fak.fi - autocad 2009 3d-perusteet 2009 3d-perusteet.pdf · 2013. 10. 29. · autocad 2009....

AutoCAD 2009 3D-perusteet

opetusmateriaali


Sivu 2

Tietoa materiaalista AutoCAD 2009 3D-perusteet

Tekijä

Cadlink Oy Lasse Home Puh. 050-589 7600 [email protected] www.cadlink.fi

Copyright © 2008 Cadlink Oy

Jakelu ja myynti

Future CAD Oy Jukka Koskinen Puh. (09) 4785 400 [email protected] www.futurecad.fi

Käyttäjä

Future CAD Oy Sahaajankatu 28 A 00810 Helsinki Puh. (09) 4785 400, faksi (09) 4785 4500 www.futurecad.fi Kopiointilupa

Opetusmateriaalin voi kopioida käyttäjän järjestämille kursseille. Opetusmateriaalin pdf-tiedoston voi sijoittaa käyttäjän intranetsivuille opetuskäyttöä varten.

Opetusmateriaalin kopiointi/jakelu muuhun käyttöön ilman tekijän lupaa on kielletty.

Käyttäjä

www.fak.fi

Espoon Oppimiskeskus Sinikalliontie 3 c, 02630 Espoo Forssan Aikuiskoulutus Perkiöntie 9, 30101 Forssa Turun Oppimiskeskus Kärsämäentie 35, 20360 Turku Kopiointilupa

Opetusmateriaalin voi kopioida käyttäjän järjestämille kursseille. Opetusmateriaalin pdf-tiedoston voi sijoittaa käyttäjän intranetsivuille opetuskäyttöä varten.

Opetusmateriaalin kopiointi/jakelu muuhun käyttöön ilman tekijän lupaa on kielletty.


Sivu 3

Sisällys

Johdanto ..................................................................................................... 6

Tärkeimmät 3d-mallinnusta helpottavat ominaisuudet ............................................6

Mallinnusmenetelmät ................................................................................................7

Käyttöliittymän valinta .............................................................................. 10

Piirustuksen tarkastelu eri katselusuunnista .............................................. 12

Katselusuuntien säätäminen ................................................................................... 12

Katselusuunnan säätäminen View Cuben avulla ..................................................... 13

Steering Wheel ........................................................................................................ 14

Valmiit katselusuuntapainikkeet ............................................................................. 16

Katselusuunnan säätäminen vapaasti ..................................................................... 16

Katselusuunnan asetus asteina ............................................................................... 20

Esitystavat ................................................................................................. 21

Valmiit esitystavat ................................................................................................... 21

Esitystapojen säätäminen ........................................................................................ 22

Piiloviivojen näyttäminen ........................................................................................ 22

Oman esitystavan luominen .................................................................................... 23

Visual Styles Manager –paletin asetuksia ............................................................... 24

Koordinaatistot ......................................................................................... 26

Dynaaminen koordinaatisto .................................................................................... 26

Koordinaatistojen määritys UCS-käskyllä ................................................................ 27

Kohtisuora katselusuunta ........................................................................................ 31

Apukoordinaatistojen hallinta ................................................................................. 32

Koordinaatistokuvakkeen asetukset ....................................................................... 34

Näyttöikkunat ........................................................................................... 35

Näytön jako ikkunoihin ............................................................................................ 35

Ikkunoiden käyttö .................................................................................................... 36

Näyttöikkunakohtaiset koordinaatistot .................................................................. 37

Rautalankamallinnus ................................................................................. 38

2d-piirtoalkiot 3d-maailmassa ................................................................................. 38

Perusmuokkauskäskyt 3d-maailmassa .................................................................... 39

3d-polyline ............................................................................................................... 40

Helix ......................................................................................................................... 41

3d-muokkauskäskyt ................................................................................... 42

3D Move .................................................................................................................. 42

3D Rotate ................................................................................................................. 43


Sivu 4

3D Align.................................................................................................................... 43

3D Mirror ................................................................................................................. 44

3D Array ................................................................................................................... 44

Tilavuusmallinnus ...................................................................................... 46

Perusalkioiden luominen ......................................................................................... 47

Tilavuusalkioiden yhdistely ...................................................................................... 51

2d-alkion muuttaminen tilavuusalkioksi ................................................................. 53

Vetäminen (Presspull) ............................................................................................. 53

Pursotus (Extrude) ................................................................................................... 54

Pyöräytys (Revolve) ................................................................................................. 54

Pyyhkäisy (Sweep) ................................................................................................... 55

Loftaus (Loft) ........................................................................................................... 57

Tilavuusmallien muokkaaminen .............................................................................. 59

Kyselytoiminnot ....................................................................................................... 72

Tilavuusmallin esitystarkkuus .................................................................................. 74

Leikkaus ................................................................................................................... 76

Tilavuusmallin muuntaminen 2d-alkioiksi ............................................................... 78

Pintamallinnus .......................................................................................... 79

Pursotuspaksuus ...................................................................................................... 79

Aluemallit................................................................................................................. 80

Pintamallinnuksen käskyjen käynnistys................................................................... 80

Pintalaput ................................................................................................................ 81

Pintaverkot .............................................................................................................. 83

Pintaverkkojen muokkaus ....................................................................................... 87

Dwf-tiedostot ............................................................................................ 89

3d-mallien tulostaminen ............................................................................ 90

Tulostaminen suunnittelutilasta .............................................................................. 91

Tulostusasettelut ..................................................................................................... 92

Näyttöikkunat .......................................................................................................... 94

Mittakaavan asettaminen ....................................................................................... 97

Mitoitus ................................................................................................................... 98

Uuden tulostusasettelun luominen ......................................................................... 99

Kuvantojen luonti Solview- ja Soldraw-käskyillä ................................................... 101

Perspektiivi-näkymä ................................................................................ 111

Yleistä .................................................................................................................... 111

Perspektiivinäkymän asettaminen ........................................................................ 111

Perspektiivin asettaminen Dview-käskyllä ............................................................ 112

Kävely mallin läpi .................................................................................... 116

Kävely..................................................................................................................... 116


Sivu 5

Lentäminen ............................................................................................................ 118

Kävelyn tallennus ................................................................................................... 118

Kamera-ajo ............................................................................................................ 118

Varjostus ................................................................................................. 120

Perusvarjostus ....................................................................................................... 120

Pintamateriaalit ..................................................................................................... 121

Valot ...................................................................................................................... 125

Pintamateriaalin pinnoituksen suunta .................................................................. 129

Harjoitukset ............................................................................................ 131

Harjoitus 1 – Rakennuksen pohja .......................................................................... 131

Harjoitus 2 - Mekaniikkaosa .................................................................................. 133


Sivu 6

Johdanto AutoCAD-ohjelman pääpaino on perinteisesti 2d-suunnittelussa, mutta se sisältää myös laajat 3d-ominaisuudet. Varsinaisissa 3d-suunnitteluohjelmissa, kuten esi-merkiksi Autodesk Inventorissa ja Autodesk Revitissä, toiminnat ovat vielä huomat-tavasti kehittyneemmät, mutta AutoCADin toiminnoilla pääsee 3d-maailmassa hy-vään alkuun.

AutoCADin 3d-toiminnot uudistettiin laajasti vuonna 2006 ilmestyneessä 2007-versiossa. Sen jälkeisissä 2008- ja 2009-versioissa ohjelman uudistukset ovat keskit-tyneet lähinnä 2d-toimintoihin ja käyttöliittymään. 3d-toiminnoissa on 2007-version jälkeen tehty lähinnä pientä hienosäätöä. 2007-, 2008- ja 2009-versioissa on en-simmäistä kertaa varsinainen 3d-työskentelyyn tarkoitettu käyttöliittymä ja 3d-mallien luominen on helpompaa - ja hauskempaa - kuin vanhemmissa versioissa. 2009-version 3d-käyttöliittymä noudattaa uutta valintanauhaan pohjautuvaa käyt-töliittymää.

AutoCAD LT –ohjelman 3d-toiminnot ovat hyvin rajoittuneet AutoCAD-ohjelmaan verrattuna. LT:llä voi luoda vain rautalankamalleja ja 2d-alkioita, joilla on pursotus-paksuus. AutoCAD LT:llä voi kuitenkin avata ja katsella piirustuksia, jotka sisältävät AutoCADillä tehtyjä 3d-malleja.

Tärkeimmät 3d-mallinnusta helpottavat ominaisuudet

1) 3d-mallien luonti ja muokkaus 3d-mallien luontiin ja muokkaukseen on lainattu piirteitä 3ds-tuoteperheestä ja Inventorista. 3d-kappaleiden mittoja ei tarvitse syöttää numeroina, vaan voit vetää 3d-kappaleiden pintoja ja särmiä suoraan hiirellä. Kaikki mallien muutokset näkyvät hiiren vetämisen myötä suoraan näytöllä.


Sivu 7

2) Dynaaminen koordinaatisto 3d-kappaleiden luomista helpottaa dynaaminen koordinaatisto, jonka avulla koor-dinaatisto automaattisesti kääntyy tasomaisen pinnan suuntaiseksi.

3) Visualisointi Visualisointi on ollut AutoCADin kompastuskivi vanhemmissa versioissa. Kameran ja valojen sijoittelu xyz-koordinaattien avulla ei ollut kovin näppärää. Autodesk 3ds-tuotesarjasta lainatun toiminnallisuuden ansiosta kameran ja valojen sijoittelu käy nyt helposti.

Erilaisia varjostustyylejä on nyt useita ja ne mahdollistavat taiteellisimpiakin varjos-tuksia.

Mallinnusmenetelmät Kolmiulotteisista piirustuksista puhuttaessa on hyvä ymmärtää eri mallinnusteknii-koiden erot. AutoCADissä on kaksi perustapaa kolmiulotteisten mallien luomiseen – pintamallinnus ja tilavuusmallinnus. Näiden mallinnusmenetelmien apuna voit käyt-tää rautalankamallinnusta. Tilavuusmallinnus on monipuolisin ja eniten käytetty menetelmä.

Rautalankamalli Rautalankamallinnuksessa kolmiulotteinen kappale kuvataan piirtämällä sen äärivii-vat. Ääriviivoja ei kuitenkaan piirretä tasokuvaan vaan kolmiulotteiseen avaruuteen.

Rautalankamallista on vaikea erottaa, mitkä reunat tai pinnat ovat takana ja mitkä edessä. Rautalankamallilla on myös mahdotonta kuvat kappaletta tarkasti, mikäli siinä on kaarevia osia.


Sivu 8

Rautalankamallia käytetään lähinnä muiden mallinnusmenetelmien apuna.

Pintamalli Pintamallinnuksessa kuvataan nimensä mukaisesti kappaleen pinta. AutoCAD tarjo-aa kaksi menetelmää pintamallien luomiseen. Pääasiassa käytetään varsinaisia kol-miulotteisia pinta-alkioita eli pintalappuja (3DFace).

Pintalaput ovat suoria pintoja, joten kaarevien ja pallomaisten pintojen määritys ei ole täysin tarkka. Pintalappujen määrää lisäämällä saadaan esimerkiksi pallopinta määritettyä tarkemmin.

Pintamallinnuksen toiminnot ovat pysyneet usean AutoCAD-version ajan lähes muuttumattomina eikä niitä ole juurikaan kehitetty eteenpäin. Vanhemmissa versi-oissa ja vanhemmilla laitteilla pintamallinnus ”keveytensä” vuoksi oli tärkeä tekniik-ka, nykyisin tilavuusmallinnus on käytetyin menetelmä.

Tilavuusmalli Tilavuusmallinnuksessa voit käsitellä todellisen kaltaisia kappaleita sen sijaan että määrittäisit vain ääriviivat tai pinnan. Tilavuusmallissa on tieto kappaleen ulkomuo-dosta sekä siitä, kummalla puolella on ainetta ja kummalla puolella tyhjää.

Tilavuusmallin tekeminen on useimmiten helpompaa kuin pintamallin. Tilavuusmal-lia voidaan käyttää esim. erilaisissa analyyseissä kuten törmäystarkasteluissa ja massalaskennoissa.

Tilavuusmallinnustekniikoita on useita erilaisia. AutoCAD käyttää uusimmissa versi-oissaan tilavuusmallinnuksen "moottorina" omaa Acis-pohjaista Shapemanager-tilavuusmallintajaa. Acis-tekniikka on Spatial Technology -nimisen yrityksen kehit-tämä.

Tilavuusmalli kootaan ikään kuin rakennuspalikoista joukko-operaatioiden avulla.

Tilavuusmallien luonti ja muokkaus on parantunut huomattavasti uusimpien Auto-CAD-versioiden eli 2007-, 2008 ja 2009-versioiden myötä.


Sivu 9

Aluemalli Aluemallinnus (Region) on mallinnustapa, jolla luodaan tasomaisia pintamalleja. Aluemalleilla ei ole paksuutta. Aluemallien luomisessa käytetään samoja joukko-operaatioita kuin tilavuusmallien luomisessa. Aluemallinnus löytyy myös AutoCAD LT:stä.

Materiaalista Opetusmateriaalin kuvakaappaukset ja valikkoviittaukset on tehty 2009-version uuden oletuksena käyttöön tulevan, valintanauhaa hyödyntävän käyttöliittymän perusteella. Samat toiminnot löytyvät myös valinnaisesta perinteisestä käyttöliit-tymästä, mutta joiltakin osin eri paikasta. Itse käskyt ja niiden lisämääreet toimivat valitusta käyttöliittymästä riippumatta samalla tavalla.


Sivu 10

Käyttöliittymän valinta Workspace - käyttöliittymän valinta Voit valita 3d-käyttöliittymän Workspaces-toiminnon avulla.

Aktivoi 3d-käyttöliittymä napsauttamalla tilarivin Workspace Switching –painiketta ja valitsemalla 3D Modeling.

3D Modeling asetuksessa käytetään 2009-version uutta valintanauhaan pohjautu-vaa käyttöliittymää.

Piirustuspohjan valinta Aloita uusi piirustus QNew-painikkeella. Valitse piirustuspohjaksi Acadiso3d.dwt.


Sivu 11

3d-piirustuspohjassa Grid-verkko on oletusarvoisesti päällä antamassa tuntumaa perspektiivistä. Oletuskatselusuunta auttaa hahmottamaan 3d-mallien muodot. Kun luot 3d-malleja, niiden esitystapa on oletuksena varjostettu (Realistic). Kaikkia asetuksia taustaväri mukaan lukien voi muuttaa omien mieltymysten mukaiseksi (värit voit säätää Options-toiminnossa).

3D Modeling –käyttöliittymä ja Acadiso3d.dwt –piirustuspohja luovat ympäristön 3d-mallinnusta varten.

Huom AutoCAD LT:ssä ei ole 3d-käyttöliittymää eikä 3d-piirustuspohjaa.


Sivu 12

Piirustuksen tarkastelu eri katselusuunnista

Katselusuuntien säätäminen Jotta saisit käsityksen kolmiulotteisesta piirustuksesta, sinun on tarkasteltava sitä eri suunnista. Katselusuunnan asetukseen on AutoCADissä useita toimintoja. Voit käyttää valmiita katselusuuntien asetuksia tai voit määrittää katselusuunnan va-paasti.

Katseluetäisyys ja katselukohta määritellään kuten kaksiulotteisessa piirtämisessä eli Zoom- ja Pan-käskyillä, käytännössä siis rullahiiren rullaa pyörittämällä tai liikut-tamalla hiirtä rulla pohjassa.

Mikäli sinulla ei ole sopivaa kolmiulotteista piirustusta katselusuuntien kokeilemista varten, voit helposti sijoittaa piirustukseen muutamia 3d-alkioita Box-käskyllä.

Käynnistä Box-käsky ja näytä ensin laatikon pohjan vastakkaiset nurkat. Vedä sitten laatikon korkeus hiirellä.


Sivu 13

Katselusuunnan säätäminen View Cuben avulla Voit säätää katselusuunnan nopeasti View Cube –laatikon avulla.

View Cube –tulee oletuksena esille, kun aloitat uuden piirustuksen Acadiso3d-piirustuspohjalla. Mikäli ViewCube ei näy, saat sen esille kun valitse ensin View-paneelin Visual Style-listalta minkä tahansa muun kuin 2D Wireframe-vaihtoehdon ja napsautat listan oikealta puolelta ViewCube Display-painiketta.

Napsauttamalla View Cube-laatikon nurkkaa, särmää tai pintaa, voit valita sen mu-kaisen katselusuunnan.

Kohtisuorissa katselusuunnissa (esim. Top tai Front) voit kääntää katselusuuntaa laatikon oikealle puolille tulevilla nuolilla.

Pitämällä hiiren vasenta näppäintä pohjassa laatikon päällä ja liikuttamalla kohdis-tinta, voit pyörittää mallia vapaasti.

Napsauttamalla kotipainiketta, saat peruskatselusuunnan eli katselun etu-vasemmalta.


Sivu 14

Laatikon alla näkyy ns. kompassi. Kompassi näyttää ilmansuunnat. Esimerkiksi S-kirjainta (S = south eli etelä) napsauttamalla katselusuunta tulee suoraan edestä.

Napsauttamalla hiiren oikeaa View Cuben päällä, voit säätää asetuksia.

Valitsemalla Set Current View as Home nykyinen katselusuunta korvaa alkuperäi-sen peruskatselusuunnan. Parallel ottaa pois perspektiivinäkymän. Perspective with Ortho Faces käyttää perspektiivinäkymää muissa paitsi kohtisuorissa katselu-suunnissa.

View Cuben voi säätää päälle ja pois valintanauhan Home-välilehden View-paneelin ViewCube Display –painikkeesta. Jotta se yleensä näkyisi, Visual Style –listalta pitää olla valittuna jokin muu esitystapa kuin 2D Wireframe.

Steering Wheel Valintanauhan Home-välilehden View-paneelin Steering Wheels –painike tuo esiin katselusuuntien säätämiseen tarkoitetun ohjauspyörän.

Ohjauspyörää käytetään pitämällä hiiren vasenta näppäinta pohjassa sopivaa toi-mintoa kuvaavan lohkon päällä. Esimerkiksi pitämällä hiiren vasenta näppäintä poh-jassa Orbit-alueen päällä, voit pyörittää mallia. Kun pyörityksen jälkeen vapautat hiiren vasemman näppäimen, ohjauspyörä palaa näkyviin. Center-valinnalla voit määrittää pyörityksen keskipisteen.


Sivu 15

Pitämällä hiiren vasenta näppäintä pohjassa Rewind-lohkon päällä, saat näytölle esikatselukuvakkeet aikaisemmista näkymistä. Pitämällä edelleen vasenta näppäin-tä pohjassa voit liikkua esikatselukuvakkeesta toiseen ja näytön näkymä päivittyy sen mukaiseksi.

Napsauttamalla hiiren oikeaa näppäintä ohjauspyörän päällä, voit säätää siihen liittyviä asetuksia.

Voit esimerkiksi vaihtaa ohjauspyörän ulkoasua valikon yläosan valinnoilla. Full Na-vigation Wheel -vaihtoehto tarkoittaa alkuperäistä täysikokoista ohjeuspyörää.

SteeringWheel Settings tuo lisäasetuksia esiin. Mikäli Show the pinned wheel at startup on valittuna lisäasetuksissa, ohjauspyörä näytetään piirtoalueen vasemmas-sa alakulmassa. Mikäli sitä ei ole valittuna, ohjauspyörä kulkee kohdistimen muka-na. Mikäli muutat asetusta, ohjauspyörä on suljettava ja käynnistettävä uudestaan.

Ohjauspyörän käytön voi lopettaa painamalla Esc-näppäintä.


Sivu 16

Valmiit katselusuuntapainikkeet Voit valita Home-välilehden View-paneelista valmiin katselusunta-asetuksen.

Huom Kohtisuoran katselun painikkeet muuttavat koordinaatiston xy-tason katse-lusuunnan mukaiseksi. Peruskoordinaatiston saat takaisin voimaan Top-vaihtoehdolla tai View-välilehden Ucs-paneelin World-painikkeella.

Katselusuunnan säätäminen vapaasti Voit pyörittää 3d-näkymää useilla eri tavoilla.

Voit pyörittää näkymää vapaasti viemällä kohdistimen View Cube –laatikon päälle ja pitämällä vasenta näppäintä pohjassa ja liikuttamalla samalla kohdistinta.

Voit säätää katselusuuntaa pikanäppäimillä pitämällä Shift-näppäintä ja hiiren rullaa samanaikaisesti pohjassa ja liikuttamalla hiirtä. Kohdistin voi olla missä tahansa piirtoalueen päällä.

Lisäksi voit käynnistää katselusuunnan pyörityskäskyn (Constrained Orbit) työkalunauhan Home-välilehden View-paneelista.


Sivu 17

Orbit-käskyn eri muodot Orbit –käskystä on kaikkiaan kolme eri versiota: Constrained Orbit (rajoitettu pyöritys), Free Orbit (vapaa pyöritys) ja Continuous Orbit (jatkuva pyöritys).

Constrained Orbit Constrained Orbit tarkoittaa että pyöritys on rajoitettu xy-tason tai z-akselin suunnassa.

Kun käynnistät Constrained Orbit –käskyn, kohdistin vaihtuu Orbit -kohdistimeksi. Voit muuttaa katselusuuntaa vetämällä hiirtä vasen näppäin pohjassa.

Voit zoomata ja panoroida Orbit -käskyn aikana hiiren rullaa pyörittämällä ja pohjassa pitämällä.

Huom Suurien 3d-mallien kanssa toimittaessa voit nopeuttaa pyöritystä valitsemalla ensin osan 3d-alkioista ja käynnistämällä käskyn sen jälkeen.

Free Orbit Mikäli haluat pyörittää 3d-mallin katselusuuntaa täysin vapaasti, voit käynnistää vapaan pyörityksen Free Orbit -käskyllä. Free Orbit löytyy Constrained Orbit -painikkeen alta avautuvasta lisävalikosta.

Esiin tulee ympyrä, jossa on neljä pienempää ympyrää. Ympyrästä käytetään nimi-tystä kaaripallo (Arcball). Katselusuunnat asetetaan hiiren avulla kaaripallon eri kohdista vetämällä.

Kun kohdistin on kaaripallon ylä- tai alareunassa olevan pienen ympyrän kohdalle, siinä näkyy vaakasuuntainen akseli. Kun vedät hiirtä vasen näppäin pohjassa, 3d-mallin liike on rajoitettu vaakasuoran akselin ympäri. Liikkeen suuntaa kuvaa kohdistimen pystysuorana näkynä ellipsi.


Sivu 18

Kun kohdistin on kaaripallon vasemmassa tai oikeassa reunassa olevan pie-nen ympyrän sisällä, siinä näkyy pystysuuntainen akseli. Kun vedät hiirtä vasen näppäin pohjassa, 3d-mallin liike on rajoitettu pystysuuntaisen akselin ympäri. Tällä kertaa liikkeen suuntaa kuvaa kohdistimen vaakasuora ellipsi.

Kun kohdistin on kaaripallon ulkopuolella, akseli näkyy kohtisuorana näyt-töön nähden. Pidä kohdistin koko ajan kaaripallon ulkopuolella ja paina va-sen näppäin pohjaan ja vedä hiirtä ylös- ja alaspäin. Näkymän liike on nyt rajoitettu näytön katselusuunnan mukaiseksi ja kohdistin on ympyrän muotoinen.

Kun kohdistin on kaaripallon sisällä, voit pyörittää mallia kaikkiin suuntiin hiirellä vetämällä. Tämä vaihtoehto antaa eniten vapautta pyörittämiseen mutta sen kanssa saatat myös sekaantua katselusuunnista.

Continuous Orbit Voit asettaa 3d-mallin pyörimään näytöllä Continuous Orbit –toiminnolla. Käsky löytyy Constrained Orbit -painikkeen alta avautuvassa lisävalikossa.

Vedä hiirellä lyhyt matka haluamaasi suuntaan ja vapauta hiiren vasen näppäin. 3d-mallisi alkaa pyöriä vetämääsi suuntaan. Vetosi nopeus vaikuttaa pyörimisnopeuteen. Voit milloin tahansa pysäyttää pyörityksen hiiren napsautuksella.

Jatkuva pyöritys ei välttämättä ole kovin tarpeellinen toiminto, mutta ainakin sillä saa hauskan näköisiä pyörityksiä aikaiseksi. Pienet 3d-mallit pyörivät vielä sujuvasti ja selkeästi, mutta isompien mallien kanssa saattaa esiintyä laitteiston tehosta riip-puen melkoista nykimistä.

Orbit-käskyn lisävalintoja Napsauttamalla Orbit -toiminnon aikana hiiren oikeaa näppäintä voit valita lisätoimintoja esille tulevasta valikosta. Vastaavia toimintoja löydät erikseen työkalunauhasta ja valikoista.

vapaa pyöritys

vaakasuuntainen pyöritys

pystysuuntainen pyöritys

ulkopuolelta pyöritys näytön suunnassa


Sivu 19

Other Navigation Modes -otsikon alta voit vaihtaa Orbit-toiminnosta toiseen tai käyn-nistää panoroinnin tai zoomauksen. Voit vaihtaa toimintoa myös valikkoon merkittyjä pikanäppäimiä käyttäen (esim. panorointi näppäile 9). Zoom ja Pan-vaihtoehdot toi-mivat vastaavasti kuin hiiren rullan pyöritys ja vetäminen rulla pohjassa.

Katselusuuntien palautus Orbit-käskyn aikaisesta hiiren oikean näppäimen valikosta löytyvä Preset Views tarjoaa valmiiden katselusuuntien vaihtoehtoja. Voit käyttää näitä, mikäli saat pääsi ja katselusuuntasi pyörälle Orbit -käskyn aikana ja haluat palata johonkin tiettyyn katselusuuntaan.

Reset View -vaihtoehto palauttaa sen näkymän, joka oli käytössä kun käynnistit Orbit -käskyn.

Vihjeitä Orbit-käskyn käyttöön Voit käynnistää Orbit -käskyn siten, että valitset ensin haluamasi alkiot ja käynnistät Orbit -käskyn vasta sitten. Orbit näyttää vain valitsemasi alkiot. Esimerkiksi suurien 3d-mallien kanssa työskenneltäessä voit rajata pyöriteltäväksi vain tärkeimmät alki-ot, jotta näytön käsittely olisi nopeampaa. Vastaavalla tavalla voit valita tietyt alkiot View Cubella katselusuuntaa säätäessäsi.

