metsÄtalouden vesiensuojelu · uusi kemera-laki tullut voimaan 1.1.2009 ... •ojitus •maan...

3.2

.2010

METSÄTALOUDEN

VESIENSUOJELUSeminaari ”Valuma-alueen

vesiensuojelutoimet – suunnittelu ja toteutus” 25.1.2010 Pyhäjärvi- Instituutti Kauttua

Kaisa Heikkinen

3.2

.2010

Suomen pintavesien ekologinen tila

3.2

.2010

Maatalous

Metsätalous

Turvetuotanto

Jokien pohjien liettyminen

ja rehevöityminen keskeiset

vesiensuojelulliset ongelmat

Suomessa

Vesistöön huuhtoutuu:

• Typpeä

• Fosforia

• Orgaanisia aineita

• Rautaa

• Kiintoainetta

3.2

.2010

Vesistöä kuormittava aine Haitta ilmenee Vaikutus vedenlaatuun ja eliöstöön

Kiintoaine Pohjan liettyminen Aiheuttaa muutoksia pohjaeläimistön ja

planktonin rakenteeseen

Vaikeuttaa kalojen lisääntymistä

Veden samentuminen Rajoittaa kalojen ja vesikasvien kasvua

Orgaaniset aineet ja rauta Veden värin tummuminen Haittaa kalojen viihtyvyyttä

Verkkojen likaantuminen ja

mahdollisesti myös myrkkyvaikutuksia

pohjaeläimille

Veden humus- ja rautapitoisuuden

lisääntyminen

Makuvirheitä kaloihin Sädesienten lisääntyminen

Typpi ja fosfori Rehevöityminen Vaikuttaa koko vesiekosysteemissä:

pohjalevät, planktonlevät, korkeampi

vesikasvillisuus, pohjaeläimet ja kalat

Muutoksia kalaston koostumuksessa Muutokset joen orgaanisen aineen

hajotukselle perustuvassa ravintoketjussa

ja pohjaeläimistössä

Kuormituksesta aiheutuvien haittojen ilmeneminen

3.2

.2010

Kok.P < 3 3 2-9 4 4-6 5 4-14 5 4 4-33 4-11

Kok.N < 2 2 2-3 2-3 3-5 2-8 3 4 2-6

*) mukana ei luonnonhuuhtoumaa eikä laskeumaa

Metsätalous

(%) KSU LSU *)

PPO

/KAI LAPPIR ESA PSA PKALOS UUS KAS HAM

Metsätalouden osuus kokonaiskuormituksesta toimenpideohjelmissa

Siuruanjokeen kohdistuva

kokonaistyppikuormitus

3.2

.2010

EY:n vesien suojelua koskeva vesipolitiikan puitedirektiivi

Tavoite:

Pintavesien pilaantumisen ja ekologisen tilan heikkenemisen

estäminen

Pintavesien ennallistaminen ja hyvän tilan saavuttaminen

Direktiivi tähtää käytännön vesiensuojelun tehostamiseen siten, että

1. Vesien tilasta hankitaan entistä luotettavampaa tietoa.

2. Päästöjä rajoitetaan parhailla käytettävissä olevilla menetelmillä

Direktiivi edellyttää kokonaisvaltaista, valuma-aluepohjaista

tapaa vesiensuojeluongelmien ratkaisussa.

3.2

.2010

Vesienhoitojärjestelmä

Perusselvitykset 2004 Ensimmäinen hoito-

suunnitelma 2009

-vesien tilatavoitteet

-toimenpideohjelmaSeurannan käyn-

nistäminen 2006

Ensimmäinen

luokittelu

Arvio

vesien tilatavoitteiden

saavuttamisesta

Vesien tilan

seuranta ja

luokittelu

Väliraportti toimenpiteiden

täytäntöönpanosta

2012, 2018, 2024…

Ajantasaistetut

hoitosuunnitelmat

2015, 2021, 2027…

Toimenpiteet

-paineiden vähentäminen

-vesien kunnostaminen

Vesien Vesien

nykytilanykytila

Vesien Vesien

hyvä tilahyvä tila

3.2

.2010

Vesienhoitoalueet

suunnittelualueita

koostuvat yhdestä tai

useammasta vesistöalueesta

Vesienhoitosuunnitelmat

- toimenpideohjelmat

Yhteistyöryhmät

3.2

.2010

Viranomaiset ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalous-ministeriö

alueelliset ELY-keskukset

valtion ja kuntien viranomaiset

Ministeriöiden koordinoima ohjaustoiminta

Ympäristöministeriön asettama hankeryhmä vesienhoito-suunnitelmia koskevan toteuttamisohjelman valmistelemiseksi

-Sektorikohtaiset tiimit

- VHS metsätaloustiimi 2009Jukka Matinvesi, YM, pj.; Samuli Joensuu, Tapio; Pekka Hynninen PPO; Pertti Manninen ESA; Kaisa Heikkinen, SYKE, siht.

