Ompelimo PinkkiheidissäTYÖELÄMÄ tutuksi

Mitä mieltä tulevaisuuden työelämästä?Ammatillinen koulutus vaihtaa suuntaa

Yrityskin voittaa TaitajassaYli 100 ammattia koulutusalojen esittelyssä

ERIKOISJULKAISU AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄLLE JA OPPILAITOKSILLE SYKSY 2016–KEVÄT 2017

AMMATISSA-JULKAISUN TOIMITUSKUNTA:Opetusneuvos Seija Rasku, opetus- ja kulttuuri ministeriöViestintäpäällikkö Katja Katajamäki, Skills Finland ryToimitusjohtaja Toni Perez, OSG ViestintäToimitussihteeri Johanna Pelto-Timperi, OSG Viestintä

JULKAISIJA: Opetus- ja kulttuuriministeriöPÄÄTOIMITTAJA: Katja Katajamäki, Skills Finland ry,katja.katajamaki@skillsfinland.fi, www.skillsfinland.fiTOTEUTUS: OSG Viestintä, www.osgviestinta.fiKANNEN KUVA: Timo JakonenPAINOPAIKKA: PunaMusta Oy, 2016PAINOSMÄÄRÄ: 163 0002016–2017

Painotuote

PÄÄKIRJOITUS

Ammatillista koulutusta saa Suo-messa vuosittain noin 250 000 opiskelijaa, kun mukaan lasketaan niin nuoret kuin aikuisetkin oppijat. Ammatilliseen koulutukseen käyte-tään melkein kaksi miljardia euroa verovaroja. Ammatillisen koulutuk-sen uudistamisessa on siten kysy-

mys isosta ja monia koskettavasta asiasta.Ammatillinen koulutuksemme on laadu-

kasta, ja koulutusjärjestelmä toimii hyvin. Ymmärrän, jos joku kummastelee, mihin hal-lituksen kärkihankkeisiin kuuluvaa isoa am-matillisen koulutuksen reformia tarvitaan. Ei-hän mikään ole rikki.

Työelämä on kuitenkin parhaillaan suu-ressa murroksessa. Koska ammatillisen koulutuksen tehtävä on antaa nuorille ja aikuisille heidän työssään tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, emme voi jäädä seuraa-maan muutosta sivusta. Jos emme nyt ryhdy toimeen, huomaamme muutaman vuoden kuluttua, että koulutuksemme on jäänyt pa-hasti kehityksestä jälkeen.

Työ- ja elinkeinoelämän osaamistarpeet muuttuvat jatkuvasti. Esimerkiksi ammatti-kuljettajista on lähivuosina tulossa iso pula, joten bussi- ja rekkakuskien kouluttaminen on tällä hetkellä järkevää. 10–15 vuoden ku-luttua maanteillämme kuitenkin kulkee ene-nevässä määrin robottien ohjaamia autoja. Kuljetusalan työpaikat vähenevät ja niiden sisältö muuttuu. Sama pätee monilla muilla aloilla. Koulutusta suunniteltaessa pitää us-kaltaa katsoa riittävän kauas.

Ammatillisen koulutuksen reformi pyrkii joustavaan ja ketterään järjestelmään, joka

HYVÄSTÄ KOULUTUKSESTA VIELÄ PAREMPAA

tukee oppijaa juuri oikealla tavalla ja antaa hänelle tiedot ja taidot, joita hän tarvitsee työelämässä ja laajemminkin jokapäiväi-sessä elämässä. Yrityksille se tarjoaa tiivis-tyvää yhteistyötä, joka ottaa huomioon yrityk-sen tarpeet.

Reformin valmistelu on hyvässä vauh-dissa, mutta työ ei pääty siihen, kun uusi laki astuu voimaan. Siitä se vasta alkaa. Osaamisperusteisuus haastaa uudistamaan pedagogiikkaa. Millaisia uusia opettamisen muotoja opettajat ottavat käyttöön saadak-seen työssäoppimisen sujumaan? Miten luokassa, työpaikalla ja verkossa tapahtuva koulutus yhdistetään mielekkäiksi kokonai-suuksiksi siten, että oppiminen on tavoitteel-

lista ja ohjattua? Miten oppilaitokset pysyvät ajan tasalla siitä, mitä oppijat kulloinkin te-kevät? Moni asia on vielä muotoutumassa.

Uusien toimintamuotojen kehittämi-nen vaatii pitkäjänteistä sitoutumista kai-kilta, jotka ovat siinä mukana. Tärkeintä on usko siihen, että tämä muutos kannattaa tehdä. Toivon, että muutaman vuoden kulut-tua voimme sanoa, että kyllä kannatti! Juuri näinhän tämän pitikin mennä. �

MIKA TAMMILEHTOylijohtajaopetus- ja kulttuuriministeriöammatillisen koulutuksen osasto

~Ammatillisen koulutuksen reformi tarjoaa yrityksille tiivistyvää yhteistyötä, joka ottaa huomioon yrityksen tarpeet.~

Lisätilaukset osoitteesta www.subjectaid.fi Sähköinen lehti osoitteessa www.ammattiosaaja.fi

2 AMMATISSA

SISÄLTÖTervetuloa tulevaisuuden työelämään! .........4Anssi Tuominen, Jasmina Khabbal ja Saku Vastamäki miettivät nuorten roolia työelämässä.

Työssäoppimisen kaava ................................6Pinkkiheidissä opetellaan työelämän pelisääntöjä.

Ammatillinen koulutus vaihtaa suuntaa ........9Mitä reformi tarkoittaa?

Missä hän on nyt? ...................................... 10Yrityskin voittaa Taitaja-kilpailussa .......... 11Tietoa ammatillisesta koulutuksesta ......... 12Koulutusalat 2016–2017 ........................... 13Ajankohtaista ............................................ 19

6 Ompelimo Pinkkiheidin yrittäjä Heidi Parkkinen (vas.) haluaa antaa nuorille tilaisuuden tutustua työelämään.

1019 Puuseppä Jarno Möttönen osallistui WorldSkills-kilpailuun 15 vuotta sitten.

Keväällä valmistunut selvitys ehdottaa työpaikalla tapahtuvan oppimisen uudistamista.

~Vain työpaikalla voi tutustua työn tekemisen arkeen.~

Teksti Maija Rauha Kuvat Dreamstime ja haastateltavat

TERVETULOA TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄÄN!

Ammatissa-lehti kysyi kolmelta vaikuttajalta, miten he näkevät tulevaisuuden työelämän ja nuorten roolin siinä. ANSSI TUOMINEN,

JASMINA KHABBAL ja SAKU VASTAMÄKI vastasivat.

4 AMMATISSA

ANSSI TUOMINEN KUKA? KAJAANIN KAUPUNGIN KOULUTUSLIIKE-LAITOKSEN JOHTAJA, AMKE RY:N HALLITUKSEN 1. VARAPUHEENJOHTAJA, TUNNETAAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAADUN KEHITTÄJÄNÄ JA LAAJA-ALAISENA KOULUELÄMÄN KESKUSTELIJANA.

MITÄ MIELTÄ?

Ammatit ja osaamisvaatimukset muuttuvat, mutta työelämän pe-rushyveet kantavat. Tänä syksynä toisen asteen koulutuksessa aloit-tavat vuonna 2000 syntyneet nuo-ret, jotka ovat kasvaneet interne-tin laajentumisen mukana. Heihin kohdistuu suuria odotuksia, onhan

heille teknologian hyödyntäminen ainakin osit-tain luontaista. Avoimuus ja kyky yhteistyö-hön tulevat korostumaan entisestään, mutta myös rohkeus, ahkeruus ja korkea työmoraali kantavat jatkossa pitkälle. Kun 1950-luvulla syntyneet ikäluokat eläköityvät, työelämä suo-rastaan huutaa uuden vuosituhannen tekijöitä luokseen.

Se, miten osaaminen on hankittu, jää tu-levaisuudessa ainakin osittain toissijaiseksi. Ammatillinen koulutus tulee kehittymään työelämän muutoksen mukana, ja vain sitä kautta se voi selvitä kehityksen vaatimuk-sista. Uskon vahvasti, että tulevalla vuosi-kymmenellä ammatillinen koulutus nousee juuri työelämäläheisyyden takia suomalaisen koulutusjärjestelmän muutoksen kärkiau-raksi. Tulevaisuuden yleissivistys on hyvin toisenlaista kuin tänään, vaikka monet niistä arvoista, jotka ovat kantaneet satoja vuosia, kantavat toki myös jatkossa. Ihmisyyteen, vuorovaikutukseen, innostukseen ja moti-vaatioon liittyvät elementit tulevat vahvistu-maan. Kädentaitojen merkitystä ei saa unoh-taa teknologian huumassa, mutta myös ne taidot tulevat muuttumaan.

Yrittäjämäinen asenne omaan elämään ja työtehtäviin tulee korostumaan. Tulevaisuu-den työelämässä tarvitaan kommunikointi- ja vuorovaikutustaitoja sekä epävarmuuden ja erilaisuuden sietämistä. Oppimaan oppimisen taitoja ja ongelmanratkaisukykyä ei korosteta turhaan. Taitojen on kehityttävä työtehtävien muuttuessa, ja niin se on ollut tähänkin asti.

LOPUKSI: Luota itseesi ja kykyihisi ja tee par-haasi, se varmasti riittää. Suhteellisuuden-taju on aina syytä säilyttää. Jokaisen yksilön elämässä elämän todella suuret asiat ja ar-vot kumpuavat lopulta jostain ihan muusta kuin koulusta, oppimisesta tai ammattinimik-keistä. Pidä huolta itsestäsi ja läheisistäsi. Lopulta elämä kantaa, kun vain uskaltaa levit-tää siivet. �

SAKU VASTAMÄKIKUKA? TUOTANTOJOHTAJA MONITOIMI- JA PIENKUORMAA-JIA VALMISTAVASSA YLÖJÄRVELÄI-SESSÄ AVANT TECNOSSA, JOKA TYÖLLISTÄÄ LÄHES 200 HENKEÄ. TYYPILLISET NUORTEN AMMATTINIMIKKEET YRITYKSESSÄ OVAT KONEENASENTAJA JA LEVYSEPPÄ-HITSAAJA. AVANT TECNO ON TEKNOLOGIATEOLLISUU-DEN JÄSENYRITYS, JA SE OLI TAITAJA2016-KILPAILUSSA YHTEISTYÖKUMPPANI VIHERRAKENTAMISESSA.

MITÄ MIELTÄ?

Tehdastyötä tarvitaan tulevaisuu-dessakin. Työn luonne voi muuttua raudan vääntämisestä koneen tai laitteiston käyttäjäksi, ja apuväli-neitä tulee enemmän. Esimerkiksi koneenasentajan työtä ei kuiten-kaan ole mahdollista automatisoida, vaan se säilyy käsityövaltaisena.

Automaatio ei vie työpaikkoja, vaan mahdol-listaa niiden säilymisen Suomessa. Robotii-kasta puhutaan paljon etenkin hitsauksen ja koneistuksen yhteydessä, ja pidän varmana, että jokainen nyt ammattikoulusta valmis-tuva tulee törmäämään siihen. On tärkeää, että sitä ei pelätä. Valmius ottaa käyttöön uusia työn tekemisen tapoja on hyvin tär-keää.

Yhdistelmätutkinnon tyyppinen toisen as-teen koulutus olisi paras. Ammatillista kou-lutusta tulisi kehittää lukion suuntaan. Luki-ossa eivät ole tärkeitä laudaturit, vaan se, että nuori saa sieltä hyvät valmiudet työssä oppimiseen, uuden omaksumiseen ja tiedon soveltamiseen. Toivon, että nuoret, jotka ei-vät ole aivan varmoja akateemisista uratoi-veistaan, pitäisivät myös ammatilliset opin-not mukana vaihtoehdoissaan.

Oppimiskyky, avarakatseisuus ja oikea asenne ratkaisevat. Perustiedot ja -taidot saa koulutuksesta, ja elinikäinen oppiminen työpaikalla rakentuu tämän perustan päälle. Teknologiateollisuus tarvitsee tulevaisuu-dessa hurjan määrän uutta väkeä. Jos 10 suurten ikäluokkien jäsentä lähtee eläk-keelle, 7–8 nuorta palkataan tilalle. Lusmuja ei kuitenkaan työpaikoille tarvita. Kaikkein tärkeintä on myönteinen asenne ja sen ym-märtäminen, että työpaikalla olemme kaikki samalla asialla. Kun sen oivaltaa, ihan var-masti pärjää.

