Suomen työmarkkinoiden kehitys – miltä tulevaisuus näyttää?

Heikki Räisänen Tutkimusjohtaja, dos.

Työ- ja elinkeinoministeriö Sihteeri & Assistentti 2014 –tapahtumassa

28.8.2014

Esityksen sisältö 1. Työmarkkinakehitys Suomessa –

mitä muutoksia voidaan odottaa? 2. Sihteerien ja assistenttien

työmarkkinat – vastaavatko kysyntä ja tarjonta?

3. Miten työolot ja työelämä muuttumassa?

4. Keskusteluteemoja

1. Työmarkkinakehitys Suomessa: 2010-luvulla vain ikääntyneiden määrä kasvaa

-20

-10

0

10

20

30

40

50

60

15-64 15-24 25-59 55-59 60-64 65-74 15-74

Ikäryhmien muutokset, 1000 hlö

2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

Työllisyyden menetykset hidastumassa

Vaisu työmarkkinakehitys – Suomi menetti tuotantoa finanssikriisissä todella

paljon, mutta työllisyyden menetykset olivat paljon vähäisemmät. Sen sijaan työtuntien määrä väheni enemmän.

– Tätä seurasi elpymisvaihe v. 2011-12 – Vuodesta 2013 lähtien työllisyys ollut laskussa ja

kasvu negatiivista tai nollatasoa. Kasvuodotukset edelleen hyvin vaatimattomia. Ei riitä 2014 työllisyyden nousuun.

Vaikeasti työllistyvien määrä kasvaa nopeasti

Työttömyyden kehitys

• Työttömyys muodostuu kahdesta komponentista: 1) työttömyysjaksojen määrästä ja 2) niiden kestosta

• Tämän vuoden alkupuolella jaksojen määrä on laskenut, joten työttömyyden nousu johtuu nyt pelkästään keston kasvusta: työttömäksi joutuneen on aiempaa hankalampi löytää töitä tai muuta ratkaisua

Mitä pitkittyvä työttömyys merkitsee lähivuosille?

• Pitkittyvä ja rakenteellinen työttömyys jarruttaa talouden kasvua, kun osaavaa työvoimaa ei ole helposti saatavilla

• Pitkään työttömänä olleet jäävät helposti rekrytoinnissa sivuun, ellei ole ylläpitänyt ja kehittänyt osaamistaan

• Rakenteellisen työttömyyden purkaminen yleensä hidasta ja kallista

Työvoiman rekrytointi • Kuluvan vuoden alkupuoliskolla julkisessa työnvälityksessä

oli 266 297 uutta avointa työpaikkaa. Tämä merkitsee liki 1 500 uutta avointa paikkaa joka päivä, pyhäpäivät ml.

• Paikkojen täyttö on hidastunut: työnantajat vaikuttavat varovaisilta päätöksenteossa

• TE-toimiston markkinaosuus oli v. 2013 46 % toimipaikan ulkoisesta työvoiman hankinnasta, mikä on ennätystaso v:sta 1993 tehdyssä mittauksessa

• TE-toimisto oli työnantajien mielestä myös merkityksellisin kanava, joka vaikutti työpaikan täyttymiseen

• Työnantaja käyttää noin 2,4 eri hakukanavaa yhden paikan täytössä

Rekrytointiongelmia melko paljon, tilanne helpottumassa

TEM:n lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste, kevät 2014 – Arvioimme työllisten määrän laskevan tänä

vuonna 23 000 hengellä ja kasvavan ensi vuonna 11 000:lla

• Menetykset tapahtuvat kaikilla päätoimialoilla, palautuminen lähinnä palveluissa

– Vaikka kasvu käynnistynee ensin teollisuudessa, näkyy tämä työllisyydessä lähinnä palveluissa

• Työttömyysasteen arvioimme nousevan maltillisesti 8,7 %:iin, koska myös työvoiman määrä vähenee

• Työttömien työnhakijoiden määrä kasvaa enemmän

2. Sihteerien ja assistenttien työmarkkinat – vastaavatko kysyntä ja tarjonta toisiaan?

• TEM:n Ammattibarometrin II/2014 perusteella: – Keväällä ei ollut valtakunnallista pulaa

yhdestäkään sihteeri/assistentti –ammatista – Yitarjontaa oli myyntisihteereistä, sihteereistä sekä

toimistotyöntekijöistä

Tasapainotilanne, kevät 2014

• Myyntisihteerit: n. 1600 työnhakijaa / 100 avointa paikkaa (=yli 15 hakijaa/paikkaa kohti)

• Sihteerit: + 4900 hakijaa / alle 300 paikkaa (=17 hakijaa/ paikka)

• Toimistotyöntekijät: liki 17 000 hakijaa, runsaat 1000 paikkaa (=16 hakijaa / paikka)

Toimistotyöntekijät

Sihteerit Myyntisihteerit

Odotukset syksyyn 2014

• TOP15 vähenevän kysynnän ammateissa: – 5. Toimistotyöntekijät: kysyntä laskee, erityisen

nopeasti Keski-Suomessa ja vähenee Kaakkois-Suomessa, Etelä-Savossa, Hämeessä, Pirkanmaalla, Satakunnassa sekä Kainuussa

– 13. Sihteerit: kysyntä vähenee Kaakkois-Suomessa, Hämeessä, Keski-Suomessa, Pirkanmaalla, Satakunnassa ja Kainuussa

