Elämänhallinnan menetys nuorten syrjäytymisten taustalla? 22.5.2013 Timo Hämäläinen, Ph.D., Dos.

© Sitra

Historiallinen murros lisää epävarmuutta

MARKKINOIDEN JA LIIKETOIMIN-TOJEN KANSAINVÄLISTYMINEN

MARKKINOIDEN JA ARVOKETJUJENERIKOISTUMINEN

IT -VALLANKUMOUS

KASVANUT TIETOINTENSIIVISYYS JAVERKOSTOYHTEISTYÖ

YHTEISKUNNAN SOPEUTUMINEN- Arkielämä ja hyvinvointi- Yhteinen maailmankuva- Arvot ja käyttäytymisnormit- Lait, asetukset ja sääntely- Julkisen sektorin rooli jaorganisointi

Lähde: Freeman & Perez (1988)

© Sitra

Agenda

• Hyvinvoinnin tekijät• Päätöksenteon vaikeudet• Elämänhallinnan vaikeudet• Murros ja henkinen hyvinvointi• Elämänhallinnan ongelmat nuorten syrjäytymisen taustalla?• Johtopäätökset

14.6.2013 3

© Sitra

Instrumentaalinen puhe dominoi keskustelua

Talous(globalisaatio, kilpailu-

kyky, tehokkuus, tuottavuus, kasvu)

Hyvinvointivaltio(sosiaaliset erot, budjetti-alijäämät, palvelurakenne, sosiaali-turva, tasa-arvo)

Lähde: Habermas (1987, Vol. 2)

Arkielämän hyvinvointi??(hyvinvointi?, onnellisuus?, hyvä elämä?)

© Sitra

Pekka Kuusi rules

• Pekka Kuusi – suomalaisen hyvinvointivaltion ideologi –korosti materiaalista hyvinvointia ja talouskasvua 1960-luvun alun köyhässä Suomessa.

• Valtaväestön perustarpeet on jo tyydytetty. Suomi on vaurastunut, vapautunut ja kaupallistunut. Suomalaisilla on uudenlaisia hyvinvointihaasteita.

• Hyvinvoinnista puhutaan kuitenkin edelleen 60-luvun viitekehyksessä, joka korostaa materiaalista ja objektiivisestimitattavissa olevaa hyvinvointia (tulot, köyhyys, sosiaali-turva, asunnot, terveys, jne.)Puuteongelmat ovat edelleen tärkeitä, mutta nyt tarvitaanhyvinvointikäsityksen päivittämistä.

© Sitra

RESURSSIT JATOIMINTAMAH-DOLLISUUDET- Tulot & varallisuus- Osaaminen & taidot- Fyysinen & henki-

nen terveys- Sosiaalinen pääoma- Informaatio- Aika- Poliiittinen valta- Luonnonvarat

MASLOWIN TARPEET- Itsensä toteuttaminen- Itsekunnioitus ja

sosiaalinen arvostus- Lähimmäisen rakkaus

ja yhteisöllisyys- Turvallisuus- Fysiologiset tarpeet

ARJEN AKTI-VITEETIT JA ROOLIT- Työntekijä- Kuluttaja- Perheen jäsen- Sukulainen- Ystävä- Harrastaja- Kansalainen

SUBJEKTIIVINENHYVINVOINTI

ELINYMPÄRISTÖ- Luonnonympäristö- Infrastruktuuri- Teknologiat- Organisaatiot- Väestörakenne- Kulttuuri (arvot &

normit, aktiviteetit)- Instituutiot (lait

& sääntely)- Politiikka- Talous- Työmarkkinat- Media

KOHERENSSIN TUNNE- Ymmärrettävyys- Hallittavuus- Merkityksellisyys• Korkeampi päämäärä• Muiden palveleminen• Flow aktivitetit

Arjen valintojenvaikutukset

Palaute tarpeidentyydytyksestä

Palaute onnelli-suudesta

Palaute onnelli-suudesta

Palaute tarpeidentyydytyksestä

Arjen valintojenvaikutukset

Lähde: Hämäläinen (tulossa): ”In Search of Coherence: Sketching a Theory of Sustainable Well-Being”

© Sitra14.6.2013 7

Olemme siirtyneet ”loputtomien valintojen yhteiskuntaan” (problem of choice)

• Suomalaisen talouspolitiikan ja hyvinvointivaltion keskeinen tavoite on ollut lisätä kansalaisten käytössä olevia resursseja, toimintamahdollisuuksia ja vapauksia.

• Tämä tavoite on saavutettu erinomaisesti: Suomalaisilla on nykyään enemmän resursseja, toimintamahdollisuuksia, vapauksia ja vaihtoehtoja kuin koskaan aiemmin.

