EKONOMIKOULUTUSTAKEHITTÄMÄSSÄ

SUOMEN EKONOMILIITTO – FINLANDS EKONOMFÖRBUND – SEFE RY

...........................................................................................................................

2

3

Johdanto

Systemaattinen ekonomikoulutuksen laa-dunarviointityö on alkanut jo 1990-luvun alussa. Ekonomiliitto SEFEn tavoite on ollut tarjota yliopistoille objektiivinen ja kattava tapa kerätä tietoa koulutusalalta ja saada itse tutkittua tietoa koulutuspo-liittisen työnsä tueksi.

Koulutusalakohtaisesti vertailukelpoisen tiedon tuottaminen on tärkeä osa kauppatieteellisten yliopis-tojen opetuksen kehittämistyötä. Ekonomiliiton ja yliopistojen tavoite on yhteinen: jatkuvasti itseäänarvioiva ja kehittyvä ekonomikoulutus, jolla on vahva työelämärelevanssi.

Tässä esitteessä valaistaan tuoreiden Vastavalmistuneiden palaute -raportin sekä Viisi vuotta työelä-mässä -uraseurannan tuloksia. Merkittävä osa raporttien havainnoista on positiivisia; opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä opintoihinsa ja sijoittuneet valtaosin hyvin työelämään. Raportit tuovat esiin kuitenkin myös selviä kehittämiskohteita. Työelämäyhteyksien syventäminen, opetusmenetelmien jatkuva kehit-täminen ja yrittäjätaitojen synnyttäminen ovat aiheita, jotka toivottavasti puhuttavat useissa pöydissä tulevina vuosina.

Helsingissä 19.11.2013

Ekonomikoulutuksen laadunarviointikokonaisuus on Ekonomiliiton ja kaikkien kauppatieteellisten yliopistoyksikköjen yhteistyön ja sitoutumisen tulos. SEFE vastaa kokonaisuuden suunnittelusta ja valvoo yksittäisten osioiden toteutusta, organisoi ja kustantaa ai-neiston analysoinnin ja raportoinnin sekä esittelee tuloksia. Yliopistot ideoivat selvitystarpeita, kommentoivat ja kehittävät kyselyn sisältöjä sekä toimittavat kyselylomakkeet vastaajille.

Kuva

: Hei

kki R

ahko

nen

4

Vastavalmistuneet ekonomit ovattyytyväisiä koulutukseensaVastavalmistuneille kauppatieteiden maistereille ja kandidaateille vuosittain tehtävässä kyselyssä selvitetään heidän näkemyksiään koulutuksen laadusta ja työelämään sijoittumista.

Vastavalmistuneet kauppatieteiden maisterit ja kandidaatit työllistyivät edelleen hyvin vuonna 2012 ja olivat pääosin tyytyväisiä koulutukseensa. Kauppatieteellisiä opintoja toivotaan kuitenkin kehitettävän vastaamaan entistäkin paremmin työelämän tarpeita. Tyytyväisiä kauppatieteilijät olivat etenkin koulutuksensa kansainvälisyyteen ja pääaineen opetukseen. Kehuja saivat myös yliopistojen ilmapiiri ja kielten opetus. Sen sijaan parannettavaa nähtiin koulujen elinkeinoelämä-suhteissa ja opettajatutoroinnissa.

Kauppatieteellisen koulutuksen saaneet ovat hyviä toimimaan ryhmässä ja omaksuvat hel-posti uusia asioita.

Näitä asioita vastavalmistuneet kokivat koulutuk-sen kehittäneen parhaiten. Sen sijaan kyselyyn vastanneet toivoivat, että kauppatieteellinen koulutus valmistaisi opiskelijoita paremmin yrittä-jyyteen. Tuoreet kauppatieteiden maisterit ja kan-didaatit kokivat sekä tiedolliset että asenteelliset yrittäjävalmiutensa heikoiksi. Vastaajat kokivat

5

oman asenteensa yrittäjyyttä kohtaan jopa hait-taavan yrittäjyystiedon omaksumista. Ainoastaan kaksi prosenttia vastavalmistuneista kertoi toi-