Orbit-käskyn ongelmana on välillä se, että pyöritettävät alkiot pyörähtävät ulos näytöltä. Tarkista, että Orbit-lisävalikossa on valittuna Enable Orbit Auto Target. Vaihtoehto tarkoittaa sitä, että käsky pyrkii määrittämään pyörityksen keskipisteen automaattisesti alkioiden mukaan eikä näytön näkymän keskipisteen mukaan. Tämä vaihtoehto on oletusarvona päällä.

Voit tarvittaessa määrittää pyöritettävät alkiot seuraavasti: 1. Mikäli haluat pyörittää kaikkien alkioiden keskipisteen mukaan, käynnistä Orbit

ja valitse sitten hiiren oikean näppäimen pikavalikosta Zoom Extents.

2. Mikäli haluat pyörittää näkymää vain tiettyjen alkioiden mukaan, valitse ensin alkiot, käynnistä sitten Orbit ja valitse hiiren oikean näppäimen pikavalikosta Zoom Extents. Nyt pyöritys tapahtuu valitsemiesi alkioiden mukaan. Mikäli ha-luat taas tarkastella kaikkia alkioita, keskeytä Orbit, peruuta alkioiden valinta ja käynnistä käsky uudelleen. Valitse tarvittaessa Zoom Extents.


Sivu 20

Katselusuunnan asetus asteina Vanhemmista AutoCADin versioista tuttuja toimintoja katselusuuntien säätämiseen on edelleen tallella AutoCADissä. Ne ovat kömpelömpiä kuin nykyiset hiirellä tehtä-vät pyöritykset, mutta joissakin tilanteissa vanhojen käskyjen numeroarvoihin pe-rustuvaa katselusuuntien säätämistä voi hyödyntää (esimerkiksi jos haluat kahteen eri malliin täsmälleen saman katselusuunnan).

Viewpoint Presets -toiminnolla katselusuunnan määritetään antamalla katselukul-ma asteina xy-tasoon ja x-akseliin nähden.

Valitse > View > 3D Views > Viewpoint Presets tai näppäile vp ja Enter. Viewpoint Presets -valintaikkuna tulee esiin.

Voit antaa kulmat suoraan valitsimien alapuolella oleviin ruutuihin. Lisäksi voit vali-ta, määritetäänkö antamasi katselusuunnat peruskoordinaatiston (WCS) vai voi-massa olevan käyttäjän koordinaatiston (UCS) mukaan.

AutoCAD-valikon View > 3D Views -kohdassa on vielä vaihtoehto Viewpoint (Vpoint-käsky), joka on ikivanhoista versioista peräisin oleva katselusuuntakäsky.

Vpoint-käskyn Rotate kysyy kahta kulmaa. Kulmat ovat samat, jotka annetaan Viewpoint Presets -valintaikkunassa. Compass and Tripod-vaihtoehdolla katse-lusuunta annetaan hiirellä osoittamalla kompassin ja xyz-akseliston avulla. Kompas-sin keskipiste vastaa pohjoisnapaa, keskikehä päiväntasaajaa ja ulkokehä ete-länapaa. Piirustus on ikään kuin maapallon keskellä. View point -vaihtoehdolla annetaan kordinaattipiste x,y,z, josta katsellaan kohti origoa 0,0,0. Katselusuunta on tämä suuntavektorin mukainen.

Vpoint-käskyä voi käyttää esimerkiksi painikemakroissa asettamaan ennalta määri-tettyjä katselusuuntia.


Sivu 21

Esitystavat

Valmiit esitystavat Visual Styles –toiminnon avulla voit vaikuttaa 3d-mallin esitystapaan. Voit valita esitystavan valintanauhan Home-välilehden View-paneelista.

AutoCADissä on viisi valmista esitystapaa:

• 2D Wireframe: Näyttää alkiot rautalankaesityksenä. Koordinaatistokuvake on 2d-kuvake ja Grid-verkko pistemäinen. Näytön taustaväri on 2D Model Space -taustaväri (oletuksena musta, voi säätää Options-toiminnossa).

• 3D Wireframe: Näyttää alkiot rautalankaesityksenä. Koordinaatistokuvake on värillinen 3d-kuvake. Näytön taustaväri on 3D Parallel tai Perspective Projection -taustaväri (oletuksena harmaa, voi säätää Options-toiminnossa).

• 3D Hidden: Takana olevat viivat piilotetaan.

• Conceptual: Varjostaa pinnat ns. Gooch-tyylillä, jossa pinnat väritetään sar-jakuvamaiseen tyyliin. Ei realistinen, mutta hyvin havainnollinen tapa tar-kastella mallia.

• Realistic: Varjostaa 3d-mallit. Mikäli 3d-alkioihin on kinnitetty materiaali ja materiaalit ovat käytössä, käyttää materiaalia varjostuksessa (valmiita ma-teriaaleja löytyy työkalupaletista).

Huom Mikäli olet asettanut AutoCADiin valkoisen taustavärin ja 3d-mallisi on piir-retty kuvatasolle, jolla on valkoinen väri, se saattaa näkyä Realistic-varjostuksessa kokonaan mustana. Muuta joko alkion tai sen kuvatason väri muuksi kuin valkoisek-si tai vaihda näytön taustaväri.

Varjostetuissa tiloissa on mahdollista työskennellä. Muista kuitenkin 2D Wireframe -vaihtoehto, joka tarvittaessa palauttaa sinut normaaliin rautalankatilaan, jolloin näet 3d-mallisi läpi. Koordinaatistokuvake näkyy värikkäänä kuvakkeena kaikissa muissa paitsi 2D Wireframe -tilassa.


Sivu 22

Huom Mikäli Grid-verkko on päällä, se näkyy viivamaisena verkkona kaikissa muissa tiloissa paitsi 2D Wireframe -tilassa.

Esitystapojen säätäminen Perusasetusten lisäksi voit hienosäätää esitystapaa valintanauhan Visualize-välilehden Edge Effects -paneelista.

Piiloviivojen näyttäminen Edege Effects –välilehden Obscured Edge –painikkeella saat piilossa olevat särmät näkyviin 3D Hidden ja Conceptual –esitystavoissa. Särmän värin voit säätää painik-keen vieressä olevalta listalta.

Piiloviivojen asetuksia voit säätää tarkemmin tuomalla esiin Visual Styles Mana-ger -paletin (Visualize-välilehti > Visual Styles-paneeli > Visual Styles –painike). Akti-voi Visual Styles Manager –paletin yläreunan kuvakkeista ensin joko 3D Hidden tai Conceptual –esitystapa kaksoisnapsauttamalla kuvaketta. Voit sen jälkeen säätää Obscured Edges -osiosta piiloviivat päälle, piiloviivojen värin ja viivatyypin.

Piiloviivat säädetty näkymään katkoviivana Visual Styles Manager –paletin avulla.


Sivu 23

Oman esitystavan luominen Voit säätää esitystapojen asetuksia tarkemmin Visual Styles Manager -paletin avulla.

Voit luoda uuden tyylin oletusasetuksilla Create New Visual Style –painikkeesta. Voit luoda uuden tyylin olemassa olevan perusteella napsauttamalla tyylin kuvak-keen päällä hiiren oikeaa ja valitsemalla Copy. Napsauta sitten uudestaan hiiren oikeaa ja valitse Paste. Voit muuttaa kopioimalla luodun tyylin nimen napsauttamal-la sen kuvakkeen päällä hiiren oikeaa ja valitsemalla Edit Name and Description.

Uusi tyyli näkyy myös Visual Style -listalla.

Kun uusi tyyli on luotu, voit muuttaa sen asetuksia. Visual Styles Manager ryhmitte-lee asetukset kolmeen pääryhmään: Face (pintojen asetukset, esim. pintojen varjos-tustapa ja materiaalin käyttö), Environment (ympäristöasetukset, esim. varjojen luonti) ja Edge (särmien asetukset, esim. särmien väri ja nurkkien ylitykset).

Uuden tyylin luonti

Voit luoda käsinpiirretyn tyylin Overhang ja Jitter -asetuksilla. Kytke päälle tai pois näillä pai-nikkeilla.

Valitun tyylin käyttöönotto

Valitun tyylin tallennus työkalupalettiin

Valitun tyylin poistaminen (AutoCADin oletustyylejä ei voi poistaa)

Tyylien kuvakkeiden koon voit muuttaa hiiren oikean näppäi-men valikon Size-kohdasta.

Tyylin voi palauttaa oletusase-tuksille napsauttamalla kuvak-keen päällä hiiren oikeaa ja valitsemalla Reset to default.


Sivu 24

Visual Styles Manager –paletin asetuksia

Face Settings Face style: voit asettaa pinnan tyyliksi None (kuten 3D Wireframe tai 3D Hidden esitystavoissa), Gooch (kuten Conceptual-esitystavassa) tai Real (kuten Realistic-esitystavassa).

Lighting quality: Smooth (kaarevat pinnat tasoitetaan) tai Faceted (kaarevat pinnat esitetään pintalappuina).

Highlight intensity: Säätää valon kiillon kokoa, kun pintamateriaalia ei ole käytetty. Arvo voi olla -100…100, oletusarvo on -30. Mitä suurempi arvo, sitä suurempi kiilto-alue (vaikutusta voi parhaiten kokeilla pallon avulla).

Opacity: Säätää pintojen läpinäkyvyyttä. Arvo voi olla -100…100. Arvolla 100 pinta on täysin läpinäkymätön, arvolla 1 täysin läpinäkyvä. Negatiivisella arvolla vaikutus on pois päältä.

Materials: Materiaalien esittäminen, kun 3d-malliin on liitetty pintamateriaali. Vaihtoehtoina materiaalia ei näytetä, näytetään pelkkä materiaalin väri tai näyte-tään materiaalin väri pintakuvioineen.

Face color mode: Värien esittäminen.

• Normal: Ei muutosta, väri kuvatason tai alkiolle määrätyn värin mukainen.

• Monochrome: Monochome color –listalta valitun värin mukaan. Ei vaikutusta mikäli materiaali liitetty ja materiaalin väri pintakuvioineen valittu näytettäväksi

• Tint: Muuttaa pintojen värityksen väri- (hue) ja kylläisyys- (saturation) arvoja Tint color –listalta valitun värin mukaan.

• Desaturate: Pehmentää väriä vähentämällä sen kylläisyys (saturation) -arvoa 30 %.

Environment Settings Shadows: Varjojen näyttäminen.

• No shadows: Ei varjoja.

• Ground shadows: xy-tasoon lankeava varjo, kun 3d-osa on xy-tason yläpuolella.

• Full shadows: Varjot näytetään malliin lisättyjen valojen perusteella. Näytönohjai-men asetuksissa on oltava laitetason kiihdytys päällä (3dconfig-käsky, Manual Tune, Hardware Acceleration päälle, huom. näytönohjaimen oltava riittävän tehokas).

Background: Näytetäänkö taustakuvaa vai ei. Taustakuvan voi määrittää luomalla uuden näkymän View-käskyllä. Uuden näkymän luonti-ikkunan Background-osiossa voi hakea esimerkiksi jpg-muotoisen tiedoston näkymän taustaksi.


Sivu 25

Edge Settings Edge Settings –asetuksilla voi vaikuttaa 3d-mallin reunojen esitystapaan.

Edge Mode –listalta voit valita reunojen näyttömuodoksi Facet Edges (normaali tapa jossa särmät näytetään), Isolines (kaarevissa pinnoissa näytetään viivaverkko, vrt. 3D Wireframe -esitystapa) tai None (ei reunoja). Mikäli käytät Isolines-vaihtoehtoa, voit säätää viivojen lukumäärän ja näkyvätkö viivat aina päällimmäise-nä.

Edge Modifiers –otsikon kohdalla olevista Overhanging Edges ja Jitter Edges -painikkeista voit asettaa käsinpiirretyn tyylisen särmien piirtotavan päälle.

Overhanging Edges Jitter Edges

Kun Overhanging Edges –painike on painettu pohjaan, särmien päät ulottuvat nurkkien yli. Kun asetus on päällä, sen suuruutta voi muuttaa Overhang-ruudussa. Arvo voi olla 1…100 (arvon pitää kuitenkin olla sopiva mallin kokoon nähden, sopiva arvo löytyy kokeilemalla). Kun arvon edessä on miinus-merkki, se on pois päältä.

Kun Jitter Edge -painike on painettu pohjaan, voit valita käsinpiirretyn efektin voi-makkuuden Jitter-ruudusta.

Crease Angle –ruudun arvolla (0…180) voit säätää käsinpiirretyn efektin vaikutusta kaareviin pintoihin.

Halo gap –arvolla voi säätää, kuinka edessä oleva 3d-osa peittää takana olevaa (käy-tössä Conceptual ja 3D Hidden esitystavoissa, oletusarvo 0).

Fast Silhouette Edges tarkoittaa 3d-mallin uloimpia ääriviivoja. Voit kokeilla asetuk-sen vaikutusta 3D Hidden tai Conceptual –esitystavoissa, kun muutat viivoja pak-summaksi Width-ruudussa ja asetat viivat päälle Visible –ruudussa.

Edge Overhang, Edge Jitter ja Silhouette Edges -painikkeet löytyvät myös valinta-nauhasta. Asetusten voimakkuutta voi valintanauhassa säätää liukusäätimen avulla.

Obscured Edges ja Intersection Edges –asetukset käsiteltiin jo aikaisemmin. Asetuk-sia voi säätää Visual Styles Manager –paletin lisäksi valintanauhan Visualize-välilehden Edge Effects –paneelin toiminnoilla.


Sivu 26

Koordinaatistot AutoCAD käyttää piirtämisen ja mallinnuksen pohjana xyz-koordinaatistoa (oikeakä-tinen koordinaatisto). Kun aloitat uuden piirustuksen perusasetuksilla, olet ns. pe-ruskoordinaatistossa (World).

Kaikki vapaat hiiren osoitukset sijoittuvat koordinaatiston xy-tasoon. Useat piirtoal-kiot piirtyvät voimassa olevan xy-tason suuntaisena.

3d-mallinnuksessa tyypillisesti piirretään kappaleiden perusmuotoja xy-tasoon ai-van kuten 2d-piirtämisessäkin. Oleellisena erona on vain se, että voit sijoittaa koor-dinaatiston xy-tason työskentelyn kannalta sopivaan paikkaan.

Koordinaatiston xy-tasoa voi ajatella työtasona, jonka sopivalla sijoittelulla hankala 3d-avaruuteen tehtävä piirtotoiminto voidaan tehdä normaaleilla 2d-piirtämisen keinoilla.

Peruskoordinaatisto xy-taso sijoitetu vinolle pinnalle

Koordinaatiston sijoittelussa voi käyttää apuna 3d-kappaleiden pintoja ja särmiä tai koordinaatiston voi kääntää jonkin koordinaattiakselin ympäri.

Koordinaatiston voi sijoittaa UCS-toiminnolla (User Coordinate System) tai sijoitte-lun voi tehdä automaattisesti dynaamisen koordinaatiston avulla (tilarivin Al-low/Disallow Dynamic Ucs-painike).

Dynaaminen koordinaatisto Dynaaminen koordinaatisto asettaa xy-tason automaattisesti 3d-kappaleen pintaan kiinni piirto- tai muokkauskäskyn ajaksi. Dynaaminen koordinaatisto toimii vain tilavuusmallien yhteydessä.

Toiminto kytketään päälle ja pois tilarivin Allow/Disallow Dynamic Ucs-painikkeella.


Sivu 27

Dynaamista koordinaatistoa voi käyttää minkä tahansa piirto- tai mallinnuskäskyn aikana. Käynnistä ensin jokin käsky ja vie sen jälkeen kohdistin tilavuusmallin pinnan päälle. Pinta korostetaan katkoviivalla. Aloita piirtäminen napsauttamalla piste hii-ren vasemmalla näppäimellä.

Kun lopetat käskyn, koordinaatisto palaa takaisin edelliseen tilaansa.

Mikäli Grid-verkon asetuksissa on valittuna Follow Dynamic Ucs, Grid kääntyy au-tomaattisesti dynaamisen koordinaatiston mukaiseen asentoon. Kääntyvä Grid-verkko auttaa sinua näkemään, mihin pintaan dynaaminen koordinaatisto on kiin-nittynyt.

Huom Ucsfollw-muuttujan avulla voi säätää katselusuunnan kääntymään automaat-tisesti koordinaatiston xy-tason mukaan. Dynaamista koordinaatistoa käytettäessä Ucsfollow-muuttuja on oltava arvossa 0.

Koordinaatistojen määritys UCS-käskyllä Dynaaminen koordinaatisto toimii hyvin laatikkomaisten kappaleiden tasopinnoilla. Erikoisemmissa tilanteissa dynaaminen koordinaatisto ei riitä, vaan koordinaatisto pitää päästä sijoittamaan tarkemmin haluttuun kohtaan. Tarkka sijoittelu tehdään UCS-käskyllä.

UCS-käsky eri vaihtoehtoineen löytyy valintanauhan View-välilehden UCS-paneelista.

Tarkastelemme seuraavaksi kaikkia UCS-käskyn vaihtoehtoja. Mikäli haluat päästä nopeasti eteenpäin, tutustu vähintään seuraaviin vaihtoehtoihin: origon siirto, pai-koitus kolmen pisteen avulla, kierto x-, y- ja z-akselien ympäri ja palautus perus-koordinaatistoon.


Sivu 28

Origon siirto Siirtää origon uuteen paikkaan.

Voit osoittaa origolle uuden sijainnin kohdistustoimintojen (Object snap) avulla tai voit antaa origon uuden paikan näppäimistöltä. Esimerkiksi koordinaattien 0,0,100 syöttäminen tarkoittaa sitä, että origo siirtyy 100 yksikköä ylöspäin z-akselin suun-taan nykyisestä paikastaan.

Kun origo on järkevässä kohdassa, voi seuraavan piirtokäskyn alkupisteen antaa syöttämällä alkupisteen koordinaatit.

Määritys kolmen pisteen avulla Käytä tätä kohdistustoimintojen (object snap) kanssa ja osoita apukoordinaatiston paikka olemassa olevan kappaleen perusteella. Tämä on tehokas tapa määrittää apukoordinaatisto, koska saat samalla kertaa origon haluamaasi kohtaan ja xy-tason haluamaasi asentoon.

Kierto x-, y- tai z-akselin ympäri Kiertää voimassa olevan koordinaatiston x-, y- tai z-koordinaattiakselin ympäri.

Muista! Positiivisen kiertosuunnan koordinaattiakselin ympäri saat selville kun osoi-tat peukalolla koordinaattiakselin positiiviseen suuntaan. Koukistuneet sormet osoittavat positiivisen kiertosuunnan.


Sivu 29

Harjoitus – Apukoordinaatistojen asetus 1. Aloita uusi piirustus.

2. Piirrä suorakaide kooltaan 50x50. Suorakaiteen alkupisteen voit osoittaa va-paasti.

Command: rectang Specify first corner point or [Chamfer/Elevation/Fillet/Thickness/Width]: Specify other corner point or [Area/Dimensions/Rotation]: @50,50

3. Muuta tarvittaessa katselusuunta vinoksi esimerkiksi View Cuben Home-

painikkeella.

4. Mikäli viivan väri ei erotu riittävästi näytön taustaväristä, muuta kuvatason väriä paremmin erottuvaksi (Layer Properties Manager)

5. Siirrä origo (Origin UCS -painike) suorakaiteen takanurkkaan. Muista käyttää Endpoint-kohdistusta.

6. Käännä koordinaatisto x-akselin ympäri 90-astetta (X Axis Rotate UCS -painike).

7. Piirrä uusi suorakaide siten, että näppäilet alkupisteeksi 0,0 ja toiseksi pisteeksi 50,50.

8. Aseta koordinaatisto kolmen pisteen avulla (3 Point UCS -painike). Osoita en-simmäinen piste vasempaan alakulmaan, toinen piste oikeaan alakulmaan ja kolmas piste pystyssä olevan suorakaiteen jompaan kumpaan ylänurkaan.

9. Piirrä vino särmä suorakaiteen piirrolla aiempien suorakaiteiden nurkkien avul-la.

Muista, että kaikki "vapaa" piirtäminen tapahtuu voimassa olevan koordinaatiston mukaan. Mikäli käytät kohdistuksia, voit osoittaa pisteen haluamaasi kappaleen kohdistuspisteeseen.

Huomaa, että rautalankamallista on vaikeaa hahmottaa kappaleiden sijaintia. Voit tarvittaessa muuttaa katselusuuntaa esim. vapaan katselusuunnan asetuksen avulla tai Orbit-käskyllä.


Sivu 30

Koordinaatisto peruskoordinaatiston mukaan World-vaihtoehto palauttaa koordinaatiston takaisin peruskoordinaatiston mukai-seksi.

Koordinaatisto katsontasuunnan mukaan Apukoordinaatiston xy-taso asetetaan aktiivisen näyttöikkunan suuntaiseksi, x-akseli vaakasuuntaan.

Tämä on kätevä vaihto ehto, kun olet ikkunoinut näytön useaan näyttöikkunaan ja haluat muuttaa xy-tason jonkin tietyn ikkunan suuntaiseksi.

Koordinaatisto alkion mukaan Uusi koordinaatisto asetetaan osoitetun alkion mukaan.

Esimerkki: viivaa osoittaessasi origo asettuu siihen viivan päähän, joka oli lähempä-nä osoituskohtaasi. Ympyrää osoitettaessa origo asettuu ympyrän keskipisteeseen ja x-akseli kulkee osoituspisteen kautta.

Koordinaatisto pinnan mukaan Uusi koordinaatisto asetetaan tilavuusalkion pinnan suuntaiseksi osoittamalla pin-taa tai särmää.


Sivu 31

UCS-käskyn Face-vaihtoehdolla tehtävä osoitus.

Osoitettuun sär-mään rajoittuva pinta korostetaan

Next-lisämääre koros-taa osoitettuun sär-mään rajoittuvan toisen pinnan.

Xflip kääntää koor-dinaatiston x-akselin ympäri ja Yflip y-akselin ympäri. Enterin painal-luksella voit hyväksyä koordinaatiston asen-non.

Koordinaatisto uuden Z-akselin mukaan Koordinaatisto määritellään origon ja z-akselin avulla. Z-akseli määritellään anta-malla piste z-akselin positiiviselta suunnalta.

Tätä määrettä voi käyttää esim. xy-tason kallistamiseen osoittamalla pisteet kohdis-tustoimintojen avulla jostakin 3d-kappaleesta.

Koordinaatisto edellisen koordinaatiston mukaiseksi Voit asettaa koordinaatiston edellisten käytössä olleiden koordinaatistojen mukai-seksi UCS Previous -vaihtoehdolla.

Kohtisuora katselusuunta Plan-käskyn avulla voit muuttaa katselusuunnan kohtisuoraksi voimassa olevan koordinaatistin xy-tasoon nähden.

Alasvetovalikko: > View > 3D Views > Plan View Command: Plan

Command: plan Enter an option [Current ucs/Ucs/World] <Current>:

Plan-käskyn vaihtoehdot:

Current UCS Voimassa olevan koordinaatiston mukaan (valikossa Current UCS). Oletusarvo, jonka voit hyväksyä Enterillä.

World Peruskoordinaatiston mukaan (valikossa World UCS).


Sivu 32

UCS Nimetyn UCS-koordinaatiston mukaan (Named UCS).

Katselusuunta asettuu kohtisuoraan xy-tasoon nähden siten, että x-akseli on vaaka-suunnassa ja y-akseli pystysuunnassa, z-akseli osoittaa suoraan näytöltä poispäin.

Kohtisuoran katselusuunnan nykyiseen koordinaatistoon nähden saat nopeasti näppäilemällä Plan ja painamalla kaksi kertaa Enter.

Huom Kun Ucsfollow-muuttujan arvo on 1, kääntyy katselusuunta aina automaati-sesti koordinaatiston xy-tason mukaan. Oletusarvo Ucsfollow-muuttujalla on 0 eli katselusuunta ei automaattisesti käänny.

Apukoordinaatistojen hallinta Voit tallentaa koordinaatistoasetuksia myöhempää käyttöä varten.

Kun käynnistät Ucs-käskyn näppäilemällä, voit käyttää seuraavia käskyn vaihtoehto-ja koordinaatistojen hallintaan. Anna vaihtoehdon alkukirjain näppäimistöltä.

Save Voit tallentaa voimassa olevan koordinaatistoasetuksen ha-luamallasi kuvaavalla nimellä. Suositeltava toiminto.

Restore Voit ottaa käyttöön tallennetun koordinaatistoasetuksen.

Del Voit poistaa tallennetun koordinaatistoasetuksen.

? Saat listauksen tallennetuista koordinaatistoasetuksista.

Hallinta valintaikkunan avulla Named -painike tuo esiin valintaikkunan, josta löydät vastaavat toiminnot kuin UCS-käskyn Save-, Restore- ja ?-vaihtoehdot.

Valintaikkunasta voit aktivoida koordinaatiston Set Current –painikkeella tai kak-soisnapsauttamalla koordinaatiston nimeä. Voit nimetä voimassa olevan Unnamed-nimisen koordinaatiston napsauttamalla sitä hiiren oikealla näppäimellä ja valitse-malla pikavalikosta Rename.


Sivu 33

Orthographic UCS -välilehdestä voit aktivoida etukäteen määriteltyjä koordinaatis-toja.

Settings-välilehdessä voi säätää kuvakkeen ja koordinaatiston asetuksia.


Sivu 34

Koordinaatistokuvakkeen asetukset Voit säätää koordinaatistokuvaketta valikosta > View > Display > UCS Icon.

On-vaihtoehdolla säädetään näkyykö kuvake vai ei. Origin -vaihtoehdolla säädetään siirtyykö kuvake koordinaatiston origoon vai ei. Properties tuo esiin valintaikkunan, jossa voit säätää kuvakkeen ominaisuuksia.

3d-tyylinen kuvake 2d-tyylinen kuvake

3d-tyylistä kuvaketta käytettäessä peruskoordinaatiston merkkinä on kuvakkeessa näkyvä neliö. 2d-kuvaketta käytettäessä peruskoordinaatiston merkki on W-kirjain.

