingin omat, kaiken kauniin ja suuren puolustajat, oman päädyn puh-taanapitäjät, itämaisten tietäjien kaatajat; kyllä te tiedätte-PYKÄLÄ! Loppuanekdoottina: nauttikaa keväästä, nauttikaa elämästä ja rakastakaa toisianne!

Jesse Viljasen 7.2.2014 postaama Facebook-status on saanut jo 464 tykkäystä. Ja kyseisestä tilapäivityksestä sietääkin tykätä, sillä siinä Jesse hehkuttaa valmistumistaan oikeustieteen maisteriksi. Tie maisteriksi ei ainakaan ole ollut lyhyt tai tylsä. Jesse on vuoden 2006 fukseja ja ehtinyt tehdä opiskeluaikanaan vaikka mitä. Hän on ollut mukana erilaisissa valio- ja toimikunnissa, Pykälän hallituksessa, Spexin lavastuspuolella ja valomiehenä sekä osallistunut niin moniin tapahtumiin, ettei haalareihin olisi enää edes mahtunut enempää merkkejä. Täpötäysi laulukirjakin on jo paikattu jesarilla.

1. OTM Jesse Viljanen, miltä nyt tuntuu?Hienolta, vaikkei vielä tunnukaan kovin erilaiselta, sillä valmistumisesta on vasta puolitoista viikkoa. Publiikkia edeltävänä iltana iski kuitenkin paniikki, koska sen ymmärsi olevan viimeinen ilta oikkarina.

2. Mikä on mieleenpainuvinta opiskeluajoiltasi?Minulla on paljon loistavia muistoja kaikkialta, eikä jokaista kommellusta välttämättä edes muista. Ensimmäisenä mieleen tulee hetkiä Pohjoismaista, fuksivuodelta, valiokuntamökkeilyistä, yöllisistä hallitusvalvomisista, SAKKEn järkkäämisestä sekä illanvietoista ystävien kanssa.

3. Milloin päätit hakea oikeustieteelliseen?Lapsena haaveilin ammatista eläinkaupanmyyjänä. Vasta yläasteen tai lukion aikana kiinnostus siirtyi oikeustieteen ja kauppatieteen välille. Lukion loppuun mennessä oikeustiede oli voittanut ja tässä sitä nyt ollaan. Todella hyvä valinta!

4. Jos voisit tavata itsesi opintojen alkuvaiheessa, mitä vinkkejä antaisit fuksi-Jesselle?Elä täysillä. Tosin tästä olisi vaikea pistää paremmaksi. Vaihdossa en käynyt, mutta kiersin 25 kv-viikkoa, joten voisi sanoa minun suorittaneen yhteispohjoismaisen vaihdon. Nykyisiä opiskelijoita kehotan katumaan mieluummin tekemäänsä kuin sitä, mitä jätti tekemättä. Vanhemmille oikkareille vinkkinä: Jos tietää milloin valmistuu ja on työpaikka valmiina, kannattaa lähteä siinä välissä äkkilähdöllä jonnekin. Palasin itsekin juuri Dominikaanisen tasavallan 30 asteen helteestä.

5. Mitä jäät kaipaamaan opiskeluajoilta?Akateemista vapautta ajankäytössä, joka mahdollisti mm. spontaanit tenttibisset, ex tempore illanvietot sekä äkkilähdöt Turkuun lexiläisiä moikkaamaan.

Jatkossa matkoille lähtö ei suju enää ihan yhtä helposti.

6. Miltä tulevaisuus näyttää? Koskaan ei tiedä minne sitä päätyy. Kaikki ovet ovat avoinna, mutta työ- ja ympäristöoikeus kiinnostavat erityisesti. Mutta ei Pykälää voi saman tien hylätä; vuosijuhlissa nähdään!

Osavuosikatsaus ONNEA VALMISTUMISESTA!

Kirjoittanut: Mira KarppanenKuva: Jesse Viljanen

Laura Parkkisenniemi ja Jere HjeltHallituksen yleisvastaavat 2014

40

43

Aktivistien hiekkalaatikkoleikkejä vai aitoa kansanvaltaa?

Uuden kansalaisaloitteen haasteet

TIESITKÖ TÄMÄN KANSALAISALOITTEISTA?

Vuoden 2012 alkupuolella voimaan tulleen perustuslain muutoksen myötä tavalliset

kansalaiset saivat mahdollisuuden toimia kuin oikeat kansanedustajat: verkossa voi muuta-malla klikkauksella luoda mitä mielikuvituksel-lisimpia kansalaisaloitteita, joissa vaaditaan lakimuutoksia koskien esimerkiksi mopoautojen kieltämistä, kesäajan poistamista tai suojelus-kuntien lakkautuksen kumoamista.Aloitteita voi laatia kahdella tavalla; varsinaisen uudistetun lakitekstin sisältävänä lakiehdotuk-

sena tai ehdotuksena lainvalmisteluun ryhtymi-sestä. Jos aloite saa kuuden kuukauden sisällä vähintään 50 000 kansalaisen kannatuksen, se käy eduskunnassa läpi saman harkintaproses-sin kuin jos sen olisi laatinut normaaliin tapaan kansanedustaja. Vastoin tätä toimintaperiaatet-ta moni ymmärtää kansalaisaloitteen keinoksi ohittaa kaikenlainen ikävystyttävä byrokratia, joka väistämättä liittyy edustuksellisen demo-kratian toimintaan. Toiset taas käyttävät aloitet-ta tavanomaisen adressin alustana ilman, että olisivat edes ottaneet asiaa koskevan sääntelyn sisällöstä selvää. Olemmeko me todella valmiita astumaan lainsäätäjän saappaisiin?

