TIETOPAKETTI

Palveluntuottajaksi valinnanvapauskokeiluun 2017-2018

Versio 1.0 /pvm 8.2.2017

Sisällys

Johdanto 3

Sanasto 4

Kokeilun tavoitteet 5

Palveluntuottajaksi valinnanvapauskokeiluihin 6

Palveluntuottajaksi hakeminen valinnanvapauskokeilussa 7

Kokeilujen sisältövaatimukset 8

Neljä esimerkkiä palvelutuotannosta valinnanvapauskokeiluissa 9-26

Valinnanvapauskokeilut 2017-2018 – Kokeilujen yleiset vaatimukset 27-32

Valinnanvapauskokeilut 2017-2018 – Kuvaukset kokeilualueista 33-37

Valinnanvapauskokeilujen yleiset ja yhteiset vaatimukset 38-41

Tyypillisimpiä kysymyksiä ja vastauksia 42

Kokeilujen tarkemmat tiedot ja infosivustot 43

Kokeiluiden projektivastaavien yhteystiedot 44

Johdanto

Sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien valinnanvapaus laajenee Suomessa vuonna 2019. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ihmiset voivat nykyistä laajemmin valita perustason palvelunsa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottajien välillä. Asiakaslähtöisyys on yksi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeisistä tavoitteista.

Osana sote-uudistusta ja siihen valmistautumista, hallitus haluaa kokeilla valinnanvapautta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kokeilut ovat osa sosiaali- ja terveysministeriön Palvelut asiakaslähtöiseksi –kärkihanketta ja ne toteutetaan vuosien 2017-2018 aikana seuraavilla alueilla:

• Keski-Uudenmaan sote (Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula)

• Hämeenlinnan kaupunki

• Jyväskylän kaupunki

• Tampereen kaupunki

• Ylä-Savon SOTE-kuntayhtymä (Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi ja Vieremä)

Kokeiluiden palveluntuottajaksi voi ilmoittautua mikä tahansa yksityinen yritys, ammatinharjoittaja, järjestö tai muu vastaava sote-palveluiden tuottaja. Toivomme tämän oppaan madaltavan tuottajien osallistumiskynnystä valinnanvapauskokeiluihin. Tietopaketti kokoaa yhteen tärkeimpiä tietoja ajatellen palveluntuottajaksi ilmoittautumista, kuten esimerkiksi tuottajilta edellytettävien palvelusisältöjen laajuudet aluekohtaisesti. Lisäksi tietopaketti esittää esimerkinomaisia malleja, joilla palveluja voi tuottaa – joko yhden organisaation tai useamman toimijan muodostaman konsortion kautta.

Yksityiskohtaisempia tietoja kokeiluista löytyy tähän tietopakettiin listatuilta, aluekohtaisilta info-sivustoilta. Sitran rooli kokeiluissa keskittyy erityisesti eri toimijoiden osallistamiseen ja laajan vuoropuhelun mahdollistamiseen.

Toivomme, että tietopaketista on hyötyä kaikille valinnanvapauskokeiluista kiinnostuneille toimijoille!

Sanasto

• Järjestäjä tarkoittaa valinnanvapauskokeiluissa kuntaa, kuntakonsortiota tai kuntayhtymää (tarkemmin sivuilla 33-37), joka tekee sopimuksen palveluiden tuottamisesta tuottajan kanssa

• Palveluntuottajalla tarkoitetaan kokeilussa yksityistä tai kolmannen sektorin sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajaa, joka tarjoaa perustason sote-palveluita kokeilun piiriin kuuluville asukkaille

• Vastuutuottajalla tarkoitetaan palveluntuottajaa, joka listautuu palveluntuottajaksi ja huolehtii oman tuottajakonsortion hallinnoimisesta

• Palvelunsisältöjen kokonaisuus, jota palveluntuottajilta edellytetään, vaihtelee kokeilukohtaisesti. Tuottajilta vaadittuja palvelunsisältöjä ovat esimerkiksi lääkärin tai sairaanhoitajan vastaanotto.

• Palveluntuottajaksi listautuminen eli ilmoittautuminen mukaan kokeiluun. Tämä edellyttää, että palveluntuottaja täyttää järjestäjän, eli tässä tapauksessa kunnan/kuntayhtymän, asettamat kokeilukohtaiset edellytykset ja vähimmäisvaatimukset. Palveluntuottajaksi voi listautua koko kokeilun ajan.

• Tuottajalle maksettava kapitaatiokorvaus: Palveluntuottajalle maksetaan asiakkaiden määrään ja erinäisiin painotuskertoimiin perustuva korvaus eli ns. kapitaatiokorvaus. Alihankintana hankittuja, palveluntuottajalta kokeilussa edellytettäviä palvelusisältöjä ei korvata erikseen, vaan ne sisältyvät kapitaatiokorvaukseen. Palvelukokonaisuuden ulkopuoliset palvelut, esimerkiksi lisätutkimukset, tehdään järjestäjän palvelutuotannossa – näihin liittyvät lähetekäytännöt sovitaan kokeilukohtaisesti.

• Asiakkaan valinta: Asukkaasta tulee palveluntuottajan asiakas, kun hän on valinnut palveluntuottajan omakseen järjestäjän ylläpitämässä sähköisessä valintajärjestelmässä tai palveluntuottajan toimipisteessä (tarkasta tarkemmat kokeilukohtaiset määrittelyt kunkin alueen sääntökirjasta). Järjestäjä maksaa tuottajalle korvauksen valinnan tehneiden asiakkaiden määrään pohjautuen.

Kokeilun tavoitteet

Vuoden 2017 alussa käynnistyneen kokeilun tavoitteena on saada kokemuksia ja tietoa erilaisten toimintamallien käytöstä ja käyttää tietoa valinnanvapausmallin ja sitä koskevan lainsäädännön kehittämisessä ja soveltamisessa.

Kokeilulla haetaan tietoa siitä, miten sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ja tuottajat käyttäytyvät ja mitä kustannuksille ja palveluiden saatavuudelle tapahtuu ennen kuin sote-uudistus ja laajennetun valinnanvapauden ensimmäinen vaihe tulevat voimaan vuonna 2019. Samalla kokeillaan palveluiden järjestämisen ja tuottamisen eriyttämistä toisistaan.

Enemmän terveyttä väestölle

Parempi asiakaskokemus

ja osallisuus

Lisää kustannusvaikut-

tavuutta

Asiakas-

tarve

Triple Aim-malli

Palveluntuottajaksi valinnanvapauskokeiluihin

• Valinnanvapauskokeilussa listautunut palveluntuottaja tuottaa asiakkailleen lähtökohtaisesti perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita.

• Palvelut ovat usein tarvittavia, kertaluonteisia tai toistuvia neuvonta-, sosiaaliohjaus- ja vastaanottopalveluita.

• Palveluntuottaja voi tuottaa edellä mainitut palvelut itse tai käyttää alihankkijoita ja tuottaa palvelut verkostona muiden palveluntuottajien kanssa.

• Palveluntuottaja voi tuottaa palveluita listautuneena palveluntuottajana ja/tai muiden listautuneiden palvelutuottajien kumppanina, esimerkiksi osuuskunnan tai muun organisoitumistavan kautta

• Palveluntuottajaverkostolla tulee olla nimetty vastuutuottaja, joka on vastuussa toiminnan organisoinnista ja johtamisesta ja palvelun laadusta.

