[TAISTOON

PÖLLÖT!] C

M

Y

CM

MY

CY

CMY

K

VaalijulisteLista.ISO.pdf 18.9.2008 12:36:30

2 HELSINKI-LISTAT LOKAKUU 2008 3

Pääkirjoitus

Mitä tekisit miljoonalla päivässä?Helsingin kaupunki on tehnyt

viime vuosina jatkuvasti voit-toa satoja miljoonia. Viime vuon-na voittoa kertyi miljoona eroa päivässä.

Helsinki-listat on kerännyt elo-kuusta alkaen helsinkiläisten eh-dotuksia siitä, mihin voittovaroja pitäisi ohjata. Evästyksiä kerätään edelleen Helsinki-listojen vaaliau-ton, teltan ja ehdokkaiden kiertä-essä ennen vaaleja joka päivä lä-hiöissä, toreilla ja ostareilla.

Esitykset välitetään kaupungin-valtuustoon ennen kuin se päät-tää marraskuussa Helsingin ensi vuoden budjetista.

Tiina Illman Kannelmäen maa-laismarkkinoilla 14.9.

— Opetukseen & nuorten syrjäy-tymisen ehkäisyyn.

Miska Ilola Kannelmäen maalais-

markkinat 14.9.— Joukkoliikennetukeen.

Hilkka Tiilikka Kontulan osta-rilla 20.9.

Lisäresursseja lasten, nuorten, sairaiden, vammaisten ja ikään-tyvien hoivapalveluihin.1. Lasten päivähoidon ryhmäkoot pienemmiksi, enemmän resursse-ja eri ikäryhmien tarpeiden huo-mioimiseen ja enemmän erityistä hoitoa & kasvatusta tarvitsevien lasten opetukseen sekä kasvatuk-seen kiireesti.2. Päivähoidon ja koulun hoito- &

Heikki Vuorinen Kannelmäen maalaismarkkinoilla 14.9. — Terveydenhuollon toimivuuden turvaamiseksi ja julkisen lii-kenteen maksujen alentamiseen.

opetushenkilökunnan palkanko-rotukset henkisesti, fyysisesti & luovuuden kannalta erittäin vaa-tiviin ja vastuullisiin ammatteihin / töihin.

Leena Saraste Kolmen sepän au-kio 30.8. — Minulla menee hyvin, mutta entäs muilla? Vanhusten asiat kuntoon!!

Satu Ahlberg-Westerberg Kol-men sepän aukio 30.8. — Lisää vuokra-asuntoja Helsingin kau-pungille! Heti!

Leena Kerola Kolmen sepän aukio 30.8. — Autoton, matalaenergia-asuinalue stadiin.

Viveca Hedengren

Kolmen sepän aukio 30.8.— Paremmat kunnalliset palvelut, lisää resursseja: koulu, tervey-denhuolto, asuminen. Kaikkien hyvinvointi!

timo soinipelaa kaksin kortein

Helsinki teki voittoa 363 miljoonaaBudjettiesitys jatkaa palvelujen heikentämistä

Helsingin kaupungin virastot, lai-tokset ja liikelaitokset tekivät vii-me vuonna voittoa yhteensä 363 miljoonaa euroa eli noin miljoonan joka päivä. Myös tälle vuodelle en-nustetaan 270 miljoonan voittoa. Kaupungilla on rahaa sijoituksissa ja kassatalletuksissa noin miljardi euroa (Helsingin talouden seuran-taraportti 2/2008).

Jättivoitoista huolimatta kau-punginjohtaja Jussi Pajusen esitys kaupungin ensi vuoden talousarvioksi jatkaa palvelujen alibudjetoimista ja erityisesti lähi-palvelujen heikentämistä.

Lähipalveluja karsitaan

Sosiaalitoimessa jatkuu resurs-sipula muun muassa lastensuo-jelussa, päivähoidossa, vanhus-tenpalveluissa ja vammaispal-veluissa. Esimerkiksi päiväkoti-paikkojen pieni lisäys johtuu vain Lounais-Sipoosta.

Budjettiesityksen mukaan ter-veysasemien keskittäminen ja vä-hentäminen jatkuu. Psykiatrisen sairaanhoidon hoitopäivät ja mie-lenterveystyön avohoitokäynnit vähenevät tämänvuotisesta, vaik-ka Kauhajoen ja Jokelan traagis-ten tapahtumien olisi pitänyt lait-taa hälytyskellot soimaan. Samoin aiotaan vähentää hammashoidon käyntejä ja pitkäaikaissairaanhoi-don paikkoja, vaikka nykyisetkään palvelut eivät vastaa tarpeita.

”Kouluverkon tarkistamista jat-ketaan”, kerrotaan kaunistelevasti aikeista lopettaa taas lähikouluja. Sivistystoimen henkilöstömenoja aiotaan vähentää 4 miljoonaa, mi-kä ei voi olla näkymättä kouluissa, nuorisotaloilla ja kirjastoissa.

Maksuja nostetaan, palkkoja ei

Helsingin on jo nyt vaikea saa-da työntekijöitä moniin tehtäviin, koska kaupungin palkat ovat jää-neet jälkeen elinkustannuksista ja yksityisen sektorin palkoista. Tästä huolimatta Pajunen esittää palkkoihin vain 0,6 % enemmän kuin tänä vuonna menoennusteen mukaan käytetään. Tällä linjalla ajetaan työntekijöitä yksityiselle sektorille ja rapautetaan julkisia palveluja.

Budjettiesityksestä puuttuvat konkreettiset ilmastoteot. Sen si-jaan siinä esitetään joukkoliiken-teen lippujen hintojen korottamis-ta keskimäärin 2,2 %. Myös vesi- ja energiamaksut nousevat.

Bisnes jyrää palvelut

Kokoomuslaisen kaupunginjoh-tajan budjettilinjassa asukkai-den tarpeet jäävät bisneksen jalkoihin.

Sivistystoimen määrärahat kas-vavat vain 0,9 %. Sosiaali- ja ter-veystoimessakin kasvua on vain 3,4 % tänä vuonna toteutuvista menoista. Sen sijaan kiinteistö- ja rakennustoimen budjetteihin esi-tetään 14,6 – 16,2 % lisäykset.

Budjettiin aiotaan myös kirja-ta linja, jonka mukaan Helsingin

Energian voitoista ei enää tulevai-suudessa siirretä rahaa muiden palvelujen rahoittamiseen, vaan ”palvelutoiminta sopeutetaan varsinaiseen tulorahoitukseen”. Käytännössä tämä tarkoittaisi rajua, 100 – 200 miljoonan leik-kaamista palvelujen vuotuisesta rahoituksesta.

Lisäksi Pajunen esittää EU-po-litiikkaan vedoten, että nyt kau-pungin liikelaitoksina toimivien Helsingin Energian ja Sataman ”yritysmuotoa selvitetään”. Suo-meksi sanottuna kyse on niiden

Helsinki-listat on koonnut asukkaiden esityksiä siitä, mihin kaupungin rahoja pitää ohjata. SKP:n ja asukaslistan valtuustoryhmä on valmistel-lut esitysten pohjalta vaihtoeh-tobudjetin. Sen lähtökohtana on lähipalvelujen turvaaminen ja palvelujen parantaminen suuntaamalla niihin lisää ra-haa kaupungin satojen miljoo-nien eurojen ylijäämistä.

Menot:— Lasten ja lapsiperhei-

den palvelut kuntoon: lasten päivähoitoon lisää 4 miljoo-naa ja lastensuojeluun + 6,4 miljoonaa.

— Vanhusten oikeus hyviin palveluihin taattava: mm. ko-tipalveluihin, omaishoitoon ja palveluasumiseen + 9,8 miljoonaa

—Maksuttomat terveysase-mat ja hoitotakuu: terveysase-mien säilyttämiseen +5 miljoo-naa, hoitotakuun toteuttami-seen mm. hammashoidossa ja psykiatriassa +5 miljoonaa, erikoissairaanhoitoon +5 mil-joonaa ja kotisairaanhoitoon +5 miljoonaa.

— Koulut, nuorisotilat ja

kirjastot turvattava lähipalvelui-na: lähikoulujen säilyttämiseen +5 miljoonaa, erityisopetukseen ja oppilashuoltoon +1 miljoona, lä-hikirjastoille +2 miljoonaa, lähiöi-den kulttuuritoiminnan ja moni-kulttuurisuuden edistämiseen +1 miljoonaa sekä nuorisotiloihin +1 miljoona.

— Kohti maksutonta jouk-koliikennettä: HKL:n lippujen hintojen alentamiseen +20 mil-joonaa, vuorojen lisäämiseen +2 miljoonaa ja poikittaisen joukkoliikenteen ja raideliiken-teen hankkeisiin +5 miljoonaa. — Konkreettinen ohjelma ilmas-topäästöjen vähentämiseksi vuo-sittain 5 %:lla.

— Kaupunki työnantajana ja

työllistäjänä: työntekijöiden palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseen +35 miljoonaa, työllisyyden edistämiseen +5 miljoonaa ja pätkätöiden va-kinaistamiseen ja tasa-arvo-ohjelmaan +2 miljoonaa.

— Kaupungin lakisää-teisiä tehtäviä ei saa siirtää ostopalveluiksi.

Tulot:— Tonttivuokrien alentami-

nen vähentää kaupungin tuloja 20 miljoonaa. Alennetaan myös ns. sisäisiä vuokria ja peruste-taan rakentamisen liikelaitos.

— Energialaitoksen hin-nat kuriin irrottamalla ne markkinahinnoista.

— Energialaitos ja satama on säilytettävä kaupungin lii-kelaitoksina. Kaupungin viime vuoden 363 miljoonan euron ylijäämistä voidaan rahoittaa tämän vaihtoehtobudjetin noin 140-150 miljoonan lisämenot.

— Lisäksi valtiolle esityk-set: pääomatulojen saatta-minen kunnallisveron piiriin, kunnallisveron muuttaminen progressiiviseksi ja pienitulois-ten verotuksen keventäminen-nostamalla verotettavan tulon alarajaa.

yhtiöittämisestä ja siirtämisestä pois vaaleilla valittujen elinten ohjauksesta.

Vaalihuijaus valmisteilla

Kaupunginhallituksessa istuvat eduskuntapuolueiden edustajat ovat ilmoittaneet, että budjetista sovitaan 27.lokakuuta. Siis he-ti vaaleja seuraavana päivänä! Ne valmistelevat vaalihuijausta ja palvelujen alibudjetoimisen

Mikä on Helsinki–listat?Helsinkiä johtavat puolueet lupaavat taas vaalien alla pal-jon. Mutta mitä ne ovat tehneet kaikkina näinä vuosina? Ne puhuvat yhtä, mutta tekevät toista.