LOPUKSI: Teknologiateollisuus tarjoaa suhteelli-sen vakaita työpaikkoja, se on hyvä palkan-maksaja, eikä mielikuva likaisista ja melui-sista tehdastöistä pidä paikkaansa. Kone- ja metalliala pystyy työllistämään jatkossakin ja tarvitsee osaavia tekijöitä. Suosittelen alaa lämpimästi! �

JASMINA KHABBAL KUKA? ICT-ASENTAJA, JOLLA ON KOKKIOPINNOT KESKEN. SAKKI RY:N PUHEEN-JOHTAJANA HÄNELLÄ ON NÄKÖALAPAIKKA AMMATTIIN OPISKELEVIEN TUNTOIHIN JA TULEVAISUUDEN TOIVEISIIN.

MITÄ MIELTÄ?

Nykynuoret ovat työmarkkinoilla hyvin erilaisessa asemassa kuin edeltävät sukupolvet. He tarvit-sevat muuntautumiskykyä ja pai-neensietoa ammattialojen kado-tessa ja uusien syntyessä. Hei-dän täytyy kyetä sujuvasti vaihta-maan työpaikalta ja alalta toisille

samalla päivittäen osaamistaan. Perinteinen polku koulun penkiltä työelämään korvautuu vaihtelevilla työssäolo- ja koulutusjaksoilla. Onkin tärkeää, että kaikki nuoret saadaan kiinnostumaan itsensä kehittämisestä ja uu-sien asioiden oppimisesta.

Ammatillisen koulutuksen tarve säilyy. Amis on syystäkin nuorten suosituin opin-aho. Laajan ammattiosaamisen ja ymmärryk-sen lisäksi koulutuksen tulisi auttaa nuoria kehittämään läpi elämän tarvittavia yleisiä taitoja kuten elämänhallintaa, terveellistä ar-jen rytmiä ja kykyä toimia yhteisössä. Näillä parannetaan työllistymismahdollisuuksia ja varmistetaan, että kaikki pääsevät osalli-siksi yhteiskuntaan. Ammatillinen koulutus ja työkokemus ovat vahva yhdistelmä myös jatko-opintoja ja elinikäistä oppimista ajatel-len. Nuoria tulee tukea jatko-opintoihin hake-misessa.

Elinikäisen oppimisen merkitys tulee ko-rostumaan. Työnkuvien laajentuessa ja työ-suhteiden moninaistuessa nuorilta odote-taan mukautumiskykyä. Myös sosiaalisten taitojen merkitys kasvaa, kun yhä suurempi osa työstä tehdään yhteistyössä. Suomi ei ole enää oma erillinen saarekkeensa kau-kana muusta maailmasta, vaan meidän pi-tää osata tulla toimeen eri taustoista tule-vien ihmisten kanssa.

LOPUKSI: Kyllä ennenkin on vaikeista ajoista selvitty. Tulevaisuuden työelämän pitäisi mahdollistaa enemmän vapaa-aikaa ja mah-dollisuuksia itsensä toteuttamiseen, ei tuoda lisää stressiä ja taloudellista ahdin-koa. Siksi työntekijän oikeuksia on jatkossa-kin tärkeää puolustaa. �

AMMATISSA 5

Kun astuu sisään turkulaiseen Om-pelimo Pinkkiheidiin, vaistoaa, että yrityksessä saa osaavaa palvelua. Asiakaspalvelulle on oma tilansa, ja sermin takaa kuuluu ompeluko-neen ääni. Täällä tehdään töitä.

Heidi Parkkinen ilmoitti viiden-nellä luokalla vanhemmilleen, että

hänestä tulee muotisuunnittelija. Yläkou-lun kahdeksannella kiinnostus vaatteisiin vain kasvoi, joten yhdeksäsluokkalaisen oli helppo täyttää yhteishaun kaavake. Heidi pääsikin ensi yrittämällä opiskelemaan vaat-turiksi Turun ammatti-instituutin tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinnon vaatetuksen osaamisalalle.

– Alussa opiskelin myös iltalukiossa, koska halusin valkolakin. Oli kuitenkin aika rankkaa olla päivät ammattikoulussa ja nel-jänä iltana lukiossa ja vielä töissä lauantai-

Teksti Johanna Pelto-Timperi Kuvat Timo Jakonen

TYÖSSÄOPPIMISEN KAAVA

sin. Sitten mietin, että tarvitsenko valkolak-kia, kun saan ammattilakin.

YRITTÄJYYS VEI MENNESSÄÄNVaatturiksi valmistumisen jälkeen Heidi opis-keli vielä vuoden verran ammattikoulussa pu-kuompelijaksi. Sitten hän pyrki ammattikor-keakouluun vaatesuunnittelijan opintoihin. Ennakkotehtävät eivät onnistuneet, eikä hän päässyt pääsykokeisiin.

– Olin pettynyt, ja päätin pyrkiä vuoden päästä uudelleen. Ajattelin, että olen väli-vuoden yrittäjänä ja teen ompelutöitä kotoa käsin. Tilasin vuoden kuluttua ennakkoteh-tävät, mutten koskaan niitä tehnyt. Yrittäjyys vei mennessään.

– Ostin ensimmäisen ompelukoneeni Taitaja-kilpailusta vuonna 2010 saamillani rahoilla. Pikkuisen piti laittaa omaa rahaa li-säksi, Heidi kertoo.

Taitajassa Heidi voitti pukuompelussa kultaa. Hän osallistui myös EuroSkills-kilpai-luun Ranskan Lillessä vuonna 2014. Skills-kilpailut ovat Heidin mielestä antaneet hyviä kokemuksia ja kannustaneet kehittämään ammattitaitoa.

OPINTOJA TYÖN OHESSAHeidi aloitti yrittäjäuransa 20-vuotiaana. En-sin työtila oli 12 neliötä kotona, sitten hän vuokrasi 24 neliön liiketilan. Kolme vuotta sitten nuori yrittäjä otti ison askeleen ja vuokrasi Turun keskustan tuntumasta liike-huoneiston.

Mittatilauspukujen ja korjausompelun li-säksi yritys on erikoistunut treeni-, esiinty-mis- ja kilpailuasujen sekä fitness-asujen suunnitteluun ja valmistukseen.

– Olen kouluttautunut koko ajan lisää am-mattikoulun jälkeen. Viime syksynä valmistuin

Ompelimo Pinkkiheidi on HEIDI PARKKISEN, 26, voimannäyte. Heidi perusti oman ompelimon heti ammattikoulusta valmistuttuaan. Ensimmäinen työntekijä löytyi työssäoppimisjakson kautta.

6 AMMATISSA

ompelijamestariksi, kun suoritin erikoisam-mattitutkinnon. Siinä minulla oli mentorina 50 vuotta alalla ollut ARJA GUSTAWS. Tämä koulu-tus oli todella hyvä, ja opin paljon juhlapuku-jen ompelusta ja kaavojen kuosittelusta. Tein myös aiemmin pukeutumisneuvojan erikois-ammattitutkinnon lähes valmiiksi, mutta siitä jäi tutkintotilaisuudet suorittamatta.

Nyt Heidi suunnittelee merkonomin opin-toja, jotta saisi lisää tietoa yrityksen talou-teen liittyvistä asioista. Opintoihin sisältyy myös lähiesimieskoulutus. Heidi haluaa tulla paremmaksi esimieheksi.

– Ammattikoulussa ei ollut vielä minun opiskellessani yrittäjyysopetusta, enkä ole saanut esimiehenä olemiseen valmennusta. Tunnen, etten ole esimiehenä vielä valmis, Heidi miettii.

PERUSTUTKINTO ON POHJAHeidin mielestä ammatillinen perustutkinto antaa hyvän pohjan ammattiin. Lisätaidot hankitaan työelämässä. Tekstiili- ja vaatetus-alalla yrittäjäksi ryhtyminen on yleistä. Muita alan työpaikkoja on ompelimojen lisäksi esi-merkiksi teollisuudessa ja vaateliikkeissä.

Heidi on ollut sijaisopettajana omassa ammattikoulussaan eli Turun ammatti-insti-tuutin Aninkaisten yksikössä. Hänen mieles-tään opetuksen sisältöä voisi muuttaa vielä-kin käytännönläheisemmäksi.

– Ompelua, ompelua ja vielä kerran om-pelua. Tämän työn oppii vain ompelemalla.

Heidi on pysynyt ammatillisen opetuksen kartalla myös työssäoppijoiden kautta. Haas-tatteluhetkellä ompelimossa oli alan töihin harjaantumassa valmistumisen kynnyksellä oleva DANIEL DRAGOMIR. Ensimmäisen työn-tekijänsäkin, ANNI SINKKOSEN, Heidi palkkasi työssäoppimisjakson perusteella muutama vuosi sitten.

Heidi Parkkinen ja Anni Sinkkonen ovat ohjanneet Ompelimo Pinkkiheidissä Daniel Dragomiriä hänen työssäoppimisjaksollaan. Työpaikalla harjaannutaan myös työelämätaitojen osaamiseen.

– Haluan antaa nuorille, tuleville ammat-tilaisille, mahdollisuuden tutustua työelä-mään. Työssäoppiminen on nuorille äärim-mäisen tärkeää, koska vain työpaikalla voi tutustua työn tekemisen arkeen. Minulla on ollut yhdestä kahteen työssäoppijaa joka vuosi.

– Pienyrittäjän pitää kuitenkin tietää, mil-laista ammattiosaamista nuorella on, koska ihan perusteita ei voi tulla ompelimoon opis-kelemaan. Monelle on ollut yllätys kouluun verrattuna, että työpaikalla vauhti ja vaati-mukset ovat kovia.

ANNI SAI TYÖPAIKANAnni oli ensimmäisiä Ompelimo Pinkkiheidin työssäoppijoita. Heidi kysyi Turun ammatti-

instituutista hyvää kolmatta vuotta opiske-levaa nuorta, ja opettaja suositteli Annia. Naisten kemiat sopivat heti yhteen, ja Heidi tiesi löytäneensä itselleen osaavan työnte-kijän.

– Minulle onkin sanottu, etten saa verrata kaikkia työssäoppijoita Anniin, Heidi nauraa tiukoille vaatimuksilleen.

Vaikka Heidin omista opinnoista ei ole paljonkaan aikaa, hän kokee, että työssäop-pijoilta saa uusia ideoita. Yrittäjä helposti vain suorittaa, ja innovatiivisuus jää arjen jalkoihin.

– Olen sanonut opiskelijoille, että sano-kaa ääneen ideanne ja kertokaa uusista työ-tavoista. Minusta opiskelijat ovat voimavara, johon kannattaa tarttua.

~Työssäoppijat pääsevät tekemään ihan oikeita töitä.~

Heidi Parkkinen haluaa antaa nuorille mahdollisuuden tutustua työelämään.

AMMATISSA 7

TYÖSSÄOPPIMINEN:• on työpaikalla tapahtuvaa työelämätaitojen ja työtehtävien oppimista, opiskelu on ohjattua ja se arvioidaan• on osa ammatillisen perustutkinnon suorittamista, tutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä, josta työssäoppimista on vähintään 30 osaamispistettä • toteutetaan yhdessä ammatillisen oppilaitoksen ja yrityksen kanssa, työssäoppimisesta ja sen tavoitteista tehdään kirjallinen sopimus, oppilaitos vastaa käy-

tännön järjestelyistä • opiskelija voi suorittaa ammattiosaamisen näytön työssäoppimispaikassa• jakson aikana ei ole koulupäiviä • opiskelijalle ei makseta palkkaa• opiskelijoiden palautteen mukaan yksi parhaista asioista perustutkinnon suorittamisessa.

OHJAUS VAATII AIKAAOmpelimo Pinkkiheidi on kasvanut voimak-kaasti, ja asiakaskunta on vakiintunut. Heidi ei kuitenkaan vielä uskalla palkata lisää vaki-naista työvoimaa. Ruuhka-aikoina apua saa-daan kiireapulaisista.

