1VILKKU 4 | 2017

4 | 2017TAMPEREEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

Hanna sai Teemu-Hanna sai Teemu-koiran avukseen koiran avukseen

kotihoitoonkotihoitoon17

3 Pormestari toivoo henkilöstön Pormestari toivoo henkilöstön osallistuvan muutokseenosallistuvan muutokseen 6Työterveys muuttaa Työterveys muuttaa

Ratinan kauppakeskukseenRatinan kauppakeskukseen

2 VILKKU 4 | 2017

NÄIN SEN NÄIN

SISÄLTÖ

Muumimuseo vaativuosien ennakkotyön

Maahanmuuttajanuorten jälkihuollon ideoijat palkittiin

SIV

UN

KU

VA

T:

HA

NN

A L

EP

PÄN

EN

Pertun työmaa onRatinan stadionilla

10

Millainen on sinun Tampereesi?Muutin Tampereelle opiskelemaan monia vuosia sitten, enkä muita kaupun-

keja edes ajatellut. Tampereessa oli jo tuolloin ajatuksissani jotain kovin

kotoisaa ja lempeää, vaikka kaupunki oli minulle tuttu vain muutamasta ke-

säretkestä. Mielikuvani osoittautui vuosien mittaan

todeksi. Tampereesta ja sen punaisista tiilistä, sini-

sistä busseista, järvistä, teattereista, hiihtoladuista

ja rennosta elämäntahdista tuli minulle kovin rakas.

Minun Tampereeni.

Tampereesta ajatellaan muualla Suomessa mu-

kavia edelleen. Tänne halutaan tulla opiskelemaan

ja asumaan, täällä on mielenkiintoisia matkailukoh-

teita, kulttuuria ja tapahtumia. Elinkeinoelämälle

täällä on tarjolla osaavaa työvoimaa ja hedelmällistä yhteistyötä. Kotimaassa

Tampere tunnetaan, ja Tampereesta tykätään.

Haluamme olla edelleen kotimaassa vetovoimainen, mutta samalla halu-

amme kasvattaa kiinnostavuuttamme maailmalla. Tulevaisuuden elinvoima

kaipaa tänne lisää investointeja, lisää osaajia ja lisää kävijöitä. Kansainvä-

lisen houkuttelevuuden vahvistamiseksi tarvitsemme Tampereesta yhdessä

kirjoitetun yhteisen tarinan. Sellaisen, joka pohjautuu historiaamme

ja todellisiin vahvuuksiimme. Sellaisen, joka kertoo meistä rehel-

lisesti sen mitä olemme. Sellaisen, jonka lupausten takana on

aina oikeaa tekemistä. Sellaisen, josta jokainen meistä tun-

nistaa oman Tampereensa.

Tampereen brändityön eli yhteisen tarinamme kirkasta-

misen pohjaksi kysyimme keväällä tamperelaisilta, millainen

on sinun Tampereesi. Mikä täällä on parasta, missä pitäisi

parantaa, mikä tekee Tampereesta Tampereen? Saimme

upean määrän vastauksia tampereenkasvot.fi -sivustolla

olleisiin kysymyksiin, yhteensä 1 884 kappaletta. Kysely jen

ja muun evästyksen pohjalta jatkamme syksyn ajan Tam-

pereen tarinan kirjoittamista. Tarinan kärjet saavat sanoi-

tuksensa loppuvuonna.

Sanat paperilla eivät kuitenkaan vielä tee tarinasta us-

kottavaa. Uskottava tarina syntyy vasta tekojen kautta – ja

tähän tarvitaan meitä kaikkia. Yhdessä saamme luotua Tam-

pereesta vahvan brändin ja houkuttelevan kaupungin myös

kauempaa katsottuna.

Tuija Telényritys- ja yhteiskuntasuhdejohtaja

Yhdessä saamme luotua Tampereesta vahvan brändin.

VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 53. vuosikerta • JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö • TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tam pereen kau punki, PL 487, 33101 Tampere • VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Tuuli Oinonen 040 801 2587 tai tuuli.oinonen@tampere.fi • VILKKU INTER NETISSÄ tam pere.fi /vilkku • TAITTO Marja Muhonen • PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere • ISSN-L 0357-1777 • ILMESTYMINEN Vilkku ilmestyy viisi kertaa vuodessa. Seuraava Vilkku jaetaan marraskuussa 2017. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava 12.10.2017 mennessä päätoimittajalle. Toimituksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentä miseen. • KANNEN KUVA Hanna Leppänen. Lähi hoitaja Hanna Mattila kouluttaa Teemua kotihoidon terapiakoiraksi, joka piristää, lohduttaa sekä innostaa puhumaan ja ulkoilemaan. • OSOITTEENMUUTOKSET omalle palkanlaskenta-tiimille. • PAINOSMÄÄRÄ 15 750 kpl. • JUTTUVINKIT JA PALAUTTEET päätoimittajalle.

18

tätäälällälä oonn tatarjrjolollala ooss

Tampere tunnetaan

Haluamme olla

amme kasvattaa k

kaipaa tänne lisä

lisen houkuttele

kirjoitetu

ja tode

lises

ain

n

p

tuk

kott

tähä

pere

kaue

Tuijyrity

n-

n

e-

n

i-

a

s.

u-

n

h-

e

a

u-

a

ä-

ä

e

l-

n

n-

a-

n

si

e

a

n

m-

i-

-

a

7, •

tu jaa-

33333VILKKU 4 | 2017

TEKSTI Tuuli Oinonen

KUVA Hanna Leppänen

Kasvavan kaupungin asioita on hel-

pompi hoitaa kuin kuihtuvan kau-

pungin, ja kun se vielä tehdään yh-

dessä henkilöstön kanssa, onnistumisen

mahdollisuudet ovat erinomaiset. Tätä

mieltä on pormestari Lauri Lyly.

Lyly aloitti heti alkukesällä yhteistyön

henkilöstön kanssa käydessään pääluot-

tamusmiesten vieraana.

– Aion tavata luottamusmiehiä suh-

teellisen säännöllisesti, sekä virallisesti

että epävirallisesti. Yritän ylläpitää edel-

leen minulle tuttua neuvottelukulttuuria.

Lupaan, että henkilöstöä kuunnellaan, ja

että he saavat olla mukana muutoksessa.

Sote- ja maakuntauudistus on kaupun-

gin henkilöstölle ratikkaa ja rantatunne-

liakin suurempi muutos.

– Muutoksen edessä työntekijät tarvit-

sevat perustelut muutokselle ja suunnan,

jota tavoitellaan. Sekä siirtyviltä että kau-

pungin töissä jatkavilta vaaditaan paljon.

Työntekijät kaupunginkäyntikorttejaSosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen

kritisoijille Lauri Lyly toteaa, että kaupun-

gin roolia sote-palveluissa selvitetään

parhaillaan: mistä palveluista maakunta

vastaa, tuottaako kaupunki niistä jotakin

ja mitä palveluja kaupunki haluaa tuottaa.

– Maakunnan aloitus siirtyi vuodella.

Aikaa sen valmiste luun on nyt enemmän,

mutta henkilöstön kannalta epävarmuuden

aika pitenee. Siirtyjät menevät uuden työn-

antajan palvelukseen liikkeenluovutus-

periaatteen mukaisesti, eikä heidän tarvitse

pelätä työpaikkansa puolesta.

– Soten rajapinnassa työtä tekevien

tehtäviä järjestellään uudelleen, joten

työ muuttuu myös kaupungin palveluk-

seen jäävillä. Kaupungin henkilöstömäärä

pienenee sote-uudistuksen jälkeen lähes

puoleen nykyisestä. Kymmenestä suurim-

masta ammattiryhmästä seitsemän on sil-

loin kasvatusalan ammattilaisia.

Lylyn mukaan tamperelaiset ovat tot-

tuneet ajattelemaan kaupungin palveluja

etenkin sosiaali- ja terveyspalveluina. Muu-

toksen jälkeen kuntalaiskohtaamisia on

vähemmän, mutta esimerkiksi koulutus-,

rakentamis- ja elinkeinoasioissa asukkaita

tavataan edelleen.

– Työntekijät ovat kaupungin käynti-

kortteja kuntalaisiin päin, ja moni tekee

töitä asukkaiden katseiden alla. Positiivi-

nen mielikuva kaupungista poikii paljon

takaisin.

Johtamisen pitääolla selkeääTyön tekemisen tapoja on mietittävä uudes-

taan. Etenkin digitaalisuus muuttaa niitä.

– Digitaalisuus ei ole mitään mystiik-

kaa, vaan apuväline, jonka ansiosta työt

saadaan tehtyä paremmin ja helpommin,

Lauri Lyly korostaa.

– Muutos on mahdollisuus oppia uutta,

ja sitä kohti kannattaa lähteä turvallisin

mielin. Työkavereiden lisäksi esimiehet

ovat avainasemassa työntekijän tukijoina.

Lylyn mukaan luottamuksellinen työ-

ilmapiiri ja työntekijän hyvinvointi ovat

parasta ennaltaehkäisyä esimerkiksi sai-

rauspoissaolojen vähentämiseksi.

– Johtamisen pitää olla selkeää, ja asioi-

den hoidon täytyy tuntua oikeudenmukai-

selta. Kaikkien on hyvä katsoa tässä asiassa

peiliin. Tampere järjestää johtamiskoulu-

tuksen lisäksi koulutusta työntekijöille,

koska he ovat tämän kaupungin pää ja

kädet, jotka järjestävät palvelut tampere-

laisille.

Lylyn tavoitteena oli jo pormestarioh-

jelmaa laadittaessa löytää politiikasta yk-

simielisyys, jotta selvä suunta työlle pysyy

näkyvissä.

Uusista päätöksistä, suunnitelmista ja

muutoksista pitää kertoa työyhteisöille.

– Huhut ja juorut kiertävät niin helposti.

Tietoa ei ole koskaan tarpeeksi. •

LAURI LYLY• pormestari, sd.

• asuu Vehmaisissa

• SAK:n puheenjohtaja

vuoteen 2016 saakka

• 64-vuotias

• mielipuuhaa Tampereella:

grillaus ja kalan savustus

kotipihassa, lukeminen,

golf, hiihto

henkilöstöä kuunnellaan””Lupaan, että

VILKKU 4 | 2017

TAPETILLA

4Tulkaa rohkeasti jutulle kun nähdään.

Jokainen keskustelu vaikkapa ruoka-

pöydässä jonkun työntekijän kanssa on

aina opettanut jotain uutta.

JOHANNA LOUKASKORPI

• hyvinvoinnin palvelualueen

apulaispormestari, sd.

• asuu Härmälässä

• 43-vuotias

• mielipuuhaa Tampereella:

”Käyn mielelläni Tampereen kirjas-

toissa, teattereissa ja eri kulttuuri-

tapahtumissa sekä hoidan kaupun-

kiviljelypalstaani Hatanpäällä.

Minut tapaa myös lukemassa kirjoja

joukkoliikennevälineissä.”

1Perheeseeni kuuluvat aviopuoliso ja

kolme poikaa. Tulin apulaispormesta-

riksi äidinkielen lehtorin tehtävistä. Olen

toiminut 14 vuotta äidinkielen ja kirjallisuu-

den opettajana ja lyhyen hetken opinto-oh-

jaajana yläkoulussa. Olen opettanut myös suo-

mea toisena kielenä lukiossa ja työskennel-

lyt vähän aikaa opettajankouluttajana.

2Hyvinvointipalveluista vastaavana apu-

laispormestarina haasteeni ovat osin

ajankäytännöllisiä. Miten saada oma ai-

ka riittämään sosiaali- ja terveyspalvelujen

sekä sivistys- ja kulttuuripalvelujen kesken

niin, että mikään osa-alue ei koe jäävänsä lii-

an vähälle huomiolle? Sote-uudistuksen lyk-

kääntyminen vuodella osaltaan lisää tätä haas-

tetta. Työnkuva on laaja: hyvinvointipal-

velut kulkevat ihmisen mukana äitiys-

neuvolasta saattohoitoon asti ja kat-

tavat kaikki tarvitut tärkeät palvelut

Apulais-pormestarit ovat jo paneutuneet töihinsä

Tampereen kaupunginvaltuusto

valitsi kesäkuussa joukostaan

kolme apulaispormestaria

valtuustokaudeksi 2017–2021.

