hankesalkku: strategia ja kehittäminen projekti: tkio … · 2019-12-19 · hankejohtaja markus...

Hankesalkku: Strategia ja kehittäminen

Projekti: TKIO-kokonaisuus ja TKI-

politiikkaohjelma

Hankejohtaja Pirjo Marjamäki

Hankejohtaja Markus Pauni

Valmistelilja Maarit Välikoski

Uusimaa 2019 -hanke

Uudenmaan sote- ja maakuntauudistus

Uudenmaan liitto // Nylands förbund

Helsinki-Uusimaa Regional Council

Toinen linja 4 • 00530 Helsinki • Finland

[email protected] • www.uusimaa2019.fi

http://www.uusimaa2019.fi/

Sisällysluettelo

Projektikuvaus: 1_144 TKIO-kokonaisuus ja TKI-politiikkaohjelma .................................................. 1

Hankesalkku: Strategia ja kehittäminen ............................................................................................... 1

1 Projektin nykytila ja tavoitteet ............................................................................................................ 1

1.1. Projektin nykytilan kuvaus ......................................................................................................... 1

1.2. Vaatimukset ............................................................................................................................... 1

1.3. Tavoitteet ................................................................................................................................... 2

Turvallisen siirtymän edellyttämät tavoitteet......................................................................................... 2

Rohkean uudistumisen mahdollisuudet:................................................................................................ 2

Muut tavoitteet: ................................................................................................................................. 2

2 Projektin kuvaus ............................................................................................................................ 2

2.1. Projektin laajuus ............................................................................................................................ 2

2.2 Lopputuotokset .......................................................................................................................... 2

2.3 Rajaukset .................................................................................................................................. 3

3 Projektin aikataulu ja riippuvuudet ............................................................................................... 3

3.1 Projektin vaiheet ............................................................................................................................. 3

3.2 Kuvaus olennaisista riippuvuuksista .......................................................................................... 5

4 Organisaatio ja päätöksenteko ..................................................................................................... 6

4.1 Projektin organisointi, tiimit ja päätöksenteko ................................................................................. 6

4.2 Projektin tärkeimmät sidosryhmät ............................................................................................. 7

5 Projektin päätehtävät ja tehtäviin vaadittava työmäärä ................................................................... 8

6 Riskit ..................................................................................................................................................... 8

7 Muut projektin määrittelyyn ja suunnitteluun liittyvät keskeiset dokumentit ................................ 9

1

1 Projektin nykytila ja tavoitteet

1.1. Projektin nykytilan kuvaus

Uudenmaan maakunnan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI) linjaavaa politiikkaa

valmisteltiin yhteistyössä Uudenmaan keskeisten TKI-toimijoiden (n. 100 henkilön) kanssa. Asiakirjassa

kuvataan TKI-toiminnan lähtökohdat ja nykytila sekä tuleva TKI-toiminta linjauksineen. TKI-politiikka on

yksi maakuntastrategiaa toimeenpanevista politiikka-asiakirjoista.

TKI-politiikkaa valmisteltiin kahdessa vaiheessa ja ensimmäinen vaihe päättyi 8.3.2019, jolloin

hallituksen esityksen mukainen maakunta- ja sote-uudistukseen liittyvä valmistelu lopetettiin. Siihen

mennessä oli tehty politiikka-asiakirjan ensimmäinen luonnosversio ja siitä oli saatu palautetta eri

foorumeilla.

Tämän jälkeen TKI-politiikkaa ei enää kehitetty eikä puuttuvia sisällöllisiä asioita täydennetty.

Tavoitteena oli kuitenkin, että tehdyn työn tulokset olisivat hyödynnettävissä jatkossa ja siksi asiakirja

viimeisteltiin ja yhtenäistettiin saadun palautteen mukaan ja siihen lisättiin kommenttiruutuja, miten

kutakin asiakirjan osiota voidaan muuttuneessa toimintaympäristössä hyödyntää ja soveltaa. Raportin

loppuun kirjattiin myös suositukset asioista, joita on mahdollista viedä eteenpäin Uusimaa2019 –

hankkeen päätyttyä. Viimeistelty, mutta edelleen kuitenkin luonnosversio, asiakirjasta julkaistiin

verkossa toukokuussa yhdessä TKI-politiikan päätösseminaarikutsun kanssa. Lopullinen versio

asiakirjasta valmistuu, kun asiakirjan ehdotuksia jatkosta on kommentoitu eri foorumeilla

(kuntayhtymien johto, TKIO-johtoryhmä ja maakuntahallitus) touko-kesäkuun aikana, ja viimeisenä TKI-

politiikan päätösseminaarissa 11.6.2019. Viimeistelty versio julkaistaan verkossa.

1.2. Vaatimukset

Laaja-alainen kaikkia maakunnan perustehtäviä koskeva TKI-politiikka nähtiin tarpeelliseksi alla

esitettyjen vaatimuksien valossa.

Vaatimus Kuvaus

Maakunnan johtamisjärjestelmä TKI-politiikka määriteltiin yhdeksi maakunnan strategiaa toimeenpanevaksi asiakirjaksi. TKI-politiikka nähtiin keskeisimmäksi keinoksi turvata maakunnan uudistuskyky.

Maakuntalaki (6 §) Hallituksen esityksessä maakuntalaiksi (HE 15/2017) todetaan, että maakunnan vastuulla on kehittää ja rahoittaa alueen elinkeinoelämää ja innovaatioympäristöjä sekä niihin liittyvää koulutusta ja osaamista.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki (35 §)

Hallituksen esityksessä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevaksi laiksi (HE 15/2017) säädetään, että maakunta vastaa alue- ja organisaatiorajat ylittävästä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisyhteistyöstä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki (40,41 §)

Maakunta asettaa nelivuotiskaudeksi sosiaali- ja terveystieteellisen tutkimustoimikunnan ja määrittelee yhteistyössä STM:n kanssa tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet. Tutkimustoimikunta (YTA-tasoinen) päättää valtion tutkimusrahoituksen myöntämisestä.

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapaudesta (HE 16/2018)

Maakunnalla on oikeus asettaa palveluntuottajille palvelun laatuun ja tuottamiseen liittyviä ehtoja, jotka ovat tarpeen maakunnan järjestämisvastuun toteuttamiseksi. Palveluntuottajan on annettava selvitys tutkimus- ja kehitystoimintaa koskevista toimintaperiaatteistaan ja TKI-toiminnan laajuudesta.

2

1.3. Tavoitteet

Projektin tavoitteena oli saada aikaan TKI-toiminnan linjaukset, jotka tukevat maakuntastrategian

toimeenpanoa ja sitä kautta turvaavat maakunnan uudistuskyvyn. Tavoitteena oli vahvistaa nykyisiä

maakunnan alueella toimivia TKI-verkostoja ja integroida TKI-toimintaa ja näin luoda maakunnasta

vahvempi innovaatioekosysteemi.

Turvallisen siirtymän edellyttämät tavoitteet

• Maakuntaan fuusioituvat kuntien ja kuntayhtymien nykyiset TKI-yksiköt ja niiden henkilöstö ovat

osallisia maakunnan TKI-politiikan luomisessa, voivat vaikuttaa sisältöön ja sitoutuvat

muutokseen.

Rohkean uudistumisen mahdollisuudet:

• Maakunnan tavoittelema rohkea uudistuminen on mahdollista vain, jos onnistutaan luomaan

hyvät edellytykset tutkimukselle ja kehittämiselle ja auttamaan monenlaiset rajat ylittävien

kumppanuuksien syntymistä ts. vahvistaa koko maakuntaa innovaatioekosysteeminä.

Muut tavoitteet:

• Hyvin johdettu TKI-politiikka auttaa maakunnan TKI-toimijoita maksimoiman eri lähteistä

saatavan TKI-rahoituksen.

• TKI-toiminta on edellytys koko alueen kilpailukyvyn paranemiselle.

2 Projektin kuvaus

2.1. Projektin laajuus

Projektissa haluttiin kuvata ja jäsentää Uudenmaan alueen sirpaleista TKI-kenttää sekä linjata

Uudenmaan tulevaa TKI-toimintaa osallistaen siihen laajasti maakunnan nykyisiä TKI-toimijoita. TKI-

politiikkaa lähdettiin valmistelemaan laajasti maakunnan kaikista perustehtävistä käsin. Soten lisäksi

mukana valmistelussa olivat myös turvallisuus ja pelastustoimi, elinvoima ja aluekehittäminen.

Uudellamaalla on poikkeuksellisen paljon sekä alueellisia tutkimus- ja kehittämistahoja (esim. Aalto-

yliopisto, Helsingin yliopisto, neljä ammattikorkeakoulua), mutta myös monet kansalliset toimijat

(Business Finland, VTK) sijoittuvat Uudenmaan alueelle. TKI-ekosysteemiä lähdettiin kuvaamaan ja

linjaaman yhteistyössä kaikkien näiden kanssa.

2.2 Lopputuotokset

Lopputuotoksena projekti tuotti TKI-politiikka -asiakirjan, jossa kuvataan seuraavia asioita:

- Uudenmaan TKI-toimijoiden kumppanuudet (ns. innovaatioekosysteemi)

- TKI-rahoituksen nykytilanne - maakunnan rooli ja ohjausvaikutukset TKI-toimintaan

3

- vaikuttavan TKI-toiminnan edellytykset - maakunnan mahdolliset hankesalkut ja läpimurto-ohjelmat (liitteenä kevyet projektikuvaukset

kahdesta läpimurto-ohjelmasta)

- sote-liikelaitoksen TKI:n organisoituminen (liitteenä projektikuvaus)

- sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien TKI-toiminnan ohjaus (liitteenä kevyt projektikuvaus)

- maakuntakonsernin TKI-johtamisen rakenteet ml. PMO:n tehtävät (liitteenä TKI-hallintamallin

esiselvitys ja alkuperäinen, pidempi teksti asiakirjan kappaleesta)

- ennakointitoiminta ja sen rooli suunnannäyttäjänä

- malli TKI-toiminnan arvioinnista ja vaikuttavuudesta

- yhteistyöaluetta (YTA) koskevat tavoitteet

- ruotsinkielisten palvelujen kansallinen TKI-toiminta ja ehdotukset sen vahvistamisesta (liitteenä

pidempi tekstiversio sekä projektikuvaus)

- ehdotukset kansainvälisen yhteistyön tiivistämisestä

- jatkosuositukset

2.3 Rajaukset

Kysymyksessä oli politiikkatasoisten linjausten teko. Linjausten operationalisointi käytännön

toimenpiteiksi olisi täsmentynyt sen jälkeen, kun maakuntavaltuusto olisi hyväksynyt linjaukset.

Seuraavassa vaiheessa olisi käynnistynyt hyväksyttyjen läpimurto-ohjelmien tarkempi sisällöllinen

suunnittelu erikseen nimettyjen ohjelmajohtajien johdolla. TKI-linjaukset olisi huomioitu myös

maakunnan budjetin ja muiden ohjausasiakirjojen (hallintosääntö, tuottajasopimukset,

järjestämissuunnitelma jne.) valmistelussa. Näiltä osin rajaukset olivat siis seurausta Uusiaa2019 –

hankkeen keskeytymisestä.

Politiikkalinjaukset sisälsivät suuntaviivat mm. maakunnan TKI-toiminnan PMO:n perustamiselle ja

hankkeiden ja ohjelmien tekniselle hallintajärjestelmälle, mutta niiden hankinta ei kuulunut tähän

vaiheeseen. Teknisiin hallintajärjestelmiin ja alustoihin liittyen oli käynnistetty osaprojekti

’Innovaatioalustat ja salkunhallinta’, ja tämän kesken jääneen projektin kevyt projektikuvaus löytyy

liitteenä.

Sisällöllisesti TKI-politiikan ulkopuolelle jäivät toistaiseksi opetukseen ja osaamisen parantamiseen

liittyvät linjaukset. Yliopistojen ja maakunnan koulutussopimuksen sisältöä ei linjattu eikä esitetty

täydennyskoulutusta tai koulutuspolitiikkaa koskevia tavoitteita. Koulutussopimuksia työstettiin

erillisessä projektissa ja liitteenä on siitä tehty kevyt projektikuvaus.

3 Projektin aikataulu ja riippuvuudet

3.1 Projektin vaiheet

Projekti eteni iteroituen ja siksi projektinhallinnan perinteiset idea-, määrittely- suunnittelu- ja

toteutusvaiheet etenivät osittain limittäin.

4

TKIO-johtoryhmän asettaminen ja työskentely

TKIO-kokonaisuuden valmistelu alkoi syksyllä 2017. Elokuussa 2017 Uusimaa2019 –hankkeen

muutosjohto oli asettanut alueen keskeisiä TKI-tahoja edustavan TKIO-johtoryhmän. Johtoryhmän

jäsenet edustivat yliopistoja, sosiaali- ja terveysalan korkeakouluja, HUSia ja ruotsinkielistä sosiaalialan

osaamiskeskusta FSKC:tä. Puheenjohtajaksi valittiin hankejohtaja Pirjo Marjamäki.

Ennen ryhmän asettamista oli esivalmistelutyön pohjalta (pj Pirjo Marjamäki, Socca) tunnistettu

keskeiset teemat, joita tulevan johtoryhmän tulisi edistää. Näitä teemoja olivat tutkimusrahoitus,

kehittäminen, (erikseen ruotsinkielinen kehittäminen), tutkimusstrategia ja opetus. Myös Uudenmaan

TKI-brändi nähtiin tärkeäksi ja sen valmistelu liitettiin osaksi koko maakunnan brändityötä.

TKIO-johtoryhmän ensimmäinen kokous pidettiin 20.10.2017.Johtoryhmä on kokouksissaan käsitellyt

mm. seuraavia aiheita:

• Tutkimusrahoitusta, erityisesti EU-rahoitusta ja valtion terveystieteellisen tutkimuksen rahoitusta

• Maakunnan ja korkeakoulujen välisten koulutussopimuksien sisältöä

• HUSin kansallisia TKI-verkostoja ja vastuita

• Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusopetusta ja Osaamisella soteen -hankkeen

valmistelua

• Opiskelijoiden harjoittelusta maksettavia koulutuskorvauksia

• TKI-brändiä

• TKI-politiikan valmistelua kaikissa sen eri vaiheissa

TKI-politiikka syntyi seuraavien vaiheiden kautta:

Idea- ja määrittelyvaihe (11/2017 – 6/2018):

- aluksi oli tarve vastata hallituksen esityksen (HE 15/2017) mukaisiin lainsäädännön

vaatimuksiin kehittämisen osalta (ks. yllä kappale 1.2.Vaatimukset)

- hahmoteltiin ja jäsennettiin kehittämisohjelmaa Uusimaa2019 -hankkeen asiantuntijoiden

palavereissa sekä TKIO-johtoryhmän kokouksissa. Keskeinen asiantuntija valmistelussa oli

johtoryhmän jäsen, Aalto-yliopiston innovaatiojohtamisen professori Pirjo Ståhle.

- aluksi kehittämisohjelma koski ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoa, mutta laajentui

nopeasti koskemaan myös muita maakunnan perustehtäviä. Tutkimus, kehittämis- ja

innovaatiotoiminnan merkitys maakuntastrategiaa toimeenpanevana ohjelmana tunnistettiin.

Näin syntyi ajatus TKI-politiikasta ja sen sisällöt alkoivat jäsentyä.

Suunnittelu ja toteutus (8/2018 – 5/2019):

- TKI-politiikan sisällön määrittelyn jälkeen, projektitiimi aikataulutti sisällön tuottamisen syksylle

2018.

- Sisältöä lähdettiin tuottamaan yhdessä keskeisten TKI-sidosryhmien kanssa järjestämällä

syksyllä 2018 neljä työpajaa. Lisäksi helmikuussa 2019 järjestettiin työpaja, jossa kaikilla työhön

osallistuneilla oli mahdollista antaa palautetta TKI-politiikka-asiakirjan ensimmäisestä versiosta.

o työpaja 1: TKI-kumppanuuksien ja verkostojen (TKI-ekosysteemin) hahmotus.

Kotitehtävänä lisäksi tärkeimpien kumppanuuksien ja hankkeiden täydennys

o työpaja 2: tiivistelmä edellisestä työpajasta, suurimmat lupaukset ja ajurit. Alustavan

verkostokuvan ja hankematriisin täydentämistä

o työpaja 3: maakunnan läpimurto-ohjelmien sisältöjen hahmottaminen

o työpaja 4: TKI-toiminta yta-alueen tasolla, mukana myös Päijät-Hämeen, Etelä-Karjalan

ja Kymenlaakson keskeiset TKI-tahot. Työpaja järjestettiin yhteistyössä valtioneuvoston

tutkimus- ja selvitystoimintaan kuuluvaan ’Maakuntien järjestäytymismallit sosiaali-

ja terveysalan TKI-toiminnan näkökulmasta’ -hankkeen kanssa.

5

- Asiakirjan sisältöä tuotettiin myös useissa projekteissa, kuten mm. sote-liikelaitoksen ja sote-

järjestäjän TKIO-projekteissa sekä rahoitusryhmän työskentelyssä.

- Kirjoitustyöhön osallistui sekä Uusimaa2019 –hankkeen asiantuntijoita, että ulkopuolisia

asiantuntijoita.

- Sosiaali- ja terveysalan yritysten kiinnostuksen herättämisessä oli haasteita eikä joulukuuksi

suunniteltuun työpajaan saatu heitä mukaan. Yrityksille lähetettiin myös erillinen kysely, jossa

kartoitettiin heidän TKI-kumppaneitaan, mutta vastausprosentti jäi alle viiteen prosenttiin. Työtä

esiteltiin kyllä yrittäjäfoorumilla, jossa oli läsnä eri alojen yrittäjiä.

Syventävien teemojen projektointi ajalle 1.1. - 8.3.2019

Valmistelu laajeni, joitakin teemoja lähdettiin syventämään ja projektin ydinryhmään liittyi uusia

asiantuntijoita. Ryhmä täydentyi ennakoinnin ja viestinnän asiantuntemuksella ja yhteistyötä haettiin

myös eri ohjelmien sisällöllisissä kysymyksissä. Projektoitiin syventävät osaprojektit seuraavissa

teemoissa:

- Yhdeksi maakunnan läpimurto-ohjelmaksi esitettiin ns. HYTE Plus –ohjelmaa, joka olisi

keskittynyt ihmisten hyvinvoinnin, osallisuuden ja turvallisuuden edistämiseen. Tarkoitus oli tätä

sisällöllistä teemaa hyödyntäen mallintaa uuden maakunnan ohjelmajohtamisen mallia.

Tuloksena olisi syntynyt geneerinen malli hyödynnettäväksi myös muiden ohjelmien

valmistelussa. Työ keskeytettiin 8.3. (liitteenä kevyt projektikuvaus)

- Toinen syventävä projekti koski ennakointitiedon hyödyntämistä läpimurto-ohjelmien

valmistelussa ja toteuttamisessa. Projekti pysähtyi alkuvaiheessa ennakointiasiantuntijan

siirtyessä muihin tehtäviin ja uutta henkilöä ei enää tässä vaiheessa voitu rekrytoida.

- Kolmas syventävä teema koski digitaalisten yhteiskehittämisalustojen hankinnan valmistelua.

Työ eteni hyvin ja tuloksena syntyi TKI-prosessin kuvaus, jonka pohjalta olisi voitu määritellä

kriteerit hankinnalle. Työn aikana tutustuttiin nykyisin käytössä oleviin digitaalisiin alustoihin ja

todettiin niillä olevan laajempia hyödyntämismahdollisuuksia, jos kunnat ym. niin haluavat.

(liitteenä kevyt projektikuvaus)

3.2 Kuvaus olennaisista riippuvuuksista

TKI-politiikka kyteytyy olennaisesti moniin muihin Uusimaa2019 -hankkeen valmistelualueisiin:

- maakunta- ja palvelustrategia - Maakunnan hallintosääntö - Maakunnan talousarvio - sote-järjestäjän mallinnukseen palveluntuottajien ohjauksesta - sote-liikelaitoksen valmistelu - Ruotsinkielisten sote-palvelujen kehittäminen - elinvoima, pelastus ja turvallisuus - ICT - yta-alueen valmistelu

Näitä riippuvuuksia pyrittiin hallitsemaan tiiviillä yhteistyöllä eri tahojen kanssa ja perustamalla projektityöryhmä, jossa hankkeen eri yksiköt olivat edustettuina. Työryhmän työskentelyn lisäksi käytiin paljon keskusteluja, etenkin kirjoitusvastuussa olevien henkilöiden kanssa.

Projektilla oli myös ulkopuolisiin yhteistyökumppaneihin liittyviä riippuvuuksia. Nähtiin tärkeäksi, että

kaikki keskeiset Uudenmaan TKI-toimijat osallistuisivat työpajoihin ja näin ollen politiikkalinjausten

6

valmisteluun. Tämä pyrittiin varmistamaan sillä, että kutsuttiin laajasti eri toimialojen TKI-tahoja

valmisteluun.

4 Organisaatio ja päätöksenteko

4.1 Projektin organisointi, tiimit ja päätöksenteko

Ulkoisista tahoista koostuva TKIO-johtoryhmä nimettiin elokuussa 2017 ja puheenjohtaja sen jälkeen,

kun hankejohtajavalinnat Uusimaa2019 -hankkeessa oli tehty. Johtoryhmän jäseniä olivat:

o Hankejohtaja Pirjo Marjamäki, Uusimaa2019, Pj o Valmistelija Marit Välikoski, Uusimaa2019, siht. o Dekaani Risto Renkonen, HY, lääketieteellinen tiedekunta o Dekaani Hannu Nieminen, HY, valtiotieteellinen tiedekunta o Prof. Marketta Rajavaara, HY o Prof. Minna Kaila, HY/HUS o Prof. Pirjo Ståhle, Aalto-yliopisto o Tutkimusjohtaja Anne Pitkäranta, HUS o Rehtori Riitta Konkola, Metropolia o Johtaja Torbjörn Stoor, FSKC

Työryhmä täydentyi myöhemmin epävirallisesti seuraavilla hankkeessa työskentelevillä henkilöillä:

o Hankejohtaja Markus Pauni, Uusimaa 2019, konserni ja kehittäminen o Hankejohtaja Teppo Heikkilä, Uusimaa2019, sote-järjestäjä o Kehittämispäällikkö Eero Venäläinen, Uusimaa2019, elinvoimatoimiala o TKIO-projektipäällikkö Marja-Liisa Lommi, Uusimaa2019, sote-järjestäjä

TKI-politiikkaprojektin omistajina toimivat hankejohtajat Pirjo Marjamäki ja Markus Pauni. Projektin

alussa he toimivat liikkeellepanevina voimina erilaisissa projektin idea- ja määrittelyvaiheiden

työskentelyissä (jotka on kuvattu kappaleessa 3.1). Vahvan panoksen TKI-politiikan jäsentämiseen toi

innovaatiojohtamisen professori Pirjo Ståhle Aalto-yliopistosta. Hän vastasi TKI-politiikan

kokonaisuudesta, kuten työpajojen vetämisestä, tekstien kokoamisesta sekä osittain myös

kirjoittamisesta. Uusimaa2019 –hanke maksoi hänen työpanoksestaan syksyllä 2018, muilta osin

työpanos oli Aalto-yliopiston hankkeelle osoittamaa. Projektitiimi vastasi projektin edistämisestä ja

kokoontui säännöllisesti viikoittain.

TKI-politiikkaa valmisteltiin yhdessä laajan sidosryhmäjoukon kanssa tuottamalla materiaalia neljässä

työpajassa. Työpajoihin osallistui 90 henkilöä, jotka edustivat Uudenmaan eri TKI-tahoja. Työpajoihin

kutsuttiin sidosryhmiä sote-toimialalta, pelastusalalta sekä toimialat ylittävästi. Kutsuttuja tahoja olivat

seuraavat organisaatiot: pääkaupunkiseudun kunnat, Helsingin yliopisto, HiLife, Hus, Sosiaalialan

osaamiskeskukset, ammattikorkeakoulut, VTT, Business Finland, Uudenmaan liitto, Hyvinvointialan

liitto, Helsinki EU Office, Uudenmaan ELY-keskus, Helsinki Business Hub, Forum Virium, Posintra,

LUKE, Sitra, KUUMA-seutu, Novago Yrityskehitys Oy, Tammisalon VPK, Uudenmaan ja Helsingin

pelastusliitot sekä Länsi-, Keski-, ja Itä-Uudenmaan ja Helsingin pelastuslaitokset. Yrityksille oli

tarkoitus järjestää oma työpaja (kuten kappaleessa 3.1 kuvataan). Järjestöjen osalta tavoitteena oli

saada STEAn kautta tietoon järjestöjen tärkeimmät TKI-kumppanit ekosysteemin verkostokuvan

täydentämiseksi. Toimet yritysten ja järjestöjen mukaan ottamisesta olivat kuitenkin vielä keväällä 2019

kesken ja jäävät näin toteutumatta.

7

Noin kerran kuussa TKI-politiikkaa käsiteltiin Uusimaa2019 -hankkeen sisäisessä projektiryhmässä,

jonka jäsenistä osa oli myös asiakirjan kirjoitusvastuussa. Työryhmän tehtävänä oli turvata koordinaatio

maakunnan eri valmistelukokonaisuuksien välillä, sopia osatehtävistä ja niiden organisoinnista, arvioida

ja kommentoida politiikan sisältöä ja osallistua sidosryhmien työhön. TKI-politiikkaan sisältöä ja tekstiä

tuotti myös nykyistä TKI-rahoitusta selvittänyt alatyöryhmä. Alatyöryhmä päätettiin perustaa, koska

rahoituksen kokonaiskuvan muodostaminen oli haastavaa.

Palautetta raporttiin haettiin TKIO-johtoryhmältä kerran kuukaudessa. Tämän lisäksi palautetta saatiin

seuraavista toimielimistä: OJR (hankkeen operatiivinen johtoryhmä), SJR (hankkeen strateginen

johtoryhmä), maakuntahallituksen elinvoimatoimikunta, MYR (Maakunnan yhteistyöryhmä),

Yrittäjäfoorumi ja virkamiesjohtoryhmä.

Tiimien ja työryhmien kuvaukset:

- Projektitiimi: hankejohtaja Pirjo Marjamäki (sosiaali- ja terveydenhuolto), strategiajohtaja Markus

Pauni, innovaatiojohtamisen professori Pirjo Ståhle, valmistelija Maarit Välikoski ja ennakoinnin

erityisasiantuntija Liisa Hyttinen (syksyllä 2018). Osan aikaa työhön osallistui myös

projektipäällikkö Marja-Liisa Lommi (sote-järjestäjä) ja kehittämispäällikkö Eero Venäläinen

(elinvoima-toimiala).

- Uusimaa2019 projektiryhmä: (pj Markus Pauni), jäseniä hankkeen kaikista yksiköistä (yht. 14

henkilöä): konserni, elinvoima, turvallisuus, sote-järjestäjä, sote-liikelaitos, ICT.

- Rahoitus-alatyöryhmä: Eero Venäläinen (pj), lisäksi 5 hankkeen ulkopuolista jäsentä (HUS, HY,

VTT, Laurea, Uudenmaan liitto)

4.2 Projektin tärkeimmät sidosryhmät

Sidosryhmän kuvaus

Mitä sidosryhmältä odotetaan Miten yhteistyö tapahtuu?

Yliopistot ja korkeakoulut motivoitumista yhteistyöhön, osallistumista TKI-politiikan valmisteluun, näkemyksiä ja ehdotuksia sisältöön

TKIO-johtoryhmän kokoukset, työpajat

Tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot motivoitumista yhteistyöhön, osallistumista TKI-politiikan valmisteluun

työpajat, keskustelut

Uudenmaan liitto osallistumista TKI-politiikan valmisteluun, asiantuntemusta EU-rahoitukseen liittyen, jatkossa mahdollisesti alustan tarjoamista TKI-työn jatkumiselle

työpajat, kokoukset, Uusimaa2019-hankkeessa työskentelevien kautta

kunnat osallistumista TKI-politiikan valmisteluun ja sitoutumista sen linjauksiin

työpajat, keskustelut

HUS osallistumista TKI-politiikan valmisteluun ja sitoutumista sen linjauksiin

TKIO-johtoryhmän kokoukset, työpajat, keskustelut

Uusimaa2019 -asiantuntijat osallistumista TKI-politiikan valmisteluun, sisällön tuottamista asiakirjaan, näkemyksiä ja ehdotuksia asiakirjan työstöön

kokoukset, työpajat, keskustelut, kirjoitusvastuut

Yritykset ja järjestöt tietoa TKI-kumppanuuksista työpaja, kysely

8

Kansallinen (OKM ja STM) TKIO-

muutosohjelma

Kansallista ohjausta koskien mm lainsäädäntöä ja valtion rahoitusta.

Osallistuminen johtoryhmän työskentelyyn (Uudenmaan yta-alueen edustajana hankejohtaja Pirjo Marjamäki)

5 Projektin päätehtävät ja tehtäviin vaadittava työmäärä

Projektin päätehtävänä oli valmistella maakunnan TKI-politiikka -asiakirja. Asiakirjassa linjataan TKI-

toiminnan ohjausta, ohjelmallisia kärkiä ja rahoitusta. Valmisteluun kuului mm. seuraavia tehtäviä:

- kehittämistehtäviä, kuten projektin ideointi-, määrittely- ja suunnittelutehtäviä, projektisuunnitelman tekeminen ja päivittäminen päivittäisjohtamisen seinälle

- Taustaselvityksiä koskien nykyistä toimintaa, kumppanuuksia ja rahoitusta

- Ulkopuolisen asiantuntemuksen hankintaa (johtamis- ja hallintamallin esiselvitys ja Aalto-

yliopiston asiantuntemuksen hankinta)

- alaprojektien hallinnointi ja yhteistyö projektien vastuuhenkilöiden kanssa - valmisteluprosessin sisäinen hallinta; työpajojen ja työryhmien kokousten organisointi sekä

niihin liittyvä sidosryhmäviestintä - työpajojen sisällön suunnittelu ja fasilitointi - asiakirjan kirjoittaminen ja työstäminen - datan kerääminen ja verkostoanalyysi - Palautteen hakeminen eri johtoryhmistä ja ulkoisilta foorumeilta

Valmisteluun osallistui lukuisia henkilöitä ja sitä tehtiin muiden tehtävien ohella, joten tarkkoja työmääriä

ei tässä voida antaa. Kappaleessa 4.1 on kuvattu työryhmät ja vastuuhenkilöt ja kappaleessa 3.1

ajankäyttö, joten ne antavat suuntaviivaa työmäärästä.

6 Riskit

Riskin kuvaus Korjaavat toimenpiteet Kun osallistetaan laaja verkosto, niin riskinä, että ei

päästä riittävän syvälliseen tarkastelutasoon Varauduttava syventävään analyysityöhön

Kun tehdään geneeristä TKI-politiikkaa, on riskinä, että eri substanssit eivät sitoudu

Motivoitava projektiin kuuluvia substanssiedustajia pitämään omat verkostot aktiivisina. Projektijohtamisessa kiinnitettävä erityistä huomiota. Projektiryhmän edustajilla myös keskeinen vastuu.

Liian laaja ja monimutkainen kokonaisuus, työstä tulee "pehmeä"

Projektijohtaminen, työtä jaoteltava myös substanssialakohtaisiksi osaraporteiksi.

TKI-johtamis- ja hallintamallista (portfolio-, ohjelma- projektimalli) tulee liian raskas

Varmistettava, että malli saa riittävän laajan hyväksynnän ennen sen edistämistä

TKI-johtamis- ja hallintamallia tukevia tietojärjestelmiä (salkkujärjestelmä ja alueellinen innovaatioalusta) ei saada edistymään johtuen kansallisesta rahoituksesta

Lisätään aktiivisesti tietoutta TKI-prosessin johtamiseksi tarvittavista tietojärjestelmistä osana normaaleja johtamista tukevia tietojärjestelmiä.

9

tai politiikasta. Lisäksi kaikki organisaatiot eivät näe portfoliojärjestelmän tärkeyttä etenkään, jos niillä ei ole ollut aiemmin sellaista käytössä.

Maakunnan rooli TKI:n edistäjänä / orkestroijana ei ole uskottava

Onnistuttava vakuuttamaan toimijat ja verkostot, että tässä vaiheessa on kyseessä vasta ensiaskeleiden otto. Tämän prosessin onnistuminen on tärkeää luottamuksen saavuttamisessa.

TKI-edunvalvonnan linjauksille ei saada riittävän suurta hyväksyntää (esim. kaupungit)

Osana projektia järjestettävä kuntien ja maakunnan kehitysjohdon oma tapaaminen, jossa ventiloidaan edunvalvontaa ynnä muita asioita.

Ei onnistuta vakuuttamaan sidosryhmiä siitä, että tätä kannattaa tehdä tuli lakeja tai ei.

Vaikutetaan siihen, että maakunnan alueella tehdään toimijoiden välillä maakunta- ja sote-laeista riippumattomia TKI-toimintaa edistäviä päätöksiä ja/ tai yhteistyösopimuksia

TKIO-toiminnan yhteys maakunnan yleiskatteellisen rahoituksen allokointiin ei onnistu, jolloin uskottavuus edelläkävijämaakuntana vaarantuu.

Yhteys koetalousarvio-projektiin varmistettava

7 Muut projektin määrittelyyn ja suunnitteluun liittyvät

keskeiset dokumentit

Dokumentin nimi Tekijä(t): Dokumentin osoite

TKI-politiikkaohjelma Pirjo Ståhle, Pirjo Marjamäki, Markus Pauni

LIITTEENÄ: TKIO-politiikkaohjelma versio 14.6.2019 (Hanketoimisto > hankkeen hallinnointi > Projektikuvaukset kevät 2019 > Strategia ja kehittäminen)

Uutinen valmistelun tuloksista

Viestinnällinen diasetti: nopeiden kooste TKI ja elinvoimaohjelma

Linda Nummelin, Jaakko Pesola,

Pirjo Marjamäki

LIITTEENÄ: Viestinnällinen diasetti: nopeiden kooste TKIO ja elinvoima (Hanketoimisto > hankkeen hallinnointi > Projektikuvaukset kevät 2019 > Strategia ja kehittäminen)

Diasarja TKI-politiikasta Pirjo Marjamäki LIITTEENÄ: Kooste TKI-valmistelun dioista (Hanketoimisto > hankkeen hallinnointi > Projektikuvaukset kevät 2019 > Strategia ja kehittäminen)

Uusimaa2019 TKI-johtamis- ja hallintamallityön loppuraportti FINAL 2018.06.28

Innomann Oy ja Laurea

EI LIITTEENÄ: Strategia/TKI/TKI-hallintamallin esiselvitys Uusimaa2019 TKI-hallintamallityön loppuraportti FINAL

2018.06.28

Maakuntakonsernin TKI:n johtaminen ja rakenteet (pitkä tekstiversio)

Markus Pauni EI LIITTEENÄ: Strategia/TKI/TKI-politiikkaohjelma/Raportti TKI johtaminen ja rakenteet pitkä versio 15.2.2019

1_17 ruotsinkielinen TKIO-toiminta kevyt projektikuvaus

Torbjrön Stoor, Christine Gestrin

EI LIITTEENÄ JULKAISTAVA: Hanketoimisto/Hankkeen

hallinnointi//Valmiit dokumentit – Uusimaa dokumentointiprojekti/Projektikuvaukset/Ruotsinkieliset

1_17 Ruotsinkielinen TKIO-toiminta kevyt projektikuvaus

Ruotsinkielinen kehittäminen, pidempi teksti asiakirjasta

Torbjrön Stoor, Christine Gestrin

EI LIITTEENÄ Strategia/TKI/TKI-politiikkaohjelma/Raportti ruotsinkielinen kehittäminen pitkä versio 15.2.2019

https://uudenmaanliitto.sharepoint.com/:w:/r/sites/maku/Hanketoimisto/Hankkeen%20hallinnointi/Projektikuvaukset%20kev%C3%A4t%202019/Strategia%20ja%20kehitt%C3%A4minen/TKI-politiikkaohjelma%20Uusimaa-pohjalla_versio_14.6.2019.docx?d=wbf646b4bab5e411b9da7a80089467797&csf=1&e=nfNhyl

10

Data kumppanit ja hankkeet Maarit Välikoski EI LIITTEENÄ Strategia/TKI/TKI-politiikkaohjelma/Kumppanuus-aineisto Data kumppanit ja hankkeet 6.11.2018

Ekosysteemi verkostokuva Maarit Välikoski EI LIITTEENÄ Strategia/TKI/TKI-politiikkaohjelma/Ekosysteemi-kuvat Ekosysteemi verkostokuva 10.12.2018

Hankkeet strategiamatriisissa Maarit Välikoski EI LIITTEENÄ Strategia/TKI/TKI-politiikkaohjelma/Hankkeet Hankkeet strategiamatriisissa 2.11.2018

Sote-liikelaitoksen TKI-projektikuvaus 1_444

Päivi Mäkimartti EI LIITTEENÄ Hanketoimisto/Hankkeen hallinnointi/ Valmiit dokumentit

– Uusimaa dokumentointiprojekti/Projektikuvaukset//sote-liikelaitos

1.444 TKIO Tutkimus- ja kehittämistoiminta, innovaatiot ja opetus

Sote-järjestäjän kevyt projektikuvaus TKIO

Marja-Liisa Lommi EI LIITTEENÄ Hanketoimisto/Hankkeen hallinnointi/Valmiit dokumentit –

Uusimaa dokumentointiprojekti/Projektikuvaukset > Sote-järjestäjä

Kevyt projektikuvaus TKIO 29.4.2019

Läpimurto-ohjelma Hyte+, kevyt projektikuvaus 1_314

Taru Syrjänen EI LIITTEENÄ Projektikuvaus HYTE+ (Hanketoimisto > Hankkeen

hallinnointi > Valmiit dokumentit - Uusimaa dokumentointiprojekti > Projektikuvaukset/sote-järjestäjä

Kevyt projektikuvaus Innovaatioalustat ja salkunhallinta

Maarit Välikoski EI LIITTEENÄ Hanketoimisto/Hankkeen hallinnointi//Valmiit dokumentit

– Uusimaa dokumentointiprojekti/Projektikuvaukset/Strategia ja kehittäminen

Innovaatioalustat ja salkunhallinta kevyt projektikuvaus

Kansilehti TKIO Pirjo Marjamäki EI LIITTEENÄ : Hanketoimisto/Hankkeen hallinnointi/Valmiit dokumentit

– Uusimaa2019 dokumentointiprojekti/Kansilehdet/Kansilehti TKIO

Kansilehti TKIO

Uudenmaan maakunnan TKI

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa linjaava politiikka

Päivämäärä 14.6.2019

Johdanto

Näitä Uudenmaan TKI-politiikan linjauksia on kehitelty kahdessa vaiheessa. Sisällön luomiseen on

osallistunut suuri joukko asiantuntijoita erilaisissa kokouksissa, työpajoissa ja keskusteluissa yli vuoden

ajan. Valmisteluprosessin aikana dokumentin eri versioista on myös pyydetty laajasti avaintoimijoiden

palautetta, ja lisäksi monet ovat osallistuneet kirjoittamiseen. Seurauksena tässä esitettyihin linjauksiin

on jo innostuneesti sitouduttu sekä Uudellamaalla että YTA-/ERVA-alueella.

Prosessin ensimmäisessä vaiheessa TKI-politiikan valmistelu tehtiin maakunta- ja sote-uudistuksen

viitekehyksessä aina maaliskuun 8. päivään asti, jolloin Juha Sipilän hallitus jätti eronpyyntönsä. Tämän

jälkeen siirryttiin valmistelun toiseen vaiheeseen. TKI-politiikan varsinainen kehittäminen päättyi, ja työ

suunnattiin nyt – ohjeistuksen mukaan – valmistelun asianmukaiseen päättämiseen sekä siihen

sisältyvän yhteenvedon tuottamiseen.

Maakuntauudistuksen kaatumisella oli vaikutuksia tämän dokumentin tavoitteisiin ja rakenteeseen.

Toisaalta tämän dokumentin tavoitteena on tukea saumattomasti TKI-toiminnan kehittämisen jatkotyötä,

mutta toisaalta sen pitää myös dokumentoida ensimmäisen vaiheen tulokset. Tämän vuoksi emme ole

muokanneet tekstiä uuden tilanteen pohjalta. Olemme kuitenkin lisänneet lukujen ja kappaleiden

jälkeen kommenttiruutuja, jotka päivittävät esitetyt ajatukset nykyhetkeen. Osiltaan TKI-politiikan

valmistelutyö on jäänyt kesken, eikä kaikkien lukujen sisältöjä ole ehditty valmistella ennen kriittistä

päivämäärää 8.3.2019.

