geologisen mallinnusohjelmiston päivitys · 2012-03-02 · kolmiulotteiset kalliomallit ovat...

POSIVA OY

Työraportti 2001-14

ROCK-CAD NTgeologisen mallinnusohjelmiston

päivitys

Jorma Nummela

Pirjo Hellä

Pauli Saksa

Kesäkuu 2001

Töölönkatu 4, FIN-00100 HELSINKI, FINLAND

Tel. +358-9-2280 30

Fax +358-9-2280 3719

Työraportti 2001-14


päivitys

Jorma Nummela

Pirjo Hellä

Pauli Saksa

Kesäkuu 2001

TEKIJÄ-

ORGANISAATIO: Fintact Oy

Hopeatie 1 B

00440 Helsinki

TILAAJA: Posiva Oy

Töölönkatu 4

00 100 Helsinki

TILAUSNUMEROT: 9502/99/TIMO ja 9621/00/HH

POSIVAN

TARKASTAJA:

2.L,(.,,Dt jti-Cf Heikki HinkkJe: Posiva Oy

KONSULTIN

YHDYSHENKILÖ: Pauli Saksa Fintact Oy

TEKIJÄT:

TARKASTAJA

JA HYVÄKSY JÄ:

TYÖRAPORTTI 2001-14:

ROCK-CAD NT-

geologisen mallinnusohjelmiston päivitys

Kesäkuu 2001

\~L Jorma Nummela

1rfJO·~~ ?~~. Pirjo Hellä Pauli Saksa

Työ r a p o r t t i 2 0 0 1 - 1 4


päivitys

Jorma Nummela

Pirjo Hellä

Pauli Saksa

Fintact Oy

Kesäkuu 2001

Pesivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa

tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia.

Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat

ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä

vastaa Posiva Oy:n kantaa.

Nummela, J., Hellä, P., Saksa, P. 2001. ROCK-CAD NT - geologisen mallinnusohjelmiston päivitys. Helsinki, Finland: Posiva Oy. 60s. Työraportti 2001-14.

TIIVISTELMÄ

ROCK-CAD-mallinnusjärjestelmää on käytetty Posivan ydinjätteen loppusijoitukseen tähtäävissä tutkimuksissa kallioperän geologisten ominaisuuksien mallintamiseen ja tutkimusten suunnitteluun noin kymmenen vuoden ajan. Tutkimusalueiden kolmiulotteiset kalliomallit ovat olleet yhteenveto alueen kenttätutkimusten tuloksista ja tietämyksestä. Kalliomalleja on hyödynnetty tutkimusten suunnittelussa ja ne ovat toimineet esimerkiksi virtauslaskennan ja loppusijoitustilojen asemointitarkastelujen lähtötietona. Mallinnusohjelmisto on perustunut Parameter Technologyn Medusamallinnusjärjestelmään ja toiminut UNIX-käyttöjärjestelmässä.

ROCK-CAD-mallinnusjärjestelmä on siirretty AutoCAD2000- ja PC/Windowsympäristöön. Nämä ovat käyttökustannuksiltaan merkittävästi halvemmat. Myös ohjelmistotuen ja kehityksen jatkuvuus on turvatumpi. Mallien siirrettävyys muihin järjestelmiin helpottuu, koska monet yleiset 3D-ohjelmistot lukevat AutoCADin tiedostoformaatteja. ROCK-CAD-mallinnusjärjestelmän vanhat ja aktiivisesti käytetyt ominaisuudet säilytettiin. Järjestelmän uudet toiminnat tehostavat mallin, kappaleiden ja niiden ominaisuuksien hallintaa, dokumentointiaja esitystapoja. Toiminnot ovat käytettävissä kuten AutoCADin omat komennot. Mallinnusjärjestelmä on laadittu siten, että sen kehitykselle on mahdollisimman vähän rajoituksia.

ROCK-CAD-mallit luodaan tutkimusalueittain. Mallit muodostetaan kivilajeja ja rakenteita esittävistä geometrisistä kappaleista. Kappaleen ominaisuudet määrittävät sen tyypin, tiedon varmuustason sekä esitystavan. Mallityyppien tai kappaleitten ominaisuuksien määrää ei ole rajoitettu. Kappaleina on nimi ja uniikki tunnus. Varsinaiset mallit muodostetaan kokoonpanolistojen avulla. Kokoonpanot ovat aikaisempia kivilaji- ja rakennemalleja juostavampi tapa hallita mallia. Kappaleiden geometrian luontia varten on kehitetty AutoCADin vakiotyökaluja monipuolisemmat polyline- ja maastomallintajat. Kappaleitten mallinnus on entistä vuorovaikutteisempaa. Kairanreikä-ja kenttämittaustulosten esittämiseksi kehitetyt työkalut mahdollistavat aikaisempaa nopeamman ja monipuolisemman tiedonsiirron mallinnusjärjestelmään esimerkiksi TUTKA-arkistosta. Ohjelmiston päivityksen yhteydessä on Olkiluodon kalliomalli siirretty uuteen mallinnusjärjestelmään ja sen muodollinen oikeellisuus on tarkistettu.

Avainsanat: geologia, 3D-mallinnus, kallioperän mallinnus, AutoCAD, ROCK-CAD

Nummela, J., Hellä, P., Saksa, P. 2001. ROCK-CAD NT- revision of the geological modeling system. Helsinki, Finland: Posiva Oy. 60 p. Working Report 2001-14.

ABSTRACT

Posiva Ltd takes care of the research and development tasks related to disposal of spent nuclear fuel. ROCK-CAD modeling system has been used within the program for modeling the bedrock properties for about ten years. Three-dimensional models of the sites have summarized the results of field investigations and other geological knowledge. The models have been utilized in planning of further investigations and e.g. in flow modeling as well as in tentative repository siting.

ROCK-CAD modeling system has been transferred from UNIX-based Medusa modeling to AutoCAD2000 and PC/Windows environment. This means lower operatienai costs and a more secure software support and development. The models have become more easily transferable, as many of the common 3D packages read AutoCAD file formats.

Actively used functions of the previous ROCK-CAD modeling system have been revised. The new in-house developed functions enhance the management of the modeling project, objects and their properties, documentation and presentation. They operate similarly as built-in AutoCAD commands. The system has been revised in a way that future maintenance and development can be done easily.

ROCK-CAD is a project based modeling system. The models consist of 3D volumetric objects describing lithological units and fractured zones. Properties describing the type, certainty level and presentation formats can be attached to objects. Each ohjeet has a name and a unique identification number. V arious themes, like lithological and, hydrological units can be presented. The actual models are composed by lists defining the objects and their relations. The composition lists are a flexible way to handle and modify the model for various purposes.

Modeling tools, which enable to create more complex geometries than the built-in AutoCAD tools, have been developed. These include polyline and terrain modelers. The modeling of the objects can now be done more interactively. Tools for presenting various field investigation results have been developed in order to allow easier data import from e.g. the digital TUTKA-archive. The three-dimensional model of the Olkiluoto site has been transferred to the new modeling system and it has been validated.

Keywords: geology, 3D-modeling, bedrock modeling, AutoCAD, ROCK-CAD

SISÄLLYSLUETTELO

TIIVISTELMÄ

ABSTRACT

SISÄLLYSLUETTELO

1 JOHDANT0 ........................................................................................................................ 3

2 LÄHTÖTILAN NE ................................................................................................................ 5

3 UUSI MALLINNUSJÄRJESTELMÄ ................................................................................... 7

3.1 Yleistä ........................................................................................................................ 7

3.2 Laitteisto ja ohjelmisto ............................................................................................. 8

3.3 Projektin hallinta ....................................................................................................... 8

3.4 Objektit ....................................................................................................................... 9

3.4.1 Yleiskuvaus objekteista .................................................................................... 9

3.4.2 Objektien geometria ....................................................................................... 10

3.4.3 Objektien ominaisuudet .................................................................................. 14

3.5 Kokoonpanot ........................................................................................................... 15

3.6 Kairanreikien ja mittaustulosten 3D-esitykset ..................................................... 16

3.7 Leikkaukset ............................................................................................................. 16

4. TESTAUS ......................................................................................................................... 19

5. ESIMERKKI ...................................................................................................................... 21

6. YHTEENVETO .................................................................................................................. 25

LÄHDELUETTELO .................................................................................................................. 27

LIITTEET .................................................................................................................................. 29

LIITE 1 KÄSITTEITÄ ........................................................................................................ 31

LIITE 2 ROCK-CAD NT - LYHYT KÄYTTÖOHJE .......................................................... 33

LIITE 3 KAPPALEITTEN MÄÄRITTELY WINROCKY TIEDOSTOISSA ....................... 49

LIITE 4 YHTEENVETO KOMENNOISTA ......................................................................... 59

----------------------------------

3

1 JOHDANTO

ROCK-CAD-kalliomallinnusohjelmistoa on hyödynnetty Suomessa suoritetuissa ydinjätteen loppusijoitustutkimuksissa 1980-luvun lopulta alkaen (Saksa 1995). ROCK-CADissä on mallinnetto tutkimusalueiden kivilajivaihtelua sekä rikkonaisuusrakenteiden esiintymistä. Kalliomalleja on laadittu useasta eri alueesta ja malleja on päivitetty uusien kenttätutkimuksien ja tulkintojen perusteella. Kalliomalli on tehostanut alueiden arviointia, ollut perusta tulkinta- ja mallinnustyön dokumentoinnille ja toiminut laskentaohjelmien (esim. pohjaveden virtaus) lähtötietona.

ROCK-CAD on perustunut Computervisionin Medusa 3D-mallinnusohjelmistoon, jonka mallintajan ympärille on rakennettu oma sovellus eri ohjelmointikieliä käyttäen. Mallinnusjärjestelmä on toiminut UNIX-työasemalla (Solaris 2.x Sun Sparcstation). Koska UNIX-ympäristön laitteistot todettiin melko kalliiksi ja käytännössä myös Medusa-ohjelmiston kehitys oli pysähtynyt, alettiin pohtia siirtymistä PCympäristössä toimivaan mallinnusohjelmistoon. Tavallisten PC-koneiden teho oli noussut huimasti verrattuna ROCK-CADin käyttöönottoajankohtaan yli kymmenen vuotta sitten, mikä mahdollisti mallinnusjärjestelmän siirron PC:lle.

Vuonna 1997 käynnistettiin selvitys CAD-järjestelmistä, joiden ympärille uusi sovellus voitaisiin rakentaa. Vaihtoehtoina olivat SolidWorks, SolidEdge, MicroStation ja AutoCAD. Järjestelmien ominaisuuksia ja mahdollisuuksia verrattiin sekä teknisten erittelyiden perusteella että keskusteluilla maahantuojan/edustajan kanssa. SolidWorksin ja SolidEdgen piirto-ominaisuudet todettiin puutteellisiksi. Sekä MicroStation että AutoCAD puolestaan vastasivat hyvin asetettuja vaatimuksia ja teknisin perustein niistä olisi voitu valita kumpi tahansa. CAD-järjestelmäksi valittiin Autodesk Inc./ AutoCAD2000-ohjelmisto sen yleisyyden ja aineiston helpon siirrettävyyden takia. AutoCADin valinta määräsi käyttöjärjestelmäksi Microsoft WinNT:n ja sovelluskehitystyökaluksi Microsoft:n Visual C++ rev 6.0. Visual Basic olisi ollut ohjelmointikielenä myös mahdollinen, mutta se hylättiin hitauden ja mahdollisen ominaisuuksien ja tuen riittämättömyyden vuoksi. Myös tuotesuoja on helpommin varmistettavissa käytettäessä Visual C++-kieltä.

Uuden mallinnusjärjestelmän haluttiin sisältävän ne vanhan järjestelmän toiminnot, jotka olivat olleet aktiivisesti käytössä. Mallinnusjärjestelmän muutostarpeita ja uusia toimintoja kartoitettiin haastattelemalla mallin käyttäjiä. Haastattelujen perusteella kaivattiin mm. digitaalisesti katseltavaa versiota mallista, nykyistä pienemmän mittakaavan objektien mukaanottoa, mallinnusprosessin ja lähtötietojen parempaa dokumentointia sekä liityntöjä esim. paikkatietojärjestelmiin (GIS) ja tietokantoihin, joista tärkeimpänä kenttätutkimusten arkisto ns. TUTKA-tietokanta.

Tässä raportissa on kuvattu ROCK-CAD-mallinnusjärjestelmän siirron yhteydessä tehtyä ohjelmointityötä keskittyen erityisesti uusiin ja aikaisemmasta poikkeaviin toimintoihin. Käytetyt käsitteet ja ohjelmaympäristöön liittyvät termit on selitetty liitteessä 1. Mallinnusjärjestelmän päivitys on tehty Pasivan tilaamana tuotekehitysprojektina. Uuden ohjelmiston oikeudet ovat Posiva Oy:n omaisuutta.

