hiilineutraali suomi - gasum · p.s. kierrätysbiokaasu on askel kohti hiilineutraalia suomea. esi...
TRANSCRIPT
MCI
Hiilineutraali Suomi
saavutetaan monipuolisilla energiaratkaisuilla
Energiatehokkuus on kaikkien asia
Hyvinkään Lämpövoima satsaa
biokaasuun
Gasumin sidosryhmälehti Gasetti 2/2015
Johanna Lamminen
441 760
Kotimaista uusiutuvaa energiaa lisäämällä ja energiatehokkuutta
parantamalla Suomen on mahdollista nostaa energiaomavaraisuuttaan.
Yhteistyömme Riihimäen Kiertotalouskylässä Ekokemin ja Biotehtaan
kanssa on oiva esimerkki ja merkittävä askel eteenpäin biokaasumarkkinan
kehityksessä.
Kiertotalouskylässä tuotettu uusiutuva ja kotimainen biokaasu on käy-
tettävissä helposti kaasuverkoston alueella. Investointi mahdollistaakin bio-
kaasun tarjoamisen entistä useammille asiakkaillemme.
Riittävän monipuoliset ja hajautetut energiatuotantoratkaisut takaavat
kustannustehokkaimman, ympäristöystävällisimmän ja luotettavimman
kokonaisratkaisun.
Tulevaisuudessa energiaratkaisuihin kytkeytyvät entistä enemmän
joustavat kuluttajat, jotka ymmärtävät energiantuotannon moninaisuutta.
Eri energiavaihtoehtojen avulla he pystyvät vaikuttamaan siihen, millaisella
energialla heidän autonsa kulkevat, talonsa lämpiävät ja millä energialla
tuotteet valmistetaan.
Kotitalouksien energiapäätökset perustuvat edelleen vahvasti hintaan.
Siksi energia-alan on pystyttävä tarjoamaan uusia ratkaisuja , joilla tuodaan
puhtaampaa ja edullisempaa energiaa asiakkaille.
Hajautetussa tuotantomallissa sekä maakaasu että biokaasu ovat tärkei-
tä tekijöitä, sillä ne molemmat omaavat hyvän potentiaalin päästöjen vä-
hentämisessä.
Lue lehdestämme lisää monipuolisista ja älykkäistä ratkaisuistamme.
Johanna Lamminen on Gasum-konsernin toimitusjohtaja
P.S. Kierrätysbiokaasu on askel kohti hiilineutraalia
Suomea. Esi merkiksi Pirkka-tuotteiden valmistuksessa
käytetään kierrätys biokaasua. Katso aiheesta video:
www.biokaasumerkki.fi
Kaasulla kohti vähähiilistä yhteiskuntaa
p ä ä k i r j o i t u s
Gasetti
Julkaisija
Gasum Oy
PL 21, Miestentie 1
02151 Espoo
Päätoimittaja
Anna Ailio, viestintäpäällikkö
*Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä
Toimitusneuvosto
Olga Väisänen, Sonja Hellén-
Nieminen, Max Miilakangas, Olli
Mäkituuri ja Ari Seppänen
Toimitus ja taitto
MCI Press Oy
Kannen kuva
Vesa Tyni
Painosmäärä
4 100 kpl
Painopaikka
Scanweb Oy, Kouvola
Osoitelähde
Gasum Oy:n asiakas- ja
sidosryhmärekisteri
Osoitteenmuutokset
Lehteä on julkaistu vuodesta 1994.
2 g a s e t t i 2 / 2 0 1 5
4 Haasteena monipuoliset
energiaratkaisut
Tavoitteena hiilineutraali
Suomi.
12 Energiatehokkuus
koskee kaikkia
Riku Huttunen puoltaa
energiantuotannon
markkinavetoisuutta.
16 Puhtaasti kotimaista
biokaasua
Tunnettuja teollisuusyrityksiä
siirtyi biokaasun käyttöön.
21 Keittiön kaasutrendit
Capris-keittiöt ovat ajan
tasalla kaasutrendeistä.
22 Innovatiivista kaasun
paikallisjakelua
Hyvinkään Lämpövoima
panostaa ympäristöasioihin
ja vähähiilisyyteen.
26 Gasumlainen
Tekninen myyntineuvoja
Antti Kahilakoski
27 Gasumin uutisia
Matkailijan Helsinki
Riku Huttunen nostaa
kaasun eduiksi kette-
ryyden ja joustavuuden.
Hiilineutraali Suomi
saavutetaan kaasun
käyttöä lisäämällä.
Hyvinkään Lämpövoima on biokaasun
paikallisjakelun edelläkävijä.
tavoitteena hiilineutraali suomi
”Toivoisin EU:n keskittyvän sääntelyn keventämiseen ja markkinoiden kehittämiseen.”
RIKU HUTTUNEN, ENERGIAOSASTON YLIJOHTAJA, TEM 12
25
12
1922
Hallituksen energiapoliittiset strategiset linjaukset
puhuvat hiilettömän, puhtaan ja uusiutuvan
energian kustannustehokkaan tuotannon
kasvattamisen puolesta. Suuntana on hajautetun
energiantuotannon lisääminen, jota puoltavat
ympäristö tavoitteet, huoltovarmuus sekä
energiaomavaraisuuden kasvu. 4—11
t ä s s ä n u m e r o s s a
Gasetti 2/2015
Hyvän ilman lintu
-innovaatiokilpailun
voittaja on valittu.
20
2 / 2 0 1 5 g a s e t t i 3
TEEMA MONIPUOLISET ENERGIARATKAISUT
Suomalainen energiavalintojen äärellä
Nämä tiedot nostivat merkittävästi
suomalaisten kiinnostusta biokaasulla
tuotettuihin tuotteisiin:
• Biokaasua käyttävän teollisuuden
toiminnasta ei aiheudu lähialueen
asukkaille hengitysilmaa pilaavia
päästöjä.
• Biokaasu on täysin
kierrätystalouteen pohjautuva
energiamuoto: sitä tuotetaan muun
muassa jätevedestä ja biojätteestä.
• Biokaasun tuotanto tuo
investointeja Suomeen: uusia
työpaikkoja ja mahdollisuuksia
suomalaisen ympäristöteknologian
kehittämiselle.
LÄHDE: GASUM, BIOKAASUN
KOHDERYHMÄTUTKIMUS 2015
90 %
haluaa ihmisten sopeuttavan
oman toimintansa maapallolla
sellaiseksi, että rajallisia
luonnonvaroja ei kuluteta loppuun.
66 %
on joissain arkipäivän valinnoissaan
valmis taloudellisiin panostuksiin
ympäristöystävällisyyden puolesta.
64 %
kokee voivansa vaikuttaa
kulutusvalinnoillaan
ympäristöasioihin.
4 g a s e t t i 2 / 2 0 1 5
Ympäristötavoitteet, huoltovarmuus ja energiaomavaraisuuden
kasvu puoltavat hajautetun energiantuotannon lisäämistä.
Tavoitteena on kasvattaa erityisesti uusiutuvien energiamuotojen osuutta.
TEKSTI Ari Rytsy KUVITUS Anna-Kaisa Jormanainen
usi hallitusohjelma nostaa
energiapoliittiseksi kärkitavoit-
teeksi hiilettömän, puhtaan ja uusiutuvan energian
kustannus tehokkaan tuotannon kasvattamisen. Samalla
tähdätään energiaomavaraisuuden parantamiseen, joka
perustuu bioenergian ja muun päästöttömän sekä uusiu-
tuvan tarjonnan lisäämiseen. Hallituksen strategisten lin-
jausten mukaan suurimmat mahdollisuudet piilevät neste-
mäisten biopolttoaineiden ja biokaasun tuotannossa.
Hiili neutraali Suomi -tavoitetta vauhditetaan lopettamalla
hiilen ja tuontiöljyn käyttöä, nostamalla liikenteen uusiutu-
vien polttoaineiden osuutta sekä kannustamalla julkista
sektoria hiilineutraaleihin energiaratkaisuihin. Uusiutuvan
energian lisäämiseksi annettava tuki perustetaan jatkossa
UUSIUTUVATenergiamuodot
nosteeseen
84 %
haluaa, että suomalainen
teollisuus on edelläkävijänä
ympäristö- ja bioteknologian
hyödyntämisessä.
79 %
haluaa suosia yrityksiä,
jotka panostavat
ympäristöystävälliseen ja
uusiutuvaan energiaan.
2 / 2 0 1 5 g a s e t t i 5
TEEMA MONIPUOLISET ENERGIARATKAISUT
teknologianeutraalisuuteen ja taloudelliseen edulli-
suusjärjestykseen.
– Tuulivoiman syöttötariijärjestelmä on osoittau-
tunut kalliiksi, joten se ainakin muuttuu. Suurempana
tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian käyttöä kes-
tävästi. Keinoina tässä tulevat olemaan esimerkiksi
uudenlaiset tuet ja kannustimet, kertoo Energia-
viraston ylijohtaja Simo Nurmi.
Uusiutuvien energiamuotojen tukien tuominen
samalle viivalle auttaa kasvattamaan päästöttömän
energian tuotantoa kustannustehokkaasti, markkina-
vetoisesti ja oikeudenmukaisesti. Samaan aikaan
tapah tuva kivihiilen käytön lopettaminen ja tuontiöljyn
käytön huomattava vähentäminen viitoittaa tietä kohti
kansallista energiavallankumousta. Suomessa arvioi-
daan, että uusiutuvan energian osuus on mahdollista
nostaa 50–60 prosenttiin energian kokonaiskulutuk-
sesta vuoteen 2050 mennessä.
– Hallitusohjelman tavoitteena on nostaa esimer-
kiksi liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osuus 40
prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Se on hurja määrä,
joka tulee näkymään biopohjaisten polttoaineiden tar-
jonnan kasvuna, jos kannustimina ovat jatkossakin ja-
keluvelvoite sekä investointi- ja verotuet, arvioi Nurmi.
Uusia investointeja tarvitaanHallituksen halu uudistaa tukijärjestelmiä on perustel-
tu, sillä Suomessa ja monessa muussa Euroopan maas-
sa energiamarkkinat ovat kärsineet vähäisistä tuotanto-
investoinneista. Tämä on seurausta sähkön alhaisesta
markkinahinnasta. Energian saatavuuden takaamisen
kannalta on myös huolestuttavaa, että monet perintei-
set tuotantolaitokset ovat tulossa käyttöikänsä päähän.
Korvaavan voimantuotannon puute on kysymys, jonka
ratkaiseminen vaatii valtiovallalta pitkän tähtäimen
tuki- ja investointi-
politiikkaa.
– Voimajärjes-
telmän hallitun
uusiutumisen ja
kansallisen huol to -
varmuuden takaa-
miseksi Suomessa
on saatava lähi-
vuosina liikkeelle
merkittävästi uu-
sia, aiempaa moni puolisempia sekä ennakkoluulotto-
mia energia-alan investointeja, Nurmi kannustaa.
Tukipolitiikassa on omat ongelmansa. Tuki ei saa
olla liian suurta, jolloin energiamarkkinoilla voi aiheu-
tua häiriöitä ja vinoutumia. Tuki ei myöskään voi jat-
kua ikuisesti, vaan se on rajoitettava kunkin teknolo-
gian kehitysvaiheeseen.
– Euroopan komissio pyrkii harmonisoimaan tukia
jäsenvaltioissa, jotta energiamarkkinat yhdentyisivät
tavoitteena olevan energiaunionin sisällä. Esimerkiksi
Saksassa on saatu hyvin paljon aikaan uusiutuvien
energiamuotojen edistämisessä, kertoo ympäristö-
ministeriön yli-insinööri Risto Kuusisto.
Kotimaista uusiutuvaa energiaa lisäämällä ja ener-
giatehokkuutta parantamalla Suomen on mahdollista
nostaa energiaomavaraisuuttaan, joka on epävakaassa
maailmassa kansallinen etu. Riskien hajauttamisen
kannalta paras ratkaisu saavutetaan mahdollisimman
monipuolisella energiapaletilla, jossa hyödynnetään
suuria perusyksiköitä sekä pienempää alueellista ener-
giantuotantoa. Hajautetussa tuotantomallissa maa- ja
biokaasu ovat tärkeitä tekijöitä, sillä niillä on hyvää
potentiaalia päästöjen vähentämisessä.