Kaikilta apulaispormestareilta

kysyttiin seuraavaa:

1. Kuka olet ja millaisista

tehtävistä tulit apulais-

pormestariksi?

2. Millaisia töitä ja haasteita

sinulla on edessäsi?

3. Mikä sinua kiinnostaa

apulaispormestarin

tehtävissäsi? Mitkä ovat

vahvuutesi?

4. Millaisia terveisiä lähetät

henkilöstölle?

ANNA-KAISA HEINÄMÄKI

• elinvoiman ja kilpailukyvyn

palvelualueen pormestari, vihr.

• asuu Onkiniemessä

• 39-vuotias

• mielipuuhaa Tampereella:

”Kesäaamut Tammelantorilla

perheeni kanssa sekä juoksulenkit

Pyynikin ja Kaupin metsissä.”

1Olen syntyperäinen tamperelainen yh-

teiskunta- ja hallintotieteiden maiste-

ri sekä poliisi. Minulla on kaksi lasta.

Toimin viime valtuustokaudella apulaispor-

mestarina parin vuoden ajan ja sitä ennen 15

vuotta poliisin eri tehtävissä Tampereella ja

valtakunnallisella tasolla. Vakivirkani on edel-

leen poliisiorganisaatiossa. Johdan elinkei-

no- ja osaamislautakuntaa sekä asunto- ja

kiinteistölautakuntaa.

2Jatkan työtäni muun muassa työllisyy-

denhoidon kuntakokeilun parissa. Kau-

punkiseudun vastuulle siirtyivät elo-

kuussa kaikki sellaiset työttömät, jotka eivät

saa ansiosidonnaista työmarkkinatukea. Ko -

konaisuuteen liittyy valtava määrä työtä. Toi-

vottavasti voimme aiempaa paremmin auttaa

erityisesti pitkäaikaistyöttömiä ja syr jäy ty-

neitä nuoria löytämään takaisin työ elämään.

Myös ammatillisen koulutuksen uudistuk-

set, nuorten hyvinvoinnin edistämiseen liit-

tyvät kehittämishankkeet ja elin keinoelämän

yhteistyö ovat keskeisiä työ tehtäviäni.

3Olen innostunut tehtävistäni varsin laa-

ja-alaisesti. Vahvuuteni on avoin

ja yhteistyöhaluinen luon-

teeni, jonka vuoksi minun on

helppo verkostoitua ja tu-

tustua erilaisiin ihmisiin.

VVVVVVVIVIVIVIVVVVVVVVVVVVVVVVVVVVVVVVVVVVVVVVVVVVVVVVVVVVIVIVVVVVVIVVVVVVIVVVVVVVVVVVIVVVVVVVVVVVVVVIVVVVVVVVVVVVVVVVVVVVVVVIVVVVVVVVVVIVVVVVILKLKLKLKLKLKKKLKLKLKLKKLKLKKKUKUKUKKUKUUUUKUKKUKUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUKUKUKUKUKU 44444444444444444444444444444444444444444444444444444444444 4 444444444444444444444444444444 ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||| 20202020202020202020200202020202002020202020202002202020202000220200202020202202020020222202222202000000202222022222022000002222222020222220220202222222202022022222200000222202202220222220000002222222022000000022222202200000000022222222000000002222222200000002220220202220000000220222200000222000000022200000222000000000222200000022200020000220000022000020000020000000171711171717171711111177717771717171717171171717171771777717171711171111111177717171711111111177717171117171111171771771711111717777171171111717117717177177717711777171777171777717177777771117771717177777111777717777777177771711777777777711117777777777771111177777777111111111111777711111111117711111111117777777

Johanna

Loukaskorpi on

huomannut, ettei

apulaispormestarin

työssä näe kahta

samanlaista

työpäivää.

> – Keskittäkää

ajatuksenne työnne

positiivisiin osa-alueisiin

ja pyrkikää korjaamaan

epäkohdat, kannustaa

Aleksi Jäntti työn-

tekijöitä.

KU

VA

T:

HA

NN

A L

EP

PÄN

EN

< Anna-Kaisa

Heinämäki pitää

vahvuutenaan nopeaa

asioiden hahmottamis-

kykyä, josta on hyötyä

laaja-alaisessa toimen-

kuvassa.

5VILKKU 4 | 2017 5555

Sote-uudistuksen valmisteluun vuosi lisäaikaa

SOTE- ja maakuntauudistus

tulee voimaan vuoden 2020

alussa, jolloin sosiaali- ja

terveyspalvelujen järjestämis-

vastuu siirtyy kunnilta maakun-

nille ja valinnanvapaus laajenee.

Myös henkilöstön siirtyminen

maakunnan palvelukseen

lykkääntyy vuoden 2020 alkuun

hallituk sen heinäkuussa teke-

män päätöksen mukaan.

Maakuntien väliaikais-

hallinto aloittaa uuden aikatau-

lun mukaan kesäkuussa 2018,

ja maakuntavaalit järjestetään

lokakuussa 2018. Valinnan-

vapauslaista hallitus antaa uuden

esityksen alkuvuonn a 2018.

Tampereen kaupungin si-

säisen sote- ja maakuntauudis-

tuksen projektijohtaja Tuuk-

ka Salkoaho pitää lisäaikaa

mahdollisuutena hallitumpaan

siirtymään.

– Arvokas lisäaika halutaan

hyödyntää Tampereella ja

Pir kan maalla täysimääräisesti.

Tänä vuonna Hatanpään sairaa-

lan ja Taysin yhdistäminen on

meidän isoin sote-uudistukseen

liittyvä osakokonaisuutemme.

Sen aikataulu pysyy ennallaan ,

sillä yhdistyminen liittyy

vuoden 2018 alussa voimaan

tulevaan terveydenhuoltolakiin,

kertoo Salkoaho.

– Laki edellyttää, että anes-

tesiaa ja leikkaussaliolosuhteita

vaativa operatiivinen toiminta

tulee koota sairaaloihin, joissa

on perusterveydenhuollon ja

erikoissairaanhoidon yhteis-

päivystys. Pirkanmaalla tällaiset

päivystykset ovat vain Taysissa,

Valkeakoskella ja Jämsässä,

Salkoaho lisää. •

https://www.loora.fi /soteuudistus

siinä välissä. Toiveenani kuitenkin on, että

yhä enemmän voisimme siirtää palvelujen pai-

nopistettä korjaavista toimenpiteistä ennalta eh-

käisevään suuntaan, mutta sen toteuttaminen ei

ole aina helppoa.

3Minua motivoivat ja innostavat tervey-

teen, koulutukseen ja kaikenlaiseen hy-

vinvointiin liittyvät mielenkiintoiset ja

moninaiset asiat ja niihin linkittyvät palve-

lut ja tietenkin ihmiset, jotka hyviksen eri pal-

veluissa tekevät työtään sekä kuntalaiset, joita

varten näitä palveluita suunnitellaan ja tehdään.

Vahvuuteni on se, että en epäröi kysyä,

kuuntelen ihmisiä ja heidän huoliaan ja otan

asioista selvää. Kirjoitus- ja vuorovaikutus-

taidot korostuvat tässä työssä. Onneksi ne

ovat entisellä äikän opella suhteellisen hy-

vin hallussa. Lisäksi olen jatkuvasti valmis

oppimaan uutta, sillä sitähän tämä apon työ

pitkälle on – jatkuvaa oppimista.

4Kannustan henkilöstöä kehittämään

työtään, kokeilemaan rohkeasti uusia

toimintatapoja ja olemaan avoimin mie-

lin. Toivon myös henkilöstön kokevan, että

kaupungin poliittinen johto haluaa kuunnel-

la heitä ja on heitä varten.

ALEKSI JÄNTTI

• kaupunkiympäristön palvelu-

alueen apulaispormestari, kok.

• asuu Koivistonkylässä

• 43-vuotias

• mielipuuhaa Tampereella:

”Nykyisessä työssäni olen likimain

mielipuuhassani Tampereella. Ehkä

vielä mieluummin pelaisin jää-

kiekkoa, mutta taidoillani en tienaisi

sillä senttiäkään.”

1Olen naimisissa ja kolmen lapsen isä.

Valmistuttuani Maanpuolustuskorkea-

koulun kadettikurssilta upseeriksi muu-

tin perheeni kanssa Lempäälään, jossa asuin

vuoteen 2011 saakka ennen Tampereelle

muuttoa. Lempäälässä lähdin mukaan kun-

nallispolitiikkaan vuoden 2004 vaaleissa, ja

siitä lähtien olen ollut mukana valtuustotyös-

kentelyssä.

Osallistuin eduskuntavaaleihin ensimmäi-

sen kerran vuonna 2007 ja sen vuoksi jouduin

irtisanoutumaan upseerin virasta. Irtisanou-

tumiseni jälkeen toimin kriisinhallinta-

tehtävissä Naton Kosovon operaatiossa ja

sieltä palattuani työskentelin rakennusalan

mikroyrittäjänä. Apulaispormestarin teh-

tävään siirryin Helsingistä Barona asiakas-

palveluratkaisuista, jossa toimin yhteyspääl-

likkönä.

2Yksi suurimmista haasteista on käyn-

nistää ja saattaa kunnialla päätökseen

edellisen valtuuston päättämät suuret

hankkeet. Se on myös työ, johon olen pereh-

tymisen jälkeen ensimmäisenä tarttunut. Toi-

nen merkittävä tehtävä on ohjata kaupunki-

ja liikennesuunnittelua ja toteutusta sellai-

seen suuntaan, että Tampere voi näyttäytyä

Suomen helpoimpana kaupunkina, kestävän

kehityksen edelläkävijänä sekä erilaiset ih-

miset ja elämänvaiheet huomioonottavana

asuin-, työ- ja matkustuspaikkana.

3Apulaispormestarina minua kiinnos-

taa täysipäiväinen vaikuttamisen mah-

dollisuus. Nykyisessä roolissa olen vah-

vasti vaikuttamassa siihen, millaisena Tam-

pere nähdään ja millainen se on tulevaisuu-

dessa. Vahvuuksiani ovat monipuolinen työ-

ja johtamiskokemus yksityiseltä ja julkisel-

la sektorilt a sekä kohtalaiset ihmissuhdetai-

dot. Toisinaan saatan olla kulmikas, mutta

yleensä tulen ihmisten kanssa hyvin toimeen,

vaikka olisin heidän kanssaan jyrkästi eri

mieltä asioista. Minua on todella vaikea saa-

da loukkaantumaan. Jopa suututtaminen on

helpompaa – eikä sekään helppoa ole.

4Työn iloa! Älkää pelätkö mennä epämu-

kavuusalueelle tai tehdä asioita eri ta-

valla kuin aina ennen. Kokeilkaa roh-

keasti, mutta älkää yltiöpäisesti. Muistakaa,

että kukaan ei ole aina oikeassa. •

Salkoaho aloitti yhteysjohtajana

ja Läärä erityisavustajana

PORMESTARI Lauri Lylyn yhteysjoh-

tajana toimii Tuukka Salkoaho ja eri-

tyisavustajana Kaisa Läärä. Pormestarin

sihteerinä jatkaa Ritva Vakkuri.

Hallintotieteiden maisteri Tuukka Sal-

koaho, 37, on työskennellyt Tampereen

kaupungin palveluksessa vuodesta 2008.

Hän siirtyi yhteysjohtajaksi kaupungin

sote- ja maakuntauudistuksen projekti-

johtajan tehtävästä. Tehtäväsiirrosta huo-

limatta Salkoaho vastaa edelleen kaupun-

gin sote- ja maakuntauudistusprojektin

kokonaiskoordinoinnista.

