holoseenin sanomat 4/2007 70-vuotisjuhlanumero · ruoka oli mitä erinomaisimman maukasta, viini...

Holoseenin Sanomat4/07

www-versio

HOLOSEENIN SANOMAT 4/200770-VUOTISJUHLANUMERO


www-versio

2

Sisällys 4/2007

3 PääkirjoitusGeogaani

4 Puheenjohtajan palstaKiitoksia

5 Vasara Ry:n 70-vuotisjuhlaseminaari

Ja niitä tarinoita....

9 New faces indepartment of geology...

Sébastien Siboni esittäytyy

10 Geologiaa Suomessaviimeisen 70 vuoden aikana

Kaikki oleellinen yhdellä sivulla

12 Luonnontieteidenhistoria Helsinginyliopistossa– Kuninkaallinen TurunAkatemia 1640-1808

Ja kuinkas kaikki alkoikaan...

16 Kirja-arvostelu:Suomen 100 – Geologisetkohteet

Opiskelija tietää mitä on lukeminen

18 JoululahjavinkitTulevat kuin pukki - kerranvuodessa.

Vasara ry - Helsingin yliopiston geologinen kerho. Perustettuvuonna 1937. Julkaisee Holoseenin Sanomat -lehteä.Vasaroinnin lomassa opintoretkeilemme, urheilemme,saunomme, biletämme ja hengailemme Kasvihuoneella.

w w w . h e l s i n k i . f i / j a r j / v a s a r a

JulkaisijaVasara ry - Helsingin yliopiston

geologinen kerho

PäätoimittajaPeter Himberg

ToimittajatHenriikka KiviläPaula Salminen

Malviina HallamaaMari Tuusjärvi

Sébastien Siboni

TaittoPaula Salminen

Peter Himberg

PainoMonistamo Kopsut

holoseenin holoseenin holoseenin holoseenin holoseenin sanomasanomasanomasanomasanomattttt4 / 2 0 0 74 / 2 0 0 74 / 2 0 0 74 / 2 0 0 74 / 2 0 0 7


www-versio

Pääkirjoitus

Geogaani

3

Täytyypä myöntää, että harvoimpa on mennytnousuhumala niin hukkaan kuin viime perjan-taina. Palatessani työpaikan pikkujouluista kotiinkohtalaisen positiivisissa ja tulevaisuuteenluottavaisessa mielessä, menin onnetonlukaisemaan Ylioppilaslehden kotisohvallani.Aivan (!) -palstalle oli heti toiselle sivulle mentylainaamaan Vihreän Langan viimeistäpääkirjoitusta “Mikä toimiala työllistää suoraanainoastaan 1500 henkeä, mutta tuottaakolmanneksen Suomen jätemäärästä? Se onkaivosteollisuus.” Tajunnan sumentaneenlatvaräjähdyksen jälkeen onnistuin löytämään ko.pääkirjoituksen netistä. Tutustu juttuun:(http://www.vihrealanka.fi/node/869).

Enemmän minua ärsytti kuitenkin Ylioppilas-lehden potkuhousumainen lainaus. Ikäänkuin kaivosteollisuus olisi turhaa, kun setyöllistää suorasti vain 1500 henkeä ja tuottaa vain jätettä. Tunnetustihan kokokaivantoteollisuuden tuotanto on suoraan kuluttajan käytettävissä ilman jalostusta -siitä vaan talkkikiveä vasaralla sopiviksi siivuiksi ja lasten pakaroiden väliin sipomaan.Oikeastaan on hankala keksiä yhtään työllistävää(!) ja valmistavaa alaa, jonka raaka-aineet eivät ole tulleet geologien käsien kautta.

Entäpä jätteet? Kaipa se voidaan myöntää, että kaivosteollisuus tuottaamelkoisesti jätettä - ainakin jos painon mukaan mitataan. Taitaapa vaan olla, ettäjätteiksi on nyt laskettu myös ns. pysyvän jätteet kaatopaikat, jotka ovat siisluonnonkiviä “väärässä” paikassa. Myös jätteiden laadulla on merkitystä. Kokeilkaapavaikka joku päivä ajaa peräkärryllinen kiviä tai vanhoja sillejä naapurin pihalle.