TKI-politiikan linjaukset ovat suurimmaksi osaksi riippumattomia soten tai maakunnan hallinnollisista

rakenteista. Alueen TKI-politiikan linjauksia ja kokonaiskuvaa on nyt ensimmäistä kertaa yhdessä

hahmotettu, ja on selvää, että yhteistoimintaa tältä osin on jatkettava – oli soten ja maakunnan

poliittinen tai hallinnollinen asetelma mikä tahansa. Tähän ovat Uudenmaan TKI-toimijat ja

yhteistyökumppanit sitoutuneet.

Näkemyksemme mukaan tämä dokumentti on ajankohtainen edelleen myös siksi, että se mallintaa

hyvin niitä tekijöitä, joihin TKI-toiminnan kehittäminen aina ja kaikissa tilanteissa kytkeytyy. Ankkurointi

lainsäädäntöön sekä kansalliseen ja/tai alueelliseen strategiaan on aina välttämätöntä. Lisäksi

vaikuttavan TKI-toiminnan edellytykset on otettava huomioon hallintomallista tai poliittisesta

asetelmasta huolimatta.

Helsingissä xx.xx.2019

Pirjo Marjamäki

Markus Pauni

Pirjo Ståhle

Uusimaa 2019 -hanke

Uudenmaan sote- ja maakuntauudistus

Toinen linja 4 • 00530 Helsinki • Finland

[email protected] • www.uusimaa2019.fi

Sisällys

Osa A: Uudenmaan TKI:n lähtökohdat ja nykytila

1. Johdanto .......................................................................................................................................... 1

2. Uudenmaan TKI-toiminnan strategiset ankkurit ............................................................................ 3

2.1 Lakisääteiset TKI-velvoitteet ........................................................................................................ 3

2.2 Maakuntastrategia ....................................................................................................................... 6

2.3 Alueellinen innovaatiostrategia RIS3.......................................................................................... 10

2.4 TKI-politiikan ankkurit ................................................................................................................ 12

3. Maakunnan rooli TKI-toiminnassa ................................................................................................ 14

4. Uudenmaan nykyinen TKI-toiminta .............................................................................................. 17

4.1 TKI-ekosysteemi ........................................................................................................................ 17

4.2 Rahoitus .................................................................................................................................... 23

4.3 Johtopäätökset .......................................................................................................................... 32

5. Vaikuttavan TKI-toiminnan edellytykset....................................................................................... 33

Osa B: Uudenmaan tuleva TKI-toiminta

6. Hankesalkut ja läpimurto-ohjelmat ............................................................................................... 36

6.1 Hyte Plus -ohjelma .................................................................................................................... 37

6.2 Hiilineutraali maakunta -ohjelma ................................................................................................ 38

6.3 Digi-sote-ohjelma....................................................................................................................... 40

6.4 Johtamisen ja esimiestyön ohjelma............................................................................................ 41

7. Palvelujen tuottamiseen ja järjestämiseen liittyvä TKI ................................................................ 42

7.1 Sote-palvelutuotannon TKI-ohjaus ............................................................................................. 42

7.2 Sote-liikelaitoksen TKI:n organisointi ......................................................................................... 47

7.3 Elinvoima- ja turvallisuustoimintojen TKI .................................................................................... 49

8. Maakunnan TKI-ohjaus ja johtaminen .......................................................................................... 50

8.1 TKI-ekosysteemin itseohjautuvuus ja strateginen ohjaaminen ................................................... 50

8.2 Maakuntakonsernin TKI:n johtaminen ja rakenteet..................................................................... 51

8.3 Tietojohtamisen mallit ja metodit ................................................................................................ 56

8.4 Ennakointitoiminta suunnan näyttäjänä ...................................................................................... 58

8.5 TKI-toiminnan arviointi ja vaikuttavuus ....................................................................................... 60

9. Maakunnan rajat ylittävä TKI-yhteistyö ........................................................................................ 61

9.1 Yhteistyöaluetta (YTA) koskevat tavoitteet ................................................................................. 61

9.2 Ruotsinkielisten palvelujen kehittäminen .................................................................................... 63

9.3 Kansallisen yhteistyön linjaukset ................................................................................................ 66

9.4 Kansainvälisen yhteistyön linjaukset .......................................................................................... 66

10. Uudenmaan TKI-toiminnan linjaukset ........................................................................................ 69

Sisällysluettelossa näkyy TKI:n maakuntamalliin perustuva toimintakehys: esimerkiksi sote-

liikelaitos, maakuntakonserni ja sen vastuualueet. Nämä tulevat ehkä korvautumaan uusilla

elementeillä riippuen hallituksen myöhemmistä päätöksistä.

Osa A Uudenmaan TKI:n lähtökohdat ja nykytila

1

1. Johdanto

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI) on yksi maakuntastrategian tärkeimmistä painotuksista

henkilöstöpolitiikan ja omistajapolitiikan ohella. Käsillä oleva TKI-politiikkaohjelma esittää linjaukset

Uudenmaan maakunnan TKI:lle sekä uudistuksen valmisteluvaiheeseen että ensimmäisen

maakuntavaltuuston tarkistettavaksi.

Maakunta- ja sote-uudistus johtaa Suomen julkisen sektorin tehtävien ja vastuiden uusjakoon, jossa

sekä kuntien että valtion nykyisiä tehtäviä siirretään uusille maakunnille. Kyseessä on maamme

historian suurin julkisen hallinnon reformi, joka koskettaa Uudellamaalla noin 60 000 ihmisen työtä ja

kaikkien asukkaiden palveluja. Muutokset koskevat myös sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta,

ohjausta ja verotusta. Uudistuksessa perustettaville uusille maakunnille keskitetään sosiaali- ja

terveyspalvelujen järjestäminen, aluehallinnon tehtävät sekä alueellisia palveluja. Tehokkailla

toimintatavoilla pyritään säästämään verovaroja ja parantamaan asukkaiden tarvitsemien palvelujen

laatua. Palveluja uudistetaan digitaalisiksi ja asiakaslähtöisiksi sekä yritysten tarvitsemia palveluja

keskitetään yhteen paikkaan.1

Valmisteilla olevan uuden maakunnan toimintakenttä on laaja. Maakunnan lakisääteisiin perustehtäviin

kuuluvat mm. sosiaali- ja terveydenhuolto, pelastustoimi ja turvallisuus sekä alueen elinkeinoelämän ja

kulttuurin kehittäminen (katso kaikki tehtävät täältä: www.alueuudistus.fi).

Maakunnan perustehtävistä valtaosa on sotea, joka käsittää Uudenmaan maakunnan budjetista noin 95

%, mikä asemoi luonnollisesti myös maakunnan TKI-politiikkaa. Perinteisesti sote-alan TKI on

Uudellamaalla ollut aktiivista ja monimuotoista, mutta siihen tulee maakuntauudistuksen myötä uusia

haasteita. Uudellamaalla on paljon käyttämätöntä potentiaalia ja kehitysmahdollisuuksia, joiden

hyödyntäminen edellyttää toimijoilta laajapohjaista verkostoitumista ja uusia TKI-kumppanuuksia

toimialojen sisällä ja välillä. Alueelliset voimavarat tulee saada tehokkaasti käyttöön myös digitalisoitiin

ja muiden koko aluetta koskevien uudistusten vuoksi, ja siksi TKI-toimintojen nykyistä tehokkaampi

integroituminen alueella on välttämätöntä.

Uudenmaan TKI-politiikkaohjelma keskittyy maakunnan tehtävään

• turvata maakunnan palveluiden laatu ja tehokkuus

• taata palvelujen jatkuva ja proaktiivinen kehittäminen

• koordinoida ja/tai tukea TKI-toimintaa maakunnassa,

yhteistyöalueella (YTA) ja kumppanuusverkostoissa

• luoda toimintaedellytykset alueen TKI-ekosysteemille

• arvioida ja parantaa systemaattisesti TKI-toiminnan

vaikuttavuutta.

TKI-politiikkaohjelmassa pyritään ensimmäistä kertaa hahmottamaan Uudenmaan TKI-toiminta

kokonaisuutena sekä rakentamaan TKI-politiikka maakunnan perustehtäviin nojautuen.

Politiikkaohjelma sisältää maakunnan TKI:n lähtökohdat, määrittelyn, roolin ja linjaukset sekä lyhyet

kuvaukset linjauksiin kytkeytyvistä toimintarakenteista ja -periaatteista. Ohjelman ulkopuolelle jäävät

1 Lähde: Uudenmaan maakuntastrategian taustamuistio 2018

Maakunnalle

suunniteltu

tehtäväkokonaisuus on

tässä

politiikkaohjelmassa

TKI:n lähtökohta ja

viitekehys.

http://www.alueuudistus.fi/

2

yliopistojen ja maakunnan koulutussopimukset, täydennyskoulutus, perusopetus ja henkilöstön

osaamisen kehittäminen.2

Uudenmaan maakunta on määritelty seuraavasti: Se on olemukseltaan a) (rajoitetusti) itsehallinnollinen

alue, b) alueellinen palveluekosysteemi ja c) julkishallinnollinen konserni. Jokainen näistä

ominaisuuksista vaikuttaa myös siihen, miten alueen TKI-toimintaa voidaan tukea ja kehittää.

Tämä TKI:n linjauspolitiikan lähtökohtana on ollut ajatus maakunnasta palveluja innovaatio-

ekosysteeminä. Olemme halunneet korostaa yhteistyön ja kumppanuuksien merkitystä sekä koko

maakunnan voimavarojen synergiaa, jonka tuottaminen on paitsi Uudenmaan maakunnan myös koko

globaalin tietotalouden haaste. Siihen vastaaminen edellyttää uudenlaisia toimintatapoja, teknologiaa,

johtamista ja mittareita. Ekosysteemiajattelun lisäksi olemme pyrkineet hahmottamaan TKI-politiikkaa

maakuntakonsernin perustehtävästä käsin, ja keskittyneet sen myötä TKI:n johtamisen ja ohjauksen

mahdollisuuksiin. Organisaatiokuviot ovat tämän tarkastelun ulkopuolella.

TKI-politiikkaohjelma koostuu kahdesta osasta: Osa A kuvaa TKI-ohjelman lähtökohdat sekä nykytilan

Uudellamaalla. Osa B esittää linjaukset Uudenmaan tulevalle TKI-toiminnalle.

Osa A etenee johdannon jälkeen lukuun 2, joka käsittelee politiikkaohjelman perustaa. Sen

muodostavat TKI:n lakisääteiset velvoitteet, Uudenmaan maakuntastrategia ja Alueellinen

innovaatiostrategia (RIS3) sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin lakisääteiset TKI-

velvoitteet. Nämä muodostavat Uudenmaan TKI-toiminnan strategiset ankkurit. Luvussa 3 määritellään,

mitä TKI käytännössä tarkoittaa, sekä käsitellään maakunnan roolia ja vaikutusmahdollisuuksia alueen

TKI-toimintaan. Luku 4 luo katsauksen Uudenmaan TKI:n nykytilaan sisältäen kuvauksen alueen TKI-

ekosysteemistä, TKI-hankkeista ja -rahoituksesta. Ensimmäisen osan lopuksi luku 5 luo katsauksen

vaikuttavan TKI-toiminnan perusedellytyksiin.

B- osassa siirrytään Uudenmaan TKI-toiminnan tulevaisuuden linjauksiin. Luvussa 6 esitetään

maakunnan TKI:n ydinhankkeiksi neljä läpimurto-ohjelmaa. Luvussa 7 käsitellään, miten TKI kytkeytyy

palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen, sekä luvussa 8 hahmotetaan TKI:n johtamista ja

organisointia alueellisessa ekosysteemissä ja maakuntakonsernissa. Luvussa 9 käsitellään maakunnan

rajat ylittävää TKI-yhteistyötä kansallisesta ja kansainvälisestä näkökulmasta, ja lopuksi luku 10

kiteyttää Uudenmaan TKI-politiikan linjaukset ja suositellut toimenpiteet.

Tämä Uudenmaan TKI-politiikkaohjelma on syntynyt laajapohjaisena yhteistyönä. Sen sisältöön ovat

vaikuttaneet kymmenet organisaatiot ja satakunta asiantuntijaa useissa työpajoissa ja ohjausryhmissä.3

2 Osaamisella SOTEen sisältää täydennyskoulutuksen ja uudet tutkinnot sekä käsittelee parhaiten koulutukseen liittyviä kysymyksiä.2 3 Tarkka erittely osallistujatahoista liitteessä 1.

3

2. Uudenmaan TKI-toiminnan strategiset

ankkurit

Tässä luvussa kiteytetään Uudenmaan TKI-toiminnan lainsäädännöllinen ja strateginen perusta, eli

se, mitä laki edellyttää maakunnalta ja millaisia aluetta koskevia strategisia linjauksia on jo tehty.

Lainsäädännölliset velvoitteet on annettu laeissa, jotka koskevat maakuntaa sekä sosiaali- ja

terveydenhuollon järjestämistä ja valinnanvapautta sekä HUSin kansallisia velvoitteita. TKI-

toiminnan suuntaamiseen vaikuttavat strategiat ovat Maakuntastrategia ja Alueellinen

innovaatiostrategia (RIS3). Uudenmaan TKI-politiikan tulee toteuttaa lainsäädäntöä ja edistää

alueen strategisia tavoitteita.

2.1 Lakisääteiset TKI-velvoitteet

Maakunnan TKI-toimintaa tulee säätelemään kolme lakia: maakuntalaki ja laki sosiaali- ja

terveydenhuollon järjestämisestä4 sekä laki valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa5. Nämä

lait – jos ne hyväksytään – luovat Uudenmaan TKI-toiminnan lakisääteiset perusedellytykset.

Maakuntalain (6 §) mukaan maakunnan vastuulla kehittää ja rahoittaa alueen elinkeinoelämää ja

innovaatioympäristöjä sekä niihin liittyvää koulutusta ja osaamista. Lisäksi tehtävänä on yhteen sovittaa

kulttuuria koskevia suunnitelmia ja kehittämistoimia osana maakuntastrategiaa, -ohjelmaa ja

-kaavoitusta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukaan maakunnan vastuulla ovat alueen sote-huollon

järjestäminen, kehittäminen, ohjaus ja valvonta. Maakunnan on seurattava alueen väestön hyvinvointia

ja terveyttä sekä sote-huollon laatua, vaikuttavuutta, kustannuksia, tuottavuutta, potilasturvallisuutta,

yhdenvertaisuutta ja palvelujen yhteensovittamista. Seurannan pohjalta maakunnan on laadittava

järjestämisvastuuseensa kuuluvista tehtävistä ja palveluista omavalvontaohjelma, joka sisältää

suunnitelman siitä, miten havaitut puutteellisuudet korjataan. Lisäksi maakunnan on valmisteltava

valtuustolleen alueellinen hyvinvointikertomus väestön hyvinvoinnista, terveydestä ja niihin vaikuttavista

tekijöistä sekä toteutetuista toimenpiteistä valtuustokausittain. Kaikki tämä edellyttää maakunnalta

systemaattista tiedonkeruuta sekä kehittämis- ja tutkimustoimintaa. (§ 1, 2, 8, 21).

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueeseen kuuluvien maakuntien on tehtävä sopimus

maakuntien yhteistyöstä ja työnjaosta koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämistoiminnan toteuttamisessa.

Yhteistyösopimuksen toteutumista on seurattava ja arvioitava vuosittain. (§ 16, 17)

Maakunta vastaa alue- ja organisaatiorajat ylittävästä sosiaali- ja terveydenhuollon

kehittämisyhteistyöstä seuraavasti (§ 35):

• koordinoi ja ohjaa tuottajatasolla tapahtuvaa, integroitua kehittämistyötä

• tukee kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä

4 Hallituksen esitys eduskunnalle maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 15/2017). 5 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 16/2018).

4

• osallistuu kansalliseen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen sekä tukee ruotsinkielisten

palvelujen kehittämistä

• tekee yhteistyötä uusien menetelmien, tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä yliopistojen,

korkeakoulujen, järjestöjen ja elinkeinoelämän kanssa

• arvioi sosiaali- ja terveydenhuollon ammatillisen osaamisen tarpeita ja kehittämistä yhteistyössä

yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa

• vastaa siitä, että kaikki yhtiöt ja yhteisöt, jotka tuottavat maakunnan järjestämisvastuulla olevia

palveluja, osallistuvat palvelujen kehittämiseen maakunnan määrittelemällä tavalla.

Terveydenhuollon yliopistollisen tutkimuksen osalta laki edellyttää, että maakunta asettaa

nelivuotiskaudeksi tutkimustoimikunnan, jossa on sosiaali- ja terveysalueen monitieteinen edustus.

Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee yhteistyössä tutkimustoimikuntien kanssa tutkimuksen

painoalueet ja tavoitteet sekä myöntää sille rahoituksen nelivuotiskausittain. Tutkimustoimikunta

päättää tutkimusrahoituksen myöntämisestä alueellaan hakemusten perusteella. (§ 40 ja 41).

Maakunnan on myös huolehdittava siitä, että sen liikelaitos ja muut palvelun tuottajat perustavat

toimintansa ja sen kehittämisen alueellisen ja kansallisen tason tietoon, tutkimukseen perustuvaan

tietoon sekä asukkaiden, asiakkaiden ja henkilöstön kokemuksiin (§ 32, 34).

Laki valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa sisältää joitakin säädöksiä, jotka koskevat

maakunnan palvelujen kehittämistä. Ensinnäkin maakunnalla on oikeus asettaa palvelun tuottajille

palvelujen laatuun ja tuottamiseen liittyviä ehtoja, jotka ovat tarpeen maakunnan järjestämisvastuun

toteuttamiseksi. Toiseksi laki säätää, että palveluntuottajan on annettava selvitys tutkimus- ja

kehitystoimintaa koskevista toimintaperiaatteistaan ja toiminnan laajuudesta sekä siitä, miten

asiakkaiden palaute ja kehitysehdotukset on otettu huomioon toiminnassa. (§ 42, 58).

Valtioneuvoston asetus erikoissairaanhoidon työnjaosta

(Teksti HUSin valtakunnallisesta tehtävästä puuttuu.)

5

Kuvio 1. Maakunnan lakisääteiset TKI-tehtävät

TKI:n näkökulmasta laki edellyttää, että maakunta vastaa alueen kehittymiskyvystä seuraavasti

(numerot viittaavat kuvioon 1):

• kerää kattavaa tietoa alueen hyvinvoinnista ja palveluista sekä välittää tiedot palvelun tuottajien

käyttöön (1)

• analysoi keräämiään tietoja, kehittää palveluja analyysien pohjalta ja raportoi kehityksestä (2)

• vastaa kaikkien palvelujen tuottajien osallistumisesta palvelujen kehittämiseen (3)

• vastaa maakuntarajat ylittävästä TKI-yhteistyöstä (4)

• asettaa terveydenhuollon yliopistotutkimuksen toimikunnan päättämään valtion

tutkimusrahoituksen myöntämisestä (5)

• kehittää uusia tuotteita ja palveluja yhteistyössä yliopistojen, korkeakoulujen, yritysten ja

muiden organisaatioiden kanssa (6)

• kehittää alueen elinkeinoelämää ja innovaatioympäristöjä (7)

• yhteen sovittaa kulttuurin kehittämistoimenpiteitä osana maakuntastrategiaa (8).

Yllä esitetty lainsäädäntö on vahvistamatta, mutta nykyisetkin TKI-toimintaa ohjaavat lait ovat

paljolti samansuuntaisia. TKI:n kehitys jatkuu voimassa olevan terveydenhuoltolain, sosiaalialan

osaamiskeskustoimintaa koskevan lain ja kuntalain pohjalta. Kehittämistä voidaan siis jatkaa

haluttaessa nykyisen lainsäädännön pohjalta.

6

2.2 Maakuntastrategia

Maakunnan TKI-toiminta edistää maakunnan

elinvoimaa, palveluja, kulttuuria ja takaa

niiden jatkuvan kehittymisen. Toimiva TKI on

maakunnan uudistumiskyvyn ehdoton

edellytys. Alueen TKI-toimintaa pyritään

asemoimaan ja kehittämään

maakuntastrategian painostusten mukaisesti.

Strategian valmisteluprosessi

Ensimmäinen uuden maakuntalain mukainen

maakuntastrategia Uudellemaalle valmistui

kesäkuussa 2018. Silloin Uusimaa 2019-

hankkeen poliittisena ohjausryhmänä toimiva

Uudenmaan liiton maakuntahallitus teki päätöksen puoltaa esitettyä strategiakokonaisuutta.

Maakuntastrategiaa valmisteltiin 10/2017-05/2018 välisenä aikana yhteensä 12 työpajassa, 22 esittely-

ja keskustelutilaisuudessa sekä verkkopohjaisessa aivoriihessä, johon on osallistunut yhteensä noin 3

100 keskustelijaa. Strategian linjaamiseksi ja sen toimeenpanon tueksi on siis kerätty näkemyksiä

varsin laajasti. Maakuntahallitus ohjasi strategiavalmistelua yhden aamukoulutilaisuuden sekä kahden

evästyskeskustelun kautta ja maakuntavaltuustolle järjestettiin marraskuussa 2017 seminaari, jossa

strategian sisältöjä työstettiin. Eri tahojen kanssa käydyn dialogin ohella strategiatyössä on hyödynnetty

olemassa olevia strategisia linjauksia, muuta alueen strategista tietopohjaa ja ennakointitietoa.

Maakuntastrategia antaa pitkän aikavälin tavoitteet uuden maakunnan toiminnan ja talouden

valmisteluun. Strategian ensimmäinen versio on nyt voimassa ja se ohjaa uuden maakunnan

valmistelutyötä siihen saakka, kunnes vaaleilla valittava maakuntavaltuusto tekee siihen näkemyksensä

mukaiset päivitykset.

Maakuntastrategiassa linjataan paitsi toimintaa ja taloutta ohjaavat strategiset tavoitteet, myös niihin

nivoutuvat indikaattorit sekä maakunnan visio, missio ja arvot. Lisäksi maakuntastrategia sisältää

edunvalvonnalliset kärkitavoitteet. Maakuntastrategiaan lisätään myöhemmin palvelustrategia ja

palvelulupaus, jotka tarkentavat sote-palvelutuotannon ohjausta. Strategian näkökulma on varsin laaja:

se käsittää maakunnan julkishallinnollisena konsernina, itsehallinto- ja edunvalvontayhteisönä sekä

alueellisena palveluekosysteeminä. Käsitellyt ilmiöt eivät ole yksin maakunnan ratkaistavissa, vaan ne

edellyttävät yhteistyötä ja kumppanuuksia.

7

Visio, tavoitteet ja painopisteet

Uudenmaan maakunnan visio vuoteen 2030 on kehittyä Euroopan parhaaksi alueeksi elää ja toimia.

Visio tarkoittaa, että vuonna 2030 Uudenmaan asukkaat kokevat elämänlaatunsa erinomaiseksi ja

yritykset saavat kilpailuetua alueen toimintaympäristöstä. Tämä tarkoittaa asukkaiden positiivista

kokemusta hyvinvoinnista, arjen toimivuudesta, alueen saavutettavuudesta, turvallisuudesta sekä

ympäristön tilasta. Visio tarkoittaa myös Uudenmaan kehittymistä eurooppalaiseksi

metropolimaakunnaksi, jolla on vahva kaupunkimainen luonne ja tiiviit kytkökset Pohjois-Eurooppaan.

Uudenmaan tavoitteena on olla EU:n kilpailukykyisin alue eurooppalaisten verrokkien joukossa,

edelläkävijä hyvinvointi- ja terveysteknologian alalla sekä haluttu työpaikka ja yhteistyökumppani (kts.

tavoitteiden tarkempi sisältö Taulukko 1).

Strategisia painopisteitä on asetettu neljä:

1. Ihmisten hyvinvointi

2. Kestävästi kasvava ja yhtenäinen metropolimaakunta

3. Rohkeasti uudistuvat palvelut

4. Edistyksellinen johtaminen ja kestävä talous

Uudenmaan maakuntaa tulee kehittää turvallisten siirtymien kautta, kuitenkin rohkealla

uudistamisotteella.

Kuvio 2. Uudenmaan strategiakartta

8

Strategian toimeenpano ja viitekehys

Uudenmaan maakuntastrategian liitteeksi valmistellaan maakunnan omistajapolitiikka,

henkilöstöpolitiikka sekä tämä käsillä oleva TKI-politiikkaohjelma. Strategian toimeenpanon tueksi

perustetaan lisäksi toimeenpano-ohjelmia, jotka voivat olla ilmiöpohjaisia muutosohjelmia tai -alustoja

(esimerkiksi palvelutuotannon digitalisaatioon liittyen) tai tehtäväaluekohtaisia kehittämisohjelmia

(esimerkiksi viestintä- ja markkinointiohjelma).

Näistä ensin mainittujen toteuttaminen perustuu suurelta osin TKI-toiminnalle, joten ne tarkennetaan ja

yksilöidään tämän TKI-politiikan osana.

Kuvio 3. Maakuntastrategian viitekehys

Uudenmaan maakuntastrategia asettaa ylätason tavoitteet ja eurooppalaiset vertailukohteet, joiden

mukaan maakuntaa pyritään kehittämään. Strategiassa on määritelty myös periaatteet, joiden mukaan

strategiaa toteutetaan: uudistumisen tulee olla rohkeaa, toiminta perustuu kumppanuuksiin ja koko

palveluekosysteemin tehokkuuteen, vaikutuksia tulee seurata selkein indikaattorein, asiakkaiden ja

toimijoiden sitoutumiseen panostetaan ja ympäristön muutoksia seurataan systemaattisesti. 6

6 Uudenmaan strategia löytyy kokonaisuudessaan täältä www.maakuntastrategia.fi

http://maakuntastrategia.fi/

9

Taulukko 1. Uudenmaan maakunnan strategiset painopisteet, kärkitavoitteet ja toimintatavat

Maakuntastrategian alueelliset tavoitteet on valmisteltu yhdessä kuntien kanssa, ja ne ovat siten

kuntien hyväksymiä. Taulukko 1. toimii TKI-toiminnan strategisena työkaluna aina, kun toimintaa

pyritään tehostamaan koko alueen näkökulmasta.

10

2.3 Alueellinen innovaatiostrategia RIS3

EU edellyttää, että unionin alueet laativat itselleen älykkään erikoistumisen strategian, joka painottuu

tutkimus ja innovaatiotoimintaan (Regional Innovation Strategy for Smart Specialisation RIS3).

Uudenmaan alueellinen tutkimus- ja innovaatiostrategia Älykäs erikoistuminen Uudellamaalla on

laadittu vuonna 2015.

RIS3-strategian mukaan Uudenmaan alue on vuonna 2020 kansainvälinen innovaatio-keskittymä sekä

innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden edelläkävijä. Tutkimus- ja innovaatiotoimintaa kehitetään

yhteistyöalustoilla (Smart Platforms) ja edistetään politiikka- ja rahoitusinstrumenttien avulla (Smart

Support). TKI-toiminnan alueellisen vaikuttavuuden tulee kaksinkertaistua verrattuna vuoteen 2015.

Uudenmaan RIS3 strategian tavoitteena on

• saada aikaan kansainvälisiä läpimurtoja

• lisätä tutkimus- ja innovaatiotyön tuottavuutta, ennustettavuutta ja pitkäjänteisyyttä

• edistää aktiivisesti alueellista yhteistyötä

• yhdistellä ja hyödyntää alueella olevaa ja sinne kumuloituvaa osaamista

• kehittää verkostomaista toimintatapaa nykyistä selkeämmäksi ja vaikuttavammaksi

• tuoda eri toimijat yhteen avoimille yhteistoiminta-alustoille.

RIS3-strategian tavoitteena on tehostaa älykästä erikoistumista Uudellamaalla ja sisältää viisi

toiminallista kärkikokonaisuutta ja neljä temaattista kärkeä (Kuvio 4). Kärkikokonaisuuksissa on vahvaa

innovaatiopotentiaalia ja mahdollisuuksia uuteen arvonluontiin. Avaintoimijoita ovat yliopistot,

ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset, joiden yhteistyö etenkin yritysten ja kuntien kanssa on

ratkaisevaa. Temaattiset kärjet ovat Kaupunkien Cleantech, Terveys ja hyvinvointi, Teollisuuden

digitaalinen uudistuminen ja Ihmisten kaupunki.

Kuvio 4. Uudenmaan alueellisen innovaatiostrategian pääelementit (Älykäs erikoistuminen

Uudellamaalla 2015, kuva päivitetty 2018)

11

RIS3-toiminta on tarkoitus organisoida yhteisille innovaatioalustoille, joiden avulla koordinoidaan

kärkikokonaisuuksien etenemistä, ohjataan muutosprosesseja ja edistetään aktiivista yhteistoimintaa

avaintoimijoiden sekä niiden sidosryhmien sisällä ja välillä. Alustojen ja kärkisalkkujen organisoinnissa

ja johtamisessa kiinnitetään erityistä huomiota innovaatiotyön ja verkostojen nykyistä tehokkaampaan

fasilitointiin, synergisen hanke- ja kehitystoiminnan katalysointiin sekä koko innovaatioekosysteemin

orkestrointiin.7

Kuvio 5. Alueellisen TKI-toiminnan pääelementit Uudenmaan RIS3-strategian mukaan

7 Kts. esim. Ståhle & Pirttivaara, 2015; Hautamäki ym. 2016

Uudenmaan Alueellinen innovaatiostrategia on edelleen voimassa, ja sitä ollaan parhaillaan

uudistamassa. TKI:n tulee edistää alueellista ja kansallista hyvinvointia ja kilpailukykyä, ja siten

sen tavoitteet kytkeytyvät tulevaisuudessakin innovaatiostrategian asettamiin linjauksiin.

12

2.4 TKI-politiikan ankkurit

TKI-politiikkaohjelma perustuu lainsäädäntöön, joka määrittelee maakunnan palvelujen järjestämiseen

ja kehittämiseen liittyvät velvoitteet. Laki edellyttää, että maakunta arvioi ja kehittää palvelujaan

luotettavan tiedon pohjalta yhteistyössä alueen sisäisten ja ulkoisten toimijoiden kanssa. Näin syntyy

maakunnan kehittämistoiminnan perusta. Tämä on kuitenkin vasta lähtökohta TKI-toiminnalle, eikä

sellaisenaan riitä maakunnan strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Sekä Uudenmaan

maakuntastrategia että Alueellinen innovaatiostrategia tähtäävät alueen kilpailukyvyn ja asukkaiden

hyvinvoinnin kehittämiseen kansainväliselle huipputasolle. Siten ne toimivat lainsäädännön lisäksi

tärkeimpinä ankkureina, joihin TKI-toiminta tulee maakunnassa kiinnittää.

Uudenmaan maakuntastrategia ja Alueellinen innovaatiostrategia (RIS3) puhuvat paljolti samaa kieltä.

Edellinen määrittää koko maakunnan kehittämistä koskevat tavoitteet ja toimintatavat yleisellä tasolla,

kun RIS3 puolestaan määrittää kärkialueet ja -kohteet TKI:n näkökulmasta. Lisäksi se tarkentaa niihin

liittyviä johtamis- ja toimintatapoja. Alla oleva taulukko (2) yhdistää nämä strategiat asettaen

painopisteet, tavoitteet ja toimintatavat Uudenmaan TKI-toiminnalle.

Taulukko 2. Uudenmaan TKI-toiminnan strategiset painopisteet, kärkitavoitteet ja toimintatavat

Kaikki strategiat ja niiden painopisteet ovat turbulentissa nykymaailmassa jatkuvan tarkastelun ja

muutosten kohteena. Tämän päivän strategiatyö on rullaavaa eli jatkuvasti päivittyvää. Siten ympäristön

muutosten havainnointi ja ennakointi ovat tärkeä osa strategiatyötä. Toimintaympäristö luo sekä uhkia

että uusia mahdollisuuksia, joihin pitää pystyä reagoimaan nopeasti. Edellä esitetyt, varsin huolellisesti

valmistellut maakunta- ja innovaatiostrategiat, antavat hyvän lähtökohdan Uudenmaan TKI-politiikalle ja

toimivat sen ankkureina yhdessä lainsäädännön kanssa. Tästä huolimatta pitää varautua muutoksiin.

Poliittiset päättäjät joutuvat arvioimaan strategisia painopisteitä muuttuvassa maailmassa jatkuvasti, ja

heiltä on löydyttävä valmiutta uusiin päätöksiin, kun tilanne niin vaatii. Maakunnan strategiat ohjaavat

TKI-toimintaa ainoastaan, jos maakunnan johto luo työkalut sitä varten. Muussa tapauksessa

strategioiden vaikutus jää vähäiseksi, jopa olemattomaksi. Vahvimmin TKI-toimintaa ohjaavat

rahoitusinstrumentit ja julkiset hankinnat sekä niitä ohjaavat säädökset (kts. luvut 4.2 ja 7.1).

13

HUSin merkitys strategisena ankkurina Uudenmaan TKI-toiminnassa … (puuttuu).

Strategiset ankkurit esitellään nykytilanteen näkökulmasta ehkä liian tarkasti, mutta siitä

huolimatta luku antaa toimivan mallin palvelujen TKI:n strategiseen ohjaukseen. Voimassa olevat

strategiat ovat aina olennaisia palvelujen TKI-toiminnalle. Maakuntaorganisaation sijaan muut

alueelliset toimijat (kunnat, kuntayhtymät, Uudenmaan liitto, HUS) voisivat tehdä yhteisen

sosiaali- ja terveydenhuollon TKI-strategian, joka voisi olla myös YTA-tasoinen.

14

3. Maakunnan rooli TKI-toiminnassa

Tässä luvussa käsitellään, millaisia mahdollisuuksia maakuntaorganisaatiolla on vaikuttaa alueen

TKI-toimintaan. Luvussa kiteytetään strategisen TKI-toiminnan edellytykset, hahmotetaan

Uuttamaata TKI-ekosysteeminä sekä määritellään, millaista toimintaa ja millaisia hankkeita TKI

tarkoittaa. Lisäksi kuvataan, mitkä ovat maakuntaorganisaation erilaiset vaikuttamisroolit TKI-

ekosysteemissä.

TKI on maakunnalle elintärkeää; sen kautta rakennetaan ja muokataan alueen hyvinvointia ja

kilpailukykyä – siis koko Uudenmaan tulevaisuutta. Siksi on tärkeää pohtia, miten kollektiivista

uudistumiskykyä voi kehittää alueella, jonka TKI koostuu useista tuhansista toimijoista ja sadoista

tuhansista hankkeista.

Uudenmaan TKI muodostuu niin monista toimijoista, että se voidaan syystä nähdä tutkimukseen ja

kehittämiseen erikoistuneena ekosysteeminä. Tehokkaassa ekosysteemissä toimijat ovat aina tiiviisti

kytköksissä toisiinsa, mutta siitä huolimatta ne tekevät itsenäisiä päätöksiä omien intressiensä

mukaisesti. Ekosysteemissä suurin osa toiminnasta on itsestään organisoituvaa, mikä tarkoittaa, että

toimijoiden hankkeet, yhteistyö ja kumppanuudet muodostuvat ilman keskitettyä ohjausta. Yhteistyö

perustuu toimijoiden omiin tavoitteisiin, mahdollisuuksiin solmia kumppanuuksia ja saada rahoitusta.

Tästä huolimatta maakunnalla on keinoja tukea ja ohjata ekosysteemiä: rahoitus ja sen tuki,

innovaatioalustat sekä erilaiset yhteistyön ja verkostoitumisen tukimuodot ovat tehokkaita vaikuttamisen

välineitä.

Maakunnan strateginen TKI-ohjaus edellyttää, että maakuntaorganisaatio

1. kykenee määrittämään, millainen TKI-hankkeiden kokonaisuus toteuttaa sen strategisia

tavoitteita tehokkaimmin

2. tuntee maakunnan strategisesti merkittävät TKI-kumppanuudet ja -hankkeet

3. voi tarjota toimijoille rahoitusta tai tukea rahoituksen hankkimiseen

4. investoi yhteistyöalustoihin ja yhteistyön tukemiseen.

Uudenmaan TKI on monimutkainen, lukuisten toimijoiden muodostama ekosysteemi, jonka toimijoita

ovat yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset, yritykset, rahoittajat, julkiset organisaatiot,

järjestöt ja kansalaiset. Jokaisella on oma näkökulmansa ja motivaationsa, ja jokainen hahmottaa TKI:n

omista lähtökohdistaan: se voi olla johtamiskäytäntöjen tai palvelujen kehittämistoimintaa, tieteellisten

konsortioiden tekemää akateemista huippututkimusta, suuryritysten tuotekehitystä tai uusia markkinoita

ja uusia yrityksiä synnyttävää innovaatio-toimintaa – tai kaikkien näiden välimuotoja.

Alla oleva taulukko (3) jakaa TKI:n viiteen erilaiseen toimintoon ja määrittelee niiden kriteerit. Kyse voi

olla organisaation toiminnan sisäisestä kehittämisestä, usean organisaation yhteisestä,

käytännönläheisestä kehittämishankkeesta, tieteellisestä tutkimushankkeesta, innovaatiohankkeesta tai

ketterästä kokeilutoiminnasta. Jako ei ole selkeän kategorinen, vaan hankkeet voivat olla myös näiden

välimuotoja. Maakunnalla on erilainen rooli hankkeiden mahdollisena kumppanina, tukijana tai

rahoittajana.

Maakunnan strategisen ohjauksen kannalta on tärkeää pystyä hahmottamaan alueen TKI-toiminnan

kokonaisuus, muutoin toiminta voi huomaamatta painottua strategisten tavoitteiden kannalta

yksipuoliseksi tai hajaantua liian pieniksi hankkeiksi. Myös toimijoiden itsensä on hyödyllistä tunnistaa,

missä niiden erityisosaaminen on, ja millä argumenteilla ne kykenevät osoittamaan olevansa

15

maakunnalle strategisesti tärkeitä, ja siten saamaan tukea hankkeilleen. Maakunta voi rahoittajana

ohjata erilaisia hankkeita sen mukaan, kun se näkee, että ne tukevat maakunnan strategisten

tavoitteiden saavuttamista.

Taulukko 3. TKI-toiminta ja maakunnan rooli sen rahoittajana

Itsenäiset TKI-toimijat eivät välttämättä koe maakuntaorganisaatiota itselleen hyödylliseksi, vaan ne

voivat mieltää maakunnan puuttumisen jopa rasitteeksi. Tärkeä seikka sen vuoksi onkin, että

maakuntaorganisaatio pysyy hahmottamaan roolinsa paitsi strategian toteutumisen myös toimijoiden

hyödyn näkökulmasta. Ekosysteemissä jokaisen toimijan on saatava kumppanuuksista hyötyä itselleen,

sillä hyöty on niiden ainoa syy osallistua yhteistyöhön.

Maakunnan näkökulmasta iso haaste onkin se, että jokainen toimija ohjautuu omista intresseistään ja

tavoitteistaan käsin. Yhdenkään alueen toimijan lähtökohtainen intressi ei ole koko maakunnan

kehittyminen. Alueen ainoa toimija, jonka intressi on koko maakunta, on maakuntaorganisaatio itse.

Sillä ei kuitenkaan ole mitään muodollista määräys- tai vaikutusvaltaa ekosysteemissä – paitsi oman

liikelaitoksensa osalta – vaan se on siellä samanlainen toimija kuin kaikki muutkin. Tämä tarkoittaa, että

saadakseen kumppaneita maakunnan tulee tarjota sellaisia etuja, jotka auttavat muita toimijoita niiden

omien päämäärien saavuttamisessa. Tarjotut edut ovat samalla myös maakuntaorganisaation keinoja

vaikuttaa ekosysteemin toimintaan: rahoitus tai tuki sen hakemiseen, informaatio, osaaminen,

yhteistoiminta-alustat sekä tuki kumppanuustoimintaan.