Kansalaisaloitteen tarkoitus kuulostaa itses-sään kunnioitettavalta: kansalaisaloite.fi

-sivuston mukaan uuden järjestelmän yleisenä tavoitteena on edistää ja tukea vapaata kansa-laistoimintaa sekä vahvistaa kansalaisyhteiskun-taa, jossa eri väestöryhmät osallistuvat ja vai-kuttavat aktiivisesti yhteiskunnan kehittämiseen. Yhteiskunta tarvitsee epäilemättä vaihtoehtoi-sen polun lakimuutosten käynnistämiseen, sillä puolueiden ryhmäkuri ja edustajien verrattain korkea keski-ikä saattavat aiheuttaa sen, ettei lainsäädäntökoneisto yksinkertaisesti pysy yh-teiskunnallisten muutosten perässä.

Havainnollisin esimerkki tällaisesta hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan mielipideilmastojen epäsuhdasta lienee tasa-arvoista avioliittolakia ajanut Tahdon2013-aloite, joka keräsi päätähui-maavan yli 166 000 kansalaisen kannatuksen. Kun otetaan huomioon, että kansanedustajilla, jotka ovat eduskuntavaaleissa saaneet mahdolli-sesti vain muutama tuhatta ääntä, on täysi valta tehdä lakialoitteita sydämensä kyllyydestä, 50 000 kannattajan vaatimuksen täyttyminen tuo myös tietynlaista uskottavuutta ja painoarvoa kansalaisaloitteelle.

Edellä sanotusta huolimatta kansalaisten suo-raan aloiteoikeuteen liittyy myös ongelmakoh-tia: mahdollisuus kansalaisaloitteiden sähköi-seen kannattamiseen kotikoneelta käsin saattaa johtaa siihen, että aloitteita allekirjoitetaan het-ken mielijohteesta huomattavan puutteellisen ja yksipuoleisen informaation perusteella. Esimerk-kinä tällaisesta sopuli-ilmiöstä toimii äskettäin eduskunnassa täystyrmäyksen kokenut Järkeä tekijänoikeuslakiin -aloite. Ehdotus keräsi viimeisinä voimassaolopäivinään tuhansia allekirjoituksia äänekkään mediakam-panjan ansiosta ja pääsi nipin napin eduskun-takäsittelyyn. Kansanedustajat olivat puolue-

kannasta riippumatta huomattavan yksimielisiä siitä, etteivät lakiehdotuksen sisältävät radikaalit tekijänoikeuslain muutokset ole toteuttamis-kelpoisia. Aloitetta pidettiin ristiriitaisena ja sen esittelytekstin katsottiin suorastaan johtavan lukijaa harhaan ehdotuksen varsinaisen sisäl-lön suhteen: lukijalle syntyi vaikutelma, jonka mukaan ehdotus pyrki vain ”järkeistämään” te-kijänoikeuslakia, kun todellisuudessa maallikolle vaikeasti avautuvan säädöstekstin toimeenpano johtaisi tosiasiallisesti siihen, että tekijänoike-uksien suoja kuristettaisiin olemattomiin. Näin ollen moni allekirjoittaja saattoi tulla kannatta-neeksi aloitetta, jonka sisältämistä asioista he eivät olleet edes samaa mieltä.

Toinen kansalaisaloitteen ongelma liittyy sen muotoon: kun aloite on mahdollista laatia ”val-miiksi pureskelluksi” säädöstekstiksi, on hyvin epätodennäköistä, että tällainen ehdotus ha-luttaisiin eduskunnassa saattaa voimaan edes pääpiirteiltään muuttumattomana. Uusien lakien laatimiseen vaaditaan valtavasti taustatyötä, sillä kaikkien muutosten vaikutukset tulee sel-vittää perinpohjaisesti niin yhteiskunnan, talou-den kuin ympäristöönkin kannalta. Olisi jopa hieman pelottavaa ajatella, että mahdollisesti yksittäisen kansalaisen laatima laki saatettaisiin voimaan sellaisenaan. Näin ei tulekaan käy-tännössä tapahtumaan, vaan jokainen ehdotus

revitään eduskunnassa kappaleiksi ja pienim-mistäkin yksityiskohdista jaksetaan vääntää kät-tä. Tästä johtuen niin aloitteiden laatijoiden kuin eduskunnankin resurssien säästämisen kannalta saattaisi olla järkevämpää, että kaikki aloitteet toteutettaisiin vaatimuksina lainvalmis-teluun ryhtymisestä, ja varsinaisten pykälien muotoilu jätettäisiin lain-säädäntöneuvosten murheeksi.

Kansalaisaloitteen merkitys lainsäädäntöä muokkaavana työkaluna on toistaiseksi jäänyt vähäiseksi: turkistarhauksen kieltämistä ajanut ehdotus kaatui ylivoimaisella enemmistöllä, ja tasa-arvoinen avioliittolakikin on pysynyt vie-lä poliittisesti niin kuumana perunana, ettei asiasta luultavasti saada tehtyä päätöstä vielä aikoihin. Muun muassa edellä mainittujen haas-teiden takia ei ole odotettavissa, että aloitteet alkaisivat menestyä eduskuntakäsittelyissä il-man perinpohjaista uudelleenmuotoilua. Tästä huolimatta aloitteilla voidaan todeta kuitenkin olevan oma tärkeä merkityksensä yhteiskunnal-lisen keskustelun herättäjänä.

● Tähän mennessä kuusi aloitetta on kerännyt tarvittavan 50 000 kansalaisen kannatuksen

● Ehdotuksen voi laatia lähes mistä tahansa asiasta, jota voidaan lailla säännellä; erikseen aloiteoikeuden ulkopuolelle on jätetty kansainvälisiä sopimusvelvoitteita ja valtion talousar-viota koskevat asiat

● Sosialidemokraattinen puolue vaati ”välitöntä lakien esittämisoikeutta” kansalaisille jo Forssan ohjelmassa vuonna 1903

● Muissa Pohjoismaissa ei ole toistaiseksi otettu käyttöön sisällöllistä kansalaisaloitetta

● Muita suomalaisille tarjolla olevia aloitekanavia ovat kuntalaisaloite ja eurooppalainen kansalaisaloite

42

45

Autonkuljettajista ihmisen irtojalkoihin oikkarit eri ammateissa

Taneli Laine, 22, oli noin puolen vuoden ajan töissä kuorma-auton kuljettajana. Mitään aivan

tavanomaisinta kuorma-autoa hän ei kuitenkaan ajanut, vaan hänet saattoi bongata Helsingin keskustassa betoniauton ratissa.

