metsänhoitoyhdistys auranmaan jäsenlehti 2/2014 · alueen ulkopuolella tehty ojitus esi-merkiksi...

AURANMAAMetsänomistajat

2/2014 Metsänhoitoyhdistys Auranmaan jäsenlehti

Metsänhoitoyhdistyk-sen jäsenyys 2015 - ky-symyksiä ja vastauksia

sivu 6

Puukaupan kilpailutuk-seen on syytä panostaa

sivu 9

Puun käyttöön vauhtia uusilla investoinneilla

sivu 13

Suometsien puunkorjuu

sivu 5

PEFC-sertifi oinnin toteu-tus uudistuu

sivu 16

2

MHY jäsenlehti 2/2014

Sisä

sivu

illa:

Hyvät metsänomistajat .................................................................................................................................. 3

Soidensuojelunohjelman kohteet valittu syyskuussa ............................................................................... 4

Suometsien puunkorjuu ................................................................................................................................ 5

Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys 2015 - Lisää kysymyksiä ja vastauksia .............................................. 6

Fixteri - täsmälääke hoitamattomiin nuoriin metsiin ................................................................................ 7

Puukaupan kilpailutukseen on syytä panostaa ......................................................................................... 9

Kuljetuskaluston massat ja mitat uusiksi ............................................................................................. 10-12

Puun käyttöön vauhtia uusilla investoinneilla ..........................................................................................13

Biomassaterminaali ................................................................................................................................ 14-15

PEFC-Sertifi oinnin toteutus uudistuu .........................................................................................................16

Maatalouden tukibyrokratia voi koskettaa myös kaupunkilaismetsänomistajaa ................................17

Metsänhoitoyhdistys puunkorjaajana ........................................................................................................18

Kesähakkuut onnistuivat .............................................................................................................................19

Petteri Elo hoidattaa nuoret metsät kuntoon ........................................................................................... 20

Taimikon perkaus ratkaisee metsän tulevaisuuden ................................................................................. 21

Uusi Kemera-laki sallisi tuen nuorempiinkin taimikoihin ....................................................................... 21

Metsätalouden muutoksessa neljällä vuosikymmenellä ................................................................... 22-23

Keräilytuotteet ja jokamiehen oikeudet ................................................................................................... 24

"Jos minä kuolen" ......................................................................................................................................... 25

Koneenkuljettajaksi käytännön koulutuksella......................................................................................... 26

Uusi alueneuvoja Yläneen seudulla esittäytyy ......................................................................................... 28

Valtuuston jäsenen kynästä: Metsänhoitoyhdistys - vieläkö tarpeen? ................................................. 30

Osoitteenmuutosilmoitus ............................................................................................................................31

Ota yhteyttä!

Timo Vesterinenkiinteistönvälittäjä LKV, KiAT p. 0500 812 [email protected]

Ulla Virtanenmyyntineuvottelija p. 0400 475 [email protected]

3


Vastaava toimittaja: Hannu Justen • 044 533 8242 • [email protected] Toimitussihteeri: Irja-Liisa Makkonen • 040 766 9679 • [email protected]

Toimituskunta: Harri Tasanen, Veikko Kursi, Hannu Justen, Irja-Liisa Makkonen

Sivunvalmistus ja paino: Painorauma Oy, Rauma, painosmäärä 1 800 kpl

Hyvät metsänomistajat,

Jäsenlehti

MetsänomistajatAURANMAA

tämä lehti on viimeinen metsänhoitomaksulla kustan-nettu numero. Se, miten tiedotusta tulevaisuudessa hoi-detaan, on vielä suunnitteluasteella. Aikansa kutakin.

Jatkossa metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys on vapaa-ehtoinen. Jossakin vaiheessa ensi vuotta metsänomista-jan postilaatikkoon kolahtaa kirje, josta metsänhoitoyh-distyksen valtuuston päättämän jäsenmaksun suuruus selviää. Vain maksamallanne jäsenmaksulla voimme yllä-pitää neuvonnan ilmaisena teille metsänomistajille.

Mitä metsänomistaja sitten menettää jäämällä pois metsänhoitoyhdistyksestä? Puun hinnat heilahtelevat koko ajan, ja paras tieto puun paikallisesta hintatasosta on metsänhoitoyhdistyksillä. Ne pystyvät neuvomaan, milloin on puukaupan aika, ja mikä puutavaralaji käy kaupaksi. Millä muulla toimijalla on yhtä laaja kokemus metsänhoitotöistä kuin metsänhoitoyhdistyksellä? Met-sänomistajan kannattaa miettiä, onko hänellä varaa jäädä tällaisen palvelun ulkopuolelle. Me olemme metsänomis-tajan puolella.

Mitä jäsenyydellä tulevaisuudessa saa?

Kaikki palvelut ja neuvonta jatkuvat jäsenille kuten en-nenkin. Palvelujen hinnat säilyvät suurin piirtein ennal-laan, ja tulemme tarjoamaan niitä jäsenille edullisemmin kuin muille. Auranmaan jäsenet ovat mukana myös ryh-mäsertifi oinnissa, mikä kuuluu jäsenetuihin. Eroavat jä-senet eivät enää jatkossa ole ryhmäsertifi oinnin piirissä. Kannattaa muistaa, että vain sertifi oitu puu kelpaa puun-ostajille.

Uutena palveluna Metsänhoitoyhdistys Auranmaal-la on kiinteistönvälitys. Tästä eteenpäin tila-arviot sekä tilan myynti tai osto ovat saatavissa samasta paikasta. Tilan ostajalle pystymme tarjoamaan samalla myös met-

sätaloussuunnitelman. Toimintamme vahvuutena on pai-kallistuntemus, joten ei kannata mennä merta edemmäs kalaan. Olemme osakkaana Länsi-Suomen Metsätilat Oy-kiinteistönvälitysyhtiössä, ja myyntineuvottelijanamme toimii Ulla Virtanen. Hänen palveluitaan kannattaa hyö-dyntää niin tilan myyjien kuin ostajienkin.

Kemera-tuet taimikonhoitoon ja nuoren metsän kun-nostukseen ovat voimassa tässä muodossaan vielä puoli vuotta maaliskuuhun 2015 asti. Kannattaa korjata tuet talteen!

Veikko KursitoiminnanjohtajaMetsänhoitoyhdistys Auranmaa

4


Soidensuojelunohjelman kohteet valittu syyskuussa

Soidensuojelun täydennysohjelma on edennyt lopullisten suojelukohteiden valintaan. Luontoarvoiltaan valtakun-nallisesti merkittäviä soita suojellaan noin 100 000 ha pääasiassa yksityis-mailla. Etelä-Suomen osalta suojelu tulee voimaan jo vuonna 2015. Budje-tin vuoksi Pohjois-Suomessa ohjelma toteutetaan vasta vuonna 2019. Suoje-lu tulee olemaan pysyvää, ja se toteu-tetaan käytännössä pakolla.

Suojelukohteiden valinta

Kahden kuluneen kesän aikana tehdyt maastokartoitukset on nyt saatu ELY-keskuksissa päätökseen. Lisäkohteita otetaan toteuttamattomien maakun-takaavojen luonnonsuojelualueiksi (SL) varatuista soista. Suojeluohjel-man valtakunnallinen valmisteluryh-mä aloittaa nyt lopullisten suojeluun menevien soiden valinnan tästä 300 000 hehtaarin kokonaisuudesta. Kri-teereitä ovat uhanalaiset suotyypit, ojittamattoman suon pinta-ala, lajisto ja mm. soiden kytkeytyvyys toistensa kanssa.

Ne maanomistajat, joita lopullinen suojelu koskettaa, ovat saaneet loka-kuun alussa ELY-keskukselta kirjeen. Siihen vastaamalla maanomistajat voivat kertoa oman kantansa suoje-luun. Maanomistajien kuuleminen al-kaa 27.10. Kannanottoa kirjoittaessaan maanomistajan kannattaa miettiä omalta kohdaltaan ne asiat, jotka ovat itselle tärkeitä. Metsänhoitoyhdistyk-sistä ja metsänomistajien liitoista voi pyytää apua lausunnon tekemiseen.

Lopullisten suojelukohteiden valinta soidensuojelun täyden-nysohjelmaan on tehty. Pysy-viksi jäävien suojelualueiden rajaukset vaikuttavat valtion maksamiin korvauksiin. Met-sänhoitoyhdistyksistä maan-o mistajat saavat apua korvaus-arvojen määrittelyssä.

Rajauksilla on merkittävä vaikutus korvauksiin

Suojelurajauksen ulkopuolella voi edelleen harjoittaa normaalia metsä-taloutta. Rajaukset tullaan tekemään kuitenkin niin laajoina, ettei suojelu-alueen ulkopuolella tehty ojitus esi-merkiksi heikennä suon vesitaloutta. Toisaalta niillä turvataan vain luon-nonsuojelulliset arvot, eli tarpeetto-man laajoja ne eivät saa olla. Kiven-näismaata voidaan rajata mukaan enintään puun pituuden verran.

Maanomistajan kannattaa miettiä seikkoja, joista mielestään pitäisi saa-da korvausta. Korvattavia ovat maa-pohja, taimikot, puusto ja sen odo-tusarvo, turvearvot sekä mahdolliset muut arvot. Haittoja voi tulla mahdol-lisen ennallistamisen vaikutuksista, suota ympäröivän talousmetsän han-kaloituneesta käsittelystä, suojelualu-een sisään jäävien pienten maa- tai vesialueiden käyttörajoituksista yms. Korvauksiin vaikuttaa myös tapa, jolla

suojelu tehdään. Metsänhoitoyhdis-tykset ovat myös apuna korvausar-vojen määrittelyssä, etenkin metsää koskevissa arvioinneissa.

Neuvottelut suojelun toteuttami-sesta käydään tapauskohtaisesti jokai-sen maanomistajan kanssa erikseen. Tapaukset eivät ole niin samanlaisia, että voitaisiin tehdä yksi sapluuna. Valtio pyrkinee mahdollisimman yk-sinkertaisiin ja nopeasti toteutettavis-sa oleviin sopimusmalleihin, mutta se ei välttämättä ole jokaisen kohdalta kaikkea huomioivaa. Siksi maanomis-tajille on järjestetty kuulemiskierrok-sen aikana maakunnittaisia infotilai-suuksia, joista lähin on 14.11. klo 13.00, Risto Ryti –salissa, Huittisissa.. Metsän-hoitoyhdistykset ja metsänomistajien liitto ovat mukana järjestelyissä sekä neuvomassa maanomistajia.

Markus NissinenympäristöpäällikköMetsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Uhanalaisia soita suojeluun.

5


Suometsien puunkorjuu

Varsinais-Suomessa metsämaan pinta-alasta noin 17 pro-senttia, 200 000 hehtaaria, on ojitettuja soita. Osa ojituksis-ta kohdistui liian karuille soille, joilla metsänkasvu on jäänyt vaatimattomaksi ojituksesta huolimatta.

1960- ja -70-luvuilla ojitetut suometsät ovat nyt saavutta-neet ensiharvennusiän. Juuri soilla sijaitsee merkittävä osa Suomen metsien harvennusrästeistä, jotka ovat päässeet syntymään suometsien haasteellisten korjuuolosuhteiden takia. Niiden puunkorjuuseen on pitkään yritetty kehittää paremmin kantavia, tehokkaita koneita, joiden teloja on levennetty ja pyörien lukumäärää lisätty. Paremmin kan-tavien koneiden myötä olisi mahdollista pidentää myös suometsien puunkorjuukautta ja vähentää siten kausivaih-telua. Tämän myötä korjuuyrittäjien kiinnostus panostaa erityisesti suometsien korjuuseen kelpaaviin koneisiin kas-vaisi.

Suometsien korjuussa paljon haasteita

Suometsien korjuu onnistuu loppukesällä kuivana aika-na tai talvella maan ollessa roudassa. Korjuun yhteydessä kannattaa tarkistaa ojien kunto, ja samalla voidaan avata ojalinjat suoalueen uudelleenojitusta varten. Suometsien puunkorjuun ongelmana on myös rungon pieni koko. Puu on useimmiten lyhyempää kuin vastaavan ikäinen puu kivennäismaalla. Puuaineessa voi lisäksi olla enemmän vaihtelua puun kasvunopeuden vaihdellessa pohjaveden pinnankorkeuden vaihtelun seurauksena. Tällä voi olla vaikutusta puuta jatkojalostettaessa. Suometsien korjuun kannattavuutta parantaa harvennushakkuun ajankohdan

Suomessa soiden ojitus oli vilkkainta 1960- ja -70-luvuilla. Suomen alkuperäiseksi suoalaksi on laskettu 104 000 neliökilometriä. Soita raivattiin osin peltomaaksi, osin niitä kuivatettiin turpeen-nostoa varten. Metsätaloutta varten soita ojitet-tiin 57 000, ja luonnontilaisiksi jätettiin 38 000 neliökilometriä.

Millaisia soita suojellaan?Luontoarvoiltaan valtakunnallisesti merkittäviä soita. Suurin osa suoje-luun tulevista soista on yksityisten omistamia.

SuojelusopimuksetSuojelu pyritään toteuttamaan lähtökohtaisesti vapaaehtoisin keinoin. Soidensuojeluohjelmassa suojelu on kuitenkin aina pysyvää. Käytännös-sä suojelu toteutetaan maanomistajan vastustuksesta huolimatta.

Sopimuksen vaihtoehdot1) Kauppa on käytännössä tilakauppa valtion kanssa. Tällöin maanomis-taja myy koko suokohteensa valtiolle ja korvausta maksetaan puuston ja pinta-alan mukaan.2) Yksityinen suojelualue (YSA) on muuten sama, mutta maapohja jää maanomistajalle, eikä siitä makseta korvausta.3) Maanvaihdossa maanomistaja ei saa rahaa vaan arvoltaan vastaavan määrän esimerkiksi talousmetsää korvaukseksi. Valtiolla on vaihtomaita tarjolla pääasiassa pohjoisemmassa Suomessa.

Korvauksen tasoKorvaus määritellään pääosin puuston arvojen perusteella. Avosoilla korvaukset saattavat olla nimellisiä ja erittäin alhaisia. Turvearvo korva-taan, mikäli kohteelle myönnettäisiin ympäristölupa turpeen nostolle.

5

Korvauksista voi neuvotella ELY-keskusten kanssa. Kaikissa sopimus-muodoissa maanomistajan saama korvaus on aina verovapaata.