Järjestäjä (kunta/kuntakonsortio/kuntayhtymä)

Listautunut palveluntuottaja /

vastuutuottaja

Korvaus tuotetuista palveluista

Sote-palvelut kuntalaiselle

Palvelusisältö, esim. lääkäripalvelut. Oma tai kumppanin tuotanto (sivu 8)

Palvelusisältöjen kokonaisuus

Asukas valitsee

Palveluntuottajaksi hakeminen valinnanvapauskokeilussa

Miten palveluntuottajaksi haetaan?

• Palveluntuottaja tekee kirjallisen hakemuksen kunnan sote-palveluiden järjestäjätaholle.

• Hakemuksessa tulee esittää selvitys siitä, miten palveluntuottaja tuottaa kokeilussa edellytetyt palvelut kokeilun ehtojen ja periaatteiden mukaisesti.

• Jos kyseessä on palveluntuottajien verkosto, vastuutuottajan tulee liittää hakemukseen erilliset selvitykset kaikista verkoston jäsenistä.

• Tuottajahaku on kuntakohtainen. Katsothan hakuohjeet ja hakumenettelyn kunkin kokeilukunnan tiedoista.

Järjestäjä käsittelee hakemuksen ja tekee päätöksen palveluntuottajan hyväksymisestä tai hylkäämisestä.

Kokeilun järjestäjä solmii hyväksytyn palveluntuottajan (vastuutuottajan) kanssa sopimuksen.

1. Selvitys palveluntuottajan toiminnasta ja palveluista

Listautunut palveluntuottaja (vastuutuottaja)

Palvelusisältöjen kokonaisuus

2. Kokeilun järjestäjä hyväksyy palveluntuottajaksi

n järjestäjä(kuntien vaaku

3. Kokeilun järjestäjä solmii palveluntuottajan kanssa sopimuksen palveluiden tuottamisesta

Kokeilujen sisältövaatimukset

Kokeilukohtaiset kapitaatiokorvaukseensisältyvät palvelut

Keski-Uudenmaan

sote

Hämeenlinnan kaupunki

Jyväskylän kaupunki

Tampereen kaupunki

Ylä-Savon SOTE

- Lääkärin vastaanotto

- Sairaanhoitajan ja/tai terveydenhoitajan vastaanotto

- Mielenterveys- ja päihdepalvelut **)

- Sosiaaliohjaus **)

- Laboratorio

- Kuvantamispalvelut

- Fysioterapia**)

- Jalkaterapia ja ravitsemusterapia

Asiakas voi vaihtaa palveluntuottajaa

6 kk välein 1 kk välein 6 kk välein 3 kk välein 1 kk välein

Kapitaatiokorvaus€ / asiakas / vuosi

vahvistuu helmi-maaliskuussa*)

102,79 – 564,25*) 92,87 – 460,43*) 150,00 / 250,80 262,80

Palveluntuottajienlistautuminen alkaa

maalis-huhtikuu 2017 tammikuu 2017 tammikuu 2017 helmikuu 2017 joulukuu 2016

• Kokeilussa palveluntuottaja tuottaa perustason vastaanottopalvelut niille asukkaille, jotka ovat sen valinneet. Huom. taulukossa ei ole esitetty Keski-Uudenmaan soten henkilökohtaisen budjetin osuutta.

• Tarvittaessa palveluntuottaja ohjaa asiakkaan julkiselle palveluntuottajalle, mikäli asiakas tarvitsee muita kuin kokeiluun kuuluvia palveluita

• Palveluntuottaja voi tarjota asiakkaillensa myös erillisiä lisäpalveluita, joiden kustannuksista asiakas vastaa itse

*) Kokeilukohtaisen kapitaatiokorvauksen määrä per rekisteröitynyt asiakas riippuu asiakkaan iästä. Kokeilukohtaista lisätietoa oppaan sivuilla 28-30.

**) Erillinen suoriteperusteinen korvaus

Neljä esimerkkiä palvelutuotannosta

valinnanvapauskokeiluissa

Esimerkit ovat kuvitteellisia, eikä toiminnan lainopillisia yksityiskohtia, mahdollisuuksia tai riskejä ole erikseen arvioitu.

Esimerkki I: Palveluntuottajien verkosto

• Lääkäritalo Oy on paikallisten lääkärien perustama ja omistama lääkäriasema. Yhtiö tarjoaa perustason terveyskeskuspalvelujen lisäksi myös työterveys- ja erikoissairaanhoidon palveluita

• Kokeilusta kuultuaan Lääkäritalo Oy halusi osallistua siihen. Koska yhtiö ei itse tarjoa sosiaaliohjaus-, fysioterapia tai mielenterveyspalveluita, päätti Lääkäritalo koota saman seudun sote-alan yrittäjistä ja järjestöstä tuottajaverkoston, joka tuottaisi kokeilussa vaaditut palvelusisällöt. Lääkäritalo toimii verkostossa vastuutuottajan roolissa ja sopi yhteishakemuksen jättämisestä kokeilun järjestäjälle yhdessä sosiaaliohjausta tarjoavan Sosio Oy:n, fysioterapiapalveluita tarjoavan Fyssari Tmi:n sekä mielenterveyspalveluita tarjoavan Mielen Tuki Ry:n kanssa

• Ennen kokeiluun hakeutumista Lääkäritalo varmisti, että sen tuottajaverkostolla on palveluiden tuottamiseen tarvittavat luvat ja toiminta täyttää järjestäjän palveluntuottajalle asettamat vaatimukset. Potilastietojärjestelmänä palveluntuottaja käyttää Lääkäritalon tietojärjestelmää, joka on kansallisesti hyväksytty tietojärjestelmä.

• Lääkäritalo Oy toimii kokeilussa verkostonsa vastuutuottajana:

- Toimii kokeilussa yhteyskanavana kokeilun järjestäjälle

- Ottaa kootusti vastaan rekisteröityneeseen asiakasmäärään perustuvan kapitaatiokorvauksen. Vastuutuottaja tekee erilliset sopimukset tulon- ja vastuunjaosta ja kunkin tuottajaverkoston jäsenen kanssa. Sopimusmallit voivat vaihdella tuottajakohtaisesti.

- Vastaa asiakkaan saaman palvelun laadusta

- Vastuulääkärinä toimii Lääkäritalon kirurgisen osaston ylilääkäri

Esimerkki I: Palveluntuottajien verkosto (jatkoa)

• Palveluntuottajalle suuntautuvat yhteydenotot tulevat keskitetysti Lääkäritalon päivystykseen, jossa palveluntarpeesta riippuen asiakkaalle varataan aika Lääkäritaloon tai sen kumppaniyritykselle. Asiakkaan on mahdollista varata aika myös käyttämällä Lääkäritalon sähköisiä ajanvarausjärjestelmiä.

• Edellytettyjen palveluiden lisäksi Lääkäritalo Oy tarjoaa asiakkailleen myös esimerkiksi psykiatrin, hierojan sekä työterveys- ja erikoissairaanhoidon palveluita. Kyseiset palvelut eivät kuitenkaan kuulu kokeilusta maksettavaan kapitaatiokorvaukseen.

• Lääkäritalo Oy:n ja sen verkoston vahvuutena ovat erityisesti kattavat ja kokonaisvaltaiset sote-palvelut sekä erikoistunut ja kokenut henkilökunta

• Esimerkki on kuvitteellinen, eikä toiminnan lainopillisia yksityiskohtia, mahdollisuuksia tai riskejä ole erikseen arvioitu

• Esimerkin malleina on käytetty jyväskyläläistä Seppälääkärit Oy:tä sekä hämeenlinnalaista Linnan Klinikka Oy:tä. Lisätietoa: http://www.seppalaakarit.fi/ ja http://www.linnanklinikka.fi/

Palveluntuottajien

verkosto

ESIMERKKI I

Lääkäritalo Oy:n

palveluntuottajakseen valinnut

asiakas voi ottaa yhteyttä puhelimitse

tai kotisivujen ajanvaraustoiminnon

kautta.

