E E S P Ä I N !A v a u k s i a t o i s e n l a i s e e n H e l s i n k i i n . V a i h t o e h t o j a v a s e m m a l t a . 3/2009

Aika leikata pääoman voitoistas. 8

Steen1 on nyt Liekehtivä Sikiös. 3

Facebookissa Natoa

vastaan s. 5

Lähipalvelut pelastettavas. 6

ILMASTOTEKOJEN AIKA

Facebookissa Natoa

VEIKKO KOIVUSALO

2 EESPÄIN! 3/2009

PÄÄKIRJOITUS

Nimimerkki seuraa näköala-paikalta kaupunkimme johdon ihmeellisiä seikkailuja demok-ratian viidakossa.

Suorassa lähetyksessätalon piikkiin.

– No totta kai, ja tilaa samalla kaikille kevereillesikin, ettei tule pojille kade mieli. Ja kukahan on seuraava soittaja?

(PLING! Käytä sinäkin Helsin-gin Energian kallista sähköä, näin tuet yhteistä hyvää. PLING!)

– Täällä puhuu työtön opettaja nimimerkillä Työtön opettaja. Tuo meidän koulu kun lakkautettiin ja minä jäin vaille työtä. Että on-kohan niitä työpaikkoja jatkossa tulossa tai jotain muuta hyvää?

– Voi voi, kyllä se on ikävä, että näin pääsi käymään. Mutta men-kää tekin töihin, niin ei tarvitse työttömänä kärsiä. Ja seuraava soittaja luuriin.

(PLING! Kaupungin suosittele-mat arvokkaat terveyspalvelut yk-sityisiltä. Myynnissä nyt. PLING!)

– Terve, tässä Tilakeskuksen poikien kanssa päätettiin soit-taa, kun kaupunkilaisiahan me-kin olemme. Tai pojat käski soit-

tamaan, että saisivat kerrankin kuulla Kaupungin Oman Kehun (kok) ääntä, siis teikäläistä niin-kuin livenä.

– Että ei teillä ole mitään kysyttävää?

– No eihän meillä, meillä on kaik-ki hyvin ja ahkerasti vaan sisäisiä ja muitakin vuokria korotellaan ja ollaan töykeitä asiakkaille.

– Se on hyvä se. Näin me kaikki joudumme yhteisen hyvän eteen ponnistelemaan. Samalla lähetän tässä kiitoksia Energian pojille hy-vin tehdyistä säästötalkoista. Kyl-lä meidän täällä kaupungintalol-la kelpaa, kun rahaa tulee sisään kaikista johdoista. Sitten seuraa-va soittaja.

(PLING! Kaupungin Yksityis-tettyjen Yhtiöiden osakkeet nyt myynnissä. Tuo vaivaiset roposi yhteiseen hyvään. PLING!)

– Hyvää iltaa, se on sairas in-validi täältä Krunikasta. Kun se terveyskeskus nyt lakkautettiin

Kansalaisten toistuvat vaa-timukset asukkaiden

kuulemisesta ovat johtaneet siihen, että kaupungintalo aloittaa omat, sponsoroidut ja suorat radiokontaktilähe-tykset, joissa kuulijoiden ky-symyksiin vastaamassa on it-se Kaupungin Oma Kontak-tipoika Jussi (kok). Kaikki-en soittajien kesken arvomme myös uusia katteettomia lupa-uksia. Yhdistämme tähän en-simmäiseen suoraan lähetyk-seen ja luurin päässä lienee ensimmäinen kyselijä.

– Täällä on vaan yks taval-linen sosiaalijohtaja. Että sitä minä vaan kyselisin, että kun paita on käynyt liian pieneksi, jotta voinhan minä tilata uu-det, käsintehdyt muotivaatteet

Työterveyslaitoksen uuden tut-kimuksen mukaan suomalaisten viihtyvyys työssä on romahtanut tällä vuosituhannella jo ennen fi -nanssikriisiä. Jatkuvassa epävar-muudessa eläminen on tehnyt työ-uupumuksesta kansantaudin.

Itella Oyj:n Vantaan logistiik-kakeskuksen rahtiterminaalissa luottamusmiehenä toimiva Mar-kus Mutta on huomannut saman käytännössä niin työntekijänä kuin edunvalvojanakin. Epävar-maan työhön ei haluta sitoutua ja se ei kiinnosta, toisaalta vaadi-taan aina kovempia suorituksia. Myös valtionyhtiö Itella on yt-neu-votteluilla pyrkinyt miljoonien eu-rojen voittoihin.

– Ei riitä, että menee hyvin vaan pitää mennä loistavasti. Tästä kärsii eniten perusduunari. Työn-tekijät sairastelevat enemmän kuin esimerkiksi kolme vuotta sitten, henkinen pahoinvointi on lisääntynyt. Työpaikallamme on

ollut viimeisen kahden vuoden ai-kana jo neljä väkivaltatapausta.

Romahduksen syitä ei tarvit-se kaukaa hakea. Pahoinvoin-nin taustalla on taloudellisten paineiden tuottama armoton työkulttuuri.

– Porvarihallitus on saanut jun-tattua läpi suomalaisten päähän ajatuksen, että vain leikkaamalla voidaan tehdä hyvää tulosta josta kaikki hyötyvät. Totuudessa vain työnantajat hyötyvät tästä.

”Emme anna sortamisen jatkua”

Markus Mutan mielestä SAK on jäänyt tilanteessa sivustakat-sojaksi. Hän ottaa esimerkiksi uuden työehtosopimuksen, jo-ka tuntuu lähinnä liitteeltä van-haan. Vaikka parannuksiin olisi ollut tilaisuus, Posti- ja logistiik-ka-alan unioni PAU tyytyi nimel-liseen puolen prosentin nimelli-

seen palkankorotukseen Metalli-liiton avaamaan ”yleiseen linjaan” vedoten.

– Näin munatonta toimintaa on korkeintaan Sveitsin suklaaliitos-sa. Meidän kentältä oli annettu selkeät viestit siitä, että jäsenil-lä on taistelutahtoa mutta liitto ei uskaltanut lähteä haastamaan työnantajaa. Aseita meiltä ei ole viety, sisu ja rohkeus on.

Kovasta kritiikistä huolimat-ta Markus Mutta uskoo vakaasti muutokseen kohti parempaa. Pa-silan osaston nuorisojaoston pu-heenjohtajana hän näkee ay-liik-keen toivon uuden sukupolven rohkeudessa. Vantaan logistiik-kakeskuksessa työntekijät ovat jo järjestäneet ulosmarsseja ja ylityökieltoja.

– Jäsenet itse ovat huomanneet, että teoilla on väliä. Me emme an-na sortamisen jatkua enää.

SIPPO KÄHMIpostityöntekijä

teenik@kolumbus.fi

Vastakkainasettelun aikaKokoomus jyrää vihreiden tuella Helsingin kaupungin asukkai-den enemmistöä vastaan. Äänioikeutettuja kaupungissamme on noin 474 000. Kokoomus sai valtaisalla suuryritysten ja hämä-rämiesten rahalla itselleen kaikista äänioikeutetuista vain 17,1 prosentin kannatuksen.

Tällä kuudesosan tuella kokoomus maksaa nyt helsinkiläisten varoista vaalirahoittajilleen niiden antamat vaalirahat monikym-menkertaisesti takaisin yksityistämällä palveluja, palveluseteleil-lä, gryndereille edullisilla tonteilla jne.

Helsinkiläisiä jaetaan yhä eriarvoisemmin. Ne, joilla on rahaa, saavat aina palveluja, mutta vähävarainen kansanosa jätetään jonoihin ja jopa heitteille. Esimerkiksi pitkäaikaissairaaloiden lopettamishankkeella tehdään yksityisille sairaaloille lisää asiak-kaita ja siirretään vastuuta vanhusten hoidosta yhä enemmän omaisille.

Yksityistämisen seurauksista on saatu jo kokemusta muun muassa bussiliikenteessä. HKL:n bussilinjoja tyrkytettiin kilpai-luttamalla yksityisille fi rmoille. Seurauksena oli kaluston huono-neminen, vuorojen väheneminen ja lippujen hintojen nousu.

★ ★ ★

Olen käynyt joskus valtuuston lehtereillä seuraamassa asioiden käsittelyä. Sisälle pääsee Sofi ankadun puolelta turvatoimien saattelemana kuten lentoasemalla. SKP:n ja Asukaslistan Heik-ki Takkisen valtuustoaloitteen tuloksena on nyt myös suora net-titelevisioyhteys valtuustosaliin.

Seurasin netin kautta budjettikeskustelua usean tunnin ajan. Se oli varsin valaisevaa ja paljasti kokoomuksen ajavan julkisten palvelujen yhä rajumpaa leikkaamista ja yksityistämistä. Samal-la näkyi se, ketkä kokoomusta tässä tukevat.