Kaupunginvaltuustoon tarvitaan edustajia, jotka pitävät vaalikentillä lupaamansa ja toimivat julkisten palvelujen puolesta myös käytännössä.

Tällä kertaa kuntavaaleissa on mukana uudenlainen yh-teistyölista, Helsinki-listat. Se yhdistää eri tahoilla tavalli-sille helsinkiläisille tärkeiden palvelujen puolesta toimivia. Mukana on puoluepoliittisesti sitoutumaton Asukaslista, Kulttuurilista, Naislista ja Suomen kommunistisen puo-lueen ehdokaslista.

Helsinki on poikkeuksellisen rikas kaupunki, joka tekee jatkuvasti voittoa satoja miljoonia euroja. Helsinki-listat haluaa ohjata näistä helsinkiläisiltä kerätyistä voitoista lisää rahaa terveydenhuoltoon, vanhustenpalveluihin, las-ten päivähoitoon, kouluihin, joukkoliikenteeseen, kirjas-toihin ja muihin peruspalveluihin. Helsingin pitää toimia myös asumiskustannusten alentamiseksi, työllisyyden edistämiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Tässä kaupungissa ei saa suvaita rasismia.

Kokoomus on pettänyt lupaukset toivosta. Se haluaa alistaa palvelut bisnekselle. Tästä on lukuisia kokemuk-sia valtuustokaudelta: Kokoomus on ajanut lähikoulujen vähentämistä, useiden terveysasemien lopettamista, van-husten kotipalvelujen karsimista, vuokrien korottamista, joukkoliikenteen kilpailuttamista rapakuntoon, satojen miljoonien keskustatunnelia, kaupungin arvokiinteistöjen siirtämistä yksityisiin käsiin….

Helsinki-listojen ehdokkaat ovat mukana kansalaisliik-keissä, joilla on torjuttu monia palvelujen heikennyksiä. Haluamme viedä asukkaiden äänen entistä voimakkaam-min myös valtuustoon. Meillä on edellisiä vaaleja paljon laajempi ehdokaslista, joka ylittää perinteiset puoluepo-litiikan rajat. Helsinki-listojen vaalivoitto on tehokkain tapa vaikuttaa myös SDP:n, vihreiden ja Vasemmistolii-ton linjaan niin, että ne irtaantuvat kokoomusvetoisesta politiikasta.

Vaaleissa ei pidä antaa uutta valtakirjaa niille, jotka ovat pettäneet lupauksensa. Ääni Helsinki-listojen eh-dokkaille on vaikuttava protesti ja vaatimus suunnan muuttamiseksi.

Älä anna muiden päättää puolestasi. Vain annetut äänet lasketaan. Äänestä ennakolta 15.-21.lokakuuta tai varsi-naisena vaalipäivänä 26.lokakuuta.

TOIVO KOIVISTO & HEIKKI TAKKINEN

Perussuomalaiset pelaavat kak-silla korkeilla kuntavaaleissa. Timo Soini ja perussuomalai-set puhuvat vaalikentillä yhtä ja tekevät kaupunginvaltuus-toissa toista.

Soini on hyväksynyt Espoon valtuustossa joka vuosi budjetit, joissa on alimitoitettu palvelujen määrärahoja ja laiminlyöty lähiöi-den kehittämistä. Tämän linjan tuloksena Espoo käyttää sosiaa-

li- ja terveydenhuollon palvelujen ostamiseen yksityisiltä yrityksiltä jo kaksi kertaa enemmän rahaa kuin kunnan omien palvelujen henkilöstökuluihin.

Helsingissä Tony Halme ei saa-nut valtuustossa aikaan yhtään mitään ja hänen varamiehensä Ol-li Sademies on hyväksynyt kiltisti kaikki valtapuolueiden sopimat budjettiratkaisut.

Perussuomalaiset ovat hyväk-syneet Helsingissä niin kaupun-ginjohtajien palkankorotukset kuin lähiöiden palvelujen heiken-tämiset, lähikoulujen lopettami-set, vanhuspalveluohjelman lin-jauksen menojen vähentämisestä, HKL:n lippujen hintojen korotuk-set, työllistämisrahojen supistami-sen sekä energia- ja vesimaksujen korotukset.

Sama linja näkyi eduskun-nassa kun myös perussuoma-laiset hyväksyivät kunta- ja palvelurakennehankkeen, jolla karsitaan lähipalveluja ja lope-tetaan pienempiä kuntia.

Kun eivät uskalla nousta Helsingin herroja vastaan, ovat perussuomalaiset haalineet listoilleen ehdokkaita, jotka parjaavat maahanmuuttajia.

sanat ja teot valtuustossaVaalipuheissa lupaillaan toi-voa ja unelmia. Ratkaisevaa ovat kuitenkin teot. Helsingin valtuuston pöytäkirjat kerto-vat karua kieltä eduskunta-puolueiden sanojen ja tekojen ristiriidasta.

— Monet valtuutetut sano-vat vastustavansa palvelujen alibudjetoimista. Budjetista päätettäessä on kuitenkin vain SKP:n ja asukaslistan Yrjö Hakanen esittänyt muutok-sia, muut ovat hyväksyneet alibudjetoimisen

— Vanhustenpalveluohjel-maan muut kuin SKP ja asu-kaslista hyväksyivät rahoitus-linjan, jonka mukaan menoja vähennetään.

— SKP:n ja asukaslistan val-tuutettu on yksin äänestänyt kaupungin työntekijöiden palk-kojen korottamisen puolesta.

— Vain SKP ja asukaslista on vastustanut joukkoliikenteen lippujen hintojen korotuksia.

— Energialinjauksessa val-tuuston enemmistö tyytyi ylei-siin tavoitteisiin ja torjui SKP:n ja asukaslistan esitykset tuu-lipuiston perustamisesta, Ha-nasaaren voimalan muutta-misesta biopolttoainelaitok-seksi ja ydinvoimahankkeista irtaantumiseksi.

— Vain SKP ja asukaslista on vastustanut johdonmukai-sesti yhtiöittämistä ja ulkois-tamista. Sama koskee kiin-teistöjen myymistä sijoittajil-le, jopa ale-hintaan ja ilman tarjouskilpailuja.

tuloksia valtuustossa

Asukkaiden toiminnalla on vai-kutettu isoihinkin päätöksiin:

— Lasten vanhempien ja opettajien vastarinta esti noin 15 koulun lopettamisen.

— Kansalaisliikkeen aloi-te kaatoi satojen miljoonien Keskustatunnelin.

— Pro kuntapalvelut –verkos-ton ansiosta kaupungin johto joutui perumaan väitteet, että energialaitoksen voitoista ei voi siirtää rahaa peruspalveluihin.

— Asukastoiminta pysäyt-ti Oulunkylän, Koskelan ja Paloheinän terveysasemien lopettamisen.

Valtuuston enemmistö on asettunut tukemaan myös eräitä SKP:n ja asukaslistan esityksiä:

— Budjetin sitoviin tavoit-teisiin otettiin joukkoliikenteen osuuden lisääminen poikittai-sessa liikenteessä ja Raide-Jo-keria kiirehdittiin.

— Pääkaupunkiseudun ter-veyspalvelujen yhteispäivys-tyksen yksityistämistä ajanut MedOnen ja Meditalon hanke torjuttiin.

— Kotihoitoon lisättiin 5 mil-joonaa euroa.

— HKL:n Koskelan varikon ulkoistamisesta luovuttiin.

— Santahaminan ja Suo-menlinnan vuoden 1918 puna-vankileirien historiantutkimus käynnistettiin.

— Venäjän kielen opetus-ta ja venäjänkielisiä palveluja edistetään.

— Kirjaston ja työväenopis-ton uusien tilojen vauhdittami-nen Maunulaan.

jatkamista.Suomen kommunistisen puolu-

een ja asukaslistan ryhmä haas-taa muut valtuustoryhmä ker-tomaan avoimesti ennen vaale-ja, millaisen budjetin ne aikovat hyväksyä. Olemme myös tehneet aloitteen lisäbudjetista ja vaihto-ehtobudjetista, joilla kaupungin ylijäämistä ohjattaisiin lisää rahaa peruspalveluihin.

YRJÖ HAKANENSKP:n ja asukaslistan kaupunginvaltuutettu

Vaihtoehtobudjetti

Helsinkiläiset asukasliikkeet ovat muistuttaneet mielenosoituksilla kaupunginvaltuutettuja siitä, että peruspalvelujen mää-rärahojen tietoinen alimitoittaminen on rikos.

veikko koivusalo

Kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen.

4 HELSINKI-LISTAT LOKAKUU 2008 5

Kasukkaiden

ääni valtuustoon * kaupungin

voitot asukkaiden hyödyksi * perus-

palvelut lähipalveluina * maksuton

joukkoliikenne * kunnallinen ter-

veydenhoito * koulut ja kirjastot

kunniaan * miljoonia jaossa * il-

mainen päivähoito * vanhuspalvelut

* ei tyhjiä lupauksia * teot puhuvat

* kaupunkilaisten hyvinvointi * lasten

ja nuorten ääni kuuluville * lähidemokra-

tia * takuueläkkeet * kenen Helsinki? * loppu

yksityistämiselle * lisää opiskelija-asuntoja *

nuorisotyön uudelleenarviointi * uusiutuva energia

* korotukset minimipalkkoihin * ilmasto ja ympäristö *

sektorirajat ylittävä yhteistyö * yhteisöllisyys * yh-

teistyötä, ei pakkoliitoksia * asukkaiden ääni valtuustoon *

omaehtoinen kulttuuri * perhepuistojen maksuton ruokailu * mak-

suton perusterveydenhuolto * hoitotakuu * hoivatakuu * tasapalkka

* kaupunginosakulttuuri * mediakasvatus * kulttuuri kuuluu kaikil-

le * koulujen ympäristöt turvallisiksi * kuka päättää asioistasi?