5

2 LÄHTÖTILANNE

Kymmenen vuoden aikana ROCK-CAD on kehittynyt vastaamaan ydinjätteen loppusijoitustutkitnusten kallioperän mallinnuksen tarpeita. Pääasialliset toiminnot ovat • tiedon tallennus, kairanreikien radat, geologiset havainnot ja tulkinnat, • maanpintareferenssit, tutkimusprojektin yleistiedot • graafinen ja visuaalinen muokkaus ja tulkinta, maastomallien, tunneleiden,

rikkonaisuusvyöhykkeiden, kivilajien yms. mallinnus & kokoonpano • datan ja tulkintojen esittän1inen erimuotoisissa tulosteissa • mallien ja niiden sisältämien määretietojen välitys eteenpäin

ROCK-CAD on toiminut UNIX-käyttöjärjestelmässä (SunOS/Solaris). Ohjelmisto on perustunut Parametric Technologyn Medusa NG -mallinnusjärjestelmään. Ohjelmisto on alunperin toteutettu käyttäen Medusan Supersyntax-tulkattua kieltä ja Cadohjelmiston tarjoamaa Fortran-rajapintaa. Lisäksi UNIX-tyyppisen käyttöjärjestelmän shellscriptit ovat olleet osa käyttöympäristöä. Myöhemtnässä vaiheessa Medusan tarjoama Bacis2-niminen käännettävä objektipohjainen kieli ja C/C++ olivat pääasialliset ohjeln1ointikielet.

Ohjelmiston pitkän käyttöajan aikana sen toiminnallisuus on kehittynyt laajaksi. Yhteenveto ROCK-CAD-mallinnusjärjestelmän toiminnoista on esitetty kuvassa 1 (Saksa 1995).

ROCK-CAD

---tJr>~ Co/le et and

Kuva 1. ROCK-CAD-mallinnusjärjestelmän toiminnot (Saksa 1995).

7

3 UUSI MALLINNUSJÄRJESTELMÄ

3.1 Yleistä

Uusi mallinnusjärjestelmä toimii AutoCAD-ympäristössä, jonka normaali toiminnallisuus on koko ajan käytössä. Oma sovelluskehitys keskittyi mallinnusprojektin hallintaan, geometrialtaan monimutkaisten kappaleitten mallinnukseen, kappaleitten ominaisuuksien ja mallin kokoonpanon hallintaan, maastomallittajan luontiin, kairanreikien ja niissä tehtyjen tulosten esittämiseen sekä leikkausten ja koordinaatistojen käsittelyyn. Mallinnusjärjestelmää käytetään AutoCAD-istunnossa. Laaditut sovellukset ovat ohjelmakirjastoja, jotka latautuvat automaattisesti AutoCADin käynnistyessä.

Uutta mallia varten luodaan mallinnusprojekti. Projektin tiedot on tallennettu määrättyyn hakemista- ja tiedostorakenteeseen, jolla on tietty minimimääritys. Varsinainen mallinnus tapahtuu AutoCAD-istunnossa ja työ voidaan jakaa kolmeen päätoimintoon: • objektien luonti, • kokoonpanojen luonti ja • esitysten luonti

Objektien luonti tarkoittaa kolmiulotteisten geometrioiden luontia, jotka kuvaavat rakenteita, kivilajeja tai muita tarkasteltavia kappaleita. Objekteihin liitetään lisäksi identifiointi- ja ominaisuustietoja. Objektiin voidaan liittää myös viitteet lähtötietoihin, joihin sen geometria- tai ominaisuustiedot perustuvat, esimerkiksi linkki järjestelmän ulkopuoliseen dokumenttiin. Kappaleitten 3D-geometrian mallinnukseen on kehitetty AutoCADin mallintamismahdollisuuksia täydentävät monipuolisemmat työkalut sekä maastomallintaja. Sen lisäksi mallinnusjärjestelmään kuuluu kairanreikien ja niiden eri ominaisuuksien 3D-esitykset.

Kokoonpanolla tarkoitetaan joukosta objekteja luotua mallia, joka voi olla luonteeltaan pysyvä ja päivitettävä tai tilapäinen, vain tiettyyn tarkoitukseen (esimerkiksi esitys, jossa vain tietyt kappaleet mukana) luotu. Kokoonpano luodaan ja päivitetään listan perusteella. Lista on yksinkertainen luettelo kokoonpanoon kuuluvista objekteista. Joustava ja nopea kokoonpanon luonti tarkoittaa revisioinnin merkityksen kasvua.

Esityksen luonnissa kokoonpano(t) tai yksittäiset objektit saatetaan haluttuun esitysasuun. Sovellus tarjoaa mahdollisuuden leikata kokoonpanomalleja ja luoda leikkauspinnoille ennalta määrätyt esitysasut Leikkauksia täydennetään lisäämällä niihin projisoidut kairanreiät viiva- tai pintaesityksinä. Halutun tyyppiset koordinaattiverkot tarvitaan paikannukseen.

Mallinnusjärjestelmässä käytetään koordinaatistoa, jossa x-akselin positiivinen suunta on itään, y-akselin pohjoiseen ja z-akselin ylöspäin. Kaadesuunta lasketaan myötäpäivään pohjoisesta (0° - 360°) ja kaade alaspäin xy-tasosta (0° - 90°). Näiden määrittelyjen perusteella itään päin pystysuoraan kaatuvan rakenteen kaadesuunta on

8

90 ja kaade 90° ja suoraan länteen päin kaatuvan rakenteen kaadesuunta on puolestaan 270°.

3.2 Laitteisto ja ohjelmisto

ROCK-CAD NT -versio toimii PC:ssä Windows NT 4.0 - käyttöjärjestelmässä. Sovellus on rakennettu AutoCAD2000-mallinnusohjelman ympärille, joten kaikkia AutoCADin ominaisuuksia on mahdollisuus hyödyntää. Sovelluskehitys tapahtui MSNisual C++(rev6.0) ja Autodeskin ylläpitämän ObjectARX-ympäristön avulla.

Sovelluskehityksen tuloksena syntyi joukko ohjelmistomoduuleita (Taulukko 1). Suurin osa ohjelmistomoduuleista on AutoCAD-istunnossa ladattavia ja käytettäviä DLL-kirjastoja, jotka sisältävät istunnossa annettavia komentaja ja muita funktioita. Tietyt mallinnusjärjestelmän osat toimivat kuitenkin AutoCAD-järjestelmän ulkopuolella. DLL-kirjastot voivat sisältää toisissa moduuleissa määriteltyjä komentaja. Helpoin tapa määritellä ladattavat kirjastot on listata ne acad.rxtiedostossa, jota voidaan editoida AutoCAD-istunnon ulkopuolella millä tahansa tekstinkäsittelyohjelmalla.

Taulukko 1. Laaditut ohjelmistomoduulit ja niiden toiminta.

BooiSets AutoCAD:n ulkopuolella toimiva listojen käsittely ympäristö Fnt_11d leikkaus ja leikkaukseen liittyvien koordinaatistojen hallinta Fnt 12g projektiympäristö, nimien hallinta, muutlujataulut Fnt 14a koordinaatiston esitys Fnt 15a leikkaustietojen tallennus, rasterin asetus Fnt 17c kairanreiän esitys Fnt 7 ACIS-rajapinta ja polylinemallintajan ydin Fnt 7c RockCad-mallintajan toteutus (RCModel) Fnt 9b maastomallintaja Reflector heijastajien käsittely

3.3 Projektin hallinta

Yksi mallinnusprojekti kerrallaan voi olla aktiivisena. Projektihakemiston nuru asetetaan systeemimuuttujassa RCPROJECT. Mallinnusprojektiin kuuluu tietyt pakolliset osat, jotka ovat mallinnusprojektin alihakemistoina. Nämä on esitetty taulukossa 2. Hakemistojen määrä ei ole rajoitettu. Jos esimerkiksi halutaan uusia mallityyppejä, teemoja, jo olemassa olevien kivilaji- ja rakennemallien lisäksi, niitä voidaan vapaasti luoda. Kappaleiden geometria on tallennettu omiin tiedostoihinsa ja ominaisuudet taulukoitu.

~----------------------------------------

9

Taulukko 2. Mallinnusprojektin hakemistarakenne ja tärkeimmät tiedostotyypit.

päähakemista hakemisto tiedosto selite <projekti> projektihakemista

bin projektikohtaiset rutiinit kairaus kairanreikien tiedot

<krname>.xyz kairanreiän ratatiedosto <krname>.<dsp> reikä- ja teemakohtainen

kuvaustiedosto Objects RCKappaleiden tiedostot

<Rcld>.sat ACIS/SAT -muotoinen talienne objektin geometriasta

<Rclabel>.pln polyline-muotoinen talienne objektin geometriasta - olemassa vain, jos malli on tehty polyline-tyypisenä

Objects dwg Tallenteet objektien luonnista <RCLabel>.dwg Talienne AutoCAD-istunnosta, jossa

objekti on luotu, dokumentoi lähtötietoja rocky hakemisto on varattu kappaleitten

lähtötietojen tallennuspaikaksi <RCLabel>.roc rocky-muotoinen talienne objektista <RCLabel>.nrf rocky-muotoinen talienne objektista

(uudempi) <RCLabel>.lsp lisp-muotoinen määrittely objektista,

tuottaa objektin AC-istunnossa polylinemallinnuksen avulla.

<RCLabel>.dsc katkaistu kartio -tyyppinen kappalemäärittely

<RCLabel>.dtm maastomallintajalle tarkoitettu pinnankuvaus

sys järjestelmän tarvitsemat/ylläpitämät tiedot

Label.dat luettelo käytössä olevista objektien nimistä ja vastaavista ld-tunnuksista

cRcld sisältää viimeksi käytetyn ld-tunnuksen; seuraava oletetaan vapaaksi

<RCLabel>.var muutlujataulun tallennustiedosto th1 teemaan 1 liittyvät tiedot th2 teemaan 2 liittyvät tiedot

Projektiympäristön hallinta on ratkaistu taulukoimaila projektia koskevat perustiedot, kuten mallinnettavan alueen rajaus, ja tallentamalla ne aihepiireittäin tiedostoihin. Ympäristömuuttujien arvot voivat olla myös linkkejä toisiin muuttujiin tai taulukoihin. Parametrien arvoja voidaan muuttaa joko tekstieditorilla tai AutoCADistunnossa käyttöliittymän välityksellä.

3.4 Objektit

3.4.1 Yleiskuvaus objekteista

Objektit ovat tilavuuskappaleita, joilla on määrätty tunnus, geometria ja sen lisäksi ominaisuuksia, esimerkiksi kivilajityyppi tai rakenteen varmuusluokka. Jokaisella kappaleella on uniikki tunnusnumero (Rcld), joka annetaan ohjelmallisesti kappaletta

10

luotaessa. Sen lisäksi kappaleella on käyttäjän valitsema nimi (RcLabel). Objektien ominaisuuksien ja versioiden hallinta perustuu kappaleiden tunnuslukuun ja nimeen.

Mallinnusjärjestelmän kannalta kappale on määritelty, kun sen geometria on tallennettu SAT-formaatissa tiedostoon <Rcld>.sat sekä sen tunnusnumero ja nimi ./sys!Label.dat-tiedostoon. Tilavuuskappaleet esittävät tyypillisesti yhtenäisen geologisen ominaisuuden sisältävää tilavuutta, esim. rakenne tai kivilaji. Kappaleet voivat muodostua myös useammasta erillisestä osasta. Mallinnusjärjestelmään on mahdollista määritellä uusia kappaletyyppejä esiin tulevien tarpeiden mukaan.

3.4.2 Objektien geometria

Objektit ovat geometrialtaan AutoCADin tilavuuskappaleita ja ne luodaan AutoCADistunnossa joko AutoCADin omien tilavuusmallien tai laadittujen polyline- tai maastomallintajan avulla. Mallintajia käsitellään tarkemmin myöhemmin. Kappaleen geometriaa määriteltäessä AutoCAD-ikkunassa voidaan lähtötietoina esittää: • kairanreikiä ja niissä tehtyjen mittausten ja niiden tulkintojen tuloksia, • kartat ja kuvat todellisilla pinnoilla (esim. mittausten tuloskartta asetettuna

oikeaan mittaustasoon), • tunnelit ja kuilut ja niistä saadut kuvat, • tulkinnan tuloksena · syntyneet 2D- tai 3D-mallikappaleet ( esim. VSP- Ja

tutkaheij astaj at), • piste- ja viivakohtainen havaintoja kontrollitieto sekä • aiemmin mallinnetut objektit.

