Vuosikertomus 2013

Laadukas ruoka,puhdas ympäristö

– hyvinvoiva ihminen

SISÄLLYS

Puheenvuoro: Erkki Kemppainen s. 3

Puheenvuoro: Anu Harkki s. 4

MTT Asiakasratkaisut s. 5

Kestävä ja kilpailukykyinen ruoantuotanto s. 6

Vastuullinen ruokaketju – hyvinvoiva kuluttaja s. 8

Ympäristöystävällinen maatalous s. 10

Vihreän talouden mahdollisuudet s. 12

Älykkäästi uusiutuvista luonnonvaroista s. 14

Kansainvälinen toiminta s. 16

Tutkimustietoa suoraan käytäntöön s. 17

Toimipaikat ja infrastruktuuri s. 18

Puheenvuoro: Esko Lindstedt s. 19

Puheenvuoro: Ilkka P. Laurila s. 20

MTT:n avainhenkilöt s. 21

Vuosikertomuksen talousliite s. 22

MTT on Suomen johtavaruokajärjestelmänvastuullisuutta, kilpailu-kykyä ja luonnonvarojenkestävää hyödyntämistäkehittävä tutkimuskeskus.

MISSIOLaadukas ruoka, puhdas ympäristö – hyvinvoiva ihminen

VISIORuokajärjestelmä toimii luotettavasti, mahdollistaa kaikkien ketjun jäsenten vastuullisen toiminnan ja edistää kansanterveyttä. MTT tunnetaan vastuullisen ruoantuotannon ja -kulutuksen sekä ravitsevan ruoan asiantuntijana.

ARVOTAsiakaslähtöisyysAsiantuntijuus ja innovatiivisuusEettisyysHyvinvoiva työyhteisöToiminnan tuloksellisuus

STRATEGIAMTT kehittää toimintatapaansa entistä verkostomai-semmaksi ja joustavammaksi sekä vahvistaa organi-saation kilpailukykyä ulkopuolisen tutkimusrahoituk-sen hankinnassa kotimaasta ja EU-lähteistä.

Tutkimuksen pääsuunnat:

1. Ruokaketjun kestävä ja vastuullinen biotalous: luonnonvarojen kestävä käyttö – luonnonvarat, maankäyttö, biomateriaalit ja bioenergia

2. Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutumi- nen maa- ja elintarviketaloudessa: ohjauskeinot ja tuotantoteknologian kehittäminen

3. Maa- ja elintarviketalouden tuotannon ja maa- seudun kehittäminen: kestävyys, kannattavuus ja hyvinvointi

MTT:n strategisesta tutkimuksesta vastaa viisi tutkimus-aluetta. Ne hyödyntävät koko MTT:n osaamista ja toteut-tavat strategisia linjauksia tutkimusteemojensa kautta. Tutkimusyksiköt vastaavat osaamisen kehittämisestä ja resursseista.

MTT palkitsee vuosittain työntekijöitään, jotka osoittavat erityistä aktiivisuutta, yhteistyö-kykyä ja innovatiivisuutta

Vuoden tieteentekijä on professori Reimund Rötter

Vuoden viestijä on professori Sirpa Kurppa

Vuoden innovaattori on professori Kari Tiilikkala

Kann

en k

uva:

Dre

amst

ime

2

Ylijohtaja Erkki Kemppainen pitää henkilöstön osaa-misen kehittämistä parhaana tapana rakentaa tut-kimuskeskuksen tulevaisuutta. Vuonna 2013 tehty henkilöstön osaamiskartoitus paljasti, millä alueilla osaamista on hyvin ja millä on vielä puutteita.

– Emme ole aivan osanneet hyödyntää henki-löstömme kaikkea osaamista. Nyt voimavarat saa-

daan kokonaisvaltaisemmin käyttöön. Myös henkilöstö on kokenut tämän hyvänä, hän kertoo.

Osaamisen kehittäminen auttaa valmistautumaan Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n, Metsäntutkimuslaitos Metlan, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL:n ja Tiken tilas-totuotannon fuusioon Luonnonvarakeskukseksi. Fuusio tapahtuu vuoden 2015 alussa.

– Uuden tutkimuskeskuksen yksikkö- ja ryhmäjakoon liittyy väistämättä epävarmuutta, jota pyritään hälventämään sijoittamalla henkilöstö osaamisen mukaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Yhteinen näkemys keskustelemallaFuusioituvissa laitoksissa toteutettiin esimiestyöskentelyyn VM-Baro työtyytyväisyystutkimus vuonna 2013. MTT:n keskiarvotulos 3,76 (asteikolla 1–5) oli samaa tasoa kuin RKTL:n ja Metlan. Erkki Kemppaisen mukaan keskiarvoon voi olla tyytyväinen, vaikka aiem-milta vuosilta ei ole olemassa vertailulukuja.

– Esimiestoiminnan kyselystä löytyi myös kehitettäviä kipukohtia, joihin seuraavaksi panostamme.

MTT:ssä esimiestyöskentelyä on kehitetty usean vuoden ajan seminaareissa, joissa koolla on aina 30–40 esimiesasemassa olevaa henkilöä. Samaa perinnettä halutaan jatkaa Luonnonvarakeskuksen esimiesfoorumeissa, joissa koolle on saatu tässä vaiheessa 130–150 esimiestä.

– Yhteisten tapaamisten kautta tavoitamme henkilöt, jotka vievät viestiä eteenpäin henkilöstölle. Keskusteluun perustuvat esi-miesseminaarit ovat auttaneet yhteisen näkemyksen luomisessa, Erkki Kemppainen toteaa.

OSAAMISELLA RAKENNETAAN TULEVAISUUTTA

Vuosi 2013 oli hyvä: julkai-sumäärät olivat tavoitteen mukaisia, ja teimme paljon ansiokasta tutkimusta sekä politiikkavaikuttamista, mitä meiltä odotetaankin.

Kuva

: Vei

kko

Som

erpu

ro/M

TT:n

ark

isto

3

Tutkimuskeskuksen osaamista on saatu kanavoitua asi-akkaiden käyttöön aiempaa tehokkaammin. Pari vuot-ta aktiivisesti työtä tehnyt Asiakasratkaisut-toiminto on löytänyt uomansa, ja tuloksia on saatu.

Maksullisten palvelujen kannattavuus on paran-tunut merkittävästi: esimerkiksi mittaus- ja standar-

disoimispalveluissa saavutettiin kannattavuuden rajapyykki.– Asiakaspalvelun laadullinen ja määrällinen kehittyminen

on ollut huikeaa. Toki se on vaatinut kovaa työtä eli työtapojen ja markkinoinnin tehostamista sekä uusien palvelujen kehittämistä asiakkaille, hän kertoo.

Anu Harkin mukaan MTT on parantanut juoksuaan niin laadun, kilpaillun rahoituksen hankinnan kuin myös konkreettisten, asiak-kaita palvelevien tutkimusten toteuttajana.

– Tämä on asiantuntevan, osaavan ja innostuneen henkilöstön ansiota. Siitä kuuluu kaikille lämmin ja arvostava kiitos.

OSAAMINEN ASIAKKAIDEN KÄYTTÖÖNTutkimusjohtaja Anu Harkki katsoo tyytyväisenä MTT:n nykytilannetta.

Innovaatioita on onnistuttu jalkauttamaan elinkeinon käyttöön. Vuonna 2013 työ johti yhden uuden tuotteen kaupallistamiseen. Kaksi tutkimusratkaisua on puoles-taan päätynyt yritysten tuot-teistettaviksi.

MTT:n vahvuus Luonnonvara-keskukseenmentäessä onnimenomaanasiakaspalvelunja kaupallistamisen osaaminen.Sitä on vahvistettu viime vuosina, ja tu-lokset nähdään jomiljoonissa.

Kuva

: Vei

kko

Som

erpu

ro/M

TT:n

ark

isto

Anu Harkki (AM Harkki) Twitterissä: @biogreeneconomy

4

MTT Asiakasratkaisut tarjoaa maatalous- ja elintarvikealan asiakkaille konsultointi- ja tutkimuspalveluja sekä testaus- ja kehit-tämispalveluja. Palvelujen tuottamisessa hyödynnetään MTT:n laajaa osaamista ja ainutlaatuista infrastruktuuria. Asiakkaan tarpeeseen tai ongelmaan tuotetaan ratkai-

su joko uutta tietoa luoden tai olemassa olevaa osaamista soveltaen ja jalostaen.

MTT Asiakasratkaisujen keskeisenä tehtävänä on tutkimus-tulosten tuotteistaminen ja kaupallistaminen; työtä tehdään läpi innovaatioketjun alkaen perustutkimuksesta keksinnön suojaami-seen ja kaupallistamiseen asti. MTT:llä on käynnissä muun muassa useita Tekesin Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa -kau-pallistamishankkeita, joita MTT Asiakasratkaisut koordinoi.

ASIAKKAAN JATUTKIMUKSEN YHDISTÄJÄ

Ylihärmäläisen Pellon Group Oy:n valmistama ensim-mäinen maatilatasolle soveltuva BioSampo-hajun- poistolaitteisto lanseerattiin kesällä 2013 Farmari-maa-talousnäyttelyn yhteydessä. Lietelannan käsittelylait-teisto poistaa lietteest ä hajun ja erottelee ravinteet.

Hajunpoistolaitteisto perustuu MTT:n professori Erkki Auran vuonna 2000 aloittamaan tutkimustyöhön, pitkäjänteiseen teknologiatutkimukseen sekä yrityksen omaan kehitystyöhön. BioSampo on erinomainen esi-merkki tutkimustulosten soveltamisesta ja yhteistyöstä yritysten kanssa.

BioSampossa liete pumpataan ensimmäiseen kont-tiin, jossa siitä erotetaan kiintoaine ja siihen jäävä fosfori. Toisessa, isommassa kontissa haju poistetaan lietteen nesteosasta biologisella käsittelyllä. Haluttaessa typpi voidaan vielä erotella biologisen käsittelyn jälkeen.

Tutkija Anni Alitalo kertoo, että hajunpoistolait-teiston kehitystyön suurimmat ongelmat johtuivat aivan uudenlaisen teknologian luomisesta. Kaikkiin mikrobiologian, kemian, fysiikan ja maatilatuotannon aiheuttamiin kysymyksiin on pitänyt kehittää omanlai-sensa, uusi ratkaisu.

Nyt koelaitteistot ovat toiminnassa, ja kiinnostus ulkomaillakin kasvaa kaiken aikaa.

MTT on jo aloittanut vastaavanlaisen naudanliet-teen käsittelyjärjestelmän tuotekehityksen.

SIANLANTA KADOTTAA HAJUNSA MUUTAMAN NELIÖN KONTISSA

Miltä haisee sianlanta, kun siitä on poistettu haju? Vähän perunakellarilta ja maltaalta, kuvailee kehitystyössä mukana ollut tutki-musmestari Risto T. Seppälä MTT:stä.

Kuva

: Pix

mac

Kuva

: Jus

si M

usti

kkam

aa/Y

le

MTT Asiakasratkaisujen tuottamiapalveluita

Kasvinsuojeluaineiden testaus Mittaus- ja standardointipalvelut Valiotaimituotanto

www.mtt.fi/asiakasratkaisut

Pellon Groupin Juha Takala esitteli Farmari-maatalousnäyttelyssähajunpoistoprosessin läpikäyneitä sian lietelannan käsittelyjakeita.