Mitä suolle voi tehdä suojelun jälkeen?Suojelu tulee heti voimaan valtioneuvoston päätöksellä 2015 alku-vuodesta. Ohjelmaan valituilla soilla on toimenpidekielto, eli luonnon muuttamiskielto astuu voimaan heti valtioneuvoston päätöksen jälkeen. Suojelurajausten ulkopuoliseen maankäyttöön suojeluohjelmalla ei ole vaikutusta. Tämä on luvattu ympäristöministeriöstä ja ELY-keskuksista moneen otteeseen. AikatauluELY-keskukset kartoittivat soita 2013-2014. Tästä maastoinventoinnista lähetettiin kirjeet kaikille maanomistajille, keiden mailla työtä tehtiin. Lokakuun alkuun mennessä valittu jatkoon eli kuulemisvaiheeseen valittavat suot. Maanomistajat saavat tämän jälkeen uudet kirjeet, joista selviää, ovatko heidän kohteensa mukana vai eivät.

TilaisuudetMetsänhoitoyhdistykset ja Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi järjes-tävät maakunnittaisia infotilaisuuksia kuulemisvaiheen aikana viikolla 43. Seuraa viestintää mm. metsänhoitoyhdistysten uutiskirjeissä ja nettisivuilla.

siirtäminen suositeltavien harvennustiheyksien ylärajoille, jolloin hakkuussa kertyvä puumäärä on suurempi.

Lounais-Suomen metsänhoitoyhdistysten säätiön omis-tamalla metsäpalstalla Pöytyän Yläneellä järjestettiin tors-taina 18.9. suometsien korjuunäytös. Korjuuta oli seuraa-massa iso joukko suometsien hakkuusta kiinnostuneita. Puunkorjuu suoritettiin ProSilva -metsäkoneilla. Korjuuolo-suhteet palstalla olivat hyvät, sillä muutaman viikon pou-tainen jakso oli kuivattanut turvemaan pintakerroksen. Siitäkin huolimatta suoalueella tapahtui paikoitellen pai-numista, joka osoitti suometsän puunkorjuun haastavat olosuhteet sekä sen, että suometsien puunkorjuussa riittää edelleen kehitettävää.

Tommi LaurilaalueneuvojaMetsänhoitoyhdistys Auranmaa

6


Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys 2015 - Lisää kysymyksiä ja vastauksia

Mitä hyötyä metsänhoitoyhdistyksen jäsenyydestä on?

Yhdistyksellä ei enää ole lakisääteistä velvoitetta palvella kaikkia metsänomistajia tasapuolisesti kuten metsänhoi-tomaksun aikaan. Yhdistys voi siis halutessaan tarjota met-säpalveluita vain jäsenille tai tarjota jäsenilleen palveluita edullisempaan hintaan kuin muille. Lisäksi yhdistys voi teh-dä yhteistyökumppaneittensa (kaupat, pankit, muut pal-veluntarjoajat) yhteistyösopimuksia, joiden kautta jäsenet saavat rahanarvoisia jäsenetuja. Yhdistyksen jäsenet saavat jäsenpalveluna myös metsiensä PEFC -sertifi oinnin. Lisäksi jäsenet saavat myös käyttöönsä MTK:n tarjoamat valtakun-nalliset jäsenedut ja -palvelut.

Kaikista muista metsäpalveluiden tarjoajista poiketen metsänhoitoyhdistys on ainoa paikka, josta metsänomis-taja saa apua myös silloin, kun kaavoitus uhkaa rajoittaa maankäyttöä, sähkölinja halkoo metsää tai kuntapoliitikot säätävät erilaisia vaatimuksia maanomistajille. Metsänhoi-toyhdistys vaikuttaa suoraan paikallisella tasolla käyttäen tarvittaessa apunaan MTK:n asiantuntemusta.

Miten jäsenmaksu määräytyy ja kuka siitä päättää? Metsänhoitoyhdistyksen jäsenellä on velvollisuus suorittaa yhdistykselle vuosittain valtuuston syyskokouksen päättä-mää jäsenmaksua, joka voi olla porrastettu metsän pinta-alan perusteella. Metsänhoitoyhdistyksen hallitus tekee siis valtuuston syyskokoukselle esityksen jäsenmaksun mää-rästä.

Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys ja järjestäy-tyminen muuttuvat ensi vuoden alusta lähtien. Jäsenyys metsänhoitoyhdistyksessä säilyy, joten jos olet jäsenyyteesi ja yhdistyksen toimintaa tyytyväinen, sinun ei tarvitse tehdä mitään. Kan-nattaa kuitenkin lukea nämä kysymykset ja vas-taukset, jos jäsenyysasia askarruttaa.

Olen yhteismetsän osakas. Yhteismetsä on yhdistyksen jäsen. Pitääkö minun vielä liittyä ja maksaa erikseen?

Jäsenmaksu on lähtökohtaisesti metsätilakohtainen. Yh-teisomistuksessa olevalta tilalta jäsenmaksu on maksetta-va koko tilan osalta ja jäsenkortti toimitetaan yhteisomis-tuksen valtuutetulle asianhoitajalle. Muilta mahdollisilta mhy:n jäseniksi hyväksytyiltä yhteisomistajajäseniltä kuin asianhoitajalta voidaan lisäksi periä henkilökohtainen jä-senmaksu. Yhteisomistajajäsenillä ei ole erillistä äänioikeut-ta. Jos siis osakkaana haluat myös jäsenkortin ja jäsenedut käyttöösi, sinun pitää erikseen liittyä yhdistyksen jäseneksi.

Olen MTK:n tuottajayhdistyksen jäsen. Maksanko MTK:n jäsenmaksua nyt kahteen kertaan? Mitä saan siitä vastineeksi?

Metsänomistaja maksaa jäsenmaksunsa metsänhoitoyh-distykselle. Yhdistys maksaa jäsenmaksua MTK-keskusliitol-le. Valtaosa maksamastasi jäsenmaksusta menee mhy:lle, MTK:lle siitä menee noin 5-10 %. MTK:n jäsenmaksulla yhdistys saa käyttöönsä MTK:n edunvalvonta-, viestintä ja asiantuntijapalvelut, sekä esim. pääsee mukaan PEFC -ryh-mäsertifi ointiin. Jäsenmaksutuloilla MTK taas tuottaa nämä metsäedunvalvonnan palvelut. Lisäksi yhdistyksen jäsenet saavat käyttöönsä Metsänomistajat -jäsenkortin, joka oi-keuttaa käyttämään MTK:n lukuisia jäsenetuja.

Asun eri paikkakunnalla kuin missä metsäni sijaitsevat. Pitääkö minun maksaa myös asuinpaikkani metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksu, jos haluan osallistua tilaisuuksiin?

Jos etämetsänomistaja haluaa käyttää asuinpaikkakuntan-sa metsänhoitoyhdistyksen neuvontapalveluita, osallistua tilaisuuksiin ja koulutuksiin, suositellaan, että hän liittyy kyseisen yhdistyksen kannatusjäseneksi sen lisäksi, että on metsätilan sijaintikunnan metsänhoitoyhdistyksen jäsen.

Minulla on metsää usean metsänhoitoyhdistyksen alueella. Pitääkö minun maksaa kaikkien jäsenmaksu erikseen?

Kyllä. Jos haluat käyttää yhdistyksen jäsenhintaisia palve-luita ja esim. saada yhdistyksen lehden, sinun pitää maksaa kunkin yhdistyksen jäsenmaksu erikseen.

Anne Rauhamäkiviestinnän suunnittelijaMTK

7


Fixteri - täsmälääke hoitamat-tomiin nuoriin metsiin

Heinäkuun helteillä julkaistun sano-malehti Keskisuomalaisen uutisen mukaan lähes joka viides hehtaari ta-lousmetsää olisi pikaisen hoidon tar-peessa, minkä kieltämättä voi helposti havaita kansallismaisemastamme. Ryt-eiköitä riittää.

Moneen otteeseen tutkittu ja hyvin ymmärrettävä syy nuorten metsien hoitorästeille ovat niistä metsänomis-tajille aiheutuvat kustannukset. Perin-teiseen tapaan tehtävä puunkorjuu on edellyttänyt ennakkorai-vausta, mikä on pienentänyt merkittävästi metsänomista-jalle kertyvää kantorahatuloa ja pahimmassa tapauksessa jättänyt metsänomistajan hoitotoimenpiteen maksu-mieheksi.

Ilmainen remonttimies

Fixteri Oy:n kehittämän run-kopuun paalausmenetelmän avulla nuorten metsien kun-nostus ja ensiharvennuk-set voidaan toteuttaa ilman metsänomistajalle kertyviä ylimääräisiä kuluja. Käytän-nössä tämä tarkoittaa samaa, kuin jos asunnonomistajal-le tarjottaisiin ilmainen re-monttimies kunnostamaan tämän omistama huoneisto – molemmissa tapauksissa omaisuuserän taloudellinen arvo kasvaa ja viihtyisyys paranee. Fixteri-korjuussa ennakkoraivausta ei tarvita, vaan aikaisemmin maahan kaadetut rungot niputetaan

Metsäkeskus on arvioinut metsien hoidon laiminlyönnin aiheuttavan metsänomistajille ainakin 200 miljoonan euron tu-lonmenetykset vuodessa. Met-säntutkimuslaitoksen mukaan menetetty euromäärä voi olla merkittävästi suurempikin.

järeämmän puutavaran mukana paa-liin. Tämä joukkokäsittelymuoto lisää myytävän puun määrää hehtaaria kohti, mikä myös osaltaan parantaa metsänomistajalle syntyvää nettotu-loa. Puutavaran jatkologistiikka met-sästä loppukäyttölaitokselle toimii kuitenkin pienpuusta huolimatta ai-van yhtä tehokkaasti kuin tukki- tai kuitupuun kuljetuksissa – tästä kiitos kuuluu rungot yhteen niputtavalle Fixteri-paalaimelle.

Kannattava remontti

Metsänomistajan kannalta Fixteri-me-netelmä parantaa tilipussia siis kah-della tavallaa: poistaen ennakkoraiva-uksesta aiheutuvan kulun ja lisäämällä myytävän puutavaran määrää. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että metsästä kerätään pois kaikki ravinteet. Metsän

kasvu- ja tuottokyvystä huolehditaan irrottamalla paalauksen yhteydessä ravinnerikasta neulas- ja lehtimassaa sekä pudottamalla tarvittaessa koko syötettävän puunipun latvus maa-han lannoitteeksi. Hakkuun päätyttyä metsä on välittömästi siisti ja helppo-kulkuinen. Jokainen Fixteri-paali pun-nitaan ennen maahan pudottamista, minkä ansiosta korjatun puun määrä on tarkasti tiedossa kilon ja sekunnin tarkkuudella heti hakkuun päätyttyä. Paalien tehokas logistiikka metsästä loppukäyttölaitoksille sekä toimitetta-van raaka-aineen hyvä laatu mahdol-listavat kannattavan liiketoiminnan kaikille osapuolille aina kannolta kat-tilaan.

Minna LappalainentoimitusjohtajaFixteri Oy

8


Myy leimikkosi yhdelle Suomen suurimmista yksityisistä puunjalostajista. Me ymmärrämme puidesi todellisen arvon. Luvian Sahalla syntyvät tarkkaan valituista raaka-aineista korkealuokkaiset LuviaWood-massiivipuutuotteet. Tutustu tuotteisiin osoitteessa www.luviawood.fi tai tule Puutavarataloon (Tehdastie 3, Luvia).

Ota yhteyttä hankintaesimieheemme ja tee puukaupat!

Mikko Sampolahti GSM 0400 791 266 [email protected]

Matti Riitamaa GSM 0400 484 622 [email protected]

Reijo OjalaGSM 0400 520 [email protected]

Lassi NieminenGSM 0400 591 [email protected]

Salla-Mari KetoGSM 0400 791 415 [email protected]

Hankinta-alue: Harjavalta, Kiikoinen, Kokemäki, Lavia, Nakkila, Sastamala ja Ulvila

Hankinta-alue: Akaa, Forssa, Humppila, Jokioinen, Karinainen, Koski, Kylmäkoski, Loimaa, Marttila, Mellilä, Somero, Tammela, Tarvasjoki, Urjala, Valkeakoski ja Ypäjä

Hankinta-alue: Eura, Eurajoki, Kiukainen, Laitila, Lappi, Luvia, Mynämäki, Nousiainen, Pyhäranta, Rauma, Uusikaupunki ja Vehmaa

Hankinta-alue: Ahlainen, Honkajoki, Isojoki, Kankaanpää, Karijoki, Karvia, Kauhajoki, Kihniö, Kristiinankaupunki, Merikarvia, Noormarkku, Parkano, Pomarkku, Pori ja Siikainen

Hankinta-alue: Alastaro, Aura, Huittinen, Köyliö, Oripää, Punkalaidun, Pöytyä, Säkylä ja Yläne

Luvian Saha Oy | Sahantie 1, 29100 Luvia Puh. 020 779 1100 | Fax (02) 540 0110www.luviansaha.fi | www.luviawood.fi | www.puutavaratalo.fi

Kavastontie 120, 25460 KiskoPekka Uusitalo, puh. 0500-636983

[email protected]

www.puut.fi

PUUT- taimitarha

© 2014 Bom

bardier Recreational Products Inc. (BRP)

Monipuolinen traktorimönkijä työkäyttöön ja vapaa-aikaan. Nyt myös yksipaikkaisena.

MYÖS TIELIIKENTEESEEN. T-AJOKORTTI JA 15 V. IKÄ RIITTÄÄ.

- ERIKOISHIDAS L-VAIHDE

- OHJAUSTEHOSTIN

- WARN-VINSSI

- ROTAX 500 V2-MOOTTORI

UUTUUS!

8 990 €+ toimituskulut,

sis. ALV

OUTLANDER™ 500 DPS™ T3

400 €

KONE-VIITASALOTuotekatu 12, Raisio. Puh. (02) 255 0355

Kauppakeskus Myllyä vastapäätä. Avoinna ma 9-18, ti-pe 9-17

9


Puukaupan kilpailu-tukseen on syytä panostaa

Metsätalouden näkymät tulevina vuosina ovat hyvät. Uu-sia, puuta käyttäviä investointeja on tulossa ja biotalous-yhteiskunnassa puuperäisillä materiaaleilla korvataan uu-siutumattomia raaka-aineita. Ennen tulevan menestyksen muuttumista euroiksi, on kuitenkin päästävä tämän hetken vaikeuksien yli.

