Asiakkaan kokemus paremmaksi 10

18 Sihteeri saa voimaa verkostosta

9 Päivystyksen puhelimeen lisää vastaajia

13 Uskalla kohdata kuoleva

6 Sairaalaan omalta koneelta

2O17HOSPITAALI 1VA R S I NA I S - S U O M E N S A I R A A N H O I TO P I I R I N H E N K I LÖ S TÖ L E H T I • E G E N T L I G A F I N L A N D S S J U K V Å R D S D I S T R I K T S P E R S O NA LT I D S K R I F T

Kuukauden kirjoitus

Månadens skrivelse

27. 2. 2017

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti − Personaltidskrift för Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. 11. vuosikerta.

JULKAISIJA: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. ToIMITUS: Päätoimittaja Esa Halsinaho, puh. 02 313 1083, esa.halsinaho@tyks.fi. Toimituspäällikkö Suvi Vainio, puh. 050 599 5620, suvi.tuulikki.vainio@tyks.fi ToIMITUSKUnTA: (suluissa varajäsenet) Suvi Vainio, Esa Halsinaho, Sanna-Mari Heinonen, Leena Kähäri (Helena Haapalehto-Gaebler), Anja Hintsa (Aki Salo), Pirjo Marjamäki (Miia Niutanen), Jussi Rantanen (Sari Rannikko), Marja-Leena Veijola (Päivi Huhtala). ToIMITTAJAT: Heidi Pelander, Marjo Peltoniemi, Tuula Vainikainen TAITTo: Letterhead

PAIno: I-print Oy, Seinäjoki. Painos noin 11 000 kpl. JAKeLUT: Posti Group Oyj. oSoITTeeT: VarsinaisSuomen sairaanhoitopiirin osoiterekisterit. oSoITTeenMUUToKSeT: VSSHP:n työntekijät ilmoittavat osoitteenmuutoksen esimie-helleen. Muut lehden saajat ilmoittavat osoitteen-muutoksen joko tiedotus@tyks.fi tai puh. 02 313 1103.ToIMITUKSen oSoITe: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Viestintäyksikkö, PL 52, 20521 Turku.

ISSN 1796-8062ILMeSTyMInen: 6 kertaa vuonna 2017. Seuraava lehti ilmestyy 24.4.2017. Aineistopäivä 31.3.2017.MedIATIedoT: www.vsshp.fi > Sairaanhoitopiiri > Media, tiedotteet, viestintä > Julkaisut > Hospitaali-lehdet

HOSPITAALI 6 2016

Sairaala saa paljon kiittävää palautetta, onnistumme usein vaikeassa tehtävässämme ja se on hienoa. Aika usein myös epäonnistumme. Muistutuksien ja kanteluiden määrä lisääntyy vuosi vuodelta. Ei pel-kästään niin, että olisimme huonompia, vaan myös kansalaisten vaatimukset kovenevat.

Kipsi jalkaan, pilleriresepti kouraan ja heippa, ei enää riitä. Kipsi pitäisi laittaa ystävällisessä hen-gessä, asiakasta tulisi kuunnella ja kannustaa kun-toutumaan. Ehkä vielä perästäpäin kysäistä, onnis-tuimmeko luomaan miellyttävän palvelukokemuk-sen ja suosittelisitko sairaalaamme kaverillekin.

Sairaanhoitopiirin hallitus on päättänyt lisätä potilailta kerättävän palautteen määrää ja laatua. Se ei ole ihan helppo tehtävä. Samoja tekstiviestikysy-myksiä ei voi lähettää abortin kokeneelle nuorelle naiselle tai äsken synnyttäneelle äidille. Eikä haima-tulehduksen sairastaneelle keski-ikäiselle miehelle, sydämen vajaatoimintaa sairastavalle isoäidille tai levinnyttä keuhkosyöpää sairastavalle isoisälle.

Paitsi palautteen voimalla, voimme myös olla ennalta viisaita. Voimme pohtia palveluitamme kokemuksen näkökulmasta ja ehkä parantaa jotakin

Sjukhuset får mycket positiv respons, vi lyckas ofta i vår svåra uppgift och det är fint. Vi misslyckas också ganska ofta. Mängden anmärkningar och klagomål ökar årligen. Det betyder inte enbart att vi skulle vara sämre, också medborgarnas krav blir strängare.

Gips på foten, ett pillerrecept i handen och tack och adjö, räcker inte längre. Gipset borde läggas i en vänlig anda, man borde lyssna på klienten och uppmuntra honom eller henne att rehabilitera sig. Kanske ska man ännu fråga efteråt ifall vi lyckades med att skapa en behaglig servicehelhet och ifall patienten skulle rekommendera vårt sjukhus också för sin kompis.

Sjukvårdsdistriktets styrelse har beslutat att öka mängden och kvaliteten på den feedback som man samlar in av patienterna. Det är inte en helt lätt upp-gift. Man kan inte skicka samma frågor per text-meddelande till en ung kvinna som upplevt en abort eller till en mamma som nyss fött sitt barn. Inte hel-ler till en medelålders man som insjuknat i pankre-atit, en mormor som insjuknat i hjärtsvikt eller en farfar som lider av lungcancer som spridit sig.

jo ilman palautettakin. Saako kutsukirjeestämme sopivasti informaatiota? Onko meillä opastus kun-nossa, löytyykö hoitoyksikkömme riittävän hel-posti? Miten potilas vastaanotetaan yksikköömme? Ovatko hoito-ohjeemme ymmärrettäviä? Ovatko asiakasraadin laatimat hyvän palvelun periaatteet yhteinen ohjenuoramme?

Sairaanhoitopiirin ja Turun ammattikorkea-koulun kouluttamat kokemusasiantuntijat ovat jal-kautumassa sairaalamme arkeen. Otetaan heidät mukaan arvioimaan ympäristöä, jossa toimimme, sekä hoito-ohjeitamme, kutsukirjeitämme, toi-minta- ja dokumentointitapojamme.

Hoidetuksi tuleminen ei ole vain tekniikkaa ja temppuja, vaan myös tunne ja kokemus siitä, että ihminen otetaan vakavasti, huolehditaan, kuunnel-laan ja arvostetaan. Kokemusasiantuntijat auttavat meitä terveydenhuollon ammattilaisia näkemään rutiinejamme uudessa valossa. Lämpimästi terve-tuloa sairaalaan.

Kokemus tärkeä osa hoitoa

Upplevelsen är en viktig del av vården

Förutom att bli starkare av feedback kan vi också vara förutseende. Vi kan betrakta våra tjänster från upplevelsens synvinkel och kanske till och med för-bättra något utan feedback. Får man tillräckligt med information från våra kallelsebrev? Har vi vår skylt-ning i skick, hittar man tillräckligt lätt till våra vård-enheter? Hur tas patienten emot på våra enheter? Är våra vårdanvisningar begripliga? Är principerna för god service, som kundrådet gjort upp, vårt gemen-samma rättesnöre?

Erfarenhetsexperter som utbildats av sjukvårds-distriktet och Åbo yrkeshögskola håller på att för-ankra sig i vardagen på vårt sjukhus. Vi låter dem utvärdera den miljö som vi verkar i, samt våra vår-danvisningar, kallelsebrev, verksamhets- och doku-menteringsvanor.

Att få vård innebär inte endast teknik och trick utan också en känsla och upplevelse av att en män-niska tas på allvar, tas hand om och att man lyssnar på och uppskattar henne. Erfarenhetsexperterna hjäl-per oss, proffs inom hälso- och sjukvård, att se våra rutiner i ett nytt sken. Varmt välkomna till sjukhuset.

Sirkku Jyrkkiötoimialajohtaja, osastonylilääkäriOperatiivinen toiminta ja syöpätauditledare för verksamhetsområdet, avdelningsöverläkareOperativ verksamhet och cancersjukdomar

2 HOSPITAALI 1 2017

4041 0895Painotuote

27. 2. 2017Sisältö

KUUKAUden KIRJoITUS

Kokemus tärkeä osa hoitoa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2

MÅnAndenS SKRIVeLSe

Upplevelsen är en viktig del av vården . . . . . . . . . . . 2

Psykiatrian fuusio etenee . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3

Liikenne kaipaa sääntöjä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3

Meillä osataan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4

Vuoden oppimisympäristö 2016 on prenataalinen synnytysvuodeosasto 3 . . . . . . . . . . . 4

Omalla ilmoituksella viisi sairauspäivää . . . . . . . . . 4

Merkkipäivälahjat hyväntekeväisyyteen . . . . . . . . . . 4

Puut kärsivät Tyksin mäellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5

T3-työmaalla on valettu jo uutta betonia . . . . . . . . . 5

Kohti virtuaalisairaalaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6

Asiakkaalle parasta hoitotyöllä . . . . . . . . . . . . . . . . 7

Vårdarbete för kundens bästa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7

Tulos tarkempi, kun kaksi jakaa lääkkeet . . . . . . . . 8

SARVeSTA häRKää

Tarvitaanko meitä kaikkia sote-maailmassa? . . . . . 8

Päivystyksen puhelinpalvelu laajenee . . . . . . . . . . 9

Takaisin elämään tehohoidon jälkeen . . . . . . . . . . 10

Uutta erikoissairaanhoidossa . . . . . . . . . . . . . . . . . 11

UUSI KASVo

Kuin Doctor Housen salapoliisityötä . . . . . . . . . . . . 12

henKILÖKUnTAneUVoSTo

Tennis, piknik ja karaoke . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

Pyydä pappi paikalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13

Sote tutuksi kiertueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13

Vauvojen seulonta harppauksia eteenpäin . . . . . . . 14

Paljon hyvää savuttomuudesta . . . . . . . . . . . . . . . . 15

Tyks tutkii ja hoitaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15

Kuvantamistutkimuksen tilaus sujuvammaksi . . . 16

Terveyskampus vahvistaa rooliaan . . . . . . . . . . . . . 17

AMMATTInA

Mitä tekee IVF-biologi? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17

heTKInen

Lähtevä posti matkaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18

Verkostosta voimaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18

Tutkimusilmapiiri paranee – muutokset hitaita, mutta oikeansuuntaisia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19

KURKISTUS MUSeon KoKoeLMIIn

Sähkösokkilaite . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20

hARRASTUKSenA

Lastenlauluja ja Finlandiaa – pianokärpäsen puraisemat . . . . . . . . . . . . . . . . . 20

KAnSI Sairaanhoitopiirin kokemus-asiantuntijaksi opiskelu toi Päivi Helmisen takaisin Tyksiin, jossa hän kamppaili hengestään kymmenen vuotta sitten . Oppaana erikoissuunnittelija Pekka Makkonen . Kuva: Suvi Vainio

Psykiatrian fuusio etenee

Kantasairaan yhdyskäytävillä ja tunneleissa liikku-misen turvallisuus herättää huolta henkilökunnassa. Sähkökäyttöiset ajoneuvot liikkuvat kovaa vauhtia ja tunneleissa on monia kohtia, joissa on turvatonta kulkea. T3-sairaalan myötä liikenne lisääntyy myös nykyisessä T-sairaalassa, koska logistiikka kulkee sitä kautta.

Keinoja turvallisuuden parantamiseksi mietitään työryhmässä. Yhtenä vaihtoehtona on merkitä vaa-ralliset paikat teipeillä ja erottaa henkilöliikenne sekä ajoneuvoliikenne toisistaan. Osittain sitä on tehty jo aiemmin, mutta ikävä kyllä joissain paikoissa ajoväy-lät ovat niin kapeita, että se ei ole mahdollista.

Ensimmäisenä ohjeistuksena ovat tekeillä ylei-set säännöt kulkuvälineiden käytölle ja hankinnalle.

Kaikilta sähköisten ajoneuvojen kuljettajilta myös aletaan vaatia perehtymistä ajoneuvon käytön sään-töihin ja niiden noudattamista. Kulkuneuvojen nopeutta pyritään lisäksi rajoittamaan.

Tarvitsemme kaikkien apua, että saamme liiken-teen turvalliseksi. Vastaa sinäkin Wepropol-kyse-lyyn (linkki myös Santran etusivulla), johon voit antaa vinkkejä käytävien vaaranpaikoista sekä siitä, miten henkilö- ja ajoneuvoliikenne niissä saataisiin turvallisemmaksi.

TEKSTI: JARKKO KIMARIKUVA: SUVI VAINIO

Liikenne kaipaa sääntöjäYhdyskäytävillä ja tunneleissa on vilkas liikenne.

Psykiatrisen hoidon yhdistyminen alkoi vuoden vaihteessa sairaanhoitopiirin sisäisesti, kun Turun-maan sairaalan psykiatria yhdistyi Psykiatrian tulosalueeseen. Seuraava askel tapahtuu 1. touko-kuuta, jolloin Turun kaupungin psykiatrian henki-löstö siirtyy sairaanhoitopiirin työntekijöiksi. Psy-kiatrian tulosalueen nykyinen 610 vakanssin hen-kilöstö kasvaa muutoksessa 368:lla.

– Työntekijöiden työsuhteen ehdot pysyvät samoina työnantajan vaihtumisesta huolimatta, projektijohtaja Timo Vähämurto sanoi Haartman-saliin tiedotustilaisuuteen kokoontuneelle henkilös-tölle maanantaina 6.2.

Vastaanotot jatkuvat kuluvan vuoden ajan enti-seen tapaan. Toiminnan kehittäminen pääsee varsi-naisesti alkuun ensi vuonna. Silloin myös päätetään päällekkäisten toimintojen karsimisesta.

Vähämurto korosti mahdollisuutta löytää uusia tapoja toimia. Tavoitteena ovat standardoidut, kor-kealaatuiset palvelut. Osaava henkilöstö on tär-keässä asemassa toiminnan suunnittelussa.

– Hoitolinjojen valmistelu ja henkilöhaut ovat tänä vuonna tehtävänä. Kevään aikana valitaan tulos-aluejohtaja ja syksyllä linjajohtajat. Palvelukokonai-suudelle pitää päättää myös nimi, Vähämurto sanoi.

Sekä Vähämurto että paneelin muut osallistujat korostivat kauan suunnitellun yhdistymisen hyö-tyjä. Nyt henkilöstön on mahdollista paremmin erikoistua tiettyjen asiakasryhmien hoitoon.

Uuden psykiatrisen sairaalan rakentaminen Mikron tontille näyttää varmalta. Turun kaupunki on ostanut tontin ja vuokraa sen sairaanhoitopii-rille. Uuden sairaalan odotetaan valmistuvan 2021.

TEKSTI JA KUVA: SUVI VAINIO

Psykiatrian fuusion henkilöstölle suunnatun tilaisuuden keskustelijoina olivat psykiatrian ylilääkäri Jyrki Heikkilä (vas.) Turun kaupungilta sekä vastaava ylihoitaja Marjo Saarenmaa, vs. tulosaluejohtaja Tommi Väyrynen ja erikois-suunnittelija Pekka Makkonen Tyks Psykiatrian tulosalueelta. Puhetta johti fuusion projektijohtaja Timo Vähämurto.