Sihteeri/Assistentti – Poimintoja TEM:n Ammattikatalogi 2014 ammatin

kuvauksesta: • -hoitaa monipuolisia toimistopalvelu-, tietohallinto- ja

viestintätehtäviä erilaisissa yrityksissä ja organisaatioissa…

• …hoidettavana usein monia tehtäviä lomittain… • Tarvitaan palveluhenkisyyttä, vuorovaikutustaitoja,

oma-aloitteisuutta, järjestelmällisyyttä ja kielitaitoa • Soveltuva koulutus esim. Liiketalouden perustutkinto,

sihteerin ammattitutkinto, tradenomi (AMK), vaativimmissa tehtävissä KTM

Toimistosihteeri • …Ammattikatalogi 2014 poimintoja:

• Toimistosihteeri työskentelee asiakaspalvelun, toimistopalvelujen, tietohallinnon ja taloushallinnon perustehtävissä

• Työ vaatii tarkkuutta, huolellisuutta, omatoimisuutta ja järjestelykykyä sekä yhteistyötaitoja ja palveluhenkisyyttä

• Soveltuva koulutus liiketalouden perustutkinto, sihteerin ammattitutkinto, taloushallinnon ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto tai tradenomi (AMK)

Mitä työmarkkinatilanteen pohjalta voisi päätellä

• Työnhaussa erottauduttava suuresta hakijajoukosta • Usein pelkkä perusosaaminen ei riitä, kun työnhakijoita

erittäin paljon • Erikoisosaaminen, jonkun tehtäväalueen syvällinen

hallinta tarpeen • Monet joutuvat hankkimaan uuden ammatin • Miten viestiä omatoimisuudesta,

vuorovaikutustaidoista ja järjestelykyvystä työtä hakiessa?

• Henkilökohtaiset ominaisuudet ovat tärkeitä, myös harrastuksissa hankitut taidot

3. Miten työolot ja työelämä muuttumassa?

• Tämän osuuden tiedot perustuvat noin 1 000 palkansaajan puhelinhaastatteluihin TEM:n työolobarometriin v. 2013

• Työolobarometria tehty vuodesta 1992 lähtien

Usko uuden työn saantiin, jos jää työttömäksi 1998−2013 (%)

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 mahdollisesti 33% 33% 33% 37% 38% 39% 37% 34% 35% 34% 37% 40% 38% 41% 42% 41% varmasti 29% 34% 38% 35% 33% 34% 35% 37% 40% 44% 43% 28% 37% 32% 36% 32%

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

Tehtävien uudelleenjärjestelyt 2012−2013, sektori & työpaikan koko (%)

teoll. yks. palv. valtio kunnat 1 - 9 10 - 49 50 - 199 200 +sektori työpaikan koko

2012 47 % 52 % 58 % 54 % 32 % 50 % 65 % 74 %2013 56% 54% 72% 58% 35% 57% 64% 82%

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

Uudet menetelmät ja järjestelmät 2012−2013, sektori & työpaikan koko (%)

teoll. yks. palv. valtio kunnat 1 - 9 10 - 49 50 - 199 200 +sektori työpaikan koko

2012 50 % 54 % 70 % 57 % 35 % 54 % 63 % 79 %2013 50% 55% 70% 59% 39% 56% 61% 77%

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

Työnantajan maksamaan koulutukseen osallistuminen 2001−2013

47 % 46 % 47 % 49 % 50 % 49 % 50 %53 % 53 % 51 % 52 %

57 % 57 %

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Työnantajan maksamaan koulutukseen osallistuneet (%)

5,9

6,5 6,4 6,7

5,6 5,4

6,1

5,4 5,5 5,3 5,14,8 4,9

0

1

2

3

4

5

6

7

8

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Koulutukseen käytettyjen työpäivien lukumäärä, keskiarvo

Työpaikalla voi oppia uutta 2003−2013 (%)

2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013sopii melko hyvin 49 % 49 % 49 % 47 % 51 % 51 % 49 % 47 % 51 % 49 % 45 %sopii erittäin hyvin 28 % 30 % 28 % 32 % 29 % 30 % 30 % 33 % 30 % 34 % 36 %

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

Arviot työn mielekkyyden ja työhalujen muutossuunnasta 2013, ikäryhmä (%)

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

18-24

25-34

35-44

45-54

55-64

18-24 25-34 35-44 45-54 55-64 parempaan 22 % 18 % 16 % 10 % 12 % ennallaan 63 % 61 % 52 % 54 % 48 % huonompaan 15 % 22 % 32 % 36 % 40 %

Työelämän muutoksia

• Omaa työn mielekkyyttä arvioidaan positiivisemmin kuin työelämän yleistä kehitystä

• Tehtävien uudelleenjärjestelyt ja uudet työmenetelmät hyvin yleisiä suomalaisilla työpaikoilla

• Koulutus ja oppiminen myönteisiä asioita

4. Keskusteluteemoja – Yleiset työllisyysnäkymät lähivuosille

vaatimattomat • Kasvuodotuksia niukalti. Palvelusektorilla voi tilanne

parantua v. 2015

– Sihteeri-/assistenttitehtävissä erityisesti perustason osaamisella nyt runsasta työvoiman ylitarjontaa

• Erikoistuminen/ syvällinen osaaminen joltain osa-alueelta voi olla hyvä investointi

– Palkansaajat näkevät työelämän muutoksissa paljon myönteistäkin