– Riittävän monipuoliset ja hajautetut energiatuo-
tantoratkaisut takaavat kustannustehokkaimman,
ympäristöystävällisimmän ja luotettavimman koko-
naisratkaisun. Siksi Suomessa on saatava nopeasti
aikaan tähän ohjaava ja kannustava investointi-
ympäristö, sanoo Nurmi.
Päästökaupalle uusi kompensaatiojärjestelmäHallituksen tarkoituksena on ottaa käyttöön päästö-
kaupan epäsuorien sähkönhintavaikutusten kompen-
saatiojärjestelmä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä,
että päästökaupan piirissä olevalle teollisuudelle
tullaan laatimaan jonkinlainen tukijärjestelmä, jolla
kompensoidaan päästökaupasta aiheutuvia epäsuoria
kustannuksia. Tämä rahoitetaan päästöoikeuksien
huutokaupasta saatavilla tuloilla. Energiavirasto hoitaa
kyseistä huutokauppaa ja tulouttaa siitä saadut tulot –
noin 60 miljoonaa euroa vuodessa – valtiolle. Aiemmin
nämä tulot on käytetty kehitysapuun, mutta nyt niitä
ollaan kohdentamassa uudelleen.
– Lähiaikoina ratkeaa, millainen kompensaatiojärjes-
telmästä tulee. Energiavirasto kykenisi organisoimaan
tehokkaasti sen käytännön hoitamisen, sanoo Nurmi.
Hallitusohjelman suuntaviivojen perusteella Suo-
men on mahdollista päästä asetettuun tavoitteeseen
hiilineutraalista yhteiskunnasta vuoteen 2050 men-
nessä. Se edellyttää uusiutuvan energiantuotannon
investointitahdin nopeuttamista sekä tähän saakka
pimennossa olleen aurinkoenergian hyödyntämistä.
Kaiken kaikkiaan Suomella on luonnonvarojensa
ansiosta erinomainen mahdollisuus lisätä biotalouden
painoarvoa omassa energiakorissaan.
– Tiukasta aikataulusta johtuen muutoksen aikaan-
saaminen edellyttää valtiovallan ohjauskeinoja. Niitä
ovat tuet ja kannustimet, verotusratkaisut, päästö-
kauppa sekä kannustavan investointiympäristön
luominen, luettelee Nurmi.
Hiilineutraali yhteiskunta vaatii investointeja uusiutuvaan energian tuotantoon.
5 % VUOTEEN
2013 VERRATTUNA.
SUOMEN
ENERGIA-
SEKTORIN
KASVIHUONE-PÄÄSTÖT
LASKIVAT VUONNA
2014
6 g a s e t t i 2 / 2 0 1 5
Hänen mukaansa kotimaisista energiainnovaati-
oista ei ole pulaa, mutta niiden kaupallistaminen tun-
tuu olevan Suomessa vaikeaa. Ne voivat kuitenkin rat-
kaista monia tulevaisuuden haasteita. Tuotteistamisen
ja kohdennettujen tukitoimien avulla niistä on myös
vientituotteeksi. Biotalouden osuus on nykyisin 16 pro-
senttia Suomen kansantaloudesta, ja sen tuotos on 60
miljardia vuodessa. Biotalousstrategian tavoitteena on
luoda biotaloudella yli 100 000 uutta työpaikkaa.
Samalla Suomen biotalouden tuotos aiotaan nostaa
100 miljardiin euroon. Julkisella taloudella eli kaupun-
geilla, kunnilla ja alueilla sekä valtionhallinnolla on
keskeinen asema, kun biotalouden uusia ratkaisuja
otetaan käyttöön.
– Näissä voidaan kokeilla, kehittää ja ottaa käyttöön
uutta tekniikkaa, josta voi tulla uutta cleantechiä ja
suomalaista osaamista, jolla on vientinäkymiä, sanoo
Kuusisto.
Verouudistus nakertaa kilpailukykyäElinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtava energia-
asiantuntija Mikael Ohlström suhtautuu hallituksen
esitykseen myönteisesti. Ponnistelut uusiutuvan ener-
giantuotannon ja kotimaisen bioenergian puolesta
mahdollistavat aikaisempaa monipuolisempia ener-
giaratkaisuja sekä suomalaisen cleantech-liiketoimin-
nan kehittymisen.
Vientivetoista kotimaan teollisuutta ilahduttaa se,
että päästökaupan epäsuoria hintavaikutuksia aiotaan
lievittää kompensaatiojärjestelmällä. Korvauksen kat-
tavuudesta ei ole vielä tietoa, mutta Ohlström toivoo
sen asettuvan samalle tasolle Saksan kanssa. Siellä
kompensointi kattaa komission laskentakaavan maksi-
min mukaisesti noin puolet hinnannoususta koituvista
kustannuksista.
Kritisoitavaa kuitenkin löytyy. Kivihiilen käytöstä
luopuminen energiantuotannossa vuoteen 2030 men-
nessä on hallitusohjelman energiatoimialaa koskeva
linjanveto, johon pyritään poistamalla sähkön ja läm-
mön yhteistuotannossa käytössä ollut hiilidioksidi-
veron alennus. Ratkaisu ihmetyttää Ohlströmiä, sillä
sähkön ja lämmön yhteistuotanto on energiatehokas
tuotantomuoto, jonka avulla pystytään hillitsemään
kasvihuonekaasujen syntymistä.
– Tämän veroedun poistumisen myötä tapahtuva
kustannusten nousu iskee valitettavalla tavalla niin
Kaasun hiilidioksidipäästöt
Maakaasulla on alhainen hiilipitoisuus
ja suuri vetypitoisuus. Tämän ansios-
ta kaasun poltossa syntyvät hiilidiok-
sidipäästöt (CO2) ovat huomattavasti
pienemmät verrattuna muihin fossiili-
siin polttoaineisiin.
Kaasun poltosta syntyvät hiili-
dioksidipäästöt ovat noin 40 prosent-
tia pienemmät kuin kivihiilellä. Maa-
kaasun poltossa syntyvä suora omi-
naishiilidioksidipäästö on 55 g/MJ.
Hiilen kohdalla vastaava luku on 95 g/
MJ ja turpeen kohdalla 106 g/MJ.
Biokaasu on biopolttoaine, jonka
hiilidioksidipäästöjä ei lasketa Suo-
men kasvihuonekaasujen kokonais-
päästömäärään.
LÄHDE: GASUM
MILJ. T CO
2 EKV.
olivat vuonna 2014
ENERGIA -SEKTORIN
45,8
PÄÄSTÖT
55,0 CO2
0 CO2
94,6 CO2
105,9 CO2
53,0 CO2
MaakaasuBiokaasu Hiili Turve Turve+Puu
2 / 2 0 1 5 g a s e t t i 7
TEEMA MONIPUOLISET ENERGIARATKAISUT
yhteistuotantolaitosten kuin energiaa käyttävien suomalaisten yritysten kilpailukykyyn, hän toteaa.
Sähkön ja lämmön yhteistuotannon kallistuminen saattaa johtaa kyseisen tuotantomuodon asteittaiseen katoamiseen energiamarkkinoilta. Samalla poistuu huomattava määrä sähköntuotantokapasiteettia, joka on korvattava jollain tavalla. Teollisuudessa suurin huoli liittyy juuri energian varmaan ja kilpailukykyi-seen saatavuuteen.
Nykyisellä yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon voimalaitoskapasiteetilla voidaan jo nyt vähentää päästöjä merkittävästi kivihiileen verrattuna. Maakaa-su mahdollistaa noin 40 prosentin päästövähennykset kivihiileen verrattuna. Tämän lisäksi kaasukombi-voimalaitos tuottaa yhteistuotannossa enemmän sähköä kuin kivihiilivoimalaitos.
– Tuuli-, aurinko- ja ydinvoimalaitokset ovat hyö-dyllisiä erillisessä sähköntuotannossa, mutta niistä ei ole perinteisen yhteistuotannon korvaajaksi. Toisaalta myönteistä ovat hallituksen panostukset infrarahoi-tukseen, joka koskettaa muun muassa sivutieverkos-toa. Tällä tavalla varmistetaan kotimaisen biopohjai-sen raaka-aineen saatavuus, vahvistaa Ohlström.
Biokaasun maatilakäytön lisääminen ei välittömästi kosketa suurteollisuutta. Se on kuitenkin uusi pelin-avaus suomalaisessa energiakeskustelussa. Ohlström uskoo, että biokaasuun keskittyneiden suurien tuotanto laitosten myötä kyseisen energiamuodon osuuden kasvattaminen tulee olemaan varteenotettava vaihtoehto yhä useammalle yritykselle. Käytännössä biokaasun hyödyntämistä voidaan tehostaa lisäämällä sen syöttämistä paineistettuna olemassa olevaan kaa-suverkkoon. Monessa yrityksessä siirtyminen maakaa-susta kotimaiseen biokaasuun on usein varsin vaiva-tonta, eikä vaadi erillisiä investointeja.
Lihaa ja lakritsia kotimaisella biokaasullaTamperelainen Yrjö Wigren Oy on Suomen ensimmäi-nen lihanjalostusalan yritys, joka valmistaa tuotteensa kokonaan kotimaisella biokaasulla. Sen rinnalla Wigren hyödyntää sähköä ja kaukolämpöä muun muassa kylmän ilman ja lämpimän veden tuottami-seen. Vihreä tuotantoprosessi on saanut positiivisen vastaanoton yrityksen asiakkailta, jotka arvostavat ympäristöystävällisyyttä ja Wigrenin panostuksia
uusiutuvaan energiaan. Luonnon monimuotoisuus ja sen vaaliminen ovat myös osa pitkän linjan partio-laisen ja yrityksen toimitusjohtajana toimivan Keijo
Vatajan henkilökohtaisia arvoja.– Luonnon kannalta hyvät energiaratkaisut sopivat
meidän brändiimme. Energiakustannusten pienien erojen sijaan arvostamme enemmän tekemiemme va-lintojen positiivista arvoa ja vaikutusta, Vataja toteaa.
Siirtyminen biokaasuun ei ole vaikuttanut tuotanto-prosessin toimivuuteen tai aiheuttanut paineita uusille investoinneille. Näistä eduista huolimatta monet yri-tykset tuntuvat vielä odottavan biokaasun ja muiden uusiutuvien energiamuotojen lopullista läpimurtoa. Vataja epäilee syyksi enemmän vero- ja energiapolitiik-kaa kuin todellista tahtotilaa. Yksi hallituskausi on teollisessa horisontissa lyhyt aika.
– Yritykset eivät uskalla tehdä pitkän tähtäimen energiaratkaisuja, koska energian verotus voi taas pian muuttua. Tässä asiassa edelläkävijöiden ja energia-alan yritysten pitää tehdä enemmän töitä. Meidän on saata-va aikaan positiivinen kehä, joka tuottaa kestäviä rat-kaisuja pitkällä tähtäimellä, kannustaa Vataja.
Toinen edelläkävijöiden kelkkaan hypänneistä yri-tyksistä on Kouvolan Lakritsi, jonka kaikki lakritsi- ja marmeladituotteet on valmistettu keväästä lähtien koti maisella ja uusiutuvalla biokaasulla. Kyseessä on ollut luonnollinen siirtymä ensin öljystä maakaasuun ja nyt paikalliseen biokaasuun. Vaihdoksen myötä lakritsitehtaan hiilidioksidipäästöjen arvioidaan vähenevän noin 119 tonnia vuodessa.
– Öljyä kului noin 180 000 litraa vuodessa, joten sen hankkimisessa oli aina omat rasitteensa. Rekkoja kulki jatkuvasti edestakaisin. Nyt biokaasu tulee suo-raan perille putkia pitkin, perustelee lakutehtailija Timo Nisula.