3.2

.2010

Ympäristötavoitteet vesienhoitosuunnitelmissa

pinta- ja pohjavesimuodostumien tila ei heikkene ja on

viimeistään vuonna 2015 vähintään hyvä

poikkeukset, lievennykset ja pidemmät määräajat

mahdollisia tietyin edellytyksin

3.2

.2010

Metsätalouden

vesiensuojelumenetelmät• Ohjauskeinot

• Tekniset vesiensuojelumenetelmät

3.2

.2010

Metsätalouden vesiensuojelun ohjauskeinot

• Hallinnollis-oikeudelliset

• Taloudelliset

• Tiedon lisäämistä välittävät ja parantavat

Ohjauskeinot ovat teknisten menetelmien rinnalla tärkeä osa

metsätalouden vesiensuojelua.

3.2

.2010

Metsätalouden hallinnollis-oikeudelliset ohjauskeinotKansallinen lainsäädäntö

• Metsälaki (1093/1996)

• Yhteismetsälaki (109/2003)

• Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (1094/1996)

• Laki metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta (263/1991)

• Ympäristönsuojelulaki (86/2000)

• Luonnonsuojelulaki (1096/1996)

• Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994)

• Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista

(200/2005)

• Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999)

• Vesilaki (264/1961)

• Laki vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004)

Valtioneuvoston periaatepäätös vesiensuojelun tavoitteista vuoteen 2015

Erilaiset ympäristön käyttöön liittyvät suunnittelujärjestelmät

• Kaavajärjestelmä

• Luonnonsuojeluohjelmat

• Ympäristövaikutuksiltaan merkittävissä hankkeissa ympäristölupamenettely

• Yleiset normit ja niiden jälkivalvonta

• Erilaiset kohdesuojelupäätökset ja lakiperusteinen kohdesuojelu

• YVA ja SOVA

• Vesienhoitosuunnitelmat

3.2

.2010

Metsätalouden taloudelliset ohjauskeinot

• Perustuvat itseohjautuvuuteen, kannustimiin ja sanktioihin.

• Havaittu tehokkaaksi metsätalouden ohjausvälineeksi.

Metsätalouden taloudellisia ohjauskeinoja ovat:

• Kestävän metsätalouden rahoituslaki (Kemera)

• Metsätalouden verotus

Kestävän metsätalouden rahoituslaki (Kemera)• Verotonta valtion rahoitustukea yksityismetsänomistajille, tällä hetkellä lähinnä

kunnostusojitusten vesiensuojeluun

• Tuen saaminen metsäojitushankkeisiin edellyttää vesiensuojelusuunnitelman

laatimista, suunnitelmia laativat metsäkeskukset

Uusi Kemera-laki tullut voimaan 1.1.2009• Täysimääräinen avustus vesiensuojelun hankekohtaiseen suunnitteluun ja

toteutukseen

• Tuki suuntautunee edelleenkin vain kunnostusojitukseen

• Luonnonhoitohankkeita metsätaloustoimenpiteiden haitallisten

ympäristövaikutusten vähentämiseksi

3.2

.2010

Metsätalouden vesiensuojelun kustannuksista suuri osa muodostuu juuri

vesien suotautumiseen perustuvien ja muiden vastaavantasoisten

menetelmien laaja-alaisesta käytöstä ja yleissuunnittelusta.