* vähemmistöjen oikeudet * palkankorotus kaupungin työntekijöille *

laatua vanhuspalveluihin * maahanmuuttaneiden asema * rahaa ja re-

sursseja terveyspalveluihin * tukea opiskeluun * päiväkotien ryhmäkoot

pienemmiksi * asukkaiden ääni kuuluville * tasa-arvo * eläkkeiden vero-

helpotukset * palvelut kunnan omana tuotantona * koululaisten aamu- ja

iltapäivätoimintaa * sosiaalisen eriarvoisuuden poistaminen * kansalais-

palkka * kaupunginosakulttuuri * investointi ihmisiin, ei seiniin * tuu-

livoimaa * luokkakoot pieniksi * turvalliset liikennejärjestelyt koulujen

ympäristöihin * tukea kolmannelle sektorille * lastensuojelulle resursseja *

varhainen tuki * perhetyö * oppilashuolto * tonttivuokrat alas * kunnallinen

elokuvateatteri * lähiruokaa * kunnallinen lapsiasiamies * reilu

kauppa * kotipalvelut * luomutuotteet * äänestysikäraja 16 vuoteen

* toimintaa, ei pelkkää puhetta * kaupungin viheralueet * voitot

asukkaiden hyväksi * lisää vuokra-asuntoja * maksuttomat

liikuntatilat lapsille, nuorille, vanhuksille * tukea

asukastaloille * ekotehokkuus * nuorten työllistämis-

projektit * turvallinen asuminen * oppisopimuskoulu-

tus * nuorten työpajat * liikuntaesteetön kaupunki *

lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut * kaupun-

gin oma hammashoito * järjestötuki

* kouluihin lisää psykologeja ja

kuraattoreita * terveysasemaverkos-

to * asuntoja asunnottomille *

eroon pät-

kätöistä

* mielen-

terveys-

palvelut *

alueelliset

nuoriso-

palvelut *

raide-joke-

ri * sinä

päätät

näistäkin

asioista

* tasa-

arvoiset

koulutus-

palvelut

kaikille *

autonomi-

set sosi-

aalikes-

kukset *

kulttuu-

risetelit

* asuka-

saktii-

visuuden

tukemi-

nen *

kun-K

Sosiaali- ja terveyspalve-luihin tarvitaan lisää rahaa ja työntekijöitä – hoitotakuu ja hoivatakuu on saatava toimi-viksi.

Helsinkiläisten terveyspalvelut ovat olennaisesti heikentyneet 2000-luvun alusta lukien, kun terveysasemia on asukkaiden voimakkaasta vastustuksesta huolimatta lakkautettu Alp-piharjusta, Kruunuhaasta, Meri-Rastilasta, Myllypurosta, Pukinmäestä ja muualtakin.

Kaupungin oikeistojohto aikoo edelleen lakkauttaa ja yhdis-tää terveysasemia monissa kaupunginosissa. Näin ruuh-kautetaan entisestään kau-pungin omia terveyspalveluja ja suorastaan ajetaan meidät asukkaat Med-Onen tapaisten pörssiyhtiöiden saalistettavaksi.

Asukkaiden päivittäiset tarpeet terveys- ja sosiaali-palvelujen saamiseksi vaativat toisenlaisia ratkaisuja: täy-den palvelun terveysasemat ovat jokaiselle helsinkiläiselle kuuluvia lähipalveluja, joiden turvaaminen on valtuuston, kaupunginhallituksen ja vi-ranomaisten tärkein tehtävä. Terveysasema kuuluu jokai-seen kaupunginosaan ja sen pitää tarjota omalääkäripal-velut, hammashoito, äitiys- ja lastenneuvola- ja mielenter-veyspalvelut sekä tarvittava kuntoutus ja kotihoito kaikille tarpeen mukaan. Kiireellinen ja kiireetön hoito viivytyksettä on varmistettavissa lisäämäl-lä terveysasemille lääkärin, terveydenhoitajan ja sairaan-hoitajan virkoja nopeasti.

Perusterveydenhuollon mak-suttomuus on asukaslistan olennainen tavoite, jotta ke-tään ei jätetä heitteille. Tätä koskevan aloitteen valtuus-toryhmämme on tehnyt ja vastustanut maksujen koro-tuksia, jotka astuivat voimaan elokuun alusta.

Kouluterveydenhoito, lasten ja nuorten mie- lenterveyspalvelut ja hammashoito on saa- tava kuntoon kiireellisesti.

Jokelan ja Kauhajoen jouk-komurhat sekä juuri julkaistu Stakesin kouluterveystut-kimus osoittavat lasten ja nuorten pahoinvoinnin, sosi-aalisen syrjäytymisen ja nä-köalattomuuden kasvamisen vaarat. Terveyskeskuksen on lisättävä koululääkärien määrää aina- kin 10:llä ja terveydenhoi-tajien 20:lla. Opetustoimen on puolestaan nopeasti perustettava psykologien ja kuraattoreiden virkoja sekä ammattikouluihin että muihin toisen asteen oppilaitoksiin. Näitä vaatimuksia valtuus-toryhmämme on ainoana ryhmänä ajanut koko val-tuustokauden ajan.

Koulujen oppilashuoltotyö-ryhmiin on saatava lasten-suojelun, perheneuvolan ja nuorisotoimen ammattilaiset mukaan ja varmistettava erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen saanti nopeasti. Tähän antaa oivan mahdollisuuden myös kaupungin perheneuvolan palvelujen ulottaminen 13–17 -vuotiaisiin, mutta myös lasten ja nuorisopsykiatrian palvelujen saanti HUS:sta on turvattava.

Lapsiperheiden perus-palvelujen turvaamiseksi esitämme päivähoitoon 4 miljoonaa ja lakisääteisen lastensuojelun varhaiseen tukeen, kotipalveluun, per-hetyöhön ja sosiaalityöhön 6,4 miljoonaa euroa.

Kaikkien helsinkiläisten hammashoito pitää toteuttaa kaupungin omana toiminta-na, joka takaa sekä hoidon laadun, jatkuvuuden että edullisen hinnan asukkaille.

Hoitotakuun määrä-ajat ovat sitovia.

Kolmen ja puolen vuoden ajan on ollut voimassa kaik-kia kuntia sitova lainsäädäntö kiireettömien terveyspalvelujen saamiseksi. Yhteys on saatava suoraan terveysasemalle ja tietysti kaikkiin sen palveluihin samana arkipäivänä aukiolo-aikoina HETI joko käymällä tai puhelimitse. Lääkärin tai hoitajan vastaanotolle eli en-siarvioon on päästävä heti tai viimeistään kolmantena arki-päivänä tästä yhteydenotosta. Alkudiagnoosin perusteella on sitten päästävä tarpeellisiin tutkimuksiin (vaikkapa erikois-lääkäritasoiseen) kolmen viikon kuluessa ja tutkimusten osoit-tamaan tarpeelliseen hoitoon

viimeistään kolmen kuukauden sisällä, ellei kyseessä ole kii-reellinen tarve, jolloin tarvitta-vaan hoitoon on päästävä heti. Vaativan tason erikoissairaan-hoidon osalta jonotus ei saa olla kuutta kuukautta pidempi – ja tuolloinkin vain hoidollisista syistä. Tässä on pähkinänkuo-ressa lain edellyttämät aikarajat kiireettömään hoitoon pääse-mistä koskien.

Vaikka Helsingin kaupunki lisäsikin 42 miljoonaa euroa vuoden 2005 budjettiin, eivät asukkaat vieläkään saa tarvitta-vaa hoitoa lain edellyttämässä määräajassa esimerkiksi ham-mashoidossa ja lasten ja nuo-ren psykiatrisissa palveluissa. Asukaslistan valtuustoryhmä on tehnyt asian korjaamiseksi useita aloitteita ja kyselyitä, mutta edelleen tarvitaan noin

15 miljoonaa euroa vuodelle 2009 ja siitä eteenkinpäin hoi-totakuun varmistamiseksi.

Rahaa on – nyt sitä on käytettävä!

Tähän kaikkeen löytyy varat heti Helsingin energian voi-toista ja turhien investointien pysäyttämisestä. Helsingin kaupunki teki miljoonan päi-vässä voittoa viime vuonna ja näistä 363 miljoonasta eurosta riittää todellakin asukkaiden lakisääteisten lähipalvelujen turvaamiseen. Tähän tarvitaan asukkaiden yhteistä joukko-toimintaa, eri etujärjestöjen ja poliitikkojen yhteistä tah-toa – kysymys on lastemme, nuortemme ja meidän kaikkien tulevaisuudesta!

K AU P U N G I N O N H U O L E H D I T TAV A A S U K K A I S TA A N

Olli Salin

S I T O U T U M A T O NA S U K A S L I S T A

ASUKKAIDEN ÄÄNI VALTUUSTOON!

KKasukkaiden

ääni valtuustoon * kaupungin

voitot asukkaiden hyödyksi * perus-

palvelut lähipalveluina * maksuton

joukkoliikenne * kunnallinen ter-

veydenhoito * koulut ja kirjastot

kunniaan * miljoonia jaossa * il-

mainen päivähoito * vanhuspalvelut

* ei tyhjiä lupauksia * teot puhuvat

* kaupunkilaisten hyvinvointi * lasten

ja nuorten ääni kuuluville * lähidemokra-

tia * takuueläkkeet * kenen Helsinki? * loppu

yksityistämiselle * lisää opiskelija-asuntoja *

nuorisotyön uudelleenarviointi * uusiutuva energia

* korotukset minimipalkkoihin * ilmasto ja ympäristö *

sektorirajat ylittävä yhteistyö * yhteisöllisyys * yh-

teistyötä, ei pakkoliitoksia * asukkaiden ääni valtuustoon *

omaehtoinen kulttuuri * perhepuistojen maksuton ruokailu * mak-

suton perusterveydenhuolto * hoitotakuu * hoivatakuu * tasapalkka

* kaupunginosakulttuuri * mediakasvatus * kulttuuri kuuluu kaikil-

le * koulujen ympäristöt turvallisiksi * kuka päättää asioistasi?

* vähemmistöjen oikeudet * palkankorotus kaupungin työntekijöille *

laatua vanhuspalveluihin * maahanmuuttaneiden asema * rahaa ja re-

sursseja terveyspalveluihin * tukea opiskeluun * päiväkotien ryhmäkoot

pienemmiksi * asukkaiden ääni kuuluville * tasa-arvo * eläkkeiden vero-

helpotukset * palvelut kunnan omana tuotantona * koululaisten aamu- ja

iltapäivätoimintaa * sosiaalisen eriarvoisuuden poistaminen * kansalais-

palkka * kaupunginosakulttuuri * investointi ihmisiin, ei seiniin * tuu-

livoimaa * luokkakoot pieniksi * turvalliset liikennejärjestelyt koulujen

ympäristöihin * tukea kolmannelle sektorille * lastensuojelulle resursseja *

varhainen tuki * perhetyö * oppilashuolto * tonttivuokrat alas * kunnallinen

elokuvateatteri * lähiruokaa * kunnallinen lapsiasiamies * reilu

kauppa * kotipalvelut * luomutuotteet * äänestysikäraja 16 vuoteen

* toimintaa, ei pelkkää puhetta * kaupungin viheralueet * voitot

asukkaiden hyväksi * lisää vuokra-asuntoja * maksuttomat

liikuntatilat lapsille, nuorille, vanhuksille * tukea

asukastaloille * ekotehokkuus * nuorten työllistämis-

projektit * turvallinen asuminen * oppisopimuskoulu-

tus * nuorten työpajat * liikuntaesteetön kaupunki *

lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut * kaupun-

gin oma hammashoito * järjestötuki

* kouluihin lisää psykologeja ja

kuraattoreita * terveysasemaverkos-

to * asuntoja asunnottomille *

eroon pät-

kätöistä

* mielen-

terveys-

palvelut *

alueelliset

nuoriso-

palvelut *

raide-joke-

ri * sinä

päätät

näistäkin

asioista

* tasa-

arvoiset

koulutus-

palvelut

kaikille *

autonomi-

set sosi-

aalikes-

kukset *

kulttuu-

risetelit

* asuka-

saktii-

visuuden

tukemi-

nen *

kun-

Asukaslista koostuu si-toutumattomista hel-sinkiläisistä asukasak-tiiveista, jotka kaikki toimivat oman asuinalu-eensa hyvinvoinnin puo-lesta.

