Kilpailuviraston vuosikirja 2009

Toimitus Kilpailuviraston viestintä

Taitto Antti Hovila

Kannen suunnittelu Harri Heikkilä

Valokuvat Kuvatoimisto Rodeo Oy

Painotyö Yliopistopaino 2009

ISSN 0788-9291

SisällysLukijalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5

Talouden kriisi ja kilpailu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .6

Haasteellista työtä kaikkien hyväksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .9

Kilpailun edistäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17

Kilpailuvalvonta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23

Toiminnan tuloksellisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .29

Kilpailuviraston ratkaisuja 2008 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32

Kilpailuviraston lausunnot 2008 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35

Markkinaoikeuden päätökset 2008 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38

KHO:n päätökset 2008 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39

Työryhmäedustukset 1 .6 .2009 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .40

Kilpailuviraston yhteystiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .42

4

5

LukijalleTalouden lama sekä osittain myös keinot sen lieventämi-seksi ovat haaste etenkin talouspolitiikalle, mutta myös kilpailulle. Onko finanssikriisi osoitus markkinamekanis-min toimimattomuudesta taloudellisen järjestyksen yllä-pitäjänä, ja mikä rooli taloudellisella kilpailulla on kriisistä selviytymisessä?

– Syy-yhteyttä taloudellisen kilpailun tai sen puutteen ja kansainvälisen finanssikriisin välillä ei ole löydetty – ky-symys oli pikemminkin sääntelyn epäonnistumisesta ja liiallisesta riskinotosta. Voimakas kilpailu finanssialalla ei myöskään ole sellaisen vakauden este, jota finanssimark-kinoiden asianmukainen toiminta välttämättä edellyttää .

– Reaalitalouden puolella niiden yritysten tukeminen, joil-la muutoinkaan ei olisi menestymisen mahdollisuuksia, vaikeuttaa pidemmän aikavälin kasvua . Ongelmia voi tul-la myös ”kansallisten menestyjäyritysten” rakentamisesta ja perusteettomasta tukemisesta . Taloudellisilla kriiseillä on ollut taipumus pitkittyä, jos kilpailusääntöjen sovelta-misesta on tingitty .

Edellä olevat näkemykset olivat OECD:n kilpailukomite-an helmikuun kokouksen keskeistä antia . Kokouksen ta-voitteena oli selvittää talouskriisin vaikutuksia kilpailu-politiikkaan .

Miten kilpailuviranomaisen, Kilpailuvirasto mukaan luet-tuna, tulisi sovittaa tehtävänsä talouslamaan?

– OECD:n kilpailukomitean mukaan valvonta ja kilpailun-rajoitusten ja yrityskauppojen arviointi tulee sopeuttaa laman taloudelliseen ympäristöön tinkimättä kuitenkaan kilpailun perimmäisistä tavoitteista ja kilpailupolitiikan yleisesti hyväksytyistä taloudellisista periaatteista . Tavoi-teltavaa on lisäksi entistäkin perusteellisempi tapauskoh-tainen vaikutusarviointi muodollisen tarkastelun kustan-nuksella .

Edellä esitettyyn voi vielä lisätä, että myös Kilpailuviras-ton lokakuussa 2008 julkaisema Kilpailukatsaus antaa voimakkaan todistuksen siitä, että taloudellisen kilpailun

turvaaminen – ei pelkästään hyvinä aikoina, vaan myös taantumassa – tuottaa merkittävää hyvinvoinnin kasvua . Katsaus julkaistiin viraston 20-vuotis- ja kilpailunrajoitus-lain 50-vuotisjuhlan kunniaksi .

Kilpailukatsaus sisältää yhteenvedon kilpailun teoreetti-sesta perustasta, selvityksiä kilpailun merkityksestä talou- dellisen kehityksen ylläpitäjänä sekä arviot televiestin-nän, sähkömarkkinoiden, maa- ja vesirakentamisen sekä ympäristöliiketoiminnan kilpailusta . Julkaisu antaa hyvät lähtökohdat kilpailusta ja sen merkityksestä käytävälle keskustelulle ja päätöksenteolle, ja sen anti on erityisen merkityksellinen käsillä olevassa talouden kriisissä .

Aktiivinen kilpailupolitiikka ja sitä tukenut muu yhteis-kuntapolitiikka ovat viime vuosikymmeninä muuttaneet toimintaolosuhteita Suomessa kilpailulle edullisemmiksi . Jäljellä on kuitenkin vieläkin merkittäviä kilpailun puuttei-ta, ja uusi talouden tilanne saattaa tuoda mukanaan uu-sia kilpailuongelmia . Yhteiskuntapolitiikan laaja-alainen koordinointi kilpailun edistämiseksi on siksi tärkeää .

Ajankohtaisia haasteita kilpailun näkökulmasta ovat mm . julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan välisen kilpailu-neutraliteetin turvaaminen ja jo edellä mainittujen talou-den tukitoimien kilpailuvaikutusten arviointi .

Kesäkuussa 2009

Juhani Jokinen

6

Talouden kriisi ja kilpailuSuhdanteet ja Kilpailuvirasto

Talouden suhdannevaiheella on merkittävä vaikutus sii-hen, millaisia kilpailunrajoituksia Kilpailuviraston käsitel-täväksi tulee .

Korkeasuhdanteelle on tyypillistä hyödykkeiden hyvä me-nekki ja ajoittaiset saatavuusongelmat sekä hintojen nou-sutaipumus . Erityisesti Suomen kaltaisissa maissa, joissa markkinat ovat laajalti keskittyneet ja määräävä markki-na-asema on yleinen ilmiö, kilpailuviranomaisten tietoon saatetaan runsaasti epäilyksiä kohtuuttoman korkeista hinnoista tai hintojen korotuksista . Myös toimituskielto-ja ja muita mielivaltaisiksi epäiltäviä menettelyjä voi esiin-tyä, kun myyjien merkittävä markkinavoima ja vahva ky-syntä kohtaavat markkinoilla toisensa . Yrityskauppoja teh-dään myös runsaasti, kun pääomia rakennejärjestelyjen toteuttamiseen on hyvin saatavissa .

Matalasuhdanteessa hyödykkeiden kysyntä on heikkoa, ja myyjien kannusteet lisätä tuotantokapasiteettinsa käyttö-astetta vahvistuvat . Tähän voi liittyä myös houkutus sulkea kilpailijoita keinotekoisesti pois markkinoilta . Yrityskaup-pojen määrä yleensä laskee, mutta esiin tulevilla tapauk-silla on taipumus olla erityisen hankalia, koska niiden seu-rauksena saattaa olla markkinoiden olennainen keskitty-minen ja tuotantokapasiteetin merkittävä väheneminen .

Kartellien suhde suhdannevaiheeseen on muihin kilpai-lunrajoituksiin verrattuna jossain määrin epäselvempi, koska korkeasuhdanteessa kartellista on helpompi sopia, mutta matalasuhdanteessa kiellettyyn yhteistyöhön on toisaalta suurempi tarve .

Kilpailuviranomaisen kannalta stagflaatio-olosuhteet oli-sivat sikäli haasteelliset, että esiin saattaisi tulla sekä kor-kea- että matalasuhdanteelle tyypillisiä ongelmia, kun sekä hintojen nousu että kapasiteetin vajaakäyttö olisi-vat taloudessa vallitsevina. Kartellienkin osalta stagflaa-tio sekä helpottaisi kolluusion toteuttamista että vahvis-taisi tämän kannusteita .

Suomessa ja koko maailmantaloudessa elettiin syksyyn 2008 asti vakaan ja vahvan taloudellisen kasvun aikaa . Sen jälkeen suhdannetilanne muuttui kuitenkin nope-asti ja radikaalisti . Kilpailuvirasto on seurannut koko ajan aktiivisesti talouden kehitystä ja pyrkinyt ottamaan kriisin huomioon oman toimintansa ennakoinnissa . Viraston Kilpailu-uutiset -lehdessä esitettiin syyskuussa 2008 seuraava arvio talouden tilasta:

”Näyttää kuitenkin varsin selvältä, että taloudellisen kasvun ja inflaation välinen suhde on kaikissa teollisuus-maissa muuttumassa olennaisesti epäedullisemmaksi kuin aiempina vuosina. Samaan aikaan kun taloudelli-nen kasvu lähestyy nollaa, vuotuinen inflaatio on nous-sut 4–5 prosentin tienoille; lähestytään siis stagflaation tyyppistä tilannetta.”

Syyskuun 2008 lopulla valmistuneessa viraston toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille 2010–2013 talouden ke-hityksestä todetaan seuraavaa:

”Taloudellinen kasvu on ollut koko 2000-luvun kaikkialla vahvaa ja kansainvälinen vaihdanta on lisääntynyt no-peasti. Vahvaa kasvukautta on kuitenkin leimannut ta-sapainon puute. Erityisesti teollisuusmaat ovat pitäneet alhaisilla koroilla yllä korkeaa aktiviteetin tasoa, mutta rakenteelliset uudistukset, joilla talouden kasvukykyä olisi voitu lisätä pitkällä aikavälillä, ovat jääneet taka-alalle.

Talouden voimakas laajeneminen on lisännyt huomatta-vasti raaka-aineiden ja muiden panostekijöiden kysyntää koko maailmassa, minkä johdosta kasvu on törmännyt – ehkä ensimmäistä kertaa maailman historiassa – luon-nonvarojen fyysiseen riittävyyteen. Seurauksena on ollut raju hintojen nousu, joka on saattanut liikkeelle maail-manlaajuisesti vahvan kustannusinflaatioshokin.

Varallisuusarvojen keinotekoinen nousu, velkaantuminen ja teollisuusmaiden talouksien tasapainottomuus yhdis-tyneenä kustannusinflaatioon ja siihen liittyvään ostovoi-man heikkenemiseen ovat nyt vieneet kasvulta terän.

Suomessa rakenteellisia uudistuksia on tehty enemmän kuin monissa muissa maissa ja maamme on hyötynyt Venäjän talouden ekspansiosta; myös varallisuusarvojen kuplaa pidetään lievempänä kuin monissa muissa Eu-roopan maissa. Stagflaatiouhka koskee kuitenkin myös Suomea.”

7

Raju pudotus

Maailmanlaajuisesta kriisistä kärsivät eniten ulkomaan-kaupasta riippuvaiset maat, joiden vienti painottuu raaka-aineisiin tai investointihyödykkeisiin ja joiden tärkeimmät kauppakumppanit ovat taantumasta merkittävästi kärsivi-en maiden joukossa . Suomi täyttää mainitut ehdot valitet-tavan hyvin . Muihin maihin verrattuna tilannetta lievittä-vät kuitenkin meillä keskimääräistä pienempi hintakupla asuntomarkkinoilla ja rahoitussektorin – ainakin toistai-seksi – suhteellisen vakaa asema .

Tuotanto ja ulkomaankauppa lähtivät Suomessa jyrkkään pudotukseen loka-marraskuussa 2008 . Tuotanto supistui marraskuussa 4,1 % edelliseen vuoteen verrattuna ja jou-lukuussa lasku syveni edelleen . Työ- ja elinkeinoministe-riön (TEM) ja Kilpailuviraston välillä 17 .12 .2008 solmitus-sa vuotta 2009 koskevassa tulossopimuksessa kriisistä todetaan seuraavaa:

”Kilpailuvirasto varautuu talouden (ainakin aluksi) infla-toriseen taantumavaiheeseen vahvistamalla edelleen ky-kyään kartellien nopeaan paikantamiseen sekä suoran että epäsuoran evidenssin avulla, puuttumalla tehok-kaasti määräävässä markkina-asemassa olevien yritysten pyrkimyksiin keinotekoisesti sulkea kilpailijoitaan markki-noilta tai hyödyntää kohtuuttomasti markkinatilannetta kuluttajien vahingoksi sekä pyrkimällä jo etukäteen vai-kuttamaan mahdollisiin eri toimialoja koskeviin erityisiin kriisijärjestelyihin näitten kilpailua estävien, rajoittavien tai vääristävien vaikutusten torjumiseksi.”

Vuodenvaihteessa kävi jo ilmeiseksi, että talouden krii-si tulee koskemaan koko maailmaa ja johtamaan vuon-na 2009 maailmantalouden supistumiseen ensimmäistä kertaa yli 60 vuoteen . Finanssikriisin sijaan alettiin puhua reaalitalouden kriisistä ja lopulta myös taantumasta: hä-täkokouksia pidettiin sekä Suomessa että EU:n piirissä, ja tukitoimia tehostettiin . Suomessa bruttokansantuote oli tammi-helmikuussa noin 11 % ja viennin arvo yli kolman-neksen pienempi kuin vuotta aiemmin .

Maaliskuussa 2009 vahvistetussa TEM-konsernin uudessa strategiassa kriisi nostettiin jo yhtä keskeiseen rooliin kuin muut, pidemmän aikavälin merkittävät muutostrendit:

”Meneillään oleva globaali talouskriisi muuttaa lyhyellä aikavälillä voimakkaasti toimintaympäristöä, jossa keskei-

siä pitkän ajan muutostrendejä ovat ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen erityisesti energiapolitiikan keinoin sekä globalisaatio ja väestön ikääntyminen.”

”Maailmantalous on taantumassa, ja uuteen nousuun pääsy näyttää siirtyvän aiemmin arvioitua etäämmälle. Laskusuhdanne kohtaa samanaikaisesti kaikki talousalu-eet. Rahoituskriisin vaikutukset näkyvät mm. yleisen luot-tamuksen romahtamisena, luoton saannin vaikeutumi-sena ja varallisuusarvojen putoamisena. Seurauksena on ollut maailmankaupan ja investointien hiipuminen, työ-paikkojen menetys, kotitalouksien varovaisuussäästämi-sen kasvu sekä lopulta tuotannon kasvun pysähtyminen ja kääntyminen laskuun.”

Raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat kääntyivät krii-sin syvetessä rajuun laskuun, ja hintatason nousu on pysähtynyt merkittävistä julkisista tukitoimista ja raha-määrän kasvattamisesta huolimatta . Tuoreimmat en-nusteet ennustavat Euroopan unionin bruttokansan-tuotteen supistuvan vuoden kuluessa neljällä prosen-tilla, ja joissakin maissa hintataso on kääntynyt jo las-kuun . Kriisin kestosta ja siitä irtaantumiskeinoista käy-dään vilkasta keskustelua, mutta ainakaan vuonna 2009 ei merkittävää käännettä pidetä todennäköisenä .

Yhteinen haaste

Tätä kirjoitettaessa on joka tapauksessa jo selvää, että lama ja sen vaikutusten lieventämispyrkimykset vaikutta-vat Suomessakin kaikkien yritysten ja kansalaisten ja kaik-kien hallinnonalojen toimintaan . Haaste ne ovat myös kil-pailupolitiikalle ja Kilpailuvirastolle .

Kansalaisten ostovoiman vähetessä kilpailun ja sen puut-teen merkitys tulee toisaalta aiempaa selkeämmin esiin . Olosuhteet ovat siis nyt jopa tavallista otollisemmat kil-pailun – ja kilpailuviranomaisten työn – luonteen ja merki-tyksen osoittamiseen .

Uusi tilanne vaatii Kilpailuvirastolta ”toisaalta valppaut-ta ja ketteryyttä, toisaalta syvällistä arviointia ja kykyä vies-tiä arviointien tuloksista kansalaisille ja muille sidosryhmil-le”, kuten Kilpailu-uutisissa viime syyskuussa ennustet-tiin . Erityisen tärkeässä roolissa on julkisen hallinnon si-säinen yhteistyö .

8

Vapaa kilpailu ja sääntely– Jos rahoituksen ja talouden kriisi on ylipäätään opettanut meille mitään, niin aina-kin sen, että hinta sääntelyn epäonnistumisesta on korkea ja sen, että kilpailupolitiik-kaa tarvitaan ehdottomasti varmistamaan talouden pyörien pyöriminen, sanoi EU:n kilpailukomissaari Neelie Kroes 28 .4 .2009 Saksan Kilpailuvirastossa pitämässään pu-heessa .

– Pelkkä markkinatalous ja kilpailu eivät kuitenkaan riitä, niiden lisäksi tarvitaan laadu-kasta ja tehokasta sääntelyä, Kroes jatkoi . Esimerkkeinä toimialoista, joilla sääntelyä tarvitaan, hän mainitsi rahoitussektorin sekä energia- ja telemarkkinat . Markkinat ja kilpailu eivät näillä aloilla pysty yksin turvaamaan kuluttajien etuja – toisaalta siihen ei pysty yksin myöskään sääntely . Sääntelyn ohella tarvitaan aktiivista kilpailuvalvontaa sekä kansallisella että EU:n tasolla .

– Toimiva kilpailu ja sääntely eivät kilpaile keskenään, muistutti Kroes, ne ovat rinnak-kaisia prosesseja . Parhaiten tämä näkyy hänen mielestään telemarkkinoilla . Säänte-ly tulee kuitenkin vaihtoehtona kyseeseen vain jos markkinoille pääsy on vaikeaa tai mahdotonta, jos kehitys ei ole ilman sääntelyä johtanut kilpailullisiin olosuhteisiin ja jos kilpailulainsäädäntö ei yksin riitä hoitamaan markkinoiden ongelmia (= three cri-teria test) . Ehtona on lisäksi se, että kyse on huomattavaa markkinavoimaa omaavis-ta yrityksistä .

Em . testiä voidaan lisäksi soveltaa luotettavasti vain ex post –tarkastelussa . Ex ante –sääntely perustuu aina ennusteisiin, joiden osuvuudesta ei ole takeita . Esimerkiksi Espanjassa telealan sääntely perustui Kroesin mukaan virheellisiksi osoittautuneisiin ennusteisiin ja johti myöhemmin siihen, että kilpailuviranomaisten oli puututtava asi-aan . Vastaavaan on aiemmin törmätty Ranskassa ja Saksassa, ja Puolassa ja Slovakias-sa epäillään nyt samaa .

Telemarkkinoilla kehitys on kuitenkin Kroesin mukaan ollut yleisesti ottaen myönteis-tä: vanhat monopolit on purettu, hinnat ovat laskeneet ja markkinoille on tullut uu-sia ja parempia tuotteita . Energiamarkkinoilla vastaavaa ei ole nähty . Markkinat ovat edelleen pääosin kansallisia ja määräävässä asemassa olevat yritykset omistavat usein sekä tuotantolaitokset että siirtoverkon . Kannustimet siirto- ja verkkokapasiteetin lisää-miseen ovat siksi heikkoja ja alalle pääsy vaikeata . Tilanteeseen energiamarkkinoilla on Kroesin mukaan usein syyllinen sääntelyn tai sen toimeenpanon epäonnistuminen .

Jos sääntelyä suunniteltaessa otetaan asianmukaisesti huomioon toimivan kilpailun periaatteet, sekä kuluttajille että kilpailuviranomaisille seuraa asiasta vähemmän pään-vaivaa . Jatkuva dialogi sääntely- ja kilpailuviranomaisten välillä on siksi Kroesin mu-kaan välttämätöntä . Molempien tavoitteet saavutetaan paremmin, kun toimeenpani-jat tekevät yhteistyötä .