Alla oleva kuvio (6) osoittaa, ettei maakunta voi ohjauksellaan tunkeutua ekosysteemiin kovin syvälle,

koska ekosysteemin toimijat ohjautuvat pääosin itsenäisesti. Sillä on kuitenkin tässä kokonaisuudessa

useita vaikuttavia rooleja. Strategisten tavoitteidensa saavuttamiseksi maakuntaorganisaatio voi

käynnistää omaa TKI-toimintaa tai tilata sitä alueen muilta toimijoilta. (Maakunnan omassa TKI-

rahoituksessa sitä rajoittavat kuitenkin hankinta- ja valtiontukisäännökset). Maakunta voi myös

edellyttää palvelun tuottajien kanssa tehtävissä sopimuksissa panostusta Uudenmaan TKI-toimintaan.

Lisäksi maakunta voi olla mukana hankkeissa rahoittajana tai tasavertaisena kumppanina, jolloin

hankkeille voi avautua kokonaan uusia rahoituslähteitä esimerkiksi EU:sta. Maakuntaorganisaatio voi

16

myös tarjota toimijoille merkittävää tukea ja osaamista suuriin EU-rahoitushakuihin. Lisäksi sillä on

merkitystä innovaatioiden hankinnassa ja innovatiivisissa hankinnoissa (kts. tarkemmin luku 7.1, sivu

44). 8

Suurin osa alueen TKI-toiminnasta tapahtuu kuitenkin ilman, että maakunta osallistuu siihen millään

tavoin. Tältä osin maakuntaorganisaatiolla tulee olla tietoa siitä, missä määrin maakunnan strategiset

tavoitteet toteutuvat tämän itseorganisoituvan toiminnan kautta. Tärkeä osa ekosysteemin ”ohjausta”

onkin se, että maakuntaorganisaatiossa tunnistetaan ekosysteemin vahvimmat toimijat – ns. hubit tai

ajurit – joilla on merkittävä rooli koko ekosysteemin menestykselle, ja tietää, minkälaisia maakunnan

strategiaa tukevia hankkeita niillä on meneillään. Ajureiden toimintaedellytykset on kyettävä takaamaan

Uudellamaalla. Jos maakuntaorganisaatio heikentää päätöksillään niiden toimintaedellytyksiä, koko

ekosysteemi kärsii.

Kuvio 6. Maakunnan rooli ja ohjausvaikutus TKI-toimintaan

8 TKI-hankkeiden rahoittamisen yhteydessä on aina varmistettava, onko kyse hankinnasta, joka on

kilpailutettava. Jos maakunta antaa TKI--hankkeeseen runsaan panostuksen suhteessa saamaansa

hyötyyn, tilanteessa voi olla kyse valtiontuesta. Valtiontukeen liittyvät menettelytavat, esim.

ennakkoilmoitusmenettely, on selvitettävä ennen yhteistyön aloittamista, eli rahoituksen tai muiden

resurssien myöntämistä.

Jos kuntien ja valtion väliin tulee mikä tahansa toimija (tässä kuviossa maakunta), jolla on

mahdollisuus vaikuttaa palvelujen tuottamiseen ja järjestämiseen, luvussa esitetyt näkökulmat

ovat edelleen relevantteja. Ne kuvaavat, millaisia uusia mahdollisuuksia TKI-toiminnan

kokonaisvaltainen integrointi toisi mukanaan. Vaikutusmahdollisuudet ekosysteemiin on

hyödyllistä hahmottaa myös siinä tilanteessa, jos Uudellamaalla on tehty kuntien ja

kuntayhtymien yhteinen TKI-strategia.

17

4. Uudenmaan nykyinen TKI-toiminta

Tässä luvussa määritellään, mitä TKI-ekosysteemi tarkoittaa ja miksi Uudenmaan TKI-toimintaa on

hyödyllistä hahmottaa systeemisestä näkökulmasta. Uusimaa on keskivahva innovaatio-

ekosysteemi, jolla on paljon vahvuuksia, mutta myös haasteita, etenkin kansainvälisen

kytkeytymisen näkökulmasta. Luvussa esitetään alustava ekosysteemikuva Uudenmaan TKI-

kumppanuuksista ja avataan HUSin tutkimustoimintaa ekosysteemin tärkeänä ajurina. Lisäksi

tehdään alustava arvio alueen TKI-hankkeiden sijoittumisesta strategiselle kartalle sekä kuvataan

Uudenmaan nykyistä TKI-toimintaa rahoituksen näkökulmasta.

4.1 TKI-ekosysteemi

Suomen tulevaisuus määräytyy paljolti siitä, miten kykenemme tuottamaan ratkaisuja yhteiskuntaamme

kohdistuviin kansallisiin ja maailmanlaajuisiin haasteisiin. Ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän

talouskasvun lähteet on löydyttävä ja Suomen uudistumiskykyä kyettävä jatkuvasti vahvistamaan. TKI-

toiminnan sisällöillä, rakenteilla ja resursseilla on tässä merkittävä rooli. Suuriin yhteiskunnallisiin

haasteisiin on mahdotonta vastata työn perinteisellä, teolliselta ajalta perityillä organisointitavoilla, jotka

perustuvat toimija tieteenalojen eriytymiseen. Sen sijaan on kehitettävä toimintatapoja, jotka

hyödyntävät ja tehostavat yhteistyötä tieteenalojen ja organisaatioiden, toimialojen, eri

politiikkasektorien sekä yksityisen ja julkisen sektorin välillä – sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Tehokas TKI-politiikka luo edellytykset toimijoiden laajapohjaiselle vuorovaikutukselle, yhteisille

käytännöille ja koordinointitavoille. Viime vuosina näitä haasteita on alettu hahmottaa

innovaatioekosysteemi-käsitteen avulla.9

Innovaatioekosysteemissä olennaista ovat paitsi korkeatasoiset toimijat ja niiden osaaminen, ennen

kaikkea niiden välinen vuorovaikutus sekä intressien, osaamisen ja aineettoman pääoman

yhdistäminen tuottavalla tavalla.10

Ekosysteemi-metafora on lainattu evoluutiobiologiasta, jonka mukaan ekosysteemin tärkeimmät

toimintaperiaatteet on usein kiteytetty seuraaviin tunnuspiirteisiin:

• sopeutuminen ympäristön muutoksiin

• kyky ylläpitää itseään muutoksissa eli itseohjautua ja -organisoitua

• elementtien samanaikainen autonomisuus ja keskinäinen riippuvuus

• jatkuva elementtien syntymisen, muuttumisen ja häviämisen prosessi.

TKI-ekosysteemi perustuu vastaavasti toimijoiden osallisuuteen ja vuorovaikutukseen. Systeemiä voi

kuvata alueellisten, kansallisten ja globaalien arvoverkostojen ja linkkien tihentymäksi. Se rakentuu

tietovirroista, joissa ihmisten, yritysten, instituutioiden ja klustereiden dataa, osaamista ja teknologiaa

vaihdetaan, jalostetaan ja hyödynnetään. Ekosysteemin päätavoitteena on kytkeä paikallinen,

alueellinen ja kansallinen toiminta globaaleihin innovaatio- ja arvoverkostoihin. Alla oleva kuvio (7)

konkretisoi innovaatioekosysteemin toimijoita ja niiden roolia kokonaisuudessa. Myös kolmannella

sektorilla ja kansalaisilla – varsinkin nykyajan digitalisoituvassa maailmassa – on yhä tärkeämpi rooli

osallistua yhteiskunnan kehittämiseen erilaisissa kokoonpanoissa ja hankkeissa.

9 Kts. esim. Ståhle & Pirttivaara, 2015 10 Ståhle 2004

18

Kuvio 7. Innovaatioekosysteemin toimijamalli 11

Tutkimusten mukaan kaikkia innovaatiokeskittymiä yhdistää neljä tekijää:

1. Niissä on globaalisti arvostettua erityisosaamista ja siihen perustuvaa yritystoimintaa.

2. Niissä luodaan uutta tietoa ja teknologiaa, joka on kansainvälisesti kiinnostavaa.

3. Keskittymä vetää globaalisti puoleensa osaajia, osaamista hyödyntävää liiketoimintaa ja

investointeja.

4. Niissä on kansainvälisiä osaamista hyödyntäviä yrityksiä.

11 http://www.ehealthireland.ie/Events/Unlocking-Data-for-Better-Health-Outcomes-an-eHealthIreland-Ecosystem-event.html

http://www.ehealthireland.ie/Events/Unlocking-Data-for-Better-Health-Outcomes-an-eHealthIreland-Ecosystem-event.html


19

Uusimaa innovaatioekosysteeminä

Miltä Uusimaa näyttää innovaatioekosysteeminä näiden kriteerien valossa? Uudellamaalla on

epäilemättä paljon kansainvälisesti arvostettua erityisosaamista (ICT, nanoteknologia, aivotutkimus,

peliteollisuus, kestävän kehityksen edistämisen teknologiat (cleantech) jne.), joten potentiaalia on

paljon. Osaamista hyödyntävää yritystoimintaa on myös runsaasti ja uusien yritysten (startup) määrä on

kasvussa. Vaikka kasvutrendi näiden osalta on positiivinen, vielä paljon enemmän globaalisti toimivia

yrityksiä tarvitaan. Vaikka Uudellamaalla toimii useita korkeakouluja, jotka kehittävät yhteistyössä

yritysten kanssa uutta teknologiaa, viestit on saatava nykyistä tehokkaammin kansainvälisille

markkinoille. Globaalien sijoittajien ja potentiaalisten yhteistyökumppaneiden tietoisuus suomalaisesta

osaamisesta ja kehitystyöstä tulisi olla nykyistä vahvempi. Taulukko 4 arvioi Uuttamaata

innovaatioekosysteemin kriteerien valossa ja osoittaa, että maakunta on keskivahva

innovaatioekosysteemi.

Taulukko 4. Uusimaa on keskivahva innovaatioekosysteemi 12

Uudenmaan maakuntastrategiassa ekosysteeminäkökulma on vahvasti esillä. Siinä todetaankin, että

maakunta- ja sote-uudistuksen onnistuminen käytännössä edellyttää alueellisen ekosysteemin

ajattelutapaa ja riittävää toimintavapautta. Alla oleva maakuntastrategiasta kopioitu kuvio (8) visualisoi

strategisten tavoitteiden ja toimivan ekosysteemin kohtalonyhteyttä.

12 Ståhle & Oksanen, 2014

20

Kuvio 8. Uudenmaan maakunta alueellisena ekosysteeminä maakuntastrategian mukaan

TKI-politiikassa tulisikin panostaa siihen, että alue on toimintaympäristönä koko TKI-ekosysteemiä

tukeva.

Ensimmäinen haaste on luoda kokonaiskuva alueen TKI-ekosysteemistä: millaisista toimijoista se

koostuu, mitkä ovat sen vahvoja ajureita, miten tiiviin verkoston se muodostaa? Ekosysteemejä voi

hahmottaa parhaiten verkostokuvana, josta näkee toimijat ja linkit niiden välillä.

Alla oleva kuvio (8) on syntynyt Uudenmaan ekosysteemin avaintoimijoiden työpajassa ja perustuu

osallistujien antamaan dataan tärkeimmistä yhteistyökumppaneistaan. Toimijat, joihin muut ovat

viitanneet useimmin, sijoittuvat kuvion keskelle ja ovat kooltaan suurimpia ja väriltään vahvimpia.

Kuviosta näkee, että ekosysteemi on osittain vahva, eli paljon keskinäisiä kumppanuussuhteita

muodostuu kuvion keskelle. Toisaalta kuvion reunoilla kumppanuudet levittäytyvät laajalle, ja niiden

yhdistäminen suuremmiksi konsortioiksi lisäisi yhteistyön vaikuttavuutta. Kuvion keskiössä – eli

ekosysteemi ajureina – ovat Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto, Metropolia, Laurea, HUS, Haaga-Helia,

Helsingin kaupunki ja Business Finland (ent. Tekes).

Tämä kuvio on vain harjoitelma, joka perustuu eri organisaatioiden yhden tai kahden edustajan

antamaan dataan. Sote-organisaatiot ovat tietolähteinä yliedustettuna ja yritykset ja kansainväliset

kumppanuudet puuttuvat pääosin kuviosta. Tulevaisuudessa data pitää kerätä systemaattisesti

suurimpien hankkeiden pohjalta – jolloin rahoituksen suuruus tulee esiin – ja siihen tulee saada mukaan

myös tärkeimmät kumppanit niiltä toimijoilta, jotka on tässä vain yksipuolisesti mainittu.

21

Kuvio 9. Uusimaa TKI-ekosysteeminä (alustava hahmotelma)

Kuvion pohjalta – sen puutteista huolimatta – voi tehdä muutamia mielenkiintoisia havaintoja. Alueella

on useita vahvoja ajureita sekä hämmästyttävän paljon yhteistyötä ja kumppanuuksia. Yllättävän

vahvoiksi nousevat valtiolliset toimijat – THL, STM, TEM ja Business Finland – joiden toiminnasta

suurin osa kohdentuu Uudellemaalle jo maantieteellisen sijainninkin takia. Tulevaisuudessa, kun

kuvioon saadaan mukaan myös rahoitusdata, on mahdollista seurata myös TKI-investointien

keskittymistä alueella.

Ekosysteemikuvio voi osaltaan toimia maakunnan TKI-toiminnan seuraamisessa ohjauksen välineenä,

mutta myös herätteenä TKI- toimijoille. Kuvio tekee näkyväksi toimijoiden attraktiivisuuden tai

epäattraktiivisuuden ja antaa niille kimmokkeen markkinoida itseään kumppanina. Lisäksi eristäytyvät

verkostot tai organisaatiot saadaan näkyviin (esim. tekevätkö ammattikorkeakoulut vain keskenään

yhteistyötä vai myös yliopistojen kanssa).

Verkostoja ja ekosysteemejä voi hahmottaa myös tutkimusten ja kartoitusten avulla, jotka täydentävät

kuvaa maakunnan kytköksistä. Esimerkiksi EU:n tuore akateemisia tutkijoita koskeva kartoitus on

Suomen kannalta rohkaiseva. Komission dynaamisen verkostoanalyysin mukaan Euroopan sisäisen

verkoston tärkeimmät noodit ovat suurimmat maat Saksa, Ranska, UK, Italia ja Espanja, mutta kokoaan

vahvempana vaikuttajana mainitaan Suomi: ”When taking into account tue size of countries, some

’punch above their weight’: the most central country in Horizon 2020 is Finland… ”13

Toinen positiivinen raportti Suomen kannalta on tuore Global Startup Ecosystem Report 2018. Alkavien

yritysten paikallisen verkostoitumisen (local connectedness) osalta Suur-Helsinki oli ensimmäisellä

sijalla, takanaan Piilaakso, Tel Aviv, Sidney ja Lontoo. Haasteenamme on kuitenkin kiinteämpi

13 From Horizon 2020 to Horizon Europe. Monitoring Flash. 2.1 Dynamic Network Analysis. November 2018. European Commission.

22

linkittyminen maailman johtavien kansainvälisten ekosysteemien kanssa, jossa esimerkiksi Tukholma

on Helsinkiä edellä. 14

HUS TKI-ekosysteemin ajurina

HUS (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri) on Suomen suurin ja johtava erva-sairaala15, jonka

tavoitteena on olla digitaalisen transformaation kansainvälisessä kärjessä. Uudellamaalla on hyvät

edellytykset data-altaiden, tekoälyn, data-analytiikan sekä rekisteritietoja yhdistävälle tutkimukselle.

Tutkimuksen laajuuden ja erikoisalojen osalta HUS edustaa usein kansallisen ja kansainvälisen

osaamisen huippua (www.husresearch.fi). Siten se on merkittävä tieteellisen kliinisen lääketutkimuksen

toteuttaja ja kansainvälinen tutkimuskumppani. HUSissa ulkopuolisella rahoituksella toteutettavia

lääketieteellisiä tutkimuksia hallinnoin kokonaan HUSin omista yhtiö HYKS-instituutti.

HUSin tutkimuksen kulmakivet:

• terveydenhoidon ja lääketieteen osaaminen

• kehittyvät teknologiat ja infrastruktuurit

• monimuotoiset tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan alustat.

Avaintutkimusalat:

• yksilöllistyvä terveydenhoito

• syöpätutkimus

• neurologinen ja aivotutkimus

• harvinaisten sairauksien tutkimus

• tarttumattomat taudit

• palvelujärjestelmän kehittäminen yhteistyössä kuntien kanssa.

Avainaloja tukeva tutkimus:

• erilaiset infrastruktuurihankkeet

• monimuotoiset TKI-toiminnan alustat

• digitaalinen transformaatio

• biopankin, genomitiedon, tekoälyn ja terveysteknologian kehittäminen ja hyödyntäminen.

Tärkeimmät hankkeet TKI-ekosysteemien kannalta:

• lääkkeiden ja diagnostiikan yhteistyöalustat

• syöpätutkimuksen, neurologisen tutkimuksen ja genomitutkimuksen keskittymät

• HUS-rokotekeskus

Terveydenhoidon innovaatiot:

Innovaatioiden turvallinen ja vaikuttava käyttöönotto ja digitaalisten ratkaisujen kehittäminen ovat tärkeä

osa HUSin tutkimusprofiilia. Näissä voidaan hyödyntää jo olemassa olevia HUSin innovaatiokonsepteja,

joita ovat esimerkiksi biopankki, biomag, HUS Testbed, CleverHealth Network, Virtuaalisairaala,

FinnGen, iCan lippulaivahanke sekä data-altaat, jotka eivät rajoitu vain terveydenhuoltoon, vaan

14 Startup Genome. Global Startup Ecosystem Report 2018. Succeeding in the New Era of Technology. 15 erva=erityisvastuualue

http://www.husresearch.fi/

23

tuottavat monipuolisen tietopohjan, joka kiinnostaa kansainvälisesti ja houkuttelee TKI-kumppaneita.

Lisäksi ne tuovat paljon kaupallistamismahdollisuuksia.

4.2 Rahoitus

Rahoituksen nykytilanne

TKI-rahoituksella kannustetaan yrityksiä, tutkimusorganisaatioita ja julkisia palvelujen tuottajia TKI-

toimintaan, joka tukee elinkeinoelämän ja yhteiskunnan rohkeaa uudistumista ja talouskasvua.

Rahoituslähteitä on useita, sekä kansallisia että kansainvälisiä, ja rahoitus on pirstaleista. TKI-

rahoituksen osuus on Suomessa supistunut 2010-luvun aikana, ja se on nyt noin 2,8 prosenttia

BKT:stä. Enenevässä määrin TKI-rahoitus on kovan kansainvälisen kilpailun alla.

Kuvio 10. Tärkeimmät TKI-rahoituslähteet.

• Horisontti 2020

• EAKR/ESR

• Erasmus

• Life

• yms

• Kotimaiset säätiöt

• Kaupungit

• Kunnat

• Business Finland

• Suomen Akatemia

• Yliopistot ja yliopistolliset sairaalat

• Ammttikorkeakoulut

• Tutkimuslaitokset

• Yritysten panostus kehittämis- ja innovaatio-toimintaan

YrityksetValtion tki-rahoitus

EU-rahoitus

Muu julkinen

Luku tarjoaa mallin siihen, miten Uudenmaan TKI-ekosysteemiä on mahdollista hahmottaa. Tämä

on tärkeä työkalu alueen TKI-toiminnan tehostamiseksi riippumatta siitä, millaisia hallintomallit

ovat. Maakuntaliitolle voisi olla hyödyllistä kuvata Uudenmaan TKI-ekosysteemi esimerkiksi

omien kärkiohjelmiensa näkökulmasta. Myös YTA-alueet hyötyisivät vastaavasta mallintamisesta

kumppanuuksiensa hallinnassa.

24

Valtion TKI-rahoitus

Vuoden 2018 valtion talousarviossa tutkimus- ja kehittämistoimintaan käytettävät määrärahat ovat

yhteensä 1 883 miljoonaa euroa ja ne ovat kasvaneet edellisvuodesta 85,7 miljoonaa euroa. Julkisen

TKI-rahoituksen osuus bruttokansantuotteesta on säilynyt kuitenkin ennallaan 0,8 prosentissa.

Valtion panostus TKI-rahoitukseen on vähentynyt vuodesta 2011 vuoteen 2017. Suurimmat rahoituksen

saajat ovat Tekes/Business Finland, yliopistot ja yliopistosairaalat, Suomen akatemia, valtion

tutkimuslaitokset sekä ammattikorkeakoulut. Erityisen voimakkaasti on vähentynyt TEKESin/Business

Finlandin saama rahoitus. Sen sijaan korkeakoulujen TKI-rahoitus on kasvanut viime vuosina ja

sektorin reaaliset TKI-menot ylittävät vuoden 2011 tason. Kokonaisuudessaan vuonna 2017 julkisen

sektorin TKI-menot olivat 12,2 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2011. Tutkimus- ja

kehittämisrahoituksen osuus valtion menoista on laskenut 4,3 prosentista (2011) 3,5 prosenttiin (2017).

Oheiseen kuvioon (11) on koottu valtion kautta tuleva TKI-rahoitus viimeisen kymmenen vuoden ajalta.

Kuvio 11. Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus organisaation mukaan 2008-2018. (Lähde:

Tilastokeskus).

Business Finland kanavoi julkista TKI-rahoitusta

Innovaatiorahoituskeskus Business Finland kanavoi julkista tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta

elinkeinoelämän uudistumista nopeuttaviin, riskipitoisiin hankkeisiin. Vuonna 2017 Business Finlandin

myöntämä TKI-rahoitus oli kokonaisuudessaan lähes 493 miljoonaa euroa, josta Uudellemaalle

suuntautui noin 261,5 miljoonaa euroa.

Sitra rahoittaa kestävän hyvinvoinnin hankkeita

Sitra rahoittaa hankkeita, jotka tähtäävät kestävän hyvinvoinnin lisäämiseen yhteiskunnassa ja niitä

toteutetaan yhdessä yksityisten, julkisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Sitran rahoittamat

teemat ovat tällä hetkellä Uudistumiskyky, Hiilineutraali kiertotalous sekä Uusi työelämä ja kestävä

talous.

25

Suomen Akatemia rahoittaa uusiin tieteellisiin läpimurtoihin tähtäävää tutkimusta

Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista ja innovatiivista tutkimusta, joka perustuu avoimeen

kilpailuun ja riippumattomaan vertaisarviointiin. Akatemian rahoitus on kasvanut hitaasti vuodesta 2014

lähtien ja oli vuonna 2017 noin 441 miljoonaa euroa. Akatemiassa toimii 1.1.2019 alkaen kolme

toimikuntaa: biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta (BTY), kulttuurin ja

yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta (KY) ja luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta (LT).

Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) rahoittaa yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa

korkeatasoista tiedettä. Sen rahoittaman tutkimuksen avulla etsitään konkreettisia ratkaisuja suuriin ja

monitieteistä otetta vaativiin haasteisiin. Tutkimushankkeissa on tärkeää, että niissä tehdään

yhteistyötä tiedontuottajien ja -hyödyntäjien välillä koko hankkeen ajan. STN tekee vuosittain

tutkimuksen teema-alueista ehdotuksen valtioneuvostolle, joka määrittää tutkimuksen tarpeen.

Valtioneuvoston valitsemat teemat STN muotoilee ohjelmiksi, jotka ovat 3–6-vuotisia. STN tekee

rahoituspäätöksiä kansallisesti noin 55 miljoonalla eurolla joka vuosi.

FIRI (Suomen Akatemian tutkimusinfrastruktuurikomitea) rahoittaa tutkimusinfrastruktuurin

rakentamisvaiheen investointikuluja. Kilpailtu rahoitus on tarkoitettu sekä kansallisille että

kansainvälisille tutkimusinfrastruktuureille. Rahoituspäätökset perustuvat kansainväliseen

vertaisarviointiin eikä rahoitus voi toimia pysyvänä rahoituslähteenä.

Valtion rahoitus terveystieteelliseen tutkimukseen vähentynyt tasaisesti

Valtio (STM) korvaa terveydenhuoltolain pohjalta sairaanhoitopiireille ja kunnille ne ylimääräiset

kustannukset, jotka toimintayksiköille syntyy siitä, että potilastyön lisäksi yksikössä tehdään myös

tieteellistä tutkimusta. Terveydenhuoltolain (2010) 61-63 §:ssä säädetään yliopistotasoisen terveyden

tutkimuksen rahoituksesta. Yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen myönnetään valtion rahoitusta

erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille, jotka päättävät tutkimusrahoituksen osoittamisesta eri

hankkeille. Rahoitusta maksetaan erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille STM:n neljäksi vuodeksi

kerrallaan tekemän päätöksen mukaisesti. Ministeriön päätös perustuu tutkimustoimikunnan

painoalueiden ja tavoitteiden toteutumisen sekä tutkimuksen laatuun, määrään ja tuloksellisuuteen

edellisellä nelivuotiskaudelle. STM on vuonna 2016 tehnyt päätöksen prosenttiosuuksien

jakautumisesta vuosille 2016 - 2019. Valtioneuvosto antoi vuonna 2017 uuden valtioneuvoston

asetuksen erityistason sairaanhoidon erityisvastuualueista. Kyseisellä asetuksella Päijät-Hämeen

hyvinvointikuntayhtymä siirretiin vuoden 2018 alusta lukien Tampereen yliopistollisen sairaalan

erityisvastuualueelta HYKSin ervaan. Erityisvastuualuejaon muuttumisen johdosta myös STM:n

päätöstä valtion tutkimusrahoituksen jakautumisesta esitysvastuualueelle muutettiin vastaavasti.

STM vuosittaisen päätöksen pohjalta vuonna 2019 HYKSin erva-alueen osuus on 39,6 % valtion

talousarviomomentilla olevasta määrärahasta, joka on varattu terveydenhuollon yksiköille

yliopistotasoiseen terveystutkimukseen.

HYKS-erva tutkimustoimikunta päättää rahoituksen myöntämisestä hakijaorganisaatioille hakemusten

perusteella huomioiden STM:n asettamat painoalueet ja tavoitteet. Hakukelpoisia ovat HYKS

erityisvastuualueen toimijat (Hus, Espoon kaupunki, Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki, Suomen

Punaisen ristin Veripalvelu, Invalidiliiton kuntoutus Oy, Orton, Carea, Eksote ja Päijät-Hämeen

hyvinvointikuntayhtymä). Näistä toimijoista HUSin tutkimustoiminta on aktiivisinta.

Huomioarvoista on, että vuodesta 2020 eteenpäin ei tällä hetkellä ole tiedossa mahdollisia painoaloja,

ervojen osuuksia eikä hankekauden pituutta. Kaikkiin näihin on tulossa muutoksia. Ainoa tällä hetkellä

26

tiedossa oleva asia on, että valtion lisäbudjetissa VTR rahoitus sai 2,8 miljoonan euron lisärahoituksen,

jolloin vuonna 2020 ervojen käytössä on 23,8 miljoonaa euroa. Tästäkään STM ei ole vielä antanut

virallista päätöstä.

VT-rahoituksella on hyvin suuri merkitys yliopistollisten sairaaloiden kehitykselle, ja sen laskevasta

suunnasta on kannettu erityistä huolta. Hakupaine on kova, eivätkä kaikki korkealaatuisetkaan

hakemukset tule rahoitetuiksi. VTR-rahoituksella edistetään erityisesti näyttöön perustuvan hoidon ja

palvelujärjestelmän kehittämistä, jota mikään muu taho ei rahoita.

HUSin ja kuntien oma tutkimus- ja kehittämisrahoitus

Terveydenhuoltolain mukaan VTR-rahoitus jaetaan kilpailtujen hakemusten perusteella hankkeisiin,

eikä siitä siten voida kattaa tutkimuksen infrastruktuurikustannuksia eikä tulosyksiköiden tutkimuksen

perusrahoitustarvetta. Jotta HUSissa tehtävän tutkimuksen kannalta välttämättömät rakenteet voitaisiin

pitää yllä ja toiminnan lääketieteellisen sisällön kehittämisen kannalta välttämätön kliininen tutkimus

voisi jatkua, on HUSin vuoden 2019 talousarvioon sisällytetty 15 miljoonan euron suuruinen HUSin oma

tutkimusmääräraha. Tämä on tarkoitettu tutkimustoimintaa palvelevien resurssien (tutkimustilat, -

välineet, tutkimuksen tuki) ylläpitoon ja tulosyksiköiden tutkimuksen perusrahoitukseksi. HUSin oma

tutkimusmääräraha sisällytetään palveluhintoihin. Lisäksi HUS on arvioinut, että tutkimuksesta ja

opetuksesta aiheutuvat muut kulut ovat vuosittain vähintäänkin noin 5 % HUSin kokonaisbudjetista

palvelutoiminnan hidastumisen takia.

Kuntien yhteistyöhön perustuva rahoitus

Pääkaupunkiseudun kunnat rahoittavat sosiaalityön tutkimusta vuosittain 240 000 euroa. Menettely

sisältyy sosiaalialan osaamiskeskus Soccan, Helsingin yliopiston ja pääkaupunkiseudun kuntien

yhteistyösopimukseen.

Isot kunnat tekevät jonkin verran omaa tutkimusta ja rahoittavat sitä omista budjeteistaan. Esimerkiksi

Helsinki, Espoo ja Vantaa sopivat Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston kanssa

kaupunkitutkimusyhteistyöstä ja tutkijatohtorin tehtävien rahoittamisesta yliopistoissa vuosina 2018–

2023. Kaupunkien rahoitus pääkaupunkiseudun kehitystä tukevalle tutkimukselle on sopimuskaudella

yhteensä 2,72 miljoonaa euroa.

EU-rahoitus

EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikka määritellään kuluvalla ohjelmakaudella Eurooppa 2020-

kasvustrategiassa. Strategialla halutaan nostaa Euroopan talous takaisin kasvu-uralle ja vahvistaa

mantereen kilpailukykyä globaalissa ympäristössä. Keskeisessä asemassa tässä ovat tutkimus ja

innovointi.

Innovaatiounioni on yksi EU2020-kasvustrategian seitsemästä lippulaivahankkeesta. Sen tarkoituksena

on tiivistää EU:n toimintaa ja kansainvälistä yhteistyötä, joka liittyy yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten

energian saatavuuteen, elintarviketurvallisuuteen, ilmastonmuutokseen tai väestön ikääntymiseen.

EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020 (Horizon 2020), Euroopan innovaatio- ja

teknologiainstituutti EIT (European Innovation and Technology Institute) ja eurooppalaiset

innovaatiokumppanuudet EIP (European Innovation Partnerships) ovat esimerkkejä tärkeimmistä

toimista, joilla Innovaatiounionia toteutetaan. Näistä taloudellisesti merkittävin on puiteohjelma, jonka

27

osalta seuraavalle ohjelmakaudelle komissio on ehdottanut rahoitustason kohtuullista nostoa.

Eurooppalainen tutkimusalue ERA

Eurooppalainen tutkimusalue ERA (European Research Area) on Euroopan unionin ja jäsenmaiden

yhteinen aloite, joka tähtää tutkimuksen sisämarkkinoiden syntymiseen. ERA saadaan aikaan

poistamalla esteitä rajat ylittävältä tutkimusyhteistyöltä, lisäämällä kansainvälistä tutkimus- ja

innovaatioyhteistyötä sekä saamalla kansalliset ja alueelliset tutkimus- ja innovaatiopolitiikat sekä EU:n

toimet tukemaan toisiaan. ERA tarkoittaa esimerkiksi tutkijoiden vapaata liikkuvuutta ja

työskentelymahdollisuutta Euroopassa, yhteisten tutkimuksen infrastruktuurien perustamista ja

toimintaa tai julkisesti rahoitetun tutkimuksen parempaa hyödyntämistä ja käyttöä. Tähän kuuluu myös

yhteinen ohjelmasuunnittelu (Joint Programming, JP), joka tarkoittaa komission ja jäsenmaiden

yhdessä valmistelemia ja toteuttamia suuria tutkimuskokonaisuuksia.

EU:n suora tuki tutkimus- ja kehittämistoiminnalle haetaan kovassa kilpailussa. Suomalaisille hakijoille

myönnetty rahoitus ylittää Suomen laskennallisen maksuosuuden puiteohjelmaan, mutta potentiaalia

olisi vielä parantaa. Verrattuna muihin Euroopan pieniin tietotalouksiin rahoitettujen hankkeiden osuus

on pienempi kuin verrokkimailla. Suomen hakumenestys puiteohjelmissa on ollut yleensä kaikilla osa-

alueilla alhaisempi kuin keskeisillä verrokkimaillamme (Ruotsi, Tanska, Itävalta, Norja, Alankomaat,

Irlanti).

Kuvio 12. Yhteenveto Suomen osallistumisesta H2020 -ohjelmaan. Tiedot pohjautuvat Euroopan

komission 1.6.2018 päivättyyn tietokantaan. (Lähde: Euroopan komissio).

28

TKI-rahoitus Uudellamaalla

Uudellamaalla TKI-menojen osuus suhteessa alueelliseen bkt:hen on laskenut vuodesta 2011 lähtien.

Kun vuonna 2011 TKI-menojen osuus BKT:stä ylitti selvästi neljä prosenttia, niin vuonna 2016 osuus oli

alle 3,5 prosenttia. Vuonna 2017 Uudenmaan reaaliset mitatut TKI-menot olivat 3,07 Mrd euroa, kun ne

vuonna 2011 olivat 3,30 Mrd euroa. Reaaliset TKI-menot olivat vuonna 2017 edelleen reaalisesti 7,1 %

prosenttia alhaisemmat kuin vuonna 2011.

Kuvio 13. Uudenmaan TKI-menojen osuus BKT:stä. (Lähde: Tilastokeskus).

Julkisen sektorin ja yritysten alhainen panostus TKI-toimintaan viime vuosina näkyy selvästi

vertailtaessa tilannetta Uudellamaalla tärkeimpiin verrokkeihin, kuten Tukholman ja Kööpenhaminan

alueisiin. Aikavälillä 2009 - 2015 Tukholman alueella TKI-toiminnan rahoitus kasvoi runsaasta 3

miljardista eurosta yli 5 miljardiin, ja vastaavasti Kööpenhaminan alueella runsaasta 4 miljardista

eurosta yli 5 miljardiin euroon. Samalla aikavälillä Uudellamaalla rahoitus väheni. Uudellamaalla

panostuksen tulisi olla kansainvälisesti korkeaa luokkaa ja rahoitustaso verrokkialueisiin nähden kuroa

kiinni.

29

Kuvio 14. TKI-menot verrokkialueilla 2009-2015

Uudellamaalla TKI-rahoituksesta noin kaksi kolmasosaa tulee yrityksiltä ja yksi kolmasosa julkisilta

rahoittajilta. Kokonaisrahoitus TKI-toimintaan Uudellamaalla on noin 3 Mrd euroa ja sote-sektorin osuus

tästä on runsaat 10%. Maakunnalla tulee jatkossa olemaan erityinen intressi panostaa terveyttä,

hyvinvointia ja osallisuutta edistävään tutkimustoimintaan yhdessä kotimaisen ja kansainvälisen

yksityisen sektorin kanssa. Kansainvälisen rahoituksen tasoa on mahdollista nostaa, ja erityisen hyvät

mahdollisuudet tähän on biolääketieteen eri aloilla. EU-rahoituksen osuus on jo nyt merkittävä

Uudellemaalle, ja uusmaalaiseen TKI-ekosysteemiin sijoitetun julkisen pääoman tuottoaste on korkea.

Kuvio 15. TKI-rahoitus Uudellamaalla ja sen sote-osuus (Julkinen sektori sisältää myös yliopistot ja

korkeakoulut. Lähde: Tilastokeskus).

30

Kansallinen julkinen rahoitus Uudellamaalla

Business Finlandin (Tekes) rahoitus Uudellemaalle vuosina 2014-2017 on ollut yhteensä hieman yli

miljardi euroa. Tästä yrityksille suunnattua rahoitusta on runsaat 800 miljoonaa euroa ja

tutkimusorganisaatioille suunnattua rahoitusta runsaat 220 miljoonaa euroa. Tutkimusorganisaatiot

käsittävät tässä luokituksessa tutkimuslaitosten ohella mm. yliopistot ja ammattikorkeakoulut.

Yrityshankkeita on vuosina 2014-2017 kaikkiaan rahoitettu 4 917 kpl ja tutkimushankkeita 621 kpl.

Business Finlandin rahoitus on 30-70 % projektien kustannuksista, projektien kokonaisbudjetti on siten

noin kaksinkertainen. Selkeä notkahdus rahoituksessa tapahtui vuonna 2016, ja se koski nimenomaan

tutkimusorganisaatioita.

Kuvio 16. Business Finlandin (Tekes) rahoitus Uudellemaalle 2014-2017 (Lähde: Business Finland).

EU-rahoitus Uudellamaalla: Rakennerahastot EAKR/ESR

Uusimaa saa nykyisellä ohjelmakaudella 2014-2020 EU:lta tukea kahdesta rakennerahastosta:

Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta. Valtakunnallinen rakennerahasto-

ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 sisältää sekä EAKR- että ESR-toimenpiteet.

• Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tavoite on parantaa työllisyyttä sekä lisätä alueiden

kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta.

• Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tavoite on tukea työllisyyttä ja työllistymisedellytyksiä

kehittämällä osaamista ja palvelurakenteita.

Kuluvalla kaudella Uudenmaan alueen hankkeille on myönnettävissä noin 50 miljoonaa euroa

rakennerahastojen rahoitusta. Yhdessä kansallisen vastinrahoituksen kanssa julkista rahoitusta on

käytössä noin 100 miljoonaa euroa. Rakennerahastovaroja on Uudellemaalle suunnattu suhteellisen

vähän, mutta rahoitetuilla hankkeilla on merkitystä mm. TKI-infrastruktuurin kehittämisessä sekä

osaamisen ja yhteistyön aktivoinnissa.

0

50 000 000

100 000 000

150 000 000

200 000 000

250 000 000

2014 2015 2016 2017

Rahoitus yrityksille Rahoitus tutkimusorganisaatioille

http://www.rakennerahastot.fi/documents/10179/43217/rr_ohjelma_2014_2020.pdf/efce002a-cbf8-4ce5-9715-0c208e67ce75

31

Uudellamaalla älykkään erikoistumisen (RIS3) periaattein valitut kärkiteemat ovat viime vuosien ajan

olleet kehittämispanosten kohteina. Älykkään erikoistumisen strategian kärkiteemoja ovat nyt:

• Kaupunkien cleantech

• Terveys ja hyvinvointi

• Teollisuuden digitaalinen uudistuminen sekä

• Ihmisten kaupunki

Kaikissa kärjissä useiden toimialojen osaaminen yhdistyy uusiksi innovaatioiksi ja toimintamalleiksi.

Alueen erityisenä vahvuutena on monialaisten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten osallistuminen

kehittämiseen yhdessä yritysten ja kuntien kanssa. Uusin kärkiteema Ihmisten kaupunki vahvistaa

asukasnäkökulmaa älykkäiden kaupunkien ja kaupunkipalvelujen kehittämisessä. Yli 25 prosenttia

EAKER-hankkeista on tukenut vähähiiliseen talouteen siirtymistä.

Uudenmaan liitto koordinoi lisäksi valtakunnallisen 6Aika – Avoimet ja älykkäät palvelut -strategian noin

80 miljoonan euron rahoitusta. Ohjelma-alueeseen kuuluu Suomen kuusi suurinta kaupunkia eli

Helsinki, Espoo, Vantaa, Oulu, Tampere ja Turku. Kestävän kaupunkikehittämisen ITI-rahoituksella on

saatu aikaan uudenlaista vaikuttavuutta ja kaupungit on pystytty sitouttamaan vahvemmin mukaan

aluekehittämiseen ja hankkeiden toteutukseen. 6Aika-hankkeissa on kokeiltu toimia, joiden merkityksen

odotetaan kasvavan tulevalle ohjelmakaudelle, kuten kaupungit kiertotalouden toimijoina.

Horisontti 2020 -rahoitus Uudellamaalla

Uusimaa on menestynyt Suomessa puiteohjelmarahoituksen osalta odotetun hyvin. Uusmaalaiset

toimijat, yliopistot ja korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja yritykset ovat saaneet Horisontti 2020 -

ohjelmasta tällä ohjelmakaudella yli 500 M€ rahoituspäätökset. Kansainvälisessä vertailussa hieman yli

100 M€ euron vuosittaista rahoituspäätösten saldoa voi Uudenmaan osalta kuitenkin pitää vain

tyydyttävänä. Koventunut kilpailu puiteohjelmarahoituksesta ja sen myötä vähemmän houkuttelevat

ennakkoarviot myönteisen rahoituspäätöksen todennäköisyydestä vähentävät intoa lähteä vaativaan

hakemusvalmisteluun, joka usein toteutetaan muun työn ohessa.