3,6   3,9  

3,5  3,9  

2,9  

3,7  

3,7  

2,9  

3,1  

4  4,2  

3,5  3,3  3,5  4,3  

4,1  

3,8  

4  

3,5  

3,6  3,3  

3,5  

1  

2  

3  

4  

5  Talouden  yleinen  tuntemus  

Valmiudet  pääaineessa  

Valmiudet  sivuaineessa  

Vies=ntä  äidinkielellä  

Vies=ntä  toisella  ko=maisella  

Vies=ntä  vierailla  kielillä  

Tieteelliset  valmiudet  

Tiedolliset  valmiudet  yri@äjyyteen  

Asenteelliset  valmiudet  yri@äjyyteen  

Kv.  ympäristössä  toimiminen  

Ryhmätyöskentely  Yleiset  johtamisvalmiudet  

Esimiestaidot  

Tietotekniset  työelämätaidot  

Uusien  asioiden  omaksuminen  

Ongelmanratkaisukyky  

Esiintyminen  

Vuorovaikutustaidot  

Neuvo@elutaidot  

Projek=nhallinta  

Työelämä=etous  

EeOsen  toiminnan  valmiudet  

Kuva 1. Kauppatieteiden maisterin koulutuksessa hankkimat valmiudet

mivansa päätoimisena ja prosentti osa-aikaisena yrittäjänä.

“Mielestäni kauppatieteiden tutkinto oli yleissivistävä ja monipuolinen ja antaa mahdollisuuksia työskennellä

monipuolisissa työtehtävissä, jotka vaativat päättelyä, vuorovaikutustaitoja ja ongelmanratkaisukykyjä”.

6

Myös työelämä voisi kyselyyn vastanneiden mu-kaan näkyä kauppatieteellisissä opinnoissa sel-vemmin. Yliopistojen toivottiin panostavan entis-tä enemmän elinkeinoelämäsuhteisiin, vaikka ne arvioitiinkin hieman edellisvuotta paremmiksi. Valmistuneet toivovat, että tulevaisuudessa kauppatieteellistä koulutusta kehitettäisiin käy-tännönläheisempään suuntaan. Vastaajat olivat tyytyväisiä yliopistokoulutuksen tarjoamaan teo-

reettiseen opetukseen, mutta toivoivat, että kou-lutuksessa käytettäisiin tulevaisuudessa aiempaa enemmän käytännön yritysprojekteja ja case-har-joituksia.

Saamaansa opintojen ohjaukseen vastaajat olivat pääosin tyytyväisiä, mutta opettaja- ja opiskeli-jatutorointi koettiin opintojen ohjauksen hei-koimmiksi osa-alueiksi kaikissa yksiköissä. Val-mistuneet toivoivat, että professoreita ja muuta

henkilökuntaa olisi helpompi lähestyä ja että opiskelijat voisivat saada heiltä neuvo-ja esimerkiksi kurssivalintoi-hin tai erilaisiin urapolkuihin liittyvissä asioissa. Tärkeäksi tekijäksi opintoihin kytkeyty-misen kannalta nousi myös toisten opiskelijoiden ver-taistuki varsinkin opintojen alkuvaiheessa. Kaiken kaikki-aan valmistuneet toivoivat, että heidät olisi hyväksytty paremmin osaksi yliopiston asiantuntijayhteisöä ja että heidän mielipiteensä olisi otettu huomioon opetuksen kehittämisessä.

3,5  

3,6  

3,6  

3,3  

3,7  

3,7  

3,4  

3,1  

2,8  

1   1,5   2   2,5   3   3,5   4   4,5   5  

Orientaa2opäivät  

Opintohallinnon  palvelut  

Laitoksen  opintopalvelut  

Ohjaus  opintojaksolla  

Opinto-­‐opas  

WebOodi  

Informaa2o  www-­‐sivuilla  

Opiskelijatutoroin2  

OpeFajatutoroin2  

Kuva 2. Arviot opintojen ohjauksesta

7

Viime vuosina vastavalmistuneet kauppatietei-lijät ovat sijoittuneet yhä useammin vakituisiin työtehtäviin ja työssäkäyvät kokevat työtehtävien vastaavan koulutustaan aiempaa paremmin. Val-

mistuneiden palkat eivät kuitenkaan enää vuonna 2012 noudattaneet pitkään jatkunutta nousevaa trendiä, vaan mediaanipalkka oli sama kuin vuon-na 2011.