- Uusi Kemera-laki

Edistää parhaiden vesiensuojelumenetelmien (pintavalutuskentät,

muut suotautumiseen perustuvat menetelmät) käyttöönottoa

metsätalouden vesiensuojelussa

Hyvät mahdollisuudet nostaa metsätalouden vesiensuojelun

suunnittelun tasoa

3.2

.2010

Metsätalouden tiedolliset ohjauskeinot

Tiedonkulkua parantavia ohjauskeinoja ovat

• Viestintä

• Neuvonta

• Koulutus ja kasvatus

• Vesiensuojeluun liittyvät ohjelmat, suunnitelmat, suositukset ja

ohjeet

• Ympäristöasioiden hallintajärjestelmät

• Vapaaehtoiset sopimukset, kuten laatustandardit, sertifioinnit ja

ympäristömerkinnät

• Digitaaliset palvelut (paikkatieto)

• T&K-toiminta

3.2

.2010

Metsätaloushankkeiden vesiensuojelutoimien suunnittelu ja toteutus

- Metsäkeskukset ja metsähallitus

- Metsätalouden vesiensuojeluohjeistot

- Tapio ja Metsähallitus

- Laatu- ja ympäristöjärjestelmät ja niihin liittyvä omavalvonta

Ympäristönsuojelulain (YSL) 5 §:n mukaan

"toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimintansa

ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten

vaikutusten vähentämismahdollisuuksista."

Tarvitaan edelleen vesiensuojelukoulutusta ja –neuvontaa sekä

tiedottamista metsäalan toimijoille ja metsänomistajille.

Vesienhoitosuunnitelmat ja niiden toimenpideohjelmat voivat olla myös

yksi tiedollinen ohjauskeino vesiensuojelussa

- nyt meneillään työn ensimmäinen 6-vuotiskausi

3.2

.2010

Tekniset vesiensuojelumenetelmätToimenpiteet kuormituksen synnyn vähentämiseksi

• Ojitus

• Maan muokkaus

• Lietekuopat ja –taskut

• Virtaamanhallinta

• Lannoitus

Toimenpiteet kuormituksen pidättämiseksi

• Suojavyöhykkeet

• Laskeutusaltaat

• Pintavalutuskentät

3.2

.2010

Toimenpiteet kuormituksen synnyn vähentämiseksi

Pyritään mahdollisimman vähäiseen maaperän eroosioon ja vesiä liettävän

kiintoaineen kulkeutumiseen

Toimenpiteet vähentävät myös vesistöihin kohdistuvaa ravinnekuormitusta

Metsäoja

Kuva Jouni Näpänkangas. 1998

Ojitus

• Ojien kaivua pääkaltevuuden suuntaan

vältetään

• Eri maalajeille suurimmat sallitut

ojakaltevuudet

• Vesiä ei johdeta sarkaojista suoraan

vesistöön vaan kokoojaojien kautta

• Ojituksen oikea ajoitus

- Kuivana aikana, ei tulvakausina ja

roudan sulamisen aikana

• Ojituksen jaksotus

- Yläpuoliset ojat Alapuoliset ojat

Valtaojat

3.2

.2010

Vesiensuojelun suunnittelua tukevan

aineiston tuottaminen mallintamallaAntti Leinonen E-S MK 2006

Tavoitteena tuottaa tietoa, jota

hyödyntämällä

kunnostusojituksen

vesiensuojelun taso nousee sekä

suunnittelun ja toteutuksen

kustannustehokkuus paranee

kohtalainen riski, va alle 10 ha

suuri riski, va alla 10 ha

kohtalainen riski, va 10-50 ha

suuri riski, va alla 10-50 ha

kohtalainen riski, va yli ha 50

suuri riski, va yli ha 50

Luokiteltu maaperä

ERLUOKKA

Turve yli 1m

turve 0.4-1 m, Mr SMr

soistuma, Mr SMr

Mr SMr Ka

turve 0.4-1 m, lajittunut tai HMr

soistuma, lajittunut tai HMr

lajittunut HMr

Eroosion määrä/voimakkuus

vesimäärän perusteella

3.2

.2010





Auraus

Juhani Karjalainen, Metsähallitus, 1989

Laikutus


Maan muokkaus

Muokkausjälkiä ei tehdä rinteen suuntaisesti, katkoja

3.2

.2010





Lietekuopat ja -taskut

Metsätalouden valumavesien puhdistuksessa

käytettävä lietekuoppa


Pidättävät sarkaojissa

kulkeutuvaa karkeaa kiintoainetta

Merkitys suuri erityisesti

• ojien kaivuaikana

• kaivua seuraavana muutamana

suuren kiintoainehuuhtouman

vuotena

3.2

.2010





Virtaamanhallinta

Vähentää kiintoaineen

ja ravinteiden

huuhtoutumista

toimenpidealueelta

Esimerkki turvetuotannosta

3.2

.2010


Pyritään mahdollisimman vähäiseen vesistöihin kohdistuvaan

ravinnekuormitukseen

Lannoitus

3 keskeistä menetelmää (Tapio)