Yhteiskuntatieteiden maisteri Kaisa

Läärä, 29, vastaa erityisesti pormestarin

viestinnästä. Hän on työskennellyt

am mattiliitto JHL:n Motiivi-lehden

päätoi mittajana ja toimituspäällikkönä

vuodesta 2016 ja sitä ennen viestinnän

alan tehtävissä sekä toimittajana Aamu-

lehdessä ja Hervannan Sanomissa.

Ritva Vakkuri on toiminut kaupungin

ylimmän johdon sihteerinä vuodesta

1999.

6 VILKKU 4 | 2017

Tullinkulman

työterveys muuttaa ensi

huhtikuussa Ratinan kauppa-

keskuksen päärakennukseen,

ja työterveyden nimi vaihtuu jo

vuodenvaihteessa. Havainne-

kuvasta näkyy työterveyden

tuleva julkisivu.

6666

TULLINKULMAN työterveys muut-

taa ensi huhtikuussa uuteen Ratinan

kauppakeskukseen nykyisistä tilois-

taan Hammareninkadulta. Uudet tilat

sijaitsevat kauppakeskuksen stadionin

puoleisessa siivessä eli Valo- Ratina-

nimisessä päärakennuksessa.

Ratinaan siirtyy Hammarenin-

kadun toiminta. Vain avokuntoutus ja

hyvinvointipalvelut muuttavat vuoden

2018 alkupuolella Kauppiin.

Oriveden ja Sastamalan toimipis-

teet säilyvät entisellään, ja Nokialla

avataan uusi toimipiste vuoden 2018

alkupuolella.

Asiakas- ja henkilöstömäärän kas-

vaessa työterveyden Hammarenin-

kadun toimipisteelle on pitänyt vuok-

rata lisätilaa naapurikiinteistöistä.

– Tilojen jakautuminen useaan ra-

kennukseen ei ole tukenut tehokasta

toimintaa ja tiedonkulkua. Nykyisten

tilojen haasteena on ollut myös asiak-

kaiden pysäköinti, kertoo työterveyden

palvelupäällikkö Päivi Järvinen.

Uusi nimi selviäälokakuussaTyöterveyden vastaanotoille pääsee

huhtikuusta alkaen Ratinan kauppa-

keskuksen neljännestä kerroksesta.

Lisäksi työterveydellä on monitoimi-

tila viidennessä kerroksessa, ja kella-

rikerrokseen tulee arkisto-, varasto- ja

sosiaalitiloja. Uusiin tiloihin siirtyy

noin 140 työntekijää. Päivi Järvisen

mukaan toi mipisteeseen on haluttu

luoda hyvät edellytykset vastaanot-

totoimintaan ja moniammatillisten

tiimien yhteistyöhön.

– Ratinan toimitilojen suunnittelun

tavoitteena oli, että saamme viihtyisät

ja toimivat tilat, jotka joustavat myös

tulevaisuuden tarpeissa. Lisäksi tilojen

pitää sijaita hyvien kulkuyhteyksien

varrella ja pysäköintitilaa täytyy olla

riittävästi. Uskomme, että nämä ta-

voitteet täyttyvät Ratinassa.

Myös työterveyden nimi muuttuu

vuodenvaihteessa. Uusi nimi julkis-

tetaan lokakuussa. •

UUSI intranet eli Tasku saadaan käyttöön

syksyn aikana. Alkuvaiheessa Taskussa on

tarjolla kaikille kaupungin työntekijöille

tarkoitetut yhteiset sisällöt.

Taskusta löytyvät tiedot muun muas-

sa henkilöstöasioista, organisaatiosta,

taloudes ta, strategiasta, tietohallinnosta,

viestinnästä, päätöksenteosta, hankinnois-

ta ja tukipalveluista sekä työssä tarvittavat

ohjeet ja lomakkeet.

Yhteiset sisällöt löytyvät heti Taskun

etu sivulta neljän pääotsikon alta. Nämä

ovat Henkilöstöasiat, Työn tueksi ja Or-

ganisaatio sekä ajankohtaisten asioiden

sivusto Etutasku.

Kun Tasku otetaan käyttöön, sen etusivu

avautuu selaimella oletusohjelmana auto-

maattisesti jokaisen työntekijän koneella.

Sitä ei siis tarvitse hakea koneelle.

Palveluryhmien ja yksiköiden omat sivut

sekä ekstranet tuotetaan vaiheittain loppu-

vuoden aikana. Siihen asti kun yksiköiden

omat sivut saadaan Taskussa julkaisukun-

toon, Looran välilehdet ovat vielä käytettä-

vissä. Siirtymävaiheen aikana Looraa ei enää

päivitetä, vaan sen käyttö loppuu kokonaan

tämän vuoden loppuun mennessä.

Haluatko Taskun testaajaksi?Taskun testaajiksi etsitään 50:tä kaupungin

työntekijää eri puolilta organisaatio ta. Käyt-

täjätestaus tapahtuu Taskun käyt töönoton

jälkeen, todennäköisesti lokakuun alussa.

Taskua testataan muuta man viikon

aikana lähinnä omatoimises ti kirjallisten

ohjeiden ja videoiden avulla. Osa testaa

Taskua mobiililaitteella. Testauksen tulok-

sia hyödynnetään kehittämisessä. Testaa-

miseen osallistuneille on luvassa Tasku-

aiheisia palkintoja.

Jos olet kiinnostunut Taskun testaami-

sesta, ota yhteyttä 22.9. mennessä sähkö-

postilla tasku@tampere.fi . Testaajiksi

valittuihin otetaan yhteyttä lokakuun

alkuun mennessä. •

TEKSTI Tuuli Oinonen

Tasku otetaan käyttöön vaiheittain loppuvuonna

Työterveys muuttaa keväällä Ratinaan

SP

ON

DA

OY

J

7VILKKU 4 | 2017

TEKSTI Tuuli Oinonen

KUVA Hanna Leppänen

TAMPEREEN TEKIJÖILLE

1Millaisia työturvallisuusriskejä

kaupungin töissä on?

– Eri toimialueilla korostuvat tietynlaiset riskit.

Esimerkiksi pelastuslaitoksella työtilanteita harjoitellaan

niin paljon, ettei tapaturmia satu juuri työtilanteissa, vaan

koulutuksissa ja liikkuessa. Voimiassa yleisimpiä tapa-

turmia ovat leikkuuhaavat. Sosiaalipalveluissa vaativat

asiakastilanteet aiheuttavat vaaratilanteita.

– Tapaturmat eivät muodosta isoa osuutta kaupungin hen-

kilöstön työkyvyttömyyspäivien määrästä, mutta yksit-

täinen onnettomuus voi aiheuttaa työntekijälle loppuiän

työkyvyttömyyden ja paljon henkistä kärsimystä. Lisäksi

turvalliseksi koettu työympäristö parantaa viihtyvyyttä

ja hyvinvointia.

2Miten tapaturmia voi estää?

– Työturvallisuudesta puhuminen ja tapaturmien

ennaltaehkäisy on tärkeää, ettei mitään sattuisi.

Henkilöstön ammattitaitoon kuuluu tietää työn riskit ja

niiden ehkäisytavat. Jokaisen täytyy saada työturvallisuu-

teen liittyvää perehdytystä ja koulutusta. Työolosuhteita

tai asiakkaita ei voi aina valita, ja työhön liittyvät vaarat

pitää tiedostaa.

3Mitä tehdä, kun jotakin sattuu?

– Työntekijän on kerrottava asiasta esimiehelle

ja työtovereille, jotta he osaavat varoa vastaavaa

vaara tilannetta. Asiasta pitää tehdä ilmoitus myös Työ-

turva Monitoriin. Työntekijän ja esimiehen täytyy käydä

tilan netta läpi jälkeenpäin ja ottaa keskusteluun mukaan

mahdollisesti myös työyhteisö. Tapaturma- ja läheltä piti

-tilanteista on opittava jotakin.

– Kaikilla pitää olla tieto siitä, mitä vaaratekijöitä ja -tilan-

teita omalla työpaikalla on ollut, mistä ne ovat aiheutuneet

ja miten vastaavia tilanteita voitaisiin ennaltaehkäistä.

4Miten voi itse parantaa työturvallisuutta?

– Jokaisen täytyy huolehtia omasta ammattitai-

dostaan ja tiedostaa mahdollisuutensa ehkäistä

työtapaturmia, kuten huolehtia työergonomiastaan ja

välttää altistuksia. Välittämisen kulttuuri on tärkeää:

esimiehen on huolehdittava alaisistaan ja työntekijän

työkaveristaan. Olemme miettineet työsuojeluval-

tuutettujen kanssa tähän liittyvää tamperelaishen-

kistä slogania: Mieti vähän ja katto perään!

– Työturvallisuuteen liittyy myös kaupungin

yhdessä tekemisen malli, eli toimimme yhdes-

sä ennaltaehkäisevästi ja huolehdimme toi-

sistamme. Se on jokaisen velvollisuus ja osa

ammattitaitoa. •

> Sairaaloissa

pyykkisäkit ovat usein

raskaita, ja niiden

nostamisessa sattuu

aina silloin tällöin

työtapaturmia.

”Ettei mitään sattuisi”

8 VILKKU 4 | 2017

TEKSTIT Päivi Pajula

KUVAT Hanna Leppänen

Raatihuoneella jaettiin 16 työryhmälle kehittäjäpalkinnot kesä-

kuussa. Palkinnot ovat osoitus kaupungin henkilöstön rohke-

asta ja oivaltavasta kehittämistyöstä omassa työympäristössä.

Raati kehui henkilöstön ideointikykyä ja monipuolista osaamista.

Palkintokategorioita oli kolme: asiakaslähtöiset innovaatiot,

organisaatiorajat ylittävät innovaatiot ja työhyvinvoinnin paran-

taminen työntekijälähtöisesti. Palkintojen yhteissumma oli 20 000

euroa. Kehittäjäpalkinnot jaettiin tänä vuonna 12. kertaa.

Osallistujien määrä pysyi korkeana viime vuosien tapaan. Raati

vastaanotti yhteensä 77 kovatasoista hakemusta. Henkilöstön kan-

nustus oman työnsä kehittämiseen on tuottanut tulosta. Työntekijät

uskaltavat tuoda entistä herkemmin esiin niin pienet kuin suuretkin

ideansa. Parhaassa tapauksessa innovaatiot leviävät yksiköstä ja

jopa kaupungista toiseen.

Henkilöstön ideanikkarit palkittiin

Ohjattu toiminta rauhoitti Kaukajärven kirjaston

Ensihoitaja Atte Paaso

ja lääkintäesimies

Leevi Holopainen

ovat ylpeitä uusista

ensihoitorepuista, joiden

keveys ja käytännöllisyys

helpottavat työtä.

KUN KOULUN kellot

kajahtivat koulupäivän

päättymisen merkiksi ,

valui Kaukajärven koulu-

rakennuksen viereiseen

kirjastoon jono koululai-

sia. Osa lueskeli ja lainasi kirjoja, mutta jot-

kut äänekkäät koululaisryhmät häiritsivät

muita asiakkaita.

Välillä tilanne kärjistyi, ja paikalle piti

kutsua vartija, koska kirjaston henkilökun-

nan aika ei riittänyt ison lapsi- ja nuoriso-

joukon kurinpitoon.

– Nykyajan kirjasto ei ole suinkaan paik-

ka, jossa pitää olla hiirenhiljaa. Lapset ovat

toivottuja asiakkaita, mutta häiriöksi muille

ei saa tietenkään olla, Kaukajärven kirjaston

johtaja Ulla Mustila sanoo.

Kirjaston henkilökunta oli pohtinut jo

pitkään konsteja, jotka ratkaisisivat ongel-

man. Lopulta asia nostettiin esiin hyvin-

vointikeskuksen suunnittelukokouksessa.

Sen jälkeen Kaukajärven kirjaston tilannetta

alettiin edistää moniammatillisen ryhmä-

työn keinoin.