5

HUIPPUTULOKSET

Valkuaisomavaraisuus on mahdollistaOMAVARA-hanke osoitti, että soija- rouheen nykyisestä 70 miljoonasta valkuaiskilosta voitaisiin palkoviljojen viljelyä laajentamalla korvata 40–50 miljoonaa kiloa ja ilmaston edelleen lämmetessä se voitaisiin teoriassa kor-vata kokonaan, jolloin Suomi olisi täy-sin valkuaisomavarainen.

Ayrshiren ominaisuudet syynissäGenominen valinta -hankkeessa arvi-oitiin Suomen ay-karja genomitiedon perusteella ja koottiin aineisto tieto-kannaksi. Samalla kartoitettiin ay- karjapopulaation hedelmällisyys- ja utareterveysominaisuuksiin vaikuttavien kromosomialueiden sijainti ja vaikutus.

Perunan Y-virustorjunta vauhtiinTutkimus tuotti uutta tietoa perunan Y-viruksen esiintymisestä, oireista ja virustyypeistä sekä sitä levittävistä kir-valajeista ja niiden elinkierrosta. Uuden tiedon perusteella Y-viruksen leviämis-tä pystytään hillitsemään tehokkaasti esimerkiksi olkikatteen avulla.

KESTÄVÄSTI TUOTETTUA JA KILPAILUKYKYISTÄ RUOKAA

Kuluttajat ansaitsevat ja tarvitsevat ter-veellistä ja laadukasta ruokaa. Samalla ruoantuotannon tulisi olla kestävää ja kannattavaa. Kestävä ja kilpailukykyinen ruoantuotanto -tutkimusalueella teh-dään työtä kilpailukykyisen sekä eetti-sesti ja ekologisesti kestävän ruoantuo-tannon varmistamiseksi.

Tutkimuspäällikkö

Harri Huhta

MAITOTILIN PERUSTA TEHDÄÄN PELLOLLA

TULOSSatovaihtelut nurmilla ovat liian suuret. Mitä tasaisemmin nurmi on perustettu, sitä parempi sato saadaan. Nurmilla kannattaa suosia apila-seoksia sekä ylipäätään erilaisia kasviseoksia. Gratil-rikkakasvintorjun-ta-aine ei tapa puna-apilaa. Nurmirehu kannattaa korjata useammin kuin kerran satokaudessa. Lietelannan multaus estää liukoisen typen haihtumisen ammoniakkina. Zeoliittivalmisteella voidaan ehkäistä leh-mien poikimahalvauksia. Viljan kuivauksen hiilijalanjälki pieneni, kun siirryttiin bioenergiaan.

HYÖDYTApilan viljely lisääntyi, minkä vuoksi nurmen typensaanti parani.Hernettä ja härkäpapua viljellään aiempaa enemmän, mikä on kohen-tanut tilojen valkuaisomavaraisuutta. Kun peltojen satotaso paranee, tilat pystyvät tuottamaan enemmän maitoa. PALAUTE”Todella opettavainen hanke, jonka kautta ProAgria sai neuvontaansa tie-toa MTT:n huippuasiantuntijoilta. Yhteistyö toimijoiden kesken oli hedel-mällistä.” Hankevastaava Kaisa Matilainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Kuva

: Vei

kko

Som

erpu

ro /

MTT

:n a

rkis

to

6

Pohjoiskarjalainen nurmipelto näyttää kau-empaa tasaisen vihreältä. Lähempi tarkastelu paljastaa toisenlaisen totuuden. Neljäsosa- neliön koealalle mahtuu niin nurmikasveja, rik-karuohoja kuin kasvittomia kohtia.

Pellot tuottamaan -hankkeen tutkija Päivi Kurki käy läpi 150 koealan tulokset ja yllättyy.

– Satovaihtelu oli aivan huikean, luvattoman suuri, 7–69 prosenttia.

Näin suuri vaihtelu peittää alleen siemenmäärästä tai kasvilajiseoksesta johtuvat satoerot. Jos pelto halutaan saada täystuotantoon, on työ aloitettava täältä – ruohonjuuritasolta.

APILA AUTTAA, KUN NURMI KÖYHTYYPohjois-Karjalassa, kuten muuallakin Suomessa, maitotilat vähenevät, mutta maitomäärä pitäisi saada kasvamaan. Jotta yhtälö toteutuisi, on pellosta saatava sato maksimoitava.

Pellon vesitalouden ja pH:n tulee olla kunnossa ensin. Kasvun eväiksi nurmet tarvitsevat lannoitteita, ja tässä tör-mätään ongelmaan.

– Sadon mukana pellosta poistuu ravinteita enemmän kuin sinne laitetaan. Köyhdytämme nurmipeltojamme jatkuvasti.

Viljelijän kannalta loistava vaihtoehto on lisätä nur-miseokseen typensitojakasvia, kuten apilaa, jonka juuristo kaiken lisäksi yltää poimimaan ravinteita syvältä.

TÄRKEINTÄ TASAINEN PERUSTUMINENPellot tuottamaan -hankkeessa oli mukana 58 tilaa, joiden mailla havaintokokeita tehtiin kolmen kasvukauden ajan. Hankkeen edetessä moni asia sai vahvistuksen.

Kuten se, että nurmen tasainen perustuminen on niin tärkeää, että valintatilanteessa kannattaa ennemmin uhrata suojaviljasato kuin nurmi.

Tai että Gratil-rikkakasvivalmiste ei tapakaan puna-apilaa, vaan kasvusto toipuu jo seuraavaan satoon.

Tai että kustannussäästöjen toivossa apilanurmea ei kannata korjata vain yhtä kertaa kasvukauden aikana, sillä samalla kokonaissadosta menetetään lähes puolet.

Tai että viljelyssä kannattaa suosia monipuolisia seoksia, sillä eri lajit menestyvät eri oloissa eri tavalla.– Oma näkemykseni esimerkiksi täydennyskylvön suhteen

on kehittynyt koko ajan. Nykyään suosittelen, että nurmiäes-tykset tehdään säännöllisesti keväisin ja samalla aukkokoh-dat täydennyskylvetään.

MAAN ALTA LIETE EI KARKAAViikkoja jatkuneesta helteestä voi moni pitää, mutta lan-nanlevitysnäytökseen sää ei ole paras ensinkään.

– Lietelannan typestä osa on liukoisessa muodossa ja osa sitoutuneena orgaaniseen ainekseen. Jos lämpötila ylittää 25 astetta, liukoinen typpi haihtuu helposti ammo-niakkina, Kurki kertoo.

Levityksessä ovat viime aikoina yleistyneet multaus-vaunut. Ne viiltävät maan auki muutaman sentin syvyy-teen ja ruiskuttavat lietteen suoraan maahan. Tällöin typpi sitoutuu maapartikkeleihin eikä karkaa taivaan tuuliin.

Juuri tällainen multaava levityslaite ahertaa nykyään monen viljelijän pellolla. Tulokset näyttävät lupaavilta.– Silmälläkin näki multauksen vaikutuksen kasvuston värissä.

ZEOLIITTI SUOJAA POIKIMAHALVAUKSELTAPellot tuottamaan -hanke päättyi viime vuoden lopussa. Hankkeessa havaitut hyvät käytännöt ovat jääneet osaksi tilojen arkea.

– Moni tilallinen on lisännyt apilan käyttöä nurmis-saan, samoin härkäpavun ja herneen viljelyä on jatkettu. Valkuaiskasvien viljely on parantanut tilojen valkuaisoma-varaisuutta, kertoo ProAgria Pohjois-Karjalan Pellot tuotta-maan -hankkeen hankevastaava Kaisa Matilainen.

Hankkeen yli 20 kokeesta Matilaista ilahduttaa erityi-sesti zeoliittikoe. Zeoliitti on kationinvaihtaja, joka sitoo märehtijän rehusta ylimääräistä kalsiumia. Poikimahal-vauksen riski pienenee oleellisesti, kun sitä lisätään lehmän ravintoon kaksi viikkoa ennen poikimista.

– Viljelijät ovat kysyneet, mistä valmistetta voisi tilata, sillä he haluaisivat jatkaa sen käyttöä.

Pellot tuottamaan -hanke käynnistyi vuonna 2009 ja päättyi 2013. Hanketta hallinnoi ProAgria Pohjois-Karjala ja MTT:n lisäksi siihen osallistuivat Itä-Suomen yliopisto ja Karelia-ammattikorkeakoulu. Hanketta rahoittivat Eu-roopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, Poh-jois-Karjalan ELY-keskus ja Suomen valtio.

TEHOT IRTI PELLOSTALähes 60 tilaa ja yli 20 kenttäkoetta. Kolmen kasvukauden aikana kerättiin mittava määrä tietoa siitä, miten nurmi saadaan tuottamaan. Tärkeintä on, että nurmen perustamisen eteen on nähty vaivaa.

MTT TUTKIMUSALUEETKestävä ja kilpailukykyinen ruoantuotanto

Kuva

: Sak

ari A

lasu

utar

i/Va

stav

alo.

fi

Teksti: Maria Latokartano

7

VASTUULLISUUTTA, RAVITSEMUS-TA JA KESTÄVIÄ VALINTOJA

Jopa 40 prosenttia kulutuksen ympäristö-vaikutuksista aiheutuu ruoasta. Vastuul-linen ruokaketju – hyvinvoiva kuluttaja -tutkimusalueella kehitetään ruokaket-jun vastuullisuutta ja resurssitehokkuutta sekä edistetään kuluttajien kestäviä valin-toja ja hyvinvointia. Tavoitteena on vähen-tää ruokahävikkiä ja ruokaketjun haitallisia ympäristövaikutuksia sekä ruokavalioista johtuvia elintapasairauksia.

HUIPPUTULOKSET

Uudenlaista tietoa ravinnehuuhtoumista Hierarchynet-hankkeessa kehitettiin peltoviljelyn ravinnehuuhtoumien las-kentaan uudenlainen mallinnus, joka ottaa huomioon peltolohkojen sijain-nista ja maaperän laadusta johtuvan typpi- ja fosforihuuhtoumien vaihte-lun. Uusi malli mahdollistaa tilakoh-taisen tarkastelun ja tarjoaa viljelijöille uudenlaista tietoa.

Yhteistyöllä kokonaisvaltaista kestävyyttä ja hyvinvointiaUsean ministeriön ja tutkimuslaitok-sen yhteistyönä toteutetussa Hyvin-voipa-hankkeessa selvitettiin kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista sosiaali-, terveys, ruoka- ja liikuntapo-litiikoissamme sekä eri väestöryhmien ruoankulutuksen vaikutusta ekologi-seen kestävyyteen. Hankkeen tulokset kertovat, että epäterveelliset ruokailu-tottumukset, vähäinen liikunta ja alhai-nen koulutustaso kytkeytyvät yhteen.

Yhteiset pelisäännöt ruoan ilmastoviestintäänClimate Communication II -hankkeessa laadittiin kuluttajatutkimusten ja sidos-ryhmädialogin kautta etenemissuositus elintarvikealan ilmastoviestintään yh-teistyössä yritysten, tutkijoiden, minis-teriöiden ja sidosryhmien kanssa. Suo-situs sisältää alan yhteiset pelisäännöt ja kehotuksen parantaa kuluttajien tie-tämystä ja lisätä viestintää elintarvik-keiden ympäristövaikutuksista.