• Samalla arkielämästä on kuitenkin tullut aiempaa epävarmempaa, monimutkaisempaa ja kiivasrytmisempää, ja siitä kunnialla selviäminen vaatii erilaista osaamista kuin aiemmin.

• Vauraaseen ja vapaaseen yhteiskuntaan liittyy myös valinnan pakko.

© Sitra14.6.2013 8

Päätöksenteko on vaikeutunut• Yhteiskunnan murros, erikoistuminen ja monimutkaistu-

minen ovat lisänneet päätöksenteon epävarmuutta ja ”ulkoisvaikutuksia”.

• Saatavilla olevan ja ihmisten prosessoiman tiedon määrä on räjähtänyt, aivojen kapasiteetti ei ole kasvanut (”infoähky”).

• Vanhat ajattelu- ja toimintamallit eivät enää toimi odotetusti muuttuneessa maailmassa.

• Perinteiset käyttäytymisnormit eivät enää rajaa ja tue päätöksentekoa sekä käyttäytymistä samoin kuin ennen. (normien rapautuminen)Rationaalinen päätöksenteko on vaikeutunut. Pitkän aikavälin suunnittelu sekä oman toiminnan seurausten ymmärtäminen aiempaa vaikeampaa.Mielenterveys- ja elämänhallintaongelmat kärjistyvät; lyhytjänteiset, kapea-alaiset ja itsekkäät päätökset muodostuvat ongelmaksi.

© Sitra

Maailma on hämmentävä paikka!

14.6.2013 9

- Ilmaston lämpeneminen- Terrorismi- Talouden globalisaatio- Työelämän muutos- Finanssi- ja talouskriisi- Maahanmuutto- Yhteiskunnan polarisoituminen- Jokela ja Kauhajoki- Eurokriisi- Arabimaiden vallankumoukset- jne. Lähde: O’Hara 2008

© Sitra

Crisis and opportunity

Lähde: O’Hara (2008)

© Sitra

Arjen erilaisten tehtävien ja roolienyhteensovittamisen vaikeus

+-

+-

+-

+-

TYÖ

PERHE

YSTÄVÄT

KULUTTAJA

KANSALAINEN

SUKULAISET

HARRASTUS 1

HARRASTUS 2

Synergiat jakonfliktit

Kullakin omat: - Päämäärät- Käytännöt- Kontekstit- Viitekehykset- Kielet- Normit

© Sitra

Yhteiskunnallinen murros jahenkinen hyvinvointi

Epävarmuu-den kasvu,kompleksisuus

Valintojenongelmat

Individualismi,normittomuus,kulutusyhteis-kunta, materia-lismi & instru-mentalismi

Ymmärrettävyys

Hallittavuus

Merkityksellisyys

Koherens-sin tunne

Terveys, subjektiivinenhyvinvointi(QoL)

Lähteet: Aaron Antonovsky (1987);Monica Ericsson & Bengt Lindström (2005)

© Sitra

Henkisessä hyvinvoinnissa ongelmia• Erityisopetusta saavien nuorten määrä on kasvanut 90-luvun puolivälistä alkaen

(Tilastokeskus)• Nuorten (16 - 29 v.) mielenterveyden häiriöiden vuoksi saamat sairauslomat ja

työkyvyttömyyseläkkeet kasvoivat voimakkaasti vuosina 2000 - 2007 (Raitasalo ja Maaniemi 2008)

• Nuorten nukahtamis- ja unihäiriöt ovat kasvaneet jatkuvasti vuosina 1996 – 2004 (Rimpelä, Luopa, Räsänen ja Jokela 2006)

• Nuorten psyykelääkkeiden käyttö lisääntyi selvästi viime vuosikymmenen aikana (Autti-Rämö, Seppänen, Raitasalo, Martikainen ja Sorander 2009)

• 15 – 25 prosenttia nuorista kärsii jostakin mielenterveyden häiriöstä (Marttunen ja Kaltiala-Heino 2007)

-----------------------------------------• 20 – 25 prosentilla väestöstä on psyykkisiä stressioireita (Lönnqvist 2008),• Työperäiset univaikeudet ovat kasvaneet selvästi vuosina 1990 - 2003 (Härmä ja

Sallinen 2006),• Mielialalääkkeiden käyttö on kahdeksankertaistunut vuodesta 1990 (Lääkelaitos),• Asukasta kohti laskettu alkoholinkulutus kasvoi 18 prosenttia 1995 - 2008 (THL),• Mielenterveyden häiriöt nousivat 2000-luvulla suurimmaksi syyksi sairauspoissaoloille

ja uusille työkyvyttömyyseläkkeille (Raitasalo ja Maaniemi 2007, 2008).