Projektissa olivat mukana Mustilan

lisäksi Tarja Laukkanen, Anu Kormano,

Katja Leino, Sirpa Naumanen, Pekka Pyyk-

könen, Arimo Satola, Jenni Taipalus, Kati

Tuppurainen ja Riina Vuorenniemi.

Apua toisistayksiköstäPerhepalveluiden palveluohjaaja Tarja Lauk-

kanen on tehnyt ikänsä lastensuojelu- ja

etsivää työtä Tampereella, minkä ansiosta

hän tuntee hyvin alan verkostot. Laukkanen

sai tehtäväkseen selvittää, miten kirjaston

tilanne saataisiin rauhoitettua.

– Vietin aluksi lasten kanssa kirjastossa

muutaman tunnin viikoittain. Suurin osa

lapsista oli maahanmuuttajataustaisia. Seu-

rasin lasten toimintaa, tutustuin heihin ja

opastin, millaista on sopiva käyttäytymi-

nen kirjastossa. Pidin järjestystä ja autoin

läksyissä, Laukkanen sanoo.

Tämän jälkeen hän alkoi selvittää, mil-

laista toimintaa lapset itse haluaisivat kir-

jastoon. Ehdotuksia tuli laidasta laitaan, jo

osa niistä oli toteutettavissa. Suurin tarve

oli aikuisen huomiolle.

– Lapset tarvitsivat selvästi turvallisen,

rajoja asettavan aikuisen mukaan keskus-

teluihin. Päätimme kokeilla kirjastossa

Jatkuu sivulla 10

Kehittäjä-

palkinto

2017

9VILKKU 4 | 2017

Ensihoitorepusta karistettiin ylimääräiset kilot

ASIAKAS odottaa hissittömän talon neljännessä

kerroksessa. Ensihoitaja nostaa hoito- ja happi-

repun sekä potilasvalvontamonitorin olallensa

ja lähtee kipuamaan portaita yli 30 kilon varus-

teet selässään. Tämä toistuu useasti ensihoita-

jan työvuorossa, joka sisältää tavallisesti lähes

kaksikymmentä keikkaa.

– Aloimme keskustella työpaikalla reppujen painosta ja epä-

käytännöllisyydestä. Olimme käyttäneet samoja laukkuja yli 15

vuoden ajan sen enempää kyseenalaistamatta niiden epäkohtia,

kertoo Pirkanmaan pelastuslaitoksen lääkintäesimies Leevi Ho-

lopainen.

Holopainen ja ensihoitaja Atte Paaso saivat tehtäväkseen en-

sihoitoreppujen kehittämisen. He seurasivat ammattilehtiä ja

vertailivat muiden pelastuslaitosten varusteita. Helsingin pelas-

tuslaitoksen työntekijät suosittelivat käyttämiään amerikkalaisia

Meretin reppuja, joiden rinkkamainen runko on erityisen kevyt

ja mukava selässä.

– Reput olivat ensin minun koekäytössäni. Sitten niitä kokeilivat

myös kollegani, eikä keneltäkään tullut negatiivista palautetta,

ensihoitaja Atte Paaso sanoo.

Työssä jaksaaentistä paremminTällä hetkellä Pirkanmaan pelastuslaitoksella on 18 ambulanssia,

joista 8:ssa on uudet reput käytössä. Uudistus on edennyt portait-

tain, koska varustehankinnat eivät ole halvimmasta päästä. Yksi

reppu maksaa muutamia satoja euroja. Pelastuslaitos ostaa uusia

varusteita sitä mukaa, kun vanhat kuluvat puhki.

Uudet reput ovat keventäneet ensihoitajien kuormaa yli 10

kiloa. Tämä on tietenkin lisännyt työhyvinvointia.

– Hoito- ja happirepun yhteispaino on enää 18 kiloa. Olkapäi-

hin ja selkään kohdistuva rasitus on vähentynyt huomattavasti,

Atte Paaso sanoo.

Varusteiden painonpudotusta vauhdittivat myös muutamat

tarvikemuutokset. Leevi Holopainen kertoo, että esimerkiksi

ylimääräisestä happipullosta luovuttiin. Lisäksi ylipainehengi-

tyshoitoon tarkoitettu koottava CPAP-laite ja kannettava imulaite

vaihdettiin kevyisiin kertakäyttöisiin malleihin.

Järjestelmällisyys vahvistaapotilasturvallisuuttaHelsingin pelastuslaitoksen kalustotyöryhmän väki antoi tampe-

relaisille myös hyviä vinkkejä hoitorepun räätälöintiin.

– Tilasimme paikalliselta yritykseltä mittatilaustyönä repun

sisälle muovilokerikon, jonka ansiosta kymmenet pienet hoito-

välineet pysyvät järjestyksessä. Se nopeuttaa työtä ja lisää poti-

lasturvallisuutta, Leevi Holopainen kertoo.

Hoitorepun sisältämä lääkelaukku on puolestaan omaa tuotan-

toa. Taitavat varustehuollon naiset suunnittelivat ja valmistivat

pikkulaukun, jossa lääkeaineet kulkevat näppärästi mukana. Kei-

kan jälkeistä hoitotarvikelokeroiden täyttöä varten repusta löytyy

tarkistuslista.

– Lista on hyvä muistin tueksi, eikä mikään varuste ei unoh-

du laukuista. Kerran viikossa käymme systemaattisesti läpi koko

ambulanssin varustuksen, Atte Paaso kertoo. •

kehitystyöstäKehittäjä-

palkinto

2017

10 VILKKU 4 | 2017

Kaukajärven

kirjaston johtaja

Ulla Mustila ja

perhepalveluiden

palveluohjaaja

Tarja Laukkanen

uskovat yksiköiden

välisen yhteistyön

voimaan.

Satakielen työntekijät

Päivikki Tähti, Salla Korhonen,

Nina Virtanen ja Ani Tuusa

arvostavat sitä, kaupunki

pitää huolen maahanmuuttaja-

nuorten jälkihuollosta 21 ikä-

vuoteen asti, vaikka laissa ei ole

jälkihuoltoa velvoittavaa pykälää.

HATANPÄÄLLÄ sijaitse vas-

sa perheryhmäkoti Satakie-

lessä asuu ilman huoltajaa

Suomeen tulleita, oleske-

luluvan saaneita lapsia.

Satakielen johtaja Pekka

Ihalainen on tehnyt vuosia uraauurtavaa työtä

maahanmuuttajien parissa. Tästä esimerkkinä

on yksikössä luotu toimintamalli, joka takaa

maahanmuuttajanuorelle laadukkaan jälki-

Maahanmuuttajanuorten jälkihuolto vertaansa vaillahuollon tämän täyttäessä 18 vuotta.

Toimintamallia ovat suunnitelleet ja toteut-

taneet myös sosiaalityöntekijä Päivikki Tähti,

jälkihuollon vastaava ohjaaja Nina Virtanen,

sosiaalityöntekijä Ani Tuusa ja sosiaaliohjaaja

Salla Korhonen.

Kun Tähti aloitti aikanaan perheryhmä-

kodin sosiaalityöntekijänä, hän huomasi no-

peasti jälkihuollon tarpeen. Aluksi kaupun-

ki osti palvelun Setlementti Naapuri ry:ltä,

mutta alkoi vajaa kaksi vuotta sitten tuottaa

palvelua itse.

– Tällä hetkellä meillä on 40 asiakasta,

mutta asiakasmäärät ovat kasvaneet viime

vuosina. Olemme onnistuneet kehittämään

jälkihuollon toimintamallista entistä jousta-

vamman, Tähti kertoo.

Tampereen kaupungin tarjoamaa jälkihuol-

toa tehdään pareittain. Tämä tarkoittaa, että

jokaiselle nuorelle on osoitettu sosiaalityönte-

kijä ja ohjaaja, joilta saa psykososiaalista tukea,

ohjausta, neuvontaa sekä tukea koulutukseen,

työllistymiseen ja harrastamiseen.

– Emme tee mitään nuoren puolesta, vaan

hänen kanssaan. Nuorta tavataan noin kerran

viikossa hänen kotonaan, toimistolla, kaupun-

gilla tai virastoissa. Tukea tarjotaan arkisiin

asioihin, Ani Tuusa kertoo.

Yksin alaikäisinä Suomeen tulleet maa-

hanmuuttajat ovat usein kokeneet kovia lap-

suudessaan. Traumat, kasaantuneet huolet

ja yksinäisyys näkyvät nuorten arjessa. Siitä

huolimatta heillä on vahva halu oppia suomen

kieltä ja pärjätä maassamme.

Kotouttamisen ohella jälkihuolto pyrkii

pienentämään maahanmuuttajien syrjäyty-

misriskiä. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi TE-

palvelujen, oppilaitosten, terveydenhuollon

ja asunnontarjoajien kanssa.

– Joskus nuoret tarvitsevat vain kuuntelijaa

ja olkapäätä, toisinaan neuvoja työllistymi-

viikoittain lapsille järjestettävää ohjattua

toimintaa.

Viime vuoden syksystä lähtien Kaukajär-

ven kirjastoon on saapunut joka toinen viikko

työntekijä lapsia varten. Laukkanen kertoo,

että ohjaajat ovat tulleet esimerkiksi kaupun-

gin nuorisopalveluista, sosiaalipalveluista,

Messukylän seurakunnan nuorisotyöstä ja

Tredun aikuisopiskelijoista. Yhteistyö on

sujunut jouhevasti.

– Olemme ottaneet lapset mukaan muun

muassa pieniin askarteluprojekteihin, kuten kir-

janäyttelyiden tekemiseen, Ulla Mustila sanoo.

Kaukajärven kirjaston henkilökunta on

erittäin tyytyväinen toimintaan, jota Laukka-

nen on koordinoinut ja järjestänyt. Nyt lapset

ovat tottuneet siihen, että paikalla on sään-

nöllisesti heitä varten turvallinen aikuinen

ja mukavaa tekemistä. Koululaisten käyttäy-

tyminen ja asenteet kirjaston henkilökuntaa

kohtaan ovat muuttuneet.

– Meidän henkilökuntamme on kuulemma

nykyään ihan mukavaa väkeä heidän mieles-

tään, kirjaston johtaja Ulla Mustila sanoo ja

hymyilee. •

Kehittäjä-

palkinto

2017

11VILKKU 4 | 2017

Suunnittelija

Tuuli Kurkipää ja

kehittämispäällikkö

Tiina Kauma uudistavat

Tredun toimintamalleja

päätyökseen.

Tredu toteutti nerokkaan Lean-verkkokurssinTYÖYHTEISÖJEN toiminta-

tapoja parantamaan luotu

Lean-fi losofi a on saanut

jalansijaa kaupungin eri

yksiköissä. Siitä huolimatta

sen soveltaminen omaan

työhön saattaa arveluttaa. Tredun kehittä-

mispäällikkö Tiina Kauma päätti koota työ-

ryhmän edistämään asiaa, ja siitä syntyi Lean-

verkkokurssi oppilaitoksen henkilöstölle.

– Haluamme perehdyttää kurssin avulla

henkilökuntaamme Lean-fi losofi an termeihin,

menetelmiin ja työkaluihin, sanoo verkko-

kurssin visuaalisuudesta vastannut suunnit-

telija Tuuli Kurkipää.

Haasteeksi muodostui se, kuinka Lean-

ajattelua voisi havainnollistaa oppilaitos-

ympäristössä. Kauma kertoo, että kaupun-

gin Lean-infoissa saatujen oppien lisäksi he

hyödynsivät ulkopuolisten asiantuntijoiden

neuvoja.

– Nyt 700 eli suurin osa Tredun henkilöstös-

tä on suorittanut muutaman tunnin pituisen

verkkokurssin. Palautteen perusteella sen opit

ovat tulleet tarpeeseen, Kauma sanoo.