Taulukko 5. Eniten rahoitusta saaneet organisaatiot ja niiden osuus Suomen varmistuneesta H2020-

rahoituksesta 2014-2018. (Lähde: Business Finland, EU:n Cordis-tietokanta).

http://6aika.fi/

32

4.3 Johtopäätökset

Uudenmaalla on hyvät TKI-toiminnan lähtökohdat. Maakunta on sisäisesti melko vahva

innovaatioekosysteemi, jossa on paljon käyttämätöntä potentiaalia uusille kotimaisille ja kansainvälisille

kumppanuuksille. Alueella on selkeä strateginen suunta, joka perustuu sekä maakuntastrategiaan että

muuhun alueelliseen strategiatyöhön. Kunnat tekevät kiinteää yhteistyötä – ja siten myös

maakuntastrategia on muotoutunut relevantiksi kuntien näkökulmasta. Maakuntastrategia luo myös

uudenlaista perustaa niille toimialoille, joiden osalta kunnat eivät vielä ole riittävästi integroineet

toimintojaan. Näin uudenlaisen palvelumaakunnan synnyttäminen tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia

aluekehitykseen ja TKI-toimintaan sekä HUSin ja kuntien sote-yhteistyöhön.

Sen lisäksi, että maakunnan strateginen suunta on kirkastettu, myös TKI on selvästi ensimmäistä

kertaa tunnistettu omaksi keskeiseksi osa-alueeksi. Tämä antaa mahdollisuuden TKI-toiminnan

realistiseen resursointiin ja johtamiseen, minkä myötä TKI:n alueellista vaikuttavuutta voidaan

merkittävästi vahvistaa. Maakuntaorganisaation omaakin panostusta TKI:hin tulee lisätä, sillä

maakunnan integroitunut ja johdettu TKI-toiminta vahvistaa mahdollisuuksia myös menestyä EU-

rahoitushauissa.

Uusi palvelumaakunta on noin kuuden miljardin vuotuisella budjetillaan kansallisesti ja kansainvälisesti

merkittävä toimija. Tämä heijastuu myös TKI-kenttään. Vaikka suurten kaupunkien TKI-toiminta on jo

nykyoloissa mittavaa, käyttämättömiä mahdollisuuksia on vielä paljon.

On ollut erittäin työlästä ja vaikeaa selvittää, mitä Uudellamaalla TKI:n osalta tapahtuu: millaisilla

resursseilla toimitaan, millaisia hankkeita on meneillään sekä hahmottaa alueen TKI-toiminnan

mittakaava. Näiden tietojen keräämiseen ei ole perinteisesti ollut käytäntöjä, joten data on ollut

vaikeasti saatavilla. On vaikea kehittää ja varsinkin arvioida toimien vaikuttavuutta, jos nykytilasta ei ole

tietoa. Systemaattiselle tiedon keruulle – jota lakikin edellyttää – on uudessa maakunnassa luotava

tehokkaat käytännöt.

Huomiota tulisi myös kiinnittää entistä enemmän TKI:n tuottamiin liiketoimintamahdollisuuksiin ja

vaurauden luomiseen. Tältä osin yritysten, tutkimuslaitosten ja julkisten toimijoiden innovaatioyhteistyö

on avainasemassa.

Kaikki rahoituslähteet ovat hyödynnettävissä myös tulevaisuudessa. Etenkin EU-rahoituksen osalta

TKI-kumppanuuksilla ja hankkeiden integraatiolla voitaisiin alueelle kotiuttaa huomattavasti

nykyistä enemmän resursseja.

33

5. Vaikuttavan TKI-toiminnan edellytykset

Luku käsittelee vaikuttavan TKI-toiminnan ehtoja ja aikahorisonttia. Luvussa korostetaan, että TKI-

toimintaan on mahdollista vaikuttaa tavoitteellisesti ja strategisesti siitä huolimatta, että kohteena on

monimuotoinen ja paljolti itseohjautuva toimintaympäristö. Uudenmaan TKI:n on vastattava

olemassa oleviin kehittämistarpeisiin, mutta myös oltava proaktiivista ja ennakoivaa. Strategisessa

mielessä TKI-toimintaa on ohjattava kolmesta näkökulmasta: on huomioitava tunnistetut tarpeet

(nykytila), ennakoidut tarpeet (tunnistettu tulevaisuus) ja avautuvat aikaikkunat (tunnistamaton

tulevaisuus).

Uudenmaan TKI:n tehtävä on tukea maakunnan strategian toteutumista ja voimistaa alueen

uudistumiskykyä.

TKI-toiminta ja siihen liittyvät tukitoimet muodostavat kompleksisen ja monimuotoisen instrumentin, joka

on välttämätön maakunnan kehittymiselle ja uudistumiskyvylle. Kyseessä ei ole kuitenkaan automaatio,

vaan tuloksellinen TKI-toiminta edellyttää, että sen toimintaedellytykset ja ohjausmahdollisuudet

tunnetaan, ja että sitä johdetaan tavoitteellisesti.

Tärkeimpänä tavoitteena maakunnan strategian kannalta on, että TKI toisaalta vastaa olemassa oleviin

tarpeisiin ja toisaalta toimii myös proaktiivisesti. Strategisessa mielessä TKI:lla on kolmitasoinen

aikahorisontti. Ensinnäkin, maakunnalla on oltava tieto siitä, mitkä ovat palvelujen nykyiset pullonkaulat

ja kehittämistarpeet. Lakikin edellyttää tiedon keräämistä nykyisestä toiminnasta sekä tiedon jakamista

ja hyödyntämistä palvelujen kehittämiseksi. Tämä on kuitenkin vain maakunnan TKI:n perusta – tärkeä

mutta ei suinkaan riittävä.

Toiseksi maakunnan on harjoitettava systemaattista ennakointitoimintaa, jotta TKI voitaisiin suunnata

riittävästi kehittämään niitä palveluja ja tuotteita, joita kehittyvä yhteiskunta tarvitsee. Maakunnalla tulee

siis olla proaktiivinen ja mahdollistava ote kehittämistoimintaan. Tulevaisuutta luodaan aktiivisesti, ei

ainoastaan korjata syntyneitä virheitä ja puutteita.

Kolmanneksi maakunnan TKI-toiminnan tulee kyetä tarttumaan yllättäen avautuviin mahdollisuuksiin ja

tekemään uusia, innovatiivisia avauksia. Radikaalit innovaatiot eivät välttämättä synny valtavirroissa,

vaan ne kehittyvät usein marginaaleissa, luovien ihmisten ideoista ja rohkeista kokeiluista (vrt. Microsoft

tai Apple). Maakunnan kehittymiselle tämä kolmas ajallinen ulottuvuus on erittäin tärkeä, joskin

strategisista toimenpidesuunnitelmista usein unohdettu.

Aikahorisontin hallinnan lisäksi maakunnan TKI:n tuloksellisuudella on muitakin edellytyksiä, jotka on

huomioitava, kun TKI-kokonaisuutta rakennetaan maakuntaan:

• Maakuntakonsernin tehtävä on seurata ja ohjata, että alueen TKI kohdentuu strategisesti oikein.

Maakuntastrategiassa on tarkoin määritelty tavoitteet, teemat ja kärjet, joiden avulla maakunnan

tulevaisuuden visio saavutetaan. On oltava tieto siitä, mitä tapahtuu ja miten TKI-hankkeet

tukevat strategian eri osa-alueita. Tähän tarvitaan soveltuvat seurantatyökalut, toimintatavat ja

päätöksentekoprosessit.

• Maakuntakonsernilla on oltava realistinen käsitys resursseista, joita tavoitteellinen TKI-toiminta

edellyttää. Jos resursseista tingitään, on samalla määriteltävä, miten se vaikuttaa maakunnan

TKI-toiminnalta odotettuihin tuloksiin. Yhteys resurssien ja tulosten välillä on konkretisoitava

mahdollisimman tarkoin.

34

• Maakunnan TKI-instrumentin (sisältäen myös tiedonkeruun, ohjauksen, rahoituksen ja

tukitoimet) toimivuutta on kyettävä seuraamaan ja arvioimaan selkeiden indikaattoreiden avulla.

Tarvitaankin realistista ja faktoihin pohjautuvaa tietoa siitä, mitä TKI:lla on saatu maakunnassa

aikaan – siis mikä toimii ja mikä ei. Vain siten toimintaa on mahdollista parantaa jatkuvasti ja

tehokkaasti.

Näiden lisäksi on kehitettävä selkeät keinot, joiden avulla edellä mainitut arviointitulokset viedään

käytäntöön. Tieto parannettavista kohteista ei auta, jos ei ole määritelty keinoja, vastuita ja prosesseja,

joiden kautta tulokset hyödynnetään käytännössä.

Taulukko 6. TKI-toiminnan vaikuttavuuden ehdot ja kehittämisen aikahorisontti

Vaikuttavan TKI-toiminnan edellytykset pätevät kaikkialla, missä TKI-toimintaa pyritään

ohjaamaan pitkäjänteisesti ja strategisesti.

35

Osa B Uudenmaan tuleva TKI-toiminta

36

6. Hankesalkut ja läpimurto-ohjelmat

Tässä luvussa käsitellään Uudenmaan TKI-toiminnan johtamista ja organisointia

maakuntakonsernissa. Maakuntaorganisaatio voi johtaa alueen TKI-toimintaa siltä osin, kun se

tapahtuu maakuntakonsernin sisällä omassa organisaatiossa ja omissa liikelaitoksissa. Johtaminen

tapahtuu maakunnan strategisten teemojen ja tavoitteiden mukaisesti ja se organisoidaan

hankesalkkujen, läpimurto-ohjelmien ja muiden toimenpano-ohjelmien kautta.

Maakunnan strategian edellyttämät muutokset organisoidaan, resursoidaan ja johdetaan

hankesalkkujen ja ohjelmien kautta osana maakuntakonsernin TKI-johtamisjärjestelmää.

Hankesalkut jaotellaan maakuntastrategian painopistealueiden mukaisesti neljään teemaan:

1. Ihmisten hyvinvointi keskiössä

2. Kestävästi kasvava ja yhtenäinen metropolimaakunta

3. Rohkeasti uudistuvat palvelut

4. Edistyksellinen johtaminen ja kestävä talous

Hankesalkut muodostuvat ohjelmista ja projekteista, jotka on viritetty toteuttamaan maakunnan

strategisia tavoitteita. Ohjelma on useasta projektista ja mahdollisista muista tehtävistä muodostuva

kokonaisuus, jonka avulla tavoitellaan laajaa strategista päämäärää, organisoidaan toimintaa

maakunnan linjaamien tavoitteiden toteuttamiseksi ja tavoitellaan laaja-alaista vaikuttavuutta. Ohjelmat

liittyvät maakunnan perustoimintaan ja TKI-toimintaan ja niiden kesto on tyypillisesti 2-4 vuotta.

Ohjelman johtamisessa korostuvat kokonaisuuden hallinta, yhteistyö kumppanien ja sidosryhmien

kanssa, muutosjohtaminen ja saavutettavien hyötyjen ja vaikuttavuuden hallinta.

Maakunnassa on määritelty kaksi ohjelmatyyppiä: 1) läpimurto-ohjelmat ja 2) muut strategian

toimeenpano-ohjelmat.

Läpimurto-ohjelmat ovat maakunnan erityisiä prioriteetteja ja strategisia kärkiä. Niihin panostetaan

vahvasti: ne resursoidaan erikseen maakunnan budjetissa, jolla varmistetaan niiden toteutumisen

edellytykset, mm. volyymi, ohjaus ja tarvittavat kompetenssit. Lisäksi niiden toteuttamiseksi haetaan

sekä EU-rahoitusta että kansallista TKI-rahoitusta. Läpimurto-ohjelmat edellyttävät maakunnan

ekosysteemin ja kumppanuuksien hyödyntämistä ja vahvistamista (esim. kunta-maakunta-yhteistyö,

yritysyhteistyö, tutkimuslaitosten yhteistyö). Maakunnan ekosysteemissä tapahtuu parhaillaan kunkin

läpimurto-ohjelman teemojen mukaista toimintaa, esimerkiksi kuntien vastaavaa ohjelmatyötä tai

yritysten innovaatiotoimintaa, jotka pyritään yhdistämään kumppanuuksilla maakunnan läpimurto-

ohjelmiin.

Läpimurto-ohjelmien organisointia ja johtamista käsitellään tarkemmin luvuissa 7 ja 8.

Uudenmaan maakuntaan perustetaan seuraavat neljä läpimurto-ohjelmaa, yksi jokaiselle

maakuntastrategian painopistealueelle:

• HYTE Plus -ohjelma

• Digi-Sote -ohjelma

• Hiilineutraali maakunta -ohjelma

• Johtamisen ja esimiestyön muutosohjelma

37

Näiden lisäksi strateginen painopiste on sote-liikelaitoksen TKI-linjauksissa, jotka sisältävät kliinisen

lääketieteen tutkimushankkeet ja muut sote-liikelaitoksen TKI-salkut. Nämä niveltyvät

tarkoituksenmukaisesti Helsingin yliopiston ja muiden kumppaneiden strategisiin hankkeisiin.

Kuvio 17: Maakunnan hankesalkut ja läpimurto-ohjelmat

Maakuntastrategian mukaisesti läpimurto-ohjelmien lisäksi perustetaan muut strategian toimeenpano-

ohjelmat:

• Kestävä talous -ohjelma

• Elinvoimaohjelma

• Turvallisuus- ja varautumisohjelma

• Osallisuusohjelma

• Viestintä- ja markkinointiohjelma

Maakunnan strateginen TKI-ohjaus edellyttää toimivaa ohjelma- ja projektisalkun sekä muiden tähän

liittyvien käytänteiden hallintaa. Hallintamallin perusteet on kuvattu luvussa 10. Seuraavassa kuvataan

läpimurto-ohjelmien alustavat lähtökohdat, tavoitteet, sisällöt ja rajaukset.

6.1 Hyte Plus -ohjelma

Hyte Plus -ohjelmalla vastataan Uudenmaan väestön hyvinvoinnin ja terveyden vajeisiin, jotka on

tunnistettu erilaisten indikaattoreiden avulla maakuntastrategiassa, sote-palvelustrategiassa sekä

alueellisessa hyvinvointikertomuksessa. Maakunnan haasteina ovat muun muassa työttömyys,

asunnottomuus, huostaan otettujen lasten suuri määrä ja NEET-nuorten (16 - 29 -vuotiaat nuoret, jotka

eivät ole työssä tai koulutuksessa) määrän jatkuva lisääntyminen.

38

Lähtökohtana on rakentaa palvelutuotannon, tiedon, tutkimuksen, innovaatioiden ja osaamisen

kokonaisuus, jonka avulla voidaan ennalta ehkäistä ja korjata hyvinvointi- ja terveysvajeita aikaisempaa

ketterämmin ja vaikuttavammin. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tähtää painopisteen

siirtämiseen ennaltaehkäisyyn ja ennakoivaan toimintaan, joten sen riittävä resursoiminen

maakunnassa on kriittisen tärkeää.

Ohjelman tavoitteena on tunnistaa toimijat, joiden tehtäväalaan kyseisten haasteiden hoitaminen ja

tiedontuotanto kuuluvat sekä tukea niiden välistä yhteistyötä. Ohjelmassa luodaan yhteistyön rakenteet

ja vuoropuhelu poikkihallinnolliselle, monen alan yhteistyölle sekä sovitaan toimintatavat ja

toimenpiteet, joilla haasteisiin vastataan. Ohjelmassa keskitytään erityisesti innovaatioiden ja uusien

teknologioiden käyttöönottamiseen, tutkimustuloksien aikaisempaa ketterämpään hyödyntämiseen ja

kehittämisessä syntyvien hyvien käytäntöjen levittämiseen.

HYTE Plus -ohjelma toteutuu maakunnan toimijoiden laajapohjaisena yhteistyönä. Koska hyvinvoinnin

ja terveyden edistämisen pääasiallinen vastuu säilyy jatkossakin kunnilla, on tärkeä saada kuntatoimijat

mukaan osaksi ohjelmaa. Myös yksityiset palveluntuottajat ja järjestöt tulee kytkeä mukaan ohjelmaan,

samoin kuin yliopistot, korkeakoulut, THL, muut tutkimuslaitokset ja toimijat (esim. Sitra), joiden

intresseihin hyvinvointi ja terveys liittyvät. Myös palvelujen käyttäjät ja palvelumuotoilijat halutaan

aikaisempaa tiiviimmin osaksi palvelujen kehittämistä.

HYTE Plus -ohjelma tuottaa ratkaisuja seuraaville alueille:

1. Hyvinvointi- ja terveysalan vaikuttavuuden tehostaminen: toimintatapojen ja palvelutuotannon

ketterä, asiakastarpeisiin perustuva uudistuminen poikkihallinnollisin keinoin.

2. Hyvinvoinnin ja terveyden tutkimuksen lisääminen sekä tutkimustulosten levittäminen

tehokkaasti maakunnan alueella, maakuntaorganisaatiossa ja eri toimijoiden välillä.

3. Tietopohjat ja -alustat tukemaan palvelutuotantoa sekä vaikuttavuuden ja laadun arviointia.

4. Eri toimijoiden yhteistyömuotojen ja -mallien kehittäminen ja skaalaaminen.

5. Palvelumuotoilun (asiakaslähtöisen suunnittelun) tehokas hyödyntäminen.

6. Innovaatiot asiakaskokemuksen parantamiseksi.

7. Lean-osaaminen (jatkuvan parantamisen periaatteet) osaksi hyvinvoinnin ja terveyden

edistämistä.

6.2 Hiilineutraali maakunta -ohjelma

Uudenmaan tulee kehittyneenä maakuntana olla edelläkävijä ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä,

jonka perustana on Pariisin ilmastosopimus ja IPCC:n raportin tavoitteet. Uudenmaan

maakuntavaltuuston päätöksellä Uudenmaan tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, ja

Hiilineutraali maakunta -ohjelma pyrkii edistämään tavoitetta. Suomen ympäristökeskukselta on

hankittu Uudenmaan kaupunkien ja kuntien osalta tuore, yhteismitallinen käsitys tarvittavista

toimenpiteistä, joita 80 % päästövähennykset kaupungeissa ja kunnissa edellyttävät.

Hiilineutraali maakunta -ohjelman tavoitteena on löytää ja saattaa maakunnallisten toimijoiden käyttöön

uusia, entistä tehokkaampia toimenpiteitä päästövähennysten toteuttamiseksi. Yhteistyö kuntien ja

muiden sidosryhmien kanssa on avainasemassa, ja sen tueksi tullaan laatimaan Hiilineutraali Uusimaa

2035 -tiekartta. Se kokoaa Uudenmaan alueella ilmastotyön toimenpiteet, täydentää kaupunkien ja

kuntien ilmastostrategiat ja toimenpideohjelmat sekä välittää tietoa alueellisten toimijoiden välillä.

Tiekartan tavoitteena on luoda päättäjille ja maakunnan toimijoille yhteinen käsitys tarvittavista

toimenpiteistä sekä varmistaa sitoutuminen niiden toteuttamiseen.

39

Hiilineutraali maakunta -ohjelman

toteuttaminen edellyttää osallistavaa ja

vuorovaikutteista prosessia, jossa ovat

mukana Uudenmaan keskeiset alueelliset

toimijat, tutkimusorganisaatiot ja tarvittavat

ulkopuoliset asiantuntijat. Kaupungit ja

kunnat ovat yritysten ja kiinteistön

omistajien ohella avainasemassa

ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

Kasvihuonekaasu- ja hiilinieluselvitysten,

saatavilla olevien ilmastostrategioiden ja

tutkimusten lisäksi tarvitaan uutta tutkittua

tietoa toimivista keinoista sekä niiden

pilotointia. Uudenmaan liiton tehtävänä on

tuottaa toimijoille tietoa tehokkaimpien

toimenpiteiden tunnistamiseen ja

valintaan.

Uudenmaan liitto on mukana SYKEn koordinoimassa Life IP ilmasto- eli CANEMURE-hankkeessa

(Carbonneutral Municipals and Regions), joka tuo kattavan valtakunnallisen tuen kuntien ilmastotyölle

seuraavaksi kuudeksi vuodeksi. Uusimaa on mukana työpaketissa, jonka tarkoituksena on koordinoida

maakunnallisia toimenpiteitä, tuottaa ja ylläpitää hiilineutraalitiekarttaa sekä koota alueellisia tietoja

EU:lle tehtävää raportointia varten.

Hiilineutraalitavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan laajaa ja kattavaa ymmärrystä ilmastonmuutoksesta

ja ennen kaikkea siitä, miten hiilidioksidipäästöjä pystytään vähentämään eri sektoreilla. Siksi

Hiilineutraali maakunta -ohjelmassa TKI-toiminta on erittäin tärkeää. TKI voidaan katsoa

läpileikkaavaksi teemaksi, koska hiilineutraalius koskettaa ainakin energia-, liikenne-, maatalous-,

teollisuus- ja metsäsektoria. Tulevaisuudessa älyliikenteen palvelut, automaattinen liikenne ja älykäs

liikenteen ohjaus tulevat mullistamaan liikkumisen ja logistiikan. Kuvaan astuvat esimerkiksi sähköautot

ja bussit sekä automatisoidut kulkuneuvot, liikenne palveluna (MAAS) -ajattelumalli sekä siihen liittyvien

ICT-alustojen ja mobiilisovellusten innovaatiot. Nämä vaativat valtavasti sekä teknologista tutkimusta,

kehittämistä ja innovaatiotoimintaa, mutta myös ihmisten käyttäytymiseen, arvoihin ja asenteisiin

liittyvää tutkimusta ja dataa.

Energiasektorilla on käynnissä voimakas murros kohti uusiutuvia energioita, älykkäitä

energiajärjestelmiä ja hajautettua tuotantoa – eli pyritään pois fossiilisesta ja keskitetystä tuotannosta.

Sama kysymys hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä koskettaa lähes kaikkia teollisia prosesseja, esim.

ruuantuotantoa, rakentamista ja maataloutta.

Uudellamaalla on paljon yliopistoja ja tutkimuslaitoksia, jotka tekevät jostakin kulmasta katsottuna tähän

liittyvää tutkimusta (mm. Helsingin yliopisto, VTT, Aalto-yliopisto, SYKE, Ilmatieteen laitos, LUKE, GTK

sekä BIOS-tutkimusyksikkö). Perustietoa tuottava tutkimus voi liittyä esimerkiksi ilmastonmuutokseen,

ilmakehässä olevien saasteiden määrään tai hiilinielujen potentiaalin ja riittävyyden laskemiseen.

Lisäksi on valtava määrä soveltavaa tutkimusta, joka tähtää teknologisiin innovaatioihin, esim.

cleantech-alan kehittämistä ja yritystoimintaa

40

6.3 Digi-sote-ohjelma

Digitaalisten palvelujen kehittäminen on vahva ydinosa maakunnan TKIO-toimintaa 2020-luvulla.

Tavoitteena on palvelujen saatavuuden, integraation ja vaikuttavuuden parantaminen sekä tiedolla

johtamisen ja big datan käytön kehittäminen. Maakunta ohjaa näihin kohdistuvaa TKI-toimintaa

ohjelmien, sopimusten ja rahoitusinstrumenttien kautta.

Soten palvelujärjestelmässä on viime vuosien aikana kehitetty useita sähköisiä asiointipalveluja. Tämä

on kuitenkin useimmissa tapauksissa tarkoittanut ainoastaan olemassa olevien prosessien

digitalisointia, ei uusien palveluprosessien tai -integraatioiden luomista. Siten tämän hetkiset

digitaaliset sote-palvelut ovat vielä melko hajanaisia ja vaillinaisesti yhteen sopivia.

Sipilän hallituksen VM:n rahoittamia ja STM:n ohjaamia sote-palvelujen digitalisaation kärkihankkeita

ovat olleet Omat digiajan hyvinvointipalvelut (ODA) -hanke ja Virtuaalisairaala 2.0 -hanke. Näiden

avulla on luotu pohjaa kansallisen tason digitaalisille asiakaspalveluille. ODAn tuottamat Omaolo-

palvelut ja Virtuaalisairaalan Terveyskylä-palvelut näyttäytyvät kuitenkin asiakkaalle erillisinä

palvelupolkuina, joiden rinnalla toimii muitakin sähköisen asioinnin ja digipalvelujen kanavia.

Digi-Sote -ohjelman tavoitteena on luoda Uudenmaan maakunnan asukkaalle saavutettavat,

saumattomasti yhteen sovitetut ja katkeamattomat digitaaliset hoito- ja palvelupolut. Niiden tulee

soveltuvin osin korvata ja tukea perinteisiä palvelukanavia ja -prosesseja. Digitaaliset palvelut tulevat

toimimaan maakunnan soten ensisijaisena palvelukanavana, jonka käyttöä tuetaan ja johon

kannustetaan. Tämä toiminnan muutos ja asiakaslähtöisyys ovat ohjelman lähtökohta.

Digitaalisissa sote-palveluissa korostuu ennaltaehkäisevyys, palvelujen automatisointi, omahoito,

etäpalvelut ja asiakaskeskeisyyden korostaminen. Palvelut perustuvat asiakkaiden itsensä, älykkään

ympäristön (IoT) ja palvelujärjestelmän kokoamaan tietomassaan (big data), jota voidaan hyödyntää

algoritmien, ohjelmistorobotiikan, koneoppimisen ja tekoälyn avulla. Nämä tarjoavat hyviä

yhteistyömahdollisuuksia esimerkiksi uusien kasvuyritysten kanssa. Asiakas omistaa itse omat tietonsa

(my data) ja siten hallitsee niiden käyttöä. Digitaalisten palvelujen vaikuttavuus tulee olla selkeästi

mitattavissa palvelun laadun, saatavuuden ja kustannustehokkuuden osalta. Kehittämisen kannalta on

tärkeää, että käyttöönotettavat digitaaliset palvelut pohjautuvat pääosin alueelliseen potilas- ja

asiakastietojärjestelmään (Apotti) ja kansallisiin ratkaisuihin, joita tuottavat maakuntien

palvelukeskukset sekä esim. ministeriöiden kehityshankkeet, Luova, Kela sekä Digi- ja

väestötietovirasto. Maakunnan tasolla luodaan niiden varassa älykkäät, katkeamattomat ja

tietoturvaltaan luotettavat palvelunohjaukset ja palveluintegraatiot. Palveluja tulee voida monistaa niin

kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla.

Palveluinnovaatioita tulee kehittää verkostomaisessa ekosysteemissä, joka kattaa koko sote-

toimijakentän. Palvelukehitys perustuu voimakkaasti asiakaskokemukseen sekä asiakkaiden ja

ammattilaisten osallisuuteen. Maakunnan kehitystoiminnassa digitaalisten palvelujen oleellisia

sidosryhmiä ovat toiminnan kehitys, ICT ja viestintä. Erityisesti niille syntyy rajapintoja CRM:n,

osallisuuden, neuvontapalvelujen, HYTEn ja Contact Centerin kanssa.

Tulevaisuudessa tiedon on palveltava monipuolisesti toteutuneen palvelun tarkastelun ja

tutkimusnäyttöön peilaamisen lisäksi myös älykästä ennakoivaa palvelujen suunnittelua. Sitran

rahoittamassa Laatudatasta vaikuttavuuteen -hankkeessa on työstetty Terveyshyötyarvio-työkalun

ensiversio. Se mahdollistaa rakenteisen sairauskertomustiedon peilaamisen laajasti Käypähoito-

suositukseen, tuottaa analyysistä laatu- ja hoitovajeraportteja sekä järjestäjän että tuottajan tarpeisiin.

Näistä voidaan hoitosuhteen tunnistamisen pohjalta edetä takaisin potilastasolle ja päätöksenteon

muistutteiden avulla arvioida hoitointerventioiden toteutusta. Työkalua on edelleen kehitettävä

41

palvelemaan laaja-alaisesti Sote-kenttää siten, että se voi hyödyntää kaikkien tuottajien sekä asiakkaan

itsensä tuottamaa tietoa, mm. Hyte Plus -ohjelman tueksi.

Digi-Sote -ohjelma tuottaa seuraavia ratkaisuja ja toimintoja:

1. Kootaan Digi-Soten innovaatioekosysteemi ja tunnistetaan riippuvuudet kansallisine

kytköksineen

2. Syntyy digitaalinen palvelukokonaisuus, jonka tunnuspiirteet ovat saavutettavuus, käytettävyys,

saumattomuus osana palvelukokonaisuutta.

• Syntyy luottamus Digi-Sote-palveluihin ja kyvykkyyttä terveyden ja hyvinvoinnin

edistämiseen

• Tunnistautumisen helppous, sopimushallinnan automaattinen ja älykäs varmistus

• Asiakkaan päästävä yhden portin kautta luotettavaan, näyttöön pohjaavan

saumattomaksi kokonaisuudeksi muodostuvaan digipalvelukokonaisuuteen

• Hyvä digipalvelun asiakaskokemus, viiveetön ammattilaisavun saaminen digipalvelun

kautta

• Sujuvasti ja älykkäästi rinnalla kulkeva digituki

• Tämän mahdollistava toiminnan muutos

3. Tietojohtamisen valmiuksien varmistaminen

• Tietopohjan eheyden ja minimitiedon varmistus, kertakirjauksen riittävyyden

periaatteella

• Eri palveluissa syntyvän ja asiakkaan itse kirjaaman tiedon kertyminen yhteiseen

tietoaltaaseen

• Ilmiöpohjaisen tutkimuksen ja arvioinnin mahdollistaminen

• Yhteiskehittämisen alustaratkaisujen luominen, pientenkin toimijoiden hyödynnettäväksi

• Tiedonhallinnan esteiden purku

6.4 Johtamisen ja esimiestyön ohjelma

(Ei ehditty valmistella.)

Läpimurto-ohjelmiin perustuva toimintamalli on hyvä sekä palvelujen kehittämisen että TKI:n

johtamisen näkökulmasta. Teemoja voi modifioida kulloisenkin strategian mukaan.

Maakuntamallissa kokonaisuudesta olisi vastannut maakuntakonserni, mutta tulevaisuudessa

vastuutaho riippuu poliittisista päätöksistä. Tulevista hallintomalleista riippumatta läpimurto-

ohjelmien avulla voidaan tuottaa lisäarvoa, jos ohjelman toteuttamiseen löytyy taho, joka pystyy

fasilitoimaan, tarjoamaan yhteisen alustan ja tukemaan toimijoita hankehauissa.

42

7. Palvelujen tuottamiseen ja

järjestämiseen liittyvä TKI

Tässä luvussa käsitellään maakuntakonsernin keinoja ohjata palveluntuottajien TKI-toimintaa.

Suorien johtamiskeinojen sijaan maakunnalla on käytettävissään useita epäsuoria ohjauskeinoja:

normiohjaus, omistajaohjaus, rahoitus- ja tulosohjaus, sopimusohjaus, markkinaohjaus ja

informaatio-ohjaus. Luvussa listataan myös ne lukuisat maakunnan asiakirjat, joissa määritellään

TKI:n ohjausta ja päätöksentekoa. Lisäksi käsitellään sote-liikelaitoksen TKI:n organisointia sekä

elinvoima- ja turvallisuustoimintojen TKI-toimintaa.

7.1 Sote-palvelutuotannon TKI-ohjaus

Maakunta voi ohjata sote-palveluntuottajien TKI-toimintaa monella eri tavalla. Hallinnollisiin

dokumentteihin voi asettaa tavoitteita, luoda kannusteita – jopa velvoittavia ehtoja – joilla pyritään

varmistamaan koko maakunnan uudistumiskykyä tukeva TKI-toiminta. Ohjauskeinot ovat erilaisia

riippuen ohjattavasta kohteesta.

TKI-toiminnan strateginen ohjaus on selkeä. Ohjaus perustuu maakunta- ja palvelustrategian linjauksiin

sekä TKI-politiikkaan. Kaikki sote-palveluja tuottavat tahot ovat osa maakunnan TKI-ekosysteemiä.

Tärkeintä on mahdollistaa niiden aktiivinen toiminta yhdessä yliopistojen ja korkeakoulujen sekä

tutkimuslaitosten, yritysten ja järjestöjen kanssa. Uudellamaalla on jo olemassa vahvoja

yhteistyörakenteita ja kumppanuuksia, joiden edelleen vahvistaminen on maakunnan ensisijainen

tehtävä. HUSin ja Helsingin yliopiston tiivis, koko organisaation läpäisevä tutkimus- ja opetusrakenne

voi toimia moottorina koko liikelaitoksen yliopistolliselle toiminnalle.

Kuviossa (18) esitetään TKI-toiminnan eri ohjauskeinot ja niihin liittyviä käytännön esimerkkejä.

Kuvio 18. Maakunnan TKI-toiminnan ohjauskeinot

43

Alustavia näkökulmia liittyen eri ohjausmekanismeihin:

Normiohjaus

• Hallintosääntöön pohjautuva TKI- ja projektitoiminnan toimintaohje. Kuvataan esim. minkä

kokoiset hankkeet missäkin voidaan hyväksyä. Mitä liikelaitos voi päättää?

• Ohjelmien, hankkeiden ja projektien johtamisen ja muun hallinnoinnin toimintamalli (sote-

järjestäjän, muiden toimialojen ja konsernin vastuut)

• Konsernin projektitoimiston ja sote-liikelaitoksen projektitoimiston (PMO) välinen yhteys ja

työnjako

• Kansallinen lainsäädäntö (kts. luku 2.1)

Konserni- ja omistajaohjaus

• Maakunnan TKI-toiminnan mahdollisuudet yhtiömuodossa

• Kuntien ja kuntayhtymien (HUS ja Eteva) omistamat sosiaali- ja terveydenhuollon yhtiöt.

Maakunta voi ostaa TKI-toimintaa harjoittavat yhtiöiden osakkeet, jos katsoo sen hyödylliseksi

(eivät siirry samalla tavalla kuin palveluja tuottavien yhtiöiden osakkeet).

• Tällaisia yhtiöitä ovat ainakin lakisääteisistä sosiaalialan osaamiskeskustehtävistä vastaava

Keski- ja Itä-Uudenmaan kuntien omistama Sosiaalitaito Oy sekä valtakunnallisesta

ruotsinkielisestä sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta vastaava Det Finlandsvenska

kompetenscentret Ab.

• HYKS-Instituutti on kokonaan HUSin omistama yhtiö, jonka tehtävänä on tukea lääketieteellistä

tutkimusta auttamalla tutkijoita sopimus- ja budjettineuvotteluissa. Instituutti hallinnoi kaikki

ulkopuolisella rahoituksella tehtävät tutkimukset, jotka kohdistuvat HUSin potilaisiin, ja on

osapuoli kaikissa yritysten kanssa tehtävissä tutkimussopimuksissa.

• Voisiko maakunnassa olla yhtiömuotoista toimintaa TKI-ekosysteemin hallinnoimiseen? Yhtiö

olisi yritysten suuntaan front desk, joka loisi yhteistyötä, tutkimuskonsertoita, selvittäisi

liiketoimintamahdollisuuksia ja myisi maakunnan liikelaitoksen osaamista yrityksille.

Talous ja tulosohjaus

• TKI:ta koskevat sote-liikelaitoksen sitovat tavoitteet ovat budjetissa

• YTA-maakuntien yhteisesti rahoittama TKI-toiminta (sovitaan yhteistyösopimuksessa)

• Maakunnan hyväksymille läpimurto-ohjelmille varataan erillinen (huomattava) rahoitus

• Voidaan asettaa tavoitteeksi tuottaa tietynlainen tietopohja (esim. vaikuttavuustieto) maakunnan

käyttöön: liikelaitosta ohjataan tähän budjetin kautta, muita tuottajia sopimusten kautta.

• Voidaanko maakunnalle laittaa sitova raami TKI-toimintaan?

Sopimusohjaus

• TKI-velvoitteet ja kannusteet ulkoisille tuottajille (suoran valinnan sote -keskukset, hebu- ja

palvelusetelituottajat). Miten vahvasti maakunta haluaa näitä mukaan koko maakuntaa

yhteisesti hyödyttävään TKI-toimintaan?

Markkinaohjaus

• Miten maakunta luo TKI toiminnan edellytyksiä yksityisten markkina-toimijoiden näkökulmasta?

Maakunta luo TKI-konsortioita yksityisten toimijoiden kanssa yhteisen ideoinnin pohjalta ja

tekee sopimuksia, joiden tavoitteena on kaupallisesti hyödynnettävät tuotteet (vrt. Testbed).

Sovitaan aina erikseen, miten tulokset ovat maakunnan hyödynnettävissä.

44

Informaatio-ohjaus

• Maakunta konsortioiden katalyyttina/hakijana, maakunnan läpimurto-ohjelmiin liittyvä

hankeyhteistyö

• Erityisenä tavoitteena ohjata siten, että sote- palvelujen integraatio vahvistuisi (esh, pth, sos).

Yhteistä vaikuttavuusmittarien kehittelyä, koulutusta, monialaista TKI:ta.

Keinoihin liittyy osaltaan myös hankintalain mukainen innovaatiokumppanuus. Sipilän

hallitusohjelmassa oli tavoite, että 5 % julkisista hankinnoista on oltava innovatiivisia.16 Innovaatioiden

hankinnalla ja hankintojen innovatiivisuudella tarkoitetaan eri asioita.

Innovaatioiden hankinta: Innovaatiolla tarkoitetaan hankintalainsäädännössä uuden tai merkittävästi

parannetun tuotteen, palvelun tai menetelmän toteuttamista. Innovaation kehitystyön ja sen tuloksena

mahdollisesti syntyvän lopputuotteen hankkiminen on kilpailutettava, ellei tilanteeseen sovellu jokin

hankintalain mukainen suorahankintaperuste. Kilpailutuksen ja hankinnan voi toteuttaa esimerkiksi

hankintalain innovaatiokumppanuus-menettelyllä, jossa tutkimus- ja kehittämisvaiheen ja pilotoinnin voi

kytkeä osaksi kaupallisen lopputuotteen hankintaa. Tällöin lopputuotetta ei tarvitse kilpailuttaa erikseen.

Hankintojen innovatiivisuus: Innovatiivisuutta voi liittyä myös hankinnasta tehtävään sopimukseen tai

rahoitusmalliin. Esimerkiksi tulosperusteisessa rahoitussopimuksessa (Social Impact Bond, SIB)

sijoittajat rahoittavat hyvinvointia edistävät palvelut ja kantavat toteutukseen liittyvät taloudelliset riskit.

Hankkeille määritellään tarkat, hyvinvoinnin lisäystä mittaavat tavoitteet, ja julkinen sektori maksaa vain

niiden mukaisista tuloksista. Allianssimalli puolestaan viittaa esim. julkisen, yksityisen ja kolmannen

sektorin kumppanuuteen perustuvaan sopimukseen, jossa sopimusosapuolet sitoutuvat yhteisiin

tavoitteisiin ja riskien ja hyötyjen jakamiseen osapuolten kesken.

16 https://www.hankintakeino.fi/fi/tapahtumat/2019/mika-innovaatiokumppanuus-tilaisuus-1422019

https://www.hankintakeino.fi/fi/tapahtumat/2019/mika-innovaatiokumppanuus-tilaisuus-1422019

45

TKI-toimintaa ohjaavat asiakirjat

Alla olevaan taulukkoon (7) on koottu maakunnan TKI:n ohjaukseen liittyvät asiakirjat sekä asemoidaan

niihin liittyvä päätöksentekotaso.

Asiakirja Mitä määriteltävä Päätöksentekotaso

Maakunnan strategia (sis.

palvelustrategian)

Asetetaan TKI-toiminnan tavoitteet ja

indikaattorit, joilla niiden saavuttamista

seurataan

Maakuntavaltuusto

Hallintosääntö Määritellään yliopistotosairaalan asema ja

muu yliopistollinen toiminta

Yliopiston edustajan osallistuminen

maakunnan toimielimiin

Liikelaitoksen ja yliopiston yhteistyöelimet?

Maakuntahallitus

Valtion tavoitteet STM:n asetus määrittelee sote-tutkimuksen

painoalueet nelivuotiskausittain

VN määrittelee soten kehittämistavoitteet

nelivuotiskausittain? (mikä dokumentti?)

Maan hallitus

JTS: Strategiamuistiot Kuvataan maakunnan kehittämistavoitteet:

miten onnistuttu omissa tavoitteissa ja

lupauksissa, miltä tilanne näyttää THL:n

indikaattorien pohjalta (TKI?)