Kouvolan Lakritsin uusiutuvia tuotepakkauksia koristaa jatkossa keväällä 2015 käyttöönotettu biokaa-sumerkki, joka kertoo kuluttajille valmistajan sitoutu-misesta ympäristövastuuseen. Muutos on jo noteerattu sosiaalisessa mediassa.
– Me haluamme kantaa osamme vastuusta ja painaa päämme tyynyyn paremmalla mielellä. Emme välttämättä yritä muuttaa maailmaa, mutta emme myöskään halua olla lisäämässä sen ympäristö-ongelmia, Nisula filosofoi.
Joustavat kuluttajat muutoksen vetureinaTulevaisuudessa energiaratkaisuihin kytkeytyvät entistä enemmän joustavat kuluttajat, jotka ymmär-tävät energiantuotannon moninaisuutta. Eri energia-vaihtoehtojen avulla he pystyvät vaikuttamaan siihen, millaisella energialla heidän autonsa kulkevat ja talonsa lämpiävät.
Biotalouden osuus on 16 prosenttia Suomen kansantaloudesta.
TEOLLISUUDEN PROSESSIEN
LASKIVAT VUONNA
2014
ja tuotteiden
käytön päästöt
14 % EDELLIS-VUOTEEN
VERRATTUNA.
LÄHDE:
TILASTOKESKUS,
SUOMEN KASVI HUONE-
KAASUPÄÄSTÖT 2014
(PIKAENNAKKOTIEDOT)
8 g a s e t t i 2 / 2 0 1 5
Uusi energiakäytön ratkaisu – Gasumin Lähde
TEKSTI Ari Rytsy
Uusi energiankäytön ratkaisu,
Gasumin Lähde, perustuu
hajautettuun ener gian-
tuotantoon. Kysei sessä tuo-
tantomallissa suhteellisen
pieni kokoiset sähkön-, lämmön- ja kyl-
mäntuotannon laitokset on sijoitettu
paikan päälle energiaa käyttäviin ra-
kennuksiin. Tällä tavalla vältytään
energian siirtologistiikan yhteydessä
tapahtuvasta energia hävikistä. Polt-
toaine siirretään lähes häviöttä suo-
raan käyttökohteeseen. Lisäksi uusi
teknologia mahdollistaa ostoenergian
tehokkaan kierrätyksen talon sisällä,
jolloin sen määrä voidaan jopa puolit-
taa perinteisiin menetelmiin verrattu-
na. Koko tuo tanto ketju huomioiden
hajautetun tuotannon ja tehokkaan
kierrätyksen mallilla saavutettava
primääri energian säästö on yli
55 prosenttia.
– Lähteessä polttoaine, esimerkiksi
kotimainen biokaasu, toimitetaan
kohteessa sijaitsevaan pannuhuonee-
seen. Siellä se poltetaan sähköä ja
lämpöä tuottavalla CHP-koneella.
Erillisellä biokaasukattilalla täydenne-
tään kylmien talvipäivien lämmitys-
tarvetta, kertoo Gasumin liiketoimin-
nan kehityspäällikkö Åke Vikstedt.
Jakeluverkoista siirtoverkkoonCHP-koneen tuottama sähkö pyörit-
tää lämpöpumppua, jonka avulla saa-
daan sekä maasta että muista lähteis-
tä kerätty lämpö takaisin kiertoon.
Pumppua voidaan käyttää sekä ra-
kennuksen lämmittämiseen että vii-
lennykseen. Jäähdytyksessä synty-
neet lauhdelämmöt käytetään ensi-
sijaisesti lämpimän käyttöveden val-
mistukseen tai varastoidaan esimer-
kiksi maa lämpö kaivoihin, jotka toimi-
vat myös aurinkopaneeleilla kerätyn
energian puskurivarastona. Oma
säh kön tuo tanto takaa toiminnan
sähkön jakelukatkon yllättäessä.
Lähteessä polttoaineen käytön
korkea hyötysuhde perustuu erityi-
sesti ilmanvaihdosta, viemärivedestä
sekä kattilan ja CHP-koneen tuotta-
mista savukaasuista syntyvän hukka-
lämmön talteenottoon ja hyödyntä-
miseen lämpöpumpun ravintona.
Kuluttajalla mahdollisuus vaikuttaaVikstedtin mielestä kyse on teknologi-
sesta ja kulttuurillisesta muutoksesta,
joka tulee koskettamaan koko energia-
alaa. Tulevaisuudessa hajautettu ener-
giantuotanto vähentää energian koko-
naiskulutusta ja muuttaa energiakau-
pan kaksisuuntaiseksi.
– Lähde tarjoaa kuluttajille enem-
män vaikutusmahdollisuuksia omiin
energia-asioihinsa. Tilatarpeensa
vuoksi tuote soveltuu alkaen noin 50
perheen kerrostalo- ja rivitalokoko-
naisuuksille ja skaalautuu energia-
väylän avulla joustavasti korttelien,
kylien ja teollisuusalueiden tarpeisiin.
Pienemmät taloyhtiöt voivat toteut-
taa Lähteen esimerkiksi yhteishank-
keena, sanoo Vikstedt.
Tähän suuntaan on menty esimer-
kiksi Turussa, missä keskustan kaakkois-
puolelle on tulossa uusi noin 7 000 asuk-
kaan asuinalue. Ajatuksena on, että
alueen asukkaat voivat tuottaa omaan
käyttöön energiaa uusiutuvista energian-
lähteistä.
Vaikka uusiutuvan energian ripeällä
käyttöönotolla on vastustajansa, liput-
tavat monet asiantuntijat ja kuluttaja-
tutkimukset sen puolesta. Gasumin
teettämästä biokaasun kohderyhmä -
tutkimuk sesta käy ilmi, että 90 prosent-
tia suomalaisista kannattaa ihmisen
toiminnan sopeuttamista sellaiseksi,
että rajallisia luonnonvaroja ei kuluteta
loppuun.
– Suomalaiset ovat olleet edelläkävi-
jöitä energiatuotantoon liittyvien mark-
kinaehtoisten toimintaympäristöjen
kehittämisessä. Nyt meidän on tuotava
mukaan uusituvia energiamuotoja sekä
tarkasteltava energiamarkkinoita aikai-
sempaa enemmän pohjoismaisessa kon-
tekstissa, sanoo Aalto-yliopiston talous-
tieteen professori Matti Liski.
Energiantuotannon uudistaminen
vaatii ennen kaikkea kokonaisuuden
koordinointia sekä kuluttajien kompen-
saatiojärjestelmien kehittämistä. Tekno-
logisesti nykyistä joustavammat ja moni-
puolisemmat energiaratkaisut ovat
helposti saavutettavissa. Esimerkiksi
älykkäällä lämmönohjauksella asunnon
lämmitys on mahdollista kytkeä hetkeksi
pois päältä aiheuttamatta sisätilojen
merkittävää viilenemistä. Tällainen
ratkaisu tarjoaisi nopeaa kulutusjoustoa
mahdollisesti jopa parin ydinvoimayksi-
kön verran.
– Kotitalouksien energiapäätökset
perustuvat edelleen vahvasti hintaan.
Siksi energia-alan on pystyttävä tarjoa-
maan uusia ratkaisuja, joilla voidaan
saavuttaa halvempaa ja puhtaampaa
energiaa, summaa Liski.
Biokaasumerkki kertoo sitoutumisesta ympäristövastuuseen.
2 / 2 0 1 5 g a s e t t i 9
Energiatehokkuuslaki velvoittaa suuret yritykset
tekemään energiakatselmuksen neljän vuoden
välein, ensimmäisen kerran 5.12.2015 mennessä.
Katselmuksessa selvitetään toi-
mipaikkojen energiankulutus-
profiili ja tunnistetaan mahdollisuudet
energiansäästöön. Yrityksen energiakatsel-
mukseen sisältyy myös kohdekatselmuksia,
joiden avulla kerätään tarkempaa tietoa
kohteen energiankulutuksesta ja sopivista
energiatehokkuustoimenpiteistä.
Gasumilla energiatehokkuuslain vaati-
mukset pakollisista energiakatselmuksista
täytetään laatimalla ISO 50001 -standardin
mukainen energianhallintajärjestelmä, joka
sertifioidaan marraskuussa 2015. ISO
50001 -järjestelmässä energiakatselmus tarkoittaa säännölli-
sesti tehtävää energiatehokkuustyötä, joka tuottaa jatkuvasti
uusia energiatehokkuustoimenpiteitä. Järjestelmä integroidaan
osaksi Gasumin toimintajärjestelmäkokonaisuutta.
Pienemmillä yrityksillä on edelleen käytettävissä niin sano-
tut Motiva-mallin mukaiset katselmukset, joihin voi hakea kat-
selmustukea.
– Energiatehokkuuden kehittämisen moti vaationa ovat tuo-
tanto- ja resurssi tehokkaat prosessit ja kustannussäästöt.
Samalla yrityksen arvo säilyy ja jopa kasvaa, sanoo Motivan yk-
sikönpäällikkö Hille Hyytiä.
Suomalaisten yritysten sitoutuminen energiatehokkuus-
sopimukseen on synnyttänyt tavoitteellista toimintaa ja merkit-
täviä tuloksia monella eri toimialalla. Esimerkiksi elintarvike-
teollisuuden toimija Saarioinen on saavuttanut suuria
energiansäästöjä lämpöpumppuratkaisuilla, joiden avulla teh-
taan kylmälaitoksen lauhdelämpö ja öljyjäähdytyksen ylijäämä-
lämpöä hyödynnetään käyttöveden lämmitykseen ja ilmastoin-
nin esilämmitykseen. Yrityksen Sahalahden tuotantolaitoksella
hyödynnetään myös maakaasukattilan savukaasujen ylijäämä-
lämpöä tehdasalueen lämmitykseen ja kattilan syöttöveden
esilämmitykseen.
Helpoista hedelmistä liikkeelleMoni yritys voi saavuttaa euromääräisesti noin 10–16 prosentin
säästöt laittamalla isot energia-asiat kuntoon. Kiinteistöjen ja
tehdaspalvelujärjestelmien energiatehokkuustoimien jälkeen
kannattaa paneutua muun muassa ylijäämälämmön hyödyntä-
miseen sekä pääprosessien tarkempaan tarkasteluun ja
optimointiin. Mittaaminen on energiatehok-
kuustyössä kaiken lähtökohta.
– Esimerkiksi paineilmaa tuotannossaan
hyödyntävissä yrityksissä vuotojen korjaami-
nen ja painetasojen optimointi voi tarkoittaa
kymmenien tuhansien eurojen säästöä yrityk-
sen koosta riippuen, Hyytiä arvioi.
Biokaasua hyödyntävien teollisuusuunien
energiatehokkuus paranee tuntuvasti järke-
vämmillä käyttötavoilla, uudella tekniikalla ja
tehokkaammalla lämmön talteenotolla. Näin
on toimittu muun muassa kemianalan yrityk-
sen J.M. Huber Finland Oy:n Taavetin-teh-
taalla, missä maakaasukäyttöinen sulatusuuni toimii kellon ym-
päri yli tuhannen asteen lämpötilassa. Uunissa on
regeneraattori, joka hyödyntää palamisessa syntyviä kuumia sa-
vukaasuja. Regeneraattorin tehtävänä on esi läm mittää uuniin
syötettävää palamisilmaa. Palamisilma kattaa noin 5–10 pro-
senttia koko uunin energiataseesta.
– Energiatehokkuus on osa kestävää kehitystä, jonka tavoit-
teena on turvata hyvä elämä sekä energian ja raaka-aineiden
riittävyys tuleville sukupolville, kannustaa Hyytiä.
LÄHDE: MOTIVA
TEEMA MONIPUOLISET ENERGIARATKAISUT
Energiatehokkuus turvaa energian ja raaka-aineiden
riittävyyden tuleville
sukupolville.
Energiatehokkuus kiinnostaa yrityssektoriaYritysten panostuksia energia-asioihin vauhdittavat uusi
energiatehokkuuslaki sekä kustannustehokkuuden ja kilpailukyvyn parantaminen. Energiatehokkuus on myös osa yritysvastuuta.