Soveltavat tehtävätisossa roolissaVerkkokurssin suunnittelu ja toteutus oli

monivaiheinen työ, joka perustui Tredun di-

gisuunnitelman toteuttamiseen, jatkuvan pa-

rantamisen toimintamalliin ja 70-20-10-mal-

lin mukaiseen oppimiseen. Työryhmään

kuuluivat Tiina Kauman ja Tuuli Kurkipään

lisäksi opettaja Juha Parikka ja opinto-ohjaaja

Marja Malminen. Heidän asiantuntijuuttaan

hyödynnettiin sisältösuunnittelussa.

– Kurssin tehtävät suunniteltiin niin, että

ne liittyvät aidosti työhömme. Ongelman-

ratkaisutehtävien avulla on tarkoitus oppia,

kuinka Lean-ajattelun työkaluja voi käyttää

omassa työssään ja sen kehittämisessä, Kur-

kipää kertoo.

Tiimityöskentely on Kauman mielestä yksi

kurssin vahvuuksista. Konkreettisten työym-

päristössä esiintyvien ongelmien esiin tuo-

minen ja niiden setviminen omissa tiimeissä

vaati vuorovaikutusta sekä verkkoalustalla että

kahvihuoneessa. Henkilöstö ratkaisi kurssin

aikana useita pulmia, jotka hidastivat tai vai-

keuttivat jokapäiväistä työtä.

Verkkokurssien houkuttelevuus perustuu

ajasta ja paikasta riippumattomaan oppimi-

seen sekä onnistuneeseen visuaaliseen ilmee-sessä tai terveysasioissa. Tuki on heille tär-

keää, eivätkä he jätä sovittuja tapaamisia

väliin, Nina Virtanen kertoo.

– Usein jälkihuollon työntekijä toimii

myös eräänlaisena välittäjänä nuoren ja

suomalaisen yhteiskunnan välillä, Salla

Korhonen sanoo.

Kotoutumispolku herättänyt kiinnostustaJälkihuolto on osa maahanmuuttajalapsen

kotoutumisen polkua Suomessa. Tavoittee-

na on, että ryhmäkodin ja perheryhmäko-

din kautta omaan kotiin muuttavilla nuo-

rilla säilyy sama sosiaalityöntekijä tukena

koko ajan. Se vahvistaa luottamussuhdetta

ja helpottaa kanssakäymistä puolin ja toi-

sin.

– Tällainen kotoutumispolku on vieras

asia vielä monilla paikkakunnilla. Tästä

syystä mallimme on herättänyt paljon

kiinnostusta. Olemme esitelleet Tampereen

jälkihuollon toimintamallia vierailijoille

eri puolilta Suomea, Päivikki Tähti kertoo.

Kehittäjäpalkintoraati arvosti jälki-

huollon henkilökunnan sinnikästä työtä

maahanmuuttajalasten ja -nuorten parissa.

Erityisenä ansiona pidettiin onnistunutta

moniammatillisten verkostojen hyödyntä-

mistä maahanmuuttajanuorten integroi-

tumiseksi Suomeen. •

seen. Kurkipään tavoitteena oli tehdä kurssin

visuaalinen toteutus niin, että se innostaisi

aiheen käsittelyyn ja helpottaisi oppimista.

Myös ihmisten erilaiset oppimistyylit otet-

tiin huomioon, sillä kurssin teoriaosuudet

on mahdollista lukemisen sijaan kuunnella.

Startti.tredu.fi palkittiin myösTredun opiskelijoiden ja henkilökunnan ar-

keen tuli toivottu muutos, kun verkossa tun-

nuslukujen takana olevat sähköiset palvelut

niputettiin yhdelle sivustolle. Suunnittelija

Tuuli Kurkipää oli mukana myös tässä työryh-

mässä, joka nappasi toisen Treduun menneen

kehittäjäpalkinnon.

– Parhaat ratkaisut näyttävät yksinkertai-

silta. Startti.tredu.fi -sivusto ei ole keksintönä

maailmaa mullistava, mutta asiakaslähtöisen,

mahdollisimman simppelin palvelun kehit-

täminen ei ollut niin helppoa kuin lopputu-

loksesta voisi luulla, Kurkipää sanoo.

Sivusto toteutettiin yhteistyössä Demolan

korkeakouluopiskelijoiden kanssa. He suun-

nittelivat konseptin, ja Tredun Miikka Peltola

ja Juha Suvanto tekivät teknisen toteutuksen.

Työryhmään kuuluivat myös Petteri Hänni-

nen ja Elisa Helminen. •

Kehittäjä-

palkinto

2017

12 VILKKU 4 | 2017

TIESITKÖ?

Kehittäminen on oivaltamista

ja rohkeutta nähdä asioita

toisin. Kehittäminen on roh -

keutta kyseenalaistaa ja ottaa vas -

tuuta. Jokaisen työhön liittyy ke hit-

tä minen, vähintäänkin oman työn

uudistaminen.

Näin kuvaili kaupun gin henki-

löstöjohtaja Niina Pietikäinen

Henkilöstö kehittäjänä -päivässä

kesäkuussa.

– Toimintaympäristömme muuttuu

koko ajan, niinpä meidänkin täytyy

muuttua, vaikka vain pienin askelin.

Parhaat tulokset syntyvät yhteis-

työssä. Kehittäessäkään ei tarvitse

tehdä asioita yksin. Pietikäisen mu-

kaan virheitä ei kannata pelätä, sillä

niistä oppii eniten.

– Työmme edellyttää, että henki-

löstö kehittää ja johto antaa siihen

mahdollisuuden. Näillä elementeil-

lä teemme yhdessä tulevaisuuden

kaupunkia.

Robotit eivät korvaayhteistyötä ja visiointiaTampereen kaupungin työntekijät

tarvitsevat työssään erilaista osaa-

mista. Työntekijöiden mielestä tär-

keimpiä niistä ovat vuorovaikutuk-

sen, yhteistyön, kehittämisen ja

viestinnän osaaminen sekä tule-

vaisuuden visiointi.

– Juuri nämä ovat taitoja, jotka

ihmiset osaavat. Robotit eivät voi

Tampereen kirjastot alkoivat hank-

kia kaiken aineistonsa keskitetys-

ti alkuvuonna. Uutuuksista kiin-

nostavimmat valitsee kuusi valitsija-

ryhmää.

Jokaisessa 14 kirjastossa oli ennen oma

kokoelmansa. Kirjastoissa aloitettiin jo

viime vuonna kokoelman kellutus, eli kir-

jat ja muun laina-aineiston saa palauttaa

mihin tahansa kirjastoon ja teokset jäävät

sinne, eikä niitä palauteta kotikirjastoi-

hinsa. Tämä on vähentänyt aineiston

kuljetuskustannuksia.

Keskitetty valinta oli luonteva jatko

tälle muutokselle.

– Aiemmin 30 työntekijää valitsi säh-

köisiltä listoilta muutaman viikon välein

tilattavan aineiston. Nyt työstä vastaavien

asiantuntijaryhmien jäsenet ovat pereh-

tyneet aihepiiriinsä, kuten musiikkiin tai

aikuisten kaunokirjallisuuteen, selvittävät

kirjasto- ja kansalaisopistoyksikön johtaja

Pirkko Lindberg sekä palvelupäällikkö

Niina Salmenkangas lasten ja nuorten

kirjastopalveluista.

Myös vanhentuneen materiaalin pois-

taminen valikoimasta on iso työ.

– Keskitetty valinta merkitsi kirjas-

tonhoitajille isoa muutosta työnkuvaan ja

kaikille työntekijöille muutosta ajatuksiin,

mutta yllättävän vähän muutos vastarintaa

on ollut. Ensimmäisenä tapahtunut siir-

TEKSTIT Tuuli Oinonen

Kaikkien työhön kuuluu

kehittäminenKirjasto ryhtyi valitsemaan aineistonsa keskitetysti

TUU

LI O

INO

NE

N

HA

NN

A L

EP

PÄN

EN

korvata tällaista työtä, huomautti Niina

Pietikäinen.

Yli 80 prosenttia kaupungin työnteki-

jöistä on valmis kehittämään osaamistaan

ja on utelias uudelle. Heidän työtänsä kuvaa

täysin tai melko selvästi määritelmä siitä,

että työntekijä kehittää työtään, jakaa osaa-

mistaan, seuraa alansa muutoksia ja ottaa

uudet toimintatavat käyttöön.

Tiedot selviävät kaupungin keväällä

tekemästä henkilöstökyselystä. Kyselyyn

vastasi 937 työntekijää.

Henkilöstöstä useimmatideoivat ja tarttuvat toimeenTampereen tekijöistä lähes 80 prosenttia

kertoo tuovansa rohkeasti esiin ideoitaan

ja tarttuu toimeen. Noin 70 prosenttia ku-

vailee itseään avoimeksi ja aloitteelliseksi

kehittäjäksi. Lähes kaikki pitävät sovitusta

kiinni ja huolehtivat palautteen hyödyn-

tämisestä.

Henkilöstö kehittäjänä -toimintaa tuli-

si henkilöstön mielestä toteuttaa etenkin

tarjoamalla tukea ja apua sekä kasvokkain

kohtaamisilla . Henkilöstö kehittäjänä

-periaatteet antavat 63 prosentin mielestä

mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa työn

kehittämiseen sekä lisäävät 52 prosentin

mielestä työn merkityksellisyyttä.

Avoimissa vastauksissa 18 vastaajaa

kertoi, että kokee työhyvinvoinnin, työ-

motivaation ja luottamuksen työnantajaan

heikentyneen uudistusten takia.

– Tämä on ymmärrettävä näkökulma

ja täytyy pohtia, mitä asialle voisi tehdä,

Pietikäinen sanoi. •

Henkilöstö kehittäjänä -periaatteet

• Olen Tampereen tekijä.

• Kehitän osaamista ja olen utelias

uudelle.

• Kehitän yhdessä tavoitteellisesti.

• Parannan asiakaskokemusta.

Henkilöstö kehittäjänä -päivän esittelypisteet

herättivät paljon kiinnostusta valtuustosalin

aulassa.

13VILKKU 4 | 2017

Luonto auttaa palautumaan työstä

Tutkimuksen mukaan lounastauol-

la tehty puistokävely ja rentoutus-

harjoitus auttoivat keskittymään

töihin ja vähensivät väsymystä. Ren-

toutusharjoituksiin osallistuminen

vähensi myös stressin kokemuksia.

Tämä selviää Tampereen yliopiston

psykologian alan tutkimusprojektista

”Työstä palautuminen: työ- ja ympä-

ristöpsykologisten näkökulmien yh-

distäminen”. Tutkimukseen osallistui

myös kaupungin työntekijöitä.

Lyhyiden taukojen aikana ener-

giaa työhön saa, kun keskittyy mie-

luisiin työtehtäviin, asettaa uuden

työtavoitteen ja auttaa toisia. Myös

liikunta osoittautui energisoivaksi

toiminnaksi.

Taukojen käyttäminen netissä

surff ailuun ja muihin yksityiselämän

toimintoihin ei osoittautunut hyväksi

keinoksi. Kuitenkin ne henkilöt, joilla

oli pakonomainen suhde työhön, sai-

vat myös näistä energiaa. Energiatason

onnistunut ylläpito työpäivän aikana

edisti työpäivän jälkeen palautumista

vapaa-ajalla.•

– Kirjastojen uuden

aineiston valitsevat

nyt asiantuntijaryhmät

eikä jokainen kirjasto

erikseen, kertovat kirjasto- ja

kansalaisopistoyksikön johtaja

Pirkko Lindberg (edessä)

ja palvelupäällikkö Niina

Salmenkangas.

tyminen kokoelman kelluttamiseen oli

keskitettyä valintaa suurempi uudistus.

Kirjastoissa tiedettiin aiemmin aika

vähän toisten kokoelmista. Uudistuksen

ansiosta kokoelmat monipuolistuvat ja

päällekkäisen työn määrä vähenee.

