N:o 11-12-168 KARJALAN HEIMO 1997

Fil.tohtori Matti Polld

Perttusen suvun vaiheet 1700-luvullaVuonna 1834 tekemallaan

viidennella'runonkeruumatkal-la Elias Lonnrot kavi Latvaja'r-vella, jossa tapasi Vienan muis-sa kylissajo aiemmin "hyviiksirunonlaulajaksi" luonnehditunArhippa Perttusen. HaneltaLonnrot kirjoitti muistiin kale-valamittaisia runoja 42 nume-roa, yhteensa'noin4 lOOsaetta.Talta matkaltaan palattuaanLonnrot laati vuonna 1835 il-mestyneen Vanhan Kalevalan.Teosta varten kaytettyjen vie-nalaisten runojen saema'aran olinoin 18 800 Perttuselta saatu-jen runojen muodostaessa tastama'arasta lahes neljanneksen.Arhippa Perttuselta tallennetutrunot muodostavat aivan omanluokkansa myb's laadullisesti,silla' monista muistarunolaula-jista poiketen Perttunen esittine selkeina, eheina kokonai-suuksinajarunomitaltaanmoit-teettomina. Vanhan Kalevalanseka' myohemmin, vuonna 1849ilmestyneen Kalevalan uudenlaitoksen aineksia ryhmitta'es-sa Lonnrot tukeutui suuressama'arin nimenomaan Perttusenkasityksiin erillisten runojenmuodostamista laajemmistajaksoista seka naiden keskinai-sesta ja'rjestyksesta. ArhippaPerttusen ja'lkeen suvussa olimuitakin huomattavia runon-laulajia, mm. ha'nen poikansaMiihkali.

Aikaisempitutkimus

Kansanrunouden tutkijaAugust Aksel Borenius kiin-nostui ensimma'isena ArhippaPerttusen elama'nvaiheista ja

ha'nen sukunsa juurista. Haas-tattelemalla vuosina 1872 ja1879 runonlaulajan jalkela'isiaBorenius kokosi suvun piirissana'ista aiheista sa'ilynytta muis-tititetoa. Myo'hemminA.R. Nie-mi, Martti Haavio, Helmi Vir-taranta seka kymmenet muutkirjoittajat ovat kasitelleet ta-ma'n maineikkaan runonlaula-jasuvun vaiheita kayttiien ta'r-keimpa'nalahteenaa'n Perttusil-ta itseltaan 1800-luvun jalki-puolellaja 1900-luvullatallen-nettujaelamakerrallisiatietoja.Alpo Ra'isa'nen, Olavi Suorsa jaAntero Heikkinen ovat 80-90-luvuilla selvitelleet Perttustenalkuperaa seka suvun saapu-misaikaa Vienaan. Tarkastelta-essa Oulujokilaaksossa 1600-luvullaasuneen Perttusen suur-perheen vaiheita Pertti Virran-koski on tuonut esille syita, jot-ka todennakoisesti vaikuttivatsuvun lahtoalueella asuneenhenkilon paatokseen muuttaaVienaan.

Entista vankemmalle poh-jalle Arhippa Perttusen ela'man-vaiheidenselvittamisessapaas-tiin 1960-luvullaJolloinToivoVaisanen jaljitti runonlaulajanja ha'nen omaisensa vuonna1793 laaditustaeli vanhimmas-ta sa'ilyneestii Vuokkiniemenseurakunnan rippikirjasta. Vuo-sittain laadittuja mutta vain sa-tunnaisesti sailyneita rippikir-jojaseka'kirkonkirjojala'pika'y-malla Aleksi Konkka, NinaLavonen ja Sandra Stepanovaovat selvittaneet Arhippa Pert-tusen ja ha'nen ja'lkela'istensatarkeimma't ela'makertatiedot.

Konkanjulkaisemiatietojasekavuoden 1762 vaestonlaskennantuloksiahyodyntaenolenaiem-massa yhteydessa selvittiinytArhippa Perttusen isoisiin ni-men ja osoittanut ha'nen asettu-neenLatvajarvelle 1750-luvul-la. Uusimman Perttusiakoske-van loydon on tehnyt petros-koilainen dosentti Irina Tsern-jakova. Kesa'kuussa 1997 Ka-jaanissa pidetyssa Elias Lonn-rotin Viena ja Kainuu -semi-naarissa Tsernjakova esittelivuoden 1782 vaestonlaskennanpapereista loytamansa tiedotPerttusen perheesta.

