Esko-hankkeen opit, kopit ja kompastuskivet -

kun järjestö ja Oulun kaupunki lähtivät

kumppanuutta rakentamaanKATJA SUNI

13.11.2014

ESKO- Ehkäisevän työn kärkihanke

Oulussa 2009-2013

ESKO oli sosiaali- ja terveysjärjestöjen sekä

Oulun kaupungin yhteinen ehkäisevän

työn hankekokonaisuus vuosille 2009-2013.

Tavoitteena oli lisätä oululaisten

hyvinvointia elämän eri vaiheissa.

Hankkeessa ehkäisevä työ nähtiin

seuraavasti: ehkäisevällä työllä tähdätään

yksilön tai yhteisön hyvinvointiin ja

terveyden edistämiseen pyrkimällä

estämään ennalta ongelmien syntymistä

tai niiden pahenemista.

RAY-rahoitteinen KASTE-hanke

Esimerkkejä järjestöjen ja kaupungin

yhteisistä toimintamuodoista Oulussa

Yhteinen toimintarakenne

•Elämänkaariverkostot

Yhteiset toimintamallit

•Sähköinen hyvinvointikertomus

•Järjestöavustukset

•Hankehakemusyhteistyö

Yhteistyön opit, kopit ja kompastuskivet

•Onnistumiset

•Haasteet

•Kumppanuuden edellytykset

Elämänkaariverkostot

yhteistyörakenteen kulmakivenä

• Mannerheimin Lastensuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry

• Auta Lasta ry

Lapset, nuoret lapsiperheet

• Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri ry

• EHYT ryTyöikäiset

• Oulun Seudun Setlementti ry

• Oulun Seudun Muistiyhdistys ryIkäihmiset

• SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

• Oulun kaupunkiKoordinaatio

Järjestö-kuntayhteistyössä tarvitaan erilaisia yhteistyöverkostoja ja –foorumeita

1. Laajan osallistumisen yhteistyöfoorumit

2. Edustuksellinen yhteistyöelin

3. Yhteistyöryhmä

4. Tuotannollinen yhteistyöryhmä

5. Johtava ryhmä

Viirkorpi 2013

Järjestöt mukana

hyvinvointikertomustyöskentelyssä

Oulussa kokemustieto on huomioitu

laajalti

Turvallisuus

Nuoret

Työikäiset

Ikäihmiset

Henkinenhyvin-vointi

Terveys & toiminta-kyky

Asuminen & ympä-ristö

Työ ja toimeen-tulo

Elämänlaatu

Lapset, lapsiperheet

Kokemuksellisen hyvinvointitiedon kerääminen / järjestöpäivät 26.4. 2013 Oulu • Tarkastelunäkökulmia olivat Lapset, lapsiperheet ja nuoret sekä työikäiset ja ikäihmiset. • Kokemuksellista hyvinvointia tarkasteltiin hyvinvoinnin teemojen (9 kpl) sekä väestöryhmien

matriisissa. Keskustelun pohjana oli 4-kenttä, jossa tarkasteltiin niitä asioita jotka jo ovat hyvin ja tukevat hyvinvointia. Samoin oli sarake niille asioille, joita jo on mutta niitä tulisi kehittää. Lisäksi oli sarakkeet puuttuvista asioista/ toiminnoista sekä sarake asioille joista voidaan luopua kokonaan.

• Keskustelun tuloksista laadittu yhteenveto toimitettu päätöksentekijöille

Tasa-arvo, oikeuden-mukaisuus

Osallisuus

ja vaikutta-minen

Varhais-kasvatus,

koulut, opiskelu

Matti Vähäkuopus 2013

TYÖIKÄISET Kuntalaisten hyvinvointi / järjestöpäivät 26.4.2013

Ovat olemassa/

säilytettävät / vahvistavat

hyvinvointia

Ovat olemassa,

mutta tulee kehittä

Nämä asiat puuttuvat

ja niitä tarvittaisiin

Näistä asioista voitaisiin

luopua

Varhaiskasvatus, koulut ja opiskelu:

Liikunta ja kulttuuri:

Terveys ja toimintakyky:

+ Työikäisten muistisairaiden

päivätoiminta on hyvä

toimintamuoto.