”Se oli sellainen äijähomma”, Laine sanoo.

Työpäivän jälkeen hiukset ja taskut olivat täynnä hiekkaa. Puolet työajasta oli rakennustyömailla seisoskelua, ja siellä Laine sai myös kokemusta johtamisesta. ”Maailma on täynnä rakennusmiehiä, jotka eivät useinkaan tunnu tietävän, mitä tehdä, kun betoniauto saapuu pihalle.” Ei Lainekaan asiaan varsinaista koulutusta saanut, mutta usein oli helppo päätellä, mihin lasti piti viedä.

Työnsaanti oli helppoa. Laineella oli lukioajalta kokemusta hinausauton ajamisesta. Työhaastattelun jälkeen hänet käskettiin seuraavana aamuna toisen kuljettajan kyytiin. Koulutusta kesti kaksi päivää, minkä jälkeen hän sai ohjeen hakea Roihupellosta auton. Pimeällä teollisuusalueella häntä odotti niin iso kuorma-auto kuin vain voi olla, jonka kanssa piti selvitä yksin.

Laine tapasi mitä erilaisimpia asiakkaita,eikä suinkaan aina ollut näiden kanssa yhteisymmärryksessä. Alalla ei tunneta käsitettä ystävällinen asiakaspalvelu, joten Lainetta uhkailtiin

myös jokusella oikeustaistelulla. Eräs asiakas, jonka kanssa Laine ei ollut kovin hyvissä väleissä, kirjoitti kuormakirjan ajo-ohjeisiin ainoastaan ”suoraan eteenpäin”. Laine noudatti ohjetta kirjaimellisesti, minkä seurauksena hän ajoi autonsa osittain pihalla olleeseen vesialtaaseen. Laine kertookin, että työssä oppi hyvin pitämään puolensa riidoissa.

Työnkuvaan kuului luonnollisena osana autosta huolehtiminen, ja Laine itse korjautti käyttämiään autoja niin aktiivisesti, että sai korjaamon johtajalta joululahjaksi kolme pulloa kallista viskiä. Autoja oli myös osattava korjata itse, vaikkei siihen

Teksti:Jenni Nissi, Kuvat: Katriina Näveri, Taneli Laine

Taneli Laine ajoi työkseen betoniautoa, jonka on voinut nähdä jopa parkkeerattuna Porthanian eteen, kun hän poikkesi tuomaan yliopistolle kirjettä.

Moni on ollut töissä kaupan kassalla tai asianajotoimistossa. Ne eivät kuitenkaan ole ainoita työpaikkoja, joihin oikkarit uran alussa päätyvät. IV haastatteli neljää toisen vuoden opiskelijaa ja selvitti heidän massasta poikkeavia työnkuviaan.

-40 %

Talentum tukee opiskeluasiHei oikeustieteen opiskelija!

Liity mukaan juridiikan tosiosaajiin: lue Talentumin kustantamia juridiikan teoksia. Talentum on Suomen suurin juridiikan kustantaja. Teokset on tarkoitettu vaativaan ammatti käyttöön ja oikeustieteen opiskelijoille. Teosten kirjoittajina ovat maan parhaat omien alojensa asian tuntijat.

Suomen Laki -hakupalvelu – käytä maksutta yliopiston tietokoneilta tai Nelliportaalin kautta

Hae oikeutta sieltä mistä se helpoimmin löytyy, Suomen Laki -hakupalvelusta!

Opiskelijana voit käyttää Suomen Laki -hakupalvelua mak-sutta yliopiston tietokoneilta tai mistä tahansa Nelliportaalin kautta.

Tilaa täältä: talentumshop.fi

Alennukset kirjoista

Tutustu verkkokauppaamme, saat oikeus tieteen opiskelijana 40 % alennuksen kaikista Talentumin kirjoista alennuskoodilla OTY1302A.

Tutustu ja tilaa: talentumshop.fi

190x270_intervivos-opiskelijan edut_1_2014.indd 1 21.2.2014 14:13:47

47

koulutettukaan. Laineen autosta hajosi jarruletku kesken ajon Mechelininkadulla ruuhka-aikaan, jolloin poliisi joutui ohjaamaan liikennettä hänen ympärillään.

Laine voi suositella työtä, mutta myöntää, ettei olisi itse lähtenyt siihen, ellei olisi opetellut autolla ajamista 10-vuotiaasta. Itse työpaikastakin Laineella on pääasiassa hyvä kuva. Saihan hän työtodistuksenkin välissä rakkauskirjeen firmaa pyörittäneiltä johtajan tyttäriltä.

*

Kun Amanda Aalto, 21, kertoi opiskelijatovereilleen aikovansa hakea

metroon vartijaksi, nämä kauhistelivat: siellähän pahoinpidellään joka päivä ihmisiä.

”Ei se kuitenkaan niin kamalaa oikeasti ole”, Aalto paljastaa. ”Ihan mukavaa puuhaa, mutta aika tylsää.”

”Olin töissä toukokuun lopusta lokakuun loppuun, ja koko sinä aikana oli yksi sellainen oikea pahoinpitelytilanne”, Aalto kertoo.

Poliisille hän joutui silti soittamaan pariin kertaan. Useimmiten kuitenkin pelkkä asiasta sanominen riitti, sillä vartijan univormussa liikkuvalla on suuri auktoriteetti.