Vihreät eivät vain myötäile kokomusta, vaan ovat ratkaiseva tuki ja turva. Ilman sitä valtuustossa olisi vihreiden ja vasem-miston enemmistö. Erityisen ihmetyksen aihe on Vasemmistolii-ton tovereiden rooli kokoomuksen pienempänä apulaisena. Hei-dänkin äänillään vietiin läpi budjetti, joka vähentää kaupungin työpaikkoja, yksityistää osan päivähoidosta, heikentää vanhus-tenpalveluja, nostaa joukkoliikenteen lippujen hintoja, korottaa tonttivuokria ja yhtiöittää helsinkiläisten yhteistä omaisuutta.

★ ★ ★

Ensi kertaa Helsingin historiassa olivat sosialidemokraatit ja kommunistit yhdessä oppositiossa, kun budjetista päätettiin. Toivottavasti Vasemmistoliittokin tulee tähän yhteisrintamaan.

Nyt on yhdistettävä voimia myös ay- ja kansalaisliikkeissä. Esimerkiksi julkisten lähipalvelujen pelastamiseksi tarvitaan asukkaiden ja työntekijöiden yhteistä toimintaa.

Kokoomus käy luokkataistelua täy-dellä rintamalla. Suurin osa helsinkiläi-sistä kokee sen jokapäiväisessä elämäs-sään julkisten palvelujen heikentymisenä, asumiskustannusten nousuna ja monin muin tavoin. Vain yhteisvoimin voimme pysäyttää oikeiston etenemisen ja muut-taa suunnan.

TOIVO KOIVISTOSKP: Helsingin kaupungin piirijärjestön

puheenjohtaja

Vähemmän jengiä ja enemmän duunia

ja minä en oikein pääsee lääkäril-le, kun rahatkin on loppu, voimat vähissä eikä jaksa sinne leipäjo-noonkaan mennä, kun...

– No no. Eipäs nyt jäädä mu-rehtimään näitä elämän pieniä vastoinkäymisiä. Ajattele sinäkin positiivisesti ja muista että olet itse oman elämäsi sankari ja et-tä yhteiseen hyvään tässä kaikki puhalletaan... Ja vielä on aikaa yhteen puheluun. Haloo, kukas siellä?

– Täällä on Hilda ja minä olen 10 vuotta ja koska sinä et kuun-tele meitä lapsia ja nuoria, niin en minäkään kuuntele sinua. SLÄM.

– Jaaha, olipas siinä kiukkui-nen ja huonosti kasvatettu nuori neiti. Miksiköhän kaikki vanhem-mat eivät kasvata lapsistaan kun-non kokoomuslaisia pääomaveron maksajia, elämä olisi meille kai-kille helpompaa.

(PLING! KOK! PLING! KOK!

PLING!) – Ja nyt on lähetysaikam-

me lopussa. Seuraavan ker-ran avaamme radiokontakti-lähetyksemme sopivasti en-nen vaaleja ja hienoja vaali-lupauksiamme. Ja silloinkin näihin ajankohtaisiin ja kipe-riin asukkaiden kysymyksiin on vastaamassa ja lupauksia antamassa itse Kunnan Osal-listuva Kontaktipoika Jussi (kok). Lopuksi kuuntelemme vanhan, suositun kappaleen: Ensin meillä tehdään sairaita ja sitten sairaala. Mutta koko-naisuuden (kok) huomioon ot-taen soitamme siitä kaupun-gintalon oman version: Ensin meillä tehdään sairaita ja sit-ten lisää sairaita.

RATAS

RATAS

Itellan rahtiterminaalin luottamusmies Markus Mutta.

3/2009 EESPÄIN! 3

S eppo Lampela eli rap-artis-ti Steen1 on nyt Liekehtivä sikiö. Uusin levy Pesismai-la ja ananas ilmestyi mar-

raskuun puolivälissä tällä uudel-la taiteilijanimellä. Miksi muu-tit jo vakiintuneen ja tunnetun taiteilijanimesi?

– Liekehtivä Sikiö on lomailua kantaaottavan rap-artistin töistä. Nyt kun olen itkenyt maailman-tuskaa kolmen levyn ja kokoel-man verran, tekee hyvää nauraa-kin vaihteeksi. Mielestäni levyssä on kantaaottavia teemoja, mutta pyrin tällä kertaa käsittelemään niitä lähinnä huumorin ja satiirin kautta.

Onko myös musiikkisi tyyli muuttunut?

– Tietenkin musiikkini muut-tuu koko ajan, mutta Sikiö ei ole pysyvä muutos, pikemminkin hengähdystauko vakavammasta musiikista. Suuremmat muutok-set ovat vasta tulevaisuudessa, olen tekemässä bändilevyä Timo Rautiaisen kanssa. Elävä musiik-ki antaa täysin uusia mahdolli-suuksia ja isomman pelikentän.

Mitä haluat musiikillasi kertoa?

– En tiedä, mitä haluan ker-toa... Haluan vain musiikillani kertoa tästä maailmasta. Laulut ovat mun näköisiäni, vaikka kuin-ka yrittäisin muuttaa kirjoittamis-tani tai ilmaisuani. Se on taiteili-jan siunaus ja kirous.

Vaikuttamisen vaikeus

Seppo Lampela on SKP:n ja Hel-sinki-listojen varavaltuutettu kaupunginvaltuustossa. Mukaan politiikkaan hänet ajoi halu vai-kuttaa konkreettisesti.

– On jotenkin tekopyhää tehdä kantaaottavaa musiikkia ja sitten istua himassa katsomassa Eu-rosportia ja juomassa lonkeroa.

Koetko, että olet voinut vaikut-taa varavaltuutettuna?

– Valitettavasti nyt tuntuu sil-tä, että voin musiikillani vaikut-taa enemmän kuin käytännön po-liitikkona. Sen toteamiseen riittää päivän lehden lukeminen. Mä olen ollut valtuustossa, eikä siellä mei-dän leirillä ole ihan hirveästi pai-noa. Valitettavasti.

budjetin vuotuisen ylityssumman kokoa.

Jo pelkistä taitelijanimistä saa aavistuksen siitä, että Lampela on mainio sanataiteilija. Omape-räistä kielenkäyttöä sisältävä esi-koisromaani Hullu klovni ilmestyi viime vuonna. Onko uusi romaani tekeillä?

– On toki, tekeillä parhaillaan ja toivottavasti luettavissa ensi vuonna. Tyylillisesti kirja poikke-aa Hullusta Klovnista paljonkin, mutta toivottavasti hyvään suun-taan. Itse koen oppineeni paljon kirjoittamisesta ja toivon sen vä-littyvän lukijoillekin.

MARJALIISA SIIRA

Orjat ovat ennenkin nous-seet kapinaan, tuu-mii Helsingin Työttömät

-yhdistyksen harjoittelija Lu-ca Delgado porvarihallituksen työllisyyspolitiikasta.

Hallituksen politiikkaa myötäi-lee myös Helsingin kaupunki, jo-ka budjetoi työttömyyden hoitoon ensi vuodelle jopa vähemmän kuin viime vuodelle ja vähentää kaupungin työpaikkoja, vaikka työttömyys on rajussa kasvus-sa. Nuorten työttömien määrä on pääkaupunkiseudulla lähes kak-sinkertaistunut viime vuodesta.

Porvarihallituksen kehittä-mä työministeriön ja kauppa- ja teollisuusministeriön fuusio nä-kyy työttömän arjessa. Siitä pu-huu omaa kieltään viime keväänä

tömän elämää kokonaisuudes-saan, esimerkiksi tyttö/poikays-tävän kanssa yhteen muuttami-nen on usein taloudellisesti mah-dotonta. Suurin osa tuesta kato-aa puolison tulojen vuoksi.

Delgadolla ei opiskeluun liitty-vää harjoittelua tehdessään me-ne sen paremmin.

– Opiskelijana saan mini-miopintotukea alle satasen kuus-sa, koska asun vanhempieni ta-loudessa. Asia ihmetyttää koska virallisesti olen täysi-ikäinen eikä vanhemmillani pitäisi olla enää elatusvelvollisuutta.

Työllistymistä rajoittaa laa-ja orja- ja halpatyön markkina, jonka palkaton työharjoittelukäy-täntö on luonut.

Tutkija Jaana Lähteenmaa totesi YLE:n haastattelussa, et-tä nykyinen työvoimapolitiik-ka saattaa lisätä pimeää työtä. Työttömien pakkokouluttamisen ja -kurssittamisen jatkaminen ei toimi, kun töitä ei ole tarjolla.

KALLE HERNBERGkalle.hernberg@gmail.com

Lampela on ammatiltaan nuo-riso-ohjaaja, joten hän seuraa tietysti nuorten asioita. Antaako Helsinki nuorille mahdollisuuk-sia virikkeelliseen vapaa-ajan viettoon?

