vertaisryhmätoiminnan · 2018. 9. 21. · yasmin sharifi kene truve mohsen zakeri mukautus...

1Suomen Pakolaisapu ry ZZSuomen Pakolaisapu ry

Vertaisryhmätoiminnanopas maahanmuuttajatyöhön

Selkokielinen opas

2Suomen Pakolaisapu ry

Vertaisryhmätoiminnan opas maahanmuuttajatyöhönToim. Yuko Kametani, Anne Korppinen ja Anna-Reetta Korhonen

Kansi: Sibel Kantola: Mind Does Function in Space, 2006 ©

Muut piirrokset: Hanna Koljonen, 2008 ©

Taitto: Hilkka Hyvärinen

Kirjoittajat:Kristiina ToivikkoAnne KorppinenBinar MustafaDlovan MuhammedElina HalmePetri ÖhmanYasmin Sharifi Kene Truve Mohsen Zakeri

Mukautus selkokielelle: Johanna Kartio

Yhteystiedot: Yuko Kametani [email protected] 1100 768www.pakolaisapu.fi

Vertaisryhmätoiminnan opas maahanmuuttajatyöhön tehtiin Majaoja-säätiön tuella. Julkaisu on saanut valtion selkokirjallisuuden tukea.

3Suomen Pakolaisapu ry Sisällys

Alkusanat .......................................................................................................................4

1. Vertaistuki .............................................................................................................61.1. Mitä vertaistuki on? ...................................................................................... 61.2. Miksi tarvitaan vertaisryhmiä maahanmuuttajille? ..................................................................................... 61.3. Vertaisryhmät Kasvokkain-toiminnassa .................................. 8

2. Ryhmän käynnistäminen ja ohjaaminen ...................................112.1. Suunnittelu ja alkuvalmistelut ......................................................112.2. Tiedottaminen ...............................................................................................132.3. Ryhmän kulku ................................................................................................142.4. Ryhmädynamiikka .....................................................................................162.5. Ilmapiirin luominen..................................................................................202.6. Ryhmän pelisäännöt ja luottamus ...........................................23

3. Vertaisohjaaja ...................................................................................................253.1 Millainen on hyvä vertaisohjaaja? ............................................253.2. Ohjaajan tukiverkostot ja jaksaminen ..................................263.3. Tiimityö ohjaajan tukena ....................................................................29

4. Vertaistuki............................................................................................................324.1. Teemojen käsittely vertaisryhmässä ......................................324.2. Vanhemmuus .................................................................................................374.3. Työelämä .............................................................................................................424.4. Koulutus ...............................................................................................................444.5. Suomalainen kulttuuri ..........................................................................484.6. Vapaa-aika ..........................................................................................................534.7. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen .............................................564.8. Kotoutuminen ja minuus ...................................................................604.9. Rasismi ...................................................................................................................64

5. Tilat ja asiantuntijavieraat .....................................................................675.1. Kokoontumistilat ........................................................................................675.2. Asiantuntijat.....................................................................................................68

6. Palauteharjoituksia .....................................................................................80

7. Suomen Pakolaisavun vertaisryhmien säännöt ja periaatteet .........................................................................80

Lähteet ..........................................................................................................................83

Sisällysluettelo

4Suomen Pakolaisapu ry Alkusanat

Alkusanat

Tämä on Suomen Pakolaisavunselkokielinen opaskirja.Se on kirjoitettu ihmisille,jotka haluavat toimia vertaisohjaajina maahanmuuttajaryhmissä.Suomen Pakolaisapu on järjestänytmaahanmuuttajien vertaisryhmätoimintaavuodesta 2001 alkaen.

Tässä oppaassa on perustietoa vertaistoiminnasta.Opas on muokattu selkokieliseksiyleiskielisestä oppaasta,joka ilmestyi vuonna 2011.

Pakolaisavun vertaisryhmät on tarkoitettuniille maahanmuuttajille,jotka tarvitsevat erityistä tukea kotoutumisessaan.Ryhmissä puhutaan ryhmäläisten omaa äidinkieltä.Ryhmissä on aina kaksi ohjaajaa:omakielinen ohjaaja ja suomenkielinen ohjaaja.Ryhmissä käydään läpi erilaisia teemoja. Teemana voi olla esimerkiksi vanhemmuus, työnsaanti tai ikääntyminen.

Vertaisryhmien alkuvuosina Pakolaisavulla oli paljon ryhmiä.Silloin saatiin myös paljon tietoa siitä,miten ryhmät toimivat.Vuonna 2009 vertaisryhmätoiminnan nimeksituli Kasvokkain-toiminta.Pakolaisapu alkoi kerätä ja levittää tietoavertaisryhmätoiminnasta.Juuri siksi tämä opas ilmestyy:opas jakaa tietoa vertaisryhmätoiminnastakaikille, jotka ovat siitä kiinnostuneita.

5Suomen Pakolaisapu ry Alkusanat

Kasvokkain-toiminnan ryhmissäon mukana jo kauan Suomessa asuneita.Näissä ryhmissä keskustellaan monista eri teemoista.

Suomessa toimii nykyään paljon muitakin maahanmuuttajien vertaisryhmiä.Niitä järjestävät eri yhdistykset ja muut tahot.Jos ryhmäläiset ovat asuneet vasta vähän aikaa Suomessa,ryhmissä on hyvä jakaa tietoasuomalaisesta palvelujärjestelmästä.Erilaisten ryhmien toiminta onnistuu parhaiten,kun ryhmällä on selvät tavoitteet jatoiminta suunnitellaan hyvin etukäteen.

Suomen Pakolaisavussamaahanmuuttajat ovat mukanasuunnittelemassa ja toteuttamassa toimintaa.Maahanmuuttajat ja maahanmuuttajien yhdistyksetovat parhaita kotoutumisen asiantuntijoita.

Kristiina Toivikko

Suomen Pakolaisapu ry Vertaistuki6

Vertaistuki

1.1. Mitä vertaistuki on?

Vertaistuki tulee sanoista ”vertainen” ja ”tuki”.Vertaiset ovat ihmisiä,joilla on samanlaisia kokemuksia.Vertaistukiryhmässäsamassa elämäntilanteessa olevat ihmisetpuhuvat omista kokemuksistaan.Samalla he auttavat toisiaan.Ihminen saa voimaa,kun hän huomaa, että ei ole yksinomassa elämäntilanteessaan.

Vertaistuessa ihminen on itseoman elämänsä paras asiantuntija.Samoja asioita kokenut toinen ihminen voi ollaparempi tuki kuin esimerkiksi ammattilainen.Vertaistuki voi tapahtua kahden keskentai isommassa ryhmässä.

Vertaistukitoiminta alkoi 1930-luvullaYhdysvalloissa alkoholistien oma-apuryhmissä.Nämä Anonyymit Alkoholistit eli AA-ryhmätkokoontuvat vieläkin eri puolilla maailmaa.Oma-apuryhmiä syntyi pian myöstukemaan toipumista mielenterveysongelmista.Nykyään vertaisryhmät tukevat ihmisiähyvin erilaisissa elämäntilanteissa.

1.2. Miksi tarvitaan vertaisryhmiä maahanmuuttajille?

Maahanmuuttajien omat vertaisryhmätovat tärkeitä niille maahanmuuttajille,jotka tarvitsevat tukea kotoutumisessaan.


Uuteen kotimaahan voi olla vaikea sopeutua.Arki voi olla hankalaa,koska monet asiat pitää hoitaaeri tavalla kuin ennen.Esimerkiksi kielen oppiminentai lasten kasvatus uudessa kotimaassavoi olla vaikeaa.

Joskus maahanmuutto ja pakolaisuusvoivat aiheuttaa kriisin.Näin voi käydä varsinkin silloin,jos ihmisellä ei ole tukiverkostoa.Yleensä maahanmuuttajalla on ollutluonnollinen tukiverkostoomassa kotimaassaan.Verkostossa ovat olleet sukulaiset, ystävät ja naapurit.Toisista ihmisistä on huolehdittu luonnollisesti ja vapaaehtoisesti.Suomessa tätä tukiverkkoa ei ehkä ole.Siksi vertaisryhmät ovat tarpeellisia.Vertaisryhmästä voi löytää ihmisiä,joiden kanssa voi puhua huolistaan.

Maahanmuuttajien vertaisryhmätvoivat olla erilaisia.Niissä voidaan puhua esimerkiksikulttuurieroista, lasten kasvatuksesta,työttömyydestä tai koulutuksesta.Ryhmässä pitää puhua aiheista, jotka ovat ryhmäläisille tärkeitä.

Joskus ihmistä auttaa se,että hän voi puhua omista tunteistaan.Kaikki ryhmäläiset ovatsamanlaisessa tilanteessa.Siksi he ymmärtävät,millaisia huolia toisilla on.Ryhmänohjaaja voi kertoa uusia ajatuksia,joista ryhmäläiset voivat puhua.Vertaisryhmässä myös ikävistä tunteistapuhuminen on helpompaa.Ryhmässä voidaan puhua myös asioista,jotka ryhmäläiset ovat menettäneetkotimaasta lähtiessään.

Suomen Pakolaisapu ry Vertaistuki

1.3. Vertaisryhmät Kasvokkain-toiminnassa

Suomen PakolaisavunKasvokkain-toiminnan vertaisryhmätovat keskusteluryhmiä.Ryhmissä puhutaan ryhmäläisten äidinkieltä.Omalla äidinkielellä voi puhua asioista,joista on vaikea puhua tarkasti suomen kielellä.

Kasvokkain-ryhmillä on kaksi ohjaajaa.Ainakin toisen ohjaajan äidinkielion sama kuin ryhmäläisten.Hän on maahanmuuttaja,joka on kotoutunut Suomeen hyvin.Hän on kulttuuritulkkinaryhmäläisten kulttuurinja suomalaisen kulttuurin välillä.Hän on käynyt vertaisohjaajakoulutuksen.Esimerkiksi Suomen Pakolaisapu ja Väestöliittojärjestävät vertaisohjaajakoulutuksia maahanmuuttajatyöhön.Ryhmän toinen ohjaaja on suomalainen.Hän voi olla esimerkiksi sosiaalialan ammattilainen.

Kahden ohjaajan ryhmätovat onnistuneet vertaistuessa hyvin.

Ennen kuin ryhmä aloittaa,sovitaan teema, jota ryhmässä käsitellään.Ryhmän pääteema voi olla esimerkiksityönhaku, vanhemmuus tai ikääntyminen.Ryhmä voi kutsua joskus asiantuntijoitakertomaan erilaisista asioista.Seuraavassa tapaamisessa niistä keskustellaan.Ryhmissä on ollut asiantuntijoitaesimerkiksi lastensuojelusta,ulkomaalaispoliisista ja sosiaalitoimistosta.

Maahanmuuttajien ryhmissäpitää varata aikaa ryhmän kokoamiseen,ryhmäläisten sitoutumiseen jaluottamuksen rakentamiseen.

8


Siksi on hyvä, että ryhmät kokoontuvatainakin kymmenen kertaa.Ryhmä on helpointa aloittaa syksyllätai alkuvuodesta silloin,kun koulut alkavat.Näin ryhmät toimivat samaan tahtiinkuin koulujen lukukaudet.Ryhmät kokoontuvat yleensäkerran viikossanoin 12–16 kertaa kauden aikana.Kauden jälkeen mietitään,jatkaako ryhmä vielä pidempään.Yleensä Kasvokkain-ryhmätovat jatkuneet kaksi tai kolme kautta.

Vertaisryhmät ovat pienryhmiä.Ryhmissä on 4 – 10 osallistujaa.Yli kymmenen hengen ryhmätovat yleensä liian isoja. Niissä on vaikea rakentaa luottamusta,ja hiljaiset ihmiset jäävät sivuun.

Kun ryhmä perustetaan,voidaan päättää sen ikä- ja kohderyhmä.Vuodesta 2009 alkaenvanhustyö ja miesten kanssa tehtävä työovat olleet tärkeitä Suomen Pakolaisavunvertaisryhmissä.Siksi on perustettu pilottiryhmiämiehille ja pilottiryhmiä vanhuksille.Näistä kerätään hyviä kokemuksiatoiminnan kehittämiseksi.

Vanhukset ja miehet valittiinvertaisryhmien kohderyhmiksi sen takia,että näille ihmisille on tarjolla vähemmän maahanmuuttajien ryhmätoimintaa kuinesimerkiksi naisille tai nuorille.Kasvokkain-toiminnan yhteistyötahotvoivat perustaa vertaisryhmiämuillekin sellaisille kohderyhmille,jotka tarvitsevat ryhmätoimintaa.

Suomen Pakolaisapu ry Ryhmän käynnistäminen ja ohjaaminen11

2. Ryhmän käynnistäminen ja ohjaaminen

2.1. Suunnittelu ja alkuvalmistelut

Vertaisryhmän suunnitteluunpitää varata paljon aikaa.Ryhmän perustajan pitää kysyä itseltään:”Miksi ryhmä perustetaan?”Asiakaslähtöinen työskentely tarkoittaa,että kun ryhmää perustetaan,ensin vastataan kysymykseen ”Miksi?”

Pitää myös pohtia tarkkaan,ketkä ihmiset omalla alueellatarvitsee vertaisryhmää.Tarvitaanko ryhmä esimerkiksikurdiäideille tai ikääntyneille somalimiehille?Jos tarvitaan, miksi?Kun vastaat näihin kysymyksiin,samalla selvität ryhmän tarpeet.Ryhmän toimintaa on hyvä suunnitellaniiden ihmisten kanssa, jotka tulevat ryhmään mukaan.Täytyy myös ottaa selvää,tarvitaanko ryhmää todella.Jos tarvetta ei olekaan,ryhmää ei tarvitse perustaa.

Kohderyhmältä itseltäänon hyvä kysyä etukäteen,mikä on sopivin ajankohtaryhmän kokoontumiselle:mikä kellonaika, mikä viikonpäivä?

Myös kokoontumisen paikkaatäytyy miettiä tarkkaan.Paras paikka on yleensä sellainen,että sinne on helppo tullaautolla, bussilla, metrolla tai junalla.Esimerkiksi kotiäideille tai ikääntyneillesopii parhaiten paikka,joka on heidän asuinalueellaan.Hyvä paikka nuorten kokoontumisilleon nuorisotaloja ikääntyneiden kokoontumisillepalvelutalo.Ilmaisia kokoontumispaikkoja voi kysyäeri järjestöiltä, seurakunnilta tai kaupungilta.

Ohjaajapari tekee yhdessäryhmän toimintasuunnitelman.Ohjaajat sopivat omasta työnjaostaan.Ohjaajat sopivat, kumpi ohjaajistaon vastuussa eri kokoontumisista.Etukäteen täytyy sopia myös,milloin tarvitaan tulkkia.

Joillekin ryhmäläisillesuomalainen tarkka aikakäsitysvoi olla vieras.Siksi ryhmäläisille täytyy ehkä soittaaja muistuttaa heitä kokoontumisistaennen kuin ryhmä aloittaa.