Asukaslista vaatimuksissa ko-rostuvat lähipalvelut ja asukas-demokratia, kuntalaisia aidosti kuunteleva päätöksenteko. Asukaslista puolustaa alueel-lisia peruspalveluja. Näillä lä-hipalveluilla tarkoittamme oi-keasti lähellä olevia kunnallisia palveluja terveys-, opetus-, nuoriso-, kulttuuri- ja sosiaali-toimessa.

Me asukaslistan ehdokkaat olemme pitkän linjan aktiivitoi-mijoita, jotka emme halua toi-mia puoluesidonnaisesti, vaan viemme voimakkaasti asioita eteenpäin ainoastaan kunta-laisia kuunnellen. Esimerkiksi Käpylässä saimme estettyä kir-jaston ja terveysaseman lak-kauttamisen.

S I T O U T U M A T O NA S U K A S L I S T A

ASUKKAIDEN ÄÄNI VALTUUSTOON!

opettaja, kansalaisaktivisti Herttoniemi

diplomi-insinööri Vallila

sosiaalipäivystyksen päällikkö Vallila

toimittaja Vuosaari

siivooja, basisti Rastila-VuosaariVille-Pekka Hakkarainen

työkyvyttömyys- eläkeläinen Myllypuro

opiskelija Hakaniemi

muusikko Hakaniemi

opiskelija Töölö

opiskelija Pukinmäkii

tuottaja, asukasaktivisti

Käpylä

Seppo Harjunpää

Ilja Lehtinen

Meissa Niang

Janina Roisko

Kuisma Salonen

Heikki Takkinen

Ritva Hartzell

lähihoitaja-opiskelija KivikkoRafael Lehtinen

Pertti Poikolainen

Olli Salin

Marjaliisa Siira

Asukaslista koostuu si-toutumattomista hel-sinkiläisistä asukasak-tiiveista, jotka kaikki toimivat oman asuinalu-eensa hyvinvoinnin puo-lesta.

Asukaslista vaatimuksissa ko-rostuvat lähipalvelut ja asukas-demokratia, kuntalaisia aidosti kuunteleva päätöksenteko. Asukaslista puolustaa alueel-lisia peruspalveluja. Näillä lä-hipalveluilla tarkoittamme oi-keasti lähellä olevia kunnallisia palveluja terveys-, opetus-, nuoriso-, kulttuuri- ja sosiaali-toimessa.

Me asukaslistan ehdokkaat olemme pitkän linjan aktiivitoi-mijoita, jotka emme halua toi-mia puoluesidonnaisesti, vaan viemme voimakkaasti asioita eteenpäin ainoastaan kunta-laisia kuunnellen. Esimerkiksi Käpylässä saimme estettyä kir-jaston ja terveysaseman lak-kauttamisen.

Asukaslistan ehdokkaina vaadimme, että:

* kaikki peruspalvelut on toteutettava lähellä olevina palveluina ja kaupungin oma-na työnä

* kaupunginosiin on luotava asukasdemokratia ja perus-tettava kaupunginosaval-tuustot turvaamaan kaikkien asukkaiden vaikutusmahdol-lisuudet sekä asumisen että palvelujen suunnittelussa ja toteuttamisessa

* päivähoidon on oltava lapsen perusoikeus, samoin esikoulu, peruskoulu ja jatko-opinnot

* terveysasema on saatava jokaiseen kaupunginosaan kaupungin omana työnä toteutettuna lähipalveluna; neuvola, omalääkäri, ham-mashoito ja mielenterveys-palvelut

* vanhusten kotipalvelu ja kotihoito on saatava subjek-tiiviseksi oikeudeksi

* kirjastojen ja asukastalojen toiminta on turvattava alueel-lisiksi kulttuurikeskuksiksi

* Helsinki on saatettava lii-kuntaesteettömäksi ja julki-nen liikenne maksuttomaksi – aluksi ikäihmisille sekä lapsille ja nuorille

* koti on jokaisen perus-oikeus, asunnottomuus on poistettava kaupungin veto-vastuulla

* päihde- ja mielenterveys-työssä myös ennaltaehkäise-välle toiminnalle on taattava riittävä rahoitus

* nuorten työllistämispro-jekteille on taattava riittävät resurssit * lasten ja nuorten ääni on saatava oikeasti kuuluville

Heikki Takkinen

42

45

66

78

84

88

44

65

71

81

85

92

6 HELSINKI-LISTAT LOKAKUU 2008 7

Räikeää: kaupunkikulttuuRin Rahaa jää käyttämättä!Helsinki on Suomen kulttuuripääkaupunki ja samaan ai-kaan sen kulttuuripolitiikkaan kuuluu taiteilijoiden, tutki-joiden ja kulttuurityöntekijöiden heittäminen leipäjonoihin, sossun ja köyhäinavun luukuille.

Helsingin vihertävä oikeisto on jo pitkään tehnyt väärää kulttuuripolitiikkaa suuntaamalla kulttuurin rahat elitis-tisiin räiskeisiin. Kaiken kaupallistavat päättäjät laittavat uudenvuoden bileisiin rahat, joilla pyörittäisi vaikka Mal-mitalon sisällöllistä toiminta viiden vuoden ajan.

On järkyttävää, että tänä vuonna muutenkin niukoista kaupunkikulttuurin rahoista jää osa vielä käyttämättä. Hakemuksien sanotaan olleen taiteellisesti kyseenalaisia tai tapahtumien olleen huonosti koordinoituja. Se kult-tuuri, jota esimerkiksi vähemmistöt, maahanmuuttajat, kaupunginosa-aktivistit tekevät ei ole toivottua.

Brädäystä vai kulttuuria?

Rahaa on mutta se halutaan kiillottamaan Helsinki-brän-diä. Toisenlaiseen maailmaan suuntautuvan kulttuurin rahat halutaan mieluummin mediaseksikkäille itsestään kaupallisia tuotteita tehneille kokoonpanoille.

Oikeistolainen vihreä Helsinki ei ikinä rakenna musta-laiskulttuurin keskusta Espalle eikä budjetoi vähemmistötaiteilijoille omia estradeja. Oikeistolainen vihreä Hel-sinki ei ikinä lopeta leipäjonoja vaan se väittää että kaikki taiteilijat, tut-kijat ja kulttuurityöläiset työllistyvät omassa työssään. Helsinkiin halu-taan amerikkalaisia unelmia ja kult-tuuria, jossa kaikki on kaupan.

Me voimme tehdä toisenlaisen Helsingin, jossa kulttuuri ei tarkoi-ta yläkerran bileitä ja kaiken kau-pallisuutta. Kulttuuri on niin paljon muuta ja syvempää kuin kaupun-gin brändäys, toimeentulon hank-kiminen tai bruttokansantuotteen kasvattaminen.

Kulttuuri on oikeutta omaan ää-neen. Kulttuuri on oikeutta mää-ritellä oma maailmassa oleminen. Nykyiset Helsingin päättäjät ovat jo ihan tarpeeksi jakaneet rahaa ihan väärään suuntaan – suuntaan jossa ihmisen perusoikeudet kuten kult-tuuri nähdään vain liiketalouden myynninedistäjänä.

JUHA-PEKKA VÄISÄNENkäsitetaiteilija

Tilaukset puh (09) 7743 810, toimisto@tiedonantaja.fiwww.tiedonantaja.fi

VasTaVirTaan

-pamfleTTi

Uusi pamfletti haastaa käsi-

tykset politiikan ja kapitalis-

min vaihtoehdottomuudes-

ta. • Kirjoittajina Seppo Ruotsa-

lainen, Marko Korvela, Pert-

ti Multanen, Maija Hakanen,

Erkki Susi, Camilla Kantola,

Jari Heinonen, Olli Savela, Ar-

to Viitaniemi, Arjo Suonperä,

Juha-Pekka Väisänen, Lena

Huldén, Emmi Tuomi ja Yrjö

Hakanen. 160 sivua.

• Kustannusyhtiö TA-Tieto

Oy• Hinta Tiedonantajan kautta

15 euroa (+postimaksu)

Lauri Alhojärvi muusikko, opiskelija, Alppila

36

Kari Lindströmtaidegraafikko, Kumpula, 68

68

Anneli Pakkasvirta (Sauli)näyttelijä, Merihaka

75Leo Partanenopintojohtaja, Pasila

76Kari Peitsamomuusikko, Punavuori (sitoutumaton), www.karipeitsamo.com

77 Arja Putkonensihteeri, Pohjois-Haaga

79Juha-Pekka Väisänenkäsitetaiteilija, Merihaka, www.manifesti.fi

97Turkka Wahlbäckraitiovaununkuljettaja, Kumpula (sitoutumaton)

98

Seppo Julinpäätoimittaja, Torpparinmäki (sitoutumaton)

49Olli Ikonen näyttelijä FIA, Etelä-Haaga (sitoutumaton)

48 Miro Kinnunentanssija, Kannelmäki (sitoutumaton)

53Seppo Lampelarap-artisti, Herttoniemenranta (sitoutumaton), www.steen1.com

63

Sari Lähteinenpalveluneuvoja, Puotila (sitoutumaton)

69

Teja Kotilainentuotantopäällikkö, yrittäjä, Pikku Huopalahti (sitoutumaton), www.myspace.com/breakalegentertainment

59Sami Laaksonenopiskelija, Kallio (sitoutumaton)

62

KULTTUURILISTA

Alibudjetointi lopetettava

Tampereelta Helsinkiin reilu vuosi sitten muuttaneesta rockmuusik-ko Kari Peisamosta on tullut tut-tu näky miehen nykyisillä kotikul-milla Punavuoressa. Soolokeikat ja Skootteri-yhtyeen esiintymiset kierrättävät Peitsamoa ympäri Suomea, mutta aikaa jää myös Helsingin kunnallispoliittisten asi-oiden pohdintaan.