3HOSPITAALI 1 2017

?Ylöspäin suunnattu katse voi osua valkoiseen, lasikatosta roikkuvaan himmeliin eräässä sairaan-hoitopiirin rakennuksessa . Oletko itse kävellyt kyseistä käytävää? Tunnistatko paikan? Vastaus löytyy sivulta 19 .Hospitaalin lukija pääsee joka numerossa arvuuttelemaan jotakin kuvauskohdetta .

TUnnISTATKo

Meillä osataan Sympan käyttöönoton (2015) myötä teimme koko henkilöstöä koskevan yhteisen osaamiskartan. Vuo-den 2016 loppuun mennessä yhteisen osaamiskar-tan oli täyttänyt 3450 työntekijää. Vahvinta osaami-nen on arvioinnin mukaan työyhteisö- ja yhteistyö-taidoissa sekä palveluosaamisessa. Heikoimmiksi osaamisalueiksi arvioitiin talous-, laatu- ja kehit-tämis- ja johtamisosaaminen. Arvioinnin tuloksia tullaan hyödyntämään suunniteltaessa sairaanhoi-topiirin tulevia koulutuksia.

VSShP:n yhTeISeT oSAAMISeT 2016 työyhteisötaidot 3,71

yhteistyötaidot 3,68

palvelu osaaminen 3,61

eettinen osaaminen 3,59

muutosvalmius 3,51

päätöksenteko-osaaminen 3,40

ohjausosaaminen 3,37

ammattitaidon kehittäminen 3,36

turvallisuusosaaminen 3,32

organisaation tunteminen 3,16

terveyden edistämisosaaminen 3,09

johtamisosaaminen 3,02

laatu- ja kehittämisosaaminen 2,97

talousosaaminen 2,89

Ota osaamiskartta käyttöösi!Tämän vuoden alusta Sympassa on ollut käytös-sänne uudistettu yhteinen osaamiskartta. Osaamis-alueita on vähennetty (vanhassa 14 ja uudessa 8) ja arviointia helpotettu. Arviointikriteeristö on sama kuin suurimmassa osassa alueiden omia osaamis-karttoja ja siksi yhteiset osaamiset on voitu liittää osaksi aluekohtaisia karttoja. Yhteinen osaamis-kartta on käytettävissä myös erikseen, mikäli omaa karttaa ei ole.

Ottakaa uudistettu yhteinen osaamiskartta käyt-töön tämän vuoden kehityskeskusteluissa! Arvi-ointia tehtäessä on hyvä asettaa osaamiselle myös tavoitteet yhdessä esimiehen kanssa. Vuoden 2016 loppuun mennessä arvion tehneistä noin puolet (49 prosenttia, vastaajia1691) oli asettanut tavoit-teen osaamiselleen. Tavoite oli joka kohdassa kor-keammalla kuin osaamisen taso.

Korkein tavoite oli asetettu työyhteisötaidoille, yhteistyötaidoille ja palveluosaamiselle. Suurin ero tavoitteen ja osaamisen välillä oli laatu- ja kehittä-misosaamisessa, ammattitaidon kehittämisessä ja talousosaamisessa.

Tutustu ja tykästy uudistettuun yhteiseen osaa-miskarttaan!

SIRPA SAARNI, koulutussuunnittelija, henkilöstöpalvelutWERONIcA GRöNDAHL, kliinisen hoitotyön asiantuntija, TO3

Merkkipäivä-lahjat hyvän-tekeväisyyteenSairaanhoitopiirin työntekijöillä on ollut vuodesta 2013 lähtien mahdollisuus lahjoittaa merkkipäivä-lahjansa hyväntekeväisyyteen 50- tai 60-vuotispäi-vänsä tai eläkkeelle lähdön yhteydessä. Työnantajan lahjan vastaanottamisen sijaan hyväntekeväisyyteen lahjoitetaan 100 euroa.

Sairaanhoitopiirin yhteistyötoimikunta valitsee hyväntekeväisyyskohteet, jotka vuonna 2016 olivat Tyks-Säätiö, Hope ry ja Sylva ry. Työntekijä valitsee, mille valituista kohteista lahjoitus menee.Lahjoittajat vuonna 2016:• osastonsihteeri Sisko Grönberg• toimistosihteeri Kristiina Sointusalo• hankejohtaja Raija Asola • vastuualuejohtaja Hanna Vaahtoranta-Lehtonen• kehittämispäällikkö Satu Suhonen • Erikoishammaslääkäri Jarkko Vuoriluoto • Yksi lahjoittaja ei halunnut nimeään julki .

Lahjoituskohteet vuosina 2017–2018:• HOPE Yhdessä & Yhteisesti ry toimii lasten paremman arjen puolesta Suomessa . • Sylva ry auttaa syöpään sairastuneita lapsia ja nuoria sekä heidän perheitään .• TYKS-säätiö tukee lääketieteen ja hoitotieteen tutkimusta Tyksissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella . • Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry on Suomen ensimmäinen mielenterveysomaisten yhdistys .

Omalla ilmoi-tuksella viisi sairauspäivääSairaanhoitopiirin työntekijä voi olla omalla ilmoi-tuksella enimmillään viisi päivää pois töistä sairau-den takia. Vuoden vaihteessa voimaan tullut uusi käytäntö korvasi aiemman kolmen päivän omail-moituksen. Tavoitteena on vähentää poissaoloja.

– Muutoksella tavoitellaan lyhyiden sairaus-poissaolojen sekä ’turhien’ lääkärissä käyntien vähenemistä. Haluamme lisätä luottamusta työn-antajan ja työntekijän välillä, sairaanhoitopiirin työhyvinvointipäällikkö Saila Jokinen kertoo.

Useat kuntaorganisaatiot ovat ottaneet käytän-nön, jossa työntekijät voivat olla pois omalla ilmoi-tuksella yhdestä viiteen päivään sairauden takia. Tämä on myös työeläkevakuutuksia hallinnoi-van Kevan suositus. Sairaanhoitopiirille muutosta suositteli lisäksi Länsirannikon työterveyshuolto. Tavoitteena on saada enemmän aikaa ennaltaeh-käisevään työhön flunssavastaanottojen sijaan.

Uusi käytäntö on työnantajan luottamuksen osoitus henkilöstöä kohtaan. Jokinen uskoo sen joh-tavan lyhyiden sairauspoissaolojen vähenemiseen.

– Jos työntekijä menee lääkärille, lääkäri arvioi sairauden keston ja kirjoittaa sairausloman esimer-kiksi viikoksi, työntekijä käyttää ajan kokonaan. Kun taas työntekijä arvioi omailmoituksella vointiaan päi-vittäin, hän palaa työhön heti, kun on kunnossa. Näin lyhyet poissaolot ovat lyhentyneet niissä organisaati-oissa, jossa käytäntö on otettu käyttöön, hän kertoo.

”Turhat” lääkärikäynnit tarkoittavat lyhyitä, ohimeneviä sairauksia, esimerkiksi flunssia, vatsa-tauteja ja päänsärkyjä. Ne menevät levolla ohi, eikä niiden takia tarvitse mennä käymään lääkärissä. Lääkäriin saa jatkossakin mennä, jos oma tervey-dentila sitä vaatii.

Kyseessä on vuoden kokeilu, jonka tuloksia arvioidaan 2017 lopussa.

TEKSTI: SUVI VAINIO

Vuoden oppimis-ympäristö 2016

on prenataalinen synnytysvuode-

osasto 3Vuoden oppimisympäristö- tunnustus myönne-tään sairaanhoitopiirissä vuosittain. Huomion-osoituksen tavoitteena on tuoda esille laadukasta terveysalan opiskelijaohjausta ja antaa tunnustusta osastoille ja ohjaajille heidän työstään opiskelijoi-den ohjaajina, kannustajina, ammatillisen identi-teetin kehittäjinä ja oppimisen arvioitsijoina.

Vt. osastonhoitaja Johanna Salopää ker-too korkealaatuisella opiskelijaohjauksella ole-van osastolla pitkät perinteet. Osastolla on aina kohdeltu opiskelijoita hyvin. Vastaanotto on ystävällistä ja opiskelijat kokevat itsensä ter-vetulleeksi. Lisäksi osaston opiskelijavastaavat ovat motivoituneita ja henkilökunta sitoutu-nutta opiskelijoiden ohjaukseen. Opiskelijalle osoitetaan aina kaksi ohjaajaa, joiden työvuo-rojen perusteella opiskelija tekee omat vuo-ronsa. Työilmapiiri on hyvä ja siihen on opiske-lijan helppo tulla mukaan. Osasto tarjoaa moni- puolisen ja mielenkiintoisen oppimisympäristön.

Sairaanhoitopiirin oppimisympäristöjen ja opiskelijaohjauksen laatuun oltiin erittäin tyy-tyväisiä vuonna 2016. Palautetta kerättiin säh-köisesti CLES+ T-mittarilla ja vastaajia oli 1298. Valinta vuoden oppimisympäristöksi tehtiin kerätyn opiskelijapalautteen perusteella. Kai-kille osastoille, joilla oli vähintään viisi opiskelijaa vastannut oppimisympäristön laatua mittaavaan kyselyyn, laskettiin tunnusluku kuvaamaan oppi-misympäristön laatua. Tunnustuksen saaneella osastolla tunnusluku oli 9,8 asteikolla 1–10.Palautetta opiskelijalta: ”Erinomainen harjoitte-lujakso takana. Ohjaajat erinomaisia ja koko osas-ton ilmapiiri oli opiskelijamyönteinen. Potilaita hoidetaan kunnioittavasti ja osastolla tehdään hienoa työtä. Myös osaston lääkäri otti opiskelijat hyvin huomioon. Osastonhoitaja kyseli kuulumi-sia, mikä oli todella mukavaa. Mikä parasta jokai-nen puhutteli nimellä eikä opiskelijana. Erittäin positiivinen kokemus.”

TIINA TARR, opetuskoordinaattori

Tehy Tyksin ammattiosaston (200) sääntömääräinen

kevätkokous torstaina 30.3.2017

klo 17 alkaenValtion Virastotalo, ravintola Aitiopaikka,

2 krs ., Itsenäisyydenaukio 2, Turku Asialistalla ovat sääntömääräiset asiat, mm . toiminta- ja tilikertomuksen hyväk-syminen vuodelta 2016 sekä pääluotta-musmiehen ajankohtaiskatsaus . Sitovat ilmoittautumiset kokouksen jäl-keiseen ruokailuun 20 .3 .2017 mennessä kotisivujemme kautta https://ao200-tehy-fi .directo .fi

Muista mainita mahdolliset ruoka-aineallergiat . Mikäli osallistut vain kokoukseen, ilmoittautumista ei tarvita .

Tervetuloa!

4 HOSPITAALI 1 2017

VÄITÖKSET

T3-työmaalla on valettu jo uutta betonia

TYKSIN SENIORIT

15.3. retki Vantaalle Heurekaan ja ilmailumu-seoon . Ilmoittaudu 3 .3 . mennessä heimo .kum-lander@elisanet .fi tai puh . 040 593 4021 .10.4. kuntoilu- ja hyvinvointipäivä urheiluopis-to Kisakeskuksessa Fiskarsissa . Ilmoittaudu 6 .3 .mennessä mirja .hovirinta@gmail .com tai puh . 050 559 0162 .21.4. yhdistyksen vuosikokous Risto Lahesmaa -salissa . Lisätietoja huhtikuussa lähetettävässä jäsenkirjeessä .15.–17.5. päivä Tukholmassa -retki. Ilmoittau-du 30 .3 . mennessä mirja .hovirinta@gmail .com tai puh 050 559 0162 .Jokaviikkoiset kävelyt Tuomiokirkolta lähtevät klo 10 .30 ja suuntautuvat eri puolille Turkua .Pilates-jumppa tiistaisin klo 16 .30 U-sairaalan 12 . kerroksen aulassa .Käden taidot kuukauden ensimmäisenä tiistai-na klo 13 .Lukupiiri kuukauden viimeisenä keskiviikkona klo 13 kahvila Elvinassa, Yliopistonkatu 15 . Keskustelupiiri kerran kuukaudessa 23 .3 ., 20 .4 . ja 18 .5 . torstaisin klo 15 kahvila Elvinassa, Yliopistonkatu 15 .Katso tarkemmat ohjelma- ym . tiedot yhdistyk-sen jäsenkirjeestä 1/2017 .Lähiaikoina eläkkeelle siirtyvät! Liity mukaan Tyksin seniorit ry:n aktiiviseen joukkoon . Saat tietoa toiminnastamme ja löydät myös liitty-mislomakkeen VSSHP:n internetsivulta www .vsshp .fi > Ammattilaisille > Senioritoiminta .

TURUN YLIOPISTOLLISEN KESKUSSAIRAALAN SENIORIT RY .

Puut kärsivät Tyksin mäellä Tyksin mäellä kaadettujen vanhojen lehmus-ten lahovika näkyi poikkileikkauksista. Sai-raanhoitopiirin ylipuutarhuri Hannu Väinälä perusteli näkymää kauhistuneille Santrassa:

– Kieltämättä ikävin tehtävä, mitä olen jou-tunut tekemään. Tosiasia kuitenkin on, että ihminen on puuta arvokkaampi ja että sekä ihmisten että puiden elinikä on rajallinen.

Väinälä pelkää, että myös jäljelle jääneet leh-mukset sekä A-sairaalan edustan vaahterat tule-vat kaatokuntoon lähivuosina. Puiden juuristot ovat saaneet tehdä tilaa muun muassa kauko-kylmäputkelle. Vuorijalavat Medisiina-raken-nuksen takana ovat kärsineet rakennustöistä.

Turun kaupungin rakennusvalvonnan Tyksille myöntämä puunkaadon maisema-työlupa sisältää 15 puuta. Myönnetyn kaato-luvan ehtona on korvaavien puiden istutus-suunnitelma.

TEKSTI: SUVI VAINIOKUVA: MINNA KAARLELA-HERNANDEz

Purettujen rakenteiden uudelleenvalut alkoivat aurin-koisessa pakkassäässä helmikuun 7. päivänä. Työmaalta samana päivänä kuvaan tavoitetut VSSHP:n projekti-johtaja Timo Seppälä (vas.) ja Lemminkäinen Infran vastaava työnjohtaja Osmo Ollinkangas kertoivat, että betonimassan lujuus varmistetaan nyt mm. etukäteen tehdyillä lujuustesteillä.

Tyksin T3-sairaalan työmaalla jatketaan betonikan-nen rakentamista katu- ja rata-alueen T-sairaalaan puoleisessa päässä samalla, kun heikkolaatuiseksi osoittautunutta betonia poistetaan tiealueen toisella puolella. Myös purettujen rakenteiden uudelleenva-lut on aloitettu.

Järeä kone jyskyttää kallioon porapaaluja, joiden varaan rakennetaan betonikannen T-sairaalan puo-leinen maatuki. Melua siis riittää edelleen.

– Paalujen asentamisesta aiheutuva melu kestää maaliskuuhun saakka, projektijohtaja Timo Seppälä kertoo.

Töiden jatkaminen vastakkaisesta suunnasta auttaa Seppälän mukaan osaltaan lyhentämään betonin purkamisesta johtuvaa töiden viivästymistä. Muilta osin aikataulu pitää. T3-sairaala valmistuu elokuussa 2021, eli kymmenen kuukautta suunni-teltua myöhemmin.