Ohjaajaparin pitää hoitaaennen ryhmän aloittamistamyös seuraavat asiat:− täytyy sopia, kumpi soittaa ryhmäläisille− kokoontumispaikka on varattava ja tarkistettava, että siellä on kaikki kunnossa− tarjoilut (mahdollinen ruoka ja juoma) on hoidettava− on sovittava järjestävän tahon kanssa,

kuinka paljon rahaa voidaan käyttääryhmän toimintaan

Suomen Pakolaisapu ry 12 Ryhmän käynnistäminen ja ohjaaminen

ikääntynyt = vanha ihminen


Kun lasketaan toimintakuluja,niihin täytyy laskea mukaanainakin seuraavat:− tarjoilukulut− materiaalit− ohjaajien palkkiot ja matkakulut (jos ohjaajille maksetaan)− puhelinkulut

Ryhmän toimintasuunnitelmaaja tavoitteita on hyvä päivittääjatkuvasti, jos ryhmän tarpeet muuttuvat.

2.2. Tiedottaminen

Ennen ryhmän ensimmäistä tapaamistaohjaajapari kirjoittaa ryhmästälyhyen esitteen.Esite kirjoitetaan suomeksija ryhmäläisten omalla äidinkielellä.Nämä on hyvä laittaasamalle paperille.Esitteessä pitää olla selkeästiainakin seuraavat asiat:− ryhmän kokoontumispaikka− ryhmän kokoontumisaika− osoite− ohjaajien yhteystiedot.Esitteessä olisi hyvä olla myösjärjestävän tahon jayhteistyökumppanien logot.

Ryhmän alkamisesta täytyytiedottaa myös suullisesti.Ohjaajat voivat soittaamahdollisille ryhmäläisille.Vertaisryhmistä kannattaa kertoamyös erilaisissa tilaisuuksissa,joissa maahanmuuttajat kokoontuvat.Näissä tilaisuuksissa voi kerätäkiinnostuneiden ihmisten yhteystietoja.


Kirjallinen tiedottaminenon suomalainen tapa hoitaa asioita.Siksi kirjallinen tiedote on tärkeä,vaikka ryhmään löydettäisiin ihmisiä muutenkin.Kirjallinen tiedote tarvitaanyhteistyökumppaneita ja viranomaisia varten.Tiedotetta on hyvä jakaamonelle taholle:alueen sosiaalityöntekijöilleja sosiaaliohjaajille,suomen kielen opettajille,työvoimatoimistoihin,maahanmuuttajien yhdistyksiinsekä neuvontapisteisiin.Joskus myös paikallislehdetja paikallisradiot voivattiedottaa ryhmistä ilmaiseksi.Isoissa kaupungeissa on myösmaahanmuuttajien omakielisiäradio-ohjelmia.

2.3. Ryhmän kulku

Ryhmällä on alku ja loppu.Jokaisella ryhmän kokoontumisellaon alku ja loppu.Jokaisen teeman käsittelylläon alku ja loppu.Myös koko ryhmän kaudellaon alku ja loppu.Ohjaajan pitää suunnitellaryhmän kokoontumiset jakoko kausi sillä tavalla,että ryhmällä on selkeät tavoitteet.Ohjaaja ottaa ryhmän tarpeet huomioon,kun hän asettaa tavoitteita.Ryhmän ohjelmaa voidaan muuttaamyös ryhmän alkamisen jälkeen,jos se on tarpeellista.Ohjaaja esittelee ryhmäläisille


ensimmäisellä kerrallaryhmän aikataulun.Se tuo ryhmäläisille turvallisuutta.On helpompi työskennellä ryhmässä,kun tietää, milloin ryhmä loppuu.

Kasvokkain-toiminnan vertaisryhmätkokoontuvat tavallisestikerran viikossa kaksi tuntia kerrallaan12 – 16 viikon ajan.

Kun kausi on lopussa,ryhmä ja ohjaajat yhdessä arvioivat,onko tavoitteet saavutettu jajatketaanko ryhmää vielä.

Maahanmuuttajien vertaisryhmätantavat tukea erityisissä elämänvaiheissa.Vertaisryhmiä ei ole tarkoitettujatkuvaksi toiminnaksi.Kun tavoite on saavutettu,ryhmä loppuu.

Ryhmässä on helpompi käydä silloin,kun on normaali arki.Loma-aikana ryhmät eivät kokoonnu.Ryhmän alussa selvitetään,onko ryhmän kokoontumisaikanaryhmäläisten uskonnollisia juhlapäiviä.Yhdessä sovitaan, kokoontuuko ryhmäjuhlapäivien aikanavai pidetäänkö silloin taukoa.Esimerkiksi osa muslimeistatoivoo taukoa silloin,kun on paastokuukausi ramadan.

Kokoontumisen aloittaminen ja lopettaminen

Ohjaajapari tuleekokouspaikalle ensimmäisenä.Ohjaajat järjestävät tilan.He käyvät kokoontumisen kulun kahdestaan läpiennen kuin ryhmäläiset tulevat.


Ohjaajien rooli kokoontumistenaloittamisessa ja lopettamisessa on tärkeä.

Alussa ohjaajat toivottavat ryhmäläiset tervetulleiksi.Sitten ryhmä käy läpi lyhyen kuulumiskierroksentoiminnallisen harjoituksen avulla.Toiminnallisissa harjoituksissaryhmäläiset voivat kertoa asioitamuuten kuin puhumalla.Kuulumiskierroksen aikana jokainen ryhmäläinenvoi kertoa omat tärkeät kuulumisensa.

Vinkkejä toiminnallisiin harjoituksiinlöydät tämän oppaan luvusta 7.Ohjaajat esittelevät päivän teemanja alustavat keskustelun.Yhteinen aloitus tuo yhteishenkeä kokoontumiselle.

Aiheen käsittelyn aikanaohjaajat antavat ryhmäläistenpuhua mahdollisimman paljon.Ohjaajat itse pysyvät taustalla.

Jokaisen kokoontumisen lopussakaikki ryhmäläiset yhdessäkokoavat yhteenvedon keskustelusta.Sitten arvioidaan,mitä on opittu.Ohjaajat muistuttavatseuraavan kerran aiheesta.Myös lopetuksessa kannattaa käyttäätoiminnallisia harjoituksia.

2.4. Ryhmädynamiikka

Ryhmädynamiikan kehitysvaiheetLähteenä Niemistö, Raimo: Ryhmän luovuus ja kehitysehdot (2000).

Ryhmädynamiikka tarkoittaa sitä,miten ryhmä kehittyy ajan kuluessa.


Ryhmädynamiikan avulla voidaan kertoaryhmäläisten suhteista ja ryhmähengestä.

Ryhmä kehittyy yleensäseuraavien vaiheiden kautta.Kaikissa ryhmissä eivät toteudukaikki vaiheet,mutta nämä kehitysvaiheetauttavat ymmärtämään,mitä ryhmässä yleensä tapahtuu.

1. MuotoutumisvaiheAlussa ryhmäläiset ovat epävarmoja.Moni ajattelee:”Onko tämä minulle oikea ryhmä?”Ohjaajan tärkein tehtävä ryhmän alussaon luoda turvallisuuden tunne ryhmäläisille.Ryhmäläiset odottavat ohjaajaltaselkeitä ohjeita.Ohjaajan täytyy ottaa johtajuus.Hänen on esiteltävä ryhmän tavoitteet.Hänen täytyy selvittää, mitä ryhmässävoi tehdä ja mitä ei voi tehdä.Ohjaajan kannattaa varatapaljon aikaa tutustumiseen.

2. KuohuntavaiheKun ryhmäläiset tutustuvat toisiinsa,he myös alkavat pohtia:”Mikä on minun asemani ryhmässä?”Ryhmän sisälle voi muodostuapienempiä ryhmiä eli alaryhmiä.Ryhmäläiset esittävät kritiikkiä.Ryhmässä kuohuu.Ohjaajan tehtävä on ottaa vastaan kritiikkiä.Hänen täytyy pitää itsensä alaryhmien ulkopuolella.Ohjaajan pitää antaa kaikilletasapuolisesti arvostavaa palautetta.Hänen täytyy vetää kaikki ryhmäläisetmukaan keskusteluun.Silloin kaikkien on hyvä olla ryhmässä.


3. YhdenmukaisuusvaiheKuohuntavaiheen jälkeenryhmässä on hyvä me-henki.Ohjaajan tehtävä on pitää huolta,että ryhmä tekee perustehtäväänsä.Viihtyminen ei saa olla pääasia,vaikka se onkin tärkeää.

4. ToteuttamisvaiheToteuttamisvaiheessa yhteistyö toimii.Ryhmäläiset luottavat toisiinsa.Ryhmäläiset tietävät ryhmän perustehtävänja myös kantavat vastuuta siitä.Ohjaajan tehtävä on astua sivuun.Ohjaaja toimii yhtenä joukossa janeuvoo, jos sitä tarvitaan.

5. Ryhmän lopetusRyhmän lopetus on tärkeä vaihe.Ohjaajan täytyy panostaa lopetukseenyhtä paljon kuin ryhmän aloitukseen.Ryhmän lopettaminen täytyy aloittaajo paljon ennen viimeistä tapaamiskertaa.Ohjaajan tehtävä onantaa palautetta ja kiitosta ryhmäläisille.Ohjaajan on hyvä kertoaomista tunteistaan ja ajatuksistaan.Näin hän auttaa myös ryhmäläisiäkäsittelemään tunteita,jotka nousevat esiin ryhmän loppuessa.Ennen viimeistä kertaa arvioidaan,mitä on opittu jamitä ryhmä on merkinnyt.Ryhmäläiset pohtivat,miten tyytyväisiä he ovatomaan panokseensa ryhmässä.Tässä vaiheessa on hyvä keskustellamyös tulevaisuudesta.Mistä ryhmäläiset voivat saada tukea jatkossa?


Roolit ryhmässä

Ryhmässä jokaisella ihmisellä on rooli.Rooli kertoo, millaisia tehtäviäihmisellä voi ryhmässä olla.Roolia ei yleensä sovita virallisesti,vaan tietyt roolit syntyvät ryhmässä.Roolien tunnistaminen auttaa ohjaajaaymmärtämään, mitä ryhmässä tapahtuu.Tunnistatko seuraavia rooleja ryhmässäsi?

Ohjaajan pitää olla eri rooleissaryhmän eri vaiheissa.Mieti, mitkä ovatsinulle tuttuja rooleja.Mitkä ovat vaikeita rooleja?Rooleja voi kehittää harjoittelemalla.

Rajojen asettaja

Mahdollistaja

Johtaja

Opettaja Rohkaisija

Rinnalla kulkija

Diplomaatti

Arvioija

Kriitikko

Aloitteen tekijä

Ideoija

Tekijä Pelle

Vetäytyjä

Sovittelija

Huomion hakija

Esimerkkejä ohjaajan rooleista:


2.5. Ilmapiirin luominen

Ryhmä voi silloin hyvin, kun:1. jokainen tuntee itsensä ryhmän tasavertaiseksi jäseneksi,2. jokainen voi puhua vapaasti ja tulee myös kuulluksi,3. jokaisen mielipiteissin suhtaudutaan vakavasti ja4. jokainen tuntee, että muut pitävä hänestä. Ryhmänohjaaja sopii ryhmässä säännöistä.Sääntöjen avulla varmistetaan,että kaikilla ryhmäläisillä onhyvä olla ryhmässä.

Ryhmänohjaajan tehtävät:− luoda vapaa ja turvallinen ilmapiiri,− auttaa ryhmän jäseniä pääsemään selville omista tarpeistaan ja odotuksistaan,− selittää ryhmälle, että ryhmäläisten ei aina tarvitse hyväksyä ryhmänohjaajan ehdotuksia,− kunnioittaa ryhmäläisten periaatteita ja näkökulmia,− ottaa huomioon ryhmäläisten ehdotukset ja− arvostaa jokaisen ryhmäläisen osuutta ryhmän yhteistoiminnassa.

Kaikilla ryhmän tapaamisillaon oltava tavoitteet,jotka ovat selvät ryhmän jäsenille.Joskus ryhmä voi jakautuapienempiin ryhmiin.Joskus voidaan tehdä parityötä.Tärkeää on, että jokainenvoi osallistua toimintaan.


Vinkkejä toimintaan

• Alku- ja loppupiiri Ryhmän tapaamiset on hyvä aloittaa ja lopettaa piirissä istuen. Silloin jokainen ryhmäläinen vuorollaan saa sanoa sanottavansa loppuun eikä häntä saa keskeyttää eikä kommentoida. Piirissä saa istua hiljaakin, jos siltä tuntuu.

• Aivoriihi Aivoriihi on hyvä tapa aktivoida ryhmää. Aivoriihen avulla voidaan

keksiä uusia ideoita sovitusta aiheesta.Ensin ryhmäläiset keksivät ideoita.Kaikki esille tulevat ideatkirjoitetaan suurelle paperiarkille.Yksi ryhmäläinen voi kirjoittaa netai sitten jokainen käy kirjoittamassaomat ideansa. Mitään ideaaei karsita tässä vaiheessa pois.Seuraavassa vaiheessaideoista keskustellaanja yhdessä valitaanryhmälle sopivat vaihtoehdot.

• Pieni muutosJokin pieni muutos voi auttaa,jos ryhmä on väsynyteikä jaksa keskustella aktiivisesti.Joskus voi auttaakeskustelun aiheen muutos.Enemmän apua voi olla siitä,että ryhmäläiset vaihtavat paikkaatai liikkuvat huoneessa.

• Keskustelu ryhmän ongelmistaJos ryhmän toiminta ei suju,siitä on hyvä keskustella avoimesti.Ryhmäläisillä voi olla ajatuksia siitä,miten jatkossa toimitaan,jotta tällaiset tilanteet eivät toistu.

Suomen Pakolaisapu ry 22

Ryhmätyöskentelyyn rohkaiseminen

Avoimuus ja huomioOle avoin ja rehellinenja ota jokainen ryhmäläinen huomioon.Ole puhujan kanssa kontaktissa.Tämän voit parhaiten näyttääkehonkielen avulla.Ihmisen kehonkieli kertoopaljon hänen tunnetilastaan.Annamme koko ajan kehonkielen avullamerkkejä itsestämme ja tunteistamme.Jos haluat esimerkiksi osoittaa,että kuuntelet ihmistä,nojaudu eteenpäin ja katso häntä.Jos huomaat, että ryhmässä onpaineita tai jännittynyt olo,tee rentoutumisharjoitus.

Ristiriitojen ratkaisu turvallisestiJos huomaat, että joku ryhmäläisistäei tunne oloaan turvalliseksitai jos ryhmässä on ristiriitoja,voit kokeilla seuraavaa menetelmää:

Anna ryhmäläisten kirjoittaa lapuille,mikä heitä ryhmässä huolettaa.Kaikki laput laitetaan koriin.Lapuissa ei ole nimiä,joten kirjoittajia ei voi tunnistaa.Jokainen ryhmäläinen ottaa koristayhden lapun ja lukee sen ääneen.Jos ottaa oman lappunsa,sekin pitää lukea niin,että muut eivät tiedä, kenen se on.Ryhmäläiset kertovat jokaisen asian kohdalla,mitä mieltä he ovat asiasta.Ryhmänohjaajan täytyy antaa ohjeetetukäteen siitä, mitä tehdään ja miksi.Joistakin asioista voi syntyähyvä keskustelu.Silloin vaikeisiin tilanteisiinvoi löytyä uusia näkökulmia.