Vihreän Langan esiintuomat teesit sopivat myös maanviljelyyn. Silti kukaan eiole vaatimassa kyseisen toiminnan lopettamista tai rajoittamista. Geologian tärkeyttäkuvaa myöskin se pieni seikka, että tunnen monta aivan järkevin perustein eläväävegaania, mutta en ketään kaikista kaivosteollisuuden tuotteistakieltäytyvää henkilöä. Kutsuttaisikohan sellaista henkilöä muuten geogaaniksi?

Toimin Holoseenin Sanomien päätoimittajana nyt viimeistä kertaa.Hyvää joulua kaikille !

Kiitos & Anteeksi

Peter


www-versio

Puheenjohtajan palsta

4

Kiitos !

Vuosi 2007 meni todella nopeasti.Siihen mahtui yllättävän paljon tapah-tumia, jotka varmasti muistuvat mieleenmyös vuosien päästä. Puheenjohtajanvuosi koostui monista hienoista koke-muksista, joita ei osannut edes odottaa.

Haluamme kiittää Vasaraa javasaralaisia tästä vuodesta. KiitoksetTuomakselle, joka auttoi meitä alkuun,Iitalle omatoimisuudesta, ystävällisestäavusta ja rakentavasta palautteestaasiassa, jos toisestakin. Hallitukselleaktiivisuudesta ja antoisista kokouksistasekä isännälle ja emännille. Kiitämmemyös kaikkia vanhoja vasaralaisiamukavista tarinoista Vasaran histo-riasta.

Olemme muistaneet Vasaran 70-vuotista taivalta, ja nyt on aika katsoatulevaisuuteen. Asioita voi aina kehittää,ja tavoitteena olisikin kehittää yhteisöl-lisyyttä Vasarassa. Lisää kommu-nikaatiota, yhteistyötä ja avoimuuttaasioihin. Muistutamme myös, että riippuumyös teistä, miten tämä toimii. Hienohallitus tarvitsee hienon yhteisöntuekseen ja avukseen. Aktiivisuus auttaatiedonkulkuun ja silloin tulee vähemmänasioita,mistä murista. Aktiivisuusainejärjestössä tuo kokemusta orga-nisaatiotoiminnasta, mikä katsotaaneduksi myös työelämässä.

Onnea ensi vuodelle uudelle

hallitukselle ja vielä kerran, lämminkiitos tästä vuodesta!

Vasaroiden "into the future"

Susanna ja Mia


www-versio

Juhlaseminaari

5

Vasara Ry:n 70-vuotisjuhlaseminaariHenriikka Kivilä

Perjantaina 9. marraskuuta kokoon-nuimme juhlimaan rakkaan ainejär-jestömme 70-vuotista taivalta juhla-seminaarin muodossa. Tapahtu-mapaikaksi oli valittu Vanhan Ylioppilas-talon yläkerrasta musiikkisali, jonkaeteisessä parempiinsa pukeutunuttaväkeä alkoi parveilla jo hieman ennenkello kuutta, jolloin seminaari oli merkittyalkavaksi. Oven vierustalla Mia ja Kaisaylläpitivät pientä myyntipistettä, josta saihalutessaan ostaa laulukirjoja, 70-vuotisjuhlahaalarimerkkejä ja hopeisiarintaneuloja.

Kuuden aikoihin siirryttiin sisälle saliinja haettiin alkumaljat. Aivan heti emmekuitenkaan päässeet aloitta-maan, silläyksi vieraistamme, Harriet Lonka, ei ollutvielä saapuvilla. Ihan ehti jo huolestuaettä näpeissä muhiva kuohuviini ehtiilämmetä liiaksi... Tästä viivästyksestä saakuitenkin osoittaa syyttävällä sormellaVR:ää, sillä Pendoli-nohan se siellävitkasteli.

Kun kaikki osanottajat lopulta olivatpaikalla, Susanna puheenjohtajana avasitilaisuuden parilla sanasella, kilistimmeVasaralle ja kävimme


www-versio

Juhlaseminaari

6

istumaan. Ilmoille kaikui Inarinjärvi,tuo ainoa geologinen laulu – ainakinPentti Eskolan mielestä.