– Nuorille on tarjolla enemmän tasokkaita palveluita kuin kos-kaan, mutta niistä tiedottaminen tuntuu olevan se ongelma. Nyky-ään nuorten mahdollisuudet teh-dä laadukasta musiikkia, eloku-via, radiotyötä etc. ovat poikkeuk-sellisen kovatasoisia, siis ihan glo-baalissakin mittakaavassa. Myös liikunnalliset palvelut ovat huip-puluokkaa. Muiden maiden nuo-risotyön ammattilaiset tulevat jo-pa tutustumaan suomalaiseen nuorisotyöhön, ihan ministerita-solta asti.

Lampelan mukaan tiedottami-nen nuorten palveluista ontuu pahasti.

– Siihen ei ole erityistä syytä, vaan pikemminkin se on pien-ten syiden summa. Ei-tuottaval-la taholla ei ole varoja esimer-kiksi suuriin mainoskampanjoi-hin. Tästä syystä monet palvelui-ta tarvitsevat nuoret eivät kerta kaikkiaan saa aina tietää niiden olemassaolosta.

Rentoa lautakuntatyötä

Lampela on myös varsinainen jä-sen liikuntalautakunnassa. Miten lautakuntatyö on sujunut?

– Se on ollut rentoa ja aikaa on

mennyt opetellessa. En ole kos-kaan ollut järin liikunnallinen kaveri, joten nyt on ollut työtä tutustua liikuntaviraston tarjo-amiin palveluihin ja vaihtoehtoi-hin. Mikä on tehnyt hyvää mun kunnollekin.

– Lautakunnassa pyrin yksin-kertaisesti äänestämään omien arvojeni mukaisesti, mutta suurta draamaa siellä ei ole ollut. Suurin jännitysnäytelmä käytiin erään nimeltä mainitsemattoman seksu-aalivähemmistön kampanjasta.

Lautakuntatyössä Lampela ko-kee voivansa vaikuttaa kaupungin politiikkaan.

– Tosin koko liikuntaviraston budjetti on vain sosiaaliviraston

Hullusta klovnista Liekehtivään sikiöön

julkaistu Sosiaalibarometri 2009, joka osasi ennustaa TE-toimisto-jen ruuhkautumisen, kun valtion tuottavuusohjelma leikkaa niiden henkilökuntaa rajusti. Asiakas-palvelijoita ei riitä edes entiseen tapaan ja asiakkaat kokevat uu-den Työ- ja elinkeinoministeriön palvelevan yrityksiä, ei ihmisiä.

Delgado,18, on tutustunut mo-nipuolisesti työhallinnon palvelui-hin, eivätkä työvoimakoulutukset saa häneltä hyvää arvosanaa.

– Työttömille tulisi suoda mah-dollisuus opiskeluun työttömyy-den aikana muutenkin kuin ly-hyillä työvoimatoimiston ostamil-la kursseilla. Nythän oma-aloit-teinen itsensä kehittäminen on työttömältä kiellettyä, jolloin työt-tömyys on vain hukkaan heitettyä aikaa, Delgado kritisoi.

Kehno perusturva

Työvoimakoulutukset koetaan laajemminkin puutteellisiksi ja kurssiin sisältyvä työharjoittelu hanttihommien tekemiseksi ilman palkkaa.

Työmarkkinatuki säätelee työt-

Orjat ovat ennenkin nousseet kapinaan, muistuttaa Luca Delgado.

Steen1 on nyt Liekehtivä Sikiö. Taustalla Kallion leipäjono.

Nuoret palkatonta orjatyövoimaa?

JANI LAUKKANEN

4 EESPÄIN! 3/2009

K ööpenhaminassa pitäi-si syntyä ennen joulua sopimus toimista, joil-

la vähennetään radikaalisti il-mastopäästöjä. Kokouksesta on tulossa fl oppi. Kaikki konk-reettiset sitoumukset näyttä-vät jäävän auki.

Pääsyynä uhkaavaan epä-onnistumiseen on vauraiden teollisuusmaiden hallitusten haluttomuus vähentää riit-tävästi näiden maiden omia päästöjä. Ne eivät halua myös-kään sitoutua tukemaan riit-tävästi kehitysmaiden siirty-mistä kestävämpään energia-talouteen, arvioi ympäristö-päällikkö Maija Hakanen.

– Hallitukset myötäilevät taloudellista eliittiä ja suur-sijoittajia, jotka haluavat jat-kaa liikevoittojen tekemistä rikkaiden maiden tuhlaileval-la aineellisella kulutuksella ja fossiilisiin polttoaineisiin pe-rustuvalla tuotannolla.

Päästöjen vähentämiseen tarvittava teknologia on ole-massa. Mitä aikaisemmin il-mastotekoihin ryhdytään, si-tä pienemmäksi jäävät kus-tannukset, Maija Hakanen huomauttaa.

Kehitysmaiden päästövähen-nysten ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen kustannuksiksi on arvioitu runsaat 100 miljardia euroa vuositasolla. Summa on al-le viidennes USA:n sotilasbudje-tista ja kymmenesosa maailman sotilasmenoista.

Ydinvoima ei ole ratkaisu

Energiateollisuus ja kokoomus-puolue ovat esittäneet, että Suo-meen tarvitaan lisää ydinvoimaa ja esittäneet luvan antamista kol-melle uudelle voimalalle.

– Ydinvoimalan rakentamisen kustannukset ja turvallisuuson-gelmat ovat osoittautuneet val-tavasti ennakoitua suuremmiksi. Toisaalta työ- ja elinkeinominis-teriönkin laskelmat osoittavat, et-tä sähkön tuotannon tarvetta on liioi teltu, Maija Hakanen toteaa.

Suomen kommunistisen puo-lue vastustaa luvan antamista yhdellekin uudelle ydinvoimalal-le. Kommunistien mielestä inves-toinnit tulee suunnata uusiutu-vaan energiaan, kuten tuulivoi-maan, aurinkoenergiaan, biokaa-suun ja puuperäisiin kotimaisiin biopolttoaineisiin.

Missä hallituksen ilmastoteot?

Matti Vanhasen hallitus on aset-tanut yhden ainoan tavoitteen il-mastopäästöjen vähentämises-tä. Se koskee vasta vuotta 2050. Tämä pitkän aikavälin tavoite il-mastopäästöjen vähentämises-tä 80 prosentilla jää pahasti jäl-keen Ruotsin ja Norjan tavoitteek-seen asettamasta hiilineutraalista kehityksestä.

– Entä missä ovat hallituksen välitavoitteet, ihmettelee Maija Hakanen.

SKP tukee ympäristöjärjestöjen ja monien kansanedustajien alle-

kirjoittamaa aloitetta ilmasto-laista, joka edellyttäisi pääs-töjen vähentämistä vuosittain viidellä prosentilla niin, et-tä päästöt vähenisivät lähes 40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

Rahaa ilmastotekoihin SKP ottaisi leikkaamalla energia-yhtiöiden jättivoittoja ja ase-varustelun menoja. Kommu-nistit vaativat energiatuo-tantoa yhteiskunnalliseen omistukseen, jonka pitää olla myös demokraattista eikä mi-tään optioherrojen bisnestä.

Entä Helsinki?

SKP ja Helsinki-listat on esit-tänyt jo parina vuonna, että Helsingin kaupunki sitoutui-si viiden prosentin vuotuiseen ilmastopäästöjen vähentämi-seen. Yllättäen tämä ilmas-tolakialoitteeseen perustuva esitys on saanut kaupungin-valtuustossa tukea vain va-semmiston piiristä. Vihreät ovat äänestäneet oikeiston mukana sitä vastaan. Vih-reiden ryhmä ei kannattanut myöskään luopumista Neste Oilin palmuöljydieselin käy-töstä Helsingin busseissa.

Toimintapäivä joulukuussa

Kansainväliseltä ilmastoko-koukselta vaaditaan sitovaa ja oikeudenmukaista ilmas-tosopimusta muun muassa järjestämällä kansainvälinen toimintapäivä 12.joulukuuta. Kööpenhaminassa järjestettä-vään mielenosoitukseen osal-listuu Suomesta muun mu-assa kommunistinuori Anna-Mili Tölkkö. Samaan aikaan tapahtuu myös Helsingissä.

www.polttavakysymys.fi

Helsinkiläinen rauhanpuo-lustaja Riia Colliander uskoo Suomen puolus-

tusbudjetin kuitenkin räjähtävän käsiin, jos Suomi liittyy Pohjois-Atlantin sotilasliitto Natoon.

– Sotilasmenot tulisivat tällöin vääjäämättä kasvamaan, hän to-teaa. Toimistotyötä tekevä Col-liander muistuttaa suurimpien leikkauksien kahden viimeisen hallituskauden aikana suunna-tun peruspalveluihin.