— Koko sosiaalipuolen rahoi-tuksen remontti on mielestäni jokaisen helsinkiläisen kannalta ensimmäinen ja tärkein asia - tar-koittaa siis jatkuvan alibudjetoin-nin lopettamista ja varojen suun-taamista ihan uudella volyymilla julkisiin palveluihin, niin tervey-denhoitoon, kouluihin kuin esi-merkiksi julkiseen liikenteeseen, huomauttaa Peitsamo.

Kaupunkilaisten ääntä päätöksentekoon

Näyttelijä Olli Ikosta työllistää parhaillaan Kansallisteatterin Pie-nellä näyttämöllä pyörivä komedia

Tuulta päin. Myös Tali-Ihantala 1944- ja Raid-elokuvista tuttu Iko-nen pitää Kulttuurilistan tapaa ke-rätä erilaisia kulttuurialan ihmisiä erittäin hyvänä ajatuksena

— Olen joskus aikaisemminkin pohtinut ehdokkuutta täällä Hel-singissä, mutta nyt tuntui oikeal-ta hetkeltä. Haluan viedä lisää kaupunkilaisten todellista ääntä päätöksentekoon, sanoo Ikonen Hän muistuttaa, että kulttuuri on positiivisesti vaikuttamassa mo-nessa asiassa.

Ikosen mielestä kaupunkilaisia pitää kuunnella päätösten valmis-telussa ja heidän mielipiteensä on otettava myös huomioon. Erityisen tärkeitä ovat peruspalvelut sekä lasten ja nuorten hyvinvointi.

— Koululaisten ja nuorten kiin-nostusta kulttuurin ja muun tai-teen, myös teatterin käyttäjiksi ja harrastajiksi pitäisi tukea huomat-tavasti enemmän, hän tuumii.

Itähelsinkiläiset uurnille!

Itä-Helsingin oma, radikaali ääni Seppo Lampela eli artistinimel-

tään Steen1 sai eduskuntavaa-leissa 1 800 ääntä. Hän pitää ää-nisaalista merkkinä siitä, etteivät ihmiset jaksa enää kauaa katsella nykyistä uusliberalistista meinin-kiä, joka on tunkeutunut kuntiin asti.

Lampelalla on ollut työntäytei-nen syksy. Esikoisromaani Hullu Klovni - Pieni tarina pahuudesta ilmestyy 10. marraskuuta, ja uusi levy on parhaillaan tekeillä. Päivä-työnään Lampela paiskii nykyisin hommia rakennustyömaalla.

Helsingin kaupungin pitää Lampelan mukaan panostaa lisää muun muassa terveydenhuoltoon ja asunnottomuuden poistami-seen. Myös matkalippujen hintaa olisi varaa alentaa.

Itä-Helsinki näyttää tilastojen valossa olevan aliedustettuna nykyisessä kaupunginvaltuus-tossa. Lampelan mukaan osa-syynä tähän on itähelsinkiläisten äänestyslaiskuus.

— Jos äänestäjä kokee olevan-sa minun kanssani samaa mieltä, niin kannattaa äänestää siksi, ei-kä minkään erikoisrap-jutun ta-kia. Nyt uurnille sieltä, kehottaa Seppo Lampela.

Kulttuuri vaikuttaa positiivisesti koko kaupunkiinPienituloisista ei välitetä tarpeeksi

Näyttelijä Anneli Pakkasvirran suomalaiset tuntevat paremmin Anneli Saulin nimellä niin suo-situista Hovimäki- ja Käenpesä-televisiosarjoista kuin Suomi-fil-meistä, joiden vakiokasvo Sauli on ollut. Sauli teki elokuvia myös Saksassa 1950- ja 60-luvuilla.

Päätyönsä Sauli teki Joensuun kaupunginteatterissa. Hän toimi teatterin luottonäyttelijänä neljän-nesvuosisadan ajan

Pitkän linjan kommunisti on vii-me vuosina taas aktivoitunut po-liittisesti Sauli seuraa kotikaupun-kinsa tapahtumia, eikä aina pidä näkemästään. Hänen mukaansa pienituloisista työttömistä ja elä-keläisistä ei välitetä tarpeeksi. Päättäjiä ei yhteiskunnallinen tur-vattomuus tunnu kiinnostavan.

— Eläkeläisten toimeentulo huolestuttaa. Teatterin pienellä työeläkkeellä ei juhlita, ja eläkkei-den verotus on kovaa, huomaut-taa Sauli.

MARKO KORVELAVastavirta-festivaali ja SKP:n 90-vuotisjuhla täyttivät syksyn alussa Vanhan ylioppilastalon. Tunnelmaa nostivat muun muassa Erkki Saa-rela ja Eespäin Ensemble.

Helsinki-listojen Kulttuurilistalla on ehdokkaana monen tuntemia taiteilijoita, joita yhdistää muun muassa tinkimättömyys omaa tai-dettaan kohtaan.

Yhdistävä tekijä on myös se, et-tä kunnallispolitiikassa joukko ei kanna huolta vain kulttuurin ja taiteen kysymyksistä vaan koko kaupungin hyvinvoinnista.

8 HELSINKI-LISTAT LOKAKUU 2008 9

Lapsemme voivat pahoin – kauniit sanat eivät riitä

Päättäjien sietäisi hävetä

Vanhuspalvelujen tulevaisuus

n

Kivinokan puolestaErja Melartin tarjoilija, taiteilijaMellunmäki

Erja, 47 v, on puo-lueisiin sitoutuma-ton ehdokas, joka lähti vaaleihin puo-lustamaan Kivino-kan kulttuurihisto-riallisesti arvokas-ta työväen kesäma-ja-aluetta. Hänellä on itsellään mökki Kivinokassa, jonka suojelua puidaan Bryselissä asti.

— Pidän tärkeänä tasa-arvoa sukupuo-leen tai etniseen taustaan katsomatta.

Melartin toimii myös Taiteilijat rauhan puolesta -liikkeessä Pandissa.

n

Vastuu toisistaJenni RauhalaopiskelijaMaunula

Jennin, 28 v, BBA-tutkinto, pääainee-na kansainvälinen kauppa, valmistuu kevääl lä. Lisäk-si Jenni opiskelee kehitysmaatutki-musta avoimessa yliopistossa.

Eronnut kahden tyttären, 5 ja 7 v, äiti on kiinnostunut politiikasta ja haluaa auttaa toisia. Hän rentoutuu musiikin, kir-jojen ja elokuvien parissa.

”Sosiaali- ja terveydenhuolto ovat hyvin tärkeitä asioita. Myös koulutus ja kulttuuri ovat lähellä sydäntäni.”

n

Malmin kartanon muumimammaTiina SandbergAsukasliiton järjestösihteeriMalminkartano

Tiina, 34 v, on nai-misissa ja vuoden ikäisen pojan äiti.

Hän on nyt va-p a a - a i k o i n a a n enimmäkseen ko-tona, koska äidin

n

Koteja asunnottomilleKirsti KangassekatyöläisnainenNiemenmäki

Kirsti, 53, asuu yksin. Hänellä on toveri ja ai-kuinen poika.

”Poikani sanoo, et-tä säntään joka päi-vä maailmaa paran-tamaan ja unohdan l i ian usein itseni hoitamisen.”

Kirsti syttyy ja tarttuu hanakasti asioihin. ”Ympärillä vellovasta epäoikeu-denmukaisuudesta suorastaan tulistun.”

”Olen surullinen tästä näköalattomuu-desta, joka vie toivon köyhiltä ja syrjäyte-tyiltä ihmisiltä.”

”Vaadin arvostusta ja koteja asunnotto-mille kavereilleni, heitä on liian monia.”

”Vaadin arvostusta ja lisää liksaa siivoojille”.

n

Mallia KuubastaTytti KotilainentoimittajaPikku Huopalahti

Kolmen aikuisen lapsen äiti lukee koko ajan, on kiinnos-tunut eläimistä ja kiintynyt vanhaan koiraansa.

”Asuttuani vuo-sia Kuubassa voin vain ihmetellä, ettei vauraalla Helsingillä ole varaa terveyden ja koulutuksen lähi-palveluihin. Perus-tarpeet on täytettä-vä; monumenttien rakentamisen voi jättää vähemmälle.”

”En usko kapitalismiin, en kilpai-luun ja kilpailuttamiseen enkä jatkuvaan talouskasvuun.”

”Maapallomme ei kestä nykymenoa.””Kaupunkimme ei kestä nykyistä auto-

jen valtaa.”

läsnäolo on pienelle lapselle tärkeää.”Muumimamma Malminkartanosta ha-

luaa laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. Jos lapsiperheillä on Helsingissä hyvä olla, on varmasti muillakin.”

”Asumisen hinta alas, lasten ja nuorten palvelut kuntoon, Helsingistä imetysmyön-teinen kaupunki, joukkoliikenne edullisem-maksi, hedelmäpuita puistoihin, puutar-hapalstoja lisää, kaupungin pelloille lisää herneitä ja auringonkukkia!”

n

Lasten ja vanhusten asialla Satu SiilikirjanpitäjäRoihuvuori

Satu, 30 v, on avio-liitossa ja kahden pojan, 1,5 v. ja 4 v, äiti. Hän harrastaa lukemista ja liikun-taa, muun muassa taapero-taekwondoa nelivuotiaan kanssa. Hän ahmii historiaa ja elämänkertoja.

Satu on empaat-tinen ja sovitteleva mutta määrätietoinen tietäessään olevansa oikealla asialla.

Hänen sydämellään ovat erityisesti las-ten ja nuorten hyvinvointi sekä vanhusten asiat. ”Onnellisista lapsista tulee yleensä onnellisia aikuisia, ja meistä kaikista tulee joskus vanhoja – toivottavasti.”

n

Tunnuksena tasa-arvoLeena Tamminen asiakasneuvojaKannelmäki

Leena, 49 v, on eronnut mutta varattu kol-men lapsen äiti, tytär 21 vuotta, kaksospojat 20 vuotta.

Hän kertoo ole-vansa määrätietoi-nen, asioihin tart-tuva, reippaasti etenevä kristitty naisasianainen.

Leena harrastaa lukemista, koiria, uintia ja pyöräi-lyä ja on perehty-nyt kotiseutuhis-toriaan ja eritoten työväestön elämään ja kulttuuriin suvun kotipaikoilla Porissa, Porvoossa, Vihdissä, Helsingissä ja Viipurissa.

Leena vaatii sukupuolten ja rotujen ta-

Eläkkeiden ostovoima heikkenee taitetun indeksin ja kovan vero-tuksen takia. Tämä vaikeuttaa liian monen elämää.

Näitä asioita ei korjata kunta-tasolla, mutta jotain on sentään tehtävissä.

