KEVYT PROJEKTIKUVAUS Projektin nimi: Sote-keskuspalveluseteli

Hankejohtaja: Sanna Svahn

Projektipäällikkö: Elina Jaakowlev-Markus

Projektin käynnistyminen: 1.9.2018

Projektin päättyminen: Projekti jatkuu kuntavetoisesti.

Nykytilan kuvaus

Nykyisiä terveyskeskuksia ei ohjata proaktiivisesti kuntien toimesta.

Projektin tavoitteet:

- Palveluiden saatavuus kuntoon

- Kuntalainen saa palvelua silloin kuin tarvitsee

- Asiakas saa valita julkisen tai yksityisen tuottajan

- Mahdollisuus julkisten ja yksityisen kumppanuuteen palvelujen kehittämisessä

- Kustannustehokas malli, palvelusetelin arvo pohjautuu oman tuotannon kustannustasoon

- Kunnan tavoitteisiin ohjaava korvausmalli

Tiedostetut ja keskeisimmät projektiin kohdistuvat vaatimukset

- Palvelusetelilaki

Aikataulu / Vaiheet / tehtävät

Ks. Liitetiedoston diat 4-5.

Resurssit / projektitiimi

Sanna Svahn, vastuullinen hankejohtaja, Suvituulia Taponen, tuottajaohjauksen hankejohtaja

Projektipäälliköt Elina Jaakovlew-Markus, Lilli Väisänen, Eeva Kiviniemi

Valmistelijat: Kaisa Pasanen, Joona Iso-Lotila Projektin lopputuotokset / tavoiteltu uusi toimintatapa

Ks. projektin tavoitteet.

Lisäksi:

- Tuottajia ohjataan korvauksilla ja avoimella tiedon jakamisella

- Toimintatavat kehittyvät: jonotilanne ja prosessit kuntoon

- Sosiaaliohjauksen tuominen terveyskeskuksiin asiakkaiden/riskiryhmien tunnistamiseksi ja

palveluihin ohjaamiseksi.

Tärkeimmät projektiin liittyvät dokumentit (liitteet)

Liitteenä:

Sote-keskus –palvelusetelin toteutus löytyy polusta (Hanketoimisto > Hankkeen hallinnointi >

Projektikuvaukset kevät 2019 > Sote-järjestäjä → Suoran valinnan ohjaus dokumentointi)

Hankekori tai –salkku

Sote-järjestäjä / Suoran valinnan ohjaus

Sote–keskus -palvelusetelillä parempaa saatavuutta ja asiakaslähtöisyyttä

18.2.2019

Sanna Svahn, hankejohtaja, suoran valinnan ohjaus

Suvituulia Taponen, hankejohtaja, tuottajien ohjaus

Palveluseteli on kilpailutusta joustavampi

• Palveluseteli on kunnan sitoumus korvata määritetty palvelusisältö yksityiseltä tuottajalta

• Sote-keskus -palveluseteli kattaa kokonaisvastuun asukkaan laajennetuista terveyskeskuspalveluista kokeilun ajan

• Säätelypohja Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009)• Hankintalaki ei koske

Tuottajat voivat listautua mukaan

koska vain kunnan luotua

säännöt

Asiakkailla

subjektiivinen

valinnanvapaus

Kunta voi milloin

tahansa muokata ehtoja

/ korjata

korvausperusteita

Sote-keskus –seteli on syntynyt kuntayhteistyössä

• Valmistelussa hyödynnetty laajasti Keski-Uudenmaan valinnanvapauskokemuksia

• Opit korvausmallista, ehdoista ja viestinnästä.

• Palvelukuvaus ja ohjausmekanismit on mietitty maakuntavalmistelussa

• Edustajia mukana Keski-Uudeltamaalta, Porvoosta, Vantaalta, Helsingistä ja Espoosta.