TEKSTI Ari Rytsy
10 g a s e t t i 2 / 2 0 1 5
VUONNA 2014 MAAKAASUA
KÄYTETTIIN SUOMESSA 2 923
MILJOONAA KUUTIOMETRIÄ
LÄHDE: SUOMEN KAASUYHDISTYS
Vastuullisuus näkyy yritysten energiaratkaisuissa ja ympäristötekijöiden
huomioimisessa. Energia- ja ympäristövalintoihin vaikuttavat myös
esimerkiksi valtion säädökset ja kuluttajien toiveet.
Energiansäästön ja puhtaamman luonnon puolesta
ILKKA LATVALA, ENERGIAJOHTAJA, METSÄ GROUP
Olemme vähentäneet fossiilisia hiilidioksidipäästöjä 36
prosenttia vuodesta 2009 ja tehtaidemme voima-
laitokset käyvät jo 86-prosenttisesti bioenergialla. Työ
ener giankäytön tehostamiseksi jatkuu. Muun muassa
asiakkaat arvostavat panostuksiamme. Valinnat näkyvät
myönteisesti myös pienempinä polttoaineveroina.
SATUMAIJA MÄKI, CORPORATE RESPONSIBILITY
AND COMMUNICATION EXPERT, NANSO
Nanso valmistaa laadukkaita vaatteita, jotka ovat
eko loginen ja kestävä vaihtoehto nopeasti muuttuvassa
muotibisneksessä. Muutama vuosi sitten tehtaillamme
suoritettiin myös energiakatselmus, josta saatuja
säästötoimenpiteitä on viety eteenpäin.
Vastuullisuus on Nansolla perustunut arvoihin ja
vapaa ehtoisuuteen. Myös kuluttajien kiinnostus vaattei-
den ympäristövaikutuksiin on lisääntynyt, vaikka osto-
päätökset tehdään edelleen ulkonäön perusteella.
PETER FABRITIUS, ENERGIAPÄÄLLIKKÖ, VALIO OY
Suurimmat säästökohteemme ovat lämpöpumppu-
investoinnit, jotka tuottavat sekä lämpöä että kylmää
samanaikaisesti. Olemme myös muun muassa rakenta-
neet LTO-järjestelmiä sekä suorittaneet säätötoimen-
piteitä.
Meille imagokysymykset ovat tärkeitä, ja haluamme
kuunnella kuluttajien toiveita. Valtion tuki energian-
säästötoimenpiteiden toteuttamisessa on ollut tärkeässä
roolissa. Byrokratian lisäämistä pitää välttää.
YMPÄRISTÖNSUOJELULAKI
Syyskuussa 2014 voimaan tullut ympäristönsuo-
jelulaki on ympäristön pilaantumisen ehkäise-
mistä koskeva yleislaki, jota sovelletaan toimin-
taan, josta aiheutuu tai saattaa aiheutua ympä-
ristön pilaantumista. Uudessa ympäristönsuoje-
lulaissa teollisuuspäästödirektiivi on tuotu osaksi
kansallista lainsäädäntöä, mikä parantaa ja yh-
denmukaistaa ympäristön tilaa turvaavia par-
haan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia.
Ympäristönsuojelulakia on muutettu huhti-
kuussa 2015 muun muassa poistamalla ympäris-
tölupamääräysten tarkistamismenettely ja luo-
malla menettely maa-ainesluvan ja ympäristölu-
van yhteis käsittelylle.
BAT (BEST AVAILABLE TECHNIQUES)
Ympäristönsuojelulaissa määritellyllä parhaalla
käyttökelpoisella tekniikalla eli BATilla tarkoite-
taan mahdollisimman tehokkaita ja kehittyneitä,
teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia
tuotanto- ja puhdistusmenetelmiä sekä toimin-
nan suunnittelu-, rakentamis-, ylläpito-, käyttö- ja
lopettamistapoja, joilla voidaan ehkäistä ympäris-
tön pilaantuminen tai tehokkaimmin vähentää
sitä.
BATin soveltaminen perustuu teollisuuden
pääs töjä koskevaan direktiiviin (Industrial
Emissions Directive, IED), jonka tavoitteena on
suojella ympäristöä ja terveyttä ja säädellä
teollisuuslaitosten ympäristövaikutuksia
ympäristöluvituksen kautta.
EMAS-YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ
EU:n EMAS-asetukseen perustuva EMAS-järjes-
telmä (the Eco-Management and Audit Scheme)
koostuu kansainvälisen ISO 14001 -ympäristö-
järjestelmästandardin mukaisesta ympäristö-
järjestelmästä sekä ympäristöraportista eli
EMAS-selonteosta.
Ympäristöjärjestelmän avulla organisaatio
ottaa ympäristöasiat järjestelmällisesti huomioon
kaikessa toiminnassaan. Se auttaa tunnistamaan
ja vähentämään haitallisia ympäristövaikutuksia
sekä säästämään kustannuksia.
Esimerkiksi Gasumilla on käytössään sertifioi-
tu ISO 14001 -järjestelmä.
LÄHTEET: YM.FI JA YMPARISTO.FI
TEKSTI Kati Jalagin
29,2 TWh
Valtio ympäristön asialla
2 / 2 0 1 5 g a s e t t i 11
Nimi Riku Huttunen
Työ energiaosaston ylijohtaja, TEM, 1.1.2015 alkaen
Koulutus VTM, Helsingin yliopisto, 1990
(kansantaloustiede)
Asuinpaikka Helsinki
Perhe naimisissa, kolme lasta
Harrastukset kuntoliikunta, tietokirjallisuus ja historia
12 g a s e t t i 2 / 2 0 1 5
Energiantuotanto markkinavetoiseksi
RIKU HUTTUNEN:
Työ- ja elinkeinoministeriön energia-
osasto sijaitsee aivan Helsingin ytimes-
sä Aleksanterinkadulla. Vuoden vaih-
teessa ylijohtajana aloittanut Riku
Huttunen katsoo ulos työ huoneensa
ikkunasta tien toiselle puolelle.
– Valmistuin Helsingin yliopistosta
valtiotieteellisestä tiedekunnasta juuri
laman kynnyksellä. Pääaineeni oli kansantalous ja mieles-
säni oli käynyt myös ura rahoitusmaailmassa, mutta tie
vei virkamiesuralle, joka oli myös mieluisa vaihtoehto,
Huttunen muistelee viitaten ensimmäiseen työpaikkaansa
Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa.
Nykyiseen, viiden vuoden määräaikaiseen virkaan,
Huttunen siirtyi Energiaviraston ylijohtajan paikalta.
Aikaisempaa työkokemusta, alan tuntemusta ja virka-
miesuraa hänelle oli sitä ennen karttunut eri tehtävistä
kauppa- ja teollisuusministeriössä sekä erityisasiantunti-
juudesta Suomen EU-edustustossa Brysselissä. Omia va-
lintaan vaikuttaneita meriittejä Huttunen epäröi lähteä
listaamaan, mutta ei itsekään voi ohittaa kokemuksensa
tuomaa lisäarvoa.
– Uskon, että valintaani on vaikuttanut vahva hallin-
non alan tuntemus sekä käytännön kokemus. Olen hoita-
nut oikeastaan tavalla tai toisella kaikkia niitä asioita,
jotka nyt ovat vastuullani, Huttunen pohtii.
Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston ylijohtaja Riku Huttusen tehtävänä on vaikuttaa ja valmistella
Suomen energia- ja ilmastopolitiikkaa. Siviiliroolissa hän uskoo, että jokainen voi teoillaan kantaa kortensa kekoon.
TEKSTI Hanna Ojanpää KUVAT Vesa Tyni
2 / 2 0 1 5 g a s e t t i 13
– Käytännössä työni on olennaisten kehityskulkujen
hahmottamista, sen ymmärtämistä, mihin suuntaan
maailma on menossa ja miten tuohon kehitykseen
voidaan mahdollisesti vaikuttaa. Ennustajan kykyjä ei
minulta eikä keneltäkään muulta odoteta.
Tähtäimessä ilmasto- ja energia-asioiden tulevaisuusViime keväänä hallitusohjelmaa valmisteltaessa Hut-
tunen nähtiin myös Smolnassa. Hänen tehtävänään
oli tuoda virkamiesnäkemys poliittiseen keskusteluun:
mitä asioita Suomen energia- ja ilmastopolitiikassa
tulisi ottaa huomioon ja millä aikataululla, sekä kan-
sallisesti että EU:n jäsenvaltiona.
– Yksi selvä kulmakivi oli jo päätetyt EU-tason
tavoitteet ilmasto- ja energia-asioissa, hän toteaa.
Suomi pyrkii muiden EU-jäsenvaltioiden kanssa
vähentämään kasvihuonepäästöjä vuoteen 2050 men-
nessä 80–95 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Väli-
tavoitteiksi on asetettu vuoteen 2020 mennessä 20
prosenttia ja vuoteen 2030 mennessä 40 prosenttia.
– Tähtäin on jo vahvasti vuodessa 2030. Tämän
syksyn agendalle kuuluukin valmistella kansallista
energia- ja ilmastopolitiikkaa keskipitkälle eli viiden-
toista vuoden syklille. Merkittävä osa tätä strategiaa
on kysymys, miten saamme tarvittavat investoinnit
liikkeelle. Vaikka meillä on yhteinen EU-tason tavoite,
jokainen jäsenvaltio valitsee omat energialähteensä
kansallisesti järkevältä pohjalta. Tämä korostuu, kun
uusiutuvan energian maakohtaisia tavoitteita ei enää
ole. Mitä kauemmaksi ajassa mennään, sitä utuisem-
pana tulevaisuus näyttäytyy, Huttunen tietää.
Huttunen on itse jatkuvasti yhteydessä kollegoihin-
sa EU:ssa. Muun muassa ylijohtajakokouksissa käsi-
tellään niin päivän polttavia asioita kuin tulevaisuu-
den näkymiä.
– ”Energiaunionin”, kuten energia-asioita käsittele-
vää EU-politiikkaa nykyisin myös kutsutaan, toimin-
taa on tarve koordinoida, jotta emme synnytä vain
uutta byrokratiaa. Otsikkotasolla kaikki ovat samoilla
linjoilla, mutta toivotuissa käytännön toimissa on
eroa. Itse toivoisin EU:n keskittyvän sääntelyn keven-
tämiseen ja markkinoiden kehittämiseen.
Huttunen jakaa päästöjen vähentämistoimet vii-
teen ryhmään: energiatehokkuus, uusiutuvat energia-
lähteet, päästökaupan rooli, ydinenergian asema sekä
hiilidioksidin talteenotto ja varastointi.
– Ihannemaailmassani kansallisesti ja EU-tasolla
vallitsisi johdonmukainen energia- ja
ilmastopolitiikka . Pahinta taas on sahaava ja ennakoi-
maton toiminta. Aikaisemmin vallitsevia puheenaihei-
ta olivat energian hinta ja riittävyys, mutta nyt kun
mukaan on tullut ilmastoulottuvuus, vaikeuskerroin
on kasvanut. Kyse on loppupelissä siitä, miten päästö-
jä vähennetään ja mitä olemme siitä myös valmiit
maksamaan.
Kaasun kilpailukyky nousuunHiilineutraali Suomi 2050 -hankkeen tavoitteena on
luopuminen kivihiilestä kokonaan sekä lisätä kotimai-
sen energiatuotannon määrää. Tällä hetkellä energia-
omavaraisuus on reilun 50 prosentin luokkaa. Säh-
köntuotannon kotimaisuusasteen tavoitteita ei ole
hallitusohjelmaan kirjattu, mutta Huttusen mielestä
se on looginen, muttei ensisijainen tavoite.
– Suomen talouden energiaintensiivisyys – selittä-
jinä kylmä ilmasto, pitkät välimatkat ja raskas teolli-
suus – näkyy suhteellisen korkeana sähkön tarpeena.
Mitään syytä ei ole esimerkiksi heikentää hyvin
toimivia yhteispohjoismaisia sähkömarkkinoita.
Viime kuukausina suuri puheenaihe on ollut Fen-
novoiman omistuksen kotimaisuusasteen riittävyys.
Huttunen myöntää, että asia on työllistänyt myös hän-
tä kesän aikana.