Seuraavassa pyrin ArhippaPerttusestajahanenesivanhem-mistaan tahan mennessa koot-tua tietoa yhdistelemalla raken-tamaan mahdollisimman yksi-tyiskohtaisen kuvan runonlau-lajasuvun vaiheista 1600- ja1700-luvulla. Valttyakseni su-kunimen Perttunen mainitsemi-seltajoka lauseessa ka'yta'n seu-raavassa tahan sukuun kuulu-vista henkiloista puhuttaessaainoastaan heida'n etunimea'a'n.

Arhipanlapsuudenperhe

Vuonna 1782 Latvajarvellaasui suurperhe, joka on siihenkuuluvien henkiloiden myo-hempienmainintojenperusteel-la identifioitava Arhipan lap-suudenperheeksi. Tuolloin Pert-tusten talossa asui 12henkiloa,joista viisi olivat alaikaisia.Tyoika'isia miehia, jollaisiksilaskettiin kaikki 15 - 60 -vuoti-aat, oli kaksi, Arhipan seda'tKeskimmainen livana ja Pienilivana.

Laajimmillaan Perttusenruokakunta oli vuoden 1770paikkeilla. Perheen johtajuuskuului leskeksi jaa'neelle Arhi-pan vaarille, Potap Homanpo-jalle. Ha'nen lisaksi ruokakun-taan kuului kaksi aikuistamies-ta'(Suuri livanajaProkko), kak-si toisella vuosikymmenellaolevaa poikaa (Keskimmainenlivana ja Pieni livana) seka allekymmenvuotiaat Vasselei jaArhippa. Kotitaloudessaasuvi-en miesten lukuma'ara antoi vi-ranomaisille aihetta ajatella,ettii talossa on tarpeeksi tyo-voimaa. Tasta johtuen ensinProkko ja myohemmin Suurilivana joutuivat sotapalveluk-seen 25 vuodeksi. Mita toden-na'koisimmin Potap kuoli vastaSuuren livanan jouduttuasota-vakeen.Taman jalkeen perhcentoimeentulo jai kahden alaikai-sen nuorukaisen ja kahden kes-ki-ikaisen naisen tyopanoksenvaraan.

Vuonna 1834 Arhippa ker-toi Lonnrotille oppineensa par-haat runot monta vuotta sittenkuolleeltaisalta'a'n. Mika'li vuo-den 1782 asukasluettelon tietoSuuren livanan sotapalveluk-seen joutumisen ajankohdastapita'a paikkansa, Arhippa oliisansa viimeista kertaa na'hdes-saa'n 7-vuotias. Siihen mennes-sa Arhippa ehti oppia suurim-man osan niista runoista, joitaha'n myohemmin lauloi Lonn-rotille.

Suuren livanan jouduttuavuoden 1776 paikkeilla sota-palvelukseen ha'nen vaimonsaKatti Omelientytar jai ka'yta'n-nollisesti katsoen leskeksi. Ve-

1Suuri livana,

sotava'keen

1776

I

I

Vasili, 18

Katti Omelien-

tytar, 38

I

I

Arhip, 13

Potap

Homanpoika,

kuollut 1776r

liro Iknatan-

tytar,

kuollut 1764I

I

Prokko

sotavakeen

1770

I

Moarie liva-

nantytar,40

I

IAnni, 14

IOkku, 13

| IiKeskim- I Iro Pieni

mainen Trohkiman- livana,

livana, 18 tytar, 25

I I I

Okku, Stepan

16 viikon puolivu

ikainen

Matro Mauro,

6 Poavilan- avioitui

tytar, 22 Kivi-

e,

otias

Arhippa Perttusen lapsuudenperhe vuoden 1782 asukasluettelon mukaan.

1997 KARJALAN HEIMO N:o 11-12-169

najan armeijassa suorilettavanasepalveluksen raskaudestajohtuenharvasotamiehistapys-tyi suorittamaan sen taysimit-taisena edes rauhan aikana.MikaliSuuri l ivanaolis ikinon-nistunut asepalveluksen suori-tettuaan palaamaan Latvajar-velle, 56-vuotiaana ban tuskinolisi pystynyt huolehtimaanperheensii toimeentulosta.