• Ennakkosuunnittelu

• Töiden huolellinen toteutus

• Pintavalutukseen perustuvat vesiensuojelumenetelmät

Rajoituksia

• Typpi- ja fosforilannoituksia ei tehdä tärkeillä pohjavesialueilla

• Karujen soiden NPK-lannoituksista tulisi pidättyä

Ohjeita lannoitteiden levittämiselle mm. Tapion oppaassa

”Metsätalouden vesiensuojelu”

3.2

.2010



kiintoaine- ja ravinnekuormitukseen

Suojavyöhykkeet

Pintakasvillisuus pidättää

kiintoainetta ja sitoo ravinteita

Ravinteita pidättyy myös

maaperään

Suojavyöhyke metsätalousalueella


3.2

.2010

Laskeutusallas Metsätalouden valumavesien

puhdistuksessa

Jari Määttä, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

Laskeutusaltaat

Vähentävät valumavedestä

kiintoainetta ja siihen sitoutuneita

ravinteita




3.2

.2010

Pintavalutuskentät

Vähentävät valumavedestä

kiintoainetta ja siihen sitoutuneita

ravinteita sekä myös liukoisia

ravinteita

Pintavalutuskenttä metsätalouden valumavesien

puhdistuksessa

Juhani karjalainen, Metsähallitus, 1992




3.2

.2010

0 m 100

RIVER HAMARINJOKI

Distributionditch

Sampling plot

Measuring weir

Water sampling point

• Vesi johdetaan pinnaltaan

luonnontilaiselle suoalueelle

• Vesi puhdistuu suon ekosysteemille

luontaisten fysikaalisten, kemiallisten ja

biologisten prosessien seurauksena

Suolle rakennettu vesiensuojelukosteikko eli pintavalutuskenttä

Ilmakuva Kompsasuon pintavalutuskentästä

3.2

.2010

Keskimääräiset Kompsasuon pintavalutuskentällä kesällä ja syksyllä saavutetut

poistumat (%).

Vuonna 2002 pintavalutuskenttä oli ollut käytössä 16 vuotta. Poistumat on laskettu

kentälle tulevien ja sieltä lähtevien ainemäärien perusteella.

__________________________________________________________________Vedenlaatumuuttuja Vuosi

_______________________________1987-1996 2002

__________________________________________________________________

Kiintoaine 48 31

CODMn 18 16

Kok.N 53 52

Epäorgaaninen N 69 78

NH4-N 84 94

NO3-N 50 57

Kok.P 51 47

PO4-P 55 47

Kok.Fe 35 49

Liukoinen orgaaninen Fe 43 52

3.2

.2010

Pintavalutuskentät ja muut vesiensuojelukosteikot

Ilmakuva Kompsasuon pohjoisesta

pintavalutuskentästä

Hovin maatalouskosteikko

Vihdissä

3.2

.2010

Turvetuotannon valumavesien

ympärivuotinen käsittely

TUKOS

Hankkeen suunniteltu toteutusaika

1.1.2009–31.12.2011

3.2

.2010

TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TOTEUTUS

Tavoitteena on kehittää turvetuotannolle uusia valumavesien käsittelymenetelmiä.

• Selvitetään, millaisin edellytyksin ojitetulle suoalu-eelle voidaan rakentaa turvetuotannon valumavesiä tehokkaasti puhdistava vesiensuojelukosteikko

• Tutkitaan, miten vesiensuojelukosteikon toimintaa voidaan parantaa sorptiomateriaalien tai muiden pidättymistä tehostavien ratkaisujen, kuten veden alumiinilisäyksen avulla

• Kehitetään pumppaus- ja vedenjakoratkaisuja ympärivuotiseen vesien käsittelyyn

• Laaditaan menetelmille mitoitus- ja suunnitteluohjeet

• Edistetään menetelmien käyttöä vuorovaikutteisen suunnittelun avulla

3.2

.2010

Tutkimustahot:

• Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio

• Suomen ympäristökeskus, Oulun toimipaikka

Yritystahot/turvetuottajat:

• Vapo Oy

• Turveruukki Oy

• Suomen turvetuottajat ry.