– Nyt alkaa varsinainen rakentamisluvan käsittely,
mikä tullee viemään kaksi vuotta ja vasta sitten asia
siirtyy hallituksen ratkaistavaksi. Yleisesti olen sitä
mieltä, että Suomi tarvitsee edelleen ydinenergiaa
perus voiman lähteenä. Se, kuinka suuri rooli ydin-
voimalla tulee vuoden 2030 jälkeen olemaan, on vielä
vaikea arvioida.
Myös kaasumarkkinat ovat murroksessa. Kaasun
eduiksi Huttunen nostaa sen ketteryyden ja jousta-
vuuden, haasteeksi alhaisen kilpailukyvyn.
– Kaasun tulevaisuus on paljon monimuotoisempi
kuin sen menneisyys. Suuri kysymys on, kuinka sen
kilpailukyky kehittyy. Tosiasia kuitenkin on, että mitä
tulee etenkin perinteiseen putkikaasuun, kaasun käyt-
tö on vähentynyt viimeisten vuosien aikana. Mutta
myös positiivisia näkymiä on havaittavissa, kuten
”Kaasun tulevaisuus on paljon monimuotoisempi kuin sen menneisyys.”
14 g a s e t t i 2 / 2 0 1 5
Riku Huttunen näkee
tulevaisuuden, jossa
vallitsee niin kansallisesti
kuin EU-tasolla
johdonmukainen
energia- ja
ilmastopolitiikka.
LNG-kaasun kysyntä meriliikenteen ja teollisuuden energialähteenä.
Jos Huttunen saisi päättää, energiantuotannon tulisi olla markkinavetoista.
– Tuotanto massiivisten tukien avulla ei voi olla pitkällä aikavälillä kestävää, hän toteaa viitaten esi-merkiksi Iso-Britanniaan, missä jopa ydinvoimaa tue-taan takuuhinnoin.
Suomen energiapolitiikkaa Huttunen kehuu varsin ennustettavaksi. Hän on tyytyväinen myös siihen, että yhteistä poliittista tahtoa löytyy monelta osin yli puo-luerajojen. Huttunen kuitenkin painottaa, että esimer-kiksi veromuutokset on tehtävä vakavalla harkinnalla: ”ettemme syö pohjaa vahvuuksiltamme”. Suomen kil-pailukyvyn kannalta Huttunen painottaa, että inves-toinnit pitää saada liikkeelle.
– Hallituksen tavoitteet uusiutuvan, päästöttömän energian edistämiseksi ovat kunnianhimoiset varsin-kin suhteessa nykyiseen taloudelliseen tilanteeseen. Päätöksissä tulee huomioida politiikan pitkäjänteisyys muuttuvassa toimintaympäristössä. Pääpaino on bio-energian tuotannon edistämisessä. Äänekosken bio-tuotetehtaan rakentamispäätös on aidosti hyvä esi-merkki ja iso asia koko Suomelle.
Energiatehokkuusajattelun äärelläHuttunen muistuttaa, että energiatehokkuusajattelu lähtee meistä jokaisesta: miten asumme ja liikumme, mitä laitteita käytämme ja miten.
– Nämä ovat myös elämäntapakysymyksiä, mutta paljon voi vaikuttaa omilla päätöksillä. Esimerkiksi sähkönmyyjä kannattaa kilpailuttaa joko edullisimman hinnan tai halutessa vaikka energialähteen mukaan, itse julkisilla kulkuvälineillä työmatkansa kulkeva Huttunen toteaa.
Huttunen muistelee omaa lapsuuttaan öljykriisin aikaan.
– Jos jotain on jäänyt tavaksi saakka, niin valot sammutan aina huoneesta lähtiessäni. Vielä muutama vuosikymmen sitten kaikki hyödynnettävä materiaali käytettiin ja kierrätettiin luonnostaan. Nyt avain-asemassa on ymmärtää ylipäätänsä resurssien tehokkaan käytön merkitys, Huttunen pohtii.
– Uskon, että niin minua itseäni kuin montaa muutakin virkamiestä motivoi ajatus asioihin vaikutta-misesta. Ja kun vaikuttamisen teemat ovat vielä niin suuria kuin energia- ja ilmastokysymykset, ei voi olla unohtamatta, että työllä on todellista merkitystä, Huttunen päättää.
2 / 2 0 1 5 g a s e t t i 15g a s e t t i 15
Biokaasu
Tunnetut teollisuusyritykset Kouvolan
Lakritsi, Myllyn Paras ja Marwe ovat
biokaasun eturintamassa siirtyen
kustannus tehokkaasti kotimaisen bio-
kaasun käyttäjiksi.
Nämä biokaasumerkillä tunnistetta-
vat yritykset vähentävät biokaasun käy-
töllä merkittävästi tuottamiaan päästöjä.
Biokaasumerkki kertoo yrityksen sitou-
tumisesta ympäristövastuuseen, ja se on
saanut erittäin positiivisen vastaanoton
biokaasuasiakkaiden keskuudessa.
Lakritsituotetalo Kouvolan Lakritsi
valmistaa lakritsi- ja marmeladituotteen-
sa jatkossa biokaasun avulla vähentäen
hiilidioksidipäästöjään 119 tonnia
vuodessa.
Myllyn Paras siirtyi käyttämään
pakastetehtaassaan biokaasua maa-
kaasun sijaan pienentäen hiilidioksidi-
päästöjään 140 omakotitalon aiheutta-
mien päästöjen verran.
Rullasuksistaan tunnettu Marwe
siirtyi käyttämäään biokaasua sekä
jätteistä valmistettavaa biosähköä.
Yrityksen toiminnasta tulee käytännössä
hiili neut raalia hiilidioksidipäästöjen
tip puessa 575 tonnia vuodessa.
KOTIMAINEN BIOKAASU
Tunnettuja teollisuusyrityksiä vaihtoi biokaasuun
Keskon päivittäistavarakauppa, Gasum,
Myllyn Paras ja Wursti ovat aloittaneet yh-
teistyön, jossa kaupan biojätteestä valmis-
tettua biokaasua hyödynnetään energiana
uusien Pirkka-tuotteiden valmistuksessa.
Lähes sadan Uudenmaan K-ruokakau-
pan sekä Keslogin Vantaalla Hakkilassa
sijaitsevien varastojen biojätteet ohjataan
Gasumin Lahden biokaasulaitokselle ja
sieltä kaasuverkossa Myllyn Parhaan ja
Wurstin tuotantoon.
Keskon tavoitteena on etsiä jatkuvasti
uusia keinoja pienentää hävikkiä ja kaato-
paikalle menevän jätteen määrää.
Jätteistä valmistettu biokaasu on sata-
prosenttisesti suomalaista, uusiutuvaa
energiaa. Kierrättämällä jätteet biokaasuk-
si ja hyödyntämällä energian Pirkka-tuot-
teiden valmistuksessa vähennetään vuo-
dessa hiilidioksidipäästöjä 380 tonnia.
Tämä vastaa yli kolmea miljoonaa henkilö-
autolla ajettua kilometriä.
Myllyn paras valmistaa Pirkalle bio-
kaasuenergialla pakasteesta myytäviä esi-
paistettavia liha- ja munariisicocktailpastei-
joita. Wursti valmistaa Pirkalle noin 10 eri-
laista nakkia, makkaraa ja leikkelettä.
Valitsemalla kotimaisella biokaasulla
valmistettuja Pirkka-tuotteita kuluttaja voi
tukea kotimaisuutta ja kestävää kehitystä.
Katso video: www.biokaasumerkki.fi
KIERRÄTYSBIOKAASU
Pirkka-tuotteita valmistetaan biokaasulla
16 g a s e t t i 2 / 2 0 1 5
Suomen maakaasun hintaan kes-
keisimmin vaikuttava tekijä on
raakaöljyn hintakehitystä seu-
raava raskaan polttoöljyn (HFO)
hinta. Kevään aikana Brent-öl-
jyn hinta liikkui pääosin 50 ja 65 USD/
bbl välillä. Heinäkuussa hinta kääntyi uu-
delleen laskuun, ja elokuussa hinta kävi
jo alimmillaan 6,5 vuoteen. Syyskuussa
hinnat ovat pysytelleet tason 50 USD/bbl
alapuolella. Hinnan laskun taustalla on
maailman toiseksi suurimman öljynkäyt-
täjän Kiinan osakemarkkinoiden voima-
kas lasku, OPEC:n vahvat tuotantoluvut
sekä Iranin ydinneuvotteluiden päättymi-
nen sopuun. Markkinoilla vallitsee glo-
baali ylitarjonta, jonka arvioidaan jatku-
van vielä ensi vuonnakin. Tämän hetki-
sen ennusteen mukaan 2016 neljännellä
kvartaalilla kysyntä olisi ensi kertaa tuo-
tantoa suurempaa.
Raskaan polttoöljyn lisäksi maakaasun
hintaan vaikuttavat kivihiilen ja sähkön
hintakehitykset h-arvoa ja E40-indeksiä
ohjaavina tekijöinä. Kivihiilimarkkinoilla
hinnat ovat olleet laskussa lähinnä öljyn
hinnan laskun ja Kiinan heikkenevän ta-
louden vuoksi. Lisäksi hiilimarkkinalla
vallitsee globaali ylitarjontatilanne, joskin
joitain tuotannon leikkauksia on jo tehty
mm. Indonesiassa. Hiilen hintojen ennus-
tetaan kuitenkin kääntyvän maltilliseen
nousuun ensi vuonna, mikäli ennusteet
Kiinan hiilen kysynnän kasvusta toteutu-
vat.
Sähkön hinta pohjoismaisilla sähkö-
markkinoilla on painunut alas, sillä kulu-
nut vuosi on ollut selvästi keskimääräistä
sateisempi, talvi oli leuto ja lisäksi touko-
heinäkuussa oli tavanomaista viileämpää.
Hyvän vesitilanteen ja edullisten polttoai-
neiden myötä ainoastaan nouseva päästö-
markkina on hieman tukenut sähkön hin-
toja. Hintojen merkittävä nousu vaatisikin
pidemmän vähäsateisen jakson, sillä läm-
min ja leuto alkusyksy on pitänyt vesiti-
lanteen hyvänä. Matalien hintojen vuoksi
Ruotsissa on suunniteltu yhteensä neljän
ydinvoimalaitoksen aikaistettua sulkemis-
ta. Suomessa aluehinta on ollut selvästi
systeemihintaa korkeampi johtuen siirto-
kapasiteetin rajallisuudesta Suomen ja
Ruotsin välillä sekä Baltian korkeasta hin-
tatasosta.
Energiakauppa
ENERGIAMARKKINAT
Maakaasun hintanäkymät
TEKSTI Amanda Vainio
Remit-asetus
REMIT-asetuksen mukainen rapor-
tointi koskee energiahyödykkeitä ja
rahoitusjohdannaisia. Asetus koskee
Kaasupörssissä toimivia asiakkaita,
Gasumin jälleenmyyntiasiakkaita
tukkuoston osalta sekä sellaisia
Gasumin loppuasiakkaita, joiden
yksittäisen käyttökohteen tekninen
kulutuskapasiteetti on vähintään
600 GWh/vuosi. Myös johdannais-
sopimukset, jotka liittyvät myytyyn
maakaasuun, kuuluvat raportoinnin
piiriin. Ilmoitusvelvoite astuu voi-
maan Kaasupörssissä käytävää
kauppaa koskien 7.10.2015 ja maa-
kaasun tukkukaupan osalta 7.4.2016
alkaen. Suunnitelmissa on, että
myös tukkukaupan raportointi
hoidettaisiin Kaasupörssin kautta.
Energiamaksu M2014 vuosituote
Raskas polttoöljy E40 H-arvo
Hintaennuste
€/MWh
30
2015 2016
25
20
15
10
5
0
Maakaasun energiamaksun hintatekijöiden kehitys (M2014 tariffi)
2014
2 / 2 0 1 5 g a s e t t i 17
Liikenteen hiilidioksidipäästöt ovat kääntyneet laskuun Suomessa viimeisen viiden vuoden aikana.