Päivystäjän tekemän arvion

perusteella asiakkaalle varataan aika

Lääkäritaloon tai sen

kumppaniyritykselle

Kuntalainen

Järjestäjä

Sopimus palveluiden tuottamisesta,

kapitaatiokorvaus vastuutuottajalle

(Lääkäritalo Oy)

Fysioterapiapalvelut

Fyssari TmiMielenterveyspalvelut

Mielen Tuki Ry

Sosiaaliohjaus

Sosio Oy

Vastuulääkäri

Vastuutuottaja,

Lääkäritalo Oy

Esimerkki I: Keskeisimmät huomiot

Esimerkki lääkärikeskusvetoisesta tuottajaverkostosta, jossa vahvuutena esimerkiksi alueellinen tuntemus ja paikallisuus.

Vastuutuottaja keskittyy pitkälti lääkäri- ja hoitajapalveluihin ja huolehtii myös vastuulääkärin tehtävästä

Tällaisia tuotannon organisointimalleja on jo mukana valinnanvapauskokeiluissa.

1

2

3

Esimerkki II: Osuuskunta palveluntuottajana

• Parempi Terveys -osuuskunta on paikallisten sosiaali- ja terveysalan toimijoiden perustama yhteisö. Osuuskuntaan kuuluu yhteensä 10 sote-alan yritystä, joista osa on osakeyhtiöitä ja osa toiminimiä. Kaikki toimijat ovat osuuskunnan tasavertaisia omistajia

• Parempi Terveys -osuuskunta päätti hakea palveluntuottajaksi kolmen kuukauden kuluttua kokeilun alkamisesta. Osuuskunta tuottaa kokeilussa vaaditut palvelut lähtökohtaisesti jäsenyritystensä yhteistyöjärjestelyiden kautta

• Ennen osuuskunnan perustamista Parempi Terveys on varmistanut, että sen jäsenyrityksillä on palveluiden tuottamiseen tarvittavat luvat ja toiminta täyttää järjestäjän palveluntuottajalle asettamat vaatimukset. Lisäksi osuuskunta on tarkistanut käyttämänsä potilastietojärjestelmän kuuluvan Valviran hyväksymien potilastietojärjestelmien joukkoon

• Osuuskunnan toimitusjohtaja toimii kokeilussa palveluntuottajan yhteyshenkilönä kokeilunjärjestäjälle. Kapitaatiokorvaus maksetaan kokeilussa osuuskunnalle, joka välittää sen eteenpäin jäsenyrityksilleen osuuskunnan sovitun tulonjaon mukaan. Vastuulääkärinä toimii osuuskuntaan kuuluvan Lääkärikumppanit Oy:n ylilääkäri

Esimerkki II: Osuuskunta palveluntuottajana (jatkoa)

• Palveluntuottajan palveluita tarvitessaan asiakas ottaa yhteyttä osuuskuntaan puhelimitse tai kotisivujen ajanvaraustoiminnon kautta. Päivystäjän tekemän arvion perusteella asiakkaalle varataan palveluntarpeesta riippuen aika jollekin Palveluntuottajan jäsenyrityksistä. Kiireellisissä sairastapauksissa asiakkaalle varataan aika Lääkärikumppanit Oy:n päivystävälle lääkärille.

• Palveluntuottajalta edellytettyjen palveluiden lisäksi Parempi Terveys tarjoaa asiakkailleen myös hammaslääkäripalveluita jäsenyrityksensä Medident Oy:n kautta. Kyseiset palvelut eivät kuitenkaan kuulu kokeilusta maksettavaan kapitaatiokorvaukseen, vaan osuuskunta laskuttaa niiden käytöstä asiakasta erikseen.

• Parempi Terveys-osuuskunnan suurimpia kilpailuvaltteja ovat paikalliset, tunnetut ja hyvämaineiset yrittäjät sekä laaja kumppaniyritysverkosto

• Ohjeet osuuskunnan perustamiseen löytyvät täältä.

• Esimerkki on kuvitteellinen, eikä toiminnan lainopillisia yksityiskohtia, mahdollisuuksia tai riskejä ole erikseen arvioitu

• Esimerkin mallina on käytetty hyvinkääläistä Hyvin Yhdessä–osuuskuntaa. (Lisätietoa linkistä)

Osuuskunta

palveluntuottajana

Esimerkki II

Osuuskunnan palveluntuottajakseen

valinnut asiakas voi ottaa yhteyttä

osuuskuntaan puhelimitse tai

kotisivujen ajanvaraustoiminnon

kautta.

Päivystäjän tekemän arvion

perusteella asiakkaalle varataan

palveluntarpeesta riippuen aika

jollekin osuuskunnan jäsenyrityksistä

Kuntalainen

Järjestäjä

Sopimus palveluiden tuottamisesta,

kapitaatiokorvaus Parempi Terveys osk:lle

Fysioterapiapalvelut

Mielenterveyspalvelut

Sosiaaliohjaus

Vastuulääkäri

Vastuutuottaja,

Parempi Terveys

osk (yht. 9 jäsentä)

Esimerkki II: Keskeisimmät huomiot

Osuuskunta toimii sateenvarjo-organisaationa useammalle toimijalle. Sillä on oma johto ja se jakaa mahdollisen voiton säännöissä määritellyn jakoperusteen mukaan.

Osuuskunnan tehtävänä on koordinoida asiakasvirtoja ja huolehtia asiakaspalvelusta sekä ulkoisesta viestinnästä ja markkinoinnista.

Tämä malli auttaa esimerkiksi pieniä tuottajia luomaan kokonaisvaltaisemman palveluvalikoiman yhtenäisen brändin alle, mahdollistaen toimijoiden itsenäisyyden muun toiminnan osalta.

1

2

3

Esimerkki III: Terveys ja virkeys ICT Oy

• Terveys ja virkeys ICT Oy on terveysteknologiaan ja terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittämiseen erikoistunut yritys. Terveys ja virkeys ICT Oy toimii valinnanvapauskokeilun vastuutuottajana, eli palveluntuottajia yhteen liittävänä verkoston koordinaattorina ja teknisen alustan tarjoajana.

• Yrityksellä itsellään ei ole sosiaali- tai terveydenhuollon palvelutoimintaa tai palveluiden tuottamiseen tarvittavia lupia. Terveys ja virkeys ICT Oy:n liikeideana on rakentaa sähköiseen asiointiin perustuva tuotantomalli, jolla ei ole omaa fyysistä toimipistettä. Asiakas asioi lähinnä tietoverkon välityksellä. Palvelu on käytettävissä kaikkina päivinä ja kaikkina vuorokauden aikoina. Asiakas saa sähköisen palvelualustan kautta käyttöönsä muun muassa älykkään oirearviopalvelun, omahoito-ohjeistusta, hyvinvointivalmennusta sekä henkilökohtaisen ohjauksen palveluiden käyttöön. Asiakasta tuetaan myös chat-päivystyksellä. Vastaanotot toteutetaan videopuheluilla tai tarvittaessa kumppanien fyysisiä vastaanottotiloja hyödyntäen.