• Palveluseteli on käytettävissä kuntakohtaiseen tarpeeseen: 1. Markkinan hyödyntämiseen2. Kysynnän tasaamiseen

Käyttöönoton valmisteluVaihe 1:

Suunnittelu

Vaihe 2:

Vuoropuhelu tuottajien

kanssa

Vaihe 3:

Päätöksenteko

kunnassa

• Kartoitus alueesta, markkinasta

ja laajuudesta

• Miksi tehdään?➢ Tavoitteiden ja niiden seurannan

määritys

➢ Huomioi ICT:n mahdollisuudet /

rajoitukset

• Sääntökirjan, korvausmallin ja

palvelukuvauksen läpikäynti ja

mahd. muutokset• Setelin käytön aikaraja

• Tiedotus suunnitelmista

• Infotilaisuus tuottajille:

• Laajuus

• Korvausmalli

• Palvelukuvaus

• Väestöpohja

• Mahdolliset täsmennykset tuottajien kommenttien perusteella

• Kuntakohtainen

päätöksenteko: • Alue ja laajuus

• Korvausmallin ja

palvelukuvauksen

hyväksyntä

Kunnan velvollisuudet järjestäjänä

Vaihe 4: Setelin käyttöönottoVaihe 5:

Palvelutuotanto käynnissä

Vaihe 6:

Seuranta ja kehittäminen

• Päätökset setelin

myöntämisestä asukkaille

• Viestintä asukkaille

• Viestintä tuottajille

• Tuottajien hyväksyminen➢ Uusimaa2019

hankkeesta tukea

viestintään

• Kunnan tehostettu tuotannon valvonta

siirtymävaiheessa

• Tuotannon valvonta, vastuu kuin omasta tuotannosta

• Häiriötilanteissa: 1.Huomautus, 2. varoitus, 3. Sanktio, 4. Hyväksymisen peruutus

• Viranomaispäätökset

• Kuukausittaisten maksujen suorittaminen

• Asukkaiden neuvonta / valinnan tuki

Seuranta tuottajakohtaisesti:

• Esim. asiakkaiden lkm, vaihdot,

saatavuus, asiakaskokemus,

terveysindikaattorit

• Huom! Määritetyt tavoitteet ja

mittarit myös omaan tuotantoon

• Tavoiteseuranta ja tavoitteisiin

sidottujen kannustinkorvausten

suorittaminen

• Kapitaatiokorvauksen tason seuranta

ja tarvittaessa uudelleen määritys

Kehittäminen ryhmissä:

• Säännölliset kehitysryhmät julkisten ja

yksityisten kesken

• Seurantatiedon jako, avoin keskustelu

Miksi palveluseteli kannattaa koko palvelutuotannon näkökulmasta?

• Palveluiden saatavuus kuntoon➢Kuntalainen saa palvelua silloin kuin tarvitsee

• Asiakas saa valita julkisen tai yksityisen tuottajan

• Mahdollisuus julkisten ja yksityisen kumppanuuteen palvelujen kehittämisessä

• Kustannustehokas malli, palvelusetelin arvo pohjautuu oman tuotannon kustannustasoon

• Kunnan tavoitteisiin ohjaava korvausmalli

Tuottajien korvausperusteet kolmiportaisesti

Ikäryhmään perustuva kapitaatio

Asiakaskohtainen korjaus

(kapitaation nosto/lasku)

Suoriteperusteiset korvaukset

Kunnan kapitaatiolaskenta, (THL?)

Asukkaan listautuessa tai

jälkikäteen suoritekorvauksena.

Jokaisesta sosiaaliohjauksen

käynnistä saa X euroa.

Kannustinkorvaukset suoriutumisen

perusteella

5 % kapitaatiosta. Perustuu

ESH –lähetteisiin suhteutettuna

väestöpohjaan/käyntimäärään.

Deloitte tekee tämän

tarkentamiseksi projektia Espoon

datalla.