Vaikka talouden epävarmuudet saattavat leikata terä-vimmän kasvun metsäteollisuuden markkinoilta tänä syk-synä, ovat teollisuuden tuotanto ja puunkäyttö rohkaise-valla tasolla. Teollisuudella on puun ostotarpeita edelleen loppuvuonnakin. Ei kuitenkaan yhtä paljon kuin normaa-leina syksyinä. Sahateollisuuden kohtuullisen myönteinen kehitys viime vuosina näkyy kasvaneena tukkipuuosuute-na puukaupoissa. Kuusisahatavaran vaikea markkinatilan-ne tällä hetkellä vaikeuttaa havutukin myynnin lisäämis-tä. Hakkuumahdollisuuksia on runsaasti kotimaan nuoris-sa metsissä. Suomalaisille myönteistä on se, että havusellu on pitänyt pintansa lehtisellua paremmin. Mäntykuitupuun tulevaisuus näyttää hyvältä.

Kysynnän piristymistä odotellaan

Kesän jälkeen Länsi-Suomen puumarkkinoilla on ollut lie-vää puun ylitarjontaa. Puukauppaa valmisteltaessa kannat-taa kiinnittää huomiota siihen, mistä puutavaralajista on kysyntää. Kysynnän ollessa alamaissa on puukaupan tarkka suunnittelu entistä tärkeämpää. Tällä hetkellä mäntytukki-puulle ostaja löytyy huomattavasti helpommin kuin kuusi-tukille. Kuitupuulajien kysynnässä ei ole suuria eroja. Osalla alueista ostajien kuitupuuvarastot ovat täynnä. Metsäener-gian tilanne jatkuu edelleen hankalana. Kotimaisen metsä-energian kilpailukyky kaipaa vetoa niin markkinoilta kuin poliitikoiltakin. Vaikka viikoittaiset puukauppamäärät ovat lähteneet hienoiseen kasvuun syksyn edetessä, eivät kaikki ostajat vielä ole liikkeellä. Puukauppaa suunnittelevan met-sänomistajan kannattaa kysyä oman alueensa puumarkki-natilannetta omasta metsänhoitoyhdistyksestä.

Pitkään jatkunut hyvä veto puumarkkinoilla hii-pui hieman kesän aikana. Ostajaa ei aivan kaikille kohteille ole löytynyt. Monella ostajalla on puuta varastossa runsaasti. Lisäksi talouden ja politii-kan epävarmuus on lisännyt yhtiöiden varovai-suutta. Huolellisella, metsänhoitoyhdistyksen kautta tehdyllä, puukaupan kilpailutuksella puil-le löytyy ostaja.

Metsänhoitoyhdistys metsänomistajan tukena

Paikalliset erot puun kysynnässä ovat tällä hetkellä todella suuria. Tilanteessa, jossa ostajien välillä on suuria eroja, voi puukaupan kilpailutus tuoda todella suuren lisän puukaup-patiliin. Isossa puukaupassa saatava hyöty voi olla jopa henkilöauton hinnan verran. Metsänomistaja hyötyy metsänhoitoyhdistyksestä monel-la tavoin:

1) Ainoastaan metsänhoitoyhdistys tietää samanai- kaisesti kaikkien alueen puun ostajien tilanteen ja pystyy löytämään puille parhaan ostajan.2) Metsänhoitoyhdistys tuntee eri ostajien puun katkonnan ja voi huomioida kilpailutuksessaan myös puun katkonnan merkityksen. Hyvä katkon- ta tuo metsänomistajalle useita euroja kuutiomet- rejä kohden. 3) Vaikka puun kysyntä olisi vaimeaa, on useimmilla metsänhoitoyhdistyksillä pitempiaikaisia puun toimituskohteita suoraan tehtaalle saakka. Met- sänhoitoyhdistyksen puunkorjuupalvelu tarjoaa hyvän vaihtoehdon metsänomistajalle puukaup- patulojen maksimoimiseksi, kun jokaisesta hak- kuukohteesta jokainen eri puutavaralaji pystytään ohjaamaan parhaan maksukyvyn omaavalle jalos- tajalle.

Marko Mäki-HakolajohtajaMetsänomistajien liitto Länsi-Suomi

10


Siirtymäajan suurempien massojen hyö-dyntäminen edellyttää aina muutoskat-sastusta. Kokonaan uutena asiana säädet-tiin ns. 65 prosentin paripyöräsääntö, eli 8- ja 9-akselisten yhdistelmien suurimpien sallittujen massojen saavuttamisen vaati-muksena on varustaa perävaunu(t) pari-pyöräakselein.

Kuljetuskaluston massat ja mitat uusiksi

Historiaa – mitat ja massat ennen vuotta 2013

Kuorma-autojen ja perävaunujen suu-rimpia sallittuja mittoja ja massoja on muutettu aina itsenäisen Suomen al-kuvuosista lähtien. Vuonna 1923 suurin sallittu kuorma-auton kokonaismas-sa oli seitsemän tonnia. Myöhemmin käyttöön tulivat myös perävaunulliset yhdistelmät, ja vuonna 1993 suurin sal-littu ajoneuvoyhdistelmän kokonais-massa oli ”hilattu” jo 60 tonniin. Toki muutamana edeltävänä vuonna maan ollessa jäätyneenä sallittiin 60-tonni-set, vaikka lain tuntema suurin sallittu massa olikin vain 56 tonnia.

Ajoneuvojen mitat ovat kasvaneet yhtä lailla vuosikymmenten saatossa. Vuoden 1923 maksimileveys 2,0 met-riä on venynyt joko 2,6 tai 2,55 metriin yksikön korirakenteesta ja käyttö-tarkoituksesta riippuen. 1950-lopun suurin sallittu korkeus oli 3,8 metriä, ja vaiheittain 20 senttimetrin korotuksin edettiin 4,0 metriin vuonna 1966 ja 4,2 metriin vuonna 1997.

Suomen liityttyä Euroopan unioniin vuonna 1995 Suomeen ja Ruotsiin lanseerattiin ns. moduuliyhdistelmät, joiden maksimipituus oli 25,25 m ja massa 60 tonnia. Ne tunnetaan Eu-roopassa nimellä EMS (European Mo-dular System), ja nykyisin pysyvästi tai määräaikaisin kokeilujaksoin EMS:iä hyödynnetään Tanskassa, Norjassa, Hollannissa, Belgiassa ja jopa Saksas-sa. Saksa tosin hyödyntää ainoastaan 25,25 metrin pituutta sallien kokeiluis-saan enintään 40/44 tonnin massan.

Asetusmuutoksen tausta ja tavoitteet

Toteutuneen muutoksen taustalla on ollut tuottavuuden parantaminen ja kansakunnan kilpailukyvyn säilyttä-

Ajoneuvojen käytöstä tiellä an-nettu asetus toi viime vuoden alusta voimaan muutoksia kul-jetuskalustoon.

minen sekä mieluiten sen lisääminen. Perusfi losofi a ei ole muuttunut mi-hinkään: suuremmilla yksiköillä saa-vutetaan – infrastruktuurin ja toimin-taympäristön salliessa – tehokkuuden lisäyksen myötä alhaisemmat yksikkö-kustannukset.

Liikenne- ja viestintäministeriön laskelmien mukaan tavoitteena oli suurempia ajoneuvoja hyödyntämällä alentaa kuljetuskustannuksia 20 vuo-den jaksolla yhteensä lähes 3 400 mil-joonaa euroa (3,4 mrd €).

Samaan aikaan yhteiskunnalle aiheu-tuisi lisäkustannuksia teiden ja siltojen korjauksista sekä vahvistamisista rei-lut 1 600 miljoonaa euroa (1,6 mrd €). Säästöjä kertyisi ensimmäisen viiden vuoden aikana yli 50 miljoonaa ja sen jälkeen vuosittain hiukan yli 200 mil-joonaa euroa vuodessa.

Laskennallisten päästökustannusten arvioitiin (VTT) myös alenevan jopa 30-40 miljoonaa euroa vuodessa luon-nollisesti nykyistä pienemmin hiilidi-oksidipäästöin. Liikenneturvallisuuden todettiin pysyvän ennallaan tai hiukan paranevan, kun ajoneuvoja liikkuu teil-lämme lukumääräisesti vähemmän.

Toteutuneet muutokset

Alkuvuoden 2013 aikana valmisteltiin viranomaistyönä muutosesitystä, jo-

hon eri sidosryhmät antoivat keväällä lausuntonsa. Kesäkuussa 2013 ase-tusmuutoksen sisältö vahvistettiin, ja säädös tuli voimaan 1.10.2013 lähtien. Muutokset olivat joko pysyviä tai väli-aikaisia. Alla olevassa kuvassa on esi-tetty pääkohdat toteutuneista muu-toksista.

Kaikki sillat ja tiet eivät kestä uusia painoja, siltojen vahvistamisessa onkin edessä suururakka.

11


Asetusmuutoksen vaikutus infrastruktuuriin

Liikenneviraston vastuulla on Suomen maanteillä 14 600 siltaa, joiden yhtei-sarvo on noin 6 miljardia euroa. Vuo-sittain rakennetaan 150 - 200 uutta siltaa. Lokakuun 2013 muutoksen joh-dosta Liikennevirasto, ELY-keskukset ja kunnat asettivat uusia rajoituksia silloille ja alikuluille, joista nykyistä raskaammilla tai korkeammilla ajo-neuvoilla kulkeminen on kielletty. Val-tion ylläpitämillä teillä uusia painora-joituksia on asetettu noin 400 sillalle, kun aikaisemmin painorajoitettuja sil-toja oli reilut sata. Lisäksi käytössä on 28 lauttaa ja lossia, jotka eivät kanna uusia enimmäismassoja. Uusista pai-norajoituksista kertovat merkit pysty-tettiin valtion ylläpitämille teille kesän ja syksyn 2013 aikana.

Ajoneuvojen mittoja ja massoja kos-keneiden muutosten johdosta Suo-men hallitus myönsi lisärahoitusta 55 miljoonaa euroa tieverkon ja siltojen kunnostamiseen vuosille 2014-2017. Teiden ja siltojen parannustyöt aloi-tettiin valtion tieverkolla vuonna 2014. Kohteiden tärkeyden arvioimiseen osallistuvat Liikennevirasto, ELY-kes-kukset, kunnat ja elinkeinoelämä.

Kuluvan vuoden keväällä Liikenne-virastossa muutoksen aiheuttamaksi rahoitustarpeeksi arvioitiin 20 vuoden aikana noin 420 miljoonaa euroa, mis-tä siltojen painorajoitusten poistami-seen ja tierakenteiden vahvistamiseen kuluisi kumpaankin 200 miljoonaa

käyttöön uuden nettityökalun, josta ilmenevät sekä päätieverkon siltojen painorajoitukset että alikulkukorkeu-det. http://portal.liikennevirasto.fi /sivu/www/f/liikenneverkko/tiet/silta-rajoitukset

Infrastruktuurin suurimmaksi on-gelmaksi koetaan maanteiden kun-nossapidon krooninen rahoitusvaje. Valtiontalouden ongelmat eivät hel-pota tilannetta. Päinvastoin viime vuosina maanteiden kunnossapito ja parantaminen ovat heikentyneet, kun rajallisia rahavaroja on kohdennettu merkittävässä määrin raideverkoston kehittämiseen.

Kuljetusyritysten kokemuksia muutoksesta ja ajatuksia tulevaisuudesta

Etukäteen viranomaiset ja kuljetusasi-

Lounais-Suomen painorajoitetut sillat.

Oheisen kuvan 9-akselisen ajoneuvoyh-distelmän suurin sallittu massa on siis 76 tonnia, jos neliakselisessa perävaunussa 3 akselia ja viisiakselisessa perävaunussa 4 akselia on varustettu paripyörin. Jos 65 prosentin vaatimus ei täyty, voi kyseinen yhdistelmä saavuttaa enintään 69 tonnin massan.

euroa sekä matalien alikulkujen pois-tamiseen ja valmisteleviin töihin kum-paankin 10 miljoonaa euroa.

Liikennevirasto on toiminut aktiivi-sesti olemalla jatkuvasti yhteydessä muiden viranomaisten lisäksi elinkei-noelämän toimijoihin. Tietoa muutos-tarpeista sekä tie- ja siltaverkon tilan-teesta on kerrottu, ja lisäksi virasto otti

12


akkaat puhuivat eniten suurempien massojen hyödyntämisestä metsäte-ollisuudessa lähinnä raakapuun, hak-keen ja turpeen kuljetuksissa. Raaka-puun kuljetuksissa on otettu käyttöön sekä 8-akselisia 68 t että 9-akselisia 76 t yhdistelmiä. Kokoonpano on tyypilli-simmin neliakselinen vetoauto ja neli- tai viisiakselinen perävaunu.

Päivittäisen toiminnan rajut kustan-nusnousut asettavat entistä suurem-mat vaatimukset kuljetusjärjestelmi-en toimivuudelle ja tieverkolle. Jos esimerkiksi tukkikuormia joudutaan ”pulaamaan tai telaamaan”, niin etu-käteen oletetut hyödyt sulavat saman tien. Koko toimitusketju on rakennet-tava uusien tehokkuusvaatimusten mukaiseksi kannolta tehtaalle. Kulje-tusyritysten on edelleen opeteltava muutosten vaikutuksia ja opiskelu tu-lee jatkumaan muutaman lähivuoden ajan: miten käyttäytyvät kuormien keskipainot, miten yhdistelmien ajo-kustannukset takkuisemmissa olosuh-teissa, kuinka toimii talvitienhoito?

Ratin takana koettua

Kuljetusyrittäjät ovat kertoneet ras-kaampien yhdistelmien ajettavuuden olleen etukäteen oletettua sujuvam-paa. Esimerkiksi 8-akselisten tukkirek-kojen (3+5) käsittely on yhtä sujuvaa kuin 7-akselistenkin, eli perävaunun yksi lisäakseli ei ole pahemmin vai-keuttanut metsäteillä liikkumista.

76 tonnin yhdistelmien suuri massa tuntuu ja vaatii kuljettajalta entistä tarkempaa ajamista niin metsäteillä kuin valtateilläkin. Mäkiin kiihdyttämi-nen, ajotilanteiden ennakoiminen ja suuremman massan huomioon otta-minen asettavat totutusta poikkeavia vaatimuksia kuljettajan toiminnassa.