– Ilman tällaista yhteistyötä ja kilpailua Eurooppa ei pääse takaisin kasvu-uralle, päätti Kroes puheensa .

(Lähde: EU:n komission tiedote 28.4.2009, SPEECH/09/202)

9

Haasteellista työtä kaikkien hyväksiKilpailuviraston visiossa Suomi on uudistumiskykyinen markkinatalous, jossa kilpailu palvelee kulutta-jien ja elinkeinoelämän etua . Toiminta tähtää tuottavuuden ja sitä kautta yleisen hyvinvoinnin kasvuun .

Toiminta-ajatuksemme on terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen ja talouden tehokkuuden lisääminen sekä yksityisessä että julkisessa elinkeinotoiminnassa .

Tehtävämme on valvoa kilpailunrajoituslain ja Euroopan yhteisön kilpailusääntöjen (EY 81 ja EY 82) noudattamista ja edistää alan asiantuntijaviranomaisena muutenkin eri tavoin toimivaa kilpailua .

Asiakkaat ja kuluttajat hyötyvät kilpailusta valintamahdollisuuksien lisääntymisenä, tavaroiden ja palvelujen parempana laatuna, uusina tuote- ja palveluinnovaatioina sekä halvempina hintoina . Yritysten näkökulmasta kyse on mm . elinkeinonharjoittamisen vapauden ja tasapuolisten kilpai-luolosuhteiden turvaamisesta .

Kilpailuviraston toiminnan strategiset painopisteet ja operatiiviset tavoitteet tukevat osaltaan työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan konsernistrategiaa ja hallituksen yhteisiä talouspoliittisia linjauksia . Valvontaviranomaisena Kilpailuvirasto on kuitenkin itsenäinen .

Keskeisiä sidosryhmiämme ovat yritykset ja elinkeinoelämän järjestöt, poliittiset päättäjät, muut viranomaiset ja virkamiehet, yliopistot, korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja media .

Yhteistyö sidosryhmien kanssa tähtää viraston yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämiseen . Myös kuluttajien – eli viime kädessä kaikkien kansalaisten – on hyvä tuntea toimivan kilpailun pelisäännöt ja kilpailun avulla saavutettavat hyödyt .

10

Kilpailuviraston toimintaa ohjaavia arvoja ja periaatteita ovat:

• Tasapuolisuus: Kohtelemme asiakkaitamme ja sidosryhmiämme tasapuolisesti niin, että sa-manlaisissa tilanteissa toimitaan aina samalla tavalla ja samanlaisissa asioista tehdään sa-manlaisia päätöksiä . Asiat valmistellaan ob-jektiivisesti tosiasioiden perusteella ja kaikille asianosaisille tarjotaan tasapuoliset mahdolli-suudet kommentoida ratkaisuluonnoksia . Toi-mintamme perusteet, esimerkiksi priorisointi-periaatteet, ovat kaikkien tiedossa ja niitä so-velletaan samalla tavalla kaikissa tapauksissa .

• Vaikuttavuus: Tavoitteemme on suorittaa yh-teiskunnan meille osoittamat tehtävät resurs-seihin nähden mahdollisimman vaikuttavasti ja tuloksellisesti . Pyrimme – sekä kilpailuval-vonnassa että kilpailun edistämisessä – puut-tumaan oikea-aikaisesti oikeisiin asioihin ja lisäämään tätä kautta kaikkien kansalaisten hyvinvointia . Toiminta kohdistetaan ensisijai-sesti kansantalouden kannalta merkittävim-piin asioihin, ja ratkaisut asioista tehdään niin nopeasti kuin mahdollista .

• Yhteistyökykyisyys: Haluamme tehdä hedel-mällistä yhteistyötä kaikkien sidosryhmiem-me kanssa kansalaisten ja yritysten parhaak-si . Tarjoamme omaa asiantuntemustamme sidosryhmien käyttöön ja kehitämme toimin-taamme sidosryhmiltä saadun palautteen pe-rusteella . Arvostamme erilaisten ihmisten ja erilaisten organisaatioiden erilaista osaamista, ja olemme valmiita dialogiin kaikkien kanssa . Yhteiskunnan palveleminen mahdollisimman tehokkaalla tavalla onnistuu vain yhteistyössä toisten kanssa .

• Ammattitaitoisuus: Pyrimme täyttämään yh-teiskunnallisen palvelutehtävämme tekemällä oikeansisältöisiä ja hyvin perusteltuja ratkai-suja, tarjoamalla sidosryhmillemme laaduk-kaita asiantuntijapalveluja ja osallistumalla aktiivisesti kilpailupoliittiseen keskusteluun sekä Suomessa että Euroopan kilpailuviran-omaisten verkostossa . Tavoitteemme on olla kansainvälisesti arvostettu kilpailuvalvonnan ja kilpailun edistämisen osaaja .

• Avoimuus: Tiedotamme avoimesti toiminnas-tamme ja erityisesti tekemiemme päätösten perusteluista, jotta kaikilla olisi mahdollisuus ymmärtää terveen ja toimivan kilpailun hyö-dyt . Toiminnan läpinäkyvyys on välttämätöntä myös sen vuoksi, että yritykset ja kansalaiset voivat valvoa omien oikeuksiensa toteutu-mista ja varmistua toimintamme lainmukai-suudesta . Avoimuus arvona tarkoittaa myös valmiutta ottaa vastaan kritiikkiä ja muuttua toimintaympäristön muuttuessa .

• Luovuus: Haluamme olla elävä ja kehittyvä organisaatio, joka seuraa aktiivisesti mm . kilpailuoikeuden ja kilpailun taloustieteen uusimpia virtauksia ja soveltaa niitä ennak-koluulottomasti ja tehokkaasti päätöksissään ja muussa toiminnassaan . Luotaamme jatku-vasti toimintaympäristöämme saadaksemme ajantasaista tietoa toimintojemme priorisoin-tia varten . Pyrimme koko ajan kehittämään on-gelmanratkaisutaitojamme ja mm . kykyämme viestiä oikeista asioista oikeille sidosryhmille oikeaan aikaan ja oikealla tavalla .

11

Vahvuutena hyvä työilmapiiri

Virasto tarjoaa vuosittain 8–10 harjoittelupaikkaa kilpailu-oikeuden ja talous- ja kauppatieteiden yliopisto-opiskeli-joille eri puolilta Suomea . Harjoittelusta on käytännössä muodostunut tärkeä rekrytointikanava virastolle: monet uusista työntekijöistä ovat aiemmin toimineet virastossa harjoittelijoina .

Yhteistyö potentiaalisten uusien työntekijöiden kanssa on muutenkin aktiivista . Virasto mm . järjestää vuosittain kil-pailuoikeuden käytännön kurssin Helsingin yliopiston oi-keustieteellisen tiedekunnan opetusohjelmaan ja julkai-see julkaisusarjassaan korkeatasoisia, kilpailuun liittyviä tutkielmia ja pro gradu -töitä .

Työantajakuvan houkuttelevuutta mitataan työhakemus-ten määrän lisäksi lähtövaihtuvuudella eli toisen työnan-tajan palvelukseen siirtyneiden määrällä . Vuonna 2008 lähtövaihtuvuus oli alhainen, vain 4,8 % . Kokonaispoistu-ma (22,2 %) ja tulovaihtuvuus (31,7 %) pysyivät kuitenkin edellisten vuosien tapaan korkeina . Kokonaispoistumaa kasvattavat mm . perhevapaat ja muut virkavapaudet .

Työaikajoustot ovat lisääntyneet, mm . kiinnostus osa-aikai-seen viran hoitamiseen on jatkanut kasvuaan . Vuoden 2008 aikana yhteensä 12 virkamiestä hoiti virkaansa osa-aikaisesti, kun edellisenä vuonna osa-aikaisia oli vain kuu-si . Vuoden 2008 lopussa osa-aikaisia oli yhdeksän .

Henkilötyövuosien määrää koskeva tavoite oli viime vuon-na 70 ja toteuma – harjoittelijat mukaan lukien – 69,3 .

Osaaminen A ja OVirasto lähetti vuosina 2007–2008 yhteensä yhdeksän tutkijaa opiskelemaan Lontoon King`s Collegen Masters in EC Competition Law ja Masters in Economics in Com-petition Law -koulutusohjelmiin . Yksi tutkijoista osallis-tui lisäksi kesällä 2008 kansainvälisen kilpailuasiantun-tijaverkoston järjestämään kaksiviikkoiseen kilpailualan koulutukseen (The Competition and Regulation European Summer School CRESSE) .

Henkilöstön osalta Kilpailuviraston tavoitteina ovat tarvit-tavan huipputason osaamisen varmistaminen ja työnteki-jöiden hyvinvointi ja aikaansaavuus .

Osaamisen näkökulmasta olennaista on huolehtia hy-vin työnantajakuvasta ja houkuttelevuudesta työnantaja-na sekä poistaa työssä oppimisen ja koulutuksen avulla osaamiskapeikkoja . Hyvinvoinnin osalta tavoitteena on varmistaa työterveys, työkyky ja työturvallisuus sekä huo-lehtia hyvin henkilöstön motivaatiosta .

Henkilöstöä koskevat tulosmittarit osoittivat vuonna 2008 myönteistä kehitystä: loppuvuodesta tehdyn VMBaro-kyselyn vastausten keskiarvo (3,53/5) oli merkittävästi pa-rempi kuin edellisessä vuonna 2006 toteutetussa kyselys-sä (3,22) ja lisäksi selvästi parempi kuin valtionhallinnos-sa keskimäärin . Tulokset paranivat kaikilla osa-alueilla . Parhaat arviot annettiin työilmapiiristä (3,89) ja työolois-ta (3,85), huonoimmat palkkauksesta (2,83) .

Hyvän työilmapiirin lisäksi henkilöstö arvostaa erityises-ti työnsä haasteellisuutta (3,91) ja itsenäisyyttä (3,97) . Työntekijät pääsevät perehtymään monipuolisesti sekä elinkeinoelämään että julkisen sektorin toimintaan, ja työ tarjoaa näköalapaikan myös kansainvälisen yritystoimin-nan seuraamiseen . Myös arviot johtamisesta parantuivat 3,1:stä 3,6:een, ja halukkuus työpaikan vaihtoon väheni .

Henkilöstökyselyn hyvä tulos heijastaa osaltaan sitä, että henkilöstön osallistumismahdollisuuksia yhteisiin hank-keisiin, kuten vuonna 2008 valmistuneeseen strategiatyö-hön, on viime vuosina tietoisesti lisätty .

Kiinnostava työnantajaKiinnostus viraston virkoja kohtaan on yleisesti ottaen suurta: esimerkiksi vuonna 2008 virastoon tuli keskimää-rin 44 työhakemusta kutakin avoinna ollutta viittä virkaa kohden . Myös sijaisuudet ja harjoittelupaikat kiinnostavat yleensä kymmeniä hakijoita .

12

Tutkijat käyvät vuosittain myös useissa muissa ulkomailla järjestettävissä koulutustilaisuuksissa . Vuonna 2008 täl-laisia kurssimatkoja tehtiin 15 . Kaksi tutkijoista osallistui lisäksi kuukauden mittaiseen harjoitteluun komission kil-pailupääosastolla . Myös kansainvälinen yhteistyö EU:n komission työryhmissä ja muissa kansainvälisissä yhteis-työryhmissä kehittää tutkijoiden osaamista .

Suomessa tutkijoita osallistui mm . yleishyödyllisiä pal-veluja, eri kilpailunrajoitustyyppejä, toimialaseurantaa ja hallintopäätösten tekemistä koskeville kursseille . Lisäksi tutkijoille järjestettiin kaksipäiväinen tarkastuskoulutus-tilaisuus, taloudellista koulutusta sekä useita viraston si-säisiä tutkijatapaamisia .

Lokakuussa 2008 julkaistun Kilpailukatsauksen1 laati pro-jektiryhmä, jonka yhdeksästä jäsenestä kahdeksan työs-kentelee Kilpailuvirastossa ja yksi Itä-Suomen lääninhal-lituksessa . Hanke tarjosi tutkijoille mahdollisuuden tu-tustua syvällisesti alan kirjallisuuteen ja saada yhteistyö-kumppaneina olleilta tutkimuslaitoksilta uutta tietoa tut-kimusmenetelmien ja alan kehityksestä yleisesti .

Kilpailukatsaus nivoi onnistuneesti yhteen juridisen osaa-misen ja analyyttisen taloudellisen tutkimuksen . Hanke tarjosi siten käyttökelpoisen mallin tutkijoiden työskente-lyn kehittämiselle yleisemminkin . Myös kesällä 2008 jul-kaistun rakennusalan erillisselvityksen laatiminen kehitti tutkijoiden osaamista .2

Virastossa on käynnistetty järjestelmällinen esimieskoulu-tus, johon viime vuonna osallistui viisi tutkimuspäällikköä . Substanssiryhmien päälliköt osallistuivat lisäksi kaksipäi-väiseen asiantuntijaorganisaation johtamiseen liittyvään koulutustilaisuuteen .

Tukitehtävissä toimiva henkilöstö osallistuu vastaavasti omien erikoisalojensa kursseille . Aiheina olivat vuonna 2008 mm . taloushallinto ja virkaehdot, riskien hallinta, osaamisen johtaminen ja perehdytys sekä uudet asian- ja matkanhallintajärjestelmät . Viimeksi mainituista järjes-tettiin koulutusta myös koko henkilöstölle .

1 Kilpailuviraston selvityksiä 2/2008: Kilpailukatsaus 2 Kilpailuviraston selvityksiä 1/2008: Rakennusalan markkinoiden

toimivuus — ongelma-alueita ja edistämisen mahdollisuuksia

Vuosien 2007 ja 2008 voimakas panostus koulutuksen ostopalveluihin ilmenee oheisesta kuvasta (ks . sivu 13) . Ulkopuolelta ostettuihin koulutuspalveluihin käytettiin lä-hes 100 000 euroa eli 1,8 % toimintamenomäärärahasta . Kaikkiaan koulutuskustannukset nousivat vakinaisten ja määräaikaisten virkamiesten osalta lähes 160 000 euroon eli lähes 2 500 euroon per henkilötyövuosi .

Henkilöstön näkemys työpaikkakoulutuksesta ja osaami-sen kehittämismahdollisuuksista toteutui VMBaro-tun-nusluvulla mitattuna suunnitellusti: tavoite oli 3,5 ja to-teuma 3,6 . Vuoden 2006 luku oli 3,4 .

Palkitseminen ja hyvinvointi Kesällä 2008 virastossa käynnistettiin palkitsemisstrate-giaa ja palkkausjärjestelmän kehittämistä koskeva hanke, jossa käsitellään aineellisen palkitsemisen lisäksi työn si-sältöä ja laatua, työn ja muun elämän tasapainoa, joh-tamista ja organisaatiota sekä työympäristöä ja mahdol-lisuutta kehittyä . Aiheena on myös tuloksellisuutta edis-tävien työaikaratkaisujen ja asiantuntijoiden urakehitys-mahdollisuuksien parantaminen .

Sairauspoissaolojen määrä per henkilötyövuosi kääntyi vuonna 2008 laskuun: tavoite oli enintään 9 tpv/htv, to-teutuma 7,9 tpv/htv eli vähemmän kuin kertaakaan vuosi-na 2005–2007 . Myös sairauspoissaolojen keskimääräinen kestoaika 2,1 päivää ja työterveyspalvelujen ostomenot per henkilötyövuosi olivat pienimmät viiden vuoden tarkaste-lujaksolla .

Kuvassa näkyvä työterveyspalvelujen ostomenojen huip-pu vuonna 2007 johtuu työturvallisuuslain mukaisesta työpaikkariskiselvityksestä ja joka neljäs vuosi tehtävästä koko henkilöstöä koskeneesta työterveystarkastuksesta .

Henkilöstöllä on vuodesta 2007 alkaen ollut mahdolli-suus saada liikuntaseteleitä ja niitä onkin käytetty aktiivi-sesti . Lisäksi henkilöstölle on tarjolla viikoittaiset sulka-pallo- ja salibandyvuorot . Vuoden 2007 lopulla käyttöön-otettuja lounasseteleitä käyttää kuukausittain keskimää-rin puolet henkilöstöstä .

13

Ostetut henkilöstöpalvelut vuosina 2005 –2008 (1000 €)

30

60

90

120

150 Virkistys- ja muut henkilöstöpalvelut

Työterveyspalvelut (netto)

Koulutuspalvelut

2008200720062005

Henkilöstöä koskevat tunnusluvut 2008:

Toteutuma 2006 Toteutuma 2007 Tulossopimustavoite 2008 Toteutuma 2008

Henkilötyövuodet, vakituiset ja määräaikaiset 69,2 65,4 70 64,3

Harjoittelijat, htv 4,6 5,0 5,0

Työvoimakustannukset, 1000 € *) 3 594 3 556 3 800 3 785

Työvoimakustannukset, 1000 € **) 3 695 3 668 3 977

Osaamiskapeikkojen poistaminen

Työpaikkakoulutus ja osaamisen kehittämis-mahdollisuudet, VMBaro (asteikko 1– 5)

3,4 - 3,5 3,6

Koulutuspanos, työpäivää/htv 9 8,7 > 9 7,4

Ylemmän korkeakoulu- ja yliopistotason tutkin-non suorittaneiden osuus henkilöstöstä vuoden lopussa, %

63,2 61,9 66 68,1

Henkilöstön fyysinen hyvinvointi paranee

Työilmapiiri, VMBaro (asteikko 1– 5) 3,5 - 3,4 3,8

Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 9,2 13,4 < 9 7,9

Organisaation työnantajakuva on houkutteleva

Työhakemusten määrä . kpl / avoin virka - - 40 43,6

Lähtövaihtuvuus, % 5,8 11,8 < 10 4,8

*) Vuoden 2007 tilinpäätöksessä raportoitiin työvoimakustannuksina sisäisessä seurannassa käytetyt henkilöstömenot, jotka koostuivat pääasiassa, joskaan ei kattavasti, liikekirjanpidon henkilöstökuluista .

**) Tässä kohdassa raportoitaviin työvoimakustannuksiin on luettu henkilöstökulujen, koulutus-, työterveys- ja virkistyspalvelujen sekä muiden henkilöstöpalvelujen tileille kirjatut kulut . Luvut ovat lähempänä VM:n henkilöstötilinpäätöksen standardeissa määriteltyjä työvoimakustannuksia kuin aiemmin raportoidut luvut .

14

Selvitys Kilpailuviraston yhteiskunnallisesta vaikuttavuudestaTyö- ja elinkeinoministeriö käynnisti alkuvuodesta 2008 Kilpailuviraston ulkoi-sen arvioinnin, jonka tavoitteena oli selvittää, miten viraston toiminta-ajatus on toteutunut ja miten viraston yhteiskunnallinen vaikuttavuus on kehittynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana . Arvioinnin tekijäksi nimettiin KTT Aki Kangasharju, joka toimii päätyökseen tutkimusprofessorina Valtion taloudel-lisessa tutkimuskeskuksessa (VATT) .