• Kuopion energia Oy

Muut yhteistyötahot:

• Oulun kaupunki

• Jyväskylän energia

• Pohjois-Pohjanmaan liitto

• Keski-Suomen liitto

• Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

Rahoittaja 2009-2011 (%)

1. EAKR 297500 85

2. Kuntarahoitus *)

52500 15

Yhteensä 1.+2. 350000 100

3. Liitot **)

20000

4. Jyväskylän energia 10000

5. Turvetuottajat ***)

20000

RAHOITUS YHTEENSÄ 400000

3.2

.2010

Agriculture (14,1%)

Forestry (28,9%)

Peat production (3%)

Scattered settlement

(0,8%)

Natural leaching (48,4%)

Others (4,8%)

Esimerkki kosteikkojen käytön hyödyllisyydestä

Mahdollisuudet vähentää hajakuormitusta suolle rakennetuilla

kosteikoilla (pintavalutuskentillä) Siuruanjoen valuma-alueella

Pohjois-Suomessa

3.2

.2010

Pintavalutuskentän perustamiseen

sopiva suoalue (mustat pisteet)

Siuruanjoen valuma-alueella.

No. (km2) (km2) (%)

61.41 642 32,2 5 36 29

61.42 284 16,8 6 35 27

61.43 377 21,6 6 30 24

61.44 199 12,8 6 36 24

61.45 100 13,8 14 34 28

61.46 213 13,5 6 33 29

61.47 280 16,5 6 31 25

61.48 169 6,9 4 36 26

61.49 124 12,7 10 35 25

Total 2388 146,8 6 35 27

Potential reduction

of total loading with

the constructed

wetlands

Tot.P (%) Tot.N (%)

Sub-basin

Peatland area

potentially suitable

for wetland

construction

Areas of peatland potentially

suitable for the construction of

wetlands, and their proportion of

the total area in the sub-basins of

the River Siuruanjoki

3.2

.2010

EU:n Vesipolitiikan puitedirektiivin

toteuttaminen perustuu

kokonaisvaltaiseen valuma-alueiden

tarkasteluun

Valuma-alue = maa-alue jolta vedet

virtaavat yhteen vesistöön

Kokonaisvaltainen valuma-alueiden

tarkastelu:

- Vesiensuojelulliset ongelmat valuma-

alueella voidaan parhaiten ratkaista

niiden lähteellä ja kokonaisvaltaisella

tavalla

- Vesistön tila on riippuvainen sen

valuma-alueella tapahtuvasta maaperän

ja muiden luonnontuotteiden kestävästä

käytöstä – maan, ilman ja veden välillä

on lukuisia monimutkaisia

vuorovaikutuksia

Kokonaisvaltainen tarkastelu on

välttämätöntä

3.2

.2010

Jokivaluma-alue on alueen maaperän ja

jokiuomaston muodostama kokonaisuus

- Eri aineita, kuten orgaanisia aineita ja

ravinteita, huuhtoutuu jokiuomaan

jatkuvasti valuma-alueen maaekosystee-

meistä. Jokiuomassa nämä aineet

kulkeutuvat virtaavan veden mukana

alaspäin.

Jokieliöstö on riippuvainen näistä jokeen huuhtoutuvista aineista.

Valuma-alueen MAAEKOSYSTEEMIT

-Puut, pensaat, makrofyytit

DETRITUS

-Kuollut partikkelimainen orgaaninen aine

DETRITUSRAVINTOKETJU joessa

- Sienet, bakteerit

- Pohjaeläimet

- Kalat

Valuma-alueen MAAPERÄ

- Biogeokemialliset prosessit

RAVINTEET

- N JA P

JOEN KASVILLISUUS

- Levät

- Makrofyytit

SIENET, BAKTEERIT

3.2

.2010

Miten kokonaisvaltainen valuma-alueiden tarkastelu

näkyy yleisellä tasolla vesiensuojelun tavoitteiden

asettelussa ?