– Betonikantta aletaan rakentaa ensi elokuussa, Seppälä kertoo.

Seppälä selvittää, että betonikansi on kuin erityi-sen vahva silta, joka tuetaan molemmista päistään maatukiin ja niiden välistä yhdeksään seinämäiseen välitukeen. Välituet on kiinnitetty betonisiin antu-roihin, jotka puolestaan tukeutuvat porapaalujen varassa kallioon.

Yksi maatuki, kaksi välitukea ja kolmen välituen anturat olivat pääosin valmiina, kun betonin heikko laatu havaittiin. Näistä katualueella olevat raken-teet on jo purettu ja niitä rakennetaan jo uudes-taan. Lähinnä vanhaa sairaala-aluetta oleva, NCC Rakennus Oy:n valmistama maatuki voidaan ilmei-sesti säilyttää, koska siinä on käytetty  eri betonia, joka täyttää lujuusvaatimukset.

– Varmuuden vuoksi testaamme purkutyön yhteydessä vielä myös porapaalujen betonit, Sep-pälä kertoo.

Nyt on purettu junaraiteiden ja katualueen välissä olevia betonirakenteita. Raiteiden väliin jäävien välitukien purkutyö aloitetaan vasta tou-kokuussa, jolloin toinen junarata sähköistyksineen voidaan purkaa muutamaksi kuukaudeksi. Toisen radan sulkemisajan pituudesta käydään parhaillaan neuvotteluja Liikenneviraston kanssa.

TEKSTI JA KUVA: ESA HALSINAHO

2 . joulukuuta tarkastettiin lääketieteen lisensiaatti Petri Kresanovin väitöskirja Oxidized HDL lipids and the risk for atherosclerosis: The cardiovascular risk in young Finns study . Väitöksen alana on kardiologia ja kardiovas-kulaarilääketiede . Kresanov työskentelee tutkijana Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksessa sekä lääkärinä Salon terveyskeskuksessa ja Lääkä-rikeskus Mehiläisessä .

16 . joulukuuta tarkastet-tiin lääketieteen lisensiaat-ti Henri Hongan väitöskir-jan Splanchnic Metabolism and Blood Flow in Man . PET Studies with Reference to Obesity and Diabetes . Väi-töksen alana on sisätauti-oppi . Honka työskentelee tutkijana valtakunnallisessa PET-keskuksessa .

20 . tammikuuta tarkastettiin filosofian lisensiaatti Sanna Hellbergin väitöskirja Evalu-ation of Macrophage-Targe-ting PET Tracers for Imaging Inflammation in Atheroscle-rosis . Väitöksen alana on kliininen fysiologia ja iso-tooppilääketiede . Väittelijä työskentelee tohtorikoulu-tettavana valtakunnallisessa PET-keskuksessa .

21 . tammikuuta tarkastet-tiin filosofian maisteri Petra Pasasen väitöskirja Gene-tics of inherited dementing disorders – Special empha-sis on Alzheimer’s disease, frontotemporal dementia, Parkinson’s disease and primary familial brain calci-fication . Väitöksen alana on lääketieteellinen biokemia ja genetiikka . Pasa-nen työskentelee geneetikkona Turun yliopis-tollisessa keskussairaalassa .

3 . helmikuuta tarkastet-tiin lääketieteen lisensi-aatti Jonna Juholan esittää väitöskirja Sydän- ja veri-suonitautien riskitekijöiden urautuminen ja ennustearvo lapsuudesta aikuisuuteen . Väitöksen alana on kardio-logia ja kardiovaskulaarilää-ketiede . Juhola työskente-lee sisätauteihin erikoistuvana lääkärinä Turun yliopistollisessa keskussairaalassa .

17 . helmikuuta tarkastettiin lääketieteen lisensiaatti Lauri Ivaskan väitöskir-jansa Diagnostic studies in children with acute infec-tions . Microbes and biomar-kers . Väitöksen alana on las-tentautioppi . Ivaska työsken-telee Tyksin lastenklinikalla erikoistuvana lääkärinä .

17 . helmikuuta tarkastettiin lääketieteen lisensiaatti Ia Kohosen väitöskirja com-puted Tomography and Ra-diography in the Diagnosis and Follow-up of Periprost-hetic Osteolysis after Total Ankle Arthroplasty . Väitök-sen alana on diagnostinen radiologia . Kohonen työs-kentelee Tyksissä radiologian erikoislääkärinä .

5HOSPITAALI 1 2017

Terveyskylä.fi-verkkopalvelu

tuo terveystiedon ja digitaaliset

palvelut kaikkien ulottuville.

– Tarkoitus ei ole tehdä potilaista lääke- tai terveys-tieteen asiantuntijoita, vaan saada heidät kiinnos-tumaan terveydestään ja hyvinvoinnistaan, Ervast sanoo.

Tietoa taloissaKylässä tieto on koottu virtuaalitaloihin teemoittain. Palvelussa ovat jo Mielenterveystalo, Painonhallinta-talo, Harvinaissairauksien talo, Naistalo, Kuntoutu-mistalo ja Kivunhallintatalo sekä Helsingin Biopankki.

Tavoitteena on, että vuoden 2018 loppuun men-nessä avoinna on yli 20 taloa ja useampi digihoito-polku, jolloin potilaita voidaan hoitaa myös etänä. Rakenteilla ovat esimerkiksi Diabetes-, Lasten-, Ver-tais-, Ihotauti-, Nivel-, Sydän-, ja Aivotalot. Asiakas-keskeisyyteen ja selkeyteen kiinnitetään huomiota.

– Kieltä ja käytettävyyttä ovat arvioineet sekä maallikot että viestinnän ammattilaiset, Lundgren-Laine sanoo.

Kylän palvelut sopivat oireiden ja elintapojen seuraamiseen sekä sairauden kanssa elämiseen.

Kohti virtuaali-sairaalaa

Virtuaalisairaalan julkaisutilaisuuteen osallistuivat vasemmalta alkaen Esa Halsinaho, Risto O. Roine, Mari Naaralainen, Heikki Ukkonen, Tarja Rounamo, Kaiju Mäkilä, Sirkku Boucht, Niina Hedborg, Heljä Lundgren-Laine ja Minna Ervast.

Heljä Lundgren-Laineen, Minna Ervastin ja Sirkku Bouchtin mukaan Terveysky-lä on päivittyvä tietopankki, jonka ei kuulu tulla kos-kaan valmiiksi. Kuva: Heidi Pelander

Potilaita voidaan hoitaa

myös etänä vuonna

2018

Tulevaisuudessa varsinaissuomalaiset potilaat ohja-taan kylästä myös paikallisten terveyspalveluiden äärelle.

Osio ammattilaisilleAmmattilaisille Terveyskylä on luotettava tieto-pankki, jonne potilaan voi ohjata. Kehitteillä on myös tieto-osio ammattilaisille. Lundgren-Laineen mukaan se voi tulevaisuudessa olla myös koulutus-, keskustelu- ja etäkonsultaatioalusta.

Hankkeessa kehitetään myös e-palveluja, kuten nettivastaanottoja ja sairauksien etäseurantasovel-luksia. Lundgren-Laineen mukaan hanke haastaa ammattilaiset miettimään toimintatapojaan uudel-leen.

KATSO LISää: terveyskyla .fi

TEKSTI: HEIDI PELANDER

Kymmenet Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ammattilaiset ovat mukana kehittämässä valtakun-nallista, virtuaalista Terveyskylää, joka tarjoaa ter-veystietoa ja tukea kansalaisille, hoitoa potilaille ja työkaluja ammattilaisille.

Terveyskylä on osa syksyllä alkanutta, kaksivuo-tista Virtuaalisairaala 2.0 -hanketta, jota rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö. Kylää kehittävät yli-opistolliset sairaanhoitopiirit yhdessä potilaiden ja asiakkaiden kanssa. Mukana on järjestöjä, tutkimus-laitoksia ja e-palveluiden asiantuntijoita.

VSSHP:ssä työtä on luotsannut kehittämisyli-hoitaja Heljä Lundgren-Laine. Hänen työtään jat-kavat kehittämispäälliköt Sirkku Boucht ja Minna Ervast. Kolmikon mukaan kyse on tasa-arvosta: luotettava terveystieto ja digipalvelut saadaan kaik-kien ulottuville.

6 HOSPITAALI 1 2017

Hoitotyön strateginen toiminta-

ohjelma on uudistunut Varsinais-

Suomena alueen yhteiseksi. Se linjaa

hoitotyön käytäntöjen kehittämistä,

johtamista, opetusta/koulutusta ja

tutkimusta eri toimintaympäristöissä.

Lisäksi työyksiköissä laaditaan

konkreettiset hoitotyön toimeenpa-

non suunnitelmat yhteisen hoitotyön

toimintaohjelman pohjalta.

Toimintaohjelma on laadittu Varsinais-Suomen alu-een hoitotyön johtajien verkoston kanssa. Tavoit-teena on saavuttaa vetovoimaiselle hoitotyön toi-mintaympäristölle ominaisia tunnusmerkkejä: erinomaiset potilashoidon tulokset sekä henkilös-tön työtyytyväisyys ja sitoutuneisuus.

Hoitotyön toimintamallin tavoitteena on tuottaa asiakkaalle parasta hoitotyöllä, jota ohjaavat yhteiset

arvot, visio ja päämää-rät. Hoitotyön toimintamalli löytyy sähköisenä sairaanhoitopiirin intra- ja internetistä, mahtuu vihkosena taskuun ja toi-mii viestinä asiakkaille ja yhteistyökumppa-neille. Toimintamalli tukee oman työn jatkuvaa parantamista, työyhteisön yhteisten kehitysteh-tävien tunnistamista, suunnittelua ja tulosten arviointia sekä alueellista yhteistyötä ja verkos-toitumista asiakkaiden parhaaksi.

Hoitotyön strateginen toimintaohjelma toteuttaa myös osaltaan kansallisia sosiaali- ja terveyspoliittisia sekä alueellisia sote-yhteistyön linjauksia kuten Tyksin erityisvastuualueen hoitotieteellinen tutkimusohjelma, opetus- ja

Asiakkaalle parasta hoito-työllä

Det strategiska verksamhetsprogrammet av vårdarbetet är förnyad till ett gemen-samt program för hela Egentliga Finlands område . Programmet anger riktlinjer för utvecklingen, ledningen, undervisningen/utbildningen och forskningen i anslutning till vårdpraxisen i olika verksamhets-miljöer . Dessutom utformas utifrån det gemensamma verksamhetsprogrammet konkreta åtgärdsplaner för vårdarbetet vid arbetsenheterna . Verksamhetspro-grammet har utformats i samarbete med ett nätverk av chefer för vårdar-betet i Egentliga Finlands område i syfte att uppnå de mål som kännetecknar hög-kvalitativt vårdarbete: utmärkta resultat inom patientvården samt arbetstillfreds-ställelse och en engagerad personal .

Målet för vår verksamhetsmodell för vårdarbetet är att i vårt arbete producera service för kundens bästa med hjälp av gemensamma värden, visioner och mål-sättningar . Verksamhetsprogrammet hittas elektroniskt i sjukvårdsdistrikts intra- och internät . Den ryms som ett häfte i fickan, och fungerar som ett signalement gente-

mot kunder och samarbetspartners . Verksam-hetsprogrammet stöder kontinuerlig förbätt-ring av det egna arbetet och hjälper vårdge-menskapen att identifiera gemensamma ut-vecklingspunkter . Programmet stöder också planering och utvärdering av resultat samt regionalt sammarbete och ”Networking” för kundens bästa .

Det strategiska verksamhetsprogrammet av vårdarbetet verkställer delvis även nationella

social- och hälsopolitiska samt de regionala SOTE–sam-

arbetens riktlinjer . T .ex . vård-vetenskapliga forskningspro-grammet inom Åucs special-ansvarsområde, undervisnings- och utbildningspolitiken, spets-kompetensstrategin och Egent-liga Finlands sjukvårdsdistrikts strategi samt planen för ordnande av hälso- och sjukvård .

Verksamhetsenheterna inom social- och hälsovården i Egentliga Finland sysselsätter cirka 12 800 yr-kesutbildade personer inom vården . Vårdarbetet utförs på bas- och speci-alnivå inom social- och hälsovården i

olika verksamhetsmiljöer: på polikliniker, undersöknings-, rehabiliterings- och åt-gärdsenheter, på avdelningar, som mobila tjänster och distanstjänster samt hemma hos kunden .

TILLäggSInfoRMATIon geS AV Anne Mohn, planerarePäivi Nygren, förvaltningsöverskötare

hoIToTyÖn ToIMInTAMALLI

koulutuspolitiikka, huippuosaa-misstrategia, sairaanhoitopiirin strategia

ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon

toimintayksiköissä työskentelee noin 12 800 hoito-työn ammattihenkilöä. Hoitotyötä toteutetaan sosi-aali- ja terveydenhuollon perus- ja erityistasolla eri toimintaympäristöissä poliklinikoilla, tutkimus-, kuntoutus- ja toimenpideyksiköissä, osastoilla sekä liikkuvina ja etäpalveluina sekä asiakkaan kotona.

LISäTIeToJA Anne Mohn, suunnittelijaPäivi Nygren, hallintoylihoitaja

Vårdarbete för kundens bästa

7HOSPITAALI 1 2017

härkääSarvesta

Tarvitaanko meitä kaikkia sote-maailmassa?Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus etenee pikkuhiljaa . Vaikka kukaan ei tässä vaiheessa vielä tiedä ihan varmas-ti ja tarkasti, millaisena se toteutuu, se tuo väistämättä muutoksia tullessaan .

Oletettavasti nykyinen palvelukokonaisuus tulee jakau-tumaan useamman organisaation alaisuuteen . Sairaalat tuottavat jatkossakin sairaanhoitoa ja siellä toimivat edel-leen rinnan niin hoitohenkilöstö kuin muukin nykyinen henkilöstö . Moni saattaa kysyä, mikä sitten muuttuu .

Se muuttuu, että jos sote-uudistus toteutuisi esitetys-sä muodossaan, jakaantuisi nykyinen henkilöstö useam-man työnantajan palvelukseen . Uudistuksessa suunnitel-laan maakunnan palveluliikelaitoksen, sen tytäryhtiöiden, neljän valtakunnallisen palvelukeskuksen (IcT, talous- ja henkilöstöhallinto, toimitila- ja kiinteistö- sekä hankinto-jen palvelukeskukset) ja niin edelleen perustamista . Osa toiminnasta voi ajautua yksityisen tuottamaksi .

Tämä herättää huolta, olisiko nykyinen toimiva palve-lukokonaisuus enää toimiva . Voiko sairaalassa useamman organisaation toiminta olla yhtä saumatonta kuin yhden organisaation toiminta? Jos yhden yksikön tai osaston henkilöstöryhmät työskentelevät useamman työnanta-jan palveluksessa ja eri työnjohdon alaisuudessa, miten ja missä ajassa toimivat yhteistyö- ja käskyvaltasuhteet ra-kennetaan . Vastaisuudessahan eri palvelukokonaisuuksien osilla olisi omat päätöselimensä, johtonsa ja esimiehensä .