Helmikuussa 2009 valmistunut arviointiraportti (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Kilpailukyky 6/2009) antaa myönteisen kuvan viraston toiminnas-ta . Arvioinnin mukaan virasto on onnistunut tehtävässään hyvin, ja sen toi-minta on ollut yhteiskunnallisesti vaikuttavaa .

Viraston tutkintaosaaminen on raportin mukaan korkealla tasolla ja yritykset saavat siltä arvokasta tapauskohtaista neuvontaa ja ohjeistusta toimintaansa . Myös kansainvälisessä vertailussa virasto saa hyvät arvosanat .

Kehittämisen varaa on mm . toiminnan linjaavuudessa, tavoitteellisuudessa ja eräissä toimintaprosesseissa . Toiminnan painopistettä tulisi lisäksi keskittää voimakkaammin kansantaloudellisesti merkittävien tapausten tutkintaan . Vi-raston tulisi myös selkeyttää viestintäänsä ja osallistua nykyistä aktiivisemmin julkiseen keskusteluun .

Myös sidosryhmiltä hyvä arvioKilpailuvirasto kartoittaa itsekin vuosittain sidosryhmien näkemyksiä toimin-nastaan . Vuoden 2008 sidosryhmätutkimuksen tulokset tukevat edellä kuva-tun arvioinnin tuloksia . Tutkimuksen mukaan virasto on onnistunut saavutta-maan tavoitteensa kohtalaisen hyvin .

Parhaat arviot toiminnastaan virasto sai elinkeinoelämän ja muiden viran-omaisten edustajilta, kriittisimmin viraston saavutuksiin suhtautuivat kilpai-lujuristit . Muita tutkittuja ryhmiä olivat poliittiset päättäjät ja kilpailupolitiik-kaa seuraavat toimittajat .

Kyselyyn vastanneet 178 henkilöä pitivät virastoa yleisesti luotettavana, am-mattitaitoisena, yhteiskunnallisesti merkittävänä ja tasapuolisena toimijana . Myös ilmaisut ’tuloksellinen’ ja ’avoin’ kuvasivat vastaajien mielestä kohtuul-lisen hyvin Kilpailuvirastoa . Ilmaisu ’ripeä’ ei kuitenkaan valitettavasti kuvan-nut vastaajien mielestä virastoa juuri lainkaan .

Toimintojen osalta parhaat arviot virasto sai kartellien vastaisesta työstä ja yri-tyskauppavalvonnasta . Eniten parannettavaa nähtiin oligopoliongelmiin puut-tumisessa sekä aloitteiden tekemisessä markkinoiden avaamiseksi ja kilpailun rakenteellisten esteiden poistamiseksi .

15

Uusi toimialakohtainen organisaatio Kilpailuviraston organisaatiota uudistettiin 1 .2 .2009 alkaen niin, että kilpailuvalvonnassa siirryttiin toimialaperusteiseen ryhmäjakoon aiemman kilpailunrajoitustyyppeihin perustuneen jaon sijasta . Samalla vahvistettiin viraston esikuntaa, jonka vastuulle kuuluvat mm . taloudellisen toimintaym-päristön muutosten seuraaminen ja tutkimuksen kehittäminen .

Uudistus luo virastolle aiempaa paremmat edellytykset havaita markkinoilla esiintyviä kilpailu-ongelmia ja puuttua niihin . Markkinakohtainen tarkastelu lisää toimialaosaamista, mahdollistaa samalla alalla esiintyvien erityyppisten kilpailunrajoitusten käsittelyn yhtä aikaa ja tehostaa näin tapauskäsittelyä .

KILPAILUNEDISTÄMISRYHMÄ

ApulaisjohtajaSeppo Reimavuo

TOIMIALAT 2

ApulaisjohtajaTimo Mattila

YRITYSKAUPAT

TOIMIALAT 1

JohtajaKirsi Leivo

KARTELLIT

HALLINTO

HallintopäällikköMarja-Terttu Kyttälä

VIESTINTÄ JA VALMENNUS

ViestintäpäällikköPäivi Kari

KANSAINVÄLISET ASIAT

ApulaisjohtajaRainer Lindberg

ESIKUNTA

Johtaja Martti Virtanen

Erikoistutkija Tom Björkroth

YLIJOHTAJA

Juhani Jokinen

Kilpailun edistäminenKilpai luvalvonta

16

EsikuntaEsikunta toimii ylijohtajan tukena viraston strategian suun-nittelussa ja toteuttamisessa . Esikunnan vastuualueeseen kuuluvat myös toimintaympäristön muutosten seuraami-nen, tutkimuksen kehittäminen ja kilpailukatsaukset .

Toimialat 1Ryhmä vastaa kilpailunrajoitusten selvittämisestä mm . seuraavilla markkinoilla:

• päivittäistavarakauppa

• elintarvikeketju (ml . maatalous)

• finanssiala

• lääkeala

• metsäteollisuus

• kustannustoiminta

• majoitus- ja ravitsemisala

• muut palvelut

Kartelliasiat:Toimialat 1 -ryhmä ottaa lisäksi vastaan kartelleja koske-vat hakemukset seuraamusmaksusta vapautumiseksi (eli ns . leniency-hakemukset) ja antaa leniency-menettelyyn liittyviä neuvoja . Ryhmä vastaa myös viraston tarkastus-toiminnan kehittämisestä .

Toimialat 2Ryhmä vastaa kilpailunrajoitusten selvittämisestä mm . seuraavilla markkinoilla:

• energia-ala

• teollisuus

• rakentaminen

• liikenne ja satamat

• sähköinen viestintä ja IT-sektori

• vesihuolto ja ympäristöliiketoiminta

• urheilu ja rahapelit

• tekijänoikeusjärjestöt

Yrityskauppa-asiat:Toimialat 2 -ryhmässä sijaitseva erillinen yksikkö antaa neuvoja yrityskauppa-asioihin liittyen ja käsittelee viras-toon tulleet yrityskauppailmoitukset .

KilpailunedistämisryhmäRyhmän tehtävänä on edistää kilpailua tarjoamalla asian-tuntijapalveluita (aloitteet, lausunnot jne .) päätöksente-kijöille ja muille viraston sidosryhmille . Toiminnan pai-nopistealueita ovat mm . taloudellisen kilpailun ja sään-telyn väliset ristiriitatilanteet ja tasapuolisten kilpailuolo-suhteiden turvaaminen julkisen ja yksityisen elinkeinotoi-minnan välillä .

Kansainväliset asiatKansainvälisten asioiden ryhmä koordinoi viraston EU- ja muuta kansainvälistä yhteistyötä (ECA, OECD, Pohjois-maat, ICN, kahdenväliset suhteet) ja edustaa virastoa useissa kansainvälisissä asiantuntijatyöryhmissä .

Viestintä ja valmennusViestintä- ja valmennusryhmän tehtäviä ovat sisäinen ja ulkoinen viestintä, henkilöstön koulutuksen koordinointi ja järjestäminen, tietopalvelu sekä käännöspalvelut .

HallintoHallinnon tehtäviä ovat henkilöstöhallinto ja työnantaja-tehtävät, talous- ja tietohallinto sekä kirjaamo- ja arkisto-tehtävät .

LääninhallituksetMyös lääninhallitukset osallistuvat kilpailun edistämiseen ja kilpailuvalvontaan . Kilpailuvirasto solmii niiden kans-sa vuosittain tulossopimukset, joissa sovitaan yhteistyön tavoitteista .

Ryhmien tehtävät uudessa organisaatiossa:

17

Kilpailun edistäminen

Viraston kilpailunedistämistoiminnalla pyritään vaikutta-maan kilpailun institutionaalisten esteiden poistamiseen ja kilpailun lisäämiseen erityisesti infrastruktuurialoilla, palveluissa ja runsaasti säännellyillä aloilla .

Tavoitteena on erityisesti toimivien kilpailuolosuhteiden muodostuminen ja uusien liiketoimintamahdollisuuksi-en avautuminen teknologisen kehityksen, kysynnän muu-tosten ja sääntelyn uudistumisen johdosta syntyvillä uu-silla toimialoilla .

Säännellyillä aloilla painotetaan kilpailun lisäämisen myönteisiä vaikutuksia . Erityisesti infrastruktuurialojen osalta virasto korostaa koko talouspolitiikan kattavan laa-ja-alaisen kilpailun lisäämisstrategian tarvetta . Tätä tar-vittaisiin tehokkuuden parantamiseksi sekä kuluttajien ja elinkeinonharjoittajien etujen turvaamiseksi .

Toiminnan resurssit suunnataan erityisesti tasavertaisten kilpailuedellytysten varmistamiseen . Kilpailuedellytysten erilaisten elinkeinonharjoittajien välillä tulee olla yhtäläi-set ja tasapuoliset julkisen tuotannon muuttuessa yhä markkinaehtoisemmaksi .

Työryhmät keskeisessä roolissaTyö kilpailun edistämiseksi on viime vuosina painottu-nut työskentelyyn eri hallinnonaloille perustetuissa kil-pailuun liittyvissä työryhmissä . Näistä tärkeimpiä ovat olleet TEM:n asettama julkisen elinkeinotoiminnan kil-pailuneutraliteettia selvittänyt JULKI-työryhmä, liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) asettamat liikenteen työ-ryhmät sekä valtiovarainministeriön (VM) ja ympäristö- ministeriön (YM) asettamat jätealan työryhmät .

Viime vuosien saavutuksina – joskaan ei yksin Kilpailuvi-raston aikaansaannoksina – voidaan mainita kilpailunä-kökohtien huomioon ottaminen mm . radanpidon ja jouk-koliikenteen kehittämisessä, autoverotuksessa ja -kat-sastuksessa, kunnallisen palvelutuotannon kehityksessä

sekä jätealan, satamien, luotsauksen ja jäänmurron työ-ryhmien perustamisessa .

Virasto osallistui lisäksi merkittävällä panoksella tammi-kuussa 2009 työnsä päättäneen Kilpailulaki 2010-työryh-män työhön . (Asiasta tarkemmin sivulla 22 .)

Ohessa yhteenveto viraston tavoitteista ja toiminnasta viime aikojen tärkeimmissä kotimaisissa työryhmissä:

• Julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan välisiä kil-pailuneutraliteettikysymyksiä selvittäneessä JULKI-työryhmässä tavoitteena oli muodostaa selkeä kuva julkisen ja yksityisen taloudellisen toiminnan tasa-vertaisista kilpailuedellytyksistä ja niihin liittyvien kilpailuongelmien laajuudesta sekä myötävaikuttaa siihen, että työn tuloksena syntyy lainsäädäntöä, joka ehkäisee ja poistaa tehokkaasti kilpailuneut-raliteettiongelmia . Työryhmä luovutti mietintönsä 23 .4 .2009 . (Asiasta lisää sivulla 18 .)

• Radiotaajuuksien kaupallistamista käsitelleessä LVM:n työryhmässä virasto vaikutti siihen, että ra-diotaajuudet allokoidaan tulevaisuudessa palvelu- ja teknologianeutraalisti ja mahdollisimman mark-kinaehtoisesti . Myös taajuuksien jälkimarkkinoiden synnylle luotiin edellytykset . Uudistukset helpotta-vat televiestintämarkkinoille pääsyä ja tehostavat taajuusresurssien käyttöä . Keväällä 2008 työnsä päättäneen työryhmän näkemyksiin perustuva laki-esitys hyväksyttiin eduskunnassa 3 .6 .2009 .

• Jäteverotuksen kehittämismahdollisuuksia selvittä-neessä VM:n työryhmässä tavoitteina olivat kunnal-listen ja yksityisten toimijoiden kilpailuneutraliteetti yhdyskuntajätehuollossa, eri jätelajien verollisuuden tai verottomuuden perusteiden selkiyttäminen ja eri-laisten jäteyritysten kilpailumahdollisuuksien turvaa-minen . Työryhmän muistio luovutettiin ministeriölle 14 .4 .2009 .

18

Kilpailuneutraliteetti takaa tasapuoliset toimintaedellytykset

Kilpailuneutraliteetilla tarkoitetaan tasapuolisten toimintaedellytys-ten takaamista markkinoiden jokaiselle toimijalle . Tasapuolisuuteen vaikuttavat mm . verotuksen neutraalisuus, rahoituksen hinta ja saa-tavuus, hinnoitteluperusteet, kirjanpitovelvoitteiden sitovuus sekä omistajaohjaukseen ja elinkeinopolitiikkaan liittyvät linjaukset ja ta-voitteet .

Julkinen ja yksityinen elinkeinotoiminta kohtaavat nykyisin yhä use-ammin samoilla markkinoilla . Toiminnan lähtökohtien erilaisuudes-ta syntyy väistämättä kilpailuneutraliteettiongelmia, joihin liittyvät ky-symykset ovat nousseet esiin useissa kotimaisissa selvityksissä . Ne ovat myös kansainvälisesti tunnettu ilmiö, jota on selvitetty useissa maissa ja mm . OECD:n toimesta .

Tarve tilanteen selvittämiseen ja korjaamiseen huomioitiin Matti Van-hasen II hallituksen ohjelmassa, jossa todetaan, että hallitus varmis-taa kilpailupolitiikan keinoin yksityisen ja julkisen palvelutuotannon tasavertaiset edellytykset .

Nykymuotoinen liikelaitosmalli aiheuttaa JULKI-työryhmän huhti-kuussa julkaistun mietinnön mukaan kilpailuongelmia silloin, kun liikelaitos toimii markkinoilla kilpailutilanteessa . Julkinen liikelaitos-malli ei siksi työryhmän mielestä sovellu elinkeinotoiminnan harjoit-tamiseen kilpailluilla markkinoilla .

– Kunnan samoin kuin valtion on todennäköisesti jatkossa valittava, lähteekö se myymään palveluita markkinoille . Jos se lähtee kilpailemaan markkinoille, sen tulee toimia samoista lähtökohdista yksityisen sek-torin kanssa, totesi kilpailuasioista vastaava ministeri Tarja Cronberg 23 .4 .2009 työryhmämietinnön luovutustilaisuudessa . – Tasapuolisilla kilpailumahdollisuuksilla on merkitystä erityisesti pk-yrityksille ja uu-den yritystoiminnan syntymisen kannalta .

Ministeri huomautti myös, että markkinatilannetta arvioitaessa tulee ottaa huomioon kilpailun mahdollisuus sielläkin, missä yksityistä tar-jontaa ei vielä ole . – Uusia yrityksiä voi syntyä, jos kilpailulle annetaan mahdollisuus, hän painotti .

Kansallisen ja eurooppalaisen kilpailupolitiikan lähtökohtana on neut-raali suhtautuminen julkisomisteisen tuotannon asemaan sinänsä . Kilpailuviranomaiset eivät ota kantaa siihen, millä aloilla ja missä laa-juudessa julkista tuotantoa pitäisi harjoittaa . Tärkeää on tasavertais-ten kilpailuedellytysten takaaminen kaikille markkinoilla toimiville, oli-vatpa nämä julkisia tai yksityisiä toimijoita .

(Lähteet: TEM:n ja Kilpailuviraston tiedotteet 23.4.2009)

19

• Jätelainsäädännön kokonaisuudistusta valmis-televan YM:n JÄLKI-työryhmän tuottajavastuu-jaostossa viraston tavoitteena oli turvata kil-pailunedellytykset ja innovatiivisuus jätteiden hyödyntämis- ja käsittelypalveluissa, varmis-taa tuottajavastuujärjestelmien avoimuus ja tasapuolisuus sekä estää tuottajayhteisöjen kilpailua poissulkevat menettelytavat . Jaosto päätti työnsä maaliskuussa 2009 ja toimitti JÄLKI-työryhmälle ehdotuksensa tuottajavas-tuuta koskevan sääntelyn uudistamiseksi .

• Radanpitotöiden markkinoita kehittäneessä LVM:n työryhmässä (35/2008) tavoitteena oli liikenteenohjauksen ja muiden fasiliteetti-palvelujen sekä radanrakentamisen ja -pidon erityiskaluston eriyttäminen VR-konsernista ja kohtuullisuuden ja tasapuolisuuden varmista-minen niiden tarjonnassa . Työryhmäraportin uudistusehdotukset täyttävät pääosin viraston tavoitteet .

• Rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttamis-mahdollisuuksia selvittäneessä LVM:n työ-ryhmässä tavoitteena oli kilpailun avaaminen 2010-luvun alkuvuosina ainakin Helsingin lähiliikenteessä . Tasapuolisten kilpailuolosuh-teiden luomiseksi liikenteenohjaus ja koulutus olisi erotettava VR:stä ja yhtiön käytössä nyt oleva lähiliikennekalusto olisi siirrettävä Pää-kaupunkiseudun Junakalustolle, jonka osak-kuudesta VR:n tulisi luopua . Kaikille toimijoille olisi lisäksi järjestettävä pääsy huolto- ja varik-kotiloihin, asemille ja muihin liikenteen palve-lufasiliteetteihin .

• LVM:n Joukkoliikennefoorumiin osallistumi-nen palvelee sidosryhmäyhteistyötä alan sään-telyn lieventämiseksi, kilpailun edistämiseksi ja eri liikennemuotojen yhteentoimivuuden parantamiseksi . Valtioneuvoston liikennepo-liittinen selonteko 3/2008 oli kilpailumyön-teinen, joukkoliikennelain uudistusta valmis-tellaan kilpailua lisäävään suuntaan ja LVM käynnisti syksyllä 2008 joukkoliikenteen kehit-tämisohjelman laatimisen, jonka tavoitteena ovat mm . eri liikennemuotojen yhteentoimi-vuus ja sääntelyn uudistaminen .

• Luotsauspalvelujen kilpailulle avaamista sel-vittäneelle LVM:n virkamiestyöryhmälle tam-mikuussa 2008 esitetyt kannanotot lähetettiin ministeriölle myöhemmin lausuntona, jossa katsottiin, että palvelu on järjestettävissä il-man monopolia kilpailun tai alueellisten toi-mijoiden kilpailuttamisen kautta . Ministeriö päätti sittemmin jatkaa työryhmän toimikaut-ta kilpailun avaamisen vaikutusten selvittämi-seksi ja täydentää työryhmää VM:n ja Kilpai-luviraston edustajilla . Laajennetun työryhmän loppuraportin mukaan vaihtoehtoja luotsa-ustoiminnan järjestämiselle ovat monopolin säilyttäminen, alueellinen kilpailuttaminen tai sovellettu avoin kilpailu . Näistä kaksi viimeistä ovat viraston tavoitteiden mukaisia .

• Satamalaitoslainsäädännön uudistamista kä-sittelevässä LVM:n työryhmässä viraston ta-voitteena on yksityisten ja kunnallisten satami-en sääntelyn yhdenmukaistaminen, kilpailun lisääminen satamien välillä ja sisällä, maksu-politiikan kohtuullisuuden ja tasapuolisuuden turvaaminen sekä viranomais- ja sääntelyteh-tävien vähentäminen ja niiden eriyttäminen liiketoiminnoista .