Aalto oli aiemmin ollut narikassa töissä, ja sitä varten oli tullut hankittua järjestyksenvalvojakortti. Hänelle iski epätoivo työnsaannissa, joten hän päätti pyrkiä metrovartijaksi – ja pääsi.

Työpäivät alkoivat viideltä aamulla. Ensiksi tuli avata metroasema ja laittaa portaat pyörimään. Metrovartijan toimenkuvaan kuuluu matkustajien turvallisuuden vartioiminen. Käytännössä tämä tarkoittaa häiriötilanteisiin puuttumista, paloturvallisuuden tarkistamista ja esimerkiksi sen varmistamista, ettei kukaan pyöräile asemalla. Pääsääntöisesti metrovartijan työ on kuitenkin vartijankopissa istuskelua ja vaikkapa tenttiin lukua. Kierroksia asemalla on kuitenkin tehtävä säännöllisin välijoin.

Vaikka työ on lähinnä kopissa istuskelua ja kahvin juomista, toisinaan täytyy käydä hoitamassa asioita, joista on tullut ilmoituksia. Kaikkiin ilmoitettuihin tapauksiin puututaan, mutta usein niiden hoitamiseen menee vain pari minuuttia. Aalto kertoo, että monesti matkustajat ovat ymmärtäneet tilanteen väärin ja luulleet tappelun olevan alkamassa, vaikka kyse onkin vain leikistä.

Aalto uskoo, että työstä voi hyvinkin olla hyötyä juristin ammatissa. Neuvottelutaitoja tarvitsi useinkin, ja Aalto sai kokemusta ”vaikeampien ihmisten” kanssa toimimisesta. Aalto näkee työn ennen kaikkea rentona ja mukavana. Oikkarin näkökulmasta työhön tarvittavien kokeiden tekeminen oli todella helppoa. Lisäksi työssä tulivat tutuiksi oikeuttamisperusteet, kuten hätävarjelu.

*

”Tuntuu melkein ikävältä, kun tietää, ettei parin vuoden päästä ole enää mitään mahdollisuutta

kyseiseen työhön”, sanoo nyttemmin oikeuslaitoksen palveluksessa työskentelevä Juha-Matti Kiviluoto, 27, joka on aiemmin ajanut työkseen linja-autoa. Hän on aloittanut työn kuljetusalalla jo vuosia sitten, tosin ainoastaan osa-aikaisena.

Linja-autonkuljettajan työnkuva on pitkälti sitä, miltä se matkustajan silmiin näyttää: linja-auton ajamista ja lippujen myymistä. Vaikka Kiviluoto kutsuu työtä leikillään ”yksinäiseksi hommaksi”, hänellä on siitä ehdottomasti positiivinen mielikuva. Juha-Matin mielestä ihmisten nuivat mielipiteet toimenkuvasta perustuvat usein tietämättömyyteen.

Kiviluoto kertoo, että linja-autonkuljettajina toimii ihmisiä hyvin erilaisista taustoista. Hän tuntee useammankin kuljettajana toimivan yliopisto-opiskelijan. Kiviluodon kokemuksen perusteella monet näkevät työn valitettavasti ikään kuin ”toisen luokan kansalaisten” työnä. Tämän mielikuvan Kiviluoto haluaa tyrmätä täysin.

”Sellainen asennoituminen on hyvin valitettavaa ja kertoo enemmän mielipiteen esittäjästä itsestään kuin ammattikuljettajista.”

Alalle Kiviluoto itse päätyi osittain ”sukurasitteen” vuoksi. Äidin suvulla oli jo sota-ajoista saakka suuri kuljetusliike. Kun hän ei heti päässyt opiskelemaan, hän päätti ”oikeita töitä” pelkäämättömänä vanhempien pienestä vastarinnasta huolimatta suorittaa mahdollisimman laajan ajokortin.

Kiviluoto hankki ajokortin, muttei suorittanut linja-autonkuljettajan ammattitutkintoa, mikä on nykyään pakollista ajo-oikeuden saamiseksi. ”Pitkä koulutus on kuljetusalan kannalta kokonaisuutena hyvin hankalaa. Entistä enemmän halutaan ohjata pysyviin töihin alalle – ei enää niin paljon ’keikkahommiin’, kuten olen itse mennyt. Ala on muuttunut joustamattomammaksi.”Mediassa on ollut viime aikoina paljon puhetta linja-autonkuljettajien turvallisuudesta. Kiviluodon mielestä uhan lietsonta on liioiteltua.

”On ollut uhkaavia tilanteita, mutta ei koskaan sellaista, mistä ei olisi puhumalla selvitty. Kukaan ei ole koskaan yrittänyt käydä kiinni.”Kuljettajia myös ohjeistetaan hyvin vaikeiden tilanteiden käsittelyyn ja välttämiseen. Myös valvontakamerat ja turvaohjaamot parantavat turvallisuutta ennakollisestikin.

Kiviluoto uskoo ehdottomasti, että kuljetusalankin työkokemuksesta on hyötyä juristin työssä. Hänen mielestään jokaiselle oikkarille tekisi hyvää välillä laskeutua ”tavallisen kansan” pariin. Työssä näkee kaikenlaisia ihmisiä kaikenlaisissa mielentiloissa.

”Yksikään kurssi ei kykene korvaamaan aitoja ihmiskontakteja”, Kiviluoto muistuttaa ja huomauttaa, että myös oikeudelliset kamppailut ilmenevät yleensä ihmisten välityksellä.

*Amanda Aalto vietti kesän metronvartijana. Työ oli hänen mukaansa itsenäistä, jopa yksinäistä

46

49

Lähtötilanteeni oli kieltämättä kohtuullinen: toinen vuosi tiedekunnassa, toistasataa opintopistettä,

kaksi semmaa ja jonkun verran valinnaisia opintoja tehtynä. Arvosanatkin ovat olleet ihan kohtuulli-sia. Mutta onko suoraviivainen läpiluku sittenkään paras opiskelun tapa? Opintojen ei kuitenkaan pitäisi lähtökohtaisesti palvella opintosuoritusot-teella näkyvää opintopistemäärää, vaan opiskelijaa itseään. Opiskelemme oikeustieteellisessä tiedekun-nassa kehittääksemme ammattitaitoamme sekä säätääksemme juridista ajatteluamme.