Tavoitteena on kuitenkin tuottaa hyvää hoitoa jatkossa-kin . Jotta se toteutuisi, tarvitaan silloinkin puhdas ympä-ristö ja hoitovälineet . Ruokaakin hoitoketjussa kuluu – niin asiakkaille kuin henkilöstölle . Tarvitaan myös lämpöä, puhdasta vettä sekä kunnossa olevat, turvalliset tilat ja ra-

kennukset ulkoalueineen . Potilaita, lääk-keitä, välineitä, papereita ja näytteitä pitää kuljettaa paikasta toiseen . Tietokoneitten ja tietoliikenneyhteyksien pitää toimia . Po-tilasturvallisuus edellyttää paljon erilaista kirjaamista ja niin edelleen . Nämä kaikki siis jatkuisivat edelleen saman katon alla, mitä ilmeisimmin, mutta niitä ei enää ehkä toteutettaisikaan hoitotyön kanssa saman organisaation alaisuudessa .

Lukematon määrä eri ammattiryhmiä luo siis omalla työpanoksellaan edellytyk-siä tuottaa hyvää hoitoa . Tämä edellyttää koko palveluketjun saumatonta yhteistyö-tä . Jos sote edellä kuvattuine muutoksi-

neen toteutuu, tarvitaan toimivaa yhteistyötä jatkossakin . Vaikka organisaatio pirstaloituisi, se ei saa tarkoittaa, että henkilöstön väleihin syntyisi raja-aitoja . Sotessakin yhtei-nen tehtävämme olisi tuottaa hyvää hoitoa asiakkaille – kaikki ammattiryhmät yhdessä .

Janne Sjölundkoordinoiva pääluottamusmiesJHL

Tulos tarkempi, kun kaksi jakaa lääkkeet

Sairaanhoitajat Marika Linjos (vas.) lääkkeiden jakajana ja Elina Hölttä koneella tekevät kaksoistarkistuksen jo lääkkeiden jaon aikana.

Uudessa toimintamallissa lääkkeet jaetaan kahden

henkilön läsnä ollessa. Medisiinisellä toimialueella

”Vaasan malli” on tuonut hyviä tuloksia.

Medisiinisen toimialueen Keuhkosairauksien vuodeosasto 1 lähti vuonna 2014 kehittämään lääkehoidon prosessia. Ajatuksena oli parantaa potilasturvallisuutta, jonka merkittävimmät riskit lääkehoidossa ovat lääkkeiden jaossa sekä ajanta-saisen lääkityksen toteutumisessa. Käyttöön mukailtiin Vaasan keskussairaalassa lääkkeiden jaon turvallisuutta parantanut malli.

Uudessa lääkehoitosuunnitelmassa ohjeistetaan jakamaan lääkkeet suoraan lääkeohjelmasta, jolloin varmistetaan potilaan ajantasainen lääkitys. Lääkkeiden jaon voi toteuttaa yksin, minkä jälkeen tulee tehdä perinteinen lääkkeiden kaksois-tarkistus. ”Vaasan mallissa” lääkkeet jaetaan kahden henkilön läsnä ollessa, jolloin lääkemääräysten ajantasaisuus ja lääkkeiden jaon tarkistaminen tulee samalla suo-ritettua. Tällä tavoin varmistetaan päivittäin, että potilaiden lääkitykset näkyvät tarjotinkortilla ja lääkekansiossa sekä, ennen kaikkea, että ne ovat ajan tasalla.

”Vaasan mallia” käytettäessä lääkkeiden systemaattista kaksoistarkistusta ei tarvitse tehdä enää jälkikäteen. Lääkkeet tulee kuitenkin käydä yhdessä potilaan kanssa läpi. Näin potilas osallistetaan hoitoonsa ja hän tietää, mitä lääkkeitä hän sairaalassa ottaa.

Uuden toimintamallin käyttöönotto ja toteutus vaativat kirjallisen suunni-telman, henkilökunnan ehdottoman sitoutumisen. Muutos vie aikaa noin puoli vuotta. Kun malli toimii, lääkkeiden jakoon ja tarkistamiseen ei kulu aikaa sen enempää kuin perinteisellä tavalla. Hyötynä on kirjaamisen kaksoistarkistus yhdellä kerralla.

Tarkkuus paraniMedisiinisellä toimialueella seurattiin kesällä 2016 eroja perinteisen ja uuden lääk-keiden jakomallin välillä tarkistamalla kolme kertaa osastojen jakamat lääkkeet. Lisäksi tarkistettiin, täsmäävätkö tarjotinkortit ja lääkekansion tulosteet lääki-tysohjelman kanssa.

Tarkistukset osoittivat, että ”Vaasan mallia” käyttävillä osastoilla oli vähem-män lääkkeiden jakovirheitä. Myös tarjotinkortit ja lääkekansiot olivat paremmin ajan tasalla. Keuhkosairauksien vuodeosasto 1:n lääkkeiden jaon ja kirjaamisen kaksoistarkistus auditoitiin syksyllä 2016 ryhmähaastattelemalla osaston hoitajia sekä osastofarmaseuttia. Yhtenä tuloksena oli, että kukaan ei vaihtaisi enää lääk-keiden jakoa perinteiseen malliin.

TEKSTI: vs . apulaisosastonhoitaja Mari Hörkkö, Keuhkosairauksien vuode-osasto, sekä osastofarmaseutti Anna Sevänen, potilasturvallisuuskoordi-naattori Karoliina Marjaniemi ja kliinisen hoitotyön asiantuntija Pia-Maria Tanttu, Medisiininen toimialue .

8 HOSPITAALI 1 2017

härkää

Päivys-tyksen puhelin-palvelu laajenee

Yhteistyössä kuntien kanssa

Päivystyksen muutokset toteutetaan tiiviissä yhteis-työssä Vakka-Suomen ja Loimaan seudun terveys-keskusten ja vanhustenhuollon kanssa.

– Päivystyksen, kotihoidon, kunnan yöpartion ja ensihoidon välistä yhteistyötä ja tiedonkulkua pyri-tään lisäämään. Tavoite on, että potilaita ei kuljetet-taisi turhaan Turkuun ja takaisin. Yritämme löytää mahdollisimman hyvän ratkaisun väestön yöaikai-seen palveluun, ensihoidon ja päivystyksen liikelai-toksen toimitusjohtaja Sirpa Rantanen sanoo.

Laitilassa ja Loimaalla jo olevien kahden ambu-lanssin yövalmiutta parannetaan pidentämällä nii-den valmiusaikoja ympärivuorokautiseksi nykyi-sestä klo 8–22:sta.

TEKSTI JA KUVAT: SUVI VAINIO

Turun alueen yhteispäivystyksen

puhelinpalvelu paranee. Yhteis-

päivystyksen puhelimeen tuleviin

soittoihin voidaan vastata useam-

masta kuin yhdestä paikasta, mikä

nopeuttaa asiakkaiden palvelua.

Puhelinpalvelu on keskeisessä roolissa yhteispäivys-tyksessä, etenkin nyt, kun yöaikaisen päivystyksen alue kasvaa. Öinen lääkäripäivystys (klo 22–08) on päättymässä Loimaalla ja Vakka-Suomessa 31.3.2017. Tyksissä sijaitseva yhteispäivystys val-mistautuu muutokseen.

– Tavoitteena on, että asiakas pääsee helposti ja kohtuullisen nopeasti puhumaan sairaanhoitajan kanssa. Puhelimessa annettavat kotihoidon ohjeet usein riittävät, eikä sairaalaan tarvitse lähteä esimer-kiksi keskellä yötä, projektipäällikkö Satu Hurme sanoo.

Soittajan odotusaika lyhenee, kun puhelu yhdis-tyy automaattisesti toiselle vastaajalle. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos tarvitseekin lisää puhe-linosaajia.

– Puhelinneuvontatyö on erittäin vaativaa. Tulee olla vahva osaaminen kliinisestä työstä. Olemme alkaneet vierikoulutuksella perehdyttää nyt uuteen järjestelmäämme lisää sairaanhoitajia, hän kertoo.

Koulutus on alkanut Turun alueen yhteispäi-vystyksessä ja laajenee Loimaan ja Vakka-Suomen sairaaloihin. Salon päivystys tulee rinkiin mukaan myöhemmin. Päivystyspuheluun voidaan jatkossa vastata myös niistä.

Puhelintuki vahvistaa ensihoitoa

Yhteispäivystyksessä on myös alkanut kokeilu, jossa yksi lääkäri keskittyy ensihoidon konsultaatioon aamukahdeksan ja iltakymmenen välillä. Konsul-taatiolääkäri vastaa kysymyksiin, jotka tulevat säh-köpostilla tai puhelimitse. Päivystysvuorossa oleva, erikoistuva lääkäri Liisa Viita-aho kertoo, että eni-ten kysymyksiä tulee ambulansseista.

– Tavallinen kysymys on, mihin potilas viedään. Myös esimerkiksi lääkityslupiin tarvitaan lääkäriä, Viita-aho kertoo.

Viita-ahon mukaan hyötyä on ainakin päivys-tyksen potilaille, joiden tutkiminen tai hoito ei kes-keydy jatkuvasti. Yöaikaan päivystyksen lääkäri kan-taa puhelinta mukanaan.

Huhtikuun alusta lääkärituki tarjotaan Turusta myös Vakka-Suomen ja Loimaan sairaaloiden vuo-deosastoille. Uutena käyttöön ovat tulossa kuva-puhelut.

Konsultaatiolääkärille tulee erikoistuvan lääkärin Liisa Viita-ahon mukaan eniten puheluja ambulansseista.

Päivystyksen puhelinpalvelusta vastaava projektipääl-likkö Satu Hurme uskoo uuden puhelinjärjestelmän helpottavan päivystyksen ruuhkia.

Liikelaitos tarvitsee

lisää puhelin-osaajia

9HOSPITAALI 1 2017

Kun Päivi Helminen heräsi tajuttomuudesta teho-osaston vuoteessa joulukuussa 2007, hän näki vain pimeyttä. Tajuttomuuden aikana näköhermon vau-rio oli vienyt näön. Sappikivileikkauksen seurauk-sena saatu akuutti haimatulehdus johti seitsemän viikon tehohoitoon ja useisiin avoleikkauksiin. Sai-raalareissu venyi kaikkiaan yli seitsemän kuukau-den pituiseksi.

Kun kotiin pääsyn aika koitti, alku oli vaikea. Näkövammaisena elämiseen totuttelu vei voimia, mutta suurin uhka oli yleisterveys, joka ei ottanut kohentuakseen.

– Olin fyysisesti aivan nollilla. Sain kuntoutusta näköön, mutta kroppaani en saanut hallintaan, hän kertoo.

Paluu elämään näkökyvyn menettäneenä ja fyy-sisesti heikossa kunnossa on rankkaa. Sairaalasta kotiutuva tarvitsee ohjausta, neuvontaa ja kun-toutusta. Helmisen mielestä se on tärkeää senkin takia, ettei esimerkiksi häneen uhrattu hoito, muun muassa seitsemän viikkoaan teho-osastolla, mene hukkaan.

Hän haluaa antaa tarinansa ammattilaisten käyt-töön, koska potilaan hoitopolkua voi aina parantaa. Kuntoutusta ja tukea on tärkeää saada, mutta tulok-sista vastaa kuntoutuja itse.

– Ihmisellä on vastuu omasta kuntoutumisesta, terveydenhuolto ei voi sitä toisen puolesta tehdä, hän sanoo.

Takaisin elämään teho-hoidon jälkeenPäivi Helmisen vaikea sairaus oli viedä häneltä hengen kymmenen vuotta

sitten. Hän jäi eloon, ja hän on pitänyt velvollisuutenaan kuntoutua

mahdollisimman hyvin. Sairaanhoitopiirin kokemusasiantuntijana hän

haluaa edistää takaisin laadukkaaseen elämään pääsyä myös muille,

joiden elämän sairaus mullistaa.

Opettelu vammaiseksiHelmisen kuntoutuminen edistyi pienin askelin. Läheisten ja ystävien tuki auttoivat merkittävästi ensimmäisinä vuosina. Yhteiskunnan tukijärjes-telmä ei ollut hänelle ennestään tuttu, eikä hän jak-sanut hakea itselleen kuuluvia etuuksia.

Nykyään hän on joutunut hyväksymään, että hän on vaikeavammainen, jolle kuuluu vammais-palvelulain mukaisia etuuksia, esimerkiksi taksi-matkoja. Ne maksaa hänen asuinkuntansa Raisio.

Näkemiseen Helminen on saanut koko ajan hyvää kuntoutusta Tyksin näköpoliklinikan kautta. Viisi vuotta sitten hän sai opaskoiransa Mollin.

– Vaikka näkökykyni ei ole parantunut, kykyni käyttää jäljellä olevaa näköä ja apuvälineitää on parantunut. Käytän apuvälineitä liikkumisessa ja lukemisessa. Liikkumisen apuna ovat opaskoira, valkoinen keppi ja puhuva navigaattori. Lukemisen apuna käytän ruudunlukuohjelmia ja erilaisia opti-sia suurennuslaitteita. Pystyn liikkumaan tutuilla reiteillä. Bussia käytän parilla harjoitellulla reitillä. Sain elää 43 vuotta tervettä elämää ja karttoja on näkevältä ajalta muistissa, hän kertoo.

Labradorinnoutaja Molli on Helmisen mielestä maailman paras neliveto. Koira toimii sosiaalisena siltana Päivin ja muiden ihmisten välillä. Ihmiset tuntuvat melko hyvin tietävän, miten opaskoiraan pitää suhtautua.

– Opaskoira yrittää olla, niin kuin sitä ei olisikaan. Samalla tavalla ihmisten kannattaa suhtautua siihen. Katsekontaktiakaan ei pitäisi ottaa, koska se voi häi-ritä koiraa, hän kertoo.

Ihminen opastaa parhaitenTerveydenhuollossa Helminen koirineen kohtaa usein esteitä. Näkövammainen ei esimerkiksi näe opaskylttejä.

– Hyvä asiakaspalvelu lähtee sisääntuloaulasta, jossa on ystävällinen ihminen neuvomassa, Helmi-nen sanoo.

Hän mainitsee esimerkkinä myös jonotuslaput. Miten ne palvelevat näkövammaista?

Ihmisellä on vastuu omasta

kuntoutu-misesta

10 HOSPITAALI 1 2017

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on edelläkävijänä Suomessa

kouluttamassa käyttöönsä kokemusasiantuntijoita. Uudet tulokkaat

muuttavat toimintatapoja, mikä ei ole aina helppoa.

Uutta erikois-sairaanhoidossa

Ensimmäisenä yliopistosairaanhoitopiirinä Var-sinais-Suomi joutuu hakemaan roolin uusille toimijoille. Yhteistyökumppanina on Turun ammattikorkeakoulu, joka vastaa opetuksesta.

Sairaanhoitopiirin suunnittelija Pekka Mak-konen idean isänä on ylpeä siitä, miten hyvin sairaanhoitopiirin johto on ottanut kokemusasi-antuntijat vastaan.

– Vastaanotto on ollut todella myönteistä, vaikka ei ole helppoa sovittaa uutta asiakkaiden edustajaa toimintaympäristöön, missä lääke- ja hoitotieteen asiantuntemusta on perinteisesti arvostettu eniten, Makkonen sanoo.