AutoCAD-istunto, jossa kappale luodaan, tallennetaan tiedostoon <RcLabel>.dwg. Tallennettu dwg-tiedosto dokumentoi kappaleen mallinnukseen käytetyn lähtötiedon sekä määrittelyyn käytetyt pisteet.

AutoCADin mallintamistavat Mallinnukseen voidaan käyttää kaikkia AutoCADin sisältämiä mahdollisuuksia. AutoCADin vakiotyökaluilla voidaan kuitenkin luoda varsin yksinkertaisia 3Dkappaleita. V akiotyökaluja voidaan siten käyttää vain rajallisesti geologisten vapaamuotoisten kappaleitten mallinnukseen. Tärkein AutoCADin ominaisuus mallinnuksessa on mahdollisuus kappaleitten leikkausten ja yhdistelmien luontiin. Näiden avulla yksinkertaisistakin alkioista voidaan rakentaa monimutkaisia geometrioita. AutoCADin vakiotyökaluilla luotuihin tilavuuskappaleisiin voidaan aina liittää ROCK-CADin tarvitsemat objektin tunnus ja nimi, joten vakiotyökaluja käyttäenkin voidaan luoda mallinnusjärjestelmän mukaisia kappaleita.

Winrocky-mallintaja ROCK-CAD-järjestelmään on ollut mahdollista määritellä kappaleita myös mallinnusjärjestelmän ulkopuolella ns. rocky-tiedostoissa. Mallintaja päivitettiin winrocky-ohjelmaksi. Se lukee kappaleita geometriset määrittelyt tiedostoista ja muuntaa ne AutoCADin lukemaan muotoon (plmodel-komentoja sisältävä lisptiedosto). Kappaleitten määrittelyt on kuvattu kappaletyypeittäin liitteessä 3.

11

Rocky-tiedostoja käytetään vain syöttötiedostoina. Luettaessa kappale AutoCADiin rocky-tiedostosta kappaleelle annetaan tunnus ja se tallennetaan sat-formaattiin. Tämän jälkeen kappaleen geometriaan tehdyt muutokset eivät päivity rockytiedostoon, koska muutokset voivat olla sellaisia, ettei kappale enää ole rockymäärittelyjen mukainen.

Polyline-mallinnus AutoCADin mallintajaa on täydennetty toiminnalla, jossa kappale määritellään 3dmurtoviivojen avulla. Viivoja on oltava vähintään kaksi kappaletta ja pisteitä kussakin viivassa yhtä monta. Pisteiden ei tarvitse olla samassa tasossa. Pisteet annetaan kussakin viivassa samassa järjestyksessä "ruuvi kiinni" -periaatteen mukaisesti eli katsottaessa edellisen viivan suunasta kohti seuraavaa kiertävät pisteet myötäpäivään (Kuva 2A). Jos pisteet annetaan vastakkaiseen suuntaan saadaan objekti, jonka tilavuus on negatiivinen ja joka ei siten ole mallintajan mukainen validi kappale. Viivoja voi olla useampia eikä niiden tarvitse välttämättä olla geometriselta sijainniltaan peräkkäisiä. Esimerkiksi juomalasi voidaan mallintaa neljällä murtoviivalla, jotka kuvaavat lasin ulkopohjaa, ulkoreunaa, sisäreunaa sisäpohjaa (Kuva 2B). Vastaava kappale voidaan tehdä myös AutoCADin vakiotyökaluilla, mutta silloin tarvitaan aina boolean-operaatioita. Juomalasi voitaisiin tehdä joko tekemällä pohjalevy ja lasin reuna erikseen ja muodostamaHa niiden yhdistelmä, tai kahden sisäkkäisen sylinterin leikkauksena. Polyline-mallintaja on siten paljon nopeampi ja joustavampi tapa muodostaa "sisään potkaistuja" ja vapaamuotoisia kappaleita. Polyline-mallintaja mahdollistaa myös kiertyneiden kappaleiden luonnin, mikä AutoCADin vakiotyökaluilla on monesti mahdotonta.

Kappaletta määrittelevien peräkkäisten murtoviivojen suunta saa poiketa toisistaan korkeintaan 90°. Kappaleita, joissa muutokset ovat suurempia, esimerkiksi kaarevat ja mahdollisesti kiertyneet teoriassa kahden poikkileikkauksen määrittämät kappaleet (Kuva 2C), voidaan kuitenkin tehdä kopioimalla määrittelyviivoja annetulle radalle. Määrittelyviivan suunta lasketaan viivan ensimmäisen, toisen ja viimeisen pisteen perusteella ja peräkkäisten viivojen suunta tarkistetaan ohjelmallisesti. Lisäksi tarkistetaan myös, ettei viivassa ole päällekkäisiä pisteitä - kahden pisteen välisen etäisyyden pitää olla suurempi kuin nolla, ja että kaikissa viivoissa on yhtä monta pistettä.

Polyline-mallintaja muodostaa 3D-tilavuuskappaleen generoimalla peräkkäisten määrittelyviivojen toisiaan vastaavien segmenttien väliin neljän pisteen määrittämän pinnan, joka muodostuu kahdesta kolmiosta. Jos nämä pisteet eivät ole samassa tasossa eivät myöskään syntyneet kolmiot ole samassa tasossa. Liian suuri poikkeama tasosta aiheuttaa ongelmia kappaleen käsittelyssä ja esityksissä. Sen vuoksi poikkeaman ollessa suurempi kuin annettu maksimiarvo, generoidaan kummankin viivasegmentin puoliväliin uusi piste. Näin ollen pinta on määritelty kuudella pisteellä ja neljällä kolmiolla. Lisäpisteitä generoidaan kunnes peräkkäiset kolmiot poikkeavat tasosta korkeintaan annetun maksimiarvon verran.

- ------ - ---- - -- -- -- --

12

"'.-.:...,

~z A) k:._x

z y

X

B)

C)

Kuva 2. Polyline-mallintajalla luotuja kappaleita: A) pisteiden kiertosuunnan merkitys, B) neljällä murtoviivalla määritelty juomalasin muotoinen kappale ja C) kaareva kappale.

13

Mallintajan toteutuksessa on pyritty ennen kaikkea nopeuteen ja joustavuuteen. Mallintajan tulee asettaa mahdollisimman vähän rajoituksia kappaleitten geometrialle. Tämän kääntöpuolena on, että kappaleitten oikeellisuuden ohjelmallinen tarkastus on jätetty vähemmälle. Ohjelman käyttäjän tuleekin huolehtia mallinnettujen kappaleitten tarkastuksesta. Tämä on kuitenkin helppo tehdä AutoCADin omilla tarkastuskomennoilla, esim. kysymällä kappaleen tilavuutta.

Pol yline-mallintaj aa voidaan käyttää interaktii visesti AutoCAD-istunnossa valitsemalla määrittelyviivoiksi ruudulta AutoCADin 3d-polyline-elementtejä. Sen lisäksi kappaleen määrittelyt voidaan lukea tiedostosta, jonka alussa on yhden murtoviivan pisteiden lukumäärä sekä sen jälkeen pisteiden koordinaatit peräkkäisinä jaksoina.

Maastomallinnus AutoCADin mallintajassa voidaan vapaat 3D-pinnat esittää ns. 3dmesh-verkoilla. Niissä pinta muodostuu säännöllisestä verkosta, jossa verkon solmukohtien x-ja ykoordinaatit ovat vakioetäisyyden päässä toisistaan (kuva 3). Monipuolisempi maastomallintaja on kalliomallinnusjärjestelmässä kuitenkin välttämätön, sillä harvoin pinnan määrittävä pistejoukko on jakautunut tasaisesti. ROCK-CAD NT -järjestelmään kehitettiin tunnettuun Delaunay-kolmioverkkoon perustuva maastomallittaja. Maastomallintajaa voidaan käyttää topografian mallinnuksen lisäksi myös vapaasti muotoiltujen kappaleiden työstämisessä. Yleinen käyttökohde on useassa reiässä havaitun, laiva-asentoisen kappaleen mallinnus.

3dmesh Delaunay-kolmioverkko

Kuva 3. Pintojen 3D-esitys AutoCADin 3Dmesh-verkolla ja Delaunayn kolmioverkolla.

14

Kuva 4. Esimerkki Delaunay-kolmioverkon luonnista. Kolmiointi on tehty samalle pistejoukolle, mutta oikean puoleisessa pistejoukossa osa pisteistä on rajaavia.

Annetun mielivaltaisen 3D-pistejoukon Delaunay-kolmioverkko muodostetaan yhdistämällä lähekkäisiä pisteitä kolmioiksi siten, ettei yhdenkään kolmion sisään piirretyn ympyrän sisälle jää yhtään pistettä. Kolmiointi tehdään tasoon projisoidulle 2D-pistejoukolle, kolmas koordinaatti on tässä vaiheessa merkityksetön. Kullakin (x,y) pisteparilla voi olla vain yksi- z-arvo. Muodostettaessa pinta valmiiksi kolmioidusta pistejoukosta kolmas koordinaatti huomioidaan ja pinta kuvataan 3Dkolmio-elementillä. Osa pistejoukon pisteistä voidaan määrittää rajaaviksi, esimerkiksi saaren rantaviiva, jolloin syntyvä malli vastaa muodoltaan etukäteen annettua (Kuva 4). Lopuksi tilavuusmallille luodaan rajaavat pystyseinämät sekä xytason suuntainen pohjalevy.

Pinnan määräämät pisteet annetaan luettelona tiedostossa. Pistejoukosta erotetaan reunaviivan tnääräävät pisteet. Pisteiden lisäksi annetaan pohjalevyn z-koordinaatti. Malli voidaan muodostaa pintamallina käyttäen AutoCADin 3Dface-elementtiä tai normaalina tilavuusmallina. Tiedostokoot ja käsittelyajat voivat kasvaa merkittäviksi pisteiden tnäärän kasvaessa, joten tarpeetonta tarkkuutta on vältettävä. Esimerkiksi 11331 pistettä sisältävä tilavuustnalli on piirustustiedostona talletettuna n. 15.4 Mb, vastaava SA T- talienne puolestaan 18.2 Mb.

3.4.3 Objektien ominaisuudet

Ominaisuudet kuvaavat esimerkiksi geometrisen kappaleen tyyppiä, esitysasua tai tiedon varmuustasoa. Ominaisuuksia voi olla useita kappaletta kohti. Osa ominaisuuksien arvoista voidaan määrätä luokan kautta, jolloin objektilla on luokkaominaisuus ja luokalla puolestaan esim. väriominaisuus. Objektien ominaisuudet annetaan taulukoissa objektien nimen mukaan (RCLabel). Ominaisuudet määrätään

15

objektin nimen eikä tunnuksen (Rcld) avulla, koska geometrian päivitys muuttaa aina tunnusta, mutta ominaisuudet eivät tällöin välttämättä muutu.

Ominaisuustaulukot ovat yksinkertaisia kaksisarakkeisia taulukoita, joiden ensimmäisessä sarakkeessa on objektin tai luokan nimi ja toisessa ominaisuuden arvo. Kukin ominaisuustaulukko on tallennettu tiedostoon <property>. var, missä property on ominaisuuden nimi. Mallinnusjärjestelmä ei rajoita objektikohtaisten ominaisuuksien määrää. Otettaessa käyttöön uusia ominaisuuksia luodaan niitä varten uusi taulu, asetetaan ominaisuuden oletusarvo sekä ohjelmoidaan tarvittavat käsittelyrutiinit. Objektin ominaisuuksien arvot voidaan antaa joko suoraan editoimalla ominaisuustaulua tai antamalla ne interaktiivisesti. Ominaisuustietojen tarkistukseen voidaan käyttää esimerkiksi BoolSets-ohjelmaa, joka on laadittu yleistyökalu listamuotoisten tiedostojen käsittelyyn.

Perinteinen ROCK-CADin käyttämä jako kivilaji-, rakenne- ja hydromalleihin toteutetaan nyt kokoonpanojen (ks. luku 3.5) ja esitysten määrittelyjen avulla. Näitä eri malleja kutsutaan nyt teemoiksi (discpline). Sama kappale voi kuulua useampaan teemaan, esimerkiksi rikkonaisuusvyöhyke voi kuulua sekä rakenne- että hydroteemaan. Tämä yksinkertaistaa mallin geometrian hallintaa ja päivitystä, koska yhdestä geometrialtaan samasta kappaleesta on olemassa vain yksi versio. Sekä rakenne- että hydroteemaan kuuluvalla kappaleella on molempia teemoja vastaavat ominaisuusmäärittelyt ja se esitetään leikkauskuvissa valitun teeman mukaan.