• Virasto on edustettuna myös virkamiesryh-mässä, joka pohtii, millaisia lainsäädäntö-muutoksia selvitysmies Erkki Rajaniemen vuonna 2007 julkaistu työeläkejärjestelmän kilpailuolosuhteita koskeva raportti edellyttää . Tavoitteena on myötävaikuttaa siihen, että työeläkelaitosten yhteistyötä rajoitettaisiin ja STM:n roolia vahvistettaisiin laitosten yhteis-työtä edellyttävien toimintojen osalta . Työelä-kekantojen siirtoja tulisi myös helpottaa ja päättyneiden vakuutusten tuottojen kilpailua vääristävä vaikutus poistaa .

Luettelo työryhmistä, joissa Kilpailuvirasto oli edustettuna 1 .6 .2009, löytyy tämän julkaisun lopusta .

20

Merkittävimmät lausunnot vuonna 2008:

• Rakennusalan sääntelyn kehittäminen (YM): Lausunnossa kiinnitettiin huomiota siihen, että rakennusalan uutta sääntelyä ehdotetaan usein pieninä osakokonaisuuksina tai yk-sittäisinä määräyksinä . Ehdotetun sääntelyn vaikutukset eivät yleensä tällöin näytä eri-tyisen merkittäviltä . Ongelmallista kuitenkin on, jos jo runsaasti säännellyllä alalla uusia määräyksiä tai vanhojen määräysten tiukennuksia ehdotetaan jatkuvasti lisää .

• Rakennusalan tarjonnan lisääminen (VM): Lausunnossa kannatettiin siirtymistä kiin-teistösijoituksia haittaavan kaksinkertaisen verotuksen ongelman poistavaan ns . REIT-malliin erityisesti uudentyyppisten rakennustuotantomallien mahdollistamiseksi . Huo-miota kiinnitettiin myös esitykseen sisältyneisiin ehtoihin ja rajauksiin, jotka saattaisi-vat käytännössä estää tavoitteiden toteutumisen . Mainittuja ehtoja onkin sittemmin lievennetty .

• Maankäyttö- ja rakennuslain uudistaminen (YM): Lausunnossa kiinnitettiin huomiota mm . kaavoitus- ja lupamenettelyjen sujuvoittamiseen ja nopeuttamiseen, yksityisten maanomistajien aloite- ja osallistumisoikeuksiin kaavoituksessa sekä rakentamisen sääntelyn selvittämistarpeeseen .

• Kaukolämpöön liittymisvelvoite (YM): Lausunnossa tuotiin esiin se, että kaukolämpö-liiketoiminnasta muodostuu lakiin perustuva monopoli, jos maankäyttö- ja rakennus-lakiin lisätään säännös, jonka nojalla kunta voi kaavoituksella määrätä uudistalojen lämmitysmuodoksi kaukolämmön . Mainittu säännös lisättiin kuitenkin maankäyttö- ja rakennuslakiin 1 .1 .2009 alkaen .

• Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistaminen (YM): Lausunnossa pidettiin tärkeänä, että alueidenkäyttötavoitteisiin sisällytettäisiin myös kilpailun toimivuuden turvaaminen . Lausunnossa esitettiin myös, että vähittäiskaupan sekä asuin-, työpaik-ka- ja palvelutoimintojen sijoittamista koskevaa sääntelyä tulisi lieventää ja että kaupan palveluverkon käsittelyä eri alueilla ja eri kaavoissa tulisi yhtenäistää .

• Katsastustoiminnan kilpailun kehittäminen (LVM): Virasto antoi asiasta useampia lau-suntoja, joissa tuotiin esiin se, että kevyen kaluston katsastusasemien perustaminen tulisi sallia ilman raskaan kaluston katsastusvelvoitetta . Lisäksi tulisi harkita määrä-aikaiskatsastusten sallimista autokorjaamoille . Myös Ajoneuvohallintokeskus AKE on sittemmin esittänyt raskaan kaluston katsastustoimilupien eriyttämistä katsastusalan kilpailun lisäämiseksi . (Ks . myös kohta Kilpailuvalvonta, sivu 24)

• LVM:lle annetuissa Hallan yksityisen teollisuussataman muuttamista yksityiseksi yleiseksi satamaksi koskevissa lausunnoissa tuotiin esiin, että yleisten satamien määrän lisäämi-nen voi olla yksi tapa lisätä alan kilpailua edellyttäen, että alalle saadaan kattava lainsää-däntö, joka selkeyttää alalle tulon edellytyksiä ja yhdenmukaistaa sääntelyä . Lausunnot johtivat osaltaan LVM:n satamalakityöryhmän perustamiseen .

• Jäänmurto (LVM): Lausunnossa kannatettiin lokakuussa 2008 työnsä päättäneen jään-murtotyöryhmän ehdottamaa aluekohtaista asteittaisen kilpailuttamisen mallia yhdis-tettynä yhteistyöhön Ruotsin Sjöfartsverketin kanssa . Jäänmurtokapasiteetin vähäisyy-

21

den sekä uusinvestointien kustannusten takia virasto piti esitettyä aikataulua kuitenkin liian haasteellisena . Palvelujen tuottajille tulisi lisäksi jättää riittävästi toimintavapautta käytettävien murtajien ja muiden käytännön järjestelyjen suhteen . Huomiota kiinnitet-tiin myös Finstashipin vahvaan asemaan markkinoilla ja siitä mahdollisesti aiheutuviin kilpailuongelmiin, joiden ratkaiseminen saattaa edellyttää myös rakenteellisia keinoja .

• Lääkelain muuttaminen (STM): Lausunnossa toistettiin näkemys siitä, että lääkejär-jestelmään tulisi tehdä kokonaisuudistus, jonka tavoitteena olisi parantaa lääkkeiden saatavuutta, alentaa hintoja ja tehostaa alan toimintaa . Erityisesti apteekkien tarvehar-kintaisesta lupajärjestelmästä tulisi luopua .

• Julkisten hankintojen oikeussuojajärjestelmän uudistaminen (OM): Järjestelmän uudista-mista koskeneessa periaatemietinnössä oli ehdotettu, että EY:n oikeussuojadirektiivi tulisi panna täytäntöön niin, että seuraamusmaksun määrääminen tai esittäminen an-nettaisiin Kilpailuviraston tehtäväksi, minkä lisäksi viraston valvontatehtäviin kuuluisi laittomiin suorahankintoihin puuttuminen . Asiasta annetussa lausunnossa katsottiin, että asiassa tarvitaan lisäselvitystä siitä, rajoittaisivatko uudet velvollisuudet viraston priorisointimahdollisuuksia . Vaihtoehtona virasto esitti sitä, että lisäresurssit suunnat-taisiin markkinaoikeuden voimavarojen turvaamiseen ja toimintatapojen kehittämiseen .

• STTV:n raportti Alkon toiminnasta: STM:n tuotevalvontakeskukselle annetussa lausun-nossa kannatettiin tuotteiden valikoimaanoton kehittämistä ja esitettiin Alkon myynti-tietojen julkisuuden laajentamista sekä myymälöiden perustamisesta vähittäiskaupan kilpailulle aiheutuvien vaikutusten huomioimista .

• Väestörekisterikeskuksen varmennepalvelut ja väestötietojärjestelmä (VM): Lausunnossa kiinnitettiin huomiota VRK:n merkittävään asemaan kansalaisvarmenteen tuottajana ja varmennepalvelujen tarjoajana . Kilpailuongelmia voi syntyä, jos julkisen suoritetuotan-non rinnalla harjoitetaan liiketaloudellista tuotantotoimintaa . Eduskunnan hallintova-liokunnan kuulemisessa todettiin, että lakiesitystä valmisteltaessa olisi tullut kiinnittää enemmän huomiota VRK:n tietovarantojen taloudelliseen merkitykseen ja käytettävyy-teen yhteiskunnan eri toiminnoissa .

• Luonnos hallituksen esitykseksi valtion vakuusrahastosta annetun lain ja luottolaitostoimin-nasta annetun lain muuttamisesta (VM): Lausunnossa todettiin, ettei rahoitusjärjestel-män vakauden turvaamisen nimissä julkista sääntelyä rahoitusmarkkinoilla tulisi lisätä enempää kuin on välttämätöntä .

• Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi valtion pääomasijoituksista talletuspankkeihin (VM): Lausunnossa todettiin, ettei kilpailusääntöjen soveltamista tulisi laiminlyödä edes vai-keissa taloudellisissa olosuhteissa, koska niiden avulla luodaan rahoitusmarkkinoille kilpailupainetta, joka tukee pitkällä tähtäimellä toimivia markkinoita ja suotuisaa ra-kennemuutosta .

22

Uusi kilpailulaki tulossa

Kilpailunrajoituslain uudistamistarpeita selvittänyt työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä (Kilpailukyky 4/2009) ehdottaa tammikuussa 2009 julkaistussa mietinnössään nykyisen vuodelta 1992 olevan kil-pailunrajoituslain korvaamista uudella kilpailulailla . Kilpailumekanismin toimintaa pidetään mietinnös-sä keskeisenä kilpailuvalvonnan ja kilpailunedistä-misen tavoitteena . Kilpailullinen toimintaympäristö palvelee yrityksiä, ja siitä hyötyvät myös asiakkaat ja kuluttajat .

Tavoitteen kannalta on välttämätöntä, että asioiden käsittely Kilpailuvirastossa on riittävän tehokasta ja nopeaa . Kehittämiskohteiksi nostetaan myös asia-kirjajulkisuutta koskeva sääntely ja Kilpailuviraston tutkintavaltuuksien lisääminen . Lakiin tulisi työryh-män mielestä ottaa myös erillisiä yritysten puolus-tautumisoikeuksia koskevia säännöksiä . Tavoitteena on tasapaino menettelyn tehokkuuden ja yritysten oikeusturvan välillä .

Sanktiot kovemmiksi

Seuraamusjärjestelmän tulee mietinnön mukaan pe-rustua edelleen hallinnolliseen seuraamusmaksuun . Säännöksiä esitetään kuitenkin kehitettäväksi niin, että seuraamusten ennaltaehkäisevyys ja ennakoita-vuus toteutuisivat nykyistä paremmin . Työryhmä ei ehdota kilpailunrajoituslain vastaisen toiminnan kri-minalisointia eikä erillisen liiketoimintakieltojärjes-telmän luomista kilpailunrajoitusasioita varten .

Vakavimmat ja pitkäkestoiset rikkomukset tulisi sanktioida aikaisempaa ankarammin . Sanktioiden tulisi lisäksi määräytyä EU:n komission hyväksymi-en sakkosuuntaviivojen mukaisesti . Lain vahingon-korvaussäännöksen soveltamisalaa ehdotetaan laa-jennettavaksi niin, että kaikilla kilpailunrajoituksesta vahinkoa kärsineillä, myös kuluttajilla, olisi oikeus vahingonkorvaukseen .

Mietinnön ehdotuksiin kuuluu myös uusi yrityskaup-patesti, jonka perusteella yrityskauppa voitaisiin kiel-tää tai asettaa sille ehtoja, jos kilpailu sen seurauk-sena olennaisesti estyisi Suomen markkinoilla tai nii-

den oleellisella osalla . Tämä vastaisi komission so-veltamaa yrityskaupan vaikutusten arviointitestiä eli ns . SIEC-testiä . Työryhmä esittää myös kauppojen ilmoitusvelvollisuudelle asetetun määräajan poista-mista ja mahdollisuutta jatkaa tarvittaessa käsittely-määräaikoja .

Työryhmä haluaa, että sakoista vapauttamista ja sakkojen alentamista koskeva ns . leniency-järjestel-mä olisi nykyistä ennakoitavampi ja kannustaisi elin-keinonharjoittajia ilmoittamaan Kilpailuvirastolle kartelleista, joissa ne ovat osallisina . Järjestelmään liittyvien ehdotusten tavoitteena on myös yhdenmu-kaistaa säännökset EU:ssa yleisesti noudatettavien vastaavien säännösten kanssa .

Tarkastuksiin halutaan lisää tehoa

Myös Kilpailuviraston yrityksiin kohdistuviin tut-kintavaltuuksiin esitetään parannuksia . Työryhmä ehdottaa, että kilpailuviranomainen voisi markkina-oikeuden luvalla tehdä myös kotitarkastuksia . Vas-taavat valtuudet ovat jo nykyään muiden Pohjois-maiden kilpailuviranomaisilla ja Euroopan komis-siolla .

Työryhmä haluaa nopeuttaa kilpailuasioiden käsit-telyä . Mahdollisuutta tapausten priorisointiin tuli-si laajentaa niin, ettei tapauksen tutkiminen ole tar-peen, jos asialla ei ole merkitystä markkinoiden ylei-sen toimivuuden kannalta . Kilpailuviraston tutkinta-rauha tulisi lisäksi turvata nykyistä tehokkaammin tilanteissa, joissa tutkinta on vielä kesken .

Työryhmän ehdotukset parantaisivat Kilpailuviras-ton mielestä viraston mahdollisuuksia keskittyä merkittäviin asioihin ja harjoittaa tehokasta kilpailu-politiikkaa . Tehokkuutta lisäisivät ennen muuta seu-raamusmaksujen uudenlainen määrittely ja yritys-kauppavalvontatestin uudistaminen .

Hallituksen esitys uudeksi kilpailulaiksi annetaan ministeriön mukaan eduskunnalle viimeistään ke-väällä 2010 .

23

KilpailuvalvontaKilpailuviraston strateginen painopiste ”Markkinavoiman kohtuuttoman hyväksikäytön ja vahingollisen hankinnan estäminen” sisältää operatiivisina tavoitteina

• uskottavan ”hard core” –kartellien vastaisen politiikan luomisen

• tehokkaan puuttumisen kilpailijoiden kei-notekoiseen poissuljentaan ja kolluusioon keskittyneillä markkinoilla sekä

• tehokkaasti toimivan yrityskauppavalvonnan .

Virasto priorisoi kartelliepäilyjen selvittämistä ja pyrkii li-säämään kartellien paljastumisriskiä selvityskeinoja te-hostamalla . Voimavaroja suunnataan lisäksi menettelyi-hin, jotka tukevat oligopolin yhteistä intressiä kilpailun ra-joittamiseen sekä keinotekoisiin menettelyihin, joilla mää-räävässä asemassa olevat yritykset suojaavat asemaansa . Viimeksi mainittujen selvitysten kohteena ovat erityises-ti kansantaloudelle tärkeät infrastruktuuri- ja palvelualat .

Yrityskauppavalvonnassa puututaan laissa määrätyt edel-lytykset täyttäviin tapauksiin ja keinot pyritään valitse-maan niin, että kilpailuongelmat voidaan poistaa tehok-kaasti . Rakenteellisia ehtoja suositaan, ja käyttäytymistä sääteleviä ehtoja pyritään välttämään .

KartellivalvontaMerkittävin Kilpailuviraston käsittelemä kartellitapaus on edelleen ns. asfalttikartelli, jossa tehtiin maaliskuussa 2004 markkinaoikeudelle (MAO) seuraamusmaksuesi-tys (yht . 97 milj . euroa) . Oikeus antoi asiassa joulukuus-sa 2007 päätöksen (19 .12 .2007, 94/04/KR), joka vahvisti kartellirikkomuksen suurelta osin viraston esityksen mu-kaisesti . Sakkotaso jäi kuitenkin selvästi esitettyä alem-maksi (yht . 19,4 milj . euroa) .

Virasto valitti päätöksestä tammikuussa 2008 korkeim-paan hallinto-oikeuteen (KHO) . Valituksessa katsottiin, etteivät määrätyt seuraamusmaksut täytä niille asetettua yleis- ja erityisestävää tavoitetta ottaen huomioon kar-tellilla saavutettu taloudellinen hyöty . Päätöksestä valitti myös kuusi tuomion kohteena ollutta yritystä .

Asiassa käytiin KHO:ssa keväällä 2008 laaja kirjallinen vas-tine- ja lausuntokierros . Tapauksen suullinen käsittely pi-dettiin huhtikuussa 2009 . KHO:n tuleva päätös on keskei-nen ”hard core” -kartellien vastaisen politiikan kannalta .

Toinen merkittävä kartellitapaus koskee kartelliepäilyä raakapuun hankinnassa . Kilpailuvirasto esitti joulukuus-sa 2006 markkinaoikeudelle seuraamusmaksun määrää-mistä Stora Enso Oyj:lle ja Metsäliitto Osuuskunnalle osallistumisesta valtakunnalliseen hintayhteistyöhön ja tietojenvaihtoon raakapuun hankinnassa vuosina 1997-2004 . Stora Ensolle esitettävä seuraamusmaksu on 30 miljoonaa euroa ja Metsäliitolle esitettävä maksu 21 mil-joonaa euroa . Kilpailuvirasto ei esittänyt seuraamusmak-sua UPM-Kymmenelle, sillä yritys vapautui seuraamus-maksuista ilmiannettuaan kartellin toukokuussa 2004 . Tapauksen suullinen käsittely markkinaoikeudessa järjes-tettiin toukokuussa, ja oikeus tulee todennäköisesti anta-maan asiassa päätöksen syksyn 2009 aikana .

Syyskuussa 2008 metsäyhtiöt UPM ja Stora Enso antoivat lähes yhtäaikaisesti tiedotteet suunnittelemistaan tuotan-non rajoituksista ja tuotantolaitosten sulkemisesta . Viras-to selvitti, olivatko yhtiöiden päätösprosessit tapahtuneet itsenäisesti . Selvityksissä ei kuitenkaan tullut esiin mitään yhtiöiden väliseen kiellettyyn yhteistyöhön viittaavaa .

Markkinaoikeuteen vuonna 2006 viedyssä autovaraosakar-tellitapauksessa saatiin oikeuden päätös helmikuussa 2009 (20 .2 .2009, 216/06/KR) . Päätöksessä katsotaan, että autovaraosamarkkinoiden tukkuportaalla toimineet viisi yritystä syyllistyivät vuosina 2004–2005 kilpailunra-joituslaissa kiellettyyn hintayhteistyöhön . MAO määräsi yrityksille yhteensä 1 030 000 euron seuraamusmaksut . Kyse oli ensimmäisestä tapauksesta, jossa MAO määräsi kartellisakkoja leniency-järjestelmän avulla selville saadun kartellin perusteella .

Joulukuussa 2008 saatiin MAO:n päätös vuonna 2005 tehdystä seuraamusmaksuesityksestä, joka koski tar-jouskartellia eräiden taksiautoilijoiden välillä (31 .12 .2008, 230/05/KR) . MAO katsoi elinkeinonharjoittajien rikko-neen tarjouskartellikieltoa, muttei pitänyt seuraamus-maksujen määräämistä asiassa perusteltuna . Seuraa-

24

musmaksujen määräämättä jättämiseen vaikuttivat pää-töksen mukaan prosessin pitkä kesto ja se, että autoilijat eivät ao . tapauksen jälkeen olleet enää tehneet lainvastai-sia yhteistarjouksia .

Virasto tutki viime vuonna myös työeläkeyhtiöiden mah-dollista kiellettyä yhteistyötä Työeläkelaitosten Liiton (TELA) laskuperuste- ja ehtojaoksessa . Virastolla ei kui-tenkaan ollut perusteita puuttua asiaan ottaen huomioon työntekijän eläkelain, joka velvoittaa eläkelaitokset yhteis-työhön muun muassa laskuperusteiden valmistelussa .