Tulevaisuudesta

Metsäteollisuus Suomessa on toimiala-na kokenut rajuja muutoksia erityisesti kuluneella kymmenen vuoden jaksol-la. Vaikka toimintaa on leikattu, tehtai-ta suljettu monella paikkakunnalla ja työpaikkojakin menetetty, niin jo vuo-sia jatkuneet kehityshankkeet tuovat jatkuvasti uusia tuotteita markkinoille. Viime vuonna kotimaisen puun käyttö

oli historian suurinta. Puutalorakenta-minen on lähtenyt hyvään kasvuun, ja niiden osuuden talonrakentamisessa – myös kerrostalojen – odotetaan kak-sinkertaistuvan ensi vuonna. Biopolt-toainetehtaita otetaan jo käyttöön, ja uusia suunnitellaan. Metsäala on digi-talisoitumisen paineessa uudistanut ja uudistamassa itseään hienosti, ja sen seurauksena tukki-, kuitu- ja energia-puun käyttö lisääntyy, kuten myös kul-jetustarve. Vallitsevilla näkymillä kulje-tusyrityksissäkin on helpompi tehdä investointipäätöksiä ja panostaa yli 300 000 euron hintaisiin yhdistelmiin sekä kehittää omaa toimintaansa.

Sakari BacklundjohtajaSuomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry

Ensimmäinen ns. jättirekka on saanut liikennöintiluvan Kaak-kois-Suomeen. Poikkeusluvalla kokeiluyhdistelmä kuljettaa puutavaraa pääteitä pitkin. Rekan pituus on 31 m, akseleita 12 ja kokonaispaino 88 tonnia, myöhemmin 94 tonnia.Kuvassa Australiasta sikäläisestä ”Road trainistä”, jonka mi-tat ovat vielä suuremmat, akseleita löytyy viisitoista ja pituus yli 50 m.

Su urin Suomessa sallit-tu yhdistelmä: 76 tonnia, 9 akselia, enintään 25,25 metrin pituus ja 4,4 met-rin korkeus.

13


Puun käyttöön vauhtia uusilla investoinneilla

Isot puun käyttöä lisäävät investoinnit ovat metsäteollisuudessa viime vuosi-na antaneet odottaa itseään. Valtavir-tana viimeisen kymmenen vuoden ai-kana valitettavasti on ollut, että met-säteollisuuden tuotantoyksiköitä on suljettu ja puun käyttöä vähennetty. Onneksi puun käytön supistuminen on pääsääntöisesti kohdistunut tuon-tipuuhun.

Talouskasvun kannalta investoinnit ovat välttämättömiä. Yhteisöveroon alkuvuonna tehdyn laskun yhtenä tär-keimpänä perusteena on ollut inves-tointien houkutteleminen Suomeen.

Suomella on metsäteollisuuden in-vestointien kannalta monia kilpai-luetuja. Puuvaramme ovat runsaat, osaaminen on korkeatasoista sekä po-liittinen toimintaympäristömme on vakaa ja toimiva. Taloustilanteen an-keudesta huolimatta Suomessa toimi-van metsäteollisuuden kannattavuus on parantunut.

Metsäteollisuuden kilpailukyvyn pa-ranemisen taustalla varmasti merkit-tävänä tekijänä on ollut erinomaisesti toimiva puukauppa, jonka eteen myös metsänhoitoyhdistykset ovat tehneet paljon töitä. Puukaupan lisäämisen es-teeksi viime aikoina on noussut riittä-mätön kuitupuun ja sahahakkeen ja-lostuskapasiteetti, joka on haitannut myös sahateollisuuden tuotannon kasvattamista.

UPM:n Kymin tehtaalla puun käyttö kasvaa ensi vuoden syksystä lähtien 0,9 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Metsä Group on ilmoittanut suunnitte-levansa 1,1 miljardin biotuotetehdasta.

Kuluvana vuonna metsäteol-lisuudesta on metsätalouden harjoittajien näkökulmasta kuulunut runsaasti positiivisia uutisia. Viime aikoina tulleet investointi-ilmoitukset lisäävät puun käyttöä toteutuessaan noin kuusi miljoonaa kuutio-metriä. Osa puun käytön lisäyk-sestä kohdistuu myös Lounais-Suomen metsiin.

Bioenergian kysyntä kasvaa, markkinamenestys edellyt-tää kilpailukyvyn parantamista koko arvoketjussaSuomessa metsähakkeen energiakäyttö pyritään lähes kaksinkertaistamaan vuoteen 2020 mennessä, ja sillä katetaan suurin osa maamme uusiutuvan ener-gian kasvutavoitteesta. Vuosina 2010–13 hakkeen käyttö kasvoi noin viidennek-sen laajan kehitystyön tuloksena koko hankintaketjussa. Alkuvuodesta 2014 EU on esittänyt vuodelle 2030 40 prosentin kasvihuonekaasupäästöjen vähennys-tavoitteen vuoden 1990 päästötasoon verrattuna.

Metla, tiedote 8.10.2014

T A I M I A , J O T K A K E S T Ä V Ä T

Meillä on ollut tapanaselviytyä.

Äänekoskelle. Investoinnin valmistues-sa vuonna 2017 puun käyttö nousisi Äänekoskella neljällä miljoonalla kuu-tiometrillä noin 6,5 miljoonaan kuutio-metriin vuodessa. Stora Enso muuttaa hienopaperikoneen Varkaudessa kar-tongille, joka kasvattaa puun käyttöä miljoonalla kuutiometrillä nykyises-tä. Sahateollisuuskin investoi. Westas Group esimerkiksi lisää tukin käyttöä Koski TL:ssä ja Porissa usealla kymme-nellä tuhannella kuutiometrillä. Metsä-hakkeen käyttöä energian tuotannos-sa on mahdollista kasvattaa monilla paikkakunnilla.

Investointien myötä puulle tuleva li-säkysyntä on metsätaloudelle erittäin iloinen uutinen. Puumäärien liikkeel-le saaminen metsistä edellyttää aktii-visuutta sekä puun ostajilta että myy-jiltä ja puumarkkinoiden toimivuuden kehittämistä edelleen.

Erno JärvinentutkimuspäällikköMaa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

14


Biomassaterminaali

Biomassaterminaalihanke

Metsätalouden kehittämiskeskus Ta-pio on hakenut rahoitusta hankkee-seen, joka pyrkii osaltaan edesautta-maan suomalaisen uusiutuvan bio-massan (energiapuun) käyttöä. Yh-deksi hankekumppaniksi on valittu Metsänhoitoyhdistys Lounametsä ry. Hankkeen maakunnallinen kohdealue on Varsinais-Suomi, josta saadut tu-lokset pyritään muokkaamaan koko Suomen kattaviksi suosituksiksi.

Kotimaisen uudistuvan ener-gian – energiapuun ja muun biomassan – lisääntyvä käyt-tö asettaa uusia vaatimuksia polttoaineen hankintaketjulle. Polttoaineen kuljetus-, varas-tointi- ja käsittely vaativat toi-mivan logistiikkaketjun sekä kustannustehokkaat työmene-telmät. Lisäksi tarvitaan oikein sijoitettu ja riittävän suuri ter-minaalivarasto.

Biomassaterminaalit ovat polttoai-nehuollon edellytysten luomisessa avainasemassa. Biomassaterminaalilla tarkoitetaan keskitettyä varastoaluet-ta, jossa biomassoja voidaan varastoi-da sekä jalostaa ja joka toimii kiinteä-nä osana biomassojen logistiikkaket-jua. Terminaali voidaan sijoittaa käyt-töpaikan (biomassan jalostuslaitos) tontille tai itsenäisenä kokonaisuute-na liikenteen solmukohtaan. Termi-naalilla voidaan käsittää sekä väliaikai-sia että pysyviä ratkaisuja.

Kotimaiselle uusiutuvalle energialle asetettujen tavoitteiden täyttäminen edellyttää metsäenergian ja muiden biomassojen käytön merkittävää kas-vattamista. Tämä osaltaan tarkoittaa biomassan hankintaetäisyyksien kas-vua sekä suurempien käyttöpaikkojen syntyä. Lähivuosina on käynnistymäs-sä suuria energialaitoksia, joiden vuo-tuinen biomassan käyttö tulee ole-maan n. 1 TWh/laitos. Tämän kokois-ten laitosten polttoainehuollon logis-tiset haasteet edellyttävät uusia rat-kaisuja, joissa suuret terminaalit hyvi-en liikenneyhteyksien varrella näytte-

levät merkittävää osaa.

Terminaaleilla toimitusvarmuutta ja tasaisempaa laatua

Biomassaterminaalit ovat osa biomas-sojen toimitusketjua, varastointia ja laadun hallintaa. Niiden avulla on mah-dollista luoda puskurivarastoja keliri-kon aikaan sekä tehostaa käsittelyä, ku-ten haketusta. Toisaalta taas terminaa-lien kautta kulkeminen merkitsee yli-määräisiä siirto-, pääoma- sekä ylläpi-tokustannuksia. Biomassaterminaalien etuna on toimitusvarmuuden takaami-nen ja mahdollisuus tuottaa tasaisesti suuria tasalaatuisia toimituseriä.

Metsähakkeen hankintajärjestelmä rakentuu pitkälti sen mukaan, mihin ketjun vaiheeseen haketustapahtuma sijoitetaan ja missä muodossa materi-aalia sen tähden kuljetetaan (Kuva 1). Metsähakkeen korjuumenetelmät voi-daan jakaa haketuspaikkansa mukaan keskitetyn ja hajautetun haketuksen menetelmiin. Haketuksen keskittä-minen käyttöpaikalle tai terminaa-liin mahdollistaa suuret vuosituotok-

Biomassaterminaalien avulla on mahdollista taata lämpölaitosten toimitus-varmuus ja tuottaa tasaisesti suuria tasalaatuisia toimituseriä.

15


Hankkeen tavoitteita

1. Luoda yhtenäinen käytäntö valtion tasolla eri toimijoille biomassaterminaa-lien perustamisen vauhdittamiseksi sekä alan liiketoiminnan kasvattamiseksi.2. Luoda Biomassaterminaalin lupakäytännöt –päätöstyökalun tekniset määrit-telyt sähköisestä lupaprosessista. 3. Tarkastella kriittisesti lainsäädännöllisiä suunnittelu- ja lupamenettelyyn liit-tyviä pullonkauloja ja rajoitteita sekä nostaa esille ehdotuksia lainsäädännön ja lupaprosessien sujuvoittamiseksi.4. Tunnistaa terminaalien perustamiseen liittyviä maankäytännöllisiä riskejä sekä kytkeä terminaalit pysyväksi osaksi maakunnallista ja kunnallista kaavapro-sessia.5. Luoda julkinen laskuri biomassaterminaalin mitoittamiseksi ja puskurivaras-tointitarpeen selvittämiseksi.6. Kuvata menettely terminaalisijainnin optimoimiseksi ja selvittää terminaalin tai terminaalien optimaalinen sijainti.7. Luoda terminaaliprosessin päätöspuu sähköiseen ympäristöön, jossa käyttäjä opastetaan eri teknisten, taloudellisten ja lainsäädännöllisten vaiheiden lävitse.8. Sivistää eri sidosryhmiä biomassaterminaalitoiminnan luonteesta ja lainalai-suuksista.9. Kasvattaa tietoutta yleensä biomassaliiketoiminnasta ja ennen kaikkea bio-massaterminaaleista.10. Edesauttaa kansallisen tason terminaaliverkoston pystyttämistä ja biomas-saliiketoiminnan ympärille sijoittuvien työpaikkojen luontia.11. Edesauttaa kotimaisen energiatuotannon kasvua kansallisella tasolla ja tätä kautta parantaa kansallista vaihtotasetta.

set, korkeat koneiden käyttöasteet ja alemmat haketuskustannukset. Me-netelmällä päästään eroon ”kuumasta ketjusta”, jolloin tuotantoketjun kukin työvaihe voidaan tehdä niin tehok-kaasti kuin kalustolla on mahdollista ilman turhia odotusaikoja.

Terminaalien ongelmat ja mahdollisuudet Suomessa

Suurten investointikustannusten vuok-si käyttöpaikalla haketus sopii vain suurille voimalaitoksille. Lisäksi käyttö-paikalla tulisi olla riittävästi tilaa varas-tointiin ja terminaalioperaatioihin, ei-vätkä haketuksesta aiheutuva melu ja pöly saa olla häiriöksi ympäristölle. Ter-minaaleista (Kuva 1) haketta voidaan toimittaa eri kokoluokan laitoksille. Terminaali on toimitusvarma pusku-rivarasto esimerkiksi kelirikkoaikana, jolloin sivuteiden käyttö on rajoitet-tua raskaan liikenteen osalta. Hakkeen laatua on myös helpompi kontrolloi-da, ja tarvittaessa märkää ja kuivaa ha-ketta voidaan sekoittaa laadun tasaa-miseksi. Hakkeen ja hakepuun käsitte-ly terminaalissa lisäävät kustannuksia, samoin kuin mahdollinen ristiinkulje-tus liikuteltaessa materiaalia ensiksi metsästä terminaaliin ja sitten termi-naalista voimalaitokselle.

Hyönteistuholain asettamat vaatimukset toiminnalle

Energiapuukohteiden järeytyminen ja mäntyensiharvennusten yleistyminen johtavat siihen, että kuorellisen aines-puun varastointia koskeva hyönteis-tuholaki koskee entistä ankarammin myös harvennusmetsien energiapuu-ta. Lain mukaan syyskuun alun ja tou-kokuun lopun välisenä aikana hakattu ainespuumittainen havupuu on kulje-tettava pois metsästä ja tienvarsiva-rastolta viimeistään heinä-elokuun ai-kana. Kuitenkaan varastokasojen ha-ketus ja hyvälaatuisen hakkeen käyttö päälämmityskauden ulkopuolella ei ole taloudellisesti järkevää. Lisäksi val-miin hakkeen aumavarastointi saattaa puolestaan aiheuttaa laatu- ja mää-rätappioita. Em. tilanteessa energia-puun autokuljetus terminaaliin saat-taa olla kokonaistaloudellisesti järke-vin ratkaisu.

Professorien Energiapoliittinen Kannanotto: 1)

”Suomessa harjoitettava energia- ja ilmastopolitiikka ei palvele täysimää-räisesti kansakunnan etua. Vanha energiapolitiikka on tulossa tiensä päähän. Uusi energiapolitiikka kas-vattaa taloutta oikeaan suuntaan, li-säten työpaikkoja, kasvattaen vientiä, vähentäen tuontia ja näin paranta-en maamme kilpailukykyä. Se nojaa energia- ja resurssitehokkaisiin ratkai-suihin, Suomen vahvuuksia hyödyntä-viin uusiutuviin energialähteisiin sekä

älykkäisiin energiajärjestelmiin. Uu-della energiapolitiikalla hoituvat myös Suomen tulevat ilmastovelvoitteet.”

1) Lund ym. 2014

(Biomassaterminaali – Käytännöt ja ohjeet – hankekuvauksesta referoinut Hannu Justen) Hankekuvauksen laatinut:Matti KymenvaarabiotalousasiantuntijaMetsätalouden kehittämiskeskus TAPIO

Mhy Pirkanmaa on suuri toimija Tampereen metsäenergiatoimituksissa.

