johdanto kehitysbiologia - luentorunkocc.oulu.fi/~ehohtola/kb/kb01.pdf · johdanto - historiaa,...
TRANSCRIPT
Johdanto
1
1
Kehitysbiologia ja histologia
Opettajat:
Luennot: Esa Hohtola
Harjoitukset:
Yliopisto-opettaja Henrika
Honkanen, tuntiopettajat
Luennot:
• kehitysbiologia: n. 9 kertaa
(sis. 2 omatoimikertaa)
• histologia: n. 9 kertaa
(1 omatoimikerta)
Harjoitustyöt:
• kehitysbiologia: 5 × 4 h
• histologia: 6 × 4 h
Kuulustelut:
• Luennot 2 kpl, plus
uusinnat
• Harjoitukset 1 kpl
Kurssin arvosana:
3 tentin keskiarvo
Johdanto
2
1
Verkossa
http://cc.oulu.fi/~ehohtola salasana: kbkbkb
Johdanto
3
1
Kehitysbiologia - luentorunko
Kuvaileva/anatominen/vertaileva osa
1. Johdanto - historiaa, kehitysbiologian peruskäsitteitä ja
menetelmiä
2. Gametogeneesi eli sukusolujen muodostuminen - spermato-
geneesi, oogeneesi
3. Hedelmöitys
4. Vakoutuminen - vakoutumistyypit; morula, blastula, blastokysti
5. Gastrulaatio eli alkiokerrosten muotoutuminen: sammakko,
lintu, nisäkäs
6. Organogeneesi - elinaiheiden muodostuminen, erilaistuminen ja
kasvu
Johdanto
4
1
Kehitysbiologia - luentorunko
Alkionkehityksen perustapahtumat
1. Kokeellinen embryologia
2. Induktion käsite, solujen välinen kommunikaatio (signalointi),
solujenväliset tunnistusmekanismit
3. Geeniekspressio ja sen säätely
�Kurssi painottuu selkärankaisten kehitysbiologiaan,
esimerkkieläiminä sammakko, lintu, nisäkäs
�Huom: yksilönkehityksen geneettinen 'työkalupakki’ hyvin
samankaltainen kaikilla monisoluisilla eläimillä
Johdanto
5
1 Johdanto
6
1
Kirjallisuutta:
Scott F. Gilbert
Developmental Biology, 6th Edition, Sianuer
Associates, Inc., Publishers, Sunderland,
Massachusetts, 2000 (nyt myös jo 8. painos)
Vertaileva
Sariola Hannu ym.
Solusta yksilöksi. Kehitysbiologia.
Duodecim, Helsinki 2003, 1. painos.
Esittelee lähinnä nisäkkäiden
kehitysbiologiaa.
Huom: 6. painos myös www:ssä Youtube: paljon videoita alkionkehityksestä!
Johdanto
7
1
Sanottua
• alkio on linkki genotyypistä fenotyyppiin
• alkio
• hengittää ennen kuin sillä on keuhkot
• sulattaa ravintoa ennen kuin sillä on suoli
• kierrättää verta ennen kuin sillä on sydän
• liikkuu ennen kuin sillä on lihakset
jne.
• alkio vs. kone
• kone ei toimi ennekuin se on valmis, alkio toimii jo
rakentuessaan!
Johdanto
8
1
Kehitysbiologia vs. muu biologia
• Esim. globiini-geeni � hemoglobiini
• Geneetikko: miten geeni periytyy, miten sen alleelit jakautuvat
populaatiossa (intronit/eksonit/promooottorit)
• Fysiologi: miten hemoglobiini sitoo happea, mitkä seikat
vaikuttavat hemoglobiinin määrään (geeniekspressioon): esim.
korkea ilmanala, lihasharjoitus
• Biokemisti: miten globiinin aminohappojärjestys määrää sen 3-
ulotteisen rakenteen
• Kehitysbiologi: miksi ja miten
tietty globiini-geeni (alfa/beta/gamma)
ilmentyy vain punasoluissa ja juuri
tiettyyn aikaan; esim. sikiöllä ααγγ,
aikuisella ααββ
Johdanto
9
1
Peruskäsitteitä
• embryologia - alkionkehitys
• Organogeneesi - elinten kehitys
• ontogenia - muu yksilönkehitys
ml. vanheneminen
Anatominen traditio
� vertaileva embryologia
• esim. zygootin vakoutumistyypit, varhaisten embryoiden
samankaltaisuus
� evolutionaarinen embryologia
• mm. homologian ja analogian käsite (esim. linnun ja lepakon siipi
ovat homologisia eturaajoina, ei siipinä!)
� lääketieteellinen embryologia ja teratologia
� alkion kehityksen matemaattinen mallinnus
kehitysbiologia
Johdanto
10
1
Kokeellinen embryologia/kehitysbiologia
Menetelmät
• anatomiset tekniikat
• histologiset & mikroskooppiset tekniikat
• biokemialliset menetelmät
• tumasiirrot, kudossiirrot (grafts)
• molekyyli- ja solubiologia
• geenimanipulaatiot (poistogeeniset l. knock-out mallit,
yliekspressoivat mallit jne.)
• kloonaus
Johdanto
11
1
Wnt11/ß-catenin signaling in both oocytes
and early embryos acts through LRP6-
mediated regulation of axin
Linkki sarjan sivuille
Missä tutkimukset julkaistaan?