– Mikäli hallitus ei ole aikeis-sa palauttaa varallisuusveroa, mistä Natojäsenyyden vaatimat rahat sitten saataisiin, hän ky-syy ja vastaa: – Edelleen perus-palveluista, vanhuksilta ja lap-siperheiltä. Niiltä vähävaraisilta, joiden protestit on mahdollista katsoa merkityksettömiksi. Heil-tä, jotka eivät voi protestoida siir-tämällä yrityksensä pääkonttoria halpatuotantomaihin.

Eräpäivä eittämättä vanhentunut

Toimistotyöläisenä eli organisaat-torina, arkistoijana ja tietojenkä-sittelijänä Riia Colliander pohtii Natoa myös työnsä kautta. Hänen mielestään Nato on päivittämätön, aikansa elänyt ja tarkoitustaan vastaamaton järjestelmä. Mitkä seikat tekevät Pohjois-Atlantin so-tilasliitosta tarpeettoman?

– Kyseessä on kylmän sodan jäänne. Neuvostoliiton vastakap-

Suomalaisten enemmistö suhtau-tuu Nato-jäsenyyteen kielteisesti.

– Mutta ongelmana on se, että ei ole aktiivista ja älyllistä argu-mentointia Natoa vastaan ja sen selvittämistä, mikä olisi vaihtoeh-to Natolle turvallisuuspolitiikassa. Puuttuu myös näkyviä poliitikko-ja ja julkisuuden henkilöitä, jotka tätä tekisivät, arvioi Rauhanpuo-lustajien puheenjohtaja Markku Kangaspuro.

Suomea Natoon ajavien taho-jen perustelut ovat varsin yksin-kertaisia: Naton sanotaan olevan kuin mikä tahansa läntinen orga-nisaatio, ei enää se vanha sotilas-liitto. Sanotaan USA:n politiikan erityisesti Obaman presidentiksi valinnan jälkeen muuttuneen niin paljon, että se vaikuttaa Naton roolin muutokseen. Ja sanotaan, että Nato on läntisten demokraat-tisten valtioiden järjestö, jossa jo-kainen voi itse päättää osallistu-misesta operaatioihin.

– Haaste on nyt se, miten luo-daan erittelevää ja analyyttistä keskustelua, jossa kansalaiset ovat mukana ja näkevät, että se koskee samoja asioita ja huolia, mistä hekin keskustelevat.

Afganistanin sota

Naton roolia Kangaspuro luon-nehti siten, että Nato on USA:sta täysin riippuvainen ja tukee USA:n johtamia sotilaallisia ope-raatioita sen omien ja toissijaises-ti mahdollisesti muiden läntisten kapitalististen maiden intressien toteuttamiseksi.

– Suomalaiset ymmärtävät tä-män ja kansalaismielipiteen Nato-vastustus perustunee paljolti juu-ri tähän. Suomalaiset eivät halua lähteä mukaan suurvaltojen soti-laallisiin seikkailuihin. Nähdään, että Nato ei ole osoittautunut sel-laiseksi organisaatioksi, joka ky-kenisi ratkomaan akuutteja poliit-tisia saati sitten ekologisia ja mui-ta kriisejä. Juuri siksi keskustelu suomalaisten joukkojen roolista Afganistanissa ja sen kytköksistä Natoon ja USA:n strategiaan on äärettömän tärkeä.

Venäjä-kortti

Kangaspuron mielestä suomalais-

ten vastustus suurvaltojen po-litiikkaan mukaan menemiseen toimii Venäjän suhteen kaksi-suuntaisesti. Toisaalta suomalai-set ikään kuin vanhalla viisaudel-la ymmärtävät sen, että meidän ei ole mitään järkeä lähteä pulliste-lemaan Venäjää vastaan. Venä-

AIKAON ilmastotekojen

Nato valjastettu

markkinavoimien työkaluksi

Naton vastaista verkostoa kootaan

SKP:n ympäristöryhmän opintopiiriläisiä tutustumassa Helsingin Energian tuotantoon Hanasaaressa luottamusmies Leo Happosen opastuksella. Ilmastonmuutos, talouskasvu ja Marx –opintopiirissä keskustellaan seuraavaksi Kööpenhaminan ilmastokokouksesta, alustajana meteorologi Laura Rontu. Kaikille kiinnostuneille avoin tapaaminen on 14.12. klo 18 Maan ystävien tiloissa Nuorten luontotalolla, Mechelininkatu 36 B 1.

3/2009 EESPÄIN! 5

Ay-väen rauhanpäivät Järvenpäässä 9.-10.1.

Latinalainen Amerikka ja Noam Chomsky

Yhdysvaltalainen professori ja toisinajattelija Noam Chomsky vieraili Venezuelassa elokuussa 2009. Ca-racasissa pitämässään puheessa Chomsky totesi, että vanha valtaeliitti niin Latinalaisessa Amerikassa kuin Yhdysvalloissa on huolissaan nykyisestä integraatio- ja demokratiakehityksestä eteläisessä Amerikassa. Hä-nen mukaansa kolonialismin perinnöstä eroon pyrkivi-en maiden etuoikeutettu eliitti ja sen ulkomaiset tukijat nousevat vastarintaan heti, jos uudistukset menevät pa-himpia vääryyksiä vain lievästi korjaavia toimenpiteitä pidemmälle.

Chomsky muistutti, kuinka aiempina vuosina Yhdys-vallat rutiininomaisesti avusti sotilasvallankaappauksia alueella, ellei sitten suorittanut interventioita itse.

★ ★ ★

Uudella vuosituhannella on koettu jo kolme vallankaap-pausta: Venezuelassa 2002, Haitilla 2004 ja nyt 2009 Hondurasissa. Yhdysvallat tuki avoimesti Venezuelan vallankaappausta, samoin Haitin vuoden 2004 kaappa-usta (yhdessä Ranskan kanssa).

Sotilasjuntan perääntymiseen päättyneessä Hondura-sin kaappauksessa tuki ei ollut yhtä avointa kuin Vene-zuelassa ja Haitilla. Chomsky totesi, että Yhdysvallat ha-luaa varmasti edelleen säilyttää Hondurasin Soto Canon tukikohtansa, ja todennäköisesti se myös pyrkii laajenta-maan sitä. Yhdysvallat käytti tukikohtaa muun muassa Nigaraguan vastaisessa terrorisodassa 1980-luvulla.

Chomsky painotti, että jos Hondurasin vallankaap-paushallinnon suorittamat vakavat ihmisoikeusrikokset olisivat jonkin ”virallisen” vihollismaan tekosia, ne olisi-vat mediassa etusivun uutisia. Hondurasin tapauksessa niistä on raportoitu hädin tuskin lainkaan.

★ ★ ★

Chomskyn mukaan Yhdysvaltojen Kolumbiaan suun-nittelemilla uusilla sotilastukikohdilla pyritään paranta-maan kykyä sotilaallisiin interventioihin alueella. Suun-nitelmat ovat herättäneet oikeutetusti huolta Brasilian, Venezuelan ja muiden alueen maiden hallituksissa.

Chomsky huomautti, että eteläisessä Amerikassa on tänä päivänä SOUTHCOMin (USA:n Väli- ja Etelä-Ame-rikan sekä Karibian alueen sotilaallinen komentokeskus) henkilökuntaa enemmän kuin yhdysvaltalaisilla siviili-puolen järjestöillä yhteensä.

SOUTHCOMin toiminta suuntautuu nykyisellään katujengeihin sekä ”radikaaliin populismiin”. Choms-ky arveli, ettei hänen tarvitse selittää, mitä viimeksi mainitulla termillä tarkoitetaan Latinalaisen Amerikan yhteydessä.

TOMMI LIEVEMAAtommi.lievemaa@pp.inet.fi

Noam Chomskyn puhe löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta: www.venezuelanalysis.com/analysis/4834

kolumni

toksesta, kuntien palveluis-ta ja Natosta. Päivä päättyy solidaarisuusillanviettoon.

Sunnuntaina kuullaan tee-maryhmien raportit ja kes-kustellaan siitä, luoko sotilas-liitto turvallisuutta? Keskus-telijoina Esko Seppänen, Jo-hanna Sumuvuori, Kimmo Kiljunen ja Markku Kangas-puro. Tilaisuus on avoin kai-kille kiinnostuneille. www.rauhanpuolustajat.fi

pale, jota on kylmän sodan päätyt-tyä alettu markkinoida harhaan-johtavasti “turvallisuusliittona”.

Collianderin mukaan Natosta on päinvastoin kasvanut viime-vuosina entistä enemmän pelkkä markkinavoimien ja suurvaltojen työkalu.

– Nykymenolla Nato enemmän kuin torjuu, luo epävarmuut-ta. Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen sotilasliitto on nostanut suurimmaksi uhaksi terrorismin. Colliander muistuttaa terrorismin

Nato valjastettu

markkinavoimien työkaluksi

saavan käyttövoimansa niin kou-luttamattomuudesta kuin globaa-lista köyhyydestä.