16


PEFC-sertifi oinnin toteutus uudistuu

Metsänomistajajärjestön uudistuksen yhteydessä uudistuu myös PEFC-metsäsertifi oinnin toteutus. Tähän asti serti-fi oinnin ovat toteuttaneet alueelliset metsänomistajien liitot. Kun liitot ensi vuodenvaihteessa lakkaavat nykyisen-kaltaisina toimijoina, organisoidaan sertifi oinnin toteutus uudelleen. Metsänomistajan mahdollisuus liittyä sertifi oin-tiin mhy:n jäsenyyden kautta kuitenkin säilyy ennallaan, kertoo sertifi ointihanketta MTK:ssa hoitava projektityönte-kijä Aija Rahikainen.

PEFC-metsäsertifi ointia on toteutettu Suomessa vuodes-ta 1999 lähtien. Tällä hetkellä Suomen metsistä noin 95 % on PEFC sertifi oitu. Sertifi ointi on toteutettu alueellisena ryhmäsertifi ointina metsäkeskusalueittain. Alueellisessa ryhmäsertifi oinnissa ovat olleet mukana niin alueen met-sänomistajat kuin metsätalouden parissa toimivat yritykset ja organisaatiot. Metsänomistajat ovat liittyneet PEFC-serti-fi ointiin metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyden kautta.

MHY-lain ja metsänomistajajärjestön muutosten myö-tä PEFC-sertifi oinnin toteutus uudistuu. - Jotta alueellista ryhmäsertifi ointia voidaan jatkossakin toteuttaa, MTK on valmistellut yhdessä muiden metsäalan toimijoiden kanssa toimintamallia, jossa PEFC-sertifi ointia varten perustettai-siin uusi yhdistys, joka toimisi sertifi kaatin hakijana. Perus-tettava, työnimeltään Kestävän metsätalouden yhdistys, toimisi sertifi kaatin hakijana ja ylläpitäjänä samalla tavoin kuin metsänomistajien liitot ovat tehneet tähän asti, kertoo Rahikainen.

Miten sertifi ointiin pääsee mukaan?

- Metsänomistajan on jatkossa yhtä helppoa ja vaivatonta

Metsänhoitoyhdistyksen jäseninä olevat metsän-omistajat saavat tulevaisuudessa PEFC-sertifi oin-nin yhdistyksen jäsenetuna.

liittyä sertifi ointiin kuin aiemminkin. Metsänomistaja saa PEFC-sertifi oinnin metsänhoitoyhdistyksen jäsenetuna, jo-ten erillistä ilmoittautumista ei tarvita.

Miksi kannattaa olla mukana PEFC-ryhmäsertifi oinnissa?

- Ryhmäsertifi ointi säästää kustannuksissa, jolloin se on metsänomistajan kannalta kannattavin valinta. Yritykset haluavat yhä useammin ostaa sertifi oitua puuta, joten metsänomistajan puunmyynnin ja luonnon monimuotoi-suuden turvaamisen kannalta PEFC-sertifi ointi on järkevä valinta. Riippumatta siitä, mitä kautta metsänomistaja il-moittautuu mukaan sertifi ointiin, on hänen metsiensä täy-tettävä samat sertifi oinnin vaatimukset.

Voimassaoleva standardi sertifi oinnin vaatimuksista löytyy PEFC Suomen verkkosivuilta osoitteesta www.pefc.fi .

Mikä PEFC?

PEFC-sertifi ointi kertoo puuperäisen tuotteen ostajalle ja käyttäjälle, että sen raaka-aine on peräisin kestävästi hoi-detuista metsistä. PEFC-sertifi ointi viestii metsänomistajan harjoittamista hyvistä käytännöistä metsäluonnon par-haaksi, joten se on oiva valinta niille metsänomistajille, jot-ka haluavat toteuttaa kestävää metsätaloutta.

Aija RahikainenprojektityöntekijäMTK

Metsäteollisuuden markkinat vaativat sertifi oitua puuta. Suoma-laiset kuluttajat voivat vaikuttaa kotimaisen puun menekkiin myös vaatimalla kotimaista sahatavaraa, paperia ja muita puusta valmis-tettavia tuotteita.

Sertifi oinnissa vielä avoimia kysymyksiäMetsähallitus ilmoitti viikolla 41, että se aikoo hakea omaa PEFC-sertifi kaattiaan eikä lähde (ainakaan tässä vaiheessa) Metsänomistajien ja teollisuuden suunnittelemaan yhtei-seen alueelliseen sertifi ointimalliin mukaan. Yhteistä uutta mallia alueelliselle PEFC- sertifi oinnille on valmisteltu vii-me keväästä alkaen yhteistyössä kaikkien keskeisten met-säalan sidosryhmien kanssa. Metsähallituksen ratkaisuun ollaan hyvin pettyneitä. Tässä tilanteessa joudutaan kes-kustelemaan muiden toimijoiden kanssa siitä, mitkä ovat edellytykset yhteiselle alueelliselle sertifi oinnille ja mitä Metsähallituksen päätös merkitsee mahdollisen yhteisen mallin jatkotyön kannalta.

Kaikissa vaihtoehdoissa metsänomistajien osallistu-minen PEFC-sertifi ointiin kustannustehokkaasti met-sänhoitoyhdistyksen jäsenyyden kautta turvataan.

Jotkut metsäpalveluyritykset ovat perustaneet omia ser-tifi ointiryhmiä ja perivät metsänomistajilta sertifi oinnista erillisen maksun. Kuitenkin halvin ja paras ratkaisu löytyy mahdollisimman laajasta alueellisesta sertifi oinnista.

17


Yleensä peltoja vuokrattaessa on vuokrasopimuksessa so-vittu myös tilatukioikeuksista. Lisäksi tilatukien omistus- ja hallintaoikeuksien siirrosta on pitänyt ja pitää ilmoittaa tu-kioikeusrekisteriin. Metsänomistajan on helpointa tehdä tämä ottamalla yhteyttä kunnan maaseutuviranomaiseen, joka voi auttaa paperityössä.

Mikä muuttuu?

Tukioikeuksien omistusoikeutta ei enää vuonna 2015 voi siirtää henkilöille, jotka eivät ole aktiiviviljelijöitä. Jos vuok-ramaiden tukioikeuksien omistus on jo siirretty maan-omistajalle tukioikeusrekisterissä, mitään ei tarvitse tehdä. Silloin on tehty tilapäinen hallinnanoikeudensiirto tukioi-keusrekisterissä ja tukioikeudet palaavat automaattisesti maanomistajalle vuokrasopimuksen päätyttyä.

Jos tukioikeuksien omistus on vuokralaisella ja se halu-taan siirtää maanomistajalle, omistusoikeus on siirrettävä ennen vuoden loppua. Tukioikeuksien siirto voidaan tehdä

Maatalouden tukibyrokratia voi koskettaa myös kaupunki-laismetsänomistajaaMoni metsätilanomistaja omistaa myös peltoa, mutta on vuokrannut pellot lähiseudun viljelijälle. Vuonna 2006 perustettiin tukioikeuksia, joiden perusteella viljelijä voi saada tukea viljelyksessä ole-vasta pellosta.

vain silloin kun vuokrasopimus on katkolla. Jos tukioikeuk-sien omistus halutaan siirtää voimassa olevan vuokrasopi-muksen aikana, on vuokrasopimus katkaistava vähintään yhdeksi yöksi. Tukioikeuksien omistusoikeuden siirto on tehtävä oikeilla lomakkeilla maaseutuviranomaisen luona viimeistään 31.12.2014. Sen jälkeen tukioikeuksien hallinta siirretään uuden vuokrasopimuksen mukaisesti vuokravil-jelijälle vuokrasopimuksen ajaksi.

Yksipuolisesti maanomistaja ei voi irtisanoa vuokrasopi-musta, ellei sopimukseen ole kirjattu irtisanomisehtoa ja silloinkin pitää noudattaa laista tulleita irtisanomisaikoja. Maanomistajan pitää käydä vuokralaisen kanssa neuvot-telut vuokrasopimuksen irtisanomisesta ja tukioikeuksien omistusoikeuden siirtämisestä. Maanomistaja voi esim. tar-jota vuokralaiselle uutta pitempää sopimusta.

Marica TwerinlakimiesMTK (puh. 020 413 2381)

Selvitä tukioikeuksien hallintatilanne mahdollisimman pian

● Jos maanomistaja on aktiiviviljelijä, mitään ei tarvitse tehdä● Jos tukioikeuksien omistusoikeus on jo siirretty tukioikeusrekisterissä maan omistajalle, mitään ei tarvitse tehdä● Pelkkä tukioikeuksien siirtoa koskeva kohta sopimuksessa ei riitä siirtämään tukioikeuksia maanomistajalle. Tukioikeuksien omistus on pitänyt siirtää maanomistajalle myös tukioikeusrekisterissä.● Jos tukioikeuksien omistusta ei ole siirretty maanomistajalle, hän voi vapaasti päättää, haluaako hän omistusoikeuden itselleen vai ei. Tämä tukipolitiikka- uudistus on voimassa enintään noin 6 vuotta.

Tukioikeuksien siirrot tehdään Maaseutuviraston lomakkeella 103B, jonka saat esim. kunnan maaseutuviranomaiselta.

18


Metsänhoitoyhdistys puun-korjaajana

Lounametsän hakattavaksi valtakirjal-la tulevan leimikon suunnittelee tut-tu metsäasiantuntija. Siitä eteenpäin korjuusta ja kaukokuljetuksista vas-taavat metsäesimiehet, joille kuuluu myös puukauppatilitysten teko. Met-sänomistajalle korjuusopimus Louna-metsän kanssa tarjoaa vaivattoman ja joustavan avaimet käteen –palvelun, johon kuuluu myös metsänkäyttöil-moituksen teko sekä tarvittaessa mai-sematyölupahakemuksen laatiminen. Lisäksi palvelu sisältää korjuun esi- ja jälkitöiden suunnittelun.

Nopea korjuu kilpailukykyiseen hintaan

Olosuhteiden niin salliessa korjuu py-ritään suorittamaan mahdollisimman nopealla aikataululla, käytännössä puolen vuoden kuluessa valtakirjan antamisesta. Katkonnassa tukki, pik-kutukki ja erikoispuut otetaan talteen mahdollisimman tarkkaan.

Lounametsällä on useita toimitus-kohteita eri puutavaralajeille, ener-giapuuta unohtamatta. Puunostaji-

Metsänhoitoyhdistys Lounametsä on toimialueellaan merkittävä puunkorjaaja. Sillä on käytössään pari-kolmekymmentä koneketjua, jotka soveltuvat nuorien metsien kunnostuksista aina järeisiin avo-hakkuisiin.

Saarihakkuiden puita puretaan Uudenkaupungin satamassa.

en joukossa on niin metsäalan pk- ja suuryrityksiä kuin pieniä paikallisia toimijoitakin, kuten esimerkiksi läm-pölaitoksia ja paikallisia sahoja. Met-sänhoitoyhdistys hakee puunostajia aktiivisesti saadakseen mahdollisim-man paljon puuta sekä erilaisia puuta-varalajeja markkinoille.

Puukauppatulo muodostuu myytä-vän puutavaran hinnan ja syntynei-den korjuukustannusten erotuksesta. Metsänhoitoyhdistys huolehtii enna-konpidätyksistä pystykaupan tapaan ja tekee tarvittavat ilmoitukset verot-tajalle.

Pekka TolkkimetsäesimiesMetsänhoitoyhdistys Lounametsä

Seppälän Metsätyöt urakoivat Metsänhoitoyhdistys Lounametsälle.

19


Kesähakkuut onnistuivat

Lounametsän lounaisimmalla laidalla, Kustavissa, on Riihimaan tila ollut sa-man suvun hallussa jo muutaman vuo-sisadan. Tilan nykyinen isäntä, Launo Valtonen, on hoitanut sitä nyt nelisen-kymmentä vuotta. Pellot on vuokrat-tu, mutta metsät ovat yhä itsellä. Met-sähehtaareja on kustavilaisittain tyy-pilliset muutama kymmenen.

Nuorena miehenä Valtonen teki metsissään pääosin omatoimisia han-kintahakkuita ja myi puut metsän-hoitoyhdistyksen avustuksella. Tuttu metsäasiantuntija, Mäntysen Jarmo, on neuvonut tilan hoidossa ja suun-

Metsänhoitoyhdistyksen suo-rittama hakkuu eteni nopeasti suunnittelusta toteutukseen paikallisin voimin.

nitellut hankkeet alusta saakka, ja tai-mikonhoidot on yleensä teetetty met-sänhoitoyhdistyksellä.

Nopea palvelu samalta luukulta

Tänä vuonna oli edellisestä puu-kaupasta vierähtänyt jo toistakym-mentä vuotta, ja iso siivu Riihimaan metsistä oli joko harvennuksen tai uudistuksen tarpeessa. Näin mittavia hakkuita ehtisi harva omin voimin ker-ralla tekemään. Onneksi Lounametsäl-tä sai koko palvelun samalta luukulta: leimikko suunniteltiin keväällä, ja han-ke eteni nopeasti toteutusvaiheeseen. Tuttu paikallinen koneyrittäjä suoritti hakkuun heinäkuussa ja ajoi puut tien varteen. Puut myytiin Lounametsän kautta muutamalle eri ostajalle.

Valtonen on tyytyväinen siihen, mi-ten työ tehtiin. Tukin ostajan moni-puoliset mitat mahdollistivat hyvän tukkisaannon myös rannikon lyhyeh-köistä rungoista. Korjuuajankohta osui nappiin, kuivimpaan kesäaikaan, jol-loin leimikko säästyi ajourapainumil-ta. Myös tie pysyi hyvin mökkiläisten-kin ajettavassa kunnossa.

Riihimaan isäntä luottaa ’avaimet käteen’ –palveluun: luottamus säilyy, kun sama henkilö hoitaa kaupan kaik-ki vaiheet suunnittelusta toteutuk-seen.

Sirkka AsikainenmetsäasiantuntijaMetsänhoitoyhdistys Lounametsä

20


Petteri Elo hoidattaa nuoret metsät kuntoon

Nuoria metsiä Elolla riittää, sillä hänellä on Sauvossa eri-ikäisiä metsäpalstoja lähes 145 ha. Metsänhoitoyhdistys on kartoittanut kokonaisuuden metsäsuunnitelman muotoon, jota noudatetaan metsien hoidossa. Elo pitää suunnitelmaa välttämättömänä, jotta metsään sijoitettu pääoma kasvaisi korkoa.