Ryhmän käynnistäminen ja ohjaaminen


2.6. Ryhmän pelisäännöt ja luottamus

Seuraavat neuvot koskevatsekä ryhmänohjaajaa että ryhmäläisiä.Ryhmänohjaajan on hyvä antaa neuvotryhmäläisille ryhmän alkaessa.

1. Ryhmässä on hyvä sopialuottamuksellisuudesta.Luottamuksellisuus koskeehenkilökohtaisia asioita,joita ryhmäläiset kertovat toisilleen.Ryhmän ulkopuolella voit puhua siitä,mitä on opittu tai mistä on keskusteltu.Mutta henkilökohtaiset asiatjäävät ryhmän sisälle.

2. Luottamus ryhmässä ei synny itsestään.Luottamus täytyy luoda.Jokainen ryhmäläinen on mukanaluomassa luottamusta.Jos luottamus häiriintyy,siitä on hyvä keskustella niin,että kaikki ovat mukana.

3. Ryhmässä on tärkeää puhuasiitä, mitä sinun elämässäsi onjuuri nyt meneillään. Mieti, miten oman elämäsi asiatliittyvät siihen, mitä ryhmässä puhutaan.

4. Päätät itse, miten paljonpuhut henkilökohtaisista asioistasiryhmän kokoontumisissa.Jos et puhu itsestäsi mitään,muut eivät opi tuntemaan sinua.Jos sinun on vaikea kertoa itsestäsi,voit aloittaa vaikka niin,että kerrot, miksi se on vaikeaa.


5. Kerro muille ryhmäläisille, jos jokin asia ryhmässä häiritsee sinua. Jos pelkäät jotain tai jos tunnet, että sinua ei hyväksytä ryhmään, kerro muille tunteistasi.

6. Jos et kerro itsestäsi mitään, mutta neuvot muita, et pääse lähelle muita ryhmäläisiä. Neuvominen tekee sinut vain etäisemmäksi muille.

7. Jos haluat sanoa jotain jostakusta ryhmäläisestä, sano se suoraan hänelle.

8. Yritä eläytyä toisten ryhmäläisten tunteisiin. Se auttaa koko ryhmää kertomaan tunteistaan ja ajatuksistaan.

9. Harjoittele ryhmässä vapaata käyttäytymistä. Älä pelkää näyttää tunteitasi. Anna itsesi tuntea tunteita, joita olet yleensä painanut alas. Muutokset eivät tapahdu nopeasti, mutta ole iloinen pienestä muutoksesta.

10. Jokainen haluaa suojella itseään. Kunnioita sitä. Älä tee mitään, mitä et todella halua tehdä.

11. Ole muiden ryhmäläisten tukena, jos joku tarvitsee sinua. Uskalla näyttää, että välität toisista.

Suomen Pakolaisapu ry 25 Vertaisohjaaja

3. Vertaisohjaaja

3.1 Millainen on hyvä vertaisohjaaja?

Maahanmuuttajien vertaisryhmässä on tärkeää,että ohjaaja on kotoutunut Suomeen.Hänen pitää olla kotoutumisprosessissaanpidemmällä kuin muut ryhmäläiset.Ohjaajan on tunnettava suomalaista kulttuuria.Hänen on osattava riittävästi suomea.Ohjaajan voi olla vaikea ohjataomasta kotimaasta tulleita ihmisiä.Siksi on tärkeää, että ohjaaja ottaaammattimaisen ohjaajan roolin ryhmässä.Vertaisohjaaja on kokenut samanlaisia asioitakuin ryhmäläiset. Siksi hän osaa samastuaryhmäläisten elämäntilanteeseen.Hän voi rohkaista ryhmäläisiä.Hän toimii hyvänä mallina ryhmäläisille.Ryhmäläisiin vaikuttaa suuresti se,miten ohjaaja suhtautuu asioihin.Hän vaikuttaa myös ryhmän ilmapiiriin.Ohjaajan asenne suomalaiseen yhteiskuntaanon hyvin tärkeä.Ohjaajan täytyy sitoutuaryhmän ohjaamiseenainakin yhdeksi kaudeksi.


Vertaisohjaaja on:− vaitiolovelvollinen− kuuntelija ja ymmärtäjä− uuden näkökulman antaja− kokenut samanlaisia asioita− tilan antaja− mukana oppija− rohkaisija− tiedon jakaja

Vertaisohjaaja ei ole:− terapeutti− ystävä− vastuussa ryhmäläisten elämästä− ryhmäläisten kanssa ryhmän ulkopuolella− oikean ja väärän erottaja− arvostelija− epäasiallinen− yksityisyyden loukkaaja

Lähteet: Janne Pöyhtäri, Tukiasema. Voimaa vertaistuesta, Kokemuksia Suomen Pakolaisavun Tukena-projektista 2003–2005. www.pakolaisapu.fi

3.2. Ohjaajan tukiverkostot ja jaksaminen

Ohjaajan jaksaminen

Vertaisohjaaja voi kohdatarankkoja asioita ryhmässä.Siksi on tärkeää,että ohjaajapari keskustelee keskenäänjokaisen tapaamiskerran jälkeen.

Vertaisohjaajan olisi hyväsaada työnohjausta.Työnohjauksessa ohjaaja voikeskustella jaksamisestaan,ajankäytöstä ja ongelmista.


Työnohjaaja auttaa kysymyksilläohjaajaa pohtimaan työtään jalöytämään itse ratkaisuja ongelmiin.Olisi hyvä, jos työnohjausta olisi1–2 kertaa kauden aikana.Jos alueella työskenteleeuseita vertaisohjaajia,parasta on järjestää yhteinen ryhmätyönohjaus kaikille ohjaajille samaan aikaan.Se on halvempaa kuin yksilötyönohjausja ohjaajat hyötyvät muiden kokemuksista.

Ryhmänohjaaja voi saada tukea myösvertaisohjaajien ryhmätapaamisista.Muiden ryhmänohjaajien kanssavoi jakaa kokemuksia, ideoita jauusia menetelmiä.Näitä voi kehittää eteenpäintoisten ohjaajien kanssa.Myös jatkokoulutus ja virkistystoimintatukevat vertaisohjaajan jaksamista.

Ryhmänohjaajan on tärkeäätuntea itsensä ja tietää omat rajansa.Jos ohjaaja ei voi hyvin,se vaikuttaa koko ryhmän hyvinvointiin.Ohjaajan hyvinvointiin vaikuttavatmonet asiat: esimerkiksiohjaajan terveys, elämäntilanne,työn puitteet, osaaminen jasuhde ryhmän ohjaamiseen.

Vertaisohjaajan täytyy selvittääomat rajansa myös ryhmälleen.Ohjaaja ei elä pelkästään ryhmää varten.Ohjaajan ei tarvitse ollaryhmäläisten käytettävissäryhmän ulkopuolella.Ohjaajan ei myöskään tarvitse tietää kaikkea.Hän voi ottaa selvää asioistayhdessä ryhmän kanssa.


Ohjaajan on hyvä tietäämyös omat voimavaransa - ne asiat, joista hän itse saa voimaa.Silloin hän voi auttaa myös muitalöytämään voimavarojaan.On myös tärkeää,että vaikeista asioista puhuttaessaohjaajan oma kriisi on ohi.Kun ohjaaja on jättänyt kriisin taakseen,hän voi tukea muita tehokkaastieikä enää ahdistu itse.

Ohjaajan täytyy pitää huoltaomasta jaksamisestaan.Uupumisen eli väsymisen merkkejä ovat esimerkiksiturhautuminen, ärtymys,välinpitämättömyys ryhmäläisiä kohtaan,keskittymisvaikeudet,huumorintajun puuteja erilaiset fyysiset oireet.Yleensä uupumisen syy ei oleryhmän ohjaaminen,mutta jos ohjaaja huomaauupumisen oireita itsessään,asiasta on syytä puhuatyönohjauksessa. Myös ryhmiä järjestävälle taholle täytyy kertoa omasta uupumisesta.

Ryhmän vastuu

Ryhmän täytyy ymmärtää,mitä tarkoitusta varten ryhmä on.Odotusten ja toiveidenpitäisi olla sellaisia, ettäne voivat toteutua.Ohjaajan täytyy pitää huolta siitä,että ryhmä pysyy tavoitteissaan.

Ohjaajan kannattaa antaa vastuutamyös ryhmäläisille itselleen.Kun ryhmäläiset saavat vastuuta,he sitoutuvat ryhmän toimintaan.

29Suomen Pakolaisapu ry ZZVertaisohjaaja

He eivät ole niin riippuvaisia ohjaajasta.Myös ristiriitoja on helpompi käsitellä.Kun vastuuta jaetaan,on tärkeä sopia tarkkaan,kuka tekee, mitä tekee ja milloin tekee.

Lähteet:Tuula Heiskanen ja Seija Hiisijärvi: Vertaisryhmä ja sen ohjaaminenwww.ela.fi/akatemia/ryhmienohjaaminen.phpSosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (STKL): Vertaistoiminnan perusteet.http://kolmassektori.net/vertsi-k2.html

3.3. Tiimityö ohjaajan tukena

Vertaisohjaajan tiimi

Maahanmuuttajien vertaisryhmän ohjaajatarvitsee tiimityötä. Tiimiin kuuluvatohjaajapari, muiden ryhmien ohjaajat,ryhmiä järjestävä taho, työnohjaajat,asiantuntijavieraat jatiloista vastaava taho.Ohjaajan pitää kehittääohjaustaitojaan yhdessä tiimin kanssa.Ohjaajan ja muun tiimintavoitteet ovat yhteiset.

Vertaisohjaaja

Työnohjaaja

Muiden ryhmien ohjaajat

Ohjaajapari

Asiantun-tijavieraat

Ryhmiä järjestävä taho

Tiloista vastaava taho


Kokemusten vaihto

Vertaisryhmän ohjaajaei yleensä ole ammattilainen.Hän saa vertaisohjaajan peruskoulutuksenja tekee sen pohjalta työtään.Hän kerää kokemuksiaja kehittyy ryhmänohjaajana.Vertaisohjaajan on hyvä ollayhteydessä muihin vertaisohjaajiinja ryhmistä vastaavan tahon työntekijöihin.Kokemusten vaihto muiden kanssaauttaa vertaisohjaajaa jaksamaan.

Jatkuva arviointi

Vertaisohjaaja arvioi työtäänyhdessä ryhmäläistenja muun tiimin kanssa.Ryhmäläisiltä kerätään palautettasuullisesti koko ryhmän ajanja lopussa palautelomakkeen avulla.Järjestävän tahon vastaava henkilöpitää säännöllisesti palaverejaryhmänohjaajan kanssa.Näissä palavereissa arvioidaanryhmän toimintaa ja tavoitteitaryhmän alussa, ryhmän puolivälissäja ryhmän loppuvaiheessa.Työparin kanssa arvioidaan toimintaajokaisen tapaamiskerran jälkeen.

Verkosto ohjaajan tukena

Vertaisohjaaja tarvitseeyhteistyöverkoston tukea.Jos ryhmän taustalla on esimerkiksijärjestö tai kaupunki,vertaisryhmiä on helpompi järjestää.Silloin myös ulkopuoliset saavatluotettavan ja ammattitaitoisen kuvanryhmän toiminnasta.

31Suomen Pakolaisapu ry Vertaisohjaaja

Ryhmänohjaaja saa verkoston kauttamyös tukea kokeneemmilta vertaisohjaajiltaja muilta ammattilaisilta.

Asiantuntemus ja ammatillisuus

Vertaisohjaajan peruskoulutuksessasaa perustiedot ryhmän ohjaamiseen.Oikea ammattitaito kehittyy vähitellenkun vertaisohjaaja tekee työtään.Vertaisohjaajan on tärkeää tunteasekä oma kulttuuri että suomalainen kulttuuri.Ammatillisuus tarkoittaa ennen kaikkea sitä,että ohjaaja on vaitiolovelvollinenryhmäläistensä asioista jahän on aidosti kiinnostunut ryhmäläisistä.Vertaisohjaajan ei tarvitse tietää kaikkea.Ryhmään on hyvä kutsua vierailijoiksiasiantuntijoita eri aloilta.Vertaisohjaajan on hyväosallistua jatkokoulutuksiin.Jatkokoulutuksia järjestävätesimerkiksi useatvertaistyötä tekevät tahotpääkaupunkiseudulla.

Luovuus

Vertaistukiryhmän toimintaa onmuokattava ryhmäläistentoiveiden mukaan.Silloin ryhmänohjaajatarvitsee luovuutta:hänen täytyy muuttaasuunnitelmia tilanteen mukaan.

Suomen Pakolaisapu ry 32 Teemat

Vertaistuki

4.1. Teemojen käsittely vertaisryhmässä

Eri ryhmissä voidaan useinkäsitellä samoja teemoja,esimerkiksi työelämää, identiteettiäja kasvatusta.Silti niitä käsitelläänaina oman ryhmän näkökulmasta.

Tässä esitellään joitain teemojayleisellä tasolla. Nämä teemat ovat yleisiämaahanmuuttajien vertaisryhmissä.

Tämän oppaan lopussa on lähdeluettelo.Sen lisäksi joitakin lähteitä mainitaanteemojen yhteydessä tässä luvussa.Ne ovat yleensä internet-sivustoja,joista voi hakea lisätietoa.Perustietoa suomalaisesta yhteiskunnastavoi hakea osoitteesta www.infopankki.fi.Sivustolla on tietoa jo 15 eri kielellä.

Mitä ryhmässä voidaan tehdä

Vertaisryhmä ei ole harrastusryhmä.Siinä ei siis harrasteta esimerkiksiliikuntaa tai kulttuuria.Uskonnollinen tai poliittinen toimintaeivät myöskään kuulu vertaisryhmään.Jos ryhmäläiset tarvitsevat tällaista toimintaa,ohjaaja auttaa heitä löytämäänryhmän tai seuran, jossa se on mahdollista.

33Suomen Pakolaisapu ry Teemat

Ryhmän tavoite on tukearyhmäläisten arkielämää.Tärkein toimintamuoto on keskustelu.Ryhmä voi kuitenkin yhdessä tutustuaeri harrastusmahdollisuuksiin.Esimerkiksi jos teemana on vapaa-aika,ryhmä voi vierailla kirjastossa jaryhmäläiset voivat hankkia kirjastokortit.Ryhmä voi myös joskus kutsuaasiantuntijan ryhmän kokoontumiseen.

Ryhmästä on osallistujille eniten hyötyä,kun siinä puhutaan sellaisista asioista,joihin ryhmäläiset voivat itse vaikuttaa.Eniten jokainen voi vaikuttaaomiin asenteisiinsa ja omaan arkielämäänsä.Ryhmä ei esimerkiksi voi vaikuttaaryhmäläistä koskevaan perheenyhdistämispäätökseen.Ryhmä voi silti tukea ryhmäläistätämän prosessin aikana.Kokoontumisessa voidaan myös lyhyesti puhua esimerkiksi ryhmäläisen kotimaan poliittisesta tilanteesta,jos se auttaa ryhmäläistä jaksamaan arjessa.Ohjaajan tehtävä on kuitenkinpitää koko ajan esillä ryhmän tavoiteeli hyvinvointi arjessa.