Opiskelijan motivaatio on tutkitusti korkealla välit-tömästi opiskelemaan pääsemisen jälkeen. Oikeus-tieteelliseen tiedekuntaan pääsy on ollut melkoisen työn takana, ja on ilmiselvää, että jokainen lukija on tehnyt vain ja ainoastaan parhaansa mittavan prosessin eteen. Tästä palkintona on ollut paikka tiedekunnassa, johon tuhannet vuosittain hakevat, mutta johon kuitenkin vain pieni osaa onnistuu pääsemään. Opintoputkijärjestelmään siirtymisen on väitetty hankaloittaneen joillakin opintojen suo-rittamista. Tenttikirjallisuutta on vain rajattu määrä, ja monet irrottautuvatkin putkesta jo hyvissä ajoin

Tästä seuraa helposti uusi dilemma: kun edessä on lähinnä sekalainen kasa erilaisia suoritettavia opintoja, voi tilanne näyttäytyä jopa valtavana muu-rina suoritusten edessä. 300 opintopisteen suorit-taminen on melkoinen matka, jonka voi kulkea joko taitavasti ja järjestelmällisesti taikka toisaalta kuin

suossa rämpien. Tilannetta ei lainkaan helpota tiedekunnan täysin olematon opinto-ohjaus.

Opiskelutaitotekniikkakurssi pyrki palvelemaan osallistuvia opiskelijoita näiden omista lähtökohdista ja tavoitteen- asetteluista käsin, siinä todella onnistuen. Seuraavassa käyn läpi muutamia opiskelijan oppimisen kannalta ensiar-voisen tärkeitä seikkoja, joihin jokaisen meistä tulisi kiinnittää huomiota. Saattaa toki olla, että juuri näitä asioita ei mainitulla kurssilla käsitelty

1 Miksi tutustuisin opinto-oppaaseen? Paperi-kasat muistuttavat minua 1980-luvusta. En ollut edes syntynyt silloin, toisin kuin toimittaja itse.

Niin. Miksi tutustuisitkaan? Opinto-opashan sisältää vain sen kaiken olennaisimman: tutkintorakenteet. Jokaisen opiskelijan tulisi käydä sekä oikeusnotaarin

Kovin moni ihminen ei voi sanoa kulkeneensa sairaalan käytävällä keskellä yötä molemmissa

käsissään ihmisen oikea irtonainen jalka. Tatu Nissinen, 23, on kuitenkin tehnyt sen. Hän työskenteli laitoshuoltajana yliopiston keskussairaala HUS:n leikkausosastolla. Toimenkuvaan kuului leikkausten välillä siivota ja laittaa sali kuntoon seuraavaa leikkausta varten.

”Tarpeen mukaan piti avustaa eri tavoilla leikkauksessa. Pitää jalkaa, hakea lisää verta tai muuta vastaavaa”, Nissinen kertoo.

Työ oli rankkaa kolmivuorotyötä. Toisaalta yövuorossa nukkuminen oli sallittua, jos yövuorossa ei tapahtunut mitään. ”Jos jotain tapahtui, tuli asiasta kuulutus.” Yövuorossa paikalla ei ollut lääkintävahtimestaria, joten leikkauksissa saattoi herkemmin joutua auttamaan.

Veren pelkäämättömyys oli yksi tärkeimmistä asioista, joita Nissiseltä kysyttiin haastattelussa. Muutoin siinä ei erityisesti tentattu työhön soveltumista, vaikka vääränlainen henkilö voisi saada hyvinkin paljon vahinkoa aikaan leikkaussalissa. Nissinen ei ole kuitenkaan kuullut, että kukaan olisi edes alkanut voida pahoin.

Työympäristö oli kuin kokonaan toisenlainen maailma, jonka olemassaoloa ei osaa edes lääkärisarjojen perusteella kuvitella. Erityisesti sydänleikkauksissa katto oli aivan veressä, oli huone kuinka korkea tahansa – ja aina verta siivottiin sankokaupalla.

Nissinen kertoo, että työssä tarvittiin sen rankkuuden vuoksi tietynlaista mustaa sairaalahuumoria. Toisaalta työssä sai olla tapahtumien keskipisteessä. Nissisen aikana sattui esimerkiksi kouluampumisia ja kolarisumia, ja olipa leikattavana välillä julkisuuden henkilöitäkin.

Minkäänlaista koulutusta Nissinen ei työhönsä tarvinnut. Hän tuli hakeneeksi työhön, koska on kiinnostunut lääketieteestä. Lisäksi työympäristö tarjosi hyvän mahdollisuuden lukea pääsykokeisiin: palkkaus on lisineen niin hyvä, että hänellä oli varaa ottaa hieman vapaatakin. Hoitoon

Vinkkipalsta: Lue nyt, hyvä ihminen!

Lähestyvät deadlinet stressaavat, opintojen ja työn yhteensovittaminen on vai-keaa eikä tentistäkään aina tule kunnon arvosanaa. IV:n toimittaja osallistui tiedekunnan järjestämälle opiskelutaitotyöpaja-kurssille ja sai potkua omaan opiskeluunsa.

Teksti: Juha-Matti Kiviluoto Kuvat: Katriina Näveri

Juha-Matti-setä neuvoo

Uusi Sarja antaa neuvoja eri asioista

näin opiskele!

pääsyn turvaava laki tarjosi Nissiselle myös lisätienestimahdollisuuden. Ylimääräisiä työvuoroja sai ottaa jonojen purkamiseksi työajan ulkopuolella, ja niistä maksettiin todella hyvin.