3.5 Kokoonpanot

Kokoonpanoilla hallitaan objekteja eri esityksiä varten. Kokoonpanon voidaan ajatella vastaavan yhtä mallia. Esimerkiksi ROCK-CADin perinteinen kivilajimalli voidaan luoda kokoonpanoksi, jossa luetellaan kivilajikappaleet ikäjärjestyksessä. Vastaavasti rakennemalli voidaan luoda omana kokoonpanonaan. Kokoonpanot ovat kuitenkin huomattavasti joustavampia käsitellä kuin vanhan järjestelmän mallit. Niitä voidaan luoda tiettyä esitystarvetta tai vaikkapa yhtäkin leikkauskuvaa varten, jos siinä halutaan esittää vain tietyt kappaleet.

Kokoonpanot tehdään käyttäen kokoonpanolistoja, joissa luetellaan kokoonpanoon kuuluvat objektit nimeltä (RCLabel). Listaan perustuen luodaan ohjelmallisesti AutoCADissä dwg-piirustus, malli. Piirustuksen mukana tallentuvat kappaleitten tunnukset (Rcld). Mikäli objektien geometria muuttuu, saadaan samaa kokoonpanolistaa käyttäen erilainen malli. Toisaalta vanhaan malliin voidaan palata dwgpiirustuksen kautta, koska siinä on objektit tallennettu yksikäsitteisillä tunnuksilla, jotka eivät muutu geometrian muuttuessa.

Kokoonpanolistan avulla hallitaan myös kappaleitten ikäjärjestys. Kappaleet piirretään kokoonpanolistan mukaisessa järjestyksessä, nuorin ja päällimmäiselle tasolle tuleva kappale on listan viimeisenä. Huomattava on, että mallissa voi olla useita kappaleita päällekkäin, esimerkiksi toisiaan leikkaavat rakenteet tai eri ikäisiä kivilajikappaleita. Toisaalta voidaan luoda myös malleja, esimerkiksi pelkät kivilajijuonet sisältävä kokoonpano, joissa suurin osa mallinnustilavuudesta on tyhjää.

16

3.6 Kairanreikien ja mittaustulosten 3D-esitykset

Kallioperän mallinnuksen olennaisia lähtö- ja kontrollitietoja ovat eri kairanrei'issä tehdyt havainnot ja mittaukset. Lisäksi reikähavaintoja esitetään usein tuloskuvissa. Mallinnusjärjestelmässä kairanreikätietoja esitetään seuraavissa tiedostoissa: • ratatiedosto (* .xyz) - radan x-, y- ja z-koordinaatit, ratatiedosto toimii muiden

reikäesitysten geometrian pohjana, • litologiatiedosto (* .<discipline> ), discipline on reikähavainnon tyyppi esimerkiksi

geo (kivilajit), rak (rakenteet), sai (suolaisuus) - suuntaamattomat reikähavainnot, • 3D-visualisointiformaatti (* .d3)- suunnatut reikähavainnot ja • tuubiformaatti (*.3d) - esitysgeometria, jossa putken paksuus ja väri vaihtelevat

syvyyden funktiona.

Ratatiedostot ja havaintotiedostot muuttuvat melko harvoin, kun taas puhtaasti esitysgeometriaa sisältävä tuubimuotoinen tiedosto voi olla yhtä esitystä varten tuotettu. 3D-visualisointitiedostot ovat uusia, muut tiedostotyypit olivat käytössä jo vanhassa mallinnusjärjestelmässä. Uusi reikää leikkaavien suunnattujen havaintojen esitystapa sopii esimerkiksi reikätutkaheijastajien ja miksei yksittäisten rakojenkin esitykseen. Havainnot esitetään kiekkoina, vektoreina tai kolmioina. Kuvassa 5 on esimerkki reikähavaintojen esitystavoista.

Tällaisia havaintoja on yleensä paljon ja lähtötiedot ovat yleensä jo valmiiksi taulukoitu. Tehokkaan tiedonkäsittelyn varmistamiseksi lähtötietotaulukko voidaan muokata AutoCAD-istunnon ulkopuolella ja lukea istuntoon tiedostosta ( <name>.d3). Taulukossa annetaan etenemä pitkin reikää, kaadesuunta ja kaade sekä väri ja paksuus. Tarvittavat koordinaattiarvot haetaan reiän ratatiedostosta.

Erityisesti seismisten ja tutkan heijastusmittausten tuloksia (VSP-, HSP- ja tutkaheijastajat) varten on kehitetty reflector-moduuli. Heijastajat kuvataan kukin omassa tiedostossaan ( <reflector>.rfl) pintalapulla, joka määritetään neljän nurkkapisteen avulla. Pintalappu kuvaa aluetta, josta heijastajasta on saatu havaintoja. Tyyppiä rfl olevat mallit sopivat havaintojen, jotka eivät leikkaa reikää, esittämiseen. Sekä rfl-mallit että kiekkoina esitettävät kappaleet ovat esimerkki selvästi aikaisempaa pienempää mittakaavaa edustavista kappaleista.

3.7 Leikkaukset

Leikkauksilla tarkoitetaan perinteisten 2D-leikkauskuvien tuottamista mallista. Niiden tarkoituksena on luoda täsmällinen esitys mallista halutulta tasolta. Leikkaustaso määritetään antamalla katselupiste ja katselusuunta joko vektorina tai kaade ja kaadesuunnan avulla. On myös mahdollista asettaa leikkaustaso kulkemaan tietyn kairanreiän kautta. Leikkauksissa voidaan esittää kerrallaan useampia kokoonpanoja tai yksittäisiä objekteja sekä kairanreikiä ja muuta oheisaineistoa kuten koordinaattiverkot tai kairanreikien etenemäasteikot. Koordinaattiverkkojen (gridit) ja kairanreikien 2D-esitysten hallintaan on laadittu omat käsittelyrutiinit

17

litologiatiedosto *.th* Tuubiformaatti *.3d Suunnatut reikähavainnot *.d3

Kuva 5. Esimerkki kairanreikien ja mittaustulosten 3D-esityksistä.

Leikkaus tehdään AutoCAD-istunnossa aktiivisena olevaan piirustukseen. Leikkaustason tiedot tallentuvat piirustuksen tnukana, mikä helpottaa kuvan päivittämistä ja mahdollistaa uusien kokoonpanojen ja kappaleitten lisäämisen tnyöhemmin. Leikkaustoiminto tuottaa kappaleesta leikkauspiirustukseen AutoCADin region-elementin, nimitekstin leikkauspinnan painopisteeseen, tarvittaessa reunaviivan ja pinnantäytön. Reunaviiva mahdollista pim1at1 täytön editoinnin, koska täyttö on sidottu reunaviivaan. Leikkauskuvien tarkastusta varten voidaan listata kappaleiden tunnus (Rcld) ja nimet (RcLabel). Näitä listoja voidaan edelleen käsitellä BoolSets-ohjelman avulla.

Kappaleitten esitysasu leikkauksessa määrätään teeman ( esim. rak, geo) avulla. Samassa leikkauksessa esitysasu eli värit ja täyttökuviot voivat vaihdella kappaleittain, mikä tarkoittaa käytännössä, että esimerkiksi kivilajikappaleet esitetään kivilajiteematl mukaisesti ja rakenteet rakenne- tai hydroteeman mukaisesti. Samoin kairanrei'istä voidaan valita piirretäänkö kivilaji- vai rakennepylväs. Kuvassa 6 on esimerkki leikkauksesta.

18

794000.0 793500.0 793000.0 6 792500.0 791500.0

s >

Kuva 6. Esimerkki leikkauksesta.

19

4. TESTAUS

Ohjelmointityön aikana on laadittuja touruntoja, ohjelmia ja aliohjelmia testattu niiden toiminnan varmistamiseksi. Suurin osa testauksesta on tapahtunut normaalina osana ohjelmointityötä. Mallin geometristen määrittelyjen oikeellisuutta testattiin jo varsin varhaisessa vaiheessa, jotta varmistuttiin sat-mallintajan käyttökelpoisuudesta. Kappaleitten geometrian oikeellisuus testattiin pääasiassa joko mallintamalla kappaleet suoraan AutoCAD-istunnossa hyödyntäen laadittuja polyline- ja maastomallintajia tai lukemalla niiden määrittelyt rocky-tiedostoista.

Testauksessa käytettiin pääasiassa AutoCADin omia komentaja, esim. kysymällä kappaleen tilavuutta. Jos kappale ei ole sulkeutuva, ei sillä ole tilavuutta, lisäksi tilavuuden tulee olla positiivinen. Yksinkertaisten kappaleitten osalta oli myös mahdollista laskea kappaleiden tilavuus käsin ja verrata sitä AutoCADin antamaan arvoon. Mallinnetuilla kappaleina tehtiin myös leikkaus- ja yhdistämisoperaatioita sekä kirjoitettiin kappaleet AutoCADin tekstipohjaiseen siirtoformaattiin dxftiedostoiksi ja luettiin ne uudestaan mallinnusjärjestelmään sisään.

Olkiluodon kalliomallin siirto oli merkittävin uuden mallinnusjärjestelmän yksittäisistä testeistä. Mallin kappaleet siirrettiin pääosin rocky-tiedostojen kautta,

. joten samassa yhteydessä testattiin myös winrocky-ohjelmaa. Graafisesti mallinnetut kappaleet puolestaan siirrettiin suoraan polyline-muodossa. Kappaleet tarkastettiin vertaamalla niiden tilavuuksia sekä koordinaattiarvojen minimi- ja maksimiarvoja. Ominaisuuksien testaus perustui pääasiallisesti visuaalisiin tarkasteluihin.

21

5. ESIMERKKI

Tässä luvussa esitetään esimerkkejä rakenteiden ja kivilajikappaleitten mallinnuksesta, sekä mallin kokoonpanosta ja leikkauksen luonnista.

Rakenteen mallinnus Kuvassa 7 on esitetty eräs tapa rakenteen mallinnuksesta. Rakenteen on tulkittu leikkaavan useaa kairanreikää. Reikälävistyksiä vastaavat koordinaatit on haettu reiän taipumatiedostosta. Näihin pisteisiin on sijoitettu taso, jonka perusteella on mallinnettu kiekko. Kiekon keskipiste on määrittelypisteiden painopisteessä ja kaadesuunta/kaade tason suuntaiset. Kiekon säde puolestaan vastaa rakenteen alueellista ulottuvuutta. Kiekon kehäitä on poimittu neljä pistettä, jotka määräävät rakenteen reunapisteet Sekä alkuperäiset rakenteen ja kairanreikien pisteet että kiekon avulla määritetyt reunapisteet on syötetty maastomallintajaan. Samoin on menetelty sekä rakenteen ylä- että alapinnan suhteen. Lopuksi yläpintaa vastaavasta maastomallintajan luomasta kappaleesta on vähennetty alapintaa vastaava kappale. Näin muodostunut tilavuuskappale on sitten määritelty ROCKCAD-kappaleeksi, hakemalla sille tunnus ja antamalla nimi.

Kappale voidaan hakea nimensä perusteella leikkauksiin tai se voidaan liittää tiettyihin kokoonpanolistoihin. Tällöin se saa tietyt oletusominaisuudet, jollei käyttäjä erikseen määrittele kappaleen ominaisuuksia ominaisuustauluihin.

Kivilajikappaleen mallinnus Kuvassa 8 on esitetty kivilajikappaleitten mallinnukseen käytettyjä tekniikoita. Kivilajikappaleitten mallinnus perustuu monesti karttoihin, joissa on esitetty kivilajien esiintyminen maanpinnalla. Kivilajien syvyysulottuvuuksia ja kivilajikontaktien asentoa puolestaan voidaan arvioida esimerkiksi reikähavaintojen tai muiden tulkintojen perusteella. Esimerkkikuvassa 8 kivilajikappaleiden geometria on mallinnettu murtoviivoina kahdella tai useammalla syvyystasolla. Määritetyt murtoviivat syötetään polyline-mallintajaan, joka muodostaa vastaavan tilavuuskappaleen. Näin muodostunut kappale on sitten määritelty ROCKCADkappaleeksi, hakemalla sille tunnus ja antamalla nimi.

Kappale voidaan hakea nimensä perusteella leikkauksiin tai se voidaan liittää tiettyihin kokoonpanolistoihin. Tällöin se saa tietyt oletusominaisuudet, jollei käyttäjä erikseen määrittele kappaleen ominaisuuksia, esimerkiksi kivilajia, ominaisuustauluihin.

Leikkaus Kuvassa 9 on esitetty esimerkki mallin leikkauksesta. Kuvassa leikkauspinta on esitetty 2D-grafiikan keinoin leikkaustoimintoja ja pinnantäyttää käyttäen. Muu osa kuvasta on suoraan 3D-mallista. Leikkauspinnassa on esitetty sekä rakenteet että kivilajit, mutta 3D-mallissa on mukana vain rakenteet.