Ohjaajan pitää muistaa myös seuraava sääntö:ryhmäläisellä pitää olla keskustelun jälkeenparempi olo kuin ennen keskustelua.

Ohjaaja suunnitteleeosan ryhmän teemoista etukäteen.Hän kuuntelee myös ryhmäläisten toiveita.

Yhtä teemaa voidaan käsitellä1 – 4 kokoontumisen ajan.Esimerkiksi kotiäitien ryhmässävoidaan yhdessä kokoontumisessakeskustella siitä, miten Suomessaasetetaan lapselle rajat.Seuraavalla kerralla voidaan kutsuaasiantuntija vierailulle ryhmään.Hänelle voidaan esittää kysymyksiäedellisen kerran keskustelun pohjalta.Kolmannella kerralla voidaan mennätutustumaan äiti-lapsi-kerhoontai avoimeen päiväkerhoon.Näin ryhmäläiset voivat tutustuakotiäitien palveluihin. He voivatmyöhemmin mennä niihin itsenäisesti.

Ihmiset oppivat eri tavoin.Yksi ihminen voi oppia parhaitennäkemällä, toinen kuulemalla jakolmas tekemällä.Siksi teemoja kannattaa käsitellämonipuolisesti eri menetelmillä.Esimerkiksi aiheesta voidaankatsoa videoita tai tietoa voidaanetsiä yhdessä internetistä.Kokoontumisissa voidaan tehdä ryhmätöitä tai paritöitä.Ryhmä voi käydä opintokäynneillä.Teemojen käsittelyssäkannattaa tehdä myöstoiminnallisia harjoituksia.Niitä on tässä oppaassa luvussa 7.Harjoituksia voi käyttääeri teemojen yhteydessä.

Teemat


Havainnosta ymmärtämiseen

Vertaisryhmän tavoite ei ole vain tiedon jakaminen.Tärkeämpi tavoite onasioiden syvä ymmärtäminen.

Kun ihminen tutustuu uuteen asiaan,hän yleensä tulkitsee sen merkitystäoman kulttuurinsa pohjalta.Uudessa kulttuurissanäemme ja kuulemme paljon asioita,joista teemme johtopäätöksiäoman kulttuurimme perusteella.Emme ehkä ymmärrä, mitä asiatuudessa kulttuurissa tarkoittavat.Vertaisryhmässä asioista saa oikeaa tietoa.Tiedon lisäksi saamme myösmahdollisuuden keskustella asioistaja peilata niitä omaan kulttuuriimme.Silloin voimme ymmärtää niitä paremmin.Tämä mahdollisuuskeskusteluun ja ymmärtämiseenon olennainen erotietoa jakavan kotoutumiskurssinja keskusteluun perustuvan vertaisryhmän välillä.

HavaintoTaustatieto omasta kulttuurista käsin

Johtopäätös

Tieto uudesta kulttuurista

Keskustelu Ymmärtäminen

Lähde: Mohsen Zakeri : Vertaisryhmätoiminnan opas maahanmuuttajatyöhön. Suomen Pakolaisapu (2008).


Esimerkki: Lapsen vanhemmalle kerrotaan,että lapsen ruumiillinen kurittaminenon kielletty Suomessa.Jos hän on tottunut ajattelemaan,että kurittaminen kuuluu hyvään kasvatukseen,hän ei ymmärrä asiaa.Hän voi ajatella, että Suomessalapsille ei aseteta rajoja.Asiaa on vaikea hyväksyä,koska hän tekee johtopäätöksen asiastaoman kulttuurinsa näkökulmasta.Vertaisryhmässä asiasta voi saada tietoa.Siellä voidaan keskustella siitä,millaisia seurauksialapsen lyömisestä voi olla.Ryhmässä voidaan keskustella myös siitä,millä muilla tavoillalapselle voidaan asettaa rajoja.

Seuraavasta kuviosta näkyy,miten ymmärtäminen etenee.Esimerkkinä on suhtautuminenpapereiden täyttämiseen.Moni maahanmuuttaja turhautuu alussa siihen,että kaikki asiat Suomen viranomaisen kanssatäytyy hoitaa paperilla.Ensin papereiden täyttäminenon ongelma. Myöhemmin maahanmuuttajaymmärtää, että on pakko täyttää papereita,jos haluaa, että asiat hoidetaan.Kun aika kuluu ja asiat menevät eteenpäin,hän ymmärtää, että paperin täyttäminenon hyödyllistä.Silloin hän hyväksyy järjestelmän.


Lähde: Mohsen Zakeri : Vertaisryhmätoiminnan opas maahanmuuttajatyöhön. Suomen Pakolaisapu (2008).

4.2. Vanhemmuus

Maahanmuuttajat tulevat Suomeenusein perheensä kanssa.Maahanmuuton jälkeiset vuodet,eli kotoutumisvuodet,ovat usein vaikeaa aikaa.Kielitaito puuttuu vielä,ja uusi yhteiskunta on vieras.Perheellä on vain vähänsosiaalisia suhteita.Vanhemmat voivat olla työttömiäja he saattavat syrjäytyä.He voivat tuntea olonsa avuttomiksi,kun he ohjaavat lapsiaanvieraassa yhteiskunnassa.

Kuka perheeseen kuuluu?

Käsitykset perheestä ovat erilaisiaeri kulttuureissa.Esimerkiksi perheenjäsenten rooleistaja heitä koskevista normeistaon eri käsityksiä eri kulttuureissa.

1. Byrokratia ongelmana 2. Byrokratia edellytyksenä 3. Byrokratia välineenä

• En osaa suomea hyvin

• Paperityö on vaikeaa

• En kehtaa pyytää apua

• En hyväksy byrokratiaa

• Minun on pakko

täyttää papereita jotta

saan asiani hoidettua

• Byrokratian avulla

viranomaiset kuulevat

kansalaisia

• Byrokratia on osa

demokratiaa

• Byrokratian avulla

kansalaisia kohdel-

laan tasa-arvoisesti

• Maassani voidaan

estää korruptiota

byrokratian avulla

• Ymmärrän miksi

täytän papereita


Suomessa perhe tarkoittaayleensä ydinperhettä.Siihen kuuluvat vanhemmatja heidän lapsensa.Monissa muissa kulttuureissaperheeseen kuuluvat myösisovanhemmat, sedät, tädit ja serkut.

Perhetyypit voidaan jakaakattoperheisiin ja juuriperheisiin.

Suomalaisessa kulttuurissatyypillinen perhe on kattoperhe.Kattoperheessä perheenjäsenet ovat itsenäisiä yksilöitä.He tekevät omia päätöksiä eivätkäkysy sukulaisten mielipiteitä.Vanhemmat kasvattavat lapsiaanottamaan jo nuorena vastuun valinnoistaan.Vanhemmat eivät sekaannuaikuisten lastensa yksityisasioihin.Miehet ja naiset ovat Suomen lain mukaantasa-arvoisia. Perheessä heillä onsamat oikeudet ja velvollisuudet.

Juuriperheissä taas suvun merkitys on vahva.Ihminen on ensisijaisesti sukunsa jäsen eikä yksilö.Suvun jokainen jäsenvaikuttaa muiden sukulaisten elämään.Juuriperheessä vanhemmilla on valtaaaikuisten lastensa elämään,vaikka nämä olisivat jo naimisissa.

Kasvatus

Joskus omassa kulttuurissa opitut kasvatuskeinoteivät toimi. Joskus ne voivat olla ristiriidassasuomalaisten kasvatuskäsitysten kanssa.Esimerkiksi Suomessa on laitontakurittaa lapsia ruumiillisesti.

Maahanmuuttaja voi luoda uutta kasvatuskulttuuria,kun hän valitsee hyvät asiat omasta kulttuuristaja hyvät asiat suomalaisesta kulttuurista.


Vanhemmat pystyvät parhaitenkasvattamaan lapsiaan Suomessa,kun he opiskelevat kieltä ja yrittävät päästä mukaansuomalaiseen yhteiskuntaan.Näin he ymmärtävät vähitellensuomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria.He osaavat silloin myös ohjata lapsiaantässä ympäristössä.

Kysymyksiä perheestä:• Ketkäkuuluvatperheeseen ryhmäläisten kotimaassa?• Mitenisänjaäidinroolit eroavat kotimaassa ja Suomessa?• Mitätasa-arvomerkitsee ryhmäläisille?• Mitenlapsilleasetetaanrajoja kotimaassa?

Tukiverkosto

Tukiverkosto tarkoittaa ihmisiä,joilta voi saada tukea elämässä.Usein maahanmuuttajalla on ollutkotimaassaan paljon sosiaalista tukea.Sukulaiset ja naapurit ovat auttaneethoitamaan ja kasvattamaan lapsia.Kun entinen tukiverkosto puuttuu,vanhemmat joutuvat kasvattamaanlapsiaan ja kantamaan vastuun yksin.

Ryhmässä voidaan tutustuajokaisen ryhmäläisen tukiverkostoon.Tukiverkosto voi muodostuaihmisen omista läheisistä ihmisistäja myös viranomaisista.Siihen voivat kuuluaesimerkiksi sukulaiset, ystävät,naapurit, työkaverit, vertaisryhmätja ammattiapu.Jokainen voi piirtää oman tukiverkoston paperille.


Sitten kaikki esittelevättukiverkostonsa muulle ryhmälle.On tärkeää keskustella siitä,miten tukiverkosto tukee.

Kysymyksiä tukiverkostoista:• Millaistatukeavanhemmilla oli omassa kotimaassa?• Miksitilanneonnyterilainen?• Miksitukiverkostotovattärkeitä?• Mitenvoisimuodostaa uusia sosiaalisia suhteita?• Mitähyviäpalveluitavanhemmat ovat löytäneet omalta asuinalueeltaan?

Lapsen varhainen vuorovaikutus

On tärkeää, että lapsen olo onturvallinen ja rakastettu.Luottamuksen tunne auttaa lastatulevaisuudessa monissa elämän tilanteissa.Ensimmäinen läheinen suhde syntyypienen vauvan ja hoitajan välille.Vauvan ja hoitajan suhde antaa pohjankaikille ihmissuhteille elämässä.Kun lapsi kasvaa,vuorovaikutus muuttuu.

Sekä vanhempien että isovanhempien aktiivinen rooli on tärkeä,

kun lapsi kasvaa kahdessa kielessä ja kulttuurissa.


Kun lapsi on leikki-iässä,lapsen kanssa on hyvä puhua ja leikkiäja ottaa hänet mukaan kodin töihin.

On tärkeää, että vanhemmat puhuvatlapselle omaa äidinkieltään.Hyvin kehittynyt äidinkieli on pohja sille,että lapsi oppii suomen kielen.Kielen avulla lapsi oppii käsittelemäänomia tunteitaan. Hyvä kielitaitomyös näkyy niin, että lapsimenestyy koulussa paremmin.

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen

On tärkeää, että lapsi oppiiolemaan yhdessä muiden lasten kanssa.On hyvä, että lapsi opetteleesosiaalisia taitojajo ennen päiväkotia tai koulua.Lapsi oppii silloin ottamaan muut huomioon.Hän oppii odottamaan vuoroaan jajakamaan tavaroitaan.Hän oppii tekemään yhteistyötäaikuisten ja muiden lasten kanssa.

Vanhemmat voivat opettaa lapsiaanantamaan nimen tunteilleenja kertomaan tunteistaan.Kun lapsi oppii tunnetilan nimenja osaa kertoa, miltä hänestä tuntuu,hän oppii hallitsemaan tunteitaan.Aikuiset ovat mallina lapselle siitä,miten tunteita hallitaan.Silloin tunteet eivät vahingoitatai loukkaa ketään.

Jos lapsi käyttäytyy häiritsevästi usein,vaikka hänelle on opetettu sosiaalisia taitoja,on hyvä selvittää, mistä tämä johtuu.Jos lapsella on ongelmia käyttäytymisessä,siitä voi keskustella esimerkiksipäiväkodin henkilökunnan, opettajan,lääkärin tai psykologin kanssa.


Kun ongelma selvitetään aikaisin,lasta voidaan auttaa nopeammin.Tarkoitus on auttaa lasta.Lasta ei leimata eikähäntä eristetä muista lapsista,vaikka ongelmasta keskustellaan.

Kysymyksiä lapsen sosiaalisesta kehityksestä:• Mitkäovatvanhempienmielestä tärkeitä sosiaalisia taitoja?• Mitenlapsenpitikäyttäytyä entisessä kotimaassa?• Odotetaankovanhemmilta erilaisia kasvatustapoja Suomessa?

Lähteet:Väestöliiton Kotipuu: Monikulttuuriset vertaistuen ryhmät. Ohjaajan opas (2006).Kirkkopalvelut: Moni pari. Monikulttuuristen parisuhteiden vertaistukimateriaali (2006).

4.3. Työelämä

Maahanmuuttajan on Suomessavaikea saada työtä.Työn löytäminen on erityisen vaikeaa,jos hän ei osaa suomen kieltäeikä hänellä ole työkokemusta.Kaikki maahanmuuttajat eivätpääse töihin sille alalle taisamanlaiseen asemaan,jossa he olivat kotimaassaan.On kuitenkin tärkeä kannustaaryhmäläisiä työnhakuun.Jos jaksaa hakea sitkeästi töitä,yleensä työpaikka lopulta löytyy.Työn saaminen on kotoutumisen kannaltaerittäin tärkeää.

Moni maahanmuuttaja pääsee ensin töihinsellaiselle alalle, jossa ei tarvitaammatillista tutkintoa.Työpaikka voi löytyä myösopiskelun tai työharjoittelun kautta.


On tärkeää hankkia jotain työkokemusta.Kun työkokemusta tulee lisää,työpaikka voi löytyä myös omalta alalta.Moni on saanut työtä myös sitä kautta,että on ollut mukana järjestöissä javapaaehtoistyössä.

Työelämään pääseminentuo maahanmuuttajallepaljon iloa ja uutta sisältöä elämään.Työn kautta taloudellinen tilanne paranee.Silloin tulevaisuuden suunnitteluon helpompaa.Työpaikan kautta maahanmuuttaja pääseemyös paremmin sisälle suomalaiseen kulttuuriin.

Työelämä ja suomalainen työkulttuuriovat teemoja, joista keskustellaanmelkein kaikissa vertaisryhmissä.On hyvä, jos vertaisohjaaja on itsemukana aktiivisesti työelämässä.Silloin hän toimii esimerkkinä ryhmäläisille.Vertaisohjaaja voi kertoaomista hyvistä kokemuksistaan työelämässä.Keskusteluissa on hyvä puhuaainakin seuraavista asioista: työn etsiminen,hakemuksen ja ansioluettelon tekeminen,työhaastattelut ja omat kokemukset työstä.

Myös suomalaisen työelämän pelisäännöistäon hyvä keskustella.Suomessa esimerkiksi työaika ja vapaa-aikaovat enemmän erillään kuinmonissa yhteisöllisissä kulttuureissa.Suhteet alaisten ja esimiesten välilläovat yleensä epämuodollisia.Muita tärkeitä aiheita ovataikakäsitys, täsmällisyys jakirjallisen viestinnän tärkeys.