Seminaarin puheosuus oli jaettukolmen puhujan kesken, joista jokai-sellaoli oma vastuualueensa Vasaranhistorian kattamisessa. Ensimmäisenäpuhui Ilmari Haapala Vasaran perusta-misajoista ja alkumetreistä. Saimmekuulla miten Geologinen Keskustelu-kerho perustettiin 6.11.1937 jottaopiskelijoilla olisi torstaisin viikkotapaa-misissaan mahdollisuus keskustella jasyventyä geologisiin aiheisiin, ja mitenVasara hyvin pian muuttui aine-järjestöksi, sai nykyisen nimensä jalogonsa. Opimme myös hyvin konk-reettisen esimerkin kautta miten maan

kohoaminen aiheuttaa uusien lasku-uomien muodostumista järvistä – jaskumppalaseista. Esitystä oli ryyditettymielenkiintoisilla vanhoilla valokuvillaerilaisista tilanteista Vasaran historianvarrelta, oli monen monta vuosijuhlaa jaekskursiota - ja mikä parasta, molem-missa tapauksissa miehillä oli pukupäällä!

Ajasta uuden ja vanhan ajan välillämeille kertoi Harriet Lonka, jokakiitollisena Vasaran suomasta esiin-tymiskokemuksesta ei ollut kirjoittanutpuhetta itselleen valmiiksi, vaan turvautuisen sijaan rehellisesti muistelemaan.Niinpä kuulimme monista hauskoistatapahtumista, lähtien siitä miten IlmariHaapala tappoi lohen vaikuttavasti

Yrjö Kähkönen tarinan iskijänä, Tapani Rämö,Leena-Maija Kauranen ja Harriet Lonka kuuntelemassa.


www-versio

Juhlaseminaari

7

paljain käsin ekskursiolla, aina siihenmiten pienet viattomat geologian-opiskelijat kävivät hakemassa kilon spriitäpieneliöiden säilömistä vartenpikkujouluaikaan.

Kahden puheenvuoron jälkeen olikinjälleen aika verrytellä äänijänteitä,lauloimme Harriet Longan sanoittaman(vai mitenkäs se olikaan?) laulun Tuo aikaVasaran, jota seurasi vartinverryttelytauko myös jaloille. Kappaleensanojen innoittamana juhlijat lähtivätalakertaan hakeakseen kukin itselleenjuotavaa Vanhan kuppilasta, mutta pianselvisi karmea totuus: kuppilaan ei pääse.Syynä tähän oli Vanhan suuressajuhlasalissa saman aikaisesti (ainakin)Nordean kunniakansalaisilleen järjestä-mät Kaamosbileet. Hämmentyneetgeologit yrittivät ensin kaikin keinoinpäästä kuppilaan sisälle, niin edestä,takaa kuin kiertäenkin, mutta lopultaohjeistukseksi annettiin, että saammekulkea juhlasalin läpi hakeaksemmejuotavaa baarin puolelta.

Sisään siis, ja yllätykset eivät loppu-neet tähän: ensimmäiseksi ovestaastuttuamme meille jaeltiin avokätisestiilmaisia juomalippuja! Tällaisessa tilan-teessa ei uudemman, sen kum-memminkuin vanhemmankaan, polvenvasaralaisen mieltä kyennyt synkis-tämään edes pimeä ja kylmänkostea ilta!Hymyssä suin haimme ansaitse-mattomat viinimme ja oluemme japäätimme siirtyä yläkertaan juomi-nemme. Matkalla sen seitsemän sortinherkuista notkuvat noutopöydät kyllävetivät kaihoisia katseita puoleensa,mutta ei nyt sentään kaikkea voi saada.Seuraava hämmennyksen aihe oliportaikkoon ilmestynyt köysiportti, jonkaturvamies tuli kuitenkin nopeastiavaamaan kun sai tietää mihin oltiin

matkalla. Varmistipa siinä samalla, ettäemme olleet käyttäneet hyväksiKaamosbileiden kutsuvieraille tarkoitet-tuja luontaisetuja. Ja emmehän me. Eitietenkään.

Musiikkisalissa oli tarjolle tuotu lisääkuohuviiniä, ja santsikierroksen jälkeenoli aika taas istahtaa alas ja kuunnella,tai oikeammin katsella, Tapani Rämöntulkintaa Vasaran nykyisestä toimin-nasta. Ekskursiopainotteinen esityskoostui pääasiassa hauskoista pienistävideon pätkistä muutamilta viimeisiltävuosilta, mukaan mahtui niin tämänvuotista fuksiekskursiota kuin jenkki-maisemiakin, täsmäiskua, suon kairaa-mista ja muuta metsässä juoksentelua.Viimeisenä pätkänä nähtiin huikeaarkiston aarre: vasaralaisten amerikan-kävijöiden tulkitsema Lännen lokarijostain 80-luvulta!