LÄHTÖTILANNE

• Rakennelävistykset rei 'issä

• heijastuselementit

MALLINNUS

Rakenteen etenemät havaintorei'issä

22

bhpoint ---. fitplane ---.

Etenemää vastaavat koordinaatit •

Kiekko, joka on pistejoukkoon sovitetun tason suuntainen ja säde määräytyy reikähavaintojen paksuuden perusteella. Rakennetta rajaavat pisteet •

määritetään tämän kiekon avulla.

Rakenteen yläpintaa vastaava maastomalli. Rakenteen alapintaa vastaava maastomalli muodostetaan samoin.

dtm-maastomallintaja ~

boolean operaatio ., VolumetoRCObject .,

tilavuuskappale

Valmis rakenne, jolla on tunnus ja nimi ja käyttäjän määrittämät ominaisuudet

VALMIS RAKENNE

Kuva 7. Esimerkki rakennekappaleen mallinnuksesta. Lähtötilanteessa kairanrei 'istä on merkitty rakenteeseen kuuluvat reikiilävistykset ja kuvaan on piirretty lisäksi heijastuselementit, jotka tukevat rakenteen asentomäärittelyä. Mallinnus tapahtuu antamalla reikiilävistysten syvyydet, kursiivilla merkityt ohjelmat ja komennot käyttäjä antaa mallinnuksen edetessä.

23

524500.0 525000.0 525500.0 526000.0 526500.0 527000.0

524500.0 526500.0 527000.0

Kivilajikappaleen mallinnus maanpintaleikkauksen perusteella.

Keskimääräinen kaadasuunta

Kivilajikappaleen muoto maanpinnalla uusien havaintojen perusteella

Kivilajikappaleen mallinnus maanpintaleikkauksen ja kair nreikähavaintojen perusteella.

Kuva 8. Esimerkkejä kivilajikappaleiden mallinnuksesta.

24

Kuva 9. Esimerkki leikkauksesta.

25

6. YHTEENVETO

ROCK-CAD-mallinnusjärjestelmää on käytetty Posivan ydinjätteen loppusijoitukseen tähtäävissä kallioperän tutkimuksissa kallioperän kivilajien ja rako- ja rikkonaisuusvyöhykkeitä kuvaavien rakenteiden mallintamiseen. ROCK-CAD-mallinnusjärjestelmä on ollut tuotannollisessa käytössä noin kymmenen vuoden ajan ja sitä on jatkuvasti kehitetty esiin tulevia tarpeita vastaavaksi. Mallinnusjärjestelmällä tuotetut eri tutkimusalueiden kolmiulotteiset kalliomallit ovat olleet yhteenveto alueilla tehtyjen kenttätutkimusten tuloksista ja niiden perusteella muodostetusta tietämyksestä alueen geologisista ominaisuuksista. Kalliomalleja on hyödynnetty tutkimusten suunnittelussa ja ne ovat lisäksi toimineet esimerkiksi virtauslaskennan ja loppusijoitustilojen asemointitarkastelujen lähtötietona.

Vanha mallinnusjärjestelmä on perustunut Parameter Technologyn Medusamallinnusjärjestelmään ja toiminut UNIX-käyttöjärjestelmässä. Medusa- ja UNIXympäristön käyttö on kuitenkin ollut varsin kallista ja Medusa-ohjelman tuki ja kehitys ovat vähentyneet ja uhkaavat loppua kokonaan lähiaikoina. ROCK-CADohjelmiston uudeksi alustaksi valittiin AutoCAD, joka on yleisesti käytetty 3Dmallinnusohjelmisto. Se on lisäksi käytettävissä tavallisessa PC/Windowsympäristössä. AutoCADin yleisyyden vuoksi ohjelmatuen jatkuvuus on aiempaa turvatumpi. Medusa-järjestelmästä tuskin koskaan olisi saatu tukea web-pohjaisiin sovelluksiin kun taas AutoCADilla on siihen jo nyt valmiita työkaluja. Lisäksi mallien siirrettävyys muihin järjestelmiin helpottuu, koska lähes kaikki yleiset 3D-ohjelmistot lukevat AutoCADin tiedostoformaatteja. Sen lisäksi AutoCAD-ympäristöä voidaan muokata ohjelmallisesti paremmin oman sovelluksen tarpeisiin.

ROCK-CAD-mallinnusjärjestelmän siirron yhteydessä säilytettiin mallinnusjärjestelmän vanhat ja aktiivisessa käytössä olleet ominaisuudet. Sen lisäksi järjestelmään on lisätty uusia toimintoja, jotka tähtäävät ennen kaikkea mallin, kappaleiden ja niiden ominaisuuksien parempaan hallintaan ja dokumentointiin sekä esitystapoihin. Itse kappaleitten mallinousta on muutettu entistä vuorovaikutteisemmaksi. Mallinnusjärjestelmä on laadittu siten, että sen kehitykselle jatkossa on mahdollisimman vähän rajoituksia.

Mallinnusjärjestelmän siirto AutoCAD-ympäristöön vaati runsaasti ohjelmointityötä, joka keskittyi mallinnusprojektin ja kappaleitten geometrian ja ominaisuuksien hallintaan, AutoCAD-mallintajaa yleisempien 3D-objektien luontiin (polyline- ja maastomallintaja), kairanreikien ja mittaustulosten 3D-esitystapoihin sekä leikkausten (2D-piirustusten) tekemiseen. Uuteen mallinnusjärjestelmään on luotu rutiinit, jotka mahdollistavat reikämittaustulosten ja heijastusmittaustulosten joustavan tuonnin AutoCAD-esityksiin esimerkiksi kappaleiden mallinnuksen tueksi. Mallinnusjärjestelmän päivityksen yhteydessä on Olkiluodon kalliomalli siirretty uuteen mallinnusjärjestelmään ja sen oikeellisuus on tarkistettu.

Mallinnusjärjestelmä on nykyisellään toimiva, mutta sitä voidaan toki jatkuvasti parantaa. Tulevaisuudessa olisi hyödyllistä, jos rakenteiden ja kivilajien reikäpylväät voitaisiin määritellä WellCad-ohjelmiston tiedostojen avulla, jolloin päivitys

26

helpottuisi, kun käytössä olisi vain yksi tiedostomuoto. Kalliomallista voidaan luoda intemet-pohjaisia esityksiä hyödyntäen esim. AutoCADin V olo Viewer-ohjelmaa. Eitasomaisten leikkausten otto mallista olisi myös tulevaisuuden tarpeita ajatellen hyödyllistä. Mallinnusjärjestelmän käytön myötä työtavat kehittyvät ja esiin tulee uusia tarpeita, joiden toteuttaminen vaatii lisäohjelmointia.

27

LÄHDELUETTELO

Saksa, P. 1995. ROCK-CAD- tietokoneavusteinen geologinen mallinnusjärjestelmä (englanniksi, suomenkielinen tiivistelmä). YJT Voimayhtiöiden Y dinjätetoimikunta, Helsinki. Report YJT -95-18. ISSN-0359-548X. 107 s.

LIITTEET

LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4

29

Käsitteitä ROCK-CAD NT- Lyhyt käyttöohje Kappaleitten määrittely winrocky-tiedostoissa Yhteenveto komennoista

Käsitteitä

ACIS

Bacis2

DLL

Dwg-tiedosto

dxf-tiedosto

31

Tilavuusmallintaj a

Medusan ohjelmointikieli.

LIITE 1

Dynamic Link Library, ohjelmakirjastot sisältävät toimintoja, joita voidaan kutsua AutoCAD-istunnosta tai muista ohjelmista.

AutoCAD-istunnon tallennustiedosto.

AutoCADin tekstimuotoinen tallennusmuoto.

IndeksiGeneraattori Ohjelma, joka generoi kappaleen tunnuksen (Rcld).

KokoonPanoLista

KokoonPanoMalli

LabelLuettel o

Lsp-tiedosto

Medusa

ObjectARX

Objekti

Polyline

RCAlkio

Rcld

RCKappale

RCLabel

RCProject

SAT-formaatti

WellCAD

Lista RCKappaleista, joiden avulla kokoonpanomalli luodaan.

kokoonpanolistan perusteella luotu malli, joka sisältää nimetyt RCKappaleet

Vastaavuustaulu kappaleiden Rcld-tunnusten ja nimien, RCLabel, välillä.

Lisp-kielinen ohjelmatiedosto, joka voidaan lukea AutoCADiin.

3D-Mallinnusjärjestelmä, jonka päälle ROCKCAD oli aiemmin rakennettu.

AutoCADin ohjelmointiympäristö sisältäen C++ohjelmakirjastoja, joita voidaan käyttää AutoCAD-sovellusten laadintaan, AutoCADin luokkien ja protokollien laajennuksiin sekä uusien toimintojen ohjelmointiin.

RCKappaleesta käytetty toinen nimitys.

murtoviiva

AutoCADin 3Dtilavuuskappale, jonka geometria on määritelty ACIS-mallintajalla. Tallennettu joko SAT- tai dwgtiedostoon.

RCKappaleen yksikäsitteinen tunnus, joka määritellään AutoCADin ulkopuolella.

RCAlkio, johon on liitetty Rcld-tunnus. AutoCADissa se on Xdata-viitteenä ja levyllä tiedostonnimenä.

RCKappaleen nimi, jonka käyttäjä antaa.

Mallinnusprojekti, jonka puitteissa mallinnus tehdään. Projekti on alueellinen.

Save as Text, AutoCADin mallintajan käyttämä tallennusformaatti.

Kairanreikätietojen esittämiseen tarkoitettu ohjelmisto.

winrocky

XData

32

LIITE 1

Ohjelma, joka muuntaa AutoCADin ulkopuolella tekstitiedostoissa määriteltyjen kappaleitten lsp-tiedostoksi, joka voidaan lukea suoraan AutoCADiin

Extended data, levytilaa säästävä tapa lisätä informaatiota objekteihin.

33 ROCK-CAD NT -ROCK-CAD- mallinnusjärjestelmän päivitys

LIITE 2

ROCK-CAD NT - L VHVT KÄ VTTÖOHJE

Ympäristömuuttujan RCPROJECT asetus. Control Panel\ System\Environment

Muuttujataulujen päivitys Projektiympäristöä säätelevät muuttujat on tallennettu vastaaviin muuttujatauluihin kuin kappaleiden ominaisuudet (* .var-tiedostot). Projektiympäristön muuttujat ovat taulussa init.var. Muuttujatauluja voidaan muuttaa suoraan käyttäen sopivaa editoria. Muutokset vaikuttavat kuitenkin vasta seuraavan AutoCAD-istunnon alusta. Etenkin projektin ohjausparametrejä, mutta myös muita arvoja on kuitenkin usein tarpeellista muuttaa kesken istunnon ja se voidaan tehdä RCEnv-tominnolla. Tarvittava taulu voidaan hakea muistiin browse-toiminnolla, muuttujia voidaan luoda, tuhota ja tallentaa koko taulu myös tiedostoon pysyväksi muutokseksi.


discipline Rak File d:\acis\acis2000\ WProject\sys\ln layer_grid grid layer_section RakSection mexDeflection 20 Modified 1 Name Session Path_ To_Boreholes kairaus PatternScale 2 PROJECT D:\acis\acis2000\WProject · · . . . . ..

Mallinnusprojektin hakem istorakenne.

Objektien luonti AutoCADin dwg-piirustuksessa Oheisaineisto

Vaihtoehtoja: hae kuvaan • olemassa olevat kappaleet, joihin uusi kappale perustuu • karttoja • kairanreikäesityksiä • yms.

LIITE 2

ROCK-CAD NT-ROCK-CAD- mallinnusjärjestelmän päivitys

Polyline-mallinnus

~:..~ .... ~"""'<:x-;:-

~--./~···/""--------.___7

&~./

35

LIITE 2

Anna murtoviivojen pisteet (järjestys "ruuvi kiinni" -periaatteen mukaisesti), jokaisessa viivassa yhtä monta pistettä, AutoCAD-istunnossa joko

• graafisesti tai • suoraan numeroarvoina tai • lukemalla ne tiedostosta, jonka ensimmäisellä rivillä on pisteiden

lukumäärä/ viiva ja sen jälkeen pisteiden koordinaatit kukin omalla rivillään (ks. esimerkki alla).

>plmodel

4 1.52723e+006 6.79e+006 20 1.52733e+006 6.791e+006 20 1.52737e+006 6.791e+006 20 1.52727e+006 6.79e+006 20 1.52723e+006 6.79e+006 -1501 1.52733e+006 6.791e+006 -1501 1.52737e+006 6.791e+006 -1501 1.52727e+006 6.79e+006 -1501

Valitse kappaleeseen kuuluvat viivat.