Tutkimuspäällikkö

Juha-Matti Katajajuuri

SYÖMÄLLÄ TERVEYTTÄ ITSELLE JA ITÄMERELLE

TULOSYhteistyössä Marttojen kanssa koottiin vastuullisiin ruokavalintoihin ohjaava opaskirjanen. Lisäksi valmistettiin ruokavalintoihin liittyvä, kriittisyyteen opettava opasmateriaali, jota jaetaan lukiolaisille. Uudella nettilaskurilla voi vertailla erilaisten lounaiden ympäristövaikutuksia, ravitsemuksellista arvoa sekä kemikaalikuormitusta. HYÖDYTJokainen kuluttaja voi valinnoillaan kohentaa Itämeren tilaa ja omaa ter-veyttään. Vastuulliset ruokavalinnat yleistyvät. Hankkeessa mukana ollei-den Viron ja Latvian yliopistojen hiilijalanjälkeen liittyvä tiedontaso kohosi.

PALAUTEHieno hanke ja hauskasti toteutetut, helppokäyttöiset sovellukset. Hankkeessa on kasattu tietoa, jota ei aiemmin ole näkynyt juuri mis-sään. Hankkeen tuloksista kannattaisi viestiä vielä lisää.” Suomen kestävän kehityksen toimikunnan apulaispääsihteeri Marja Innanen, Ympäristöministeriö

Kuva

: Vei

kko

Som

erpu

ro/M

TT:n

ark

isto

8

Tomaatteja, juustoa, leipää, jotain lihaa tai kalaa, maitoa.Kauppalistani näyttää yksinker-taiselta, mutta se on vain pintaa. Kun vielä isoäidin aikaan ruoka oli jotain, millä pidettiin nälkä loitolla, on se nykyään eettinen valinta, joka pitää sisällään joukon riskejä.

Jos haukkaan palan naudan pihviä, juon lasin maitoa tai syön eväsvoileivän, olen osallisena ketjussa, joka toimillaan rehevöittää vesistöjä ja edistää il-mastonmuutosta.

Jos mielelläni herkuttelen ranskanperunoilla tai Itäme-restä pyydetyllä kalalla, olen vaarassa kerryttää kroppaani ylen määrin paitsi rasvaa myös dioksiineja ja PCB-yhdisteitä.Vaikeaa.

Marja Innanen tuntee ongelman. Hän työskentelee Ympäristöministeriössä Suomen kestävän kehityksen toi-mikunnan apulaispääsihteerinä, ja painii ruokaan liittyvien valintojen kanssa päivittäin.

– Ruokaan ja syömiseen kohdistuu nykyään niin mo-nenlaisia vaatimuksia, että kuluttajat alkavat olla hukassa niiden kanssa, hän sanoo.

Nettisovellus avuksi valintoihinJokioisissa professori Sirpa Kurppa istuu työpöytänsä ää-reen ja avaa tietokoneen. Ruokaan liittyvät kysymykset ovat tuttuja myös hänelle. Viime vuodet Kurppa on työskennel-lyt muun muassa Foodweb-hankkeen vastuullisena johta-jana ja selvittänyt riskejä, joita aiheutuu ruoantuotannosta ja liittänyt tätä tietoa ruoan kulutuksesta tuleviin riskeihin.

Tähän asti kaltaisteni kuluttajien ongelma on ollut se, ettei tietoa ruoan monenlaisista vaikutuksista ole ollut helppo löytää muodossa, joka helpottaisi valintojen teke-mistä. Foodwebin myötä ongelmaan on luvassa helpotus-ta. Kurppa klikkaa auki hankkeen kotisivut.

– Tämän ateriasovelluksen avulla voit koota ruoka-an-noksesi ja saada kuvauksen sen aiheuttamasta hiilijalanjäl-jestä ja rehevöittävästä vaikutuksesta sekä sen sisältämistä haitta-aineista.

Kurppa huomauttaa, että kyseessä on sovelluksen har-joitteluversio.

– Jotta kuluttaja todella pääsee vertaamaan tuoteryh-mien sisäisiä eroja, tarvitaan vakiintunutta määritystietoa ruokaraaka-aineiden hiilijalanjäljistä, rehevöittävistä vai-kutuksista sekä mieluiten myös muista ympäristövaikutus-luokista.

Entä jos söisinkin kalaa…Kokeilen ohjelmaa. Kasaan ruoka-annoksen, johon kuuluu

jäävuorisalaattia, kurkkua ja tomaattia, keitettyjä perunoi-ta ja naudanlihapihvi kermakastikkeella. Salaatin päälle lorautan salaatinkastiketta ja ruokajuomaksi nautin lasin kevytmaitoa. Jälkiruoaksi syön jogurtin.

Tulos: Ruoasta saamani energiamäärä on korkeahko, ravitsemuksellinen arvo sen sijaan voisi olla korkeampikin. Näin syöden en altistu haitta-aineille, mutta ympäristöä kuormitan koko lailla.

Vaihdan pihvin tilalle paistetun ahvenen ja kuvaajat pompsahtavat heti parempaan asentoon; ruoasta aiheutu-va ympäristökuormitus laskee roimasti ja ravitsemukselli-nen arvo kohoaa.Mitä mieltä sovelluksesta on Innanen?

– Hauskasti toteutettu ja huikea sovellus. Näyttää yk-sinkertaiselta, mutta on vaatinut kauheasti työtä.

Bloggaajalle kokeiluun?Kurppa toivoo, että ruoantuottajat innostuisivat laskurin myötä järjestelmällisesti arvioimaan tuotteidensa ympäris-tövaikutuksia.

– Vasta tällöin laskuri saataisiin todella asianmukai-seen käyttöön, hän perustelee.

Sekä Kurppa että Innanen jakavat toiveen, että mah-dollisimman moni kuluttaja löytäisi ja ottaisi ruoka-aine-laskurin käyttöön.

– Tätä kannattaisi levittää ruokamessuilla ja mediassa. Onnistuisikohan yhteistyö jonkun ruokabloggaajan kanssa, Innanen pohtii.

Ruoka-ainelaskurin lisäksi hankkeen aikana on koottu työkirjamainen opasmateriaali, jota jaetaan lukiolaisille.

Oppimista yli rajojenFoodweb-hankkeen tavoite oli luoda toimintatapoja, joi-den avulla Itämeren maiden asukkaat voisivat omalta osal-taan huolehtia Itämeren tilasta.

Suomen lisäksi Foodweb-hankkeessa olivat mukana Viro ja Latvia, jotka molemmat lähtivät selvittämään ruoan ympäristövaikutuksia nollapisteestä.

Sirpa Kurppaa ilahduttaa erityisesti se, että hankkeen jälkeen tieto ja osaaminen ovat molemmissa maissa aivan uudella tasolla.

Foodweb-hanke käynnistyi vuonna 2011 ja valmis-tui 2013. MTT:n lisäksi hankkeeseen osallistuivat Suomen Ympäristökeskus (SYKE), Tarton yliopisto, Tiedekeskus AH-HAA sekä Latvian yliopisto. Hankkeen rahoitti Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Projekti oli osa Keskisen Itäme-ren (Central Baltic) INTERREG IV A -ohjelmaa 2007–201.

LAUTASELLINEN TIETOAKuluttaja on ruokakaupassa pulassa, kun ostoskoriin pitäisi osata valikoida tuotteita, jotka ovat hyväksi sekä itselle että ympäristölle. Foodweb-hankkeen aikana rakennettu ateriasovellus aut-taa päätöksenteossa.

MTT TUTKIMUSALUEETVastuullinen ruokaketju – hyvinvoiva kuluttaja

Kuva

: Riit

ta W

eijo

la/V

asta

valo

.fi

Teksti: Maria Latokartano

9

HUIPPUTULOKSET

Ilmastonmuutoksen vaikutukset-minimiinIntegroidun mallityöskentelyn avulla voidaan tunnistaa alueet, joilla kas-vintuotanto reagoi herkimmin ilmas-tonmuutoksen aiheuttamaan stressiin. Tämä auttaa arvioimaan eri alueille sopivia sopeutumisstategioita ilmas-tonmuutoksen kielteisten vaikutusten minimoimiseen.

Vähäpäästöisempiä lypsylehmiäGreendairy-hankkeessa kehitettiin lyp-sylehmille metaanipäästöjä vähentävä ruokinta säätämällä täysrehun osuutta ja lisäämällä kasvirasvaa. Ruokavaliolla on vaikutusta pötsin mikrobiston koos-tumukseen ja sitä kautta ruoansulatuk-sessa syntyvän metaanin määrään.

Uusi malli ympäristötoimenpiteiden kustannustehokkuuden arviointiin Janne Helin kehitti väitöstutkimukses-saan laskentamallin ympäristötoimenpi-teiden kustannustehokkuuden arvioin-tiin tilatasolla. Mallin mukaan arvioituna on epätodennäköistä, että nykyisillä ym-päristötukitoimenpiteillä saavutettaisiin maataloudelle asetetut ravinnekuormi-tuksen vähentämistavoitteet.

MAATALOUS JA YMPÄRISTÖSOPUSOINNUSSA

Ilman maataloutta ei olisi ruokaa. Maa-talous kuitenkin kuormittaa ympäristöä aiheuttamalla ravinnekuormitusta ja kasvihuonekaasupäästöjä. Ympäristöys-tävällinen maatalous -tutkimusalueella etsitään tuotannollisia ja teknologisia ratkaisuja maatalouden myönteisten ympäristövaikutusten lisäämiseksi ja kielteisten vähentämiseksi.

Tutkimuspäällikkö

Jyrki Aakkula

IPM-OSAAMISTA VILJELIJÖILLE

TULOSHankkeen aikana koostettiin laaja tietopaketti integroidun kasvinsuojelun menetelmistä viljoilla jaettavaksi hankkeen kotisivuille sekä oppilaitoksiin. Torjunnan tarpeellisuuden määrityksessä käytettäviä menetelmiä päivitettiin aiempaa helppokäyttöisemmiksi. Viljelijöiden tietämystä integroidusta kasvinsuojelusta kohotettiin ja heidän verkostoitumistaan parannettiin seminaareissa ja pellonpiennarpäivillä. Kasvinsuojeluainei-den riskien ja vaikutusten arviointiin kehitettiin täysin uusi riski-indi-kaattori.

HYÖDYTIntegroidun kasvinsuojelun mukainen toiminta otetaan käyttöön maatiloilla 2014 alkaen. Pinta- ja pohjavesien pilaantumisen ja resistenttien kasvintuhoojakantojen kehittymisen riskit pienevät.

PALAUTE”Mielenkiintoinen hanke, johon osallistumiseen ei juuri tarvinnut ylipuhua. Uudet viljelymenetelmät ovat aina kiinnostavia. Itselleni kir-kastui hankkeen myötä, miten tärkeää tehoaineiden kierrätys on, kun halutaan välttää kasvintuhoojien resistenssiä. Omalla tilallani luovuin hankkeen myötä joistain rutiiniruiskutuksista.” Viljelijä Veli-Pekka Aila

Kuva

: Vei

kko

Som

erpu

ro/M

TT:n

ark

isto

10

Ilta-aurinko heittää viimeiset säteensä yli vehnäpellon. Ylistarolainen viljelijä Veli-Pekka Aila kulkee kasvus-tossa ja pyyhkäisee välillä kädellään tähkiä, jotka ovat juuri tulleet esiin. Sieltä täältä ilmaan pölähtää pieni, oranssinkeltainen siivekäs.

Viimeiset neljä vuotta Aila on ollut mukana Pes-ticideLife-hankkeessa, jonka aikana tilalla on testattu

integroidun kasvinsuojelun menetelmiä. Vielä muutama vuosi sitten hän olisi yksittäiset tähkäsääsket nähtyään li-sännyt rutiininomaisesti kasvinsuojeluruiskuun tuhohyön-teisiä torjuvaa ainetta. Mutta ei tällä kertaa.