Lisäaikaa asiakkaanpalvelemiseenKokoelmatyöryhmä seuraa muutoksen on-

nistumista ja kokoelman laatua. Muutos on

tuonut kirjaston henkilöstölle enemmän

aikaa asiakkaan palvelemiseen: kysymyk-

siin vastaamiseen, materiaalin suosittele-

miseen ja etsimiseen yhdessä asiakkaan

kanssa. Erilaisten kirjallisuustapahtumien

järjestämiseen voidaan paneutua entistä

paremmin. Kirjavinkkaukseenkin tarvi-

taan aikaa, ja vinkkejä jaetaan myös ver-

kossa.

Tämä kaikki onnistuu säästyneen

työajan ansiosta, vaikka eläköitymisiä

on paljon eivätkä henkilöresurssit kasva.

– Ehdimme tehdä paremmin esimer-

kiksi yhteistyötä koulujen kanssa sekä

tukea lasten ja nuorten lukuharrastusta,

korostaa Niina Salmenkangas.

– Kirjojen lainaaminen ei ole vähen-

tynyt, vaikka muuta on puhuttu. Tampe-

reella lainataan edelleen lähes viisi mil-

joonaa kirjaa vuosittain, mutta samalla

e-aineiston lainausmäärät kasvavat. Vä-

hiten tunnettu e-aineiston muoto ovat

lainattavat e-äänikirjat, Pirkko Lindberg

sanoo.

Apua muutokseenLean-ajattelustaVaikka Vantaa ensimmäisenä ja myö-

hemmin myös muut kaupungit alkoivat

käyttää keskitettyä valintaa, Tampereen

kirjastojen piti ja pitää löytää oma tapansa

toimia. Siirtymiseen saatiin tukea Lean-

ajattelusta ja kaupungin koulutuksissa

saaduista opeista.

Kirjastopalvelujen vuosi on ollut täyn-

nä muutoksia. Metson remontti vaikutti

sadan ihmisen työympäristöön, kaupun-

gin organisaatio muuttui ja työn sisältö

kehittyy koko ajan.

– Nykyisin kaupunkilaiset lainaavat ja

palauttavat itse kirjansa. Tämä uudistus

ja varausten maksuttomuus liittyvät kes-

kitettyyn valintaan siirtymiseen, Pirkko

Lindberg huomauttaa.

Niina Salmenkangas esitteli kirjaston

keskitettyä valintaa Henkilöstö kehittäjänä

-päivässä kesäkuussa.

Kaikkiaan 120 Tampereen kaupungin

työntekijää on käynyt laajan Lean-kehit-

täjän valmennuksen. Lyhyempiä koulu-

tuksia on käynyt isompi joukko. Myös

kirjastosta on uusia innokkaita lähdössä

koulutukseen. •

Tampereen

kaupungin työntekijöitä

osallistui tutkimukseen, joka

selvitti työstä palautumista.

Liikunta luonnossa, kasvit,

ikkunanäkymät, parveke ja

piha edistävät hyvin-

vointia.

14 VILKKU 4 | 2017

TYKYTYSTÄ

Noin 630 henkeä tekee Tampereen Voi-

miassa töitä, joissa tuki- ja liikunta-

elimistö on monesti kovilla. Sekä ate-

ria- että puhtauspalvelut ovat niin fyysisesti

kuin henkisestikin vaativa työsarka: valmis-

ta pitää olla, kun asiakkaat tulevat ruokaile-

maan tai tarvitsevat siivotun tilan käyttöön-

sä. Työ sisältää toistuvia nostoja, kuljetuk-

sia, kantamista ja jalkojen päällä olemista.

– Esimerkiksi ruuanvalmistuksessa tulee

nosteltua päivän aikana jopa satoja kiloja, ja

usein liike on melko samanlaisena toistu-

vaa eli sikäli erityisen kuormittavaa, kertoo

palvelutuotantopäällikkö Susanna Järvinen

Tampereen Voimiasta.

Pienestä muutoksestasuuri parannusVoimia tekee edelläkävijän työtä tuki- ja

liikuntaelinsairauksien ehkäisemiseksi ja

vähentämiseksi. Voimiassa lähdetään siitä,

että näiden sairauksien ehkäisy on osa hy-

vää työkulttuuria ja saa käytännön muotonsa

muun muassa työohjeissa ja -mitoituksissa.

Jokaisella työntekijällä pitäisi olla selvä

kuva siitä, mitä hänen työhönsä kuuluu, sekä

hetki aikaa suunnitella, miten työt voi tehdä

itseään rikkomatta ja tarjolla olevia apuväli-

neitä hyödyntäen.

–  Asiakas on keittiötyössä niin tärkeä,

että oma turvallisuus saattaa jäädä nopean

palvelun varjoon. Haluamme kuitenkin, että

työntekijä arvostaa omaa hyvinvointiaan ja

toimii turvallisten käytäntöjen mukaisesti,

sanoo asiakkuuspäällikkö Tiina Tamiola.

Työntekijöiltä toivotaan myös käytännön

ehdotuksia oman työympäristön parantami-

seksi. Henkilöstö on ideoinut muun muassa

tiskialtaaseen korokkeen, joka tuo pestävät

lautaset paremmin ulottuville, pehmeämmän

muovimaton seisoma-alustaksi ja koukut,

joilla viemärinkansien nostaminen on kä-

tevämpää.

– Pieni muutos voi olla suuri parannus

työergonomiaan, ja jos se lisäksi toteutetaan

monessa eri työpisteessä, vaikutukset ovat jo

melkoiset, Järvinen muistuttaa.

Monipuolinen työvetreyttää kehoaEsimiehet vastaavat siitä, että toimipisteissä

voi tehdä töitä turvallisesti. Heidän tehtävä-

nään on myös huomata kuormittavat työta-

TEKSTI Päivi Stenroos KUVA Hanna Leppänen

Käytä kärryjä, säästät selkääNäin tuki- ja liikuntaelinsairaudet vähenevät Voimiassa:• lähtökohtina strategia ja selkeä perustehtävä

• valmentava esimiestyö

• varhainen tukeminen

• henkilöstön oma vastuunotto

Keittiön kiireissä

saattaa tuntua siltä, että

lautaspino kannattaa napata

käsiin ja kantaa paikalleen. Vaunun

käyttäminen voi olla hieman hitaampi

tapa, mutta se säästää tekijän kroppaa

sekä ehkäisee tuki- ja liikuntaelinoireita.

Vaunun äärellä Tammerkosken lukion

ruokasalissa ovat palvelutuotanto-

päällikkö Susanna Järvinen, palvelu-

esimies Outi Östring ja asiakkuus-

päällikkö Tiina Tamiola.

vat ja puuttua niihin sekä ottaa

tuki- ja liikuntaelinongelmat

puheeksi, jos työntekijä ei sitä

itse tee.

– Puheeksiotto koettiin en-

sin negatiivisena asiana, mutta

nyt se on sovittu toimintamalli ja

kertoo useimpien mielestä ennen

kaikkea välittämisestä ja huolen-

pidosta, Tamiola sanoo.

15VILKKU 4 | 2017

Varhaisen tuen toimintamalli päivitettiin

VARHAISEN tuen toiminta-

mallin opas työkyvyn tukemi-

seksi ja työkykyongelmien

en naltaehkäisemiseksi on päi -

vitetty. Jokaisen esimiehen

kuuluu käydä se läpi yhdessä

työyhteisönsä kanssa. Tätä var-

ten on laadittu perehdyttämis-

materiaali.

Opas on jaettu jokaiselle esi-

miehelle kesän ja alkusyksyn

aikana.

Sen saa myös tilata keskus-

virastotalon virastomestareil-

ta virastomestarit@tampere.fi .

Sähköinen opas, perehdytys-

materiaali esimiehille ja työ-

kykykeskustelulomake löytyvät

Loorasta ja pian myös Taskusta.

Uudessa työkykykeskuste-

lulomakkeessa huomioidaan

aikaisempaa paremmin työn

kuormitus- ja voimavaratekijät

sekä toimenpiteiden seuranta

ja arviointi. Esimiehen kuuluu

toimittaa lomake työntekijälle

esitäytettäväksi ennen työky-

kykeskustelua.

Varhaisen tuen toiminta-

malli on työkykyjohtamisen

työväline, joka tukee esimiehiä

ja koko henkilöstöä työhyvin-

voinnin sekä kestävien työ-

urien turvaamisessa. Toimin-

tamallin tavoitteena on luoda

yhtenäiset käytännöt sekä

selkeyttää vastuita ja rooleja

työkyvyn hallinnassa Tampe-

reen kaupungin työpaikoilla. •

Loora > Henkilöstö-

asiat > Työhyvinvointi

ja työterveys > Työ-

kyvyn hallinta

Henkilöstö-

suunnittelija

Satu Kuivasto

satu.kuivasto

@tampere.fi

ENSIMMÄISTÄ valtakunnallista Unel-

mien työpäivää vietetään 5.10. Unelmien

työpäivä on kaikille avoin, ja tapahtumi-

en järjestämisessä on rajana vain mie-

likuvitus. Mikä innostaisi töissä? Millä

tavalla viihtyisit töissä paremmin? Toteu-

ta vaikka jokin pieni hyvinvointihaaste

työpaikalla tai kirjoita työkaverille kiitos

jostakin työhön liittyvästä asiasta.

Unelmien työpäivänä täytetään Suomi

hyvinvoivista työyhteis öistä. Tavoitteena

on tempaista työhyvinvoinnin puolesta

sekä ideoida ja toteuttaa pieniä tekoja

oman työyhteisön kehittämiseksi.

Ilmoita työyhteisösi mukaan verkko-

osoitteessa unelmientyopaiva.fi . Samalla

osallistutte yksikön yhteisten liikunta-

välineiden arvontaan. •

Johanna Riippi

Liikkuva Tampere -projekti

040 806 2736

Osallistu Unelmien työpäivään

Työtapojen muuttaminen, apuvälineet ja

työtehtävien räätälöinti auttavat pitämään

voimialaiset paremmassa työkunnossa ja

jatkavat työuraa myös silloin, kun oireita

on jo ehtinyt tulla. Työkierto on Voimiassa

yleisesti käytetty tapa monipuolistaa ke-

honkäyttöä työssä.

– Meillä on hyviä kokemuksia siitä,

miten monipalvelutyöhön siirtyminen on

tuonut vaihtelua liikkeisiin ja vähentänyt

yksipuolista rasitusta, Tamiola sanoo.

Omaa työtä saa kehittääYksittäisen työntekijän hyvinvoinnin kan-

nalta oman työ- ja toimintakyvyn vaali-

minen on keskeistä. Tuki- ja liikunta elin -

sairaudet ovat myös kaupungin pois sa-

olotilastojen suurin yksittäinen ryhmä : ne

aiheuttavat kolmanneksen kaikis ta sai-

rauspoissaoloista.

– Tavoitteena on ennen kaikkea se, että

henkilöstö voisi hyvin ja työpaikoilla il-

mapiiri suosisi itsestä ja toisista huoleh-

timista, toteaa työhyvinvointipäällikkö

Sami Uusitalo.

Tuki- ja liikuntaelinsairauksien vähen-

täminen vaatii käytännön toimia, jotka

pitää vielä muokata jokaisessa työympä-

ristössä juuri sinne sopiviksi. Toimistossa

tarvitaan eri keinoja kuin sairaalassa tai

rakennustyömaalla, ja niitä miettivät yh-

teistyössä työntekijät, esimiehet ja työter-

veyshuolto.

Henkilöstön osallistuminen on tärkeää,

jotta suunnitelmiin saadaan mukaan työn

arjen käytännöt ja niistä nousevat kehitys-

ehdotukset.

– Pyrimme antamaan henkilöstölle

mahdollisuuksia lähteä mukaan oikeasti

sillä ajatuksella, että omaa työtä on lupa

kehittää, Uusitalo sanoo.

Milloin pitää hakea apua?Tuki- ja liikuntaelinoireiden tunnistami-

nen ja avun hakeminen varhaisessa vai-

heessa on tärkeää oireiden kroonistumisen

ehkäisemiseksi. Selvä muutos totutussa

toimintakyvyssä on aina hälytysmerkki,

johon kannattaa reagoida.

