norjan terveydenhuollon uudistukset 2000-luvulla

Norjan terveydenhuollon uudistukset 2000-luvulla

Jon Magnussen

Norwegian University of Science and Technology

Helsinki, 3.10.2013

Name, title of the presentation

1: Tausta


Haasteena

Korkealaatuisen terveydenhuollon tuottaminen tehokkaasti rajallisin varoin sekä palvelujen oikeudenmukainen jakautuminen väestössä


Pohjoismainen terveydenhuollon malli

• Verovaroin rahoitettu

• Hajautettu julkinen hallinto

• Vaaleilla valitut paikallishallinnot

• Tuotantorakenne julkisessa omistuksessa (tai hallinnassa)

• Oikeudenmukaisuutta korostava, erityisesti alueellista ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta

• Kansalaisten osallisuus


Pohjoismainen malli - yhtäläisyyksiä

• Yhteiset tavoitteet ja toiveet

– Oikeudenmukaisuus?

• Kansalaisten osallisuus

• Yhteiset rakenteet

– Verovaroin rahoitettu

– Hajauttaminen – alueiden, maakuntien ja kuntien roolit

– (Paikallis)poliittinen hallinto


Mutta: Eroavaisuuksia terveyspolitiikassa

• Hallinto

• Rahoitus ja ostopalvelut

• Valinnanvapaus

• Malli on yhteinen, mutta eroja löytyy tavoissa lähestyä tärkeitä asioita


2: Norja


Kysymykset

• Keskitetty vai hajautettu hallinto?

– Hallinnollinen vai poliittinen?

• Keskitetty vai hajautettu tuotantorakenne?

– “Muutama iso – vai paljon pieniä?”

• Maksujärjestelmät ja resursointi

– Tehokkuus vai oikeudenmukaisuus

• Hoidon koordinointi

– Vai palveluntuottajien koordinointi?


Uudistukset

• Sairaaloiden omistajuusuudistus 2002

– Isoin uudistus!

• Yleislääkärien potilaslistauudistus 2001

– Tästä ei kiistelty!

• Koordinointiuudistus – 2012

– Sekavin uudistus!


Norja vuonna 2000 (i)

• Erikoissairaanhoito

– 19 maakunnan vastuulla

– Rahoitettu palvelumaksuilla ja budjettirahoituksella

– Maakunnat rahoitetaan verovaroin ja valtion määrärahoilla

– Rajoitettu vapaus valita oma sairaala


Norja vuonna 2000 (ii)

• Perusterveydenhuolto

– 430 kunnan vastuulla

– Yleislääkärit työsuhteessa

– Kunnat rahoitetaan verovaroin ja valtion määrärahoilla

– Vapaus valita oma yleislääkäri


3: Erikoissairaanhoito

Sairaalauudistus


Sairaaloiden omistajuusuudistus (i)

• Miksi? Suurta maakuntien välistä vaihtelua terveysmenoissa

• Keskitetty rahoitus – paikallinen palveluntuotanto

– Jännitteitä (syyttelyä)

– Pehmeä budjetointi

• Rakennekysymykset

– Palvelujen päällekkäisyys (tehottomuus)

– Huoli laadusta (pienet volyymit)


Sairaaloiden omistajuusuudistus (ii)

• Valtio sairaaloiden omistajaksi

• Hallinto delegoitiin neljälle alueelle Alueelliset terveysviranomaiset (ATV)

• Alueellinen tarvelähtöinen rahoituksen jako

• ATV:t vastaa investoinneista


Sairaaloiden omistajuusuudistus (iii)

• Tehokkaat rakenteet

• Kustannusten hallinta

• Alueellinen oikeudenmukaisuus

• Ammattimainen johtaminen


Opetuksia (i)

• Pehmeää budjetointia vaikea välttää

• Hallinnon hajauttaminen on vaikeampaa kuin poliittisen vallan hajauttaminen – Mutta mahdollisesti tehokkaampaa

• Mikä rooli kunnan valtuustoilla?


Opetuksia (ii)

• Terveyspoliittisten tavoitteiden ja keinojen on oltava sisäisesti johdonmukaisia – ”Ei lisätä toimintoja” – 60 % toimintaperusteista rahoitusta – Vapaus valita oma sairaala – Hoitotakuu

• Sekavat viestit luovat poistumisreittejä ja vaikeuttavat hallintoa


Uusi hallitus – mitä seuraavaksi?