Keväällä 2008 virasto käynnisti mm . kansalaisten lukuis-ten yhteydenottojen jälkeen selvitykset katsastusalan markkinatilanteen tutkimiseksi . Selvityksissä ei kuiten-kaan ilmennyt syitä epäillä hintatason nousun johtuneen kartellitoiminnasta .

Lisäksi tehtiin kartelliepäilyn vuoksi tarkastukset kahteen laajakaistamarkkinoilla toimivaan yritykseen . Tarkastuk-silla ei kuitenkaan löydetty näyttöä lainvastaisesta me-nettelystä . Myöskään ohutteräksisten ilmastointikanavi-en markkinoita koskevan kartelliepäilyn osalta ei löytynyt riittävää näyttöä, joten asia poistettiin käsittelystä .

Hakemuksia seuraamusmaksusta vapautumiseksi teh-tiin vuonna 2008 kolme . Yhdessä tapauksessa asia pois-tettiin käsittelystä, koska kuvailtu menettely ei luonteen-sa vuoksi kuulunut kilpailunrajoituslain 9 §:n soveltamis-alaan . Kahdessa muussa tapauksessa asian käsittely on edelleen kesken .

Virasto päätti lisäksi selvitykset kahdessa asiassa, jotka olivat tulleet vireille vuosina 2006 ja 2007 tehdyillä le-niency-hakemuksilla . Molemmissa tapauksissa oli tehty mm . laajamittaiset yllätystarkastukset alalla toimiviin yri-tyksiin, mutta epäillyistä kilpailunrajoituksista ei löydetty riittävää näyttöä .

Muut kielletyt kilpailua rajoittavat sopimuksetPäivittäistavarakaupan ja pankkimarkkinoiden kaltaisilla keskittyneillä markkinoilla Kilpailuvirasto on puuttunut ja puuttuu erityisesti horisontaalisiin tietojenvaihtosopi-muksiin ja sellaisiin vertikaalisiin sopimuksiin, joilla on kolluusiota helpottavia tai poissulkevia vaikutuksia .

Ohessa yhteenveto vuoden 2008 tärkeimmistä tapauksista:

Kesäkuussa 2008 virasto antoi merkittävän ennakko-päätöksen liittyen horisontaaliseen, kolluusiota hel-pottavaan tietojenvaihtoon oligopolimarkkinoilla . Ruo-kakesko Oy, Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta ja Tradeka Oy olivat vaihtaneet AC Nielsen Oy:n ylläpitä-män ScanTrack -palvelun välityksellä niin yksityiskoh-taista ja tuoretta tietoa hinnoista ja myyntimääristä, että se oli saattanut vaikuttaa vahingollisesti ryhmittymien väliseen kilpailuun päivittäistavarakaupan markkinoil-la . Markkinoiden koko huomioon ottaen (yli 12 miljar-dia euroa) potentiaaliset hyvinvointitappiot kuluttajille olivat huomattavat .

Viraston puuttuminen asiaan on lisännyt yleistä tietoi-suutta tietojenvaihtoa koskevista kilpailusäännöistä . Useita eri toimialoja edustavat tahot ovat sittemmin ot-taneet virastoon yhteyttä ja muuttaneet suunnitteilla ol-leita tietojenvaihtojärjestelmiään saamansa neuvonnan perusteella .

Virasto selvitti oma-aloitteisesti myös HK Ruokatalo Oy:n ja Ruoka Saarioinen Oy:n suunnittelemaa yhteis-työtä broilerimarkkinoilla . Tavoitteena oli selvittää, onko yhteistyö omiaan lisäämään kolluusioriskiä keskittyneil-lä markkinoilla . Selvitykset osoittivat kuitenkin, ettei jär-jestely todennäköisesti aiheuta merkittävää haittaa ku-luttajille sopimuksen voimassaoloaikana .

Eurooppalaisten pankkien itsesäätelyyn perustuvan yh-tenäisen euromaksualueen (Single Euro Payments Area, SEPA) käyttöönoton on epäilty johtavan kilpailulle haital-lisen oligopolin vahvistumiseen maksukorttimarkkinoil-la . Virasto on pyrkinyt yhteistyössä Euroopan komission kanssa takaamaan Visan ja MasterCardin kanssa kilpai-levien maksukorttijärjestelmien säilymisen ja syntymisen myös uudessa järjestelmässä .

Pankkien kanssa käytiin viime vuonna keskusteluja, jois-sa edellytettiin, että jokainen pankki tekee omaa pankki-korttituotettaan koskevat ratkaisut omista liiketaloudelli-sista lähtökohdistaan . Kuluttajille ja kauppiaille edullisten pankkikorttien korvautuminen kalliimmilla kansainvälisillä korteilla voi tulla kauppiaiden ja viime kädessä kuluttajien maksettavaksi .

25

Virasto otti viime vuonna kantaa myös Finanssialan Kes-kusliitto ry:n (FK) tapaan organisoida maksuliikealueen edunvalvonta ja yhteistyö . Merkittävin huoli asiassa liit-tyi pankkien mahdollisuuteen ajaa pankkikortti-infrastruk-tuuri alas määräenemmistöpäätöksellä . FK muutti sittem-min keskustelujen seurauksena päätöksentekomalliaan .

Lisäksi selvitettiin, ovatko Automatia Pankkiautomaa-tit Oy:n omistavat Nordea Pankki, OP-Pohjola -ryhmä ja Sampo Pankki syyllistyneet kilpailevia automaattiyrittäjiä syrjivään ja niitä poissulkevaan hinnoitteluun . Osapuolil-le lähetettiin asiasta loppuvuodesta 2008 viraston alus-tavan arvion sisältävä vastinepyyntö . Virasto tutki myös rahahuollon markkinoihin liittynyttä yhteistyöjärjestelyä . Osapuolet luopuivat suunnitelmastaan viraston katsottua alustavana arvionaan, että yhteistyö voisi johtaa liialliseen markkinavoimaan ja nostaa asiakkailta perittäviä hintoja .

Tupas-palvelu on FK:n – eli suomalaisten pankkien yhdes-sä – määrittelemä tapa tunnistaa verkkopalvelujen käyttä-jiä pankkien verkkopalvelutunnuksilla . Viraston puututtua asiaan FK ilmoitti muuttavansa toimintatapaansa niin, että pankit eivät voi kieltäytyä Tupas-palvelujen tarjoami-sesta vain sillä perusteella, että palveluntarjoaja harjoittaa pankin kanssa kilpailevaa toimintaa . Viraston tavoitteena oli tehostaa alan kilpailua varmistamalla se, että kaikki alalla toimivat voivat hyödyntää palvelua tasapuolisin ja syrjimättömin ehdoin .

Lisäksi selvitettiin erääseen yrityskauppaan liittyvää kil-pailukieltoa, jonka seurauksena merenpohjan ruoppauk-sessa on vain yksi toimija . Viraston alustavan kannanoton seurauksena kilpailukieltoa lyhennettiin viidestä vuodesta kolmeen vuoteen .

Virastossa on vireillä myös useita muita tapauksia, jotka koskevat mahdollisia kolluusiota helpottavia menettely-tapoja ja poissuljentaa keskittyneillä markkinoilla . Tapa-ukset liittyvät lääkejakelumarkkinoihin, moottoriajoneu-vojen korjaus- ja huoltopalveluihin, taksimarkkinoihin, panimoalaan ja kodintuotealaan .

Markkinaoikeus käsitteli vuonna 2008 kolmea jakeluso-pimuksiin liittynyttä seuraamusmaksuesitystä . Kahdessa tapauksista MAO asettui sisällöllisesti Kilpailuviraston kannalle, toisessa tapauksista se ei kuitenkaan määrännyt seuraamusmaksua .

• Ensimmäinen päätöksistä koski merkkikame-roiden takuukorjausten epäämistä rinnakkais-tuojien maahantuomilta tuotteilta . MAO hyl-käsi esityksen puutteellisen näytön perusteella (31 .12 .2008, 147/06/KR) . Virasto on valittanut asiasta KHO:een .

• Toinen päätös koski epäiltyä määrähinnoitte-lua retkeilyvälineiden maahantuonnin yhtey-dessä . Siinä MAO vahvisti viraston kannan sii-tä, että kyse oli todella ollut määrähintakiellon rikkomisesta . MAO ei kuitenkaan määrännyt asiassa seuraamusmaksua, koska menettely oli sen mielestä ollut sekä ajallisesti että jäl-leenmyyjien lukumäärän ja toiminnan tosiasi-allisten vaikutusten osalta hyvin rajoittunutta (27 .1 .2009, 568/05/KR) .

• Kolmannessa ratkaisussa oli kyse valikoivaan jakelujärjestelmään kuuluneiden jälleenmyy-jien kuluttajamyynnin rajoittamisesta . MAO vahvisti päätöksessään viraston näkemyksen siitä, että maahantuoja eli Lastentarvike Oy oli toiminut lainvastaisesti rajoittamalla va-likoivaan jakelujärjestelmäänsä kuuluneiden jälleenmyyjien myyntiä kuluttajille . Seuraa-musmaksuksi kielletystä menettelystä oikeus määräsi 15 000 euroa (13 .2 .2009, 336/06/KR) .

Kilpailijoiden keinotekoinen poissuljenta Virasto on puuttunut kriittisiin pullonkaulahyödykkeisiin liittyviin kilpailunrajoituksiin erityisesti verkkoinfrastruk-tuuritoimialoilla, joilla markkinoille pääsyyn tarvittava inf-rastruktuuri on tyypillisesti kilpailijan omistuksessa .

Esimerkiksi telemarkkinoilla tehtiin vuonna 2008 useita laajakaistamarkkinoita koskevia selvityksiä, joihin liittyi mm . kaksi tarkastusta . Kilpailijoiden mahdollisuudet hyö-dyntää paikallisia televerkkoja paranivat selvitysten joh-dosta suuressa osassa maata . Virasto selvitti myös Te-liaSonera Finland Oyj:n ja Elisa Oyj:n matkapuhelin- ja laajakaistaliittymät toisiinsa sitovaa markkinointia, muttei löytänyt järjestelystä poissulkevia vaikutuksia .

Heinäkuussa 2008 saatiin markkinaoikeuden ratkaisu pitkään vireillä olleessa Lännen Puhelin –tapauksessa . Oikeus totesi päätöksessään Lännen Puhelimen olevan laajakaistatuk-

26

kumarkkinoilla määräävässä markkina-asemassa, mutta katsoi viraston kannasta poiketen, ettei yritys ollut käyt-tänyt väärin määräävää asemaansa . Tapaus on erityisen merkityksellinen, koska siinä linjataan, miten kilpailun-rajoituslakia sovelletaan kiinteän verkon vuokrauksessa laajakaistamarkkinoilla ja verkkoon pääsyssä televiestin-tämarkkinoilla yleisemminkin . Virasto on valittanut ratkai-susta KHO:een .

Energiamarkkinoilla viraston tavoitteena on turvata tasa-puoliset alalle tulon edellytykset niin kotimaisille kuin ul-komaisille elinkeinonharjoittajille . Keinoina tähän käyte-tään sekä havaittuihin kilpailunrajoituksiin puuttumista että lainsäädännön ja regulaation kehitykseen vaikutta-mista . Kilpailuvalvonnan osalta esimerkkinä voidaan mai-nita sähkön kantaverkkotariffeja koskevat selvitykset, joi-den tarkoituksena on varmistaa, ettei sähkön kantaverkko-siirron hinnoitteluun liity poissulkevia ja syrjiviä piirteitä .

Virasto on pyrkinyt paikantamaan myös rakentamisen jul-kiseen sääntelyyn ja standardeihin liittyviä kilpailunrajoi-tuksia ja toimimaan aloitteellisesti niiden poistamiseksi . Rakennusalaa koskevat erityisselvitykset valmistuivat ke-sällä 2008 ja tulokset julkaistiin viraston julkaisusarjassa .3

Selvitysten mukaan markkinoiden toimivuuteen liittyvät ongelmat muodostuvat suuresta joukosta yksittäisiä on-gelmia, joista mikään ei kuitenkaan yksin ole erityisen dramaattinen . Selvityksissä ei tullut esille karkeita kartel-liepäilyjä, eikä myöskään muita selkeästi kiellettyjä kilpai-lunrajoituksia . Tulokset osoittivat kuitenkin, että alalla on selkeää tarvetta lisäselvitysten tekemiseen .

Suomen Numeropalvelu Oy:n (SNOY) määräävän mark-kina-aseman väärinkäyttöä koskevassa asiassa saatiin huhtikuussa 2009 markkinaoikeuden päätös (6 .4 .2009, 281/05/KR ja 293/05/KR) .

Tapauksessa oli kyse siitä, että ainoa Suomessa tilaajatie-toja valtakunnallisesti toimittava yritys SNOY oli kieltäyty-nyt lokakuusta 2003 alkaen tilaajatietojen luovuttamises-ta Oy Eniro Finland Ab:lle . Perusteluna kieltäytymiselleen SNOY oli esittänyt sen, etteivät sen hakemisto- ja luettelo-palveluja tarjoavat asiakasyritykset saa tietosuojasyistä tar-

3 Kilpailuviraston selvityksiä 1/2008: Rakennusalan markkinoiden toimivuus — ongelma-alueita ja edistämisen mahdollisuuksia

jota palveluitaan loppuasiakkaille Internetissä ilmaiseksi ja ilman rekisteröitymistä .

Markkinaoikeuden päätöksen mukaan SNOY:n esittämil-le vaatimuksille ei ollut kuitenkaan perusteita, joten yrityk-sen katsottiin käyttäneen väärin määräävää markkina-ase-maansa soveltamalla asiakkaan toimintavapautta kohtuut-tomasti rajoittavia liikesuhteen ehtoja . Seuraamusmaksun määräksi MAO määräsi 100 000 euroa .

Em . tapausten ohella virasto selvitti vuonna 2008 mm . LVI-tuotteiden markkinoita, matkapuhelumarkkinoita, elokuvien levityksen markkinoita sekä eräitä paikallisia te-leviestintä- ja kaukolämpömarkkinoita mahdollisten pois-sulkevien vaikutusten havaitsemiseksi . Näyttöä poissul-jennasta ei kuitenkaan löytynyt .

Yrityskauppavalvonta Virasto on pyrkinyt edistämään yrityskauppavalvonnan kehittämistä mm . toimimalla aktiivisesti Kilpailulaki 2010 -työryhmässä, jonka ehdotuksiin sisältyy useita yri-tyskauppavalvontaan liittyviä kohtia . Työryhmä ehdottaa mm . uutta yrityskauppatestiä, jonka perusteella yritys-kauppa voitaisiin kieltää tai asettaa sille ehtoja, jos yritys-kaupan seurauksena kilpailu olennaisesti estyy Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla . Kyse on samasta (SIEC-)testistä, jota komissio soveltaa yrityskaupan vaiku-tusten arvioinnissa .4

Ohessa yhteenveto merkittävimmistä yrityskauppaval-vonta-asioista vuonna 2008:

• Markkinaoikeus antoi maaliskuussa 2008 rat-kaisun Fortumin tekemästä valituksesta, joka koski viraston yrityskauppapäätöstä Fortum/ E .ON Finland -asiassa (14 .3 .2008, 209/06/KR) . Tapaus on merkittävä erityisesti sähkö-markkinoiden keskittymiskehityksen kannalta . Virasto oli päätöksessään velvoittanut Fortumin luopumaan osasta tuotantokapasiteettiaan, koska yrityksen määräävä markkina-asema kan-sallisilla sähkömarkkinoilla ja sen mahdollisuus vaikuttaa sähkön hinnoitteluun Suomessa olisi

4 Kilpailulaki 2010 työryhmän ehdotuksista lisää sivulla 22 . – Ks . myös Kilpailuviraston selvityksiä 3/2008, Anna-Kaisa Nenonen: Dominanssitestistä SIEC-testiin – Tutkimus kilpailunrajoituslain uudistustarpeesta yrityskauppavalvonnan materiaalisen testin osalta

27

viraston näkemyksen mukaan muutoin vahvis-tunut . Markkinaoikeus päätyi erilaiseen tulkin-taan relevanttien maantieteellisten markkinoi-den määrittelystä ja kumosi viraston päätöksen . Virasto on valittanut päätöksestä KHO:een .

• Virasto hyväksyi marraskuussa 2008 eh-dollisena yrityskaupan, jossa ruotsalaisen Bonnier-mediakonsernin omistama televi-sioyhtiö TV4 hankki määräysvallan Canal+ -brändin alla maksullisia TV-kanavia tar-joavassa C More Group AB:ssä . Suomes-sa Bonnier-konserniin kuuluu mm . MTV Oy, joka tarjoaa yleisölle sekä vapaasti vastaanotettavia että maksullisia kanavia . Kaupan kilpailuongelmat liittyvät maksul-listen televisiopalvelujen markkinoihin . Yrityskaupan osapuolet ovat Suomen kak-si suurinta toimijaa ao . markkinoilla ja toistensa merkittävimmät kilpailijat . Osa-puolilla on lisäksi hallussaan suurin osa maksullisen televisiotoiminnan kannalta avainasemassa olevista lähetysoikeuksista . Yrityskaupalle asetetuilla ehdoilla pyrittiin varmistamaan muiden markkinoilla toimi-vien yritysten mahdollisuudet muodostaa kilpailullinen vastavoima keskittymälle . Eräi-den MTV:n kanavien myyntiä koskevien ra-joitusten poistaminen antaa jakeluoperaat-toreille mahdollisuuden tarjota kuluttajille uusia tuotteita erilaisissa kanavapaketeissa, minkä lisäksi paketoinnin rajoitteista luopu-minen helpottaa uusien kilpailijoiden pääsyä laajan kuluttajapeiton omaaviin paketteihin . Jakeluoperaattoreiden mahdollisuuksia tar-jota kuluttajille uusia tuotekokonaisuuksia lisää niin ikään mahdollisuus yhdistää C Mo-ren urheilukanavapakettiin muita tuotteita . Kauppaan liittyvillä sitoumuksilla varmis-tetaan jatkossakin monipuolinen kulutta-jatarjonta . Ehto, jolla keskittymä sitoutui alilisensioimaan oman, maksullisten te-

levisiopalvelujen markkinoita koskevan osuutensa SM-Liigan lähetysoikeuksis-ta kilpailijalleen, varmistaa markkinoi-den kilpailullisen rakenteen säilymisen . Oikeuksien myynti antaa ne hankkivalle kes-kittymän kilpailijalle mahdollisuuden tuot-teistaa oikeudet seuraavan neljän kilpailu-kauden ajan, mikä saattaa olennaisesti lisä-tä keskittymän kohtaamaa kilpailupainetta . C More Group AB myi 5 .6 .2009 sitoumuksen mukaisesti jääkiekon SM-liigan lähetysoikeu-det syksyllä 2009 lähetyksensä aloittavalle uudelle URHOtv:lle . Uuden kanavan omis-taa ruotsalainen Parsifal Sport . Tapauksen käsittely jatkuu markkinaoikeudessa TV4:n valitettua Kilpailuviraston päätöksestä .