• Terveys ja virkeys ICT Oy teki sopimuksen palveluiden tuottamisesta järjestäjäkunnan / -kuntien kanssa, listautuen palveluntuottajaksi. Tämän lisäksi yhtiö teki alihankintasopimuksen sosiaaliohjausta tuottavan yhdistyksen (chat-päivystys ja ohjaus palveluiden käyttöön), lääkäripalveluita tuottavan ammatinharjoittajan (lääkärin virtuaalivastaanotto ja vastuulääkäri) ja sairaanhoitopalveluita tuottavan pienyrityksen kanssa (hoitajan virtuaalivastaanotto). Terveys ja virkeys ICT Oy tarjoaa alihankkijoilleen virtuaalivastaanottoon ja ohjaukseen soveltuvat teknologiset ratkaisut.

Esimerkki III: Terveys ja virkeys ICT Oy (jatkoa)

• Ennen palvelutuotannon aloittamista Terveys ja virkeys ICT Oy on varmistanut, että verkostoon kuuluvilla alihankkijoilla on palveluiden tuottamiseen tarvittavat luvat ja toiminta täyttää järjestäjän Palveluntuottajalle asettamat vaatimukset. Lisäksi yhtiö on varmistanut tarjoamansa teknologisen alustan tietoturvan ja tietosuojan vastaavan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottamisen vaatimuksia. Terveys ja virkeys ICT Oy panostaa erityisesti palvelun nopeaan saatavuuteen sekä asiakaskokemuksen vertailuun ja kehittämiseen.

• Terveys ja virkeys ICT Oy tarjoaa peruspalveluiden lisäksi lisäpalveluita. Lisäpalvelut eivät kuulu kapitaatiokorvauksen alaisiin palveluihin, vaan Terveys ja virkeys ICT Oy laskuttaa palveluiden käytöstä asiakasta itseään. Yhtiö tarjoaa virtuaalisesti lisäpalveluina mielenterveyskuntoutujien terapiaryhmiä ja erikoislääkärin konsultaatiopalveluita. Mielenterveyskuntoutujien ryhmää ohjaa psykoterapeuttina toimiva ammatinharjoittaja ja erikoislääkärin konsultaatiopalvelut tuottaa paikallisesti toimiva yksityinen lääkäriasema

• Terveys ja virkeys ICT Oy on kuvitteellinen esimerkki, jonka kuvauksen malleina ovat toimineet

- Ruotsissa toimiva virtuaalilääkäripalvelu Kry (www.kry.se)

- Kuntoutuspsykoterapiaa maanlaajuisesti tarjoavan asiantuntijaverkoston verkkopalvelu Psykoterapiakeskus Vastaamo (www.vastaamo.fi)

- YTHS:n videovastaanottotoiminta (http://www.sitra.fi/uutiset/omahoito/erinomainen-ja-tata-paivaa-oleva-vastaanoton-muoto-opiskelijat-tyytyvaisia-ythsn)

- eÄhtäri-hankkeessa kokeiltu videovälitteinen asiointimahdollisuus (www.videoasiointi.fi)

- Tampereen kotitori (www.tampereenkotitori.fi)

Terveys ja

virkeys ICT Oy

Esimerkki III

Terveys ja virkeys ICT:lle asiakkaaksi

listautunut kuntalainen asioi pääosin

tietoverkon välityksellä. Palvelu on

käytettävissä kaikkina päivinä ja kaikkina

vuorokauden aikoina. Asiakas saa

käyttöönsä mm. älykkään oirearviopalvelun,

omahoito-ohjeistusta ja

hyvinvointivalmennusta. Asiakasta tuetaan

myös chat-päivystyksellä.

Vastaanotot toteutetaan videopuheluilla tai

tarvittaessa kumppanien fyysisiä

vastaanottotiloja hyödyntäen.

Kuntalainen

Järjestäjä

Sopimus palveluiden tuottamisesta,

kapitaatiokorvaus vastuutuottajalle

(Terveys ja virkeys ICT Oy)

Vastuulääkäri

LääkäripalvelutHoitajapalvelut

Mielen Tuki Ry

Sosiaaliohjaus

Vastuutuottaja,

Terveys ja

virkeys ICT Oy

Esimerkki III: Keskeisimmät huomiot

Kyseessä malli, jossa toimijan ydinosaaminen on digitaalisissa ratkaisuissa ja siten toiminta keskittyy sähköisiin palveluihin ja tiiviiseen vuorovaikutukseen asiakkaan kanssa. Fyysiset vastaanottokäynnit hoidetaan kumppaniverkoston kautta.

Sote-alan ulkopuolisen toimijan kannalta ehkä ketterin tapa aloittaa palveluiden tuotanto, erityisesti jos toimijalla osaamista digitaalisten ratkaisujen tuotantoon.

Vaatii Terveys ja virkeys ICT Oy:ltä erityisen paljon osaamista digitaalisen asiakaskokemuksen sekä kumppaniverkostojen johtamisesta.

1

2

3

Esimerkki IV: Hyvinvointipaku – liikkuva sote-asema useiden tuottajien yhteiskäytössä

• Hyvinvointipaku on järjestön omistama, liikkuva sote-asema, joka on useiden palveluntuottajiksi listautuneiden toimijoiden yhteiskäytössä kunnan/kuntayhtymän/maakunnan alueella. Autossa on paikalla kuskin lisäksi aina hoitaja sekä satunnaisesti myös virkistystoimintaa tarjoavia vapaaehtoisia. Tarvittaessa myös lääkärin kiertävä vastaanotto onnistuu.

• Hyvinvointipaku-palvelun hallinnoijana toimii sosiaalialan järjestö Tekee Hyvää ry. Yhdistys tarjoaa ystävä- ja virkistystoimintaa haja-asutusalueilla. Tekee Hyvää ry päätti ryhtyä haja-asutusalueiden palveluntuottajaksi, ja paransi omistamansa asuntoauton sisätilat sote-palveluihin soveltuvaksi. Modernin terveysteknologian avulla, autoon saatiin myös pitkälti terveyskeskustasoinen laitevarustus. Lääkäripalvelut sekä esimerkiksi sosiaaliohjaus tuotetaan autossa etäyhteyden avustuksella, tarvittaessa hoitajan tukemana. Palvelu yhtiöitettiin HyvinvointipakuOy:ksi.

• Hyvinvointipaku takaa sote-palveluiden saatavuuden niille, joilla pääsy kiinteisiin palvelupisteisiin on rajattua tai huonojen kulkuyhteyksien vuoksi mahdotonta. Hyvinvointipaku kiertää vakioreittiä alueellaan, ennalta suunnitellun aikataulun mukaisesti. Sen lisäksi pakun reittiä päivitetään ja optimoidaan päivän aikana dynaamisesti, eri palveluntuottajilta tulevien asiakaskäyntitilausten pohjalta.

Esimerkki IV: Hyvinvointipaku – liikkuva sote-asema useiden tuottajien yhteiskäytössä

• Reittioptimointi ja liikkuvan terveysaseman yhteiskäyttö vähentää liikkuvan palvelun ylläpitokustannuksia sekä muun muassa ympäristöhaittoja.

• Aikataulutetuilla pysähdyspaikoillaan Hyvinvointipaku tarjoaa alueen asukkaille yleistä hyvinvointi- ja terveysneuvontaa sekä maksullisia toimenpiteitä, kuten verenpaineen mittauksia ja rokotuksia. Pysähdyspaikoilla palveluihin sisältyy myös vapaaehtoisten toteuttama, maksuton ja yhteisöllisyyttä edistävä virkistystoiminta.