Maakunnan johtoryhmä

Toimintapolitiikat

(omistajapolitiikka ja

henkilöstöpolitiikka)

Omistajapolitiikassa määritellään TKI-yhtiöt

Henkilöstöpolitiikassa henkilöstön

mahdollisuudet osallistua oman

organisaation TKI-toimintaan

Maakuntavaltuusto

(osana

maakuntastrategiaa)

Talousarvio ja -suunnitelma Varataan rahoitus läpimurto-ohjelmille

Huomioidaan liikelaitokselle yliopistollisesta

toiminnasta syntyvät ylimääräiset kulut

Asetetaan TKI-toiminnalle sitovat tavoitteet

Maakuntavaltuusto

Sote-palvelujen

järjestämissuunnitelma

Kuvataan periaatteet/reunaehdot sille,

miten liikelaitos järjestää TKI-toiminnan?

Ei vielä määritelty

Hallintopäätökset ja

palvelusopimukset

(perussopimukset,

yhteistyösopimukset ja

kumppanuussopimukset)

ulkoisten sote-tuottajien

kanssa

Määritellään miten pienet, keskisuuret tai

isot tuottajat osallistuvat maakunnan TKI-

toimintaan, miten raportoivat ja miten

arvioidaan

TKI-vastuut, velvoitteet ja kannusteet

Oikeudet innovaatioihin


Kumppanuussitoumukset

oman tuotannon kanssa

Tarkennetaan/täydennetään TKI-

toiminnan tavoitteita


46

Asiakirja Mitä määriteltävä Päätöksentekotaso

Yhteistoimintasopimukset?

Liikelaitoksen strategiset

toimintatavoitteet

TKI-tavoitteet ja seurantaindikaattorit Liikelaitoksen

johtokunta

Järjestämistoimintojen

toimintaohje

Määritellään konsernitasoisen PMO:n

tehtävät

Maakuntajohtaja

Liikelaitoksen toimintaohje Määritellään tutkimusjohtajan ja

kehittämisjohtajan tehtävät

Liikelaitoksen

toimitusjohtaja

Projektitoiminnan ohje Määritellään projektien hallinnointi liittyvät

asiat

Maakuntajohtaja

YTA-alueen yhteistyösopimus Yhteisesti rahoitettavat ohjelmat ja

hankkeet

Alueellisen tutkimustoimikunnan

kokoonpano

TKI-työryhmät

YTA-alueen

maakuntien valtuustot

Taulukko 7. Maakunnan TKI-ohjaukseen liittyvät asiakirjat

Tässä luvussa hahmotellut ohjauskeinot ovat paljolti sovellettavissa myös ilman

maakuntahallintoa. Kaikissa tilanteissa TKI-toiminnan ohjauksen kannalta on tärkeää, mihin

asiakirjoihin TKI sisältyy, ja miten se niissä on määritelty.

47

7.2 Sote-liikelaitoksen TKI:n organisointi

Lähtökohdat

Sote- liikelaitos – mukaan luettuna sen osana toimiva yliopistollinen sairaala – on tulevaisuudessa

laajasti vaikuttava toimija Uudenmaan TKI-ekosysteemissä.  Suurimpana toimijana liikelaitos on

kumppanina suuressa osassa ekosysteemin eri toimijoiden yhteisiä kehittämishankkeita

maakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. Sote-liikelaitokselle on luotava edellytykset toimia tässä

roolissa. Kumppanuudet yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, toisen asteen oppilaitosten, yritysten,

järjestöjen sekä kuntien kanssa ovat olennaisia sekä palveluiden kehittämisen että asukkaiden

hyvinvoinnin edistämisessä. Yliopistollisen sairaalan rooli TKI-toiminnassa on entuudestaan vahva, ja

haasteena onkin saada vahvistettua myös perustason palveluissa tapahtuvaa TKI-toimintaa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenteet on tällä hetkellä organisoitu ja resursoitu

maakunnassa hyvin eri tavoin. HUSin johdolla tehtävä kehittämistyö on koko maakunnan kattavaa, ja

muu kehittämistyö usein kuntakohtaista tai joidenkin kuntien yhdessä tekemää. Kehittämistyön

panostusta saadaan myös muualta kuin kuntien sosiaali- ja terveystoimen omasta organisaatiosta,

kuten kuntakonsernien muista kehittämisresurssista, alueellista kehittämisorganisaatioista sekä

erillisrahoitettujen hankkeiden kautta.

Uudellamaalla alueellisia kehittämisrakenteita ovat HUSin Lean- kehittämisyksikkö ja

perusterveydenhuollon yksikkö sekä sosiaalialan osaamiskeskukset Socca, Sosiaalitaito, Verso ja

Finlandsvenska kompetenscentret FSKC. Näistä saatavan kehittämispanoksen suuruus vaihtelee

alueittain ja kunnittain. Lisäksi HUSilla ja kuntien sosiaali- ja terveystoimilla on omia sisäisiä

kehittämisyksiköitä. Suurimmat omat kehittämisyksiköt ovat HUSin lisäksi Helsingin ja Espoon sosiaali-

ja terveystoimilla. Merkittävä osa kehittämistyöstä tehdään erillisrahoitettujen kehittämishankkeiden

kautta, joissa työskentelee määräaikaista projektihenkilöstöä.

HUSissa tehdään aktiivisesti yliopistotasoista tutkimusta (uusia tutkimuslupia n. 600/vuosi, julkaisuja n.

3000/vuosi). Tieteellinen tieto myös päätyy nopeasti potilaiden hoidon ja päätöksenteon tueksi sekä

kehittää sairaalan toimintaa näyttöön perustuen.

Kliininen tutkimus on Suomessa korkeatasoista ja se on sijoittunut toistuvasti maailman kärkeen. Lähes

puolet suomalaisista lääke- ja hoitotieteen kliinisistä tutkimuksista tehdään HUSissa, jossa

kansainvälinen näkökulma painottuu nyt entistä vahvemmin. Tapahtuma- ja työskentelytila, startup-talo

Terkko Health Hub Meilahden kampuksella kokoaa yhteen opiskelijat, tutkijat, yrittäjät ja muut

elämäntieteiden alasta kiinnostuneet tahot ja luo siten edellytyksiä uusille innovaatioille.

Sosiaalityön yliopistotasoisen tutkimustoiminnassa keskeinen rooli on sosiaalialan osaamiskeskuksilla.

HUSin yhteydessä toimivan pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Soccan erityisenä

tehtävänä on huolehtia sosiaalityön tutkimus- ja opetusyhteistyöstä yliopistojen, kuntien ja

kuntayhtymien kanssa.

Kuntien sosiaali- ja terveystoimen organisaatioissa tehdään vaihtelevassa määrin tutkimus- ja

käytännönopetuksen yhteistyötä yliopistojen, tutkimuslaitosten, osaamiskeskusten ja

ammattikorkeakoulujen kanssa. Tutkimus kohdistuu perustason palveluihin ja on pääsääntöisesti

pienimuotoista tutkimusta tai opinnäytetyönä tehtävää tutkimusta. Kuntien tutkimus- ja

kehittämistoiminta tähtää ensisijaisesti palvelujen ja toiminnan kehittämiseen ja mahdollistaa tiedolla

johtamista.

48

Sote-liikelaitoksen TKI-yksiköt

Maakunnan aloittaessa olemassa olevat sote-kehittämisyksiköt kootaan osaksi sote-liikelaitoksen

keskitetysti johdettuja palveluita. Liikelaitoksen muu tuotanto-organisaatio jakautuu siirtymävaiheessa

alueorganisaatioihin, jotta turvallinen siirtymä on mahdollista toteuttaa. Tavoitteena on kuitenkin

vuoteen 2025 mennessä yhtenäistää koko maakunnan palvelutuotanto ja johtaa toimintaa

palvelutehtäväkokonaisuuksina. Tämä edellyttää vahvaa muutosjohtamista ja toimintaprosessien

vakiointia. Palvelutuotannon yhtenäistäminen jo ennakoivasti ennen uudistusta on liikelaitoksen

kehittämistyön fokuksessa. Kehittämisresurssia kohdennetaan erityisesti palvelutuotannon toiminnan

parantamiseen ja palvelurakenteen muutoksen läpiviemiseen.

TKI-yksiköiden tehtävänä ovat perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon

palveluiden kehittäminen ja tutkimus sekä lakisääteiset sosiaalialan osaamiskeskusten tehtävät. Yksiköt

tarjoavat asiantuntemusta ja sovittavat yhteen alueellaan tehtävää tutkimusta, kehittämistä

täydennyskoulutusta sekä vastaavat eri ammattihenkilöiden käytännön harjoittelun toteuttamisesta

liikelaitoksen eri toimintayksiköissä. Yksiköiden tehtävänä on myös järjestää Lean-valmennusta, lisätä

osaamista sekä tukea työyksiköiden ja johtajien kehittämistyötä. Tiedontuotannolla ja digitaalisten

palveluiden kehittämisellä on oma rakenteensa kehittämisyksiköiden sisällä. Kehittämis- ja

tutkimusyksiköillä on myös oma projektitoimistonsa (PMO). Tukipalvelutehtävät tulee selkeästi erottaa

kehittämistyöstä.

Sote-liikelaitokseen luodaan yhteistyörakenne, joka varmistaa tiiviin yhteistyön niin lääketieteellisen

kuin muunkin yliopistotasoisen ja ammattikorkeakoulutasoisen tutkimuksen ja opetuksen kanssa.

Tutkimus niveltyy vahvasti suoraan toimintaan ja vaikuttaa hoidon- ja palveluiden kehittämiseen. Tiivis

yhteys tieteellisen tutkimuksen kanssa varmistaa, että näyttöön ja tutkittuun tietoon perustuvat hoidot

saavat jatkuvaa tuoretta tieteellistä syötettä ja hoidon taso pysyy korkealaatuisena.  Yliopistosairaalan

lääketieteellisellä tutkimuksella on vahvaa osaamista ja infrastruktuuria, joka voi jatkossa hyödyntää

koko liikelaitoksen tutkimus- ja kehittämistoimintaa.

Liikelaitoksen toimintaa johdetaan ja kehitetään Lean- periaatteiden mukaisesti. Lean on

johtamisjärjestelmä, joka perustuu asiakastarpeen ymmärtämiseen, työn vakioimiseen sekä vakioidun

työn systemaattiseen ja jatkuvaan kehittämiseen.  Lean-organisaatiossa tehdään asiakasarvoa tuottavia

asioita ja karsitaan turhaa pois. Leanin hyödyntäminen edellyttää pitkäjänteisyyttä organisaatiokulttuurin

suuntaamisessa osaamisen kehittämiseen ja jatkuvaan parantamiseen. Toiminnan johtamisen ytimessä

on kerroksittainen johtaminen ja valmentavan johtajuuden ideologia sekä itseohjautuvan tiimityön

mahdollistaminen.

Sote-liikelaitos sitoutuu maakunta- ja palvelustrategian tavoitteiden mukaiseen kehittämiseen sekä

osallistumaan maakunnan toimeenpano-ohjelmien ja läpimurto-ohjelmien toteuttamiseen.  Ohjelmien

toteuttamisesta sovitaan järjestäjän ja liikelaitoksen välillä solmittavassa liikelaitossopimuksessa.

Maakunta varmistaa, että liikelaitoksella on käytössään riittävät resurssit laajojen kehittämisohjelmien

läpiviemiseen.

Järjestäjän rooli on ohjaava ja tavoitteita asettava, mutta liikelaitoksella on autonomia

kehittämistoimenpiteiden toteuttajana. Kehittämisen keinovalikoimasta ja toteutuksesta vastaa

liikelaitos, mutta esim. suurista ja kalliista ICT- hankinnoista sovitaan järjestäjän ja liikelaitoksen

välisellä sopimuksella. Liikelaitos viestii järjestäjälle kehittämistarpeista, sillä syötteet tulevat

toiminnasta.

Huomattava osa kuntien sote- organisaatioiden ja kuntayhtymien kehittämisresurssista on tullut

kansallisten ja kansainvälisten, julkisen palvelutuotannon kehittämistä tukevien hankerahoitusten

49

kautta.  Jatkossa sote-liikelaitoksen riittävä kehittämisrahoitus suurimpana palvelutuottajana turvataan

huomioiden liikelaitoksen erityisrooli ja vastuu palveluiden turvaajana. 

7.3 Elinvoima- ja turvallisuustoimintojen TKI


Hallintomallista riippumatta tässä luvussa kuvattua voimavarojen yhdistämistä tarvitaan.

Tulevaisuudessa on löydettävä toimintapa, jolla perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja

erikoissairaanhoidon TKI-toimintaa johdetaan nykyistä tuloksellisemmin.

50

8. Maakunnan TKI-ohjaus ja johtaminen

Tässä luvussa käsitellään maakunnan TKI-toimintaa itseorganisoituvana ekosysteeminä, jota ei voi

johtaa perinteisin menetelmin. Maakunnan tehtävänä onkin tukea toimijoiden yhteistyötä ja

varmistaa mahdollisimman hyvät olosuhteet TKI-toiminnalle ja synergiaa tuottaville kumppanuuksille

– esimerkiksi tarjoamalla tukea rahoitukseen tai sen hakuihin sekä osaamiseen, tiedon tarjontaan ja

tietoalustoihin. Uudenmaan maakunnan TKI-ekosysteemi kykenee kaksinkertaistamaan EU-

rahoituksen, jos hankevalmisteluun panostetaan riittävästi valmistelurahoitusta. Tietojohtaminen on

tärkeä osa ekosysteemiä. Tiedon kerääminen, big datan kartuttaminen, tiedon hallinta, tiedon

analysointi ja ennakointi ovat tärkeitä johtamisen elementtejä.

8.1 TKI-ekosysteemin itseohjautuvuus ja strateginen ohjaaminen

Ekosysteemien toiminta on pääosin itseorganisoituvaa, mikä tarkoittaa, ettei maakunta tai mikään

muukaan taho voi suoraan johtaa ja kontrolloida sen toimintaa. Uudenmaan TKI-ekosysteemi

muodostuu sadoista toimijoista. Osa niistä on suuria sekä kooltaan että vaikutuksiltaan, mutta suurin

osa toimijoista on pieniä tai keskisuuria. Ne ovat paljolti riippuvaisia siitä, että suuremmat toimijat – niin

sanotut ajurit – ovat tarpeeksi voimakkaita. Tehokkaaseen ekosysteemiin syntyy pienten ja suurten

välille kumppanuuksia ja keskittymiä, jotka tuottavat hyötyjä itse kullekin, ja samalla uusia

mahdollisuuksia koko alueelle. Tosin nykyinen globaali markkinapaikka avaa radikaalin kasvun

mahdollisuuksia myös suoraan pienille toimijoille ilman suuren kotimaisen toimijan kumppanuutta.

Investoimalla Suomen vahvimpiin ja toisiaan rikastaviin huippututkimus- ja innovaatioekosysteemeihin

Uudellemaalle syntyy kasvua, työpaikkoja ja verotuloja koko maalle.

TKI-ekosysteemiä ei voi suoranaisesti johtaa, mutta siihen voi kuitenkin vaikuttaa. Maakunnan

tehtävänä on luoda mahdollisimman hyvät olosuhteet ekosysteemin kehitykselle. Tämä tapahtuu

erilaisten instrumenttien ja toimintojen kautta: esimerkiksi tarjoamalla tukea rahoitukseen tai sen

hakuihin sekä osaamiseen, tiedon tarjontaan ja tietoalustoihin, digitaalisiin alustoihin, koordinoimalla

yhteistyötä sekä ottamalla innovaatioekosysteemin tarpeet huomioon kaavoituksessa.

Uudellamaalla TKI-toiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantamiseen on paljon mahdollisuuksia.

Uusimaa on ainoa suomalainen alue, jonka TKI-ekosysteemi on jo nykyisellään erittäin vahva.

Uudellemaalle tarvitaan kuitenkin nykyistä enemmän julkisia ja yksityisiä investointeja, joilla TKI-

toiminta ja sen hyödyt yrityksissä, kunnissa, korkeakouluissa ja kansalaisyhteiskunnassa turvataan.

Julkisen rahoituksen turvin parannetaan uusmaalaisen TKI-ekosysteemin tutkijoiden, yritysten,

kansalaisyhteiskunnan ja julkisten toimijoiden vuorovaikutusta ja synergiaa. Näin maakunnan

monipuolinen ja monikerroksinen TKI-ekosysteemi tulee houkuttelevaksi kansainvälisen tason osaajille

ja yritysten investoinneille sekä synnyttää halua jakaa voimavaroja ja riskejä uusien läpimurtojen

aikaansaamiseksi. Samalla lyhennetään aikaa, joka kuluu tutkimuksesta, tuotekehityksestä ja

innovaatiotoiminnasta niiden tuottamien hyötyjen kaupallistamiseen tai käyttöönottoon sekä

kansalliseen ja kansainväliseen skaalautumiseen.

Jotta Uudenmaan maakunnan TKI-ekosysteemille saadaan luotua parhaat kehittymisen edellytykset,

vaaditaan että

• alueen avaintoimijat ovat vahvasti mukana maakunnan läpimurtohankkeissa

• TKI-ekosysteemin käyttöön tarjotaan toimivat innovaatioalustat

51

• maakuntakonsernin TKI-tukiorganisaatio on riittävästi resursoitu

• kunnat ja maakunta tekevät tehokkaasti yhteistyötä

• julkiset ja yksityiset toimijat löytävät synergiaa toisistaan

• ambitio on nostettu globaalille tasolle

• tavoitellaan korkeaa jalostusastetta

• TKI-toimijoita kyetään yhdistämään tehokkaasti

• pystytään tarjoamaan osallistavan innovoinnin käytäntöjä

• kyetään kytkeytymään maan TKI-politiikkaan tehokkaasti

• luodaan systemaattinen toiminnanohjausjärjestelmä EU-rahoituksen ja kansallisten

rahoitusohjelmien revenue-virtojen seuraamiseen.

Uudenmaan TKI-ekosysteemi kykenee kaksinkertaistamaan EU-rahoituksen, jos hankevalmisteluun

panostetaan riittävästi valmistelurahoitusta. Sijoitutun pääoman tuottoastetta saadaan nostettua

merkittävästi, jos uusmaalaisten puiteohjelmahakemusten valmisteluun investoidaan riittävästi

verorahoitusta. Valmistelurahalla varmistetaan voitokkaiden hankehakemusten ammattimainen

valmistelu, mikä tarkoittaa esimerkiksi panostusta tutkimusasiamies- ja apurahahakujen

valmistelutyöhön, kansainvälisten verkostojen rakentamiseen ja hyödyntämiseen sekä alueellisten

tutkimus- ja markkinalähtöisten ekosysteemien rakentamista ja orkestrointia. Lisäksi tulee vahvistaa

tieteellisen valmistelutyötä sekä hakemusten asemointia kansallisiin ja EU:n strategioihin,

politiikkaohjelmiin sekä aiempien tutkimusten ja kehityshankkeiden tuloksiin.

8.2 Maakuntakonsernin TKI:n johtaminen ja rakenteet

Projektit, ohjelmat, projektisalkut, toimenpiteet ja pienkehittäminen sekä ns. front-end -toiminta

muodostavat alla kuvattavan yleisen teoreettisen viitekehyksen maakunnan TKI-johtamis- ja

hallintamallille.

Kuvio 19. TKI:n johtamis- ja hallintamalli (Lähde: Soveltaen Projekti-Instituutti)

Maakunnan johdon yksi tärkeimmistä tehtävistä on varmistaa, että strategian toteuttamiseksi on

löydetty, resursoitu ja käynnistetty oikeansuuntaista tutkimusta, kehittämistä ja innovaatiotoimintaa ja

52

valvoa tulosten vaikuttavuutta. Tämä edellyttää TKI-projektisalkun johtamismallin määrittelyä ja

käyttöönottoa maakuntakonsernissa, sen tulosalueilla ja yksiköissä.

TKI-projektisalkun ja johtamismallin käyttöönoton tavoitetilana on, että maakuntakonsernissa, sen

tulosalueilla ja yksiköissä

• keskitytään maakuntastrategian ja muun strategisen ohjauksen kannalta keskeisiin TKI-asioihin

• panostetaan potentiaalisesti vaikuttavampiin projekteihin

• varmistetaan riittävät resurssit valittuihin kehittämistoimenpiteisiin

• TKI-toiminnan päätöksenteko on systemaattista ja läpinäkyvää

• pystytään hallitsemaan projektitoiminnan riskejä

• luodaan vahva keskustelukulttuuri: ajankohtaisista kehittämisasioista puhutaan avoimesti.

TKI-toiminta organisoituu projekteiksi tai useita projekteja sisältäviksi ohjelmiksi. Maakunnan geneeriset

projektityypit ovat:

• Toiminnan parantamisprojekti

• Kehittämisprojekti

• Tutkimusprojekti

• Innovaatioprojekti

• Kokeiluprojekti

• Näitä yhdistelevä projekti tai ohjelma

TKI-toimintaan luetaan myös pienkehittäminen tai jatkuva parantaminen, pienet kokeilut ja selvitysten

laadinta, joita ei kannata organisoida projektiksi. TKI:n hallinta- ja johtamismalli kuitenkin rajataan

projektimuotoiseen toimintaan.

Maakuntaan liittyvien organisaatioiden nykyisen TKI-toiminnan johtamisen nykytilaa on tarkasteltu

Uudenmaan maakunnan TKI-hallintamallin esiselvitystyössä (Uusimaa 2019-hanke, Innoman Oy &

Laurea 2018). Nykyiset käytänteet ovat monenkirjavia, joten maakuntakonsernin TKI-johtamisen

yhtenäistäminen on tarpeen.

Projektitoimisto

Projektitoimisto (PMO, Project Management Office) toimii tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden

mahdollistajana maakunnassa. Maakunnan PMO on osa maakuntakonsernin strategia ja kehittäminen -

toimintoa ja sen tehtävät ovat seuraavat:

• Maakunnan hankesalkun kokonaisuuden hallinta, vaikuttavuuden seuranta ja raportointi

maakunnan johtoryhmälle / hallitukselle / valtuustolle

• Strategian läpimurto-ohjelmien valmistelun ja toteuttamisen tukeminen

• Joidenkin maakunnan yhteisten hankkeiden toteuttaminen

• Rahoitusmahdollisuuksien tunnistaminen

• Ennakointi ja analytiikka

• TKI-kokonaisprosessin sekä yhteisten työkalujen ja menetelmien hallinta ja kehittäminen: luo

pelisäännöt ja yhteisen “kielen” TKI-hankehallintaan

• Hyvien käytänteiden jakaminen

• Maakunnan TKI-politiikan ja sen päivittämisen valmistelu

• Maakunnan TKI-toiminnan tilannekuvan ylläpito

53

• Verkostoyhteistyön rakentaminen ja fasilitointi käytännössä tutkimus- ja kehitystoimintaa

toteuttavien tahojen kanssa (kuten sote-järjestämistoiminto, sote-liikelaitos, pelastusliikelaitos,

elinvoimatoiminto jne.)

• Päättää ohjelmien/projektien käynnistämisestä, keskeyttämisestä ja siirrosta omalta osaltaan tai

tekee esityksiä maakunnan johtoryhmälle ja maakuntahallitukselle.

Hankesalkun hallinta

Hankesalkun hallinnalla tarkoitetaan kokonaisvaltaista johtamistapaa, jossa maakunnan strategiaa

toteutetaan erilaisten hankkeiden avulla. Hankesalkkuja muodostetaan maakuntakonsernin eri toiminto-

ja organisaatiotasoille. Maakuntakokonaisuuden yhteistä salkkua hallinnoi maakunnan PMO. Lisäksi

esimerkiksi sote-järjestämistoiminnolla, sote-liikelaitoksella, elinvoimatoiminnolla ja

pelastusliikelaitoksella on omia hankesalkkujaan. Hankesalkkujen johtamisen tueksi maakunta tarvitsee

yhteisen tietojärjestelmän.

Hankesalkun hallinnalla varmistetaan, että

• toteutetaan oikeat TKI-hankkeet linkittämällä ne strategiaan

• luodaan läpinäkyvyys suhteessa maakunnan eri toimijoihin sekä kansallisiin TKI-ohjelmiin

• seurataan ja johdetaan maakunnan ohjelma- ja projektitoimintaa eri tasoilla

• tuetaan hankkeita, kun niillä on ongelmia/haasteita

• aloitetaan, seurataan ja fasilitoidaan uusia TKI-hankkeita

• määritetään mittaristo toimintaan (esim. talous) sekä tuloksellisuuden toteamiseksi (panos-

tuotos-suhde, laatu, vaikuttavuus)

• ICT tukee hankesalkun hallintaa.

TKI-prosessin malli

Perinteisen projektijohtamisen suunnittelu-toteutus-arviointi -prosessiin verrattuna TKI-prosessissa on

tärkeää innovaatiojohtamiselle tyypillinen avoin innovaatioympäristö (front-end), joka tuottaa TKI-

prosessin alkupäässä syötteitä seuraaviin TKI-prosessin vaiheisiin. Maakunnan geneerinen TKI-

prosessi sisältää 4 peräkkäistä vaihetta: 1) yksittäisen projektin, ohjelman tai hankesalkun ideointi, 2)

niiden suunnittelu, 3) toteutus sekä 4) projektien/ohjelmien/hankesalkun lopputulosten hyödyntäminen

ja arviointi.

Uutena elementtinä perinteiseen hankesalkun hallinnan malliin on linkitetty projektin/ ohjelman/

hankesalkun yhteiskuntaan laajasti kohdistuvien jatkuva hyötyjen ja kokonaisvaikutusten arvioiminen.

TKI-prosessin alkupäässä ja loppupäässä, sekä jatkuvassa vaikutusten arvioinnissa korostuu

maakuntakonsernin PMO:n rooli. Liikelaitosten ja muiden tuottajien rooli korostuu puolestaan

suunnittelu- ja toteutusvaiheessa. Maakuntakonsernin yhteinen PMO voi merkittävästi tukea tuottajien

tehokasta toimintaa luomalla edellytykset laadukkaalle front-end-tiedolle ja tekemällä

vaikuttavuusanalyyseja (ks. esim. luku 8.4 Ennakointi). Jatkuva vaikutusten arviointi on tärkeää

poliittisten päätöksentekijöiden sitouttamiseksi maakunnan tärkeimpiin hankkeisiin.

54

Kuvio 20. PMO:n TKI-prosessi (lähde Uusimaa 2019 -hanke, Innoman & Laurea 2018).

Avoin innovaatio -vaihe

Avoimen innovaatiovaiheen tärkein tehtävä on luoda tilannekuva, jossa analysoidaan ilmiöitä ja

jalostetaan tarpeita jatkuvasti. Maakunnan PMO fasilitoi tähän vaiheeseen liittyvää ”jatkuvaa virtausta”

ja tarjoaa mm. seuraavia palveluita: strategian asettavat tarpeet ja vaateet, ennakointipalvelut,

skenaarioiden tuottaminen, ideoiden analysointi, osaamisen varmistaminen, tarpeiden ymmärtäminen,

riski- ja epävarmuusanalyysit sekä alustavat vaikuttavuusanalyysit. Konsernin liian raskasta

mekanismia tulee välttää, jotta toiminnot pysyvät ketterinä ja joustavina.

Syötteitä avoimeen innovointiin tulee hyvin erilaisilta toimijoilta (asukkailta, yrityksiltä, tutkijoilta ja

julkisen tahon toimijoilta), ja niiden kerääminen vaatii erilaisia tapoja. Palautteen antaminen kaikille

uusien ideoiden ja ajatusten esittäjille on tärkeää dynaamisen ja iteratiivisen front-end-vaiheen

ylläpitämiseksi. Front-end -vaiheessa on tärkeä ylläpitää tietokantaa, jossa ideoita ja hylättyjä hankkeita

analysoidaan jatkuvasti ja systemaattisesti. Vaiheen lopputuloksena syntyy päätös hankesuunnittelun

aloittamisesta ja siitä, onko parasta edetä esim. kevyenä kokeiluna, kattavana kokeiluna tai uutena TKI-

projektina.

Suunnitteluvaihe

Hankkeen siirtyessä suunnitteluvaiheeseen on alustavasti päätetty sen toteutustavasta. Tässä

vaiheessa hankkeelle nimetään omistaja ja suunnitteluvaiheesta vastaava projekti- tai ohjelmapäällikkö.

Suunnitteluvaiheessa tehdään hankesuunnitelma, joka voi olla hankkeen piirteistä riippuen joko hyvin

keveä ja nopea (esim. kokeilut) tai syvällinen ja perusteellinen (esim. läpimurto-ohjelmat). Yhteistä

kaikille suunnitelmille on kuitenkinkin toivottujen vaikutusten ja strategialinkitysten kuvaaminen.

Suunnitteluvaihe on analysointi- ja jalostusvaihe, jonka laadukkaaksi toteuttamiseksi tarvitaan ideoiden

ja tarpeiden lisäksi tietoa strategisista valinnoista, tietoa siitä, mitä muita hankkeita on menossa muilla

maakunnan toimijoilla sekä tietoa resursseista. Usein suunnitteluvaiheessa, teeman laajuudesta

riippuen, onkin tärkeää hyödyntää yhteiskehittämisen menetelmiä.

Rahoituksen varmistaminen on yksi tärkeimmistä suunnitteluvaiheen päätöksistä. Tässä on keskeistä

päällekkäisyyksien välttäminen muiden maakunnan toimijoiden kanssa, koska maakuntaorganisaation

käynnistämät projektit ovat vain pieni osa käynnissä olevista maakunnan kaikista TKI-hankkeista.

Suunnitteluvaihe päättyy päätökseen, jossa hanke päätetään käynnistää, palauttaa tarkempaan

valmisteluun, siirtämiseen myöhempään ajankohtaan, jättää toteuttamatta tai palauttaa ideapankkiin.

55

Toteutusvaihe

Toteutusvaiheessa hankkeelle perustetaan ohjausryhmä, jonka roolina on tuotosten laadun seuranta ja

hyötyjen johtaminen sekä projekti- tai ohjelmapäällikön ja -ryhmän sparraaminen. Projekti- tai

ohjelmaryhmä puolestaan vastaa tuotosten toteuttamisesta ja laadusta. Hankkeen toteutukseen

ohjausryhmä puuttuu mahdollisimman vähän. Toteutusvaiheessa on tärkeää pitää kaikki keskeiset

sidosryhmät – myös poliittinen johto – tietoisina hankkeen etenemisestä. Erityisen tärkeää tämä on EU-

hankkeissa. Toteutusvaihe päättyy, kun hanke on toteutettu ja raportoitu sovitulla tavalla. Toteutusvaihe

voi päättyä myös hankkeen keskeyttämiseen tai siirtämiseen toteutettavaksi myöhemmin. Kevyissä

kokeiluissa tämä toimintatapa on jopa yleistä ja kokeiluiden luonteeseen hyvin sopivaa.

Hyötyjen johtaminen ja hyötyanalyysi

Hyötyjen johtamiseen panostaminen on keskeistä, koska itse hanke on päättynyt ja hankeorganisaatio

useimmiten puretaan. Omistajuus kuitenkin jatkuu ja omistajan velvollisuus on organisoida hyötyjen

vieminen käytäntöön. Tärkeimpiä näkökulmia tässä ovat hyötyjen juurruttaminen, skaalaus, tehokas

viestintä ja mahdollisten jatkohankkeiden ideointi.

Yhteistyösuhteiden hoitamisen kannalta on tärkeää tukea sitä, että osapuolten yhteistyö jatkuu

hankkeen jälkeen myös ilman julkista tukea. Hyötyjen arvioinnin keskeisiä asioita ovat osaamisen

lisääntyminen maakunnan toiminnoissa sekä EU-hankkeisiin osallistumisen jatkuvuus. Esimerkiksi

yhteistyön lisääntyminen konsernin sisällä voi olla arvo sinänsä. Hyötyanalyysissä on tärkeää

analysoida myös niitä odottamattomia ja ennakoimattomia vaikutuksia (externalities), joita hankkeet

synnyttävät. Hankkeilla on myös piileviä, välillisiä vaikutuksia (invisibilities), joiden näkyväksi tekeminen

on tärkeää. Vaikutusten johtamisessa on ymmärrettävä maakunnan omien hankkeiden osuus ja

konsernin ulkopuolisten hankkeiden osuuden yhteisvaikutus.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

TKI-hankkeille asetetaan vaikuttavuustavoitteet hyötyjen arvioimiseksi. Jatkuva vaikutusten arviointi ja

johtaminen ovat tärkeitä myös siksi, että poliittiset päätöksentekijät sitoutuisivat maakunnan tärkeimpiin

hankkeisiin. Nykyisin tähän ei ole ollut useinkaan riittävästi resursseja, vaan arvioinnit ovat olleet

ohjelma- tai ohjelmaryhmäkohtaisia laajoja arviointeja hankkeiden päätyttyä. Hankkeiden

yhteiskunnallisen hyödyntämisen tulisi alkaa jo TKI-prosessin alkuvaiheesta, ja vaikuttavuutta on

mitattava koko prosessin ajan, ei vasta projektin päätyttyä.

Vaikuttavuuden johtaminen ja saavuttaminen heijastuvat esimerkiksi EU-rahoituksen saamiseen, kun

tavoitteena on saada tuloutettua rahoitusta maakuntaan. On huomioitava, että joskus vaikutukset voivat

toteutua hyvin pitkällä aikajänteellä.

Maakunnan keinona yhteiskunnallisen vaikuttavuuden johtamiseen jo hankkeen toteutusvaiheessa on

ns. kehittävän ja reaaliaikaisen arvioinnin menetelmät. Tällöin hankkeelle osoitetaan ulkopuolinen

arvioitsija ja sparraaja, joka auttaa omistajaa ja projektipäällikköä vaikuttavuuden johtamisessa ja

arvioinnissa. Kehittävän reaaliaikaisen arvioinnin menettelyä voidaan hyödyntää erityisesti maakunnan

läpimurto-ohjelmissa, jotka ovat tematiikoiltaan monimutkaisia, toimijoiltaan verkostomaisia ja

kestoltaan pitkäaikaisia.

Nykyisin selkeä TKI:n johtamismalli on käytössä vain harvoissa sote-organisaatioissa. Tässä esitetty

johtamismalli on sovelluskelpoinen nykyisissä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa.

56

8.3 Tietojohtamisen mallit ja metodit

Lähtökohta

Johtamiseen tarvittava tieto on usein hajanaista, vaikeasti vertailtavaa, pääosin taaksepäin katsovaa ja

laadun seurannan osalta usein varsin puutteellista. Tietojohtaminen tuottaa organisaatioon lisäarvoa ja

synergiaa, toiminnan jatkuvaa kehittämistä ja kokonaisvaltaista uudistumiskykyä. Tietojohtaminen ja

tiedolla johtaminen tarkoittavat osittain eri asioita, ja usein niiden merkitykset sekoittuvat.

Tietojohtaminen on näistä kattavampi käsite, jolla viitataan organisaation prosessien, ihmisten ja

teknologian johtamiseen. Tiedolla johtaminen on tätä rajatumpi käsite, joka liittyy pääosin

tietoteknologiaan ja tiedon hyödyntämiseen.

Tiedolla johtaminen tarkoittaa tehokasta datan keräämistä, teknologiaa ja analysointia siten, että

päätöksentekijöillä ja asiantuntijoilla on käytössään ajantasaista, luotettavaa ja eksplisiittistä tietoa

(=määrämuotoista tietoa, jota voidaan tallentaa, jakaa ja analysoida helposti). Tiedolla johtaminen

edellyttää toimivaa tietoarkkitehtuuria, joka takaa, että tietomateriaalin rakenne, keruu ja analysointi

tukevat tehokkaasti tiedon käyttöä.

Tietojohtaminen puolestaan sisältää ihmisten toimintaan ja toimintaprosesseihin liittyvän johtamisen

siten, että tiedon jalostusarvo kasvaa (=tiedonvaihto, yhteistyö ja innovatiivisuus tehostuvat).

Tietojohtaminen edellyttää tietoarkkitehtuurin lisäksi sosiaalista arkkitehtuuria, joka ohjaa ihmisten

välistä tiedonvaihtoa ja keskinäistä synergiaa.

Tavoite

Palvelujen TKI-toiminnan tavoitteena Uudellamaalla tulee olla yhtenäisen, avoimen tietopohjan

varmistaminen tutkimuksen ja kehittämistyön pohjaksi. Kerättävän tiedon on katettava neljä

näkökulmaa: asiakasnäkökulma (kokemus ja saatavuus), palvelujen vaikuttavuus, toiminnan tuottavuus

ja henkilöstökokemus. Asiakaskokemuksen arviointia tarvitaan niin digipalveluista kuin laaja-alaisesti

yhteen sovitettavien palvelujen integraation onnistumisesta. Tietopohjan keräämistä on kehitettävä niin,

että tarvittava tieto syntyy normaalin asiakaspalvelun yhteydessä rakenteisella kirjauksella.

Kertakirjauksen tulee riittää palvelemaan sekä asiakastiedon että tilastoinnin tarpeita. Näin kertyvä tieto

on saatava palvelemaan sekä johtamista että asiakasrajapinnassa tehtävän työn vaikuttavuuden

parantamista. Tulevaisuuden ennakointi ja toimivat ennustemallit perustuvat sekä määrämuotoisen

tiedon analyysiin että kerättyjen havaintojen tulkintaan.

Vain kattava tietopohja tarjoaa myös mahdollisuuden toiminnan luotettavaan arviointiin ja mittaamiseen.

Kompleksisessa muuttuvassa toimintaympäristössä on vaikea määritellä kattavia ja riittävän osuvia

mittareita etukäteen. Ilmiöitä on pystyttävä seuraamaan, datan louhintaa tarvitaan, ja kerättävän tiedon

on palveltava tutkimusta ja kehittämistä kattavalla, yhteisesti sovitulla rakenteisesti kerätyllä

tietopohjalla, johon kaikkien palvelutuottajien on sitouduttava.

Uudenmaan tulee olla TKI-toiminnan edelläkävijä ja kehittää sille systemaattinen tietojohtamisen

perusta. Maakuntaan syntyviä tietoaltaita hyödynnetään kattavasti Uudenmaan tietojohtamisen

kehittämisessä.

ICT-ratkaisut

ICT-ratkaisuja tarvitaan maakunnan TKI-toiminnan johtamiseksi moniin tarpeisiin. Niitä on jaoteltu alla

priorisoidusti eri toimintatasojen mukaan, mutta käytännössä tarpeet ovat usein päällekkäisiä.

57

Maakuntakonsernin yhteisen PMO:n tasolla:

• Projektisalkun hallinta

• Alustan tarjoaminen ideoiden työstämiseen ja hankkeiden valmisteluun

• Skenaariotyöskentelyä, ennakointia ja arviointia tukevat näkymät eri datalähteisiin: ulkoisiin ja

sisäisiin

Maakunnan tuotanto-organisaatioiden tasolla:

• Näkymä maakunnan käynnissä oleviin ja päättyneisiin projekteihin

• Omien projektien hallinta ja niiden raportointi järjestäjä- ja konsernitasolle

• Mahdollisuus hyödyntää muiden hankkeiden tuloksia ja nähdä vaikutukset

• Maakunnan yhteinen alusta innovoida ja löytää kumppaneita ja rahoitusta

Asukkaat (Citizen Driven Innovation)

• Mahdollisuus vaikuttaa palveluihin ja niiden laatuun eli toimialojen palvelujen (sote, elinvoima

turvallisuus) kehittymiseen esittämällä ideoita ja saada niistä palautetta

HUSin tietoallas esimerkkinä

Kun maakunnan TKI-ekosysteemin tietojohtamien tarpeita ja sovelluksia kartoitetaan, on aluksi

selvitettävä, millaisia alustoja alueen TKI-toimijoilla jo nykyisellään on käytössä ja missä määrin ne

soveltuisivat laajapohjaisempaan käyttöön. Yksi esimerkki on HUSin tietoallas.

HUSin tietoallas on iso, yhtenäinen raakadatan säilytyspaikka. Kehitystyö alkoi Sitran Isaacus-

esitietohankkeessa. HUS-Tietohallinto toteutti siinä pilvipohjaisen tietoaltaan, johon integroitiin HUSin

potilastietojärjestelmiä. Raakatietoaltaaseen tuodaan potilastietojärjestelmistä henkilötunnustasoista

dataa. Siitä muodostetaan pseudonymisoitu varastotaso, josta tehdään tutkimusryhmille tutkijan

tietoaltaita. Tutkijat saavat tutkimuslupaan perustuen käyttöönsä yksilötason käsittelemätöntä

potilastietoa tieteelliseen tutkimukseen, hoitoprosessin ohjaukseen, kehitystyöhön ja laadunvalvontaan.