Huom Koordinaatistokuvake näyttää origon paikan, mikäli origo on näytöllä näky-vällä alueella ja jonkin verran irti näytön reunoista. Kuvakkeessa näkyy origon merkkinä + merkki. Mikäli origo on lähellä näyttöikkunan reunaa tai ikkunan ulko-puolella, koordinaatistokuvake siirtyy ikkunan vasempaan alakulmaa ja + merkki katoaa.


Sivu 35

Näyttöikkunat

Näytön jako ikkunoihin Voit hahmottaa kolmiulotteisen piirustuksen paremmin kun jaat näytön erillisiin työskentelyikkunoihin eli näyttöikkunoihin ja tarkastelet mallia eri ikkunoissa eri katselusuunnista.

Ikkunointi oli vanhemmissa AutoCADin versioissa erittäin tärkeä tekniikka 3d-mallin katselun helpottamiseksi. Reaaliaikaisia 3d-mallin pyöritystoimintoja ei ollut käytet-tävissä eikä vanhojen tietokoneiden tehokaan riittänyt kovin kummoisiin 3d-mallin pyörittelyihin. Hyvin tehdyllä ikkunoinnilla pyrittiin välttämään jatkuvaa katselu-suunnan säätämistä. Nykyiset reaaliaikaiset pyörityskäskyt vähentävät ikkunoinnin tarvetta.

AutoCADissä on kaksi erilaista ikkunointitapaa. Toinen tapa liittyy työskentelyn ai-kaiseen näytön hallintaan, toinen tapa taas auttaa piirustuksen tulostamisessa. Tässä käsittelemme työskentelyikkunat eli ns. vierekkäiset näyttöikkunat.

Näytön jako näyttöikkunoihin tehdään Vports-käskyllä. Voit jakaa näytön näyttöik-kunoihin seuraavasti.

1. Valitse valintanauhan View-välilehden Viewports-paneelista New.

2. Viewports-valintaikkuna tulee esiin.


Sivu 36

3. Varmista, että New Viewports -välilehti on aktiivisena. Valitse Setup-listalta 3D. Valitse vasemman reunan luettelosta sopiva vaihtoehto esimerkiksi Four:Left. Oi-kean reunan esikatseluikkunassa näet esimerkkikuvan näyttöikkunakokoon-panosta. Esimerkkikuvassa näytetään kunkin ikkunan katselusuunta ja esitystapa.

4. Voit vaihtaa katselusuunnan ja esitystavan napsauttamalla jonkin ruudun aktiivi-seksi ja vaihtamalla asetukset alareunan Change View to ja Visual Style listoilta.

5. Sulje Viewports-valintaikkuna napsauttamalla OK. Näyttö jaetaan ikkunoihin ja katselusuunnat ja koordinaatistot asetetaan kohdalleen valintasi mukaan.

Ikkunoita ei voi mitenkään venyttää, vaan niiden koko on ikkunointiasetuksissa en-nalta määrätty.

Huom Koordinaatisto voi olla erilainen kussakin näyttöikkunassa. Huomaa, että vasemmalla ylhäällä olevan näyttöikkunan koordinaatistokuvake on kääntynyt näyt-töikkunan katselusuunnan mukaiseksi eli koordinaatiston xy-taso on asetettu katse-lusuunnan mukaan. Oikean puoleisessa isossa ikkunassa on käytössä peruskoor-dinaatisto (View Cuben alla lukee WCS eli World Coordinate System).

Ikkunoiden käyttö Sitä ikkunaa, jossa kohdistin näkyy ristik-kona, kutsutaan aktiiviseksi ikkunaksi. Muissa ikkunoissa kohdistin näkyy nuole-na. Lisäksi aktiivisen ikkunan reuna näkyy korostettuna.

Voit siirtyä ikkunasta toiseen piirto- ja muokkaustoimintojen aikana. Voit esimerkik-si aloittaa viivan piirron yhdessä ikkunassa ja jatkaa toisessa. Aktivoit vain uuden ikkunan napsauttamalla sitä kohdistimella. Muista kuitenkin, että käskyn käynnis-


Sivu 37

tyshetkellä aktiivisena olleen näyttöikkunan koordinaatisto määrää, mitä koor-dinaatistoa piirto- tai muokkauskäsky käyttää.

Näytön käsittelytoiminnot vaikuttavat aktiiviseen näyttöikkunaan eikä näyttöikku-naa voi yleensä vaihtaa kesken näytönkäsittelytoiminnon. Esimerkiksi kun haluat zoomata tai panoroida jossakin näyttöikkunassa, aktivoi ensin oikea näyttöikkuna ja vasta sen jälkeen käynnistä käsky.

Mikäli tulostat Vports-käskyllä ikkunoitua piirustusta, saat tulostettua vain aktiivi-sen ikkunan sisällön. Tulostusta varten luodaan ikkunat tulostusasetteluissa (käsitel-lään myöhemmin).

Näyttöikkunakohtaiset koordinaatistot Kun jaat näytön useampaan näyttöikkunaan, voit säätää koordinaatistoja näyttöik-kunakohtaisesti. Voit asettaa jokaiseen näyttöikkunaan oman koordinaatiston esi-merkiksi katselusuunnan mukaan tai alkion eri pintojen mukaan.

Kun luot näyttöikkunat Vports-käskyn 3D Setup -vaihtoehdolla, käyttöön otetaan oletusarvoisesti näyttöikkunakohtainen koordinaatisto.

Kun muutat koordinaatistoa jossakin näyttöikkunassa, muutos vaikuttaa vain siihen ikkunaan. Kun aloitat piirtämisen, piirtäminen tapahtuu aloitushetkellä aktiivisena olleen näyttöikkunan mukaan vaikka aktivoisitkin eri näyttöikkunan kesken piirto-käskyn.

Ucsvp-muuttujalla voit säätää näyttöikkunakohtaisesti, kuinka koordinaatisto käyt-täytyy. Mikäli Ucsvp-muuttujan arvo on 1, näyttöikkunalla on oma koordinaatisto. Mikäli Ucsvp-muuttujan arvo on 0, näyttöikkunan koordinaatisto asetetaan aina aktiivisena olevan näyttöikkunan koordinaatiston mukaiseksi. Mikäli Ucsvp asete-taan arvoon 0 kaikissa näyttöikkunoissa, käytössä on yksi ja sama koordinaatisto kaikissa näyttöikkunoissa.

Ucsvp-muuttujan arvon voit tarkistaa ja muuttaa, kun ensin aktivoit haluamasi näyt-töikkunan ja sitten näppäilet Ucsvp. Muista: Ucsvp vaikuttaa näyttöikkunakohtai-sesti. Jos haluat asettaa muuttujan arvoon 0, se on tehtävä vuorollaan kussakin näyttöikkunassa.


Sivu 38

Rautalankamallinnus

2d-piirtoalkiot 3d-maailmassa Rautalankamallinnuksessa voit käyttää kaikkia AutoCADin 2d-alkioita sekä erityisiä 3d-rautalanka-alkioita. Voit käyttää rautalankamallia muiden mallinnusmenetelmi-en apuna ikään kuin apuviivoina. Eri 2d-alkiotyypit käyttäytyvät kuitenkin 3d-maailmassa hieman eri tavoin. On tärkeää ymmärtää varsinkin vapaasti sijoitettavi-en ja xy-tasoon paikoittuvien alkioiden ero.

Vapaita vai xy-tasoon sijoittuvia Kaikkia 2d-alkioita voit käyttää rautalankamallinnuksessa. Alkiot käyttäytyvät kui-tenkin eri tavoin. Kaikkia alkioita ei suinkaan voi sijoitella vapaasti 3d-avaruuteen.

Paikan ja suunnan voit antaa vapaasti Line-, Spline-, Xline- ja Ray-alkioille. Tämä tarkoittaa sitä, että esim. viivaa piirtäessäsi voit antaa jokaiselle pisteelle x-, y- ja z-koordinaatit vapaasti.

Muut alkiot piirtyvät siten, että voit antaa ensimmäisen pisteen z-koordinaatin va-paasti. Muille alkion osille tulee automaattisesti sama z-arvo. Alkiot voit siis olla jollakin korkeudella xy-tasoon nähden mutta ne ovat xy-tason suuntaisia.

Poikkeuksen muodostavat mitoitus ja täyttökuviot. Ne ovat aina xy-tasossa eli z=0. Vaikka osoittaisit kohdistustoiminnoilla mitoitettavat pisteet jostakin xy-tason ylä-puolella olevasta alkiosta, mitta-alkio projisoituu xy-tasoon.

Kun teet mittoja tai täyttökuvioita, sinun on luotava apukoordinaatisto (UCS) oike-aan kohtaan ennen ko. käskyjen käyttämistä.

Rautalankaa vai pintaa Yleensä 2d-piirtoalkiot ovat pelkkää rautalankaa, mutta muutamia poikkeuksiakin on. Esimerkiksi ympyrä ei ole rautalankaa, vaan tasomainen pinta. Mikäli valitset tulostuksessa Shade Plot –asetukseksi Hidden, ympyrän takana olevat asiat piilote-taan.

Seuraavat 2d-alkiot ovatkin pintoja:

Ympyrä Circle Täytetty alue Solid Leveä murtoviiva Pline, jolle on annettu jokin leveys Ympyrärengas Donut (muodostuu leveästä polylinestä)

Tekstien piilottaminen Hidetext-muuttujalla voit säätää tekstien käyttäytymistä tilanteissa, joissa tekstit ovat pintojen takana ja tulostat Shade Plot –asetuksella Hidden. Kun Hidetext-muuttujalla on arvo ”on” (oletusarvo), tekstit piilotetaan, mikäli ne jäävät pintojen


Sivu 39

taakse. Mikäli arvo on ”off”, tekstejä ei huomioida piilotuksessa vaan ne paistavat pintojen läpi.

Kuvatasojen sammutus Kun tulostat Shade Plot –asetuksella Hidden, sammutetuilla kuvatasoilla (Off) olevat 3d-kappaleet vaikuttavat piiloviivojen poistoon. Mikäli sammutuksen sijasta käyte-tään jäädytysta (Freeze), vastaavaa ongelmaa ei ole.

Perusmuokkauskäskyt 3d-maailmassa Voit käyttää normaaleja muokkauskäskyjä 3d-maailmassa aivan kuten normaaleja 2d-piirtokäskyjäkin. Käskyt toimivat kuitenkin eri tavoin tilanteen mukaan.

Erase, Move, Copy, Scale ja Insert -käskyjä voit käyttää vapaasti 3d:ssä. Nämä käs-kyt toimivat sekä rautalanka-, pinta- että tilavuusmalleille.

Fillet- ja Chamfer-käskyt toimivat vain rautalanka- ja tilavuusmalleille ja niiden toi-minta on sidottu xy-tasoon.

Perusmuokkauskäskyjen käyttö Esimerkkejä perusmuokkauskäskyjen käytöstä:

Move, Copy Voit antaa perus- ja siirtopisteet vapaasti 3d-avaruudesta.

Scale Skaalautuminen tapahtuu 3d:ssä.

Insert Lisäyspiste voi olla 3d-piste. Skaalaus voidaan antaa erikseen x, y ja z-akselin suunnissa.

Vihje Kun haluat siirtää tai kopioida alkioita z-akselin suuntaan, voit näppärimmin tehdä sen antamalla siirtymäarvot. Seuraava esimerkki siirtää valittua alkiota 20 yksikköä z-akselin positiiviseen suuntaan.

Command: move Select objects: Valitse alkio Select objects: Paina Enter Specify base point or [Displacement]: D Specify displacement: 0,0,20

Projmode-muuttuja Projmode-muuttujalla ohjataan Trim- ja Extend-käskyjen toimintaa.

Projmode määrittää projektiotavan, jota AutoCAD käyttää alkioita katkaistaessa tai pidennettäessä:

0 Tällä määreellä ei käytetä mitään projektiota, vaan alkioiden on oltava samassa tasossa.

1 Tällä määreellä projisoidaan alkiot kohtisuoraan UCS:n xy-tasoon.

2 Tällä määreellä projisoidaan alkiot katselusuunnan mukaisesti.


Sivu 40

Esimerkki - Projmode-muuttujan vaikutus 1. Piirrä kaksi viivaa UCS:n xy-tasoon kuvan mukaan.

2. Siirrä vaakaviiva Move-käskyllä 20 yksikköä z-akselin suuntaan.

Command: move Select objects: Valitse viiva Select objects: Paina Enter Specify base point or [Displacement]: D Specify displacement: 0,0,20

3. Käännä koordinaatisto x-akselin ympäri 45 astetta.

Command: _ucs Current ucs name: *WORLD* Specify origin of UCS or [Face/NAmed/OBject/Previous/View/World/X/Y/Z/ZAxis] <World>: _x Specify rotation angle about X axis <90>: 45

4. Pidennä pystyviivaa Extend-käskyllä kokeillen eri Projmode-arvoja. Voit muut-taa Projmode-muuttujan arvoa joko ennen Extend-käskyä tai Extend-käskyn ai-kana.

3d-polyline Line-alkio on aito 3d-alkio siinä mielessä, että voit antaa sen alku- ja loppupisteet vapaasti xyz-koordinaatistossa. Normaali polyline-alkio taas piirtyy siten, että alku-pisteelle annettu z-koordinaatti määrää koko polylinen z-korkeustason eli polyline-alkio ei voi kulkea vapaasti korkeussuunnassa.

3Dpoly on polylinen erikoismuoto, jolle voi antaa jokaisen pisteen z-koordinaatin vapaasti.

Command: 3dpoly Specify start point of polyline: Specify endpoint of line or [Undo]

3d-polylinellä ei voi tehdä kaarevia eikä leveitä osia.

Voit muokata 3d-polylinea Pedit-käskyllä tai Properties-ikkunan avulla.


Sivu 41

Helix Helix-käskyllä voit luoda 2d- tai 3d-spiraalin.

Command: Helix Number of turns = 3.0000 Twist=CCW Specify center point of base: Osoita pohjan keskipiste Specify base radius or [Diameter]: Anna pohjan säde Specify top radius or [Diameter]: Anna yläreunan säde Specify helix height or [Axis endpoint/Turns/turn Height/tWist]: Anna korkeus tai osoita hiirellä

Kehotteessa Specify helix height or [Axis endpoint/Turns/turn Height/tWist]: voit muuttaa luontiasetuksia.

Voit määrittää suunnan osoittamalla Axis endpoint –määreen avulla. Voit vaihtaa kierrosten määrää Turns-vaihtoehdolla. Voit antaa korkeuden myös kierroksen kor-keuden perusteella Turn height –määreellä. Twist-määreellä voit muuttaa kier-tosuuntaa.

Voit muuttaa Helixin korkeutta ja säteitä muokkauskahvojen avulla. Properties-ikkunassa voit muuttaa kierrosten lukumäärää ja korkeuden määritystapaa.


Sivu 42

3d-muokkauskäskyt AutoCADissä on muutamia varsinaisia 2d-käskyjen 3d-versioita: 3D Move, 3D Rota-te, 3D Mirror ja 3D Array. Lisäksi alkioiden asemoimiseen sekä 3d:ssä että 2d:ssä voit käyttää 3D Align-käskyä.

3d-muokkauskäskyjä löydät valintanauhan Home-välilehden Modify-paneelista tai AutoCAD-valikosta Modify > 3D Operations.

3D Move 3D Move -käskyn avulla voit siirtää 3d-malleja vapaasti tai tietyn akselin suuntaisesti.

Command: 3dmove Select objects: Valitse alkiot ja paina Enter Specify base point or [Displacement] <Displacement>: Osoita peruspiste Specify second point or <use first point as displacement>: Osoita toinen piste tai osoita koordinaattiakselia lukitaksesi siirron akselin suuntaiseksi


Sivu 43

3D Rotate 3D Rotate -käskyn avulla voit kääntää 3d-malleja tietyn akselin ympäri.

Command: 3drotate Select objects: Valitse alkiot ja paina Enter Specify base point: Osoita peruspiste Pick a rotation axis: Osoita akseli Specify angle start point: Määritä alkupiste Specify angle end point: Osoita tai syötä kulma

Voit määrittää kääntöakselin liikuttamalla hiirtä ympyrämäisten akselikahvojen kohdalla kunnes akseli korostuu. Valitse akseli napsauttamalla sitä.

3D Align 3D Align käskyllä voit tehdä joko 2d- ja 3d-asemointia. 3D Align –käskyssä osoite-taan ensin kolme peruspistettä asemoitavasta alkiosta, sitten vastaavat pisteet si-joituspaikasta.

Kun osoitat pisteet sijoituspaikasta, näet asemoitavan alkion sijoittumisen reaaliai-kaisesti.

Command: 3dalign Select objects: 1 found Select objects: Specify source plane and orientation ... Specify base point or [Copy]: Specify second point or [Continue] <C>: Specify third point or [Continue] <C>: Specify destination plane and orientation ... Specify first destination point: Specify second destination point or [eXit] <X>: Specify third destination point or [eXit] <X>:

Osoita kehotteessa Specify base point or [Copy]: asemoitavan alkion nurkka. Copy-vaihtoehdon avulla voit tehdä kopion siirtämisen sijaan. Osoita seuraavissa kehot-teissa asemoitavan alkion muut nurkat. 2d-asemoinnissa voit jättää kolmannen pisteen osoittamatta.

Kehotteessa Specify first destination point: osoita piste, johon haluat ensimmäisen peruspisteen kiinnittyvän. Kun osoitat tämän pisteen, asemoitava alkio siirtyy osoi-tuksen mukaiseen kohtaan. Osoita sitten toinen piste. 3d-asemoinneissa anna vielä kolmas piste.


Sivu 44

3D Mirror Voit peilata alkioita vapaasti sijoitettavan peilaustason avulla Mirror3D-käskyllä.

Command: mirror3d Select objects: Specify first point of mirror plane (3 points) or [Object/Last/Zaxis/View/XY/YZ/ZX/3points] <3points>:

Peilaustason voit määrittää seuraavilla tavoilla:

Plane by Object Peilaustaso asetetaan jonkin alkion mukaan.

Last Viimeksi käytetty peilaustaso.

Zaxis Peilaustaso määritetään tasolla olevan pisteen ja tason nor-maalilla olevan pisteen avulla. Specify point on mirror plane: Specify point on Z-axis (normal) of mirror plane:

View Asettaa peilaustason annetun pisteen kohdalle ja samansuun-taiseksi näyttöikkunan tarkastelutason kanssa.

XY/YZ/ZX Asettaa peilaustason annetun pisteen kohdalle xy-, yz- tai zx-koordinaattiakselien suuntaiseksi. Specify point on XY plane <0,0,0>:

3points Määrittää peilaustason kolmen pisteen avulla.

3D Array Normaalilla Array-käskyllä voit monistaa alkioita joko ruudukon muotoon tai ympy-rän muotoon xy-tasossa. 3d-versio, 3darray, monistaa joko kolmiulotteisen kuuti-on muotoiseksi ryhmäksi tai vapaasti sijoitettavalle ympyrän kaarelle. Voit käynnis-tää 3DArray-käskyn valitsemalla Modify > 3D Operation > 3D Array tai näppäilemäl-lä 3darray.

Monistus ruudukon muotoon Monistus ruudukon muotoon tehdään 3darray-käskyn Rectangular-vaihtoehdolla.

Command: 3darray Select objects: Enter the type of array [Rectangular/Polar] <R>: Paina Enter Enter the number of rows (---) <1>: Rivien määrä Enter the number of columns (|||) <1>: Sarakkeiden määrä Enter the number of levels (...) <1>: Kerrosten määrä Specify the distance between rows (---): Riviväli Specify the distance between columns (|||): Sarakeväli Specify the distance between levels (...): Kerrosväli


Sivu 45

Mikäli jokin väli annetaan negatiivisena arvona, tapahtuu monistus kyseisen koor-dinaattiakseli negatiiviseen suuntaan.

Monistus ympyrän muotoon Monistus ympyrän muotoon tehdään 3darray-käskyn Polar-vaihtoehdolla.

Command: 3darray Select objects: Enter the type of array [Rectangular/Polar] <R>: p Enter the number of items in the array: Alkioiden määrä Specify the angle to fill (+=ccw, -=cw) <360>: Täyttö-kulma Rotate arrayed objects? [Yes/No] <Y>: Käännetäänkö alkioita kohti keskiakselia Specify center point of array: Monistuksen keskiakselin ensimmäinen piste Specify second point on axis of rotation: Keskiakselin toinen piste


Sivu 46

Tilavuusmallinnus Tilavuusalkio kuvaa kappaleen koko tilavuutta. Tilavuusmallinnus on selkein mallin-nusmenetelmä. Monimutkaisia tilavuusalkioita on myös helpompi luoda ja muokata kuin pintamalleja.

Voit luoda tilavuusalkioita seuraavista perusmalleista: laatikko, kiila, kartio, pallo, sylinteri, rengas, pyramidi ja spiraali. Voit myös luoda 3d-mallin 2d-muodon perus-teella vetämällä tai pursottamalla tai kiertää 2d-muodon akselin ympäri. Kun olet luonut yksittäisiä tilavuusalkioita, voit luoda niistä yhdistettyjä malleja tai pyöristää ja viistää niitä.

Tilavuusalkioille voit tehdä mm. seuraavaa:

• yhdistää (union) • vähentää toisistaan (subtract) • muodostaa yhteisen tilavuuden eli leikkauksen (intersect) • pyöristää ja viistää normaaleilla Fillet- ja Chamfer-käskyillä • leikata (slice)

Räjäyttämällä tilavuusalkion Explode-käskyllä voit hajottaa sen verkko- ja lankamal-liksi.

Tilavuusmallien luontiin liittyvät käskyt löydät valintanauhan Home-välilehden 3D Modeling –paneelista.

Valikossa vastaavat toiminnat:

> Draw > Modeling


Sivu 47

Perusalkioiden luominen Perusalkioita ovat sylinteri, kartio, pallo, laatikko, pyramidi, kiila ja rengas.

Perusalkioita piirrettäessä kannattaa huomioida, että ne sijoittuvat pääsääntöisesti UCS:n xy-tason suuntaisesti. Ensimmäisen pisteen z-korkeus määrää pohjan korke-usaseman xy-tasoon nähden. Palloa ja rengasta piirrettäessä ensimmäisen pisteen z-arvo määrää keskipisteen etäisyyden xy-tasoon nähden.

Huom Mikäli määrität pallon keskipisteen paikan osoittamalla hiirellä vapaasti, muista että puolet pallosta sijoittuu xy-tason alapuolelle. Samoin käy myös renkaalle.

Perusalkioiden piirtopainikkeet ovat Home-välilehden 3D Modeling –paneelin va-semmassa reunassa.

Käskyjen lisämääreiden avulla voit luoda perusmuodosta poikkeavia muotoja (esim. sylinteri-käskyn Elliptical-lisämääreellä elliptinen sylinteri).

pallo (sphere)

sylinteri (cylinder)

elliptinen sylinteri

kartio (cone)

elliptinen kartio

kiila (wedge)

rengas (torus)

laatikko (box)

pyramidi (pyramid)


Sivu 48

Polysolid

Polysolid-käskyllä voit piirtää helposti esimerkiksi 3d-seiniä. Polysolidin käyttö vas-taa polyline-käskyä. Polysolid-käskyllä määritetään ensin seinämän paksuus ja kor-keus, itse piirtäminen tehdään osoittamalla pisteitä xy-tasoon. Polylinen tapaan voit piirtää suoria tai kaarevia segmenttejä.

Command: Polysolid Specify start point or [Object/Height/Width/Justify] <Object>:

Lisämääreitä Width Leveys Height Korkeus Justification Piirtolinja keskellä, vasemmalla tai oikealla Object Line, Arc, Polyline tai Circle –alkion muuttaminen tilavuusmalliksi

Box (laatikko)

Särmiön muotoinen tilavuusalkio luodaan Box-käskyllä joko nurkkapisteen tai kes-kipisteen perusteella.

Command: _box Specify first corner or [Center]: Specify other corner or [Cube/Length]: Specify height or [2Point]:

Särmiön piirtokäsky kysyy ensin pohjan vastakkaiset nurkat ja sitten korkeuden. Voit osoittaa nurkat ja korkeuden hiirellä tai antaa näppäimistöltä. Center-vaihtoehdolla voit antaa koko särmiön keskipisteen. Cube-vaihtoehdolla voit luoda kuution. Length-vaihtoehdolla annetaan särmiön mitat (pituus, leveys ja korkeus). Osoita Lenght-määreen aikana hiirellä oikea suunta ja näppäile mitat näppäimistöl-tä.


Sivu 49

Esimerkki Särmiön piirto tietyillä mitoilla:

1. Käynnistä Box-käsky

2. Osoita kehotteessa Specify first corner or [CEnter]: nurkkapisteen paikka hiirellä.

3. Näppäile kehotteeseen Specify other corner or [Cube/Length]: L ja Enter.

4. Anna särmiön pituus, leveys ja korkeus.

Specify length: 60 Specify width: 40 Specify weight: 30

Wedge (kiila) Kiila piirretään Wedge-käskyllä. Piirtotoiminnot ovat vastaavat kuin Box-käskyssä. Kiila suippenee aina x-akselin suuntaisesti eli y-akselin suuntaisen reunan korkeus osoitetaan lopuksi.

Command: _wedge Specify first corner or [Center]: Specify other corner or [Cube/Length]: Specify height or [2Point]:

Cylinder (lieriö) Cylinder-käsky luo sylinterimäisen alkion. Sylinterin pohja voi olla ympyrän- tai ellip-sinmuotoinen.

Command: _cylinder Specify center point of base or [3P/2P/Ttr/Elliptical]: Specify base radius or [Diameter]: Specify height or [2Point/Axis endpoint]:

Kun piirrät ympyränmuotoista sylinteriä, voit antaa pohjan säteen tai Diameter-vaihtoehdolla pohjan halkaisijan.

Elliptinen sylinteri piirretään Elliptical -vaihtoehdolla. Pohjan ellipsimuoto määrite-tään vastaavasti kuin tavallisessa ellipsi-käskyssä.

Cone (kartio) Kartio luodaan Cone-käskyllä. Kartiolla voi olla sylinterin tapaan ympyrän- tai ellip-sinmuotoinen pohja.

Command: _cone Specify center point of base or [3P/2P/Ttr/Elliptical]: Specify base radius or [Diameter]: Specify height or [2Point/Axis endpoint/Top radius]:

Piirtotoiminnot ovat vastaavat kuin sylinterin piirrossa. Top Radius -vaihtoehdolla voi määrittää terävän kärjen sijasta säteen arvon kartion toiseen päähän.