• Tekee Hyvää ry:n omistama Hyvinvointipaku Oy teki sopimuksen useiden palvelutuottajien kanssa liikkuvien sote-palveluiden tuottamisesta, joista se saa tuottajilta sekä kiinteän kuukausikorvauksen että tilattuihin kotikäynteihin pohjautuvan korvauksen. Järjestö hyödyntää omia hoitajaresurssejaan pakun palveluissa.

• Muut kuin hoitajapalvelut, kuten esimerkiksi lääkärin vastaanotot sekä sosiaaliohjaus, toteutetaan pääosin virtuaalisesti asiakaskäynnin tai päivystysvastaanoton yhteydessä, hyödyntäen sen palvelutuottajan resursseja ja sähköisiä kanavia, jolle asiakas on listautunut. Mikäli tarpeen, hoitaja myös tukee asiakasta sähköisten palveluiden käytössä. Tarvittaessa asiakkaalle varataan aika palveluntuottajan fyysiseen toimipisteeseen.

Esimerkki IV: Hyvinvointipaku – liikkuva sote-asema useiden tuottajien yhteiskäytössä (jatkoa)

• Liikkuvalla palvelumallilla ennaltaehkäistään hyvinvointiongelmia, lisätään alueellista yhteisöllisyyttä sekä mahdollistetaan sote-palveluiden parempi saavutettavuus, mikä kaikin puolin tukee myös Tekee Hyvää ry:n tavoitteita.

• Hyvinvointipaku on kuvitteellinen esimerkki, jonka kuvauksen malleina ovat toimineet

- Saaristossa toimiva Saaristolääkärit –palvelu (www.saaristolaakarit.fi)

- Helsingin Diakonissalaitoksen liikkuva terveysneuvontayksikkö (https://www.hdl.fi/fi/palvelut/paihdetyo/liikkuva-terveysneuvontayksikko)

- Eksoten alueella toimiva liikkuva vastaanotto Mallu-auto (http://www.eksote.fi/toimipisteet/mallu-auto/Sivut/default.aspx)

- Vie vanhus ulos –kampanja (http://www.vievanhusulos.fi/tietoa-kampanjasta)

- Terveyskioski –toimintamalli (www.sitra.fi/hyvinvointi/terveyskioski)

Hyvinvointipaku

– liikkuva sote-asema useiden

tuottajien yhteiskäytössä

Esimerkki IV

Hyvinvointipaku on Tekee Hyvää ry:n omistama, liikkuva

sote-asema, joka on useiden palveluntuottajiksi

listautuneiden toimijoiden yhteiskäytössä

kunnan/kuntayhtymän/maakunnan alueella

Hyvinvointipaku takaa sote-palveluiden saatavuuden niille,

joilla pääsy kiinteisiin palvelupisteisiin on rajattua tai

huonojen kulkuyhteyksien vuoksi mahdotonta.

Hyvinvointipaku kiertää vakioreittiä alueellaan, ennalta

suunnitellun aikataulun mukaisesti. Sen lisäksi pakun

reittiä päivitetään ja optimoidaan päivän aikana

dynaamisesti, eri palveluntuottajilta tulevien

asiakaskäyntitilausten pohjalta.

Tekee Hyvää ry:n omistama Hyvinvointipaku Oy teki

sopimuksen useiden palvelutuottajien kanssa liikkuvien

sote-palveluiden tuottamisesta, joista se saa tuottajilta

sekä kiinteän kuukausikorvauksen että tilattuihin

kotikäynteihin pohjautuvan korvauksen.

Case 1:

Palveluntuottajien

verkosto

Case 2:

Osuuskunta

palveluntuottajana

Case3:

Terveys ja virkeys

ICT Oy

Esimerkki IV: Keskeisimmät huomiot

Liikkuvat sote-palvelut ovat yleistymässä. Usean toimijan yhteisesti hyödyntämä liikkuva vastaanotto nostaa Hyvinvointipakun käyttöastetta, madaltaen käyntikohtaisia kustannuksia.

Liikkuvaa palvelua tuottava Tekee Hyvää ry keskittyy Hyvinvointipakun palvelujen kehittämiseen ja ylläpitoon sekä reittien optimoimiseen kustannus- ja aikatehokkaasti.

Palveluntuottajat voivat ostaa liikkuvan vastaanoton palveluna Tekee Hyvää Ry:ltä, ilman merkittäviä alkuinvestointeja. Tämä on tärkeää erityisesti pienille toimijoille.

1

2

3

VALINNANVAPAUSKOKEILUT 2017-2018

Kokeilujen yleiset vaatimukset

Palveluntuottajan asiakkaat ja kokeilusta maksettava

korvaus

• Palveluntuottajan asiakkaita ovat ne asukkaat, jotka ovat valinneet kyseisen Palveluntuottajan sote-palveluidensa tuottajaksi

• Järjestäjä maksaa kokeiluun osallistuvalle Palveluntuottajalle korvauksen, joka perustuu kyseiselle Palveluntuottajalle rekisteröityneisiin asiakkaisiin

• Maksettava korvaus vaihtelee kokeilukunnittain

Keski-Uudenmaansote

Vahvistetaan alueen kunnissa helmi-maaliskuun aikana.

http://www.keski-uudenmaansote.fi

Hämeen-linna http://www.hameenlinna.fi/pages/7463426/Kokeilun-

ehdot-ja-periaatteet-H%C3%A4meenlinna%204.1.2017.pdf

Jyväskylähttp://www.jyvaskyla.fi/terveys/valinnanvapaus/palveluntuottajaksi

Tamperehttp://www.tampere.fi/valinnanvapaus

Ylä-SavonSOTE

http://www.ylasavonsote.fi/documents/10192/72611/Yl%C3%A4-Savon+SOTE+ky+valinnanvapaus+s%C3%A4%C3%A4nt%C3%B6kirja.pdf/9e51a402-f0a8-4137-a266-e5b58871b5c4

Tietoa kokeilukohtaisista korvausperusteista

Kokeilujen suunniteltu korvausmalli Kunta Kuvaus

Hämeenlinna Väestö- ja ikäryhmäkohtainen kapitaatiohinnoittelu

Jyväskylä Väestö-, ikäryhmä- ja aluekohtainen kapitaatiohinnoittelu

Keski-Uudenmaan sote Väestö-, ikäryhmä- ja kuntakohtainen kapitaatiohinnoittelu

Tuottajan saamaan korvaukseen tehdään ns. valintavirheen korjaus asiakkaiden toteutuneen palvelun käytön mukaan. Vähennetty kapitaatiokorvaus asiakkaille, jotka valitsevat palveluntuottajakseen oman työterveyshuollon tuottajansa, sama koskee YTHS:n palvelutuotantoa.

Lisäksi otetaan käyttöön Triple Aim malliin perustuva kannustin/sanktiomalli. Kapitaatioperusteisen korvausmallin lisäksi kokeilussa on mukana myös henkilökohtainen budjetti määritellyille asiakasryhmille, joka tulee käyttöön syksyllä 2017.