Työssäoppijat tuovat siis kiireiseen ar-keen ajankäytöllistä haastetta, koska ohjauk-seen on varattava aikaa.

– Meillä on perjantaisin viikkopalaveri, jossa käymme läpi niin omamme kuin opis-kelijoidenkin viikon aikaiset plussat ja mii-nukset. Uskon, että tästä on hyötyä nuorille.

– Nyt keväällä meillä on ollut Daniel työs-säoppimassa. Hän on saanut esimerkiksi suunnitella tuotteita ja leikata. Työssäoppijat pääsevät tekemään ihan oikeita töitä.

TIE TYÖPAIKKAANDaniel kertoo, että hänen opintopolkunsa on ollut mutkikas. Hän on aloittanut tekstiili-

Anni Sinkkonen sai vakituisen työpaikan onnistuneen työssäoppimisjakson avulla.

~Olen onnellinen, että opettaja ehdotti tänne tuloa.~

ja vaatetusalan perustutkinnon tekemisen kaksi kertaa. Nyt motivaatio valmistumiseen on kova.

– Pinkkiheidissä työssäoppiminen on ollut mukavaa. Olen onnellinen, että Heidi otti mi-nut tänne. Olen oppinut täällä paljon ompe-lusta ja kaavoista. Olen päässyt myös suun-nittelemaan treenivaatteita. Nyt suunnittelen discotanssiasuja, Daniel sanoo.

Anni muistelee, että oli itse miettinyt työs-säoppimispaikkaa tehtaasta, kun opettaja ehdotti Pinkkiheidiä.

– Olen onnellinen, että opettaja ehdotti tänne tuloa. Tämä on juuri minun paikkani. Olemme Heidin kanssa ystävystyneetkin. Olen saanut rohkeutta ja tullut avoimemmaksi ihmiseksi. Pienessä yrityksessä saa tehdä monenlaisia töitä ja palvella asiakkaita.

Annin mielestä asenne ratkaisee paljon työssäoppimiseen suhtautumisessa ja siinä onnistumisessa.

– Kun olet joustava ja oma-aloitteinen, niin sillä pääsee jo pitkälle. Isoveljeni on ajoneuvoasentaja, ja hänkin sai vakituisen työpaikan työssäoppimisjakson kautta, Anni kertoo.

Daniel ja Anni pohtivat, että työssäoppimi-nen ja koulussa opiskelu eroavat toisistaan. Koulussa töiden tekemiseen saa esimer-kiksi aika paljon aikaa, ja työpaikalla taas vaatimukset työskentelyn nopeudesta ovat korkealla. Molemmat ovat huomanneet, että kun kokemusta tulee lisää, kasvaa myös te-hokkuus. �

Daniel Dragomir on viihtynyt hyvin Ompelimo Pinkkiheidissä, koska on saanut tehdä monipuolisesti alan töitä.

8 AMMATISSA

Hallituksen kärkihankkeisiin kuu-luva ammatillisen koulutuksen re-formi pyrkii ottamaan työelämän ja oppijoiden tarpeet nykyistä sel-vemmin koulutuksen lähtökoh-diksi. Ylijohtaja MIKA TAMMILEHTO opetus- ja kulttuuriministeriöstä toteaa, että kyseessä on iso muu-

tos sekä asenteiden että käytännön tasolla.– Reformin iskusanoja ovat asiakasläh-

töisyys, osaamisperusteisuus ja elinikäinen oppiminen. Tavoitteena on tunnistaa entistä paremmin, millaista osaamista työnantajat tarvitsevat sekä millaista koulutusta oppijat tarvitsevat saavuttaakseen tarvittavan osaa-misen, hän toteaa.

Reformi yhdistää perusopetuksensa päät-täneiden nuorten ja työelämästä tai sen ulko-puolelta tulevien aikuisten ammatillisen kou-lutuksen saman lain ja samojen käytäntöjen piiriin. Lähtökohtana on, että tulevaisuudessa koulutukseen voi hakeutua silloin, kun tarve siihen on, vaikka yhteishaku säilyy pääasialli-sena hakuväylänä perusasteen päättäneille. Toimivia käytäntöjä ei pureta, vaan niitä täy-dennetään ja uudistetaan esimerkiksi säh-köisten kanavien käytöllä.

– Opintopolku.fi tarjoaa jo nyt joustavan mahdollisuuden hakea koulutukseen, Tammi-lehto huomauttaa.

Vailla ammatillista tutkinotoa olevat suo-rittavat edelleen ammatillisia perustutkin-toja, mutta tutkinto voi muodostua varsin vapaasti eri tutkinnon osista. Aikuisopiske-lija ei välttämättä tähtää tutkintoon, vaan voi saada riittävän täydennyksen osaamiseensa jo yhdestäkin tutkinnon osasta. Myös täsmä-koulutus yrityksen tarpeisiin on mahdollista.

OPETTAJIEN TYÖ MUUTTUUPerinteinen, ryhmämuotoinen opetus vähe-nee reformin myötä. Opintopolut kootaan modulaarisista opintojaksoista, mikä mah-dollistaa opintojen aloittamisen myös kes-ken vuoden. Ryhmien kokoonpanot ja koulu-

Teksti Maija Rauha Kuva Skills Finland

VAIHTAA SUUNTAA

Vuodesta 2018 lähtien ammatillinen koulutus näyttää hyvin erilaiselta kuin nyt. Muutos tuntuu työpaikoilla, jonne osa oppimisesta siirtyy, ja oppilaitoksissa, kun opettajien rooli muuttuu valmentamisen suuntaan.

tusympäristöt vaihtelevat. Oppilaitosten ja työpaikkojen rinnalle nousevat digitaaliset oppimisympäristöt.

Kun luokkaopetus vähenee ja oppimista siirtyy työpaikoille ja muihin oppimisympäris-töihin, ammatillisen opettajan työstä tulee entistä monipuolisempaa. Hän hallitsee peda-gogiset menetelmät, tukee opiskelijoita oppi-mispolun rakentamisessa ja toteuttamisessa sekä vastaa käytännön yritysyhteistyöstä. Hän on oman alansa asiantuntija ja ymmär-tää, millaisia taitoja alalla tarvitaan. Myös osaamisen arvioinnin taidot ovat olennaisia.

– Reformin toteuttaminen vaatii opet-tajilta sitoutumista ja sinnikkyyttä, koska murroskausi merkitsee aina epävarmuutta. Viime kädessä reformin onnistuminen riip-puu siitä, miten opettajat kehittävät ja uudis-tavat työtään uudessa tilanteessa, Tammi-lehto sanoo.

YRITYSYHTEISTYÖ TIIVISTYYTutkinnot suoritetaan reformin jälkeen vain näyttöjen avulla. Näyttöjen arviointiin osal-listuu sekä koulutuksen järjestäjän että työ-elämän edustaja. Näin varmistetaan, että valmistuvilla todella on ne taidot, joita työ-elämä heiltä odottaa. Tämä sekä työpaikalla tapahtuva opiskelu edellyttävät opettajien ja yritysten tiivistä yhteistyötä. Uusi koulutus-sopimusmalli tuo selkeyttä ja suunnitelmalli-suutta työssäoppimiseen.

– Työpaikoille ei tietenkään voida vain lähettää opiskelijoita ja toivoa parasta. Työ-paikalla tapahtuvalla opiskelulla tulee olla selvät tavoitteet, ja tuki ja ohjaus on järjes-tettävä suunnitelmallisesti. Uskon, että kun tähän löydetään hyvät ratkaisut, työpaikalla tapahtuva opiskelu tulee hyvin mielekkääksi sekä yritykselle että oppijalle. Samalla opet-tajat pysyvät ajan tasalla ja tietävät, missä oman alan työelämässä mennään, Tammi-lehto sanoo.

Reformi vaatii yrityksiltä panostusta yhteis-työhön oppilaitosten kanssa, mutta palkin-

tona tästä on juuri oikeat asiat osaava, kou-lutettu henkilöstö. Yrityksissä tiedetään jat-kossa nykyistä paremmin, mihin koulutusyh-teistyössä sitoudutaan ja mitä siitä saadaan. Reformin yhteydessä kehitetään myös oppiso-pimuskoulutusta siten, että sen käyttämisen kynnys madaltuu ja toteuttaminen helpottuu.

– Työelämäyhteistyön vahvistaminen on yksi reformin kulmakivistä, Tammilehto toteaa.

Ammatillisen koulutuksen reformiin liit-tyvät lait etenevät eduskunnan käsittelyyn näillä näkymin vuoden 2017 alussa. Refor-miin liittyvät määrärahojen leikkaukset to-teutetaan etupainotteisesti jo vuoden 2017 alusta, mikä merkitsee yhteistoimintaneuvot-teluja oppilaitoksissa vielä tänä vuonna.

– Jos toteutettaisiin pelkät säästöt ilman reformia, tuloksena olisi kurjistuminen. Re-formin ideana on etsiä keinot tehdä asioita tehokkaammin ilman, että koulutuksen laa-dusta pitää tinkiä. Uskon, että ratkaisut löy-tyvät, Tammilehto sanoo. �

~Reformin ideana on etsiä keinot tehdä tehokkaammin

ilman, että koulutuksen laadusta pitää tinkiä.~

AMMATILLINEN KOULUTUS

AMMATISSA 9

MILLAINEN KOKEMUS TAITO-OLYMPIALAISET ELI NYKYINEN WORLDSKILLS-KILPAILU OLI?Muistan kilpailun loppuelämäni, sillä se pidettiin eksoottisessa Etelä-Koreassa. Kisapaikka oli hulp-pea. Kilpailutehtävänä oli valmistaa kirjoituspöytä, jossa oli laatikko ja taittuva taso. Tekniikoina piti käyttää kuvioviilutusta ja lohenpyrstöliitoksia, jotka ovat haastavia. Kilpailutyöt ovat muutenkin sellaisia, joita ei normaalityössä tule tehtyä. Piirustukset olivat myös erilaisia, mitä olin tottunut kotimaassa näke-mään. Olin 19 kilpailijan joukosta yhdeksäs.

MITÄ HYÖTYÄ KILPAILUSTA OLI URALLESI?Olihan siitä hyötyä, työhön tuli varmuutta ja nopeut-ta. Minulla oli jo kilpailujen aikana hyvä työpaikka helsinkiläisessä Onni Salonen -puusepänliikkeessä, joten jatkoin siellä hommia. Olen päässyt myöhem-min itse tuomariksi Skills-kilpailuihin ja arvioimaan näyttötutkintoja oppilaitoksiin. MITÄ TEET NYT?Kymmenen vuotta sitten olin mukana perustamassa omaa yritystä, KALUSTE-KOLMIO OY:tä. Ostimme hyvinkääläisen puusepänliikkeen liiketoiminnan sekä kaluston ja aloimme kehittää toimintaa. Alkuvai-heessa meillä oli kaksi työntekijää, ja nyt heitä on 12. Meillä on isot omat tilat Riihimäellä. Teemme tilaustöitä yrityksille, lähinnä hotelli-, kahvila- ja ravintolakalusteita.

MILLAISTA PUUSEPÄN TYÖ ON?Se on muuttunut paljon urani aikana. Koneiden automaatio on lisääntynyt, ja niiden hallinta vaatii tietoteknisiä taitoja. Enää ei juurikaan haeta lankkua

Teksti Pirkko Soininen Kuva Markku Ojala

PUUSEPPÄÄ AINA TARVITAAN

Kaluste-Kolmiolla on isot ja toimivat tilat Riihimäellä. Toimitusjohtaja Jarno Möttönen kaipaa itsekin välillä verstaan puolelle, mutta konttorihommat vievät melkein kaiken ajan.

Puuseppä JARNO MÖTTÖNEN osallistui WorldSkills-kilpailuun 15 vuotta sitten. Mitä taiturille nyt kuuluu?

ja lähdetä sahaamaan ja höyläämään, vaan puukom-ponentit ostetaan aihioina.