Sivu 50

Sphere (pallo) Pallomainen alkio luodaan Sphere-käskyllä keskipisteen ja säteen tai halkaisijan perusteella.

Muista: mikäli osoitat keskipisteen xy-tasoon, puolet pallosta on xy-tason alapuolella.

Voit piirtää pallon ja ja siirtää sen xy-tason päälle seuraavasti:

1. Käynnistä Sphere-käsky.

2. Osoita keskipisteen paikka hiirellä ja anna säteeksi 30.

3. Käynnistä Move-käsky.

4. Vastaa Select objects –kehotteeseen näppäilemällä L ja Enter.

5. AutoCAD valitsee viimeksi piirtämäsi alkion. Select objects -kehote on edelleen näkyvissä, päätä se painamalla Enter.

6. Näppäile kehotteeseen Base point or displacement -siirtymäarvot 0,0,30 ja pai-na Enter.

7. Paina kehotteeseen Second point of displacement vastaukseksi Enter. Pallo siirtyy 30 yksikköä z-akselin suuntaan.

Pyramid (pyramidi) Voit piirtää pyramidin Pyramid-käskyllä.

Command: _pyramid 4 sides Circumscribed Specify center point of base or [Edge/Sides]: Specify base radius or [Inscribed]: Specify height or [2Point/Axis endpoint/Top radius]:

Voit muuttaa sivujen lukumäärän Sides-vaihtoehdolla. Sivuja voi olla 3…32.

Edge-määreellä voit osoittaa pyramidin pohjan yhden sivun pituuden.

Oletuksena pyramidin pohjan koko määritetään keskipisteen ja säteen perusteella siten että sivun puoliväli on säteen määrittämällä etäisyydellä keskipisteestä. Voit muuttaa säteen määrityksen Inscribed-määreellä, jolloin sivun kärki sijaitsee anne-tun säteen mukaisessa kohdassa (vrt. Polygon-käsky).

Voit määrittää katkaistun pyramidin Top radius –määreen avulla.

Korkeuden voit määrittää hiirellä vetämällä tai syöttämällä arvon. Axis end-point -määreellä voit määrittää piirtosuunnan.

Torus (rengas) Rengasmainen tilavuusalkio luodaan Torus-käskyllä.

Command: _torus Specify center point or [3P/2P/Ttr]: Specify radius or [Diameter]: Specify tube radius or [2Point/Diameter]:


Sivu 51

Tilavuusalkioiden yhdistely Voit yhdistellä perusalkioita kolmella eri tavalla ja luoda siten uusia tilavuusosia. Toimintoja kutsutaan joukko-operaatioiksi tai Boolean operaatioiksi (1800-luvulla vaikuttaneen matemaatikon George Boolen mukaan). Toiminnot ovat:

yhdistys (union) kaksi perusalkiota yhdistetään yhdeksi

vähennys (subtract) alkion tilavuus vähennetään toisesta

leikkaus (intersect) vain alkioiden yhteinen tilavuus jää

Yhdistäminen (Union) Valitut tilavuusmallit yhdistetään yhdeksi tilavuusmalliksi Union-käskyllä.

Command: Union Select objects:

Voit yhdistää tilavuusalkioita seuraavasti:

1. Piirrä särmiö 60x40x10 Box-käskyllä. Anna Specify first corner of: -kehotteeseen ensimmäisen nurkan paikaksi 50,50. Anna mitat Length-määreellä.

Specify other corner or [Cube/Length]: L Specify length: 60 huom osoita hiirellä samalla x-akselin suuntaan Specify width: 40 Specify height: 10

2. Piirrä toinen särmiö vastaavasti mitoilla 10x40x20. Anna ensimmäisen nurkan paikaksi sama 50,50.

3. Säädä tarvittaessa katselusuunta Orbit -toiminnolla.

4. Yhdistä alkiot Union-käskyllä. Valitse molemmat alkiot Select objects -kehotteessa.


Sivu 52

Vähentäminen (Subtract) Subtract-käskyllä vähennetään ensin valituista tilavuusalkioista toisena valittujen alkioiden osuus.

Command: subtract Select solids and regions to subtract from... Select objects: Select solids and regions to subtract... Select objects:

Voit tehdä reikiä tilavuusalkioon seuraavasti:

1. Täydennä edellisen esimerkin kappaletta kahdella sylinterillä, jotka vähenne-tään peruskappaleesta reikien luomiseksi. Sylinterien keskipisteet 100,60 ja 100,80, säde 3 ja korkeus 20 (korkeudeksi riittäisi 10, korkeus 20 vain selvyyden vuoksi).

2. Vähennä sylinterien tilavuus Subtract-käskyllä varsinaisesta kappaleesta. Valitse Subtract-käskyssä ensin mistä vähennetään eli peruskappale. Muista painaa va-linnan jälkeen paina Enter.

3. Seuraavaksi valitse, mitä vähennetään eli tässä tapauksessa valitse sylinterit.

Command: subtract Select solids and regions to subtract from... Select objects: Valitse peruskappale Select objects: Paina Enter Select solids and regions to subtract... Select objects: Valitse sylinterit Select objects: Paina Enter

Leikkaus (Intersect) Tilavuusalkioiden leikkaus (yhteinen tilavuus) luodaan Intersect-käskyllä.

Command: intersect Select objects:

Vain tilavuusalkioiden yhteinen tilavuus jää jäljelle, muut osat poistetaan.

Voit muodostaa uuden osan kahden osan yhteisen tilavuuden avulla:

1. Täydennä edellisen esimerkin kappaletta sylinterillä. Sylinterin keskipiste 80,70, säde 30 ja korkeus 20.

2. Määritä alkuperäisen kappaleen ja uuden sylinterin yhteinen tilavuus Intersect-käskyllä. Valitse Select objects: -kehotteessa molemmat alkiot.


Sivu 53

3. Tarkista lopputulos katselusuuntaa ja esitystapaa vaihtamalla.

2d-alkion muuttaminen tilavuusalkioksi Voit luoda tilavuusalkion 2d-alkion avulla Presspull-käskyllä vetämällä, Extrude-käskyllä pursottamalla tai Revolve-käskyllä pyöräyttämällä.

Vetämällä voi luoda tilavuusmallin mistä tahansa muiden alkioiden rajaamasta sul-jetusta alueesta. Pursottamalla tai pyöräyttämällä voi luoda tilavuusmallin suljetun, yhtenäisen alkion perusteella (esimerkiksi suljettu polyline, ympyrä, ellipsi).

Vetäminen (Presspull) Presspull käskyllä voit vetää suljetun alueen (esimerkiksi ympyrä tai suorakaide) tilavuusmalliksi. Presspull tunnistaa myös esimerkiksi ristikkäisten suorakaiteiden tai ympyröiden rajaaman suljetun alueen.

Vetääksesi alueen tilavuusmalliksi, käynnistä Presspull ja napsauta kerran suljetun alueen keskelle. Vedä sen jälkeen hiirellä ylös tai alaspäin (katselusuunta pitää olla sopiva). Voit antaa korkeuden hiirellä napsauttamalla tai syöttämällä mitan näp-päimistöltä.

Voit myös vetää tilavuusmallin pintoja sisään tai ulospäin. Mikäli piirrät tilavuusmal-lin pintaan esimerkiksi ympyrän ja vedät sitä Presspull-käskyllä tilavuusmallin si-sään, saat reiän.

Voit käynnistää Presspull-käskyn myös pitämällä näppäimistöltä Ctrl ja Alt -näppäimiä pohjassa ja napsauttamalla suljetun alueen sisälle.

Mikäli AutoCAD ei tunnista aluetta, kokeile auttaako tunnistusta zoomaaminen lähemmäksi tai kauemmaksi, katselusuunnan kääntäminen tai esitystavan vaihta-minen.

pyöräytys (revolve)

vetäminen (presspull)

pyyhkäisy (sweep)

pursotus (extrude) loftaus (loft)


Sivu 54

Pursotus (Extrude) Extrude-käskyllä voit luoda tilavuusalkion joko pursottamalla tai pyyhkäisemällä rajakäyrää pitkin (pyyhkäisy käsitellään erikseen). Voit antaa lisäksi ns. päästökul-man.

Pursottamalla voit luoda tilavuusmallin suljetun, yhtenäisen alkion perusteella (esimerkiksi suljettu polyline, ympyrä, ellipsi).

Command: _extrude Current wire frame density: ISOLINES=4 Select objects to extrude: Specify height of extrusion or [Direction/Path/Taper angle]:

Pursotuskorkeuden voi vetää hiirellä tai antaa lukuarvona.

Mikäli päästökulma on niin suuri, että pursotettavat reunat kohtaavat toisensa, pur-sotusta ei suoriteta. Ellipsiä ja spliniä pursotettaessa päästökulma on oltava 0.

Huom Delobj-muuttuja säätelee, säilyykö poikkileikkausalkio kuvassa pursotuksen ja pyöräytyksen jälkeen vai ei. Kun Delobj on 1, poikkileikkausalkio häviää, arvolla 0 säilyy. Oletusarvo on normaalisti 1.

Mikäli pursotettava alkio ei ole suljettu (muodostuu esimerkiksi Line-alkioista), syn-tyy tilavuusmallin sijasta pinta.

Pursotettava poikkileikkausalkio ei saa leikata eikä sivuta itseään, toisin sanoen ei saa mennä ristiin.

Pyöräytys (Revolve) Revolve-käskyllä voit pyöräyttää suljettua 2d-alkiota (esim. polyline) antamasi pyö-räytysakselin ympäri.

Command: _revolve Current wire frame density: ISOLINES=4 Select objects to revolve: Specify axis start point or define axis by [Object/X/Y/Z] <Object>: Specify axis endpoint: Specify angle of revolution or [STart angle] <360>:

Pyöräytysakselin määrityksessä on useita tapoja:

Kaksi pistettä Akseli määritetään antamalla kaksi pistettä. Pisteet voi esimer-kiksi osoittaa xy-tasosta.


Sivu 55

Object Akseli määritetään osoittamalla viivaa tai yksittäistä murtovii-vaa

X, Y Akselina käytetään x tai y-akselia.

Akseli ei saa leikata poikkileikkausalkiota. Pyörähdyskulman oletusarvo Full Circle tarkoittaa 360-asteen pyörähdystä. Voit antaa pyörähdyskulmaksi haluamasi luvun. Pyörähdyssuunta määräytyy akselin osoitussuunnasta.

Esimerkki

Kuinka piirrät kuvan mukaisen kappaleen? Perusprimitiivien avulla vai pursottamalla? Pursottaminen käy helposti, kun piirrät päädyn muodon ensin 2d-polylinella xy-tasoon ja käännät sen Rotate3D-käskyllä pystyyn. Sen jälkeen pursotus halutulla mitalla.

Samasta muotoviivasta pyöräyttämällä tehty tilavuusmalli.

Pyyhkäisy (Sweep) Sweep-käskyllä voit luoda tilavuusmalleja pyyhkäisemällä 2d-poikkileikkausta pol-kua (path) pitkin. Mikäli poikkileikkaus on suljettu, syntyy tilavuusmalli, muuten syntyy pinta.

Kerralla voi valita pyyhkäistäväksi useamman alkion, kunhan ne ovat samassa tasos-sa.

Command: _sweep Current wire frame density: ISOLINES=4 Select objects to sweep: 1 found Select objects to sweep: Select sweep path or [Alignment/Base point/Scale/Twist]:


Sivu 56

Polku (path) voi olla viiva, ympyrä, kaari, ellipsi, elliptinen kaari, polyline tai splini. Polku luodaan useimmiten polylinesta. Varo tekemästä liian jyrkkiä mutkia.

Voit pyyhkäistä polkua pitkin seuraavasti:

1. Piirrä rajakäyrä polyline-käskyllä xy-tasoon.

2. Piirrä ympyrä rajakäyrän päähän tai viereen (edelleen xy-tasoon).

3. Pyyhkäise ympyrä polkua pitkin valitsemalla käynnistämälä Sweep-käsky. Valit-se ensin ympyrä, paina sitten Enter ja valitse lopuksi polku.

Ympyrä käännetään automaattisesti kohtisuoraksi polkuun nähden ja pyyhkäistään polkua pitkin.

Pyyhkäisyn pohjana voidaan käyttää myös aiemmin käsiteltyä Helix-käskyä.


Sivu 57

Loftaus (Loft) Loftauksessa luodaan tilavuusmalli tai pinta profiilien avulla.

Luo ensin sarja suljettuja muotoja (tilavuusmalleja varten). Voit luoda ensin yhden ja kopioida sitten z-akselin suuntaan ja muokata kopioita.

Esimerkiksi kolmen ellipsin perusteella voi luoda tilavuusmallin seuraavasti:

1. Ellipsi on ensin piirretty xy-tasoon ja kopioitu sitten Copy-käskyllä Polar-toiminnon avulla z-akselin suuntaan (huom. +Z merkki Polar-kehotteessa).

2. Keskimmäistä ellipsiä on venytetty muokkaskahvojen avulla.

3. Käynnistä Loft-käsky.

4. Kehotteessa Select cross-sections in lofting order: valitaan ellipsit järjestykses-sä.

5. Kehotteeseen Enter an option [Guides/Path/Cross-sections only] <Cross-sections only>: paina Enter, jolloin loftauksen ohjaukseen käytetään valittuja el-lipsejä. Guides- tai Path-määreillä voi valita loftauksen avuksi piirretyt ohjaus-käyrät.

6. Loft Settings –ikkuna tulee esiin.


Sivu 58

Loft Settings –ikkunan vaihtoehdot Ruled: suora loftaus

Smooth Fit: pehmeä loftaus

Normal to: Voit valita mihin poikkileikkauskuvioon nähden loftaus tehdään koh-tisuorasti.

Draft Angle: Voit säätää alku- ja loppukulman.

Close surface or model: sulkee kuvion. Tässä esimerkissä sisäosa jää auki.

Näet eri vaihtoehtojen vaikutuksen kun siirrät Loft Settings –ikkunan sivuun mallin päältä.

Vihjeitä 2d-alkioiden käyttöön Tilavuusmalleja pursottamalla tai pyöräyttämällä luotaessa alkion on oltava suljettu, muuten syntyy pinta. Yleensä käytetään suljettua polylineä. Kun piirrät 2d-muotoa polylinellä, kannattaa viimeinen osuus piirtää Close-optiolla osoittamisen sijaan.

Mikäli olet piirtänyt muodon viivoilla ja kaarilla, voit muuntaa ne polylineksi Pedit-käskyllä (voit käynnistää käskylyhenteellä pe).

Esimerkki Pedit-käskyn käytöstä Viivoilla piirretyn muodon muuntaminen polylineksi.

Command: pedit Select polyline: Valitse yksi viivoista Object selected is not a polyline Do you want to turn it into one? <Y> Hyväksy Enterillä Enter an option [Close/Join/Width/Edit vertex/Fit/ Spline/Decurve/Ltype gen/Undo]: j Select objects: Valitse kaikki viivat kehystämällä Specify opposite corner: 3 found Select objects: Kuittaa Enterillä 2 segments added to polyline Enter an option [Open/Join/Width/Edit vertex/Fit/ Spline/Decurve/Ltype gen/Undo]: Päätä käsky painamalla Enter

Säilyvätkö 2d-alkiot? Kun pursotat tai pyöräytät 2d-poikkileikkausalkion, AutoCAD oletusarvoisesti pois-taa tilavuusmallin luonnissa käytetyn 2d-alkion. Voit säädellä Delobj-muuttujalla, säilyykö poikkileikkausalkio piirustuksessa vai ei.


Sivu 59

Kun Delobj-muuttujan arvo on 1, poikkileikkausalkio häviää. Arvolla 0 poikkileik-kausalkio säilyy. Oletusarvo on normaalisti 1.

Delobj-muuttuja vaikuttaa siis vain poikkileikkausalkion säilymiseen, ei rajakäyrä-pursotuksessa käytetyn rajakäyrän säilymiseen.

Tilavuusmallien muokkaaminen Tilavuusmalleja voi siirtää, kopioida, kääntää, monistaa, peilata ja skaalata normaa-lein 2d-käskyin. Voit venyttää tilavuusmalleja muokkauskahvojen avulla

Tilavuusmalleja voi leikata Slice-käskyllä ja muokata monipuolisemmin Solids Edi-ting -käskyllä. Särmien pyöristämiseen ja viistämiseen käytetään 2d:stä tuttuja Fil-let- ja Chamfer-käskyjä.

Kohdistustoiminnot (Object Snap) toimivat tilavuusmalleille vastaavasti kuin 2d-alkioillekin.

Muokkauskahvat

Venyttäminen kahvoilla Voit muokata 3d-malleja kahvoilla useilla eri tavoilla. Kun valitset 3d-osan, voit ve-nyttää sitä mihin suuntaan tahansa.

Nuolimaisella kahvalla voit venyttää 3d-alkiota nuolen suuntaan. Nurkassa olevalla neliömäisellä kahvalla voit muuttaa sekä pituutta että leveyttä. Keskellä oleva ne-liömäinen kahva siirtää koko 3d-alkiota.

Särmän tai pinnan muokkaaminen kahvoilla Kun pidät näppäimistöltä Ctrl-näppäintä pohjassa ja napsautat 3d-alkion särmää tai pintaa, saat näkyviin vain kyseiseen kohtaan liittyvän kahvan. Aktivoimalla kahvan voit venyttää siihen liittyvää särmää tai pintaa.

Voit valita takana olevan pinnan pitämällä kohdistinta osan päällä Ctrl-näppäin poh-jassa. Painelemalla samalla näppäimistöltä välilyönti-näppäintä, kohdistimen koh-dalta löytyviä pintoja ja särmiä korostetaan. Kun sopiva on korostettu, se valitaan hiirellä napsauttamalla.


Sivu 60

Voit valita Ctrl-näppäimen kanssa myös tilavuusmalliin tehdyn reiän. Reiän kohdalle tulee hieman eri tavalla kahvoja riippuen siitä, kuinka reikä on tehty (Prespull vai Subtract). Kun reiän aktivoi, sitä voi siirtää kahvojen avulla.

Tarkan venytyssuunnan määrittämiseksi kannattaa kahvoilla muokatessa pitää ai-nakin tilarivin Polar-toiminto käytössä. Seuraavassa ohjeita 3dmove-kahvojen käy-töstä tarkan suunnan määrittämiseksi.

Siirtokahvat Kun vedät 3d-malleja hiirellä 3d-avaruudessa, on välillä vaikea hahmottaa, mihin suuntaan malli on menossa.

Voit käyttää tavallista Move-käskyä ja antaa xyz-koordinaatit esimerkiksi siirtymäar-voina. 3dmove-toiminnolla voit siirtää malleja 3d-avaruudessa hiirellä vetämällä.

Mikäli sinulla on aktiivisena jokin 3d-esitystapa (mikä tahansa muu paitsi 3D Wire-frame), 3dmove käynnistyy automaattisesti, kun aktivoit 3d-osan.

Voit kokeilla 3dmove-toimintoa seuraavasti:

1. Aktivoi 3d-osa.

2. Koordinaattiakselien suuntaiset siirtokahvat tulevat näkyviin. Siirtokahvan akse-lien värit ovat vastaavat kuin koordinaatistokuvakkeen akselien värit.

3. Kun viet kohdistimen esimerkiksi sinisen z-akselin suuntaa kuvaavan siirtokah-van päälle, se korostetaan keltaisella värillä ja sininen apuviiva tulee näkyviin. Napsauttamalla keltaisena näkyvää siirtokahvaa voit lukita siirtosuunnan ja ve-tää 3d-osaa tähän suuntaan. Voit antaa siirtoetäisyyden hiirellä napsauttamalla tai syöttämällä mitan.


Sivu 61

4. Voit lukita siirron tiettyyn koordinaattitasoon viemällä kohdistimen akselien vieressä olevan suoraa kulmaa kuvaavan merkin päälle. Kun merkki näkyy kel-taisena, napsauta sitä ja siirto on lukittu tason mukaan.

Tilavuusmallien leikkaaminen (Slice) Voit leikata tilavuusmalleja kahtia Slice-käskyllä.

Command: slice Select objects: Specify first point on slicing plane by [Object/Zaxis/ View/XY/YZ/ZX/3points] <3points>: Specify a point on desired side of the plane or [keep Both sides]:

Voit leikata särmiön kulmasta kulmaan seuraavasti:

1. Piirrä särmiö, esim. 60x40x20.

2. Napsauta Slice-painiketta, valitse piirtämäsi särmiö ja kuittaa valinta Enterillä.

3. Osoita leikkaustaso kolmella pisteellä särmiön nurkkien avulla (huomioi sopiva katselusuunnan asetus).

4. Osoita kehotteessa Specify a point on desired side of the plane or [keep Both sides] sitä puolta kappaleesta, jonka haluat jäävän jäljelle.

leikkaaminen (slice)


Sivu 62

Valitsemalla keep Both sides (näppäile B ja Enter), molemmat puolet kappaleesta jäisivät piirustukseen (kuvassa osat on siirretty selvyyden vuoksi erilleen toisistaan).

Leikkaustason määritysvaihtoehdot Slice-käskyn leikkaustaso voidaan määritellä seuraavilla vaihtoehdoilla:

3points Määrittää poikkileikkaustason kolmen pisteen perusteella 1st point on plane: 2nd point on plane: 3rd point on plane:

Object Leikkaustaso valitaan tasomaisen alkion perusteella. Alkio voi olla esim. ympyrä, kaari, tai 2d polyline.

Zaxis Leikkaustaso määritetään tasolla olevan pisteen ja koh-tisuoraan tasoa vastaan olevan pisteen avulla. Point on plane: Point on Z-axis (normal) of the plane:

View Poikkileikkaustaso asetetaan näyttöikkunan katselusuunnan mukaiseksi annetun pisteen kohdalle.

XY, YZ, ZX Poikkileikkaustaso asetetaan koordinaattiakselien määräämän tason suuntaiseksi annetun pisteen kohdalle. Point on XY plane <0,0,0>:

Käyttökelpoisimmat vaihtoehdot ovat leikkaustason määritys xy-, yz ja zx-tason mukaan sekä kolmen pisteen avulla tehtävä määrittely.


Sivu 63

Pintojen ja särmien muokkaus (Solidedit) Voit muokata tilavuusmalleja valintanauhan Home-välilehden Solids Editing toimin-noilla. Käytännössä kyseessä on yksi käsky, Solidedit, jolla on valtava määrä lisä-määreitä. Painikkeet vastaavat käskyn eri lisämääreitä.

Pintojen muokkaus Pintojen muokkaukseen liittyviä toimintoja löytyy Extrude Faces –painikkeen alta.

Extrude Faces Pursottaa tilavuusalkion pintaa. Samalla kertaa voi valita useita pintoja. Voi antaa pursotukselle kulman (vrt. Presspull-käskyllä voi vetää mutta ei voi antaa kulmaa).

Extrude Faces toi-minnolla voit osoittaa särmää tai suoraan pintaa.

Särmään liittyvät pinnat koroste-taan.

Shift-näppäin poh-jassa voi osoittaa pinnan joka poiste-taan valinnasta.

Kuittaa pinnan valinta Enterillä ja näppäile pursotuksen arvo ja tarvittaessa kulma.

Taper faces Pintojen suipentaminen.

Valitse reikä. Osoita peruspiste jonkin särmän alanurkkaan ja toinen piste saman särmän ylänurkkaan Endpoint-kohdistuksella.

Anna kulma, tässä esimerkissä 25.


Sivu 64

Move Faces Siirtää pintoja. Voit esimerkiksi siirtää reiän uuteen kohtaan.

Valitse reikä Move Fa-ces -toiminnolla.

Reikä ja siihen liittyä pinta korostetaan osoituskohdasta riippuen. Pinnan korostus ei vaikuta reiän siirtoon.

Kuittaa pinnan valinta Enteril-lä ja määritä reiän uusi paikka vastaavasti kuin normaalissa Move-käskyssä.

Copy Faces Voit kopioida tilavuusmallin pintoja. Kopiosta muodostuu aluemalli eli Region tai body-alkio.

Offset Faces Suurentaa tai pienentää tilavuusalkion kokoa.

Valitse reikä Offset Faces -toiminnolla.

Anna Offset distance -arvoksi negatiivinen luku, jolloin reikä suurenee. Positiivisella arvolla reikä pienenee.

Lopputulos, mikäli valitset sekä reiän että pinnan ja an-nat negatiivisen Offset distan-ce -arvon.

Delete Faces Voit poistaa pintoja, esimerkiksi reiän tai pyöristyksen.

Rotate Faces Voit kiertää pintaa kahden pisteen perusteella.

Yläpinta valittu. Pyörähdysakseli osoi-tettu edessä ylhäällä olevan särmän nurkkiin kohdistustoiminnoilla.

Pyörähdyksen arvoksi annettu 20.


Sivu 65

Kaikki uran pinnat valittu. Pyörähdysakseli määrätty z-akselin suuntaiseksi kehot-teessa Specify an axis point or [Axis by object/View/Xaxis/Yaxis/ Zaxis] <2points>:

Specify the origin of the rotation <0,0,0>: -kehotteessa on osoitettu uran nurkkaa ja kulmaksi annettu 45.

Color Faces Voit määrittää pinnan värin. Shademode-toiminnalla näet pinnan antamallasi värillä väritettynä.

Särmien muokkaus Särmien muokkaukseen liittyviä toimintoja löytyy Extract Edges –painikkeen alta.

Extract Edges Luo rautalankamallin tilavuusmallin särmien perusteella. Voit valita yksittäisen sär-män tai pinnan, kun pidät Ctrl-näppäintä pohjassa.

Särmäviivat sijoittuvat tilavuusosan särmien kanssa päällekkäin. Näet särmät kun siirrät tilavuusosan.

Imprint Voit yhdistää 2d-alkion tilavuusalkioon.

Piirrä ympyrä särmiön ylänurkkaan.

Yhdistä Imprint-toiminnol-la. Osoita ensin tilavuus-alkio, sitten yhdistettävä 2d-alkio.

Tässä esimerkkikuvassa on pursotettu pintaa Imprint-toiminnon jälkeen Extrude Fa-ces -toiminnolla.

Color Edges Voit määrittää yksittäisten reunojen värin.


Sivu 66

Copy Edges Voit kopioida tilavuusalkion reunat. Kopio on viiva, kaari, ympyrä, ellipsi tai splini-käyrä valitsemasi reunan muodon mukaan.