LÄHDE: YMPARISTO.FI
Euroopan komissio on myöntänyt 2,65
miljoonan euron Verkkojen Eurooppa
(Connecting Europe Facility) -tuen Gasu-
min hankkeelle, jossa selvitetään LNG-
tankkausasemaverkoston kehitysmah-
dollisuuksia raskaan maantieliikenteen
käyttöön. Myönteinen tukipäätös mah-
dollistaa neljän pilottiaseman rakenta-
misen seuraavan kahden vuoden aikana
TEN-T-ydinverkon alueelle Helsinkiin,
Vantaalle, Turkuun ja Jyväskylään.
Gasumin tavoitteena on lisätä omien
tankkausasemien lukumäärää noin 35
uudella asemalla seuraavan kymmenen
vuoden aikana.
Puhtaampi liikenne
AUTOLLA KAUPUNGISSA
Pysäköintialennus vähäpäästöisille henkilöautoille
Puhtaiden teknologioiden pioneeriyhtiö
Lahti Aqua on ottanut käyttöönsä kaksi
uutta kaasuautoa, jotka kulkevat bio-
kaasun voimin Lahdessa ja sen naapuri-
kunnissa.
Vesiyhtiö tuottaa itse biokaasua, ja
jatkossa Volkswagen Passat -kaasuauto-
jen tankit täyttyvät omalla polttoaineella.
Paikallisen polttoaineen käyttö käy ilmi
autoihin kiinnitetyistä teippauksista.
Tulevaisuudessa yhtiön tarkastelun
kohteena ovat työmaa-ajoneuvojen
kaasu vaihtoehdot. Tällä hetkellä Lahti
Aquan 35 autosta kaksi kulkee kaasulla.
Vähäpäästöisten henkilöautojen omista-
jat saavat Helsingissä 50 prosentin alen-
nuksen pysäköintimaksuista.
Pysäköintietuus myönnetään autoille,
jotka täyttävät Helsingin kaupungin
käyttöön ottamat kriteerit vähäpäästöi-
sille autoille. Kriteerien mukaan bensii-
ni- ja dieselautojen sekä hybridien hiili-
dioksidipäästöt voivat olla korkeintaan
100 grammaa kilometriä kohden. Kaasu-
ja etanoliautojen hiilidioksidipäästöjen
on oltava korkeintaan 150 grammaa
kilometriltä. Tämän lisäksi säänneltyjen
päästöjen tulee olla vähintää Euro 5
-tasoa. Myös täyssähköautot ja sähkö-
käyttöiset mopoautot kuuluvat etuuden
piiriin.
Pysäköintietuutta haetaan Helsingin
rakennusviraston asiakaspalvelusta, jossa
auton päästötiedot tarkistetaan ja kritee-
rit täyttävä auto saa tuulilasiin liimatta-
van tarran.
MAANTIELIIKENNE
EU-tukea tankkaus-asemaverkostolle
KAASUAUTOILU
Lahti Aqua tankkaa biokaasulla
KU
VA
IS
TO
CK
PH
OT
O
18 g a s e t t i 2 / 2 0 1 5
Uusi hallitusohjelma pyrkii
ohjaamaan yhteiskuntaa verotuk-
sen avulla kohti vähäpäästöisiä
energia lähteitä. Hallitus-
ohjelmassa linjataan, että
2020-luvun aikana hiilen käytöstä energi-
antuotannossa tullaan luopumaan ja tuon-
tiöljyn käyttö kotimaan tarpeisiin puolite-
taan. Tavoitteiden edistämiseksi hallitusoh-
jelmassa esitetään lämmitys polttoaineiden
veron CO2-komponentin korottamista sekä
sähkön ja lämmön yhteistuotannon CO2-
veron alennuksen portaittaista poistamista.
Nopein ja kustannustehokkain tapa
vähentää kivihiilen käyttöä ilman uusia
lisäinvestointeja on korvata kivihiilen
käyttöä maa kaasulla. Tämä edellyttää
maa kaasun kilpailukyvyn parantamista
suhteessa kivihiileen niin, että nykyisen
voimalaitoskannan ajojärjestys saadaan
muutettua vähäpäästöisiä ja energiatehok-
kaita kaasuvoimalaitoksia suosivaksi.
Uusi hallitus ei voi vaikuttaa sähkön
pohjoismaiseen markkinahintaan, maakaa-
sun ja kivihiilen väliseen globaaliin hintake-
hitykseen tai päästökauppaoikeuksien hin-
toihin. Uusi hallitus voi kuitenkin kansalli-
sen energiaverotuksen avulla ohjata tehok-
kaammin kivihiilen käytön vähentämiseen.
Tavoite hiilettömästä Suomesta saavu-
tetaan nopeammin, mikäli sähkön ja läm-
mön yhteistuotannon CO2-veron alennuk-
sen portaittainen poisto aloitettaisiin kivi-
hiilestä. Tämä voitaisiin tehdä polttoaine-
ja teknologianeutraalisti sitomalla alennus
yhteistuotantolaitoksen rakennusasteeseen
eli siihen, miten paljon laitos tuottaa säh-
köä suhteessa lämpöön. Näin voisimme
edistää tehokasta ja vähäpäästöistä yhteis-
tuotantoa ja saavuttaa merkittävät päästö-
vähennykset.
Lämmityspolttoaineiden veron CO2-
komponentin korotuksen tulisi puolestaan
painottua ensi sijaisesti kivihiileen, jolloin
vähäpäästöisemmän maakaasun sekä koti-
maisten uusiutuvien poltto aineiden kilpai-
lukyky kivihiiltä vastaan paranisi.
Kaasun kulutus on viimeisen neljän
vuoden aikana laskenut Suomessa
merkittä västi. Nykyinen energiaveromalli
ja vallitseva markkinatilanne ovat osaltaan
vahvistaneet erityisesti kivihiilen asemaa
suhteessa kaasuun. Mikäli suunnitellut
energiaveromuutokset kohdistuisivat täysi-
mittaisesti myös maakaasun, johtaisi se
pahimmillaan olemassa olevan kaasuinfra-
struktuurin ennen aikaiseen korvautumi-
seen. Tämä heikentäisi merkittävästi koti-
maisen, uusiutuvan biokaasun käyttö-
mahdollisuuksia tulevaisuudessa, sillä jo
olemassa oleva kaasuinfrastruktuuri ja
käyttökohteet sekä parhaillaan kehittyvä
LNG-infrastruktuuri soveltuvat sellaise-
naan myös biokaasulle.
Energiapolitiikka
VÄHÄPÄÄSTÖISET ENERGIALÄHTEET
Kaasun avulla eroon kivihiilestä
KU
VA
GA
SU
M
Verotus tueksi
• Yhteistuotannon CO2-veron
alennuksen poiston ei tulisi
koskea maakaasua vaan sen
pitäisi hallitusohjelman lin-
jauksen mukaisesti tapahtua
portaittain ja poisto tulisi
kohdistaa saastuttavampiin
polttoaineisiin eli kivihiileen ja
öljyyn.
• Tämä voitaisiin tehdä
teknologianeutraalisti esi-
merkiksi sitomalla alennus
yhteistuotantolaitoksen
rakennusasteeseen.
• Lämmityspolttoaineiden
veron CO2-komponentin
korotuksen tulisi myös
painottua ensi sijaisesti
kivihiileen, jolloin vähäpääs-
töi semmän maa kaasun sekä
kotimaisten uusiutuvien
polttoaineiden kilpailukyky
kivihiiltä vastaan paranisi.
TEKSTI Juha Ala-Huikku
2 / 2 0 1 5 g a s e t t i 19
Gasumin Hyvän ilman lintu
-innovaatio kilpailun voittaja on
ratkennut. Arviointiraati valitsi
voittajajoukkueeksi BIOBOK-
SIn, jonka idea edistää kaasu-
verkon ulkopuolista biokaasun liikenne-
käyttöä. Kärkijoukkue palkittiin 75 000
euron arvoisella palkinnolla, ja sen idea
vei myös internetissä järjestetyn yleisö-
äänestyksen voiton.
BioGTS Oy:tä edustaneiden Anni-
mari Lehtomäen ja Mika Rautiaisen
BIOBOKSI-joukkueen patentoituun bio-
kaasureaktoritekniikkaan perustuvassa
voittajainnovaatiossa biotalous yhdistyy
saumattomasti maantieliikenteen päästö-
jen vähentämiseen. Käytännössä voitto-
ideassa on kyse biokaasun tuotanto- ja
jalostustekniikasta, jotka yhdessä
mahdollistavat biokaasun kustannus-
tehokkaan tuottamisen. Innovaation
tekniikka mahdollistaa liikennebiokaasun
jalostamisen myös kaatopaikkakaasusta.
Suunni telman laitoskokonaisuus voidaan
rakentaa esimerkiksi vilkkaasti liikennöi-
dyn valtaväylän varrelle.
Innovointi
HYVÄN ILMAN LINTU
Innovaatiokilpailun voitto maantieliikenteen biokaasuratkaisulle
HYVÄN ILMAN LINTU
-innovaatiokilpailun voittajaksi
valikoitui BioGTS Oy:tä edustanut
BIOBOKSI-joukkue.
KU
VA
T P
AS
I S
AL
MIN
EN
INNOVAATIOKILPAILUN toinen sija
Antti Rikkisen, Tuomo Urrilan ja
Jussi Havun muodostamalle ProGas-
joukkueelle.
IDEA keskittyy kaasukonversion
helpottamiseen, jotta edullisempi ja
ekologisempi maantieliikenne olisi
entistä useamman autoilijan saatavilla.
KONVERSIOSSA bensa käyttöiseen
autoon asennetaan kaasutankki, min kä
jälkeen auto kulkee molemmilla
polttoaineilla.
25 000 euroa kaasukonversiolle
Hyvän ilman lintu -innovaatiokilpailun
kunniamaininnan sai Weegos Oy:n
Tommi Rimpiläisen, Konsta Sirvion ja
Zaur Izzatdustin muodostama Wee-
gas-joukkue, joka tähtäsi ideassaan
kaasuautojen yhteiskäytön laajenta-
miseen. Heidän kehittämänsä yhteis-
käyttöpalvelun myötä yksittäiset
toimijat voisivat optimoida auton-
käyttöään entistä paremmin.
Kunniamaininta Weegas-joukkueelle
20 g a s e t t i 2 / 2 0 1 5
TEKSTI Hanna Ojanpää KUVA Vesa Tyni
ASENNUSVAIHEESSA paikalle
tarvitaan ammattilainen aina, kun
asennetaan kaasuliettä kaasu-
verkkoon ja silloin, kun kaasu-
pullon liittimen pituus on enem-
män kuin 120 cm.
KAASULIEDELLÄ on portaaton
liekinsäätö. Kaasu-uunissa lämpö-
tila jakautuu asteikolle 1–8 sähkö-
lieden astelukujen sijaan.
KAASU-UUNIA kannattaa esi-
lämmittää 20–30 minuuttia tasai-
sen lämmön aikaansaamiseksi.
Tervetuloa tutustumaan kaasu-
liesiin: Topeliuksenkatu 1,
00260 Helsinki, www.capris.fi
Capris-Keittiöillä työskentelevälle
sisustussuunnittelija Katriina
Kallandille on 35 vuoden ammatti-
laisuran aikana syntynyt selvä käsi-
tys paitsi keittiötrendeistä myös asi-
akkaiden valintaan vaikuttavista tekijöistä.
Kodinkoneiden valinnassa merkitsee paljon,
minkä tyyppinen keittiön muu sisustus on.
– Keittiön remontoiminen tai uuden
rakentaminen maksaa paljon. Kun urakkaan
ryhtyy, pienet yksityiskohdatkin ovat tärkeitä.
Ulkonäkö merkitsee käyttömukavuuden
lisäksi paljon. Esimerkiksi liesi ei ole enää
pelkkä kodinkone vaan myös sisustus ele-
mentti, Kalland toteaa.
Värejä ja valinnanvapauttaCapris-Keittiöt myy Gasumin maahantuomia
italialaisia Ilve-kodinkoneita, joiden valikoi-
masta löytyy myös kaasuliesiä ja -uuneja.