Vieraskemikaaleja ei haluta luontoonKasvinsuojeluaineet ovat kaksiteräinen miekka. Oikein käy-tettyinä ne suojaavat viljelykasvia rikkakasveilta, tuhohyön-teisiltä ja taudinaiheuttajilta. Väärin käytettyinä ne pilaavat pinta- ja pohjavedet ja edesauttavat torjunta-aineille resis-tenttien kasvintuhoojakantojen muodostumista.

– Esimerkiksi Keski-Euroopassa on jo peltoja, jotka on jou-duttu poistamaan viljelystä resistenttien rikkakasvien vuoksi, PesticideLife-hankkeen projektipäällikkö Sanni Junnila kertoo.

EU pyrkii vähentämään kasvinsuojeluaineiden käytöstä aiheutuvia riskejä alueellaan. Marraskuussa 2009 astui voi-maan puitedirektiivi, joka velvoittaa jäsenmaita laatimaan kasvinsuojeluaineiden kestävästä käytöstä kansallisen toi-mintaohjelman. Suomen toimintaohjelma valmistui keväällä 2011 ja integroidulla kasvinsuojelulla on siinä merkittävä rooli.

Integroidun kasvinsuojelun sijaan voitaisiin yhtä hyvin puhua räätälöidystä kasvinsuojelusta. Ongelmat pyritään ehkäisemään ennalta, eikä mitään toimenpidettä tehdä ru-tiininomaisesti, vaan ainoastaan havaitun tarpeen mukaan.

– Viljelykierto on hyvä siellä, missä sitä voi käyttää. Vil-jelijä voi myös valita kahdesta lajikkeesta kestävämmän ja tasapainoisella lannoituksella huolehtia siitä, että kasvi voi hyvin ja on näin ollen vastustuskykyinen kasvintuhoojia kohtaan, Junnila kertoo.

Lisäoppi auttaa päätöksenteossaVeli-Pekka Aila tähyää traktorin ohjaamosta silmä tarkkana. Peltolohkoille on kepitetty koeruutuja, joista yhtä ei ruisku-

teta tuholais-, toista rikkakasvi- ja kolmatta tautien torjun-ta-aineella. Yksi ruuduista saa kaikki käsittelyt. Satokauden jälkeen ruuduista tehdään satoanalyysi, joka kertoo, oliko ruiskutus tarpeen vai ei.

Junnilan luettelemat esimerkit ovat hänelle periaat-teessa tuttuja, mutta harvoin pelto on täysin vapaa kas-vintuhoojista. Rajanveto kasvinsuojelun tarpeellisuuden ja tarpeettomuuden välillä on vaikeaa etenkin, kun päätös olisi tehtävä nopeasti.

– Kiireessä on helpompaa valita rutiini kuin harkita, Junnila myöntää.

Vanhat rutiinit on kuitenkin mahdollista korvata uusil-la. PesticideLife-hankkeen aikana viljelijöille on viety tietoa kasvinsuojelun eri vaihtoehdoista. Asia on ajankohtainen, sillä tämän vuoden alusta jokaisen, joka ammattimaisesti käyttää kasvinsuojeluaineita, tulee noudattaa integroidun kasvinsuojelun yleisiä periaatteita.

Integroitu kasvinsuojelu on prosessiIntegroitu kasvinsuojelu on oppimisprosessi tai tapa aja-tella ja toimia, ei mekaaninen malli. Kuten Veli-Pekka Aila toteaa, 20 vuodessa nämäkin menetelmät ehtivät muuttua moneen kertaan.

PesticideLife-hankkeen puitteissa on koottu hankkeen kotisivuille tietopaketti, joka on jaettu myös maatalousalan oppilaitoksiin. Kotisivuilla pääsee tutustumaan IPM-ope-tusvideoihin. Lisäksi hankkeessa kehitettiin viranomais-käyttöön suunnattu menettelytapa mitata kasvinsuojeluai-neiden ympäristövaikutuksia ja IPM:n edistymistä.

Hankkeessa mukana ollut Veli-Pekka Aila on tyytyväi-nen oppimaansa.

– Herättävintä oli se, miten tärkeää tehoaineiden kier-rätys on. Näen asian niin, että kasvinsuojelussa on mentävä kohti harkittuja täsmäruiskutuksia sen sijaan, että käytettäi-siin samaa, halvinta ainetta vuodesta toiseen.

PesticideLife-hanke käynnistyi vuonna 2010 ja päättyi 2013. Hankkeessa oli mukana yhdeksän tilaa, joilla testat-tiin integroidun kasvinsuojelun menetelmiä. MTT:n johta-ma hanke on saanut Euroopan yhteisön Life+ -rahoitus-tukea.

MTT TUTKIMUSALUEETYmpäristöystävällinen maatalous

VELI-PEKASTA TULI TÄSMÄTORJUJA PesticideLife-hankkeessa testattiin, miten hyvin integroidun kasvinsuojelun menetelmät soveltuvat viljatiloille. Neljän vuoden aikana konkariviljelijäkin oppi uusia toimintatapoja.

Kuva

: Dre

amst

ime

Teksti: Maria Latokartano

11

KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIAEKOLOGISISSA RAJOISSA

Vihreä talous toimii maapallon ekologi-sissa rajoissa. Vihreän talouden mahdol-lisuudet -tutkimusalueen ytimessä on puhdas ja turvallinen tuotanto, kierrätys ja suljetut kierrot, talouden luonnonva-raperusteisuus, mutta myös sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja paikallisuuden merkityksen lisääntyminen.

HUIPPUTULOKSET

Helpotusta maatilayrittäjien kustannuserien laskentaanLIIKE-MAA-hankkeessa tarkasteltiin laajasti maatilayritysten menestyk-seen vaikuttavia tekijöitä ja kehitettiin kannattavuuskirjanpitoon perustuva kustannuslaskentajärjestelmä tilan ta-louden johtamiseen. Järjestelmä kertoo esimerkiksi, paljonko rehuohran tai vil-jelijän työn osuus on maitokilon noin 80 sentin yksikkökustannuksesta.Tukea maaseudun tärkeidenpalveluiden tuottamiseenSGEI-hanke tuotti konkreettisia politiik-ka- ja toimenpide-ehdotuksia, joilla tu-etaan Suomen maaseudun palveluita, joiden tuottaminen ei ole ollut markki-naehtoisesti mahdollista ja joiden tur-vaaminen katsotaan yhteiskunnallisesti tärkeäksi.

Itämeren saaristoalueen lammastilat tuottamaanMonitieteisessä KnowSheep-hankkeessa laadittiin Suomen ja Viron rannikko- ja saaristoalueen lammastaloudelle stra-tegia ja kehittämissuunnitelma, jota noudattamalla tilat pystyvät kehittä-mään toimintaansa ja tavoittamaan asiakkaansa paremmin.

Tutkimuspäällikkö

Hilkka Vihinen

LÄHIRUOASTA PUOLIVALMISTEITA

TULOSLähellä tuotetuista raaka-aineista itse valmistetut puolivalmisteet säily-vät yhtä hyvin kuin vastaavat teolliset tuotteet.

HYÖDYTKun lähiruokaa käytetään enemmän, sitä myös pitää tuottaa enemmän. Etenkin vihannesviljelijät ovat kiinnostuneet uusista mahdollisuuksista.Uuden ajattelutavan ansiosta myös pientuottajilla on mahdollisuus päästä mukaan kuntien ruokahuoltoon. Lähellä tuotetun ruoan alku-perä on helppo jäljittää ja sen valmistusketju on läpinäkyvä. Puolival-misteet kypsyvät yön aikana, joten keittiölaitteiden joutoaika vähenee. Kuljetuskustannukset ja ruokahävikki ovat pienentyneet.

PALAUTE ”Parasta tässä projektissa on ollut siinä mukana olleiden henkilöiden asenne. Aktiivisuudella on saatu aikaan hienoja tuloksia.” Vanhempi tutkija Rainer Peltola, MTT

”Laitoskeittiön henkilökunta on sanonut, etteivät he enää palaisi enti-seen.” Ruokapalvelupäällikkö Merja Ahola, Sodankylän kunta

Kuva

: Vei

kko

Som

erpu

ro/M

TT:n

ark

isto

12

MERJA TOI LÄHIRUOANLAITOSKEITTIÖÖNSodankylän kunnan ruokapalvelupäällikkö Merja Ahola teki sen, mistä muut puhuvat. Ensi syk-systä lähtien keskuskeittiöllä valmistuvat lihat, kalat ja juurekset tulevat paikallisilta tuottajilta.

Kuin yrittäisi sovittaa kantikasta kappaletta pyöreään reikään. Suunnilleen siltä taisi Mer-ja Aholasta tuntua keväällä 2012, jolloin hän aloitti työnsä Sodankylän kunnalla.

Uuden ruokapalvelupäällikön odotettiin ensi töinään paneutuvan kunnan ruokapalve-lun järjestämiseen. Kukkaronnyörit olivat tiu-

kalla, joten kustannuksia pitäisi karsia ja toimintaa tehostaa.Samaan aikaan kunnassa oli alkamassa lähiruoka-

hanke. Toiveena oli, että paikalliset raaka-aineet löytäisivät tiensä myös keskuskeittiöön.

– Silloin mie aattelin, että nyt ne kustannukset ainakin karkas, Ahola muistelee.

Miten saada ruoka pellosta pöytään?Ei sillä, etteikö Sodankylästä ruokaa saisi. Lokan ja Portti-pahdan tekojärvistä nousee kalaa ja lähipelloista perunaa. Metsät ovat marjoja mustanaan eikä vihanneksia tai po-ronlihaa tarvitse kaukaa hakea.

Laitoskeittiön koneita ei kuitenkaan ole rakennettu raaka-aineiden vaan puolivalmisteiden käyttöä silmällä pi-täen. Puolivalmisteiden tuottaminen taas olisi pienille lähi-ruokatuottajille liian kallista.

Onneksi Lapissa etäisyydet ovat pitkät. Ajomatkalla kotiin Kittilään oli aikaa ajatella. Eräällä reissulla Aholalla välähti: tehdään puolivalmisteet keskuskeittiössä itse!

Tarjouspyyntöjä iltapuhteinaInnostuksen vallassa Ahola otti ensin yhteyttä keskuskeitti-ön laitteet toimittaneeseen Electroluxiin ja sen jälkeen elin-tarvikkeiden pakkausratkaisuja tarjoavaan Finnvacumiin. Molemmissa yrityksissä näytettiin idealle vihreää valoa.

Ahola laati listan; kalaa, poroa, vihanneksia. Näitä kaik-kia hän haluaisi jatkojalostaa keittiössään. Mutta ennen kuin työ ehti alkuun, seinä nousi vastaan.

Omatekoisia puolivalmisteita ei saa ottaa käyttöön en-nen perinpohjaisia laboratoriokokeita. Kunnalla rahaa nii-den tekemiseen ei ollut.

Hetken vaihtoehtoja puntaroituaan Ahola otti yhteyttä MTT:n Rainer Peltolaan. Tämä lupasi kustantaa analyysit Lappi Luo-ohjelman rahoituksesta, kunhan Ahola hoitaisi laboratorioiden kilpailutuksen.

Kun itsenäisyyspäivän iltana vuonna 2012 muu Suomi seurasi televisiosta Linnan juhlia, naputteli Ahola tietoko-neellaan tarjouspyyntöjä.

Yllättävän hyvä tuoteViimein päästiin tositoimiin. Keittiöllä raaka-aineet pestiin, punnittiin, paloiteltiin ja pakattiin vakuumipusseihin. Sitten ne saivat muhia uuneissa yön yli matalassa lämpötilassa.