Ryhmään voidaan pyytää vieraiksi muita saman maalaisia,jotka ovat saaneet työtä omalta alaltaan.Ryhmässä voidaan harjoitellatyöhaastattelutilanteita.Yksi ryhmän kokoontuminenvoidaan käyttää siihen, ettäjokainen ryhmäläinentekee ansioluettelonsa.

Kysymyksiä työelämän käsittelyyn ryhmässä:• Osaavatkoryhmäläisettehdä työhakemuksen ja ansioluettelon?• Mitätyöhaastattelussayleensäkysytään?• Millaisiakokemuksiaryhmäläisilläon suomalaisesta työelämästä?• Joseilöydäsellaistatyötä,jokavastaa omaa koulutusta, mitä sitten voi tehdä? Mitä mahdollisuuksia on saada työtä?

4.4. Koulutus

Suomessa arvostetaan koulutusta.Koulutettu ihminen saa helpommin työtäja hänen on helpompi toimia yhteiskunnassa.Suomessa jokaisella ihmiselläon mahdollisuus opiskella.

Esikoulu

Suurin osa lapsistakäy Suomessa esikoulun.Esikoulua käydään yhden lukuvuoden ajanennen peruskoulun alkamista.Yleensä lapset menevätesikouluun kuusivuotiaina.

Esikoulu on maksuton ja vapaaehtoinen.Esikoulu voi olla päiväkodissa tai koulussa.Esikoulun tavoitteina on, että lapsen oppimistaidot kehittyvät jahänen sosiaaliset taitonsa vahvistuvat.

ansioluettelo = CV


Tavoitteena on myös, että lapsen mahdolliset oppimisen ongelmathuomattaisiin jo esikoulussa.Silloin lapsi voi saada apua ongelmiinsaennen peruskoulun alkua.

Peruskoulu

Peruskoulu kestää Suomessayhdeksän vuotta.Ensin käydään alakoulua kuusi vuottaja sen jälkeen yläkoulua kolme vuotta.Peruskoulussa opetetaan taitoja,jotka ovat opetussuunnitelman mukaisia.Siellä myös autetaan oppilaita kasvamaanihmisinä ja yhteiskunnan jäseninä.Peruskoulun tehtävä on siisopettaa ja kasvattaa lapsia ja nuoriayhdessä vanhempien kanssa.Opettaja voi keskustella vanhempien kanssaesimerkiksi vanhempainilloissa. Näitä järjestetään koulussa tietyin väliajoin.

Koulujärjestelmät ovat erilaisia eri maissa.Siksi on hyvä saada tietoa siitä,miten peruskoulu Suomessa toimii.Vertaisryhmässä voidaan keskustellakoulun arkeen liittyvistä asioista.

Kysymyksiä peruskoulusta:• MitenSuomenperuskoulu eroaa ryhmäläisten kotimaiden peruskouluista?• MitenSuomessaannetaanrajatlapsille? Ja miten ryhmäläisten kotimaissa?• Miksikoulunjakodinyhteistyöontärkeää?• Pohdittiinkoryhmäläistenkotimaidenkoulussa lasten kehitykseen ja oppimiseen liittyviä ongelmia?• Mitätunteitanäidenongelmien käsittely voi vanhemmissa tuoda esiin?

vanhempainilta = tilaisuus, jossa vanhemmat ja opettaja

tapaavat ja keskustelevat kouluun liittyvistä asioista


Toisen asteen koulutusja ammatillinen koulutus

Peruskoulun jälkeen yleensäjatketaan opiskelua lukiossatai ammatillisessa oppilaitoksessa.Tämän jälkeen opiskelua voi jatkaaammattikorkeakoulussa tai yliopistossa.Lisää tietoa koulutuksesta löydätinternet-sivustolta:www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot

Maahanmuuttajat voivat suorittaaperuskoulun ja lukion opintojaesimerkiksi aikuislukiossa tai kansanopistossa.Aikuiset voivat hankkia itselleen ammatinaikuiskoulutuskeskuksessa.

Maahanmuuttajat voivat päästäerilaisiin valmistaviin koulutuksiin,jossa parannetaan opiskelutaitojaja suomen kielen taitoa.

Suomessa opiskelija voi saada opintotukeajos opiskelu on päätoimista.Myös Suomessa pysyvästi asuvilla maahanmuuttajilla on mahdollisuus saada opintotukea.Kysy lisää opintotuesta Kelastaeli Kansaneläkelaitoksesta:www.kela.fi

Ryhmässä voidaan keskustellajokaisen omasta koulutuksesta.Voidaan keskustella ryhmäläisten toiveista:millaista koulutusta he haluaisivat saada?Oppilaitoksiin voi myös käydä tutustumassaoppilaitosten tutustumispäivinä.Ryhmät voivat päästä tutustumaan oppilaitokseen muutenkin.Tästä kannattaa kysyäoman paikkakunnan oppilaitoksista.Apua oman koulutusalan pohdintaansaa työvoimatoimistoista:www.mol.fi/avo/urasuunnittelu/

Teemat


Kysymyksiä koulutuksesta:• Mitätoiveitaryhmäläisilläon omasta koulutuksestaan?• OnkoSuomessasamojaammatteja kuin kotimaassa? Mitä eroja on?• Arvostetaankokoulutustasamallatavalla Suomessa ja kotimaassa?• Tietävätköryhmäläiset,millaisia kouluja ja oppilaitoksia paikkakunnalla on?

Ulkomailla suoritettu tutkinto Suomessa

Jos maahanmuuttaja on suorittanut ulkomaillakorkeakoulututkinnon, hän voi tehdä Opetushallitukselle hakemuksentutkinnon tunnustamisesta tairinnastamisesta.Opetushallituksen internet-sivuiltawww.oph.fi löytyy ohjeet tunnustamisentai rinnastamisen hakemisesta.Opetushallitus voi myös arvioida,miten hyvin ulkomainen tutkintovastaa suomalaista tutkintoa.Jos opiskelija haluaa täydentää opintojaansuomalaisessa korkeakoulussa,korkeakoulu arvioi itse,kelpaako ulkomainen tutkintouuden tutkinnon pohjaksi.

Aikuisten ammatillinen osaaminenvoidaan virallisesti tunnustaanäyttötutkinnoilla.Ennen näyttötutkintojaopiskelijat suorittavattutkintoon valmistavan koulutuksen.Joskus opiskelijalla voi olla jo valmiiksiniin paljon ammattitaitoa,että valmistavaa koulutusta ei tarvita.Joskus taas hän joutuu käymäänvalmistavan koulutuksen kokonaanennen tutkintotilaisuuksia.Tutkintotilaisuuksien jälkeenopiskelija saa tutkintotodistuksen.

Teemat


Kysymyksiä ryhmän kokoontumisiin:• Mikäkoulutusryhmäläisellä oli entisessä kotimaassa?• Mitenryhmäläisenammattiin koulutetaan Suomessa?• Mitkäovatryhmäläisen taidot työntekiöinä?• Mitenvoikehittää omaa osaamistaan?

Lähteet: Työministeriö 2002. Tasa-arvoisena Suomessa.Opetushallituksen internet-sivut: www.oph.fi

4.5. Suomalainen kulttuuri

Jokaisessa maassa on oma kulttuurinsa.Kulttuuriin kuuluvat omat tavat ja normit.Niiden avulla ihmiset tietävät,miten heidän pitäisi käyttäytyäeri tilanteissa.

Suomalainen kulttuuri on muuttunutpaljon viime vuosisadan aikana.Yhteisöllinen elämäntapaon muuttunut yksilölliseksi.Vielä sata vuotta sitten suomalaisetasuivat pienissä kylissä.Ihmiset tunsivat toisensa jaauttoivat toisiaan.Nykyään ihmiset asuvatisommissa kaupungeissa.He eivät useinkaan tunne naapureitaan.Saman perheen jäsenetvoivat arvostaa eri asioita.

Suomalaisilla on elämässäänmonenlaisia rooleja.Ihminen voi käyttäytyäeri rooleissaan hyvin eri tavoin.Esimerkiksi suomalaisen naisenarkipäivään voi kuulua työrooli,äidin rooli, vaimon rooli sekäharrastustoverin rooli.

Teemat


On helpompi ymmärtää suomalaisia,jos tietää jotain suomalaisesta tapakulttuurista.Se auttaa maahanmuuttajaa myös ymmärtämään, mitä häneltä odotetaan.Jos ei ymmärrä jotain,kannattaa kysyä rohkeasti.Avoin keskustelu kulttuurieroistavähentää väärinkäsityksiä.

Suomalaisten mielestä on yleensäkohteliasta antaa toiselle oma rauha.Suomalaiset eivät yleensä puhutuntemattomille ihmisille julkisella paikalla,esimerkiksi bussissa.Naapureita tervehditään,mutta muuten on kohteliastaantaa naapurin olla rauhassa.

Suomalaiset puhuvat yleensä vain silloin,kun heillä on jotain oikeaa asiaa.Suomessa ei ole esimerkiksi sellaistasmall talk -perinnettä kuin Amerikassa.Hiljaisuus ei ole suomalaisen mielestähuono asia. Keskustelussa voi olla taukoja.Joissakin kulttuureissa on kohteliastakeskeyttää toisen puhe. Näin puhuja näyttää,että hän on kiinnostunut toisen puheesta.Suomalaisen mielestä on epäkohteliastakeskeyttää toisen puhe.

Kun suomalainen puhuu,hän katsoo toista silmiin.Jos katsot muualle,sinua voidaan pitää epärehellisenä.Esimerkiksi sää on hyvä puheen aihe..Jos et tunne ihmistä hyvin,älä kysy palkasta, uskonnostaäläkä poliittisesta kannasta.Se olisi epäkohteliasta.

Teemat


Suomalainen ei yleensä kosketavieraita ihmisiä.Suomalainen kättelee,kun hän tapaa jonkun ensimmäistä kertaa,tai kun hän onnitteleetai menee toisen kotiin kylään.Läheiset ystävät voivat halata toisiaan.Suomalaiset eivät yleensä käytäposkisuudelmia tai käsisuudelmia.

Suomalaisten mielestä ontärkeää olla täsmällinen.Yleensä ihmiset suunnittelevattarkkaan sen, miten käyttävät aikansa.He noudattavat sovittuja aikatauluja.Myöhästyminen on epäkohteliasta.

Nykyisin suomalaiset eivät käykovin paljon kylässä toistensa luona.Jos kylässä käydään,usein tarjotaan kahvia.Yleensä vain todella läheisten ystävien luovoi mennä kylään ilman kutsua.Suomalaiset voivat kutsua vieraan saunomaan.Jos ei halua saunaan,kutsusta voi kieltäytyä.Yleensä miehet ja naiseteivät mene saunaan samaan aikaan.

Monella suomalaisella on kesämökki.Siellä rentoudutaan perheen kanssa.Mökillä luonto on tärkeää.Mökillä usein saunotaan, uidaan,kalastetaan ja poimitaan sieniä ja marjoja.

Kysymyksiä suomalaisesta kulttuurista:• Mitäryhmäläisetovatihmetelleet suomalaisessa kulttuurissa?• Millaisiaväärinkäsityksiä ryhmäläiset ovat kokeneet?• Mistäasioistasuomalaisenkanssa voisi aloittaa keskustelun?• Mitäasioitaryhmäläisethaluaisivat opettaa suomalaisille omasta kulttuuristaan?

Teemat


Vertaisryhmässä voidaan tutustuamyös ajankohtaisiin juhliin.Suomalaisille tärkeimpiä juhlia ovatpääsiäinen, vappu, juhannus,itsenäisyyspäivä, joulu ja uusi vuosi.Osa juhlista oli alun perin uskonnollisia.Ryhmässä voidaan keskustellajuhlien perinteistä, esimerkiksi miksi lapset virpovat palmusunnuntainaja mikä on joulupukki.

Kysymyksiä juhlista:• Mitäomankulttuurinjuhlia ryhmäläiset haluavat viettää Suomessa?• Miltätuntuu,kunmuutsuomalaisetviettävät jotain ryhmäläiselle vierasta juhlaa? Mitä ryhmäläiset silloin tekevät?• Mitäsuomalaistenjuhlapäivienperinteistä ryhmäläiset ovat ottaneet omaan elämäänsä?

Lähteet:Infopankki www.infopankki.fiKirkkopalvelut: Moni pari. Monikulttuuristen parisuhteiden vertaistukimateriaali (2006).Niiranen, Marja ja Nupponen, Anne-Maria, Suomiopas.


Vappuna suomalaiset villiintyvät kevään valossa.Vappua vietetään 1. toukokuuta.


4.6. Vapaa-aika

Vapaa-aika on aikaa,jonka voi käyttää niin kuin haluaa.Monet suomalaiset harrastavat jotainvapaa-aikanaan. Maahanmuuttajalleharrastus voi olla hyvä tapa oppia tuntemaanoman kotikaupungin ihmisiä ja ympäristöä.Jotkut harrastukset ovat kalliita,mutta jotkut ovat hyvinkin edullisia.Eri kaupungeissa on eri tavallamahdollisuuksia harrastaa.Osa harrastuksista on tarkoitettuvain maahanmuuttajille.Niissä huonoa on se,että niiden kautta ei tutustu suomalaisiin.Tärkeintä on kuitenkin löytääjokaiselle oma harrastus,jossa voi toteuttaa itseäänja tutustua muihin ihmisiin.Vertaisryhmä voi auttaa etsimäänsopivaa harrastusta ryhmäläisille.

Kirjasto

Isojen kaupunkien kirjastoissaon kirjallisuutta monilla eri kielillä.Kirjastoon voi myös kertoa toiveita siitä,mitä kirjoja sinne pitäisi hankkia.Vertaisryhmä voi käydä yhdessätutustumassa kotipaikkakunnan kirjastoon.Samalla kaikille voidaan hankkia kirjastokortit.Kirjaston virkailijoilta voi kysyä apua.Virkailijat voivat esitellä kirjastoa ryhmälle.He voivat myös kertoa,miten hakukoneita käytetään.


Kulttuuri

Kulttuuritapahtumia on Suomessamelko paljon, etenkin kesällä.Osa kulttuuriharrastuksista on kalliita,mutta eivät kaikki. EsimerkiksiHelsingin kaupungin museotovat ilmaisia kaikille kävijöille.Myös erilaisissa kulttuurikeskuksissa,kirjastoissa, museoissa jafestivaaleilla on tarjollailmaista kulttuuritoimintaa.Museoiden internet-sivuilta voi etsiätietoa niiden aukioloajoista ja hinnoista.Suomen museoliiton sivuilta,www.museot.fi, voi hakea tietoayli tuhannesta museostaeri puolilta Suomea.

Erilaiset projektit ja yhdistyksettukevat maahanmuuttajataiteilijoita.Kansainvälinen taidekeskus Kassandra ryjärjestää erilaista toimintaa ja koulutusta.Maailman musiikin keskus,www.globalmusic.fi, kerää tietoaSuomessa asuvista maahanmuuttajamuusikoistaja maahanmuuttajayhtyeistä.

Liikunta

Liikunta on kaikille tärkeäterveellisen elämän perusta.Liikuntaa voi harrastaa monella tavalla,esimerkiksi yksin tai ryhmän kanssa.Jotkut liikuntaharrastukset ovat kalliita,mutta esimerkiksi luonnossa liikkuminenon ilmaista.