– Jotain on pielessä, jos ei pysty esimer-

kiksi nostaessaan tai portaita kulkiessaan

samaan kuin edellisellä viikolla, jos herää

öisin kipuun tai huomaa kehossaan selviä

puolieroja eli toinen käsi nousee, toinen

ei, kertoo kehityspäällikkö Birgitta Ojala

Tullinkulman t yöterveydestä.

Työterveyshuollossa on asiantuntijoi-

ta, joilta oireileva henkilö saa nopeasti

apua. Helpotusta saadaan esimerkiksi

ma nu aali sella käsittelyllä, lääkkeillä, apu-

välineillä, it se hoito- ohjeilla ja kinesio teip-

pauksella.

– Lähtökohtana on normaalin elämän

jatkaminen kivun sallimissa rajoissa. Työs-

sä jatkamista ja jaksamista tukeva keino-

valikoima on laaja: tarjolla on muun muassa

erilaisia kuntoutusmuotoja ja toiminta-

kykyä tukevaa liikuntaa sekä mukautuksia

työtehtäviin, Ojala toteaa.

Tuki- ja liikuntaelinongelmissa työ-

fysioterapeutti antaa ohjeet tilanteen hal-

lintaan ja seurantaan sekä ohjaa tarvittaessa

eteenpäin, vaikkapa fysiatrille. •

16 VILKKU 4 | 2017

Sujuvasti jatkohoitoon

TEKSTI Jaana Kalliomäki KUVA Hanna Leppänen

– Asiakas voidaan siirtää jatkohoitotiimin

ohjauksella suoraan osastolle, kun lääkäri on

todennut hänen tarvitsevan sairaalahoitoa

terveysaseman vastaanotolla tai kotihoidon

kotikäynnillä. Käyntiä Acutassa ei tarvita,

ja hoidon aloittaminen nopeutuu, toteavat

Vesaranta ja jatkohoitokoordinaattori Tiina

Hallamaa.

Ruuhkat pitääpurkaa nopeasti– Hoidamme myös Hatanpäältä Rauha niemen

sairaalan kuntoutukseen siirtyvien jonoa.

Meillä on lisäksi mahdollisuus käyttää Rauha-

niemen joustopaikkoja, jos Acuta ruuhkautuu,

Vesaranta sanoo.

Yhteispäivystys Acutan suuret potilas-

määrät vaativatkin usein nopeaa toimintaa

ja ajoittaiset epidemiat erityistoimia. Tarvit-

taessa voidaan hyödyntää naapurikuntien

sairaalapaikkoja.

Jatkohoidon järjestäminen alkoi yhden

työntekijän voimin. Toiminnan käynnisti

yksi kaupungin kotiutustiimin sairaanhoi-

taja Acutan aloittaessa 2009. Vuodesta 2015

toiminnasta on vastannut nelihenkinen tiimi,

kaikki kokeneita sairaanhoitajia. Vesarannan

ja Hallamaan lisäksi yksikössä työskentelevät

Elina Gröndahl ja Timo Julkunen, joka on

tosin tänä vuonna ollut muissa tehtävissä.

Yhteistyötäyli toimialojenAsiakkaan tilanteen ja hoidon tarpeen arvi-

oimiseksi tarvitaan monen erikoisalan osaa-

mista. Hoitoketjujen toiminta ja kaupungin

palvelutarjonta erityisesti Hatanpään ja Rau-

haniemen sairaaloissa, mutta myös asumis-,

mielenterveys- ja päihdepalveluissa pitää

tuntea.

– Jatkohoitokoordinaattorilla täytyy olla

hyvät yhteistyö- ja neuvottelutaidot. Ristirii-

tatilanteita tulee kuitenkin harvoin. Työssä

vaaditaan myös tietojärjestelmäosaamista ja

itsenäistä päätöksentekoa. Vastaamme konsul-

taatioihin yli toimialuerajojen. Tämä on mo-

niammatillista yhteistyötä, johon osallistuvat

lääkärit, sairaanhoitajat, psykologit, asiakas-

ohjaajat, kotihoidon työntekijät ja esimiehet,

terveydenhoitajat sekä omaiset, Hallamaa ja

Vesaranta määrittelevät.

Sujuva hoitoketju hillitsee kustannuksia.

Tärkein lähtökohta työssä kuitenkin on poti-

laan hoidon tarve.

Kaikki osapuolet ovat olleet palveluun var-

sin tyytyväisiä. Jatkohoitopaikkoja kysytään

toiminta-alueen asukkaille silloin tällöin

myös muualta Suomesta, joskus ulkomailta-

kin. Asioiden järjestyminen yhdellä puhelin-

soitolla on tuonut kiitosta.•

Acutan yhteydessä toimiva sairaala- ja

kuntoutuspalvelujen jatkohoitotii-

mi järjestelee tamperelaisten ja ori-

vesiläisten potilaiden jatkohoitoa kaupun-

gin omiin sairaaloihin ja hoitopaikkoihin.

Osastojen ja poliklinikoiden henkilöstöltä

saattoi aiemmin kulua paljonkin aikaa soit-

tokierroksiin vapaiden jatkopaikkojen löytä-

miseksi. Nyt kaikki hoituu sujuvasti yhdestä

numerosta, kun oma yksikkö ohjaa potilas-

siirtoja. Tiedot Hatanpään, Rauhaniemen ja

Oriveden sairaaloiden vapautuvista paikoista

välittyvät osastoilta suoraan tiimille.

– Tehtävämme on järjestää turvallisin ja

tarkoituksenmukaisin sairaansija heille, jotka

eivät tarvitse yliopistollisen sairaalan hoitoa.

Meidän kauttamme potilaita siirtyy eniten

Tiina Hallamaa ja

Heli Vesaranta työskentelevät

jatkohoitotiimissä, joka koordinoi

kaupungin potilassiirtoja.

Jatkohoito järjestyy sujuvasti

ja nopeasti keskitetyn

palvelun ansiosta.

LÄHIKUVASSA

Acutasta, mutta myös Taysin vuodeosastoilta

ja poliklinikoilta. Välitämme paikan 350–400

henkilölle kuukaudessa, kertoo koordinaattori

ja tiimin esimies Heli Vesaranta.

Toiminta palvelee nykyään myös terveys-

asemia ja kotihoitoa.

Jatkohoitotiimi• sairaala- ja kuntoutuspalvelujen

tukipalvelu

• koordinoi kaupungin potilassiirtoja

jatkohoitopaikkoihin

• palvelee Acutaa, Taysin osastoja ja

poliklinikoita sekä terveysasemien

ja kotihoidon lääkäreitä

17VILKKU 4 | 2017

TEKSTI Marika Haapala KUVA Hanna Leppänen

Teemusta tulee terapiakoira

Hatanpään huvilalla kotihoidon tauko-

tiloissa on jo vuoden ajan liikkunut

erilainen opiskelija: paimenkoira Tee-

mu opiskelee terapiakoiraksi ja tekee opin-

toihinsa kuuluvaa harjoittelua Härmälän ko-

tihoidossa.

Koiran omistaja on kotihoidossa työsken-

televä lähihoitaja Hanna Mattila. Hän oli

edellisessä työpaikassaan kehitysvammais-

ten lasten parissa huomannut, miten koira

piristi ja esimerkiksi sen silittäminen auttoi

autistista lasta kuuntelemaan.

Seuraavasta koirastaan Mattila halusi kou-

luttaa terapiakoiran kotihoitoon. Kun kotihoi-

don johto näytti idealle vihreää valoa, ryhtyi

ajan koiran ehdoilla.

– Ensimmäisenä vuonna on pa-

nostettu rauhoittumiseen, siihen,

että on kivaa ja kannattaa olla nä-

tisti. Teemu on myös harjoitellut

tottelemaan asiakkaiden käskyjä,

kertoo Hanna Mattila.

Tulli- ja opaskoirinakin käytetyt

paimenkoirat sopivat hyvin terapia-

koiriksi. Ne ovat reippaita, palvelualttii-

ta ja ennakkoluulottomia eivätkä säikähdä

helposti. Paimentamisvietti sen sijaan välillä

hankaloittaa lepäämistä.

– Jos taukotilassa on paljon väkeä, ei Teemu

malta rauhoittua vaan paimentaa, ettei kukaan

vain karkaa, nauraa Mattila.

Koira on toivottuvieras kotihoidossaTeemun lähtiessä kotikäynnille asiakkaan luo

mukaan tulee Hanna Mattilan lisäksi toinen-

kin hoitaja siltä varalta, että Teemua täytyy

esimerkiksi käyttää ulkona.

Asiakkaat ovat olleet mielissään Teemusta

ja kotikäyntejä odotetaan.

– Eräs miesasiakas piristyi selvästi. Toinen,

pelkästään yksittäisiä sanoja puhuva asiakas

jutteli Teemulle kokonaisin lausein. Saatto-

hoitopotilas puolestaan sai lohtua, kun Teemu

vain pötkötteli kainalossa, kertoo Mattila.

Teemu on tehnyt kotikäyntejä vasta muu-

taman asiakkaan luona, mutta listalla on jo yli

40 nimeä, jotka haluaisivat koiran vieraakseen.

Koirakoulutusta on parina päivänä viikossa,

ja muulloin Mattila tekee normaalia lähihoi-

tajan työtä. Vaikka Teemu ei aina ole mukana

kotikäynneillä, koirasta riittää silti juttua.

– Jo pelkkä Teemusta puhuminen tai kuvien

katsominen piristää asiakkaita, kertoo Mattila.

Teemu on niin toivottu vieras, että jopa

asiakkaat, jotka muuten kokevat kotihoidon

käynnit kyttäyksenä, ovat suopeampia otta-

maan apua vastaan Teemun ollessa mukana.

– Koira tuo asiakkaista esiin uusia, hellyt-

täviäkin puolia, toteaa Mattila.

Seuraavaksi Mattila on suunnitellut vie-

vänsä Teemun kanssa asiakkaita ulkoilemaan.

Osa asiakkaista pysyttelisi mielellään neljän

seinän sisällä, mutta Hanna Mattila toivoo

mahdollisuuden kävelyttää koiraa innostavan

lähtemään ulos.

Kotona Teemu viettää tavallista koiran elä-

mää leluillansa leikkien ja omistajansa kai-

nalossa makoillen . Tosin ihan laakereillaan

lepäillen Teemu ei malta olla vapaa-ajallakaan.

– Vapaa-ajalla treenaamme esimerkiksi

kaupassa, jossa saa olla koiria. Seisomme käy-

tävällä ja totuttelemme ihmisiin ja erilaisiin

pintoihin. Kotona Teemu harjoittelee avus-

tavia tehtäviä, esimerkiksi sukan ottamista

jalasta ja lusikan tuomista, kertoo Mattila. •

Mattilan esimies Terhi Kallonen järjestämään

käytännön asioita.

– Terhi oli innokkaasti mukana ja selvitti,

onko terapiakoirakoulutukselle kotihoidossa

laillisia esteitä ja millaisia lupia tarvitaan. Lo-

pulta kaikki oli valmiina jo ennen kuin Teemu

syntyi, kertoo Mattila.

Koulutustakoiran ehdoillaTutkintoaan Teemu suorittaa raumalaisessa

koirakoulussa. Koulua on takana vuosi ja

edessä ainakin saman verran. Teemu on vielä

pentu ja luonteeltaan erittäin energinen, siksi

koulutuksessa edetään pienin askelin ja koko

Teemu on

ensimmäinen kotihoidon

terapiakoiraopiskelija Tampereella.

Koiran omistavan lähihoitaja Hanna

Mattilan mukaan monille asiakkaille

on kunnia-asia päästä osallistumaan

Teemun koulutukseen. Kotikäynnillä

Pekka Silan luona Teemu seuraa

tarkkaavaisesti tapah-

tumia.