Tuottajia ohjataan korvauksilla ja avoimella tiedon jakamisella

Seurantamittarit

• Saatavuus / saavutettavuus

• Asiakaskokemus

• BMI (painoindeksi)

• verenpaine

• tupakointi

• Alkoholin käytön riskitesti (Audit)

• LDL-kolesteroli (sydän- ja verisuonisairaudet)

• HBA1C (pitkäaikaista verensokeritasoa kuvaa sokerihemoglobiini, diabetes, sydän- ja verisuonisairaudet)

• MMSE (muistitesti)

• BDI (masennustesti)

• CPI (ientulehdus)

• D (karies)

• Diagnostiikka

• ESH -lähetteet

➢ Tiedot julkaistaan asukkaille

ohjaamaan valintaa

➢ Ja tuottajille ohjaamaan

kehittämistä

➢ Seurantamittareista tarpeen

mukaan nostot kannustinmalliin

➢ Kehitetään Espoon kokemusten

perusteella kehitetään tietojohtamisen

malli?

Väestön terveyden seurantamalli(Keski-Uusimaa)

• Asiakkaat jaetaan satunnaiskäyttäjiin ja jatkuvassa palvelutarpeessa oleviin asiakkaisiin. Satunnaiskäyttäjät ovat niitä asiakkaita, joilla ei ole diagnosoituja jatkuvia sairauksia tai palvelujen suurkäyttöä. Satunnaiskäyttäjien ”Väestön terveys” –mittareissa on kaksi keskistä teemaa:

1. Kevyet asiakkaat, joilla ei ole tarvetta erikoissairaanhoitoon ja joilla on keskeinen mitattava asia on se, hoidettiinko asia kerralla kuntoon.

2. Erikoissairaanhoitoa vaativat asiakkaat, joille keskeistä on päästä nopeasti oikeiden riittävän tason palvelujen piiriin.

• Jatkuvassa hoidon tarpeessa olevat asiakkaat ovat niitä, joilla on jatkuva hoidon tarve joko kroonisen taudin tai muun tarpeen takia. Lisäksi ”suurkäyttäjät”, eli yli 8 kertaa vuodessa käyvät lasketaan kokeilussa tähän ryhmään. Jatkuvassa hoidon tarpeessa olevien ”Väestön terveys” –mittaristoon vaikuttavat:

1. Uusien listautuneiden ehkäisy/saattaminen takaisin satunnaiskäyttäjiksi2. Hoitotasapaino

Mitä sote-keskus –palveluseteli tarkoittaa kunnan henkilöstön kannalta?

• Toimintatapojen kehittämistä• Jonotilanne kuntoon ja samoin prosessit

• Julkinen palveluntuottaja sopeuttaa omaa toimintaansa sen mukaan, kuinka suuri osa kyseisen kunnan asiakkaista valitsee yksityisen palveluntuottajan.

• Sopeuttamista voidaan tehdä usealla eri tavalla kunkin kunnan palvelurakenteesta riippuen.

• Sopeuttamistoimina voidaan käyttää esim. ostopalvelun käytön vähentämistä tai avoimeksi tulevien virkojen ja toimien täyttämättä jättämistä.

Tuottajia velvoittava palvelukuvaus sisältää myös sosiaaliohjauksen

• Yleislääkärin sekä sairaan- tai terveydenhoitajan vastaanotot, lakisääteiset terveystarkastukset ja lausunnot sekä yleislääkäritasoiset laboratorio- ja kuvantamispalvelut.

• Sosiaaliohjauksen tavoitteena on asiakkaiden/riskiryhmien tunnistaminen ja palveluihin ohjaaminen, matalan kynnyksen neuvonta ja ohjaus.➢Yksinkertaisten ongelmien ratkaiseminen terveysasemakäynnin yhteydessä.

• Sosiaaliohjauksen sisältö on sosiaalipalveluihin, toimeentulotukeen ja muihin etuuksiin liittyvä henkilökohtainen ohjaus ja neuvonta sekä apu palvelujen ja etuuksien hakemiseen.➢Lisäksi tarvittavat konsultaatiot.

Prosessivaiheiden 1-6 läpikäynti

Käyttöönoton valmisteluVaihe 1:

Suunnittelu

Vaihe 2:

Vuoropuhelu tuottajien

kanssa

Vaihe 3:

Päätöksenteko

kunnassa

• Kartoitus alueesta, markkinasta

ja laajuudesta

• Miksi tehdään?