Tampere Väestökohtainen kapitaatiokorvaus perusterveydenhuollon lääkärin ja hoitajan palveluista. Korotettu kapitaatiokorvaus asiakkaille, joille on tehty terveys- ja hoitosuunnitelma

Suoriteperusteisen korvauksen palvelut (päihde- ja mielenterveystyö, fysioterapia, sosiaaliohjaus)

Ylä-Savon SOTE Väestökohtainen kapitaatiohinnoittelu (tasakapitaatio)

Kapitaatiohinnoittelun laskuperusteet

Kunta Kuvaus

Hämeenlinna Lähtökohtana kaikki avosairaanhoidon tilinpäätöksen 2015 mukaiset kustannukset ml. vyörytykset

Jyväskylä Lähtökohtana tilinpäätöksen 2015 mukaiset avosairaanhoidon kustannukset ja sosiaaliohjauksen arvioidut kustannukset

Keski-Uudenmaan sote Lähtökohtana tilinpäätöksen 2015 mukaiset kustannukset

Tampere Lähtökohtana 2015 tilinpäätöksen mukaiset oman tuotannon kustannukset ml. vyörytykset ja harkinnanvaraisuus

Ylä-Savon SOTE Lähtökohtana arvioidut 2016 kustannukset ja 2015 asiakasmäärä. Kustannukseton suhteutettu asiakasmäärään.

Kapitaatiohinnat kokeilualueittain

Esitetyt tulokset perustuvat kuntien toteuttamiin laskelmiin ja ne voivat vielä muuttua. Tampereen hinnat eivät sisällä suoriteperusteisten palveluiden korvauksia. Mustijoki = Mustijoen perusturva, joka järjestää Mäntsälän ja Pornaisten palvelutuotannon.Esitetyt tulokset perustuvat tilanteeseen:

Hämeenlinna: Kokeilun ehdot ja periaatteet 2017 – 2018, 4.1.2017Jyväskylä: lautakunnan 12.1.2017 hyväksymät kapitaatiohinnatTampere: esitys sääntökirjasta: Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta, kokous 26.1.2017Ylä-Savon SOTE: perustuen sääntökirjaan (21,90 €/kk/asiakas)Keski-Uudenmaan sote: 16.12.2016 alustava laskenta sisältäen vastaanottotoiminnan, laboratorio- ja röntgenpalveluiden sekä päihde- ja mielenterveyspalveluiden kustannukset kunnittain. Kokeilussa päihde- ja mielenterveyspalvelut tullaan kuitenkin kattamaan henkilökohtaisella budjetilla. Hinnat vahvistetaan kuntien lautakuntakäsittelyissä 16.2.-6.3.2017.

(alustavat)

(alustavat)

Valinnanvapauskokeilujen henkilökunnan koulutus- /

laillistamisvaatimukset

• Lääkärin vastaanotto

- Valviran laillistama lääkäri

• Sairaanhoitajan ja/tai terveydenhoitajan vastaanotto

- Valviran laillistama sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja

• Mielenterveys- ja päihdepalvelut

- Järjestäjä määrittelee koulutusvaatimukset kokeilukohtaisesti

• Sosiaaliohjaus

- Valviran laillistama sosionomi tai geronomi

• Laboratorio

- Järjestäjä määrittelee koulutusvaatimukset kokeilukohtaisesti

• Kuvantamispalvelut

- Järjestäjä määrittelee koulutusvaatimukset kokeilukohtaisesti

• Fysioterapeutin vastaanotto

- Valviran laillistama fysioterapeutti

Lisätietoa: http://www.valvira.fi/terveydenhuolto/ammattioikeudet/koulutus_suomessa, http://www.valvira.fi/sosiaalihuolto/sosiaalihuollon-ammattioikeudet

*) Sisältyy henkilökohtaisen budjetin kokeiluun Keski-Uudellamaalla.

Vaatimuksena kokeilussa

Keski-Uudenmaan

sote

Hämeen-linna

Jyväs-kylä

Tampere

Ylä-Savon SOTE

*)

VALINNANVAPAUSKOKEILUT 2017-2018

Kuvaukset kokeilualueista

Keski-Uudenmaan sote

• Kokeiluun kuuluvat kunnat ovat Hyvinkää, Nurmijärvi, Järvenpää, Mäntsälä, Pornainen ja Tuusula

• Kokeiluun kuuluvien alueiden asukkaiden määrä: 200 000

• Kokeiluun osallistuvien vastaanottopalvelujen palveluntuottajien on pystyttävä järjestämään seuraavat palvelut:

- lääkärin vastaanotto (Valviran laillistama lääkäri)

- sairaanhoitajan vastaanotto (Valviran laillistama sairaanhoitaja)

- laboratorio- ja kuvantamispalvelut (kokeilun järjestäjä määrittelee henkilökunnan koulutuskriteerit kokeilun ehdoissa ja periaatteissa)

• Henkilökohtaisen budjetin kokeilu toteutetaan rajatusti määritellyille asiakasryhmille

• Tämän lisäksi palveluntuottajien on noudatettava palvelun yleisiä ehtoja ja vaatimuksia (ks. sivut 38-39)

• Yhteyshenkilöt: Pirjo Laitinen-Parkkonen, hankejohtaja (p. 040 182 5797, pirjo.laitinen-parkkonen@hyvinkaa.fi), Frank Ryhänen, (projektipäällikkö, p. 040 724 0869, frank.ryhanen@hyvinkaa.fi)

• Lisätietoja: http://www.keski-uudenmaansote.fi

• Kokeilun ehdot ja periaatteet sekä kapitaatiohinnoittelu käsitellään kuntien lautakunnissa 16.2.-6.3.2017.

• Vastaanottopalvelujen palveluntuottajien listautuminen ja asukkaiden valinnat käynnistyvät maalis-huhtikuussa 2017 aikana.

• Henkilökohtaisen budjetin kokeilu alkaa elokuussa 2017.

Hämeenlinna

• Kokeiluun kuuluvat Jukolan ja Lammi-Tuuloksen terveysasemien alueet.

• Kokeiluun kuuluvien alueiden asukkaiden määrä: n. 18 000

• Kokeiluun osallistuvien palveluntuottajien on pystyttävä järjestämään seuraavat palvelut:

- lääkärin vastaanotto (Valviran laillistama lääkäri)

- sairaanhoitajan vastaanotto (Valviran laillistama sairaanhoitaja)

- mielenterveys– ja päihdepalvelut (kokeilun järjestäjä määrittelee henkilökunnan koulutuskriteerit kokeilun ehdoissa ja periaatteissa)

- sosiaaliohjaajan vastaanotto (Valviran laillistama sosionomi tai geronomi)

- laboratorio- ja kuvantamispalvelut (kokeilun järjestäjä määrittelee henkilökunnan koulutuskriteerit kokeilun ehdoissa ja periaatteissa).

• Tämän lisäksi palveluntuottajien on noudatettava palvelun yleisiä ehtoja ja vaatimuksia (ks. sivut 38-39)

• Palveluntuottajalla on oltava käytössään kansallisesti hyväksytty potilastietojärjestelmä. Palveluntuottaja voi saada tarvittaessa käyttöönsä Effica-potilastietojärjestelmän järjestäjältä korvausta vastaan.

• Yhteyshenkilöt: Markku Nurmikari, tilaajaylilääkäri (p. (03) 621 2012, markku.nurmikari@hameenlinna.fi), Niina Haake, kehittämispäällikkö (p. (03) 621 2336, niina.haake@hameenlinna.fi)

• Lisätietoja: http://www.hameenlinna.fi/Palvelut/Terveyspalvelut/Valinnanvapauskokeilu/,

http://www.hameenlinna.fi/pages/7463426/Kokeilun-ehdot-ja-periaatteet-H%C3%A4meenlinna%204.1.2017.pdf

• Palveluntuottajien listautuminen alkoi tammikuussa 2017 ja asukkaiden valinta käynnistyi 1.2.2017.

Jyväskylä

• Kokeiluun kuuluvat Huhtasuon, Keskustan ja Kuokkalan terveysasema-alueet.

