Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari SormunenKevät 2012

Aine koostuu atomeista› Nimitys tulee sanasta atomos = jakamaton (400 eaa,

Kreikka)

Atomin kuvaamiseen käytetään atomimalleja › Pallomalli› Luumuvanukasmalli› Aurinkokuntamalli› Bohrin atomimalli› Elektronipilvimalli jne.

• Elektronit kiertävät atomin ydintä. Atomin ydin koostuu protoneista ja neutroneista. Elektronien ja protonien lukumäärä on sama

• Elektroneilla on negatiivinen sähkövaraus ja protoneilla on positiivinen sähkövaraus. Neutroneilla ei ole sähkövarausta

Atomin järjestysluku Z ja massaluku A› Mitä niillä kuvataan? Miksi järjestysluku on tärkeä tunnistaa?› Mitä tarkoittavat aineen isotoopit?

Atomissa protonien ja elektronien sähkövaraukset kumoavat toisensa, joten atomi on ulospäin sähköisesti neutraali.

Edellä mainittujen asioiden mallintamiseen aurinkokuntamalli on riittävä, mutta sen käytössä on ongelmansa:› Aurinkokuntamalli (tai planeettamalli) on ongelmallinen,

koska todellisuudessa yksittäisen elektronin tarkkaa sijaintia ytimen ympärillä ei voida tuntea.

› Lisäksi aineilla on havaittu ominaisuuksia joita ei voida selittää yksinkertaisella aurinkokuntamallilla.

› Aurinkokuntamallin oppiminen saattaa haitata myöhemmin muiden atomia kuvaavien mallien omaksumista (esim. Kuorimallit 7-9-luokilla ja orbitaalimallit lukiossa).

Elektronit kiertävät ydintä satunnaisesti eivätkä elektronit liiku määrättyjä ratoja pitkin. Ytimen ympärillä oleva elektronipilvi kuvaa elektronien todennäköistä sijaintia.

Kauempana ytimestä olevilla elektroneilla on suurempi energia.

Aurinkokuntamalllin voisi opetusmallina korvata hyvin elektronipilvimallilla – usein näin tehdäänkin.

Perusopetuksen vuosiluokilla 5-6atomin mallintamiseen riittää pallomalli (vrt. 2. kemian harjoitukset).

• Voidaan ajatella, että aineesta riippuen elektronit sijaitsevat eri energiatasoilla eli elektronikuorilla– Sisin elektronikuori on K-kuori ja sinne mahtuu 2

elektronia– Seuraavana on L-kuori, johon mahtuu 8 elektronia– M-kuori (18 elektronia) ja N-kuori (32 elektronia)

• Jos kuoret numeroidaan järjestyksessä sisimmästä alkaen (K=1, L=2…), voidaan elektronien lukumäärä (pää)kuorella laskea kaavalla 2n2, missä n on kuoren järjestysluku

• Esim. Vedyn ja natriumin elektronikuorimallit

Vedyllä on vain yksi elektroni

Natriumilla on yksitoista elektronia

• Täydennä kloorin elektronikuorimalli. Kloorilla on 17 elektronia.

Tietyn alkuaineen atomilla on aina sama määrä protoneja ytimessä ja elektroneja kuorilla

Protonien lukumäärä kertoo alkuaineen järjestysluvun Z› Esimerkiksi vetyatomin ytimessä on yksi protoni ja

järjestysluku on 1. Hapen (järjestysluku 8) ytimessä on 8 protonia

Alkuaineille on oma tunnus, esimerkiksi vety H, helium He ja happi O. Palauta mieleesi 20 ensimmäisen alkuaineen kemialliset merkit + seuraavat: rauta, kupari, sinkki, kulta ja hopea,

• Järjestetään alkuaineet järjestyslukujen mukaiseen järjestykseen:

1H

2He

3Li

4Be

5B

6C

7N

8O

9F

10Ne

...

• Kokeellisesti huomataan että samankaltaiset kemialliset ominaisuudet toistuvat säännöllisesti. Katkaistaan ”alkuainejono” ja laitetaan kemiallisesti samoin käyttäytyvät aineet allekkain– Esimerkiksi vety, litium, natrium reagoivat

kiivaasti, kun taas helium ja neon eivät reagoi juuri lainkaan.

1 2 3-12 13 14 15 16 17 181H

2He

3Li

4Be

5B

6C

7N

8O

9F

10Ne

11Na

12Mg

…

• Allekkain olevien alkuaineiden sanotaan kuuluvan samaan ryhmään

– Saman ryhmän alkuaineilla on sama määrä elektroneja ulkokuorella (poikkeus: helium)

• Jaksollinen järjestelmä: http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/kemia/kemia3/jaksj.html

Pääryhmät on nimetty seuraavasti:› 1 alkalimetallit› 2 maa-alkalimetallit› (1)3 booriryhmä› (1)4 hiiliryhmä› (1)5 typpiryhmä› (1)6 happiryhmä› (1)7 halogeenit› (1)8 jalokaasut

Sivuryhmissä (3-12) sekä lantanoideissa ja aktinoideissa em. säännöt eivät päde

Vaakarivejä kutsutaan jaksoiksi. Samassa jaksossa olevilla alkuaineilla on sama määrä elektronikuoria

Selvitä jaksollisesta järjestelmästä:› Millä alkuaineella on uloimmalla (kolmannella)

kuorella 8 elektronia?› Monta elektronikuorta on magnesiumilla Mg?› Mitä voit sanoa germaniumin Ge elektroneista?› Mikä alkuaine on toisessa ryhmässä ja neljännessä

jaksossa?

Alkuaineen ominaisuudet riippuvat pitkälti ulommaisen elektronikuoren elektronien lukumäärästä

Jalokaasut ovat kemiallisesti lähes täysin passiivisia. Näitä yhdistää ulommaisella kuorella olevat 8 elektronia (poikkeus: helium)› 8 elektronia ulommaisella kuorella tarkoittaa että atomilla

on oktetti. Se on hyvin pysyvä rakenne Atomit voivat luovuttaa tai vastaanottaa elektroneja

saadakseen oktettirakenteen › paitsi H, Li ja Be pyrkivät toisinaan saavuttamaan He:n

elektronirakenteen eli 2 elektronia K-kuorelle

Kun atomi luovuttaa vai vastaanottaa elektroneja, siitä tulee ioni› Ionilla protonien ja elektronien lukumäärä ei ole sama

joten ionilla on sähkövaraus

Ionisoitumisessa atomilla on pyrkimys oktettiin Esimerkiksi ryhmän 17 alkuaineella fluorilla F on

7 ulkoelektronia. Fluori vastaanottaa mielellään yhden elektronin jotta uloimmalla kuorella on oktetti. Tällöin fluorilla on yhden elektronin suuruinen sähkövaraus, merkitään F-

Vastaavasti magnesium Mg ryhmästä 2 luovuttaa helposti 2 elektronia pois, jotta saa oktettirakenteen. Magnesiumille jää tällöin 2 elektronin ”vaje” ja merkitään Mg2+

Positiivinen ioni, kationi, syntyy kun atomi luovuttaa elektroneja

Negatiivinen ioni, anioni, syntyy kun atomi vastaanottaa elektroneja

Huom! Esimerkiksi litium ei voi saada 8 ulkoelektronia, joten se pyrkii heliumin rakenteeseen, jossa on 2 ulkoelektronia ensimmäisellä kuorella

Millaisen ionin happi O muodostaa helposti? Onko se kationi vai anioni?

Entä alumiini Al? Miksi lisää elektroneja saava ioni saa

negatiivisen sähkövarauksen?