Kaasulla käyvien laitteiden ehdoton etu on
valinnanvapaus. Italialaisten tilaustuotteiden
värien ja mallien kirjo on laaja. Kalland kui-
tenkin tietää, että suomalaisten suosikkeja
ovat hillityt värit.
– Kodinkoneiden elinikä on jopa kaksi-
kymmentä vuotta. Maku ehtii muuttua mo-
neen kertaan, jos väri on liian erikoinen. Sen
sijaan 90 senttimetriä leveä uuni ei ole enää
harvinainen, ja olenpa minä kerran myynyt
150 senttiä leveän kaasuliedenkin, Kalland
toteaa.
Kalland jakaa tyypilliset kaasulieden osta-
jat kahteen ryhmään: ne, joille kaasu tulee
suoraan verkosta, ja valinta on sitä myöten
selvä sekä ne, joille kaasu on ainoa oikea
vaihto ehto – tarvitaan siihen sitten kaasupullo
keittiön kaappiin tahi ei.
– Kaasu on perinteisesti ammattikokkien
valinta sen nopeuden vuoksi. Sama kiehtoo
myös kotikeittiössä innokkaita ruoanlaiton
harrastajia. Lisäksi kaasun lämpötilaa on
helppo säädellä, Kalland listaa.
Keittiö on kodin sydänKiinnostus ja arvostus ruoanlaittoa kohtaan
on selvästi noussut. Oman osuutensa tähän on
tehnyt media kokkiohjelmineen. Positiivista
on myös se, että emäntä tai isäntä ei enää
yksin aherra keittiössä, vaan ruoanlaitosta on
tullut sosiaalinen tapahtuma niin perhepiiris-
sä kuin ystävien kesken. Sitä, tuleeko kaasu-
liedellä parempaa ruokaa kuin sähkö liedellä,
Kalland ei lähde arvailemaan.
– Ehkä kyse on kuitenkin enemmän siitä,
mitä tapahtuu pannulla kuin sen alla, Kalland
tietää, mutta myöntää fiiliksen olevan iso osa
ruoanlaittoa.
Katriina Kalland tietää, että
suomalaiset kaasulieden ostajat
suosivat hillittyjä värejä.
Kaasulieden valintaan vaikuttaa ruoanlaiton nopeus sekä lämpötilan säätelyn helppous, lieden ulkonäköä unohtamatta.
Ei kaasua ilman tulta
Kaasu arjessa
Capris-Keittiöillä kaasuliesitrendit hyppysissä
1 / 2 0 1 5 g a s e t t i 21
2.
KYLÄSSÄ HYVINKÄÄN LÄMPÖVOIMA
TEKSTI Päivi Laajalahti KUVAT Vesa Tyni
Aurinkoisena elokuun päivänä Hyvinkään
Lämpövoima Oy:n tiloissa on hiljaista.
Suurin osa henkilöstöstä on talon ulko-
puolella koulutuksessa ja voimalan puo-
lella valvomossa kaikki sujuu lämpimäl-
le kesäpäivälle tyypilliseen rauhalliseen
tahtiin.
Vuodesta 1974 toiminut yritys voi olla ylpeä neljän
vuosikymmenen mittaisesta historiastaan. Muuttuvas-
sa energiakentässä se on onnistunut vastaamaan kette-
rästi ilmastonmuutoksen synnyttämiin haasteisiin ja
pitämään samalla kiinni henkilöstönsä hyvinvoinnista.
– 40 vuotta sitten lähdimme kehittämään toimin-
taamme sillä ajatuksella, että kuntalaisilla olisi saata-
villa edullista, mutta samalla puhtaampaa energiaa
verrattuna siihen, että jokaisella olisi omat tupruttavat
savupiiput, muistelee Hyvinkään Lämpövoiman
toimitusjohtaja Matti Laukkanen.
Viime vuonna 40-vuotisjuhlaansa viettäneessä
yhtiössä todettiin, että perustavoitteet oli saavutettu:
lämmön hinta oli edullinen, toimintavarmuus hyvä ja
myös päästöt ovat hallinnassa. Neljässä vuosikymme-
nessä on kuitenkin ehtinyt tapahtua paljon.
– Ympäristöasioiden suhteen 1980-luvulla puhut-
tiin hiukkaspäästöistä ja saastuttavasta energiantuo-
tannosta, mutta ilmastonmuutoksesta ei tiedetty vielä
Ympäristöasioihin ja vähähiilisyyteen panostavan Hyvinkään Lämpövoiman kaasuputket kuljettavat maa- ja biokaasua voimalan ja asiakkaiden tarpeisiin.
1. TOIMITUSJOHTAJA Matti Laukkanen (oik.) ja
tekninen johtaja Juha Hilden ovat tyytyväisiä 40-vuotiaan
lämpövoimalan ympäristötietoiseen kehitykseen.
2. MAAKAASUPOLTIN on voimalan kokoon nähden
fyysisiltä mitoiltaan yllättävän kompakti.
Innovatiivinen luonnonkaasun paikallisjakelija
1.
22 g a s e t t i 2 / 2 0 1 5
3.
4.
oikeastaan mitään. Sitten tuli kasvi-
huoneilmiö ja lopulta ilmastonmuutos,
ja olemme joutuneet nopealla aika-
välillä sopeutumaan uusiin säädöksiin
kasvihuonekaasujen vähentämiseksi.
Hyvinkään Lämpövoima painottaa
toiminnassaan kotimaisia vaihto eh to-
ja, kierrätysenergiaa ja pieniä hiili-
dioksidipäästöjä. Päästökaupan piiriin
kuuluvien polttoaineiden aiheuttamat
hiilidioksidipäästöt ovatkin pienen ty-
neet lähes neljännekseen vuosi kym me-
nen vaihteesta.
– Olemme kehitysorientoitunut
yhtiö ja monella taholla voimme sanoa
olevamme edelläkävijä energia-alalla.
Nykyisin noin 80 prosenttia kaikesta
hankkimastamme energiasta on kier-
rätysenergiaa, joka syntyy yhdyskunta-
jätteitä polttamalla, kertoo Laukkanen.
Lämpövoimalalle johtaa 18 kilo-
metrin mittainen putki Riihi mäeltä
Ekokemin jätteidenpolttolaitokselta.
Laukkanen kommentoikin kierrätys-
energian hyväksikäytön osoittautuneen
uudessa, haasteelli sessa ympä ristö-
tilanteessa oikeaksi ja edistykselliseksi
ratkaisuksi.
Tulevaisuuden suunnitelmissa on
lisätä esimerkiksi puupellettien käyttöä
kaukolämmön tuotannossa ja korvata
sillä fossiilisia polttoaineita.
– Loppuvuodesta otamme käyttöön
meille Kiuruvedeltä tulleen pelletti-
pölykattilan. Sen avulla pienennämme
hiilidioksidipäästöjämme radikaalisti,
sillä päästökaupan piiriin kuuluvat
päästöt vähenevät peräti 40 prosenttia.
Kokonaispaletissa tämä tarkoittaa sitä,
että käyttämiemme fossiilisten poltto-
aineiden määrä on tämän jälkeen enää
10 prosenttia, summaa Laukkanen.
Hyvinkään Lämpövoiman
voimalapuolella keltainen
putki kuljettaa maa- ja bio-
kaasua voimalan ja sen asiak-
kaiden tarpeisiin. Yhtiö oli
Uudellamaalla ensimmäinen maakaa-
sun käytön aloittaneista kaukolämpö-
yhtiöistä. Maakaasun osuus Hyvinkään
Lämpö voiman toiminnassa on vähen-
tynyt 1990-luvulta lähtien, mutta
Laukkanen kertoo asiakkaiden kiin-
nostuksen biokaasua kohtaan kasva-
neen samaa tahtia kuin ympäristötie-
toisuus sekä puhtaan energian tarjo-
ama brändiarvo on lisääntynyt.
– Aloitimme alkukesästä Gasumin
tuottaman biokaasun jakelun kahdelle
teollisuusasiakkaallemme. Myllyn
Paras Oy:n tuotanto laitos toimittaa
meille viljan kuorista polttamalla
syntyvää lämpöä, ja kesäkuussa 2015
aloimme puolestaan toimittaa heidän
pakaste tehtaansa käyttöön biokaasua.
Myllyn Paras on ensimmäisiä suo-
malaisyrityksiä, jotka ovat ottaneet
käyttöönsä myös biokaasua maakaa-
sun lisäksi. Heille elintarviketuottajana
on tärkeää puhtaus ja kasvihuone-
kaasupäästöjen vähentäminen.
Hyvinkään Lämpövoiman tekninen
johtaja Juha Hilden kertoo, että maa-
kaasusta biokaasun käyttöön siirtymi-
nen on helppoa, sillä se toimitetaan
asiakkaalle samalla tavalla kuin maa-
kaasu. Infrastruktuuri ympäristö-
”Biokaasuun siirtyminen on
helppoa.”
3. SÄHKÖ- JA
KAUKOLÄMPÖ-
ASENTAJA Olli Syrjä
tarkistaa öljyn esi-
lämmittimen vastuksia.
4. KESÄLLÄ lämpö-
voimalassa tehdään
kaluston vuosihuolto.
Kaukolämpöasentaja
Risto Viitanen puhdis-
taa kattilan vesiluukku-
jen tiivistyspintoja.
2 / 2 0 1 5 g a s e t t i 23
Hyvinkään Lämpövoima Oy
TOIMIPAIKKA Hyvinkäällä.
HENKILÖSTÖÄ 27 henkeä.
TUOTTAA kaukolämpöä
asuinrakennusten (56,4 %),
teollisuusrakennusten (17,2 %),
liikerakennusten (10,8 %) sekä
yleisten rakennusten (15,6 %)
lämmitykseen.
TARJOAA myös maa- ja biokaasua
teollisuuden tarpeisiin (9,8 GWh
vuonna 2014) sekä erilaisia käyttö-,
huolto- ja asiantuntijapalveluita.
VUONNA 2014 liikevaihto oli 19,4
miljoonaa euroa.
KYLÄSSÄ HYVINKÄÄN LÄMPÖVOIMA
ystävällisempään vaihtoehtoon on
siis jo olemassa.
– Toinen yhtiö, jolle aloimme ke-
sällä toimittaa biokaasua, on Hyvin-
käällä toimiva, maailman johtava
rullasuksien valmistaja Marwe Oy.
Myös heille on yhtiönä tärkeää olla
mukana torjumassa ilmastonmuu-
tosta. Rullasuksien tuotannosta huo-
limatta heidän mielestään tavallisil-
lakin suksilla pitää vielä päästä hiih-
tämään, naurahtaa Laukkanen.
– Gasum on ollut hyvä kumppani,
joka pitää meidät jatkuvasti ajan ta-
salla esimerkiksi hinnan- ja tariien
kehityksestä. Näin olemme kyenneet
ennakoimaan kaasuasiat esimerkiksi
budjetoinnin yhteydessä ja yhtiön
vuosibudjettia laadittaessa. Olemme
olleet erittäin tyytyväisiä siihen, mi-
ten paljon he panostavat meidän asi-
oihimme: he esimerkiksi tulevat hen-
kilökohtaisesti kertomaan alan kehi-
tyksestä, jatkaa Laukkanen.
Kesäkuukausina lämpö-
voimalalla tehdään paljon
puhdistus- ja huoltotöitä
talven kylmien kuukausien
varalle. Voimalan huolto-
tiloissa kaukolämpöasentaja Risto
Viitanen puhdistaa kattilan vesi-
luukkujen tiivistyspintoja. Voimalan
puolella sähkö- ja kaukolämpöasen-
taja Olli Syrjä puolestaan tarkistaa
öljyn esilämmittimen vastuksia.
– Asiakaslähtöinen toiminta-
kulttuurimme perustuu osaavaan ja
palveluhenkiseen henkilöstöön.
Lisäksi meillä on työyhteisössä saatu
pidettyä hyvä henki yllä. Sekä mei-
dän että työntekijöidemme mielestä
tämä on hyvä työpaikka ja siksi meil-
lä on henkilöstön vaihtuvuuskin ollut
melko pientä, Laukkanen kertoo.