• Muut viime vuonna käsitellyt 22 yrityskaup-patapausta hyväksyttiin ensimmäisessä kä-sittelyvaiheessa . Neljä tapauksista (NCC Roads Oy/Valtatie Oy, Aspo Oyj/Kauko-Telko Oy, ABB Oy/Fortek Oy ja Finnair Oyj/Finn-comm Oy) vaati tarkempaa selvittämistä . Markkinaoikeudelle annettiin lisäksi lausun-not yhdestä ehtomuutospäätöksestä ja ehto-muutostulkinnasta tehdyistä kahdesta vali-tuksesta . Vakuutusvalvontavirastolle annettiin lausunnot kahdesta yrityskaupasta .

28

29

Toiminnan tuloksellisuus Kohti parempaa tuottavuutta5

Kilpailuvirastossa valmistui syksyllä 2008 hanke, jonka tavoitteena oli vahvistaa viraston strategista ajattelua ja pohtia toimenpiteitä, joilla toiminnan laatua, tuottavuutta ja vaikuttavuutta voidaan parantaa . Osana strategiapro-sessia toteutettiin viraston riskianalyysi .

Strategiahankkeen yhteydessä kirjattiin keskeiset kehit-tämisalueet, joiden yhteisenä tavoitteena on varmistaa tulostavoitteiden saavuttaminen . Keskeisiksi kehittämis-kohteiksi nimettiin muun muassa:

• johtamisjärjestelmän kehittäminen ja esimiestaitojen vahvistaminen

• tehokkuuden ja tuottavuuden lisääminen osana valtiohallin-non tuottavuusohjelmaa ja viraston prosessien kehittämistä

• tulosraportoinnin kehittäminen johtamisjärjestelmää tukevaksi

• riskienarvioinnin ja hallintajärjestelmien edelleen kehittäminen sekä

• henkilöstön osaamisen vahvistaminen strategisesti tärkeillä painopistealueilla .

Yksi strategisista painopisteistä on pyrkiä tekemään oikei-ta asioita oikeaan aikaan . Operatiivisella tasolla tavoitet-ta toteutetaan suuntaamalla voimavarat mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti . Osana strategiatyötä kiinnitettiin erityisesti huomiota tapauskäsittelyprosessiin liittyviin menettelyihin sen varmistamiseksi, että vaikuttavuudel-taan merkittävimmät tapaukset pystytään priorisoimaan yhteiskunnan kokonaisedun mukaisesti .

Merkittävimpiin tapauksiin (vaikuttavuusluokkaan 1) luetaan ns . alastomat kilpailunrajoitukset sekä sellaiset asiat, joihin liittyy suuri toiminnan volyymi tai jotka ovat muuten periaat-teellisesti merkittäviä . Alimpaan luokkaan (3) kuuluvat sekä epäillyn rajoituksen vakavuuden ja periaatteellisen merkittä-vyyden että toiminnan volyymin näkökulmasta vähämerkityk-selliset asiat . Keskimmäinen luokka (2) on ns . harmaa vyöhy-ke, jossa asian käsittelytapaan vaikuttavat ao . toiminnan ta-loudellinen merkittävyys, sovelletun menettelytavan yleisyys ja menettelyn potentiaaliset vaikutukset kilpailuun .

5 Kilpailuviraston tuloksellisuusraportti tilinpäätöstietoineen vuodelta 2008 löytyy osoitteista www.kilpailuvirasto.fi ja www.netra.fi.

Tapausten priorisointiperiaatteet

LIITTYY TALOUDELLISESTIMERKITTÄVÄÄN TOIMINTAAN

SUURIVOLYYMI

OLEELLINEN VAIKUTUS KAUPPA-

KUMPPANEIDENTALOUTEEN

VAIKUTUS :

KustannuksiinLaatuun

Innovaatioon

HINTA-, MÄÄRÄ- JA LAATUVAIKUTUKSET

MARKKINOILLA

LOPPUTUOTE

Harmaa vyöhyke

2. LUOKKA

LAAJALTI SOVELLETTU MENETTELYTAPA

TALOUSELÄMÄSSÄ

Ei alastonta eikä muutoinkaan merkittävää kilpailunrajoitusta

Vähäinen toiminnan volyymi

Ei periaatteellisesti merkittävä

3. LUOKKA

Alaston kilpailunrajoitus

Liittyy suureen toiminnan volyymiin ja/tai on periaatteellisesti merkittävä

1. LUOKKA

POTENTIAALISESTI KILPAILUA RAJOITTAVA

Onko käytettävissä olevien tietojen perusteella menettelytapa

otettu laajasti käyttöön?

Ollaanko menettelytapaa ottamassa laajamittaisesti

käyttöön?

MAHDOLLISTAA:

Taloudellisesti muutoin realististen toimintamallien poissulkemisen

Kilpailun vastaisen koordinaation

Kohtuuttoman tai mielivaltaisen menettelyn

MERKITSEMÄTTÄ KUITENKAAN SUORANAISTA ALASTONTA KILPAILUN RAJOITTAMISTA

VÄLIPANOS

Resursseja on jo nyt onnistuttu suuntaamaan tehokkaas-ti vaikuttavuudeltaan merkittävimpiin tapauksiin: kansan-taloudellisesti merkittävimpien tapausten käsittelyyn käy-tettiin vuonna 2008 kaksi kolmasosaa (65,9 %) tapauskä-sittelyyn käytetystä kokonaistyöajasta .

Tuottavuutta on edistetty myös mm. seuraavilla hankkeilla:

• uusi asianhallintajärjestelmä ja siihen liittyvä uusi työajan seurantajärjestelmä

• sähköisen matkanhallintajärjestelmän käyttöönotto

• siirtyminen sähköisten verkkolaskujen vastaanottoon

• sähköisen henkilötietojärjestelmän käyttöönotto

• Hansel Oy:n puitejärjestelyjen ja –sopimusten käyttö hankinnoissa

30

Suoritemäärät 2008

Kotimainen tapauskäsittely, ilman yrityskauppa-asioita, lkm:

2006 2007 2008

Avatut 331 335 419

Ratkaistut

päätökset 46 26 31

kirjeratkaisut 218 211 234

muulla tavoin päättyneet 107 82 152

Ratkaisut yhteensä 371 319 417

Keskeneräisenä kauden päättyessä

173 204 201

Yrityskauppa-asiat, lkm:

2006 2007 2008

Avatut 62 48 38

Ratkaistut

yrityskauppapäätökset 39 35 23

muut päättyneet asiat 19 13 12

Ratkaisut yhteensä 58 48 35

Lausunnot ja aloitteet, lkm:

2006 2007 2008

Avatut 113 93 110

Ratkaistut

lausunnot ja aloitteet 83 72 82

muulla tavoin päättyneet 22 21 25

Ratkaisut yhteensä 105 93 107

EU-tapaukset ja kokoukset, lkm:

2006 2007 2008

EU-tapaukset 422 454 384

EU-kokousten määrä 84 70 71

ECN Interactive -tietokantaan viedyt kilpailunrajoitustapaukset, lkm:

2006 2007 2008

Kaikki EU-maat 150 147 159

ilmoitukset Suomesta 2 3 3

Lääninhallitusten suoritteet ja henkilötyövuodet:

2006 2007 2008

Käsitellyt tapaukset yhteensä 75 91 79

KIVIn toimittamat tapaukset 18 21 19suoraan lääninhallituksille tulleet tapaukset

52 62 58

oma-aloitteisesti käynnistetyt 2 3 1tarkastukset 3 5 1

Päätetyt tapaukset 51 71 56

Kilpailuasioiden hoitamiseen lääneissä käytetyt henkilötyövuodet

4,0 4,7 6,0

Tapauskäsittelyyn käytetty työaika vaikuttavuusluokittain, %

Vaikuttavuusluokka 1

Vaikuttavuusluokka 2

Vaikuttavuusluokka 3

Vaikuttavuusluokkaa ei merkitty

Kustannukset päätulosalueittain 2008, yht. 5,4 milj. € (%)

Monopolivalvonta

Kartellivalvonta

Kilpailun edistäminen

Kansainväliset asiat

Henkilötyövuodet tulosalueittain 2008, yht. 69,3 htv (%)

Monopolivalvonta

Kartellivalvonta

Kilpailun edistäminen

Kansainväliset asiat

Muut tehtävät

31

Virastossa tehdään lisäksi paljon sellaista työtä, joka ei näy tapaustilastoissa . Tällainen työ liittyy erityisesti kilpai-lun edistämiseen, jossa toiminnan pääpaino on työryh-mä- ja muussa sidosryhmäyhteistyössä . Myöskään esi-merkiksi kuulemistilaisuudet eduskunnassa (vuosittain 20–30) eivät näy suoritetilastoissa . Vuonna 2008 resurs-seja sitoutui runsaasti myös viraston ensimmäisen Kilpai-lukatsauksen ja rakennusprojektiin liittyvän loppuraportin laatimiseen .

Palvelukyky ja laatuVirasto priorisoi yhteiskunnalliselta vaikuttavuudeltaan merkittävät asiat ja pyrkii laatimaan päätökset niin, että ne kestävät hallinto- ja kilpailuoikeudellisen sekä kilpai-lun taloustieteen kritiikin . Tavoitteena on myös varmistaa neuvonnan ja viestinnän avulla se, että yrityksillä ja kan-salaisilla on oikea käsitys kilpailusäännöistä .

KHO ja markkinaoikeus antoivat vuonna 2008 viisi vi-rastoa koskevaa päätöstä, jotka ovat saaneet lainvoiman . Kaikissa niissä tuomioistuin päätyi ratkaisussaan tuke-maan Kilpailuviraston kantaa . Tapaukset koskivat Suo-men Hiihtoliitto ry:n toimintaa sponsorisopimusmarkki-noilla, Mikkelin Pesula Oy:n tarjousta Vaalijalan kuntayh-tymälle, Helsingin kaupunkiin kaavailtua uutta liikekes-kusta koskevan asemakaavan muutossuunnitelmaa, ho-risontaalista hintayhteistyötä mallasohran myynnissä ja ostossa sekä viraston esitystä seuraamusmaksun mää-räämiseksi eräille taksiautoilijoille .

Virastossa on kahden viimeisen vuoden aikana kiinnitetty erityistä huomiota pitkään selvityksessä olleiden asioiden päättämiseen . Tavoite näkyy valitettavasti myös päätetty-jen tapausten mediaanikäsittelyajan huomattavana pite-nemisenä vaikuttavuusluokassa 1 . (Ks . oheinen taulukko .)

Vanhoja tapauksia on kuitenkin saatu merkittävästi val-miiksi: Vuoden 2006 lopussa vireillä oli 29 vuosina 1998–2003 avattua tapausta . Kaksi vuotta myöhemmin niistä oli avoinna enää yhdeksän . Kun näistä poistetaan jo oi-keuteen viedyt ja samaa asiaa koskevat päällekkäiset toi-menpidepyynnöt, käsittelyssä oli vuoden 2008 lopussa enää kaksi mainituista 29:stä tapauksesta .

Myös käsittelyaikojen osalta on nyt päästy oikealle kehi-tysuralle: Vuoden 2006 lopussa avoinna olleiden tapaus-ten keskimääräinen käsittelyaika oli 1,82 vuotta . Vuonna 2008 aika oli laskenut 1,67 vuoteen . Jos tapauksista pois-tetaan markkinaoikeudessa vireillä olevat viraston esi-tykset, keskimääräinen kertynyt käsittelyaika oli vuoden 2008 lopussa 1,49 vuotta .

Vaikuttavuusluokkiin 2 ja 3 kuuluvat tapaukset on jo pit-kään käsitelty tavoitteiden mukaisissa määräajoissa . Myös yrityskauppavalvonnassa käsittelyajat ovat pysyneet kohtuullisen lyhyinä .

Ratkaistujen toimenpidepyyntöjen käsittelyajat (mediaani, päiviä)

Lähtötasoarvio 2006

Tulossopimus-tavoite 2008

Toteuma 2008

Vaikuttavuusluokka 1 825 730 1643

Vaikuttavuusluokka 2 638 630 296

Vaikuttavuusluokka 3 10 30 29

Toimenpidepyyntöjen mediaanikäsittelyajat toimenpiteittäin

2006 2007 2008

Toimenpidepyyntöjä koskevat päätökset, pv/vuosia

826/2,3 699/1,9 1397/3,8

Muutos edelliseen vuoteen verrattuna pv/vuosia

249/0,7 -127/-0,4 698/1,9

Kirjeratkaisut, pv 30 23 26

muutos edelliseen vuoteen verrattuna, pv

-2 -7 3

”Ad acta” -merkinnällä lopetetut, pv

22 49 49

muutos edelliseen vuoteen verrattuna

0 27 0

Yrityskaupat

Lähtötasoarvio 2006

Tulossopimus-tavoite 2008

Toteuma 2008

I-vaiheen päätös 15 16 16

II-vaiheen päätös 91 122 143

32

Kilpailuviraston ratkaisuja 2008Yrityskaupan hyväksyminen

CapMan Hotels RE Ky Dividum AB, Lönnrotinkatu Holding Oy, HCR Holding Oy ja LR Rose Oy 70/81/08 7 .2 .2008

The New Black Oy Varesvuo Partners Oy 90/81/08 11 .2 .2008

NCC Roads Oy Valtatie Oy:n liiketoiminta 71/81/08 25 .2 .2008

Itella Oyj Kauko Group Oy 94/81/08 5 .3 .2008

Aspo Oyj Kauko-Telko Oy 192/81/08 9 .4 .2008

AKT Holdings Limited (Investocorp S .A .) GMT Avant Holdings Sarl (Suomen Asiakastieto Oy) 311/81/08 17 .4 .2008

Relacom Finland Oy, eräät Elisa Oyj:n kiinteän verkon johtoverkkojen suunnittelu-, dokumentointi- ja materiaalitoimitusliiketoiminnot

430/81/08 29 .5 .2008

Oy Eniro Finland Ab ja Aller Julkaisut Oy Suomi24 Oy 429/81/08 2 .6 .2008

Eniro AB Svenska Aller AB / Skålguldet 254 449/81/08 2 .6 .2008

Tokmanni Oy Pick-Import Finland Oy Ltd 490/81/08 10 .6 .2008

Aktia Säästöpankki Oyj Veritas Eläkevakuutus 550/81/2008 4 .7 .2008

Oy Karl Fazer Ab Fazer makeiset 552/81/08 9 .7 .2008

Osuuskauppa Arina Haukiputaan Osuuskauppa 501/81/08 10 .7 .2008

Masdar Edergy Limited ja Avis Ventures Limited Vinwind Oy 749/81/08 27 .8 .2008

HOK-Elanto Liiketoiminta Oy Tapiola Sokos –tavaratalon liiketoiminta 743/81/08 10 .9 .2008

Dalkia AB ja Pori Energia Oy, yhteisyrityksen perustaminen 815/81/08 26 .9 .2008

Finnair Oyj ja Finncomm Oy, yhteisyrityksen perustaminen 814/81/08 6 .10 .2008

ABB Oy Fortek Oy:n sekä StoraEnso Oyj:n Imatran, Varkauden ja Heinolan tuotantolaitosten kunnossapitotoiminnat

658/81/08 10 .10 .2008

Illinois Tool Works Inc . Dieta Oy 846/81/08 22 .10 .2008

Mitsubishi Caterpillar Forklift Europe B .V . Rocla Oyj 986/81/08 10 .11 .2008

Pead AB Pead Industri AB

968/81/08 14 .11 .2008

Yrityskaupan hyväksyminen ehdollisena

TV4 AB CMore Group AB

579/81/08 27 .11 .2008

33

Muita ratkaisuja

Linja-autoliitto ry Oy Matkahuolto Ab Connex Finland (nykyinen Veolia Transport Finland Oy)

Pääsy Matkahuollon rahdinkuljetusjärjestelmään ja Linja-autoliiton jäsenmaksun määräytymisperiaatteet

1160/61/00 14 .1 .2008

Restel Oy PTH-Ravintolat Oy Tanssiravintola Lempi & Toivo

Restel Oy:n toiminta Pohjois-Suomen tanssiravintolamarkkinoilla

318/68/07 14 .1 .2008

Suomen Käytettyjen Autojen Kauppiaiden Liitto ry

Epäilty kilpailua rajoittava toiminta maanrakennuskoneiden markkinoilla

304/61/05 12 .3 .2008

Arctecho Oy Asiakirjapyyntöä koskeva päätös 1059/61/06 25 .3 .2008

Oy Matkahuolto Ab Ky OPS-Kuljetus Oy

Matkahuollon tarjoamat älykortinlukijalaitteiden selvityspalvelut

1050/61/04 27 .3 .2008

MedOne Oy Pihlajalinna Oy Mediverkko Oy Coronaria Hoitoketju Oy

Terveydenhuollon vuokratyövoiman tarjouskilpailuja koskeva kilpailunrajoitusepäily

512/61/06 28 .3 .2008

Uponor Suomi Oy Meriser Oy Oy Prevex Ab

Uponor Suomi Oy:n menettelytavat LVI-tuotteiden markkinoilla 313/61/01 1207/61/01

10 .4 .2008

Örum Oy Ab Asiakirjapyyntöä koskeva päätös 338/61/04 17 .4 .2008

Esvalotek Oy Sähkötarvikkeiden toimituskielto 858/68/02 30 .5 .2008

John Crane Safematic Oy Qvist Oy

Vertikaaliset kilpailunrajoitukset keskusvoitelujärjestelmien myynnissä

139/61/06 6 .6 .2008

AH-Hifisystems Oy B&M Group Finland Oy Arctecho Oy (Verkkokauppa .com)

Epäily kilpailunrajoittamisesta hifi-laitteiden jakelussa 1059/61/06 10 .6 .2008

Ruokakesko Oy Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta Tradeka Oy

Tietojenvaihto Suomen päivittäistavarakaupan markkinoilla 154/61/07 19 .6 .2008

Sonera Oyj (TeliaSonera Finland Oyj) Assuratum Oy

Sonera Oyj:n epäilty määräävän markkina-aseman väärinkäyttö 1012/61/01 26 .6 .2008

Sonera Oyj (TeliaSonera Finland Oyj) Assuratum Oy

Sonera Oyj:n epäilty määräävän markkina-aseman väärinkäyttö 760/61/01 26 .6 .2008

Assuratum Oy Viestintämarkkinalain 43 §:n 4 momentin (393/2003) aikaansaama kilpailunrajoitus

77/61/04 26 .6 .2008

Telepohja Oy Saunalahti Group Oyj

Telepohja Oy:n epäilty määräävän markkina-aseman väärinkäyttö paikallisten telepalveluiden ja yhteenliittämispalveluiden markkinoilla

736/61/04 26 .6 .2008

Abloy Oy Asiakirjapyyntö koskeva päätös 428/61/06 27 .6 .2008

Fläkt Woods Oy Oy Lindab Ab Aillos Oy

Epäilty kilpailun rajoittaminen ohutteräksisten ilmastointikanavien markkinoilla

759/61/03 27 .6 .2008

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola PlusTerveys Oy

Epäilty eläkevakuutusyhtiöiden välinen kilpailunrajoituslain vastainen sopiminen

814/61/06 27 .6 .2008

Oy Matkahuolto Ab Linja-autoliitto ry Liikennöitsijä Rauno Komulainen

Linja-autoliiton jäsenyys ja Matkahuollon rahdinkuljetuspalvelut 597/61/02 21 .8 .2008