Vuoteen 1793 mennessasuurperhe oli jakautunut kol-meksi kotitaloudeksi. Arhipansedat Keskimmiiinen livanajaPieni livana olivat rakentaneetomat talonsaja muuttaneet per-heineen n i ih in . Rippikirjaanleskeksi merkitty Katti Omc-lientytarjaha'nen lapsensa, 24-vuotias Arhippa, 20-vuotiasMoarieja 18-vuotias Solomo-nija,asuivatomanataloutenaan.Todennakoisesti Katin perheasui vuonna 1793 nimenomaanaikoinaan Potapin isannoimas-sa suvun kantatalossa. Katintalo esiintyy nimittain rippikir-jassa numerolla 57, Latvajar-veakoskevanluettelonkolman-lena. Talo kuului siis kylan van-himpiin. Sen sijaan Arhipansedat perheineen asuivat luet-telon puolivalissii esiintyvissataloissa numero 61 ja 62, mikakaiketi osoittaa niiden raken-netun taloa 57 myohemmin.Avioiduttuaan 1793 tai 1794HotoJogorintyttarenkanssaAr-hipasta tuli sukunsa kantatalonseuraava isanta.

Suvun niuuttoLatvajarvelle

Vuoden 1890 rippikirjanmukaan Perttusen 12 ruokakun-taan kuului yhteensa 144 asu-kasta, jotka kasittivat kolman-neksen Latvajarven vakiluvus-ta. Vajaassapuolessatoistavuo-sisadassa kylan toiseksi suu-rimmaksi kasvanut suku pol-veutui Latvajarvelle 1700-Iu-vun jalkipuolella asettuneistaArhipan isoisan Potapin ja ta-man nuoremman Prohor-nimi-sen veljen perustamistaperheis-ta.

Vuonna 1793 Latvajarvellaasui kaikkiaan kuusi Perttusenruokakuntaa. Kolmeksi talou-deksi jakautuneiden Potapinjal-kelaisten lisaksi rippikirjaan onmerkitty talossa n:o 63 asunut77-vuotiaan Prohor Homanpo-jan isannoima suurperhe sekasiitaerilleenmuuttaneidenPro-horin kahden vanhimman po-jan kotitaloudet (talot n:o 64 ja65).

Repolan pitajan Vuokkinie-men kolmanneksen asukaslu-ettelo vuodelta 1762 sisaltaamaininnan, etta Potapin perhe"merkittiin vastasaapuneiden

kirjaan"VuokkiniemelIa vuon-na 1754. Perhe muutti Latva-jarvelle vahan ennen vuotta1762. Sen sijaan Potapin nuo-remman veljen ja taman per-heen vaiheet ennen vuotta 1793ovat taysin hamaran peitossa.Prohorin perhe puuttuu Latva-jarven asukasluettelosta vuo-delta 1762eikaseolejaljitetta-vissa myoskaan muista Lansi-Vienan kylista. Vuoden 1782asukasluettelon sisaltamia tie-toja Arhipan lapsuudenperhees-ta Kajaanin seminaarissa esi-tellyt Irina Tsernjakova ei olelainkaan kiinnittiinyt huomiotaProhorin perheeseen. Kaytet-tavissa olevan aineiston valos-sa Prohor lapsineen asettuivatLatvajarvelle joskus vuosien1762 - 1793 valisena aikana.Tata kirjoittaessa kaytettavis-sani ei ole tietoja Prohorin ai-kaisemmasta asuipaikasta.Nama tiedot saattavat kuiten-kin loytya dosentti Tsernjako-van hiljattain esittelemasta vuo-den 1782 asukasluettelosta.

Suvun vaiheet ennenasettumista Latvajarvelle

Vuonna 1679kylanaensim-maista kertaa mainittu Latva-jarvi autioitui joskus I700-lu-vun vaihteessa. Latvajarvenrannalle asettui uusia asukkaitavasta vuosien 1745 ja 1762 va-lisena aikana, luultavasti vastavuosisadan puolivalin jalkeen.Perttuset nayttavat muutaneenkylaan ensimmaisten joukos-sa, mika lienee antanut Miihka-li Perttuselleaihettapitaasuku-aan Latvajarven vanhimpinaasukkaina.