Koko tilavuusmallin muokkaus Koko tilavuusmallin muokkaukseen liittyviä toimintoja löytyy Separate –painikkeen alta.

Separate Erottaa yksittäisiksi osiksi sellaiset tilavuusosat, jotka eivät leikkaa toisiaan. Separa-te ei toimi sellaisille Union-käskyllä yhdistetyille osille, jossa alkuperäiset osat me-nevät sisäkkäin muodostaen yhtenäisen tilavuusosan.

Clean Poistaa ylimääräiset reunat, esimerkiksi Imprint-toiminnolla tehdyt reunat.

Shell Luo kuorimallin tilavuusalkion perusteella.

Valitse tilavuusalkio. Voit poistaa pintoja Remove Faces -kehotteella. Mikäli pintoja ei poisteta, lopputu-loksena on ontto laatikko.

Tässä esimerkissä Remove Faces -kehotteessa on valittu yläpinta.

Kehotteessa Enter the shell offset distance: määritetään kuoren paksuus. Positiivi-nen arvo luo kuoren tilavuusalkion sisäpuolelle, negatiivinen arvo luo kotelon ulko-puolelle.

Check Tarkistaa että tilavuusalkio on toimiva Shapemanager-tilavuusalkio.


Sivu 67

Pyöristykset ja viisteet Voit pyöristää tilavuusalkioiden särmät normaalilla Fillet-käskyllä. Voit käynnistää Fil-

let-käskyn valintanauhan Home-välilehden Modify-paneelin Fillet-painikkeesta . Lisäksi voit käyttää käskylyhennettä f.

Command: fillet Current settings: Mode = TRIM, Radius = 10.0000 Select first object or…: Valitse tilavuusalkion yksi särmä Enter fillet radius: Anna haluamasi pyöristyssäde Select an edge or [Chain/Radius]: Osoita pyöristettävät särmät

Voit valita Select an edge or [Chain/Radius]: kehotteella samalla kertaa pyöristettäväksi useita särmiä, jopa eri tilavuusalkioista.

Pyöristyksen lopputulos vaihtelee nurkkakohdissa sen mukaan, valitsetko kaikki särmät kerralla vai eri Fillet-käskyillä.

Alla olevan kuvan mukaisessa tapauksessa pyöristys onnistuu, kun valitset kaikki särmät kerralla.

Chain-lisämääreen tarkoitus on, että AutoCAD hakee automaattisesti yhdellä osoi-tuksella valittuun särmään (tangentiaalisesti) liittyviä muita särmiä.

Select an edge or [Chain/Radius]:

Jo tehtyä pyöristystä ei voi muuttaa. Vaikeisiin paikkoihin pyöristykset eivät aina tahdo onnistua.


Sivu 68

Viisteet tehdään tilavuusalkioihin kuten 2d-alkioihinkin Chamfer-käskyllä. Voit käynnistää käskyn valintanauhan Home-välilehden Modify-paneelin Chamfer-painikkeesta . Käskylyhenne on cha.

Command: chamfer (TRIM mode) Current chamfer Dist1=10, Dist2=10 Select first line or…: Osoita jotakin viistettävän pinnan särmää Base surface selection... Enter surface selection option [Next/OK (current)] <OK>: Mikäli korostus ei ole oikeassa pinnassa, valitse N, muuten Enter Specify base surface chamfer distance: Viistemitta peruspinnan suunnasta Specify other surface chamfer distance: Viistemitta toisesta suunnasta Select an edge or [Loop]: Osoita viistettävät särmät

Viisteitä tehdessä valitaan kerrallaan yksi pinta, johon nähden viisteet tehdään ja johon nähden viistemitat annetaan. Kun olet käskyn alussa osoittanut yhtä särmää, AutoCAD tuo oikean peruspinnan varmistamiseksi seuraavan kehotteen:

Base surface selection... Enter surface selection option [Next/OK (current)] <OK>:

Enterillä voit hyväksyä korostetun pinnan, Next-valinnalla voit korostaa viereisen pinnan.

Kun olet antanut viistemitat (ensin peruspinnan suunnassa, sitten toisessa suunnas-sa), voit valita Select an edge or [Loop]: kehotteella samalla kertaa kaikki viistettävät särmät. Et voi kuitenkaan valita muita kuin peruspintaan rajoittuvia särmiä.

Loop-lisämääreellä AutoCAD hakee kaikki valitun pinnan särmät ilman, että niitä tarvitsee osoittaa.


Sivu 69

Esimerkki Nurkan viistäminen tasaiseksi. Kun edellisen kuvan särmiöstä viistetään vielä pys-tysärmä, on lopputulos seuraava:

Tämä kolmen särmän viiste on pakko tehdä kahdella eri Chamfer-käskyllä, jolloin nurkka jää teräväksi.

Kuinka nurkka saadaan viistettyä? Käytä nurkkaan Slice-käskyä ja osoita leikkausta-so kolmen pisteen avulla.

Tilavuusmallien räjäyttäminen Voit muuttaa tilavuusosia pinnoiksi tai rautalangaksi Explode-käskyllä (valintanau-han Home-välilehti > Modify-paneeli). Käskylyhenne on x.

Explode-käskyn seurauksena tilavuusmallit muuntuvat mm. seuraavasti:

• tasomaiset pinnat muuttuvat aluemalleiksi (region) • kaarevat pinnat muuttuvat Body-alkioiksi (body on eräänlainen tilavuus-

malli)

Kun räjäytät edelleen aluemallin tai Body-alkion, jäljelle jää särmäviivat 2d-alkioina (viivoina, ympyröinä, kaarina).

Käytä näitä nurkkia Slice-käskyn leikkaus-tason osoittamiseksi.


Sivu 70

Harjoitus - Tilavuusmallinnuksen perusteita Piirrä oheisen kuvan mukainen kappale. Luo tarvittavat näyttöikkunat ja asettele katselusuunnat.

1. Aloita piirtämällä kappaleen pohja Polygon-käskyllä.

Command: polygon Enter number of sides <4>: 6 Specify center of polygon or [Edge]: Osoita piste Enter an option [Inscribed in circle/Circumscribed about circle] <I>: Hyväksy Enterillä Specify radius of circle: 50

2. Monista Offset-käskyllä toinen monikulmio 5 yksikön päähän edellisen ulko-puolelle.

3. Pursota molemmat monikulmiot Extrude-käskyllä. Anna korkeudeksi 80 yksikköä.

4. Sinulla on nyt kaksi tilavuuskappaletta sisäkkäin. Tarkista tulos Conceptual-esitystavalla.

5. Vähennä Subtract-käskyllä suuremmasta sisällä olevan tilavuus pois ja tarkista tulos Shademode-varjostuksella.

6. Pyöristä särmät Fillet-käskyllä, pyöristyssäde 2 yksikköä. Tee pyöristys sekä ylä- että alareunan särmille ja tarkista tulos Shademode-varjostuksella.

Seuraavaksi kappaleen korkeutta pitäisi muuttaa nykyisestä 80 mm:stä arvoon 100 mm.

Venyttäminen Stretch-käskyllä tai muokkauskahvoilla ei onnistu, joten käytä Slice-käskyä.

1. Leikkaa kappale Slice-käskyllä kolmeen osaan. Määritä Slice-käskyn leikkaustaso xy-tason mukaiseksi. Määritä leikkaustason korkeus ensin puoliväliin kappaletta ja sitten toisella kerralla yläosan puoliväliin. Muista säilyttää molemmat puolet kappaleesta (Both Sides -vaihtoehto).


Sivu 71

3. Siirrä yläosaa 20 mm ylöspäin. Kopioi välipalaa 20 mm ylöspäin.

3. Liitä osat yhteen Union-käskyllä.

Solids Editing -työkalurivin Extrude Faces -toiminto ei tässä tapauksessa käy yläreunan pyöristyksistä johtuen. Mikäli yläreunaa ei olisi pyöristetty, Extrude Faces -toiminnolla voisi pursottaa yläreunan pintoja halutun matkan ylöspäin. Toki olisi voitu venyttää alareunasta 20 mm alaspäin ja sitten siirtää koko mallia 20 mm ylöspäin…


Sivu 72

Kyselytoiminnot

Törmäystarkastelu (Interfere) Voit tehdä kahden tai useamman tilavuusmallin välisen törmäystarkastelun Interfe-re-käskyllä. Törmäystarkastelun lisäksi voit luoda kappaleiden välisestä yhteisestä tilavuudesta uuden tilavuusalkion.

Voit tarkastella joko kaikkia valittuja tilavuusalkioita toisiinsa nähden tai voit luoda kaksi joukkoa, joita vertaillaan toisiinsa.

Command: _interfere Select first set of objects or [Nested selection/Settings]: Valitse ensimmäinen vertailujoukko ja paina Enter Select second set of objects or [Nested selection/checK first set] <checK>: Valitse toinen vertailujoukko ja paina Enter

Esiin tulee Interference Checking –ikkuna.

Mikäli poistat ruksin Delete interference objects created on Close –ruudusta, tör-mäystilavuutta kuvaava tilavuusosa jää näytölle.

törmäystarkastelu (Inter-ference checking)


Sivu 73

Massaominaisuudet (Massprop) Voit laskea massaominaisuuksia Massprop-käskyllä kun valitset (valintanauhan Tools-välilehti > Inquiry > Region/Mass Properties). Voit myös näppäillä Massprop.

Kappaleesta tulostuu mm. seuraavia tietoja:

• paino (mass) tiheyden arvolla 1 • tilavuus (volume) • äärimitat (bounding box) • painopisteen paikka (centroid)

Command: massprop Select objects: 1 found ---------------- SOLIDS ---------------- Mass: 158116 Volume: 158116 Bounding box: X: 128 -- 240 Y: 119 -- 216 Z: 0 -- 100 Centroid: X: 184 Y: 167 Z: 50 Moments of inertia: X: 5134699896 Y: 6057560806 Z: 10145318629 Products of inertia: XY: 4866011647 YZ: 1318253319 ZX: 1449173380 Radii of gyration: X: 180 Y: 196 Z: 253 Principal moments and X-Y-Z directions about centroid: I: 315693392 along [1 0 0] J: 315693392 along [0 1 0] K: 369637084 along [0 0 1] Write analysis to a file? [Yes/No] <N>:

Viimeisellä kehotteella voit vielä valita, tallennetaanko laskentatulokset tiedostoon vai ei.


Sivu 74

Tilavuusmallin esitystarkkuus Tilavuusmallien kaarevat osat saattavat näyttää hieman kulmikkailta varjostetuissa esitystavoissa. Voit vaikuttaa kaarevien osien tarkkuuteen AutoCADin asetuksilla. Lisäksi voit asettaa ääriviivaesityksen päälle.

Kaarevien osien esitystarkkuus Facetres-muuttuja ohjaa kaarevien osien tarkkuutta varjostetuissa esitystavoissa. Oletusarvo on 0.5, arvo voi olla välillä 0.01 …10. Mitä suurempi arvo, sitä tarkem-min kaarevat osat piirtyvät. Kun muutat Facetres-arvoa, päivitä malli Regen-käskyllä jotta näet muutoksen vaikutuksen.

Facetres 0.2 Facetres 5

Viewres-käskyllä ohjataan varsinaisesti 2d-työskentelyn ympyröiden ja kaarien piirtotarkkuutta. Viewres-oletusarvo on 1000, joka on yleensä riittävä. Arvo on pii-rustuskohtainen, joten vanhoja piirustuksia käsiteltäessä se saattaa olla pienempi.

Viewres-arvo vaikuttaa myös tilavuusmallien kaarevien muotojen tarkkuuteen, kun esitystapana on 2D Wireframe. Aseta Viewres-arvo riittävän suureksi (1000 tai enemmän). Viewres-arvo voi olla välillä 1 … 20000.

Voit muuttaa arvot joko näppäilemällä ko. käskysanan tai Options-valintaikkunasta Display-välilehdessä. Rendered object smoothness tarkoittaa Facetres-arvoa, Arc and circle smoothness tarkoittaa Viewres-arvoa.

Ääriviivaesitys Dispsilh-muuttuja ohjaa ääriviivaesitystä ja vaikuttaa oleellisesti piiloviivojen pois-toon tulostettaessa Shade Plot/Hidden-asetuksella viivakuvia 3d-mallista. Kun Disp-silh=0 (oletusarvo), tulostuu pallo pintaverkkona. Kun Dispsilh=1, pallosta tuloste-taan ääriviivaesitys. Asetuksen voi muuttaa näppäilemällä Dispsilh tai Options-toiminnon Display-välilehdestä kohdasta Show silhouettes in wireframes.

Tulostuksen Shade Plot/Hidden eri asetuksilla Dispsilh 0 Dispsilh 1


Sivu 75

Apuviivat Kaarevien tilavuusmallien muoto esitetään 2D Wireframe –esitystavassa muoto-apuviivojen avulla. Apuviivojen määrään vaikuttaa Isolines-muuttuja. Oletusarvo 4 on useimmiten hyvä, arvo voi toki olla välillä 0 … 2047. Suuremmalla arvolla näyte-tään enemmän apuviivoja.

2D Wireframe –esitystavan muotoapuviiva Isolines 4 Isolines 2

Käytännön vinkkejä Työskentelyn aikana ei Facetres-arvoa kannata turhaan pitää kovin suurena, koska suuremmilla malleilla näytön käsittelytoiminnot saattavat hidastua.

Tarkista, että Viewres-arvo on vähintään 1000. Isolines-arvoa ei yleensä tarvitse muuttaa.


Sivu 76

Leikkaus Sectionplane-käskyllä voit leikata tilavuusmallin. Leikkausta voi tarkastella reaaliai-kaisesti näytöllä ja leikkauksen voi sijoittaa 2d-kuvantona piirustukseen.

Oletuksena leikkaustaso sijoitetaan osoittamalla kaksi pistettä tai kiinnittämällä leikkaustaso tilavuusmallin pintaan.

Kun leikkaustaso on paikallaan, voit aktivoida reaaliaikaisen leikkauksen hiiren oike-an näppäimen valikosta valinnalla Activate live sectioning (valitse leikkaustaso > napsauta hiiren oikeaa).

Leikkauksen suunnan voit vaihtaa napsauttamalla leikkaustason keskellä näkyvää nuolikahvaa. Leikkaustasoa voit siirtää keskellä olevan kolmiomaisen kahvan avulla.

Voit säätää reaaliaikaisen leikkauksen asetuksia, kuten leikkauskohdan väriä, valit-semalla hiiren oikean näppäimen valikosta Live section settings.

Show cut-away geometry näyttää myös leikkaustason edessä olevan tilavuusmallin.

Add jog to section –valinnalla leikkaustasoon voi tehdä mutkia.


Sivu 77

Voit lisätä 2d-leikkauksen piirustukseen aktivoimalla ensin leikkaustason ja valitse-malla sitten hiiren oikean näppäimen valikosta Generate 2D/3D Section.

Section Settings –painikkeesta voit säätää asetuksia, kuten Hatch-kuvion tyypin.

Mikäli valitset leikkaukselle uuden blokin lisäyksen (Insert as a new block), sinulta kysytään Create-painikkeen painalluksen jälkeen blokin sijoituspiste, x-skaalaus, y-skaalaus ja kääntökulma. Voit hyväksyä skaalaukset ja kulman painamalla Enter.

Mikäli asetit piiloviivojen viivatyypiksi esimerkiksi katkoviivan, säädä tarvittaessa viivojen skaalaus sopivaksi Ltscale-käskyllä (käskylyhenne Lts).


Sivu 78

Tilavuusmallin muuntaminen 2d-alkioiksi Flatshot-käskyllä voit luoda valitsemastasi katselusuunnasta ”litistetyn” 2d-kuvan 3d-mallista. Voit käyttää tätä toimintoa apuna esimerkiksi vietäessä piirustusta ku-vitusohjelmiin tms.

Ennen kuin käynnistät Flatshot-käskyn, säädä katselusuunta sopivaksi ja valitse joko yhdensuuntais- tai perspektiiviesitys.

Flatshot-valintaikkuna tulee esiin.

Destination-kohdassa voit valita, minne 2d-alkiot viedään. Voit lisätä ne nykyiseen piirustukseen uutena blokkina, voit korvata olemassa ole-van blokin tai voit viedä uuteen pii-rustustiedostoon. Foreground Lines –osiossa voit valita näkyvien viivojen värin ja viivatyypin (samat viivat jotka näkyvät 3D Hidden –esitystavassa). Obscured Lines –osiossa voit määrit-tää näytetäänkö piiloviivat, piiloviivo-jen värin ja viivatyypin.

Mikäli valitset uuden blokin lisäyksen, sinulta kysytään Create-painikkeen painalluk-sen jälkeen blokin sijoituspiste, x-skaalaus, y-skaalaus ja kääntökulma. Voit hyväk-syä skaalaukset ja kulman painamalla Enter.

Blokki sijoittuu hiiren vapaalla osoituksella xy-tasoon ja xy-tason suuntaiseksi. Vaih-da katselusuunta Plan-käskyllä xy-tason suuntaiseksi, niin näet blokin oikein.

Mikäli asetit piiloviivojen viivatyypiksi esimerkiksi katkoviivan, säädä tarvittaessa viivojen skaalaus sopivaksi Ltscale-käskyllä (käskylyhenne Lts).


Sivu 79

Pintamallinnus Pintamallinnuksessa määritetään kappaleen reunojen lisäksi myös sen pinnat. Pin-tamalleja voi AutoCADissä tehdä useilla eri tavoilla:

• 2d-alkiot, joille on määritetty ns. pursotuspaksuus • 2d-alkiot, jotka ovat samalla pintoja (esim. ympyrä ja täytetty alue eli solid) • aluemallit (eräänlaisia 2d-pintoja) • varsinaiset pinta-alkiot eli pintalaput ja -verkot (face)

Vanhemmissa AutoCAD-versioissa pintamallinnuksen avulla tavoiteltiin kevyempiä malleja ja pienempiä tiedostoja kuin tilavuusmallinnnuksella, mutta sen merkitys on vähentynyt radikaalisti 2007-versiosta alkaen uusien tilavuusmallinnustoimintojen myötä.

Tutustumme ensin lyhyesti 2d-alkioiden pursotuspaksuuteen. Pursotuspaksuus on niitä harvoja AutoCAD LT:ssä käytössä olevia 3d-tekniikoita. Sen jälkeen alkaa varsi-naisten pinta-alkioiden käsittely.

Pursotuspaksuus 2d-piirtoalkioille voidaan antaa pursotuspaksuus, jolloin syntyy pinta. Paksuus mää-ritetaan Thickness-muuttujan avulla. Paksuus on etäisyys, jonka verran AutoCAD pursottaa 2d-alkiota sen korkeustasosta ylös- tai alaspäin. Positiivisella arvolla pur-sotus tapahtuu ylöspäin (positiivisen Z-akselin suuntaan) ja negatiivisella alaspäin (negatiivisen Z-akselin suuntaan).

Command: thickness Enter new value for THICKNESS <0.0000>: 20

Thickness-arvon antamisen jälkeen piirretyt viivat ja ympyrä näkyvät seuraavasti:

Viivoista syntyy ikään kuin seinä. Ympyrästä taas syntyy sylinteri, jolla on ylä- ja alapinnat.

Jo piirrettyjen alkioden pursotuspaksuutta voit muuttaa Properties-toiminnolla.


Sivu 80

Huom Elev-käskyllä voit asettaa alkiolle sekä korkeustason xy-tasoon nähden että pursotuspaksuuden.

Huom Pursotuspaksuuden (thickness) määrittäminen 2d-alkioille on peräisin AutoCADin ensimmäisistä versioista. AutoCAD LT:ssä tämä on niitä ainoita 3d-tekniikoita. AutoCADiä käytettäessä ei ole syytä sekoittaa eri menetelmiä piirustuk-sen hallittavuuden takia, vaan on parasta pysyä pääsääntöisesti tilavuusmallinnuk-sessa.

Convtosolid-käskyllä voi muuttaa tilavuusmalleiksi seuraavia pursotettuja alkioita:

• polyline, jolla on leveys (global width) ja pursotuspaksuus (thickness)

• suljettu polyline, jolla on pursotuspaksuus (thickness)

• ympyrä, jolla on pursotuspaksuus (thickness)

Aluemallit Aluemallit ovat kaksiulotteisia alueita, joita voidaan luoda 2d-alkioden muodosta-mista suljetuista alueista. Rajaviivoina voi olla mm. polyline-alkioita, viivoja, kaaria, ympyröitä. Aluemalli löytyy myös AutoCAD LT:stä.

Voit kokeilla aluemalleja seuraavasti:

1. Piirrä ensin viivoilla vapaamuotoinen alue. Päätä viimeinen osuus Close-määreellä alkupisteeseen.

2. Käynnistä Region-käsky esimerkiksi näppäilemällä Reg.

3. Valitse piirtämäsi alkiot ja paina Enter.

4. Aluemalli on muodostettu. Voit tarkistaa, että viivat kuuluvat nyt yhteen nap-sauttamalla jotakin aluemallin reunaviivoista.

Command: region Select objects: 1 loop extracted. 1 Region created

Voit yhdistää sisäkkäisiä aluemalleja joukko-operaatioiden avulla (Union-käsky).

Pintamallinnuksen käskyjen käynnistys Voit käynnistää pintamallinnuksen käskyjä valintanauhan Home-välilehden 3D Modeling –paneelin alaosasta.

Käskyt löytyvät myös valikosta > Draw > Modeling > Meshes.


Sivu 81

Pintalaput Pinta-alkiot muodostetaan pintalapuista (face). Pintaverkko koostuu isosta jou-kosta pintalappuja. Yksittäisiä pintalappuja luodaan 3dface-käskyllä. Pintaverkkojen luontiin on useita toimintoja. Pintamallinnuksen toiminnot voit käynnistää Draw-valikon Modeling > Meshes -kohdasta.

Yksittäinen pintalappu luodaan 3dface-käskyllä:

1. Käynnistä 3D Face -käsky.

2. Osoita kolme pisteet suoraan xy-tasoon ja paina kaksi kertaa Enter päättääksesi käskyn. Piirustuksessasi on kolmikulmainen pintalappu.

3. Käynnistä käsky uudelleen ja osoita neljä pistettä.

4. Neljännen pisteen osoittamisen jälkeen voit jatkaa ja määrittää seuraavan pin-talapun osoittamalla yhden tai kaksi pistettä lisää.

Pintalapun pisteet on annettava niiden luonnollisessa järjestyksessä myötä- tai vas-tapäivään.

Command: 3dface Specify first point or [Invisible]: Specify second point or [Invisible]: Specify third point or [Invisible] <exit>: Specify fourth point or [Invisible] <create three-sided face>: Specify third point or [Invisible] <exit>:

Third Point- ja Fourth Point -kehotteet toistuvat, eli voit jatkaa uusien pintalappujen piirtämistä suoraan edellisten jatkeeksi. Pintalappuja yhdistelemällä voit mallintaa monimutkaisia kolmiulotteisia pintoja.

Voit kokeilla 3D Face -käskyä esimerkiksi piirtämällä aiemmin käsitellyn harjoituksen mukaisen rautalankamallin, jonka pinnoitat 3D Face -käskyllä. Tarkista lopputulos Shademode-käskyn eri vaihtoehdoilla.


Sivu 82

Pintalapun reunojen näkyvyys Pintalapun reunasta tulee näkymätön, kun ennen reunan ensimmäisen pisteen osoittamista näppäillään i.

Command: 3dface Specify first point or [Invisible]: Specify second point or [Invisible]: Specify third point or [Invisible] <exit>: i Specify third point or [Invisible] <exit>:

Reunan näkyvyyden muuttaminen - Properties Voit muuttaa pintalapun reunojen näkyvyyttä Properties-toiminnolla Käynnistä käsky vakiotyökalurivin Properties-painikkeesta ja valitse yksi pintalappu.

Reunan näkyvyyden muuttaminen - Edge Reunan näkyvyyttä voit muuttaa myös Edge-käskyllä seuraavasti:

1. Käynnistä Edge-käsky.

2. Osoita piilotettavaa reunaa. AutoCAD korostaa reunan.

3. Paina Enter, jolloin käsky päättyy ja reuna piilotetaan.

Voit tuoda reunan näkyviin seuraavasti:

1. Käynnistä Edge-käsky.

2. Valitse kehotteesta Specify edge of 3dface to toggle visibility or [Display]: vaih-toehto Display näppäilemällä d ja Enter.

3. Paina seuraavaan kehotteeseen Enter. AutoCAD korostaa aiemmin piilossa ol-leet reunat.

4. Osoita reuna tai reunat, jotka haluat näkyviin.

Splframe-muuttujalla saat reunat näkyviin vaikka ne olisi piirtovaiheessa piilotettu i-määreellä (0 = näkymättömiä reunoja ei näytetä, 1 = reunat näytetään). Muista Regen-käsky arvon muuttamisen jälkeen.

Edge-käsky muuttaa vain 3Dface-alkioiden reunojen näkyvyyttä. Pintaverkon voit tarvittaessa muuttaa pintalapuiksi räjäyttämällä sen.

Edge-vaihtoehtojen avulla voit säädellä pintalapun reu-nojen näkyvyyttä. Pintalapun reunat on numeroitu piirtojär-jestyksen mukaan.


Sivu 83

Pintaverkot Voit luoda pintaverkkoja apukäyrien ja reuna-alkioiden avulla. Apukäyrät ja reuna-alkiot piirretään Line- ja Pline-käskyillä. Lisäksi voit luoda pintaverkkoja käyttämällä valmiita pintamalleja.

Pyörähdyspinta Pyörähdyspinta luodaan Revsurf-käskyllä (Revolved Surface –painike).

Command: revsurf Current wire frame density: SURFTAB1=6 SURFTAB2=6 Select object to revolve: Osoita pyöräytettävä alkio Select object that defines the axis of revolution: Osoita pyörähdysakseli Specify start angle <0>: Pyörähdyksen alkukulma Specify included angle (+=ccw, -=cw) <360>: Pyörähdyskulma

Pyörähdyspinta syntyy, kun poikkileikkausalkiota pyöräytetään akselin ympäri.

Pyöräytettävä alkio piirretään useimmiten Polyline-käskyllä. Alkio voi kuitenkin olla myös viiva, kaari, ympyrä, ellipsi tai splini-käyrä. Pyörähdysakseli piirretään viivana.