Suunnitelma on myös sähköisessä muodossa metsän-omistajan käytettävissä nettiyhteyden avulla. Elo käyttää SilvaNet ohjelmistoa muun muassa seuratessaan metsä-suunnitelman mukaisten kuviokohtaisten hoitotöiden edis-tymistä.

Elon mielestä SilvaNettiä pitäisi, vaikka hyvä ohjelma on-kin jo nyt, edelleen kehittää ja muokata sellaiseen muotoon, josta metsänomistaja saisi suoraan esimerkkejä vaikkapa tietyn hoitotoimenpiteen suorittamisen seurauksena syn-tyneestä ajallisesta ja taloudellisesta hyödystä.

”Metsä on pitkäaikainen sijoitus, jota hoidetaan niin hyvin kuin pystytään. Tuotto menee lopulta seuraaville polville” on Petteri Elon periaate met-sien hoidolle.

Tilojen metsänhoidon pääpaino on tällä hetkellä nuorten metsien kuntoon saattaminen, sillä osa töistä on pahasti myöhässä.

Tällä kertaa Elon leimikko kattaa nuoren metsän hoito-töitä noin 16 hehtaarin alalla. Kohteet ovat melko vaativia, koska taimikon perkaukset ovat jääneet edelliseltä omista-jalta aikanaan tekemättä. Elolla on selvä käsitys hoitotöiden merkityksestä ”Jos jättää metsän oman onnensa nojaan, niin persnettoa tulee kun metsään sijoitetulle pääomalle ei saa lainkaan tuottoa”. Niinpä työt alkoivat viime syksynä pohjien esiraivauksella ja taimikon hoitotyöllä ja tänä ke-sänä Lounametsän kokenut koneyrittäjä, Sampomies Esa Heikkilä, aloitti energiapuun korjuun. Kohteessa on erityi-sen paljon poistettavia pieniläpimittaisia runkoja.

Korjuun kehittäminen energiapuukohteilla entistä kus-tannustehokkaampaan suuntaan on Elon mielestä tärkeää. ”Näin saadaan metsistä saatava energiapuu entistä kilpai-lukykyisemmäksi jolloin tarve tuoda esimerkiksi kivihiiltä maailmalta vähenee. Onhan hullua tuoda maailmalta kivi-hiiltä ja öljyä poltettavaksi, kun meillä metsät ovat täynnä poltettavaa puuta. Odotankin mielenkiinnolla Turun Seu-dun Energiatuotanto Oy:n uuden monipolttoainelaitoksen valmistumista Naantaliin. Sitä on yhtiön mukaan tarkoitus käyttää biopolttoaineilla, ensisijaisesti paikallisella metsä-hakkeella, jota kerättäisiin 100 km säteeltä”.

Nuorten metsien hoito, joka kattaa taimikon perkaukses-ta ensiharvennuksiin, on edelleen metsänhoitomme hei-koin lenkki. Työ on ensiarvoisen tärkeää puuston tulevan kehityksen kannalta. Silti tarvittavista töistä tehdään vain alle puolet ja rästiin on jäänyt valtava määrä erinäköisiä hoi-tamattomia rääseiköitä. Valtion panostusta tarvitaan, jotta työt saadaan tehtyä. Ilman Kemeralain tukea ei tällä Elon-kaan leimikolla energiapuuta korjattaisi, sillä nykyinen 7 € tuki polttoon menevää pienpuukuutiota kohti mahdollis-taa toiminnan kannattavuuden. Metsänhoitoyhdistyksen palveluun Elo on tyytyväinen. Onhan metsänhoitoyhdistys metsänomistajan asialla.

Tapani HolmijokimetsäasiantuntijaMhy Lounametsä

VIELÄ NIITÄ HONKIA HUMISEE

Ja humisee vielä pikkuisännänkin hakkuisiin, kun suunnitelmallisesti

uudistetaan. Metsä kasvaa niin kuin aina ja metsärahat tuottavat

turvallisesti asiantuntevissa paikallisissa käsissä - Säästöpankissa.

21


Taimikon perkaajan muistilista� Metsälaki velvoittaa turvaamaan uuden metsän kasvun.� Taimikon perkaus on metsänhoidollinen toimenpide, joka vaikuttaa koko metsikön elinkaareen.� Metsän taloudellinen tuotto paranee perkauksella, sillä arvokkaammat puut saavat kasvutilaa ja mahdollisuuden kehittyä tukkipuuksi.� Hirvieläimet viihtyvät hyvin vesakoituneissa taimikoissa ja huonontavat niiden laatua syömällä taimia.� Myyrät aiheuttavat sykleittäin pahoja tuhoja varsinkin heinittyneillä mailla.� Oikea ajankohta perkaukselle on yleensä n.5 vuoden sisällä istutuksesta. Kas- vatettava taimi on silloin noin 1 m ja poistettava lehtipuuvesakko on noin 2 m pitkää.� Taimikon perkauksen voi hyvin tehdä itse. Työstä saa hyvää liikuntaa ja hyvän mielen.� Anna metsänhoitoyhdistyksen hoitaa, jos et itse ehdi tai pysty tekemään perkausta.� Tarkkaile taimikoita säännöllisesti.� Vaikka energiapuu on nykyisin kysytty artikkeli, harvoin kannattaa kasvattaa energiapuumetsää.

Uudessa kemerassa esitetään taimi-kon varhaishoito ja nuoren metsän hoito kahdeksi erilliseksi työlajiksi. Pyrkimys on kannustaa tekemään työt oikeaan aikaan. Uutta ja lisää byrokra-tiaa tuovaa on vaatimus taimikonhoi-dosta ja nmh:stakin tehtävä ilmoitus ennen työn aloittamista, jotta myö-hemmin työn valmistuttua voi tukea hakea. Uuden lain tulisi näillä näkymin voimaan 1.7.2015. Vanhan lain mukai-set anomukset jätettävä 20.3.2015 mennessä, joten jääkö päivämäärien välinen aika kokonaan vaille rahoitus-ta jää nähtäväksi.

Taimikon varhaishoito

● Taimikon perkaus ja harvennus, verhopuuston poisto ja harvennus.● Lisäksi kaadetun pienpuun kerää- minen.● Hanke voi koostua useammasta eri alueesta (kuviosta).● Vähimmäisvaatimuksia: pinta-ala,

Taimikon perkaus ratkaisee metsän tulevaisuudenTaimikon perkaus tehtiin pinta-ala-verotuksen aikaan viimeistään vero-vapautuksen saamista varten. Vero-vapaus oli merkittävä porkkana, joka sai raivuumiehet taimikonhoitotöihin. Nyt ollaan tilanteessa, jossa ainoa mo-tivaatio taimikon perkauksen tekemi-seksi on metsänhoidollinen. Metsän-omistajan oma työpanos kannattaa suunnata taimikonhoitoon, mutta mikäli aika ja taidot eivät riitä, met-sänhoitoyhdistys hoitaa työt. Jatkossa työtä tehdään yhä enemmän yrittä-jien, ulkomaalaistenkin avulla, sillä vakituiseen metsurin työhön ei ole tu-lijoita ja talvien työllisyys on vaikeaa, kun hakkuut on edullisempaa tehdä koneilla.

Uusi Kemera-laki sallisi tuen nuorempiinkin taimikoihin

Mikäli varhaisperkaus jää tekemättä, löytää havupuun taimia pian vain talvella kun leh-tipuut ovat pudottaneet lehtensä.

taimikko, puuston tiheys ja poistuma, keskipituus sekä ei välitöntä hoidon tarvetta (nykyisen lain kaltaiset).

Nuoren metsän hoito

● Varttuneen taimikon perkaus ja harvennus, verhopuuston poisto ja harvennus sekä nuoren metsän kunnostus ellei kaupallisesti kannattava.● Lisäksi kaadetun pienpuun kerää- minen.● Hanke voi koostua useammasta eri alueesta (kuviosta).● Vähimmäisvaatimuksia: pinta-ala, puuston tiheys ja poistuma, keskipituus tai rinnankorkeusläpimitta sekä ei välitöntä hoidon tarvetta (nykyisen lain kaltaiset).

22


Metsätalouden muutoksessa neljällä vuosikymmenellä Aikansa kutakin

Puun hintasopimuspolitiikan aika 1980-luvulla

Puun hintasuositussopimuksia tehtiin jo 1960-luvulla vane-rikoivusta ja kuitupuusta. Hintasuositussopimukset nähtiin varsinkin MTK:ssa keskeisenä keinona ajaa metsänomistajien etua. Metsäteollisuus arvosti puuvirtojen tasaisuutta, johon sopimuksilla myös pyrittiin.

Hintasopimuksia haluttiin etenkin Pohjois- ja Itä-Suomessa. Lounais-Suomen metsänhoitoyhdistysten liiton puheenjohta-ja Vieno Uusitalo toisti usein, että ”emme me sopimuksia kai-paa, mutta tehdään, kun pohjoisen miehet niitä tarvitsevat”. Lounais- ja Etelä-Suomessa hintasopimus muodosti yleensä pohjatason, mistä lähdettiin hintoja nostamaan. Puun hin-tasopimusten merkitys kasvoi 1980–luvulla. Sopimukset kat-toivat koko maan ja kaikki puutavaralajit. Hintasuositussopi-muksia ei enää kyseenalaistettu. Koska työmarkkinajärjestöt sopivat palkoista ja MTK maataloustulosta, joten oli itsestään selvää, että myös puiden hinnoista voidaan sopia. 1980-luku oli monilla aloilla ja myös metsäsektorilla vahvaa vaurastumi-sen aikaa, kunnes 1990-luvun lama pysäytti tehtaat ja ihmiset.

Hintasopimusten hyytyminen 1990-luvulla

Metsäteollisuus otti uuden asenteen ja halusi irtautua pitkään jatkuneesta sopimuspolitiikasta. Lama häämötti vuonna 1991. MTK:n metsäjohtajaksi oli valittu metsäteollisuuden riveis-tä Hannu Valtanen. MTK vastasi ”Operaatio kantohinnalla” ja julisti puunmyyntilakon puun hinnan turvaamiseksi. Laman johdosta myös puun tarve laski rajusti eikä puunmyyntilak-ko oikein purrut. Metsäteollisuus laski syksyllä edelleen puun hintoja. Sen mielestä sopimusvetoisen puunhinnoittelun aika on ohi. Näihin aikoihin myös kilpailuvirasto alkoi puuttua puu-markkinoihin. Tästä alkoi pitkä lähes vuosikymmenen kestä-nyt viivytystaistelu sopimuspolitiikan säilyttämiseksi. Uusi kilpailulaki ja EU- jäsenyys loi lisäpaineita sopimuspolitiikas-ta luopumiselle. Vuosikymmenen lopulla saatiin erityislupa yrityskohtaisiin hintaneuvotteluihin. Metsänomistajapuolen neuvottelijana ollut liiton puheenjohtaja Eero Kerttula on usei-ta kertoja muistellut hyvää neuvottelutulosta viimeisessä yri-tyskohtaisessa sopimuksessa. Niitäkään neuvotteluja ei voitu jatkaa, kun kilpailuviraston poikkeuslupa päättyi ja sopimus-järjestelmä romuttui vuonna 1999.

Edeltäjäni metsänhoitoyhdistysten liiton toiminnanjohtaja Pentti Pelttari sanoi, että liitto on metsä-politiikan näkijän ja tekijän paikka. Puolet elämästäni, 32 vuotta, olen ollut metsänhoitoyhdistysten ja metsänomistajien liitossa töissä. Metsäpolitiikan suuret muutokset on tunnistettavissa.

Usko metsänhoitoon on vahva: Heikkilässä on pystykarsittu nelisen-kymmentä hehtaaria nuoria kasvatusmetsiä

23


á Helsingin, Roo-man, Moskovan, Berliinin ja Lontoon olympiastadionit on koluttu, mutta sy-kähdyttävin ja traa-gisin muisto on Mun-chenistä syyskuun alusta 1972: Virenin ja Vasalan kulta-juoksut ja kisakylän terrori-isku. Kuvas-sa Lontoon Stratfor-din Olympiastadi-on elokuussa 2012, aamuin illoin katso-mossa 85000 urhei-luhullua. Taustalla Zurichin Letzigrundin stadion elokuussa 2014.

Metsien sertifi ointi ja vapaehtoinen suojelu 2000-luvulla

Metsien sertifi ointikeskustelu käyn-nistyi 1990-luvun lopulla. Alun perin tropiikin metsien varjeluun tähdännyt sertifi ointi rantautui havumetsäalu-eille. Metsäsertifi oinnista muodostui metsänomistajille suunnatun PEFC-sertifi oinnin ja luontojärjestöjen FSC -pohjaisen sertifi oinnin kilpajuoksu. Eurooppalaisen PEFC- metsäsertifi oin-tijärjestelmän syntymisessä keskeises-sä roolissa oli silloin MTK:n metsäjoh-taja Martin Lillandt.

Järjestelmäkiista on jättänyt alleen sen seikan, että PEFC-sertfi ointi on vaikuttanut metsien monimuotoisuu-den ja vesiensuojelun edistämiseen enemmän kuin lainsäädäntö. Useim-mat kriteerit ylittävät lain tason. Oma-ehtoiseen toiminnan parantamiseen on usein tehokkaampaa kuin laki.

Metsäsertifi oinnin vaikutus näkyy mm. säästöpuualueina, suojakaistoina ja arvokkaina elinympäristöinä. Mer-kittäviä ovat myös sosiaaliset kriteerit, mitkä edellyttävät yrittäjiltä ja työn-antajilta velvoitteiden noudattamista. Siksi tuntuu varsin kohtuuttomalta PEFC-metsäsertifi ointiin kohdistuva kritiikki, mitä luontojärjestöt esittä-vät. Mutta sehän on luontojärjestöjen rooli: Nykytilaan ei koskaan saa olla tyytyväinen. Toisaalta voi nähdä, että kilpailu tässäkin on hyväksi.

Metsälait täysremonttiin 2010-luvulla

Metsänomistajajärjestössä voimistui 2000-luvulla näkemys monitavoitteis-ten metsänomistajien tarpeiden huo-mioon ottamisesta metsäpolitiikassa ja neuvonnassa. Aiemmin usein toistettu mantra metsän tarpeiden huomioon-ottamisesta, mitä ne sitten olivatkin, heitettiin syrjään. Metsänomistajan tavoite voi olla hakkuisiin tai hoitoon liittyvä, mutta myös suojelu- tai moni-muotoisuustavoite. Metsäpolitiikassa tämä on ilmentynyt mm. voimakkaana metsänomistajien vapaaehtoisen suo-jelun edistämisenä. Metsänomistajien liitoissa ja metsänhoitoyhdistyksissä tehdään kovasti työtä vapaaehtoisen suojelun edistämiseksi metsänomista-jien edun mukaisesti.