– Terroriteot eivät vähene sillä, että pommitetaan lisää siviiliuhre-ja ja tuotetaan propagandamate-riaalia, jolla ylläpitää rintamalin-joja, Colliander summaa. Hän toi-voo Naton vastaisten puolustus-linjojen entisestään tiivistyvän.

– Vaikka porvarihallitus hivut-taa hiljaisuudessa maatamme Na-toon ja yhteistyö syvenee, ei vielä ole liian myöhäistä yhtyä toimin-taan rauhan puolesta.

JUHA SÄIJÄLÄ

Työpaikkojen rauhantoimi-kunta järjestää Ay-väen rau-hanpäivät 9.-10.tammikuuta Järvenpäässä, hotelli Rivolis-sa. Päivät alkavat lauantaina kello11 keskustelulla kapita-lismin lamasta ja ay-liikkeen vastauksesta siihen. Mukana ovat Tuire Santamäki-Vuori JHL:stä ja Matti Harjuniemi Rakennusliitosta. Teemaryh-missä puhutaan lapsiperhei-den asemasta, ilmastonmuu-

Markku Kangaspuro

Naton vastaista verkostoa kootaanjä argumentti on siinä mielessä ihan hyvä argumentti Natoon liit-tymistä vastaan. Mutta toisaalta Venäjän oma epädemokraattinen kehitys toimii myös päinvastoin. Suomalaiset ovat aiheellisesti huolestuneita siitä, mitä Venäjäl-lä tapahtuu.

– Pitäisikin pystyä myös kes-kustelemaan siitä, mitkä ovat Ve-näjän ja Naton väliset suhteet, nii-den tilanne ja kehitys sekä Venä-jän intressit. Venäjä-kortti tulee olemaan Suomen Nato-keskuste-lussa jatkuvasti esillä.

Kangaspuron mielestä perus-

argumentointi Nato-jäsenyyttä vastaan lähtee Naton sisäisten keskustelujen ja maailman kes-keisten turvallisuuskysymysten erittelystä sekä sen pohtimisesta, voiko tällaisella sotilasliitolla yli-päänsä olla positiivista roolia on-gelmien ratkaisemisessa.

”Mehän olemme jo Natossa”?

Vaikeimpana ongelmana Kangas-puro pitää yleistä apatiaa ja käsi-tystä, että meidäthän viedään Na-toon joka tapauksessa.

– Monet poliitikot ja Naton vas-tustajatkin viljelevät käsitystä, et-tä meidät on jo käytännössä viety Natoon. Tällöin raja liudentuu niin kuin Natoon viejät haluavatkin, joten miksemme ota viimeistäkin askelta liittymällä jäseneksi.

Tästä jää Kangaspuron mu-kaan puuttumaan enää viimeinen perustelu, eli jäsenyyden edellyt-tämä solidaarisuus Natolle, sen harjoittamalle ydinasestrategialle ja sellaiselle politiikalle, jota Suo-men ei ole millään tavalla syytä tukea.

Nato ei ole tervetullut

Rauhanpuolustajat aikoo järjes-tää seminaarin ja muuta toimin-taa vastapainoksi Helsinkiin puu-hattavalle Nato-seminaarille.

Natoa vastaan on syntynyt myös monia toimintaryhmiä, mo-net Fecabookissa. On äidit Natoa vastaan, reserviläiset Natoa vas-taan, lukiolaiset Natoa vastaan, journalistit Natoa vastaan jne. Nii-den toiminnasta löytyy lisää tie-toa nettisivuilta natonvastaiset. blogspot.com

ERKKI SUSITiedonantajan päätoimittaja

Taloudellisten kustannusten lisäksi Nato toisi epävarmuutta ja lisäisi tarpeettomia uhkakuvia, Riia Colliander katsoo.

JUHA SÄIJÄLÄ

6 EESPÄIN! 3/2009

Näin budjetista äänestettiin

SKP:n ja Helsinki-listojen sekä SDP:n ryhmät tekivät kaupun-gin budjettiin 29 muutosesi-tystä. Muut ryhmät kaatoivat kaikki nämä esitykset (Jorma Bergholm/Yrjö Hakanen):

– Vanhusten, päivähoidon, lapsiperheiden ja vammaisten palvelujen määrärahojen lisää-minen 20 / 30 miljoonalla.

– Terveyskeskukselle li-sää rahaa 7/16 miljoonaa ja HUS:lle 5/3 miljoonaa. Luopu-minen pitkäaikaissairaansijo-jen vähentämisestä ja aikeesta yksityistää yksi terveysasema.

– Työllisyysrahojen lisäämi-nen 12/10 miljoonalla.

– Henkilöstön palkkojen ko-rottamiseen 18/25 miljoonaa.

– Lähikouluille, opetusre-sursseihin, oppilashuoltoon ja kouluruokailuun 1,2/5 miljoonaa.

– Lähikirjastoille ja kirjasto-jen aineistohankintoihin 0,2/2 miljoonaa ja kulttuuritoimeen 1 miljoona.

– Maahanmuuttajien kielen opetukseen ja maahanmuutta-jajärjestöille 0,3 miljoonaa.

– Nuorisotiloille, autonomi-sille tiloille ja nuorisovaltuuston perustamiseen 0,5 miljoonaa.

– Erityisesti lasten ja nuorten liikuntaan lisää 1,5 miljoonaa.

Valtuuston enemmis-tö torjui myös seuraa-vat Hakasen esitykset:– Joukkoliikenteen lippujen hintojen alentamiseen ja vuoro-jen lisäämiseen 10 miljoonaa.

– Tonttivuokrien ja kau-pungin asuntojen vuokrien nousun hillitsemiseen 5 – 10 miljoonaa.

– Palmian ja Helsingin Ener-gian yhtiöittämishankkeiden hylkääminen.

– Helsingin Energian voitois-ta 100 miljoonaa euroa muiden palvelujen rahoitukseen.

– Raide-Jokerin toteutuksen kiirehtiminen.

Ei kuntaveron korotusta

Yrjö Hakanen vastusti SDP:n esittämää kunnallisveron koro-tusta. Siihen ei ole Helsingissä tarvetta ja tasaveron kaltaisena se on epäoikeudenmukainen.

Aloitteilla myös tuloksia

Muutamassa asiassa SKP:n ja Helsinki-listojen budjettialoit-teet toivat tulosta.

Maunulan uuden ostarin yhteyteen ryhdytään rakenta-maan tiloja kirjastolle ja työvä-enopistolle. Tätä maunulalais-ten aloitetta Yrjö Hakanen on ajanut monta vuotta ja nyt se hyväksyttiin.

Toinen edennyt aloite kos-kee Santahaminan ja Suomen-linnan punavankileirien histo-rian selvittämistä. Tietokanto-jen kokoamisella jo käynnisty-nyt hanke otettiin nyt talousar-vioon sotasurma-projektin jat-kona. Myös aloite Myllypuron huippulämpövoimalan päästö-jen vähentämisestä toteutuu.

Lisäksi valtuusto käsitteli syksyllä Hakasen aloitteen pal-muöljydieselin käytön lopetta-miseksi Helsingin bussiliiken-teessä. Se torjui äänin 62 – 22 kaupunginhallituksen palmuöl-jyn käyttöä tukevan esityksen ja palautti asian Thomas Wall-grenin (sd) ehdotuksesta uu-teen valmisteluun.

Helsinki leikkaa ja yksityistää palveluja

Valtuuston kokoukset netissäHelsingin kaupunginvaltuus-ton kokouksia voi nykyään seurata netistä sekä suorana että videotallenteena. Kokouk-set näkyvät myös kaapelite-levision DINA-kanavalla. Tä-mä on tulosta aloitteista, joita SKP ja Helsinki-listat on tehnyt valtuustossa.

Jo maaliskuussa 2005 Yr-jö Hakanen teki valtuusto-aloitteen kansalaisvaikutta-misen ja osallistuvan demo-kratian kehittämisestä, jon-ka osana oli ehdotus vuoro-vaikutteiden digitv-kokeilun käynnistämisestä.

Valtuuston kokousten lähet-tämistä netti-televisiossa esitti ryhmän silloinen varavaltuu-tettu Heikki Takkinen aloit-

Helsingin kaupungin budjettirat-kaisu toistaa 90-luvun laman vir-heitä vähentämällä peruspalvelu-ja ja työpaikkoja juuri kun niiden tarve kasvaa. Se heikentää erityi-sesti sosiaali- ja terveyspalveluja, joihin on budjetissa noin 56 mil-joonaa euroa vähemmän kuin tä-nä vuonna käytetään.

Samaan aikaan kun kaupun-gin omia palveluja karsitaan, oh-jataan rahaa yksityisten palvelu-jen ostamiseen palveluseteleillä ja yksityisen päivähoidon tuella.