Yleisradio Oy Suomen Elokuvatuottajien Keskusliitto

Yleisradio Oy:n itsenäisiin elokuvatuottajiin soveltamien sopimusehtojen epäilty kohtuuttomuus

1084/61/07 18 .9 .2008

Valtra Oy Ab Epäilty kilpailunrajoitus Valtran traktoreiden jäähdyttimen jakelussa 1090/61/07 26 .9 .2008

Hyrynsalmen Taksiautoilijat ry Taksipalvelu O . Heikkinen Oy

Epäilty kilpailun rajoittaminen Hyrynsalmen taksiasemalla 236/61/08 10 .10 .2008

34

Boskalis Nordic Oy/Terramare Oy Wasa Dredging Oy Lts

Merenpohjan ruoppaamisen alalla tehdyn yrityskaupan yhteydessä sovittu kilpailukielto

291/61/07 7 .11 .2008

Neste Markkinointi Oy Eurobensin Oy

Neste Markkinointi Oy:n polttonesteiden hinnoittelu 239/61/00 24 .11 .2008

TeliaSonera Finland Oyj Elisa Oyj

Epäilty määräävän markkina-aseman väärinkäyttö matkapuhelin- ja laajakaistaliittymien markkinoilla

331/61/03 11 .12 .2008

Elisa Oyj Epäilty määräävän markkina-aseman väärinkäyttö matkapuhelin- ja laajakaistaliittymien markkinoilla

623/61/03 11 .12 .2008

TeliaSonera Finland Oyj ACN Communications Finland Oy Elisa Matkapuhelinpalvelut Oy

TeliaSonera Finland Oyj:n ja CAN Communications Finland Oy:n välinen yhteistyö

103/61/05 16 .12 .2008

TeliaSonera Finland Oyj ACN Communications Finland Oy DNA Finland Oy, Finnet Verkot Oy

TeliaSonera Finland Oyj:n ja CAN Communications Finland Oy:n välinen yhteistyö

151/61/05 16 .12 .2008

TeliaSonera Finland Oyj TeliaSonera Finland Oyj:n epäilty määräävän markkina-aseman väärinkäyttö pysäköinnin maksamispalveluiden markkinoilla

1037/61/04 19 .12 .2008

35

Kilpailuviraston lausunnot 2008

Liikenne- ja viestintäministeriö Luonnos ministeriön asetukseksi radio- ja telepäätelaitteiden arviointilaitoksesta

1119/72/07 2 .1 .2008

Liikenne- ja viestintäministeriö Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusehdotus tietokonepohjaisia paikanvarausjärjestelmiä koskevista käytännesäännöistä

1114/72/07 7 .1 .2008

Liikenne- ja viestintäministeriö Hakemus perustamisluvasta koskien Kotkassa sijaitsevan Hallan yksi-tyisen teollisuussataman muuttamiseksi yksityiseksi yleiseksi satamaksi

1104/72/07 16 .1 .2008

Työ- ja elinkeinoministeriö Työryhmän mietintö biokaasulla tuotettavan sähkön syöttötariffijärjestelmän toteuttamisesta Suomessa

1164/72/07 22 .1 .2008

Työ- ja elinkeinoministeriö Hallituksen esitysluonnos ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnälle asetettavista vaatimuksista

1158/72/08 25 .1 .2008

Liikenne- ja viestintäministeriö Kuuleminen luotsauslakityöryhmässä 24 .1 .2008 1160/72/07 28 .1 .2008

Liikenne- ja viestintäministeriö Ajoneuvohallintokeskuksen selvitys katsastushintojen nousun hillitsemiseksi

62/72/08 29 .1 .2008

Oikeusministeriö Oikaisuvaatimustoimikunnan mietintö 1105/72/07 5 .2 .2008

Eduskunta, talousvaliokunta Ehdotus kilpailualan yhteistyösopimukseksi Euroopan yhteisön ja Korea tasavallan välillä (U 43/2007 vp)

41/72/08 6 .2 .2008

Nordic Energy Regulators Nordreg draft report on harmonized suppliers witching 35/32/08 6 .2 .2008

Työ- ja elinkeinoministeriö Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja koskevan komission sääntelyn kansallista täytäntöönpanoa valmistelevan työryhmän esitys

1143/72/07 6 .2 .2008

Ympäristöministeriö Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistaminen 1150/72/07 11 .2 .2008

Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus

Raportti alkoholiyhtiön toiminnasta vuodelta 2007 817/72/07 13 .2 .2008

Opetusministeriö Sanasto ry:n kilpailuoikeudellinen asema 292/72/07 15 .2 .2008

Eduskunta, talousvaliokunta Hallituksen esitys laiksi eräiden valtion tukea koskevien Euroopan yhteisö-jen säännösten soveltamisesta annetun lain muuttamisesta (HE 171/2007)

135/72/08 15 .2 .2008

Eduskunta, talousvaliokunta Ehdotukset Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveiksi U 47/2007 ja U 48/2007 sekä asetuksiksi U 49/2007 ja U 50/2007

93/72/08 15 .2 .2008

Eduskunta, sosiaali- ja terveysvaliokunta HE 13/2008 vp uudeksi vakuutusyhtiölaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 160/72/08 25 .2 .2008

Lääketeollisuus ry Lääketeollisuuden eettiset ohjeet 109/72/08 26 .2 .2008

Valtiovarainministeriö Kannanotto aluehallinnon uudistamishankkeen sidosryhmäkuulemisessa 142/72/08 28 .2 .2008

Eduskunta, talousvaliokunta HE 13/2008 vp uudeksi vakuutusyhtiölaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 160/72/08 4 .3 .2008

Työ- ja elinkeinoministeriö Valtiontukisääntöjen soveltamisesta julkiseen yleisradiotoimintaan annetun komission tiedonannon tarkistaminen

232/72/08 19 .3 .2008

Ympäristöministeriö Maankäyttö- ja rakennuslain muuttaminen 147/72/08 20 .3 .2008

Sisäasiainministeriö Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi viranomaisten välisestä yhteis-työstä harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa

144/72/08 27 .3 .2008

Valtiovarainministeriö Rahoitustarkastuksen ja Vakuutusvalvontaviraston yhdistäminen Finanssivalvonnaksi

130/72/08 31 .3 .2008

Liikenne- ja viestintävirasto Ajoneuvohallintokeskuksen selvitys mahdollisuuksista hillitä katsastushintojen nousua

213/72/08 31 .3 .2008

Eduskunta, talousvaliokunta VNS 2/2008vp, valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2009-2012

322/72/08 7 .4 .2008 9 .4 .2008

Sosiaali- ja terveysministeriö Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vakuutusedustuksesta annetun lain 49 §:n muuttamisesta

303/72/08 10 .4 .2008

Liikenne- ja viestintäministeriö TeliaSonera Finland Oyj:n tulkinta haja-asutusalueiden teknologiavaihdokselle asetettavista vaatimuksista

257/72/08 11 .4 .2008

36

Opetusministeriö Luonnos hallituksen esitykseksi tekijänoikeuslain 26 A §:n muuttamisesta 275/72/08 16 .4 .2008

Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus

Euroopan komissiolle laadittava raportti alkoholiyhtiön vuoden 2007 toiminnasta

157/72/08 16 .4 .2008

Liikenne- ja viestintäministeriö Tekniset reunaehdot analogisilta televisiolähetyksiltä vapautuneiden taajuuksien käyttömahdollisuuksille

308/72/08 28 .4 .2008

Valtiovarainministeriö Ehdotus laiksi väestötietojärjestelmästä ja väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista

346/72/08 2 .5 .2008

Viestintävirasto Viestintäviraston päätösluonnos koskien TDC Oy Finland:n asemaa yk-sittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puhelinliikenteen markkinoilla

354/72/08 16 .5 .2008

Työ- ja elinkeinoministeriö Valkoinen kirja yhteisön kilpailuoikeuden rikkomisesta johtuvasta vahingonkorvauskanteista

365/72/08 16 .5 .2008

Liikenne- ja viestintäministeriö Yleisradio Oy:n julkista palvelua ja rahoitusta selvittävän työryhmän järjestämä kuuleminen

401/72/08 19 .5 .2008

Liikenne- ja viestintäministeriö Hakemus perustamisluvasta koskien Kotkassa sijaitsevan Hallan yksi-tyisen teollisuussataman muuttamista yksityiseksi yleiseksi satamaksi

1104/72/07 22 .5 .2008

Liikenne- ja viestintäministeriö Markkinalähtöinen taajuushallintomalli – työryhmän mietintö 397/72/08 23 .5 .2008

Sosiaali- ja terveysministeriö Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja lääkelain muuttamisesta

412/72/08 26 .5 .2008

Liikenne- ja viestintäministeriö Taajuusalueiden käyttösuunnitelman muuttaminen 469/72/08 2 .6 .2008

Viestintävirasto Viestintäviraston määräykset yleisen puhelinverkon numeroinnista ja teleliikenteen estoluokista

470/72/08 3 .6 .2008

Eduskunta, talousvaliokunta Valkoinen kirja yhteisön kilpailuoikeuden rikkomisesta johtuvista vahingonkorvauskanteista (E 15/2006 vp)

365/72/08 4 .6 .2008

Työ- ja elinkeinoministeriö Asetuksen (EY) 1400/2002 soveltaminen 496/72/08 13 .6 .2008

Viestintävirasto Kuuleminen huomattavaa markkinavoimaa koskevasta päätösluon-noksesta koskien televisio- ja radiolähetyspalveluiden tukkumarkkinaa

431/72/08 13 .6 .2008

Valtiovarainministeriö Luonnos hallituksen esitykseksi kiinteistörahastolain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

421/72/08 17 .6 .2008

Valtiovarainministeriö Hansel Oy:tä koskevan lainsäädännön uudistaminen 466/72/08 19 .6 .2008

Sosiaali- ja terveysministeriö Hallituksen esitys laiksi maksuperusteisten lisäeläkkeiden järjestä-misestä eläkesäätiöissä ja eläkekassoissa

520/72/08 27 .6 .2008

Rakennusteollisuus RT ry Eurooppalainen kiinteistönvälitysstandardi 465/72/08 3 .7 .2008

Liikenne- ja viestintäministeriö Hallituksen esitysluonnos viestintämarkkinalain ja sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamisesta

634/72/08 30 .7 .2008

Valtiovarainministeriö Hallituksen esitys laiksi eräiden asuntojen vuokraustoimintaa harjoittavien yhtiöiden veronhuojennuksesta

599/72/08 8 .8 .2008

Opetusministeriö Lausunto selvityksestä ottaa työsuhdeolettama tekijänoikeuslakiin 536/72/08 27 .8 .2008

Kuluttajavirasto Lausunto valmismatkaliikelain mukaisesta vakuusjärjestelmästä 625/72/08 27 .8 .2008

Ympäristöministeriö Ehdotus Suomen rakentamismääräyskokoelman osien C3, D2 ja D3 uusimisesta

554/72/08 29 .8 .2008

Opetusministeriö Monikanavajakelua selvittävän työryhmän raportti (2008:18) 521/72/08 3 .9 .2008

Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus

Vuoden 2008 ensimmäinen Euroopan komissiolle laadittava raportti alkoholiyhtiön toiminnasta

730/72/08 15 .9 .2008

Työ- ja elinkeinoministeriö Komission suositus tilintarkastajan vahingonkorvausvastuun rajoittamisesta 652/72/08 17 .9 .2008

Valtiovarainministeriö Arvopaperimarkkinalain uudistaminen 649/72/08 29 .9 .2008

Energiamarkkinavirasto Fingrid Oyj:n tasepalvelun sopimusehdot 857/72/08 13 .10 .2008

Viestintävirasto Kuuleminen huomattavaa markkinavoimaa koskevasta päätösluon-noksesta koskien televisio- ja radiolähetyspalveluiden tukkumarkkinaa

431/72/08 15 .10 .2008

Eduskunta HE 116/2008 vp valtion talousarvioiksi vuodelle 2009 (32 .40) 833/72/08 15 .10 .2008

37

Liikenne- ja viestintäministeriö Ehdotus verkkovierailuasetuksen (EY) n:o 717/2007 ja direktiivin 2002/21/EY muuttamisesta

887/72/08 15 .10 .2008

Liikenne- ja viestintäministeriö Laajakaista kaikkien ulottuville, kansallinen toimintasuunnitelma tietoyhteiskunnan infrastruktuurin parantamiseksi

843/72/08 24 .10 .2008

Liikenne- ja viestintäministeriö Hallituksen esitysluonnos viestintämarkkinalain sekä radiotaajuuksista ja telelaitteista annetun lain muuttamisesta

935/72/07 29 .10 .2008

Opetusministeriö Lausunto Euroopan neuvoston asiakirjasta ”On the Protection of Rights of Broadcasting Organisations”

951/72/08 6 .11 .2008

Valtiovarainministeriö Luonnos hallituksen esitykseksi valtion vakuusrahastosta annetun lain ja luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta

995/72/08 6 .11 .2008

Liikenne- ja viestintäministeriö Lausunto ajoneuvo- ym . lakien muuttamisesta 927/72/08 7 .11 .2008

Viestintävirasto Huomattavaa markkinavoimaa koskeva päätösluonnos koskien kiinteään verkkoon pääsyn tukkumarkkinaa

962/72/08 18 .11 .2008

Eduskunta, liikenne- ja viestintävaliokunta HE 109/2008 vp laiksi viestintämarkkinalain muuttamisesta 1049/72/08 18 .11 .2008

Liikenne- ja viestintäministeriö Jäänmurtotyöryhmän loppuraportti 942/72/08 19 .11 .2008

Työ- ja elinkeinoministeriö Ehdotukset valtioneuvoston asetukseksi sähkömarkkinoista sekä valtio-neuvoston asetukseksi sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta

1015/72/08 19 .11 .2008

Liikenne- ja viestintäministeriö Lausunto ajoneuvojen yksittäishyväksyntää koskevasta raportista 988/72/08 24 .11 .2008

Energiamarkkinavirasto Tehoreservilain mukaisten maksujen määräytymisperusteet 1029/72/08 24 .11 .2008

Liikenne- ja viestintäministeriö Teräväpiirtotelevision koelähetysten toimiluvat 940/72/08 27 .11 .2008

Eduskunta, talousvaliokunta HE 163/08 vp tuotteiden ekologiselle suunnitteluille ja energiamerkinnälle asetettavista vaatimuksista

1095/72/08 27 .11 .2008

Viestintävirasto Päätösluonnos huomattavaa markkinavoimasta tukkutason laaja-kaistapalvelujen markkinoilla

1012/72/08 28 .11 .2008

Liikenne- ja viestintäministeriö Hallituksen esitys laiksi vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista

1042/72/08 1 .12 .2008

Eduskunta, sosiaali- ja terveysvaliokunta Hallituksen esitys (HE 152/2008 vp) laiksi maksuperusteisista lisä-eläkejärjestelyistä eläkesäätiöissä ja eläkekassoissa

1123/72/08 3 .12 .2008

Energiamarkkinavirasto Tehoreservilain mukaisten voimalaitosten käyttösääntöjen vahvistaminen 1157/72/08 9 .12 .2008

Sosiaali- ja terveysministeriö Luonnos lääkelain muuttamista koskevaksi hallituksen esitykseksi 1014/72/08 17 .12 .2008

Oikeusministeriö Pikaluottoihin liittyvän lainsäädännön uudistaminen 1054/72/08 22 .12 .2008

Oikeusministeriö Julkisten hankintojen oikeussuojajärjestelmän uudistamista koskeva periaatemietintö

1057/72/08 23 .12 .2008

38

Markkinaoikeuden päätökset 2008

14 .3 .2008 209/06/KR, nro 123/2008

Asia: Fortum Power and Heat Oy / E .ON Finland Oyj -yrityskaupan hyväksymiselle asetetut ehdotValittajat: Fortum Oyj ja Fortum Power and Heat Oy

KIVI oli 2 .6 .2006 tekemässään päätöksessä (52/81/2006) velvoittanut Fortumin luopumaan osasta tuotantoka-pasiteettiaan, koska yrityksen määräävä markkina-asema kansallisilla sähkömarkkinoilla ja sen mahdollisuus vai-kuttaa sähkön hinnoitteluun Suomessa olisi KIVIn mielestä muutoin vahvistunut . Markkinaoikeus päätyi erilai-seen tulkintaan relevanttien maantieteellisten markkinoiden määrittelystä ja kumosi viraston päätöksen . Virasto on valittanut päätöksestä KHO:een .

4 .4 .2008 170/05/KR, nro 149/2008

Asia: Uutta liikekeskusta koskevan asemakaavan muutossuunnitelman vaikutukset kilpailulle Valittajat: Pro Maunula ry ja Maunulan ostoskeskuksen yrittäjät

KIVI oli 10 .2 .2005 tekemällään päätöksellä (1137/61/04) poistanut asian käsittelystä . Markkinaoikeus jätti tutki-matta päätöstä koskevan valituksen .

4 .4 .2008 9/05/KR, nro 150/2008

Asia: Mikkelin Pesula Oy:n tarjous Vaalijalan kuntoutuskeskuksen pesulapalvelujen järjestämisestä Valittaja: Rusanen Tekstiilipalvelut Oy

KIVI oli 16 .12 .2004 tekemällään päätöksellä (1069/61/04) poistanut asian käsittelystä . Markkinaoikeus hylkäsi päätöstä koskevan valituksen .

18 .6 .2008 351/04/KR ja 353/04/KR, nro 268-269/2008

Asia: Epäilty määräävän markkina-aseman väärinkäyttö Maarianhaminan satamapalvelujen hinnoittelussaValittajat: Maarianhaminan kaupunki; Viking Line Abp ja Birka Line Abp

Valitukset koskivat KIVIn 30 .11 .2004 tekemää päätöstä (998/61/1999), jonka mukaan asiassa ei ollut perustei-ta markkinaoikeusesityksen tekemiselle, vaikka Maarianhaminan kaupungin todettiinkin päätöksessä rikkoneen kilpailunrajoituslain 7 §:ää . MAO jätti tutkimatta kaupungin päätöksestä tekemän valituksen ja osan laivayhtiöi-den valituksesta ja hylkäsi muilta osin laivayhtiöiden valituksen .

2 .7 .2008 260/04/KR, nro 298/2008

Asia: Kilpailuviraston esitys seuraamusmaksun määräämiseksi (21 .10 .2004, 949/61/2002)Asianosainen: Lännen Puhelin Oy

KIVI oli esittänyt Lännen Puhelimelle miljoonan euron seuraamusmaksua määräävän markkina-aseman väärinkäy-töstä . MAO totesi päätöksessään Lännen Puhelimen olevan laajakaistatukkumarkkinoilla määräävässä markkina-asemassa, mutta katsoi KIVIn kannasta poiketen, ettei yritys ollut käyttänyt väärin määräävää asemaansa . Virasto on valittanut päätöksestä KHO:een .