3.2

.2010

Joen ekologisen

nykytilan

arviointi

Joen

tavoitetilan

määrittäminen

Joen hoidolle asetettavien

ympäristötavoitteiden

määrittäminen

Vesiensuojelutoimenpiteiden

suunnittelu

Toimenpiteiden vaikuttavuu-

den seuranta

Kuormituksen

lähteet, määrä,

laatu ja

vaikutukset

3.2

.2010

Kokonaisvaltaisessa valuma-alueen tarkastelussa otetaan

huomioon kaikki joen tilaan vaikuttava kuormitus ja myös

luonnonhuuhtouma

Siuruanjokeen kohdistuva Kok.N-kuormitus

3.2

.2010

Vaikutusalue 1

Vaikutusalue 2

The concept of nutrient spiralling,

(Newbold et al. 1981) Kuormituksen

kumulatiivinen kerääntyminen

Tietyn kuormituslähteen vaikutusalue

on koko jokiuoma sen alapuolella

KUORMITUKSEN VAIKUTUSALUE

3.2

.2010

Miten metsätalouden vesiensuojelua tulisi kehittää vastaamaan

kokonaisvaltaisen valuma-aluetason vesiensuojelun asettamat haasteet ?

Näkökohtia, joita sisältyy VHS metsätaloustiimin ehdotukseen metsätalouden

vesiensuojelun rahoitusjärjestelmien kehittämiseksi

3.2

.2010

Vesiensuojelun suunnittelun kehittäminen valuma-aluetasolla• Kokonaisvaltainen valuma-aluetason suunnittelu tärkeää erityisesti kuormituksen

vähentämisessä käytettävien teknisten toimenpiteiden suunnittelussa

- Metsätalouden vesiensuojelu on yksi osa hajakuormituksen vesiensuojelua

• Valuma-aluetason suunnittelu tulisi saada hankekohtaisen suunnittelun rinnalle yhdeksi

tärkeäksi vesiensuojelun suunnittelun osaksi

- aluksi tehostettua vesiensuojelun suunnittelua vaativilla ongelma-alueilla

- myöhemmin vesiensuojelun suunnittelussa laajemminkin

• Valuma-aluetason suunnittelu edellyttää vielä myös kehittämistoimintaa

• Vesiensuojelun kokonaisvaltaiseen valuma-aluetason suunnitteluun tulisi pidemmällä

aikavälillä voida ohjata varoja sekä metsäkeskuksissa että alueellisissa

ympäristöviranomaisissa

• Ensi vaiheessa olemassa olevia budjettivaroja/uutta tukea tulisi suunnata erityisesti

metsätalouden pintavalutuskenttien ja vesiensuojelukosteikkojen valuma-aluetasoisen

yleissuunnittelun kehittämiseen ja käyttöön ottoon

• Metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelmia tulisi aluksi tehdä ainakin metsätalouden

vesiensuojelun kannalta keskeisillä alueilla, erityisesti kunnostusojitustoiminnan

painopistealueilla

3.2

.2010

• Hajakuormituksen eri sektoreiden vesiensuojelun tukitoimet olisi myös tärkeää sovittaa

yhteen

• Nykyisin kukin taho toimii omalla alueellaan toisistaan tietämättä

• Vesiensuojelun valuma-aluetason suunnittelun kehittäminen

Mahdollisuudet eri sektoreiden tukitoimien yhteensovittamiseen

Esimerkiksi maaseudun kehittämisohjelman tarjoamien mahdollisuuksien käyttöä

metsätalouden vesiensuojelussa tulisi kehittää. Aluksi tätä tukea voitaisiin

suunnata mm. kokonaisvaltaiseen valuma-aluetason suunnitteluun.

Luonnonhoitohankkeista• Kemera-lain perusteella toteutettavien luonnonhoitohankkeiden kohteena on useimmiten

pienvaluma-alue, jossa on useita kuormituslähteitä arvokkaita kokemuksia valuma-

aluetason vesiensuojelun suunnittelulle

• Luonnonhoitohankkeiden metsätalouden vesiensuojelulle antamat mahdollisuudet tulisi

turvata ja niitä tulisi edelleen kehittää

• Lisäksi luonnonhoitohankkeiden toteuttamista tulisi ohjeistaa siten, että ne voisivat

muodostaa yhden tärkeän osan koko valuma-alueella tehtäviä, VPD:n tavoitteita toteuttavia

vesiensuojelutoimia

• Vesienhoitosuunnitelmissa lisätoimenpidekokonaisuutena esitetty "Tehostettu

vesiensuojelusuunnittelu" sisältää erillisinä suunnitteluhankkeina toteutettavat

luonnonhoitohankkeet sekä muun valuma-aluekohtaisen suunnittelun

3.2

.2010

KIITOS

metsÄtalouden vesiensuojelu · uusi kemera-laki tullut voimaan 1.1.2009 ... •ojitus •maan...

Documents