Aamulla ruoka pikajäähdytetiin +3-asteiseksi, minkä jäl-keen puolivalmiste oli valmis analysoitavaksi.

Tulokset yllättivät. Sodankylän lähituotetut puolival-misteet säilyivät käyttökelpoisina jopa kuusi viikkoa.

Jos vielä saisi teurastamon…Lähiruokapyörä pyörii Sodankylässä nyt vinhaa vauhtia. Valmistumassa on uusi keskuskeittiö, johon rakennetaan tilat myös multaisten juuresten käsittelyä varten. Reseptiik-kaa kehitetään parhaillaan yhdessä IsoMitan kanssa.

Rahaa säästyy, kun lämmitettyjen annosten sijaan ja-keluautolla kuljetetaan pikakylmennettyjä tuotteita. Ruo-kaa säästyy, kun sitä valmistetaan päivittäin vain tarvittava määrä. Säästyneillä euroilla voidaan ostaa entistä laaduk-kaampia raaka-aineita.

Aholan haaveissa siintää vielä lähiteurastamo. Sen jos saisi yhteistyössä naapurikuntien kanssa, alkaisi paletissa olla kaikki tarvittava.

Innostutaanko muuallakin?Rainer Peltolan lautasella höyryää lähisärjestä valmistettu kalamurekepihvi. Hän leikkaa siitä palan ja maistaa.– Todella hyvää. Aivan suotta särkeä pidetään roskakalana.

Rainer Peltolan mukaan lähiruoan käyttöön liittyvät haas-teet ovat samanlaisia, oltiinpa sitten pohjoisessa tai etelässä.

– Kun asenne on oikea, saa aktiivisuudella ja pienellä panostuksella aikaan hienoja tuloksia, Peltola kiteyttää.

Parhaillaan MTT selvittää, millaisia mahdollisuuksia pohjoisen matkailuyrityksillä olisi käyttää toiminnassaan lähiruokaa. Monessa tapauksessa hankaluudet koskevat toimitusvarmuutta.

– Monet Lapin lähiruokayritykset ovat niin pieniä, että heidän on vaikea vastata matkailuyritysten tarpeisiin. Jos tulee huono marjavuosi tai pedot verottavat poroja, he ovat lirissä. Näihin ongelmiin pitää vielä löytää ratkaisuja, kertoo Lappi Luo -työohjelmaa hoitava elintarviketoimialan kehit-täjä Jussi Veijola MTT:stä.

Kiinnostusta lähiruokaan kuitenkin on. MTT:n kyselyissä esimerkiksi Levin alueen matkailijat ovat nostaneet tär-keimmäksi kriteeriksi ruoan kotimaisuuden, ja lähialueen ruoka tulee hyvänä kakkosena.

Laboratorioanalyysit rahoitettiin Lapin luonnontuo-te- ja elintarvikealaa kehittävän Lappi Luo-kattohankkeen kautta. Työohjelman tavoitteena on Lapin luonnontuote- ja elintarvikealan toimintaedellytysten edistäminen, alan tiedon lisääminen, kehittämistyön ohjauksen vahvistami-nen sekä yrittäjyyden ja työmahdollisuuksien lisääminen. Hanke toimii kahdessa vaiheessa vuosina 2008–2014 ja sitä rahoittavat EU:n maaseuturahasto ja Lapin TE-keskus.

MTT TUTKIMUSALUEETVihreän talouden mahdollisuudet

Kuva

: Dre

amst

ime

Teksti: Maria Latokartano

13

HUIPPUTULOKSET

Sovellukset keskusteluyhteyteenSmartAgriFood-projektissa kehitettiin tule- vaisuuden Internet-teknologioita hyö-dyntävä palvelukehyskonsepti. Sen avulla voidaan toteuttaa esimerkiksi matka-puhelimessa tai tabletissa toimiva oh-jauskeskus, joka palvelee viljelijää eri työtilanteissa. Järjestelmä tekee mahdol-liseksi kauan kaivatun sovellusten välisen automaattisen tiedonvaihdon, joka on tarpeen vaikkapa tautihälytys- ja kone-rikkotilanteissa. Lantafosfori riittäisi lannoitteeksi Suomen pelloilleBaltic Manure -hankkeen tulokset ker-tovat, että Suomen nurmi- ja viljatuo-tannon fosforilannoitus voitaisiin hoi-taa lähes täysin lantafosforilla, jolloin kalliosta ei tarvitsisi enää louhia fos-foria tähän tarkoitukseen. Tämä vaatisi lannan tehokasta prosessointia, typen ja fosforin erottelua sekä uusien lan-noitevalmisteiden jakelun kehittämistä.

Uutta tietoa ruokajätteen käsittelystäValorgas-hankkeessa tehty tutkimus osoitti, että ruokajätettä käsittelevä bio-kaasuprosessi toimii korkeallakin kuor-mituksella ja on kustannustehokasta. Jätteen esikäsittely korkeassa lämpötilas-sa ja paineessa pienensi biokaasun saan-toa, mutta tuotti puhtaampaa kaasua.

KILPAILUKYKYÄ TUOTANNON SIVUVIRROISTA

Fossiilisten polttoaineiden varassa toimiva ruoantuotanto ei ole kestävää. Ruokajärjestelmässä on sivujakeita ja jätekomponentteja, joita voitaisiin hyö-dyntää, myös kaupallisesti. Älykkäästi uusiutuvista luonnonvaroista -tutki-musalueella halutaan rakentaa uutta biotalouden mallia, jossa erityisinä kehittämiskohteina ovat biomassojen hyödyntäminen ja älykkäät teknologiat ja prosessit.

Tutkimuspäällikkö

Sanna Marttinen

BIOHIILI KÄY MONEEN

TULOS Valmistustavalla voidaan vaikuttaa biohiilen ominaisuuksiin.Eri kasvit ja erilaiset maatyypit hyötyvät biohiilestä eri tavoin.Maassa biohiili sitoo itseensä vettä ja ravinteita sekä kemikaaleja.Lantapohjaisessa pyrolyysissä raaka-aineen fosfori sitoutuu biohiileen.

HYÖDYT Maahan lisätty biohiili parantaa maaperän ravinne- ja vesitaloutta.Biohiiltä voidaan jatkossa käyttää fosforin kierrätykseen.Tulevaisuudessa maatilat käyttävät pyrolyysituotteita energiatuotannos-saan. Monet biohiilisovellukset voidaan kaupallistaa vientituotteiksi.

PALAUTE”Meillä on aiemminkin ollut hyviä kokemuksia MTT:n kanssa käytän-nönläheisestä yhteistyöstä mutta tämä hanke oli ihan huippuhyvä. Käyttökohteet olivat järkeviä ja kokeet konkreettisia.” Kehitys- ja tuote-kehitysjohtaja Hannamaija Fontell, Biolan Oy

Kuva

: Niin

a Pi

tkän

en /

MTT

:n a

rkis

to

14

Hannamaija Fontell repäisee säkin suun auki ja sekoittaa sisällön kasvilavan mul-taan itsekseen hyräillen. Kevät saa ko-tipuutarhurin mielialan aina koholle ja tänä vuonna tunteeseen sekoittuu ripa-us jännitystä. Koekäytössä on uusi tuote, Vihreäksi Mullaksi ristitty kompostilan-

noitettu, puuhiiltä sisältävä multaseos.On kulunut vuosi siitä, kun Biolanilla kehitys- ja tuote-

kehitysjohtajana työskentelevä Fontell sai puhelun MTT:n Kari Tiilikkalalta. MTT:llä oli alkamassa Hidaspyro II-hanke, jonka aikana haluttiin selvittää pyrolyysillä tuotetun biohii-len käyttömahdollisuuksia.

– Biolanilla on oma grillihiilitehdas sekä kompostimultaa, joten ilman muuta olimme kiinnostuneita, Fontell kertoo.

Hiili kuin vehnäjauhoPyrolyysi on menetelmä, jossa orgaanista ainetta kuumen-netaan korkeassa lämpötilassa ja hapettomissa olosuhteis-sa. Prosessin lopputuote on mustunut kappale, josta noin 90 prosenttia on hiiltä ja loput tuhkaa.

Professori Kari Tiilikkala vertaa biohiiltä jauhoihin. Sel-laisenaan tuotteesta ei juuri iloa ole, mutta kun sitä jatkoja-lostaa, vaihtoehtoisia käyttötapoja on loputtomasti.

Biohiilestä leivottuja kakkuja voi Tiilikkalan mukaan käyttää paitsi maan ravinne- ja vesitalouden hoitoon, myös energiantuotantoon ja ravinteiden kierrätykseen. Osaltaan hiilellä voidaan torjua jopa ilmastonmuutosta.

Tuhansia vuosia vanha keksintöHiilen lisääminen maaperään ei ole uusi innovaatio, pi-kemminkin menetelmä on ikivanha. Etelä-Amerikan in-tiaanit tekivät niin jo 2500 vuotta sitten, samoin Meksikon alkuperäiskansat. Suomalaisetkin osasivat väkevöittää vil-jelysmaitaan syttä kydöttämällä.

Maaperässä hiili toimii pesusienen tavoin. Sateella se imee itseensä vettä ja ravinteita, mikä vähentää maanpinnan kuorettumista ja ravinteiden huuhtoutumista. Kuivan jakson aikana se vastaavasti luovuttaa antimiaan pitkäkestoisesti kasvien käyttöön. Hiilestä hyötyy myös maaperän pieneliöstö.

Apu tulevaisuuden fosforiongelmiin?Biohiilen ominaisuudet ja käyttömahdollisuudet vaihtele-vat valmistustavasta riippuen. Hidaspyro II:n biohiili val-mistettiin koivusta. Puun lisäksi monet muut eloperäiset ainekset, kuten lanta ja jopa jätteet sopisivat biohiilen raa-ka-aineeksi. Esimerkiksi lantaa kuumennettaessa saadaan tulokseksi biohiiltä, joka sisältää fosforia.

MTT:llä selvitetään parhaillaan, miten tehokkaasti kas-vit voivat käyttää lannasta valmistetun biohiilen fosforia hyväkseen. Jos menetelmä toimii, voi se tarjota vaihtoeh-don fosforin kierrätykseen.

Puupohjaista biohiiltä käytetään energiaksi. Tiilikkala uskoo, että tulevaisuudessa pyrolyysiin perustuvia hajautet-tuja, pieniä tuotantoyksiköitä syntyy esimerkiksi maatiloille.

Yhdysvalloissa laskeskellaan jo, minkä verran hiilen sitominen maahan voisi tuoda oikeuksia päästökaupassa.

Läpimurron kynnykselläBiohiilen täysmääräistä kaupallista hyväksikäyttöä hidastaa kuitenkin lainsäädäntö.

– Veikkaan, että biohiilen käytössä nähdään neljä raa-ka-aineesta johtuvaa sykliä; kasviperäinen, eläinperäinen, lantaperäinen ja jäteperäinen, Tiilikkala uskoo.

Täyttä bisnestä biohiilellä tehdään Tiilikkalan mukaan viimeistään kymmenen vuoden päästä.

Palataan vielä Fontellin kasvilavalle, jossa kurpitsantai-met ovat lähteneet mukavaan kasvuun.

– Tämä hanke on ollut huippuhyvä, konkreettinen ja käytännöllinen. Vihreän Mullan lisäksi meillä on biohiilen varalle muutama ajatus. Uskon, että pari uutta tuotetta tu-lee markkinoille muutaman vuoden sisään.