Liikkuminen, virkistystoiminta ja terveydenhoito pitää tarjota pie-nituloisille vanhuksille ilmaiseksi. Rahan puute ei saa olla este akti-viteetteihin osallistumiselle. Kaik-ki tarvitsevat kontakteja muihin

ihmisiin.Kotipalveluiden ja laitoshoidon

tulee olla ihmisarvoista ja van-husta kunnioittavaa. Kilpailut-taminen on aiheuttanut sen, et-tä kustannustehokkaat ja usein vaihtuvat hoitajat eivät ehdi luo-da henkilökohtaisia kontakteja hoidettaviin.

Vanhuksista huolehtiminen on ensisijaisesti kuntien tehtävä, ei yksityisten yritysten. Vain siten voidaan taata kaikille tasa-arvoi-

nen kohtelu tuloihin katsomatta. Vanhuksilla on oltava mahdol-

lisuus hyvään kotihoitoon. Laitos-hoitopaikkoja ei silti saa vähentää kotihoitoon vedoten. Ketään ei saa jättää heitteille. Kaikki eivät koto-na pärjää.

Tulevaisuuden suunta ei saa olla se, että vanhuksille tarjotaan vain kalliita yksityisiä palvelutalo-ja, joissa tuhansilla euroilla kuu-kaudessa voi taata itselleen elämi-sen arvoisen vanhuuden.

SATU SIILI

sa-arvoa ja taloudellista ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta.

”Helsingin vähäosaisten asiat on saa-tava kuntoon!”

n

Kiltti tyttö heikomman puolellaEmmi Tuomipsykologi kehitysvamma-alalla Viikki

Emmi, 31 v, on naimisissa ja kahden po-jan (Toivo, 1, ja Taisto pian 6 vuotta) äiti. ”Perhe, työ ja jär-jestötyö täyttävät elämäni. Hyvä jos jossain välissä eh-tii kirjan lukea.”

”Olen kiltti tyt-tö ja 157 cm pitkä, mutta epäreiluus ja tarve puolus-taa heikompia on lapsesta asti saa-nut minut nouse-maan isompiani-kin vastaan. Se ei aina ole helppoa, mutta saman asenteen haluan opettaa lapsillenikin.”

n

Kansalais-vaikuttamisen puolestaAnna-Mili TölkköopiskelijaPohjois-Haaga

Anna-Milin, 21 v, elämässä ovat nyt ensisijalla erityispedago-giikan ja sosiaa-lityön opinnot. Lisäksi hän toi-mii kommunis-tisessa liikkees-sä ja opiskelija-järjestöissä.

”Luonto on kunnallisvaaleissa tärkeä teema. Kun aina tavoitellaan voittoa, unohde-taan puhtaan luonnon merkitys.”

”Tehokkuusajattelu kutistaa ihmiset vain kuluttajiksi ja vaalien alla äänes-täjiksi. Yhteisöllisyys on hukassa. Rei-pas kansalaisvaikuttaminen voisi tuoda kuntalaiset lähemmäksi päätöksentekoa ja myös toisiaan.”

Helsingin kaupunki alibudjetoi lasten ja nuorten palveluita joka vuosi. Peruspalveluita heikenne-tään yksityistämisen tieltä, vaik-kei siihen ole edes taloudellista tarvetta.

Talouskasvu vaatii säästämis-

tä, leikkaamista ja tahdin kiris-tämistä. Päiväkotien ja koulujen ryhmät ovat liian suuria, henkilö-kunta uupunutta ja alipalkattua. Oppilashuolto- ja perhepalveluis-ta säästetään, vaikka huonosti voivien lasten ja nuorten määrä

kasvaa ja ongelmat vaikeutuvat kaiken aikaa.

Viimeaikaiset väkivallanteot ovat äärimmäisiä esimerkkejä epätoivosta ja yhteiskunnan tur-vaverkon pettämisestä. Pahoin-voiva lapsi tai nuori on aikuisten

Useat opiskelijoiden ongelmat kiteytyvät rahaan. Rahaa uu-puu opiskelijoilta, näennäi-sesti myös kunnilta ja valtiol-ta, joiden palveluita tarvittai-siin. Se korostuu Helsingissä, missä asumisesta ja ruoasta saa maksaa enemmän kuin muualla.

Meitä vaaditaan valmis-tumaan pian ja siirtymään uraputkessa suoraan työelä-mään. Kun opintotuki ei rii-tä elämiseen ja opintolainaa ei uskalla ottaa, jää usein ainoaksi vaihtoehdoksi teh-dä töitä opintojen ohella. Näin saavumme työmarkki-noille valmiiksi väsyneinä ja stressaantuneina.

Tämä kiirehtiminen on kyseenalaista siksikin, kun yhä useampi aikuinen siirtyy työstään eläkkeelle uupumi-sen ja mielenterveysongelmi-en takia.

Yritysmaailman arvot te-hokkuus ja tuottavuus ovat levinneet aloille, joille ne ei-vät kuulu. Kilpailun hegemo-

nia on saanut tukevan otteen myös monista opiskelijoista. On vaikea pysähtyä mietti-mään, mikä tässä kaikessa kiireessä ja kilpailussa lopulta olikaan tarkoituksena.

Huomisen päätöksentekijöitä

Opiskeluaika on arvokas si-nänsä, ei vain työntekoon val-mistavana vaiheena. Niiden, jotka ovat olleet tekemässä päätöksiä opiskeluaikojen rajoituksista, sietäisi hävetä. Nyt opiskelevat ovat huomisen päätöksentekijöitä. Suoritus-keskeisyys ei voi olla vaikut-tamatta tulevien päätösten inhimillisyyteen.

ANNA-MILI TÖLKKÖOpiskelija

Kenen metropoli?Pääkaupunkiseudun kun-tien yhdistämistä on tar-jottu ratkaisuksi palvelu-jen, asumisen ja liikenteen ongelmiin. Suur-Helsinkiä ajavat samat puolueet, jot-ka ovat itse valtuustoissa ja eduskunnassa päättä-neet kuntien palvelujen alibudjetoimisesta, koh-tuuhintaisen vuokra-asun-totuotannon alasajosta ja vuokrasääntelyn purkami-sesta, joukkoliikenteen kil-pailuttamisesta ja lippujen hintojen korottamisesta…

Pääkaupunkiseudun kuntien yhdistäminen ei tuo lisää rahaa palvelui-hin, asuntotuotantoon ei-kä joukkoliikenteeseen. Valtapuolueet pyrkivät metropolihankkeella vain jatkamaan kunnallisten lähipalvelujen karsimis-ta, kilpailuttamista ja yksityistämistä.

Samalla ne ajavat pää-tösvallan keskittämistä entistä pienempään piiriin. Kokoomuksen Jan Vapaa-vuoren ja vihreiden Osmo Soininvaaran mukaan näin saadaan helpom-min läpi päätöksiä uusien aluei den rakentamisesta. Helsingissä ei ole kuiten-kaan pulaa tonttimaasta. Sitä on Lounais-Sipoon kaappauksen ja satamalta vapautuvien alueiden jäl-keen yli 100 000 uudelle asukkaalle. Suur-Helsin-gin kasvun kiihdyttäminen voi heikentää sekä tääl-lä asuvien palveluja että muun maan kehitystä.

Yksityistämisen ”Troijan hevonen”

Erityisesti kokoomus käyt-tää metropolipolitiikka ”Troijan hevosena”, jolla ajetaan kunnallisten pal-velujen yhtiöittämistä ja yksityistämistä.

Sen nimissä on jo yh-tiöitetty ammattikorkea-koulut ja pesulapalvelut sekä liikelaitostettu mm. ympäristölaboratoriot ja HUS-apteekki.

Seuraavaksi kaupunkien johtajat valmistelevat jouk-koliikenteen järjestämisen keskittämistä yhdelle tilaa-ja-tuottajaorganisaatiolle, vesilaitosten yhdistämistä liikelaitokseksi tai yhtiöksi, kuntien vuokra-asuntojen hallinnan keskittämistä yhdelle jättiyksikölle jne.

SKP:n ja asukaslistan ryhmä on esittänyt pää-kaupunkiseudun yhteis-työn kehittämistä niin, että lisätään lähidemokra-tiaa esimerkiksi kaupun-ginosavaltuustoilla, joilla olisi myös budjettivaltaa alueensa peruspalveluissa. Lisäksi kuntavaalien yhte-ydessä pitäisi valita seutu-valtuusto ohjaamaan seu-dullista yhteistyötä mm. liikenteen, maankäytön, asumisen ja seudullisten palvelujen osalta.

51

60

70

80

86

87

93

95

96

epäonnistumisen ja järjestelmän toimimattomuuden tulosta.

Meille yritetään väittää, et-tä Suomella menee hyvin, ja tehokkuudella päästään vielä parempaan.

Tehokkuus ei kuitenkaan tuo hyvinvointia. Suomessa olisi tut-kimustietoa, ammattitaitoa ja pä-teviä tekijöitä turvaamaan jokai-sen lapsen ja nuoren hyvinvointi. Ilman riittäviä resursseja se ei kuitenkaan onnistu. Neuvolan tai oppilashuollon tietämys, ym-märtämys ja hyvä tahto ei riitä, jos henkilöstöä ei ole riittävästi. Kriisiapua annettaessa ollaan jo myöhässä.

Päättäjien vastuu

SKP:n ja asukaslistan valtuusto-ryhmä on kuluneella valtuusto-kaudella tehnyt kymmeniä aloit-teita lasten ja nuorten palveluiden parantamiseksi. Niissä on esitetty lisäresursseja mm. ennalta ehkäi-sevään työhön ja koulupsykolo-gien palkkaamiseen.

Budjettikäsittelyssä ryhmä on joka vuosi esittänyt lisäyksiä sosi-aali-, terveys- ja nuorisomäärära-hoihin ja vuosille 2009-2011 erik-seen lasten- ja nuorisopsykiatrian kehittämiseen. Vasta näin lisäyk-sin kaupungilla olisi mahdollisuus monilta osin hoitaa edes lakisää-teiset tehtävänsä. Ryhmämme on saanut aloitteidensa taakse joskus muitakin valtuutettuja, mutta ai-na lopulta sekä suuret että pienet eduskuntapuolueet ovat valmiita jatkamaan palveluiden alasajoa, turhaa ja typerää säästöä, jossa häviäjiä ovat ne, joiden ääni ei kuulu valtuustossa.

Rahaa näihin esityksiin on. Hel-sinki liikelaitoksineen tekee voit-toa yli miljoona euroa päivässä.

EMMI TUOMIpsykologi

NAISLISTA

Hallituksen budjettirii-hen edessä vaadittiin valtiontalouden kolmen miljardin ylijäämistä lisää rahaa perustur-vaan. >>

Kuuluuko lasten ja nuorten ääni Helsingin päätöksenteossa?