HUSin tietoallas parantaa esimerkiksi ennakoivaa sairaanhoitoa ja lääketieteellisiä innovaatioita.

Terveysdataa hyödyntävää tekoälyä käytetään jo nyt HUSissa diagnostiikassa, hoidon suunnittelussa ja

riskien ennakoinnissa. HUSin tietoaltaan käyttö ei rajoitu kuitenkaan pelkästään tutkimukseen, vaan sitä

tullaan hyödyntämään jatkossa myös HUSin ja maakunnan uuden raportointijärjestelmän

tiedonlähteenä. Tulevaisuudessa myös kliininen henkilökunta voi käyttää sitä päätöksenteon

tukijärjestelmien tietolähteen. Raakadata mallinnetaan käyttötarkoituksen mukaisesti. Tietoaltaan

teknologiset ratkaisut mahdollistavat sekä rakenteellisen että ei-rakenteellisen tiedon keruun

ajantasaisesti. Tutkijat ja lääkärit saavat näin valtavasta raakatietomassasta entistä nopeammin irti

tarvitsemaansa tietoa. Tietoallas mahdollistaa esimerkiksi potilastietojärjestelmien, laboratoriotietojen ja

kuvantamisen datan yhdistelyn tutkimuksia varten.

HUSin tietoaltaan kaikilta tutkijoilta edellytetään aina tutkimuslupa. HUSin ulkopuoliset käyttäjät toimivat

tutkimuslupaan perustuen HUSin sisäverkosta eristetyllä alueella. HUSin tietoallas vastaa tietosuojaan

ja lääkinnällisten laitteiden CE-merkintään liittyviä vaatimuksia. Koska HUSin tietoaltaaseen tuodaan

potilastietojärjestelmästä dataa, siihen pätevät samat potilastietolait kuin alkuperäiseen

potilastietojärjestelmään. Dataa luovutetaan tutkijoille vain tutkimuslupiin perustuen. Tietoturva on otettu

erittäin tarkasti huomioon, koska tietoallas sisältää henkilötunnustasoista tietoa. Pääsy tietoon on

HUSin omissa käsissä. Itse isoon raaka-tietoaltaaseen pääsy on rajoitettu vain muutamille

pääkäyttäjille.

https://www.sitra.fi/hankkeet/isaacus-esituotantohankkeet/

https://www.sitra.fi/hankkeet/isaacus-esituotantohankkeet/

58

Tähän mennessä tietoaltaaseen on integroitu jo parikymmentä HUSin tietojärjestelmää. Joukossa ovat

muun muassa laboratorio ja leikkaukset, laaturekistereitä sekä kuvantamisen, patologian ja anestesian

järjestelmiä sekä potilastietojärjestelmä. Vuoden 2018 loppuun mennessä pyritään toteuttamaan vielä

muutama tietojärjestelmäintegraatio. Ensi vuonna HUSin tietoaltaaseen integroidaan muun muassa

Apotti ja Terveyskylä.

HUSin tietoaltaan käytön reunat eivät vielä ole näkyvissä. Digitaalista dataa HUSissa on olemassa jo

1980-luvulta lähtien. HUS on sähköisten terveydenhuollon tietojärjestelmien edelläkävijä. Kun meillä on

jo valtava tietomassa koottuna yhteen paikkaan HUS-tietoaltaaseen, aikaa ei tarvitse enää käyttää

tiedon hakemiseen eri järjestelmistä. Haluamme näin vauhdittaa myös terveysteknologisia

innovaatioita, joilla voi olla kansainvälistä kiinnostusta.

Tulevaisuudessa terveysdatan uskotaan hyödyttävän paitsi yksittäisiä potilaita, myös koko yhteiskuntaa

tarjoamalla ratkaisuja sairauksien ennakointiin. Tavoitteena on luoda digitaalinen palvelukatalogi.

Muutaman vuoden kuluttua tutkijoilla on mahdollisuus tarkistaa tästä tarjonnasta, löytyisikö

HUSin tietoaltaasta juuri heidän tutkimukseensa sopiva n-määrä tutkimuspotilaita.

8.4 Ennakointitoiminta suunnan näyttäjänä

Ennakointi kytkeytyy ensisijaisesti TKI-prosessissa projektijohtamisen Front-end -vaiheeseen. Front-

end -vaihe tuottaa TKI-prosessin alkupäässä syötteitä prosessin seuraaviin vaiheisiin ja siinä luodaan

toimintaympäristöstä tilannekuva, analysoidaan ilmiöitä ja jalostetaan tarpeita. Front-end -vaiheen

perusrakenne on seuraava:

1. Luodaan toimintaympäristön tilannekuva

2. Tuotetaan ideoita ja syötteitä TKI-prosessin seuraaviin vaiheisiin analysoidun tilannekuvan

pohjalta.

3. Kerätään jatkuvasti muista TKI-prosessin vaiheista tietoa ja signaaleja sekä analysoida niitä.

4. Käytetään kerättyjä tietoja uusien ideoiden myllyttämiseen ja esimerkiksi kokeilujen ja/tai

projektien synnyttämiseen.

Tällaisen mallin toteuttamiseen ennakointi tarjoaa työkaluja tiedon keruun, analysoinnin, jalostamisen ja

johtopäätösten tekemiseen.

Toimintaympäristön tilannekuva, ideat ja syötteet

Maakuntastrategian tuoksi suunniteltu ennakointiprosessi tarjoaa front-end -vaiheen tilannekuvan

tekemisen pohjaksi ennakointitietoa. Tämä ennakointiprosessi sisältää raskaan ennakointityön,

vakioennakoinnin sekä kevytennakoinnin. Raskas ennakointityö tehdään joka neljäs vuosi ja vakio-

sekä kevyt ennakointityö valtuustokauden kaikkina muina vuosina.

Sekä teknologisiin että organisaatioihin liittyvät tietojohtamisen haasteet ovat mitä

ajankohtaisimpia. Luvussa esitelty tietoallas on esimerkki TKI:n radikaaleista mahdollisuuksista

Uudellamaalla. Tietoaltaan tulisikin laajentua kattamaan myös perusterveydenhuollon ja

sosiaalihuollon asiakastiedot, jolloin se tarjoaisi kansallisesti ja kansainvälisesti ainutlaatuiset

tutkimus- ja kehittämismahdollisuudet.

59

Raskas ennakointityö voi sisältää syvälle meneviä muutosilmiöiden tarkastelua ja analysointia

maakunnan eri toimintojen näkökulmasta, tai esimerkiksi skenaariotyön ja siitä johdetut maakunnan

toimintojen omat mahdollisuus- ja varautumissuunnitelmat. Vakioennakointi sisältää eri toiminnoissa

tuotettua kvantitatiivista ennakointitietoa, jota myös front-end -vaiheessa pystytään hyödyntämään

tilannekuvaa tehtäessä. Kevyessä ennakointityössä arvioidaan aina erikseen maakunnan kannalta

tärkein muutosilmiö tai teema, jota työstetään tarpeeseen valitulla ennakointimenetelmällä. Nämä eri

ennakointityöt toimivat yhtenä lähtökohtana front-end -vaiheen tilannekuvan luomiselle. Tilannekuvan

pohjalta tuotetaan ideoita ja syötteitä TKI-prosessin seuraaviin vaiheisiin.

Tiedon keruu ja analyysi

Front-end -vaiheessa kerätään jatkuvasti tietoa ja syötteitä TKI-prosessin muista vaiheista ja

analysoidaan niitä. Analyysin tarkoitus on peilata ja reflektoida, onko toimintaympäristössä tapahtunut

sellaisia muutoksia, jotka vaikuttavat luotuun tilannekuvaan tai läpimurto-ohjelmiin. Esimerkiksi kerätyn

tiedon pohjalta voidaan analysoida, onko läpimurto-ohjelmien projektit suunnattu ohjelmien ja

laajemmin strategisten tavoitteiden mukaisesti, ja tuottavatko ne arvioitua hyötyä ja vaikuttavuutta.

Tarkoituksena on kehittää sellainen malli, jossa läpimurto-ohjelmien suuntaa ja strategista

vaikuttavuutta analysoidaan jatkuvasti toimintaympäristöstä kerättävien signaalien ja muutosilmiöiden

avulla.

Tiedon keräämiseen ja analysoimiseen pitää luoda Front-end -vaiheen oma ennakointimalli. Tässä TKI-

politiikkaohjelmadokumentissa ei pyritä kuvaamaan yksityiskohtaisesti konkreettista ennakointimallia,

vaan ainoastaan hahmottamaan sen lähtökohtia. Näiden lähtökohtien pohjalta lopullinen ennakointimalli

suunnitellaan yksityiskohtaisesti.

TKI-prosessin läpimurto-ohjelmien johtajat koordinoivat ja toteuttavat ennakointimallia. Ennakointimallin

suunnittelu ja toteutus tehdään läheisessä yhteistyössä maakuntakonsernin strategia- ja

kehittämisyksikön kanssa.

Front-end -vaiheen ennakointimallin ensisijainen tavoite on luoda sellaisia systemaattisia

toimintatapoja, joilla tunnistetaan, kerätään ja analysoidaan TKI-prosessin muissa vaiheessa nousevia

signaaleja, trendejä ja muutosilmiöitä. Läpimurto-ohjelmat koostuvat todennäköisesti erikokoisista

projekteista ja kokeiluista. Läpimurto-ohjelman puitteissa tuodaan säännöllisesti olemassa olevia ja

potentiaalisia hanketoimijoita yhteen. Toisin sanoen läpimurto-ohjelma tarjoaa systemaattisen

yhteistyöalustan sen teemaa toteuttaville ja potentiaalisille projekteille. Tämä systemaattinen

tiedonkeruu pitää integroida osaksi läpimurto-ohjelmien alustoilla tapahtuvaa yhteistyötä.

Valmiiden läpimurto-ohjelmien yhteistyötä tukevien alustarakenteiden (esimerkiksi kokoukset, työpajat,

seminaarit tai sähköiset alustat) osaksi pitää luoda sellaisia toimintamalleja tai osioita, joissa kerätään

myös toimijoiden havaintoja erilaisista signaaleista ja toimintaympäristön muutoksista koskien

läpimurto-ohjelmien teemoja. Läpimurto-ohjelmissa voi olla esimerkiksi vuosittain toistuvat hankkeiden

yhteiset isot ”alustapäivät”, joissa voisi kerätä ennakointitietoa kootusti. Näihin tarvitaan myös

ulkopuolista sparrausta ja työpajamenetelmien fasilitoijia mukaan, jotta teemassa toimivilta ihmisiltä

pystytään keräämään nousevista ilmiöistä ja signaaleista tietoa yhdenmukaisesti sekä analysoimaan ne

koherentisti johtopäätösten tekemistä varten. Laadullisten signaalien ja ilmiöiden lisäksi tarvitaan

erilaisia mittareita mittaamaan läpimurto-ohjelmien vaikuttavuutta. Nämä havainnot kerätään ja

analysoidaan menetelmällisesti yhdenmukaisella tavalla jokaisessa läpimurto-ohjelmassa säännöllisin

väliajoin.

60

Läpimurto-ohjelmilla on todennäköisesti myös syklisesti toistuvia kokouksia maakuntaorganisaation

sisällä, joihin osallistuu eri kokoonpanoilla esimerkiksi ohjelman johtaja, johtoryhmä ja

maakuntaorganisaation strategia- ja kehittämisyksikön työntekijöitä. Näihin eri tapaamisiin pitää luoda

säännöllisesti toistuva toimintamalli, jossa läpimurto-ohjelman yhdyspinnassa olevat toimijat (läpimurto-

ohjelman johtaja sekä läpimurto-ohjelmien projektien ja kokeilujen toimijat) pystyvät nostamaan esiin

kentällä näkemiään ja kuulemiaan havaintoja. Tämän toiminnan avuksi voidaan myös luoda sähköinen

alusta, jolle signaaleja kerätään.

Tässä ennakointimallissa läpimurto-ohjelman johtajat ovat keskeisessä asemassa. Heidän tehtävänään

on toimia linkkinä ohjelman teeman toteuttajien välillä sekä kerätä ja analysoida jatkuvasti tietoa

toimintaympäristön muutoksista strategia- ja kehittämisyksikön kanssa. Tätä ennakointitietoa pitäisi

esitellä säännöllisin väliajoin eri maakuntaorganisaation kokouksissa, joissa pystytään pohtimaan ja

analysoimaan tiedon merkitystä, sekä läpimurto-ohjelmien johtoryhmien kokouksissa, joissa päätökset

tehdään. Analysoitua tietoa pitää esitellä myös laajemmin maakuntaorganisaation sisäisessä sekä

ulkoisissa foorumeissa, jotta siihen saadaan tarpeeksi erilaisia kommentteja ja näkemyksiä, joiden

pohjalta voidaan tehdä koherentteja johtopäätöksiä.

Uudet ideat ja kokeilut

Tämän jatkuvasti pyörivän ennakointimallin tarkoitus on luoda tietopohjaa, jonka avulla esimerkiksi

läpimurto-ohjelman johtoryhmän kokouksissa voidaan säännöllisesti arvioida, onko

toimintaympäristössä nousemassa sellainen teema tai ilmiö, joka vaatii osakseen tarkempaa huomiota.

Analyysin johtopäätöksissä voidaan esimerkiksi päätyä siihen, että kentällä on näkyvissä teema, jota ei

vielä kateta läpimurtoa-ohjelman projekteilla, jolloin se voi vaatia osakseen esimerkiksi nopean ja

ketterän kokeilun tai kokonaisen projektin.

Tiedon pitää jatkuvasti päivittyä, jotta tilannekuva on ajantasainen ja johtoryhmä pystyy tekemään

nopeita päätöksiä esimerkiksi ketterän kokeilun luomiseksi tai ison projektihaun avaamiseksi. Tämä

TKI-läpimurto-ohjelmien kentältä identifioitu ennakointitieto tarjoaa myös jatkuvaa syötettä

maakuntastrategian painopisteiden ja suuntauksen tarkistamiseen.

8.5 TKI-toiminnan arviointi ja vaikuttavuus


Luku sisältää tärkeää, sovelluskelpoista asiaa TKI:n johtamisesta ja sen edellytyksistä silloin, kun

a) johtamisen kohde on laaja, b) TKI-toimintaa halutaan integroida ja ohjata strategisesti ja c)

tavoitteena on kytkeä TKI koko alueen kestävään uudistumiskykyyn.

61

9. Maakunnan rajat ylittävä TKI-yhteistyö

9.1 Yhteistyöaluetta (YTA) koskevat tavoitteet

Uudenmaan, Päijät-Hämeen, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yhteistyöalue (YTA) korvaa nykyisen

erityisvastuualueen (ERVA). Tämä merkitsee, että yhteistyö laajenee koskemaan koko sosiaali- ja

terveydenhuoltoa, kun se on aikaisemmin koskenut vain sairaanhoitopiirejä. Keskeinen osa YTA-

yhteistyötä koskee tutkimusta, kehittämistä ja koulutusta, johon myös lainsäädäntö tuo mukanaan

joitakin velvoitteita. Tavoitteena on kuitenkin tehdä yhteistyötä mahdollisimman laajasti maakuntien

omista tarpeista lähtien.

Tässä dokumentissa kuvataan maakuntien välisiä keskeisiä yhteistyökysymyksiä ja tehtäviä.

Lakisääteisten tehtävien lisäksi tärkeäksi nähdään maakuntien välinen strateginen vuoropuhelua, jonka

pohjalta laajat tutkimusta, kehittämistä ja innovaatiotoimintaa kokoavat ja aktivoivat läpimurto-ohjelmat

voisivat olla laajuudeltaan kaikkia YTA- maakuntia koskevia ja kunkin maakunnan tarpeet huomioivia.

Yhteistyösopimus

Maakunnan järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista yhteensovittamista, kehittämistä ja

yhteistyötä varten on koko maassa viisi yhteistyöaluetta. Yhteistyöalueelle laaditaan maakuntien

yhteistyösopimus (10 §). Uudenmaan alueeseen kuuluvat Päijät-Häme, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala.

Sopimuksen valmistelusta vastaa Uusimaa joka huolehtii siitä, että valmistelu on asianmukaisesti

organisoitu. Yhteistyösopimuksessa on sovittava maakuntien yhteistyöstä ja työnjaosta koulutuksen,

tutkimuksen ja kehittämistoiminnan toteuttamisessa (16 § 6 mom.). Yhteistyösopimus hyväksytään

kunkin maakunnan maakuntavaltuustossa.

Kehittämistavoitteet sosiaali- ja terveysministeriölle

Yhteistyöalueeseen kuuluvien maakuntien on laadittava sosiaali- ja terveysministeriölle yhteinen

ehdotus siitä, miten alueen palvelut ja niiden kehittäminen sekä maakuntien välinen yhteistyö pitäisi

ottaa huomioon valtakunnallisissa tavoitteissa. Maakuntien on otettava huomioon alueensa väestön

hyvinvointia ja terveyttä koskevat seurantatiedot ja palvelutarpeet. Yhteistyöalueen ehdotus on

hyväksyttävä alueen maakuntien valtuustoissa. Valtakunnallisten tavoitteiden toteutumista on

seurattava ja arvioitava vuosittain. Valtioneuvoston vahvistamia strategisia tavoitteita on tarvittaessa

muutettava. Muutos voi perustua yhden tai useamman maakunnan pyyntöön tai sosiaali- ja

terveysministeriön aloitteeseen. Maakuntien yhteistyösopimus onkin nähtävä myös osana valtion ja

maakuntien ohjausmenettelyä. (27 §). Maakunnat kirjaavat yhteistyösopimukseen tätä koskevat

menettelyt.

Alueellinen tutkimustoimikunta ja valtion tutkimusrahoitus (VTR)

Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyy yhteistyösopimuksen ja siinä yhteydessä nimeää myös

alueellisen tutkimustoimikunnan lainsäädännön edellyttämällä tavalla (39 §) pohjautuen Päijät-Hämeen,

Etelä-karjalan ja Kymenlaakson maakuntien tekemiin esityksiin. Toimikunnan jäsenet edustavat

tasapuolisesti sosiaali- ja terveydenhuollon eri toimialoja. Toimikunnassa ovat edustettuna maakunnan

liikelaitos, muut palveluntuottajat ja Helsingin yliopiston lääketieteellinen ja valtiotieteellinen tiedekunta.

Maakunnat sopivat tarkemmin kokoonpanosta ja mm puheenjohtajuudesta osana yhteistyösopimuksen

valmistelua.

62

Valtion varoista voidaan korvata yliopistotasoisesta sosiaali- ja terveystieteellisestä tutkimuksesta

maakunnille sekä muille julkisille ja yksityisille sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajille aiheutuvia

kustannuksia. Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee yhteistyössä alueellisten tutkimustoimikuntien

kanssa korvausten perusteena olevan sosiaali- ja terveystieteellisen tutkimuksen painoalueet ja

tavoitteet nelivuotiskausittain.

Sosiaali- ja terveysministeriö päättää valtion rahoituksen myöntämisestä yhteistyöalueiden

tutkimustoimikunnille neljäksi vuodeksi kerrallaan. Ministeriön päätös perustuu tutkimustoiminnan

painoalueiden ja tavoitteiden toteutumiseen sekä tutkimuksen laatuun, määrään ja tuloksellisuuteen

edellisellä nelivuotiskaudella. (40 §). Uusimaa on nostanut yhdeksi edunvalvontakohteeksi rahoituksen

tason nostamisen koko maassa 15 miljoonasta 20 miljoonaan (tarkistettava luku). HUS-erva on vuonna

2018 saanut valtiontutkimusrahoitusta noin 7 milj. euroa joka on kolmasosa koko maan rahoituksesta.

Valtionrahoituksen nostamista perustellaan mm sillä, että rahoituksen piiriin tulee myös

sosiaalitieteellinen tutkimus. Valtion tutkimusrahoitus on rajusti vähentynyt ja yhä suurempi osuus

kustannuksista on katettu HUSin ja kuntien omista budjeteista. Rahoituksen turvaaminen

tulevaisuudessa on YTAn yhteinen tavoite.

Kehittäminen

Uudenmaan, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnat sopivat yhteisestä tavasta

organisoida ja johtaa maakuntien yhteistä alueellista kehittämistoimintaa. Tämä koskee myös

lakisääteistä sosiaalialan osaamiskeskustoimintaa (kts. Laki ja asetus sosiaalialan

osaamiskeskustoiminnasta) ja osana sairaanhoitopiirejä toimivia perusterveydenhuollon yksiköitä.

Tavoitteena on koota kehittämistoimintaa nykyistä vahvemmiksi verkostoiksi myös YTA-alueella ja

suunnata toimintaa uusien maakuntien strategisia tavoitteita edistäviksi.

Osaamis- ja tukikeskusten toiminnan turvaaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon vaativaa erityisosaamisen luovien ja ylläpitävien monitieteisten ja -alaisten

Osaamis- ja tukikeskusten (OT) valmistelu tähtää siihen, että YTA-tasoiset rakenteet voidaan luoda

uusien maakuntien aloittaessa toimintansa 2021. OT-keskukset kokoavat kaikkein vaativinta sosiaali- ja

terveydenhuollon erityisosaamista vaativat palvelut ja niitä tukevan tutkimuksen, opetuksen ja

kehittämisen verkostomaisesti yhteen huolehtien samalla siitä, että osaaminen on käytössä myös

perustason palveluissa. Pisimmällä on lasten, nuorten ja perheiden palveluihin keskittyvien OT-

keskusten valmistelu. Maakunnat sopivat toiminnan järjestämisestä ja rahoituksesta

yhteistyösopimuksessa.

Yhteisiin läpimurto-ohjelmiin sitoutuminen

Vahvistetaan maakuntien yhteistä kehittämis- ja tutkimustoimintaa sopimalla yhteistä läpimurto-

ohjelmista eri maakuntien valmistelun pohjalta. Uusimaa esittää muille maakunnille mahdollisuutta

osallistua oman strategiansa pohjalta nimettyihin ja tässä politiikkaohjelmassa nimettyihin läpimurto-

ohjelmiin: Hyte Plus, Digi-sote, Hiilineutraali maakunta ja Johtamisen ja esimiestyön kehittämisohjelma

(kts. luku 6).

Luvun sisältö on edelleen relevantti, mutta toimintaympäristönä YTA-alueen sijaan voi olla

nykyiset yhteistyörakenteet (ERVA, EMA).

63

9.2 Ruotsinkielisten palvelujen kehittäminen

Lähtökohdat

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevassa lakiehdotuksessa ja sen 35 §:n 4 momentissa

todetaan, että Uudenmaan maakunnan tulee tukea ruotsinkielisten palveluiden kehittämistä koko

maassa. Perustuslain ja useiden muiden lakien mukaan suomen- ja ruotsinkielisillä on samat oikeudet

tulla palvelluksi omalla kielellään. Tämän mahdollistamiseksi vaaditaan rakenteita, jotka huomioivat

kielelliset oikeudet kaikissa yhteiskunnan toiminnoissa. HUSin sairaanhoitopiirin alueella asuu noin

135 000 ruotsinkielistä (8,2 % väestöstä). Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella asuu 27 000

ruotsinkielistä (5,7 % väestöstä), Vaasan sairaanhoitopiirin alueella on noin 85 000 ruotsinkielistä (49,8

% väestöstä) ja Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella on noin 10 000 ruotsinkielistä (14,7 %

väestöstä).

Sosiaali- ja terveydenhuollon TKI-toiminnan osalta Helsingin yliopisto ja Åbo Akademi ovat tärkeimmät

korkeakoulut. Muita korkeakouluja ovat Novian ja Arcadan ammattikorkeakoulut. Ruotsinkielistä

sosiaali- ja terveysalan koulutusta tarjotaan myös toisella asteella. Suurimmat toimijat ovat Prakticum,

Axxell ja Yrkesakademin i Österbotten. Högskolan på Åland -korkeakoulu tarjoaa myös sosiaali- ja

terveysalan koulutusta ja siihen liittyvää tutkimustoimintaa. On nähtävissä, että jo nykyään on olemassa

vahvoja ja monipuolisia yhteyksiä ja verkostoja ruotsinkielisten alueiden toimijoiden välillä.

Ylimaakunnalliset yhteydet ovat huomattavia, ja niitä tukevat yliopistojen ja korkeakoulujen sekä kuntien

ja kolmannen sektorin järjestöjen väliset vakiintuneet yhteistyömallit.

Folkhälsan on suurin suomenruotsalainen yleishyödyllinen sosiaali- ja terveysjärjestö. Finlandssvenska

kompetenscentret inom det sociala området (FSKC) on yksi sosiaalialan yhdestätoista

osaamiskeskuksesta ja toimii Suomen ruotsinkielisillä alueilla yksi- ja kaksikielisissä kunnissa. FSKC

harjoittaa omaa kehittämistoimintaa ja osallistuu muiden toimijoiden kehittämishankkeisiin sekä tukee

sosiaalialan tutkimusta Mathilda Wrede -instituutin puitteissa.

Suomen ruotsinkieliselle väestölle on luontevaa tehdä yhteistyötä muiden pohjoismaisten järjestöjen,

korkeakoulujen ja yritysten kanssa. Koska pohjoismaat jakavat yhteisen kiinnostuksen pohjoismaisen

hyvinvointimallin kehittämiseen ja säilyttämiseen, niin syvempi ja jäsennellympi TKI-yhteistyö antaisi

lisäarvoa. Tämä parantaisi myös mahdollisuuksia saada kansainvälistä rahoitusta pohjoismaisiin

tutkimushankkeisiin.

64

Kuvio 21. TKI-ekosysteemi ruotsinkielisillä alueilla (alustava hahmotelma)

Ehdotus ruotsinkielisen kehittämisen tukimallista ja -ohjelmasta

Ruotsinkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisen tukitehtävän vastuu ja mandaatti on hyvin

määritelty. Kieli on tärkeä väline sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannossa ja palveluista viestittäessä,

ja kieli muodostaa palvelun laadun arviointiperusteen.

Ruotsinkielisen palvelutuotannon haasteena on sirpaleisuus ja epävakaus. Ylimaakunnallinen

suomenruotsalaista TKI-ekosysteemiä koskeva kehittämisohjelma voisi yhdistää palveluntuottajat.

Maakunnan tulee toimia ennakoivasti sekä koordinoida ja edistää ruotsinkielisiä kehitysaloitteita.

Järjestämisen ja sisällöntuotannon tulee tapahtua yhteisymmärryksessä kaikkien niiden maakuntien

kanssa, joita toiminta koskee.

Ruotsinkielisen TKI-toiminnalla tulee olla oma ohjaus, hallinto, mandaatti ja liikkumavara sekä

resurssien allokointi – eli se järjestetään Uudenmaan maakunnan hallinnollisena yksikkönä. Toiminto

sijoitetaan lähelle maakunnan vastaavia suomenkielisiä vastuita. Toiminnolle osoitetaan oma

operatiivinen johto ja henkilöstö. Lisäksi toiminnolla on oma talousarvio, joka koostuu maakunnan

talousarviossa osoitetuista varoista ja ulkoisesta rahoituksesta. Toiminnon tehtävänä on vastata

strategisen TKI-ohjelman laatimisesta ja valmistelusta sekä ohjelman toteuttamisen edellytysten

(resurssien) mobilisoinnista. Lisäksi se vastaa TKI-johdon yhteyksistä ja yhteistyöstä Uudenmaan

maakunnassa sekä ulkoisesti niiden suuntaamisesta muihin kaksikielisiin maakuntiin: vastaavalle

johdolle, yliopistoille ja korkeakouluille, muille tutkimus- ja opetusyksiköille, järjestöille ja kolmannen

sektorin toimijoille sekä yksityisille palveluntuottajille ja pohjoismaisille yhteistyötahoille. Toteutuksessa

hyödynnetään kehitysyhtiö FSKC:tä (Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området).

Operatiivinen ja hallinnollinen osa kuuluvat Uudenmaan maakunnan TKI-toiminnan johtoon.

Tukitoiminnon sisältöä ja tehtävänkuvaa koskevan strategisen ohjelman ohjauksesta vastaa

65

kaksikielisten maakuntien yhteinen hallintoelin, joka voi koostua maakuntien, yliopistojen ja

korkeakoulujen sekä kolmannen sektorin toimijoiden edustajista, joiden voidaan katsoa sisältyvän

suomenruotsalaiseen TKI-ekosysteemiin. Toimielin hyväksyy toimikauttaan varten valtakunnallisen

ruotsinkielisen kehittämisen tukitoimintoa koskevan toimintasuunnitelman. Tämän konseptin kaikkia

osia säätelee yhteistyösopimus, joka tehdään asianomaisten maakuntien kanssa.

Valtakunnallisen ruotsinkielisen kehittämisen tukitoiminnon ohjelman lähtökohtana on ensisijaisesti

maakuntien kokonaisvaltaiset ja strategiset tavoitteet. Erityis- ja vaativan tason palvelut ovat

ruotsinkielisen palvelutuotannon suurimmat haasteet sekä palvelun järjestämisen osalta että palvelun

kehittämisen ja laadunvarmistuksen osalta.

HYTE Plus -ohjelman tavoitteet tulisi liittää ruotsinkieliseen kehittämisohjelmaan. Ohjelman

tulosodotukset liittyvät vahvasti myös tiedontuotantoon ja tutkimukseen. Päätavoite voisi olla hyvin

integroitujen, tietoon perustuvien, toimivien ratkaisujen kehittäminen, mikä luo edellytyksiä

ruotsinkielisen väestön ylimaakunnalliselle palvelutuotannolle.

Digi-Sote-ohjelman osalta on erityisen tärkeää, että on olemassa vastaava ja yhdenvertainen

ruotsinkielinen kehittämisohjelma, joka on synkronoitu kaikkien ruotsinkielisiä palveluja tuottavien

maakuntien kanssa. Digi-Sote-ohjelman ruotsinkielisen panoksen päätavoitteena ovat esimerkiksi

yksilöidyt, ruotsinkielisen väestön tarpeisiin tehdyt sähköiset ratkaisut, jolla taataan myös palvelujen

ylimaakunnallinen toimivuus.

Kuvio 22. Tietoon perustuvan toiminnan ruotsinkieliset osatekijät ja yhteistyömallit

Ruotsinkieliset alueet voivat tietyissä tapauksissa toimia pilottialueina, jolla otetaan käyttöön sosiaali- ja

terveydenhuollon innovaatioita. Hyvä esimerkki tästä on systeemisen lastensuojelumallin pilottikokeilu,

jonka käyttöönotto Suomessa tapahtui ruotsinkielisillä alueilla. Myös muita LAPE-ohjelmassa

kiteytyneitä kehittämiskohteita kannattaa harkita pilotoitavaksi samalla tavalla, esimerkiksi psykiatrian ja

perhekeskustoiminnan kehittämisen osalta.

66

9.3 Kansallisen yhteistyön linjaukset


9.4 Kansainvälisen yhteistyön linjaukset

Lähtökohdat

Tulevalla maakunnalla on 26 lakisääteistä tehtävää, joista arviolta 19:llä on EU- ja kansainvälinen

ulottuvuus.

Lakisääteisten tehtävien ohella on ensiarvoisen tärkeää tunnistaa ja hyödyntää seuraavat seikat:

• EU-rahoituksen koko potentiaalin hyödyntäminen

• Strategiset kumppanuudet globaalissa- ja EU-toimintaympäristössä – nämä ovat kilpailukyvyn

edistämisen avaintekijöitä

• Uudenmaan kansainvälinen tunnettuus ja houkuttelevuus

• Proaktiivinen EU -vaikuttaminen ja edunvalvonta – edellyttää koordinaatiota ja yhteistyötä ja

vahvaa asiantuntijuutta

• Merkittävä osa Uudenmaan toimintaympäristöä koskevasta uudesta lainsäädännöstä

säädetään EU:n toimielimissä

Maakunta- ja sote-uudistus mahdollistaa tuottavuusloikan strategisempaan ja pitkäjänteisempään EU ja

KV-yhteistyöhön. Nykytila on kohtalainen, mutta mahdollisuuksia jää hyödyntämättä oleellisesti. EU-

rahoitusosaamista kannattaa keskittää ja kumuloida. EU-rahoituksen avulla toteutuva kansainvälinen

yhteistyö on hyvin tuottavaa jo pelkästään taloudellisin mittarein. Lisäksi se on oleellinen osa

Uudenmaan kansainvälisyyttä, tukee erityisesti korkean teknologian osaamista ja vientiä, luo

merkittävästi uutta kansainvälistä osaamista ja uusia verkostoja sekä työtä koulutetuimmille

uusmaalaisille.

Kuvio 23. Hahmotus maakunnan kansainvälisten toimintojen perustehtävistä ja prosesseista. (Lähde:

Uusimaa 2019 -hankkeen valmisteluaineisto)

67

Uudenmaan liitto toimii tällä hetkellä Helsinki EU Officen isäntäorganisaationa ja sen

sopimuskumppaneina on laaja joukko uusmaalaisia toimijoita, mm. kaupunkeja, korkeakouluja ja

tutkimuslaitoksia. Helsinki EU Officella onkin keskeinen rooli Uudenmaan alueen toimijoiden EU- ja

kansainvälisen TKI -yhteistyön vahvistamisessa. Helsinki EU Office tukee kumppaniensa EU-

edunvalvontaa ja edistää niiden näkyvyyttä EU-foorumeilla, välittää tietoa EU-lainsäädännön

valmistelutyöstä, EU-rahoitusohjelmien rakenteesta ja avautuvista rahoitushauista, tapahtumista ja

yhteistyö- ja verkostoitumismahdollisuuksista.

Tulevaisuuden haasteet

Uudenmaan TKI-toimijoiden kansainvälinen yhteistyö on Suomen kokoisessa pienessä maassa

ensiarvoisen tärkeää ja erittäin merkityksellistä. Maakunta investoi yhteistyöalustoihin ja yhteistyön

tukemiseen sekä kehittämisrahoituksen että asiantuntijuuden tarjoamisen kautta. Vaikka TKI-

ekosysteemissä suurin osa toiminnasta on itsestään organisoituvaa perustuen toimijoiden omiin

intresseihin ja yhteistoiminta muodostuu ilman ylhäältä tulevaa ohjausta, on maakunnalla merkittävä

rooli ekosysteemin ohjaamisessa ja tukemisessa etenkin kansainvälisen yhteistyön vahvistamiseksi.

Rahoitus ja sen tuki, innovaatioalustat sekä erilaiset kansainväliset verkostot, jotka ovat tehokkaita

yhteistyön ja vaikuttamisen välineitä.

Uudenmaan keskeisten TKI-tahojen haastatteluista nousi esiin, että EU Officen näkyvyyttä ja

hyödynnettävyyttä pitäisi kuitenkin vielä parantaa. Ohjelmakausien sisältöihin halutaan vaikuttaa

enemmän, jotta painotukset tukisivat omia tavoitteita. EU Officen tuki ja komissiokokemus ovat tässä

tarpeen, mutta ohjelmiin vaikuttamisen edellytyksenä on myös kumppanuudet useamman TKI-tahon

kesken ja yhteisten tavoitteiden muodostaminen riittävän ajoissa ennen ohjelmakausien valmistelua.

Tavoitteena on myös, että Suomi saisi enemmän EU-rahoitusta, koska tällä hetkellä toteuma on

Euroopan maiden keskiarvoa alhaisempi.

Uudenmaan alueen entistä strategisempi kansainvälisen TKI-yhteistyön ohjaus edellyttää maakunnalta

seuraavaa:

• Keskitytään alueen vahvoihin osaamisalueisiin (Uudenmaan RIS3 kärjet) luoden vetovoimaisia

tutkimus-, kehitys- ja pilotointialustoja alueelle. Tämä lisää myös alueen kansainvälistä

houkuttelevuutta, mikä houkuttelee huippuosaamista muualta maailmasta.

• Lisätään aktiivista mukanaoloa strategisesti tärkeissä EU- ja kv-verkostoissa; verkostojen

hyödyntäminen kansainvälisessä TKI-yhteistyössä synnyttää uusia ideoita, oman osaamisen

vahvistamista, näkyvyyttä ja edesauttaa pääsyä huippujen joukkoihin. Vahvat liittymät EU-

tasolle tukevat myös TKI-toiminnan alueellisen vaikuttavuuden tavoitteita.

• Kansainvälisen TKI-yhteistyön päämääränä ei voi olla pelkästään kansainvälisen rahoituksen

kotiuttaminen. Yhteistyöllä nostetaan alueen TKI-osaamista, joka johtaa muun muassa TKI-

toiminnan vaikuttavuuden ja laadun parantumiseen.

• TKI-yhteistyön seurantaa tulee kehittää; maakunnalla on oltava kattava tieto ekosysteemin

tärkeistä EU-tason kumppanuuksista ja hankkeista, jotta se pystyy tarjoamaan toimijoilleen

rahoitusta tai tukea sen hankkimiseen.

• Maakunnan tulee huolehtia globaalista, EU:n ulkopuolisesta TKI-yhteistyöstä muiden

vahvojen alueiden kanssa, kuten Kiinan, Intian ja USA:n kanssa. Huomioitava myös, että

eurooppalaisissa verkostoissa myös Afrikka nousussa kv-yhteistyössä.

• Uudenmaan tulee olla vuonna 2020 kansainvälinen innovaatiokeskittymä sekä innovatiivisten

tuotteiden ja palveluiden edelläkävijä.

• Maakunta hyödyntää olemassa olevia kansainvälisiä verkostoja (joita on syntynyt erityisesti

maakunnan alueella toimivien tutkimusorganisaatioiden ympärille) sekä vahvistaa näiden

toimintaedellytyksiä TKI-ohjelma- ja projektirahoituksella

68

• Tunnistetaan olemassa olevat verkostokeskittymät.

• Luodaan läpinäkyvä kriteeristö ja seurantamittaristo tulevalle hanketoiminnalle (katso kohta 1).

Sen tulisi edistää rajat ylittävää yhteistyötä sekä Suomessa että kansainvälisesti.

Tuleva EU-ohjelmakausi

Rakennerahastot ja kaupunkikehittäminen: Tulevan EU-ohjelmakauden 2021-2027 Euroopan

aluekehittämisrahastojen ja sosiaalirahastojen tematiikat liittyvät vahvasti Euroopan (ja myös globaalin

tason) suurin kysymyksiin: ilmastonmuutoksen torjuminen mm. hiilineutraalisuus, 4. teollinen

vallankumous ja digitalisaatio sekä digitaaliset alustat läpileikkaavana tematiikkana (liikenne, terveys ja

hyvinvointi, työelämän muutos ja digitaidot, tekoäly, teollisuus ja pk-yritykset jne.), ikääntyminen,

terveys- ja hyvinvointi.

Älykkään erikoistumisen konsepti on tällä hetkellä siirtymässä voimakkaasti tulevan EU-ohjelmakauden

toimintamalliksi. Älykkäiden ja kestävien kaupunkialueiden kehittäminen korostuu. Digitaaliset, kestävät

ja älykkäät kaupunkikehittämisen ratkaisut ja toimintamallit tulevat olemaan myös jatkossa EU:n

kaupunkikehittämisen keskiössä. Kaikki nämä aspektit sisältyvät jo tällä hetkellä Uudenmaan

aluekehittämisen filosofiaan ja vakiintuneisiin alue- ja kaupunkikehittämisen toimintatapoihin, mikä

antaa Suomelle etumatkaa verrattuna moniin muihin eurooppalaisiin alueisiin. Kansainvälisen

yhteistyön merkitys EAKR-ohjelmien toteuttamisessa tullee vahvistumaan. Siirtyminen digitaalisiin

yhteismarkkinoihin on yksi EU:n strategisista painopisteistä, jotka ovat:

• tekoäly

• kyberturvallisuus

• korkeatehotietokoneet

• tulevaisuuden tahot

• yhteiskunnallisten valmiuksien kehittäminen

Alue- ja kaupunkikehittämistä lähestytään vahvasti yhteistyöalusta -ajattelun kautta (esim.

innovaatioekosysteemit).