Tarkasta syntyneen tilavuuskappaleen oikeellisuus AutoCADin komennolla 'solidedit/body/check'.

Huom. Kahden peräkkäisen sivun välinen kulma saa olla korkeintaan 90°.

Huom. Kappaleen sivun ei tarvitse olla taso. Kukin sivu muodostuu kahdesta kolmiosta. Nämä kolmiot saavat poiketa tasosta korkeintaan 'maxDeflection'muuttujaan asetetun arvon verran. Se määrää suurimman sallitun etäisyyden erisuuntiin piirrettyjen diagonaalien keskipisteiden välillä. Jos etäisyys on suurempi, jaetaan sivu automaattisesti pienempiin kolmioihin, kunnes diagonaalien keskipisteiden välinen etäisyys on sallituissa rajoissa.

36 ROCK-CAD NT-ROCK-CAD- mallinnusjärjestelmän päivitys

Maastomallinnus Lähtötietotiedoston muoto on yksinkertainen luettelo points-lohkon pisteitä, ks. esimerkki alla. Pisteet voidaan antaa myös boundary-lohkossa, jolloin ne määräävät alueen ulkoreunan. Reunapisteitä ei toisteta points-lohkossa. Lisäksi on määrättävä pohjan korkeus base. Maastomalli voidaan muodostaa pintamallina käyttäen AutoCADin 3Dface-elementtiä tai normaalina tilavuusmallina.

II II Thu Jan 18 11:20:56 2001 II

base -5 begin points 150 150 6 II nämä eivät 150 175 6 II näy kuvassa 125 175 6 175 175 6 End points

begin boundary

100 100 5 100 300 5 200 500 5 450 500 5 400 300 5 200 300 5 200 100 5 End boundary


LIITE 2 Rocky-mallintaja

Kappaleiden geometria voidaan edelleen määritellä myös AutoCADin ulkopuolella rocky-tiedostoissa vastaavaan tapaan kuin vanhassa mallinnusjärjestelmässä. Kappaletyyppejä ovat

• prisma,

• polyhedron,

• plate,

• disc,

• xyzloop ja

• zloops .

Rockymallintaja (winrocky-ohjelma) lukee tekstimuotoiset <RcLabel>.roctiedostot (ks. rocky-määrittelyt LIITE 3) ja tekee niistä <RcLabel>.lsp-tiedostoja, jotka luetaan AutoCADiin. Disc-tyyppiä lukuun ottamatta kappaleet toteutetaan polyline-mallintajan avulla, plmodel-komento on osana lsp-tiedostoa.

Katkaistut kartiot Kiekkomaisten kappaleiden määrittämiseksi on lisätty proseduuri, joka tuottaa AC-sessioon geometrian tekstimuotoisen määrittelytiedoston pohjalta. Tiedosto luettelee sijainnin ja kaadeparametrien lisäksi paksuuden ja kolme sädettä. Säde 1 on kaateensuuntainen ja säde 2 kohtisuorassa kaadetta vastaan. Tarvittaessa voidaan antaa kaateen suunnassa toinen säde, jolloin saadaan kartio oheisen kuvan mukaisesti.

II II 22.2.2001 12:22 II II X y z 1526623.700000 6792306.400000 -402.200000 II II Kaadesuunta (east=O, anticlockwise, deg) II Kaade (hor=O, down=+, deg) 279.990000 29.970000 II paksuus säde_1a säde 2 säde 1b 5.000000 250.000000 150.000000 225.000000

z

~:

38 ROCK-CAD NT -ROCK-CAD- mallinnusjarjestelman paivitys

LIITE 2 Tee RCKappale.

Valitse kappale ja anna sille nimi (RcLabel), jos lähtötiedot luetaan esim. rockytiedostoista tai polyline-mallintajan pisteet annetaan tiedostossa, kappaleen nimeksi tulee tiedoston nimi. Identifiointitunnus (Rcld) annetaan ohjelmallisesti.

Tallenna määrittely dwg.

Objektien ominaisuudet

RCKappaleelle voidaan määritellä ominaisuuksia sitomalla tieto joko IDtunnukseen tai Label:n kautta RCKappaleeseen. RC:n perusrakenteeseen kuuluvan taulun avulla voidaan määritellä ominaisuuksia, jotka näkyvät AC-istunnossa ja ovat käytettävissä myös sen ulkopuolella. Järjestelmä ei rajaa ylläpidettävien ominaisuuksien määrää tai laatua. Uuden ominaisuuden lisäämiseksi luodaan uusi taulu ja tarvittavat funktiot.

Ominaisuudet voidaan sitoa kappaleeseen teeman eli 'discipline' :n kautta, jolloin eri teeman alla kappale saa erilaisia ominaisuuksia. Esimerkiksi asettamalla kappaleiden oletusväriksi RAK-teemassa harmaa ja määritetään kaikille rakkappaleille luokka/väri. Nyt kaikki teeman ulkopuoliset kappaleet saadaan näkyviin harmaina samaan aikaan, kun rak-kappaleet näkyvät määritellyin värein. Vaihtamalla teema GEO:ksi vastaavasti rak-kappaleet voidaan esittää harmaana. Ominaisuudella voi näin ollen olla hetkellinen arvo, joka riippuu asetetusta teemasta tai kiinteämpi teeman ulkopuolinen arvo.

Structure

Open or more abundant fracturing

Fracture zone

Mojor fracture zone C>R i I I I or )Rp2)

Crushed zone

Directl~ observeö

Certaint~ class ProbabLe

Other Poss i b Le i nd i ca t i on

'1 1 rak_!fl rak_31 ~---..,

1 1 1 1 1

1_! ~k __ J ~ rak_32 ...-----, 1

1 1

:! ~k __ J > rak_33


LIITE 2 Oletuksena voidaan pitää teemojen RAK ja GEO määrittelyä. RAK-teemassa kaikille RCKappaleille on määritelty luokka, joka on kopio legendan rakenteidenluokitus matriisista.

Luokkien avulla voidaan yksittäiselle rakenteelle osoittaa väri tai esimerkiksi graafinen pinnan täyttökuvio leikkausta tuotettaessa. Erityisesti on huomattava, ettei ominaisuustaulun olemassaolo yksin määrää kappaleen käyttäytymistä. Yksittäinen toiminto voi käyttää taulun sijasta muuta määrittelyä.

Seuraavassa on esitetty kaavio leikkaustoiminnon tavasta käyttää ominaisuustaulukoita:

Class.var

default

rl rak_02 rll rak_l2 r2 rak_Ol r3 rak_l2 r3i rak_l2 r31 rak_l2 r4 rak_l2

Color.var

default 255,0,0 rak_03 ($Color: black) rak_lO ($Color:green) rak_ll ($Color:green) rak_l2 ($Color:gr~ red 255,0,0 green 0,255,0 blue 0,0,255 black 0,0,0

Hatch.var

default SOLID

rak_lO RL_5 rak_ll RL_2 rak_12 RL_3 rak_l3 RL_4

Ominaisuuksien syöttö tapahtuu editoimalla suoraan ominaisuustaulua tai vuorovaikutteisesti istunnossa keskusteluikkunan kautta (ks. kohta 2 Muuttujataulujen päivitys). Taulunpohja on helpoimmin luotavissa valmiin kokoonpanotiedoston pohjalta ja tarkistaminen on tehtävissä esimerkiksi BoolSets-ohjelman avulla. BoolSets on projektin yhteydessä tehty yleistyökalu listamuotoisten tiedostojen käsittelyyn.

ROCK-CAD NT-ROCK-CAD- mallinnusjärjestelmän päivitys

default grn1 grn11 grn12 grn13 grn14 grn15 grn2 grn3 grn4 grpgmbody kgn

1a b

Kairanreikien 3D-esitykset

40

ar1 ar2 ar3 ar4 ar5 ar6 ar7 ar8 ar9 gtk_rv29 gtk_rv30 gtk_rv31 gtk_rv32 gtk_rv33 hsp1_7

15

LIITE 2

Kairanreikien esittäminen perustuu tekstitiedostoihin, JOissa on kuvattu tarpeellinen informaatio vakioidussa muodossa. Tiedostot ovat luonteeltaan pysyviä tai tilapäisiä. Ratageometria ja tulkinnat muuttuvat harvoin, kun taas puhtaasti geometristä esitystä varten tehty tiedosto voi olla pelkästään yhtä esitystä varten tuotettu.


LIITE 2 Kairanreikiä kuvaavat tiedostot ovat tabulaattori-eroteltuja tiedostoja ja niitä on neljää perustyyppiä.

• ratatiedosto (* .xyz) • litologiatiedosto (* .<discipline> ), discipline = rak, geo, rik ... • kiekko- eli 3dvisualisointiformaatti (* .d3) • tuubiformaatti, (*.3d)

Ratatiedosto, xyz-tyyppi, kuvaa retan radan kulkua koordinaattien muodossa. Ratatiedoston muoto on yksinkertainen, itään, pohjoiseen ja ylös suunnatut koordinaatit, ks. esimerkki alla. Radan perusteella voidaan tehdä ns. nuoliesitys kairanreiästä ja ratatiedosto toimii kaikkien muiden reikäesityksen geometrian pohjana.

kr01.xyz

0 6792362.4 1525540.5 9.9 3 6792363.2 1525540.3 7.0 6 6792363.9 1525540.0 4.1 12 6792365.4 1525539.5 -1.7 18 6792366.9 1525539.0 -7.5 24 6792368.3 1525538.5 -13.3 30 6792369.8 1525537.9 -19.0 36 6792371.4 1525537.4 -24.8 42 6792372.9 1525536.9 -30.6 48 6792374.4 1525536.3 -36.4 54 6792376.0 1525535.8 -42.1 60 6792377.5 1525535.2 -47.9 66 6792379.1 1525534.7 -53.7 72 6792380.6 1525534.1 -59.5 78 6792382.1 1525533.5 -65.2 84 6792383.7 1525532.9 -71.0

Tulkitut rakenteet, kivilajit talletetaan teemakohtaiseen litologia-tiedostoon, jossa etenemäväli yksiselitteisesti nimetään. Nämä tiedostot tulevat olemaan WellCadohjelmiston kanssa yhteensopivaa formaattia, ja ne on tarkoitus tallentaa paikkaan, jossa ne ovat suoraan verkon yli osoitettavissa. Tiedostot poikkeavat näin ollen aiemmin käytössä olleista ja eräluonteinen konvertointi on suoritettava vanhojen tiedostojen käyttämiseksi.

Nämä nimikkeet voivat RockCad:n puitteissa esittää rakennetta, rikkonaisuutta tai kivilajia. Viimeisen sarakkeen arvo jätetään huomiotta. Tiedoston sisältäessä rinnakkaisia arvoja, ts. sama rataväli kuuluu useampaan jaksoon, jätetään myöhemmin alkanut jakso huomiotta.


kr01.rak O.O,MAT 106.0,R11_&_R26 112.0,MAT 135.0,R? 153.0,MAT 514.0,R10 542.0,MAT 613.0,R21 618.0,MAT 636.0,R13 646.0,MAT 764.0,R10 773.0,MAT 81l.O,R? 813.0,MAT 847.0,Rl 850.0,MAT

LIITE 2

~kr01

3D-visualisointi on esitys, jossa pitkin rataa esitetään kiekkomainen kappale. Kappaleelle määritellään AutoCAD-istunnon ulkopuolella asento, dimensiot, väri ja sijaintikohta(reikäsyvyys) radalla. Kappaleiden parametrit syötetään sovellukselle reikäkohtaisen lähtötiedoston kautta.

Tiedoston rakenne:

11 kommentti

<et> <type> [ <dirn_n> ... ]

<dip> <dipdir> <col> <dirnl>

etäisyys pitkin rataa [rn] irnplernentoitu tyyppinirni, [DISC, VECTOR, TRIANG] kaade, 0 astetta = hor, + = alas, [deg] kaadesuunta, 0 = pohj, rnyötäpäiv., [deg] AC:n värikoodi [integer]

jossa <et> <type> <dip> <dipdir> <col> <dirnl> <dirn_n> dirnensio(t) [rn]

Kentät ovat yhden tai useamman välilyönnin tai tabulaattorirnerkin erottarnia, tyhjiä rivejä saa olla ja tiedoston oletustyyppi on

1 .d3 1.