51  %  

7  %  

15  %  

3  %  

2  %  

1  %  

1  %  

4  %  

1  %  

13  %  

2  %  

0  %   10  %   20  %   30  %   40  %   50  %   60  %  

Vakinainen  kokopäivätyö  

Vakinainen  osapäivätyö  

Määräaikainen  kokopäivätyö  

Määräaikainen  osapäivätyö  

Päätoiminen  yri=äjä    

Osa-­‐aikainen  yri=äjä/  t:mi/  osakas  yrityksessä    

Jatkaa  opiskelua  

Vanhempainloma  tai  hoitovapaa  

Varusmies-­‐/  siviilipalvelu  

Hakee  töitä  

Muu  työHlanne  

Kuva 3. Kauppatieteiden maisterien työtilanne valmistumishetkellä

”Erityisen opettavaisia olivat harjoitustyöt case-organisaatioihin.”

8

Työmarkkinatilanteen huononeminen vaikutti vastavalmistuneiden kokemukseen työllistymi-sestä aiempaa enemmän: yleisen työmarkkina-tilanteen mainitsi tärkeimmäksi työttömyytensä syyksi selvästi useampi vastaaja (23 %) kuin edel-lisenä vuonna (15 %). Maisteriksi valmistuneiden tyytyväisyys omaan työtilanteeseensa heikkeni samanaikaisesti hieman edellisvuodesta. Tyyty-mättömyyttä herätti muun muassa se, ettei työtä

ollut vielä löytynyt, ettei työ vastannut omaa kou-lutusta, työn määräaikaisuus ja yleinen epävar-muus.

Työssäkäyvät vastaajat olivat kuitenkin aiempaa tyytyväisempiä työhönsä: 81 prosenttia työssä-käyvistä vastaajista koki työtehtävien vastaavan koulutustaan hyvin tai melko hyvin, kun vuonna 2011 vastaava osuus oli ainoastaan 63 prosenttia.

Kuva 4. Työtehtävien vastaavuus koulutukseen (KTM-vastaajat)

44  %  

37  %  

14  %  

4  %  0  %  

5  %  

10  %  

15  %  

20  %  

25  %  

30  %  

35  %  

40  %  

45  %  

50  %  

Hyvin   Melko  hyvin   Heikos6   Ei  lainkaan  

”Koulutuksessa tulisi huomioida tieteen soveltaminen käytäntöön paremmin”.

9

Vastavalmistunut kauppatieteiden maisteri an-saitsi vuonna 2012 mediaanilla mitattuna 3 000 euroa kuukaudessa eli täsmälleen saman sum-

Kuva 5. Työssäkäyvien mediaalipalkka pääaineittain (KTM-vastaajat)

2  800  €  

2  900  €  

3  000  €  

3  000  €  

3  000  €  

3  000  €  

3  000  €  

3  000  €  

3  100  €  

3  187  €  

3  500  €  

4  000  €  

 0  €   1  000  €   2  000  €   3  000  €   4  000  €   5  000  €  

kansantalous4ede  

interna4onal  business  

kv.  liiketoiminta  /  markkinoin4  

laskentatoimi  

markkinoin4  

laskentatoimi  ja  rahoitus  

logis4ikka  

organisaa4ot  ja  johtaminen  

tuotantotalous  

yritysjuridiikka  

rahoitus  

yriBäjyys  

man kuin edellisvuonna. Vastavalmistuneiden palkoissa oli kuitenkin suurta vaihtelua.

10

Naisten ja miesten keskimääräisten palkkojen vä-lillä oleva kuilu oli edelleen merkittävä ja jopa kas-voi edellisvuosista. Keskimäärin vuonna 2012 vas-tavalmistunut nainen ansaitsi kuukaudessa 471 euroa vähemmän kuin vastavalmistunut mies. Sukupuolten välisiä palkkaeroja selittää osittain naisten ja miesten sijoittuminen eri asemiin orga-nisaatioissa sekä eri pääaineista valmistuneiden epätasainen sukupuolijakauma. Kuitenkin myös samassa asemassa työskentelevien naisten ja miesten välillä on selkeitä palkkaeroja.

”Of the core courses, the majority were heavy in theory which, although beneficial in its own way, does little to serve me at my current job.”

”Hyvää oli henkilökunnan kiinnostus, motivoituneisuus ja osaaminen.

Käytännön tehtäviä ja yrityscaseja voisi tarjota enemmänkin luentojen rinnalle.”

“Erityisesti alkuun olisi kaivannut enemmän tukea opintoihin ja opintojaksoilla olisi ollut kiva, jos olisi ollut joku ”tukiope” keneltä kysyä mieltä askarruttavia asioita, kun tutkijat & proffat yleensä liian kiireisiä opiskelijoiden ongelmille.”