Traumoja Nissinen ei ole työstään saanut. Hän on myös lopettamisensa jälkeen käynyt muutaman kerran tekemässä keikkatyötä.

48

50 51

että OTM-tutkintojen rakenteet ja sisältövaatimukset läpi. Miksi suorittaisit sieltä täältä valinnaisia opintoja, kun niiden tarkat määrät ilmenevät opinto-oppaasta. Ai niin, mitä muuten ovatkaan valin-naiset opinnot? Siihenkin löytyy vastaus samasta opuksesta.

Ainoastaan tukevalle perustalle on turvallista rakentaa. Kun tun-net suorittamiesi tutkintojen vaatimukset, olet tietoinen siitä, mitä sinun täytyy tehdä – ja mitä ei edes tarvitse tehdä.

2 En käytä kalenteria. Tai no, jaetaanhan se lukuvuosi-ilmoittautumisen yhteydessä, mutta se kuitenkin hukkuu johonkin laukun pohjalle.

Oikeustieteen opiskelu on suunnittelua ja aikatau-luttamista mitä suurimmassa määrin. Opetus-henkilökunta käyttää tuntikehyksien suunnitteluun vaatimattomimmillaan ainoastaan excel-taulukoita, joten päällekkäisyyksiä saattaa ilmetä – etenkin, jos suoritat opintoja ns. notaariputken ulkopuolelta. Ainoa sähköinen lukujärjestysohjelma löytyy Flam-masta, mutta sekin näyttää vain tietyt kielikurssien aikataulut ja tentit. Sitä paitsi, mikä tai kuka on Flamma? Alman, Nellin ja Helkan kadonnut kaksois-siskoko?

Informaatiota on tarjolla, kun sitä osaa hakea. Kuluvan luku-vuoden opinto-opas ei varmas-tikaan ollut opintojen konkreet-tisen suunnittelun kannalta se kaikista sisällökkäin, mutta tarkat kurssikuvaukset kyllä löy-tyvät WebOodista, kuten kaikki tietävät.

Sitä paitsi, kun opinnot ovat selvästi järjesteltynä kalenteriin, opiskelija kykenee arvioimaan omaa ajankäyttöään – vaikkapa

tenttiin lukemiseen tarvittavaa aikaa – sekä aiem-pien suoritusten toteutumista. Kun kalenterin suun-nittelee pitkäjänteisesti, aikaa vievän suunnittelun tuottama stressi on poissa.

3 Luen yleensä muutaman päivän tenttiä varten. Sehän riittää, kun kirjat lukee kerran läpi. Alusta vaan loppuun ja loput hoituu lakikirjabin-golla.

IV on aikanaan osoittanut, että lakikirjabingolla voi kyllä suoriutua tentistä. Näin toimittajakin on teh-nyt. Mutta ei se yhteiskunta pyöri sillä tavalla, että oikeusavustaja ei hallitse oikeusprosessin alkeelli-siakaan menettelyitä. Toki lakikirjan käyttö ja oikeudellisesti relevantin tiedon hankinta on olennainen osa

lakimiehen työtä, mutta voiko ainakaan olla haitaksi, mikäli pidätkin tenttiin lukemista omaa itsenäistä kehitystäsi tukevana projektina? Kaikki oikeudenalat eivät voi kiinnostaa kaikkia, mutta perusteet on hyvä hallita.

Älä siksi lue vain tenttiä varten. Kiireessä syväop-piminen jää heikoksi. Juuri tässä korostuukin suun-nitelmallisuuden tärkein merkitys: vain ajankäyttöäsi ja oppimisprosessiasi ennakolta suunnittelemalla kykenet optimoimaan oman suorituksesi tentissä.

4 Saan tenteistä vain ykkösiä ja kakkosia.

Opiskelutekniikoita on useita, ja niistä yleisimpiin jokaisen tulisikin tutustua. On tutkittua, että erilai-set muistitekniikat – vaikkapa mind mapien teke-minen – parantavat suoritusta.

Arvosanarajoja on nostettu kuluvaksi lukuvuodeksi siten, että ne ovat samalla tasolla maamme muiden oikeustieteellisten tiedekuntien kanssa. Turkulaiset, joensuulaiset ja rovaniemeläiset kiittävät. Arvo-sanojen murehtiminen ja hyväksyttyjen kurssien uusiminen on aina jostakin muusta pois: mieti tarkkaan, kannattaako sitä valtiosäännön kakkosta todella uusia, vai olisiko järkevämpää mennä opin-noissa – ja siten elämässä – eteenpäin. Missä on se työnantaja, joka on kiinnostunut siitä, millä tavalla olet viisi-kuusi vuotta aiemmin lukenut yksittäisestä opintosuoritusta varten?

5 Olen Pykälän hallituksessa, kymmenessä eri valiokunnassa ja toimikunnassa, osakunnan ju-ristikerhon virkaatekevän seremoniamestarin si-jaisen apulaisena ja pääroolissa Spexissä. En ehdi opiskella.

Meistä jokaisen on saatava irtiottonsa arjesta. Sitä paitsi kaikki sosiaalinen toiminta on aina kannatet-tavaa. Opiskelusta saa tehtyä todella yksinäistä niin halutessaan – mutta onko siinä järjen hiventäkään? Oikeuden ammattilaisten yhteisö on pieni, eikä kontaktien solmimisesta opiskeluaikoina ole mitään haittaa myöhemmin työelämässä.

Totta kai niin ainejärjestö-, osakunta- kuin muukin opiskeluun liittyvä toiminta vaatii veronsa, mutta jälleen on korostettava aikatauluttamisen tärkeyttä: kun edes osan jäljelle jäävästä vapaa-ajasta käyttää opiskeluun, tulosta syntyy. Sitä paitsi, kyllä tilanne on toisinaan ”nollattava”.