Vuonna 1754 Vuokkinie-mella kiiynyt venalainen kirju-ri merkitsi Potapin nimen "vas-tasaapuneiden" luetteloon,mika ei sinansa tarkoita, ettaArhipan isoisa olisi hiljattainmuuttanut kylaan jostain toi-selta paikkakunnalta. Kirjurinkayttamaja vuoden 1762 luet-telossa sellaisenaan toistettusanamuoto tarkoittaa ainoas-taan, etta henkilo oli juuri tuol-loin tullut virkavallan tietoonja kirjatuksi verovelvollistenluetteloon. Vuoden 1762 vaes-tonlaskennan aikana laadittuunLounais-Vienan (myohempienVuokkiniemen, Uhtuan ja Kon-tokin kuntien) asukasluettelo si-saltaa tiedon kaikkiaan 116miespuolisesta henkilosta, jot-ka oli merki tty asukasluetteloonensi kertaa vuosien 1752-1755valisena aikana. Nama henki-lot muodostivat vuonna 1762noin neljanneksen seudun kai-kista miespuolisista asukkaita.Suurin osa "vastasaapuneidenkirjaan" merkityista henkilois-

la. asui mita ilmeisimmin sa-moissa kylissii jo ennen 1750-lukua. Aikaisempien viieston-laskentojen aikana, ts. vuosina1725 ja 1745 Lounais-Vienanasukasluetteloa laatineet kirju-riteivatyksinkertaisestitavoit-taneet seudun kaikkia asukkai-ta. Mainittakoon tassa yhtey-dessa, etta Venajallii toimite-tuissavaestonlaskennoissanai-sia ei otettu huomioon aina1760-luvulle asti. Asukasluet-telon ulkopuolelle jaaneet asuk-kaat (joskus kokonaiset per-heet) valttyivat verotukselta jasotavakeenotoilta. Edellasano-tun perusteella on syyta otak-sua, etta Potap perheineen asuiVuokkiniemella myos vuotta1754 edelta'vanii aikana. Myoshiinen veljensa Prohor lieneeasunut ennen Latvajarelle aset-tumistaan Vuokkiniemella.

Vuosien 1762 ja 1793 lah-teissa ilmoitetun Arhipan iso-isan ja taman veljen ian perus-teella on laskettavissa heidansyntymavuotensa. Potap olisisyntynyt 1715 ja Prohor vuottamyohemmin. Heidan isiistaanHomastaei ole sailynyt mitaiinasiakirjatietoja. Poikiensa syn-tyessa Homa oli kaiketi yli 15-vuotias, joten ha'nen on oletet-tavasyntyneen joskus 1600-lu-vun lopulla.

Homan lapsuudenperheenasuinpaikasta ja suvun liikku-misesta Vienassa ennen Vuok-kiniemelle asettumista voidaanesittaa pelkastaan oletuksia.Akonlahden ymparistosta tal-lennetut viisi Pertun- (Perttu-)alkuista paikannimea saattavatolla muisto siita, etta Perttusetovat joskus asuneet Kiitehen-jarven rannoilla. Sukuaei mai-nita Akonlahden asukkaidenjoukossa 1800-luvulla, jotenPerttu-alkuisen paikannimistonon oletettava syntyneen joskusennen 1800-lukua. Myohaisin-taan 1600-luvun puolivalissasyntynyt ja vuonna 1700 Lou-nais-Vienan suurimpiin kuulu-nutAkonlahti puuttuu 1720-ja1740- lukujen kylaletteloista,ja vuonna 1762 sen ilmoitetaanolevan uudiskyla. Todennakoi-sesti aivan rajan pinnassa si-jainnutAkonlahti autioitui suu-ren Pohjan sodan aikana tapah-tuneen suomalaisten sissienhyokkayksen seurauksena. Ta-man huomioon ottaen paatyyajatukseen, etta Perttuset ovatasuneet Akonlahdessa vuotta1718 edeltavana aikana. Onmyos oletettavissa, etta Perttu-set joutuivat jattamaan sodanaikana poltetun kylan ja muut-tamaan Vuokkiniemelle, jostasuku myohemmin siirtyi Lat-vajarvelle.