Hidaspyro II-hanke käynnistyi vuonna 2011 ja val-mistuu 2014. Projektiin osallistuivat MTT:n lisäksi VTT ja Helsingin Yliopisto sekä yrityksistä Biolan Oy, Barbetec Oü, Ekokem Oy Ab, Envor Biotech Oy, Lahti Science and Busi-ness Park, Miktech Oy, Raussin Energia Oy, Viheralueraken-tajat ry. Sen rahoittivat TEKES sekä mukana olleet tutki-muslaitokset ja yritykset.

BIOHIILEN AIKAKAUSI ALKAABiohiili on kuin vehnäjauho: taitavissa käsissä molemmista aineksista syntyy toinen toistaan mielenkiintoisempia tuotteita. Professori Kari Tiilikkala uskoo biohiilibisneksen starttaavan to-den teolla lähivuosina. Biolanilla hiilestä ”leivottiin” jo ensimmäinen myyntituote, hiiltä sisältä-vä kompostimulta.

MTT TUTKIMUSALUEETÄlykkäästi uusiutuvista luonnonvaroista

Kuva

: Kar

i Tiil

ikka

la/M

TT

Teksti: Maria Latokartano

15

Itämeren ympäristökuormapienemmäksiBaltic Manure -hanke vähensi maatalouden ympäristökuormi-tusta Itämereen. Alueen toimijat koottiin yhteen MTT:n johdolla etsimään yhteisiä keinoja edis-tää uusituvan energian käyttöä, parantaa ravinteiden kiertoa ja tehdä Itämeren alueesta houkut-televampi paikka investoijille ja asukkaille.www.balticmanure.eu

Ruokaturvan työkalujaAfrikan maihinSuomen ulkoasiainministeriön ra-hoittama kehitystutkimusohjelma FoodAfrica toimii Länsi- ja Itä-Afri-kassa ja tarjoaa päätöksentekijöille ja paikallisille viljelijöille uutta tie-toa ja työkaluja ruokaturvan pa-rantamiseen. www.mtt.fi/foodafrica

Kestävääkannattavuutta maitoketjulleSOLID – Sustainable Organic and Low Input Dairying -tut-kimushanke kehittää kestävää maitoketjua rehujen tuotannosta kuluttajien näkemyksiin asti. Hankkeessa on mukana tutkijoi-ta kaikista MTT:n yksiköistä. www.solidairy.eu

KANSAINVÄLINEN TOIMINTA

Kuva: MTT:n arkisto

Kuva: ICRAF

Tutkija Mercy Nyambura esittelee FoodAfrica -ohjelman puitteissaperustettua laboratoriota World Agroforestry Centren (ICRAF) tiloissa.

Ulkoministeriön rahoittaman yhteistyön maat (IKI). Instituu-tioiden välisen yhteistyön instru-mentti IKI mahdollistaa valtion laitosten ja virastojen osallistu-misen kehitysyhteistyöhön.

MTT:n kahdenväliset sopimukset.

Ulkoministeriön rahoittama FoodAfrica-ohjelma.

EU:n tutkimusrahoitus: Seitsemäs puiteohjelma ja sen liitännäisoh-jelmat.

EU:n alueiden välinen yhteistyö (Interregional), joka jaetaan edel-leen keskisen Itämeren maihin (Central Baltic), Itämeren alueen maihin (Baltic Sea Region) ja EU:n naapuruuspolitiikan maihin (ENPI).

Kansainvälisten asiain päällikkö Roy Tubb tapaamassa yhteistyö-kumppaneita Tianjinissa (Agri-cultural Environmental Protection Institute, Chinese Academy of Agricultural Sciences).

16

MTT järjestää vuosittain useita yleisö- ja tie-detapahtumia ja osallistuu moniin yhteis-työkumppanien järjestämiin tapahtumiin. Vuonna 2013 MTT:llä oli iso rooli A Greener Agriculture for a Bluer Baltic Sea -konferenssin järjestelyissä. Tapahtuma keräsi lähes 300 Itämeren alueen maata-

lous- ja ympäristöalan tutkijaa, yritysten edustajaa, virkamiestä ja neuvontajärjestön edustajaa Helsinkiin keskustelemaan maatilojen kestävän toiminnan kehittämisestä, lannan ravinteiden tehokkaam-masta hyödyntämisestä sekä ravinnepäästöjen hallinnasta erilaisin toimenpitein.

Tuoreet tulokset verkossa

MTT:n uutiset, tapahtumat ja blogikirjoitukset kootaan kerran kuukau-dessa ilmestyvään uutiskirjeeseen. www.mtt.fi/uutiskirje.

Asiakaslehti MTT ELO havainnollistaa MTT:n työtä käytännönläheisesti ja tuo sitä lähemmäksi suurta yleisöä. www.mttelo.mtt.fi

MTT:n tutkijat ovat ahkeria bloggareita. MTT ELO:n verkkosivuilla ilmes-tyy uusi blogikirjoitus joka viikko www.mttelo.mtt.fi/blogit

Viljelijöiden tiedontarpeita palvellaan Maaseudun Tulevaisuuden välissä jaettavalla Maaseudun Tiede -liitteellä, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. www.mtt.fi/maaseuduntiede

MTT Kasvu – oppaat ammattipiireille ja tiedon soveltajilleMTT Tiede – tiedeyhteisölle suunnatut julkaisutMTT Raportti – perinteiset tutkimusraportitIlmaiset verkkojulkaisut ja maksulliset painetut julkaisut voi ladata ja tilata osoitteesta www.shop.mtt.fi

• Maa- ja puutarhatalous-, porotalous- ja turkistalous -verkkopalvelut• Viljatietopankki• Tuotantosuunta-palvelu • Maatalouden rakennekehitys -palvelu• Maatalouden kokonaislaskenta -palvelu• Maannostietokanta www.mtt.fi/taloustohtori

Kasper-palvelu ennustaa tulevaa, kertoo ensimmäisistä tuhooja-havainnoista, kasvukauden ilmiöistä ja tutustuttaa muunmuassa uusien peltokasvilajikkeiden viljelyarvoon sekä mehi-läisalan palveluihin. Palvelu auttaa viljelijöitä päätöksenteossa kesän kiireisimpinä hetkinä. www.mtt.fi/kasper

Rehutaulukot -palvelussa esitetään viralliset Suomessa käytettävät kotieläinten rehujen rehuarvot ja niiden laskentaperusteet sekä ruokintasuositukset. Palvelu tuotetaan yhdessä Helsingin yliopis-ton Kotieläintieteen laitoksen kanssa. www.mtt.fi/rehutaulukot

TUTKIMUSTIETOA SUORAAN KÄYTÄNTÖÖNKu

va: O

lga

Pihl

man

/MTT

Farmari-maatalousnäyttelyssä MTT:n asiantuntijat esittelivät kuluttajille ja maaseudun yrittäjille MTT:n toimintaa. Satu Ervasti ja Elina Tampio esittelivät biokaasulaskuria, jolla voidaan laskea energian tuotto tilan omista raaka-aineistaja arvioida biokaasulaitoksen kannattavuutta.

17

ROVANIEMI

OULU

RUUKKI

KANNUS

SEINÄJOKI

LAUKAA

MAANINKA

SOTKAMO

MIKKELI

YPÄJÄ

JOKIOINEN

PIIKKIÖ

VIHTI

HELSINKI

9

MTT:n toimipaikat ja infrastruktuuri

Pellotyhteensä 1 640 hehtaaria.

Eläimet90 sonnia, 230 lehmää ja 30 hevosta.

KasvihuonetuotantoTutkimus- ja lisäyskasvihuo-neet, yhteensä 5 500 m2.

ISOBUS-laboratorioVihtiMTT Vakolan ISOBUS-laboratoriossa kone-valmistajat voivat testata, kehittää ja tuotteis-taa ISO 11783 standardin (ISOBUS) mukaisia järjestelmiään. ISO 11783 standardinmukai-suus on jo lähitulevaisuuden kulmakivi maa-talouskoneiden viennin menestykselle.

KryosäilytysLaukaaLaukaan kryopankkiin on luotu muun muassa turvakokoelma kansallisesti arvokkaista va-tukkageenivaroista. Kryopankissa säilytetään nestetyppijäädytettyinä 42 karhunvatukka- ja vadelmakantaa. Kryopankki mahdollistaa kantojen pitkäaikaissäilytyksen kustannus-tehokkaasti ja myös erilaisissa kriisioloissa.

MetaboliakammiotJokioinenMinkiön tutkimuspihaton metaboliakam-mioissa tutkitaan lehmän maidontuotantoa, rehunkulutusta, energia-aineenvaihduntaa ja metaanin tuotantoa. Tietoja käytetään esi-merkiksi nautojen jalostustyössä.

CowlabMaaninkaMaaningan tutkimuspihaton ainutlaatui-nen navettateknologian tutkimusympäristö mahdollistaa monipuolisen eläinten ruokin-ta-, käyttäytymis- ja hyvinvointitutkimuksen. Tutkimuspihatossa myös testataan markki-noille tulevaa uutta navettateknologiaa, ja testien tulokset välitetään koko maidontuo-tantoelinkeinon hyödyksi.

Ruukin tutkimuspihattoRuukkiNaudanlihantuotannon nykyaikainen tutki-musympäristö tarjoaa erinomaiset mahdolli-suudet tuotannon tehokkuuteen, kestävyyteen sekä erityisesti eläinten ruokintatutkimukseen, uudessa lihanautojen kylmäpihatossa. Loka-kuussa 2013 avattu tutkimusympäristö tuottaa nautojen ravitsemusta, terveyttä, hyvinvointia ja käyttäytymistä koskevaa tietoa, joka palvelee niin tuottajia kuin koko ruokaketjua. .

GenomilaboratorioJokioinenGenomiikan laboratorion ajanmukainen pe-ruslaitekanta ja osaava henkilöstö tukevat kestävän ruoantuotannon ja geneettisen monimuotoisuuden tutkimista. Tietoa käy-tetään muun muassa kestävämpien eläinten ja kasvien jalostamisessa.

Minkiön tutkimuspihattoJokioinen130 eläinpaikkaa. Muun muassalypsykarjan ruokinnan tehokkuus,naudan alkioiden siirto ja OPU-tekniikat.

Maaningan tutkimusmaatilaMaaninka120 eläinpaikkaa. Maidon- ja nurmituo-tannon sekä kotieläinteknologian tutki-muskeskittymässä tehdään monipuolista bioenergia-, ympäristö- ja kasvintuotan-non tutkimusta vastaten niin alueellisiin kuin globaaleihin tutkimustarpeisiin.

Biokaasulaitokset Sotkamo, Maaninka, JokioinenLannan ja ruokajärjestelmän sivutuottei-den energiasisällön hyödyntäminen ja ravinteiden kierrätys biokaasutekno-logian avulla.

LaboratoriotJokioinen, OuluElintarvikkeiden laadunhallinta ja turval-lisuus, bioaktiiviset yhdisteet, erotustek-nologiat, tuotekehitys, perunan kasvify-siologia ja kasvitaudit. Kasvintuotannon diagnostiikka- ja ympäristölaboratoriot.Monipuolinen eläinravitsemuksen ana-lytiikka sisältäen rehuanalyysit sekä rasvahappoanalytiikan sekä näiden me-netelmäkehityksen osana kotieläintuo-tannon tutkimusta.