Kaupungit järjestävätedullisia liikuntamahdollisuuksiaeri kohderyhmille.Maahanmuuttajat on yleensä otettu huomioon.

Teemat


Esimerkiksi joissain kaupungeissa musliminaisetvoivat käydä uimassa sellaiseen aikaan,että uimahallissa ei ole muita asiakkaita.Eri paikkakunnilla liikuntapalveluitajärjestetään hyvin eri tavoin.Palveluista saa parhaiten tietoaoman kaupungin internet-sivuilta.Tietoa voi kysyä myös kaupunginliikunnasta vastaavilta työntekijöiltä.Myös oman kaupunginliikuntajärjestöistä voi saada lisää tietoa.

Kysymyksiä vapaa-ajasta• Tietävätköryhmäläiset, missä omalla paikkakunnalla voi harrastaa liikuntaa?• Mitkäliikuntalajitovat samoja kotimaassa ja Suomessa?• Mistäharrastuksistaryhmäläiset ovat kiinnostuneita?• Mitäeriharrastuksia Suomessa voi harrastaa?• Mistävoietsiätietoaharrastuksista?• Millaistakirjallisuutta kotimaassa arvostetaan?• Onkoryhmäläisilläkotona omankielisiä kirjoja?• Onkosuomalainenmusiikki ryhmäläisille tuttua?• Missäkulttuuritapahtumissa ryhmäläiset ovat Suomessa käyneet?• Millainenkulttuurion arvostettua kotimaassa?

Hyödyllisiä internet-linkkejä:

Tietoa nuorten harrastuksistalöytyy Nuorten akatemian sivuilta:www.nuortenakatemia.fi

Teemat


Hämeenlinnan kaupunginkirjastonMakupalat-palvelusta on paljon linkkejä,joiden kautta löytyy tietoakulttuurista Suomessa:www.makupalat.fi

Sivustolla www.festivals.fi on tietoa kuudella eri kielelläeri taiteen alojen festivaaleistaja tapahtumista eri puolilla Suomea.

Suomen liikunta ja urheilu SLU ry -yhdistyson tehnyt oman oppaan maahanmuuttajille.Opaskirjan nimi onLiikuntaa ja urheilua Suomessa - Liikuntaopas maahanmuuttajille.Oppaassa kerrotaan, miten harrastaaja järjestää liikuntaa ja urheilua.Siihen voi tutustua vaikka ryhmän kanssa:www.slu.fi/reilu_peli/monikulttuurisuus/liikuntaopas_maahanmuuttajille/

4.7. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen

Jokainen voi vaikuttaa asioihin.Jos ihminen haluaa, että asiat muuttuvat,hänen täytyy käyttää vaikutusvaltaansa.Maahanmuuttaja voi olla aktiivinenomassa perheessään, omalla asuinalueellaan,koulussa, työpaikalla,yhdistyksissä ja politiikassa.

Arjen valinnat

Vaikutamme joka päivä elämässämme,kun teemme erilaisia valintoja.Esimerkiksi me vaikutammeympäristöasioihin, kun valitsemme,menemmekö kauppaan autolla vai bussilla.


Lisätietoa esimerkiksi intenet-sivuilta:www.ymparisto.fi > minä ja ympäristö> osallistuminen ja arkiwww.kansanvalta.fi/Etusivu/Kansalaisvaikuttaminen/Arjenvalinnat

Kaupassakin ihminen tekee valintoja.

Vaikuttaminen omassa elinpiirissäOman asuinympäristön asioihinvoi vaikuttaa monella tavalla.Ihminen voi osallistua taloyhtiön kokouksiin taimennä mukaan talkoisiin. Hän voiosallistua asukasyhdistyksen toimintaan.Lasten vanhemmat voivat vaikuttaalastensa asioihin, kun osallistuvatpäiväkodin ja koulunvanhempainiltoihin. He voivatliittyä mukaan vanhempainyhdistykseen.Koululaiset voivat osallistuaoppilaskuntaan ja oppilasyhdistykseen.Työntekijä voi kehittää työpaikkaansa,jos osallistuu ammattiyhdistyksen toimintaan.Hän voi kertoa mielipiteensämyös muissa työpaikan kokouksissa.


Vapaaehtoistyö

Vapaaehtoistyötä tehdään ilman palkkaa.Ihmiset tekevät vapaaehtoistyötä,koska haluavat työskennelläjonkin itselle tärkeän asian puolesta.Vapaaehtoistyöstä saa työkokemustaja voi tutustua ihmisiin, sekämaahanmuuttajiin että suomalaisiin.

Suomessa yhdistystoiminta on ollutsuosittu vapaaehtoistyön muoto.Yhdistyksissä voi harrastaamonenlaisia asioita.Suosituimpia ovaturheiluseurat, harrastajateatteritsekä poliittisten puolueidenaluejärjestöt.Monet muutkin järjestötsekä seurakunnat toimivatvapaaehtoisten ihmisten voimin.

Myös Suomeen tulleet maahanmuuttajatovat alkaneet toimia yhdistyksissä.Eri maahanmuuttajaryhmillä onSuomessa jo satoja rekisteröityneitä yhdistyksiä.Ne järjestävät esimerkiksiliikuntaa, kulttuuria, virkistystäja koulutusta omille jäsenilleen.Maahanmuuttajien kannattaa lähteämyös muuhun vapaaehtoistyöhönyhdessä suomalaisten kanssa.Samalla voi oppia paljonsuomalaisesta yhteiskunnasta.Vapaaehtoistyöstä voi myös saada todistuksen.Siitä on hyötyä työnhaussa.

Politiikka

Suomi on tasavalta,jossa on edustuksellinen demokratia.Edustuksellisessa demokratiassakansalaiset valitsevat joukostaan ne ihmiset,jotka saavat päättää yhteisistä asioista.


Eduskunta valitaan joka neljäs vuosi.Presidentti valitaan joka kuudes vuosisuoralla kansanvaalilla.Kuntavaaleissa valitaan kaupungilletai kunnalle valtuustojoka neljäs vuosi.

Suomi kuuluu Euroopan Unioniin (EU).EU-parlamentin edustajat valitaanjoka viides vuosi.

Kuntavaaleissa maahanmuuttaja saa äänestää,jos hän on täyttänyt 18 vuottaja jos hänellä on ollut kotikunta Suomessavähintään kahden vuoden ajan.Muissa vaaleissa voivat äänestääkaikki Suomen kansalaiset,jotka ovat täyttäneet 18 vuotta.

Päätöksentekoon voi vaikuttaa monella tavalla:voi äänestää vaaleissa,voi tehdä kansalaisaloitteita,voi osallistua puolueiden toimintaan,voi asettua ehdokkaaksi vaaleissa.Julkiseen keskusteluun voi osallistuaesimerkiksi kirjoittamalla mielipidekirjoituksialehtien yleisönosastolle.

On paljon maahanmuuttajia,jotka eivät tunne poliittisia oikeuksiaan.Jotkut pakolaisina tulleet voivat pitääpolitiikkaa vaarallisena toimintana,jos he ovat joutuneet lähtemäänkotimaastaan poliittisista syistä.Kuitenkin monet maahanmuuttajatovat viime vuosina lähteneet mukaanesimerkiksi kuntapolitiikkaan.Niin he ovat voineet vaikuttaaitselleen tärkeisiin asioihinomassa asuinkunnassaan.


Kysymyksiä vaikuttamisesta:• Tuntevatkoryhmäläisetoikeutensa?• Millaisiakokemuksia ryhmäläisillä on vaikuttamisesta?• Mikähidastaaryhmäläistenvaikuttamista?• Mihinasioihinryhmäläisethaluavatmuutosta?

Vaaleista ja puolueista saat tietoa internetistä:www.vaalit.fiwww.kansanvalta.fi/Etusivu/Puolueet

Suomen laista saat helposti ja ymmärrettävästitietoa esimerkiksi osoitteestawww.laki24.fi

4.8. Kotoutuminen ja minuus

Oman kulttuurin piirteettuntuvat usein kotimaassa itsestään selviltä.Kun ihminen muuttaa vieraaseen kulttuuriin,hän alkaa nähdä itsensä uudesta näkökulmasta.Jotkut maahanmuuttajat alkavatkorostaa omaa kulttuuriaan.He pitävät esimerkiksi uskonnosta kiinnitiukemmin kuin kotimaassaan.Toiset taas haluavat sulautua valtaväestöön.

Maahanmuuttaja ei kuitenkaanvoi jatkaa elämäänsä Suomessatäysin samalla tavalla kuin kotimaassaan.Hän ei myöskään voi ollasyntyperäinen suomalainen.Elämässä pitää hakea tasapainoanäiden asioiden välillä.

Jos maahanmuuttaja käy vanhassa kotimaassaan,hänestä voi tuntua, että hän ei kuulu enää sinne.Vanhassa kotimaassa häntä sanotaan suomalaiseksi,ja suomalaiset sanovat häntä ulkomaalaiseksi.


Sulautuminen eli assimilaatiotarkoittaa, että maahanmuuttajavaihtaa kulttuuria.Hän luopuu omasta kulttuuristaanja sulautuu uuden kotimaansa kulttuuriin.

Eristäytyminen eli separaatiotarkoittaa, että maahanmuuttajavälttää yhteyttä enemmistön kulttuuriin.Hän säilyttää kokonaanoman kotimaansa kulttuurin.

Syrjäytyminen eli marginalisaatiotarkoittaa, että maahanmuuttaja on ulkopuolinensekä omassa kulttuurissaan ettäuuden kotimaansa kulttuurissa.

Suomessa tavoitteena pidetäänkotoutumista eli integraatiota.Se tarkoittaa, että maahanmuuttajasäilyttää asioita omasta kulttuuristaan.Samalla hän toimii myös aktiivisestiuudessa kotimaassaan jaomaksuu asioita sen kulttuurista.

Omaa kulttuuria ei tarvitse hylätä,vaan siitä saa olla ylpeä.Samalla täytyy löytää hyvä tapatoteuttaa omaa kulttuuriaan Suomessa.Tämä prosessi voi tapahtua nopeasti tai hitaasti,ja se voi mennä eri ihmisillä eri suuntaan.


Integraation pitäisi olla kahdensuuntaista.Se tarkoittaa, että myös suomalaiset omaksuvatasioita maahanmuuttajien kulttuureistaja kasvavat monikulttuurisuuteen.

Lähteet:Maarit Marjeta, Opetushallitus: Kotimaassa tiedettiin, kuka minä olen. Selvitys maahanmuuttajien kotoutumisesta (1998).Karmela Liebkind (toim.) Monikulttuurinen Suomi. Etniset suhteet tutkimuksen valossa (2000).

Kysymyksiä minuudestaja kotoutumisesta• Mitäidentiteettieliminuus merkitsee ryhmäläisille?• Tuntevatkoryhmäläiset, että he ovat suomalaisia?• Millaisissatilanteissaryhmäläiset tuntevat yhteenkuuluvuutta suomalaisten kanssa?• Ovatkoryhmäläisetkäyneetkotimaassaan? Miltä se tuntui?• Mistäasioistaryhmäläisetovatylpeitä oman kotimaansa kulttuurissa?

Nuorten identiteetti

Käsitys omasta itsestä eli identiteettikehittyy nuoruuden aikana.Maahanmuuttajien lapset kasvavatkahden kulttuurin välissä.Joskus lasten ja vanhempien välillekehittyy kielellinen ja kulttuurinen kuilu.Joskus ristiriidat perheessä voivat johtua siitä,että eri perheenjäsenten kotoutumisprosession kehittynyt eri suuntiin.Jos vanhemmat eristäytyvät valtakulttuurista,he ehkä pelkäävät, että suomalainen kulttuuripilaa heidän lapsensa.Silloin he voivat asettaa rajoja tiukemminkuin omassa kotimaassaan.Jos perheen nuori samastuu ystäviinsä,jotka ovat alkuperäisiä suomalaisia,häntä voi hävettää puhua äidinkieltään.


Nuorten vertaisryhmästä nuori saa tukeakehittää omaa identiteettiäänkahden kulttuurin välillä.Ohjaaja voi huomata, että nuoriyrittää sulautua uuden kotimaan kulttuuriin.Silloin ohjaaja voi kysymyksilläänauttaa nuorta huomaamaan oman kotimaansa kulttuurin hyviä puolia.Ohjaaja voi myös auttaa nuortaymmärtämään omia vanhempiaan.

Kysymyksiä nuorten ryhmään• Millaisiaväärinkäsityksiä on nuorten ja heidän vanhempiensa välillä?• Mitenryhmäläisethaluaisivat kasvattaa omat lapsensa?• Millaisiaväärinkäsityksiäryhmäläisten ja samanikäisten kaverien välillä on?• Mitäsamanikäistenhyväksyntä merkitsee ryhmäläisille?• Mitävahvuuksianuorisaasiitä, että kuuluu kahteen kulttuuriin?• Mitkäovattärkeimpiäasioita, joista ryhmläisten identiteetti muodostuu?• Mitäikätoveritsamastaetnisestäryhmästä merkitsevät ryhmäläisille?

Kotoutumiskaari

Kotoutumiskaaren on kehittänytPunaisen Ristin Kotopolku-projekti (2001 – 2007).Kotoutumiskaari kuvaamaahanmuuttajan kotoutumista.Siinä on hyviä ja huonoja kokemuksia.Kaari on aina yksilöllinen.Jokainen maahanmuuttaja voi piirtääitse oman kotoutumiskaarensa.

Kotoutumiskaari piirretään paperille viivana.Siinä on nousuja ja laskuja.Nousut kuvaavat hyviä kokemuksia,laskut taas huonompia kokemuksia.


Kaareen merkitään Suomeen tulon ajankohta.Sen jälkeen tapahtumat merkitään aikajärjestyksessä.

Ohjaaja voi ensin esitellä oman kotoutumiskaarensa.Sen jälkeen jokainen saa tehdä oman kaarensaja esitellä sen muulle ryhmälle.Ohjaajan tehtävä on esittää kysymyksiä.Niiden avulla jokainen löytää itsevastauksia omasta elämästään.Kun ryhmäläinen tutkii omaa kaartaan,hän ymmärtää paremmin omia kokemuksiaan.Hän voi myös ymmärtää paremminasioiden syitä ja seurauksia.Kaaren avulla hän voi myös miettiä,miten tulevaisuudessa kannattaa toimia.

Kotoutumiskaari on seitsemällä kielelläPunaisen Ristin internet-sivuilla osoitteessawww.redcross.fi/apuajatukea/http://rednet.punainenristi.fi/kotoutumiskaari

4.9. Rasismi

Rasismi tarkoittaa ideologiaa tai toimintaa,jossa ihmisiä kohdellaan eri arvoisestisen perusteella, millaisia he ovat.Rasistisia asenteita on ollut ainasekä Suomessa että muualla maailmassa.Syrjintä esimerkiksi sen perusteella,että kuuluu tiettyyn etniseen ryhmään,on kielletty Suomen perustuslaissaja yhdenvertaisuuslaissa.

Rasismia voi esiintyä myöseri maahanmuuttajaryhmien välillä.