6 Rakastuin toiseen pykälistiin, mutta homma ei toiminut. Kaikki puhuvat minusta, ja nyt nolottaa.

Olet tehnyt elämäsi virheen. Mitä oikein ajattelit? Toisen samassa tiedekunnassa opiskelevan julkinen tai edes semi-julkinen deittailu ei koskaan ole hyväk-si. Oikis on pieni yhteisö ja juorut leviävät, eikä juuri lukiosta tullut opiskelukaverisi, joka tietää sinut vain nimeltä, osaa välttämättä suodattaa niitä.

Kun tienne joka tapauksessa eroavat, hänen kaverinsa kääntävät sinulle selkänsä - toisaalta tällaisten ihmisten menettäminen lähipiiristäsi ei varmasti ole suurikaan vahinko. Toimittaja kehot-taakin erityisen lämpimästi käyttämään hyväksi lukuisia poikkitieteellisiä rien-toja ja kontaktoitumaan aivan muualla kuin oikiksessa opiskeleviin – yksilöstä riippuen – vastakkaisen ja/tai saman sukupuolen edustajiin. Sitä paitsi: kuka nyt haluaisi puhua omasta alastaan aa-musta iltaan?

7 Tiskaan mielummin kuin luen tenttiin. Puhdas koti vetää puoleensa tai jotain sellaista.

Hanki astianpesukone. Siivoojan käytöstä saa sitä paitsi kotitalousvähennyksen. Ja miksi pitää siivota juuri tentin edellä? Juristiksi sinä olet opiskelemas-sa, et siivousteknikoksi.

Älä välttele kirjoja. Niitä, jotka niin tekevät, kut-sutaan ammattiin opiskeleviksi. Me emme opiskele lakiteknisessä ammattikoulussa, me opiskelemme Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekun-nassa. Ja olemme ylpeitä siitä.

U uden uutukaisen §-vuoden kynnyksellä perhonen tahtoo vielä muistella joulua edeltäneen kiitosristeilyn keinuvia tunnelmia. Perhonen pisti merkille, että pykälästä oh- niin tutuksi ja rakkaiksi tulleiden sitsilaulujen

iloinen ja vapautunut veisaaminen illallisbuffetissa ei saanut samanlaista vastakaikua laivan muilta matkustajilta tai henkilökunnalta. Tämä ei perhosen suureksi helpotukseksi kuitenkaan lainkaan latistanut sen enempää speksarei-den, valiokuntalaisten kuin varjoristeilijöidenkään juhlatunnelmaa. Tanssilattialla ihastuttavat pykälistineidot saivat osakseen ansaitsemaansa huomiota paitsi pykälistiurhojen myös muiden onneaan koittavien muiden risteilijöiden osalta. Perhonen ei osaa sanoa päätyivätkö nämä (epätoivoiset)yritykset toivottuun lopputulokseen, mutta jotakin suloisia uutisia perhosen korviin sentään kantautui. Ainakin erään kestävän kehityksen puolestapuhujan ilta taisi päättyä voitokkaasti.

Jouluna itsensä pulskaan kuntoon lihottanut perhonen lähtikin tähän uuteen uskomattomaan vuoteen valmiina todistamaan, kuinka tuoreet valiokuntalaiset täyttävät entisten jättämät suuret saappaat.

Vaihtokaronkassa erityisesti surffitukastaan tunnettu oikkarimies yritti kovasti metsästää itselleen emäntää niin uu-sien kuin vanhojenkin emojen joukosta. Heräsikö kyseinen herra yksin sängystään seuraavana aamuna – siitä perho-sen täytyy ottaa selvää .<3

Baarikärpäsen täytti tänä vuonna suuri määrästä kevätkauttaan avaamaan saapuneita §:istejä sekä juhlimaan saapuneita muiden tieteenalojen opiskelijoita. Perhonen toivoi illan olevan täynnä toisiaan vuodenvaihteen ajan

kaivanneita pykälistejä sekä suuria rakkauden osoituksia, eikä perhosen tarvinnut lentää kotiin tyhjin käsin. Erityisen näyttävää kaipausta toisiaan kohtaan osoittivat viime vuoden spektaakkelimaisen La Famiglian tanssista vastanneet tähtöset, joiden kohtaamista perhonen tarkkaili katonrajasta erittäin hyvillään.

E rityisen iloiseksi perhosen kuitenkin teki se, että §:ssä toistuvasti esiintyvien vierailijoiden lisäksi paikalle kevät-tään avaamaan oli uskaltautunut myös eräs, jota perhonen ei ole pykälän tapahtumissa aikoihin nähnyt – on-

neksi tämä kypärästään monelle tuttu herrasmies oli kuitenkin tällä kertaa jättänyt valkoisen päänsuojuksensa narikkaan.

Näistä kokemuksista rikastuneena perhonen liiteli seuraavaksi kohti YP-sitsejä, joiden perhonen toivoi olevan vielä viime vuottakin vaaleanpunaisemmat. Amorin nuolet lentelivätkin tänä

vuonna Pykälässä, kun Kannunvalajat saapuivat juhlistamaan poikkitieteellistä rakkauttaan. Perho-nen seurasi tyytyväisenä, kuinka aluksi hieman hiljaisesti alkaneet sitsit yltyivät eräiksi railakkaim-mista.

Pykälävuosi räjähti Perhosen mielestä kuitenkin kunnolla käyntiin vasta Haalaribileissä. Pykälän nuorimmat saivat vihdoin päälleen asuista parhaimmat, kauan odotetut ja ah vielä niin neitseelliset haalarit. Neon-värit

hehkuivat ja juomista riitti - niin phuksit kuin haalareidensa vuosipäivää juhlimaan tulleet vanhemmatkin näyttivät silmittömästi nauttivan näistä bileistä. Vientiä riitti monella, mutta jo tanssilattioiden hurmurina tutuksi tullut phuk-sikomistus oli selkeästi ylitse muiden niin nuorempien kuin vanhempienkin pykälistineitokaisten mielestä. Eurojack-potissa mainetta niittänyt, venäjäntaiturinakin illan aikana tunnetuksi tullut phuksipoika keräsi niin ihailua kuin pa-heksuntaa liikkuessaan vauhdikkaasti ympäri Pykälää. Perhonen toivoo hartaasti, että runsaasti ilolientä nauttineet phuksit ja muutamat kokeneemmatkin juhlijat, eräs haalarin sijaan tutun kuosiseen pukuunsa verhoutunut herras-mies mukaan lukien, löysivät tiensä neonvaloista takaisin koteihinsa turvallisesti.