➢ Tavoitteiden ja niiden seurannan

määritys ➢ Huomioi ICT:n

mahdollisuudet / rajoitukset

• Sääntökirjan, korvausmallin ja

palvelukuvauksen läpikäynti ja mahd. muutokset

• Setelin käytön aikaraja

• Tiedotus suunnitelmista

• Infotilaisuus tuottajille:

• Laajuus

• Korvausmalli

• Palvelukuvaus

• Väestöpohja

• Mahdolliset täsmennykset tuottajien kommenttien perusteella

• Kuntakohtainen

päätöksenteko:

• Alue ja laajuus

• Korvausmallin ja

palvelukuvauksen hyväksyntä

• Aluekohtaisessa kokeilussa soveltuvan alueen määritys, väh. 20 000 asukkaan väestöpohja:

• Onko kunnassa alueita, joissa palveluiden tai henkilöstön saatavuudessa on ongelmia? Onko patoutunutta kysyntää?➢ Palveluseteli soveltuu hyvin saatavuusongelmien ratkaisuun.

• Onko alueella markkinatoimijoita ? ➢ Jos ei, alue ei sovellu.

• Onko alueella pieniä tai keskisuuria yrityksiä? ➢ Jos kyllä, mahdollista sääntökirjassa maksimimäärän ilmoittaminen otettavista asiakkaista. Mieti

myös minimivelvoite.

• Kokeilun kesto, suositus vähintään 5 v. • Määrittele palvelusetelikokeilun kesto. Huomioi, että vaikuttavuus ei synny lyhyessä

ajassa. • Suunnittele säännölliset väliarvioinnit ja ajankohta, jolloin tehdään päätös jatkosta,

laajennuksesta tai alasajosta (n. vuosi ennen suunniteltua päättymistä). • Sääntökirjassa ehto, että palveluseteli voidaan lopettaa järjestämisvastuun siirtyessä

maakunnalle.

Vaihe 1. aluekohtainen: Suunnittelu (8-12 kk

käynnistykseen)

• Onko alueella markkinatoimijoita?

• Onko alueella pieniä tai keskisuuria yrityksiä? ➢Jos kyllä, mahdollista sääntökirjassa maksimimäärän ilmoittaminen

otettavista asiakkaista.

• Sääntökirjan voimassaolo, toistaiseksi? • Suunnittele säännölliset väliarvioinnit.

• Palvelusetelin voimassaolo? Arvo ja voimassaolo mahdollisesti käyntikertoihin sidottu.

Vaihe 1. saatavuusongelma: Suunnittelu (1-2 kk

käynnistykseen)

• Palvelun saatavuuden aikarajat ja vaatimukset digitaalisille palveluille

• Lisää tarvittaessa seuranta- ja/tai kompensaatiomalliin mittareita sekä muokkaa palvelunkuvaus suhteessa kuntasi tavoitteeseen.

• Esim. jos tiedossa päivitystä kuormittava saatavuusongelma, päivystyksen käyttö mukaan mittareihin. ➢Ja käytön vähenemisestä syntyneiden säästöjen jako?

• Suunnittele seurannan sisältö: mittarit ja niihin tarvittava tieto➢Seurannan konkreettinen toteutussuunnitelma (ICT / integraatiot / data) kannattaa

tehdä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. ➢Suunnitelma käsittelyyn vuoropuhelussa tuottajien kanssa.

Vaihe 1. Suunnittelu: Kuntakohtaisesti päätettävät

asiat

1. Palvelutuottaja kirjaa hoitotiedot ja toteutuneet käynnit kunnan järjestelmää (etätyöpöytäratkaisu, esim. HUsLab käyttää Espoon järjestelmää citrixin kautta)

• Palveluntuottaja maksaa itse kuukausittaiset käyttökustannukset ja käytön tuen, kunta tarjoaa alkukoulutuksen ja lisenssin

2. Palveluntuottaja käyttää osittain kunnan potilastietojärjestelmää ja osittain omaa asiakastietojärjestelmää (sähköinen):

• Päivittäiseen hoitoon liittyvät hoitotiedot omaan järjestelmään, toteutuneet käynnit kunnan järjestelmään.