Rasismi on vaikea keskustelun aihe.Siksi vertaisohjaajan rooli on erittäin tärkeä.Toiset tulkitsevat herkästi rasistiseksisellaisenkin kohtelun, joka ei liity rasismiin.Ryhmässä on hyvä keskustella siitä,mikä on rasismia ja mikä ei.Vertaisryhmässä kaikki asenteettarttuvat helposti.

Teemat


On tärkeää, että negatiivisiin kokemuksiinei jäädä kiinni. Ne pitää muuttaa voimavaraksi.Keskustelun jälkeen ryhmäläisten pitäisi tuntea,että he voivat vaikuttaa omaan elämäänsäja että he löytävät tapoja vaikuttaa asioihin.

On tärkeää pohtia myös sitä,mistä rasismi johtuu.Jokaisen olisi hyvä myös tunnistaaomat ennakkoluulonsa.Ryhmässä on hyvä keskustella myös siitä,mitä jokainen voi tehdä omassa elämässään,jotta rasismi vähenisi.

Vähemmistövaltuutettu on viranomainen,joka edistää ulkomaalaisten asemaa ja oikeuksia.Hän neuvoo kysymyksissä,jotka liittyvät oikeusturvaan ja syrjintään.Vähemmistövaltuutetulle varataan aika etukäteen.Hänen toimistonsa on Helsingissä.Toimistoon voi myös soittaaja sinne voi lähettää sähköpostia.

Työsyrjinnästä voi ilmoittaatyösuojeluviranomaiselle.Jos työntekijä kuuluu ammattiliittoon,hän voi ottaa yhteyttä myös omaan liittoonsa.

Rikoksen uhriksi joutunutvoi tehdä rikosilmoituksenpoliisilaitoksella tai internetissä.

Arkipäivän rasismia voivat ollailmeet, eleet, vitsit ja välttely,Arkipäivän rasismi ilmenee vuorovaikutuksessaja sitä on vaikeampi todistaakuin varsinaista rasismia.


Kysymyksiä rasismista• Mistärasismijohtuu?• Millaisiaihmisiätaiasioitakohtaan ryhmäläiset itse ovat ennakkoluuloisia?• Onkojoskushyväollasuvaitsematon?• Millaisiavääriäkäsityksiä suomalaisilla on maahanmuuttajista?• Millaisissatilanteissaei-rasistinenkohtelu on voinut tuntua rasistiselta?• Mitävoiitsetehdä, jotta rasismi vähenisi?

LisätietoaTietoa etnisestä yhdenvertaisuudestatyöelämässä on tietoa internet-sivullawww.etna.kaapeli.fi/

Infopankissa on tietoa rasismista 15 kielellä:www.infopankki.fi/fi-FI/rasismi_ja_syrjinta

Työsuojelupiirit: www.tyosuojelu.fi/fi/

Vähemmistövaltuutettu:www.vahemmistovaltuutettu.fi

Harjoituksia rasismin käsittelyynon esimerkiksi kirjassa:Kulttuurienvälinen kasvatus. Ideoita, harjoituksia,leikkejä ja roolipelejä. Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry, 2000.

67Suomen Pakolaisapu ry Tilat ja asiantuntijavieraat

Tilat ja asiantuntijavieraat

5.1. Kokoontumistilat

Ryhmän pitää kokoontua sellaisessa paikassa,jonne kaikki ryhmäläiset pääsevät helposti.Tila voi olla ryhmäläisten asuinalueella taimuuallakin, jos sinne on helppo kulkeaesimerkiksi bussilla tai lähijunalla.Hyviä kokoontumistiloja ovat esimerkiksileikkipuistot, asukaspuistot,kerhotilat ja toimintakeskukset.Tila kannattaa valita kohderyhmän mukaan.Esimerkiksi vanhojen ryhmät voivat kokoontuavanhusten palvelukeskuksessa,nuorten ryhmät voivat kokoontuanuorisotalossa ja kotiäidit leikkipuistossa.Kokoontumisen jälkeen ryhmäläisetvoivat olla yhdessä pidempään,kun paikka on siihen sopiva.

Ryhmäläisten tulisi istua niin,että kaikki näkevät toisensa.Jos ryhmässä järjestetään lastenhoito,se kannattaa pitää samassa talossa,mutta eri huoneessa.

Ohjaaja saapuu paikalle ensimmäisenäennen ryhmän kokoontumista.Hän myös lähtee pois viimeisenä.Tilat ja tarjoilut täytyy järjestää valmiiksiennen kuin ryhmäläiset tulevat paikalle.Kokoontumisen jälkeen tila täytyy siivota.Tila on ohjaajan vastuulla.Kokoontumistilan käytännön asioistatäytyy sopia järjestävän tahon kanssaennen ryhmän aloittamista.

Suomen Pakolaisapu ry 68 Tilat ja asiantuntijavieraat

Kun valitset tilaa, mieti seuraavia asioita:• tilansijainti• tilankoko• mahdollisuusollapiirissä• mahdollisuustarjoiluun

5.2. Asiantuntijat

Vertaisryhmään voi kutsua asiantuntijoita.Asiantuntija voi puhua jostain teemastatai kertoa palveluista.Ryhmäläiset voivat myös kysyä asioita,joihin ryhmänohjaaja ei osaa vastata.Silloin asiantuntija voidaan kutsuavastamaan kysymyksiin seuraavaan kokoukseen,On hyvä, jos ryhmäläiset voivatantaa kysymyksiä asiantuntijalle etukäteen.Silloin hän ehtii miettiä niihin vastauksiaennen kokoontumista.

Vierailevalle asiantuntijalle on hyvä kertoaryhmän toiveista ja muista erityispiirteistäjo etukäteen. Esimerkiksiikääntyvien maahanmuuttajien ryhmässäon tärkeää, että asioista puhutaanrauhallisesti ja erittäin selkeästi.

Sosiaalityöntekijä ja ulkomaalaispoliisiovat usein asiantuntijoina vertaisryhmässä.Myös muita asiantuntijoita voi kutsuaryhmän tarpeen mukaan.Asiantuntijat pitää pyytää ryhmään hyvissä ajoin,koska heillä on usein kiire.Jos ryhmällä on käytössä rahaa,asiantuntijalle voi maksaa palkkion.Usein ammattilaiset voivat tullaryhmään myös osana omaa työtään.Silloin he eivät tarvitse palkkiota.

Suomen Pakolaisapu ry 69 Tilat ja asiantuntijavieraat

Ehdotuksia vieraileviksi asiantuntijoiksi:• työvoimatoimistonedustaja• neuvolanperhetyöntekijä• kaupunginsosiaalityöntekijä• maahanmuuttovirastontyöntekijä• nuorisotyöntekijä• terveydenhoitaja• ammattiliitonedustaja• ulkomaalaispoliisi• erijärjestöjentyöntekijät

Suomen Pakolaisapu ry 70 Suomen Pakolaisavun vertaisryhmien säännöt ja periaatteet

Suomen Pakolaisavun vertaisryhmiensäännöt ja periaatteet

Seuraavat säännöt on tehtySuomen Pakolaisavun omille ryhmille.Suomen Pakolaisapu kouluttaa myösmuiden vertaisryhmien ohjaajia.Muut ryhmät voivat ottaa säännöt käyttöön, jos ne haluavat.

1. Ennen ryhmän alkamista ohjaaja tekee alustavan suunnitelman ryhmän toiminnasta. Suunnitelma tehdään järjestävän tahon kanssa.

2. Vertaisryhmän pääsisältö ei voi olla harrastustoimintaa, esimerkiksi liikuntaa tai kulttuuria. Erilaisiin harrastuksiin voidaan kuitenkin tutustua osana vertaisryhmän toimintaa.

3. Vertaisryhmän tärkein tavoite on tukea ryhmäläisten arkielämää. Toiminnan pääsisältöä ovat keskustelut. Ryhmän kokoontumisissa voidaan puhua suomalaisen yhteiskunnan asioista. Joskus ryhmä voi vierailla kiinnostavissa paikoissa. Joskus voidaan kutsua asiantuntija ryhmän vieraaksi.

4. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa kaksi tuntia kerrallaan 10 – 15 viikon ajan.

71Suomen Pakolaisapu ry Suomen Pakolaisavun vertaisryhmien säännöt ja periaatteet

5. Vertaisryhmässä on 4 – 10 ryhmäläistä.

6. Jos ryhmän kokoontumiseen ei tule ketään, ohjaaja odottaa puoli tuntia. Jos ketään ei tule puolen tunnin aikana, ohjaaja voi lähteä pois ja hänelle maksetaan yhden tunnin palkka. Jos kolmella peräkkäisellä kerralla ryhmään ei tule yhtään osallistujaa, asiasta täytyy keskustella ryhmää järjestävän tahon kanssa. Yhdessä päätetään, lopetetaanko ryhmä. Jos ryhmää jatketaan, täytyy miettiä, miten siihen saadaan mukaan ihmisiä.

7. Ryhmänohjaaja toimittaa Pakolaisavulle joka kuukauden lopussa osallistujalistan, kulukorvauslomakkeen ja tuntiraportin. Arviointipalaveria varten ohjaaja täyttää arviointiraportin. Ohjaajalle maksetaan palkkaa vain niistä kokoontumisista, joista hän on toimittanut kaikki paperit. Järjestävä taho auttaa raporttien teossa, mutta ei tee niitä ohjaajan puolesta.

8. Vertaisohjaajalle voidaan antaa rahaa ryhmän toimintaan. Kulut voivat olla korkeintaan 5 € viikossa. Kaikista kuluista täytyy olla kuitit. Ohjaaja toimittaa kuluselvityksen ja kuitit järjestävälle taholle kerran kuukaudessa.


9. Jos ryhmänohjaaja on käynyt Pakolaisavun ryhmänohjaajan peruskoulutuksen, hänelle maksetaan pieni korvaus jokaisesta työtunnista ryhmän kokoontumisten aikana. Siis kahden tunnin kokoontumisesta maksetaan kahden tunnin palkka. Sen lisäksi hänelle maksetaan suunnittelukorvausta korkeintaan kolmelta tunnilta kuukaudessa. Suunnittelusta pitää kirjoittaa raportti ryhmätoiminnasta vastaavalle taholle.

10. Ohjaaja kerää ryhmäläisiltä yhteystiedot, jotta hän voi tiedottaa heille asioista myös muuten kuin kokoontumisissa.

Ryhmänohjaaja tekee yhteistyötä ryhmätoiminnasta vastaavan tahon kanssa. Ohjaaja saa tältä taholta tukea ja neuvoja. Lisäksi hän voi osallistua ryhmätyönohjaukseen 2–3 kertaa vuodessa sekä jatkokoulutuksiin 1–2 kertaa vuodessa. Niistä ei makseta palkkaa.

12. Vertaisohjaaja noudattaa vaitiolovelvollisuutta. Se tarkoittaa, että hän ei saa koskaan kertoa ryhmäläisten asioista muille: ei ryhmän toiminnan aikana eikä sen jälkeen, kun ryhmä on lopettanut.

Suomen Pakolaisavun vertaisryhmien säännöt ja periaatteet

73Suomen Pakolaisapu ry Toiminnallisia harjoituksia

Toiminnallisia harjoituksia

Toiminnallisten harjoitusten käyttö

Toiminnalliset harjoitukset ovat työkaluja,eivät itse tarkoitus.Näiden harjoitusten avullaryhmäläiset voivat esimerkiksi tutustua toisiinsa,he voivat antaa palautetta ryhmän toiminnastatai selvittää ryhmäläisten rooleja ryhmässä.

Ohjaaja valitsee, mitkä harjoituksetsopivat juuri hänen ryhmäänsä.Harjoituksia voi soveltaa eli muuttaa ryhmälle sopiviksi.Ennen harjoitusta ohjaajan pitääselvittää ryhmäläisille harjoituksen tavoite.Harjoituksen jälkeen hänen pitääkeskustella ryhmän kanssa siitä,mitä harjoituksessa tehtiin ja miltä se tuntui.On tärkeää, että ryhmäläiset tuntevat olonsaturvallisiksi harjoituksia tehdessään.

1. Tutustumisharjoituksia

Nimilaput• Istutaanpiirissä. Jokainen kirjoittaa nimensä paperilapulle.• Jokainenvuorollaannäyttäälappuaan ja sanoo nimensä ääneen. Ohjaaja pyytää kaikkia muistamaan toisten ryhmäläisten nimet.• Ohjaajakeräänimilaputjajakaane eri järjestyksessä ryhmäläisille.• Jokainenetsiisenryhmäläisen, jonka nimi lukee hänen lapussaan. Hän antaa lapun tälle ryhmäläiselle. Lopuksi katsotaan, saivatko kaikki ryhmäläiset oman nimensä.

Suomen Pakolaisapu ry 74 Toiminnallisia harjoituksia

• Nimenlisäksijokainenvoisanoaitsestään myös yhden asian. Muut yrittävät muistaa sekä nimen että tämän asian.• Harjoitusvoidaantehdämontakertaa, jolloin kaikki nimet tulevat tutuiksi.• Ohjaajavoitehdäetukäteennimilaput ja kiinnittää niihin hakaneulan. Silloin niitä voi pitää rinnassa koko ensimmäisen kokoontumisen ajan.

Pallo kiertää

• Istutaanpiirissätaipöydänympärillä.• Ryhmäläisilläonpallo.• Yksiryhmäläinensaapallon. Hän sanoo oman nimensä ja heittää pallon seuraavalle. Muut painavat mieleensä hänen nimensä.• Pallonsaanutryhmäläinen heittää pallon taas jollekin toiselle ryhmässä ja sanoo nimensä.• Tätäjatketaan.• Kunpalloonollutkaikilla, yritetään muistaa toisten nimet.• Ohjaajataijokuryhmäläisistä heittää pallon ryhmäläiselle, jonka nimen hän muistaa. Samalla heittäjä sanoo hänen nimensä. Jos hän muistaa nimen väärin, pallon saaja korjaa nimensä oikein.• Harjoitustavoidaanjatkaa nimien opettelun jälkeen. Silloin jokainen voi kertoa itsestään muitakin asioita, esimerkiksi kuinka kauan on ollut Suomessa.

Olenko ainoa?

• Ensinryhmäistuupiirissä. Jokainen nousee vuorollaan seisomaan ja kertoo itsestään yhden asian, esimerkiksi: ”Olen naimisissa. Olenko ainoa?”


• Kaikki,joitasamaasiakoskee, nousevat seisomaan ja sanovat: ”Minäkin olen.”• Harjoitustajatketaanniinkauan, kuin on tarpeen tai hyvältä tuntuu. Asiat, joita kerrotaan itsestä, voivat olla esimerkiksi perheestä, koulutuksesta, työstä, harrastuksista tai kielitaidosta.• Lopussakaikkivoivatkertoa, miltä tuntui, jos kukaan muu ei noussut seisomaan tai jos kaikki nousivat seisomaan.

Kartta

• Tämäharjoitussopii monikulttuurisiin ryhmiin.• Lattiallelevitetäänisopaperi,esimerkiksi yhteen teipattuja fläppipapereita.• Paperillepiirretäänniinisomaailmankartta kuin siihen mahtuu.• Jokainenmeneeseisomaan synnyinmaansa ja kaupunkinsa kohdalle. Jokainen kertoo vuorotellen nimensä, synnyinpaikkansa ja milloin on tullut Suomeen.• Joidenkinmaidenkohdallavoiollatungosta, mutta se voi olla hyväksikin ryhmälle: läheisyys murtaa jäätä.