4. Perusterveydenhuolto

Potilaslistauudistus Koordinointiuudistus


Potilaslistauudistus (i)

• Miksi? Palvelujen saatavuus

• Mitä? Jokainen on jonkun yleislääkärin potilaslistalla – rajoitettu mahdollisuus vaihtaa lääkäriä

• Yleislääkärien rahoitus: 30 % kapitaatio, 70 % palvelumaksu

• Yleislääkärit yksityisiä palveluntuottajia, joiden palveluja julkinen sektori ostaa

• Rajoitettu määrä yleislääkäreitä


Potilaslistauudistus (ii)

• Yleisesti ottaen uudistus on otettu hyvin vastaan

• Potilaat tyytyväisiä – lääkäriin pääsee helpommin

• Yleislääkärit (yleensä) tyytyväisiä – määrätyt potilaat – vakaat työolot – paremmat tulot

• Kunnat tyytyväisiä – koordinaatio ja suunnittelu parantunut


Koordinointiuudistus (i)

• Miksi? Hoidon koordinointi eri palvelujärjestelmien välillä, erityisesti perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon välillä

• Miksi? Jotta potilaat saavat hoitoa "alimmalla tehokkaalla" tasolla – eli painopistettä siirretään erikoissairaanhoidosta peruspalveluihin


Koordinointiuudistus (ii)

• Kunnat maksavat sairaalahoidosta (20 %)

• Kunnat maksavat sairaalahoidon pitkittymisestä jos johtuu kunnan resursseista (yli 100%)

• Akuutit palvelut järjestetään kunnissa

• Ennaltaehkäisy tärkeämpään asemaan


Koordinointiuudistus (iii)

• Sairaalahoidon pitkittyminen (kun potilas voitaisiin jo kotiuttaa) vähentynyt merkittävästi

• Perusterveydenhuollon merkitys kasvanut, mutta resurssivaikutukset vielä epäselviä

• Yritykset lisätä yleislääkärien toiminnan säätelyä kohdanneet voimakasta vastustusta


4: Ajankohtaista


Norja vuonna 2013 (i)

• Erikoissairaanhoito

– Keskushallinto vastaa alueellisten terveysviranomaisten (ATV) kautta

– Rahoitettu palvelumaksuilla ja budjettirahoituksella

– Korvamerkitty ATV-rahoitus koostuu määrärahapaketeista ja rajoitetusta toimintaperusteisesta rahoituksesta – kunnat rahoittaa 20 %

– Vapaus valita oma sairaala (koskee myös yksityisiä sairaaloita)


Norja vuonna 2013 (ii)

• Perusterveydenhuolto

– 430 kunnan vastuulla

– Yleislääkärien potilaslistajärjestelmän rahoitus: kapitaatio (30 %) ja toiminta (70 %)

– Kunnat rahoitetaan verovaroin ja valtion määrärahoilla

– Rajoitettu vapaus valita oma yleislääkäri


Rakenne / omistajuus

• Sairaaloiden sijainti

• Sairaaloiden työnjako

• Pienet vai isot sairaalat

• Yksityiset vai julkiset sairaalat


Päätöksentekovalta

• Poliittinen vai hallinnollinen

• Paikallinen vai valtakunnan politiikka

• Lääketieteellinen vai hallinnollinen


Haasteita (i)

• Julkisen talouden kestävyys – Verotuksen taso – Terveysmenojen BKT-osuus

• Terveydenhuolto hyvinvointihyödykkeenä – Kaksitasoinen järjestelmä: "julkiset etuuspaketit"

ja yksityiset palvelut

• Priorisointi on rajallisten resurssien looginen seuraus – Millä tasolla ja millä perusteilla?


Haasteita (ii)

• Tuotantomallit

– Yksityinen, julkinen, kolmas sektori

• Valinnanvapaus vai julkinen suunnittelu

– Oikeudenmukaisuus, ”kulutusmyönteisyys”


Lopuksi – omia havaintojani

• On vaikeaa nähdä eroja perusarvoissa poliittisten leirien välillä

• Siten eroja on siinä miten (ja mitä) politiikan välineitä käytetään – ja nämäkin erot ovat usein hyvin pieniä

• Seuraus: Terveyspolitiikasta tulee "pelkkää" retoriikkaa

• Ja uudistuksiin tunnutaan ryhdyttävän, koska on tarve viestiä "toimintaa" sen sijaan että ratkaistaisiin ongelmia.


Kiitos!


norjan terveydenhuollon uudistukset 2000-luvulla

Health & Medicine