Varsin hilpeäksi muuttuneessailmapiirissä (liekö syy videoiden vaiilmaisen viinin) kuultiin vielä montapuheenvuoroa vapaan sanan aikana. YrjöKähkönen näytti meille kuviaensimmäisestä Vasaran t-paidasta,miesmallina toimi ansiokkaasti Sampo.Vasaran ensimmäinen naispuheen-johtaja Leena-Maija Kauranen piti yllävanhaa Vasaralaista lauluperinnettä jalauloi meille pullosta, joka pitää jättääarkun päälle valmiiksi avattuna. Hiemantarkempaa valoitusta Tuo aika Vasaran -kappaleen synnystä, meille tarjosiMarkus Vaarma. Matti Saverikko kertoimeille hulppean tarinan siitä, miten eräänkurssin ainoana opiskelijana oli luennolla(tutisevin pöksyin) nautiskellut oluttaprofessorin kanssa. Äänessä olivat myös25-vuotisjuhlia emännöinyt MarjattaKoivisto, ja Outokummun leivissä toimivaJussi. Lopuksi Tuomas vielä kysyiselvitystä Kasviksen hyllyillä


www-versio

Juhlaseminaari

8

lojuneiden nimillä ja vuosiluvuillavarustettujen kauhojen alkuperään sitäkuitenkaan saamatta. Historiatyöryhmä,jonka perustamisesta alustavastipäätettiin seminaarin aikana, ottakoonasian hoitaakseen.

Seminaarin virallinen osuus päättyiSoraäänten moniääniseen ja monikieli-seen lauluesitykseen, esiintymässä olivatSamppa, Tuomas, Iitamaria, Malviinasekä Tuulia, joka toimi myös säestäjänä.

Illan päätteeksi lähdettiin vielä Zetoriin

omakustanneillalliselle. Ruoka oli mitäerinomaisimman maukasta, viini oli hyvääja seura sitäkin parempaa,kokonaisuudessaan murkinointi sujuimutkitta ja hyvän hengen vallitessa.Vanhat Vasara-aktiivitkin olivat tyytyväisiäsiitä, että järjestössä meno ja meininkivaikuttaa säilyneen entisellään. Seuraa-va tilaisuus tilanteen tarkistamiseentarjoutuu sitten vuonna 2012, kunVasaran mittariin kilahtaa seuraavanpyöreän neljännesvuosisadan myötä 75vuotta!

Tarinoita riitti myös illallisella - Yrjö kertomassa, muut piirittävät.


www-versio

9

Uusia kasvoja

Bonjour,My name is Sébastien Siboni and I from the south of

France. I am doing my PhD at the geology center withHeikki Seppä on the Carbo-North project which dealswith the carbon budget in the northern European Russia(Komi Republic). I will study the vegetation dynamicthrough the time in this area with pollen and macrofossilsproxies. It is my first time in Finland, but not inScandinavia. I have been studied in Lund University(Sweden) as an ERASMUS student for one year in 2005-2006, also in earth sciences. So if you have anyquestions about studying abroad (in France forexample!), I may be the person to talk with.

New faces in department of geology...

Aivointruusio

Epookkien muistaminen ei välttämättä ole aina helppoa.Onneksi meillä on muistisääntö.

Helsingin Pulskin Professori Muistutti - Okulaarilla Ei Pelehditä!

(Holoseeni, Pleistoseeni, Plioseeni, Mioseeni, Oligoseeni, Eoseeni, Paleoseeni.)


www-versio


www-versio

12

Luonnontieteiden historia...

Helsingin yliopiston juuret ovat26.3.1640 Turkuun perustetussa Kunin-kaallisessa Turun Akatemiassa. Suomikuului vielä tuolloin Ruotsin valtakuntaanja Kuninkaallinen Turun Akatemia liitettiinosaksi perinteikästä euroop-palaistayliopistojärjestelmää, jossa opetusannettiin latinaksi ja tiedekuntia oli neljä.