Suvun kantaisansaapumisaika Vienaan

Vuonna 1872 Arhipan poikaMiihkali kertoi Boreniukselle,etta Perttusen suvun kantaisiiolisi tul lut Vienaan nelja tai vii-si sukupolvea sitten Oulujoenvarrella olevasta Perttulan ky-la'stii. Miihkali lienee laskenutVienassa asuneiden sukupolvi-en miiaran takautuvasti Arhi-pasta lahtien. Talloin Homaedustaisi neljattii sukupolvea.Homan isa, jostaei ole loytynytmainintoja venalaisissa vaes-tollisissaliihteissa, nayttaaole-van Perttusen suvun vienalai-sen sukuhaaran kantaisa. Miih-kalinlaskiessamiespolvetisas-taiin alkaen hanen on loogistaajatella kayttaneen lahtokohta-na omaa syntymavuottaan elivuoden 1817 tienoota. Mika'lisukupolven vaihtumisen ajaksiarvioidaan 20-30 vuotta, Bo-reniuksen tallentaman ilmoituk-sen mukaan suvun kantaisaoli-si muuttanut Vienaan joskusvuosien 1667 - 1717 valisenaaikana. Ajoitusta voidaan olen-naisesti tarkentaa laskemallatiedossa oleville sukupolven-vaihdoksille aritmeettinen kes-kiarvo. Potap, Suuri livana jaArhippa olivat heidan ensim-miiisen tiedossa olevan pojansyntyessa vastaavasti 30, 24 ja26 vuoden ikaiset. Miihkalinesikoinen, Moarie, syntyi isan-sa ollessa 26-vuotias. Nain ol-len keskimaaraiseksi sukupol-ven vaihtumisen ajaksi Perttu-sen suvussa 1700-luvulla ja1800-luvun alkupuolella saa-daan 27 vuotta. Tata lukua kayt-taen suvun kantaisan voidaanarvioida saapuneen Vienaanvuoden 1682 paikkeilla.

Oman selvityksensa mukaanArhipan jalkeliiisiin kuuluva,todennakoisesti kuitenkin Pro-horin sukulinjaa edustava Tat-jana Perttunen (1879 - 1963)kertoi vuonna 1959 JaakkoRugojevillekiintoisialisatietojasukunsa kantaisasta. Samoinkuin Miihkali, Tatjana muistiPerttusten olleen kylan kanta-suku ja muuttaneen Latvajar-velle Oulujoelta. Tatjanan mu-kaan "Haiskyaikana (= sotavuo-sina) on tullut pakoh yksi mies,Jussi nimellini, ruvennut vavyk-sijasiitase on lahten sejuuri (=suku) juoksomah". Suvun kan-taisan saapumisaika Vienaanehti siis hamartya sitten 1870-luvun. Mika'li tama muistitietopitaa muilta osin paikkansa,Miihkalin arvioon suvun vien-alaisten miespolvien maarastasita' suhteutettaessa on paatel-tavissa, ettajohonkin vienalais-taloon alkuaan kotiva vyksi tul-lut ja sitten sen isannaksi ko-honnut Juho oli Homan isa.

N:o 11-12-170 KARJALAN HEIMO 1997

Arhippa Perttusen vienalaisetVuonna 1711 Kajaanin

markJdnoillatiedetaankayneenneljan vienalaisen kauppiaan,heidanjoukossaan mm. livanaPerttunen. Kuten tunnettua, ni-men Jussi (Juho) ortodoksinen,karjalaistenkayttamavastineonlivana. Tatjanan 1900-luvullevalittaman muistitiedon mu-kaan Juho tuli Vienaan kotiva-vyksi, mista voidaan paatellahanen siirtyneen rajan yli yk-sin. Tama seikka saattaaentistavarmemmalle pohjalle oletuk-sen, ettii Kajaanin karajien poy-takirjoissaesiintyvii livana Pert-tunen.Tatjananmainitsema Jus-si ja Miihkalin arviossa nimet-tb'mana esiintyva suvun kanta-isa on sama henkilo.