+ Kehittäjä asiakkaiden

mukana olo palveluiden

kehittämisessä

(mielenterveyspuoli)

+ Pitkäaikaistyöttömien

terveystarkastukset.

+ Muistineuvoja toiminta

- Aikojen saamista sote-

palveluihin tulee kehittää.

- Asiointiavun kehittäminen

- Palveluiden ja toimintojen

kehittämisessä tulisi

huomioida alueiden

erityispiirteen.

- Laitoshoidon purkaminen

tuo kehittämistavoitteita

avopalveluiden

kehittämiseen.

- Avohuollon henkilöstön

tietämystä järjestötoimijoista

tulee lisätä ja yhteistyötä

edelleen kehittää.

- Henkilökohtaisen avun

järjestämistapojen edelleen

kehittäminen

- Äskettäin työttömiksi

jääneiden

terveystarkastuksien

kehittäminen.

- Sosiaalipalveluihin myös

matalankynnyksen

palvelua vrt.

terveyspalvelut

hyvinvointipisteessä.

- Alueelliset

palvelukoordinaattorit

- Ennaltaehkäisevä

näkökulma myös

hoitoketjuihin.

- Avokuntoutus puutteellista

- Sektoroitunut ajattelumalli

- Organisaatiolähtöisyys

- Jatkuvat

organisaatiomuutokset

- Tilaaja- tuottaja malli

Matti Vähäkuopus 2013

Hyvinvoinnin painopisteet 2015

Lapset ja nuoret

Palvelut toteutetaan ns. yhden luukun periaatteella yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

Lapsiperheiden kotiin annettavaa arjen tukea lisätään

Hyvinvointineuvolan- ja hyvinvointikoulun toiminta konkretisoidaan

Työikäiset

Sosiaalityön asiakkaille nimetään asiakasvastaavat

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuutta parannetaan ja hoitoon pääsyn kriteereitä madalletaan. Palvelut toteutetaan enenevästi hyvinvointikeskuksissa

Kuntien ja sairaanhoitopiirin yhteistä toimenpideohjelmaa jatketaan erikoissairaanhoidon kustannusten hillitsemiseksi

Ikäihmiset

Ikäihmisten määrän ja palvelutarpeen kasvuun vastataan kotihoidolla ja tehostetutulla palveluasumisella. Pitkäaikaislaitoshoitopaikkoja vähennetään

Kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen järjestämisessä hyödynnetään monituottajuutta

Sähköiset palvelut

Sähköisen ajanvarauksen osuutta laajennetaan (esim. laboratorio, kouluth, suun th)

Oulun kaupungin talousarvioesitys 2015

Järjestöavustukset tukevat yhteistyötä

ESKO-hankkeessa tehtiin yhteistyössä kaupungin edustajien kanssa esitys uudesta järjestöavustusmallista, jossa hyödynnettiin olemassa olevia jakoperusteita sekä esitettiin uusia jakoperusteita vastaamaan Oulun kaupungin strategisia hyvinvoinnin painopisteitä, turvamaan järjestöjen toimintaedellytyksiä sekä tukemaan innovatiivista ja pitkäjänteistä järjestötoimintaa.

Avustusmallissa oli kolme koria: hyvinvoinnin painopisteiden mukaiset avustukset, perustoiminta-avustukset sekä kerta-avustukset

Uudessa esityksessä painotettiin järjestöjen välistä yhteistyötä ja se olisi mahdollistanut avustuksen hakemisen useammasta avustuskorista.

Uuden avustuskäytännön tavoitteena oli tukea perustoimintaa sekä vähentää kehittämistoiminnan pirstaleisuutta kohdentamalla avustusta laajempiin kokonaisuuksiin, joita toteutettaisiin järjestöjen välisenä yhteistyönä.