Esimerkki Pyörähdyspinnan luonti:

1. Piirrä poikkileikkaus xy-tasoon Polyline-käskyllä (ks. mallia esimerkkikuvasta). Voit käyttää sekä suoria että kaarevia osia.

2. Piirrä keskilinja xy-tasoon Line-käskyllä.

3. Käännä piirtämäsi viivat Rotate3D-käskyllä pystyyn. Osoita pyörähdysakseli piir-tämiesi viivojen alareunan tasolle kahdella pisteellä, ensimmäinen piste va-semmalle, toinen piste oikealle. Syötä kulmaksi 90.

4. Muuta katselusuunta sopivaksi.

5. Tee pyörähdyspinta Revsurf-käskyllä.

Pyöräytettävä alkio

Axis of revolution - pyörähdysakseli


Sivu 84

Pyyhkäisypinta Pyyhkäisypinta luodaan Tabsurf-käskyllä (Tabulated Surface –painike).

Command: tabsurf Select object for path curve: Osoita poikkileikkausviiva Select object for direction vector: Osoita suuntavektori

Pyyhkäisypinta syntyy, kun poikkileikkausalkiota pyyhkäistään suuntavektorin mää-räämän pituuden verran. Suuntavektoria osoitetaan siitä päästä, josta pyyhkäisy alkaa.

Poikkileikkausalkio voi olla viiva, kaari, ympyrä, polyline tai ellipsi. Suuntavektori piirretään viivana.

Esimerkki - pyyhkäisypinnan luonti 1. Piirrä xy-tasoon poikkileikkausalkio Polyline-käskyllä. Voit käyttää sekä suoria

että kaarevia osia.

2. Piirrä suuntavektori Line-käskyllä osoittamaan xy-tasosta ylöspäin. Voit antaa viivan alkupisteen vapaasti. Toisen pisteen voit syöttää esim. @0,0,50.


4. Tee pyyhkäisypinta Tabsurf-käskyllä.

5. Tarkista lopputulos eri Shademode-vaihtoehdoilla.

Surftab-muuttujat vaikuttavat Tabsurf-käskyllä luotuun verkkoon seuraavasti:

Surftab1 Verkon tiheys Surftab2 Ei vaikutusta


Sivu 85

Viivainpinta Viivainpinta luodaan Rulesurf-käskyllä (Ruled Surface –painike).

Command: rulesurf Current wire frame density: SURFTAB1=12 Select first defining curve: Osoita ensimmäinen reuna-alkio Select second defining curve: Osoita toinen reuna-alkio

Viivainpinta syntyy, kun reuna-alkiot yhdistetään toisiinsa pintaverkolla. Reuna-alkio voi olla viiva, kaari, ympyrä, polyline, ellipsi, splini-käyrä tai piste. Mikäli toinen rajoista on suljettu (esim. ympyrä), on toisenkin rajan oltava suljettu tai sitten piste.

Esimerkki - viivainpinnan luonti 1. Piirrä kaksi reuna-alkiota xy-tasoon (esim. kaksi kaarta).

2. Siirrä toinen reuna-alkio Move-käskyllä z-akselin suuntaan. Anna siirtymä esim. 0,0,20.


4. Tee viivainpinta Rulesurf-käskyllä.


Surftab-muuttujat vaikuttavat Rulesurf-käskyllä luotuun verkkoon seuraavasti:

Surftab1 Verkon tiheys Surftab2 Ei vaikutusta

osoitus-kohdat


Sivu 86

Reunapinta Reunakäyrien rajaama pintaverkko luodaan Edgesurf-käskyllä (Edge Surface –painike).

Command: edgesurf Current wire frame density: SURFTAB1=12 SURFTAB2=12 Select object 1 for surface edge: Osoita 1.reuna-alkio Select object 2 for surface edge: Osoita 2.reuna-alkio Select object 3 for surface edge: Osoita 3.reuna-alkio Select object 4 for surface edge: Osoita 4.reuna-alkio

Pintaverkko luodaan neljän reuna-alkion avulla. Reuna-alkioiden päätepisteiden on kosketettava toisiaan. Reuna-alkiot voi valita missä järjestyksessä tahansa. Reuna-alkio voi olla viiva, kaari, polyline, ellipsin kaari tai splini-käyrä.

Esimerkki - reunapinnan luonti 1. Piirrä neljä reuna-alkiota esim. viivan ja kaaren piirroilla vapaasti 3d-

avaruuteen. Viivojen ja kaarien päiden on oltava kiinni toisissaan.

2. Aseta katselusuunta sopivaksi.

3. Käynnistä Edgesurf-käsky ja osoita viivat haluamassasi järjestyksessä.


Surftab-muuttujat vaikuttavat Edgesurf-käskyllä luotuun verkkoon seuraavasti:

Surftab1 Verkon tiheys ensimmäisen osoitetun alkion suunnasta Surftab2 Verkon tiheys toisesta suunnasta

Pintaverkko muodostuu suorakulmaisista pintalapuista, joten kaarevien pintojen esitys on aina epätarkka. Pintaverkon tiheyttä eli mallin tarkkuutta voit säädellä Surftab1- ja Surftab2 -muuttujilla.

Surftab-muuttujien arvot on asetettava ennen pintaverkon luomista. Olemassa olevien pintaverkkojen tiheyttä ei voi muuttaa. Mikäli haluat muuttaa jo tehdyn


Sivu 87

pintaverkon tiheyttä, on verkko poistettava, muutettava Surftab-arvoja ja luotava verkko uudestaan.

Surftab-muuttujat vaikuttavat eri pintaverkoilla eri tavoin. Esimerkiksi Revsurf-käskyllä luodussa verkossa muuttujat vaikuttavat seuraavasti:

Surftab1 verkon tiheys pyörähdyssuunnassa (vastaa maljakon pohjan kulmik-kuutta)

Surftab2 verkon tiheys poikkileikkausalkion suunnassa

Valmiit pintamallit Voit luoda valmiita kolmiulotteisia muotoja kuten laatikko, kartio, pallo ja kiila. Voit käynnistää valmiiden pintamallien luonnin näppäilemällä 3d ja valitsemalla käskyn monista lisämääreistä sopivan. Lisäksi voit käynnistää valmiit pintamallit näppäile-mällä suoraan kutakin mallityyppiä vastaavan komennon ai_ alkuliitteen kanssa, esim. ai_box piirtää laatikon.

Esimerkiksi laatikon luonti pintamallina: Command: ai_box Initializing... 3D Objects loaded. Specify corner point of box: Osoita nurkan paikka Specify length of box: Anna särmiön pituus Specify width of box or [Cube]: Anna leveys tai C Specify height of box: Anna korkeus Specify rotation angle of box about the Z axis or [Reference]: Määritä kierto z-akselin ympäri eli kulma xy-tasossa

Pintaverkkojen muokkaus Voit muokata pintalappuja ja pintaverkkoja muokkauskahvojen avulla. Voit kokeilla muokkauskahvoja seuraavasti. Muokataan Revsurf-käskyllä tehtyä maljakkoa.

1. Zoomaa ensin muokattava alue riittävän tarkasti.

2. Napsauta pintaverkkoa saadaksesi muokkauskahvat esiin.

3. Valitse muokattavat kahvat pitämällä Shift-näppäintä pohjassa (Shift-näppäimen avulla voit valita useampia kahvoja aktiiviseksi eli punaiseksi).

4. Vapauta Shift-näppäin ja valitse jokin aktiivisista eli punaisista kahvoista.

5. Liikuta hiirtä. Näet pintaverkon muokkautuvan hiiren liikkeen mukaan. Voit antaa tarkan muokkausarvon käyttämällä koordinaatteja näppäimistöltä, esim. @0,20,0 siirtää muokattavia kahvoja 20 yksikköä y-akselin suuntaan.

6. Lopeta kahvamuokkaus painamalla Esc-näppäintä.


Sivu 88

Kahvoilla muokkaamista varten saattaa olla tarve ensin määrittää ensin sopiva apu-koordinaatisto.

Huom Pintamallinnuksen toiminnoilla luotuja pintoja kutsutaan nimellä Mesh.

Tilavuusmallitoimintojen avulla luotuja pintoja kutsutaan nimellä Surfaces (esimer-kiksi kaaren pursottaminen tilavuusmallinnuksen Extrude-käskyllä luo Surfaces-pinnan).

Surfaces-pintoja voi muuttaa tilavuusmalleiksi Thicken -käskyllä, mutta ei Mesh-pintoja.


Sivu 89

Dwf-tiedostot 3D-mallien jakeluun voi käyttää dwf-tiedostoa. Dwf-tiedostoja voi katsella ilmaisella katseluohjelmalla.

Voit luoda 3D dwf-tiedoston valitsemalla valintanauhan Output-välilehden Publish-paneelista 3D dwf –painikkeen.

3D dwf –tiedoston luonnissa esiin tulee normaali tiedostojen tallennusikkuna. Ikku-nan oikean yläreunan Tools > Options –toiminnolla voi säätää tehdäänkö dwf-tiedosto koko mallista vai vain valituista osista.

Dwf-tiedostoja voi katsella Design Review –ohjelmalla. Ohjelma asentuu aina ole-tuksena AutoCADin asennuksen mukana. Ohjelma on ilmainen ja sen voi ladata Autodeskin www-sivuilta.

Design Review –ohjelmalla voi katsella 3d-mallia materiaalitietoineen eri katselu-suunnista View Cuben avulla, tarkistaa mittoja, lisätä punakynämerkintöjä ja tulos-taa.


Sivu 90

3d-mallien tulostaminen Tulostusasettelun (Layout) avulla voit järjestellä 3d-mallin eri kuvannot sekä sijoit-taa raamin ja otsikkotaulun paperille tulostamista varten. Voit tehdä kuvannot "kä-sin" käyttäen samoja perustoimintoja kuin 2d-piirustuksia tulostettaessa tai voit käyttää automaattisia 3d-asettelukäskyjä Solview ja Soldraw. Automaattikäskyjen etuna on se, että niiden luomiin kuvantoihin saa piilo- ja leikkausviivat näkyviin. 3d-mallin voi tulostaa myös suoraan suunnittelutilasta.

Tulostuksen kokeilemista varten tarvitset tilavuusmallin. Avaa sopiva malli tai luo yksinkertainen malli seuraavasti:

1. Aloita uusi piirustus.

2. Luo uusi kuvataso Malli ja aseta sen väriksi esimerkiksi punainen (väri 1). Aseta luomasi kuvataso aktiiviseksi.

3. Piirrä kiila esim siten, että alkupiste on pisteessä 100,100 ja mitat 80x60x40. Mitat voit antaa Length-määreen avulla.

4. Piirrä kiilaan tehtävää reikää varten sylinteri. Sylinterin keskipiste pisteeseen 140,130, sylinterin säde 10 ja korkeus 50.

5. Tee reikä eli vähennä sylinterin tilavuus kiilasta.

6. Tallenna.


Sivu 91

Tulostaminen suunnittelutilasta Voit tulostaa 3d-mallin suoraan suunnittelutilasta seuraavasti:

1. Säädä 3d-mallille sopiva katselusuunta

2. Käynnistä tulostus.

3. Valitse oikea tulostin tulostimien nimilistalta (Printer/plotter).

4. Valitse oikea paperikoko.

5. Valitse tulostusalue (Extents = kaikki alkiot).

6. Valitse mittakaava.

7. Tarvittaessa keskitä tuloste Center the plot –valintaruudulla.

8. Tuo lisäasetukset esiin.

9. Valitse Plot style table –listalta tulostustyyli (Monochrome.ctb tarkoittaa mus-tavalkotulostusta käyttäen kuvatasoille määritettyjä viivanleveyksiä, None = ei tulostustyyliä).

10. Säädä piiloviivojen poisto tai varjostus Shaded viewport options –kohdasta.

11. Lopuksi muista esikatsella ennen tulostusta (Preview).

Esikatselussa voi tulostuksen käynnistää napsauttamalla esikatselun päällä hiiren oikeaa näppäintä ja valitsemalla esiin tulevasta valikosta Plot.

Säädä piilovii-vojen poisto tai varjostus

Lisäasetukset esiin/piiloon


Sivu 92

Tulostusasettelut Tulostusasettelun avulla voit määrittää 3d-mallin tulostuksen eri katselusuunnista samalle paperille.

Tulostusasettelun välilehdet Tulostustilan välilehdet on oletusarvoisesti piilotettu 3d-käyttöliittymässä. Voit siir-tyä nopeasti välilehdestä toiseen Quick View Layouts –toiminnon avulla.

Voit palauttaa perinteiset välilehdet näkyviin napsauttamalla hiiren oikeaa tilarivin Model-painikkeen kohdalla ja valitsemalla Display Layout and Model tabs.

Välilehdet voi piilottaa tilarivin kuvakkeiksi napsauttamalla jonkin välilehden päällä hiiren oikeaa ja valitsemalla Hide Layout and Model tabs.


Sivu 93

Tulostusasettelun luonti Luo ensin 3d-malli suunnittelutilassa. Määritä sitten tulostusasettelun asetukset seuraavasti:

1. Aktivoi Layout1-välilehti (piirtoalueen alareunassa). Asetuksista riippuen esiin tulee Page Setup Manager –valintaikkuna. Mikäli ikkuna ei tule esiin, valitse Fi-le-valikosta Page Setup Manager.

2. Napsauta Modify -painiketta. Page Setup –ikkuna tulee esiin. Ikkuna on vastaa-va kuin tulostusikkuna, mutta tarkoituksena on ”alustaa” tulostusasettelu tulos-tuskuntoon.

3. Valitse tulostin, paperikoko ja lisäasetuksista tulostustyyli. Muut asetukset jäte-tään ennalleen (tulostusalue Layout ja mittakaava 1:1).

4. Lopuksi sulje Page Setup -ikkuna Ok-painikkeella ja Page Setup Manager -ikkuna Close-painikkeella.

5. Tulostusasettelu on nyt alustettu.

Voit tarvittaessa muuttaa paperikokoa jälkeen päin kun aktivoit haluamasi välileh-den ja valitset File > Page Setup Manager. Voit käynnistää toiminnon myös napsaut-tamalla hiiren oikeaa näppäintä Layout-välilehden kielekkeen päällä ja valitsemalla esiin tulevasta valikosta Page Setup Manager.


Sivu 94

Näyttöikkunat AutoCAD luo tulostustilaan automaattisesti yhden näyttöikkunan. Näyttöikkunassa näkyy suunnittelutilaan luotu 3d-malli.

Seuraavassa esimerkin avulla voit luoda useita näyttöikkunoita ja määrittää niille mittakaavan:

1. Poista automaattisesti luotu näyttöikkuna. Valitse näyttöikkuna napsauttamalla sen reunaa ja paina Delete-näppäintä. Tulostusnäkymäsi on nyt täysin tyhjä, mutta älä hätäile, suunnittelutilassa oleva 3d-malli ei ole kadonnut minnekään.

2. Näyttöikkunat kannattaa luoda omalle kuvatasolleen. Luo uusi kuvataso, anna nimeksi esimerkiksi Näyttöikkunat ja aseta kuvatason tulostus pois päältä. Värin voit asettaa harmaaksi.

3. Valitse valintanauhan View-välilehden Viewports-paneelista New.

4. Napsauta esiin tuleva ikkuna kiinni Ok-painikkeesta

5. Piirrä näyttöikkuna osoittamalla sen vastakkaiset nurkkaa aivan kuten suorakai-teen piirrossa. Tee näyttöikkuna 3d-mallin muodon mukaan sopivan kokoiseksi. Luo toinen näyttöikkuna vastaavasti.

Voit muuttaa näyttöikkunan kokoa muokkauskahvojen avulla. Voit siirtää näyttöik-kunoita Move-käskyllä. Voit poistaa näyttöikkunan Erase-käskyllä. Voit kopioida näyttöikkunan Copy-käskyllä.

paperi

tulostettavan alueen raja

automaattisesti luotu näyttöikkuna (Viewport)


Sivu 95

Näyttöikkunoiden avaus Näyttöikkunan sisällä näet suunnittelutilassa olevan 3d-mallin. Voit avata näyttöik-kunan, jolloin pystyt zoomaamaan suunnitelmaasi ja säätämään katselusuunnan ikkunakohtaisesti.

1. Kaksoisnapsauta hiiren vasenta näppäintä näyttöikkunan kohdalla. Näyttöikku-nan reuna korostuu hieman paksumpana.

2. Säädä katselusuunta View Cuben avulla sopivaksi.

3. Napsauttamalla hiiren oikeaa näppäintä View Cuben päällä voit säätää perspek-tiivikatselun pois päältä kohtisuorissa katselusuunnissa (Perspective with Ortho Faces).

4. Säädä zoomaus sopivaksi rullahiiren avulla tai zoomaus-käskyillä.

5. Siirry toiseen näyttöikkunaan napsauttamalla sen sisällä ja säädä katselusuunta ja zoomaus.

6. Sulje näyttöikkunat kaksoisnapsauttamalla niiden ulkopuolella.

7. Kun zoomaat ikkunoiden sulkemisen jälkeen, koko paperi zoomautuu.

Voit avata näyttöikkunan myös napsauttamalla tilarivin Paper-painiketta tai näppäi-lemällä Ms ja Enter. Voit sulkea näyttöikkunan napsauttamalla Paper-painikkeen tilalle tullutta Model-painiketta tai näppäilemällä Ps ja Enter.

Näyttöikkunan reunaviivan näkyvyys Kun sijoitat näyttöikkunan omalle kuvasolleen, voit säätää ikkunan reunaviivan nä-kyvyyttä. Voit luoda näyttöikkunan reunaviivaa varten oman kuvatason ja säätää kuvatason ominaisuuksissa tulostuksen pois päältä.

Kun kuvason tulostus on pois päältä, näyttöikkunan reunaviivat ovat näkyvissä mut-ta ne eivät tulostu. Jos haluat reunaviivan tulostuvan, sijoita näyttöikkuna jollekin muulle kuvatasolle.

Voit esikatsella tulosteen vakiotyökalurivin Plot Preview -painikeella .


Sivu 96

Näyttöikkunakohtainen kuvatasojen sammutus Voit sammuttaa kuvatasoja avonaisessa näyttöikkunassa näyttöikkunakohtaisesti. Esimerkiksi jonkin yksityiskohdan voi piirtää omalle kuvatasolleen ja säätää näky-mään vain tietyssä näyttöikkunassa.

Ikkunakohtainen sammutus tehdään avattavan kuvatasolistan Freeze or Thaw in current viewport –kuvakkeella. Avaa ensin näyttöikkuna ja säädä näkyvyys sitten.

Näyttöikkunakohtaiset kuvatason asetukset Voit säätää kuvatasojen väriä, viivatyyppiä ja viivanleveyttä avonaisessa näyttöikku-nassa ikkunakohtaisesti. Ikkunakohtaiset asetukset tehdään Layer Properties mana-ger –ikkunassa.

Ikkunakohtaiset asetukset annetaan VP Color, VP Linetype ja VP Lineweight sarak-keissa. Mikäli ikkunakohtaisia asetuksia on käytetty, kuvatason nimi ja muutettu asetus korostetaan vaalean sinisellä värillä.

Näyttöikkunakohtaiset kuvatasosäädöt voi poistaa kerralla aktivoimalla suljetun näyttöikkunan reunaviivan ja valitsemalla hiiren oikean näppäimen valikosta Remo-ve viewport overrides for all layers

Näyttöikkunan tulostus varjostettuna Voit tulostaa näyttöikkunan varjostettuna.


Sivu 97

Voit säätää varjostuksen näyttöikkunakohtaisesti valitsemalla suljetun näyttöikku-nan reunaviivan ja napsauttamalla hiiren oikeaa näppäintä.

Voit esikatsella tulosteen vakiotyökalurivin Plot Preview -painikeella .

Vapaamuotoiset näyttöikkunat Tulostustilan näyttöikkunat voivat olla suorakaiteen muotoisen lisäksi myös vapaa-muotoisia. Voit luoda vapaamuotoisen näyttöikkunan seuraavasti:

1. Piirrä suljetun näyttöikkunan päälle ympyrä tai jokin muu suljettu alkio.

2. Napsauta Viewport Clip–painiketta.

3. Valitse ensin rajattava näyttöikkuna Select viewport to clip: -kehotteessa.

4. Valitse rajaava alkio Select clipping object or [Polygonal] <Polygonal>: -kehotteessa tai paina Enter, jolloin voit piirtää rajan itse.

Voit poistaa rajauksen käynnistämällä käskyn, valitsemalla ensin rajatun ikkunan reunaviivan ja sitten käskyrivin kehotteista lisämääreen Delete. Vapaamuotoisen näyttöikkunan reunaviivoja voit muokata muokkauskahvojen avulla.

Mittakaavan asettaminen Mittakaavan saat asetettua helpoimmin, kun näyttöikkuna on auki.

1. Avaa näyttöikkuna kaksoisnapsauttamalla sen kohdalla.

2. Zoomaa ja asemoi 3d-malli tarvittaessa keskelle näyttöikkunaa.

3. Tilarivin mittakaavalista näyttää ikkunan sen hetkisen skaalauksen.

rautalanka

piiloviiva

varjostettu

kuten näytöllä


Sivu 98

4. Avaa mittakaavalista ja valitse sopiva mittakaava. Näyttöikkunan zoomaus muuttuu mittakaavaa vastaavaksi.

5. Voit asemoida näkymää mittakaavan asettamisen jälkeen Pan-käskyllä tai hiiren rullaa pohjassa pitämällä. Älä käytä zoomaus-käskyjä, sillä ne sotkevat näyttöik-kunan mittakaavan.

6. Voit asettaa eri näyttöikkunoille eri mittakaavan.

7. Sulje ikkunat mittakaavan asettamisen jälkeen kaksoisnapsauttamalla ikkunoi-den ulkopuolella.

Huom Voit syöttää mittakaavan avatussa ikkunassa myös näppäilemällä ensin z ja painamalla Enter. Näppäile sitten mittakaava muodossa 1/5xp tai 0.2xp.

Kun näyttöikkunalle on annettu skaalaus, avonaisessa ikkunassa tehty zoomaus sotkee skaalauksen. Voit lukita näyttöikkunan, kun valitset suljetun näyttöikkunan reunaviivan ja napsautat hiiren oikeaa näppäintä. Esiin tulevasta pikavalikosta valit-se Display Locked -vaihtoehdoksi Yes. Lukitussa avonaisessa ikkunassa tehtävät zoomaukset ja panoroinnit vaikuttavat aivan kuin ikkuna olisikin kiinni.

Mitoitus Mitat voi tehdä helposti suoraan tulostusasetteluun suljettujen näyttöikkunoiden päälle. Mitoituksen skaalausta ei tarvitse asettaa mittakaavan mukaan, vaan skaa-laus voi olla oletusarvoinen 1.

Tarkista ennen mitoitusta, että assosiatiivinen mitoitus on käytössä. Käynnistä Op-tions-toiminto (käskylyhenne Op). Aktivoi User Preferences –välilehti. Tarkista, että vaihtoehto Make new dimensions associative on valittuna.

Varmista vielä, että olet tulostustilassa ja näyttöikkunat ovat kiinni (kaksoisnap-sauta tarvittaessa näyttöikkunoiden ulkopuoliselle alueelle). Muista asettaa mitoi-tuksia varten sopiva kuvataso aktiiviseksi.


Sivu 99

Mittakäskyt voit helpoimmin käynnistää valintanauhan Annotate-välilehden Dimen-sions-paneelista.

Tulostusasetteluun tehdyt mitat eivät näy Model-välilehdessä. Assosiatiivisuuden ansiosta mitat päivittyvät, mikäli suunnitelmaa muokataan.

Uuden tulostusasettelun luominen Voit luoda uuden tulostusasettelun seuraavasti:

1. Napsauta hiiren oikealla näppäimellä jonkin välilehden kohdalla ja valitse New layout. Uusi välilehti lisätään olemassa olevien jatkeeksi.

2. Aktivoi uusi välilehti ja säädä asetukset Page Setup Manager –toiminnon avulla.

Usein nopeampi tapa uuden luomiseen on olemassa olevan kopiointi:

1. Napsauta hiiren oikeaa näppäintä jonkin välilehden kohdalla ja valitse Move or Copy -vaihtoehto.

2. Valitse esiin tulevasta ikkunasta Create a copy -valintaruutu. Lisäksi voit säätää uuden välilehden sijainnin olemassa oleviin nähden. Kun valitset vaihtoehdon move to end, uusi välilehti sijoitetaan muiden perään.


Sivu 100

3. Napsauta Ok. Uusi välilehti on valmis. Aktivoi välilehti ja tee näyttöikkunoille ja mahdolliselle otsikkotaululle ja teksteille tarvittavat muutokset.

Pikakatsaus tulostusasetteluun 1. Luo CAD-malli suunnittelutilaan, piirustuslomaketta ei tarvita suunnittelutilassa

2. Aktivoi tulostusasettelu (Layout1).

3. Valitse tulostin, tulostustyyli ja tulostimen paperikoko (Page Setup Manager).

4. Tuo käyttämäsi raami ja otsikkotaulu tulostustilaan 1:1 mittakaavassa.

5. Luo näyttöikkunat Viewports-työkalurivin avulla.

6. Sijoita näyttöikkunat omalle kuvatasolleen ja säädä tulostus pois päältä.

7. Avaa näyttöikkunat ja aseta katselusuunta ja mittakaava.

8. Sulje ikkunat ja mitoita. Tarkista, että mitoituksen assosiatiivisuus on päällä.

9. Säädä viivojen piilotus tai varjostus.

10. Tee tekstit ja erilaiset symbolit, kuten osanumerot tulostustilan puolelle, jotta näyttöikkunakohtaiset zoomaukset eivät vaikuttaisi niiden kokoon.

11. Säädä tarvittaessa kuvatasojen näyttöikkunakohtainen näkyvyys.

12. Tulosta piirustus kaikkine näyttöikkunoineen tulostustilasta.

Huom Näyttöikkunaa, joka jää kokonaan toisen näyttöikkunan sisään ei voi avata hiirellä napsauttamalla. CTRL+R näppäinyhdistelmällä voit kuitenkin siirtyä avonai-sesta näyttöikkunasta toiseen.

Kun näyttöikkunat ovat kiinni, zoomaustoiminnot näyttävät paperin suurempana tai pienempänä ja piirtoalkiot sijoittuvat paperille.