Edellasanotun valossa nayt-taa todennakoiselta, etta Arhi-pan isoisan isoisa Juho saapuiVienaan joskus 1600-luvunvii-meisella neljanneksella. Aikai-semmassa tutkimuksessa onseka pystytty tarkkaan paikan-tamaan Juhon lahtoseutu ettaselvittamaan ne syyt, jotka to-dennakoisesti vaikutti vat hanenpaatokseensa muuttaa pois ko-toa ja vielapa siirtya rajan taa.

Olavi Suorsa on osoittanut,etta Miihkalin mainitsema Pert-tulan kyla tarkoittaa veroasia-kirjoissa esiinty vien, Oulun pi-tajaan kuuluneiden Oulunsuunja Laitasaaren "virallisten" ky-lien rajalla sijainnutta taloryh-maa. Siitatodennakoisestikay-tettiin 1600-luvullanimea Pert-tula vuosisadan toiselta vuosi-kymmenelta lahtien siina asu-neen laajan Perttusen suvunmukaan. Oulun kaupunkiinkuuluvassa Pikkaralan kylassa

esivanhernmat.nykyaan asuva 1600-luvunPerttusten jalkelainen ErkkiPerttunen on kertonut OlaviSuorsalle kuulleensa isaltiian,etta su vusta on aikoi naan lahte-nyt Vienaan miespuolinen hen-kilo, jonka nimea ei enaa muis-teta.

Pertti Virrankosken tutki-musten mukaan Laitasaaressa1670-luvullaasunut, ainakin 15aikuista ja heidan lapsensa ka-sittanyt Perttu Juhonpoika Pert-tusen suurperhe oli pahoissataloudellisissa vaikeuksissa jajoutui vuonna 1678 yhteyden-ottoon virkavallan kanssa.Muutamaa vuotta myohemminruokakuntaan kuulunut SimoPertunpoika tuomittiin virka-miehen hiipaisemisesta kuukau-deksi vankeuteen. Kemijoenylajuoksulla Sompiossa esiin-tyy vuonna 1687 uudisasukkaa-naNiiloSimonpoikaPerttunen.Ilmeisesti Niilo oli Laitasaa-resta pohjoiseen paennut SimoPerttusen poika. Asiakirjoihinvietyja tietoja perheen kohtaa-mista vastoinkaymisista lahto-kohtana pitaen Antero Heikki-nen onkin arvellut, etta Arhi-pan esi-isa olisi samoihin ai-koihin lahtenyt LaitasaarestaVienaan. Nain Juho Perttusenpaatb's siirtya rajan taakse jahanen ryhtymisensakoti vavyk-si jossain vienalaisessa talossasaavat luontevan selityksen.

Mikali tassajaljitetty suku-linja pitaa paikkansa, ArhipanLonnrotille laulamien runojenvalittyminen sukupolvelta toi-selle nayttaa olleen monastiuhattuna 1600 - 1700 -luvunaikana. On nimittain varsin to-

dennakoista, etta Arhipan jaMiihkalin runorepertoaari onehka joitakin yksittiiisia runojalukuunottamatta Juhon Oulu-jokivarresta tuoma. Juhon jal-kelaiset saattoivat toki kartut-taa runolipastaan oppimallauusia runoja Lounais-Vienanmuilta runonlaulajilta. Arhipanja Miihkalin tapaukset osoitta-vat kuitenkin, etta huomattava-kin runonlaulaja omaksui paa-osan hallitsemastaan reperto-aarista nimenomaan lapsuus-vuosinajoko vanhemmiltaan taimuilta lahisukulaisiltaan.

Runojen sailyrninen sekanalkavuosina 1696 - 1697 ettasuuren Pohjan sodan viholli-suuksien aikana oli siis vainJuhon ja hanen joskus vuosisa-dan lopulla syntyneen poikan-sa Homan muistin varassa.Mahdollisesti Juholla oli mui-takin poikiajoistaei ole kuiten-kaan sailynyt mitaan tietoa.Oletetut Homan veljekset lie-nevat kuolleet ehtimatta avioi-tua ja hankkia lapsia, silla Vie-nasta ei tunneta Perttusten mui-ta sukuhaaroja kuin 1700-lu-vun jalkipuolelta lahtien Lat-vajarvella asuneet Homan jal-kelaiset.