Valtuustossa palvelujen ali-budjetoimisen ja yksityistämisen linjaa vastustivat sosialidemo-kraatit sekä SKP ja Helsinki-lis-tat. Demareiden irtaantuminen kokoomuksen johdolla valmistel-lusta budjettisopimuksesta olisi voinut avata tietä muutokselle – onhan valtuustossa periaatteessa vasemmiston ja vihreiden enem-mistö. Vihreät ja Vasemmistoliitto valitsivat kuitenkin mieluummin kokoomuksen. Myös Perussuo-malaiset äänestivät budjetin puo-lesta, vaikka se heikentää eten-kin lähiöiden palveluja ja lisää työttömyyttä.

Pahentaa työttömyyttä

Julkisen vallan panostukset ak-tiiviseen työllistämiseen ovat Suo-messa suhteessa asukaslukuun vähäisempiä kuin muissa OECD-maissa. Tämä porvarihallituk-sen linja näkyy myös Helsingissä. Työllisyyden hoitoon on varattu hädin tuskin saman verran kuin viime vuonna, vaikka työttömyys pahenee.

Kaupunginjohtaja Jussi Paju-nen (kok) sanoo, että ”ketään ei ir-tisanota”. Määrärahojen leikkaa-minen tarkoittaa kuitenkin sitä, että kaikkien eläkkeelle siirtyvien ja määräaikaisten tilalle ei palka-ta uusia. Tämä heikentää etenkin nuorten, naisten ja pätkätyönteki-jöiden työllisyyttä.

Palkankorotuksiin ei rahaa

Aiemmin budjetteihin sisältyi va-raus palkankorotusten aiheutta-miin lisämenoihin. Ensi vuoden budjetissa sen sijaan todetaan, että ”toimintamenoissa ei ole va-rauduttu uuden palkkaratkaisun mahdollisiin lisäkustannuksiin eikä yleisen kustannustason nou-suun vaan virastojen ja liikelaitos-ten on katettava nämä kustan-nukset omista määrärahoistaan”.

Lisäksi budjettiin sisältyvän taloussuunnitelman mukaan vä-hennetään henkilöstömenoja vuo-sina 2011-2012 yhteensä 59,5 miljoonaa euroa. Joidenkin va-semmistoliittolaisten puheet ”työ-paikkojen pelastamisesta” bud-jettisopimuksella ovat siten yhtä tyhjän kanssa.

Jopa 120 miljoonan leikkaus

Vihreiden ja Vasemmistoliiton edustajat kehuvat saaneensa kaupunginjohtajan esitykseen li-säyksiä. Niistä suurin osa oli jo SDP:n hylkäämässä esityksessä. Lisäykset ovat vain prosentti koko neljän miljardin budjetista. Niiden jälkeenkin toimintamenot jäävät

noin 60 miljoonaa tämänvuotista pienemmiksi.

Lisäksi budjetin taloussuunni-telmassa on sovittu, että menoja leikataan vuosina 2011-2012 vie-lä yli 118 miljoonaa euroa!

Lähipalveluja jasairaaloita lopetetaan

Ketään ei jätetä heitteille ja eri-arvoisuutta palveluissa vähenne-tään, luvataan valtuuston strate-giaohjelmassa. Budjetti merkitsee kuitenkin laajaa, rakenteellista heitteille jättämistä.

Kaupunginhallituksen palve-luverkkokomitea kokoaa jo listo-ja lopetettavista terveysasemista, kirjastoista ja muista lähipalve-luista. Eikä asukkailta ja työnte-kijöiltä, joita asia koskee, ole ky-sytty mitään.

Vanhusten määrä kasvaa, mutta vanhustenpalveluista lei-kataan kolmessa vuodessa 13,5 miljoonaa. Pitkäaikaissairaansi-joja vähennetään 150 ja pitkäai-kaissairaalat aiotaan vähitellen lopettaa kokonaan. Myös palve-luasumista ja omaishoidon tukea vähennetään.

Lastensuojelussa lopetettavis-ta laitospaikoista vain osa kor-vataan perhepäivähoitopaikoilla. Päivähoidon rahojen ensi vuoden lisäys leikataan yli kaksinkertai-sena pois (- 13 miljoonaa) seu-raavana kahtena vuonna, vaikka päivähoitoikäisten lasten määrä kasvaa.

Missä ilmastoteot?

Valtuusto on asettanut tavoitteek-si ilmastopäästöjen tuntuvan vä-

hentämisen. Budjettiin ei sisäl-ly kuitenkaan mitään hankkeita, joilla Helsingin Energia siirtyisi kivihiilen ja öljyn polttamisesta uusiutuvaan energiaan. Lupauk-set joukkoliikenteen suosimisesta ovat vaihtuneet lippujen hintojen korotuksiin – ns. arvolippuihin tulee vuoden alussa 3 prosentin korotus. Jokeri-kakkosen raken-tamiseen on varattu rahaa, mutta ei Raide-Jokeriin.

Kassassa 830 miljoonaa

Helsingillä on verotulojen vähe-nemisestä huolimatta kassavaro-ja pankkitileillä edellisten vuosien ylijäämiä lähes 830 miljoonaa eu-roa. Lisäksi energialaitoksen en-nustetaan tekevän tänäkin vuon-na voittoa 250 miljoonaa.

teessa ensi kerran syksyllä 2007.

– Uusi edullinen netti-tv-järjestelmä mahdollistaa re-aaliaikaiset ja tallennetut lähetykset internetin välityksel-lä. Kunnallisen päätöksenteon tuominen entistä avoimemmin ja helpommin asukkaiden saa-vutettavaksi on nyt teknisestä ja taloudellisesti mahdollista, totesi Takkinen.

Hän ehdotti valtuuston kokouk-sen esittämistä netti-television kautta sekä suorina lähetyksinä että arkistoituna materiaalina. Takkinen toisti aloitteen seuraa-vana vuonna.

Helsinki-kanava

Helsinki-kanava lähettää kaikki kaupunginvaltuuston kokoukset suorana. Niitä voi katsoa osoit-teessa www.helsinkikanava.fi .

Videokuvan vieressä on va-likko, josta näkee, mikä asia on

käsittelyssä ja puheenvuorolis-ta, esityslista, äänestysten tulok-set ja valtuutettujen läsnäololis-ta. Esityslistalta löytyvät kutakin asiaa koskevat esitykset. Histo-ria-valikon avulla voi myös siirtyä tallenteesta katsomaan suoraan jotain asiakohtaa, puheenvuoroa tai äänestystulosta. Nettikuvan kokoa ja äänenvoimakkuutta voi säädellä.

Sivujen kautta voi lähettää myös ehdotuksia valtuustoryhmille.

SKP:n ja Helsinki-listojen net-tisivujen osoite on puolestaan www.helsinki-listat.fi . Yrjö Ha-kasen kotisivut ja blogi löytyvät osoitteesta www.yrjohakanen.fi .

lähetykset internetin välityksel-lä. Kunnallisen päätöksenteon

Myllypuron sairaalan potilaiden omaiset vetosivat marraskuussa järjestämässään tilaisuudessa päättäjiin, jotta pitkäaikaissairaaloita ei lopeteta.

3/2009 EESPÄIN! 73/2009 EESPÄIN! 3/2009 EESPÄIN!

Suomen kommunistinen puolue ★ Helsingin kaupungin piirijärjestö ryHaapaniemenkatu 7–9 B, 9 krs, 00530 HelsinkiPuh (09) 774 38140helsinginpiiri@skp.fi www.skp.fi ./helsinkiPuheenjohtaja Toivo Koivisto 050 341 25 90toivo.koivisto@gmail.comPiirisihteeri Olavi Nurminen 040 518 76 54olavi.nurminen@pp1.inet.fi ★ SKP:n Etelä-Helsingin osastoJuha-Pekka Väisänen 050 573 85 98juha-pekka.vaisanen@manifesti.fi ★ SKP:n Etu-Sörkan osastoKristiina Haavisto 050 373 66 19kia.haavisto@luukku.com★ SKP:n Helsingin posti– ja logistiikka-alan osastoToivo Saksala 040 769 71 87topisaksala@jippii.fi ★ SKP:n Kaakkois–Helsingin osastoAri Hannikainen 044 588 69 83★ SKP:n Koillis-Helsingin osastoJorma Heinonen (09) 351 55 68helsinginpiiri@skp.fi ★ SKP:n Käpylän ja Kumpulan osastoJarmo Åsnabrygg 040 556 01 50j.asnabrygg@luukku.com★ SKP:n Maunulan-Pakilan osastoMaija Hakanen 050 570 43 68maija.hakanen@kolumbus.fi ★ SKP:n Helsingin itäisen alueen osastoJuhani Lilja 0400 722 706jussi.lilja@iki.fi ★ SKP:n Pitäjänmäen osastoHeikki Vuorinen (09) 566 44 08heikki.vuorinen@helsinki.fi

SKP:n ja Helsinki-listojen valtuustoryhmäwww.helsinki-listat.fi Kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen 050 341 23 20yrjo.hakanen@skp.fi www.yrjohakanen.fi Varavaltuutetut:Seppo Lampelasteen1@monsp.comKari Peitsamorepe.rocks@jippii.fi Valtuustoryhmän sihteeriOlli Salin olli.salin@hel.fi

★ Pääkaupunkiseudun demokraattinen naisverkostoTytti Kotilainen 050 557 35 37tyttikotilainen@yahoo.co.ukwww.naisverkosto.org

★ Punainen tähti – Helsingin kommunistiset nuoretIrene Auer 050 528 67 89ireneauer@gmail.com

★ EESPÄIN -lehti 3/2009Julkaisija SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö ryTaitto Pia LaulainenKuvat Veikko Koivusalo ja Toivo KoivistoPäätoimittaja Toivo KoivistoPainatus TA-Tieto Oy, Helsinki

Suomen

OTA YHTEYTTÄTULE MUKAAN TOIMINTAAN!