Tulostustilaan paperin päälle sijoitetut alkiot eivät näy suunnittelutilassa. Voit sijoit-taa esimerkiksi piirustuksen nimiön (otsikkotaulun) tulostustilaan 1:1 skaalassa. Voit kirjoittaa tulostustilaan paperin päälle myös piirustukseen liittyvät yleistekstit. Teks-tin korkeudeksi annetaan suoraan tulostettava korkeus, esimerkiksi 3.5 mm.


Sivu 101

Kuvantojen luonti Solview- ja Soldraw-käskyillä Tilavuusmallien kuvantojen luontiin voi käyttää automaattisia 3d-asettelukäskyjä Solview ja Soldraw. Automaattikäskyjen etuna on se, että niiden luomiin kuvan-toihin saa piilo- ja leikkausviivat näkyviin.

1. Luo ensin tilavuusmalli suunnittelutilassa.

2. Siirry tulostusasetteluun. Käytä sellaista välilehteä, johon ei ole tehty ikkunoita. Luo tarvittaessa uusi välilehti.

3. Valitse tulostin, tulostustyyli ja paperikoko esiin tulevasta Page Setup -ikkunasta.

4. Poista tulostusasettelusta sinne automaattisesti luotu näyttöikkuna.

Näyttöikkunoiden luontikäsky Solview luo automaattisesti joukon kuvatasoja, joita hyödynnetään myöhemmin Soldraw-käskyllä. Solview nimeää kuvatasot näyttöik-kunoiden luonnin yhteydessä antamiesi ikkunoiden nimien mukaan.

Kuvatason nimi Käyttötarkoitus Ikkunan nimi-VIS Näkyvät viivat Ikkunan nimi-HID Piiloviivat (viivatyyppi Hidden, mikäli viivatyyppi on ladat-

tu piirustukseen) Ikkunan nimi-DIM Mitoitukset Ikkunan nimi-HAT Leikkausviivat leikkauskuvantoihin

Piiloviivoja varten kannattaa piirustukseen ladata valmiiksi viivatyyppi Hidden. Sol-view-käsky liittää Hidden-viivatyypin automaattisesti kaikille HID-loppuisille kuva-tasoille, mikäli se vain on ladattu piirustukseen.

Lataa viivatyyppi seuraavasti: Käynnistä Linetype-käsky käskylyhenteellä Lt. Nap-sauta esiin tulevasta Linetype Manager –ikkunasta Load-painiketta. Valitse viiva-tyyppien luettelosta Hidden. Napsauta Ok-painiketta ja uudelleen Ok (Mikäli viiva-tyyppi on jo ladattu piirustukseen, saat siitä ilmoituksen. Sinulta kysytään, "Reload" eli ladataanko uudelleen, napsauta silloin No).

Solview – ikkunoiden luonti Tulostustilan näyttöikkunat luodaan ja asetellaan Solview-käskyllä:

1. Napsauta Solid View -painiketta valintanauhan Home-välilehden Solids-paneelista.


Sivu 102

2. Solview-käskyn Ucs-määreellä luodaan ensimmäinen näyttöikkunan. Vastaa Enter an option [Ucs/Ortho/Auxiliary/Section]: -kehotteeseen näppäilemällä U ja Enter.

3. Vastaa [Named/World/?/Current] <Current>: -kehotteeseen paina-malla Enter, jolloin näyttöikkunan näkymä asettuu nykyisen käyttäjän koordi-naatiston suuntaiseksi.

4. Vastaa Enter view scale<1>: -kehotteeseen painamalla Enter, jolloin näyttöikkunan skaalauskertoimeksi tulee 1 (tässä esimerkissä tilavuusmalli on mitoiltaan niin pieni, että 1 on sopiva skaalauskerroin).

5. Osoita Specify view center: -kehotteessa hiirellä näyttöikkunan keskipis-teen paikka tulostusasettelun vasempaan alareunaan. Voit napsauttaa keskipis-teen paikan uudelleen ja uudelleen. Kun olet tyytyväinen asemointiin, paina En-ter.

6. Seuraavaksi Solview-käsky pyytää sinua rajaamaan näyttöikkunan. Osoita Spe-cify first corner of viewport: ja Specify opposite corner of viewport: -kehotteissa kuvan mukaiset paikat.

7. Seuraavaksi näyttöikkunalle annetaan nimi. Vastaa Enter view name: -kehotteeseen näppäilemällä 1 ja Enter (nimi voi olla myös kuvaavampi, esim. näkymä-päältä tms.).

8. Solview-käskyn peruskehote Enter an option [Ucs/Ortho/ Auxi-liary/Section]: tulee jälleen näkyviin. Painamalla Enter voit päättää Sol-view-käskyn ensimmäisen vaiheen.

Mikäli tässä vaiheessa haluat poistaa Solview-käskyn luoman näyttöikkunan, käytä Undo-käskyä. Solview-käsky loi joukon kuvatasoja ja mikäli poistat näyttöikkunan Erase-käskyllä, jäävät kuvatasot piirustukseen.

Specify first corner of viewport:

Specify opposite corner of viewport:


Sivu 103

Toisen näyttöikkunan luonti Seuraavaksi luodaan toinen näyttöikkuna suoraan kulmaan ensimmäiseen näyttöik-kunaan nähden:

1. Napsauta Solid View –painiketta.

2. Solview-käskyn Ortho-määreellä luodaan seuraava näyttöikkuna. Vastaa Enter an option [Ucs/Ortho/Auxiliary/Section]: -kehotteeseen näppäilemällä O ja En-ter.

3. Osoita Specify side of viewport to project: -kehotteessa ensimmäisen näyttöik-kunan alareunaa. Osoituksen apuna on automaattisesti Midpoint-kohdistus.

4. Specify view center: -kehotteessa osoita uuden näyttöikkunan keskipisteen paikka ensimmäisen näyttöikkunan yläpuolelle. Mikäli sijainti ei sinua tyydytä, voit osoittaa keskipisteen paikan uudelleen. Kun olet tyytyväinen asemointiin, paina Enter.

5. Seuraavaksi sinun on rajattava näyttöikkuna. Osoita Specify first corner of viewport: ja Specify opposite corner of viewport: -kehotteissa kuvan mukaiset paikat.

Clip first corner

Clip other corner


Sivu 104

6. Anna näyttöikkunalle nimi Enter view name: -kehotteessa näppäilemällä 2 ja Enter (nimi voi olla myös kuvaavampi, esim. näkymä-sivulta tms.).

Solview-käskyn peruskehote Enter an option [Ucs/Ortho/Auxilia-ry/Section]: tulee jälleen näkyviin. Tässä vaiheessa voit lopettaa käskyn pai-namalla Enter, mutta voit luoda vielä yhden näyttöikkunan samantien.

1. Valitse Solview-käskyn peruskehotteesta uudelleen Ortho-vaihtoehto eli vastaa [Ucs/Ortho/Auxiliary/Section]: -kehotteeseen O ja Enter.

2. Osoita Specify side of viewport to project: -kehotteessa edellisen näyttöikkunan oikeaa reunaa.

3. Osoita Specify view center: -kehotteessa näyttöikkunan keskipisteen paikka oikealle ja paina Enter.

4. Rajaa näyttöikkuna Specify first corner of viewport: ja Specify opposite corner of viewport: -kehotteissa.

5. Anna näyttöikkunalle nimi Enter view name: -kehotteessa näppäilemällä 3 ja Enter (nimi voi olla myös kuvaavampi, esim. näkymä-edestä tms.).

Solview-käskyn peruskehote Enter an option [Ucs/Ortho/Auxilia-ry/Section]: tulee jälleen näkyviin. Lopeta käsky painamalla Enter.

Huom Solview-käsky skaalaa jokaisen uuden kuvannon ensimmäisen kuvannon skaalauksen mukaan. Ortho-määreellä luodun kuvannon suunta määräytyy siitä, mitä reunaa osoitat valitsemastasi kuvannosta. Esimerkiksi mikäli tekisit Ortho-määreellä uuden kuvannon osoittamalla vasemmalla ylhäällä olevan kuvannon ala-reunaa, saisit näkymän kappaleen pohjasta. Voit tarvittaessa siirtää Solview-käskyn luomia näyttöikkunoita Move-käskyllä. Voit myös muuttaa näyttöikkunan kokoa esimerkiksi muokkauskahvojen avulla.


Sivu 105

Isometrisen näkymän luominen Voit luoda isometrisen näkymän Solview-käskyn UCS-määreellä. Ensin on kuitenkin asetettava käyttäjän koordinaatisto oikeaan asentoon suunnittelutilan puolella.

1. Siirry pois tulostustilasta napsauttamalla MODEL-välilehteä.

2. Valitse View-alasvetovalikosta vaihtoehto 3D Views ja lisävalikosta vaihtoehto SE Isometric.

3. Aseta seuraavaksi käyttäjän koordinaatisto näyttöikkunan suuntaiseksi. Valitse Tools > New UCS > View tai näppäile UCS ja Enter ja sitten UCS-käskyn View-vaihtoehdon alkukirjain V ja Enter.

4. Palaa tulostustilaan napsauttamalla Layout1-välilehteä.

Koordinaatiston muutoksella ei ole vaikutusta jo luomiisi näyttöikkunoihin. Voit nyt luoda vielä yhden näyttöikkunan Solview-käskyllä. Näyttöikkuna luodaan vastaavas-ti kuin ensimmäinen Solview-käskyllä luotu ikkuna.

1. Napsauta Solid View -painiketta.

2. Vastaa Enter an option [Ucs/Ortho/Auxiliary/Section]: -kehotteeseen näppäi-lemällä U ja Enter.

3. Vastaa Enter an option [Named/World/?/Current] <Current>: -kehotteeseen painamalla Enter, jolloin asettamasi käyttäjän koordinaatiston suunta määrää näyttöikkunan katselusuunnan.

4. Vastaa Enter view scale <1>: -kehotteeseen painamalla Enter.

5. Osoita Specify view center: -kehotteessa hiirellä näyttöikkunan keskipisteen paikka ja paina Enter.

6. Rajaa näyttöikkuna Specify first corner of viewport: ja Specify opposite corner of viewport: -kehotteissa.

7. Anna Enter view name: -kehotteeseen nimeksi Isom.

8. Kun Solview-käskyn peruskehote tulee jälleen näkyviin, voit lopettaa painamalla Enter.


Sivu 106

2d-kuvantojen luominen tilavuusmallista Soldraw-käsky luo Solview-käskyllä luotuihin näyttöikkunoihin 2d-kuvannot tila-vuusmallista:

1. Käynnistä Soldraw-käsky napsauttamalla Solid Drawing -painiketta.

2. Kehotteessa Select viewports to draw: valitse kerralla kaikki Solview-käskyllä luodut näyttöikkunat.

Solview-käskyllä luodut näyttöikkunat. Tilavuusmalli näkyy ikkunoissa eri katselusuunnista.

Näyttöikkunat Soldraw-käskyn jälkeen. Näyttöikkunoissa näkyy tilavuusmallista luodut 2d-piirustukset.

Soldraw-käsky sammuttaa automaattisesti sen kuvatason, jolla tilavuusmalli sijait-see. Piiloviivat näkyvät Hidden-viivatyypillä, mikäli viivatyyppi oli ladattu piirustuk-seen ennen näyttöikkunoiden luontia Solview-käskyllä.

Näet hyvin Soldraw-käskyn luomat projisoidut 2d-alkiot, kun siirryt pois tulostusti-lasta. Napsauta Model-välilehteä ja anna Zoom Extents-käsky.


Sivu 107

Soldraw-käsky loi kuvantoja varten 2d-alkiot Solview-käskyllä asetetun katsonta-suunnan mukaan.

Tilavuusmallin muutosten päivittäminen Muutokset tilavuusmalliin tehdään suunnittelutilassa. Tarvittaessa Solraw-käskyn luomat 2d-viivat voi ottaa Erase-käskyllä pois tieltä. Tämän esimerkin kuvissa 2d-viivat on jätetty paikoilleen.

1. Aseta käyttäjän koordinaatisto perustilaan (UCS World).

2. Piirrä särmiö. Aseta särmiön nurkka kiilan nurkkaan pisteeseen 100,100 ja anna särmiön mitoiksi 10,60,10 (käytä esim. Length-vaihtoehtoa mittojen antami-seen).

3. Vähennä särmiön tilavuus kiilasta (mikäli et saa osoitettu tilavuuskiilaa sen reu-nasta 2d-viivojen takia, koita osoittaa vaikkapa reiässä näkyvään hahmoviivaan tai valitse kiila ilman särmiötä Crossing-valintakehyksellä).


Sivu 108

Tilavuusmallia on muokattu. Seuraavaksi päivitetään muutos tulostustilan näyttöik-kunoihin:

1. Siirry tulostustilaan napsauttamalla Layout1-välilehteä.

2. Käynnistä Soldraw-käsky ja valitse kaikki näyttöikkunat. Käsky päivittää (ja tarvittaessa luo) näyttöikkunoissa näkyvät 2d-kuvannot.

Leikkauskuvannon luonti Voit luoda leikkauskuvannon Solview- ja Soldraw-käskyjen yhdistelmällä. Huomaa, että voit palata Solview-käskyyn aina uudestaan, vaikka tekisit välillä näyttöikkunoi-ta muilla tavoilla.

1. Käynnistä Solview-käsky.

2. Solview-käskyn Section-määreellä luodaan näyttöikkuna leikkauskuvantoa var-ten. Vastaa Enter an option [Ucs/Ortho/Auxiliary/Section]: -kehotteeseen näp-päilemällä S ja Enter.

3. Osoita leikkauslinjan pisteet Specify first point of cutting plane: ja Specify sec-ond point of cutting plane: -kehotteissa.

4. Specify side to view from: -kehotteessa määritetään katsontapuoli. Osoita piste näyttöikkunan alareunasta.

5. Loput kehotteet ovat vastaavat kuin aiemmin käsitellyissä Solview-käskyn tapa-uksissa.

leikkauslinjan ensimmäinen piste (Spe-cify first point of cutting plane)

leikkauslinjan toinen piste (Specify sec-ond point of cutting plane:)


Sivu 109

Enter view scale <1>: Enter Specify view center: Osoita sopivaan paikkaan. Muista, että voit siirtää ikkunaa myöhemminkin Move-käskyllä. Specify first corner of viewport: Osoita näyttöikkunan ensimmäinen nurkka Specify opposite corner of viewport: Osoita näyttöikkunan toinen nurkka Enter view name: Anna nimeksi esim. leikkaus Enter an option [Ucs/Ortho/Auxiliary/Section]: Lopeta käsky painamalla Enter

Näyttöikkuna leikkauskuvantoa varten on luotu. Seuraavaksi luodaan 2d-kuvanto Soldraw-käskyllä.

Käynnistä Soldraw-käsky ja valitse luomasi näyttöikkuna. Näyttöikkunaan piirretään leikkausviivoitus. Leikkausviivoitus piirtyy voimassa olevilla leikkausviivoituksen oletusarvoilla.

Voit muuttaa leikkausviivoituksen oletusarvoja antamalla Hpname, Hpscale ja Hpang -muuttujille uudet arvot. Arvot voi muuttaa näppäilemällä muuttujan nimen ja syöttämällä uuden arvon. Helpompi tapa on piirtää vaikkapa yksi ympyrä ja tehdä sitten ympyrään leikausviivoitus Bhatch-käskyllä sopivilla asetuksilla. Bhatch-käskyn asetukset jäävät voimaan. Nyt voit päivittää näyttöikkunan antamalla Sol-draw-käskyn uudelleen.


Sivu 110

2d-kuvantojen luominen Solprof-käskyllä Soldraw-käsky tekee 2d-kuvannot vain Solview-käskyllä luoduista näyttöikkunoista. Mikäli loit näyttöikkunoita tulostustilan normaalilla ikkunointikäskyllä, voit käyttää Solprof-käskyä 2d-kuvantojen luomiseen. Jotta Solprof-käskyä voi käyttää, sinun on oltava tulostustilassa ja näyttöikkunoiden on oltava avoinna.

1. Napsauta Solid Profile -painiketta.

2. Valitse tilavuusmalli.

3. Hyväksy loput kehotteet painamalla Enter.

Display hidden profile lines on separate layer? [Yes/No] <Y>: Näytetäänkö piiloviivat omalla kuvatasollaan Project profile lines onto a plane? [Yes/No] <Y>: Luodaanko profiilialkiot 2d-alkioina samaan tasoon vai sijoitetaanko profiiliviivat tilavuusmallin särmien päälle Delete tangential edges? [Yes/No] <Y>: Poistetaanko reunaviivat tangentiaalisista pinnoista, esimerkiksi pyöristetyistä särmiön nurkista.

Delete tangential edges? Yes No

Soldraw-käskystä poiketen Solprof-käsky ei sammuta tilavuusmallin kuvatasoa. Jotta näkisit 2d-profiilin paremmin, sammuta tilavuusmallin kuvataso. Käytä näyt-töikkunakohtaista kuvatason sammutusta Layer-valintaikkunan oikeasta reunassa.

Solprof-käsky luo uusia kuvatasoja. Kuvatasot nimetään seuraavasti:

PV-ikkunan tunnistin Näkyvät viivat

PH-ikkunan tunnistin Piiloviivat (viivatyyppi Hidden, mikäli viivatyyppi on ladat-tu piirustukseen)

Ikkunan tunnistin eli Handle on kullekin näyttöikkunalle automaattisesti määritetty yksilöllinen tunniste. Solprof-käskyn luomat kuvatasot on sammutettuja muissa näyttöikkunoissa. Mikäli käytät Solprof-käskyä uudestaan samassa näyttöikkunassa, poista ensin edellisellä kerralla luodut 2d-profiilit. Solprof-käsky ei nimittäin Sol-draw-käskyn tyyliin päivitä 2d-profiilia automaattisesti.

näyttöikkunakohtainen kuvata-son sammutus


Sivu 111

Perspektiivi-näkymä

Yleistä 3d-malli voidaan esittää näytöllä ns. yhdensuuntaisprojektiona tai perpektiivipro-jektiona. Yhdensuuntaisprojektiossa 3d-mallin yhdensuuntaiset viivat näkyvät yh-densuuntaisina. Yhdensuuntaisprojektio sopii hyvin työskentelyn aikaiseen tarkas-teluun.

Voit tarkastella piirustusta myös perpektiivimuodossa, jotta saisit paremmin vaiku-telman siitä, miltä 3d-mallisi näyttää.

Kun aloitatat uuden piirustuksen Acadiso3D-piirustuspohjalla, olet oletusarvoisesti perspektiivikatselutilassa.

Perspektiivinäkymän asettaminen Valinnan perspektiivinäkymän ja yhdensuuntaisprojektion välillä voit tehdä nap-sauttamalla hiiren oikeaa View Cuben päällä.

Perspective with Ortho Faces tarkoittaa, että vinoissa katselusuunnissa perspektiivi-tila on päällä mutta kohtisuorissa katselusuunnissa (edestä, päältä, jne) käytetään yhdensuuntaisprojektiota.

Voit säätää perspektiivitilaa myös Orbit -käskyn aikana napsauttamalla hiiren oikeaa.

Erillisellä Dview-käskyllä voit säätää perspektiivinäkymää tarkemmin.


Sivu 112

Perspektiivin asettaminen Dview-käskyllä Voit määrittää perspektiivinäkymän Dview-käskyllä. Käsky on hieman monimutkai-nen ja kömpelö, mutta toisaalta se tarjoaa paljon asetuksia. Käskyä ei ole sijoitettu alasvetovalikkoon eikä työkaluriveihin, joten se on käynnistettävä näppäilemällä.

Voit käynnistää Dview-käskyn nopeimmin käskylyhenteellä dv. Käsky tuo esiin seu-raavat kehotteet:

Command: dv Select objects or <use DVIEWBLOCK>: Valitse piirustuksen alkiot Enter option [CAmera/TArget/Distance/POints/PAn/Zoom/TWist/ CLip/Hide/Off/Undo]:

Dview-käskyssä on iso joukko vaihtoehtoja. Vaihtoehto valitaan näppäilemällä vaih-toehdon isoilla kirjaimilla merkitty osa.

Tutustumme Dview-käskyn käyttöön seuraavalla esimerkillä. Esimerkissä piirretään ensin yksinkertainen tilavuusalkio ja sitten Points ja Distance -vaihtoehdoilla luo-daan perspektiivinäkymä. Esimerkin jälkeen esitellään tarkemmin käskyn muita vaihtoehtoja.

Esimerkki Dview-käskyn käytöstä Pääset nopeasti kokeilemaan perspektiivinäkymää seuraavasti:

1. Aloita uusi, tyhjä piirustus

2. Piirrä tilavuusmallisärmiö Box-käskyllä. Voit antaa mitat Length-määreellä 60x40x20.

3. Käynnistä Dview-käsky.

4. Kun Dview-käsky tuo sinulle Select objects or <use DVIEWBLOCK>: -kehotteen, valitse äsken piirtämäsi särmiö ja paina Enter.

5. Alkion valinnan jälkeen Dview-käsky näyttää varsinaisen kehotteensa:

Enter option [CAmera/TArget/Distance/POints/PAn/Zoom/TWist/CLip/Hide/Off/Undo]:

Näillä kehotteilla voit ohjata käskyn toimintaa. Eri vaihtoehtojen toiminta esitel-lään myöhemmin.

6. Dview-käsky käyttää kamera-käsitettä perspektiivinäkymän määrittämiseksi. Kuten oikean kameran kanssa toimittaessa, kameran paikka, etäisyys kohteesta ja kameran linssin tyyppi vaikuttavat lopputulokseen.

Voit määrittää kohdan, johon kamera suunnataan ja kameran paikan osoitta-malla kaksi pistettä.

Näppäile Dview-käskyn kehotteeseen PO ja paina Enter.


Sivu 113

7. Kehotteessa Specify target point: osoita särmiön oikean yläkulman tie-noille (piste, jonne kamera tähtää).

Kehotteessa Specify camera point: osoita särmiön vasemman alakulman tienoille (piste, jossa kamera sijaitsee).

Näkymä muuttuu kutakuinkin seuraavan näköiseksi.

8. Kuvassa ei vielä ole perspektiiviä. Dview-käskyn Distance-määreellä asetetaan kameran ja tähtäyspisteen välinen etäisyys ja lisäksi perspektiivinäkymä kytke-tään automaattisesti päälle.

[CAmera/TArget/Distance/POints/PAn/Zoom/TWist/ CLip/Hide/Off/Undo]:

Näppäile Dview-käskyn kehotteeseen D ja paina Enter.

9. Näytön yläreunaan tulee palkki. Voit liikuttaa palkissa näkyvää kohdistinta hii-rellä. 3d-mallisi näkyy suurempana ja pienempänä hiiren liikutussuunnan mu-kaan.

Huom. mikäli siirrät palkissa näkyvää kohdistinta reilusti vasemmalle 1x arvosta, särmiö ikään kuin karkaa ympärillesi. Tämä johtuu siitä, että kamera siirtyy niin lähelle tähtäyspistettä, että kohde jää kameran ulottumattomiin.

10. Parhaan lopputuloksen saat todennäköisesti jostain arvojen 1x ja 4x välistä. Kun piirustus näyttää sopivalta, napsauta hiiren vasenta näppäintä. Huomaa koor-dinaatistokuvakkeen muuttuminen perspektiivinäkymän merkiksi.

11. Voit suorittaa piiloviivojen poiston Dview-käskyn aikana Hide-määreellä. Näp-päile Dview-käskyn kehotteeseen H ja paina Enter.

12. Voit asemoida näkymää Dview-käskyn aikana Pan-määreellä. Näppäile Dview-käskyn kehotteeseen PA ja paina Enter. Osoita kahden pisteen avulla näkymän siirto.

Specify displacement base point: Specify second point:

13. Voit lopettaa Dview-käskyn painamalla Enter (eXit-vaihtoehto oletusarvona).


Sivu 114

Dview-käskyn muita määreitä Kun käynnistät Dview-käskyn, se tuo ensimmäisenä esiin Select objects or <use dviewblock>: -kehotteen. Tässä kehotteessa on tarkoitus valita käskyn aikaiset kä-sittelyalkiot. Mikäli sinulla on suuri 3d-piirustus, ei välttämättä kannata valita kaik-kia osia, koska kuvan käsittely on silloin hitaampaa. Kun lopetat Dview-käskyn, valit-tujen alkioiden perusteella tehdyt toiminnot vaikuttavat kaikkiin näyttöikkunassa oleviin alkioihin.

Mikäli painat Dview-käskyn Select objects or <use dviewblock>: -kehotteeseen En-ter, saat oletuskuvan, jonka avulla voit määrittää Dview-asetukset. Oletuskuva on yksinkertainen harjakattoinen mökki.

CAmera Camera-määreellä voit muuttaa kameran sijaintia.

Näppäile Dview-käskyn kehotteeseen CA ja paina Enter.

Specify camera location, or enter angle from XY plane, or [Toggle (angle in)] <0>:

Siirrä kohdistinta varovasti ylöspäin. Nyt näkymä muuttuu aivan kuin kamera siirtyi-si pikkuhiljaa kuvauskohteen yläpuolelle tähdäten edelleen samaan paikkaan.

Aseta kohdistin pystysuunnassa sellaiseen kohtaan, että tarkastelet 3d-kappalettasi suurin piirtein edestäpäin. Kun nyt siirrät kohdistinta sivusuunnassa, näkymä muut-tuu aivan kuin tähtäilisit kameralla kuvauskohdetta sen eri puolilta.

Hiiren vasenta näppäintä napsauttamalla näkymä asettuu valittuun kohtaan. Lop-putulos kannattaa yleensä tarkistaa Dview-käskyn Hide-määreellä.

Voit antaa kameran sijainnin myös näppäimistön kautta. Enter angle from XY pla-ne -kehotteeseen annetaan kameran kulma xy-tasoon nähden eli kuinka korkealla ollaan. Kun olet antanut kulman näppäimistöltä, esiin tulee kehote

Specify camera location, or enter angle in XY plane from X axis, or [Toggle (angle from)] <-158>:

Voit määrittää vaakasuuntaisen kameran sijainnin hiirellä liikuttamalla, pystysuun-tainen paikka on lukittu. Voit antaa vaakasuuntaisen sijainnin myös näppäimistöltä. Toggle -kehotteella voit siirtyä kulmakehotteesta toiseen ja antaa tarvittaessa ar-von uudelleen.