Ylioppilaat aloittivat opiskelunfilosofisessa tiedekunnassa, joka vastasiluonnontieteiden eli ns. vapaidentieteiden opetuksesta. Turun akatemianalkuaikoina yliopisto oli hengeltäänvanhanaikainen ja kaiken opetuksen jatutkimuksen tuli olla sopusoinnussaPyhän Raamatun ja evankelis-luterilai-sen uskontunnustuksen kanssa. Uudenetsiminen ja kokeileminen herät-tivät

Luonnontieteiden historia Helsingin yliopistossa –Kuninkaallinen Turun Akatemia 1640-1808

pahennusta ja ulkomailta tuleviavirtauksia pidettiin epäilyttävinä. Luon-nontieteet olivat yliopiston vähä-arvoisimpia oppiaineita, sillä niillä ei ollutmerkitystä arvostetuimmalle tieteelleJumaluusopille. Filosofisen tiede-kunnantarkoituksena olikin antaa ylioppilaillevarsinaisiin teologisessa,oikeistieteellisessä tai lääketieteel-lisessätiedekunnassa suoritettaviin opintoihinvalmentavaa “perusopetusta”.

Luonnontieteiden kehittymistä estiosaltaan myös se, että professorit saat-toivat vaihtaa oppialaansa arvostuksen japaremman palkan perässä. Oppi-tuoleillaoli oma hierarkiansa siten, että filosofisentiedekunnan professuurit

Mari Tuusjärvi


www-versio

13

olivat vähiten arvostettuja jateologisen tiedekunnan enitenarvostettuja. Kaik-kein kunniakkainta olikuitenkin yletä teologisesta tiedekunnastapiispaksi, kuten alunperin fysiikanprofessori Carl Fredrik Mennander (1712-1786), josta tuli lopulta Uppsalan ja kokoRuotsin valtakunnan arkkipiispa.

Turun akatemian perustamisenjälkeen Ruotsin valtakunnassa toimi1600-luvulla neljä yliopistoa: Upsalanyliopisto (perustettu 1477), Tartonyliopisto (perustettu 1632), Lundinyliopisto (perustettu 1666) ja TurunAkatemia.

Isoviha eli Suuri Pohjan sota (1700-1721) sulki yliopiston lähes kymmeneksivuodeksi kun professorit pakenivatRuotsiin 1713. Akatemian avattua jälleenovensa vuonna 1722 vain kolme Ruotsiinlähteneistä professoreista palasivirkaansa. Suuri osa uusistaprofessoreista saapui yliopistolleUpsalasta tai ulkomailta ja toi mukanaanuusia tieteellisiä virtauksia. Uudetprofessorit eivät enää pitäneen Raamat-tua pätevänä todistamaan luonnonilmiöitä ja sen käytön epäsopivissayhteyksissä koettiin vaarantavan senauktoriteetin uskon asioissa. Uudistuk-settekivät hyvää erityisesti luonnon-tieteille,sillä niiden piirissä voitiin nyt entistävapaammin suorittaa opetusta jatutkimusta. Vaikka Turku edelleen toimitieteellisesti vastaanottavana osa-puolena, alkoi esiintyä halua myösluonnontieteellisen tiedon oma-aloitteisesta kartuttamisesta.

Hävityn sodan ja suurvalta-asemanmenetyksen jälkeen levisi Ruotsissa1740-luvulla ajatus oman valtakunnantarjoamien resurssien tehokkaammastahyödyntämisestä niin teollisuuden kuinmaataloudenkin alueilla. Tämä edellytti

valtakunnan luonnonvarojen ja väestöntarkkaa kartoitustyötä ja Turunakatemiaan kuten muihinkin Ruotsinyliopistoihin perustettiin uusi talousopinoppituoli. Hyödyn aikakaudellaluonnontieteiden arvostus suhteessaklassisiin tieteisiin nousi ja ruotsalaisettutkijat kuten Anders Celsius (1691-1744)ja Carl von Linné (1707-1778) kohottivatruotsalaisen luonnon-tieteellisentutkimuksen maailman kärkiluokkaan.Carl von Linné oli moderninluonnontieteen edelläkävijä, joka oliperehtynyt erityisesti kasvien, eläinten,lääketieteen ja mineralogian tutkimiseenja systematisointiin. Von Linnéllä olikuitenkin myös joitakin nykytieteilijänkorvaan pahasti kalskah-taviauskomuksia kuten esimerkiksi se, ettäpääskyset talvehtivat järvien pohjassa.Linnén merkitystä luonnon-tieteidenkehitykselle Suomessa ei kuitenkaanvoida väheksyä, sillä useat Turunakatemian tuon aikaisista opettajistaolivat hänen oppilaita. 1700-luvunloppupuoliskolla luonnontieteiden ei enääkoettu olevan ristiriidassa

Luonnotieteiden historia...


www-versio

14

Luonnotieteiden historia...

uskonnon kanssa, sillä teologianuuden suuntauksen, luonnollisenteologian mukaan luonto itsessään osoittiJumalan olemassa olon ja hyödyntä-essään luonnontieteitä ihminenitseasiassa toteutti Jumalan tahtoa.