Monissa sarjoissa oma osio
kehitysbiologialle: esim PLoSOne, PNAS
Johdanto
12
1
Tärkeitä malliorganismeja
C. elegans -”sukkulamato”
Drosophila sp. - banaanikärpänen
Echiuroidea - merisiilit
Danio rerio - seeprakala
Xenopus laevis - kynsisammakko
Triturus sp. - vesiliskot
Gallus gallus - kana
Mus musculus - hiiri
Johdanto
13
1
Kehitysbiologian peruskysymykset
Erilaistuminen
• kaikilla soluilla ± samat geenit � ihmisellä n. 300 eri solutyyppiä
� miten ekspressiota säädellään ajallisesti ja paikallisesti?
Hiiren 32-soluvaiheen solut ovat vielä totipotentteja (jokainen
solu voi muodostaa alkion)
Kaavoittuminen ja morfogeneesi
• miten erilaistuneet solut järjestyvät elimiksi (morfogeneesi)
'oikeaan' paikkaan (kaavoittuminen)
homeoottisten geenien ilmentyminen Drosophilan alkiossa
Johdanto
14
1
Kasvu
• mikä säätelee solujen jakautumista ja
kokoa (ja ohjattua kuolemista =
apoptoosi)
• määrän kasvu = hyperplasia, koon kasvu
= hypertrofia
esimerkki apoptoosista apoptoosin häiriö
Johdanto
15
1
Lisääntyminen
• miten sukusolut ”laitetaan syrjään” odottamaan lisääntymistä
(iturata) niin että mikään geeni ei ole ”lukossa” – Epigeneettinen
ohjelmointi (DNA:n ja histonien metylointi ja asetylointi)
• sukupuolen määräytyminen
Evoluutio
• mikä on yksilönkehityksessä tapahtuvien muutosten osuus
evoluutiossa (”evo-devo”)
Ympäristövaikutukset
• esim. alligaattorit: < 30 °C � naaraita, > 30 °C � koiraita,
ympäristöestrogeenit � ♂� ♀
• lue lisää
Eliniän määräytyminen, vanheneminen & seneskenssi
• Esim. miksi linnut elävät 3-6 kertaa pitempään kuin nisäkkäät?
Johdanto
16
1
Hieman historiaa
Aristoteles
• havainnoi linnun (kanan) alkion kehitystä
• elinaiheet � elimet
• koiras antaa spermassa alkiolle muodon (so. hedelmöityksen idea)
• oviparia, viviparia, ovoviviparia (Huom. Linnut ainoa
selkärankaisryhmä, jolla ei vivipariaa
1600-luku
• Harvey: ”omne vivum ex ovo”
• Graaf: Ihmisen ”munasolu ” = Graafin follikkeli
• van Leeuvenhoek: siittiö (”likoeläin”) 1670-luvulla
Johdanto
17
1
Preformaatio-oppi vs. epigeneesi
Preformaatio-oppi: sukusoluissa valmiina pieni yksilö, joka vain
kasvaa (ja sen sukusoluissa vielä pienempi jne. � enkapsulaatio)
• homunculus
• animalculus
• voimissaan 1700-luvulla
Epigeneesi: elimet ja kudokset kehittyvät solujen vuorovaikutusten
kautta yksikertaisimmista aiheista (siis preformaatio-opin
vastakohta; jo Aristoteles kannatti tätä!)
• Wolff 1767: kanan alkion verenkiertoelimet kehittyivät
kudoksista, joilla ei vastinetta aikuisilla
• 1827 von Baer: nisäkkään munasolu
• 1850 von Baer & Pander: endo- ja ektodermi
Johdanto
18
1
von Baerin patsas, Tartto, Viro
Johdanto
19
1
Haeckel ja biogeneettinen ”laki”
• Yksilön alkionkehitys toistaa kehityshistoriaa (rekapitulaatio)
• Haeckel 'stilisoi' kuvia teoriansa tueksi
Haeckel:
zygootti�'kala'�'sammakkoeläin'�'matelija'�'lintu'�'ihminen'
Johdanto
20
1
2015
Johdanto
21
1
• Eri selkärankais-ryhmien alkiot muistuttavat toisiaan kehityksen
alussa, mutta niiden kehitys erkanee nopeasti
• Mm. Darwin piti (aivan oikein) varhaisten embryoiden
samankaltaisuutta todisteena yhteisestä evolutiivisesta alkuperästä
sian alkio
nykykäsitys
kiduskaaret
Johdanto
22
1
Kokeellisen embryologian historiaa
W. Roux 1887:
• sammakon 2-soluvaiheen toisen solun tuhoaminen� normaali alkio
H. Driesch 1800-luvun loppu:
• merisiilen 2-soluvaiheen solujen irrotus � 2 alkiota
Hans Spemann, 1920-luku (Nobel 1935):
• mikrokirurgia vesiliskolla
• silmän linssin syntysilmämaljan vaikutuksesta
• hermostoputken synty alkusuolenkaton vaikutuksesta
• induktion käsite
• suomalaisten kehitysbiologien oppi-isä
Hans Spemann
(1869-1941)
Johdanto
23
1
Spemannin koe (1901), jossa hän
osoitti, että aivorakkulan
pullistumat (joista myöhemmin
erilaistuu mm. silmän
verkkokalvo) indusoivat silmän
linssin synnyn epidermistä
poistettu aviorakkulan pullistuma
linssi ei indusoidu
Johdanto
24
1
linssin aihe
verkkokalvon aihe
Johdanto
25
1 Johdanto
26
1
Induktion geneettinen
spesifisyys
Johdanto
Kehitysbiologinen tutkimus Suomessa
• Gunnar Ekman (Spemannin oppilas)
• Sulo Toivonen
• Lauri Saxén
• (Anto Leikola)
• Helsinki: Irma Thesleff, Jukka Jernvall, Juha Kere, Hannu Sariola
• Oulu: Seppo Vainio
27
1
Gunnar Ekman 1883-1937
Johdanto
28
1