Voimalasta valvomon puolelle
siirryttäessä vastaan tulee tervetullut
viileä tuulahdus. Käyttövalvoja Mar-
ko Jokinen istuu lukuisten monito-
rien takana ja tarkkailee, että kaikki
voimalassa ja kaukolämpöverkossa
varmasti toimii.
Läheisen metsän reunan ylä-
puolella pörrää kaksi riippu-
liidintä. 72 metrin korkuinen
voimalan piippu toimii lähi-
seudun harrasteilmailijoiden
maamerkkinä.
Laukkasta närkästyttää kauko-
lämpöyhtiöihin usein liitettävä ne-
gatiivinen sävy mediassa. Hän halu-
aakin painottaa, ettei kaukoläm-
pöyhtiöistä puhuttaessa kannattaisi
keskittyä pelkästään tekniikkaan ja
näyttää kuvia hiilikasoista tai vent-
tiileistä.
– Brändin rakennuksen suhteen
ala on jäänyt hieman kehityksen kel-
kasta. Jotkut mieltävät kaukolämpö-
yhtiöt edelleen jäykiksi ja vanhan-
aikaisiksi, vaikka itse tuotteet ovat
vuosien varrella kehittyneet huimaa
vauhtia. Kaukolämpöyhtiöillä on
potentiaalia ja resursseja muuttua
maailman mukana. Emme saa olla
liikaa verkkoon rajoittuneita, vaan
meidän pitää uskaltaa innovoida,
keksiä esimerkiksi hajautettuja
ratkaisuja. Tuotekehityksessä kaiva-
taan joustavuutta jäyhyyden sijaan,
Laukkanen summaa.
”Voimala lämmittää yli 12 000 asuntoa.”
VALVOMOSSA Marko Jokinen
huolehtii voimalaitoksen ja
kaukolämpöverkon toiminnasta
ja pitää näin asiakkaat
tyytyväisinä.
24 g a s e t t i 2 / 2 0 1 5
1 Matka taittuu Helsingissä kätevimmin julkisilla
kulkuvälineillä. Esimerkiksi sisäiset bussilinjat
14, 17, 24 ja 70 sekä raitiovaunut kuljettavat
matkaajan kätevästi kaupungin eri kolkkiin
kaasulla.
2 Nälän yllättäessä voi piipahtaa syömään
buffetlounasta tai aamiaista Suvilahteen
Ravintola Lämpöön. Viikonloppuisin Lämmössä
voi nauttia runsaan ja herkullisen brunssin.
Lämmön kahvilan tuoreet leivonnaiset ja
suolaiset makupalat valmistetaan ja paistetaan
paikan päällä kaasulla.
3 Löylyjen ystävän kannattaa suunnata
Kalliossa sijaitsevaan kaasulla lämpiävään
Sauna Arlaan, joka tutustuttaa matkailijan
perinteiseen helsinkiläiseen kaupunkikulttuuriin.
Yleisen saunan lisäksi Arlan
palvelurepertuaarista löytyy hierontaa ja
kuppausta.
4 Uunisaari tarjoaa matkailijalle ympärivuotisen
viihtyisän merellisen elämyksen. Saaren kaksi
tilaussaunaa, kahvila-ravintolan antimet sekä
suojaisa uimaranta varmistavat sen, että
saarelle saapuvan aika ei käy pitkäksi.
5 Unet maittavat Hotelli Kämpin ylellisessä
ympäristössä. Levollisen olon kruunaavat Kämp
Span rentouttavat hoidot ja Brasserie Kämpin
nautinnolliset ruoat.
Matkailijan Helsinki
1
KU
VA
T H
SL
/LA
UR
I E
RIK
SS
ON
, R
AV
INT
OL
A U
UN
ISA
AR
I, K
ÄM
P G
RO
UP
& I
ST
OC
KP
HO
TO
tehty kaasulla
4
5
23
2 / 2 0 1 5 g a s e t t i 25
TEKNISENÄ MYYNTINEUVOJANA
sekä myyn liesiä että huolehdin erilai-
sista tukitoiminnoista, kuten asiakkai-
den auttamisesta ja reklamaatioiden
käsittelystä. Olen myös ravintoloiden
sopimushuoltoasiakkaiden yhteys-
henkilö, jolloin toimin asiakkaiden ja
asentajien välissä. Nykyisessä työssäni
yhdistyvät molemmat koulutukseni.
TAUSTALTANI OLEN sekä myynti-
työläinen että asentaja. Valmistuin
aikoinani Rovaniemen ammattikorkea-
koulusta tradenomiksi, mutta mutkien
ja matkojen kautta aloitin vuonna 2010
ammattikoulussa Helsingissä putki-
asentajan opinnot. Opintojeni loppu-
vaiheessa pääsin Gasumille kesätyön-
tekijäksi, ja valmistuttuani jäinkin tänne
kaasuasentajaksi.
REILUN KAHDEN VUODEN jälkeen oli
aika siirtyä seuraavaan haasteeseen.
Vuoden 2014 lopussa aloitin täällä
Herttoniemessä teknisenä myynti-
neuvojana. Tykkään myyntityöstä sekä
ongelmanratkaisusta. Jos asiakkaalla
on ollut joku vialla laitteessa, ja saan
sen järjestettyä, niin siitä saa hyvän-
olon tunteen. Työ onkin vähän sellaista
tulipalojen sammuttelua. Palkitsevaa
on myös, kun voin puhelimitse neuvoa
asiakasta vaikka jonkun kaasulieden
teknisen ongelman kanssa. Puhun sekä
asiakkaiden että asentajien kieltä, mis-
tä on suuri hyöty työssä.
ASENTAJAHOMMISSA askelmittariin
kertyi helposti 10 000 askelta päivässä.
Nykyään suurin osa päivästä kuluu
puhelimen ja tietokoneen välillä. Tämä
ei kuitenkaan ole yksinäistä työtä, vaan
muutkin asentajat ovat samassa
talossa töissä.
Kun jakoavain vaihtui puhelimeenAntti Kahilakoski ehtii ratkaista monta ongelmaa yhden työpäivän aikana. Isot ja pienet onnistumiset sekä tyytyväiset asiakkaat antavat virtaa työhön.
TEKSTI Hannele Tavi KUVA Sami Tirkkonen
gasumlainen
NIMI Antti Kahilakoski
IKÄ 37 vuotta
KOULUTUS Tradenomi AMK, LVI-asentaja
TÖISSÄ GASUMILLA Vuodesta 2012,
nykyisissä hommissa 2014 lopusta
HARRASTUKSET Jooga, kiipeily, urheilu
yleisesti sekä oma verkkokauppa
”Puhun sekä asiakkaiden että asentajien kieltä, mistä on suuri hyöty työssä.”
26 g a s e t t i 2 / 2 0 1 5
Kolmen askeleen polku verkkokyselyyn
1. Mene osoitteeseen www.mcipress.fi/gasetti.2. Merkitse numerosarja 1006. 3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla lähetä-painiketta.
Kerro mielipiteesi lehdestä ja osallistu arvontaan.
MCI
Hiilineutraali Suomi saavutetaan monipuolisilla energiaratkaisuilla
Energiatehokkuus on kaikkien asia
Hyvinkään Lämpövoima satsaa biokaasuun
Gasumin sidosryhmälehti Gasetti 2/2015
Anna palautetta lehdestä ja voita Applen iWatch -älykello!
Arvottava palkinto on noin 400 euron arvoinen Applen iWatch -puhelin.
Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät syyskaudella 2015. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 4.1.2016. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.
Kevään lukijapalkinnon iPhone 6 Plus -puhelimen voitti Lakimiesuutiset-lehden lukija Liisa Litzen-Linna.
Gasum ja Biotehdas rakentavat yhteis-
työssä jalostetun biokaasun tuotantolai-
toksen Riihimäelle Ekokemin Kierto-
talouskylään. Vuoden 2016 lopulla val-
mistuvaan Kiertotalouskylään toimi-
tetaan yhdyskuntajätteitä, jotka kiertä-
vät Ekojalostamon, muovijalostamon ja
biojalostamon kautta. Jätteistä jaloste-
taan uusiomuoveja, rakennusmateriaale-
ja, kaukolämpöä, sähköä sekä biokaasua.
Riihimäen Kiertotalouskylä on konk-
reettinen askel kohti kiertotaloutta. Eko-
kemin strategiajohtaja Mari Puoskarin
mukaan yhdyskuntajätteen kierrätysaste
on Kiertotalouskylässä 50 prosenttia ja
hyötykäyttöaste noin 98 prosenttia.
Biotehdas vastaa kaasun valmistuk-
sesta biokaasun tuotantolaitoksessa.
Biokaasun jalostuksesta sekä kaasu-
verkostoon syötöstä vastaa Gasum.
Jalostuslaitoksen lisäksi Gasum raken-
taa paikalle liitynnän kaasuverkkoon ja
noin 10 kilometriä pitkän kaasuputken,
jonka myötä uusiutuva ja kotimainen
biokaasu voidaan syöttää Ekokemin
Kiertotalouskylästä suoraan kaasu-
verkkoon. Investoinnin myötä Gasumin
kaasu verkkoon syötettävän biokaasun
vuotuinen määrä kasvaa nykyisestä
merkittävästi noin 130 gigawattituntiin.
Gasum-konsernin toimintoja on uudelleen
organisoitu 1.9.2015 alkaen seuraaviin
liiketoimintayksiköihin: Maakaasu,
Biokaasu, LNG ja Tekniset palvelut.
JOUNI HAIKARAINEN (s. 1965) on
nimitetty Maakaasu-liiketoimintayksikön
vastaavaksi johtajaksi ja johtoryhmän
jäseneksi. Hän aloittaa tehtävässä 1.10.2015.
JUKKA METSÄLÄ (s. 1979) on nimitetty
Biokaasu-liiketoimintayksikön vastaavaksi
johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 1.9.2015
alkaen. Metsälä on työskennellyt aiemmin
Gasumilla biokaasu- ja liikenneratkaisut
yksikön päällikkönä.
LASSE AARNIO (s. 1962) on nimitetty
Gasumin talousjohtajaksi ja johtoryhmän
jäseneksi. Hän aloittaa tehtävässä 1.11.2015.
Aarnio on työskennellyt aiemmin laivan-
varustamoyhtiö Containership Groupissa,
jossa hän toimi talousjohtajana.
BIOKAASUN TUOTANTOLAITOS
Gasum ja Biotehdas yhteistyöhön biokaasun tuottamisessa
NIMITYKSIÄ
Organisaatiomuutos ja uusiin tehtäviin
Gasumin uutisia
2 / 2 0 1 5 g a s e t t i 27
Gasum toivottaa lukijoilleen pirteää
syksyä
Savuinen sienikeitto(4 annosta)
100 g mustatorvisieniä tai herkkutatteja
1–2 valkosipulinkynttä
1 rkl tuoretta rosmariinia
2 rkl voita
7 dl vettä
4 rkl kasvis- tai lihafondia
3 rkl sherryä
2,5 dl Kippari-savujuustolla maustettua
ruokakermaa
3–4 rkl hienonnettua ruohosipulia
Puhdista sienet ja paloittele suuret yksilöt.
Jos valmistat keiton tateista, viipaloi ne
ohuiksi viipaleiksi.
Kuori ja hienonna valkosipulinkynnet.
Hienonna rosmariini.
Kuumenna voi kattilassa. Lisää sienet,
valkosipuli ja rosmariini. Paista 3–5
minuuttia. Lisää vesi ja fondi. Kiehauta ja
keitä miedolla lämmöllä 8–10 minuuttia.
Lisää sherry, maustettu ruokakerma ja
ruohosipuli. Kiehauta. Tarjoa alkuruokana
tai lounaskeittona tuoreen leivän kanssa.
Tulossa pian!
Köökki – Herkkuja läheltä
Syksy 2015
KÖÖKKI — 1
HERKKUJA LÄHELTÄ
Gasumin lahja sinulle!
5 tarinaa puhtaasta suomalaisesta ruuasta22 innostavaa reseptiä ja keittiöideoita
kokkaakaasu l la . f i SYKSY 2015