© Sitra14.6.2013 16

© Sitra

Puolustusvoimat: varusmiesten kipupisteet

• Psyykkiset ongelmat aiempaa yleisempiä• Huonompi fyysinen kunto kuin isällään• Huumeet, alkoholi, lääkkeet• Rikkinäinen kotitausta• Raha-asiat sekaisin, pikavippikierteet• Vuorokausirytmi sekaisin• Elämänhallinta vaikeaa

17

© Sitra

Elämänhallinnan ongelmat nuorten syrjäytymisen taustalla?

• Lämsä (2009) has framed the social exclusion process as movement in a continuum from “life management”, through “helplessness” to “social exclusion”. In her study of social exclusion in Finland, the path from life management to social exclusion involved the accumulation of various disadvantages and an increased control by the social welfare authorities, which further decreased the individual’s own life management capacity.

• Rönkä (1999) made a comprehensive empirical study of the accumulation of “social functioning problems” (disadvantages) in the transition from childhood through adolescence to adulthood. The three types of vulnerabilities identified by Rönkä make individuals’ life management exceedingly difficult by (a) increasing the environmental uncertainty and complexity that they must deal with, by (b) weakening their capacity to deal with everyday challenges, and by (c) leading to problems in social situations.

• The life management problems, in turn, can cause the accumulation of the more traditional disadvantages and deprivation problems (unemployment, poverty, poor health, etc.) (Lämsä 2009).

• A recent study of the 15 to 24 year old European NEETs (“not in employment, education or training”) is consistent with the view that life management problems can cause the accumulation of disadvantages and eventually social exclusion (Eurofound 2012). According to the study, the probability of becoming a NEET is positively associated with personal characteristics that weaken the individual’s life management capabilities (e.g. “some disability” or “immigration background”) or make his living environments more challenging (e.g. “living in remote areas”; “low household income”; “unemployed, poorly educated or divorced parents”).

18

© Sitra

Johtopäätöksiä

• Suomen hyvinvointijärjestelmä puuttuu ongelmiin myöhään. Perinteiset reaktiiviset interventiot, kuten työllistämistoimet, lisäkoulutus, tai tulonsiirrot, eivät usein enää auta, jos ongelmat ovat jo kasautuneet ratkaisemattomaksi vyyhdeksi.

• Myöskään ongelmien tulkinta deprivaatioviitekehyksessä ja henkilön käsittäminen toimenpiteiden objektina ei auta, jos ongelmien perimmäinen syy on elämänhallinnan kirpoaminen.

• Fokus tulisi olla elämänhallinnan ongelmien aikaisessa tunnistamisessa ja ongelmien kasautumisen ennalta ehkäisemisessä.

• Taloustieteen Nobelisti James Heckman (2011) Valkoisessa talossa:“[I]mprovements early in the life cycle of disadvantaged children have much higher economic and social returns than later-life remediation targeted towards disadvantaged adolescents, such as reduced pupil-teacher ratios, public job training, convict rehabilitation programs, adult literacy programs, tuition subsidies, or expenditures on police…The longer society waits to intervene in the life cycle of a disadvantaged child, the more costly it is to remediate disadvantage” (James Heckman 2011).

19

© Sitra

Johtopäätöksiä

• Elämänhallinnan tukeminen edellyttää aikaista, räätälöityä moniammatillista tukea lapsen arjessa. Suomen oppimisvaikeuksista kärsivien lasten tukijärjestelmä on tästä hyvä esimerkki (Sabel, Saxenian, Miettinen, Kristensen and Hautamäki 2011).

• Lapsi ja nuori tarvitsevat tuekseen läheisen ”luottohenkilön” (Palola, Hannikainen-Ingman and Karjalainen 2012).

• Skottien ”voimavaroihin perustuva” (asset based approach) ja lapsikeskeinen toimintamalli on hyvä esimerkki. Sen fokus on: (a) aikaisessa interventiossa ja ennalta ehkäisyssä, (b) lapsen, vanhempien ja yhteisön voimavarojen kehittämisessä (ei ongelmissa!), sekä (c) koherentin kasvuympäristön tukemisessa.

20

© Sitra

Scottish government 2010

“Parental attachment in the early years in particular, and good, consistent parenting more generally, are the key factors in building a sense of coherence and, in turn, increasing a person's chances of experiencing a range of positive social outcomes. On the other hand, chaotic surroundings and lack of coherence can produce consistently higher stress levels as children grow up. This impacts directly on cognitive and emotional development, and can lead to a higher likelihood of experiencing problems in later life, such as poor health, low educational attainment, substance misuse and offending.”

21