MIKSI VALITSIT PUUSEPÄN AMMATIN?Tykkäsin yläasteella puutöistä ja sain hyviä numeroi-ta. Puusepän pitää olla huolellinen. Matemaattisista taidoista on hyötyä, kun lukee piirustuksia, mittaa ja suunnittelee. Valmistuin Vallilan ammattioppilai-toksesta vuonna 1997. Olen myöhemmin suorittanut Lahden käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa työn ohella 2011 ammattitutkinnon ja 2013 puuseppä-mestarin erikoisammattitutkinnon. Olen opiskellut myös AMK-insinööriksi työn ohessa 2004–2008 Lahden ammattikorkeakoulussa.

ASUTKO ITSE RAKENTAMASSASI TALOSSA?En, mutta remontoin kovasti omakotitaloa, jonka ostimme puolitoista vuotta sitten. On kiva tehdä ko-tona remonttia ja tehtaalla puuhommia senkin takia, ettei käsillä tekeminen pääse unohtumaan.

MITÄ ELÄMÄÄSI MUUTEN KUULUU?Minulla on avovaimo ja 6- ja 4-vuotiaat tyttäret. Käymme tyttöjen kanssa paljon uimassa. Harrastan enduroa ja aiemmin myös kilpailin siinä, mutta muun muassa lasten takia se on tauolla. Nyt olen mukana oppikirjaprojektissa. Tekeillä on puualan perustutkin-totason oppikirja. Siinä on joutunut kovasti mietti-mään, miten asiat kannattaa 16-vuotiaalle esittää. �

MISSÄ HÄN ON NYT?

10 AMMATISSA

Yritys hyötyy Taitaja-kilpailuihin osallistumisesta monin tavoin. Yri-tyksen sisällä ammatillinen osaa-minen kasvaa, ja se pääsee mu-kaan kehittämään oman alansa koulutusta oppilaitosyhteistyön kautta. Samalla se voi solmia yh-teistyösuhteita muihin yrityksiin.

Taitaja on ammatillisen koulutuksen näy-teikkuna. Yritysyhteistyökumppaneita tapah-tumalla on vuosittain noin 350.

– Yritys voi käyttää kilpailua eri tavoilla hy-väkseen. Kumppanuus tuo näkyvyyttä. Mutta jos yritys tarjoaa esimerkiksi oppilaitoksille omia laitteitaan käyttöön, voi näkyvyys kään-tyä myös suoraan myynniksi. Yritys voi käyt-tää tapahtumaa myös ammattimessujen kal-taisena markkinointitilanteena, kertoo SKILLS FINLANDIN Taitaja-päällikkö PEKKA MATIKAINEN.

Tämän allekirjoittaa myös ELECTROLUX PRO-FESSIONALIN maajohtaja JARMO HUUHTANEN. Electroluxin ammattikeittiölaitteet on ollut Taitajan yhteistyökumppani jo yhdentoista vuoden ajan.

– Yhteistyöllä on ollut suuri merkitys. Paitsi että olemme saaneet kehittää ravin-tola-alaa, olemme tavanneet kilpailuissa tu-levaisuuden tekijöitä, joiden kanssa olemme verkostoituneet. Taitaja-kilpailu on loistava paikka markkinoida tuotteita alan ammat-tilaisille. Ihan suoraan voi sanoa, että mo-nista kilpailijoista on tullut myöhemmin mei-dän asiakkaitamme, Huuhtanen toteaa.

Teksti Pirkko Soininen Kuva Juha Harju

YRITYSKIN VOITTAA TAITAJA-KILPAILUISSAYritysyhteistyökumppanit ovat tärkeitä Taitaja-tapahtumien kehittymiselle ja työelämäyhteyden varmistamiselle. Yrityksille tapahtuma tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet rekrytoida ja markkinoida.

TUOMAROINTI KEHITTÄÄ AMMATTITAITOAYritys voi päästä mukaan myös tuomariksi tai lajiohjausryhmään, jonka jäsenet suunnit-televat kilpailutehtäviä ja arviointeja.

– Tuomarointi on haastavaa ja kehittää omaa ammattitaitoa. Siinä täytyy todella miettiä, miten pystyy arvioimaan eri osa-alu-eita. Samalla itsekin ehkä hahmottaa ihan uudella tavalla, mitä kaikkea ammattitaito pitää sisällään. Arviointi kehittää myös esi-miestaitoja, sanoo Matikainen.

Samaa mieltä on Huuhtanenkin.– Olen itse ollut kymmenen vuotta ravin-

tolakokkien kilpailussa tuomarina, ja onhan se ollut henkilökohtaisestikin hyvin palkitse-vaa. Olen alkuperäiseltä ammatiltani kokki ja vaikka olen ollut jo 15 vuotta Electroluxin maajohtaja, tuomarointi pitää minut kiinni juurillani.

KEINO REKRYTOIDA HUIPPUOSAAJIATaitaja-kilpailu on oiva tilaisuus rekrytoida uu-sia kykyjä kesätöihin tai harjoitteluun. Paikalla ovat alan parhaat nuoret lahjakkuudet.

– Ammattitaitokilpailuihin osallistuvan nuoren ammattiosaaminen on maamme par-haimmistoa, hän on kiinnostunut omasta ammatillisesta kehittymisestään sekä erit-täin motivoitunut ja sitoutunut oppimaan uutta. Lisäksi nuorella tekijällä on tuoreinta tietoa alalta, Matikainen sanoo.

Tyypillinen lajinsa kilpailuun valmentau-tuva nuori on jo opintojen loppusuoralla.

Taitaja2016-kilpailu pidettiin Seinäjoella. Monet yritykset, kuten Electrolux ja Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa saivat näkyvyyttä tapahtumassa, jossa vieraili lähes 44 000 kävijää.

– Olemme Etelä-Pohjanmaan suurin yk-sittäinen palvelualan työllistäjä ja osaavien ammattilaisten saatavuus ja pysyvyys on meille tärkeä asia. Taitaja-kilpailussa am-mattilaisemme saavat tehdä yhteistyötä nuorten huippuosaajien ja heidän valmenta-jiensa kanssa. Lähdimme Taitaja2016-yritys-yhteistyökumppaniksi, koska kilpailun kautta voimme löytää myös hyviä työntekijöitä, to-teaa ETELÄ-POHJANMAAN OSUUSKAUPAN henkilös-töjohtaja TOMMI SUVISALMI. �

MITEN YRITYS HYÖTYY?• Yrityksen ammatillinen osaaminen kasvaa.• Yritys pääsee mukaan kehittämään oman

alansa koulutusta oppilaitosyhteistyön kautta.

• Yritys verkostoituu alan huippuvalmentajien kanssa.

• Yritys saa kontakteja muihin valmennukseen osallistuviin yrityksiin.

• Yritys saa näkyvyyttä kilpailuissa ja kilpailumateriaaleissa.

• Yrityksellä on mahdollisuus rekrytoida nuoria kykyjä kesätöihin, työssäoppimaan tai vakituisiin töihin.

• Yhteiskuntavastuullisuus vaikuttaa positiivisesti yrityksen imagoon.

~Yritys voi käyttää tapahtumaa myös ammattimessujen kaltaisena markkinointitilanteena.~

AMMATISSA 11

SUOMEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄ

Ammattikoulussa suurin osa opis-kelusta on ammatillisen osaami-sen hankkimista. Ammatillisen perustutkinnon opiskelu kestää noin kolme vuotta. Tutkintojen laajuus on 180 osaamispistettä. Tutkinnon suorittamiseksi tarvitta-vaa osaamista hankitaan osittain

käytännön töissä työpaikoilla eli työssäoppi-malla vähintään 30 osaamispisteen verran. Ammatillisia tutkinnon osia opiskellaan 135 osaamispisteen verran.

Yhteisten opintojen eli yhteisten tutkin-non osien osuus on 35 osaamispistettä. Neljään yhteiseen tutkinnon osaan sisältyy muun muassa äidinkielen, muiden kielten, matematiikan, fysiikan ja kemian, työelämä-taitojen, yrittäjyyden ja yritystoiminnan, työky-vyn ylläpitämisen, liikunnan ja terveystiedon sekä kulttuurien tuntemuksen opintoja.

Vapaasti valittavia tutkinnon osia voi suo-rittaa 10 osaamispistettä. Vapaasti valitta-vat tutkinnon osat voivat esimerkiksi täy-dentää tulevan ammatin taitoja tai parantaa jatko-opintovalmiuksia.

Ammattikoulussa voi suorittaa myös kaksi tutkintoa, eli perustutkinnon lisäksi voi tehdä ylioppilastutkinnon.

OPISKELUUN SAA TUKEAOpiskelun aikana opiskelija voi saada opinto-rahaa, asumislisää ja pankista valtion takaa-maa opintolainaa. Tukea saa täytettyään 17 vuotta. Tuen määrä riippuu opiskelijan iästä, asumismuodosta, siviilisäädystä eli siitä, onko avioliitossa vai ei, vanhempien tuloista ja myös opiskelijan itsensä taloudellisesta asemasta. Opintoraha on veronalaista tuloa. Kelan nettisivuilla voi laskea laskurilla opin-totuen määrän. www.kela.fi

AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON opiskelu kestää noin kolme vuotta, josta osa on käytännön työskentelyä työpaikalla. Amiksessa voi suorittaa myös YLIOPPILASTUTKINNON.

AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 2016–2017

AMMATTIIN VOI OPISKELLA:• AMMATTIKOULUSSA, esittely vieressä.• OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA, jolloin opiskelija ja työnantaja solmivat määräaikaisen

työsopimuksen, jonka ammatillisen koulutuksen järjestäjä vahvistaa. Opiskelu on pääosin työpaikalla työskentelyä ja tietopuoliset opinnot opiskellaan oppilaitok-sessa sovittuina aikoina. www.oph.fi/oppisopimus

• ERITYISOPETUS on tarkoitettu opiskelijoille, jotka tarvitsevat järjestelyjä vamman, sai-rauden, kehityksessä viivästymisen tai muun syyn vuoksi. Tällöin tutkinnon tavoit-teita voidaan myös mukauttaa.

• KOULUTUS URHEILIJOILLE on ammatillista koulutusta, jonka yhteydessä on mahdollista harjoitella ja kilpailla täysipainoisesti. www.noc.fi

TohtorintutkinnotLisensiaatin tutkinnotYliopistot

Ylemmät korkeakoulututkinnotYliopistot

Ylemmät amk-tutkinnotAmmattikorkeakoulut

Alemmat korkeakoulututkinnotYliopistot

AmmattikorkeakoulututkinnotAmmattikorkeakoulut

Erikoisammatti-tutkinnot*

TyökokemusAmmattitutkinnot*

YlioppilastutkinnotLukiot

Ammatilliset perustutkinnot*Ammatilliset oppilaitokset* koulutusta järjestetään myös oppisopimuskoulutuksena

Lisäopetus(10. luokka)

Perusopetus7–16-vuotiaatPeruskoulut

Esiopetus - 6-vuotiaat

Varhaiskasvatus

Työkokemus 3 vuotta

kest

o vu

osin

a

kest

o vu

osin

a3

3.5–

41–

1.5

33

29

10–

6

Suomen koulutusjärjestelmä

Vapaa sivistystyö

KansalaisopistotKansanopistotKesäyliopistotOpintokeskuksetLiikunnan koulutuskeskukset

11/2015

12 AMMATISSA

KOULUTUSALAT 2016–2017Oheiset AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT ja OSAAMISALAT sekä niihin liittyvät TUTKINTONIMIKKEET koulutus aloittain ovat sellaisina kuin ne on hyväksytty 1.8.2017 alkavasta koulutuksesta lähtien.

Humanistinen ja kasvatusala

Alalla tuotetaan ohjaus-, kasvatus- ja vapaa-ajanpalveluja eri-ikäisille. Alan ammattilaiset tekevät ohjaus- ja avustustyötä, jonka tavoitteena on

edistää ihmisen kasvua ja auttaa häntä tunnistamaan voimavaransa, vahvistamaan identiteettiään ja kehittämään elämänsä hallintaa.