11

Ekonomien alku-ura etenee jouhevasti

Jo työuralleen asettuneet kauppatieteiden mais-terit ovat pääosin tyytyväisiä yliopistotutkintoon-sa kokonaisuutena. Vastaajista 91 prosenttia koki tutkintonsa positiivisena ollen siihen erittäin tyy-tyväisiä (25 %), tyytyväisiä (44 %) tai melko tyy-tyväisiä (22 %). Yliopistokohtaiset erot tyytyväi-syydessä koulutukseen ovat pienet.

Työtehtävissä tärkeimmiksi taidoiksi tunnistettiin ongelmanratkaisutaidot, ryhmätyötaidot sekä muut sosiaaliset taidot, organisointi- ja koordi-

nointitaidot sekä analyyttisen ajattelun taidot. Näiden taitojen keskiarvo on tutkimuksessa vä-hintään 5,31. Arviot ovat lähes identtiset kahden vuoden takaisen tutkimuksen kanssa.

1 Asteikko 1-6; 1=erittäin puutteellisesti, 2= puutteelli-

sesti, 3= melko puutteellisesti, 4= melko hyvin, 5= hyvin, 6= erin-

omaisesti

Viisi vuotta työelämässä -uraseurantaraportti kokoaa tietoa ja arvioita vuonna 2007 valmistuneiden kauppatieteiden maistereiden koulutuksesta, työllistymisestä ja työuran alusta.

”Tutkintoni antoi minulle erittäin monipuoliset tiedot ja taidot pärjätä alati

muuttuvissa tilanteissa.”

12

0,0  

1,0  

2,0  

3,0  

4,0  

5,0  

6,0  

Merkitys  työssä  

Yliopisto  kehi9  

Kuva 6. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen

Tutkimukseen vastanneiden kauppatieteiden maistereiden mielestä yliopisto-opinnot kehitti-vät parhaiten tiedonhankintataitoja, analyyttisen

ajattelun taitoja, englannin kielen viestintätaitoja sekä oman alan teoreettista osaamista.

Arvio valmiuden tarpeellisuu-desta työelämässäArvio siitä, kuinka paljon yliopisto-opinnot taitoa kehittivät

13

Arvioitaessa yksittäisten, työelämässä tarvittavi-en tietojen ja taitojen kehittymistä yliopistoaika-na löytyi kuitenkin kehitettävää eri osa-alueilla. Vastaajilta kysyttiin erilaisten tietojen ja taitojen merkitystä nykyisessä työssä ja sitä, miten yliopis-to-opiskelu näitä kehitti. Saadut vastaukset mah-dollistavat koulutuksen työelämärelevanssin arvi-oinnin. Sekä neuvottelutaidot että organisointi- ja

koordinointitaidot ovat työelämässä tarvittavia valmiuksia, johon yliopistokoulutus on antanut heikoimmat valmiudet suhteessa koettuun tar-peeseen. Osuvimmin yliopistokoulutus on val-mistanut opiskelijoita englannin kielen viestin-tätaitojen käyttäjiksi sekä taloussuunnittelun, budjetoinnin ja yritystoiminnan perusteiden tuntijoina.

Kuva 7. ”Merkitys työssä - opiskelu kehitti” keskiarvojen erotus

-­‐1,5   -­‐1   -­‐0,5   0   0,5   1   1,5   2  

Oman  alan  teoree1nen  osaaminen  

Analyy1sen  ja  systemaa1sen  aja7elun  taidot  

Tiedonhankintataidot  

Ongelmanratkaisutaidot  

Ryhmätyötaidot  ym.  sosiaaliset  taidot  

Neuvo7elutaidot  

OrganisoinD-­‐  ja  koordinoinDtaidot  

Esimiestaidot  

ProjekDnhallintataidot  

Lainsäädännön  tuntemus  

Taloussuunni7elun  ja  budjetoinnin  tuntemus  

Yritystoiminnan  perusteiden  tuntemus  

Tieto-­‐  ja  viesDntätekniikan  taidot  

Suomen  kielen  viesDntätaidot  

Ruotsin  kielen  viesDntätaidot  

Englannin  kielen  viesDntätaidot  

Muiden  kielten  viesDntätaidot  

Esiintymistaito  

Opetus-­‐,  koulutus-­‐  ja  ohjaustaidot  

” Monipuolisesti hyödynnettävissä oleva tutkinto, ei ohjaa vain yhteen

ainoaan ammattiin.”