1700-luvulla Turun Akatemiasta tuliRuotsin valtakunnan util itaristisinyliopisto, jossa keskityttiin erityisestiedistämään taloudellista kehitystäsivistyksen avulla. Yleinen pyrkimys olikohti soveltavaa luonnontiedettä, mikänäkyi erityisesti mineralogian suurenaharrastuksena ja kiinnostuneisuutenaulkomailta tulevista luonnontieteenvirtauksista. Kokeellisen tieteen arvostuskasvoi ja sen kautta välittyväämaailmankuvaa pyrittiin aktiivisestivälittämään muille. Kemia sai omanoppituolin vuonna 1761 kokeellisenluonnontieteen arvostuksen nousunmyötä. Oppituolin ensimmäinen haltija oliPehr Adrian Gadd (1727-1797), jokakeskittyi pääasiassa maatalous-kemiaan,mutta julkaisi oppilaineen myös runsaasti

mineraaleja, maa- ja kallioperää sekämetallien valmistusta koskeviatutkimuksia. Luonnontieteistä ainoastaanfysiikalla ja matematiikalla on ollutoppituoli Turun Akatemianperustamisesta lähtien.

Matematiikan ja fysiikan aloilla tehtiinEuroopassa 1700-luvun lopulla useitamerkittäviä keksintöjä, joiden ansiostatiede kehittyi nopeasti. Akatemianjäsenten yhteydet muihin Ruotsin jaManner-Euroopan tiedekeskuksiinlisääntyivät huomattavasti ja ylioppilaat jaopettajat tekivät matkoja muihineurooppalaisiin yliopistoihin ylläpitääk-seen yhteyksiä tieteen uusiin suuntau-ksiin. Näin pysyttiin huomattavastiaiempaa paremmin ajan tasalla tieteenuusista suuntauksista ja tutkimus-menetelmistä. Tieteellinen ajattelutapasiirtyi hyötyajattelusta puhtaan tiedon-halun suuntaan ja tiedemiehet alkoivattutkia luonnonilmiöitä, fysiikka ja kemiaasystemaattisesti eli “tehdä tiedettä tieteenvuoksi ja tieteen ehdoilla”.

Kemian toinen professori olimineraalikemisti Johan Gadolin (1760-1852), jonka aikana kemiasta tuliyliopiston edistyksellisin tiede. Gadolintutki muun muassa raudan ja kuparinominaisuuksia ja saavutti maailmanmainetta löytämällä ensimmäisenharvinaisen maametallioksidin yttrium-oksidin vuonna 1794 Tukholman lähelläsijaitsevan Ytterbyn kylän louhoksestalöydetystä mustasta mineraalista. Mine-raali nimettiin myöhemmin gadoliniitiksi((Ce,La,Nd,Y) 2FeBe2Si2O10) ja alkuainelöytöpaikkansa mukaan yttriumiksi (Y).Yttriumin löytyminen johti harvinaistenmaametallien eli lantanoidien tutkimuk-seen, joista yksi nimettiin myöhemminGadolinin kunniaksi gadoliniumiksi (Gd).

Johan Gadolin


www-versio

15

Luonnontieteiden historia...

Lähteet:Halonen, Tero 2002:

Helsingin yliopiston Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 150 vuotta. VammalanKirjapaino Oy 2002. ISBN 952-10-0781-8

Lindqvist, Herman 2002:Ruotsin historia jääkaudesta tulevaisuuteen. WS Bookwell Oy, Juva 2003. ISBN 951-0-

28329-0

Helsingin yliopisto, yliopiston historiahttp://www.helsinki.fi/yliopistonhistoria

Wikipedia

1700-luvun lopulla Turun Kuninkaal-linen Akatemia eli kukoistuskauttaan.Monet muutokset olivat kuitenkin edessä,sillä Suomi siirtyi Venäjän keisarikunnanalaisuuteen vuonna 1809. Tämän

seurauksena yliopiston nimi muuttuijälleen kerran ja se siirrettiin lopultavuonna 1828 Suomensuuriruhtinaskunnan uuteen pää-kaupunkiin Helsinkiin.