Uusi metsälaki on säädetty. Eri-ikäisrakenteisen metsän käsittely ns. ”jatkuva kasvatus” on leivottu metsä-

lain sisään. Ällistyttävän nopeasti on tapahtunut asennemuutos moniar-voisen metsänhoidon hyväksymisek-si. Kuvaavaa on, että kun metsänomis-tajien liitto järjesti metsähoitoyhdis-tyksille vuonna 2009 metsän jatkuvan kasvatuksen kurssin, se sai kiinnostu-neen vastaanoton. 1990-luvulla po-rukka olisi heittänyt asiasta saarnaavat ovesta ulos.

Kukin päättäjäsukupolvi haluaa mie-lellään puumerkkinsä lainsäädäntöön. Nyt on kysymys kuitenkin suurimmas-ta lakimuutoksesta 60 vuoteen. Muu-tos on suuri etenkin metsänhoitoyh-distysten, metsäkeskusten ja metsän-hoidon linjan osalta.

Metsänhoitoyhdistyksillä auvoinen tulevaisuus

Metsänhoitoyhdistyslaki uudistui vuoden 2014 alussa, mutta kokonai-suudessaan muutos tulee voimaan vuoden 2015 alussa. Olennaisin asia

on metsänomistajien järjestäytymi-nen metsänhoitoyhdistyksiin ja met-sänomistajien eduista huolehtiminen. Hyvin johdetut ja toimivat metsän-hoitoyhdistykset voimistuvat ja pa-rantavat palvelujaan. Metsänhoitoyh-distyksistä muodostuu vähintäänkin seutukunnallisia.

Palvelujen markkinoinnin ja tietojär-jestelmien kehittäminen on tärkeätä, mutta perusasioita ei saa unohtaa: Metsänhoidon ja puunkorjuun kehit-täminen ja uusien menetelmien käyt-töönotto.

Useimmat metsänhoitoyhdistysten liitot perustettiin 1930-luvulla. Ympyrä on nyt sulkeutumassa. Länsi-Suomen metsänomistajien liitto puretaan to-dennäköisesti kokouksessa 9.12.2014. Metsätoimihenkilöt siirtyvät MTK:n metsälinjan kenttätoimihenkilöiksi.

Auvo HeikkilämetsänhoitopäällikköMetsänomistajien liitto Länsi-Suomi

24


Keräilytuotteet ja jokamiehen oikeudet

Luonnonvaraiset marjat- saa poimia kaikkialta, paitsi - hallinnassa olevasta pihapiiristä poimimi- nen kielletty (kotirauhan piiriin kuuluva alue) - joillain rauhoitetuilla alueilla liikkuminen on kielletty, tällöin myöskään marjoja ei saa poimia- marjoja saa poimia myös kaupalliseen käyt- töön ja isommissa ryhmissä

Luonnonvaraiset sienet ja käävät- saa poimia, kuten marjojakin- kääpiä saa poimia myös puista, mikäli tämän pystyy tekemään puuta vahingoittamatta- pakurikääpä (Inonotus obliquus) on poikke- us, koska se on sienen aiheuttama kasvan- nainen ja sen irroittaminen vaatii työkaluja, jotka taas voivat vahingoittaa puuta

Oksat ja kivet- tuoreita oksia ei saa irrottaa puusta, eikä saa poimia edes hakkuualueelta ilman maanomistajan lupaa- Puusta ei myöskään saa ottaa varpuja, juuria, tuohia, kuoria, lehtiä, niiniä, pihkaa, terhoja, käpyjä eikä pähkinöitä- maahan pudonneita risuja ja käpyjä saa sen sijaan ottaa- puissa olevia luonnonvaraisia marjoja saa kerätä, oli oksat puussa tai hakkuualueella maassa (huom! Työmaa-alueelle menemi- nen on kielletty)- kiviä ei saa poimia maasta kuin vähäisessä määrin ja niin, ettei siitä ole vähäistä suurem- paa haittaa

Sammalet ja jäkälät- sammalta ja jäkälää ei saa kerätä ilman maanomistajan lupaa

Lisätietoja http://www.ymparisto.fi /fi -FI/Luonto/Jokamiehenoikeudet

Irja-Liisa MakkonentoimistonhoitajaMhy Lounametsä

Kesän ja syksyn aikana moni menee metsään mielessään marjat, sienet ja muut luonnonantimet. Näin joulun lähestyessä olisi mukavaa tehdä oksista ja jäkälistä kranssi, saanko mennä metsään ja ottaa sieltä juuri kaadetuista puista havuja ja kallion päältä jäkälää? Entäs saako jouluaskartelua varten kerätä metsästä käpyjä ja kiviä?

Näitä ei saa kerätä

Näitä saa kerätä

25


Metsänomistajan kuoleman seu-rauksena muodostuu jakamaton kuolinpesä. Perilliset maksavat pe-rintöosuudestaan perintöveron. Ellei perinnönjättäjä ole antanut kuoleman varalta mitään määräyksiä, määrää-vät kuolinpesän osakkaat perinnöstä, myös metsäomaisuudesta, yhdessä. Oikeustoimien syntymisen edellytyk-senä on tällöin osakkaiden yksimieli-syys. Jatkossa muutokset sitten pesän omaisuudessa tai määräämisvallassa omaisuuteen vaativat perillisten yksi-mielisen sopimuksen.

Kuolinpesien suurin ongelma on

yksimielisyyden puuttuminen. Suh-teiden tulehtuessa saatetaan joutua hakemaan käräjäoikeudelta pesään pesänselvittäjä/pesänjakaja. Tällöin lakimies saa ulkopuolisena asiantun-tijana päättää omaisuudesta ja sen jakamisesta. Pesän osakkaat siis riite-levät keskenään ja omaisuuden jaka-misesta syntyy huomattavia ylimää-räisiä kuluja.

Sukupolvenvaihdoksessa kaikkein kallein ratkaisu onkin useimmiten se, ettei ole ratkaistu mitään, vaan kä-sillä on suunnittelematon kuolema. Jo harkittu testamentti voi parantaa oleellisesti puolison tai rintaperillisten asemaa sekä verotuksessa että myös muutoin.

Testamentilla perinnönjättäjä voi määrätä omaisuutensa jakaantumi-sesta kuolemansa jälkeen sekä saajien oikeuksista omaisuuteen. Usein puo-lisot laativat keskinäisen testamentin jolla halutaan turvata eloonjäävän puolison asemaa, vaikuttaa perillisten verotukseen sekä estää turhaa riitelyä.

Testamentti on aina tarpeellinen osana sukupolvenvaihdosta.

"Jos minä kuolen"Valveutunut metsänomistaja voi

siirtää metsätilansa seuraavalle pol-velle ajoissa sekä ilman tarpeettomia kuluja ja riitelyä. Sukupolvenvaih-doksen suunnittelussa metsätilan määräämisvallan sopiva järjestely, luovutusten ja metsän verotus, tilan elinkelpoisuus sekä metsien hoidon ja käytön jatkuvuuden turvaaminen ovat kaikki tärkeitä seikkoja. Tarpeet-tomia yhteisomistuksia ei suositella.

Hallittu sukupolvenvaihdos voidaan toteuttaa kauppana, lahjana tai vaik-kapa testamentilla. Monesti parhaak-si vaihtoehdoksi muodostuu näiden yhdistelmä. Vaihdosta järjestellään luovutuksilla elinaikana ja lopuksi laa-ditaan vielä kuoleman varalta testa-mentti.

Kiinteistön kaupassa syntyy ostajal-le metsävähennysoikeus. Tilan ostaja saa siten myydä tilalta verovapaasti puuta metsävähennysoikeuden (60 % tilan hankintakuluista) verran. Usein tämä on merkittävä veroetu. Vähen-nyksen käytön vaikutus tilan luovu-tuksen verotuksen on kuitenkin syytä tiedostaa. Metsätilakauppa katsotaan lahjanluonteiseksi vain mikäli kaup-pahinta ei ole yli 3/4 tilan käyvästä ar-vosta. Kaupassa voi siis antaa merkit-tävän verottoman lahjan. Mikäli tilalla jatketaan maataloutta, on rajana 50 % käyvästä arvosta.

Kiinteistön lahjassa vastiketta ei makseta. Lahjan saaja on velvollinen perintö- ja lahjaverolain mukaisesti maksamaan luovutetun omaisuuden käyvän arvon mukaan lahjaveroa. Lä-hisukulaisuus osapuolten kesken on verotuksessa eduksi. Usein lahja yli sukupolven on verotuksellisesti edul-lisin. Tällöin olisi kuitenkin suotavaa että lapsenlapsi olisi täysi-ikäinen. Hallintaoikeuden pidättäminen väli-sukupolvelle on monesti toimivin ja edullisin ratkaisu tässä.

Tilan luovutuksessa voi luovuttaja pidättää erilaisia oikeuksia, esimer-kiksi hallintaoikeuden. Tärkeää olisi kuitenkin tietää mitä se käytännössä (metsäverotus, puukaupat) tarkoit-

taa. Tarpeettomia hallintaoikeuden pidätyksiä on syytä välttää. Hallinta-oikeudesta voi tulla ongelma, mikäli hallinta-oikeuden haltija menettää työkykynsä tai oikeustoimikelpoisuu-tensa. Vaarana, että tilan metsiä ei kyetä käyttämään mitenkään. Elinikäi-set hallintaoikeuden pidätykset ovat harvoin suositeltavia.

Metsänomistajan kannattaa käyttää asiantuntijan apua sukupolvenvaih-doskysymyksissä. Tällaista osaavaa apua löytyy mm. metsänhoitoyhdis-tysketjusta.

Tuomo PesälämetsälakimiesMetsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy

Metsänomistaja ei näytä mo-nestikaan elinaikanaan mää-räävän metsäomaisuutensa tulevista omistajista mitään. Ennemmin tai myöhemmin omistajasukupolvi vaihtuu siitä huolimatta. Tähän kannattaisi varautua jo ennakkoon.

26

MHY jäsenlehti 2/2014MHY jäsenlehti 1/2013

Koneenkuljettajaksi käytännön koulutuksella

Maskun Kajamossa ahertaa kaksi hakkuu- ja kaksi ajoko-netta kahdessa työvuorossa. Tukkia tulee tien viereen ta-saiseen, rauhalliseen tahtiin. Kaadettavaa puuta tarkastel-laan ensin, haetaan sopivaa kaatosuuntaa, sitten viedään koura juurelle ja pistetään poikki. Petäjän latva paukahtaa maahan komeasti rysähtäen moton hytin viereen. Kaadet-tu puu näyttää nyt erilaiselta. Ensin sahataan suurin tyvi-kartiokkuus pois. Pitää miettiä, hyväksyykö koneen ehdot-taman pituuden vai korjaako katkontaa uudelleen. Sitten tehdään kaksi tukkia, ja lopusta tulee vielä kuitupuupölkky. Se katkaistaan ja pudotetaan hieman tukeista erilleen, jotta ajokoneen on helpompi poimia tukit.

Toisella työmaalla korjuuta harjoittaa vielä kolmas ko-neketju. Meneillään on Tampereen ammattiopisto Tredun järjestämä koneenkuljettajakoulutus. Kurssi kestää vuoden, ja toivottavasti sen jälkeen töissä on kaksitoista uutta, in-nokasta ja osaavaa kuljettajaa. Osaaminen tosin karttuu pääosin vasta koulutuksen jälkeen. Vuoden aikana olisikin tarkoitus saada perustiedot työhön sekä oppia alan niksit tekemällä mahdollisimman paljon käytännön töitä.

Puunkorjuu on melko yksinäistä hommaa, minkä mo-net jo tiesivätkin koulutukseen tullessaan. Kaikki ovat ai-kuisopiskelijoita, joten kokemusta löytyy, vaikkei kaikilta suoraan metsäalalta. Kurssinjohtaja, opettaja Erkki Pura-nen, kertoo opiskelijoiden olevan pääosin Lounais- ja Etelä-Suomesta, kaukaisimpien Lapista.

Koulutuksesta sekä käytännön taitoja että teoriaosaamista

Kurssilla keskitytään itse hakkuun lisäksi myös korjuuohjel-mien käyttöön, tiedonsiirtoon sekä koneen huoltoon. Kun koneeseen tulee pikku vika, se pitää pyrkiä korjaamaan omatoimisesti joskus myös keskellä metsää. Teräketjun ja hydrauliikkaletkun vaihdot ovat usein päivittäisiä toimen-piteitä. Käytännön lisäksi kurssilla opiskellaan myös teoriaa, ja kaikki suorittavat luonnonhoitotutkinnon ennen valmis-tumistaan. PEFC, maailman suurin kestävän metsänkäytön sertifi kaatti, vaatii metsäalan toimijoilta perustietojen osaa-mista sekä mahdollisten säästettävien kohteiden tunnista-mista.

Kurssin tukikohtana toimii Laitila, ja työmaat ovat ympäri Varsinais-Suomea sekä Satakuntaa. Talven aikana on tarkoi-tus korjata 10 – 15 000 kuutiometriä puuta. Ensin totutel-laan koneisiin uudistushakkuilla, ja taidon karttuessa lisää siirrytään tekemään myös harvennuksia. Niissä lisähaastet-ta tuo poistettavien puiden valinta sekä jäävän puuston

Metsänhoitoyhdistys Lounametsä tarjosi harjoit-telumahdollisuuden Tampereen ammattiopiston koneenkuljettajaoppilaille. Kurssin opettajan mukaan heistä valmistuu vielä hyviä kuljettajia tuleville leimikoille.

suojeleminen korjuuvaurioilta. Kun työ alkaa sujua, yhden vuoron aikana harvennukselta tulee 30-60 ja uudistus-hakkuulta noin sata kuutiometriä puuta. Purasen mukaan oppilailla on asennetta, ja kurssilta valmistuu monta hyvää kuljettajaa tuleville leimikoille.

Santtu RaimorantametsäasiantuntijaMetsänhoitoyhdistys Lounametsä

27


Puunhankinnassa korostuvat koke-

taito ja korjuujälki.

Haluathan parhaan kokonais-ratkaisunmetsällesi ja itsellesi?

Myy siis puusi meille.

WESTAS GROUPwww.westas.fi

Näkemyksiä puusta.