1 .10 .2008 291/04/KR, nro 398/2008

Asia: Tarjonnan rajoittaminen arkkitehtuurikilpailujen sääntöjen soveltamisessa Valittaja: Suomen Arkkitehtiliitto SAFA

Valitus koski KIVIn 11 .10 .2004 tekemää päätöstä (669/61/02), jolla SAFA määrättiin sakon uhalla lopettamaan menettely, jossa liiton säännöt estivät sen jäseniä osallistumasta muihin kuin liiton konsultoimiin tai hyväksy-miin kansallisiin arkkitehtuurikilpailuihin . SAFA peruutti syyskuussa 2008 vuonna 2004 asiasta tekemänsä va-lituksen . Samalla raukesi MAO:n joulukuussa 2004 määräämä väliaikainen täytäntöönpanokielto . KIVIn kielto-päätös jäi siten voimaan sellaisenaan .

29 .12 .2008 548/05/KR, nro 550/2008

Asia: Horisontaalinen hintayhteistyö mallasohran myynnissä ja ostossa Valittaja: Maa- ja Metsätaloustuottajien Keskusliitto MTK ry

Valitus koski KIVIn 21 .10 .2005 tekemää päätöstä (341/61/04), jolla asia poistettiin käsittelystä . MTK valitti mark-kinaoikeuteen päätöksen perusteluosassa esitetyistä KIVIn lausumista . Pelkistä ratkaisun perusteluista ei voi kuitenkaan MAO:n mukaan valittaa, joten MAO jätti valituksen tutkimatta .

31 .12 .2008 147/06/KR, nro 643/2008

Asia: Kilpailuviraston esitys seuraamusmaksun määräämiseksi (1 .1 .2006, 618/61/2004)Asianosainen: Nikon Nordic AB

MAO hylkäsi puutteellisen näytön perusteella esityksen, joka koski merkkikameroiden takuukorjausten evää-mistä rinnakkaistuojien maahantuomilta tuotteilta . Virasto on valittanut päätöksestä KHO:een .

39

KHO:n päätökset 2008

5 .3 .2008 190/3/08 taltio 438 Asia: Kilpailunrikkomismaksun täytäntöönpanon kieltäminen asfalttikartelliasiassa (KIVI, 1198/61/01)Valittaja: Valtatie Oy

17 .3 .2008 188/3/08, 191/3/08, 197/3/08 ja 199/3/08 taltio 564

Asia: Kilpailunrikkomismaksua täytäntöönpanon kieltäminen asfalttikartelliasiassa (KIVI, 1198/61/01)Valittajat: NCC Roads Oy, Lemminkäinen Oyj, Skanska Asfaltti Oy ja SA-Capital Oy

17 .3 .2008 3141/2/06 taltio 566 Asia: Suomen Hiihtoliitto ry:n toiminta sponsorisopimusmarkkinoilla Valittaja: Mertz Marketing Oy

Markkinaoikeus oli päätöksellään (11 .10 .2006, 325/04/KR) jättänyt tutkimatta KIVIn päätöksestä (11 .11 .2004, 756/61/04) tehdyn valituksen, koska valittajalla ei oikeuden mielestä ollut valitusoikeutta . KHO hylkäsi MAO:n päätöstä koskeneen valituksen .

28 .11 .2008 2350/2/08 taltio 3068 Asia: Epäilty määräävän markkina-aseman väärinkäyttö Maarianhaminan satamapalvelujen hinnoittelussaValittajat: Viking Line Abp ja Birka Line Abp

Valitus koski KIVIn 30 .11 .2004 tekemää päätöstä (998/61/1999), jonka mukaan asiassa ei ollut perusteita mark-kinaoikeusesityksen tekemiselle . Asia poistettiin KHO:ssa käsittelystä, koska valittajat peruivat markkinaoike-uden päätöksestä (18 .6 .2008, 351/04/KR ja 353/04/KR) tekemänsä valituksen . MAO oli päätöksellään hylännyt KIVIn päätöksestä tehdyt valitukset .

17 .12 .2008 3099/3/07 taltio 3298 Asia: Epäilty kilpailun rajoittaminen raakapuumarkkinoilla Valittajat: Stora Enso Oyj ja Metsäliitto Osuuskunta

KIVI esittää 21 .12 .2006 markkinaoikeudelle tekemässään esityksessä (416/61/04) seuraamusmaksujen mää-räämistä Stora Ensolle ja Metsäliitolle . Stora Enso vaati ennen pääasiaan vastaamistaan, että MAO palauttaa asian KIVIn käsiteltäväksi ja edellyttää, että myös puunmyyjien toiminnan lainmukaisuus on selvitettävä sa-massa yhteydessä . MAO hylkäsi vaatimuksen 28 .9 .2007 antamallaan päätöksellä (407/06/KR) . KHO puoles-taan katsoi, ettei MAO:n päätös ole valituskelpoinen ja jätti valituksen tutkimatta .

40

Työryhmäedustukset 1.6.2009

Työryhmän nimi Viraston edustaja Työryhmän asettaja Toimikausi

EU 12 kilpailu-, valtiotuki- ja hankintajaosto Juhani Jokinen TEM jatkuva

Tehtävä: Kannanottojen valmistelu aihepiirin EU-asioista .

Viraston tavoite/ työryhmän luonne: Kilpailuvaikutusten esillä pito EU-sääntelyn ja EU-asioiden valmistelussa .

Joukkoliikenne-foorumi Riitta Ryhänen LVM 1 .1 .2006–31 .12 .2009

Tehtävä: Tehdä ehdotuksia keinoista, joilla ylläpidetään ja kehitetään kustannustehokasta ja kilpailukykyistä joukkoliikenteen palveluverkkoa, seura-ta eurooppalaisia kehitystrendejä ja muissa maissa toteutettuja toimenpiteitä, tehdä ehdotuksia tutkimus- ja kehittämistoiminnasta ja sitouttaa eri osapuolia joukkoliikenteen edistämiseen .

Viraston tavoite/ työryhmän luonne: Tiedonsaannin ohella foorumiin osallistuminen palvelee sidosryhmätyötä sääntelyn lieventämiseksi, kilpai-lun edistämiseksi, eri liikennemuotojen yhteentoimivuuden parantamiseksi ja asiakasnäkökulman voimistamiseksi .

Kilpailun avaamista rautateillä selvittävä työryhmä Riitta Ryhänen LVM 1 .2 .2009–31 .12 .2009

Tehtävä: Selvittää rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttamismahdollisuuksia kaukoliikenteessä sekä kaupunkiseutujen lähiliikenteessä . Työryhmän tulee arvioida kilpailuttamisen yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia sekä laatia kansainvälinen katsaus rautatieliikenteen kilpailuttamisesta .

Viraston tavoite/ työryhmän luonne: Kilpailun mahdollisimman laaja avaaminen ja tasapuolisten kilpailuolosuhteiden luominen mm . liikenteen-ohjauksen, rautatiealan koulutuksen ja liikenteenhoidon fasiliteettipalvelujen uudelleen organisoinnilla .

Kilpailuympäristö, verkostot ja innovaatiotoiminta, ohjausryhmä

Martti Virtanen Tekes jatkuva

Tehtävä: Tekesin rahoittaman tutkimuksen ohjaaminen

Viraston tavoite/työryhmän luonne: Vaikuttaminen tutkimuksen suuntaamiseen ja hyödyntämiseen

Kuluttajan talous -ryhmä Liisa Vuorio, Seppo Reimavuo Suomen Kuluttajaliitto jatkuva

Tehtävä: Tietojenvaihto kuluttajia koskettavista ajankohtaisista talouskysymyksistä

Viraston tavoite/ työryhmän luonne: Sidosryhmätoiminta eri kuluttajatahoihin

Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishankkeen kilpailutyöryhmä

Ari Ahonen MMM 1 .5 .–31 .12 .2009

Tehtävä: Tavoitteena on kartoittaa metsäkeskusten, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion ja metsänhoitoyhdistysten valtiontukien vaikutusta ja asiakasrahoitteisen toiminnan soveltuvuutta yhteismarkkinoille kilpailulainsäädännön näkökulmasta, selvittää kilpailun edellytysten lisäämis-tä metsäpalvelumarkkinoilla sekä arvioida, mitkä metsäkeskusten ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion nykyisistä tehtävistä voitaisiin hoi-taa markkinaehtoisesti . Tavoitteena on myös tehdä ehdotuksia metsänhoitoyhdistysten metsänhoitomaksuilla tuotettavien palvelujen ja liiketoi-minnan erottamisesta siten, että tasapuolisen kilpailun edellytykset metsäpalvelumarkkinoilla turvataan .

Viraston tavoite/ työryhmän luonne: Tavoitteena on kartoittaa valtiontukien vaikutusta, selvittää kilpailun edellytysten lisäämistä ja tehdä ehdo-tuksia siitä, miten tasapuolisen kilpailun edellytykset turvataan metsäpalvelumarkkinoilla .

OECD-koordinaatiotyöryhmä Rainer Lindberg UM Jatkuva

Tehtävä: Kansallinen OECD-työn koordinointi

Viraston tavoite/ työryhmän luonne: Kaksisuuntainen informointi OECD:n kilpailukomitean kannalta relevanteista asioista

Peruspalvelujen saatavuuden arviointiryhmä Jan Nybondas VM 31 .12 .2008– jatko arvioidaan erikseen

Tehtävä: Lakisääteinen lääninhallitusten peruspalvelujen arvioiminen

Viraston tavoite/ työryhmän luonne: Virasto pyrkii myötävaikuttamaan siihen, että markkinaehtoistaminen otetaan arviointiryhmän työssä tarkoi-tuksenmukaisella tavalla huomioon .

41

Satamalaitoslainsäädännön uudistaminen Riitta Ryhänen LVM 1 .5 .2008–30 .9 .2009

Tehtävä: Uudistaa satamalainsäädäntö kokonaisuudessaan ja luoda ajantasainen, toimiva ja toimialan erityispiirteet huomioon ottava sääntelykehys satamatoiminnalle .

Viraston tavoite/ työryhmän luonne: Tavoitteena on yksityisten ja kunnallisten satamien sääntelyn yhdenmukaistaminen, kilpailun lisääminen sa-tamien välillä ja sisällä, maksupolitiikan kohtuullisuuden ja tasapuolisuuden turvaaminen sekä viranomais- ja sääntelytehtävien vähentäminen ja niiden eriyttäminen liiketoiminnoista .

Radiotaajuusasiain neuvottelukunta Juhani Jokinen LVM 1 .8 .2008–31 .3 .2011

Tehtävä: ”…toimia liikenne- ja viestintäministeriön apuna ajankohtaisiin taajuuspoliittisiin kysymyksiin liittyvässä strategisen tason suunnittelus-sa sekä tehdä tarvittaessa tarpeellisia kehittämisehdotuksia liikenne- ja viestintäministeriölle .”

Viraston tavoite/ työryhmän luonne: Kilpailunäkökulman esilläpito

TEL-kilpailun jatkotoimenpiteet Arttu Juuti STM Vuoden 2009 aikana

Tehtävä: Virkamiestyöryhmä laatii HE-muotoon kirjoitetut johtopäätöksensä asiasta .

Viraston tavoite/ työryhmän luonne: Tavoitteena on, että työeläkelaitosten yhteistyötä rajoitettaisiin ja STM:n roolia voimistettaisiin yhteistyötä edellyt-tävien toimintojen osalta, työeläkekantojen siirtoja helpotettaisiin ja päättyneiden vakuutusten tuottojen kilpailua vääristävä vaikutus poistettaisiin .

Venäjä-työryhmä Rainer Lindberg TEM Jatkuva

Tehtävä: TEM:n alaisten virastojen ja sidosryhmien yhteistyöverkosto

Viraston tavoite/ työryhmän luonne: Seuranta ja omasta FAS-yhteistyöstä informointi .

Viestintäpalveluiden hinnoittelurakenteiden ja vähittäishintojen seurantatyöryhmä

Juha Karjanlahti LVM 1 .4 .2008–31 .12 .2010

Tehtävä: Työryhmän tehtävänä on seurata viestintäpalveluiden hinnoittelurakenteita ja vähittäishintoja sekä hinnoittelurakenteiden vaikutuksia viestintäpalveluiden yleiseen sekä eri käyttäjäryhmien palveluiden hintatasoon .

Viraston tavoite/ työryhmän luonne: Seurantaryhmä . Tapa saada ajantasaista tietoa .

Yleisen taloustaantuman vaikutusten seuranta maamme sähköisiä viestintäpalveluita tarjoavien yritysten talouteen ja investointikykyyn

Henrikki Oravainen LVM 1 .3 .2009 –31 .12 .2010

Tehtävä: Seurata sähköisiä viestintäpalveluita tarjoavien yritysten talouden kehitystä . Erityistä huomiota tulee kiinnittää yritysten investointien ja pääoman palautusten määrään sekä liikevoittoon työryhmän toimikautena .

Viraston tavoite/ työryhmän luonne: Kilpailunäkökulman esillä pito ja seurantatietojen hyödyntäminen .

Kilpailuvirasto on lisäksi edustettuna noin 40–50 kansainvälisessä yhteistyöryhmässä . Tärkeimpiä näistä ovat ECN–verkoston ja OECD:n työryhmät .

42

Kilpailuviraston yhteystiedotKäyntiosoite: Pitkänsillanranta 3 A, 00530 HelsinkiPostiosoite: PL 332, 00531 HelsinkiPuhelinvaihde: (09) 73141Faksi: (09) 7314 3328Sähköposti: kirjaamo@kilpailuvirasto.fiHenkilökohtaiset sähköpostiosoitteet muotoa: etunimi.sukunimi@kilpailuvirasto.fiKotisivu: www.kilpailuvirasto.fi

Ylijohtaja

Ylijohtaja Juhani Jokinen . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3389, 050 395 2800

Ylijohtajan sihteeri Pirjo Ehrstedt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3301

Ylijohtajan faksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .7314 3353

EsikuntaJohtaja Martti Virtanen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3338

Erikoistutkija Tom Björkroth . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3350

Toimialat 1

Johtaja Kirsi Leivo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3351

Osastosihteeri Maija Huotari . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3339

Ryhmän faksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .7314 3335

Kartellit, metsäteollisuus, media,

elintarvikeketju (ml. maatalous) ja muut palvelut

Tutkimuspäällikkö Mika Hermas . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3344

Erikoistutkija Juha Lipponen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3362

Erikoistutkija Kirsi Ola . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3605

Erikoistutkija Sanna Syrjälä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3385

Erikoistutkija Saara Vahvaselkä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3326

Päivittäistavarakauppa, elintarvikeketju, lääkeala ja IPR

Tutkimuspäällikkö Hannele Väisänen . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3388

Tutkija Hannu Raatikainen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3357

Erikoistutkija Mia Salonen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3619

Erikoistutkija Tarja Sinivuori-Boldt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3612

Erikoistutkija Ville Terävä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3617

Finanssiala, majoitus- ja ravitsemisala ja kustannusala

Tutkimuspäällikkö Virve Haapajärvi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3613

Erikoistutkija Pirjo Aspinen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3610

Tutkija Helena Kukkonen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3327

Erikoistutkija Johanna Nyländen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3606

Erikoistutkija Paula Pennanen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3367

Erikoistutkija Christa Talliniemi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3354

Toimialat 2

Apulaisjohtaja Timo Mattila . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3332

Osastosihteeri Armi Mäkipää . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3382

Ryhmän faksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3405

Yrityskauppa-asioissa faksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3314

Yrityskaupat

Tutkimuspäällikkö Leena Lindberg . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3374

Erikoistutkija Hanna Kaiponen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3620

Erikoistutkija Antti Norkela . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3345

Erikoistutkija Mika Oinonen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3393

Erikoistutkija Susanna Suvanto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3346

Energia ja vesihuolto, sähköinen viestintä ja IT

Tutkimuspäällikkö Valtteri Virtanen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3621

Erikoistutkija Juha Karjanlahti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3355

Erikoistutkija Henrikki Oravainen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3629

Erikoistutkija Jarno Sukanen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3352

Erikoistutkija Heidi Zeus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3366

Teollisuus, rakentaminen, liikenne ja satamat, urheilu ja rahapelit,

ympäristötoimialat ja tekijänoikeusjärjestöt

Tutkimuspäällikkö Maarit Taurula . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3381

Erikoistutkija Kaarlo Helkamo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3348

Kilpailuasiainneuvos Topi Johansson . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3380

Erikoistutkija Sinikka Loikkanen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3359

Erikoistutkija Jussi Pääkkönen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3391

Erikoistutkija Lasse Pöyry . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3616

43

Kilpailunedistämisryhmä

Apulaisjohtaja Seppo Reimavuo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3602

Toimistosihteeri Virve Kopra . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3377

Ryhmän faksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .7314 3335

Tutkimuspäällikkö Ari Ahonen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3368

Erikoistutkija Antti Ihamäki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3387

Tutkimuspäällikkö Arttu Juuti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3614

Erikoistutkija Jan Nybondas . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3364

Erikoistutkija Hannu Pohjonen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3343

Kilpailuasiainneuvos Riitta Ryhänen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3330

Erikoistutkija Liisa Vuorio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3358

Kansainväliset asiat

Apulaisjohtaja Rainer Lindberg . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3334

Kirjaaja Hannele Montonen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3363

Ryhmän faksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3405

Erikoistutkija Minna Heikinsalmi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3604

Tutkija Juuli Broms . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3337

Viestintä ja valmennus

Viestintäpäällikkö Päivi Kari . . . . . . . . . . . . . 7314 3390, 040 504 5172

Tarkastaja Pirjo Tuomola . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3392

Ryhmän faksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3405

Erikoissuunnittelija Jaana Aho . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3333

Viestintäavustaja Antti Hovila . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3347

Viestintäharjoittelija Tiia Lehikoinen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3603

Tiedottaja Marketta Salin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3331

Hallintoryhmä

Hallintopäällikkö Marja-Terttu Kyttälä . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3379

Ryhmän faksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3328

Talousasiat:

Taloushallinnon asiantuntija Birgit Broman . . . . . . . . . . . . 7314 3376

Osastosihteeri Anne Ilvonen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3378

Erikoistutkija Marja-Leena Salojuuri . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3342

Henkilöstöasiat:

Erikoistutkija Terttu Perhoniemi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3340

Tietohallinto:

Järjestelmäasiantuntija Arja Marjanen . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3373

Järjestelmäasiantuntija Peter Berglund . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3601

Mikrotukihenkilö Antti Linkosalo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3611

Kirjaamo ja arkisto:

Tutkimuspäällikkö Markku Tupamäki . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3370

Toimistosihteeri Taina Sukupolvi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3375

Vahtimestarit:

Vahtimestari Kari Fager . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3349

Vahtimestari Joonas Leisio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3329

Lääninhallitukset (puhelinvaihde)

Etelä-Suomen lääninhallitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .071 873 0421

Länsi-Suomen lääninhallitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .071 874 0531

Itä-Suomen lääninhallitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 071 875 0331

Oulun lääninhallitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 071 876 0361

Lapin lääninhallitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .071 876 0371

Ahvenanmaan lääninhallitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 018 635 270

Kilpailuvirasto Pitkänsillanranta 3 A PL 332, 00531 Helsinki (09) 731 41 www.kilpailuvirasto.fi