TArget Target-määre toimii vastaavasti kuin kamera, mutta nyt kierretään kohdetta kame-ran ympäri, kun Camera-määreellä kierrettiin kameraa kohteen ympäri.

Specify camera location, or enter angle from XY plane, or [Toggle (angle in)] <-15>: Specify camera location, or enter angle in XY plane from X axis, or [Toggle (angle from)] <-150>:


Sivu 115

Mikäli Camera-määreellä annat kulmaksi xy-tasoon nähden 15-astetta, Target-määreellä vastaava kulma on -15-astetta.

PAn Voit muuttaa näkymäkohtaa kahden pisteen avulla.

Zoom Vastaa normaalia zoom-toimintoa. Zoomaussuhde annetaan näytön yläreunaan ilmestyvän palkin avulla hiirellä vetämällä.

Twist Näkymän kierto. Voit kiertää näkymää hiirellä vetämällä tai syöttämällä kulman twist-kehotteeseen.

Specify view twist angle <0.22>:

CLip Clip-toiminnolla voit "leikata" näkymästä osan pois etu- tai takapuolelta.

Clip-toiminnon Front-vaihtoehto tarkoittaa etuleikkausta, Back tarkoittaa takaleik-kausta ja Off-vaihtoehdolla leikkaus otetaan pois käytöstä.

Enter clipping option [Back/Front/Off] <Off>:

Kun valitset Back- tai Front-vaihtoehdon, voit vetää näytön yläreunaan esiin tulevan palkin avulla leikkauskohdan haluamaasi kohtaan.

Specify distance from target or [set to Eye(camera)] <12>:

Vaihtoehto Eye tarkoittaa, että leikkaus asetetaan siihen kohtaan, missä kamera sijaitsee.

Off Mikäli olet asettanut perpektiivinäkymän Distance-vaihtoehdolla, saat sen pois käy-töstä Off-vaihtoehdolla.

Undo Dview-käskyn Undo-vaihtoehdolla voit peruuttaa edellisen Dview-toiminnon.

eXit Dview-käskyn lopetetaan valitsemalla eXit eli painamalla Enter.

Perspektiivinäkymän voi ottaa pois käytöstä Dview-käskyn Off-määreellä.


Sivu 116

Kävely mallin läpi Voit tarkastella mallia ”kävelemällä” sen läpi xy-tason suuntaisesti tai lentämällä vapaammin.

Kävely Voit käynnistää 3D Walk -käskyn valintanauhan Tools-välilehden Animations-paneelista.

Ennen kuin käynnistät kävelyn, säädä katselusuunta kävelyn alkupisteen mukaiseksi ja aseta sopiva esitystapa päälle.

Kun käynnistät 3D Walk -käskyn, saat ohjeen esiin painamalla Sarkain-näppäintä.

Voit ”kävellä” mallissa hiirellä vetämällä tai näppäimistön nuolinäppäimien avulla.


Sivu 117

Position Locator –ikkuna näyttää mallin päältä päin. Voit vetää sijaintiasi kuvaavan punaisen täplän tai katselusuuntaa kuvaavan vihreän merkin ikkunassa uuteen koh-taan.

Kun napsautat kävelyn aikana hiiren oikeaa ja valitset Walk and Fly Settings, voit säätää kävelyn asetuksia.

Säädä Step size –ruutuun sopiva askeleen suuruus. Mikäli arvo on liian pieni, kävely on liian hidasta. Mikäli arvo on liian suuri, kävely ei ole enää hallinnassa. Omaan malliin nähden oikean arvon löytää kokeilemalla.


Sivu 118

Lentäminen Kävely pitää sinut xy-tason suuntaisena eli ikään kuin lattian tasossa (katselusuunta voi kävelyssä olla kohti kattoa, mutta itse kävely tapahtuu xy-tason suuntaisena). Fly-toiminnolla voit nousta yläkertaan.

Voit vaihtaa kävelystä lentämiseen näppäilemällä F kävelyn aikana. Voit vaihtaa moodia myös napsauttamalla hiiren oikeaa ja valitsemalla Other navigation modes –kohdasta sopivan toimintatilan.

Voit säätää lentosuunnan hiirellä vetämällä. Ylänuolinäppäimellä liikut lentosuun-nan mukaan irti lattiatasosta.

Kävelyn tallennus Voit tallentaa kävelyn tai lentomatkan kun valitset kävelyn tai lennon aikana hiiren oikean näppäimen valikosta Animation Settings. Voit valita esitystavan sekä reso-luution ja tallennustiheyden ja formaatin.

Tallennus aloitetaan valintanauhan Tools-välilehden Animations-paneelin Start Re-cording Animation –painikkeesta (3D Walk toiminto pitää olla käynnistetty ensin).

Suorita kävely tai lento. Kun olet valmis, tallenna painamalla nauhoituksen aloitus-painikkeen oikealta puolelta Save.

Kamera-ajo Voit kuvata kameralla ennalta määritetyn polun mukaan. Sinun on määritettävä kamera ja sen kohde. Kameran ja kohteen sijainnin voi määrittää pisteen osoituk-sella tai ympyrän ja polylinen perusteella.

Ensimmäinen askel on piirtää sopiva alkio kameraa tai kohdetta varten.

Esimerkiksi kameran paikan voi määrittää osoittamalla pisteen, kohteen voi kiinnit-tää malliin piirrettyyn ympyrään. Kun ympyrän keskipiste on kameran kohdalla, lopputulos on kuin seisoisi paikallaan ja kääntyisi 360 astetta.

Kun kameran kiinnittää ympyrään ja kohteen määrittää osoittamalla pisteen, loppu-tulos on kuin kävelisi kohteen ympäri katsoen koko ajan kohdetta.

Kun kameraa ja kohdetta varten on alkiot piirretty, valitaan valintanauhan Tools-välilehden Animations-paneelista Animation Motion Path.


Sivu 119

Valitse Link camera to –kohdasta kiinnitetäänkö kamera osoittamalla piste vai valit-semalla alkio (Path). Pisteen voi määrittää vapaasti osoittamalla tai Osnap-toimintojen avulla.

Link target to –kohdasta valitaan kohde vastaavasti (kamera ja kohde eivät mo-lemmat voi olla piste).

Valitse animaation pituus Duration-ruutuun ja esikatsele Preview-painikkeella. Sää-dä lopuksi resoluutio ja formaatti ja paina Ok. Anna tiedoston tallennuspaikka ja nimi Save as –ikkunassa.


Sivu 120

Varjostus Varjostukseen liittyviä toimintoja on sijoitettu valintanauhan Visualize- ja Output-välilehtiin. Lisäksi esimerkkimateriaaleja voi valita työkalupaletista (Tool Palettes).

Perusvarjostus Varjostuksen kokeilemista varten piirrä muutamista tilavuusmallien perusalkioista yksinkertainen kuva.

Tee perusvarjostus seuraavasti:

1. Aseta katselusuunta sopivaksi.

2. Napsauta valintanauhan Output-välilehden Render-paneelista Render. Esiin tulee erillinen Render-ikkuna, johon varjostettu 3d-malli piirtyy.

Perusvarjostuksessa pintojen sävy (tumma/vaalea) määräytyy katselusuunnan ja pinnan välisestä kulmasta. Mitä suurempi on katselusuunnan ja pinnan välinen kulma, sitä tummempi pinta. Malli valaistaan ikään kuin olan yli tulevalla valolla eli valo on katselusuunnan mukainen.

Huomaa laatikon etupinnan ja takana olevan isomman pinnan sama sävy. Pinnat ovat samansuuntaisia joten niiden välille ei saa perusvarjostuksella sävyeroa.

Saatat huomata, että kaarevat pinnat näyttävät melko kulmikkailta varjostuksen yh-teydessä. Muista tilavuusmallien yhteydessä käsitelty Facetres -käsky. Mikäli mallis-sa on kaarevia pintoja, muuta varjostusta varten Facetres-arvoksi vähintään 2. Tee lisäksi regenerointi Regen-käskyllä ennen uutta varjostusta.


Sivu 121

Pintamateriaalit Saat huomattavan parannuksen varjostettuun kuvaan, kun liität alkioihin pintama-teriaaleja.

Helpoin tapa materiaalien liittämiseen on työkalupaletin valmiit materiaalit.

Tuo tarvittaessa työkalupaletti esiin näppäilemällä Ctrl+3. Mikäli kaikki välilehdet eivät näy, napsauta alareunassa olevaa päällekkäisten välilehtien nippua. Huomaa, että joukossa on välilehtiä, jotka sisältävät esimerkkimateriaaleja.

Aktivoi materiaaleja sisältävä välilehti.

Voit lisätä materiaalin piirustukseen valitsemalla materiaalin ja sitten osoittamalla Select objects-kehotteessa 3d-alkiota, johon materiaali kiinnitetään.

Mikäli esitystapa on Realistic, näet materiaalin vaikutuksen välittömästi näytöllä.

Render-käsky luo varjostetun kuvan materiaalien perusteella. Vasta Render-käskyllä tehdyssä varjostuksessa näet kaikki materiaalien erikoisominaisuudet (kuten lasi, peili, tms).

Materiaalin voi irrottaa 3d-alkiosta Properties-toiminnon avulla. Valitse ensin alkio, käynnistä sitten Properties. Valitse Material-kohdasta esim. Bylayer (kuvatason mukainen materiaali eli väri kuvatason mukaan).


Sivu 122

Materiaalipaletti Materiaaleja hallitaan materiaalipaletin avulla. Saat materiaalipaletin esiin valitse-malla valintanauhan Visualize-välilehden Materials-paneelista Materials.

Yläosan esikatseluosio näyttää piirustukseen työkalupaletista tuodut materiaalit. Voit tuoda materiaalin työkalupaletista piirustukseen kiinnittämättä sitä mihinkään alkioon kun napsautat työkalupaletissa materiaalin päällä hiiren oikeaa ja valitset Add to Current Drawing.

Kun napsautat materiaalipaletissa hiiren oikeaa näppäintä esikatselukuvan päällä, voit:

• luoda uuden materiaalin (Create New Material)

• kopioida materiaalin muokataksesi siitä uuden version (Copy, Paste)

• kiinnittää materiaalin johonkin 3d-alkioon (Apply Material)

• korostaa alkiot joissa materiaalia on käytetty (Select objects with material)

• muokata materiaalin nimeä (Edit name and description)

• poistaa käyttämättömän materiaalin (Purge from Drawing)

• viedä materiaalin Työkalupaletin aktiivisena olevaan välilehteen (Export to active tool palette)

Huom Näet 3d-alkioihin kiinnitetyn materiaalien vaikutuksen näytöllä, kun Realistic-esitystapa on valittuna (ja mikäli näytönohjain on riittävän tehokas). Muista kuiten-kin, että vasta Render-käskyllä tehdyssä varjostuksessa näet kaikki materiaalien erikoisominaisuudet (lasi, peili).


Sivu 123

Hyvä tapa aloittaa oman materiaalin luonti on hakea työkalupaletista valmis mate-riaali ja kopioida se materiaalipaletissa omaksi materiaaliksi. Näin valmiin materiaa-lin asetukset ovat mallina omille säädöille.

Muokataksesi materiaalia, valitse sen esikatselukuva ja säädä ominaisuuksia.

Materiaalipaletin asetuksia

Tyyppi Type - Materiaalin perusominaisuuksien valinta. Perusmateriaalityypeistä Realistic ja Realistic Metal perustuvat fyysisiin ominaisuuksiin. Advanced ja Advanced Metal tarjoavat enemmän asetuksia.

Realistic Peruspohja useimmille materiaaleille. Kohtuullinen kiilto, ei hei-jastusta.

Realistic Metal Metallimateriaalien peruspohja.

Advanced Kuten Realistic, mutta yleisvärin, heijastuksen värin ja kiiltovärin voi määrittää erikseen.

Advanced Metal Kuten Realistic Metal, mutta yleisvärin ja heijastusvärin voi mää-rittää erikseen.

Kun valitset Realistic tai Realistic Metal –tyypin, voit valita Template-listalta tar-kemman asetuspohjan.

Materiaalin väri

Ambient: Yleisvalon väri. Mikäli et ole lisännyt valoja, käytössä on yleisvalo. Kun ensimmäinen valo lisätään malliin, yleisvalo kytketään pois päältä.

Diffuse: 3d-alkion pääväri.

Specular: Kiiltävän materiaalin heijastuksen väri. Shininess-säätimellä vaikutetaan heijastuksen kokoon.

Värin voi valita napsauttamalla väriruutua. Värin voi asettaa alkion värin mukaiseksi (yleensä kuvatason mukaan määrätty) By Object-valintaruudulla.


Sivu 124

Muut ominaisuudet Shininess: Säätimellä vaikutetaan heijastuksen kokoon ja terävyyteen.

Opacity: Läpinäkyvyys.

Reflection: Heijastuvuus.

Refraction index: valon taittuminen. Arvo 1 eli vasen reuna ei taittumista.

Translucency: läpinäkyvyys. Arvo 0 eli vasen reuna ei läpinäkyvyyttä.

Self-illumination: 3d-osan oma valo, esim. takkaan voi mallintaa hehkuvia halkoja.

Pintatekstuurit Diffuse map-valinnalla voit valita pintatekstuurin tyypin, kuten esimerkiksi:

• Texture map: voit liittää bittikarttatiedoston joka ”heijastetaan” 3d-osan pintaan (Select Image-painike).

• Wood: voit määrittää puun syiden vaalean ja tumman värin ja tiheyden (Settings –painike).

• Marple: voit määrittää marmorimaisen kuvion vaalean ja tumman värin ja tiheyden (Settings –painike).

Kun valitset Texture Map-vaihtoehdon, voit valita heijastettavan bittikarttatiedos-ton Select Image-painikkeella. Tiedoston skaalausta voit säätää viereisellä Texture Map Settings-painikkeella. Liukusäätimellä voit säätää kuinka ”kirkkaana” bittikart-tatiedosto heijastetaan.

Opacity map: Materiaalin läpinäkyvien alueiden määritys bittikarttatiedoston avul-la.

Reflection map: Materiaalin heijastavuuden määritys bittikarttatiedoston avulla.

Bump map: Kohokuvioiden määritys. Kohokuvioiden määritykseen käytetään yleensä mustavalkoista bittikarttatiedostoa. Tiedosto valitaan Select Image-painikkeella. Löydät sopivia tiedostoja Textures-kansion alikansiosta Bump. Set-tings-painikkeella säädetään skaalaus. Liukusäätimellä säädetään kuvion voimak-kuus. Vaikutus näkyy vasta Render-käskyn tekemässä kuvassa.

Texture Map Settings-painikkeella voi säätää asetuksia kuten skaalausta


Sivu 125

Valot Tähän mennessä mallin valaisemiseen ei ole itse määritetty valaisimia, vaan malli on valaistu automaattisesti ikään kuin olan yli tulevalla valolla.

Valot määritetään usein halutun vaikutelman mukaan eikä suoraan todellisia valoja matkien.

Voit säätää valaistusta valintanauhan Visualize-välilehden Lights-, Sun- ja Time & Location -paneelien avulla.

Auringonvalon simulointi Voit simuloida auringon valoa määrittämällä maantieteellisen sijainnin, vuodenajan ja kellonajan.

Määritä maantieteellinen sijainti Time & Location -paneelin painikkeella Location.

Voit määrittää sijainnin KML tai KMZ –tiedoston avulla, voit tuoda sijainnin Google Earth –ohjelmasta tai voit määrittää sijainnin valintaikkunan avulla.

Valintaikkunassa voit määrittää sijainnin helposti kartan avulla painamalla Use Map –painiketta.


Sivu 126

Auringon ominaisuuksia, kuten päivämäärää ja aikaa, voit säätää seuraavasti.

Kytke ensin auringon valo päälle Sun Status –painikkeella.

Kun kytket auringon päälle, yleisvalo on kytkettävä pois päältä. AutoCAD kysyy yleisvalon poistamisesta kun lisäät ensimmäistä omaa valoa. Mikäli yleisvalon poistamiskysymys tulee esiin, valitse Turn off –vaihtoehto.

Kytke varjot käyttöön valitsemalla Lights-paneelista Ground Shadows tai Full Sha-dows.

Aseta päivämäärä ja kellonaikaTime & Location –paneelista.

Aseta tausta valitsemalla Sun-paneelista Sky Background tai Sky Background with Illumiantion.


Sivu 127

Taustan säätäminen Voit säätää näytön taustalle taivasnäkymän (edellyttäen että näytönohjain on riit-tävän tehokas näyttämään tämän asetuksen).

1. Luo uusi nimetty näkymä View-käskyllä (näppäile View).

2. Napsauta New ja anna näkymälle nimi.

3. Valitse Background-listalta taustaksi Sun & Sky.

4. Säädä Adjust Sun & Sky Properties –ikkunassa asetukset.

5. Aseta Sun-paneelista Sky Background and Illumination -päälle.

Näytönohjaimen tehosta riippuen saat taustan näkyviin.

Huom Varjot saat näkyviin Render-ikkunassa Render-käskyllä. Mikäli haluat varjot näkyviin suoraan näytölle, säädä Realistic-esitystavassa varjot päälle (Visualize-paneeli > Full Shadows ja valoksi esim. auringon valo). Lisäksi voit kokeilla tarvittaessa säätää laiteasetuksia. Näppäile 3dconfig ja paina Enter > Manual Tune > Enable hardware acceleration. Näytönohjaimessa on oltava ”potkua” riittävästi, jotta tätä asetusta voi käyttää.

Pistevalon sijoittaminen Voit sijoittaa pistevalon seuraavasti:

1. Käynnistä valojen lisäystoiminto napsauttamalla Lights-paneelin Point -painiketta.

2. Sitten hankalin osa eli valon sijoittaminen. Sijoita valo piirustukseen Specify source location <0,0,0>: -kehotteessa.

3. Voit ennakoida valon sijoittamisen ja piirtää sopivan alkion valmiiksi ennen valon sijoittamista. Kiinnitä valo sitten Osnap-toiminnolla piirtämääsi alkioon. Voit myös käyttää koordinaattisuodattimia esimerkiksi muodossa .xy, jolloin voit osoittaa pis-teen xy-tasolta ja syöttää z-arvon näppäimistöltä muodossa 0,0,100 (100 on tässä esimerkkinä z-arvosta).

4. Valon sijoittamisen jälkeen annetaan asetukset Enter an option to change [Na-me/Intensity/Status/shadoW/Attenuation/Color/eXit]: -kehotteessa.

• Name Valon nimi


Sivu 128

• Intensity Kirkkaus. Oletusarvo on 1, suuremmat arvot kirkkaampia.

• Status Valo päälle tai pois.

• Shadow Luoko valo varjoja vai ei.

• Attenuation Valon himmeneminen. Helpointa hallita kun None.

• Color Valon väri

Voit siirtää valosymbolia Move-käskyllä, mikäli sen sijoittaminen ei aivan onnistunut Lights-käskyn yhteydessä.

Valon asetuksia voi muokata kaksoisnapsauttamalla piirustuksessa olevaa valosym-bolia.

Spottivalon sijoittaminen Spottivalo eroaa pistevalosta siinä, että sillä on suunta. Spottivalolle on määritettä-vä valon sijanti ja piste, johon valo osoittaa. Lisäksi määritetään kirkkaan valopis-teen koko (hotspot) ja ympärille leviävän himmeämmän valokeilan leveys (falloff).

1. Valitse Spot-painike.

2. Kehotteessa Specify source location määritä lampun sijainti.

3. Kehotteessa Specify target location määritä valon osoituskohta.

4. Lopuksi tulee vastaava kehote kuin pistevalon lisäyksessä, paitsi lisänä ovat Hotspot ja Falloff-kehotteet.

Mikäli Hotspot ja Falloff –arvot laittaa samaksi, valo luo vain kirkkaan pisteen. Yleensä Falloff on hieman suurempi kuin Hotspot.

Voit muuttaa arvoja myös jälkeenpäin Properties-toiminnolla ja kahvoilla vetämällä. Oikea arvo löytyy yleensä vain kokeilemalla. Muista antaa Render-käsky, kun haluat nähdä muutosten vaikutuksen.

Valojen hallinta Valoja hallitaan Lights-ikkunassa. Napsauta Lights in Model –painiketta Lights-paneelista.

Kun valitset valon nimen listalta, sen symboli (glyph) korostetaan näytöllä (edellyt-täen että valosymbolit yleensä näkyvät eli Light Glyph Display –painike on valittuna Lights-paneelin alaosasta).


Sivu 129

Voit poistaa valon napsauttamalla valolistalla sen nimen kohdalla hiiren oikeaa ja valitsemalla Delete Light.

Voit muuttaa valon ominaisuuksia kaksoisnapsauttamalla sen nimeä valolistalta. Properties-ikkuna tulee esiin.

Voit muokata valoja myös aktivoimalla valon symbolin ja muokkaamalla muokkaus-kahvojen avulla.

Huom Mikäli sinulla on 3d-malli valoineen tehty AutoCADin aiemmilla versiolla, voit muuntaa vanhat valot uuden version muotoon Convertoldlights-käskyllä. Saatat joutua säätämään asetuksia, kuten kirkkautta, muunnoksen jälkeen. Voit säätää asetuksia valitsemalla valon symbolin ja käynnistämällä Properties-toiminnon.

Pintamateriaalin pinnoituksen suunta Voit säätää pintamateriaalin "levittymistä" kappaleen pinnalle. Tästä käytetään usein nimitystä mappaus (engl. Map tai Mapping).

Voit säätää mappausta Materialmap-käskyllä, joka löytyy Visualize-välilehden Mate-rials-paneelista. Voit valita geometrian muodon mukaan sijoitusasetuksen (Planar, Box, Cylindrical, Spherical). Voit siirtää ja kääntää materiaalia kahvojen avulla.

Voit testata pinnoituksen suunnan vaikutuksia helpoimmin mallilla, jossa on yksi tilavuusalkio, esimerkiksi laatikko kooltaan noin 100x100x100.

Kiinnitä laatikkoon materiaali, jossa pintakuviot erottuvat helposti, esimerkiksi työ-kalupaletin Masonry-väliehdestä Masonry.Unit Masonry.Brick.Modular.Stack.

Valitse Mapping-työkaluriviltä Box Mapping –painike ja valitse Select faces or ob-jects –kehotteessa laatikko.


Sivu 130

Käskyrivillä näkyy kehote Accept the mapping or [Move/Rotate/reseT/sWitch map-ping mode]: ja näytöllä kahvat skaalausta varten ja ympyrät pyöritystä varten.

Voit säätää skaalausta napsauttamalla kolmiomaisen kahvan aktiiviseksi ja vetämäl-lä hiirellä. Kun vedät keltaisena näkyvän skaalauslaatikon riittävän pieneksi, sat tiilikuvion näkyviin (ota tarvittaessa Osnap-toiminto pois päältä).

Kuvion asennon voit säätää napsauttamalla pyöritysympyrää ja vetämällä hiirellä.

Lopuksi hyväksy tekemäsi muutokset painamalla Enter.

Voit resetoida 3d-malliin tehdyt mappaukset Reset mapping coordinates painikkeel-la Materials-paneelin alaosasta.


Sivu 131

Harjoitukset

Harjoitus 1 – Rakennuksen pohja AutoCADin 3d-mallinnustekniikat sopivat hyvin luonnosteluun ja yksinkertaisten esityskuvien tekemiseen. Esimerkiksi rakennusten luonnostelussa voi käyttää poh-jana olemassa olevaa 2d-pohjapiirustusta ja luoda sen perusteella seinät Polysolid-käskyllä. Pohjana voi käyttää myös skannattua pohjapiirustusta.

Mikäli sinulla ei ole sopivaa skannattua pohjapiirustusta, voit hakea sellaisen hel-posti jonkin kiinteistövälittäjän www-sivuilta. Suurimmillä kotimaisilla kiinteistövä-littäjillä on myytävistä asunnoista bittikarttamuotoinen (skannattu) pohjapiirustus www-sivuillaan.

Kuvatiedoston käyttö pohjana 1. Napsauta www-selaimessa sopivan kuvan päällä hiiren oikeaa ja valitse Tallen-

na kuva nimellä.

2. Aloita AutoCADissä uusi, tyhjä piirustus.

3. Valitse AutoCAD-valikosta Insert > Raster Image Reference.

4. Valitse tallentamasi kuvatiedosto.

5. Säädä lisäysasetukset seuraavasti:


Sivu 132

6. Zoomaa kuva näkyviin (Zoom Extents).

7. Skaalaa kuva oikean kokoiseksi Scale-käskyllä. Valitse ensin kuva sen reunaa napsauttamalla ja käynnistä Scale.

8. Osoita peruspiste origoon.

9. Valitse Scale-käskyn Reference-lisämääre. Osoita kahdella pisteellä jokin tun-nettu paikka kuvasta (esim. keittiökalusteen kaksi nurkkapistettä). Syötä pistei-den osoittamisen jälkeen näppäimistöltä kyseisten pisteiden välinen todellinen mitta (jos keittiökaluste, syötä 600).

10. Zoomaa koko kuva näkyviin (Zoom Extents).

11. Tarkista jonkin tunnetun asian, esimerkiksi oviaukon avulla, tuliko skaalaus oi-keaksi. Käytä tarkistusmittauksessa Distance-käskyä (käskylyhenne di).

Mallinnus Käynnistä Polysolid-käsky. Anna Height-määreellä sopiva seinän korkeus (esim. 2400), Width-määreellä leveys (esim. 250) ja Justify-määreellä sopiva piirtolinja (Right eli oikea jos piirrät myötäpäivään ulkoseinien sisänurkkia osoittamalla).

Käytä suorien seinien piirrossa apuna Ortho-toimintoa. Osnap-toiminnon voi ottaa pois päältä, koska Osnap ei tartu kuvatiedoston viivoihin.

Voit asettaa työskentelyn ajaksi seinille läpinäkyvän materiaalin ja Realistic-esitystavan päälle, jolloin näet seinien läpi.

Luo aukot piirtämällä suorakaide seinälle dynaamisen koordinaatiston avulla ja ve-tämällä aukko Presspull-käskyllä.


Sivu 133

Harjoitus 2 - Mekaniikkaosa Luo tilavuusmalli (määritä puuttuvat mitat itse).

Tee piirustus eri kuvantoineen.

fak.fi - autocad 2009 3d-perusteet 2009 3d-perusteet.pdf · 2013. 10. 29. · autocad 2009....

Documents