Cropinfra-tutkimus- ja kehitysalustaVihtiMaatilamittakaavan tutkimus- ja kehitys-ympäristö tietämyksenhallinnan teknolo-gioiden, työkoneautomaation, robotiikan sekä tulevaisuuden internet -teknologioi-den tutkimiseen kasvintuotannossa.

Maasää-havainnointiverkkoKarjaanjoen valuma-alueAutomaattisten asemien mittauksia käy-tetään muun muassa kasvitautien kehit-tymisen ja ravinteiden huuhtoutumisen mallinnuksessa.

ValiotaimilaboratorioLaukaaPuutarhakasvien kasvitaudeista puhtaan ja lajikkeiltaan aidon taimimateriaalin tuotanto.

Piikkiön tutkimuskasvihuoneetKaarinaPuutarhatuotannon uusien menetelmi-en kehittäminen ja testaus.

Huuhtoutumiskentät Jokioinen, Toholampi Ravinteiden huuhtoutumisen tutkimi-nen, viljelytavan vaikutus.

TUTKIMUKSENINFRASTRUKTUURI

Kuva

t: Pa

si S

uom

i/M

TT, M

arja

tta

Uos

ukai

nen/

MTT

, Maa

rit

Kärk

i/M

TT, J

enni

Vir

ta/I

loin

en L

iftar

i, O

lga

Pihl

man

/MTT

:n a

rkis

to ja

Mik

ko J

auhi

aine

n/M

TT:n

ark

isto

.

MTT on siirtynyt kotieläintutkimuksen tutkimusympäristöjen osalta uusiin toimintamalleihin:Liha- ja emakkosikatutkimuksen yhteistyötä elinkeinon yritysten sekä kehittäjäorganisaatioden tuottamissatutkimusympäristöissä Siipikarjatutkimuksen yhteistyötä kehittäjäorganisaatioiden tuottamissa tutkimus-ympäristöissä Hevostutkimuksen kumppanuus Hevosopisto Oy:n kanssa Turkistuotannon tutkimusympäristöMTT:n osaomistaman Luova Oy:n tuottamana Naudanlihantuotannon tutkimusympäristö Ruukin YrityspuistoOy:n tuottamana Maidontuotannon tutkimusympäristö Maaningalla Maaningan kunnan tuottamana

18

Tuotostaso säilyi edellis-vuoden tasolla. MTT tuotti monipuolisesti asiantunti-japalveluita päätöksenteon ja luonnonvarojen kestävän käytön tueksi elinkeinojen ja asiakkaiden tarpeisiin.

Osallistuimme valtioneuvostolle tehdyn kansallisen biotalousstrategian laadintaan. Käynnistimme yhdessä Helsingin yliopiston kanssa Luomuinstituutin Mikkelissä. Puu-tarhasektorin osaajista on Suomessa puu-tetta, joten alan kehitys MTT:ssä ei edennyt suunnitelmien mukaan.

Vuotta leimasi maa- ja metsätalousmi-nisteriön käynnistämä valmistelu, joka täh-tää MTT:n, Metsäntutkimuslaitos Metlan, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL:n sekä MMM:n tietopalvelukeskus Tiken tilas-totuotannon fuusioon vuonna 2015. Vuo-den lopussa ratkaistiin osittain vuodesta 2006 jatkunut kiista toimitilahinnoittelusta Senaatti-kiinteistöjen ja MTT:n välillä. Sii-kajoella otettiin käyttöön alueellisella ra-hoituksella toteutettu tutkimusnavetta, joka mahdollistaa monipuolisen tutkimuksen lihanaudoilla. Tässä Senaatti ei ole mukana, samoin kuin Senaatti ei ole mukana Maa-ningan koenavetassa.

Taloudessa tapahtui käänne huo-nompaan. Valtion perusrahoitus aleni edellisvuodesta 2,5 miljoonaa euroa eli 7 prosenttia. Samalla viime vuodet jatkunut markkinaehtoisen rahoituksen voimakas kasvu pysähtyi ja kääntyi pieneen, yhden prosentin laskuun.

Tästä huolimatta MTT kasvoi ministeriön suu-rimmaksi tutkimuskeskukseksi, mikä on hieno saavutus. Liikevaihto kasvoi 59,5 miljoonaan euroon (+0,5 M€ eli +1 %). Valtion perusra-hoituksen osuus liikevaihdosta säilyi edellis-vuoden tasolla 57 prosentissa. Tämä kehitys, jossa valtion perusrahoituksen osuus liikevaih- dosta on alentunut asteittain 70 prosentista (vuonna 2008) nykyiseen 57 prosenttiin, on ollut ratkaiseva MTT:n kilpailukyvylle. Kehitys kertoo yhtäältä siitä, että MTT:n osaamiselle on vahvaa kysyntää, ja toisaalta siitä, että MTT:n toimintakulttuuri on ennakoinut hyvin tutki-muksen rahoitusrakenteen muutoksia.

Vuoden 2012 alussa käynnistetyn talou-den tasapainottamisohjelman sekä rahoitus-puskurin ansiosta talouden käänne ei on-neksi edellyttänyt äkkinäisiä korjausliikkeitä. Jatkoa kuitenkin suunnitellaan kiristyneistä lähtökohdista. Maatalouden heikentyneet tuottajahinnat ja kansainvälinen viljan hin-tojen lasku ovat nostaneet MTT:n maatila-tutkimusalustan kustannustasoa, mikä vaatii sekä omien kustannusten alentamista että tutkimuksen hinnoittelun tarkistamista. Fuu-siosta odotetaan tehostamishyötyjä hallin-toon. Näin saatavat hyödyt ylittävät valtion palvelukeskusten mallilla syntyvät ylimääräi-set kustannukset. Tutkimusongelmien ratkai-sussa yhteistyö on voimaa. Kiitän asiakkaita aktiivisesta yhteistyöstä ja luottamuksesta! Kiitän myös osaavaa ja innostunutta henki-lökuntaa tuloksekkaasta vuodesta!

Esko Lindstedt johtokunnan puheenjohtaja

MTT:n toimipaikat ja infrastruktuuri

TULOSKUNTO HYVÄ, TALOU-DESSA AIEMPAA TIUKEMPAAVuosi 2013 oli MTT:lle hyvä: toiminnalliset ja osaamisen tavoitteet saa-vutettiin suunnitelmien mukaisesti, ja kysyntä MTT:n osaamiselle säilyi vahvana. Myös maa- ja metsätalousministeriön kanssa tehdyt tulos-sopimus ja palvelusopimus (asiantuntija- ja politiikkatuki) toteutuivat suunnitellusti.

Esko LindstedtJohtokunnan puheenjohtajaMaanviljelys neuvos

Leena MannonenJohtokunnan varapuheenjohtajaKaupallinen neuvosMMM

MTT:n johtokunta

Merja LeinoJohtajaAtria Oy

Petteri ParonenKaupunginjohtajaKuopion kaupunki

Erkki KemppainenYlijohtajaMTT

Leena PuuraHenkilöstön edustajaLaboratoriomestariMTT

Olavi KuuselaHallituksen puheenjohtaja AgronomiHogran Oy

Jaana KiljunenKehityspäällikköValio Oy

Susanna TauriainenKoulutusjohtajaMTK

Kuva

: Nan

a Si

mel

ius/

MTT

:n a

rkis

to

MTT on siirtynyt kotieläintutkimuksen tutkimusympäristöjen osalta uusiin toimintamalleihin:Liha- ja emakkosikatutkimuksen yhteistyötä elinkeinon yritysten sekä kehittäjäorganisaatioden tuottamissatutkimusympäristöissä Siipikarjatutkimuksen yhteistyötä kehittäjäorganisaatioiden tuottamissa tutkimus-ympäristöissä Hevostutkimuksen kumppanuus Hevosopisto Oy:n kanssa Turkistuotannon tutkimusympäristöMTT:n osaomistaman Luova Oy:n tuottamana Naudanlihantuotannon tutkimusympäristö Ruukin YrityspuistoOy:n tuottamana Maidontuotannon tutkimusympäristö Maaningalla Maaningan kunnan tuottamana

19

Tiedossa oli jo hyvissä ajoin, että valtion kehysra-hoitus vähenee edellisvuodesta 2,5 miljoonaa eu-roa. – Lisäksi ilmassa oli epäilyksiä, että myös yritys-rahan kanssa tulee olemaan vaikeaa, Laurila toteaa.

MTT:n liikevaihto kasvoi vielä hieman, lähinnä kertaluontoisista eristä johtuen. Markkinaehtoinen myynti kääntyi pieneen, yhden prosentin laskuun.

Vaikeista lähtökohdista huolimatta ulkopuolista rahoitusta onnistuttiin kuitenkin saamaan siinä mitassa, ettei budjettirahan osuus liikevaihdosta kasvanut edellisvuoden 57 prosentista. Muu-toksia tapahtui lähinnä ulkopuolisten rahoittajien osuuksissa.

Tulevaisuus vaatii uutta näkökulmaaKiperästä taloustilanteesta huolimatta MTT:n tutkimustuotokset säilyivät erinomaisina.

– Julkaisujen määrä pysyi hyvänä, ja niiden laatu ja vaikutta-vuus paranivat jonkin verran, Ilkka P. Laurila toteaa tyytyväisenä.

Tiukka taloustilanne jatkuu myös tulevina vuosina ja heijastuu myös vuonna 2015 aloittavaan Luonnonvarakeskukseen.

– Luonnonvarakeskuksen ensimmäiset vuodet tulevat olemaan taloudellisesti hyvin vaikeita, koska kaikkien valtion tutkimuslaitosten budjettirahoitus laskee edelleen. Meillä on käytettävissä selvästi vä-hemmän rahaa kuin ennen.

Varautuminen tulevaan on käynnistetty hyvissä ajoin Luon-nonvarakeskuksen talous- ja rakenneohjelmassa. Ohjelmaan sisäl-tyy vuosille 2015–2017 sekä lisätulojen hankintaa, kannattavuuden parantamista että säästöjä.

– Tilanne vaatii uudenlaista otetta: uusien rahoitusinstrument-

tien käyttöön tarvitaan uutta ajattelua. Lisäksi toiminnan tulee olla asiakaslähtöistä. Tavoitteena on, että asiakkaat ovat mukana tutki-mus- ja kehitystyössä entistä aktiivisemmin, jolloin myös tulokset ja palvelut vastaavat paremmin asiakkaiden tarpeisiin. Alueellisia kumppanuuksia vahvistetaan tekemällä tiivistä yhteistyötä kunkin alueen kehitys-, infrastruktuuri- ja rahoitustavoitteiden saavutta-miseksi.

UUDENLAISTA AJATTELUAJA ASIAKASLÄHTÖISYYTTÄKehitysjohtaja Ilkka P. Laurila pitää MTT:n vuotta 2013 onnistuneena, vaikka rahoituksen kannalta olikin vaikeaa. Vuotta leimasi MTT:n kasvun päättyminen.

TTeknologian ja innovaatioi-den kehittämiskeskus Tekesin rahoittama tutkimus kasvoi, samoin ulkoministeriön rahoit-tama yhteistyötutkimus. Sen sijaan kotimainen yritysrahoi-tus ja EU-rahoitus pienenivät.