• Kuukausittaisista käyttökustannuksista ja käytön tuesta sovitaan erillisen sopimuksen/korvauksen mukaisesti. Tilaaja tarjoaa alkukoulutuksen ja lisenssin.

• Palveluntuottaja toteuttaa tarvittaessa ohjeiden mukaista ohjeistusta asiakkaiden oikeudesta tarkistaa tietonsa ja arkistoi asiakastiedot ohjeiden mukaan.

• Toimeksiantosopimuksen päättyessä toimittavat asiakastiedot kunnalle lopullista arkistointia varten.

Vaihe 1. Suunnittelu: Rekisterinpitovelvollisuuden täyttämisen

tavan valinta

• Varmista, että tuottajat pystyvät vastaamaan sääntökirjan ja palvelukuvauksen vaatimuksiin ➢Muokkaukset tarvittaessa

➢Palvelukuvauksen periaatteena on kohdistaa vaatimuksia palvelun tuotoksiin, ei tuotantotapoihin. Tämä mahdollistaa tuotantotapojen kehittymisen.

• Avoin tiedotus: • Julkaise tiedote ko. alueelle mahdollisesti tulevasta palvelusetelistä

• Tiedottaminen hyvissä ajoin esim. alihankintasopimusten syntymisen mahdollistamiseksi.

• Käy tuottajien kanssa läpi palvelukuvaus, tiedonhallinta (rekisterinpito ja kirjaaminen) ja korvausmalli yksityiskohtaisesti.

• Esittele yhteisesti info –tilaisuudessa ja lähetä sen jälkeen kirjallisille kommenteille.

• Tarpeen mukaan yksittäisten tuottajien tapaamiset.

Vaihe 2: Vuoropuhelu tuottajien kanssa (4-6 kk)

• Kuntakohtaisten toimintaprosessien mukaisesti palvelukuvauksen ja korvausmallien hyväksyminen.

➢Mitä huomioitava Espoon näkökulmasta?

Vaihe 3: Päätöksenteko kunnassa

Kunnan velvollisuudet järjestäjänä

Vaihe 4: Setelin käyttöönottoVaihe 5:

Palvelutuotanto käynnissä

Vaihe 6:

Seuranta ja kehittäminen

• Päätökset setelin

myöntämisestä asukkaille

• Viestintä asukkaille• Viestintä tuottajille

• Tuottajien hyväksyminen

➢ Uusimaa2019

hankkeesta tukea

viestintään

• Kunnan tehostettu

tuotannon valvonta

siirtymävaiheessa

• Tuotannon valvonta, vastuu kuin omasta tuotannosta

• Häiriötilanteissa: 1.Huomautus, 2. varoitus, 3. Sanktio, 4. Hyväksymisen peruutus

• Viranomaispäätökset

• Kuukausittaisten maksujen suorittaminen

• Asiakasmaksujen periminen

• Asukkaiden neuvonta / valinnan tuki

Seuranta tuottajakohtaisesti:

• Esim. asiakkaiden lkm, vaihdot,

saatavuus, asiakaskokemus,

terveysindikaattorit

• Huom! Määritetyt tavoitteet ja

mittarit myös omaan tuotantoon

• Tavoiteseuranta ja tavoitteisiin

sidottujen kannustinkorvausten

suorittaminen

• Kapitaatiokorvauksen tason seuranta

ja tarvittaessa uudelleen määritys

Kehittäminen ryhmissä:

• Säännölliset kehitysryhmät julkisten ja

yksityisten kesken

• Seurantatiedon jako, avoin keskustelu

• Tuottajien hyväksymispäätökset (omavalvontasuunnitelmien läpikäynti, lyhyet haastattelut)

• Tuottajien koulutukset tietojärjestelmästä, kunnan toimintatavoista yms.

• Päätökset setelien myöntämisestä asukkaille➢ Myöntö samalla kaikille alueen asukkaille?

Viestintä:

• Ota käyttöösi ja muokkaa tarvittaessa Uusimaa2019 –hankkeen viestintäpohjat.• Julkaisu kuntien omilla sivuilla, sieltä asukkaat hakevat tietoa.