Eurooppalainen Horisontti: Horisontti Eurooppa on jatkoa Horisontti2020-puiteohjelmalle ja se on

voimassa vuosina 2021–2027. EU:n Kilpailukykyneuvoston päätösten mukaisesti tulevassa

puiteohjelmassa tullaan panostamaan aiempaa enemmän avoimen tieteen (open science, open data,

open access jne.), kansalaistieteen ja avoimen innovaation mekanismeihin, joiden avulla tieteellinen

toiminta sekä kysyntä- ja haastelähtöinen kehittäminen ja innovaatiotoiminta voidaan integroida

toisiinsa ilman, että tingitään tieteellisestä riippumattomuudesta tai päämäärä-orientointuneesta TKI-

toiminnan vaikutuksista. Uudellamaalla näitä mekanismeja on kehitetty määrätietoisesti edellisestä

Euroopan unionin neuvoston Suomen puheenjohtajakaudesta lähtien ja valmius niiden hyödyntämiseen

on korkealla tasolla.

Yltääkseen verrokkimaiden tasolle Suomen tulisi tietää, missä vaiheessa puiteohjelmiin voi

vaikuttaa, ja olla nykyistä aktiivisempi sekä vaikuttamisessa että hauissa. Tältä osin toiminta

tulisi organisoida nykyistä paljon tehokkaammin.

69

10. Uudenmaan TKI-toiminnan linjaukset

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on Suomen uudistumisen ja kilpailukyvyn tärkein kiihdyttäjä

pitkällä aikavälillä. Uudellamaalla on maan parhaat resurssit, jotka muodostavat elinvoimaisen, koko

Suomelle tärkeän TKI-ekosysteemin. Sote-alan rakenteiden ja palvelujen kehittyminen on olennainen

osa Suomen lähitulevaisuuden haasteita. Sote-alan TKI sisältää suuria mahdollisuuksia resurssien

riittävyyden, palvelujen laadun sekä teknologian kehittämisen ja viennin näkökulmasta.

Päätavoitteet

Uudenmaan TKI-rahoitus suhteessa alueen bruttokansantuotteeseen on laskenut vuodesta 2010

lähtien. TKI:n vaikutusmahdollisuuksia alueen kilpailukykyyn ei siten ole voitu optimaalisesti hyödyntää.

Käyttämätöntä potentiaalia on runsaasti myös maakunnan korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, yritysten

ja muiden toimijoiden yhteistyössä ja kansainvälisissä yhteyksissä. TKI-ekosysteemin toiminta ja

resursointi onkin saatava nopeasti sen potentiaalia vastaavalle tasolle.

1. TKI-rahoitus on nostettava 4,5 prosenttiin alueellisesta BKT:stä. Tämä edellyttää, että Business

Finlandin yritys- ja innovaatiorahoitusta ja valtion tutkimusrahoitusta sosiaali- ja

terveystieteelliseen tutkimukseen (VTR) lisätään merkittävästi.

Maakunta on tarpeeksi suuri toimija, joka voi panostaa EU-rahoituksen strategiseen ja valikoivaan

hyödyntämiseen tehokkaammin kuin yksittäiset toimijat. Sillä on myös mahdollisuus tukea hakijoita

ratkaisevassa pre-award -vaiheessa samalla valmennuksen ja tuen intensiteetillä ja laadulla, kuten

Euroopan menestyneimpien alueiden tutkimuskeskittymissä jo nyt tehdään. Tämä edellyttää kuitenkin,

että Uudenmaan TKI-ekosysteemiin panostetaan riittävästi kansallisia investointeja.

EU:n TKI -rahoituksen määrä kasvaa tulevalla rahoituskaudella edelleen ja myös Uudenmaalla

tutkimus- ja kehitystyön toteuttajat, korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja yritykset hyötyvät

tästä. Puiteohjelmarahoituksen osalta Uudellamaalla on kuitenkin potentiaalia huomattavasti

käyttämättä. Mikäli kyvykkäät ja osaavat toimijat jatkossa näkevät EU-yhteistyön ja verkostojen arvon

strategisemmin, voidaan tavoitella huomattavaa EU-rahoituksen lisäystä. Tämä edellyttää

organisaatioiden omien tavoitteiden kirkastamista, pitkäjänteistä hakuaktiivisuutta, kykyä hakeutua

kilpailukykyisimpiin konsortioihin ja kykyä sellaisten muodostamiseen.

Hakemusten valmisteluun ja niiden laatuun on panostettava huomattavasti aiempaa enemmän ja

etenkin suurissa organisaatioissa EU-hakuihin panostamiselle tarvitaan lisää kannusteita ja

ammattimaista tukea. Kovassa kilpailussa voi hyväkin yksittäinen hakemus jäädä rahoittamatta, mutta

koko ohjelmakauden aikana hakuinvestoinnit ovat aluetaloudelle pelkästään taloudellisin kriteerein

erittäin kannattavia. EU-yhteistyön lisäarvo on usein mikrotasolla merkittävää tutkijan urakehitykselle ja

kansainvälisille yhteyksille, yksittäisen pk-yrityksen liiketoiminnan kehittämiselle ja laajemmin koko

alueellisen (ja kansallisen) innovaatiojärjestelmän kehittämiselle.

2. EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmien rahoitus Suomelle tulee kaksinkertaistua.

Uudellamaalla on jo nyt toimivia verkostoja, vahvoja kumppanuuksia ja yhteistyöalustoja, mutta niiden

toimintaedellytyksiä on vahvistettava ja toimintaa arvioitava. YTA-alueen maakuntien keskinäinen TKI-

toiminta on heikosti verkostoitunutta. Synergian kasvattaminen alueella edellyttää sekä teknologisten

että organisatoristen alustojen kehittämistä ja tietoaltaiden hyödyntämistä TKI-toiminnan aktivoimiseksi.

3. TKI-toiminta on koottava nykyistä vahvemmiksi verkostoiksi koko YTA-alueella.

70

Suositukset Uudenmaan TKI-politiikan jatkotoimiksi

Peruspalvelujen TKI-toiminta on jäänyt erikoissairaanhoitoa heikommaksi, koska palvelujen järjestäjiä

on paljon eikä yhteistyötä ole syntynyt riittävästi. Peruspalveluihin ei ole myöskään syntynyt vastaavia

TKI-ympäristöjä kuin erikoissairaanhoitoon.

Uudenmaan TKI-ekosysteemin vahvistamiseksi pitäisi pikaisesti luoda koko maakunnan yhteinen, sote-

palvelujen (erityisesti peruspalvelujen) kehittymistä tukeva organisatorinen alusta. Tämä tarkoittaa

sosiaalista ja teknologista rakennetta, jonka avulla tieto, ihmiset ja intressit saadaan tehokkaasti

kohtaamaan, ja joka mahdollistaa TKI:n synergian ja strategisen ohjauksen. TKI-toimijoiden spontaani

yhteistyö ei yksin tuota tuloksia tarpeeksi tehokkaasti ja nopeasti.

Toimiva organisatorinen alusta on sote-palvelujen kehittämiselle välttämätön, jotta

• nyt hajallaan oleva TKI-toiminta saataisiin alueen strategisen ohjauksen piiriin tukemaan

palvelujärjestelmän uudistumista

• TKI-toimijat ja palveluntuottajat saataisiin tiiviimpään yhteistyöhön, mikä edistäisi uusien

menetelmien ja parhaiden käytäntöjen leviämistä

• sosiaali- ja perustason palveluihin syntyisi ympäristöjä, jotka a) toimisivat hautomoina ja

jatkojalostamoina, ja b) joilla olisi vastuu uusien mallien laajapohjaisesta käyttöönotosta

• voitaisiin tehokkaasti tukea ilmiöistä lähtevää, laaja-alaista TKI:ta sekä hyödyntää tehokkaasti

asiakastyössä syntyvää dataa.

Asiakastyössä syntyvä data avaa lähivuosina täysin uudet mahdollisuudet TKI-toiminnalle ja vahvistaa

kv-toimijoiden mielenkiintoa yhteistyöhön. Yhteisen asiakastietojärjestelmä Apotin myötä tiedonkeruu

eri kunnissa yhdenmukaistuu ja rakenteista tietoa on laajasti saatavissa ihmisten sosiaalisista

ongelmista, terveydentilasta ja palvelujen käytöstä. Vuonna 2019 voimaan tullut laki asiakastietojen

toissijaisesta käytöstä tutkimukseen, kehittämiseen ja tilastointiin helpottaa ratkaisevasti tietojen

hyödyntämistä.

Uudellamaalla on jo nykyisellään useita eri tavoin toimivia TKI-alustoja, joita voitaisiin mahdollisesti

soveltaa tai käyttää osittain mallina sote-palvelujen kehittämiseen: mm. Health Capital Helsinki, Forum

Virium, Clever Health Network sekä sosiaalialan osaamiskeskukset. Sellaista alustaa, jossa fokus olisi

selkeästi sote-palvelujen kehittämisessä, tällä hetkellä ei kuitenkaan ole.

Uudenmaan tulisi vahvistaa sote-alan sisäistä yhtenäistymistä ja rohkeaa uudistumista. Toimivan

alustan avulla maakunnassa tehtävä TKI-toiminta tiivistyisi ja tehostuisi, TKI tulisi osittain strategisen

ohjauksen piiriin, EU-rahoitushakuun liittyvä osaaminen vahvistuisi ja TKI voitaisiin entistä tiiviimmin

kytkeä sote-uudistuksen tavoitteisiin. Tulokset näkyisivät entistä eheämpinä palveluketjuina,

vaikuttavampana palveluna ja parempana asiakaskokemuksena.

Toimivaa soteen fokusoitunutta TKI-alustaa voitaisiin lähteä rakentamaan esimerkiksi seuraavin

askelin:

• Helsinki, Espoo, Vantaa, Keski-Uusimaa, HY ja AMKit tekisivät aiesopimuksen. HUS olisi

mukana ainakin Soccan ja PTH-yksikkönsä kautta. Muut kunnat tulisivat myöhemmin mukaan.

• Alustan luominen ja pilottivaihe hankkeistettaisiin ja rahoitus haettaisiin useista lähteistä.

Hanketta johtaisivat mukana olevien kuntien ja kuntayhtymien sote-johtajat.

• Alusta integroituisi Apottiin, jolloin yhteinen asiakastieto yhdistäisi eri toimijat.

71

Lähdeluettelo

Hautamäki, A., Ståhle, P., Oksanen, K. & Tukiainen, T. 2016. Vaikuttavaa tutkimusta –

Kokeiluehdotuksia tutkimuksen vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi. Työ- ja

elinkeinoministeriön julkaisuja. Innovaatio 2/2016. Lönnberg Print & Promo.

Ståhle, P. 2004. Itseuudistumisen dynamiikka – systeemiajattelu kehitysprosessien ymmärtämisen

perustana. Teoksessa Markku Sotarauta ja Kati-Jasmin Kosonen (toim.) Näkymätön näkyväksi:

Avauksia kehitysprosessien näkymättömän dynamiikan tutkimukseen. Tampere University Press:

Tampere.

Ståhle, P. & Pirttivaara, M. (toim.) 2015. Rikastuttava yhteistyö ja uudet toimintamallit.

Innovaatioekosysteemi yhteiskunnan ajurina. Tekes Review 317/2015. Helsinki.

Ståhle, P. & Oksanen, K. 2014. Uusimaa innovaatio-ekosysteeminä – kehittämisen painoalueet.

Julkaisematon tilaustyö. Uudenmaan liitto. (Julkaisematon).

Digitaaliset lähteet:

From Horizon 2020 to Horizon Europe. Monitoring Flash. 2.1 Dynamic Network Analysis. November

2018. European Commission.

https://ec.europa.eu/info/sites/info/files/research_and_innovation/knowledge_publications_tools_and_d

ata/documents/h2020_monitoring_flash_112018_0.pdf. Haettu 25.4.2019.

HE 15/2017. Hallituksen esitys eduskunnalle maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon

järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi.

https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2017/20170015. Haettu 25.4.2019.

HE 16/2018. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja

terveydenhuollossa. https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2018/20180016. Haettu 30.4.2019.

Mikä innovaatiokumppanuus? -tilaisuus 14.2.2019.

https://www.hankintakeino.fi/fi/tapahtumat/2019/mika-innovaatiokumppanuus-tilaisuus-1422019. Haettu

25.4.2019.

Startup Genome. Global Startup Ecosystem Report 2018. Succeeding in the New Era of Technology.

https://startupgenome.com/reports/2018/GSER-2018-v1.1.pdf

Unlocking Data for Better Health Outcomes – an eHealthIreland Ecosystem event. 1st November 2018.

http://www.ehealthireland.ie/Events/Unlocking-Data-for-Better-Health-Outcomes-an-eHealthIreland-

Ecosystem-event.html. Haettu 25.4.2019.

Uudenmaan maakuntastrategia. http://maakuntastrategia.fi/. Haettu 25.4.2019.

Uudenmaan maakuntastrategian taustamuistio 2018. http://maakuntastrategia.fi/pdf/taustaraportti.pdf.

Haettu 25.4.2019.

https://ec.europa.eu/info/sites/info/files/research_and_innovation/knowledge_publications_tools_and_data/documents/h2020_monitoring_flash_112018_0.pdf

https://ec.europa.eu/info/sites/info/files/research_and_innovation/knowledge_publications_tools_and_data/documents/h2020_monitoring_flash_112018_0.pdf

https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2017/20170015

https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2018/20180016

https://www.hankintakeino.fi/fi/tapahtumat/2019/mika-innovaatiokumppanuus-tilaisuus-1422019

https://startupgenome.com/reports/2018/GSER-2018-v1.1.pdf



http://maakuntastrategia.fi/

http://maakuntastrategia.fi/pdf/taustaraportti.pdf

72

Liite 1. Valmisteluun osallistuneet henkilöt

Backman Riitta, yrityspalvelupäällikkö, Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Behm Minna-Maria, projektipäällikkö, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote Blomqvist-Åkermarck Monica, suunnittelija, Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Chang Christine, EU-erityisasiantuntija, Uudenmaan liitto Elomaa-Krapu Minna, innovaatiokeskittymän johtaja, Metropolia ammattikorkeakoulu Eskelinen Ilkka, paloinsinööri, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Gestrin Christina, selvityshenkilö, ruotsinkieliset palvelut, Uusimaa2019 Hakala Timo, ICT-projektijohtaja, Uusimaa2019 Harjula Saara, EU-yhteistyöpäällikkö, Helsinki EU Office Hatanpää Olli Pekka, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Heikkilä Teppo, hankejohtaja sote-järjestäjä viranomaistoiminto, Uusimaa2019 Heiniemi-Pulkkinen Kristiina, innovaatioasiantuntija, Uudenmaan liitto Heino Petteri, kehittämispäällikkö, Sosiaalitaito Hirvikoski Tuija, johtaja, Laurea ammattikorkeakoulu Honkanen Visa, valmistelija sote-liikelaitos, Uusimaa2019/kehittämisjohtaja HUS Honkanummi Eeva, kehittämispäällikkö, Vantaan kaupunki Hyttinen Liisa, ennakoinnin erityisasiantuntija, Uudenmaan liitto Hämäläinen Tapani, ylilääkäri, HUS Juselius Johanna, EU-erityisasiantuntija, Uudenmaan liitto Kaila Minna, professori, Helsingin yliopisto/HUS Kaljunen Leena, toimitusjohtaja, Socom Oy Kallasvaara Heikki, EU-erityisasiantuntija, Uudenmaan liitto Kilpinen Tuula, yksikön johtaja, Lahden ammattikorkeakoulu Kivistö Jaana, koulutuspäällikkö, Helsingin Pelastusliitto ry Koho Reino, strategiapäällikkö, Uudenmaan ELY-keskus Koivisto Satu, TKI-johtaja, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Konkola Riitta, rehtori/toimitusjohtaja Metropolia ammattikorkeakoulu Koponen Kimmo, Senior business advisor, Helsinki Business Hub Koskensalo-Kleemola Heini, erityisasiantuntija, Vantaan kaupunki Koskinen Miia, yrityskehittäjä, Keski-uudenmaan Kehittämiskeskus Kurvinen Olli-Veikko, toiminnanjohtaja, Helsingin Pelastusliitto ry Kuusinen-James Kirsi, johtaja, Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Lappi Jaana, hankepäällikkö, Työ-ja elinkeinoministeriö Lauhkonen-Teräväinen Jaana, koulutuskoordinaattori, Kymenlaakson liitto Lehto Lauri, asiakkuuspäällikkö, Carea Lignell Minna, sote-koordinaattori, Etelä-Karjalan liitto Liukko Kati, hankejohtaja sote-liikelaitos, Uusimaa2019 Lommi Marja-Liisa, projektipäällikkö sote-järjestäjä, Uusimaa2019 Louhio Katja, kehittämispäällikkö, HUS Manninen Tero, hankejohtaja viestintä, Uusimaa2019 Marjavaara Sanna, tiedeasiantuntija, Suomen Akatemia/OKM Mensala Ville, esikuntapäällikkö, Helsingin kaupungin pelastuslaitos Meretoja Riitta, tutkimus- ja tiedeylihoitaja, HUS Merikanto Maija, erityisasiantuntija, Uudenmaan liitto Mäkimartti Päivi, valmistelija sote-liikelaitos, Uusimaa 2019 Nieminen Hannu, dekaani, Helsingin yliopisto Närkki Aino, johtava elinkeinoasiantuntija, Hyvinvointiala HALI Paananen Suvi, laatupäällikkö, PHHYKY/Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä Paasio Petteri, tutkija, Socca Pasanen Kaisa, sosiaalihuollon erityisasiantuntija, Helsinki Peltola Heli, tutkimuspäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Peltonen Kati, TKI-johtaja, Lahden ammattikorkeakoulu Pitkäranta Anne, tutkimusjohtaja, HUS Rajavaara Marketta, professori, Helsingin yliopisto Rantala Pekka, Senior Adviser, Business Finland

73

Rautajoki Arto, johtaja, Socca Renkonen Risto, dekaani, Helsingin yliopisto Ritvos Roope, johtaja, Forum Virium Ruotsalainen Taru, asiakkuuspäällikkö, Metropolia ammattikorkeakoulu Salmi Merja, toimitusjohtaja, Sosiaalitaito Oy Salonen Anu, sote-projektijohtaja, Kymenlaakson liitto Sarvaranta Leena, Head of EU Affairs, VTT Satka Mirja, professori, Helsingin yliopisto Savela Antti, ICT-projektipäällikkö, Uusimaa2019 Savikko Teuvo, tutkimusjohtaja, Espoo Sipilä Anu, projektipäällikkö, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Stoor Torbjörn, johtaja, Det Finlandsvenska kompetenscentret (FSKC) Strandman Jari, CEO, Helsingin Innovaatiopalvelut Oy/Helsingin yliopisto Suursalmi Tero, lakimies, turvallisuus ja varautuminen, Uusimaa2019 Syrjänen Taru, projektipäällikkö, Uusimaa2019 Taipale Krista, toimiston päällikkö, Helsinki EU Office Takaluoma Kati, TKI-asiantuntija, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Talvitie Jarno, asiantuntija, Hyvinvointiala HALI Tarhala Aino, kehittämispäällikkö, PHHYKY/Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä Tepponen Merja, kehitysjohtaja, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote Toivanen Arto, johtajaylilääkäri, Kymenlaakson shp:n ky Carea Turpeinen Leena, hankejohtaja, Uusimaa2019 Turula Anne, palvelupäällikkö, Business Finland Tyyskä Ulla, kehittämispäällikkö, Helsinki Uotila Tuomo, professori, LUT-yliopisto Vaittinen Pirjo, toimialajohtaja, sosiaali- ja terveysala, Saimaan ammattikorkeakoulu Valve Jorma, strategiajohtaja, Espoo Venäläinen Eero, kehittämispäällikkö, Uusimaa2019/Uudenmaan liitto Veripää Heli, viestintäpäällikkö, Kymenlaakson liitto Vilkuna Anna-Maria, TKI-johtaja, Metropolia ammattikorkeakoulu Virkki Maria, tulosaluejohtaja, PHHYKY/Päijät-Hämeen Hyvinvointiyhtymä Vuorio Anna, projektipäällikkö, Uusimaa2019 Väkeväinen Kyösti, vararehtori, Laurea ammattikorkeakoulu Välikoski Maarit, valmistelija, Uusimaa2019 Yliruka Laura, kehittämispäällikkö, Socca

Uusimaa2019 -hankkeen TKI-politiikkaa avaava päätöseminaari järjestettiin 11.6. Seminaarinavasi hankejohtaja Pirjo Marjamäki. Uusimaa 2019 -hankkeessa valmisteltiinsyksystä 2018 lähtien Uudenmaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaalinjaavaa politiikkaa laajasti TKI-tahoja osallistaen.

Työpajoja järjestettiin neljä, ja yhteensä pajoihin osallistui noin 100 henkilöä. Tämävalmistelutyö jo osaltaan yhdisti alueen TKI-toimijoita ja synnytti uusia verkostoja.Vaikka maakunta- ja soteuudistusta ei tullutkaan, on alueella edelleen tarvetta TKI-verkostojen tiiviimmälle yhteistyölle ja jo syntyneitä yhteyksiä halutaan vahvistaa.

Uudellamaalla on maan parhaat resurssit, jotka muodostavat elinvoimaisen, kokoSuomelle tärkeän TKI-ekosysteemin. Lähtökohtana Uusimaa 2019 -hankkeenvalmistelussa oli ottaa kaikki maakunnan perustehtävät mukaan sekä pohtia, miteneri toimijoiden TKI toimintaa saataisiin suunnattua kohti maakunnan strategisiatavoitteita. TKI-raportti jakaantuu kahteen osaan, jossa ensimmäisessä onlähtökohdat ja nykytila, sekä maakunnan rooli toiminnassa.

– Valmistelussa näkökulmamme oli määritellä muuan muassa mitkä ovatUudenmaan TKI toiminnan reunaehdot: lainsäädäntö ja strategiat sekä miltä TKItoiminta näyttää Uudellamaalla ja mitkä ovat Uudenmaan TKI toiminnanperusdynamiikka ja innovaatioekosysteemit. Sen perusteella tarkoituksenamme olituottaa tietoa, työkaluja ja toimintamalleja, innovaatiojohtamisen professori PirjoStåhle Aalto-yliopistosta avaa TKI-politiikkaa ohjelman valmistelua.

Uudenmaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopolitiikka – Mitä saimme... https://www.uusimaa2019.fi/uusimaa2019.fi/ajankohtaista/uutiset/uude...

1 / 2 9.12.2019 klo 13.21

Uudenmaan maakunta- ja sote-uudistus edellytti alueellisen ekosysteeminajattelutapaa.

Maakuntastrategia on edelleen alueelle relevantti ja tehty yhteistyössä kuntienkanssa. Uudenmaan maakuntastrategia ja alueellinen innovaatiostrategia ovat TKI-toimintaa ohjaavia elementtejä, joissa alueen ihmisten hyvinvointi on keskiössä.Rohkeasti uudistuvat palvelut sekä terveys ja hyvinvointi ovat ohjelman kärkiä.Alueella on kuitenkin edelleen tarve koordinoituun ja fasilitoituun toimintaan.

– Uudenlaista käsitettä täytyy käyttää kauan ja siitä pitää puhua kauan, jotta se alkaahahmottua. Nyt tehty työ jäi kesken, vaikka on vasta alussa. Päämäärät ja haasteetpysyvät samoin eli olemme luoneet työkaluja, jotka toimivat myös tulevaisuudessa.Tästä työ jatkuu, muistuttaa Ståhle.

Ydin TKI-toiminnassa on näiden uusien ideoiden muuttuminen paremmiksipalveluiksi ja hyvinvoinniksi.

– Ongelma on kuitenkin se, että TKI:ta tehdään projektiluontoisesti eli osaaminen eikumuloidu eikä rahoituksessa päästä implementaatioon asti vaan rahoitususeimmiten loppuu juuri silloin, harmittelee Ståhle.

Tulevaisuudessa onnistuneen TKI-politiikan luomiseen tarvitaan vielä selkeämpiätavoitteita, yhteystyöverkoston parempiaa toimintaa ja toiselta oppimista.

– Työtä tai verkoston toiminnan ohjausta on pystyttävä rakenteistamaan jollaintavalla tulevaisuudessa. Tietojohtamisen hyötyjen eteen tehtävä työ jatkuu, ja se onlähellä TKI-toimintaa. Maakuntavalmistelu kokosi ihmisiä yhteen, ja opimmeverkostoitumaan uudella tavalla. Toimintaa kuitenkin haittaa yhteisen tahtotilanpuute. Tulevaisuudessa olisi tarpeellista luoda TKI-toimintaan verkostoja kokoavarakenne, jossa pystytään ratkaisemaan ristiriitoja, päättää Sote-muutosjohtaja TimoAronkytö tilaisuuden.

Uudenmaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopolitiikka – Mitä saimme... https://www.uusimaa2019.fi/uusimaa2019.fi/ajankohtaista/uutiset/uude...

2 / 2 9.12.2019 klo 13.21

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI)

Teeman yhteenveto

Uusimaa2019 hankejohtajat Pirjo Marjamäki ja Jaakko Pesola

Linda Nummelin, Deloitte

16.5.2019

Lainsäädäntöriippumattomien teemojen yhteenvedot: tavoitteet ja toteutustapa

Uusimaa2019-hankkeen alasajon yhteydessä tunnistettiin ja priorisoitiin lainsäädäntöriippumattomia teemoja, tai hankeaihioita, jotka voivat tuottaa hyötyjä ja lisäarvoa jo nykypäivänä (nk. ”nopeat projektit”).

Nopeiden projektien dokumentoinnin tavoitteena oli soveltuvilta osin saada talteen, kiteyttää ja vetää yhteen valittuja teemoja koskevat tärkeimmät opit ja oivallukset sekä ajatuksia jatkotyön askelista.

Yhteenvedot toteutettiin teemakohtaisin ryhmäkeskusteluin, joihin osallistui avainhenkilöitä hankkeen eri osa-alueilta. Jokaisesta teemasta laadittiin keskustelujen ja avainhenkilöiden esiin nostaman valmiin materiaalin (”helmien”) pohjalta yhteenveto.

Tässä yhteenvedossa keskitymme teemaan TKI

Lainsäädäntöriippumattomat teemat priorisoituna

Tietojohtaminen, tiedolla johtaminen ja tietojärjestelmät1. Tietojohtaminen, tiedolla johtaminen, tietoallas ja analytiikkajärjestelmät, jotka mahdollistavat

ylikunnallisen tietojohtamisen, tiedolla johtamisen ja tiedolla ohjaamisen tulevaisuuden

analytiikkaa, ennustemalleja ja tekoälyratkaisuja hyödyntäen2. Ylikunnallinen toimitiloja koskeva tietokanta, ylikunnallinen toimitilajohtaminen

3. Palvelu- ja yhteystietojen ylikunnallinen hallinta

Palvelujen integraatio, yhtenäiset toimintamallit (parhaat käytännöt)

palveluntuotannossa1. Palveluketjut, yhdyspinnat kuntien kanssa sekä palvelukuvausten yhdenmukaistaminen

2. Sujuva yhdyspinta asiakkaalle toimialojen välillä (siv-sote, sote-kasvupalvelut)3. Yhtenäisiä toimintamalleja palvelutuotannon tueksi koko maakunnan alueella: mielenterveys- ja

päihdepalvelut; aikuisten sosiaalipalvelut; vammaispalvelut; ikääntyneiden palvelut; lastensuojelun sijaishuolto; sote-keskus; ensihoito-, päivystys-, sairaala- ja kuntoutuspalvelut; suun

terveydenhuolto, vammaispalvelut

Palvelutuotannon ohjauksen välineet mm.1. Monituottajamallin yhtenäinen ohjaus2. Ennakoivat palvelutuotantotavan arvioinnit (make or buy -verkosto)

3. Valvontayhteistyön lisääminen

Asiakaskokemuksen parantaminen, asiakaslähtöisyys

1. Kuntien palveluseteliverkosto, palveluseteliehdot ja korvausmalli kuntien terveyskeskuspalveluihin

2. Toimivat, asiakaslähtöiset ja ohjaavat verkkopalvelut: asiakkaat saavat nykyistä helpommin tietoa

palveluista ja omaan terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista asioista

3. Asiakasneuvonta ja -ohjaus

TKI

1. TKI-kumppanuuksien vahvistuminen, alueellisen kehittämistoiminnan tiivistyminen ja integroituminen, ruotsinkielisen TKI-toiminnan kansallisen yhteistyön tiivistyminen

2. Elinvoimaohjelma

3. Paremmat valmiudet uuden EU-ohjelmakauden hyödyntämiseen

3

TKI-kokonaisuuden osa-alueita, joita tässä koosteessa käsitellään

TKI-kumppanuuksien vahvistuminen,

alueellisen kehittämistoiminnan tiivistyminen

ja integroituminen

Elinvoimaohjelma

Paremmat valmiudet uuden EU-

ohjelmakauden hyödyntämiseen

Ruotsinkielisen TKI-toiminnan kansallisen

yhteistyön tiivistyminen

Taustoja: TKI maakuntavalmistelussa – mistä oli kyse ja mitä opittiin?

• Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta eli TKI on keino, joka mahdollistaa organisaation jatkuvan kehittymisen strategiassa osoitettuun suuntaan. Uudellamaalla on vahvojen TKI-veturien ansiosta hyvät lähtökohdat edelleen vahvistaa kumppanuuksia ja luoda kannusteita koko maakunnan laajuiselle innovaatioekosysteemin jatkuvalle kehittymiselle.

• Uutta luova, innostuneista ihmisistä koostuva, hyvin organisoitu ja rahoitettu TKI-toiminta tunnistettiin yhdeksi maakunnan keskeisimmistä menestystekijöistä.

• Esivalmistelun aikana Uusimaa2019 -valmistelu tiivisti yhteistyötä olemassa olevien toimijoiden (kunnat, kuntayhtymät, yliopistot, valtion tahot) välillä ja aloitti Uudenmaan TKI-ekosysteemin kartoittamisen sekä yhteistyön tiivistämisen.

Esimerkkejä valmistelun saavutuksista…

Verkostojen fasilitointi, eri toimijoiden

tuominen yhteen keskustelemaan

Ohjelmajohtamisen malli TKI-

ohjelman toteuttamiseksi

Elinvoimaohjelma, joka olisi koonnut yhteen eri

maakunnan tehtäviin liittyvät linjaukset poliittisen

päätöksenteon tueksi

Kanavia, verkostoja, yhteiskehittämisen

alustoja

TKI-politiikkaohjelma

Kansallisen ruotsinkielisen TKI-

ekosysteemin kuvaus

Kuvaus nykyisistä TKI-resursseista eri

organisaatioissa

Avainhavainto: Tiiviimmästä ja yhteen suuntaan paremmin toimivasta TKI-verkostosta on runsaasti hyötyä eri toimijoille

Rahoittajan näkökulmasta Uusimaa

/ Helsingin metropolialue voi olla

kiinnostavampi kohde kuin sen

yksittäiset toimijat.

Yliopiston/ koulutuksen tuottajan/

tutkimuksen tekijän näkökulmasta

maakunnan kaltainen alue tarjoaa laajoja

ja monipuolisia mahdollisuuksia

tutkimuksen tekemiseen ja TKI-

yhteistyöhön

Kuntayhtymän näkökulmasta

isompi alue tarjoaa uusia,

toiminnan tarpeista lähteviä,

yhteistyömahdollisuuksia

kehittämisen ja tutkimuksen

saralla.

Yritysten näkökulmasta

vahvempi, selkeämpi ja

yhtenäisempi TKI-verkosto tarjoaa

mahdollisuuden liittyä omaa

ydinliiketoimintaa suoraan

hyödyttävään TKI-verkoston

toimintaan

Suuren kunnan näkökulmasta isompi

alue ja tiiviimpi yhteistyö tarjoaa

monipuolisempia ja vahvempia TKI-

mahdollisuuksia

Pienen tai keskisuuren kunnan

näkökulmasta tiiviimpi verkosto avaa

mahdollisuuksia, joihin aiemmin ei olisi

voinut tarttua: Myös pienet toimijat

pääsevät samalle kehityksen tielle isojen

toimijoiden kanssa

Asukkaiden näkökulmasta tiiviimpi

yhteistyö tuottaa yhä paremmat

edellytykset hyvinvointiin ja hyvään

elämään

Kansainvälisten markkinoiden

näkökulmasta Uusimaa / Helsingin

metropolialue voi olla näkyvämpi ja

houkuttelevampi kohde kuin

yksittäiset kaupungit/alueet.

TKI-politiikkaohjelmassa käsiteltiin kokonaisvaltaisesti Uudenmaan TKI:n linjaukset

• Maakuntavalmistelussa lähtökohtana oli ottaa systemaattisesti kaikki maakunnan perustehtävät mukaan sekä pohtia, miten eri toimijoiden TKI-toimintaa saataisiin suunnattua linjassa maakunnan strategisiin tavoitteisiin

• Valmistelun verkostomaiseen työhön lähti erilaisia toimijoita mukaan; yritysmaailma ei ollut vielä esivalmistelun aikana aktiivisesti mukana vaan se oltaisiin otettu tiiviimmin mukaan myöhemmin.

• Lähtökohtaisesti TKI-toiminnan yhtenäistäminen nähtiin win-win –tilanteena, josta kaikkien on mahdollista hyötyä.

• Valmistelun aikana edistetty dokumentti TKI-politiikkaohjelma kokosi yhteen linjaukset Uudenmaan maakunnan TKI:lle sekä uudistuksen valmisteluvaiheeseen että ensimmäisen maakuntavaltuuston tarkistettavaksi

Uudenmaan TKI-politiikkaohjelma

keskittyi maakunnan tehtäviin..

• turvata maakunnan palveluiden laatu ja

tehokkuus

• taata palvelujen jatkuva ja proaktiivinen

kehittäminen

• koordinoida ja/tai tukea TKI-toimintaa

maakunnassa, yhteistyöalueella (YTA) ja

kumppanuusverkostoissa

• luoda toimintaedellytykset alueen TKI-

ekosysteemille

• arvioida ja parantaa systemaattisesti TKI-

toiminnan vaikuttavuutta.

Helsinki

Sote-TKI: Maailmanluokan tutkimuksesta arkiseen pienkehitykseen – mitä kaikkea Uudenmaan sote-TKI:sta opittiin?

Sote-TKI:noivalluksia

• Edellisellä hallituskaudella oli ilahduttavaa, että TKI:lla oli rooli uudistuksessa ja asiaa nostettiin esiin. Tarve TKI:n huomioinnille osana uudistusta on olemassa jatkossakin; on toivottavaa että TKI-näkökulma ei unohdu tulevaisuuden sote-uudistusmalleissa.

• Alasajon yhteydessä on todettu, että uudistuksen ”so” ja ”te” eivät lähentyneet niin paljon kuin olisi ollut toivottavaa. TKI-toiminta voisi fasilitoida jatkossa parempaa sote-integraation syntymistä, esimerkkinä OT-keskukset ja niiden jatkokehittäminen. TKI:navulla kehittämisen huomion voisi myös siirtää kohti asiakasryhmiä ja näiden tarpeita.

• Lupaavana alkuna sote-TKI:nosalta koettiin etenkin Keski-Uusimaan sotekuntayhtymän tuottama tieto: Parhaimmillaan Keski-Uusimaan sote yhteistyössä HUS:in kanssa voisi toimia tutkimuksen koealustana sekä tuottaa hyödyllistä tietoa myös muille Uudenmaan kunnille ja kuntayhtymille

Huippututkimuksesta pienkehittämiseen – sote-TKI:n monet kasvot Uudellamaalla

HUS:n huippututkimus

eri avaintutkimusalojen

osalta

Toiminnan

pienkehittäminen arjen

työssä eri

organisaatioissa

Helsingin yliopistoAalto-yliopistoMetropolia

Yritykset

THL

Sitra

Sosiaalialan

osaamiskeskukset

Espoo

Business Finland Opinnäytetyöt

Kehityshankkeet

..jne…

Ruotsinkielinen TKI-ekosysteemi tuo eri tahot yhteen kansallisesti ja kurkottaa kohti pohjoismaista yhteistyötä

• Uusimaa olisi ollut suurin kaksikielinen maakunta, jossa sijaitsee suurimmat yliopistot, tutkimuslaitokset ja merkittäviä muita toimijoita. Lakiluonnoksissa määriteltiin Uusimaan tehtäväksi ruotsinkielisen toiminnan kansallinen tukeminen ja annettiin mandaatti sen edistämiseen

• Ruotsinkielistä rakennetta TKI-ekosysteemille ei ole ollut olemassa (kansallista tai kansainvälistä). Maakuntavalmistelussa oli tavoitteena muodostaa rakenteet kattavalle ruotsinkieliselle TKI-toiminnalle.

• Valmistelun aikana kartoitettiin ja haettiin toimijat, joita yhteistyö kiinnosti ja visualisoitiin ekosysteemi

• Jo tehdyssä valmistelussa avainhavainto oli ekosysteemin linkki laajempaan pohjoismaiseen yhteistyöhön. Ruotsinkieliset yliopistot ja tutkimuslaitokset tekevät jo paljon pohjoismaista yhteistyötä; yhteistyön tiivistämisellä sekä laajentamisella sekä kansalliset että Uudenmaan toimijat voisivat päästä osalliseksi tähän toimintaan.

Elinvoimaohjelma olisi mahdollistanut poliittiset linjaukset jokseenkin sirpaleiseen elinvoimatoimialan päätöksentekoon

• Elinvoimatoimialan valmistelussa havaittiin, että ohjaavia ministeriöitä olisi ollut 7-8 sekä ohjaavia asiakirjoja oli yli 20. Tämän koettiin sirpaloittavan päätöksentekoa, kokonaiskuvan hahmottaminen koettiin haastavana

• Ratkaisuna Uusimaa2019-valmistelu kehitti Elinvoimaohjelman, jonka päätehtävä oli toimia Uudenmaan maakuntastrategian elinvoiman toimeenpano-ohjelmana.

• Poliittinen päättäjä olisi voinut ottaa kantaa neljän vuoden välein kiteytetysti elinvoimatoimialan arvotukseen ja linjata sitä, miten elinvoima-asioita halutaan viedä eteenpäin. Tämä olisi auttanut poliittista päättäjää elinvoimatoimialan kokonaiskuvan hahmottamisessa.

• Elinvoimaohjelma olisi nostanut esiin myös mahdolliset ristiriitaisuudet, joita elinvoimatoimialan linjauksiin voi liittyä (esim. painotetaanko luonnonsuojelua vai aluekehittämistä tietyllä alueella

Elinvoimaohjelman tavoitteina oli..

• Toimia johtamisen työkaluna

• Varmistaa elinvoimaohjelman osana olevien

toimialakohtaisten suunnitelmien

yhdenmukaisuus

• Luoda tiivistelmä ja yhtenäinen esitys usean

asiakirjan kokonaisuudesta sekä antaa

toimialakohtaisille suunnitelmille lisää painoarvoa

• Mahdollistaa johdonmukainen ja punnittu

resursointi toimeenpano-ohjelman eri osille

Enemmän kuin osiensa summa

Elinvoimaohjelma

Maakunta-kaava

Maakunta-ohjelma

Alueellinen liikenne-

järjestelmä-

suunnitelma

Vesien ja

merenhoidon

suunnitelmat

Hiilineutraali

Uusimaa 2035

1.

2.

Ensimmäisessä

versiossa saattaa korostua

suunnitelmien yhteen

kokoaminen: kooste / tiivistelmä

Melko pian pitäisi kuitenkin päästä

siihen, että prosessi

kokonaisuutena ohjaa myös

ohjelman eri osia, ja päästään kohti

yhtenäistä strategiaa ja sen

tuloksellista toimeenpanoa. TKI

politiikkaohjelma

Uuden EU-kauden alkaessa maakuntavalmistelussa pyrittiin hyödyntämään rahoituksen mahdollisuudet entistä paremmin

• Uusi EU-kausi on alkamassa, ja maakuntavalmistelussa valmistauduttiin sen täysmääräiseen hyödyntämiseen

• Nykytilassa erilaisten rahoitusinstrumenttien erilaisia rahoituksen jakajia on useita: mm. Uudenmaan liitto, Hämeen ELY-keskus, Uudenmaan ELY-keskus

• Valmistelussa tunnistettiin, että EU-rahoitusta ei tällä hetkellä kyetä hyödyntämään niin laajasti kuin olisi mahdollista. Tavoitteena olisi ollut, että maakunnalla olisi ollut mahdollisuus avustaa hakijoita EU-rahoituksen hakemisessa.