Vuokrien, ruoan ja HKL:n lippujen hintojen jatkuva nousu laittaa opiskelijoiden talouden tiukalle.

toivo koivisto

veikko koivusalo

toivo koivisto

10 HELSINKI-LISTAT LOKAKUU 2008 11

Tonttivuokrat jopa 15-kertaisiksi?Helsingin kaupunki aikoo nos-

taa asuntojen tonttien vuokria

jopa 15-kertaiseksi. Tontti-

vuokran osuus nousisi jopa 2

– 3 euroon asuntoneliötä kohti

kuukaudessa. Useissa taloyh-

tiöissä tonttivuokrasta tulee

suurin meno, johon kuluu ra-

haa yhtä paljon kuin muihin

menoihin yhteensä.Asukkaat ovat nousseet

vastustamaan korotuksia ja

vaatimaan korkeiden vuokrien

alentamista. Tontinvuokraaji-

en kansalaisliike pystytti jopa

telttaleirin Senaatintorille he-

rättääkseen päättäjät.Kaupunginjohtaja Jussi Pa-

jusen esityksessä kaupungin

talousarvioksi vuodelle 2009 pi-

detään kuitenkin kiinni rajusta

vuokrien korotuslinjasta.

Koskee lähes kaikkia helsinkiläisiä

Kaupunki omistaa yli 70 pro-

senttia tonttimaasta Helsingis-

sä. 80-luvulta alkaen kaupunki

on määritellyt uusiin sopimuksiin

vuokrat tontin ”markkina-arvon”

perusteella. Vuokralla peritään

vuosittain 4 prosenttia tästä las-

kennallisesta arvosta. Kiinteistöviraston tonttiosasto

on nostanut arvioita tontin arvos-

ta 10 prosentilla vuodessa. Täl-

lä vauhdilla uusien sopimusten

neliövuokra kaksinkertaistuu 6

vuodessa ja kolminkertaistuu 10

vuodessa. Korotukset uhkaavat nyt noin

80 taloyhtiöitä, mutta vuokrien ko-

rotusautomaatti koskee jatkossa

kaikkia kaupungin tonteilla asu-

via. Omistusasunnoissa asukkaat

maksavat kulut vastikkeissaan,

vuokra-asunnoissa kohonneessa

vuokrassa.

Ei saa lykätä yli vaalien

Voi kysyä, onko reilua, että kau-

punki kerää voittoa tonttimaan

ansiottomalla arvonnousulla? Ei-

kö kaupungin pidä päinvastoin

pyrkiä alentamaan jo nyt kohtuut-

toman korkeita asumismenoja?

SKP:n ja asukaslistan ryhmä on

tehnyt jo kahtena edellisenä vuon-

na esitykset kohtuuttomien tont-

tivuokrien alentamiseksi. Muilta

ryhmiltä ei budjettikäsittelyssä

kuitenkaan silloin löytynyt tukea

tälle. Nyt Tontinvuokraajien kan-

salaisliike on saanut myös

muita heräämään.Vaalien alla on syytä vaatia

kaikilta ehdokkailta ja val-

tuustoryhmiltä selvä kannan-

otto vuosivuokran alentami-

seksi 1-2 prosenttiin ja myös

tontin arvon laskentaperus-

teiden alentamiseksi. Myös

jo tehtyjä kohtuuttoman kor-

keita uusia tonttivuokrasopi-

muksia tulee alentaa.TIINA SANDBERG

Asukasliiton järjestösihteeri

Hannu aaltonensatamavalvoja, Ruoholahti

ari Hannikainenvartija, Herttoniemi

mikko Korhonentalonmies, Pakila

arto lindqvisteläkeläinen, Malmi

Tapio siirilätyösuojeluinsinööri, Viikinmäki

raimo arikkalateknikko, eläkeläinen, Oulunkylä

matti Heinomekaanikko, Marjaniemi (sitoutumaton)

pirjo Korhonenkirjastonhoitaja, Pitäjänmäki

matti nuutinenrakennustyömies, Vesala

markku sundellmerkonomi, Vallila

irene auerpainotuotanto assistentti, Kontula,ireneauer.blogspot.com

Kalle Hernbergopettaja FM, Viikki, kallehernberg.blogspot.com

marko Korvelatoimittaja, Puotila, kommarikorvela.blogspot.com

petteri nylundpostinjakaja, Kumpula

erkki susipäätoimittaja, Sörnäinen

mitja ervastiopiskelija, Oulunkylä

elina Järvenpäädiplomi-insinööri, Itäkeskus

ritva Kosonenpääluottamusmies, Konala

antti paananeneläkeläinen, yliluutnantti, Punavuori

esa Tulkkilääkäri, Kruununhaka

Kristiina Haavistotoimistonhoitaja, Sörnäinen, kia-skp.vuodatus.net

Hannu Karinevasosiaalityöntekijä, Kontula

Tuomo Kuivamäkiyrittäjä, polkupyörälähetti, Töölö

robert ryömäsekatyöläinen, Malminkartano

Tuomo Westerbergvarastotyöntekijä, Pasila

Yrjö HakanenSKP:n puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu, Maunula-Pirkkola www.yrjohakanen.fi

Toivo Koivistorakennustyömies, eläkeläinen, Käpylä

Jussi-petteri lappipostinjakaja, talonmies, Pitäjänmäki

Hannele salavaerityislasten-tarhanopettaja, Pasila, www.elisanet.fi/hannelesalava

Jarmo Åsnabryggpalveluvastaava, Arabianranta, asnabrygg. blogspot.com

Suomen kommunistinen puolue

35

43

55

67

89

37

46

56

72

90

38

47

57

73

91

39

50

58

74

94

40

52

61

82

99

41

54

64

83

100

Bisnestä ihmisten terveyden kustannuksella

Huolenpito terveydestä on kansalaisten asialistalla vaa-leissakin ykkössijalla. Päättä-jien tärkeysjärjestys on kui-tenkin ollut jo pidempään toi-senlainen. Se näkyy terveyd en eriarvoistumisena.

Helsingin terveyskeskuk-sen tavoitteeksi on virallisesti asetettu väestöryhmien välis-ten terveyserojen vähentämi-

nen. Tästä huolimatta terveyskes-kuksen johto ajaa terveysasemien vähentämistä ja nostaa terveyspal-velujen asiakasmaksuja.

— Tästä kärsivät kaikki helsin-kiläiset, mutta erityisesti lapsi-perheet, iäkkäämmät ihmisten ja taloudellisesti vaikeassa asemassa olevat, kritisoi Esa Tulkki, joka on itsekin perusterveydenhuollon lääkäri.

Erityisesti kokoomus ja vihreät ajavat terveysasemien keskittä-mistä ja vähentämistä.

— Pitää kääntää suuntaa 180 astetta ja lähteä rakentamaan täyden palvelun terveysasemia lä-hipalveluina ja vähentää vastuu-väestöjen määrää.

Asian tekee vielä oudommaksi se, että virallisesti kukaan ei päät-tänyt maksujen korotuksia eikä terveysasemia koskevia ratkaisuja tuotu valtuuston päätettäväksi.

Maksut nousivat, kuka päätti?

Eduskunnan keväällä hyväksymä laki antoi kunnille vain terveyspal-velujen maksujen enimmäisrajat. Kuntien tehtäväksi jäi päättää maksuista.

Helsingissä maksujen korotuk-sia ei tuotu lainkaan valtuuston tai terveyslautakunnan käsitte-lyyn. SKP:n ja asukaslistan val-tuutettu Yrjö Hakanen nosti asian esille toukokuussa ja uudelleen kesäkuussa. Apulaiskaupungin-johtaja Paula Kokkonen (kok) ja kaupunginhallitus vastasivat, et-tä maksut tulevat automaattises-ti voimaan lautakunnan vuoden 2000 alussa tekemän päätöksen nojalla, vaikka lakikin on sen jäl-keen muuttunut neljään kertaan ja edellyttää kunnan päätöstä.

Hakanen vaati oikaisua päätök-seen, mutta kaupunginhallitus ei ottanut sitä käsittelyyn. Nyt edus-kunnan oikeusasiamies käsittelee Hakasen kantelua siitä, että kau-punki rikkoo lakia, kun maksuja on nostettu ilman päätöstä.

HUS:n johtamiskriisi

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri puoles-taan ajautui kriisiin, kun sen johto yritti jyrätä läpi ti-laaja-tuottajamallin ja lisä-tä ylitöitä ja varallaoloaikoja uusilla työsopimuksilla.

HUS:n pääluottamus-mies Ritva Kosonen pettyi HUS:n toimitusjohtaja Kari Neno-sen toimintaan organisaatiouudis-tuksessa ja työntekijöille annettu-jen lupausten sivuuttamiseen.

— Esitetyssä johtamisjärjes-telmässä on unohdettu hoitotyön asiantuntijuus. HUS on ainoa yli-opistosairaanhoitopiiri, jossa ei ole tähän mennessä ollut hoito-

työn asiantuntijuutta ylimmässä johdossa.

Kosonen oli pääluottamusmie-henä aktiivisesti mukana viime syksynä Tehyn työtaistelussa.

— Kävimme taistelua hoitoalan tulevaisuuden puolesta. Tärkeintä oli potilaiden hoidon turvaami-nen ja henkilöstön riittä-

Helsinki aikoo nostaa taas jouk-koliikenteen lippujen hintoja. Kaupunginjohtaja Jussi Paju-sen budjettiesityksen mukaan korotukset ovat keskimäärin 2,2 prosenttia. Myös YTV nostaa seu-tulippujen hintoja.

Vielä keväällä näytti siltä, että puolueet suorastaan kilpailevat joukkoliikenteen suosimisessa. Mihin unohtuivat puheet mak-suttomasta joukkoliikenteestä? Jopa vihreät ovat korottamassa lippujen hintoja niin Helsingin joukkoliikennelautakunnassa kuin YTV:ssä.

— Lippujen hinnankorotus koskee eniten kaikkein pienitu-loisimpia, joilla ei ole aina varaa ostaa edes matkakorttia. Se myös vähentää yksityisautoilijoiden sa-tunnaista joukkoliikenteen käyt-töä, kommentoi kontulalainen pätkätyöläinen Irene Auer.

Auer on maksuttoman jouk-kol i ikenteen vankkumaton puolestapuhuja.

— Jokaisella pitäisi olla mah-dollisuus liikkumiseen edes omassa kotikaupungissaan. Joukkoliikenteen kustannusten kerääminen kokonaan verotuk-sen kautta tulisi edullisemmaksi valtaosalle helsinkiläisistä - vain rikkaimmat joutuisivat maksa-maan enemmän.