• Kokeiluun kuuluvien alueiden asukkaiden määrä: n. 62 000

• Kokeiluun osallistuvien palveluntuottajien on pystyttävä järjestämään seuraavat palvelut:

- lääkärin vastaanotto (Valviran laillistama lääkäri)

- sairaanhoitajan vastaanotto (Valviran laillistama sairaanhoitaja)

- sosiaaliohjaajan vastaanotto (Valviran laillistama sosionomi tai geronomi)

- laboratorio- ja kuvantamispalvelut (kokeilun järjestäjä määrittelee henkilökunnan koulutuskriteerit kokeilun ehdoissa ja periaatteissa)

• Tämän lisäksi palveluntuottajien on noudatettava palvelun yleisiä ehtoja ja vaatimuksia (ks. sivut 38-39)

• Kokeilun potilastietojärjestelmänä käytetään Efficaa. Tarkemmat ohjeet järjestelmän käyttöönotosta ja käyttämisestä annetaan palveluntuottajille myöhemmin

• Yhteystiedot: Riitta Pylvänen, projektipäällikkö (p. 014 266 1630, riitta.pylvanen@jkl.fi), Mia Lindberg, erityisasiantuntija (p. 014 266 8631, mia.lindberg@jkl.fi)

• Lisätietoa: http://www.jyvaskyla.fi/terveys/valinnanvapaus, http://www.jyvaskyla.fi/ajankohtaista/arkisto/1/0/88199

• Palveluntuottajien listautuminen alkoi tammikuussa 2017 ja asukkaiden valinta käynnistyy 20.2.2017.

Tampere

• Kokeiluun kuuluvat Tammelakeskuksen, Kaukajärven ja Linnainmaan terveyskeskusalueet

• Kokeiluun kuuluvien alueiden asukkaiden määrä: 23 000

• Kokeiluun osallistuvien palveluntuottajien on pystyttävä järjestämään seuraavat palvelut:

- lääkärin vastaanotto (Valviran laillistama lääkäri)

- sairaanhoitajan vastaanotto (Valviran laillistama sairaanhoitaja)

- mielenterveys– ja päihdepalvelut (kokeilun järjestäjä määrittelee henkilökunnan koulutuskriteerit kokeilun ehdoissa ja periaatteissa)

- sosiaaliohjaajan vastaanotto (Valviran laillistama sosionomi tai geronomi)

- fysioterapeutin vastaanotto (Valviran laillistama fysioterapeutti)

• Tämän lisäksi palveluntuottajien on noudatettava palvelun yleisiä ehtoja ja vaatimuksia (ks. sivut 38-39)

• Yhteystiedot: Eeva-Kaisa Mäkinen, projektipäällikkö (p. 040 675 3147, eeva-kaisa.makinen@tampere.fi)

• Lisätietoa: http://www.tampere.fi/valinnanvapaus

• Kokeilun säännöistä, käytännön toteutuksesta ja palveluntuottajille maksettavan korvauksen suuruudesta päätetään tammikuussa 2017. Palveluntuottajien listautuminen alkaa helmikuussa 2017.

Ylä-Savon SOTE

• Kokeilualueena toimii Ylä-Savon SOTE-kuntayhtymän toiminta-alue, johon kuuluvat Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi ja Vieremä

• Kokeiluun kuuluvien alueiden asukkaiden määrä: 38 500

• Kokeiluun osallistuvien palveluntuottajien on pystyttävä järjestämään seuraavat palvelut:

- lääkärin vastaanotto (Valviran laillistama lääkäri)

- laboratorio- ja kuvantamispalvelut (kokeilun järjestäjä määrittelee henkilökunnan koulutuskriteerit kokeilun ehdoissa ja

periaatteissa)

- fysioterapeutin vastaanotto (Valviran laillistama fysioterapeutti)

- ravitsemusterapeutti

- jalkaterapeutti

• Tämän lisäksi palveluntuottajien on noudatettava palvelun yleisiä ehtoja ja vaatimuksia (kts. s. 8-9)

• Palveluntuottajalla on oltava käytössään kansallisesti hyväksytty potilastietojärjestelmä. (http://www.kanta.fi/fi/web/ammattilaisille/sertifioidut-jarjestelmat-ja-valittajat) Palveluntuottaja voi saada tarvittaessa käyttöönsä Pegasos-potilastietojärjestelmän järjestäjältä korvausta vastaan.

• Laura Vuorensola, projektipäällikkö (p. 040 632 5142, laura.vuorensola@ylasavonsote.fi)

• Lisätietoa: http://www.ylasavonsote.fi/valinnanvapauskokeilu, http://www.ylasavonsote.fi/documents/10192/72611/Yl%C3%A4-Savon+SOTE+ky+valinnanvapaus+s%C3%A4%C3%A4nt%C3%B6kirja.pdf/9e51a402-f0a8-4137-a266-e5b58871b5c4 , http://terveyspalveluni.fi/

• Palveluntuottajien listautuminen alkoi joulukuussa 2016 ja asukkaiden valinta käynnistyi tammikuussa 2017.

Valinnanvapauskokeilujen yleiset ja yhteiset

vaatimukset (1/3)

Palveluntuottajalla tulee olla lupa harjoittaa terveydenhuollon palvelujen tuottamista. Lisäksi palveluntuottajan tulee tehdä ilmoitus kokeilukunnalle sosiaalipalvelujen tuottamisesta. Yksityisen palveluntuottajan on oltava rekisteröity ja sillä on oltava taloudelliset edellytykset toiminnan harjoittamiseen (osoitettava liikevaihdon, verovelkatodistuksen yms. avulla). Taloudelliset edellytykset eivät täyty muun muassa, mikäli palveluntuottaja on maksukyvytön, ei ole kyennyt hoitamaan laskujaan niiden eräpäivään mennessä, on aloittanut akordimenettelyn, on asetettu selvitystilaan tai on välittömässä vaarassa tulla asetetuksi selvitystilaan

- Laki yksityisestä terveydenhuollosta (152/1990) 4 § (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1990/19900152)

- Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) 7, 8 ja 11 § (http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110922)

Palveluntuottaja sitoutuu täyttämään palveluja tuottaessaan laissa määritellyn hoito- ja palvelutakuun. Potilaan hoidon on toteuduttava terveydenhuoltolaissa määriteltyjen aikarajojen puitteissa.

- Terveydenhuoltolain (1326/2010) 51, 52 ja 53 § (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326)

- Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (1301/2014) 36 § (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141301)

Valinnanvapauskokeilujen yleiset ja yhteiset

vaatimukset (2/3)

Palveluntuottajalla tulee olla omavalvontasuunnitelma. Palveluntuottajan tulee informoida järjestäjää säännöllisesti tarjoamiensa palveluiden laadun valvonnasta sekä potilasturvallisuudesta

- Laki yksityisestä terveydenhuollosta (152/1990) 6 ja 8 § (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1990/19900152)

- Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (1301/2014) 47 § (http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141301)

- Valviran määräys omavalvontasuunnitelman sisällöstä 2/2012(http://www.finlex.fi/data/normit/39638/Maarays_2_2012_yksityisen_terveydenhuollon_omavalvontasuunnitelma.pdf)

- Valviran yksityisten sosiaalipalvelujen ja julkisten vanhuspalvelujen omavalvontasuunnitelman sisältöä, laatimista ja seurantaa koskeva määräys 1/2014 (http://www.finlex.fi/data/normit/41771/Maarays_sosiaalipalvelujen_omavalvontasuunnitelma.pdf)

Palveluntuottajan markkinoinnin on oltava asiallista, luotettavaa ja hyvän tavan mukaista. Ylisanoja tai vertailumuotoja ei saa käyttää. Palveluntuottajan tulee kertoa asiakkaalle selkeästi mikä palvelu kuuluu kapitaatiokorvauksen piiriin ja mikä on asiakkaan itse maksamaa palvelua

- Kuluttajansuojalain (38/1978) 2. luku (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780038)

Valinnanvapauskokeilujen yleiset ja yhteiset

vaatimukset (3/3)

Järjestäjän on viestitettävä asiakkaille yksiköiden osoitetiedot, aukioloajat, puhelinnumerot ja muut yhteystiedot sekä asiakasmaksut. Tarjottavat palvelut tulee kuvata selkeästi ja ymmärrettävästi.