Yhtenä ehdotuksena on, että kokemusasian-tuntijasta tulee yksikön johtoryhmän jäsen.

– Tarkoitus on että kokemusasiantuntijalle

tulee henkilökohtainen suhde yksikön johtoon. Hei-dät on jaettu yksiköihin, jotta he voivat erikoistua tiettyyn aihepiiriin, Makkonen sanoo.

Kokemusasiantuntija voi osallistua myös esi-merkiksi kehittämisryhmiin ja -päiviin sekä luentoi-hin. Myös toiminnan arvioinnin kehittäminen sekä vertaistuki asiakkaille ovat heille soveltuvia tehtäviä. Tavoitteena on saada sairaalan palveluihin lisää asia-kaslähtöisyyttä.

Parhaillaan on meneillään harjoittelujaksoja, joissa 23 asiantuntijakokelasta käy tutustumassa oman toimi-, tulos, - tai palvelualueensa tai liike-laitoksensa toimintaan.

Koulutettu kokemusasiantuntija saa toiminnas-taan palkkion.TEKSTI: SUVI VAINIO

Sairaalan kutsut ja muut kirjeet ovat Helmiselle mahdollisimman vaikeita lukea paperilta. Aivan mahdottomia ovat käsinkirjoitetut tekstit. Hän pystyy lukemaan tekstiä tietokoneen ruudulta ja tai lukulaitteidensa avulla. Esimerkiksi sähköpos-tit hänelle kannattaa kirjoittaa viestikenttään, eikä lähettää liitteenä.

Helminen osallistuu aktiivisesti järjestötoimin-taan Varsinais-Suomen Näkövammaiset ry:ssä. Hän on toiminut myös kokemuskouluttajana järjestön kautta. Helmisen kalenteri on nykyisin täynnä lii-kuntaa, erilaisia järjestön tapahtumia ja vapaaeh-toistoimintaa.

Kokemusasiantuntijana hän haluaa päästä kes-kustelemaan, mihin terveydenhuolto on menossa. Toiminta myös korvaa hänelle työelämää, joka oli hänelle tärkeä ennen vammautumista. Hän pitää itseään etuoikeutettuna.

– Jäin henkiin ja sain ja saan edelleen hyvää kuntoutusta. Palasin mahdollisimman omaeh-toiseen, täysipainoiseen elämään. Haluan edistää samaa myös muille sairaalasta kotiutuville, Helmi-nen päättää.

Päivi Helminen

Ikä: 51Koulutus: filosofian maisteri / kemistiTyöelämä: työskenteli lääketeollisuuden laadun valvonnassa ennen vammautumistaan . Harrastukset: liikunta, järjestötyöPerhe: aviomies ArtoMihin haluaa vaikuttaa sairaanhoitopiirin koke-musasiantuntijana: Haluan edistää asiakkaan yksilöllistä kohtaamista .

TEKSTI: SUVI VAINIO

Päivi Helminen kertoo uskaltautuneensa myös vauh-dikkaisiin liikuntalajeihin, koska on saanut ohjausta ja löytänyt vertaisia kavereita. Hänelle on kertynyt hyvä verkosto, jonka kautta hän on päässyt mukaan laskettelun ohjauksen kurssille ja vammaispurjehduk-seen. Kävelyä Mollin kanssa tulee kymmenisen kilo-metriä päivittäin. Kuva: Päivi Helmisen kotialbumi.

Päivi Helmisellä on jäljellä toiminnallista näkökykyä, sillä hän erottaa hahmoja ja värejä. Hän ei tunnista ihmisiä, ei näe eleitä ja ilmeitä, eikä pysty ottamaan katsekontaktia, mikä rajoittaa sosiaalista kanssakäy-mistä. Opaskoira Molli toimii hänen siltanaan toisiin ihmisiin. Helmisen mielestä on mukavaa, kun ihmiset avaavat keskustelun vaikkapa bussipysäkillä.

11HOSPITAALI 1 2017

Henkilökuntaneuvost

oTennis, piknik ja karaoke

Henkilökuntaneuvoston (HKN) historia on yhtä pitkä kuin urani Paimion sai-raalan ja Tyksin palveluksessa sekä HKN:n jäsenenä . Kun aloitin, tekstejä saneltiin Assmanin vinyylikiekolle, kir-joituskoneet olivat manuaalisia ja kopi-ot tehtiin kalkkeeripaperilla .

Kunnallisen työpaikkademokratian elimet, HKN ja yhteistyökomitea (YTK), perustettiin vuonna 1977 .

Paimion sairaalan HKN:n toiminta oli alusta lähtien aktiivista . Vuosittain

järjestettiin retkiä ja teatterimatkoja . Linja-automatkat suuntau-tuivat pääasiassa lähikaupunkeihin ja saaristoon . Myös lähisai-raaloiden kesämökit tulivat tutuiksi .

Liikunta oli tärkeä osa HKN:n järjestämää toimintaa . Sairaa-lalla oli oma tenniskenttä, johon HKN teetti säännöt . Tenniksen lisäksi harrastettiin lentopalloa peräti kilpailumielessä . Kesäisin tehtiin pyörä- ja patikkaretkiä . Uimahalli- ja kuntosalilippuja sai ostaa edulliseen hintaan . Torstaisin oli fysioterapeutin kuntopiiri, jonka jälkeen pääsi saunaan ja uimaan .

Vuoden kohokohta oli pikkujoulujuhla koko sairaalan henkilö- kunnalle .

Kun Paimion sairaala liitettiin Tyksiin vuonna 1987, pidimme oman henkilökuntaneuvoston . Olimme yrittäneet löytää Paimion sairaalalle kesänviettopaikkaa saaristosta tuloksetta . Kun yhdistyimme Tyksiin, luovutimme rahat Tyksille, joka osti Tunturi-Jukolan Saariselältä . Paimion sairaalan oma kunto- työryhmä toimi aina vuoteen 2013, jolloin sairaalan toiminta päättyi lopullisesti .

Viimeisen 10 vuoden aikana Tyksin henkilökuntaneuvoston toiminta on monipuolistunut . On saatu oma hieno kuntosali T-sairaalan alakertaan . Henkilökuntaa on houkuteltu liikku-maan Liikuttava-kisalla . On myös järjestetty retkiä ja karaokeil-toja, osallistuttu Naisten Kuntovitoselle, hankittu alennuslippuja uintiin, elokuviin, teatteriin ja konsertteihin . Tammikuussa on jo vuosikausia seilattu piknik-risteilyllä .

Kokouksissa on käsitelty henkilökuntaa koskettavia aiheita, muun muassa polkupyörätelineitä, autojen pysäköintiä, työter-veyshuollon toimivuutta .

HKN täyttää 40 vuotta vuonna 2018 . Ensimmäinen kokous pidettiin 7 .3 .1978 . Eila Eerola on tehnyt ansiokkaan 30-vuotishis-toriikin .

Uutta historiikkia ja 40-vuotisjuhlaa odotellessa

Saila MyllykyläHKN:n perustajajäsen ja aktiivi vuoteen 2016 asti .

Infektiotautien selvittely vaatii välillä melkoista

salapoliisin työtä. Minna Marttila-Vaaran mielestä ala

on poikkitieteellisyydessään ja kansainvälisyydessään

kiehtova niin potilastyön kuin tutkimuksenkin

kannalta. Hänellä on kiinnostava tulevaisuudenhaave.

Sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Minna Marttila-Vaara muutti Oulusta Turkuun ja aloitti työt Tyksissä elokuussa 2016. Hän erikoistui OYS:ssa sisätauteihin ja infektiosairauksiin ja väitteli vuonna 1999. Hän on asunut ja tehnyt tutkimusta pari vuotta myös Montrealissa vuosituhannen alkupuolella. Toiselta koulutukseltaan hän on filosofian maisteri biokemian alalta. Sitä kautta hän on tehnyt myös geenitutkimusta ja osallistunut kan-sainvälisiin tutkimushankkeisiin.

– Pääasiallinen työskentelypisteeni on Tyksin infektiopoliklinikka, mutta käyn myös Tyksin osastoilla konsultoimassa, samoin Salossa ker-ran viikossa sekä Loimaalla ja Uudessakaupungissa kaksi kertaa kuussa, Marttila-Vaara kertoo.

Voimakkaasti kehittyvä alaMarttila-Vaaran toimenkuvaan kuuluu muun muassa epäiltyjen immuu-nipuutosten selvittely, HIV- ja sepsispotilaiden hoito sekä välillä myös troop-pisten tautien diagnosointi ja hoito.

– Tämä on sellaista Doctor Housen hommaa, jossa kysytään välillä sala-poliisintaitoja. Trooppisten tautien selvittelyssä pitää ottaa huomioon mat-kustuskohde. Lämpöilijät ovat yksi haastava ryhmä.

Sairaanhoitopiirin alueella on noin 170 HIV-potilasta. Hoito on Poh-joismaissa jo niin hyvää, että tauti ei enää lyhennä elinikää. Immuunipuu-tosta voidaan epäillä potilailla, joilla on ollut toistuvia vaikeita bakteeri- tai virusinfektioita. Tiettyjä potilaita pystytään hoitamaan immunoglobuliini- korvaushoidolla. Tutkimuksen ja hoidon osalta ala on voimakkaasti kehit-tymässä. Marttila-Vaara on aloittamassa tutkimusta aihepiiristä itsekin ja kansainvälisiä kontaktejakin on jo luotu.

Kouluikäisten lasten asioiden järjestyminen uudella paikkakunnalla oli Marttila-Vaaralle tärkeää. Omien harrastustensa suhteen hän toivoo, että purjehduskisoihin löytyisi tulevaisuudessa mukava kisaporukka. Klarinetin soittotaitoa hän verestää ajan salliessa.

– Lähin haave työn saralla on saada potilas- ja tutkimustyö hyvin ete-nemään. Pidemmällä aikavälillä toivon vielä joskus työskenteleväni pätkiä ulkomailla, mahdollisesti kehitysaputyössä, hän kertoo.

TEKSTI JA KUVA: MARJO PELTONIEMI

UUSI KASVO

Kuin doctor housen salapoliisityötä

Minna Marttila-Vaara viihtyy uudessa työympäristössään. Afrikka-henkinen taulu kuvastaa tulevaisuuden unelmaa.

12 HOSPITAALI 1 2017

Henkilökuntaneuvost

o

Saattohoitoon siirtyvän kohtaaminen on vaikeaa sekä läheisille että henkilökunnalle. Saattamassa-koulutustilaisuudessa syöpäosastojen sairaalapappi Harri Heinonen pohti kuolevan potilaan ja hänen läheistensä kohtaamista.

– Saattohoitopäätöksen saanut henkilö tun-tee pelkoa ja ahdistusta, koska hänen on kohdat-tava kuolema osana elämää ja todellisuus, johon ei pysty omilla toimillaan vaikuttamaan. Pelko on luonnollista, eikä henkilökunta voi ottaa pois tilan-teeseen kuuluvaa eksistentiaalista ahdistusta, Hei-nonen selvittää.

Henkilökunnan olisi rakennettava luottamusta, että potilas voi kohdata omat tunteensa. Jos poti-laalle ei puhuta suoraan hänen tilanteestaan ja tule-vasta kuolemasta, hän voi ajatella, ettei siitä puhu-minen ole luvallista. Vaikean asian äärellä on vai-keaa olla, siksi potilaan ahdistus saattaa aiheuttaa niin työntekijälle, omaiselle kuin tukihenkilöllekin halun vältellä potilasta.

Pyydä pappi paikalle saattohoidon ja muiden vaikeiden elämäntilanteiden asiantuntijaksi .

Uskalla kohdataPotilaan ja hänen eksistentiaalisen ahdistuksensa hoito ei ole sen poistamista, vaan sen kohtaamista, oireen esillä pitämistä. Annetaan sen, joka ei vielä näy, tulla näkyviin. Koska kukaan ulkopuolinen ei kykene poistamaan tätä ahdistusta, on keskityttävä sopeutumiseen ja sen sietämiseen. Kannetaan ja kannatellaan ihmistä, jos hän sitä haluaa.

Omaisen tai muun saattajan on siedettävä myös omaa ahdistustaan ja henkilökunta joutuu väkisin-kin aiheuttamaan ahdistusta omaisille. Lähellä ole-minen on silloinkin mahdollista.

– Olen joutunut pappina tilanteeseen, jossa lähei-set odottavat, että pappi estäisi mammaa puhumasta kuolemasta ja toivomasta sitä. Kukaan meistä ei voi poistaa kuolevalta tämän toivetta kuolla. Ammat-tilaisina voimme vain keskustella läheisten kanssa siitä, kuinka he kestävät kuolevalle kuuluvan ahdis-tuksen. Voimme antaa tilaa sille, että ihminen pääsee

puhumalla eteenpäin kuoleman todellisuuden koh-taamisessa. Omaiselta voimme kysyä, kuinka hän jaksaa, pohtii Heinonen.

Milloin pappi paikalle?

Tyksissä toimi kolme sairaalapappia, johtava sai-raalapappi Hilkka Kakko-Helle, Harri Heinonen ja Outi Ruohola. He tukevat potilaita ja omaisia sai-rauden ja onnettomuuksien herättämien, elämän-arvoja ja elämänkatsomusta koskettavien kysy-mysten käsittelyssä. Näitä kysymyksiä käsitellään tarvittaessa myös henkilökunnan kanssa erilaisissa purkuryhmissä, keskustelutilaisuuksissa, työnohja-uksessa ja koulutuksissa.

www .vsshp .fi >potilaille ja läheisille >sairaalassa olo>sairaalapapit

TEKSTI: TUULA VAINIKAINEN KUVA: SUVI VAINIO

Sote tutuksi kiertueellaSote-ja maakuntauudistusta

esittelevä kiertue alkoi Loimaalta.

Maakuntauudistuksen muutosjohtaja Laura Leppänen kertoi meneillään olevasta esivalmis-telusta, jonka seuraava askelmerkki on tulossa heinäkuun ensimmäisenä päivänä. Silloin on tarkoitus perustaa hallinnolliset maakunnat. Ne jatkossa määrittelevät väestönsä sosiaali- ja ter-veyspalvelujen tarpeen, määrän ja laadun.

Suuri muutos odottaa 1.1. 2019. Tuolloin vaihtuu monen julkisen puolen työntekijän työn-antaja.

– Nykyinen sote-henkilöstö siirtyy liikkeen-luovutusperiaattein maakunnalle. Varsinais-Suo-messa siirtyy 22 000 henkilötyövuotta sosiaali- ja terveydenhuollossa, 600 pelastustoimessa ja 80 ympäristöterveydenhuollossa, Leppänen kertoi.

Työryhmissä muutosta on jo alettu valmis-tella samalla, kun lait ovat vielä eduskunnan käsi-teltävinä.

Raha seuraa potilastaVuoden 2019 jälkeen ihmiset saavat listautua haluamansa sote-keskuksen asiakkaaksi. Sote-keskus saa rahaa sen mukaisesti, kuinka moni

listautuu. Sote-keskuksessa voi olla myös erikois-lääkärin vastaanottoja. – Uudistus kaikkiaan vahvistaa perusterveyden-huoltoa, Varsinais-Suomen sote-muutosjohtaja Antti Parpo arvioi.