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTOLapsi- ja perhetyön perustutkinnon suorittanut on LASTENOHJAAJA. Lastenohjaaja toi-mii lasten kasvatus- ja ohjaustehtävissä sekä tarjoaa leikki- ja vapaa-ajantoimintaa ja koululaisten iltapäivätoimintaa. Alan työpaikkoja on esimerkiksi päiväkodeissa, kouluissa, seurakunnissa, lastensuojelussa sekä muissa varhaiskasvatuspalveluja tar-joavissa organisaatioissa.LASTENOHJAAJA

NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTONuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon suorittanut valmistuu NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAAJAKSI. Hän suunnittelee, järjestää ja ohjaa kansalais-, kulttuuri- ja liikuntatoimintaa ja muuta vapaa-ajantoimintaa. Alan työpaikkoja on esimerkiksi jär-jestön, kunnan, valtion, yrityksen tai muun yhteisön toimipaikoissa, nuorisotaloissa, leireillä ja erilaisissa laitoksissa.NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAAJA

VIITTOMAKIELISEN OHJAUKSEN PERUSTUTKINTOViittomakielen ohjauksen perustutkinto antaa pätevyyden VIITTOMAKIELEN OHJAAJAK-SI. Viittomakielen ohjaaja toimii viittomakielisten, kuulo- ja näkövammaisten, kieli-häiriöisten sekä puhevammaisten ohjaus-, kasvatus- ja avustamistehtävissä. Alan työ-paikkoja on esimerkiksi kouluissa, oppilaitoksissa, koululaisten aamu- ja iltapäivätoi-minnassa, leireillä, kerhoissa, hoitolaitoksissa, palvelutaloissa ja toimintakeskuksissa.VIITTOMAKIELEN OHJAAJA

KulttuurialaKulttuurialalla tuotetaan elämänlaatua parantavia elämyksiä ja palveluita.

Kulttuurialan ammattilaiset työskentelevät perinteisen ja sosiaalisen median sekä eri käsityö- ja taidemuotojen parissa.

KUVALLISEN ILMAISUN PERUSTUTKINTOKuvallisen ilmaisun perustutkinnon suorittaneen ammattinimike on KUVA-ARTESAANI. Kuva-artesaani työskentelee kuvallisen ilmaisun, graafisen suunnittelun sekä tuote-suunnittelun kehitystehtävissä. Alan työpaikkoja on esimerkiksi taidegallerioissa, mai-nostoimistoissa, lehtitaloissa sekä muissa kulttuurialan yrityksissä.KUVA-ARTESAANI

– Graafisen suunnittelun osaamisala – Kuva- ja mediataiteen osaamisala – Valokuvauksen osaamisala

KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTOKäsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto antaa pätevyyden ARTESAANIN työhön. Ar-tesaani suunnittelee ja valmistaa erilaisia tuotteita käyttäen perinteisiä työtapoja ja nykytekniikkaa. Hän erikoistuu yhdelle ammattialalle kuten entisöinti-, keramiik-ka-, kirjansidonta-, kivi-, kultaseppä-, lasi-, lavasterakennus-, metalli-, aseseppä-, puu-, restaurointi-, saamenkäsityö-, sisustus-, soitinrakennus-, tekstiili-, vaatetus-, veneenrakennus- tai verhoilualalle. Artesaaneille sopivia työpaikkoja on esimerkiksi käsi- ja taideteollisuusalan liikkeissä, palvelu- ja teollisuusyrityksissä sekä neuvon-tajärjestöissä.ARTESAANI

– Tuotteen suunnittelun ja valmistuksen osaamisala – Ympäristön suunnittelun ja rakentamisen osaamisala

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTOMusiikkialan perustutkinnon suorittanut valmistuu MUUSIKOKSI, MUSIIKKITEKNOLO-GIKSI tai PIANONVIRITTÄJÄKSI. Valmistunut työskentelee esiintyjänä, studiotyöskentelyn, ohjelmoinnin tai pianonvirityksen tehtävissä. Alan työpaikkoja on esimerkiksi sinfonia-orkestereissa, musiikkioppilaitoksissa, seurakunnissa, sotilassoittokunnissa, yhtyeissä ja ohjelmatoimistoissa.MUUSIKKO

– Musiikin osaamisala MUSIIKKITEKNOLOGI

– Musiikkiteknologian osaamisala PIANONVIRITTÄJÄ

– Pianonvirityksen osaamisala

SIRKUSALAN PERUSTUTKINTOSirkusalan perustutkinnon suorittaneen ammattinimike on SIRKUSARTISTI. Sirkusartis-ti työskentelee esiintyjänä sekä sirkuskoulujen ja -kerhojen opettajana. Alan työpaik-koja on esimerkiksi sirkuksissa, teattereissa ja erilaisissa esiintyjäryhmissä.SIRKUSARTISTI

TANSSIALAN PERUSTUTKINTOTanssialan perustutkinto antaa pätevyyden TANSSIJAKSI. Tanssija työskentelee esiinty-jänä, tanssin ohjaajana ja koreografina. Alan työpaikkoja on esimerkiksi tanssiryhmis-sä, teattereissa ja viihdeteollisuuden yrityksissä.TANSSIJA

Kuvat Juha Harju

Ammattiosaaja.fiAMIKSESTA TYÖELÄMÄÄN

Tietoa ja tositarinaa amiksessa opiskelemisesta 9.-luokkalaisille.

AMMATISSA 13

Yhteiskunta- tieteiden, liiketalouden

ja hallinnon alaLiiketalouden moniosaajia tarvitaan työelämässä monilla aloilla. Perustutkinto

valmentaa monipuolisesti yrityksen tai työyhteisön työtehtäviin.

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTOLiiketalouden perustutkinnon suorittanut valmistuu MERKONOMIKSI. Merkonomi työs-kentelee myynnin, kaupan, talouden, hallinnon ja toimistopalvelujen sekä tieto- ja kir-jastopalvelujen tehtävissä. Alan työpaikkoja on lähes kaikissa yrityksissä ja organisaa-tioissa, esimerkiksi kirjastoissa, pankeissa, myymälöissä ja vakuutusyhtiöissä.MERKONOMI

– Asiakaspalvelun ja myynnin osaamisala– Talous- ja toimistopalvelujen osaamisala– Tieto- ja kirjastopalvelujen osaamisala

Luonnontieteiden alaAlan perustutkinnon suorittaneet toimivat yritysten ja organisaatioiden

tietojenkäsittelyyn, hallintoon ja palveluun liittyvissä tehtävissä.

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTOTieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon suorittanut valmistuu DATANOMIKSI. Datanomi työskentelee liike-elämän tietojenkäsittely-, asentamis-, myynti-, markkinointi-, koulutus- ja konsultointitehtävissä. Alan työpaikkoja on esimerkiksi kirjastoissa, pankeissa, tietoteknii-kan palveluyrityksissä, teleoperaattoreilla, tietoliikenneoperaattoreilla, myymälöissä, vakuu-tusyhtiöissä sekä muissa tietotekniikkaa käyttävissä yrityksissä ja organisaatioissa.DATANOMI

– Käytön tuen osaamisala– Ohjelmistotuotannon osaamisala

Tekniikan ja liikenteen alaTekniikan ja liikenteen koulutusalalla on kaikkiaan 26 perustutkintoa.

Valmistuneet sijoittuvat erilaisiin tehtäviin teollisuuden, korkean teknologian, pienyritysten ja liikenteen aloilla.

AUTOALAN PERUSTUTKINTOAutoalan perustutkinnon suorittanut on AUTOKORINKORJAAJA, AUTOMAALARI, AUTO-MYYJÄ, AJONEUVOASENTAJA, PIENKONEKORJAAJA tai VARAOSAMYYJÄ. Hän työskentelee automyynnin, varaosamyynnin, huollon ja korjauksen työtehtävissä. Alan työpaikko-ja on esimerkiksi auto- ja autotarvikeliikkeissä, auto- ja moottoripyöräkorjaamoissa, huoltamoissa ja kuljetusliikkeissä.AUTOKORINKORJAAJA

– Autokorinkorjauksen osaamisala AUTOMAALARI

– Automaalauksen osaamisala AUTOMYYJÄ

– Automyynnin osaamisala AJONEUVOASENTAJA

– Autotekniikan osaamisala PIENKONEKORJAAJA

– Moottorikäyttöisten pienkoneiden korjauksen osaamisala VARAOSAMYYJÄ

– Varaosamyynnin osaamisala

ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTOElintarvikealan perustutkinnon suorittanut saa pätevyyden ELINTARVIKKEIDEN VALMIS-TAJAKSI, LEIPURI-KONDIITTORIKSI, LIHATUOTTEIDEN VALMISTAJAKSI tai MEIJERISTIKSI. Tutkinnon suorittanut työskentelee elintarvikkeiden valmistustehtävissä. Alan työpaik-koja on esimerkiksi leipomo-konditorioissa, lihanleikkaamoissa ja makkaratehtaissa, eines- ja makeistehtaissa, myllyissä, panimoissa sekä elintarvikealan tuotteita myyvissä kaupoissa.ELINTARVIKKEIDEN VALMISTAJA

– Elintarviketeknologian osaamisala LEIPURI-KONDIITTORI

– Leipomoalan osaamisala LIHATUOTTEIDEN VALMISTAJA

– Liha-alan osaamisala MEIJERISTI

– Meijerialan osaamisala

KAIVOSALAN PERUSTUTKINTOKaivosalan perustutkinnon suorittanut valmistuu KAIVOSMIEHEKSI tai RIKASTAJAKSI. Työtehtävät liittyvät louhintaan, kallion tukemistyöhön, varusteluun, kaluston huoltoon, tuotannon käynnissä- ja kunnossapitoon, rikastukseen sekä prosessiautomaatioon. Alan työpaikkoja on kaivoksissa ja rikastamoissa.KAIVOSMIES, RIKASTAJA

KELLO- JA MIKROMEKANIIKAN PERUSTUTKINTOKello- ja mikromekaniikan perustutkinnon suorittanut valmistuu KELLOSEPÄKSI tai MIKROMEKAANIKOKSI. Työtehtävät liittyvät kellojen korjaamiseen ja myyntiin sekä kello- ja mikromekaanisten laitteiden suunnitteluun, valmistukseen ja huoltoon. Alan työpaik-koja on esimerkiksi kello- ja kultasepänliikkeissä, maahantuonti- ja tukkuliikkeissä sekä elektroniikka-, instrumentointi- ja tarkkuustuotteita valmistavassa teollisuudessa.KELLOSEPPÄ

– Kelloalan osaamisala MIKROMEKAANIKKO

– Mikromekaniikan osaamisala

KIINTEISTÖPALVELUJEN PERUSTUTKINTOKiinteistöpalvelujen perustutkinto antaa valmiudet KIINTEISTÖNHOITAJAN tai TOIMI-TILAHUOLTAJAN töihin. Valmistunut tekee kiinteistöjen huolto-, korjaus-, kunnossa-pito- ja ylläpitotöitä. Näiden lisäksi hän voi tarjota toimitilapalveluja, kuten puh-distus-, aula-, turva-, vahtimestari-, kokous- ja postituspalveluja. Alan työpaikkoja on kiinteistöpalvelu- tai kiinteistöhuoltoyrityksissä sekä isännöinti-, teollisuus- ja tuotantoyrityksissä.KIINTEISTÖNHOITAJA

– Kiinteistönhoidon osaamisala TOIMITILAHUOLTAJA

– Toimitilapalvelujen osaamisala

KONE- JA TUOTANTOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTOKone- ja tuotantotekniikan perustutkinto alkaa 1.8.2017. Koulutuksen sisällöstä ja tutkinnon suorittaneiden tutkintonimikkeistä saa lisätiteoja valmistelutyön jälkeen os-oitteesta www.opintopolku.fi.