18 VILKKU 4 | 2017

Kesäkuussa Tampere-talossa avau-

tunut Muumimuseo nousi heti

suosioon. Huippupäivinä kävi-

jöitä on ollut lähes pari tuhatta. Ku-

ten muumien ystävät eri puolilta maa-

ilmaa, odottivat museon avautumista

myös Virpi Nikkari ja Eija Kangas-

mäki-Kurtti. Kummankin viime työ-

vuodet ovat kuluneet muumien paris-

sa museota suunnitellen ja toteuttaen.

– Johdin näyttelyhanketta ja vastasin

sisällöistä, laadin museon käsikirjoi-

tuksen ja kirjoitin tekstejä. Työ on ollut

kuin kapellimestarin hommaa: vedin

eri alojen ammattilaisten langat yhteen

niin, että ihmiset soittivat samaa bii-

siä, kuvailee Tampereen taidemuseon

museoamanuenssi ja museohankkeen

näyttelypäällikkö Nikkari.

Työryhmän kokoamisessa oli tär-

keää löytää oikeat osaajat ja saada jo

varhain realistinen arvio siitä, minkä-

lainen toteutus voisi olla ja mitä se

maksaisi.

– Näyttelyarkkitehti Taina Väisänen

osasi suositella osaajia, ja esimerkik-

si tekniikan asiantuntijoiden kirjo oli

iso. Tarvitsimme innovatiivisia teki-

jöitä luomaan niin äänimaailmaa ja

mobiiliopastuksia kuin ainutlaatuisia

interaktiivisia animaatioita.

Oman haasteensa toi eri toimijoiden,

kuten taidemuseon, Tampere-talon ja

muumien oikeuksia valvovan Moomin

Charactersin, yhteistyö.

– Päämääränämme oli Tove Jansso-

nin ja Tuulikki Pietilän elämäntyön

kunnioittaminen ja koko maailmas-

sa ainutlaatuisen muumikokoelman

esiintuominen.

Muumit takasivattyön jatkuvuudenKonservaattori Eija Kangasmäki-Kurtti

on työskennellyt Tampereen taidemu-

seossa 11 vuotta. Suurin osa hänen

tehtävistään on liittynyt muumeihin,

vuosi vuodelta enemmän.

KAKSI MEISTÄ

Vuodet muumien seurassa huipentuivat museon avaamiseen

TEKSTI Tuija Heikkilä KUVA Hanna Leppänen

Virpi Nikkari ja

Eija Kangasmäki-Kurtti

iloitsevat uudesta

Muumimuseosta.

Kova työ tuotti

onnistuneen tuloksen.

19VILKKU 4 | 2017

KiitoksetKIITOKSET Tampereen kaupungille ja

ihanille työkavereille eläkejuhlista!

Eeva Salo, Liisa Kempas ja Ulla Mikkola

KIITÄN kaikkia työtovereitani yhteisistä

vuosista jäätyäni eläkkeelle.

Birgitta Hakulinen

Lapsiperheiden palvelut yhdessä verkko-osoitteessa

UUDENLAINEN verkkosivusto tampe-

reenpalvelut.fi aukesi elokuussa. Käy

tutustumassa, hyödynnä ja vinkkaa asi-

akkaillesi sekä anna palautetta sivuston

kehittäjille.

Sivusto on kehitetty digitaalisen asia-

kasneuvonnan pilottina 6Aika avoin

osallisuus ja asiakkuus -projektissa. Se

kehittyy ja täydentyy pilottivaiheen ajan.

Tavoitteena on, että valmiilta sivustolta

löytyy kattava tarjonta Tampereella ole-

vista lapsiperheiden palveluista järjes-

täjätahosta riippumatta eli kaupungin,

yritysten, järjestöjen sekä seurakuntien

tarjoamat palvelut kootaan yhteen osoit-

teeseen.

Projektipäällikkö Outi Vasara kertoo,

että sivustoa suunniteltiin yhdessä pal-

velujen käyttäjien, tuottajien ja asiakas-

palvelupiste iden henkilöstön kanssa.

Palvelut on järjestetty sivustolle lapsi-

perheiden elämäntilanteiden mukaisesti,

jotta ne olisi mahdollisimman helppo

löytää. Oli kyse sitten esimerkiksi päi-

väkotipaikan hakemisesta, koulun aloit-

tamisesta tai nuoren itsenäistymisestä,

sivusto vie käyttäjän tiedon äärelle.

– Toivomme, että lapsiperheiden kans-

sa työskentelevät kävisivät tutustumassa

sivustoon ja viestisivät uudesta sivustos-

ta myös omille asiakkailleen. Otamme

mielellämme vastaan myös palautetta ja

kehitysehdotuksia, Vasara sanoo.

Sivuston aktiivinen pilottivaihe kestää

marraskuun loppuun saakka, ja sivuston

kehittäminen jatkuu myös sen jälkeen.•

Tampereenpalvelut.fi

– Pian aloitettuani Metson Muu-

milaaksossa vaihdettiin näyttely,

ja silloin taisin ensimmäistä kertaa

tarkastaa ja konservoida muumeihin

liittyviä töitä.

– Löysin muumikokoelmasta

töitä, joissa värit hilseilivät pahasti.

Nuuskamuikkuselta oli huilu irti, ja

Muumipeikosta näkyi vain puolet.

Paljastui, miten huonossa kunnossa

teokset olivat ja miten paljon konser-

vointia ne kaipasivat.

Muumit takasivat konservaattorille

työn: ensin työsopimusta jatkettiin ja

sitten hänet vakinaistettiin. Metsosta

muumit muuttivat taidemuseon ala-

kertaan, mutta ahdas tila tiedettiin vä-

liaikaiseksi. Muumimuseon valmiste-

lutöitä on tehty Ruskossa sijaitsevassa

taidemuseon kokoelmakeskuksessa.

– Ensin mietimme, mitä uuteen

museoon tulee ja millaisen esille-

panon teokset vaativat. Kolmen vuo-

den vaihtoväli on paperiesineille to-

della pitkä, joten olosuhteiden tulee

olla suotuisat.

Ammattilaistentarkkaa työtäNikkarilla ja Kangasmäki-Kurtilla on

hallussaan alansa erityisosaaminen.

Tampereen taidemuseo vaikutti sii-

hen, että Nikkari valitsi alan amma-

tikseen.

– Olin lukion jälkeen taidemuseos-

sa puoli vuotta lipunmyyjä-vartijana.

Työ oli niin mielenkiintoista, että

aloin opiskella taide- ja kulttuuri-

historiaa Turun yliopistossa.

Kangasmäki-Kurtti oppi paperi-

konservaattoriksi muotoiluinstituu-

tissa Vantaalla.

– Paperikonservaattoreita on maas-

sa ehkä muutama kymmenen. Töitä

on, mutta harvoilla museoilla tai arkis-

toilla on varaa palkata konservaattoria,

hän kertoo.

Konservaattori huolehtii teosten

varastoinnista, pitää tiedot ajan ta-

salla ja tekee kuntotarkastuksia ja

konservointitoimenpiteitä.

– Työhön kuuluu paljon suunnitte-

lua: Mietimme esillepanoa, kehystystä

ja ripustusta. Millainen vitriini, miten

turvallisuus on hoidettu, ja millaiset

ovat olosuhteet, jotta paperiteokset

kestävät valon ja ilmankosteuden.

Uushankinnoillekin tehdään tar-

kastus ja mahdollisista vaurioista

piirros. Näin toimitaan myös, kun

työ on lähdössä tai tulossa museon

ulkopuolisesta näyttelystä.

Konservaattorit toimivat myös

kuriireina saattaen lainaksi lähteviä

töitä ulkomaille.

– Matkustamme teosten mukana

tarkkaillen niiden kuntoa, käsittelyä ja

ripustusta. Elokuussa hain Lontoosta

Adventures in Moominland -näytte-

lyn ja kollega vei muuminäyttelyn

Etelä-Koreaan. Japaniin matkaavan

muuminäyttelyn valmistelu alkaa ensi

vuonna, Kangasmäki-Kurtti kertoo.

Hänen uransa haastavin muumityö

oli Muumipapan urotöiden kansi.

– Värit olivat irti ja kuvan päällä oli

kellastunutta teippiä ja liimapaperia.

Tein sitä ainakin kolme päivää, kun

yleensä ehtii konservoida kahdesta

neljään paperiteosta päivässä.

Työ palkitseetekijänsäSekä Nikkari että Kangasmäki-Kurtti

ovat tyytyväisiä uuteen museoon.

Tilan valmistumisen jälkeiset viisi

viikkoa olivat työntäyteiset. Ylitöitä

kertyi. Vitriinejä siivottiin, teokset

löysivät paikkansa. Vielä viimeisenä

iltana ennen avaamista laitettiin pai-

koilleen nimilappuja.

– Museosta tuli vielä hienompi

kuin uskoimme, Nikkari huokaa.

Taidemuseon 2000 muumityöstä

on vaikea nimetä suosikkeja.

– Rakastan yli kaiken Hanna Vih-

riälän pyrstötähtiveistosta! hehkuttaa

Nikkari.

– Lempiteokseni ovat Vaarallises-

ta matkasta ja ensimmäisen muumi-

kirjan Muumit ja suuri tuhotulva

pitkänokkaiset muumit, Kangasmäki-

Kurtti sanoo. •

20 VILKKU 4 | 2017

VILKKUVAT

Liikuntapaikkamestari PERTTU KOIVULA työskentelee

Tampereen stadionilla Ratinassa melkein ympärivuotisesti.

Nykyisin vain kolmisen kuukautta vuodesta vierähtää

luistinratojen ja latujen kunnossapidossa.

Liikuntapalvelujen kentillä, ulkoilu- ja retkeilyalueilla sekä jäähalleissa ja sisäliikuntapaikoilla tekee töitä

37 liikunta-

paikkojen

hoitajaa

18korjaus-

miestä

TEKSTI Tuuli Oinonen

KUVA Hanna Leppänen

1Mitä työhösi kuuluu?

– Valmistelen stadionia

konsert teihin, jalkapallo-

otteluihin ja yleisurheilukisoihin

sekä hoidan Lamminpään

latuja ja luistin ratoja. Erilaisten

tapahtumien ja työkohteiden

ansiosta työ on moni puolista ja

liikunnallista ulkotyötä. Työssä

täytyy ottaa aina keli huomioon:

esimerkiksi nurmikon lannoitta-

minen ei onnistu sateella.

– Valmistauduimme viime viikon-

loppuna pelattuun Suomen ja

Islannin jalkapallon MM-kisojen

karsintaotteluun sekä muihin

isoihin peleihin koko kesän. Leik-

kasimme jyväleikku rilla nurmikon

1–2 kertaa päivässä ja maalasimme

rajat. Edellisen illan harjoitusten

jälkeen huolsimme vielä kentän yö-

töinä. Robbie Williamsin konsert-

tiin valmis tauduttiin kaksi viikkoa

monin tavoin.

2Miten päädyit nykyiseen

työhösi ja millainen työ-

yhteisösi on?

– Tulin kaupungille töihin vuonna

2001. Aiemmin työskentelin kesät

Tammelan pallokentällä ja talvet

Koulukadun tekojäällä. Opiske-

lin työn ohessa liikuntapaikka-

mestariksi ja aloitin nykyisessä

pestis säni vuonna 2011.

– Teemme töitä neljän kollegani

kanssa kahdessa vuorossa aamu-

seitsemästä iltakymmeneen.

Lisäksi kolme vahtimestaria hoitaa

stadionin sisätiloja. Meillä on hyvä

henki ja olemme kaikki liikunnasta

kiinnostuneita.

3Mitä teet vapaa-aikanasi?

– Valmennan HC Nokian

jääkiekkoilijoita . Itse olen

pelannut nelivuotiaasta ja nyt

toimin 13 - ja 8-vuotiaiden poikie-

ni joukku eiden valmentajana.

Koska työ on Tampereella, Nokian

liikuntapaikoilla tunnen olevani

vapaalla. •

Perttu huoltaa stadionia

liikunta-

paikka-

mestaria4