Keskustatunnelista säästyvät rahat

Kenkää keskustatunnelille –kan-salaisliikkeen voitto loi tilanteen, jossa ei tarvitse käyttää satoja miljoonia tunneliin vaan näil-lä varoilla voitaisiin parantaa joukkoliikennettä

— Jatkuva lisäkaistojen ra-

kentaminen ei ole vähentänyt ruuhkia. Kyseessä on karuselli-ilmiö; mitä enemmän yksityis-autoilulle tehdään väyliä, sitä enemmän se lisääntyy, oulun-kyläläinen opiskelija Mitja Er-vasti selventää.

Joukkoliikenteen ja pyöräi-lyn lisäämisen olennainen pe-ruste on ilmastonmuutoksen torjuminen ja ilmanlaadun parantaminen. Yksityisautoilu vaatii lisäksi julkiseen liiken-teeseen verrattuna huomattavia investointeja tiestöön, liikenne-välineisiin ja parkkitilaan.

— Yksi pyörä lisää liikentees-sä on yksi auto vähemmän, Er-vasti tiivistää.

Kilpailutus rapauttaa

Kilpai luttaminen rapaut-taa pääkaupunk iseudun joukkoliikennettä.

— Kilpailutettuja bussilin-joja jää jo nyt luvattoman pal-jon ajamatta. Odotin vastikään kavereiden kanssa useampaa iltabussia turhaan. Lopulta lif-tasimme Itikseen ja kävelimme sieltä Kontulaan, Irene Auer kertoo.

Bussiliikenteen kilpailutta-misen ongelmista piittaamatta kaupunkien johtajat puuhaa-vat koko pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen järjestämisen keskittämistä yhden tilaaja-tuottajaorganisaation alaisuu-teen. Se veisi myös lippujen hinnoista päättämisen pois kaupunginvaltuustolta. Por-varihallitus puolestaan val-mistelee VR:n lähiliikenteen kilpailuttamista.

KALLE HERNBERG

www.skp.fi

vyys jatkossakin. — Hoitotyötä halutaan

tehdä ja sitä myös tarvi-taan. Eivät ammattitaitoi-set, motivoituneet hoitajat hyväksy sitä, että työtä pitäisi tehdä alipalkattu-

na, Ritva Kosonen painot-taa.

Mihin unohtui maksuton joukkoliikenne?

Hoitoalan ammattilaisille kuuluu työstään myös kunnon palkka.

Kenkää keskustatunnelille –kansalaisliike sai jättivoiton, kun ainakin 700 miljoonaa maksavan keskustatunnelin rakentamisesta luovuttiin.

veikko koivusalo

toivo koivisto

toivo koivisto

12 HELSINKI-LISTAT

oUUTUUSKIRJoJa

Ohjasin Ylioppilasteat-teriin Valtuusto-nimi-sen esityksen viime

keväänä Esitys perustui suo-raan Helsingin kaupungin-valtuuston kokoukseen nro 15, joka pidettiin syyskuussa 2007.

Kokous oli apulaiskaupun-ginjohtaja Pekka Korpisen viimeinen. Valtuutetut ylisti-vät Korpista, jonka testament-ti, Helsingin arkkitehtuuri Nyt! kirvoitti Korpisen lähes messiaan asemaan nostavia puheita. Loppuyöstä lasten- ja nuorten psykiatriset toimin-not heitettiin HUS:iin.

Paperit oli huonosti valmis-teltu, budjetit eivät täsmän-neet ja koko proseduurin hyö-dyllisyydestä ei kenelläkään ollut tietoa. Outi Ojala päätti kokouksen sanomalla, ettei koko valtuustouransa aikana ole ollut tekemässä ratkaisua, jonka seurauksista hän on näin epävarma.

Olen lukenut tuhansia si-vuja kaupunginvaltuuston keskustelupöytäkirjoja, kau-punginhallituksen mietintöjä, äänestyslistoja, aloitteita ja virkamiesten vastauksia val-tuutettujen kysymyksiin.

Useimmiten valtuutettujen kysymykset liittyvät sosiaa-listen rakenteiden ongelmiin. Homma ei toimi. Vanhus on maannut omissa ulosteissaan seitsemän tuntia, mielenterve-ysongelmista kärsivät lapset ja nuoret eivät saa pitkäjänteistä hoitoa ja lähin terveyskeskus on lopettamisuhan alla.

Samat kysymykset toistu-vat vuodesta toiseen, mutta edistystä ei tapahdu. Kuka päättää? Missä ratkaisut teh-dään? Olemme nyt tekemässä uutta esitystä pika-aikatau-lulla, ja täytyy sanoa, että tä-mä kysymys on alkanut aika paljon ahdistaa.

Päätöksenteon mekanismit ovat jopa valtuutetuille

itselleen hämärät. Päätökset tehdään sammutetuin lyhdyin

Muutama välikysymys

kolmen suuren, kokoomuksen, demareiden ja vihreiden, konsen-suspolitiikan ja virkamiehistön harmaan vallan yhteistyönä, jossa vastuussa ei ole kukaan.

Mutta se on kirkastunut, että kyse on erilaisten maailmankuvien välisestä taistelusta. Uudenmaan kokoomusnuorten nettisivuilla on heidän sloganinsa. Se kuuluu näin: ”Yhteiskunta ei ole äitisi”. On selvää, että viimeisten viidentois-ta vuoden aikana tämä slogan on ollut poliittisten päättäjien ja vir-kamiehistön ohjenuorana laajem-

maltikin. Sen seuraukset voimme lukea lehdistä.

Suurten uutisten taakse jää vie-lä tuhansia, jotka kuolevat yksin tai elävät pinnan alla. On para-doksaalista, että Matti Vanhasen kaltaiset poliitikot puhuvat nyt yh-teisöllisyydestä ilman ainuttakaan konkreettista aloitetta miten sitä lisättäisiin. Toivo ei auta. Unel-mat eivät riitä. Tarvitaan kylmää käteistä.

Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen julkisti juuri bud-jettiesityksensä vuodelle 2009. Sama litania on toistunut 15 vuot-ta. Sosiaalimenojen budjettiraami pysyy jokseenkin samana, koska huonot ajat saattavat olla tulos-sa. Taitaa olla niin, että ajat ovat juuri nyt ihan helvetin huonot, ja tarvitaan toimenpiteitä.

Poliittinen tahto puuttuu. Ko-koomuksella ei ole sosiaalista omatuntoa, demareilla ei ole roh-keutta, muilla vasemmistopuolu-eilla ei ole valtaa, vihreät tasapai-noilevat oikean ja vasemman välis-sä eikä heistä ota pirukaan selvää Ja sitten on se viiksekäs mies.

Neuvostoliitto romahti lähes kaksikymmentä vuotta sit-

ten, ja samoihin aikoihin myös viikset poistuivat muodista. Yrjö Hakasella viikset ovat pysyneet

tiukasti päävärkissä, eikä aatekaan ole vaihtunut. Sin-nikäs kaveri.

Valtuustossa sosiaalinen omatunto on ulkoistettu Yr-jö Hakasen kaltaisille poliiti-koille. Hakanen on jo vuosia huutanut valtuustosalissa tuuleen, ja vaikka olen aina suhtautunut kommunisteihin epäluuloisesti, Hakaselle täy-tyy nostaa hattua. Hän ajaa valtuustossa sosiaalisen oi-keudenmukaisuuden aatetta, ja sitä ideologiaa kannatan. Sosiaalisten parannusten kohdalla todistustaakka on aina valtuutetulla. Hakanen on lukenut paperinsa, ja toi-mii johdonmukaisesti ohje-nuoranaan oma moraalinsa.

Nyt näyttää siltä, että viik-set tekevät paluuta katuku-vaan, ja myös Hakasen ajamat aiheet alkavat olla taas muo-dikkaita. Toivon, että Haka-nen saa seuraa.

SUSANNA KUPARINENOhjaaja

Ylioppilasteatterin Välikysy-mys 20.-26.9. käsittelee ke-säkuista valtuuston kokousta nro 14, jossa demarit tekivät välikysymyksen Helsingin so-siaalimaksujen korotuksista ja sosiaali- ja terveystoimen voimavaroista.

aino ojanen

www.helsinki-listat.fi

Helsinki-listat –vaalilehti. Julkaisijat Helsinki-listat ja SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö. Päätoimittaja Toivo Koivisto, taittaja Pia Laulainen. Painatus TA-Tieto Oy Helsinki.

Helsinki-listat & Kulttuurilista esittää:

VASTAVIrTA-klubiKristiina Halkola H Kari peitsamo H Olli ikonen & Juha mäntylä H anneli sauli H meissa niang H Vp Hakkarainen H elektroninen tanssiyhtye Vanaja H ym

Tiistaina 14.10. klo 19 – 21.30 Kulttuuriareena GloriaPieni Robertinkatu 12 Vapaa sisäänpääsy

Vaaliauto kiertää

Helsinki-listojen vaaliauto kiertää vaaleihin asti maanantaista lauan-taihin Mellunmäessä, Kontulassa, Myllypurossa, Itäkeskuksessa, Vuosaaressa, Herttoniemessä, Roihuvuoressa, Laajasalossa, Ja-komäessä, Malmilla, Siltamäessä, Tapulikaupungissa, Pukinmäes-sä, Oulunkylässä, Maunulassa, Kannelmäessä, Pohjois-Haagassa, Malminkartanossa, Arabianran-nassa, Viikissä, Pihlajamäessä, Pihlajistossa, Hakaniemessä, Sör-näisissä, Ruoholahdessa ja Pikku Huopalahdessa.

Tarkemmat ajat kotisivuilla www.helsinki-listat.fi

Vaaliteltta

Helsinki-listojen vaaliteltta on la

4.10. Jakomäessä, la 11.10. Vuosaaressa, la 18.10 Itä-keskuksessa, su 19.10. Ylä-Malmin torilla ja la 25.10. Itäkeskuksessa.

Muita tapahtumia

Maanantaiklubi 6.10. ravinto-la Milenka Haapaniemenkatu 3-5, Kari Peitsamo Itäkeskuk-sen bar Idän Tähdessä torstai 16.10. klo 20, Asunnottomien yö 17.10, Kari Peitsamo Kon-tulan Wenlassa tiistai 21.10. klo 20.

Vaalit

Ennakkoäänestys 15.-21.10. ja vaalipäivä 26.10.

Lukas Priklipil esitti Yrjö Hakasta Ylioppilasteatte-rin näytelmässä Valtuus-to, joka perustui suoraan kaupunginvaltuuston pöytäkirjoihin.

Tue vaalityötä

Helsinki-listojen vaalityölle voit antaa tukea tilin 800010-01918094 kautta.