Jos potilas tarvitsee vaativaa ja tai pitkäaikaista hoitoa, hänet voidaan myös lähettää arvioitavaksi erikoislääkärille maakunnan omaan liikelaitokseen. Siellä tehdään päätös jatkopalveluista. Jos hoidon tarve on erityisen vaativa, asiakkaalle tarjotaan pal-velu liikelaitoksesta.

Maakunta määrittelee, mihin erikoispalveluihin asiakas voi saada asiakassetelin. Sen on alistettava 15 prosenttia erityispalveluista valinnanvapaudelle. Maakunnan on lisäksi yhtiöitettävä palvelut, joissa on kilpailua.

Virkatyö voi muuttuaSote-uudistus tulee myös muuttamaan alan ihmis-ten työsuhteita, joista monet ovat nykyisellään vir-koja.

– Tulevissa liikelaitoksissa voi olla virkoja, mikä on myös perusteltua niissä tehtävissä, joissa käyte-tään virkavastuuta. Sote-alalla on kuitenkin paljon ammatteja, joissa ei käytetä virkavaltaa. Perustet-tavissa yhtiöissä työntekijät tietenkin ovat työsuh-teessa, Parpo totesi.

Henkilöstön asioita on jo perustettu toimimaan kaksi työryhmää, henkilö- ja yhteistoimintatyö-ryhmät.

”Vähän sekavaksi jäi”Yleisön joukossa keskustelua seurasi Tyks Loimaan sairaalan koordinoiva erikoislääkäri Ville Falenius. Hän odotti tilaisuudelta tarkempaa tietoa tulevasta, mutta kovin selkeää kuvaa ei tullut.

Falenius uskoo kuitenkin, että Loimaan sotea on jo kehitetty suuntaan, joista on hyötyä seuraavassa uudistuksessa.

– Loimaan sairaala on toiminut jo pitkään Tyksin osana, minkä ansiosta saamme tänne kiertäviä eri-koislääkäreitä. Osastojen toiminta on jo yhdistetty. Sairaalan vuodeosastot on siirretty kunnalle, jolta sai-raala ostaa vuodepaikkoja, hän kertoo.

Loimaan sairaalassa toiminnan muutosta tulee jo tänä vuonna, sillä lakimuutoksen vuoksi Loimaan yöpäivystys siirtyy huhtikuun alusta ja päiväkirurgia vuoden lopussa Tyksiin.

Kimpassa 2019 –kiertue jatkuu 7.3. klo 14 .30–16 Salon AMK:n juhlasali, Salo 8.3. klo 14–15 .30 cruselli-sali, Uusikaupunki12.4. klo 11 .30–13 Messukeskus, Turku12.4. klo 15–16 .30 Messukeskus, Turku

13HOSPITAALI 1 2017

Tyksissä tutkitaan lähes kaikkien

Suomessa syntyvien lasten aineen-

vaihduntasairauksien seulontanäytteet.

Pitkä valmisteluSaskea on valmisteltu pitkään. Vuonna 2001 Tyk-sissä alettiin selvittää, pitäisikö vastasyntyneiden aineenvaihduntasairauksien seulontaa laajentaa Suomessa. Vuosina 2007–2013 Tyksissä tehtiin laaja, noin 20 000 vauvan seulontatutkimus.

– Tuloksena oli, että seulonnalla löydettäviä ja hoidettavissa olevia aineenvaihduntasairauksia esiintyy suomalaisessa väestössä, Mononen sanoo.

Saskea varten piti rakentaa laboratorio ja tie-toliikenneyhteydet sekä kouluttaa iso joukko ammattilaisia. Vuonna 2014 palveluita alkoi käyt-tää Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ja vuonna 2015 muut sairaanhoitopiirit. Nyt Saskella on yhteys 25 synnytyssairaalaan ja 15 näytteenot-topisteeseen.

Homma toimii niin, että vauvan kantapäästä otetaan verinäyte 2–5 vuorokauden iässä synnytys-sairaalassa tai näytteenottopisteessä. Näyte analy-soidaan Saskessa. Jos tulos on poikkeava, Niinikoski tai hänen kollegansa Kirsti Näntö-Salonen ottaa yhteyttä synnytyssairaalan lääkäriin.

– Kukaan ei tule saamaan kirjettä kotiin, että lapsellanne epäillään tällaista sairautta, vaan syn-nytyssairaalan lääkäri ottaa aina yhteyden, Niini-koski sanoo.

Poikkeava näyte johtaa jatkotutkimuksiin, joita tehdään ympäri maata ja ulkomaillakin. Noin yhdellä 3000 vauvasta todetaan jokin synnynnäinen aineenvaihduntasairaus.

Tehokasta hoitoaSaskessa seulottavat sairaudet ovat parantumatto-mia, mutta niihin on tehokkaat hoidot. Niinikos-ken mukaan aineenvaihduntasairauksia hoidetaan tavallisimmin kiinnittämällä huomiota ruokava-lioon, koska usein kyse on jonkun rasvahapon tai aminohapon aineenvaihduntareitin häiriöstä.

– Lapsi voi kasvaa ja kehittyä täysin normaalisti, kunhan hän saa tietyllä tavalla modifioitua ravintoa, jossa ei ole hänelle myrkyllisiä aineita.

Kaksikon mukaan vanhemmat ovat ottaneet seulonnat vastaan hyvin: suostumusprosentti on ollut 90–100. Tänä vuonna Saskessa seulotaan yli 90 prosenttia suomalaisista vauvoista.

Tammikuussa Tyksissä pidettiin ensimmäinen kansallinen vastasyntyneiden seulontapäivä, johon osallistui lähes sata ihmistä ympäri Suomen. Mono-sen mukaan kiinnostus ylitti odotukset.

Katso lisää: saske .fi

TEKSTI JA KUVAT: HEIDI PELANDER

Laboratoriohoitajat Heli Aaltonen ja Niina Vaitomaa tutkivat vastasyntyneiden verinäytteitä Sasken tiloissa U-sairaalassa.

Ilkka Monosen ja Harri Niini-kosken mukaan Sasken sujuva toiminta on vaatinut muun muassa laboratoriohoitajien ja neuvoloiden työntekijöiden koulutuksia ympäri maata.

Vastasyntyneiden aineenvaihduntasairauksien seu-lonta on mennyt Suomessa vauhdilla eteenpäin. Aikaisemmin seulottiin vain kilpirauhasen vajaa-toiminta. Nyt vastasyntyneiden seulonnoissa tutki-taan peräti 23 eri aineenvaihduntasairautta.

Toiminnan keskipisteessä on Tyksissä toimiva Saske eli Synnynnäisten aineenvaihduntasairauk-sien seulontakeskus. Se on U-sairaalassa sijaitseva 10 työntekijän laboratorio, jossa tutkitaan koko maan seulontanäytteitä.

Sasken johtajan, ylilääkäri Ilkka Monosen ja lasten endokrinologin Harri Niinikosken mukaan synnynnäisten aineenvaihduntasairauksien seu-lontaa suositellaan kaikille vastasyntyneille vau-voille. Siinä tunnistetaan vakavia sairauksia, joi-hin on olemassa hoito.

– Idea on se, että löydämme sairauden oireetto-massa vaiheessa, ja hoito päästään aloittamaan silloin, kun vauvalla ei ole mitään hätää, Niinikoski sanoo.

– Ilman hoitoa sairas vauva voi vammautua vai-keasti tai jopa menehtyä, Mononen lisää.

Vauvojen seulonta harppauksia eteenpäin

14 HOSPITAALI 1 2017

Sairaanhoitopiirissä tarjotaan apua tupakoinnin

lopettamiseen tuloksekkaasti niin potilaille

kuin henkilökunnalle. Kaikista Tyksissä tupakan

vieroituksen aloittaneista 59 prosenttia lopettaa.

Paljon hyvää savuttomuudesta

Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Päivi Oksman ja tupakastavieroitushoitaja Päivi Grönroos Keuhko-sairauksien poliklinikalta sekä professori, ylilääkäri Seija Grénman Naistenklinikalta esittelevät Tiesitkö-esitteitä.

Yleisöluennot klo 18–20

T-sairaalan Johan Haart-

man - ja Risto Lahesmaa

-saleissa, Hämeentie 11,

Turku. Luentoja voi kuun-

nella etäyhteyden avulla

Vaasassa ja Porissa.

MAALISKUU

16 .3 . Lääkehoito ja -tutkimuksetPuheenjohtajana Tyksin eettisen toimikunnan puheenjohtaja, cRST:n tutkimusjohtaja Mika Scheinin18.00–18.10 Avaus, professori Mika Scheinin 18.10–18.25 Miksi sydänlääkkeeni vaihtuivat? Dosentti Pekka Porela, Tyks Sydänkeskus 18.25–18.50 Leukemioiden lääkehoidot, dosentti, osaston-ylilääkäri Maija Itälä-Remes 18.50–19.15 Muistisairauksien lääkehoito, professori Juha Rinne PET-keskus, cRST:n asiantuntija 19.15–19.40 Lääketutkimukset – esimerkkinä muistilääkkeet, tutkimusjohtaja Mika Scheinin Kysymyksiä ja keskustelua

HUHTIKUU

20 .4 . Kun nuoren mieli järkkyyPuheenjohtajana psykiatrian professori Jarmo Hietala18.00–18.10 Avaus: Turun seudun psykiatrinen hoito ja tutkimus, professori Jarmo Hietala18.10–18.40 Nuoren masennus – mikä altistaa, mikä suojaa?, dosentti, lasten ja nuoriso-psykiatrian erikoislääkäri Linnea Karlsson 18.40–19.10 Nuorta ahdistaa – milloin pitää olla huolissaan? Dosentti, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Max Karukivi 19.10–19.40 Nuorten syömis-häiriöt, osastonylilääkäri, psykiatrian ja nuoriso-psykiatrian erikoislääkäri Tanja MartinKysymyksiä ja keskustelua

JäRJESTäJä: Tyksin tutkimuspalvelut yhteistyössä toimi-ja vastuualueiden ja TYKS-säätiön kanssa .

Tyks tutkii ja hoitaa

..........................

7.3.2017 JUTTUA

tarkennettu

ja KORJATTU

.......................

Kieltojen ja rajoitusten sijaan savut-toman sairaalan tärkein tehtävä on tarjota apua lopettamiseen potilaille ja henkilökunnalle. Pelotteiden ja tupakasta seuraavien haittojen sijaan sairaanhoitopiirin tupakoinnin vie-roitustyössä painopiste on positiivi-sessa lähestymistavassa: mitä hyvää seuraa, kun lopetat tupakoinnin. Savuttomuushoitajat ovat yleistyneet sairaaloissa ja terveyskeskuksissa, mutta kokopäiväisiä hoitajia, kuten Tyksissä, ei ole edelleenkään paljon.

– Tyypillisin vastaanotolle tuleva on 50–60 vuoden jommallakum-malla puolella oleva potilas, jolla on tupakointihistoriaa takana 35–45 vuotta. Henkilökuntaa käy muuta-mia vuodessa. Palvelusta ei välttä-mättä tiedetä. Osa voi haluta selvitä lopettamisesta yksin ja tupakointi voi siksi jatkua vuodesta toiseen, Tyksin tupakastavieroitushoitaja Päivi Grönroos sanoo.

Henkilökuntaa kannustetaan

Henkilökunnalle tarjotaan maksu-tonta yksilö- tai ryhmäohjausta ja tukea vieroitushoitoon. Tupakoiva työntekijä, joka haluaa lopettaa, saa halutessaan 200 euron korvaushoi-don (Champix-kuurin aloituksen ja yhden jatkopakkauksen saa käy-tännössä ilmaiseksi). Hoitojakson

jälkeen korvaushoito jatkuu ohjei-den mukaan omalla kustannuk-sella. Tuen saaminen edellyttää, että työntekijä on yhteydessä työ-terveyshuollon omaan hoitajaansa. Tupakasta luopuvan on mahdolli-suus saada tukea myös yksilöohja-uksen muodossa.

Tupakastavieroitushoitaja avus-taa lopettamisessa niin polikli-nikka-asiakkaita kuin sairaalassa sisällä olevia potilaita. Sairaala-apteekki toimittaa nikotiinikorva-ushoitotuotteita tilattaessa polikli-nikoille ja osastoille.

Tietoa lopettamisen tueksi

Tyksin keuhkopoliklinikan yli-lääkäri Marita Kilpeläinen ja Päivi Grönroos pitivät ansiokkaan esi-telmän vuonna 2015 Syöpäsäätiön järjestämässä symposiumissa. Siitä käynnistyi Syöpäsäätiön ja Tyksin keuhkopoliklinikan yhteisprojekti, jossa koordinoivana henkilönä on toiminut syöpäsäätiön hallituksen puheenjohtajana toiminut professori Seija Grénman Naistenklinikalta.

Yhteistyön ideana on ollut kehit-tää tiedotusmateriaalia vieroitus-työn tueksi. Lopputuloksena on syntynyt muun muassa Tiesitkö-esitesarja, johon kuuluu yleisesite sekä esitteet raskaana oleville ja

syöpäpotilaille. Viestinä esitteissä on napakka yhteenveto siitä, mitä hyvää seuraa lopettamisesta.

– Hoitoalan ammattilaisille on tehty puolestaan diasarja, joka sisältää tietoa muun muassa vieroi-tusvalmisteista, erilaisista tupak-katuotteista ja vieroituksesta sekä erityisryhmistä. Se halutaan saada kaikkien vieroitushoitoa tekevien ja asiasta kiinnostuneiden käyt-töön. Lanseerauksesta keskustellaan Suomalaisen Lääkäriseura Duadeci-min kanssa, jotta se saataisiin Ter-veysporttiin ja osaksi käypähoito-suositusta, Grénman kertoo.

Diasarjan ovat laatineet keuh-kosairauksien ja allergologian eri-koislääkäri Päivi Oksman ja Päivi Grönroos.

Tutkimusten mukaan edelleen työikäisistä suomalaisista noin 17 prosenttia tupakoi päivittäin (THL). Tupakointi on länsimaissa yleisin estettävissä oleva kuolleisuuden aiheuttaja ja syöpävaarallinen tekijä. Lopettamisesta seuraavat edut ter-veydelle ovat nähtävissä nopeasti.

TEKSTI JA KUVA: MARJO PELTONIEMI

HeNKILÖKUNTAETU

Sinulla on mahdollisuus:• Ottaa yhteys työterveyshuollon omahoitajaan• Saada yksilöllistä ohjausta• Saada 200 euron arvoinen nikotiinikorvaushoito ilmaiseksi

Jos haluat vinkkejä tupakoinnin lopettamiseen, soita Päiville (tupa-kasta vieroitushoitaja): 02 313 3324

15HOSPITAALI 1 2017

Kuvantamis-tutkimuksen tilaus sujuvammaksi

Kuvantamistutkimuksen tilaamisen polku yksinkertaistuu. Varsinais-Suomen

Kuvantamiskeskuksen ajanvaraustoiminnan muutos etenee yksiköittäin

kevään aikana. Uudistuksen ansiosta potilas saa tutkimusajan ja -kutsun

varmemmin ajoissa.