- Kuluttajansuojalain (38/1978) 2. luvun 8 a § (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780038)

Lisäksi palveluntuottajan on täytettävä vaatimukset, jotka on mainittu kokeilualueiden omissa ehdoissa ja periaatteissa.

Tyypillisimpiä kysymyksiä ja vastauksia

Onko vastuulääkärin toimittava vastuutuottajan palveluksessa?

Vastuulääkärin ei tarvitse toimia vastuutuottajan palveluksessa.

Onko palveluntuottajaksi listautuminen mahdollista kokeilun alkamisen jälkeen?

Palveluntuottajaksi on mahdollista listautua koko kokeilun ajan

Voiko palveluntuottaja valikoida asiakkaitaan?

Palveluntuottajan on otettava vastaan kaikki sen palveluntuottajakseen valinneet asiakkaat

Kuinka usein asiakkaan on mahdollista vaihtaa palveluntuottajaa?

- Keski-Uudenmaan sote: Vaihto-oikeus kuuden kuukauden välein

- Hämeenlinnan kaupunki: Vaihto-oikeus kuukauden välein

- Jyväskylän kaupunki: Vaihto-oikeus kuuden kuukauden välein

- Tampereen kaupunki: Vaihto-oikeus kolmen kuukauden välein

- Ylä-Savon SOTE: Vaihto-oikeus kuukauden välein

Mitä sosiaaliohjauksella tarkoitetaan?

Sosiaaliohjauksella tarkoitetaan yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen neuvontaa, ohjausta ja tukea palvelujen käytössä sekä yhteistyötä eri tukimuotojen yhteensovittamisessa. Tavoitteena on yksilöiden ja perheiden hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen vahvistamalla elämänhallintaa ja toimintakykyä. (Sosiaalihuoltolaki 16 §)

Lisää kysymyksiä ja vastauksia löytyy muun muassa täältä: http://stm.fi/documents/1271139/3116043/Palvelusetelikokeilu_kysymyksi%C3%A4+ja+vastauksia_15082016.pdf/db97c834-6ba2-4547-a23b-913da34ded62

Kokeiluiden tarkemmat tiedot ja info-sivustot

• STM

http://stm.fi/palvelusetelikokeilu

• Valviran muistilista yksityiselle sote-palveluntuottajalle

https://www.valvira.fi/documents/14444/236786/Yksityinen_tervyedenhuolto_muistilista2016/abfe51b4-ab99-449d-bf8b-b773e6efe55e

• Keski-Uudenmaan sote

www.keski-uudenmaansote.fi

http://www.kuuma.fi/seutuyhteistyo/sote-selvitys_keski-uudenmaan_kunnat/sote-hanke

• Hämeenlinnan kaupunki

http://www.hameenlinna.fi/Palvelut/Terveyspalvelut/Valinnanvapauskokeilu/

http://www.hameenlinna.fi/pages/7463426/Kokeilun-ehdot-ja-periaatteet-H%C3%A4meenlinna%204.1.2017.pdf

• Jyväskylän kaupunki

http://www.jyvaskyla.fi/terveys/valinnanvapaus

http://www.jyvaskyla.fi/ajankohtaista/arkisto/1/0/88199

• Tampereen kaupunki

http://www.tampere.fi/valinnanvapaus

• Ylä-Savon SOTE

http://www.ylasavonsote.fi/valinnanvapauskokeilu

http://terveyspalveluni.fi/

http://www.ylasavonsote.fi/documents/10192/72611/Yl%C3%A4-Savon+SOTE+ky+valinnanvapaus+s%C3%A4%C3%A4nt%C3%B6kirja.pdf/9e51a402-f0a8-4137-a266-e5b58871b5c4

Kaikkien kokeilujen yhteyshenkilöiden yhteystiedot löytyvät sivulta 44.

Kokeilujen projektivastaavien yhteystiedot

Keski-Uudenmaan sote

• Pirjo Laitinen-Parkkonen, hankejohtaja (p. 040 182 5797, pirjo.laitinen-parkkonen@hyvinkaa.fi)

• Frank Ryhänen, projektipäällikkö (p. 040 724 0869, frank.ryhanen@hyvinkaa.fi)

Hämeenlinnan kaupunki

• Markku Nurmikari, tilaajaylilääkäri (p. (03) 621 2012, markku.nurmikari@hameenlinna.fi)

• Niina Haake, kehittämispäällikkö (p. (03) 621 2336, niina.haake@hameenlinna.fi)

Jyväskylän kaupunki

• Riitta Pylvänen, projektipäällikkö (p. 014 266 1630, riitta.pylvanen@jkl.fi)

• Mia Lindberg, erityisasiantuntija (p. 014 266 8631, mia.lindberg@jkl.fi)

Tampereen kaupunki

• Eeva-Kaisa Mäkinen, projektipäällikkö (p. 040 675 3147, eeva-kaisa.makinen@tampere.fi)

Ylä-Savon SOTE

• Laura Vuorensola, projektipäällikkö (p. 040 632 5142, laura.vuorensola@ylasavonsote.fi)

Polkuni palveluntuottajaksi valinnanvapauskokeiluissa

Tahdon!

Minulla on palo tehdä sote-palveluista asiakaslähtöisiä.

Minulla on loistoidea!

Tiedän miten teen ihmisille parhaita ja asiakaslähtöisiä palveluita. Minulla on toimintasuunnitelma.

Luvat kuntoon!

Olen saanut kaikki tarvittavat luvat palvelujen tuottamiseksi.

Listaudun palveluntuottajaksi!

Täytän valinnanvapauskokeilujen yleiset ja yhteiset vaatimukset.

Asiakas voi valita minut!

Olen toimikelpoinen tuottaja valinnanvapauskokeilualueella, voin markkinoida palveluitani, saan

asiakaskohtaisen kapitaatiokorvauksen kunnalta ja olen vastuussa asiakkaistani.

1.

2.

3.

4.

5.

Soteuttamo on sosiaali- ja terveysalan uudistamisen ja verkostojen kehittämisen työkalupakki.

Soteuttamo edistää ekosysteemiajattelua sote-alalla ja eri toimialojen välillä. Soteuttamoa toteutetaan

Sitran ja kokeilualueiden yhteistyössä.Tervetuloa mukaan!

www.soteuttamo.fi

Yhteyshenkilöt Sitrassa

Tuula Tiihonen

tuula.tiihonen@sitra.fi

p. 050 160 9070

Ville Koiste

ville.koiste@sitra.fi

p. 0400 974 422

Henna Hiilamo

henna.hiilamo@sitra.fi

p. 044 582 6232

Isa Ojala-Mononen

isa.ojala-mononen@sitra.fi

p. 050 594 4058