LIITE 2

kr01.d3 64.2 DISC 108 5 130 2 1000 GEO 64.2 DISC 148 70 130 2 1000 GEO 105.95 DISC 118 87 130 2 1000 GEO 105.95 DISC 140 49.5 130 2 1000 GEO 130.95 DISC 214 75 130 2 1000 GEO 130.95 DISC 21 33 130 2 1000 GEO 151.5 DISC 139 17 130 2 1000 GEO 151.5 DISC 185 37 130 2 1000 GEO 151.5 DISC 76 21 130 2 1000 GEO 151.5 DISC 186 44 130 2 1000 GEO 512.5 DISC 329 41 130 2 1000 GEO 512.5 DISC 26 49 130 2 1000 GEO 512.5 DISC 150 55 130 2 1000 GEO 520.5 DISC 162 57 130 2 1000 GEO 520.5 DISC 195 54 130 2 1000 GEO

z

~~

Tuubiformaatissa rataa kuvataan putkimaisena rakenteena, jonka leveyttä ja väriä voi muuttaa. Väri valitaan AutoCADin väripaletista.

kr07.rak

0 254 3 MAT 36 40 30 R? 47 254 3 MAT 82 10 40 R19 84 254 3 MAT 225 10 40 R20 240 254 3 MAT 278 10 40 R20 289 254 3 MAT 409 40 30 R? 413 254 3 MAT 690 40 30 R? 703 254 3 MAT 706 40 30 R? 711 254 3 MAT 789 40 30 R? 791 254 3 MAT


Etenemäasteikko lisää kairanreikä esitykseen mittaluvut, JOtta voidaan käyttää luontevasti projektioissa, nuoli- tai putkimaisen esityksen lisänä.

Käynnistysdialogissa on mahdollista määrätä tuotettava projektio litteäksi, ts. kuvaus on tasossa. Aligment -parametri määrää putkimaisen esityksen tekstien esittämisen joko oikealla tai vasemmalla radan puolella. Samalle puolella muuttuu etenemäasteikon esitys. Tekstien korkeutta voidaan myös säätää. Nämä ja useat muut ohjausparametrit ovat muutettavissa myös borehole-muuttujataulun kautta.

Kokoonpanot

LIITE 2

L

Kokoonpanolistassa (oma tiedosto) luetellaan piirtojärjestyksessä kuvaan tulevat kappaleet. Listassa ensimmäisenä oleva kappale piirretään ensimmäisenä ja se jää siten muitten kappaleitten alle (vrt. kivilajien ikäjärjestys). Alla esimerkki kokoonpanotiedostosta.

II II II II II

kgn

keskiviikko, helmikuu 15, 2001 Assembly G:\sys\geo_30.asm

36 objects 36 -1

afb1 tongnkr8 toneast tongn9 tongn8 tongn6 tongn4 tongn21 tongn20 tongn19 tongn18 tongn17 tongn16

10:17 by jorma


LIITE 2 Leikkauksen luonti

Leikkauksen tarkoituksena on luoda täsmällinen esitys mallista leikattuna ja avattuna halutulta kohdalta. Leikkauspinnan muoto on siis peräisin käytetystä mallista. Rajaavat viivat, värit ja täyttökuvio määräytyvät voimassa olevan teeman mukaisesti. Samasta mallista voidaan näin ollen tuottaa erilaisia leikkauksia määrittelemällä ne useampiin teemoihin. Leikkaus tuotetaan AC-istuntoon aktiivisena olevaan Dwg:hen johon talletetaan myös leikkaustason parametrit. Tämä helpottaa kuvan päivittämistä, koska leikkauskohta 'muistetaan' ja mahdollistaa useampien mallien leikkaamisen samaan kuvaan. Koordinaattiverkon piirtäminen tapahtuu saman leikkaustiedon perusteella.

Leikkaus kuvataan xy-tasoon eli syvyys koordinaatit ovat kaikille pisteille nolla ja leikkauksen kohdepiste sijaitsee origossa. Koska leikkausparametrit tiedetään, voidaan leikkaus palauttaa alkuperäiseen koordinaatistoonsa yksinkertaisella komennolla. Vastaavasti voidaan mallista tuoda referenssigrafiikkaa suoraan leikkaukseen.


LIITE 2 Erona aiempaan leikkausproseduuriin on varmuustason luokituksen puuttuminen, tarkoituksena on rajata leikattava malli kokoonpanovaiheessa. Kokoonpanoa voidaan rajata kaikilla mahdollisilla argumenteilla, ei pelkästään varmuusluokilla. Leikkauksen määrittämisen apuna ovat reiän rataa vastaan kohtisuoran leikkauksen määritys suoraan dialogista, pystyleikkauksen parametrien poimiminen mallista ja poimiminen muistiin.

Toiminto tuottaa Dwg:hen AC:n region-elementin, nimitekstin alueen painopisteeseen, tarvittaessa reunaviivan ja pinnantäytön. Region-elementti tarjotaan lisäarvona, leikkausesityksessä sillä ei ole tehtävää. Jos reunaviivaa ei ole pyydetty, sellainen löytyy kuitenkin trash-tasolta. Reunaviiva mahdollistaa pinnan täytön editoinnin, koska täyttö on sidottu reunaviivaan. Kyseessä on siis editointiapu, eikä sen käyttöön tulisi olla useinkaan aihetta. Nimiteksti sijaitsee pinnan painopisteessä ja tasona <Discipline>Section, kuten kaikilla leikkauksen esitys grafiikalla.

Tarkistustoimintoja varten listausohjelmat löytävät alkuperäisen Rcld-tunnuksen tästä region-elementistä. Oheisen kaltainen lista voidaan generoida ja verrata esimerkiksi BoolSets-ohjelmalla eritavoin tuotettuihin tavoitelistoihin.

AcDbRegion: ar5 (4394) AcDbRegion: ar6 (4395) AcDbRegion: ar7 (4396) AcDbRegion: ar8 (4397) AcDbRegion: ar9 (4398) AcDbRegion: gtk_rv29 (4399) AcDbRegion: gtk_rv30 (4400) AcDbRegion: gtk_rv31 (4401) AcDbRegion: gtk_rv32 (4402) AcDbRegion: gtk_rv33 (4403) AcDbRegion: hsp1_7 (4404) AcDbRegion: hsp2_15 (4405) AcDbRegion: hsp5_22 (4406) AcDbRegion: r1 (4407) AcDbRegion: r10a (4408) AcDbRegion: r10c (4617)

Gridien piirtäminen

Koordinaattiverkon piirto perustuu kokonaan leikkaus-ohjelman käyttämän leikkausmäärittelyn käyttöön. Näin siksi, että gridi on tasografiikkaa, jossa viiva edustaa tiettyä koordinaattiarvoa vain tällä määritellyllä syvyysarvolla. Ohjausparametrit voidaan tarvittaessa tallettaa tiedosteon ja noutaa sieltä. Tekstiformaatit ovat standardi C-kielen 'printf -käskyn käyttämiä, numerokentän pituutta ja tarkkuutta voidaan säätää sekä lisätä merkkejä, kuten yksiköt. Tarkasteltava alue osoitetaan graafisesti ja tällöin mahdollinen käyttäjän koordinaatiston vaikutus eliminoidaan. Kannattaa kuitenkin huomioida, että jos leikkaus ei määrittelyhetkellä ole 'päin näyttöä', mahdollisuus virheelliseen aluemäärittelyyn on suuri. Leikkaus esitetään käyttäen polyline-elementtiä ja standard-tekstiä ja ne sijoitetaan grid-tasolle. Gridin siirtäminen mallin koordinaatistoon tapahtuu samalla tavoin kuin leikkauksen kohdalla.


LIITE 2

49

LIITE 4

FJNTACT LAATIJA: PH/4.6.2001

MUISTIO

MUISTIOTUNNUS: FT-22.2.2001- ROCKCAD- winrocky

ASIA: Kappaleitten määrittely winrocky-tiedostoissa

Johdanto Fintact Oy:ssä on vuosien 1999 ja 2000 aikana toteutettu ROCK-CAD-mallinnusjärjestelmän siirto AutoCad-ympäristöön. Osana tätä työtä on päivitetty vanha rockyohjelma winrocky-ohjelmaksi. Winrocky-ohjelma mahdollistaa kappaleitten geometrian määrittelyn tekstitiedostoissa, jotka sitten luetaan mallinnusjärjestelmään. Näin ollen kappaleitten geometria voidaan tehdä haluttaessa varsinaisen mallinnusjärjestelmän ulkopuolella, esimerkiksi tapauksissa, joissa kappaleet ovat jonkun mittausmenetelmän tulosten tulkintoja.

Winrocky-ohjelma on tehty ainoastaan helpottamaan kappaleiden geometristen lähtötietojen syöttöä. Kun winrocky-ohjelman tulostiedostoissa määritellyt kappaleet luetaan sisään mallinnusjärjestelmään, ne tallennetaan mallinnusjärjestelmän sisäisiksi tiedostoiksi, eikä esimerkiksi kappaleisiin tehdyt muutokset päivity enää rockymäärittelytiedostoihin.

Winrocky-ohjelman toiminta on samanlainen kuin vanhan rocky-ohjelman eli se lukee tekstitiedostona annetut kappalemäärittelyt ja tekee niistä mallinnusjärjestelmän ymmärtämän komentotiedoston. Ohjelman päivityksen yhteydessä on muutettu rockytiedostojen määrittelyjä, joista monet koettiin aiemmin hankalaksi ymmärtää. Vanhat rocky-tiedostot eivät siis kelpaa suoraan winrockyn lähtötiedostoiksi vaan ne on ensin konvertoitava. Itse kappaletyypit ovat samat kuin ennenkin. Tässä muistiossa kuvataan kappaleitten määrittely winrocky ohjelmaa varten.

Mallien määrittelyt YLEISTÄ Jokainen kappale määritellään omassa tiedossaan, jonka nimi on kpl.roc, kpl on kappaleen nimi. Siis vain yksi kappale per tiedosto.

Koordinaatit annetaan maailmankoordinaatteina. Käytetty koordinaatisto (ks Kuva 1.) on oikeakätinen se. X-akselin positiivinen suunta on itään Y -akselin positiivinen suunta on pohjoiseen Z-akselin positiivinen suunta on ylöspäin

50 LIITE 3

V, pohjoinen

X, itä

Kuva 1. Käytetty koordinaatisto.

Kaade ja kaadesuunta annetaan asteina. Kaadesuunta on positiivisen y-akselin eli pohjoisen ja xy-tasoon projisoidun kaateen välinen kulma. Suoraan pohjoiseen kaatuvan kappaleen kaadesuunta on oo, suoraan itään kaatuvan, 90° suoraan etelään kaatuvan 180° ja länteen kaatuvan 270°. PRISMA- ja POLYHEDRON-kappaleitten kaade saa arvoja väliltä 0°- 180°. Kaade on poikkeama xy-tasosta määritettynä oikean käden säännön avulla. Eli katsottaessa sivun lähtöpisteestä loppupisteeseen oikealle puolelle kaatuvan sivun kaade on alle 90 astetta ja vasemmalle puolelle kaatuvan sivun kaade on yli 90 astetta. DISK- ja PLATE-kappaleitten kaade saa arvoja väliltä 0-90 astetta, koska niiden kaadesuunta on annettu erikseen.

Määrittelytiedos toissa voi olla kommentteja ja ne alkavat #-merkillä. #-merkistä alkaen rivin loppu katsotaan kommentiksi. Kommentteja voi esiintyä missä tahansa, vapaavalintaisissa kohdissa.

Varatut sanat, jotka seuraavissa määrittelyissä ovat ei-kursiivilla kirjoitettuja, voidaan kirjoittaa joko pienin, isoin tai sekakirjaimin.

DISK OBJ objnimi TYPE DISK OPTIONS optio POINT x y z DEFDAT dia_dir dia_dip thi dipdir dip ENDOBJ

objnimi vapaavalintainen objektin nimi, voi sisältää kirjaimia ja numeroita, kaikki kirjaimet muutetaan isoiksi kirjaimiksi luettaessa tiedostoa sisään. Nimessä ei saa olla välilyöntejä. Määrittelytiedoston nimen tulee olla objnimi.roc.

optio

xyz dia_dir dia_dip thi dipdir dip

CENTER annetaan DISKin keskipisteen koordinaatti UPEDGE annetaan DISKin ylin piste keskipisteen tai ylimmän pisteen koordinaatti kulun suuntaisen halkaisijan pituus kaateen suuntaisen halkaisijan pituus kiekon paksuus kaadesuunta asteina kaade asteina, saa arvoja 0-90 astetta.

51

OPTIONS CENTER

Kuva 2. DISK-kappaleen määrittelyt.