Esitys uudesta järjestöavustuskäytännöstä odottaa vielä Oulun kaupungin päätöksentekoa. Tällä hetkellä kaupungissa selvitellään mahdollisuutta yhdistää hyvinvointipalvelujen sekä sivistys- ja kulttuuripalvelujen järjestöavustukset yhdeksi kokonaisuudeksi.

Järjestöjen ja kaupungin

hankehakemusyhteistyö

Hankeaihion esittely elämänkaariverkostoissa

• Päällekkäisyyksien välttäminen

• Uusien hankekumppaneiden löytäminen

• Huom! Verkostot eivät anna lausuntoja hankkeille

Hankehakemukset kaupungin

lausuntokierrokselle

• Huomioidaan hankkeiden tavoitteiden yhteensopivuus hyvinvointistrategian ja hyvinvoinnin painopisteiden näkökulmasta

• ”ESKO-puumerkki” edellytetään

Valmiit hankehakemukset

RAY:lle

Lapset, nuoret,

lapsiperheet

elämänkaariverkosto

Työikäiset

elämänkaariverkosto

Ikäihmiset

elämänkaariverkosto

Koko verkoston yhteinen foorumi. Kokoontuu 1 x kevät ja 1 x syksy.

Kaikkia verkostoja koskevat yhteiset teemat. Aamupäivä yhteistä työskentelyä

ja iltapäivällä jakaannutaan elämänkaariverkostoihin.

SOSTEn

erityisasiantuntija

Oulun kaupungin

yhteyshenkilö

Sähköinen hyvinvointikertomus

KASTE-yhteistyö

Maakunnallinen järjestöjen neuvottelukunta

Muut rakenteet ja teemat

Häkkilä, Saarenpää 2013

Vuosisuunnitelma yhteiselle

työskentelylle

• Hankehakemukset kaupungin käsittelyyn

• Hankeaihioiden valmistelu elämänkaariverkostoissa

• Kaupungin järjestöavustushaku

Tammi-maaliskuu

• Tiedon kerääminen hyvinvointikertomukseen

• Kaupungin lausunnot hankehakemuksille

• Hankehakemukset RAY:lle

Huhti-kesäkuu • Hyvinvoinnin painopisteet

tulevalle vuodelle

• Painopisteiden esittely järjestöille

Heinä-syyskuu

• Uusien hankeaihioiden suunnittelu yhteistyössä elämänkaariverkostojen kanssa

Loka-joulukuu

Järjestö-kuntayhteistyön opit, kopit ja

kompastuskivet

Yhteistyön opit ja kopit

Järjestöjen välinen ja järjestöjen ja kaupungin välinen yhteistyö lisääntyi

Päällekkäisyydet ja kilpailu yhteistyössä vähenivät

Järjestöjen toiminta on aiempaa tunnetumpaa ja näkyvämpää

Luotiin kumppanuusperusteisia rahoitusvaihtoehtoja

Kehitettiin useita, kohderyhmän tarpeita vastaavia, yhteisiä toimintamalleja

Asuinaluekohtainen toiminnan tarkastelu

Syntyi uudenlainen toimintakulttuuri järjestöjen ja kaupungin välille

Yhteistyön kompastuskivet

Avoimuuden ja luottamuksen säilyttäminen elämänkaariverkostoissa

Pienten ja suurten järjestöjen huomioiminen yhteistyössä

Sitoutuminen yhteistyöhön

Yhteistyön koordinointi ja johtaminen

Ison kaupunkiorganisaation ja laajan järjestökentän toiminnan yhteensovittaminen

Muuttuva toimintaympäristö

Järjestö-kuntayhteistyön

kumppanuuden edellytykset

Yhteiset tavoitteet luovat vahvan pohjan kumppanuudelle

Yhteistyölle on varattava aikaa

Moniäänisyys on rikkautta

Ole rohkea!

Avoin viestintä on tavoitteellisen yhteistyön perusta

Yhteistyö vaatii resursointia

Joustavat yhteistyörakenteet helpottavat yhteistyötä

Lue lisää ESKO-hankkeen tuloksista

Kiitos ja hyvää syksyä!