Luonnontiedeiden historiaa esitteleväartikkelisarja jatkuu seuraavassa numerossa

Geologisen toimikunnan puheenjohtaja J.J. Sederholm (1863 - 1934) yrittisaada alaisensa, geologi W.W. Wilkmanin täsmälliseksi. Eräänä aamuna

Wilkmanin ollessa taas teillä tietämättömillä, Sederholm jätti hänentyöhuoneensa pöydälle lapun “kävin täällä kello 9:15 J.J.S”.

Sederholm toisti tempun useita kertoja aamupäivän aikana, jättäen ainasamankaltaisen kellonajalla ja nimikirjaimilla varustetun lapun Wilkmanin

työpöydälle.

Wilkman saapui töihin puolilta päivin ja löysi viestipinon pöydältään.Hetken mietittyään hän liimasi kaikki laput aikajärjestykseen pahville.

Pahvin hän kävi kiinnittämässä rakennuksen yleisen käymälän oveen - kokolaitoksen henkilökunnan ihmettelyn kohteeksi.

(mukaillen) Tapahtumia ja tarinoita geologien kivikkoiselta taipaleeltaGTK:n henkilökuntayhdistys, Espoo, 1986

Hajarae


www-versio

16

Kirja-arvostelu

Kirja-arvostelu: Suomen 100 – Geologiset kohteet

Malviina Hallamaa

Kevään lopulla mukaan tarttuiYliopiston kirjakaupasta lähes paino-tuore kappale tänä vuonna ilmes-tyneestä kirjasta Geologiset kohteet. Kirjaon ensimmäinen Suomen 100 –kirjasarjasta, joka esittelee suomalaisiamatkakohteita, ja tässä osassaankeskittyy geologisiin muodostumiin. Kirjanon kirjoittanut maaperägeologi AimoKejonen.

Kirjassa on valittu erilaisia kohteitaympäri Suomea – pirunpelloistasiirtolohkareisiin ja kalliomaalauksiin.Jokaiseen kohteeseen on liitetty karttalöytöpaikasta ja muodostelman synty-misen taustatietoja ja mahdollisestimainintoja muista vastaavista esiin-tymistä. GPS-harrastajan iloksi useistakohteista kerrotaan myös koordinaatit.

Kirjan kohteet on valittu ympäriSuomea. Pienenä miinuspuolena taval-liselle harrastajalle onkin ehkä se, ettävalitut kohteet ovat hyvin hajallaan –parhaimmillaan välimatkaa seuraavallelähimmälle kirjan esittämälle kohteelle voitulla useampi sata kilometriä. Toisaaltakohteet on jaoteltu maa-kunnittain, jotenjos reissu joka tapauk-sessa suuntautuujonnekin päin Suo-mea, on helppotarkastaa kirjasta, onko siellä jotainmielenkiintoista nähtävää. Ja kotimaanekskursiota järjestäessä kirjasta voi ollasuurikin ilo – voi tarkistaa, olisiko seudullavielä jokin olennainen kohde, jokaekskursio-ohjelmasta muuten olisi jäänytvälistä. Viimeisellä kotimaan ekskursiollavierailtiinkin hyvin monella kirjastalöytyvällä kohteella,

Pirunpesä, eli rapautumisluola Ylämaalta. Yksi kirjan kohteista.


www-versio

17

Kirja-arvostelu

mm. Susiluolalla, Lappajärvellä jaKaatialan pegmatiittilouhoksella.

Yleisesti ottaen kirja on oivallinen lisäsekä geologin että tavallisen luonnostakiinnostuneen kotikirjastoon. Kohteidenkuvaukset antavat paljon tietoa niinummikolle kuin termejä tuntevallegeologille tai geologin alulle. Kirjasta voivalita tutustuttavia kohteitajärjestelmällisemmin tai sitten vainvilkaista välillä, olisiko matkakohteentienoilla jotain tutustumisen arvoista.

Keijonen Aimo,Suomen 100 - Geologiset kohteet,

Karttakeskus 2007. Suositushinta 17 e.

Laattarapautuneen siirtolohkareensydänosa Lemiltä

Eräänä koleana syyskuisena aamupäivänä Professori Virkkala olipitämässä dosenttiluentoaan jäätikön kulumismerkeistä

Ursinin kalliolla, Kaivopuiston rannassa.