– Asennuksen ja automaation osaamisala– Tuotantotekniikan osaamisala– Valimotekniikan osaamisala

14 AMMATISSA

LABORATORIOALAN PERUSTUTKINTOLaboratorioalan perustutkinnon suorittaneen ammattinimike on LABORANTTI. Labo-ranttien työtehtävät liittyvät laadunvalvontaan, tuotantoprosessien seurantaan, tutki-mukseen ja tuotekehitykseen. Alan työpaikkoja on erilaisissa laboratorioissa esimer-kiksi elintarvike- ja lääketeollisuudessa.LABORANTTI

LENTOKONEASENNUKSEN PERUSTUTKINTOLentokoneasennuksen perustutkinnon suorittanut valmistuu AVIONIIKKA-ASENTAJAKSI tai LENTOKONEASENTAJAKSI. Hän työskentelee ilma-alusten huolto-, muutos- ja kor-jaustehtävissä. Alan työpaikkoja on esimerkiksi lentoyhtiöissä, lentokonekorjaamoissa ja ilmavoimissa.AVIONIIKKA-ASENTAJA

– Avioniikan osaamisala LENTOKONEASENTAJA

– Lentokoneasennuksen osaamisala

LENNONJOHDON PERUSTUTKINTOLennonjohdon perustutkinto antaa pätevyyden LENNONJOHTAJAKSI. Lennonjohtaja johtaa muun muassa lähi- ja lähestymislentoliikennettä vastaten sen turvallisuudesta ja sujuvuudesta sekä tarjoaa ilmaliikenne- ja lennonvarmistuspalveluja. Alan työpaik-koja on esimerkiksi lentoasemilla, liikenneturvallisuusvirastossa ja ilmavoimissa.LENNONJOHTAJA

LOGISTIIKAN PERUSTUTKINTOLogistiikan perustutkinnon suorittanut valmistuu AUTONKULJETTAJAKSI, LINJA-AUTONKUL-JETTAJAKSI, YHDISTELMÄAJONEUVONKULJETTAJAKSI, LENTOASEMAHUOLTAJAKSI tai VARAS-TONHOITAJAKSI. Hän työskentelee autokuljetuksen ja varastoinnin tehtävissä sekä lento-aseman logistisissa palvelutehtävissä. Alan työpaikkoja on esimerkiksi kuljetusliikkeissä, liikenteen, kaupan ja teollisuuden yrityksissä sekä lentoasemilla toimivissa yrityksissä.AUTONKULJETTAJA, LINJA-AUTONKULJETTAJA, YHDISTELMÄAJONEUVONKULJETTAJA

– Kuljetuspalvelujen osaamisala LENTOASEMAHUOLTAJA

– Lentoasemapalvelujen osaamisala VARASTONHOITAJA

– Varastopalvelujen osaamisala

MAANMITTAUSALAN PERUSTUTKINTOMaanmittausalan perustutkinnon suorittaneen ammattinimike on KARTOITTAJA. Kar-toittaja mittaa maastoa, tekee karttoja ja karttatietokantoja sekä vastaa paikkatieto-jen ajantasaisuudesta. Alan työpaikkoja on esimerkiksi kartoitus- ja mittausyrityksissä, insinööri- ja konsulttitoimistoissa sekä rakennusliikkeissä.KARTOITTAJA

MERENKULKUALAN PERUSTUTKINTOMerenkulkualan perustutkinnon suorittanut saa pätevyyden KORJAAJAKSI, VAHTIPERÄ-MIEHEKSI, VAHTIKONEMESTARIKSI tai LAIVASÄHKÖASENTAJAKSI. Tyypillisiä työtehtäviä ovat aluksen purkamisen ja lastauksen valvonta, matkanaikainen navigointi, koneiden käyttö, meri- ja alusturvallisuuden ylläpito sekä alusten tarvittava huolto ja kunnossa-pito. Alan työpaikkoja on matkustaja-, lasti- ja säiliöaluksilla, hinaajilla ja jäänmurta-jilla, ahtausliikkeissä sekä väyläpalveluissa.KORJAAJA

– Kansi- ja konekorjauksen osaamisala VAHTIPERÄMIES

– Kansipäällystön osaamisala VAHTIKONEMESTARI

– Konepäällystön osaamisala LAIVASÄHKÖASENTAJA

– Sähkökäytön osaamisala

MEDIA-ALAN PERUSTUTKINTOMedia-alan perustutkinto alkaa 1.8.2017. Perustutkinossa on kolme osaamisalaa. Koulutuksen sisällöstä ja tutkinnon suorittaneiden tutkintonimikkeistä saa lisätietoa valmistelutyön jälkeen osoitteesta www.opintopolku.fi.– Audiovisuaalisen viestinnän osaamisala– Julkaisutuotannon osaamisala– Painotuotannon osaamisala

MUOVI- JA KUMITEKNIIKAN PERUSTUTKINTOMuovi- ja kumitekniikan perustutkinnon suorittanut valmistuu KUMITUOTEVALMISTAJAKSI tai MUOVITUOTEVALMISTAJAKSI. Hän työskentelee muovi- ja kumituotteiden valmistusteh-tävissä, avustaa tuotantolaitteiden huolto- ja kunnossapitotehtävissä sekä testaa muovi- ja kumituotteita ja niiden raaka-aineita. Alan työpaikkoja on muovi- ja kumituotetehtaissa.KUMITUOTEVALMISTAJA

– Kumitekniikan osaamisalaMUOVITUOTEVALMISTAJA

– Muovitekniikan osaamisala

PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINTOPintakäsittelyalan perustutkinnon suorittanut valmistuu PINTAKÄSITTELIJÄKSI, LATTIAN-PÄÄLLYSTÄJÄKSI tai MAALARIKSI. Työtehtävät liittyvät rakennusten ja erilaisten rakennus-alan tuotteiden valmistus- ja kunnossapitotehtäviin. Alan työpaikkoja on esimerkiksi me-talli-, rakennus- ja huonekaluteollisuudessa sekä rakennus- ja maalausliikkeissä.PINTAKÄSITTELIJÄ

– Metallituotteiden pintakäsittelyjen osaamisala PINTAKÄSITTELIJÄ

– Puutuotteiden pintakäsittelyjen osaamisala LATTIANPÄÄLLYSTÄJÄ, MAALARI

– Rakennusten pintakäsittelyjen osaamisala

PROSESSITEOLLISUUDEN PERUSTUTKINTOProsessiteollisuuden perustutkinnon suorittanut on PROSESSINHOITAJA. Prosessinhoi-taja työskentelee erilaisten tuotteiden valmistusprosessien ja niihin liittyvien laitteiden ohjaus-, valvonta- ja hoitotehtävissä. Alan työpaikkoja on esimerkiksi kemianteollisuu-den, lääketeollisuuden, elintarviketeollisuuden, kaivosteollisuuden, metalliteollisuuden ja puutuoteteo llisuuden yrityksissä, energiayhtiöissä, vesilaitoksissa, paperi- ja kartonkiteh-taissa sekä öljynjalostuslaitoksissa.PROSESSINHOITAJA

– Biotekniikan osaamisala– Kemiantekniikan osaamisala– Levyteollisuuden osaamisala– Metallien jalostuksen osaamisala– Paperiteollisuuden osaamisala– Sahateollisuuden osaamisala

ALEKSI KIHLSTRÖM valmistui keväällä levyseppähitsaajaksi Saimaan ammattiopisto Samposta.

AMMATISSA 15

PUUALAN PERUSTUTKINTOPuualan perustutkinnon suorittaneen ammattinimike on PUUSEPPÄ. Puusepät valmis-tavat sahatavarasta ja puulevystä puutuotteita sekä tekevät korjaus- ja asennustöitä. Alan työpaikkoja on esimerkiksi puusepäntehtaissa, huonekalutehtaissa, rakennus-puusepänteollisuudessa sekä puurakentamisen palveluita tarjoavissa yrityksissä.PUUSEPPÄ

RAKENNUSALAN PERUSTUTKINTORakennusalan perustutkinnon suorittanut valmistuu KIVIRAKENTAJAKSI, MAARAKENTA-JAKSI, MAARAKENNUSKONEENKULJETTAJAKSI tai TALONRAKENTAJAKSI. Hän työskentelee uudisrakentamisen, rakennusten peruskorjauksen ja infrarakentamisen tehtävissä. Alan työpaikkoja on esimerkiksi rakennustuoteteollisuudessa, rakennusliikkeissä ja kiinteistö-huoltoyrityksissä.KIVIRAKENTAJA

– Kivialan osaamisala MAARAKENTAJA

– Maarakennuksen osaamisala MAARAKENNUSKONEENKULJETTAJA

– Maarakennuskoneenkuljetuksen osaamisala TALONRAKENTAJA

– Talonrakennuksen osaamisala

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTOSähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon suorittanut saa pätevyyden SÄH-KÖASENTAJAKSI tai AUTOMAATIOASENTAJAKSI. Näissä ammateissa tehdään sähkö-, tele- ja muiden järjestelmien asennuksia sekä korjataan ja huolletaan sähkölaittei-ta. Alan työpaikkoja on esimerkiksi energiateollisuudessa, elektroniikka- ja sähkö-teollisuudessa, kone- ja metallituoteteollisuudessa, sähköurakointiliikkeissä sekä sähkö konekorjaamoissa.SÄHKÖASENTAJA, AUTOMAATIOASENTAJA

TALOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTOTalotekniikan perustutkinnon suorittanut valmistuu TEKNISEKSI ERISTÄJÄKSI, RAKEN-NUSPELTISEPÄKSI, ILMANVAIHTOASENTAJAKSI, KYLMÄASENTAJAKSI, PUTKIASENTAJAK-SI tai LÄMMITYSLAITEASENTAJAKSI. Hän suunnittelee, asentaa ja huoltaa kiinteistöjen lämpö-, vesi- ja ilmastointilaitteita ja -järjestelmiä. Alan työpaikkoja on esimerkiksi energia-, kone-, metalli- ja rakennustuoteteollisuudessa, asennus- ja huoltoyrityksissä, LVI-urakointiliikkeissä sekä energia-, vesi- ja viemärilaitoksissa. TEKNINEN ERISTÄJÄ, RAKENNUSPELTISEPPÄ

– Eristyksen ja rakennuspeltiasennuksen osaamisala ILMANVAIHTOASENTAJA

– Ilmanvaihtoasennuksen osaamisala KYLMÄASENTAJA

– Kylmäasennuksen osaamisala PUTKIASENTAJA, LÄMMITYSLAITEASENTAJA

– Putkiasennuksen osaamisala

TEKNISEN SUUNNITTELUN PERUSTUTKINTOTeknisen suunnittelun perustutkinto antaa pätevyyden SUUNNITTELUASSISTENTIKSI. Suunnitteluassistentti työskentelee teknisen suunnittelun mallintamisen, tuotemallien yhdistelyn ja siirtämisen, piirustusten ja dokumenttien tuottamisen ja ylläpitämisen, erilaisten suunnitteluun liittyvien julkaisujen tekemisen sekä tuotteiden markkinoinnin ja mainonnan tehtävissä. Alan työpaikkoja on esimerkiksi elektroniikka- ja sähköteol-lisuudessa, kone- ja metallituoteteollisuudessa, rakennusalan yrityksissä sekä arkki-tehti-, insinööri- ja suunnittelutoimistoissa.SUUNNITTELUASSISTENTTI

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTOTekstiili- ja vaatetusalan perustutkinnon suorittanut on SUUTARI, TEKSTIILIHUOLTAJA, TEKSTIILINVALMISTAJA, VAATETUSOMPELIJA, SISUSTUSOMPELIJA, MODISTI tai VAATTU-RI. Näissä ammateissa työskennellään tekstiilien ja tekstiilituotteiden suunnittelu-, kaavoitus-, valmistus-, viimeistely- ja huoltotehtävissä. Alan työpaikkoja on esimerkiksi tekstiili-, vaate- ja jalkineteollisuudessa, vaateliikkeissä, puvustamoissa, pesuloissa sekä tekstiilien vuokrausyrityksissä.SUUTARI

– Jalkinealan osaamisalaTEKSTIILIHUOLTAJA

– Tekstiilihuollon osaamisalaTEKSTIILINVALMISTAJA

– Tekstiilitekniikan osaamisalaVAATETUSOMPELIJA, SISUSTUSOMPELIJA, MODISTI, VAATTURI

– Vaatetuksen osaamisala

TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN PERUSTUTKINTOTieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon suorittanut valmistuu ICT-ASENTAJAKSI tai ELEKTRONIIKKA-ASENTAJAKSI. Hän valmistaa, huoltaa ja ylläpitää sähkö- ja elektroniik-kalaitteita. Alan työpaikkoja on esimerkiksi elektroniikka- ja sähköteollisuudessa, elekt-roniikkahuoltoyrityksissä, teleoperaattoreilla sekä elektroniikkaa myyvissä liikkeissä.ICT-ASENTAJA, ELEKTRONIIKKA-ASENTAJA

TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTOTurvallisuusalan perustutkinnon suorittaneen ammattinimike on TURVALLISUUSVALVOJA. Turvallisuusvalvoja työskentelee turva-alan tehtävissä, joita ovat muun muassa vartiointi, pelastustoiminta, yksityisetsivätoiminta, turvaurakointi, lukkosepäntoiminta sekä turva-konsultointi. Alan työpaikkoja on esimerkiksi vartioimisliikkeissä, turvapalveluita tarjoa-vissa liikkeissä, yksityisetsivätoimistoissa ja eri alojen yrityksissä.TURVALLISUUSVALVOJA

VENEENRAKENNUKSEN PERUSTUTKINTOVeneenrakennuksen perustutkinnon suorittaneen ammattinimike on VENEENRAKENTA-JA. Veneenrakentaja rakentaa lujitemuovi-, puu- ja metalliveneitä ja veneenosia lujite-muovista, puusta ja metallista sekä asentaa ja huoltaa erilaisia veneissä käytettäviä laitteita ja moottoreita. Alan työpaikkoja on veneveistämöissä ja -verstaissa.VENEENRAKENTAJA

VERHOILU- JA SISUSTUSALAN PERUSTUTKINTOVerhoilu- ja sisustusalan perustutkinnon suorittanut valmistuu SISUSTAJAKSI tai VER-HOILIJAKSI. Valmistunut työskentelee muun muassa sisustustekstiilien suunnittelun ja valmistuksen, tapetointityön, koristemaalauksen, mattoasennuksen, laatoituksen, ompelun sekä huonekalujen, ajoneuvojen ja veneiden verhoilun tehtävissä. Alan työ-paikkoja on huonekalu- ja ajoneuvotehtaissa, verhoomoissa, lavastamoissa sekä huo-nekalu- ja sisustusliikkeissä.SISUSTAJA

– Sisustuksen osaamisalaVERHOILIJA

– Verhoilun osaamisala

Ammattiosaaja.fiAMIKSESTA TYÖELÄMÄÄN

Tietoa ja tositarinaa amiksessa opiskelemisesta 9.-luokkalaisille.

16 AMMATISSA

Luonnonvara- ja ympäristöala

Alalla toimitaan maa- ja metsätaloudessa tai muiden luonnonläheisten elinkeinojen parissa. Maaseudun elinkeinorakenteen muutoksessa on

luotava korvaavia elinkeinoja, uusia toimintatapoja ja yrittämisen muotoja. Haasteena ovat lisääntyvä vaatimus luonnonvarojen kestävästä käytöstä ja

ympäristömyönteisestä toiminnasta sekä luonnonvara-alojen kilpailukyvyn säilyttäminen.

HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOHevostalouden perustutkinnon suorittanut valmistuu HEVOSTENHOITAJAKSI tai RAT-SASTUKSENOHJAAJAKSI. Hän hoitaa, kasvattaa, kengittää ja kouluttaa hevosia, val-mistaa hevosvarusteita, ohjaa ratsastusta sekä suunnittelee ja ohjaa ratsastuskoulun kerhotoimintaa. Alan työpaikkoja on esimerkiksi ravi- ja ratsastustiloilla, hevossiitto-loissa, ratsastustalleilla ja -kouluissa sekä hevosopistoissa. HEVOSTENHOITAJA, RATSASTUKSENOHJAAJA

KALATALOUDEN PERUSTUTKINTOKalatalouden perustutkinto antaa pätevyyden KALANJALOSTAJAKSI, KALANVILJELIJÄK-SI, KALASTAJAKSI tai KALASTUKSENOHJAAJAKSI. Hän työskentelee kalastuksen, kalan-viljelyn, kalanjalostuksen, kalatuotteiden markkinoinnin ja myynnin sekä kalastusmat-kailun työtehtävissä. Alan työpaikkoja on esimerkiksi kalastusyrityksissä, kalastusa-luksilla, kalanjalostus- ja viljely-yrityksissä, kalakaupoissa sekä kalastusmatkailuyri-tyksissä.KALANJALOSTAJA, KALANVILJELIJÄ, KALASTAJA, KALASTUKSENOHJAAJA

LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINTOLuonto- ja ympäristöalan perustutkinnon suorittanut valmistuu LUONTO-OHJAAJAK-SI, LUONNONVARATUOTTAJAKSI, LUONTO- ja YMPÄRISTÖNEUVOJAKSI, PORONHOITA-JAKSI tai YMPÄRISTÖNHOITAJAKSI. Hän työskentelee luonto-opastuksen, luonto-matkailun, poronhoidon ja luonnontuotealan tehtävissä, kaupunkien, taajamien ja maaseudun ympäristönhuollossa sekä maa- ja metsätalouden, teollisuuden ja yritysten ympäristönhoitotehtävissä. Alan työpaikkoja on esimerkiksi järjestöissä, luontokouluissa, hyvinvointiyrityksissä, maatilamatkailuyrityksissä, opastuskeskuk-sissa, porotalousyrityksissä sekä maa- ja metsätalouden ja elintarvikealan yrityk-sissä.LUONTO-OHJAAJA, LUONNONVARATUOTTAJA, LUONTO- JA YMPÄRISTÖNEUVOJA

– Luontoalan osaamisala PORONHOITAJA

– Porotalouden osaamisala YMPÄRISTÖNHOITAJA

– Ympäristöalan osaamisala

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTOMaatalousalan perustutkinnon suorittanut on ELÄINTENHOITAJA, MAASEUTUYRITTÄJÄ tai TURKISTARHAAJA. Hän viljelee maata, hoitaa tuotanto-, pien- ja lemmikkieläimiä sekä tarjoaa maatilamatkailua, koneurakointia, maataloustuotteiden jatkojalostusta ja ympäristön hoidon palveluja. Alan työpaikkoja on esimerkiksi maatiloilla, eläinhoi-toloissa ja -tarhoissa, löytöeläinliikkeissä, tutkimuslaitoksissa, eläinlääkärin vastaan-otolla ja turkistarhoilla.ELÄINTENHOITAJA

– Eläintenhoidon osaamisala MAASEUTUYRITTÄJÄ

– Maatalousteknologian osaamisala – Maatilatalouden osaamisala TURKISTARHAAJA

– Turkistalouden osaamisala

METSÄALAN PERUSTUTKINTO Metsäalan perustutkinnon suorittanut valmistuu METSÄENERGIAN TUOTTAJAKSI, MET-SÄKONEASENTAJAKSI, METSÄKONEENKULJETTAJAKSI tai METSURI-METSÄPALVELUJEN TUOTTAJAKSI. Valmistunut tekee metsänhoidon ja puunkorjuun töitä kuten metsän uudis-tamista, raivausta ja harvennusta sekä tarjoaa luontomatkailua, metsäkoneenkuljetusta, koneellista puutavaran lähikuljetusta ja puutavaran autokuljetusta. Alan työpaikkoja on esimerkiksi metsäteollisuusyrityksissä, metsähallituksessa ja metsänhoitoyrityksissä.METSÄENERGIAN TUOTTAJA

– Metsäenergian tuotannon osaamisala METSÄKONEASENTAJA

– Metsäkoneasennuksen osaamisala METSÄKONEENKULJETTAJA

– Metsäkoneenkuljetuksen osaamisala METSURI-METSÄPALVELUJEN TUOTTAJA

– Metsätalouden osaamisala

PUUTARHATALOUDEN PERUSTUTKINTOPuutarhatalouden perustutkinnon suorittaneen ammattinimike on PUUTARHURI. Puutar-huri viljelee ruoka- ja koristekasveja, huolehtii viheralueista, tarjoaa viherrakentamisen palveluja, antaa asiakasneuvontaa sekä sitoo kukka-asetelmia. Alan työpaikkoja on esi-merkiksi kaupunkien ja seurakuntien vihertoimissa, viherrakennusliikkeissä, taimistoilla, golfyhtiöissä, kauppapuutarhoilla, kukkakaupoissa, puutarhaliikkeissä ja kiinteistöhuol-toyhtiöissä.PUUTARHURI

– Kukka- ja puutarhakaupan osaamisala– Puutarhatuotannon osaamisala– Viheralan osaamisala

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Alalla työskennellään ihmisten parissa monipuolisissa hoito-, hoiva- ja kasvatustehtävissä.

HAMMASTEKNIIKAN PERUSTUTKINTOHammastekniikan perustutkinnon suorittanut valmistuu HAMMASLABORANTIKSI. Hammaslaborantti muotoilee, hioo ja kiillottaa proteeseja, valmistaa purentaa kun-touttavia laitteita sekä toimii myynti- ja konsultointitehtävissä. Alan työpaikkoja on esimerkiksi hammasteknisissä laboratorioissa, hammaslääkärin tai erikoishammas-teknikon vastaanotoilla, hammastarvikeliikkeissä ja tukkukaupoissa.HAMMASLABORANTTI

ELIAS NIEMELÄ opiskeli keväällä kolmatta vuotta metsäkoneenkuljettajaksi Oulun seudun ammattiopisto OSAOn Taivalkosken yksikössä.

AMMATISSA 17

HIUSALAN PERUSTUTKINTOHiusalan perustutkinnon suorittanut valmistuu PARTURI-KAMPAAJAKSI. Parturi-kam-paaja työskentelee erilaisissa hiusten ja hiuspohjan hoidon sekä hiusten ja parran käsittelyn tehtävissä ja myynti-, konsultointi- ja koulutustehtävissä. Alan työpaikkoja on esimerkiksi kampaamoissa ja parturiliikkeissä sekä tukku- ja vähittäiskaupan alan yrityksissä.PARTURI-KAMPAAJA

KAUNEUDENHOITOALAN PERUSTUTKINTOKauneudenhoitoalan perustutkinnon suorittanut valmistuu KOSMETIIKKANEUVOJAKSI tai KOSMETOLOGIKSI. Hän työskentelee ihonhoidon, ihonhoidon ohjauksen ja neuvon-nan, hieronnan ja ehostuksen työtehtävissä. Alan työpaikkoja on esimerkiksi ihonhoi-to-, ehostus- ja hierontapalveluita tarjoavissa yrityksissä sekä tukku- ja vähittäiskau-pan alan yrityksissä.KOSMETOLOGI

–Ihon erikois- ja laitehoitojen osaamisalaKOSMETIIKKANEUVOJA

– Kauneudenhoidon ja tuoteneuvonnan osaamisala

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTOLiikunnanohjauksen perustutkinnon suorittaneen ammattinimike on LIIKUNTANEUVO-JA. Liikuntaneuvoja ohjaa liikuntaa, laatii liikuntaohjelmia sekä suunnittelee ja johtaa liikuntaprojekteja. Alan työpaikkoja on esimerkiksi kuntien liikuntatoimessa, liikunta-järjestöissä, urheiluseuroissa, kylpylöissä, matkailuyrityksissä sekä muissa liikuntapal-veluja tarjoavissa yrityksissä.LIIKUNTANEUVOJA

LÄÄKEALAN PERUSTUTKINTOLääkealan perustutkinnon suorittanut valmistuu LÄÄKETEKNIKOKSI. Lääketeknikko toimii avustavissa tehtävissä apteekissa, kuten lääkehuollon logistisissa sekä toimis-to- ja tietotekniikan tehtävissä, reseptinkäsittelyssä, lääkemarkkinoinnissa sekä lääk-keiden kliinisessä tutkimuksessa ja valmistuksessa. Alan työpaikkoja on esimerkiksi apteekeissa, terveyskeskuksien lääkekeskuksissa sekä lääketeollisuuden ja lääketuk-kukaupan yrityksissä.LÄÄKETEKNIKKO

– Apteekkialan osaamisala – Lääkealan osaamisala

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTOSosiaali- ja terveysalan perustutkinto antaa pätevyyden LÄHIHOITAJAKSI. Lähihoitaja työs-kentelee sosiaali- ja terveysalan hoito-, huolenpito-, kasvatus- ja kuntoutustehtävissä. Alan työpaikkoja on esimerkiksi kodeissa, sairaaloissa, päiväkodeissa, hoito- ja kuntoutuslaitok-sissa, vastaanotoilla, lääkäriasemilla, hammaslääkäriasemilla sekä ensihoitopalveluissa.LÄHIHOITAJA

– Asiakaspalvelun ja tietohallinnan osaamisala – Ensihoidon osaamisala – Jalkojenhoidon osaamisala – Kuntoutuksen osaamisala – Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen osaamisala – Mielenterveys- ja päihdetyön osaamisala– Sairaanhoidon ja huolenpidon osaamisala– Suun terveydenhoidon osaamisala– Vammaistyön osaamisala– Vanhustyön osaamisala

Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

Alalla koulutetaan ammattilaisia matkailuun, suurkeittiöihin, ravintoloihin, hotelleihin, laivoille, kotityöpalveluihin ja siivoukseen.