Harmaaseen kevääseen perhonen toivoo löytävänsä lisää rakkautta laskiaisena, jonne perhonen seuraavaksi liitelee.

Law school teaches you theory. Now see it in action.

We look for trainees who can thrive in a collaborative and team-based culture. For us, ‘maybe is not an answer’. Our approach is hands-on and practical. If you are resourceful, focused and can think creatively, Krogerus promises to put your skills to work.

Legal wisdom. Practical advice.

Pykala_18022014.indd 1 18.2.2014 16:24:10

Jul k i n e n Run o s u o l i Mikä meni pieleen? Vai eikö mikään?Tätä palstaa lukevat kaikki, kerro siis ihmeessä mikä nyt on! http://pykala.fi/julkaisut/julkinen-runosuoli

Olen hyvin pitkän aikaa pohtinut, että miksI ih-meessä porthanian luentosaleissa penkkirivejä

aletaan täyttää aina reunoista, eikä mennä alun al-kaen sinne KESKELLE. Tämä ongelma koskee nimen-omaan näitä pienempiä luentosaleja (III ja IV) Se on KOHTUUTONTA, että aina saa pyytää sitä ensimmäiseksi tullutta väistämään / siirtymään keskemmälle. Ja kaikenhuipuksi joskus vielä saa osakseen mulkoilevia pahastuneita katseita, että kohteliaasti tilaa pyytäessä jotenkin häiritsee / vai-vaa pahasti! KUN SIPERIAN KYLMÄ JA HUURTEINEN FAKTA NYT ON VAAN SE, ETTÄ IHMISET SAAPUVAT ERI AIKOIHIN LUENTOSALEIHIN , NIIN VOISIKO PENKKIRIVIT TÄYT-TÄÄ KESKELTÄ KÄSIN, kiitos och tack så mycket!!!

Pykäläpeto

Miksei kukaan puutu siihen, että graduja arvos-tellaan noin törkeän epäjohdonmukaisesti (vrt.

viime IV)??? Tiedekunnassa on ne pari häibää, joilta saa suoraan E:n tai L:n ja sitten löytyy niitä, joilla M taitaa olla se paras arvosana. Kiitos taas tästä, on-neksi pian ulkona

Opintovastaava vastaa:

Viime IV:n juttu osui valitettavan yleiseen ongel-maan. Maisteritutkinnonuudistus kun lähtee pian käyntiin, gradujen epätasainen arvostelu tulee var-masti olemaan asia, johon kiinnitetään kyllä huomi-ota. Kaikenlaiset kokemukset ja palautteet asiasta ovat jatkossakin tervetulleita!

Inter VivosPYKÄLÄ RYY-tunnus 0288776-8

TOIMISTOMannerheimintie 3 BFI-00100 Helsinki

Toimisto avoinna ti-to klo 11.30-16.30tel. +358 9 278 5003

HUONEISTOSörnäisten rantatie 33BFI-00500 Helsinkitel. +358 9 682 1858

OSOITTEENMUUTOKSETwww.pykala.fi/ julkaisut/yhteystietojenmuutos

YRITYSSUHDETOIMIKUNTAJaakko Honkala +358 44 971 3930Tommi Kovero +358 40 523 9292Joakin Larkio +358 40 777 5511

SÄHKÖPOSTIOSOITTEETetunimi.sukunimi@pykala.fi

AINEISTONJÄTTÖPÄIVÄMÄÄRÄT2/14: 21.3.20143/14: 16.5.20144/14: 12.9.20145/14: 10.11.2014

Ilmoitushinnat2/1 väri 980€1/1 väri 630€ / 680€ **1/2 väri 360€1/4 väri 200€** takakannen ilmoitus

Mediatiedotwww.pykala.fi/julkaisut/mediakortti

Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toi-minnallisista syistä taikka asiakkaasta tai asiakkaan käyttämästä mainostoimistosta johtuvasta syystä voida julkaista, Pykälä ry ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Pykälä ry:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattunees-ta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun hinnan määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti kahdek-san päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta lukien. Tarjottu tai tilattu aineisto hyväksy-tään julkaistavaksi sillä ehdolla, että sitä saa korvauksetta käyttää uudelleen lehden tai sen yksittäisen osan uudelleenjulkaisun tai muun käytön yhteydessä toteutus- ja jakelutavasta riippumatta.

SeuraavassaNumerossa

Paljastuksia seuraavannumeron sisällöstä. uuuh...

* Kurkkaamme millaista on Joensuun ja Tallinnan oikiksissa

* Mikä kumma on aikapankki?

* Kaikki mitä olet ikinä halunnut tietää rakkaudesta by Juha-Matti-setä

Ota tilanne haltuun.

Eteläesplanadi 24 A, 00130 Helsinki • www.ww.fi

Waselius & Wist on Suomen johtavia liikejuridiikkaan erikoistuneita asianajotoimistoja. Toimistossamme työskentelee menestyvä ja dynaaminen tiimi, joka koostuu kokeneista kansainvälisesti arvostetuista asiantuntijoista ja lahjakkaista lakimiehistä.

Etsimme jatkuvasti joukkoomme lahjakkaita opiskelijoita ja lakimiehiä. Ota härkää sarvista ja lähetä hakemuksesi osoitteeseen rekry@ww.fi.

Veikko Myller: Hallittu tilanne