PLATE OBJ objnimi TYPE PLATE OPTIONS optio # pakollinen POINT x y z DEFDAT dia_dir dia_dip thi dipdir dip ENDOBJ

LIITE 3

OPTIONS UPEDGE

objnimi vapaavalintainen objektin nimi, voi sisältää kirjaimia ja numeroita, kaikki kirjaimet muutetaan isoiksi kirjaimiksi luettaessa tiedostaa sisään. Nimessä ei saa olla välilyöntejä. Määrittelytiedesten nimen tulee olla objnimi.roc.

optio

xyz dia_dir dia_dip thi dipdir dip

CENTER annetaan PLA TEn keskipisteen koordinaatti UPEDGE annetaan PLA TEn yläpinnan keskipiste keskipisteen tai ylimmän pisteen koordinaatti kulun suuntainen pituus kaateen suuntainen pituus levyn paksuus kaarlesuunta asteina kaade asteina, saa arvoja välillä 0-90 astetta.

52

OPTIONS CENTER OPTIONS UPEDGE

Kuva 3. PLATE-kappaleen määrittelyt.

POLVHEDRON OBJ objnimi TYPE POLYHEDRON OPTIONS ADDPOINTS lats lons # ei pakollinen OPTIONS SMOOTH # ei pakollinen LEVELS nz zl, ... , znz POINTS np xl Y1

xnp Ynp

DEFDAT nd dip1 ••• dipnd ENDOBJ

LIITE 3

objnimi vapaavalintainen objektin nimi, voi ~isältää kirjaimia ja numeroita, kaikki kirjaimet muutetaan isoiksi kirjaimiksi luettaessa tiedostaa sisään. Nimessä ei saa olla välilyöntejä. Määrittelytiedoston nimen tulee olla objnimi.roc.

OPTIONS optiot eivät ole pakollisia, mahdolliset optiot ovat ADDPOINTS lats lons

kehäviivoine lisätään pisteitä lats kerroin, jolla lisätään latitudeja, lisäyksen jälkeen latitudeja on

(nz-1 )* lats kappaletta lons kerroin, jolla lisätään longitudeja, lisäyksen jälkeen longitudeja

on np* lons kappaletta SMOOTH

Pyöristys, ei toteutettu AutoCadissä

53 LIITE 3

nz z-tasojen lukumäärä Z; tasojen z-koordinaatit yläpinnasta alkaen, i = 1, ... , nz np pisteiden lukumäärä, pitää olla parillinen luku! x; y; yläpinnan pisteiden koordinaatit, i = 1, ... , np, pisteet annetaan vastapäivään

kiertäen ja jokaisen viivan pisteiden järjestyksen pitää olla sama nd kaateiden lukumäärä, pitää olla nd = np/2 dip; sivujen kaade asteina, i = 1, ... , nd, kaade saa arvoja välillä 0-180 astetta

(X!l, Ys) (x,' y,) e==----1.__ -........ ___ _

----..... -----: (x1. Y1J l 1 1 1

l 1 1 1 1

. l ~dlp3!

1

: 1 1

Kuva 4. POLYHEDRON-kappaleen määrittelyt. HUO.M dipl > 90 astetta ja dip3 < 90 astetta.

PRISMA OBJ objnimi TYPE PRISM OPTIONS ADDPOINTS lats lons # ei pakollinen OPTIONS SMOOTH # ei pakollinen LEVELS 2 zl z2 POINTS np xl Y1

xnp Ynp

DEFDAT nd tl dipl

t di np Pnp

ENDOBJ

54 LIITE 3

objnimi vapaavalintainen objektin nimi, voi sisältää kirjaimia ja numeroita, kaikki kirjaimet muutetaan isoiksi kirjaimiksi luettaessa tiedostoa sisään. Nimessä ei saa olla välilyöntejä. Määrittelytiedoston nimen tulee olla objnimi.roc.


kehäviivoine lisätään pisteitä lats kerroin, jolla lisätään latitudeja, lisäyksen jälkeen

latitudeja on (nz-1)*lats kappaletta lons kerroin, jolla lisätään longitudeja, lisäyksen jälkeen

longitudeja on np* lons kappaletta SMOOTH

Pyöristys, ei toteutettu AutoCadissä ZJ Z2 ylä- (z1) ja alapinnan (z2) z-koordinaatit, tasoja prismassa aina 2 np pisteiden lukumäärä, voi olla nyt suurempi kuin kaksi x; Yt yläpinnan keskilinjan pisteiden koordinaatit, i = 1, ... , np nd kaateiden ja paksuuksien lukumäärä, pitää olla nd = np t; prisman paksuus pisteessä x; y;, i = 1, ... , nd dip; prisman kaade pisteessä x; y;, i = 1, ... , nd, kaade saa arvoja välillä 0-

180 astetta

1 1 1 1 1 1

1 1

1 1 1 1 1

Kuva 5. PRISMA-kappaleen määrittelyt. HUOM vasemmanpuoleisessa kuvassa kaateet ovat pienempiä kuin 90 astetta ja oikeanpuoleisessa suurempia kuin 90 astetta.

55

XYZLOOP OBJ objnimi TYPE XYZLOOP OPTIONS SMOOTH # ei pakollinen OPTIONS ADDPOINTS lats lons # ei pakollinen CURVES ne POINTS np LOOP 1 xl Y1 zl

LOOP ne xl Y1 zl

xnp Ynp znp ENDOBJ

LIITE 3

objnimi vapaavalintainen objektin nimi, voi sisältää kirjaimia ja numeroita, kaikki kirjaimet muutetaan isoiksi kirjaimiksi luettaessa tiedostaa sisään. Nimessä ei saa olla välilyöntejä. Määrittelytiedoston nimen tulee olla objnimi.roc.

OPTIONS optiot eivät ole pakollisia, mahdolliset optiot ovat

ne np X; Yi Z;

ADDPOINTS lats lons kehäviivaille lisätään pisteitä lats kerroin, jolla lisätään latitudeja, lisäyksen jälkeen

latitudeja on (nc-l)*lats kappaletta lons kerroin, jolla lisätään longitudeja, lisäyksen jälkeen

longitudeja on np*lons kappaletta SMOOTH

Pyöristys, ei toteutettu AutoCadissä viivojen lukumäärä pisteiden lukumäärä kussakin viivassa pisteiden koordinaatit, i = 1, ... , np, pisteet annetaan vastapäivään kiertäen ja jokaisen viivan pisteiden järjestyksen pitää olla sama

(Xs, Ys. Zs)

------ ----....... -----

(10, Ya. Za)

l(x, y,, z1} 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1

:

Kuva 6. XYZLOOP-kappaleen määrittelyt.

ZLOOPS OBJ objnimi TYPE ZLOOPS

56

OPTIONS SMOOTH # e1 pakollinen OPTIONS ADDPOINTS lats lons # ei pakollinen LEVELS nz zl, ... , 2 nz

POINTS np LOOP 1 xl Y1

xnp Ynp

LOOP 2

xnp Ynp

ENDOBJ

LIITE 3

objnimi vapaavalintainen objektin nimi, voi sisältää kirjaimia ja numeroita, kaikki kirjaimet muutetaan isoiksi kirjaimiksi luettaessa tiedostaa sisään. Nimessä ei saa olla välilyöntejä. Määrittelytiedoston nimen tulee olla objnimi.roc.


kehäviivaille lisätään pisteitä

57

lats kerroin, jolla lisätään latitudeja, lisäyksen jälkeen latitudeja on (nz-1)*/ats kappaletta

lons kerroin, jolla lisätään longitudeja, lisäyksen jälkeen longitudeja on np*lons kappaletta

SMOOTH Pyöristys, ei toteutettu AutoCadissä

nz z-tasojen lukumäärä Z; tasojen z-koordinaatit yläpinnasta alkaen, i = 1, ... , nz np pisteiden lukumäärä kullakin tasolla x; y; pisteiden koordinaatit, i = 1, ... , np, pisteet annetaan vastapäivään

kiertäen ja jokaisen viivan pisteiden järjestyksen pitää olla sama

Kuva 7. ZLOOPS-kappaleen määrittely!.

LIITE 3

59

Yhteenveto komennoista

Komento

ADJUSTIMAGE

EVALUATE

GETTR

GETX

IMPORTTXT

LISTDWG

LISTIDS

LISTTABLE

LISTV ARIABLEAREAS

LOCKIDLABELS

PLMODEL

PLMODELI

PURGELABELS

PURGEOLDLABELS

QDIPS

RCARROW

RCASSEMBLY

RCBOREHOLE

RCCYL

RCDELOBJ

RCEDITOBJ

RCENV

RCFIND

RCGRID

RCGRIDDIALOG

RCHATCHEDBARS

RCINVERSE

RCLIST

RCNEW ASSEMBL Y

RCPURGEGROUPS

RCPUROBJ

RCSCALETOVIEW RCSECTION

RCSECTIONND

RCSETVAR

RCTERRAIN

RCTRANSFORM

Kuvaus

rasterikuvion asemointi

lausekkeen sisällön määritys

transformaatio asetusten talletus

leikkauskuvan nimikysely (region)

tekstimuotoisten kappaleiden mallinnus (.pln, .dsc, .lsp)

dwg:n sisällön listaus

projektin id/lable listaus

tabulaattorieroteltu listaus voluumeista tiedostoon (voltbl.txt)

muistissa olevien muuttujataulujen listaus

label-tiedoston kirjoitusoikeuden varaaminen

interaktiivinen polylinemallintaja (3dpoly)

interaktiivinen polylinemallintaja (RCKappale)

edesmenneiden objektien label-tietojen hävitys

vanhojen labelversioiden hävittäminen

volumin kaarlesuunnan & kaateen tiedustelu

kairanreiän nuoliesitys

kokoonpanon kasaaminen listasta

kairanreiän esitys, kaikki variaatiot

interaktiivinen katkaistunkartion mallintaja (prompt)

RCKappaleen tuhoamainen

polylinetyyppisen RCKappaleen editointi

muuttajataulujen muokkaus

RCKappaleen osoittaminen dwg:stä

koordinaattiverkon piirto, tekstipohjainen

koordinaattiverkon piirto

kairanreiän tynnyriesitys

transformaatiomatriisin kääntö

taulun arvojen listaus (current)

uuden kokoonpanolistan luonti

tyhjien ryhmien poisto

edesmenneiden RCKappaleiden SAT -tiedostojen poisto

mittaviivan lisääminen kairanreiän esitykseen leikkaustoiminta

leikkaustoiminto, tekstipohjainen

muuttujan arvon asetus

RCKappaleen luonti maastomallintajalla

valitun joukon transformaatio

RCTUBE kairanreiän 3d-tuubiesitys

RCUPDATEASSEMBL Y kokoonpanon jo sisältämien mallien päivitys

RCVOLUME tilavuuskappaleen täydentäminen RCKappaleeksi

READV ARIABLEFILE taulun luku muistiin

RECON RCKappaleiden tai niiden leikkausten tunnistus

REMVERTSECTALONG pystyleikkauksen paikka määritellään muistiin

RESVERTSECTALONG pystyleikkauksen paikka talletetaan dwg:hen

SETCURRENTV ARAREA taulun asetus oletustauluksi

LIITE 4

Ohjelmistoprojekti

Fnt_15a

Fnt_l2g

Fnt_lld

Fnt_lld

Fnt_7c

Fnt_7c

Fnt_12g

Fnt_7c

Fnt_12g

Fnt_12g

Fnt_7

Fnt_7c

Fnt_l2g

Fnt_12g

Fnt_7c

Fnt_17c

Fnt_7c

Fnt_17c

Fnt_7

Fnt_7c

Fnt_7c

Fnt_12g

Fnt_7c

Fnt_l4a

Fnt_14a

Fnt_17c

Fnt_lld

Fnt_l2g

Fnt_7c

Fnt_17c

Fnt_7c

Fnt_l7c Fnt_lld

Fnt_lld

Fnt_12g

Fnt_7c

Fnt_lld

Fnt_17c

Fnt_7c

Fnt_7c

Fnt_12g

Fnt_7c

Fnt_l5a

Fnt_15a

Fnt_12g

60 LIITE 4

SETDWG leikkausmäärittely asetetaan/muutetaan Fnt_15a

SHOWLABEL nimikysely Fnt_lld

SNOOPDWG leikkausmäärittelyä tiedusteliaan Fnt_15a

TMODFACES 3d-pinnan luonti maastomallintajalla Fnt_9b

TMODVOL 3d-volumin luonti maastomallintajalla Fnt_9b

UNLOCKIDLABELS label-tiedoston kirjoitusoikeuden vapautus Fnt_l2g

WRITEV ARIABLEFILE taulun tallennus levylle Fnt_l2g

XYBOX suorakulmion piirto xy-tasoon (polyline) Fnt_l4a

geologisen mallinnusohjelmiston päivitys · 2012-03-02 · kolmiulotteiset kalliomallit ovat...

Documents