Runonlaulajasukuakoetteli-vat uudet vastoinkaymiset vuo-den 1776 paikkeilla, jolloinArhipan lapsuudenperheen toi-meentulo jai kahden keski-ikai-sen naisen tyopanoksen varaan.Katti Omelientyttaren johdollaperhe selvisi taloudellisestaahdingosta. Ylivoimainen raa-danta vaati kuitenkin veronsa.Arhipan isoveli Vasselei nayt-taa nimittain menehtyneen eh-timatta perustaa perhetta, sillavuoden 1793 rippikirjaei sisal-la mitaan tietoja Vasseleista taihanen jalkelaisistaan. Arhippavarttui aikuisikaan ja siirsirunonlaulutaitonsa pojalleenMiihkalille.

KirjallisuusluetteloArkangelin aluearkisto

(GAAO), fond 29, opis 29, delo564. Latvajarven seurakunnan rip-pikirja vuodelta 1890.

Haavio, Martti Viimeiset ru-nonlaulajat. Porvoo 1985, s. 34-42.

Heikkinen, Antero Mennei-syytta rakentamassa. Helsinki1996, s. 121-122.

Irina Tsernjakovan esitelmaElias Lonnrotin Vienaja Kainuu-seminaarissa Kajaanissa,2.6.1997.

Polla, Matti Vienan Karjalanetnisen koostumuksen muutokset.Tampere 1995, s. 130-134.

Rugojev, Jaakko SukutietoasuuristaPerttusista. -Punalippu 2/1985.

Lisaa lahdeviitteita loytyyedellisessa luettelossa olevistateoksista.

Kiitoslahjoittajille

Seurammeystavatjatoimin-nan tukijat ovat kartuttaneetrahastojammelahes2,5 miljoo-nalla markalla viime ja tanavuonna lahjoituksin ja osallis-tumalla kerayksiimme. Voim-me nyt entista enemman avus-taa nuoria opiskelijoita, ollamukana Karjalan Tasavallassapuhuttavien kansallisten kiel-ten elvyttamisessa seka tukeakalevalaista kulttuuria. Koh-teista ei ole puutetta. -Passibosuuri, pitky da levei!

Seurallammenayttaaolevanmyo's vihamiehia. Eriiasta ala-osastostamme erotettu MarkkuNykanen "paljasti" seuran ra-hankeriiykset "laittomina"MTV 3:n Rikosraportti-ohjel-maan, joka tuli 25.11. Ohjel-maa mainostettiin: "Karjala-kerayksen tuotto pimitettiin".

Kerayksemme on tehty tay-sin laillisesti ja vuoden 1996kerayksen tilitys on asianmu-kaisesti tehty Uudenmaan Laa-ninhallitukselle. Tana vuonnakeraystamme on jatkettu 10.3.jiilkeen saatuamme uuden ke-raysluvan. Ainoa "kauneusvir-he" on ollut, etta kustannuksiasaastaaksemme olemme tanavuonna kayttaneetjuhlavuodenkeriiysesitteita, ja siina olevas-sa tilisiirtokortissa on viimevuotisen keraysluvan numero.

Taman joulunumeron valis-sa on viela juhlavuoden kera-ysesite, mutta tilisiirtokortissaon keraysluvan numero nytkorjattu oikeaksi. Toivottavas-ti mahdollisimman moni lukijaosallistuu viela keraykseenesim. sadalla markalla, jollahyvinkin saadaan oppikirjaKarjalan koululaiselle.

KHT-tilintarkastaja AnttiHelenius on pyynnostammeantanut viime ja taman vuodenkerayksen laillisuudestalausun-non, joka on lahetetty mm.Uudenmaan Laaninhallituksel-le.

Toivotan Hyvaa Joulua jaOnnellista Uutta Vuotta kaikil-le lehtemme lukijoille ja kera-ykseen osallistuneille!

Pentti Keynas

Heimolaisiaetsitaan

Kiestinkilainen Iro Kanno-jeva etsii tietoja sedastaan Jeli-sei Bogdanovista eli Felix Ni-vasta. Tama mies muutti Suo-meen 1920-luvunalussajaasuisittemmin KakisalmessaParnu-kadun varrella. Han oli synty-nyt Oulangan Kuntikylassa1907-10 tienoilla. - Tiedot voiosoittaa taman lehden toimi-tukseen.