Tyksin Gastroenterologian poliklinikalla, Keuhko-klinikalla ja Syöpätaudeilla sekä Salon ja Loimaan alueella alettiin heti käyttää VSKK:n uutta ajan-varausmahdollisuutta. VSKK esitteli uusille pilotti-yksiköille uudistusta helmikuun alussa.

Sairaanhoitaja tai osastonsihteeri voi jatkossa varata potilaalle tietokonetomografiatutkimuksen Varsi-nais-Suomen kuvantamiskeskukselta (VSKK) suo-raan. Uusi toimintamalli korvaa vanhan, jossa tilaus pantiin jonoon odottamaan ajanvaraustietoa kuvan-tamiskeskuksen tilauskeskukselta. Usein vaadittiin vielä selventäviä puheluita, ennen kuin kutsukirje tilaavalle osastolle ja sen jälkeen potilaalle saatiin lähtemään.

Nyt potilaalle voidaan jo vastaanotolla varata useampia aikoja, esimerkiksi röntgen- tai laborato-riotutkimukseen ja lääkärin vastaanotolle potilaalle sopiviin ajankohtiin.

– Muutoksen tavoitteena on sujuvoittaa tilaus-ketjua. Kun hoitaja tai sihteeri tilaa tutkimuksen, hän voi myös lähettää kutsut saman tien. Näin postin kulun mahdolliset hitaudet vaikuttavat vähemmän, VSKK:n ylihoitaja Helena Luoto-linna-Lybeck sanoo.

Potilaalle posti on entistä selkeämpi. – Kun lähettäjä käyttää moniajanvarausta, potilas

näkee postinsa ensimmäisellä sivulla luettelon hänelle tilatuista tutkimuksista. Samassa kirjeessä voi olla use-ampi tutkimusaika ja myös seuraava lääkäriaika.

Etenee vaiheittainAjanvarauksen uudistus alkaa TT-tutkimuksista ja laajenee vuoden kuluessa edelleen MRI-tutkimuk-siin. Muutos toteutuu ensin sairaanhoitopiirin ja myöhemmin terveyskeskusten kliinisille yksiköille.

Luotolinna-Lybeckin mukaan muutoksessa ede-tään rauhallisesti tilaajayksiköittäin. Tilaaja-ajanva-rauksen aloittavat yksiköt perehdytetään tilaami-seen kukin tarpeensa mukaan.

– Hoito-ohjeet.fi -sivustolle tulee yksityiskohtai-nen tutkimusajan varaamisen ohje. Lisäksi olemme perustaneet HelpDeskin, hän kertoo. HelpDesk ohjaa ajanvarausten tekemisessä sekä etänä että vie-riopetuksena.

Kuvantamiskeskuksen tilauskeskuksessa toivo-taan muutoksen helpottavan puhelinruuhkaa.

– Meillä on päivittäin jopa kuusi linjaa auki, mutta silti jonotusajat venyvät liian pitkiksi, toimis-tonhoitaja Heli Lahikainen kertoo.

Tilauskeskus toimii edelleen tavalliseen tapaan niiden ajanvarausten osalta, joita tilaajan ei ole mah-dollista itse toteuttaa.

Helppo käyttääEdelläkävijänä uuden toimintamallin harjoittelussa on ollut neurologian poliklinikka, jonka sairaanhoi-tajat ja osastonsihteeri ovat tilanneet magneettitut-kimuksia rekasta tilausohjelmaa käyttäen syksystä lähtien.

Osastonhoitaja Minna Anttosen mukaan ohjelma on helppokäyttöinen, eikä tilauksen teko ole lisännyt työtä, päinvastoin. On helpottavaa saada potilaan asia kerralla kuntoon. Ennen kaikkea poti-las hyötyy.

– Potilas ei ehkä saa kuvausaikaa nopeammin, mutta hän saa tiedon kuvausajasta aikaisemmin, Anttonen sanoo.

Tulevaisuuden haaveena on siirtää osa kuvan-tamistutkimusajoista asiakkaiden itse varattaviksi, samassa tilausohjelmassa laboratoriotutkimus- ja lääkärin vastaanottoajanvarauksen kanssa.

TEKSTI JA KUVA: SUVI VAINIO

Varsinais-Suomen kuvantamiskeskuksen helpdesk PUHELIN: 02 313 1888 SäHKöPOSTI: vskkhelpdesk@tyks .fi

Potilaan asia

kerralla kuntoon

16 HOSPITAALI 1 2017

Tutkimuspäällikkö Lena Nybond toimii Terveyskampuksen toiminnan koordinaattorina. Hänet tavoittaa sähköpostilla healthcampusturku@tyks.fi tai lena.nybond@tyks.fi ja puhelinnumerolla 050 438 3707.

Harri Mankonen Tyksin Fertiliteetti-

laboratoriosta kertoo monipuolisesta

toimenkuvastaan hedelmöityshoitoihin

liittyvän laboratoriotyön ammattilaisena.

IVF (in vitro fertilization) -biologi Harri Mankonen työskente-lee Tyksin Fertiliteettilaboratoriossa kahden laboratorionhoitajan ja yhden yliopiston palkkalistoilla olevan TY Spermapankista vastaavan laborantin kanssa. Laboratoriossa tehdään sukusolujen ja alkioiden käsittelyä (esimerkiksi munasoluja puhdistetaan, hedelmöitetään, pakastetaan ja siirre-tään kohtuun) hedelmättömyydestä kärsivien parien auttamiseksi.

Mankonen valmistui biologiksi Turun yliopistosta 1998, minkä jälkeen hän työskenteli tuntiopettajana, tutkimuksen parissa ja Väestöliitolla 1,5 vuotta vastaavissa töissä kuin nyt Tyksillä. Työvuosia Tyksillä tulee pian täyteen 11.

– Alan siis oppia kohta osan hommista, Mankonen vitsailee.Tosiasiassa rautaiseksi ammattilaiseksi kasvaminen edellyttää melkoisen

monipuolista osaamista. Biologin teoriatuntemuksen lisäksi pitää olla muun muassa näppärä käsistään mikroskooppisten pienten näytteiden käsittelyssä viljelymaljoilla ja pipeteillä. Raportointi, dokumentointi ja laadunhallinta tulee myös osata.

– Koen olevani etuoikeutettu, sillä pelkän teorian kanssa työskentely olisi tuskin yhtä mielenkiintoista. Tässä opittua saa soveltaa heti käytän-töön. Paras kiitos on tyytyväinen potilas. Raskaustuloksemme edustavat maan kärkeä.

Laboratoriotyötä ja laadunhallintaaKäytännön lapsettomuushoitotyön lisäksi Mankosen vastuulla on erityisesti laboratorion kehittämiseen ja ylläpitoon liittyvä laatutyö, esimerkiksi huol-tojen järjestämiset, olosuhdeseurannat, laitehankinnat ja uusien menetel-mien miettiminen.

Laboratoriolle asetettujen lain vaatimien edellytysten täyttäminen työl-listää työntekijöitä osaltaan ja sillä taataan potilasturvallisuus.

Tyksissä on keskitytty kaikkein vaikeimmin hoidettavissa oleviin mies-ten lapsettomuushoitoihin. Erikoisosaamisalueen kehittäminen ja säilyt-täminen vankkana edellyttää riittävästi resursseja, että odotuksiin kyetään vastaamaan.

Fertiliteettilaboratorio sijaitsee U-sairaalassa, mutta uudet paremmin tar-peisiin vastaavat tilat ovat suunnitteilla tulevaan T3-sairaalaan. Mankonen kollegoineen osallistuu suunnitteluun.

– Toivon tietysti, että saadaan homma pyörimään siellä ja toiminta voi laajeta sekä saadaan uutta tekniikkaa käyttöön.

Esimerkiksi alan uudesta tekniikasta Mankonen mainitsee alkioiden videoseurannan, jonka kautta voidaan valita parhaat alkiot.

TEKSTI JA KUVA: MARJO PELTONIEMI

Mikroskoopilla työskentely on Harri Mankosen arkipäivää.

Mitä tekee IVf-biologi?

Kuvantamis-tutkimuksen tilaus sujuvammaksi

Terveyskampus vahvistaa rooliaanViime vuonna perustettu Terveyskampus Turku tuo Turun korkeakoulujen ja Tyksin avuksi yhden uuden toimijan lääketieteen ja terveysalan koulutus- ja tutkimusyhteistyöhön ja lisää keinoja alaan pohjautuvien innovaatioiden esiin saamiseksi ja jalostamiseksi.

Terveyskampuksen taustalla ovat Tyks/VSSHP, Turun yliopisto, Åbo Aka-demi, Turun ammattikorkeakoulu ja Novia. Keskinäisen sopimuksensa mukaan ne edistävät Terveyskampukseen liittyviä tutkimus- ja yhteistyöedellytyksiä, koulutustoimintaa sekä yritys- ja innovaatiotoimintaa.

VSSHP:n edustajina Terveyskampuksen johtoryhmässä ovat johtajaylilää-käri Samuli Saarni, tutkimusylilääkäri Päivi Rautava ja hallintojohtaja Jari-Pekka Tuominen.

VSSHP:n tutkimuspäällikkö Lena Nybond koordinoi Terveyskampuksen toimintaa ja näkyvyyttä käytännössä. Lisäksi Terveyskampuksella on viisi työ-ryhmää, eli koria, joissa viitisenkymmentä kampuksen taustaorganisaatioihin kuuluvaa asiantuntijaa pyrkii eri tavoin edistämään kampustoimintaa.

Kampusyhteistyön aloittamisen taustalla on havainto, että vaikka Turussa tehdään paljon Life science -alan innovaatioita, niitä ei hyödynnetä tarpeeksi.

YSI-hanke (Yliopistosairaalat innovaatioalustana) on yksi esimerkki, jolla innovaatioiden jalostamista voidaan tehostaa. Siinä Tyks yhdessä Turun yliopis-ton ja Turku Science Parkin kanssa etsii innovaatioaihioita ja -tarpeita niiden jalostamiseksi tuotteiksi, palveluiksi ja prosesseiksi.

Viime syksynä YSIn projektiryhmä haravoi Tyksin Sydänkeskuksesta esiin 30 bisnespotentiaalia sisältävää aihiota/tarvetta alan yritysten arvioitaviksi. Niistä neljä johti yritysten kanssa tehtäviin T&K-prosesseihin, jotka ovat käynnisty-mässä nyt alkuvuoden aikana. Lisäksi hanke tunnisti Sydänkeskuksen toimin-nassa ja tiloissa 25 muuta kehittämisen arvoista tarvetta, jotka esiteltiin tam-mikuun puolivälissä. Tänä vuonna YSI jatkaa innovaatioiden etsintää Lasten ja nuorten klinikassa.

– Yhteinen toiminta on alkanut rakentavassa hengessä ja lähtenyt muutenkin hyvin käyntiin. Jo entuudestaan hyvä kampusyhteistyö on tiivistynyt. On myös huomattu, että monet Terveyskampuksen työryhmien esille nostamat aiheet ovat laajemminkin hyödynnettävissä koko kampuksella, Nybond sanoo.

Lisää aiheesta: www .healthcampusturku .fi www .facebook .com/healthcampusturkuwww .twitter .com/healthcampustku

TEKSTI JA KUVA: ESA HALSINAHO

17HOSPITAALI 1 2017

Lähtevä posti matkaan– Olisitpa tullut hetki sitten, niin olisit nähnyt koko ison kirjepinon, Logistiikkakeskuksen lähtevän postituksen pisteessä työskentelevät Hanna Sulonen (kuvassa oikealla) ja Emilia Koskinen naurahtavat, kun Hetkinen-toimittaja ilmestyy T-sairaalan 0-kerrokseen väliaikaisesti sijoitettuun monistamoon.

Lähetti Sulonen ja hallintovirkailija Koski-nen leimaavat pinon viimeisiä kirjeitä. Sulonen naputtelee koneelle lähetyksen kustannuspai-kan ja kone leimaa kirjeen automaattisesti. Pak-summat kirjeet vaativat enemmän käsityötä. Ne pitää punnita ja niihin tulostetaan postitustarra.

Sulosen ja Koskisen mukaan postin määrä ei ole ainakaan vähenemään päin. Heidän käsiensä kautta kulkee nykyisin myös Turun kaupungin hyvinvointitoimialan lähtevä posti. Jo nyt aamu-päivästä postin hakua odottaa pari rullakollista

kirjeitä täynnä olevia laatikoita. Niitä tulee vielä useita lisää, kunnes Posti Oyj hakee ne iltapäivällä. Siihen mennessä Sulonen on jo ottanut suunnan kotiin Pai-mioon ja Koskinen hypännyt pyörän selkään.

MIKä PALSTA? Hetkinen-palstan tekijätiimi voi tulla keskeyttämään juuri sinun työpäiväsi . Ole

siis varuillasi, jos näet tarmokkaan näköi-sen ihmisen lähelläsi kameran kanssa . Hän saattaa keskeyttää toimintasi ja kysyä muu-taman lauseen verran tilanteesta, joka on juuri silloin käynnissä . Kaipaamme palstas-ta palautetta ja sisällöksi työyhteisöjen il-miantoja toisistaan .

Tyks-Sapan sihteerit suunnannäyttäjinä

Verkostosta voimaaTyks-Sapa-liikelaitoksessa toimii sihteereiden verkosto, johon kuuluvat kaikki

liikelaitoksen 16 sihteeriä. He kokoontuvat noin kerran kuussa ja kouluttavat

sekä kehittävät itseään ja toisiaan omaehtoisesti. Tyks-Sapan sihteerit

kertovat toiminnastaan vinkiksi muidenkin tulosalueiden henkilökunnille.

Idea oli alun perin liikelaitoksen aiemman toimitus-johtajan Riitta Luosujärven. Puheenjohtajana sih-teeriverkostossa toimii Varsinais-Suomen väline-huollon palvelualuejohtaja Hanna Mäkilä. Hänen tietääkseen muualla Tyksissä vastaava verkosto on vain hallintokeskuksessa.

– Lokakuussa 2011 perustettu verkostomme on osoittautunut erityisen hyödylliseksi etenkin uusille sihteereille ja yksin työskenteleville sihteereille – ja toki myös meille kaikille muille.

Esimerkiksi kun Turun yliopiston laboratorio fuusioitiin Tyks-Sapa-liikelaitokseen, uusiin työteh-täviin siirtyneillä sihteereillä oli paljon kysymyksiä toimintatavoista ja työryhmä helpotti heidän sopeu-tumistaan, kun tietoa voitiin jakaa. Tätä edesauttoi

Mäkilän mukaan myös se, että uusilla tyks-sapalai-silla oli myös kova halu oppia.

Sihteerien kokouksissa käsitellään yhteisiä toi-mintatapoja ja ajankohtaisia tiedotusasioita. Jokai-nen voi tuoda esityslistalle haluamiaan asioita.