Näillä aloilla tuotetaan palveluja asiakkaiden arkeen, juhlaan ja vapaa-aikaan. Palveluilla vaikutetaan ihmisten viihtyvyyteen, terveyteen ja turvallisuuteen.

HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTOHotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinnon suorittanut valmistuu TARJOILIJAKSI, VASTAANOTTOVIRKAILIJAKSI tai KOKIKSI. Näissä ammateissa työskennellään ruoanval-mistuksen, tarjoilun, asiakaspalvelun sekä hotellin vastaanoton suunnittelu-, toteutta-mis- ja myyntitehtävissä. Alan työpaikkoja on esimerkiksi hotelleissa, majoitusliikkeissä, ravintoloissa, catering-alan yrityksissä, suurkeittiöissä, kahviloissa, liikenneasemilla, pi-karuoka-, juhlapalvelu- ja matkailuyrityksissä sekä lasti- ja matkustajalaivoilla.TARJOILIJA

– Asiakaspalvelun osaamisala VASTAANOTTOVIRKAILIJA

– Hotellipalvelun osaamisala KOKKI

– Ruokapalvelun osaamisala

KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTOKotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinnon suorittaneen ammattinimike on KODIN HUOLTAJA tai TOIMITILAHUOLTAJA. Valmistunut tarjoaa muun muassa aula-, ateria-, avustamis-, kokous-, siivous- ja tekstiilinhuoltopalveluita sekä järjestää virike-toimintaa ja vapaa-ajan toimintaa. Alan työpaikkoja on esimerkiksi kotityöpalveluyri-tyksissä, palvelukodeissa, vanhainkodeissa, erilaisissa hoitolaitoksissa, toimistoissa, yrityksissä, kouluissa, päiväkodeissa, hotelleissa, erilaisissa tuotanto- ja huoltotilois-sa, elintarviketiloilla ja uimahalleissa.KODINHUOLTAJA

– Kotityöpalvelujen osaamisala TOIMITILAHUOLTAJA

– Puhdistuspalvelujen osaamisala

MATKAILUALAN PERUSTUTKINTOMatkailualan perustutkinnon suorittanut saa pätevyyden MATKAILUVIRKAILIJAKSI tai MAT-KAILUPALVELUJEN TUOTTAJAKSI. Tutkinnon suorittanut toimii muun muassa matkailijoiden tarvitsemien kuljetus-, majoitus-, ravitsemis- ja ohjelmapalvelujen myynnin sekä ohjelma-palvelujen järjestämisen tehtävissä. Alan työpaikkoja on esimerkiksi ohjelmapalveluyri-tyksissä, loma- ja matkailukeskuksissa, matkatoimistoissa, matkanjärjestäjän myynti- ja informaatio-organisaatioissa sekä liikenneyritysten myynti- ja neuvontapisteissä.MATKAILUVIRKAILIJA

– Matkailupalvelujen myynnin ja tietopalvelujen osaamisala MATKAILUPALVELUJEN TUOTTAJA

– Matkailupalvelujen osaamisala

KRISTIINA HUHTINEN valmistui toimitilahuoltajaksi helmikuussa Pohjois-Karjalan ammattiopistosta.

18 AMMATISSA

Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaussa oli keväällä 2016 noin 76 600 hakijaa, mikä on 3 200 vä-hemmän kuin keväällä 2015. Opiskelupaikkoja oli tarjolla yh-teensä 82 900.

Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen välinen ero hakijamäärissä on tasoittunut viime vuosina. Kevään yhteis-

haun ensisijaisista hakijoista noin 56 prosenttia haki ammatilliseen koulutukseen ja 44 prosenttia lukiokoulutukseen. Edellisenä keväänä vastaavat prosentit olivat 58 ja 42.

Ammatillisen koulutuksen opiskelupaikat on pääosin suunnattu pe-rusopetuksen suorittaneille hakijoille. Peruskoulupohjaiseen ammatil-

YHTEISHAUSSA 76 600 HAKIJAAliseen koulutukseen pyrki yhteishaussa 37 650 hakijaa. Opiskelupai-koista 6 700 on varattu lukion oppimäärän suorittaneille.

Suositut opintoalat ovat pysyneet ennallaan. Suosituin ala am-matillisessa koulutuksessa on edelleen sosiaali- ja terveysala, jo-hon haki 6 650 nuorta. Seuraavaksi suosituimmat opintoalat ovat ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 4 840 hakijaa, liiketalous ja kauppa 4 540, arkkitehtuuri ja rakentaminen 3 600, sähkö- ja automaatiotek-niikan ala 2 650, kauneudenhoitoala 2 520 sekä majoitus- ja ravit-semisala 2 450. Sähkö- ja automaatiotekniikan ala nosti edelleen sijaansa suositumpien opintoalojen joukossa. �

Keväällä valmistunut selvitys ehdottaa työpaikalla tapah-tuvan oppimisen uudistamista. Jatkossa työpaikalla jär-jestettävän koulutuksen tapoja olisivat oppisopimus ja koulutussopimus. Koulutussopimus korvaisi nykyisen työssäoppimisen ja muodostaisi suurelta osin yhtenäi-sen toimintamallin oppisopimuksen kanssa.

Koulutussopimus ei perustuisi työsuhteeseen, kun taas op-pisopimuksella sovittaisiin jatkossakin työsuhteisesta työssä oppimisesta. Selvityksen mukaan koulutussopimus soveltuisi kaikille ammatillisen koulutuksen opiskelijoille. Malli soveltuisi myös maahanmuuttajien koulutuksiin ja ei-tutkintotavoitteisiin työpaikoilla toteutettaviin koulutuksiin.

Ehdotus on selvityshenkilöiden rehtori MAIJA AALTOLAN ja oi-keustieteen kandidaatti RAUNO VANHASEN tekemä. Selvityshenkilöt ehdottavat, että koulutus-sopimusmalli ja uudenlainen työpaikalla järjestettävän koulutuksen malli otetaan käyttöön 1.1.2018 mennessä. Hallitus on päättänyt kärkihankkeiden toimeenpanosuunnitelmassaan, että ammatillisen koulutuksen reformissa otetaan käyttöön uusi koulutussopimusmalli. Kou-lutussopimusmallin kehittämisessä hyödynnetään selvityshenkilöiden ehdotuksia. �

TYÖSSÄOPPIMINEN UUDISTUU TILASTOTIETOAAmmatillisen koulutuksen opiskelijat vuonna 2014

Humanistinen ja kasvatusala 4 052 Kulttuuriala 10 080Yhteiskuntatieteiden,liiketalouden ja hallinnon ala 24 991Luonnontieteiden ala 5 200Tekniikan ja liikenteen ala 68 584Luonnonvara ja ympäristöala 10 521Sosiaali-, terveys ja liikunta-ala 40 156Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 18 981

Yhteensä 182 565

Ammatillisen perustutkinnon suorittaneet vuonna 2014

Humanistinen ja kasvatusala 1 142 Kulttuuriala 2 878Yhteiskuntatieteiden,liiketalouden ja hallinnon ala 6 400Luonnontieteiden ala 1 217Tekniikan ja liikenteen ala 18 575Luonnonvara ja ympäristöala 2 671Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 11 180Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 5 161

Yhteensä 49 224

Ammattiosaamisen näyttöjen lukumäärä koulutusaloittain vuonna 2014

Humanistinen ja kasvatusala 3 359 Kulttuuriala 17 855Yhteiskuntatieteiden,liiketalouden ja hallinnon ala 24 775Luonnontieteiden ala 6 264Tekniikan ja liikenteen ala 94 793Luonnonvara ja ympäristöala 12 912Sosiaali-, terveys ja liikunta-ala 36 248Matkailu-, ravitsemis-, ja talousala 25 359

Yhteensä 221 565

Työnantajat suhtautuvat ammatilliseen koulutukseen entistä myönteisemmin, todetaan tuoreessa tutkimuksessa. Aiempaa useampi työnantajista kui-tenkin kokee, että ammatillinen koulu-tus on aliarvostettua.

Suurin osa työnantajista on tyytyväisiä am-matilliseen koulutukseen ja nuorten siitä hank-kimaan osaamiseen. Työnantajien mielestä ammatillinen koulutus vastaa suhteellisen hyvin työelämän tarpeita, mutta koulutuksen kysyntä ja tarjonta eivät aina kohtaa. Yksi suu-rimmista haasteista tutkimuksen mukaan on se, miten ammatillinen koulutus pystyy vastaa-maan työelämän muutoksiin ja tarpeisiin.

Koulutuksen vahvuuksina pidetään käy-tännönläheisyyttä ja valmistumista suoraan ammattiin. Heikkouksia ovat työpaikalla ta-pahtuvan oppimisen vähäinen määrä sekä opiskelijoiden motivaatio-ongelmat.

Ammattiopistosta valmistuvien työllisty-

misnäkymät ovat hyvät, sillä 80 prosenttia vastaajista aikoo rekrytoida tämän ja ensi vuoden aikana ammatillisen koulutuksen suorittaneita henkilöitä. Yhtä moni arvioi Suomessa olevan lähivuosina pulaa käden taitajista.

Nuoret suhtautuvat koulutukseen aikaisem-pia tutkimuksia positiivisemmin. Ammattikou-lulaiset pitävät opiskelua kiinnostavampana ja mukavampana kuin lukiolaiset ja 9. luokka-laiset. Nykyistä enemmän opiskelijat toivovat työssä oppimista. Myös opettajilta toivotaan enemmän aktiivisuutta ja ammattitaitoa. Ysi-luokkalaisten kiinnostus ammatillista koulu-tusta kohtaan on hieman vähentynyt.

Tiedot käyvät ilmi opetus- ja kulttuuriminis-teriön ja Skills Finlandin kolmen vuoden vä-lein toteuttamasta tutkimuksesta, jossa selvi-tetään asenteita ammatilliseen koulutukseen. Tutkimuksen toteutti toimeksiannosta Feel-back Group maalis–huhtikuussa 2016. �

AMMATILLISTA KOULUTUSTA ARVOSTETAAN

AMMATISSA 19

AmmattitaitokilpailutAmmattikouluissa opiskelevat voivat kilpailla taidoissaan sekä Suomessa että ulko-mailla. Ennen finaaleja treenataan ja käydään karsintoja kouluilla. Omalla opiskelu-alalla kilpaileminen lisää opiskeluintoa, koska siinä pääsee haastamaan sekä itsensä, koulukaverinsa että opettajansa. Kilpailukokemuksesta voi olla hyötyä vaikkapa kesätyötä hakiessa.

TULEVAT KILPAILUT SUOMESSA – HELSINKI 15.–18.5.2017Taitaja – Nuorten ammattitaidon SM-kilpailuTaitajaPLUS – Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ammattitaitokilpailuTaitaja9 – Kädentaitokisa yläkoululaisille

TULEVAT KILPAILUT ULKOMAILLAEuroSkills – ammattitaidon EM-kilpailu, Göteborg 30.11.–4.12.2016WorldSkills – ammattitaidon MM-kilpailu, Abu Dhabi 14.–19.10.2017

Kilpailuista jännitystä koulupäiviin

Taitaja9Taitaja9 on peruskoulun 7.–9.-luokkalaisten kädentaitokisa. Vauhdikas TAITAJA9 on hauska tapa tutustua eri ammattialoihin ja lähialueen ammatillisiin oppilaitoksiin. Kisat käydään joka vuosi. Kysy omalta opoltasi mahdollisuutta päästä kilpailemaan tai katsomoon!

Nuoria osaajia Taitaja9-kilpailussa.

TAITAJA2017.FI