Oma koti kultaa halvemmaksiVanha sanonta ”oma koti kullan kallis” on saamassa ajallemme tyypillisen rahapainotteisen si-sällön asumisen hinnan noustes-sa Helsingissä pilviin.

Yhtenä syyllisenä on Helsingin kaupunginvaltuuston enemmis-tö, joka on hinannut tonttivuok-ria jatkuvasti ylöspäin. Pahim-millaan ne lähentelevät jo kolmea euroa neliömetriltä kuukaudes-sa. Esimerkiksi 50 neliön asun-nossa pelkkä tonttivuokra saat-taa tehdä lähes 150 euroa/kk. Enemmistö helsinkiläisistä asuu vuokratonteilla.

Uusi ASUMISEN HINTA ALAS -kansalaisliike (AHA-liike) on syn-tynyt kokoamaan asukkaita tais-teluun kalliiden asumiskustan-nusten alentamiseksi.

Sen kotisivuilla (www.free-webs.com/asumisenhintaalas/) osoitetaan, että esimerkiksi 15-vuotiaassa pääkaupunkiseudun aravatalossa saataisiin vuokrista ja asumisoikeusvastikkeista pois

neljäsosa pelkästään sillä, että asukkaille myönnettäisiin samat verohelpotukset kuin mitä omis-tusasujat saavat lainojen korois-ta. Vuokra- ja asumisoikeustalo-jen rakentamislainat maksatetaan asukkailla, joten heille maksajina kuuluvat verohelpotukset siinä missä omistusasujillekin.

Talot asukkaiden hallintaan

Niin vuokra- kuin asumisoikeus-asunnoissakin päätösvalta on ra-kennuttajalla, joka käyttää omis-tajan oikeutta, vaikka asukkaat maksavat talot. Helsingin kau-punki ja muut suuret vuokranan-tajat ovat sijoittaneet omaa pää-omaa vuokrataloihin yleensä 5-10 prosenttia. Lainojen osuus vuok-ratalojen rahoituksesta on siten 90-95 %. Lainojen lyhennykset ja korot maksatetaan vuokralaisilla vuokran maksun yhteydessä.

Vaikka vuokralaiset siten mak-

savat ylivoimaisen valtaosan ta-loista, käyttää vuokrananta-ja omistajan oikeutta ja määrää asiois ta. Vuokralaisilla on hallin-nossa vain vähemmistöedustus.

Vielä nurinkurisempi tilan-ne on asumisoikeusasunnoissa. Niissä asukkaat sijoittavat itse 15 prosenttia pääomasta ja loppu ra-hoitetaan lainoilla. Rakennuttaja ei sijoita niihin lainkaan omaa ra-haa. Asukkaat maksavat näissä-kin lainat korkoineen. Kuitenkin rakennuttaja ottaa määräysvallan itselleen ja asukkailla on hallin-nossa vain vähemmistöosuus.

Jos vuokralaisilla ja aso-asuk-kailla olisi enemmistövalta talojen hallinnossa, se motivoisi asukkai-ta ottamaan vastuun talojen hoi-dosta, kun he itse voisivat päättää niiden asioista. Todellisen asukas-demokratian avulla on mahdollis-ta alentaa asumiskustannuksia.

TIINA SANDBERGAsukasliiton järjestösihteeri

torrakko@yahoo.com

Kaupunki karsii omaa päivähoitoa ja tukee yksityistä

Miksi palveluja sitten leika-taan? Julkisia palveluja aje-taan alas yksityisten palvelu-alan yritysten markkinoiden laajentamiseksi.

Kuvaava esimerkki on vuo-sia jatkunut kunnallisen ham-mashoidon alibudjetoiminen. Näin synnytettyjen jonojen purkamiseksi on nyt päätet-ty ostaa palvelut yksityiseltä ja kalleimman tarjouksen teh-neeltä Attendo MedOnelta.

Lisäksi budjetissa annet-tiin valtuudet valmistella useiden kaupungin liikelai-tosten – Palmian, osan Hel-singin Energiasta, mahdolli-sesti myös Sataman ja HKL:n – yhtiöittämistä.

Missä punavihreys?

Vihreiden ja Vasemmistoliiton edustajat selittelivät kokoo-muksen kanssa tekemään-sä sopimusta ”pienemmäk-si pahaksi”. Voi kysyä miten palvelujen heikentäminen ja työpaikkojen vähentäminen muuttuu ”pienemmäksi pa-haksi”, jos sen hyväksyvät vih-reät ja Vasemmistoliitto?

”Pienemmän pahan” poli-tiikka ei avaa mitään näköaloja politiikan suunnan muuttami-selle. Päinvastoin, se vie ker-ta kerralta pidemmälle kokoo-muksen ajamaan suuntaan. Kuten valtuustossa jo nähtiin, se rohkaisee oikeistoa kovem-paan linjaan.

Onneksi tähän ei tarvitse alistua. Asukkaiden toiminnal-la on säilytetty monet koulut, terveysasemat ja muut lähipal-velut, torjuttu satojen miljoo-nien Keskustatunneli, pelas-tettu Mustavuori….

YRJÖ HAKANENSKP:n ja Helsinki-listojen

kaupunginvaltuutettuwww.yrjohakanen.fi

Helsingin kaupungin päiväko-deissa on ollut satojen hoito-paikkojen vajaus. Ensi vuo-den budjetti korjaa tilannetta hieman, mutta jo seuraavana vuonna päivähoidon määrära-hoista leikataan yli 9 miljoonaa ja sitä seuraavana vielä 4 mil-joonaa. Samaan aikaan muun muassa kaupan aukioloaiko-jen laajentaminen sunnuntai-sin ja öisin lisää päivähoidon järjestämisen tarpeita.

Menoleikkausten ideologi-set tavoitteet kävivät selväk-si, kun kaupunginvaltuusto päätti heti budjetin jälkeen, samassa kokouksessa, ryhtyä tukemaan yksityisten päiväko-tien ja päivähoitoyritysten pe-rustamista ja laajentamista.

Tukea perusteltiin lapsi-perheiden ”valinnanvapau-della”. Todellisuudessa bud-jetissa on jo monena vuonna asetettu tavoitteeksi yksityi-sen hoidon osuuden lisäämi-

nen, johon perheitä on kannustet-tu erilaisilla porkkanoilla. Lapsi-perheet ovat kuitenkin valinneet toisin ja halunneet kunnalliseen päivähoitoon.

Yksityisissä päiväkodeissa ei ole nollamaksuluokkaa eikä mak-suja porrasteta vanhempien tulo-jen mukaan. Näin yksityisten päi-väkotien tukeminen suosii hyvä-tuloisia ja lisää varhaiskasvatuk-sen eriarvoisuutta.

SKP:n ja Helsinki-listojen Yr-jö Hakanen esitti valtuustossa SDP:n Lilli Autin kannattamana, että kaupunki ei ryhdy tukemaan yksityisten päivähoitoyritysten pe-rustamista ja laajentamista vaan käyttää nämä rahat kaupungin oman päiväkotitoiminnan ja per-hepäivähoidon kehittämiseen. Hylkäysesityksen puolesta ää-nestivät myös Rakel Hiltunen ja Tarja Tenkula. Muut valtuutetut hyväksyivät yksityisten päivähoi-toyritysten tuen, johon kaikkiaan käytettävälle summalle ei asetettu

edes mitään rajaa.

Lapsilta ja nuorilta vietiin 6 miljoonaa

Kovia sai kokea myös lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Siihen vuoden 2009 budjetissa varattu 6 miljoonaa leikattiin pois ja siirrettiin ensi vuodelle.

Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen esikuntineen ei halunnut pysähtyä kuulemaan Tontinvuokraajien kansalaisliikkeen esityksiä.

edes mitään rajaa. Yrjö Hakasen ja Tuomo Va-lokaisen (sd) esitys rahojen käyttämisestä nuorten työllis-tämiseen ja hyvinvointisuun-nitelman hankkeisiin hylättiin äänin 8 – 73. Myös Hakasen ja Maria Björnberg-Encellin (rkp) esitykset nuorisovaltuus-ton perustamisesta torjuttiin äänin 48-19.

8 EESPÄIN! 3/2009

Palkankorotuksia tarvitaan1990-luvun alun lama ja sen

jälkihoidon kokemus on historiallisesti lähellä. Siltä

ajalta kertynyttä tietoa voi käyttää pohjana arvioitaessa kapitalismin nykyiseen kriisiin liittyviä ilmiöitä ja esityksiä sen ratkaisemiseksi.

Viime vuosikymmenellä la-maa hoidettiin periaatteessa kol-mea suurta yhteiskuntapalikkaa muuttamalla. Kyse on uuslibera-listisen politiikan peruselemen-teistä, eli kasvatettiin työttömyys valtaviin mittasuhteisiin, pienen-nettiin julkisen talouden osuut-ta leikkaamalla sosiaaliturvaa ja kuntien palveluja sekä muutettiin tulonjakoa tulopolitiikalla pää-omantulojen hyväksi.

Toistetaanko vanhat virheet?

Nyt on liikkeellä uusi uuslibera-listinen hyökkäysaalto. Kapitalis-min kriisiä pyritään käyttämään hyväksi rakennemuutoksen sy-ventämiseksi ja sementoimisek-si. Suuryhtiöt lopettavat tehtaita ja ilmoittelevat joukkomittaisista irtisanomisista.

Työehtosopimusneuvotteluissa työnantajat ovat ottaneet entistä härskimmät vaatimukset päivä-järjestykseen esittämällä vaati-muksia palkkojen alentamisesta.

Ay-liikkeestä on kiinni se, tois-tetaanko 90-luvun laman virheet ja työntekijöiden kannalta vielä ankarampina. Annetaanko tulon-jaon vääristymän syventyä ja työt-tömyyden taas räjähtää käsiin?

Yritysten taseet pullistelevat euroista

Tulonjaon muuttuminen yritysten voittojen hyväksi näkyy tilastois-

Toisin kuin on väitetty, voitto-ja kasvattavalla politiikalla ei ole ollut työttömyyden vähenemiseen merkittävää vaikutusta. Työnteki-jöitä on tarvittu lisää vain sikäli kun sillä on merkitystä voittojen maksimoinnissa.

Voitoista osa palkankorotuksiin

Yritysten voitot Suomessa ovat historiallisen korkealla tasolla. Jos esimerkiksi vain vuoden 2008 voitot olisi jaettu työssä käyvien kesken, joita oli noin 2,5 miljoo-naa, jokaisen palkkaa olisi voitu korottaa yli 1200 eurolla kuu-kaudessa. Tämä kertoo voittojen mittakaavan.

Teknologiateollisuuteen run-nattua 0,5 prosentin sopimusta yritetään nyt väen väkisin ruh-joa jonkinlaiseksi yleiseksi linjak-si. Tämän linjan ajajat unohtavat täysin yritysten valtavat voitot, joita nyt pitäisi käyttää työnteki-jöiden ansiotason korjaamiseen.

Puolen prosentin palkkojen korotus merkitsee väistämät-tä työntekijöiden reaaliansioiden alenemista. OECD:n vertailuissa suomalaisten ostovoima on jo val-miiksi vertailumaiden häntäpääs-sä, ja sinne se jää, ellei työnteki-jöiden palkkatasoa koroteta.

Myös naisten palkkojen jäl-keenjääneisyyden korjaaminen jää haaveeksi, jos palkkojen ko-rotus jää mitättömäksi.

Kunnolliset palkankorotukset tukevat julkista sektoria

Reilut palkankorotukset ovat vält-tämättömiä ostovoiman lisäämi-seksi. Se on ratkaisevasti parempi keino lamasta ulos pääsemiseksi, kuin vanhat virheet toistava uus-liberalistinen malli. Parantunut ostovoima lisää kysyntää ja pa-rantaa näin työllisyyttä.

Palkkasumman kasvattaminen on edullista myös julkisen talou-den ja erityisesti kuntien kannal-ta. Palkankorotuksista huomatta-va osa menee verotuksen muodos-sa kuntien käyttöön ja vahvistaa kuntien palvelujen rahoitusta.

Työntekijöiden palkankorotus-ten lisäksi tulonjakoa on syytä muuttaa oikeudenmukaisemmak-si myös kiristämällä suurten yri-tysten ja pääomatulojen verotus-ta. Näin voidaan rahoittaa myös toimeentuloturva, työttömyystur-va, pienten eläkkeiden ja muun perusturvan tason nostaminen.

ARTO VIITANIEMISKP:n pääsihteeri

Finanssikriisi ja Marx. Nykykriisi ja 30-luvun lama. Talouskriisi, sodat ja ilmastonmuutos. Pandemiat ja köyhyys. Ääri-oikeisto. Hyvinvointimallin murros. Toistetaanko 90-luvun laman virheet? Marx ja tämän päivän vasemmisto. Ay-liikkeen taistelu työpaikoista. Solidaarisuuden yhteiskunta.

John Bellamy Foster, Jeremy Cronin, Richard Detje & Wolfgang Menz & Sarah Nies & Dieter Sauer, Yrjö Hakanen, Jari Heinonen, Pertti Honkanen, Lena Huldén, Jouko Jokisalo, Marko Korvela, Rosa Luxemburg säätiön tutkijakollektiivi, Olli Savela, Pekka Sauramo, Esko Seppänen, Erkki Susi, Seppo Ruotsalainen, Heikki Tervahattu ja Päivi Uljas.

Kustannusyhtiö TA-TIETO Oywww.tiedonantaja.fiISBN 978-952-99418-9-6ISSN-1236-6994-45

Nykyinen kriisi ja Marx

Finanssikriisi ja Marx. Talouskriisi, sodat ja ekologia. Toistetaanko 90-luvun laman virheet? Marx ja tämän päivän vasemmisto.John Bellamy Foster, Jeremy Cronin, Yrjö Hakanen, Jari Heinonen, Pertti Honkanen, Lena Huldén, Jouko Jokisalo, Pekka Sauramo, Esko Seppänen, Päivi Uljas, Rosa Luxemburgin säätiön tutkijakollektiivi ym. 238 sivua.

Hinta 20 e (+postimaksu) TA-Tieto Oy, (09) 7743810, www.tiedonantaja.fi

Tilaa maksuton näytenumero3 kuukauden tutustumistarjous 25 e

www.tiedonantaja.fi

TIEDONANTAJA

(09) 774 3810Ilmestyy kerran viikossa

Rohkeasti

vasemmalla

Rohkeasti

vasemmalla

Tilaa maksuton näytenumero3 kuukauden tutustumistarjous 25 e

www.tiedonantaja.fiwww.tiedonantaja.fiwww.tiedonantaja.fiwww.tiedonantaja.fiwww.tiedonantaja.fi

TIEDONANTAJATIEDONANTAJA

(09) 774 3810(09) 774 3810Ilmestyy kerran viikossa

Rohkeasti Rohkeasti

vasemmallavasemmallavasemmallavasemmalla

3 kuukauden tutustumistarjous 25 e

www.tiedonantaja.fiwww.tiedonantaja.fiwww.tiedonantaja.fiwww.tiedonantaja.fi

TIEDONANTAJATIEDONANTAJA

(09) 774 3810(09) 774 3810

sa siten, että palkkatulojen osuus kansantulosta on radi-kaalisti alentunut. Yritysten voitot ovat vastaavasti kas-vaneet jopa käsittämättömiin mittasuhteisiin.

Kymmenenä viimeksi ku-luneena (1999-2008) vuotena yritysten voitot yhteenlasket-tuna olivat järjettömältä kuu-lostavat lähes 325 miljardia euroa. Tämä on vain hieman pienempi kuin valtion budjet-tien vastaavan ajanjakson yh-teenlaskettu summa.

Osinkoja voitoistaan yrityk-set maksoivat tällä ajanjak-solla yli 128 miljardia euroa. Yritysten taseet pullistelevat ja rikkaat rypevät rahoissa.

Ilmastokeskustelussa Elinkeinoelämän keskusliiton ilmastovastaava

Tuuli Mäkelä ja Greenpeacen Simo Kyllönen. Estradilla Kari Peitsamo.

7.12. 4.1. Vuoden ensimmäinen Maanantaiklubi. 1.2.

Raha Muka Paha - kantaaottava lauluilta: Kaj Chydenius, Minja Koski ja Ritva Sorvali

Maanantaiklubi kuukauden ensimmäisenä maanantaina klo 19Ravintola Pivnice Milenka, Haapaniemenkatu 3-5, Helsinki

VAPAA PÄÄSY!