• Hakemiseen vaadittava osaaminen on spesifiä: Esim. HUS on palkannut oman asiantuntijan EU-rahoituksen hakemista varten ja Uudenmaan alueen AMK:t tekevät yhteistyötä keskenään

• Rahoituksen hakijan näkökulmasta tilanne ei ole nykytilassa selkeä: sekä rahoitusinstrumenttejä että rahoittajia on useita. Selkeyttä voisi hakea esim. keskittämällä rahoituksen jakajia.

Mitä nyt tarvitaan? TKI-teeman edistäminen tästä eteenpäin Uudenmaan alueella….

Koetaan, että TKI-yhteistyö tuottaisi eri

toimijoille hyötyjä, mutta onnistuakseen

se vaatisi selkeän tavoitteen tai

tavoitteet, jotka eri osapuolet pystyvät

allekirjoittamaan ja joita kaikki haluavat

yhdessä edistää

Jotta tavoitteita voi lähteä ajamaan,

tarvitaan niiden edistämiseksi

perusrakenteet kuntoon ja rakenteiden

kokoon juoksijan: Esimerkiksi alustan,

jolla on omilta tahoiltaan mandaatti,

resurssit ja kyvykkyys edistää

tavoitetta.

Yhteinen tavoite

TKI-rakenteet

Yhteinen hanke

Verkostomainen yhteistyö

Yhteiset tavoitteet hankkeistetaan ja

niille haetaan rahoitus: Selkeän

etenemissuunnitelman ja konkretian

avulla varmistetaan, että alusta tuottaa

konkreettista hyötyä TKI:n edistäminen perustuu toimijoiden

vapaaehtoisuuteen, verkoston

itseohjautuvuuteen, yhteisten

tavoitteiden edistämiseen, tiedon

jakamiseen ja sen välittämiseen, jota

voidaan fasilitoida ja tukea.

Hyötyjen realisointi

Pitämällä verkostoja yllä voidaan sekä

saada hyötyjä nykyisille toimijoille

Uudenmaan omista lähtökohdista ja

tarpeista käsin

1

2

3

4

5

www.uusimaa2019.fi • @Uusimaa2019

#Uusimaa2019 • #turvallinensiirtymä

Seuraa valmistelua ja osallistu keskusteluun

TKI-politiikkaValmisteluvaihe ja alustavia linjauksia

Pirjo Ståhle, Pirjo Marjamäki, Markus Pauni

OJR 14.2.2018

Valmistelua tehty laajassa yhteistyössä

2

Kirjoittamiseen osallistuivat

• Ydinryhmä Pirjo Ståhle, Markus

Pauni ja Pirjo Marjamäki

Lisäksi

• Eero Venäläinen, Heikki

Kallasvaara

• Anne Pitkäranta, Hus

• Christina Gestrin ja Torbjörn Stoor

• Marja-Liisa Lommi ja Antti Savela

• Taru Syrjänen

• Olli-Pekka Hatanpää

• Liisa Hyttinen

• Päivi Mäkimartti ja Kati Liukko

Uusimaa2019 sisäinen

projektiryhmä

• Markus Pauni, pj,

• Pirjo Ståhle, Aalto-yliopisto

• Pirjo Marjamäki, konserni

• Maarit Välikoski, konserni

• Christina Gestrin, konserni

• Timo Hakala, ICT

• Leena Turpeinen, sote-järjestäjä

• Teppo Heikkilä, sote-järjestäjä

• Marja-Liisa Lommi, sote-järjestäjä

• Kati Liukko, SLL

• Visa Honkanen, SLL

• Päivi Mäkimartti, SLL

• Tero Suursalmi, turvallisuus

• Eero Venäläinen, elinvoima

TKIO-johtoryhmä

• Pirjo Marjamäki, pj

• Pirjo Ståhle, Aalto

• Dekaani Risto Renkonen,

• Dekaani Hannu Nieminen

• Tutkimusjohtaja Anne Pitkäranta

• Prof. Marketta Rajavaara

• Prof. Minna Kaila

• Rehtori Riitta Konkola

• Johtaja Torbjörn Stoor

• + omat hankejohtajat Eero

Venäläinen, Teppo Heikkilä ja

Markus Pauni, Maarit Välikoski

Syyskaudella 2018 järjestettiin neljä työpajaa, joihin osallistui noin 100 henkilöä. Osallistujat edustivat Uudenmaan ja

koko YTA-alueen keskeisiä TKI-toimijoita.

Valmistelu projektoitu 30.6 saakka

• Kerätään palautetta, tiivistetään, kiteytetään

• Täydennetään kuvaa • yritysten ja järjestöjen TKI-toiminnan nykytilasta

• kansainvälisestä TKI-toiminnasta

• elinvoima- ja turvallisuuspalveluihin liittyvästä TKI:sta.

• Syvennetään • ohjelmajohtamisen mallia (pilottina Hyte Plus)

• digitaalisten innovaatioalustojen vaativuusmäärittelyjä

• kuvaa hankesalkun hallintaan tarvittavasta välineistöstä.

• Vahvistetaan yhteistyötä• tiedolla johtamisen hankekorin kanssa

• TKI-verkoston kanssa koko Uudellamaalla ja YTA-alueella.

TKI-politiikan valmistelu eri toimielimissä

Syyskaudella 2018

• 11.10 OJR

• 16.10 Yrittäjäfoorumi

• 23.10 MKH:nelinvoimatoimikunta

• 26.10 SJR

• 29.10 MYR

• 3.12. Yrittäjäfoorumi

Kevätkaudella 2019

• 14.2 OJR

• 21.2. Virkamiesjohtoryhmä

• 8.3 SJR

• MKH?

9.12.2019 Pirjo Ståhle

TKI Kuvaus Kriteerit Maakunnan rooli

rahoittajana

Kehittämis

-hanke

Tavoitteena on uuden tuotteen tai palvelun kehittäminen

lähellä käytäntöä. Hanke toteutetaan kiinteässä

yhteistyössä tutkimuslaitosten, julkisten organisaatioiden

ja/tai yritysten kanssa. Hankkeen raportoinnin ei tarvitse

täyttää tieteellisiä kriteerejä.

Kehittää tuottavuutta ja/tai

laatua. Tulokset

skaalattavissa. Vähintään

kahden organisaation

yhteishanke.

Maakunta voi toimia

rahoittajana,

osarahoittajana tai

valtionrahan kohdentajana.

Tutkimus-

hanke

Tavoitteena on uuden tuotteen, teknologian ja/tai

organisaation kehittäminen. Hanke edellyttää tieteellistä

tutkimusasetelmaa, josta vastaavat kokeneet akateemiset

tutkijat. Kyseessä on useimmiten konsortio, jossa on

mukana useita yksityisiä ja julkisia toimijoita. Tulokset

julkaistaan tieteellisillä foorumeilla.

Tuloksilla on sekä

tieteellistä että käytännön

arvoa. Laajapohjainen

yhteishanke.

Maakunta voi antaa

vahvaa tukea EU-

rahoituksen hakemiseen

ja/tai toimia

osarahoittajana.

Innovaatio-

hanke

Innovaatiohankkeet tähtäävät aina tuotteisiin tai

palveluihin, jotka tuottavat konkreettista (taloudellista)

lisäarvoa. Hanke liittyy useimmiten joko vakiintuneen

yrityksen tuotekehitykseen tai uuden yritystoiminnan

aloittamiseen.

Merkittävä potentiaali

laadun ja/tai

vaikuttavuuden

parantamiseen ja/tai uusien

markkinoiden luomiseen.

Maakunta voi tukea

rahoituksen hankinnassa.

Kokeilu-

hankkeet

Hanke on minkä tahansa isomman hankkeen edeltäjä tai

itsenäinen kokeilu, jolle on avautunut selvä aikaikkuna.

Ketterät, nopeasti toteutettavat kokeilut tai ideat suuren

hankkeen valmisteluun.


tuottavuuden, laadun tai

vaikuttavuuden

parantamiseen

Maakunnan vastuulla on

taata kevyen

hakumenettelyn

rahoitusinstrumentti.Pirjo Ståhle 2018

Uudenmaan TKI-ekosysteemi (luonnos)

Kuva: Maarit Välikoski

Uudenmaan TKI-ekosysteemi (luonnos)

Ruotsinkielinen verkosto (luonnos)

FSKC on hyvin verkottunut

Läpimurto-ohjelmat

Tutkimus, kehittäminen ja innovaatiotoiminta (TKI)

• TKI-toiminta on yksi keskeisimmistä keinoista• Toimeenpanna maakunnan strategiaa

• Taata maakunnan uudistuskyky yhä parempien palvelujen ja ympäristön takaamiseksi asukkaille

• Maakunta voi eri keinoin vahvistaa TKI-ekosysteemiä• Rahoittaa tai osarahoittaa hankkeita

• Tukemalla EU-rahoituksen maksimaalista saamista

• Auttaa tutkijoita ja kehittäjiä saamaan ulkopuolista rahoitusta

• Tarjota yhteisiä kehittämisalustoja

• Maakunta voi ohjata TKI-toimintaa sisällöllisesti käynnistämällä strategiaansa perustuvia läpimurto-ohjelmia ja tarjota niille rahoitusta

TKI-toiminnan vaikuttavuuden ehdot

ja kehittämisen aikahorisontti

Maakuntastrategia ja TKI-politiikka

Ihmisten hyvinvointi

keskiössä

Kestävästi

kasvava ja yhtenäinen

metropoli-

maakunta

Rohkeasti uudistuvat

palvelut

Edistyksellinen johtaminen ja

kestävä talous

HYTE PlusHiilineutraali

maakuntaDigi-sote

Johtamisen ja

esimiestyön

muutos-

ohjelma

Hankesalkkuun

kuuluvat

muut hankkeet

Hankesalkkuun

kuuluvat

muut hankkeet

Hankesalkkuun

kuuluvat

muut hankkeet

Hankesalkkuun

kuuluvat

muut hankkeet

Teemalliset

hanke-salkut

Läpimurto

-ohjelmat ja niihin

kuuluvat

projektit

Kuntien, alueen TKI-toimijoiden sekä muiden toimijoiden strategiat

A) Muiden toimijoiden omistamat ja maakuntaorganisaatiosta riippumattomat projektit, jotka

jakavat maakunnan läpimurto-ohjelman kanssa samoja tavoitteita (”as it is”).

B) Projektit, jotka suunnataan tietoisesti yhteistyöhön maakunnan läpimurto-ohjelman kanssa.

Kliinisen lääketieteen

tutkimussalkku ja siihen kuuluvat

tutkimushankkeet

Sote-liikelaitoksen

strategiset TKI-linjaukset

Muut sote-liikelaitoksen

TKI-salkut

ja niihin kuuluvathankkeet

Helsingin yliopiston

ynnä muiden

kumppanien

strategiat

Valtion TKI-ohjaus

Valtion TKI-

ohjaus

• Useasta projektista ja muista toimenpiteistä ja tehtävistä muodostuva kokonaisuus, jonka avulla tavoitellaan laajaa strategista päämäärää ja jota hallitaan koordinoidusti ja verkostomaisesti.

• Tavoittelee laaja-alaista vaikuttavuutta valitussa teemassa.

• Edellyttää useimmiten runsaasti TKI-toimintaa, joka tarjoaa tarvittavan muutoksen vipuvarren.

• Viestii strategisen kehittämisen prioriteeteista.

• Kesto on tyypillisesti joitakin vuosia, esim. valtuustokausi.

• Kannustaa yhteistyöhön yli sektorirajojen.

• Jäsentää ja tekee näkyväksi eri toimenpiteiden ja toimijoiden yhteyksiä ja riippuvuuksia. Samalla hallitaan paremmin olemassa olevia resursseja.

• Ohjelman johtamisessa korostuvat kokonaisuuden hallinta, yhteistyö kumppanien ja sidosryhmien kanssa, muutosjohtaminen ja saavutettavien hyötyjen ja vaikuttavuuden hallinta.

Läpimurto-ohjelmat (1/2)

Läpimurto-ohjelmat (2/2)

• Erityisiä prioriteetteja / strategisia kärkiä, joihin panostetaan ”isosti”

• Resursoidaan erikseen maakunnan budjetissa, jolla varmistetaan niiden toteuttamisen volyymi, tarvittavat kompetenssit, ohjaus jne.

• Niiden toteuttamiseksi vivutetaan EU- ja kansallista TKI-rahoitusta

• Edellyttävät aivan erityistä suuntautumista maakunnan ekosysteemiin ja kumppanuuksiin (esim. kunta-maakunta-yhteistyö, valtio-maakunta-yhteistyö, yritysyhteistyö, tutkimuslaitosyhteistyö).

• Todennäköisesti / parhaimmillaan ekosysteemissä tapahtuu läpimurto-ohjelman tavoitteita toteuttavaa toimintaa jo valmiiksi ilman ohjelmaakin →

läpimurto-ohjelma hakee niiden kanssa kumppanuuksia.

• Maakunnan hankesalkun kokonaisuuden hallinta, vaikuttavuuden seuranta ja raportointi maakunnan johtoryhmälle / hallitukselle / valtuustolle

• Strategian läpimurto-ohjelmien valmistelun ja toteuttamisen tukeminen

• Joidenkin maakunnan yhteisten hankkeiden toteuttaminen

• Rahoitusmahdollisuuksien tunnistaminen

• Ennakointi ja analytiikka

• TKI-kokonaisprosessin sekä yhteisten työkalujen ja menetelmien hallinta ja kehittäminen: luo pelisäännöt ja yhteisen “kielen” TKI-hankehallintaan

• Hyvien käytänteiden jakaminen

• Maakunnan TKI-politiikan ja sen päivittämisen valmistelu

• Maakunnan TKI-toiminnan tilannekuvan ylläpito

• Verkostoyhteistyön rakentaminen ja fasilitointi käytännössä tutkimus- ja kehitystoimintaa toteuttavien tahojen kanssa (kuten sote-järjestämistoiminto, sote-liikelaitos, pelastusliikelaitos, elinvoimatoiminto jne.)

• Päättää ohjelmien/projektien käynnistämisestä, keskeyttämisestä ja siirrosta omalta osaltaan tai tekee esityksiä maakunnan johtoryhmälle ja maakuntahallitukselle.

Maakunnan yhteinen PMO maakunnan TKI-kokonaisuuden koordinoijana

Keskeiset käsitteet

• Hanke: yleisnimitys joko projektille tai ohjelmalle.

• Projekti: Ns. linjatyöstä erillinen tehtäväkokonaisuus, joka toteutetaan ennalta määritellyn lopputuotoksen aikaansaamiseksi. Projektilla on hyötytavoitteet, tuotostavoitteet, aikataulu- ja kustannustavoite ja oma tilapäinen organisaatio.

• Kehittämisprojekti• Tutkimusprojekti• Innovaatioprojekti• Kokeiluprojekti• Joistakin tai kaikista näistä koostuva ohjelma

• Ohjelma: Ohjelma on joukko toisiinsa liittyviä projekteja ja toimenpiteitä, joita johdetaan koordinoidusti pyrkimyksenä edistää strategiseen suuntaan menemistä ja sellaisia hyötyjä ja ohjausta, joita ei pystytä saavuttamaan erillisillä projekteilla tai muulla toiminnalla. Ohjelmalla on omat strategiasta johdettavat hyöty- jatuotostavoitteet sekä mittarit.

• Salkku tai portfolio: Valittu näkymä tiettyihin hankkeisiin (ohjelmiin tai projekteihin), joilla on jokin yhteinen nimittäjä.

Tutkimus, kehittäminen ja innovaatiopolitiikka

Suositukset tulevalle

Pirjo Marjamäki ja Eero Venäläinen

Maakuntahallituksen konserni ja elinvoimatoimikunta 13.5. 2019

Lähtökohdat

➢ TKI on ainoa instrumentti joka takaa palvelujen uudistumiskyvyn, tuottaa uutta osaamista ja takaa toiminnan tehostamista. Todelliset laatua parantavat innovaatiot vaativat pitkäjänteistä tutkimusta ja kehittämistä

➢ Palveluntuottajien ja TKI-tahojen yhteistyön tiivistäminen tuottaa sekä uusia toimintatapoja palveluntuottajille että parempaa tietopohjaa johtamiselle

➢ Hyvinvointi, turvallisuus ja osallisuus paranevat aktiivisen ja korkeatasoisen TKI-toiminnan avulla

➢ Lisäarvon saavuttamiseksi tarvitaan laajaa koko TKI-ekosysteemin panosta. Sote-palveluiden kehittäminen hyötyy yhteistyöstä myös muiden sektoreiden kanssa (teknologiayritykset)

➢ Uudenmaan (ja sitä kautta koko Suomen) kiinnostavuus ja kilpailukyky vahvistuu

Uudenmaan TKI-toiminnan linjaukset ja toimenpiteet

• Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on Suomen

uudistumisen ja kilpailukyvyn tärkein kiihdyttäjä pitkällä

aikavälillä. Uudellamaalla on maan parhaat resurssit, jotka

muodostavat elinvoimaisen, koko Suomelle tärkeän TKI-

ekosysteemin.

• Sote-alan rakenteiden ja palvelujen kehittyminen on olennainen

osa Suomen lähitulevaisuuden haasteita. Sote-alan TKI sisältää

suuria mahdollisuuksia resurssien riittävyyden, palvelujen

laadun sekä teknologian kehittämisen ja viennin näkökulmasta.

Päätavoite 1

Uudenmaan TKI-rahoitus suhteessa alueen bruttokansantuotteeseen on laskenut

vuodesta 2010 lähtien. TKI:n mahdollisuuksia alueen kilpailukykyyn ei siten ole voitu

optimaalisesti hyödyntää. Käyttämätöntä potentiaalia on runsaasti myös maakunnan

korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, yritysten ja muiden toimijoiden yhteistyössä ja

kansainvälisissä yhteyksissä. TKI-ekosysteemin toiminta ja resursointi onkin saatava

nopeasti sen potentiaalia vastaavalle tasolle.

➢TKI-rahoitus on nostettava 4,5 prosenttiin alueellisesta BKT:sta. Tämä

edellyttää, että Business Finlandin yritys- ja innovaatiorahoitusta samoin kuin

valtion tutkimusrahoitusta terveys- ja sosiaalitieteelliseen tutkimukseen (VTR)

nostetaan merkittävästi

Päätavoite 2

Uusimaa on tarpeeksi suuri toimija, joka voi panostaa EU-rahoituksen strategiseen ja valikoivaan hyödyntämiseen tehokkaammin kuin yksittäiset toimijat. Sillä on myös mahdollisuus tukea hakijoita ratkaisevassa pre-award -vaiheessa samalla valmennuksen ja tuen intensiteetillä ja laadulla, kuten Euroopan menestyneimpien alueiden tutkimuskeskittymissä jo nyt tehdään. Tämä edellyttää kuitenkin, että Uudenmaan TKI-ekosysteemiin panostetaan riittävästi kansallisia investointeja.

➢EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmien rahoitus Suomelle tulee kaksinkertaistaa.

Päätavoite 3

Uudellamaalla on jo nyt toimivia verkostoja, vahvoja kumppanuuksia ja yhteistyöalustoja, mutta niiden toimintaedellytyksiä on vahvistettava ja jatkuvasti arvioida toimintaa. Yta-alueen maakuntien keskinäinen TKI-toiminta on heikosti verkostoitunutta.

➢TKI-toiminta on koottava nykyistä vahvemmiksi verkostoiksi koko YTA-alueella.

Suositus

• Uudenmaan TKI-ekosysteemin vahvistamiseksi pitäisi pikaisesti luoda koko maakunnan yhteinen, sote-palvelujen (erityisesti peruspalvelujen) kehittymistä tukeva organisatorinen alusta. Tämä tarkoittaa sosiaalista ja teknologista rakennetta, jonka avulla tieto, ihmiset ja intressit saadaan tehokkaasti kohtaamaan, ja joka mahdollistaa TKI:n strategisen ohjauksen. TKI-toimijoiden spontaani yhteistyö ei yksin tuota tuloksia tarpeeksi tehokkaasti ja nopeasti.

Toimiva organisatorinen alusta sote-palvelujen kehittämiselle tarvitaan jotta

• nyt hajallaan oleva TKI-toiminta saataisiin alueen strategisen ohjauksen piiriin tukemaan palvelujärjestelmän uudistumista

• peruspalvelujen TKI-toiminta vahvistuisi ja kansainvälistyisi

• TKI-toimijat ja palveluntuottajat saataisiin tiiviimpään yhteistyöhön, mikä edistäisi uusien menetelmien ja parhaiden käytäntöjen leviämistä

• sosiaali- ja perustason palveluihin syntyisi ympäristöjä, jotka a) toimisivat hautomoina ja jatkojalostamoina, ja b) joilla olisi vastuu uusien mallien laajapohjaisesta käyttöönotosta

• voitaisiin tehokkaasti tukea ilmiöistä lähtevää, laaja-alaista TKI:tasekä hyödyntää tehokkaasti asiakastyössä syntyvää dataa.

Suositus

Suomen saaman EU-rahoituksen saannon parantamiseksi täytyy:

• edistää aktiivisesti verkostomaista yhteistyötä ja pitkäjänteistä toimintatapaa EU-rahoituksen hakemisessa

• lisätä kyvykkyyttä ja osaamista hakemusten laadun ja läpimenon parantamiseksi

• määritellä aiempaa paremmin maakunnalliset painopistealueet

• panostaa hankeosaajien koulutukseen ja kansainväliseen verkottumiseen

• kehittää asiantuntijapalveluiden käyttöä sekä muita tukitoimia hakemusten valmisteluun

• hyödyntää aiempaa paremmin kansainvälisiä verkostoja hankekonsortioiden muodostamisessa

Nykyiset organisatoriset TKI –alustat

Uudellamaalla on jo nykyisellään useita eri tavoin toimivia TKI-alustoja, joita voitaisiin soveltaa tai käyttää osittain mallina sote-palvelujen kehittämiseen:

- Health Capital Helsinki

- Forum Virium,

- Clever Health Network

- Sosiaalialan osaamiskeskukset ja perusterveydenyksiköt

Tavoiteltavat tulokset uudelle alustalle

Uudenmaan tulisi lähteä vahvistamaan sote-alan sisäistä yhtenäistymistä ja rohkeaa uudistumista. Toimivan alustan avulla maakunnassa tehtävä

• TKI-toiminta tiivistyisi ja tehostuisi,

• TKI tulisi osittain strategisen ohjauksen piiriin,

• EU-rahoitushakuun liittyvä osaaminen vahvistuisi

• TKI voitaisiin entistä tiiviimmin kytkeä sote-uudistuksen tavoitteisiin. Tulokset näkyisivät entistä eheämpinä palveluketjuina, vaikuttavampana palveluna ja parempana asiakaskokemuksena.




• Valmistelun aikana kartoitettiin ja haettiin toimijat, joita yhteistyö kiinnosti, visualisoitiin ekosysteemi .


Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI)

Pirjo Marjamäki

29.5.2019

TKI-kokonaisuuden osa-alueita, joita tässä koosteessa käsitellään

TKI-kumppanuuksien vahvistuminen,

alueellisen kehittämistoiminnan tiivistyminen

ja integroituminen

Elinvoimaohjelma

Paremmat valmiudet uuden EU-

ohjelmakauden hyödyntämiseen

Ruotsinkielisen TKI-toiminnan kansallisen

yhteistyön tiivistyminen

Mitä nyt tarvitaan? TKI-teeman edistäminen tästä eteenpäin Uudenmaan alueella….

Koetaan, että TKI-yhteistyö tuottaisi eri

toimijoille hyötyjä, mutta onnistuakseen

se vaatisi selkeän tavoitteen tai

tavoitteet, jotka eri osapuolet pystyvät

allekirjoittamaan ja joita kaikki haluavat

yhdessä edistää

Jotta tavoitteita voi lähteä ajamaan,

tarvitaan niiden edistämiseksi

perusrakenteet kuntoon ja rakenteiden

kokoon juoksijan: Esimerkiksi alustan,

jolla on omilta tahoiltaan mandaatti,

resurssit ja kyvykkyys edistää

tavoitetta.

Yhteinen tavoite

TKI-rakenteet

Yhteinen hanke

Verkostomainen yhteistyö

Yhteiset tavoitteet hankkeistetaan ja

niille haetaan rahoitus: Selkeän

etenemissuunnitelman ja konkretian

avulla varmistetaan, että alusta tuottaa

konkreettista hyötyä TKI:n edistäminen perustuu toimijoiden

vapaaehtoisuuteen, verkoston

itseohjautuvuuteen, yhteisten

tavoitteiden edistämiseen, tiedon

jakamiseen ja sen välittämiseen, jota

voidaan fasilitoida ja tukea.

Hyötyjen realisointi

Pitämällä verkostoja yllä voidaan sekä

saada hyötyjä nykyisille toimijoille

Uudenmaan omista lähtökohdista ja

tarpeista käsin

1

2

3

4

5

Taustoja: TKI maakuntavalmistelussa – mistä oli kyse ja mitä opittiin?

• Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta eli TKI on keino, joka mahdollistaa organisaation jatkuvan kehittymisen strategiassa osoitettuun suuntaan. Uudellamaalla on vahvojen TKI-veturien ansiosta hyvät lähtökohdat edelleen vahvistaa kumppanuuksia ja luoda kannusteita koko maakunnan laajuiselle innovaatioekosysteemin jatkuvalle kehittymiselle.

• Uutta luova, innostuneista ihmisistä koostuva, hyvin organisoitu ja rahoitettu TKI-toiminta tunnistettiin yhdeksi maakunnan keskeisimmistä menestystekijöistä.

• Esivalmistelun aikana Uusimaa2019 -valmistelu tiivisti yhteistyötä olemassa olevien toimijoiden (kunnat, kuntayhtymät, yliopistot, valtion tahot) välillä ja aloitti Uudenmaan TKI-ekosysteemin kartoittamisen sekä yhteistyön tiivistämisen.

Esimerkkejä valmistelun saavutuksista…

Verkostojen fasilitointi, eri toimijoiden

tuominen yhteen keskustelemaan

Ohjelmajohtamisen malli TKI-

ohjelman toteuttamiseksi

Elinvoimaohjelma, joka olisi koonnut yhteen eri

maakunnan tehtäviin liittyvät linjaukset poliittisen

päätöksenteon tueksi

Kanavia, verkostoja, yhteiskehittämisen

alustoja

TKI-politiikkaohjelma

Kansallisen ruotsinkielisen TKI-

ekosysteemin kuvaus

Kuvaus nykyisistä TKI-resursseista eri

organisaatioissa

Avainhavainto: Tiiviimmästä ja yhteen suuntaan paremmin toimivasta TKI-verkostosta on runsaasti hyötyä eri toimijoille

Rahoittajan näkökulmasta Uusimaa

/ Helsingin metropolialue voi olla

kiinnostavampi kohde kuin sen

yksittäiset toimijat.

Yliopiston/ koulutuksen tuottajan/

tutkimuksen tekijän näkökulmasta

maakunnan kaltainen alue tarjoaa laajoja

ja monipuolisia mahdollisuuksia

tutkimuksen tekemiseen ja TKI-

yhteistyöhön

Kuntayhtymän näkökulmasta

isompi alue tarjoaa uusia,

toiminnan tarpeista lähteviä,

yhteistyömahdollisuuksia

kehittämisen ja tutkimuksen

saralla.

Yritysten näkökulmasta

vahvempi, selkeämpi ja

yhtenäisempi TKI-verkosto tarjoaa

mahdollisuuden liittyä omaa

ydinliiketoimintaa suoraan

hyödyttävään TKI-verkoston

toimintaan

Suuren kunnan näkökulmasta isompi

alue ja tiiviimpi yhteistyö tarjoaa

monipuolisempia ja vahvempia TKI-

mahdollisuuksia

Pienen tai keskisuuren kunnan

näkökulmasta tiiviimpi verkosto avaa

mahdollisuuksia, joihin aiemmin ei olisi

voinut tarttua: Myös pienet toimijat

pääsevät samalle kehityksen tielle isojen

toimijoiden kanssa

Asukkaiden näkökulmasta tiiviimpi

yhteistyö tuottaa yhä paremmat

edellytykset hyvinvointiin ja hyvään

elämään

Kansainvälisten markkinoiden

näkökulmasta Uusimaa / Helsingin

metropolialue voi olla näkyvämpi ja

houkuttelevampi kohde kuin

yksittäiset kaupungit/alueet.

TKI-politiikkaohjelmassa käsiteltiin kokonaisvaltaisesti Uudenmaan TKI:n linjaukset

• Lähtökohtana oli ottaa systemaattisesti kaikki maakunnan perustehtävät mukaan sekä pohtia, miten eri toimijoiden TKI-toimintaa saataisiin suunnattua kohti maakunnan strategisia tavoitteita

• Verkostomaiseen työhön lähti erilaisia toimijoita mukaan; yritysmaailma ei ollut vielä esivalmistelun aikana aktiivisesti mukana vaan se oltaisiin otettu tiiviimmin mukaan myöhemmin.

• Lähtökohtaisesti TKI-toiminnan yhtenäistäminen nähtiin win-win –tilanteena, josta kaikkien on mahdollista hyötyä.

• TKI-politiikkaohjelma kokosi yhteen linjaukset Uudenmaan maakunnan TKI:lle sekä uudistuksen valmisteluvaiheeseen että ensimmäisen maakuntavaltuuston tarkistettavaksi

Uudenmaan TKI-politiikkaohjelma

keskittyi maakunnan tehtäviin..

• turvata maakunnan palveluiden laatu ja

tehokkuus

• taata palvelujen jatkuva ja proaktiivinen

kehittäminen

• koordinoida ja/tai tukea TKI-toimintaa

maakunnassa, yhteistyöalueella (YTA) ja

kumppanuusverkostoissa

• luoda toimintaedellytykset alueen TKI-

ekosysteemille

• arvioida ja parantaa systemaattisesti TKI-

toiminnan vaikuttavuutta.

Helsinki

Sote-TKI: Maailmanluokan tutkimuksesta arkiseen pienkehitykseen – mitä kaikkea Uudenmaan sote-TKI:sta opittiin?

Sote-TKI:noivalluksia

• Tarve TKI:n vahvistamiseen on olemassa jatkossakin; palvelut ja hyvinvointi uudistuvat vain pitkäjänteisen tutkimuksen ja arkisen kehittämisen kautta

• Alasajon yhteydessä on todettu, että uudistuksen ”so” ja ”te” eivät lähentyneet niin paljon kuin olisi ollut toivottavaa. TKI-toiminta voisi fasilitoida jatkossa parempaa sote-integraation syntymistä, esimerkkinä OT-keskukset ja niiden jatkokehittäminen.

• Lupaavana alkuna sote-TKI:nosalta koettiin etenkin Keski-Uusimaan sotekuntayhtymän tuottama tieto: Parhaimmillaan Keski-Uusimaan sote yhteistyössä HUS:in kanssa voisi toimia tutkimuksen koealustana sekä tuottaa hyödyllistä tietoa myös muille Uudenmaan kunnille ja kuntayhtymille

Huippututkimuksesta pienkehittämiseen – sote-TKI:n monet kasvot Uudellamaalla

HUS:n huippututkimus

eri avaintutkimusalojen

osalta

Toiminnan

pienkehittäminen arjen

työssä eri

organisaatioissa

Helsingin yliopistoAalto-yliopistoMetropolia

Yritykset

THL

Sitra

Sosiaalialan

osaamiskeskukset

Espoo

Business Finland Opinnäytetyöt

Kehityshankkeet

..jne…




• Valmistelun aikana kartoitettiin ja haettiin toimijat, joita yhteistyö kiinnosti ja visualisoitiin ekosysteemi


Elinvoimaohjelma olisi mahdollistanut poliittiset linjaukset jokseenkin sirpaleiseen elinvoimatoimialan päätöksentekoon

• Elinvoimatoimialan valmistelussa havaittiin, että ohjaavia ministeriöitä olisi ollut 7-8 sekä ohjaavia asiakirjoja oli yli 20. Tämän koettiin sirpaloittavan päätöksentekoa, kokonaiskuvan hahmottaminen koettiin haastavana

• Ratkaisuna Uusimaa2019-valmistelu kehitti Elinvoimaohjelman, jonka päätehtävä oli toimia Uudenmaan maakuntastrategian elinvoiman toimeenpano-ohjelmana.

• Poliittinen päättäjä olisi voinut ottaa kantaa neljän vuoden välein kiteytetysti elinvoimatoimialan arvotukseen ja linjata sitä, miten elinvoima-asioita halutaan viedä eteenpäin. Tämä olisi auttanut poliittista päättäjää elinvoimatoimialan kokonaiskuvan hahmottamisessa.

• Elinvoimaohjelma olisi nostanut esiin myös mahdolliset ristiriitaisuudet, joita elinvoimatoimialan linjauksiin voi liittyä (esim. painotetaanko luonnonsuojelua vai aluekehittämistä tietyllä alueella

Elinvoimaohjelman tavoitteina oli..

• Toimia johtamisen työkaluna

• Varmistaa elinvoimaohjelman osana olevien

toimialakohtaisten suunnitelmien

yhdenmukaisuus

• Luoda tiivistelmä ja yhtenäinen esitys usean

asiakirjan kokonaisuudesta sekä antaa

toimialakohtaisille suunnitelmille lisää painoarvoa

• Mahdollistaa johdonmukainen ja punnittu

resursointi toimeenpano-ohjelman eri osille

Maakunnan yhteistyöryhmä MYR

29.10.2018

Pirjo Ståhle

Lähiyhteisöt

Uudenmaan maakunta- ja sote-uudistus

edellyttää alueellisen ekosysteemin ajattelutapaa

Hyvinvointi

Asukkaat

Kilpailukyky

Elinvoima

Maakuntakonserni Kuntakonsernit

YrityksetT&K-toimijat

Korkeakoulut ja oppilaitokset

Virtuaaliset yhteisöt3. ja 4. sektori

http://archive.boston.com/business/blogs/global-business-hub/2014/01/greater_boston_1.html

Alustat

Rahoitus

Politiikka

Tutkimus,

Opetus

Teknologia

Tuotteiden,

palvelujen kehittäminen

Räätälöity osaaminen

Rahoitus

Finanssiosaaminen

Pääomaverkostot

Tuotteiden,

palvelujen ja

teknologian kehittäminen

Skaalaedut

Uudenmaan TKI-ekosysteemi (draft)

Innovaatiokeskittymän rakentavat lukuisat toimijat ja niiden intressit yhdessä. Kehittäminen ei etene suoraviivaisesti eikä

sitä voi hallita ylhäältä alaspäin.

Toimiva palveluekosysteemi edellyttää kehittynyttä alustataloutta

Palvelujen kehittäminen

) mukaillen

Versio 1.0 valmis 15.12.2018


keskiössä

Kestävästi kasvava ja

yhtenäinen metropolimaakunta


palvelut

Edistyksellinen

johtaminen ja kestävä talous mk-konsernissa

EU:n hyvinvoivin alue.

Hyvinvointierojen kaventaminen.Asiakastarpeet oikein

arvioiva, ennaltaehkäisevä ja

oikea-aikainen palvelujärjestelmä.

Kilpailukykyinen

eurooppalainenmetropolimaakunta.Hiilineutraalisuus.

Työvoiman kohtaanto-ongelma helpottuu. Saavutettavuus

kestävin kulkumuodoin ja digitaalisesti huippuluokkaa.

Hyvinvointi- ja terveys-

teknologian edelläkävijä: Uudistamisen painopisteeksi digitaaliset palvelut, robotiikka,

etäpalvelut sekä liikkuvat palvelut. Fyysiseen paikkaan

sidottujen palvelujen tarve vähenee.

Valmentava

johtaminen. Muutoksen ammattimainen ja

osallistava johtaminen.

Tuottavuuden nostaminen.

Rohkea uudistamisote

Palveluekosysteemi ja

kumppanuudet

Vaikutusten selkeät

seurantaindikaattorit

Asiakaslähtöisyys ja

osallistaminen

Ympäristön muutosten

systemaattinen seuranta

Maakunnan toimijoiden

innostuminen ja

sitoutuminen

TKI-toiminnan strategiakehys

STRATEGISET

PAINOPISTEET JA

KÄRKITAVOITTEET

TOIMINTATAVAT

Visio: Uusimaa on vuonna 2030 Euroopan paras alue elää ja toimia

Pirjo Ståhle & Markus Pauni 2018


keskiössä

Kestävästi kasvava ja

yhtenäinen metropolimaakunta


palvelut

Edistyksellinen

johtaminen ja kestävä talous mk-konsernissa

EU:n hyvinvoivin alue.

Hyvinvointierojen kaventaminen.Asiakastarpeet oikein

arvioiva, ennaltaehkäisevä ja

oikea-aikainen palvelujärjestelmä.

Kilpailukykyinen

eurooppalainenmetropolimaakunta.Hiilineutraalisuus.

Työvoiman kohtaanto-ongelma helpottuu. Saavutettavuus

kestävin kulkumuodoin ja digitaalisesti huippuluokkaa.

Hyvinvointi- ja terveys-

teknologian edelläkävijä: Uudistamisen painopisteeksi digitaaliset palvelut, robotiikka,

etäpalvelut sekä liikkuvat palvelut. Fyysiseen paikkaan

sidottujen palvelujen tarve vähenee.

Valmentava

johtaminen. Muutoksen ammattimainen ja

osallistava johtaminen.

Tuottavuuden nostaminen.

Rohkea uudistamisote

Palveluekosysteemi ja

kumppanuudet

Vaikutusten selkeät

seurantaindikaattorit

Asiakaslähtöisyys ja

osallistaminen

Ympäristön muutosten

systemaattinen seuranta

Maakunnan toimijoiden

innostuminen ja

sitoutuminen

STRATEGISET

PAINOPISTEET JA

KÄRKITAVOITTEET

TOIMINTATAVAT

Visio: Uusimaa on vuonna 2030 Euroopan paras alue elää ja toimia

1. Tuotetaan

kansainvälisiä

läpimurtoja

Pirjo Ståhle 2018

TKI-politiikkaohjelman strateginen viitekehys

RIS3Helsinki Smart Region RIS3

9.12.2019 Pirjo Ståhle

TKI Kuvaus Kriteerit Maakunnan rooli

rahoittajana

Kehittämis

-hanke

Tavoitteena on uuden tuotteen tai palvelun kehittäminen

lähellä käytäntöä. Hanke toteutetaan kiinteässä

yhteistyössä tutkimuslaitosten, julkisten organisaatioiden

ja/tai yritysten kanssa. Hankkeen raportoinnin ei tarvitse

täyttää tieteellisiä kriteerejä.

Kehittää tuottavuutta ja/tai

laatua. Tulokset

skaalattavissa. Vähintään

kahden organisaation

yhteishanke.

Maakunta voi toimia

rahoittajana,

osarahoittajana tai

valtionrahan

kohdentajana.

Tutkimus-

hanke

Tavoitteena on uuden tuotteen, teknologian ja/tai

organisaation kehittäminen. Hanke edellyttää tieteellistä

tutkimusasetelmaa, josta vastaavat kokeneet

akateemiset tutkijat. Kyseessä on useimmiten konsortio,

jossa on mukana useita yksityisiä ja julkisia toimijoita.

Tulokset julkaistaan tieteellisillä foorumeilla.

Tuloksilla on sekä

tieteellistä että käytännön

arvoa. Laajapohjainen

yhteishanke.

Maakunta voi antaa

vahvaa tukea EU-

rahoituksen hakemiseen

ja/tai toimia

osarahoittajana.

Innovaatio

-hanke

Innovaatiohankkeet tähtäävät aina tuotteisiin tai

palveluihin, jotka tuottavat konkreettista (taloudellista)

lisäarvoa. Hanke liittyy useimmiten joko vakiintuneen

yrityksen tuotekehitykseen tai uuden yritystoiminnan

aloittamiseen.


laadun ja/tai

vaikuttavuuden

parantamiseen ja/tai

uusien markkinoiden

luomiseen.

Maakunta voi tukea

rahoituksen hankinnassa.

Kokeilu-

hankkeet

Hanke on minkä tahansa isomman hankkeen edeltäjä tai

itsenäinen kokeilu, jolle on avautunut selvä aikaikkuna.

Ketterät, nopeasti toteutettavat kokeilut tai ideat suuren

hankkeen valmisteluun.


tuottavuuden, laadun tai

vaikuttavuuden

parantamiseen

Maakunnan vastuulla on

taata kevyen

hakumenettelyn

rahoitusinstrumentti.

Pirjo Ståhle 2018

Maakunnan rooli ja ohjausvaikutus TKI-toimintaan

hankesalkku: strategia ja kehittäminen projekti: tkio … · 2019-12-19 · hankejohtaja markus...

Documents