– Saamme tietoa esimerkiksi vaikkapa työhy-vinvointikyselyiden tuloksista sekä sairauspois-saoloista ja olemme tietoisia toistemme lomista. Kävimme taannoin läpi yhdessä muun muassa uusia sähköisiä lomakkeita. Pari kertaa vuodessa on pidempi koulutuspäivä. Sihteerien pitää hallita iso määrä tietokoneohjelmia. Koulutusta onkin ollut esimerkiksi näistä ohjelmista sekä arkistoinnista ja kouluttajia esimerkiksi henkilöstötoimistosta. Asi-oita pähkäillään välillä myös pientyöryhmissä.

Yhteishenkeä ja yhteistä asiaaJokainen palvelualue emännöi kokousta vuorol-laan ja hoitaa tarjoilun. Ryhmän kautta tutustuu paremmin sihteerikollegoihin ja yhteydenottokyn-nys madaltuu. Työryhmällä on oma sähköpostilista, jonka kautta on helppo laittaa kysymyksiä. Sihtee-rien lisäksi verkostoon kuuluu työnantajan eli Tyks-Sapan toimitusjohtaja ja ylihoitajat, sillä päätöksille tarvitaan esimiesten valtuudet. Kokousten muistiot raportoidaan Tyks-Sapan johtoryhmässä ja Santrassa.

Tyks-Sapa-liikelaitoksessa on työntekijöitä melkein tuhat, mikä on iso osuus sairaanhoitopii-rin noin 7000 työntekijästä. Nimikkeet yhtenäistet-tiin sihteerien omasta aloitteesta: liikelaitoksessa työskentelee johdon sihteeri, toimistosihteerejä ja toimistonhoitaja (muun muassa hallintovirkailija-nimike poistui). Joissakin Tyks-Sapan yksiköissä on useampi sihteeri ja joissakin vain yksi ja osalla sih-teereistä voi olla vastuualueellaan kaksi palvelualu-etta. Tiukan asian ohella kokouksissa raikaa välillä yhteishengestä kertova iloinen naurunremakka.

TEKSTI JA KUVA: MARJO PELTONIEMI

Tyks-Sapa-liikelaitoksen sihteerit takarivissä vasemmalta Mirva Tuominen, Virpi Aaltonen, Terhi Lehtilä, Marja-Leena Ojala, Heidi Seitsonen, Jaana Kokko, Mervi Koski-nen, Mervi Salo ja Heidi Salminen. Edessä vasemmalta: Satu Juhannusvuori, Jaana Keihäs, Kirsi-Marja Blomster, Hanna Mäkilä, Kristiina Virtanen ja Irene Pajuvuo.

18 HOSPITAALI 1 2017

Tunnistatko? Vastaus: Kuvan him-meli löytyy T-sairaalan G-siiven 4 . kerrokses-ta, leikkausosasto TG4:n edustalta . – Putket ovat peräisin osastollamme tehtävistä sydän- ja keuhkoleikkauksista . Ne ovat pleuradeerien muovista suojaputkea, joka menisi normaalisti roskiin . Meillä oli niitä tarpeeksi vuoden keräi-lyn jälkeen, näyttävän koristeen muutaman työ-kaverinsa kanssa jouluksi 2013 koonnut lääkin-tävahtimestari Erik Backman kertoo .

Tyks-ervan sairaanhoitopiireissä on

seurattu tutkimusilmapiirin kehitty-

mistä vuodesta 2014 alkaen. Nyt kol-

matta kertaa toteutettu kysely osoit-

taa hidasta, mutta selvää kehitystä.

Luovuuden ilmapiirin vahvistaminen on huippu-osaamisstrategian tavoite. Sen toteutumista on kyse-lyssä selvitetty tutkimusmyönteisyyden, tutkimus-uran houkuttelevuuden ja toimintaympäristön tuen osalta. Tutkimusilmapiiriä on mitattu kysymällä vastaajien käsityksiä asteikolla 1–10.

Tutkimusilmapiirikysely on toteutettu saman-aikaisesti Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaa-san sairaanhoitopiireissä ja Turun kaupungin ter-veydenhuollossa. Tyksissä ja Satakunnassa kyselyyn on vastattu joka vuosi riittävän kattavasti, Vaasassa ja Turun kaupungilla vastaajien määrä ei kaikkina vuosina mahdollista kokonaiskuvan muodosta-mista.

Tutkimus houkuttelee Tyksin ja Satakunnan keskussairaalan vastaukset ovat muuttuneet samaan suuntaan. Sekä Tyksissä että Satakunnassa tutkimustyö koetaan houkutte-levaksi osaksi omaa työuraa. Aikaa siihen ei kui-tenkaan koeta olevan riittävästi. Myös usko siihen, että tutkimustyöhön olisi mahdollista saada virka-vapaata, on noussut molemmissa. Vastaukset korre-loivat siihen, kuinka tutkimusmyönteiseksi vastaaja yksikkönsä yleensä kokee.

– Tulokset ovat keskiarvolukuja, yksittäisten toimi- tai vastuualueiden tasoa emme ole tässä avanneet. Erot yksiköiden välillä voivat olla suuria, muistuttaa asiantuntijalääkäri Tiina Varis, joka on

ollut Mari Koiviston ja Heile Tofferin kanssa toteut-tamassa kyselyä.

Ajan järjestäminen tutkimustyöhön kliinisen työn rinnalla on haaste esimiehille, mutta asia on tärkeä, pelkästään omalla ajalla tutkimustyö ei pit-kän päälle etene.

Valtion rahoitus niukkeneeTutkimuksen vuosittainen kokonaisrahoitus koos-tuu valtion tutkimusrahoituksesta sekä Suomen Akatemian, Tekesin ja EU:n rahoituksesta. Tyksissä mukana on myös omistajakunnilta saatu tutkimus-rahoitus, joka aloitettiin vuonna 2014 ja joka on kol-minkertaistunut tähän vuoteen eli 1,5 miljoonaan euroon. Hyksissä sen määrä on vuonna 2016 ollut jo 9 miljoonaa ja esimerkiksi Tampereella ja Kuopiossa kaksi miljoonaa euroa.

– Valtion tutkimusrahoitus on romahtanut 40 prosenttia vuodesta 2014 ja tulevana vuonna sen kokonaismäärä laskee edelleen. Tämä suunta on surullinen ja toivomme todella, että voisimme vähentyvää tutkimustukea kompensoida edes osit-tain kuntien rahoituksella. Tutkimukseen kohdis-tettu euro maksaa itsensä takaisin, toteaa tutki-musylilääkäri Päivi Rautava.

Mitä hyötyä kliinisestä tutkimuksesta?

Kliininen tutkimus etsii ratkaisuja hoidon paranta-miseen. Tutkimusilmapiirikyselyn avoimessa osassa vastaajat kertovat kuinka tutkimustyön tuloksia on hyödynnetty kliinisessä työssä. Vastaajat kertoivat 177 avovastauksessa esimerkkejä, jotka todistavat vankasti tutkimuksesta saadusta hyödystä.

Tulokset ovat muun muassa hyödyttäneet val-takunnallisia Käypä hoito - tai hoitotyön suosi-tuksia ja näkyneet toiminnan organisoinnissa, tarkentuneena diagnostiikkana ja muuttuneina

hoitomenetelminä. On otettu käyttöön uutta tek-nologiaa, kun on vakuututtu sen tehosta, kyetty harventamaan seurantakäyntejä ja tunnistamaan riskiryhmiä, joihin diagnostiikkaa ja hoitoa on syytä kohdistaa.

On myös käynnistetty uudenlaista poliklinikka-toimintaa, otettu käyttöön opinnäytetyössä mallin-nettu kuntoutusprosessi, keskitetty tiettyjä leikkauk-sia ja muutettu kalliita tekonivelvalintoja vastaamaan pohjoismaisia hoitokäytäntöjä. Leikkauspotilaiden infektioita on pystytty ehkäisemään tutkimusprojek-tin tuloksena ja PET-kuvantamista on hyödynnetty endokrinologisten sairauksien diagnostiikassa.

Tukijoille kiitosSuuressa yksikössä tutkimustulokset kirjautuvat harvojen nimiin, mutta tekijöitä on ollut heidän tukenaan paljon. On tärkeää, että kaikki tiedosta-vat osallisuutensa. Erään henkilön kommentti ”En ole itse tutkinut mitään, avustanut vain, mutta hoi-tolinjauksia on muutettu tutkimustulosten perus-teella” on asian ydin, joskin vastaaja on aliarvioinut oman merkityksensä tutkimusketjussa. Tutkivassa sairaalassa suurin osa henkilökunnasta on jotenkin mukana tärkeässä työssä. Kaikkia tarvitaan.

TEKSTI: TUULA VAINIKAINEN • KUVA: PASI LEINO

Tutkimusilmapiiri paranee – muutokset hitaita, mutta oikeansuuntaisia

Asiantuntijalääkäri Tiina Varis ja biostatistikko Mari Koivisto tulkitsevat vuosittain toistettavan tutkimusilmapiirikyselyn tuloksia.

19HOSPITAALI 1 2017

Tyksin psykiatrian tulosalueella kollegoina työskentelevät

sairaanhoitaja Jonna Sorri ja psykiatriaan erikoistuva lääkäri

Merja Leppänen aloittivat pianotunnit toisistaan tietämättä

samana päivänä syksyllä 2016. Pianokärpäsen puraisemat

kertovat, mikä soitossa onkaan parasta ja koukuttavinta?

Riemu oli melkoinen kun Jonna ja Merja jutustelivat syyskuisena ruokatunnilla ja selvisi, että kumpikin oli aloittanut samana päivänä pianotunnit. Molemmat olivat tuolloin töissä psykiatrian poliklinikalla ja heillä oli vierekkäiset työhuoneet. Nykyisin Merja työskentelee enemmän psykiatrian päivystyksessä ja Jonna neuropsykiatrian puolella, mutta heistä on edelleen mukava vaihtaa ajatuksia harrastuksestaan ja kannustaa puolin ja toisin.

Jonnalla harrastus alkoi hieman sattumalta, kun hänen 6-vuotias poikansa halusi perua kansalaisopiston pianotunneille menon ja Jonna päätti mennä itse tilalle. Merja oli har-kinnut vähän pidempään. Ajoitus tuntui oikealta, kun hänen siskonsa ja kummityttönsä aloittivat syksyllä pianokoulun ja soitonopettaja oli sanonut, että voisi ottaa useammankin opetettavan. Niinpä Merja ja hänen ystävänsä liittyivät ryhmään. Merja ja Jonna hankkivat molemmat pianon myös kotiin.

– Löysin oman pianoni Santran nettikirppikseltä edullisesti, Jonna kertoo.

Edistymisestä motivaatiotaPuolen tunnin mittaiset pianotunnit tuntuvat Merjan ja Jonnan mielestä intensiivisiltä, koska keskittyä pitää niin täydellisesti. Edistyminen ruokkii motivaatiota. Tunnille voi viedä myös itse kappaleen, jota haluaa harjoitella.

– Opettajan kanssa oli tavoitteena, että jouluna osaan soittaa joululauluja. Tuolla meidän perhepiirin pianoporukalla sitten soitettiinkin jouluna kuka mitäkin osasi. Nyt harjoittelen Finlandiaa ja tulevaisuudessa olisi upeaa osata soittaa Myrskyluodon Maija, Merja intoilee.

Jonna kertoo, että harjoittelu jää välillä vain pianotunneille ja hän on tykännyt soittaa lastenlauluja näin alkuun.

– Tämä on hyvää aivojumppaa ja todella terapeuttista. Harrastus vaatii eniten lähinnä mielenkiintoa ja intoa – sekä sinnikkyyttä ja kärsivällisyyttä. Pianonsoiton opettajani sanoi, että ei lapsikaan osaa juosta ennen kuin kävelee, Merja toteaa.

TEKSTI JA KUVA: MARJO PELTONIEMI

Jonna ja Merja suosittelevat pianoharrastusta, koska se ei vaadi paljon aikaa ja samalla pää nollaantuu kaikesta muusta. Netistäkin löytyy itseopiskeluun käteviä ohjeita.

Lastenlauluja ja finlandiaa – pianokärpäsen puraisemat

Halikon sairaalassa on käytetty erilaisia ajalle tyy-pillisiä keinoja mielisairaalan potilaiden hoidossa. Yksi hoitomuoto oli laajasti mielisairaaloissa käy-tetty sähkösokkihoito. Ensimmäinen sähkösokki-kone Halikon sairaalaan hankittiin vuonna 1945, laite oli ruotsalainen El-sanator. Sähkösokkihoitoa annettiin esimeriksi aggressiivisille ja kiihtyville potilaille. Sähkösokkihoitoa voitiin yhdistää myös insuliinisokkihoitoon. Monesti sähkösokkihoitoa täydennettiin potilaan eristämisellä.

Sähkösokkihoidossa potilaan ohimoille asetet-tiin elektrodit ja potilaalle annettiin enimmillään noin 170 voltin sähköisku. Tämä aiheutti lyhyen tajuttomuuden tilan ja sen uskottiin helpottavan potilaan oireita muiden sokkihoitojen, kuten kar-diatsolihoidon ja insuliinisokin, tapaan. Aina säh-kösokkihoito ei kuitenkaan toiminut. Sähköhoito lopetettiin tapauksissa, joissa potilas oli edelleen estynyt, vastahakoinen ja väkivaltainen. Tällaisissa tapauksissa etsittiin kyseiselle potilaalle muita hoi-tokeinoja.

Sähkösokki- ja insuliinihoidot muodostivat 1940−1950-luvulla erikoishoidon perustan ja niitä annettiin oireenmukaisina. Aiemmin hoitomuotona käytetyt kardiatsoli-injektiot korvattiin sähkösok-kihoidolla, kun kouristukset saatiin aikaan sähkön

Sähkösokkilaiteavulla. Insuliinisokkihoidossa potilaalle annettiin insuliinia ja annosta nostettiin, kunnes potilas vajosi koomaan. Koomaa ylläpidettiin hetki, jonka jälkeen potilas herätettiin antamalla glukoosia pistoksella tai letkulla mahalaukkuun.

Toinen sähkösokkilaite Halikkoon ostettiin vuonna 1949, samanaikaisesti EEG- ja EKG-laittei-den kanssa. Aivotoimintaa rekisteröivä EEG-laite oli vielä tuolloin harvinainen sairaaloissa ja laitteen toimintaan kävivät tutustumassa myös turkulaiset psykiatrit.

Alun perin sähkösokki annettiin potilaalle niin sanotusti raakana eli ilman nukutusta. Se saattoi olla potilaan kannalta hyvin epämiellyttävää, sillä oikean ja sopivan sähkömäärän löytämiseen saattoi kulua pari hoitokertaa. Sähköä alettiin antaa lihak-sia lamaannuttavien aineiden vaikutuksen alaisena 1950-luvulla ja 1960-luvulla hoitoa annettiin kevy-essä narkoosissa. Sähkösokki on sokkihoidoista ainoa, jota käytetään edelleen.

Halikon sairaalassa käytössä ollut sähkösok-kilaite on esillä Tyksin T-sairaalassa 3. kerroksen G-aulassa olevassa näyttelyssä Elämää Halikon sai-raalassa. Näyttelyyn voi tutustua T-sairaalan auki-oloaikana 24.9.2017 asti.

TEKSTI JA KUVA: ANNA-MARIA NIINIKOSKI

KURKISTUS MUSEON KOKOELMIIN

20 HOSPITAALI 1 2017