Kuva elämästäni

• Jokainentuoryhmäänyhdenvalokuvan, joka kertoo jotain hänen elämästään.• Ryhmäläinenkertookuvastamuille pienen tarinan, esimerkiksi: ”Tämä kuva otettiin, kun olin perheeni kanssa...”


2. Harjoituksia tunnelman jakamiseen

Kortit kertovat - Tutustuminen ja tuntemuksien jako

• Ryhmäasettuuistumaanpiiriin lattialle tai pöydän ääreen.• Ohjaajalevittääryhmäläisteneteen paljon erilaisia postikortteja.• Ryhmäläisetsaavatkatsoakorttejajonkinaikaa. Jokainen valitsee sellaisen kortin, joka kuvaa parhaiten itseä. Ohjaaja voi myös pyytää valitsemaan kortin, joka kuvaa tuntemuksia jostain tietystä asiasta.• Senjälkeenjokainenkertoo,miksivalitsikortin. Ujojen on helpompi puhua kortista kuin itsestään.• Postikorttientilallavoikäyttäämyös erilaisia pikkuesineitä tai lehtikuvia.

Ilmekortit – tunnelman jakaminen

• Pöydällelevitetäänkortteja, joissa on erilaisia ilmeitä.• Jokainenvalitseeyhdenkortinsenmukaan, millaisella tuulella on tänään ja miltä tuntuu tulla ryhmään.• Jokainenkertoovuorollaanomastakortistaan.• Tätäharjoitustavoidaankäyttää myös siihen, että arvioidaan jotain, esimerkiksi yhtä kokoontumista, vierailukäyntiä tai koko kautta.

3. Ryhmädynamiikkaharjoituksia

Ryhmädynamiikka, roolit

• Ryhmäläisetkulkevattilassavapaasti.• Ohjaajapyytääjokaistavalitsemaan ryhmäläisistä sen, jonka on tuntenut kaikkein kauimmin, ja laittamaan kätensä tämän olkapäälle.• Jokainenkertoo,kenetvalitsi ja miten on tutustunut häneen.


• Myösvalitutryhmäläisetsaavatkommentoida.• Harjoitustavoitehdämyösniin, että valitaan henkilö jotenkin muuten, esimerkiksi:• kenetlähettäisitneuvottelemaan presidentin kanssa• ketäpyytäisitlastenhoitajaksi• kenetvalitsisitselvittämäänriitaa

Ryhmän ydin

• Harjoitussopiiryhmään, jossa ryhmäläiset tuntevat jo toisena hyvin ja jossa he luottavat toisiinsa.• Tilankeskellemerkitäänpiste, joka on ryhmän ydin.• Jokainensaaetsiäpaikkansa suhteessa ryhmän ytimeen. Jokainen menee seisomaan siihen paikkaan.• Jokainenkertoo,miltätuntuuolla omalla paikallaan tässä ryhmässä.• Harjoitusvoidaantehdäuudestaanniin, että ryhmäläiset valitsevat, missä he haluaisivat olla.• Harjoitusauttaaryhmäläisiähavainnoimaan, analysoimaan ja muuttamaan asemaansa ryhmässä.• Harjoitusvoidaantehdäerikokoontumisissa, ja sen avulla voidaan seurata ryhmän kehitystä.

Ryhmän ilmapiiri

• Ryhmäläisetovatpiirissä.Heottavat toisiaan käsistä kiini ja sulkevat silmänsä.• Ryhmäläisetkertovatyhdessäkertomuksen. Yksi aloittaa ja jokainen kertoo vuorollaan muutaman lauseen.• Jokukirjoittaatarinanylös ja lopuksi se luetaan ääneen.• Harjoituksenjälkeenkeskustellaansiitä, mitä tarina kertoo ryhmän tunnelmasta. Oliko helppoa lähteä mukaan kertomaan? Tuntuiko turvalliselta kertoa asioita toisille silmät kiinni?


4. Läheisyysharjoituksia

Läheisyyskeinu

• Tämäharjoituseisovikaikilleryhmille. Sitä voi kokeilla esimerkiksi tyttöjen ryhmissä.• Ryhmäseisoopiirissä. Jokainen menee vuorollaan seisomaan piirin keskelle, sulkee silmänsä ja rentoutuu.• Keskelläseisovapitääjalkansasamassakohdassa, mutta antaa muiden keinuttaa häntä puolelta toiselle.• Muutottavathänetkäsilläänpehmeästivastaan.• Keskelläseisovaonuseinensinvarautunut, mutta hän alkaa vähitellen luottaa toisiin.

Hartiakävely

• Tämäharjoituseisovikaikilleryhmille.• Ryhmäläisetkuljettavattoisiaantilassapareittain. Toinen työntää toista hartioista selkäpuolelta. Edellä kulkeva pitää silmät kiinni tai hänelle laitetaan huivi silmien eteen. Edellä kulkeva määrää, miten nopeasti kävellään, takana kulkeva määrää, mihin suuntaan kävellään.• Jonkinajanpäästäävaihdetaanosia.• Lopuksikeskustellaan, miltä harjoitus tuntui.

Ihmispasianssi

• Tämäharjoituseisovikaikilleryhmille. Sitä voi kokeilla esimerkiksi tyttöjen ryhmissä.• Ryhmäistuupiirissä. Ohjaaja jakaa jokaiselle yhden pelikortin: jokainen saa siis joko pataa, ruutua herttaa tai ristiä.• Ohjaajaottaakorttipakanjaluettelee kortteja siinä järjestyksessä, kuin ne ovat pakassa.


• Aina,kunosallistujakuuleeomanmaansa, hänen on siirryttävä istumaan oikealla puolella olevalle tuolilleen. Hän siirtyy, vaikka siinä jo istuisi joku.• Seurauksenaonihmisiäpinoissa, naurua ja vauhtia.• Harjoitusvähentääjännitystä ja lähentää ryhmäläisiä toisiinsa.

5. Itsetuntemusharjoituksia

Ostetaan ominaisuuksia

• Tavoitteenaontunnistaa omat ominaisuutensa ja tutustua muihin ryhmäläisiin.• Jokaiselleryhmäläiselle jaetaan kolme korttia. Jokaiseen korttiin on kirjoitettu yksi ominaisuus.• Ryhmäläisetkiertävättilassavapaasti. Kaikkien kortteja saa vapaasti katsoa. Kortteja vaihdellaan niin, että jokainen yrittää saada ne kortit, jotka kuvaavat itseä.• Lopuksikaikkiistuvatpiirissä ja jokainen esittelee ominaisuutensa.

Minä pikakuvana• Ohjaajajakaakaikillepaperin jonka yläreunaan jokainen kirjoittaa nimensä.• Jokainenpiirtääpaperiinomankuvansa. Aikaa saa käyttää kaksi minuuttia. Sen jälkeen paperi siirretään seuraavalle.• Seuraavajatkaakuvanpiirtämistä ja antaa paperin eteenpäin. Paperit kiertävät näin ryhmässä.• Kunomakuvatuleetakaisin, sitä voi vielä muokata pari minuuttia.• Jokainenesitteleekuvansajakertoo, vastaako kuva omaa käsitystä itsestä• Keskustellaanyhdessä.


• Harjoitusvoidaantehdämyösniin, että ei piirretä kuvia, vaan paperiin kirjoitetaan ryhmäläisen ominaisuuksia.

Omien roolien tunnistaminen

• Ohjaajapiirtääympyrän fläppitauluun, liitutauluun tai isoon paperiin. Ympyrä jaetaan sektoreihin. Jokaiseen sektoriin kirjoitetaan yksi rooli.• Jokainenpohtii,missäroolissa on parhaimmillaan, missä taas heikoimmillaan.• Jokainenmerkitseenimensäroolienkohdalle esimerkiksi kahdella erivärisellä tarralapulla. Molempiin lappuihin kirjoitetaan oma nimi.• Lopuksitarkastellaanroolejayhdessä.• Ohjaajanonhyväkorostaa,että ei ole olemassa oikeita ja vääriä vastauksia, vaan jokainen arvioi omia roolejaan. Omat rooli on hyvä tiedostaa. Niitä voi myös harjoitella.

6. Palauteharjoituksia

Palautepeli

• Tämäharjoitussopiiryhmänlopetukseen tai väliarviointiin.• Jokainennostaakorttipakastakortinvuorollaan. Korttien värit tulkitaan näin: mustat kortit merkitsevät kehitettäviä asioita, punaiset merkitsevät hyviä asioita. Numerot tulkitaan näin: numerot 1 – 6 merkitsevät itseä, numerot 7 – 13 merkitsevät ryhmää.• Vuorollaanjokainenkertoopalautetta oman korttinsa värin ja numeron mukaan. Esimerkiksi jos ryhmäläinen nostaa punaisen kortin numero 5, hän kertoo hyvän asian itsestään.


• Harjoitustajatketaanniinkauan, kuin siihen on tarvetta.• Ohjaajahuolehtii,ettäjokainen saa sanoa jotain.

Tuolipalaute

• Tehdääntuoleistarinki, jossa on yksi tuoli liikaa.• Jonkunryhmäläisenvasemmallapuolella on tyhjä tuoli. Hän kutsuu siihen jonkun ja antaa tälle myönteistä palautetta tai kiittää tätä jostakin hyvästä asiasta.• Palautteensaajakiittää.• Harjoitusjatkuu:seryhmäläinen, jonka vasemmalle puolelle jäi tyhjä tuoli, jatkaa.

Selän kehuminen

• Yksiryhmäläinenistuu selkä muihin ryhmäläisiin päin.• Seläntakanaolevatkehuvatistujaa.• Kehuttavavoipoistua,kunhaluaa. Muut lopettavat silloin kehumisen.

Paperi selässä

• Jokaisenryhmäläisenselkään kiinnitetään tyhjä paperi. Sen jälkeen kaikki kulkevat tilassa vapaasti.• Jokainenkirjoittaajokaisenselkään vähintään yhden hyvän asian tai kiitoksen. Asioiden pitää liittyä siihen, miten henkilö on osallistunut ryhmään.• Sittenistutaanpiiriin. Jokainen lukee vuorollaan oman paperin ääneen ja kertoo, miltä tuntuu saada palautetta.• Ryhmäläisetsaavatpitääomanpaperinsamuistona.


Roskakori

• Tämäharjoitussopiikokoontumisenloppuun, kun aihe on ollut jotenkin jännitteinen.• Ryhmäistuupiirissä,keskelläonroskakori.• Jokainenkäyvuorollaanroskakorilla ja heittää kuvannollisesti pois väsymyksen tai tyytymättömyyden. Samalla hän sanoo asian, joka väsyttää tai turhauttaa.• Harjoitustajatketaanniinkauan, että kaikki ovat saaneet heittää pois kaiken, minkä haluavat.• Lopuksiroskakorivoidaan kuvannollisesti tyhjentää ikkunasta ulos.

Jana

• Jokainenkertoopäiväntunnelmansa ja asettuu huoneessa määritetylle janalle.• Jananääripäiksivoidaanvalitaesimerkiksi tyytyväinen – tyytymätön.• Menetelmällävoidaanmyösarvioida työskentelyä, esimerkiksi niin, että janan ääripäät merkitsevät helppoa ja vaikeaa tai hyödyllistä ja turhaa.

Toiminnallisia harjoituksia


Alitolppa-Niitamo Anne, Moallin Mohamed ja Novitsky Anita: Monikulttuuriset vertaisryhmät. Ohjaajan opas. Ryhmämalli pikkulapsiperheiden vanhemmille. Väestöliitto 2006.

Asola Aki: Vaikuttajan tietopankki, Oikeusministeriön demokratian vastuualue, www.kansanvalta.fi

Anttila Jorma: ”Käsitykset suomalaisuudesta – traditionaalisuus ja modernisuus”, teoksessa Mitä suomalaisuus on, toimittanut Teppo Korhonen. Suomen Antropologinen Seura ry. 1995.

Erilaisuus sallittu –opas, www.sak.fi > Hae: Erilaisuus sallittu

Heiskanen Tuula ja Hiisijärvi Seija: Vertaisryhmä ja sen ohjaaminen, www.ela.fi/akatemia/ryhmienohjaaminen.php

Monikielinen infopankki suomalaisesta yhteiskunnasta maahanmuuttajille, www.infopankki.fi

Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry. Kulttuurienvälinen kasvatus. Ideoita, harjoituksia, leikkejä ja roolipelejä. 2000.

Marjeta Maarit: Opetushallitus. Kotimaassa tiedettiin kuka minä olen. Selvitys maahanmuuttajien kotoutumisesta. 1998

Mutalahti Silvana: Moni pari. Monikulttuuristen parisuhteiden vertaistukimateriaali. Kirkkopalvelut / Kristillinen opintokeskus, 2006.Niemistö Raimo: Ryhmän luovuus ja kehitysehdot. 2000.

Pöyhtäri Janne: Ilmainen mielenterveyden tukipalvelu, www.tukiasema.net (Sivusto korjataan)

Sallinen-Gimpl Pirkko: ”Karjalaisuus suomalaisuuden osana”, teoksessa Mitä suomalaisuus on, toimittanut Teppo Korhonen. Suomen Antropologinen Seura ry. 1995.

Saukkonen Pasi: ”Porvari ja talonpoika – Kansanluonteen ’kansa’ Zachris Topeliuksella ja Robert Fruinilla”, teoksessa Kansallisvaltion kielioppi, toimittanut Marja Keränen. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto. 2001.

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (STKL): Vertaistoiminnan perusteet http://www.stkl.fi/vertsi-j.html#sis0

Lähteet

Lähteet

84Suomen Pakolaisapu ry Lähteet

SPR Kotopolku 2001–2007, www.redcross.fi/apuajatukea/maahanmuuttajientuki/kotoutuminen

Tasa-arvoisena Suomessa. Tietoa maahanmuuttajanaiselle ja -miehelle. Työministeriö. 2002

Tupa-infopaketti (2004). Suomen Pakolaisapu, Tukena-projekti: http://www.pakolaisapu.fi/kasvokkain.

Voimaa vertaistuesta. Kokemuksia Suomen Pakolaisavun Tukena -projektista 2003-2005. Suomen Pakolaisapu. 2005.

Kärki Elina, Sharifi Yasmin & Öhman Petri, (toim.). Vertaisryhmätoiminnan opas maahanmuuttajatyöhön, Suomen Pakolaisapu. 2008.

Korpela Maiju & Pietarinen Kati, (toim.). Veljiä ja vertaisia-työkaluja maahanmuuttajamiesten ryhmätoimintaan. Suomen Pakolaisapu.http://www.pakolaisapu.fi/kasvokkain. 2011.

Vainio Sanna & Pietarinen Kati (toim.). Iloa ja ikätovereita-näkökulmia maahanmuuttajamiesten ryhmätoimintaan. Suomen Pakolaisapu. http://www.pakolaisapu.fi/kasvokkain. 2010.

vertaisryhmätoiminnan · 2018. 9. 21. · yasmin sharifi kene truve mohsen zakeri mukautus...

Documents