Ilkka P. Laurila (IP Laurila) Twitterissä: @IPLaurila

20

YKSIKÖIDEN JOHTAJAT

MTT:N AVAINHENKILÖT

TUTKIMUSPÄÄLLIKÖT

Kestävä ja kilpailukykyinenruoantuotantoHarri Huhtaharri.huhta@mtt.fi

Vastuullinen ruokaketju – hyvinvoiva kuluttajaJuha-Matti Katajajuurijuha-matti.katajajuuri@mtt.fi

Ympäristöystävällinen maatalousJyrki Aakkulajyrki.aakkula@mtt.fi

Vihreän talouden mahdollisuudetHilkka Vihinenhilkka.vihinen@mtt.fi

Älykkäästi uusiutuvista luonnonvaroistaSanna Marttinensanna.marttinen@mtt.fi

Biotekniikka- ja elintarviketutkimusEeva-Liisa Ryhäneneeva-liisa.ryhanen@mtt.fi

Kotieläintuotannon tutkimusJutta Siivonenjutta.siivonen@mtt.fi

Kasvintuotannon tutkimusMarkku Järvenpäämarkku.jarvenpaa@mtt.fi

TaloustutkimusSari Forsman-Huggsari.forsman-hugg@mtt.fi

PalveluyksikköPentti Aspilapentti.aspila@mtt.fi

Erkki KemppainenYlijohtaja

erkki.kemppainen@mtt.fi

Anu HarkkiTutkimusjohtaja

anu.harkki@mtt.fi

Ilkka. P. LaurilaKehitysjohtaja

ilkka.p.laurila@mtt.fi

Johtokunta

Ylijohtaja, esikunta, johtoryhmä ja johtoryhmän työvaliokunta

Kestävä ja kilpailukykyinen ruoantuotanto

Ympäristöystävällinen maatalous

Vihreän talouden mahdollisuudet

Älykkäästi uusiutuvista luonnonvaroista

Vastuullinen ruokaketju – hyvinvoiva kuluttajaBiotekniikka-ja elintarvike-

tutkimusASIAKAS

Kotieläin-tuotannontutkimus

Kasvin-tuotannontutkimus

Talous-tutkimus

Kansainvälinen tieteellinen neuvottelukunta

Maa- ja metsätalousministeriö

Palveluyksikkö

MTT Asiakasratkaisut

TOIMINTARAKENNE

Tutkimusalue Tutkimusyksikkö

21

2012 % 2013 %muutos

ed. v:een, %muutos

v:een 2008, %

Yhteisrahoitus 18,2 31 18,1 31 -1 118

Maksullinen toiminta 3,9 7 3,7 6 -4 28

Yhteensä 22,1 38 21,8 37 -1 95

Budjettirahoitus 33,6 57 34,0 57 1 -2

Maatilatulot ym. 3,3 5 3,7 6 12 3

Yhteensä 59,0 100 59,5 100 1 20

RAHOITUSRAKENNE, milj. euroa

TÄYDENNETTY TUOTTO- JA KULULASKELMA 2012–2013, milj. euroa

2012 % 2013 %

TOIMINNAN TUOTOT

MTT:n oma budjettirahoitus

Varainhoitovuoden talousarvio 34,315 31,754

Siirto seuraavalle vuodelle -7,202 -4,968

Siirto edelliseltä vuodelta 6,514 7,202

MTT:n budjettirahoitus yhteensä 33,627 57 33,988 57

Yhteishanke- ja muu rahoitus

Valtion budjettitalous 9,278 10,619

Muu julkishallinto 3,252 3,129

Yritykset ja yhteisöt 3,670 3,263

EU ja muut ulkomaiset yhteisöt 2,984 2,765

Yhteishanke- ja muu rahoitus yhteensä 19,184 33 19,776 33

MPL:n* mukaisen palvelutoiminnan tuotot 3,879 7 3,686 6

Muut toiminnan tuotot 21,119 21,226

- Yhteistoiminnan rahoitustuotot -19,051 -19,183

- Läpikulkueränä kirjatut tuotot -0,029 2,039 3 -0,040 2,003 4

TOIMINNAN TUOTOT YHTEENSÄ 58,729 100 59,453 100

TOIMINNAN KULUT

Henkilöstömenot 38,655 69 39,148 68

Vuokrat netto 5,458 5,777

Materiaalikulut 3,820 4,157

Ulkopuoliset palvelut 6,402 6,615

Muut kulut 2,123 17,803 31 2,205 18,754 32

Valmistus omaan käyttöön -0,158 -0 -0,203 -0,203 -0

TOIMINNAN KULUT YHTEENSÄ 56,300 100 57,699 100

VASTUUKATE (KÄYTTÖKATE) 2,429 1,754

Poistot -1,450 -1,582

TOIMINNALLINEN TULOS 0,979 0,172

Rahoitustuotot ja -kulut 0,004 0,005

Satunnaiset erät 0,004 0,003

TILIKAUDEN TULOS 0,987 0,180

*) MPL = Maksuperustelaki

Heikkilä Anna-MaijaReplacement decisions on Finnish dairy farms – towards better economic perfor-mance with novel technology and sustai-nable herds 17.8.2013

Kallioniemi MarjaWell-being at work on farms in Finland - Stress, safety in animal handling and wor-king conditions of women on dairy farms31.8.2013

Haikonen TuuliMicrotubule and replication vesicle associa-tions of the potyviral HCpro protein27.9.2013

Stygar AnnaOptimal management of replacement heifers in beef herd.16.10.2013

Heikkurinen PasiReframing strategic corporate responsibi-lity: From economic instrumentalism and stakeholder thinking to awareness and sustainable development8.11.2013

Artell JanneRecreation value and quality of Finnish surface waters – revealed preferences, indi-vidual perceptions and spatial issues15.11.2013

Halmemies-Beauchet-Filleau AnniRole of forage species and concervation method in ruminal lipid metabolism, mammary lipogenesis and milk fatty acid composition in lactating cows29.11.2013

Helin JanneCost-efficient nutrient load reduction in ag-riculture - short-run perspective on redu-cing nitrogen and phosphorus in Finland13.12.2013

MTT:N TUTKIJOIDEN VUONNA 2013 VALMISTUNEET VÄITÖSKIRJAT

22

Julkaisuluokka 2008 2009 2010 2011 2012 2013

A Vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit 169 200 199 204 219 211

B Vertaisarvioimattomat tieteelliset kirjoitukset 515 196 473 166 293 82

C Tieteelliset kirjat 5 6 9 15 18 5

D Ammattiyhteisölle suunnatut julkaisut* 525 496 581 536 724 565

E Suurelle yleisölle suunnatut julkaisut 85 69 75 65 30 40

Muut julkaisut 225 227 227 154 378 422

Yhteensä 1524 1194 1564 1140 1662 1325

*Sisältää MTT:n julkaisusarjoissa julkaistut väitöskirjat ja lisensiaatintyöt

JULKAISUJEN MÄÄRÄ 2013

milj. € muutos ed. v:een, %

ELY-keskukset 3,7 -1

Makera 3,1 -4

EU:n tutkimusrahoitus 2,3 -13

Muu kotimainen rahoitus 2,0 5

Muu valtion budjettitalous 1,7 15

Tekes 1,3 26

Kotimainen yritysrahoitus 1,2 -29

Suomen Akatemia 1,2 4

Maa- ja metsätalousministeriö 1,1 15

Muu ulkomainen rahoitus 0,3 11

Ulkomainen yritysrahoitus 0,2 112

Yhteisrahoitus yht. 18,1 -1

YHTEISRAHOITUKSEN KÄYTTÖ

2012 % 2013 %

TOIMINNAN TUOTOT

MTT:n oma budjettirahoitus

Varainhoitovuoden talousarvio 34,315 31,754

Siirto seuraavalle vuodelle -7,202 -4,968

Siirto edelliseltä vuodelta 6,514 7,202

MTT:n budjettirahoitus yhteensä 33,627 57 33,988 57

Yhteishanke- ja muu rahoitus

Valtion budjettitalous 9,278 10,619

Muu julkishallinto 3,252 3,129

Yritykset ja yhteisöt 3,670 3,263

EU ja muut ulkomaiset yhteisöt 2,984 2,765

Yhteishanke- ja muu rahoitus yhteensä 19,184 33 19,776 33

MPL:n* mukaisen palvelutoiminnan tuotot 3,879 7 3,686 6

Muut toiminnan tuotot 21,119 21,226

- Yhteistoiminnan rahoitustuotot -19,051 -19,183

- Läpikulkueränä kirjatut tuotot -0,029 2,039 3 -0,040 2,003 4

TOIMINNAN TUOTOT YHTEENSÄ 58,729 100 59,453 100

TOIMINNAN KULUT

Henkilöstömenot 38,655 69 39,148 68

Vuokrat netto 5,458 5,777

Materiaalikulut 3,820 4,157

Ulkopuoliset palvelut 6,402 6,615

Muut kulut 2,123 17,803 31 2,205 18,754 32

Valmistus omaan käyttöön -0,158 -0 -0,203 -0,203 -0

TOIMINNAN KULUT YHTEENSÄ 56,300 100 57,699 100

VASTUUKATE (KÄYTTÖKATE) 2,429 1,754

Poistot -1,450 -1,582

TOIMINNALLINEN TULOS 0,979 0,172

Rahoitustuotot ja -kulut 0,004 0,005

Satunnaiset erät 0,004 0,003

TILIKAUDEN TULOS 0,987 0,180

*) MPL = Maksuperustelaki

2012 % 2013 %

1. MAKSULLINEN TOIMINTA

Tuotot 3,879 100 3,686 100

Kulut 2,137 55 1,864 51

VASTUUKATE 1,742 45 1,822 49

2. TUTKIMUSTOIMINTA

Tuotot 54,850 100 55,767 100

Kulut 54,163 99 55,835 100

VASTUUKATE 0,687 1 -0,068 -0

3. TUTKIMUSKESKUS YHTEENSÄ

Tuotot 58,729 100 59,453 100

Kulut 56,300 96 57,699 97

VASTUUKATE 2,429 4 1,754 3

Investoinnit 1,993 1,673

RAHOITUSJÄÄMÄ (vastuukate/investoinnit) 0,436 0,081

Kone- ja laiteinvestoinnit 1,611 0,991

Poistot koneista ja laitteista 1,103 1,170

MTT:N RAHOITUS RAHOITUSLÄHTEITTÄIN, milj. euroa 2012 % 2013 %

Valtion budjettirahoitus 42,905 73 44,607 75

Muu julkinen rahoitus 6,236 11 5,894 10

Yksityinen rahoitus 9,588 16 8,952 15

RAHOITUS YHTEENSÄ 58,729 100 59,453 100

VASTUUKATE TOIMINNOITTAIN, milj. euroa

HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ1000

800

600

400

200

0

841814

770 775 764 773 767 751

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

23

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

31600 Jokioinen vaihde: 029 5300 700

etunimi.sukunimi@mtt.fi

Opistontie 10 A 132100 Ypäjä

Toivonlinnantie 51821500 Piikkiö

Vakolantie 5503400 Vihti

Latokartanonkaari 900790 Helsinki

Lönnrotinkatu 350100 Mikkeli

Antinniementie 141330 Vihtavuori

Kampusranta 9 C60320 Seinäjoki

Halolantie 31 A71750 Maaninka

Silmäjärventie 269100 Kannus

Kipinäntie 1688600 Sotkamo

Paavo Havaksen tie 390570 Oulu

Tutkimusasemantie 1592400 Ruukki

Eteläranta 5596300 Rovaniemi

www.mtt.fi

MTT yhdistyy Metsäntutkimuslaitos Metlan, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL:n ja Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tilastopalveluiden kanssa Luonnonvarakeskukseksi 1.1.2015. www.luonnonvarakeskus.fi

www.facebook.com/mttelo

www.twitter.com/mttelo

www.linkedin.com/mttagrifoodresearchfinland

www.youtube.com/mttfinland

www.slideshare.net/MTT_Agrifood_Research_Finland