OSTAJISSAON EROJA

MS 1501,3 hv, 2,8 kgMS 11,31,3,3,3333,333333333 hv, 2,,

Nummentie 5, Nousiainenpuh. 02-4315 211Av. ma–pe 9–17, la 9–13

MS 1701,6 hv, 4,1 kg

199,-MS 1812 hv, 4,3 kg

299,-MS 2112,3 hv, 4,3 kg

359,-

MS 2312,7 hv, 4,9 kg

459,-MS 2513 hv, 4,9 kg

499,-

MS 2413 hv, 4,7 kg

MS 2613,8 hv, 5,2 kg

HUIPPU-TARJOUKSIA!

VAIHTO-SAHOISTA

PULAAMAKSAMME

HYVIN

490,-

MS 2012,4 hv, 3,9 kg,metallirunko

599,-

649,- 699,-

Ammattisaha, metallirunko

Painot ovat ilman terälevyä ja ketjua.

Maailman

kevein

moottori-

saha

28


Uusi alueneuvoja Yläneen Uusi alueneuvoja Yläneen seudulla esittäytyy:seudulla esittäytyy:

Kotoisin olen Keski-Suomesta ja tar-kemmin Jämsästä. Siinä paperiteh-taan piipun juurella kasvaneelle am-matinvalinta oli kohtuullisen helppo, ja tieni veikin Mikkelin ammattikor-keakouluun Pieksämäelle, legendaari-seen Nikkarilaan. Sieltä ammennettiin käytännön ja teorian oppia, ja tuli siinä käytyä myös vaihto-oppilaana Espan-jan metsätalouteen tutustumassa. Pa-perit sain käteeni keväällä 2003.

Kouluaikaan meitä naisia varoitel-tiin perheen perustamisikään viitaten, ettemme valmistuttuamme olisi kovin tavoiteltuja työmarkkinoilla. Niinpä ryhdyin tuumasta toimeen ja perus-tin perheen, jota kaitsiessa vierähtikin muutama vuosi.

Bioenergia lähellä sydäntä

Sitten pääsinkin jo työn syrjään kiinni, ja jokunen vuosi meni puunkorjuun sekä bioenergian parissa. Tämän jäl-keen perustin oman yrityksen, jossa työskentelin vakituisesti pari vuotta, kunnes sitten pääsin tutustumaan yh-distyskenttään Metsänhoitoyhdistys Auranmaan riveissä.

Itselleni tärkeä asia on uusiutuviin energialähteisiin liittyvä kestävä kehi-tys. Meillähän täällä Suomessa metsiä riittää, joten niiden hyödyntäminen energialähteenä olisi enemmän kuin suotavaa. Pari viime vuotta olen opis-

Erinäisten sattumusten summa-na sain eräänlaisen lottovoiton ja vakinaisen työpaikan Met-sänhoitoyhdistys Auranmaan palveluksessa. Toimipaikkani sijaitsee Yläneen metsäisissä maisemissa. Alku on ollut kii-reistä, ja opeteltavaa riittää. Mukavaa on kuitenkin ollut, ja päivät kuluvat liiankin nopeas-ti. Uutena työnkuvaani on tullut kiinteistönvälitys, ja olemmekin mukana Länsi-Suomen metsäti-lat Oy LKV:n toiminnassa.

Alueneuvoja Ulla Virtasen tavoittaa Yläneen toimistolta.

29


kellut Joensuussa ympäristöteknologiaa, ja tarkoitus on saada ylempi ammattikorkeakoulututkinto valmiiksi piak-koin.

Vapaa-aikani kuluu aika usein tallilla hevoshommissa. Myös oman pihan laittamiseen saan kulumaan merkittävän määrän aikaa. Lavatansseissa käyn aina, kun se on mah-dollista. Työnkuvani tukee myös koiraharrastustani, koska mäyräkoirani on usein mukanani töissä.

Minut tavoittaa Yläneen toimistolta yleensä aamuisin kah-deksan ja yhdeksän välillä. Jos en jostain syystä ole paikalla, niin puhelimella minut tavoittaa numerosta 0400 475 065.

Ulla Virtanenalueneuvoja, myyntineuvottelijaMetsänhoitoyhdistys Auranmaa

Kiinteistönvälitystä myös Auranmaalla

Suomessa on pitkät metsän kestävän hyödyntämisen pe-rinteet. Täällä metsät uusiutuvat ja kasvavat taloudellisista suhdanteista riippumatta säilyttäen arvonsa. Siksi suoma-lainen metsä on varma ja kestävä sijoitus. Metsänhoitoyh-distys Auranmaa tarjoaa nykyisin myös kiinteistönvälitys-palveluita osana Länsi-Suomen Metsätilat Oy:n toimintaa. Yläneellä toimiva uusi alueneuvoja, Ulla Virtanen, aloitti kiinteistönvälityksen ammattiopinnot Turun ammatti-insti-tuutissa ja toimii myyntineuvottelijana lähikuntien alueella yhteistyössä yhtiön muiden välittäjien kanssa.

Länsi-Suomen Metsätilat Oy LKV on perustettu vuonna 2005, ja sen osakkaina on pääosa Länsi-Suomen alueen metsänhoitoyhdistyksistä. Yhtiö on toimialueensa suurin metsätilojen välittäjä, ja sillä on merkittävä rooli tonttien sekä maaseudun rakennettujen kohteiden myynnissä.

Paras osaaminen metsäkiinteistöjen myynnissä

Yhtiö keskittyy kaikkien haja-asutusalueen kiinteistöjen välitykseen koko Länsi-Suomen alueella, johon kuuluvat Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pirkanmaan, Etelä-Pohjan-maan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat. Sen vahvuuksia ovat erityisesti metsät ja niihin liittyvät kiinteistöt. Metsä-tilat voivat olla joko kiinteistörekisterin mukaisia kokonaisia tiloja tai määräaloja, jotka ovat erillisiä alueita kokonaisista tiloista. Näiden lisäksi yhtiö välittää myös rantatontteja, ra-kennuspaikkoja sekä rakennettuja kiinteistöjä.

Länsi-Suomen Metsätilat tekee hyvin tiivistä yhteistyötä sen omistavien metsänhoitoyhdistysten kanssa. Metsän-omistaja on tottunut saamaan metsään liittyvät palvelun-sa metsänhoitoyhdistyksestä, jonka kautta onnistuvat nyt myös tilan myynti tai lisämaan osto Auranmaallakin. Palve-lu sisältää kaiken tietojen hankkimisesta valmiiseen kaup-pakirjaan. Metsänhoitoyhdistysten ammattilaiset tekevät edelleen metsäarviot, ja heidän paikallistuntemuksensa sekä markkinaosaamisensa ovat yhtiön käytössä LKV-am-mattilaisten tukena. Tätä kautta sillä onkin markkinoiden ylivoimaisesti kattavin palveluverkko ja paras osaaminen varsinkin metsään liittyvien kohteiden myyntiin.

Ota yhteyttä metsäneuvojaasi ja kysy lisää palvelusta!

30


Valtuuston jäsenen kynästä: Metsänhoitoyhdistys - vieläkö tarpeen?

Metsän kiertoaika uudistuksesta pää-tehakkuuseen on lähes ihmisen elin-iän mittainen. Vaikka peltopuolella kasvuston kiertoaika on vain vajaan puoli vuotta, kannattaisi metsänhoi-toon ottaa käyttöön peltojen hoitope-riaatteet: Tehdään työt juuri oikeaan aikaan, viipymättä ja metsän ehdoilla. Niihin kuuluvat metsän uudistaminen, taimikoiden hoidot, harvennushak-kuut ja päätehakkuut. Paljon on met-siä, joissa ollaan myöhässä vuosia tai vuosikymmeniä, pahimmillaan jopa koko kiertoajan. Tappiot näistä viiväs-tyksistä lankeavat eniten metsänomis-tajille, mutta myös koko kansantalou-delle.

Kuka sitten hoitaa metsiämme?

Suomessa on ollut vahvinta perhe- ja maatilapohjainen metsänomistus. Kun maaseudulla oli vielä työvoimaa tiloilla, oli sen luontainen työpaikka talvisin metsä. Toiset isännät ehtivät savotoille myös naapurin metsiin hak-kuuseen ja puunajoon. Ajan myötä ja metsätyön voimakkaan koneellistu-misen seurauksena on työnvoiman tarvekin vähentynyt, mutta tehtävää metsässä riittää aina. Hyvä metsän-hoito on niin tärkeää, että jos met-sänomistaja ei sitä itse pysty tai ehdi tekemään, kannattaa se teettää jolla-kin toisella tavalla. Yksi mahdollisuus on myös hakea metsänsä suojelukoh-teeksi.

Monelle metsänomistajalle on tar-jottu metsäyhtiöiden hoito- ja puun-myyntisopimuksia. On myös ollut mahdollista liittää metsä osaksi yhti-ön organisoimaa yhteismetsää. Uskon niidenkin avulla metsien hoituvan,

Tuttu viisas sananparsi: ”Niin metsä vastaa, kuin sinne huu-taa”. Uskon sen tässä yhteydes-sä tarkoittavan hyvää, oikean-laista metsänhoitoa.

mutta miten käy metsänomistajan päätösvallan ja puunmyyntivapau-den? Sen, jolla on tällainen sopimus, on ainakin ensiksi tarjottava myytä-vää puuta sopimuskumppanilleen. Metsänhoitoyhdistykset perustettiin aikoinaan metsänomistajien aloittees-ta muun muassa siksi, että he näkivät puunostajien liian suureksi paisuneen vallan puumarkkinoilla. Metsänomis-tajien oli vaikea saada oikeaa tietoa hintatasosta, koska ei ollut olemassa luotettavaa tahoa kertomaan edes paikallisesti. Nykyisin Metsäntutki-muslaitos tilastoi yhtiöiltä saamiaan hintoja, jotka ovat suuremman alueen keskiarvoja ja aikaansa jäljessä. Met-sänhoitoyhdistyksiltä metsänomistaji-en on helppo saada oikeaa paikallista, ajantasaista tietoa puun hinnasta sekä muista metsätuloon vaikuttavista te-kijöistä.

Mhy - Metsä Hoidetaan Yhteistyössä.

Metsänhoitoyhdistys voi olla metsä-alan toimijoiden kohtauspaikka joko fyysisesti toimistolla tai virtuaalisesti internetissä. Yhdistykseen metsän-omistaja voi ilmoittaa puunmyynti-halustaan, tarvitsemastaan työpalve-lusta metsässään tai halustaan myydä metsä pohjineen. Yhdistykseltä voivat puun ostajat saada tietoa leimikoista tai hankintana myytävistä puista. Pai-kalliset urakoitsijat voivat saada töitä metsänhoitoyhdistyksen välityksellä. Se voi toimia paikallisen sahan, läm-pölaitoksen tai klapiyrittäjän hankin-taorganisaationa, ja sen puoleen voi-sivat kääntyä myös kunnan päättäjät tehdessään ratkaisuja lämpökeskus-ten käyttämästä polttoaineesta. On käsittämätöntä, kuinka Yläneelläkin päädyttiin pelletin polttoon kunnan lämpökeskusta uudistettaessa. Kunpa joku sen voisi selvittää – odotan vasta-usta mielenkiinnolla.

Toiminnan tulevaisuus turvattava

Jotta myös tulevaisuudessa olisi met-säalalle tulijoita, on paikallisen met-sänhoitoyhdistyksen tärkeää tehdä yhteistyötä 4H-kerhojen kanssa. Se antaa hyvän mahdollisuuden joh-dattaa nuoria metsäisille poluille. Minunkin metsämiesurani alkoi juuri männyntaimien kasvattamisella. Päi-väkotien ja koulujen kanssa tehtävää yhteistyötä tulisi myös lisätä järjestä-mällä esimerkiksi metsäretkiä, joihin on helppo yhdistää huvi ja hyöty.

Metsänhoitoyhdistyksillä on siis pal-jon mahdollisuuksia ja tehtäviä, joita ei mikään muu toimija hoida yhtä pyy-teettömästi ja edullisesti. Tähän kaik-keen tarvitaan kuitenkin myös rahaa ja tekijöitä. Pakollisen metsänhoito-maksun poistuessa tilalle tulee jäsen-maksu, jolla yhdistys pyrkii pitämään taloutensa kunnossa. Metsänhoitoyh-distys on mielestäni hyvin tarpeelli-nen ja pystyy vastaamaan tulevaisuu-den haasteisiin, kunhan sen jäsenet ovat aktiivisia ja käyttävät palveluja, osallistuvat valtuustovaaleihin, retkiin, näytöksiin ja alan kursseille. Metsän-omistajien pitää antaa palautetta pal-veluista ja tuotteista, kuten suoritetus-ta työstä tai taimien laadusta.

Sellainen on yhdistys, millaiset sen jäsenet. Hehän valitsevat hallinnon, joka sitten valitsee toimihenkilöt. Ilois-ta jäsenmaksajaa metsäkin kiittää!

Hyvää syksyn jatkoa!

Peltolan Tapsa Keihäskoskeltavaltuuston jäsenMetsänhoitoyhdistys Auranmaa

31


Metsänhoitoyhdistys Auranmaan kesäretkeläiset mhy-säätiön majalla Petsamossa.

Metsänhoitoyhdistys Auranmaa ryTalonpojantie 121870 RIIHIKOSKI

Kiitos vaivannäöstäsi!

Voit ilmoittaa muuttuneet yhteystiedot myös sähköpostitse osoitteeseen [email protected].

BAS2 - Itella Posti Oy

Ota yhteyttä niin katsotaan, mitä voimme metsällesi tehdä!

Jarmo Nyman

alueneuvoja

p. 0400 158 612

[email protected]

Metsänhoitoyhdistys Auranmaan yhteystiedot

Yläneen toimisto

Osoite: Kuntolantie 1, 21900 YLÄNE

Aukioloajat: 8.00 - 9.00 joka arkipäivä, muutoin erikseen sovittaessa

Veikko Kursi

toiminnanjohtaja

p. 0400 842 582

[email protected]

Riihikosken toimisto

Osoite: Talonpojantie 1, 21870 RIIHIKOSKI

Puhelin: 02-486 7004

Sähköposti: [email protected]


Tommi Laurila

alueneuvoja

p. 040 514 2098

[email protected]

Koski Tl:n toimisto

Osoite: Hämeentie 8, 31500 KOSKI TL


Maarit Laitila

toimistonhoitaja

p. 040 709 8199

[email protected]

Ulla Virtanen

alueneuvoja

p. 0400 475 065

[email protected]

metsänhoitoyhdistys auranmaan jäsenlehti 2/2014 · alueen ulkopuolella tehty ojitus esi-merkiksi...

Documents