• Huomioi, että viestintä on todella tärkeää kuntalaisten ja henkilöstön kannalta• Kyselyjä tulee myös kunnan henkilöstölle: Asukkaita voi neuvoa keskitetysti esim. terveyskeskuksesta, mahdollista kouluttaa

joku asiakaspalvelija syväosaajaksi. • Henkilöstön intranet on myös tärkeä, henkilöstö on monelle kanava saada tietoa. Harkitse myös henkilöstön koulutuksen

tarve.

• Kanavina asukkaille ovat nettisivut, some, esitteet, täsmäviestintä postilla (suositus) ja lehti-ilmoitukset.

• Myös palveluntuottajilla on paljon kysymyksiä, vuoropuhelu mahdollistettava.• Tuottajille voi perustaa Google –drivesivuston, jonne kerätään kysymykset ja vastaukset.

Vaihe 4: Setelin käyttöönotto

• Varaa riittävät resurssit hallinnointiin erityisesti palvelutuotannon käynnistämisvaiheessa, jolloin toimintatapa on uusi kunnan henkilökunnalle, tuottajille ja asukkaille.

• 20 000 väestöalueella hallinnointiin sopimuskaudella n. 2 htv (projektipäällikkö ja palvelun asiantuntija)

• Näytä alusta lähtien, että kunta valvoo palvelun laatua. ➢Puutu laatuongelmiin rivakasti, mutta sanktioiden osalta muutaman kuukauden rauhanaika aluksi

on hyvä käytäntö. ➢Tuottajille heti selvää, että vaatimuksiin suhtauduttava vakavasti.

• Sääntökirjassa on varauduttu palvelutuotannon häiriötekijöihin.• 1.Huomautus, 2. varoitus, 3. Sanktio, 4. Hyväksymisen peruutus

• Ylläpidä ja julkaise seurantatietoa kunnan nettisivuilla, muista myös some!

• Tiedottamalla mm. asiakaskokemuksen ja saatavuuden tuloksia ohjaat asukkaiden valintaa ja ohjaat myös huonommin pärjääviä tuottajia kehittämiseen.

Vaihe 5: Palvelutuotanto käynnissä

• Tuottajakohtainen seuranta vähintään seuraavilla mittareilla: • Asiakkaiden lkm, vaihdot, saatavuus, asiakaskokemus,

terveysindikaattorit.• Samoilla mittareilla ehdottomasti myös oman tuotannon seuranta

• Tavoiteseuranta ja tavoitteisiin sidottujen kannustinkorvausten suorittaminen

• Kannustimet vaikuttavia, kun palveluntuottajat saavat jatkuvasti tietoa kannustimiin sidottujen mittareiden kehittymisestä ja pystyvät reagoimaan muutoksiin.

• Seurantatiedon jako tuottajien yhteisissä ryhmissä.

• Kapitaatiokorvauksen tason seuranta ja tarvittaessa uudelleen määritys

Vaihe 6: Seuranta

Säännölliset yhteiset kehittämisryhmät oman tuotannon ja tuottajien kesken

• Seurantatietoa käsitellään kehitysryhmissä erityisesti kannustinmallin tavoitteiden ja terveysindikaattoreiden osalta. ➢ Mahdolliset muutostarpeet palvelukuvaukseen / kannustinmalliin.

• Tarpeen mukaan yksilöllisiä tapaamisia tuottajien kanssa.

Palveluntuottajilla on useita keinoja kehittää tuotantoa: ➢Hoitovälien mitoittaminen hoidon tarvetta vastaavaksi,➢Pidemmälle viety eri ammattiryhmien välinen työn- ja tehtävänjako,➢Hoitokäyntien osittainen korvaaminen asiakasohjauspuheluilla tai chat-palveluilla, ➢Toimintaprosessien kehittäminen

• Asiakassegmentointi

➢Hoito- ja palveluprosessien osien digitalisoiminen➢Palveluntuottajien hoito- ja palveluprosessien yhteinen kehittäminen.

• Palvelusetelistä motivaatio!

Vaihe 6: Kehittäminen