Meni siinä veneen alla majaillut ukkeli aamupesulle meren rantaanihmetellen lähellä palelevaa joukkoa. Kuinka ollakkaan, ukko horjahti

märiltä kallioilta ja pulskahti hyiseen veteen, pääsi kuitenkin omin avuinkuiville ja kun ylös noustessaan ja vettä vaatteistaan ravistellessaan

huomasi joukon katselevan, tokaisi ykskantaan:“Näin elämä nousee merestä”

Tapahtumia ja tarinoita geologien kivikkoiselta taipaleeltaGTK:n henkilökuntayhdistys, Espoo, 1986

Hajarae


www-versio

18

Joululahjavinkit

Customoitu joulukalenteriKaikkihan tietävät lapsuudestaan kuinka toivottu lahja joulukalenteri on erityi-

sesti jouluaattona. Nyt onkin oiva tilaisuus muistaa lähimmäisiään tekemällä aivanuudellainen joulukalenteri. Tee näin : osta joulukalenteri hyvissä ajoin - halpakinkäy. Syö suklaat. Kerää kaikki tarha-koulu ym. valokuvauksista hillotut tarrakuvatitsestäsi ja liimaa ne tarkasti kalenterin luukkujen taakse. Sulje luukut lopuksi. Nytlähimmäisesi voi ihastella kuviasi vaikka joka aamu! Ei haittaa, jos et löydä 24 erikuvaa itsestäsi. Liimaa mukaan myös aikoinaan kaverikansioon keräämäsiluokkakaverisi kuvat! Siinäpä yllätys!

KinkkukynttiläTässä todellinen viime hetken lahja. Paista kinkku. Kerää kinkusta valuva

rasva astiaan (vanhempasi tekevät tämän joka tapauksessa - kukaan ei tiedämiksi). Sekoita rasvaan parafiinia tai jotain muuta mönjää ja vala aine nekku-karkkikartioihin. Työnnä kynttilän sydämeksi pala lenkkitossun nauhaa tai topsy-puikko. Jäähdytä ja paketoi. Kuinka ihana lahja! Voit loihtia todellisen jouluntuoksun ystävillesi!

KansalaisnäyteGeologien on syytä muistaa toisiaan näin joulun aikana. Joulukorteissa tuntuu

kuitenkin olevan samanlainen teema joka vuosi. Tee tänä vuonna toisin! Meneulos, etsi jostakin alle 20 kg painava kivi - katukivi, löylykivi tai muuten vaan rumakivi käy. Paketoi kivi Retkeilijän Kivioppaasta löydettyjen ohjeiden mukai-sesti jalähetä paketti GTK:lle. Voi sitä geologien riemua Otaniemen kellarissa kun kiviävaan tulee ja tulee! Mikä parasta, tämän lahja sopii myös opiskelijan budjetille.Kiitokseksi saat vielä postissa customoidun vastauksen siitä, kuinka ruman kivenlöysit.

Joulupukin Kuuma LinjaJoka vuotiset joulupukin TV-chatit ovat osoittaneet, että kansalaisilla on

kovasti asiaa joulupukille. Onkin siis aika auttaa tuota vanhaa herraa. Ota puhe-linja valitse numero umpimähkään - parhaimman tulokset saat, jos valitset jonkunmaalaiskuntien suuntanumerot. Soita ja kerro, että vastaanottaja on suo-rassalähetyksessä Joulupukin Kuumassa Linjassa. Voit höpötellä niitä näitä, muttalopussa on tärkeää kysyä haluaako vastaaja lähettää terveisiä jollekin. Ja voipojat kyllähän ihmiset haluavat! Pienenä joulupähkinänä voit yritä edellä mai-nituntutkimusmetodin avulla muodostaa täydellisen sukupuun Päijät-Hämees-säasuvien Virtasten suvusta ja ystävistä sekä vihamiehistä. Huom. tästä lahjas-tasyntyy myös näppärästi gradu humanistiseen tiedekuntaan.

Holkkarin perinteiset joululahjavinkit

Peter Himberg


www-versio

19

Nimityksiä

Nimityksiä

Sucre(Prison Break)

Teme

Tommi Tory Belleci(Mythbusters)

Tapani RubenStiller


www-versio

holoseenin sanomat 4/2007 70-vuotisjuhlanumero · ruoka oli mitä erinomaisimman maukasta, viini...

Documents