14

Viisi vuotta työelämässä -raportti paljastaa, että jo useamman vuoden jatkunut talouden taantuma on vaikuttanut nuorten ekonomien työllistymi-seen oletettua vähemmän. Työllisyys- ja työttö-myysluvut olivat syksyllä 2012 samat kuin kahden vuoden takaisessa kyselyssä. Useimmat vastaajat

kokivat työsuhteen jatkuvuutensa varmaksi. Suu-rin osa vastaajista myös koki, että työn ja muun elämän välillä vallitsi tasapaino. Verrattaessa muil-ta akateemisilta aloilta viisi vuotta sitten valmis-tuneisiin ovat kauppatieteilijät työmarkkinoilla varsin hyvässä asemassa.

Kuva 8. Työmarkkina-asema kyselyhetkellä syksyllä 2013

79  %  

1  %   4  %  

4  %  1  %  

1  %  

9  %  

1  %  Vakituinen  kokopäivätyö  

Vakituinen  osa-­‐aikatyö  

Määräaikainen  kokopäivätyö  

Itsenäinen  yri:äjä/  amma>nharjoi:aja/  freelancer  

Työtön  työnhakija  

Päätoiminen  opiskelu  (johtaa  tutkintoon  tai  arvosanaan)  

Perhevapaa  (äi>ys-­‐/  isyys-­‐/  vanhempain-­‐/  hoitovapaa)  

Muu  >lanne  

79 %

1 %

4 %

4 %

1 %

1 %

1 %

9 %

”Ehkä koulutukseen voisi sisällyttää pakollisen, palkattoman työharjoittelun ja tiivistää opetuksen yhteyttä liiketoiminnan arkeen. ”

15

Hieman yli puolet vastaajista kertoo hyödyntä-vänsä työssään jatkuvasti yliopistokoulutuksessa oppimiaan taitoja. Toinen puoli vastaajista mainit-see hyödyntävänsä opiskelemiaan taitoja jonkin verran. Noin 4 prosenttia vastaajista ei tunnus-ta tarvitsevansa yliopisto-opiskelun kehittämää osaamistaan juuri lainkaan. Verrattuna valmistu-misen jälkeiseen ensimmäiseen työhön selvästi

suurempi osa vastaajista hyödynsi jatkuvasti eko-nomikoulutuksessa oppimiaan taitoja.

Yli 70 prosenttia vastaajista koki, että heidän nykyiset työnsä vastaavat heidän omaa koulu-tustasoaan hyvin. Myös tässä viiden vuoden työ-kokemus on tehnyt tehtävänsä, sillä vastavalmis-tuneina vain hieman yli puolet koki työtehtävänsä vastanneen koulutustasoaan.

Kuva 9. Ensimmäisen työn ja nykyisen työn sekä koulutuksen vastaavuus

0  

10  

20  

30  

40  

50  

60  

70  

80  

Työn  vaa1mustaso  oli  koulutustasoa  selväs1  alhaisempi  

Työn  vaa1mustaso  oli  koulutustasoa  osi>ain  alhaisempi  

Työ  vastasi  hyvin  koulutustasoa  

Työ  oli  koulutukseen  nähden  vaa1vampaa  

Ensimmäinen  työ  (N:  713)  

Nykyinen  työ  (N:  692)  

” Vaikka varsinaisella substanssiosaamisella ei ole ollut suurta

merkitystä, on analyyttisen ajattelun osaamisella ollut iso merkitys..”

16

Viisi vuotta työelämässä olleista ekonomeista siis noin viidesosa työskentelee tehtävissä, jotka eivät vastaa heidän koulutustasoaan. Tähän on monia syitä, joista päällimmäisenä esille nousee muu-toin mielenkiintoinen työ, jonka tarjoamat haas-teet eivät suoraan liity koulutukseen. Muita esille nousevia syitä koulutustasoa alempiin työtehtä-viin ovat muun muassa vaikeus saada koulutusta vastaavaa työtä, parempi palkka tai muut työeh-dot sekä jatkaminen samoissa tehtävissä kuin jo ennen valmistumista. Yliopistokohtaisia eroja ei

3500,0  

4000,0  

4500,0  

5000,0  

5500,0  

6000,0  

keskiarvo  

mediaani  

ollut tämänkään muuttujan osalta havaittavissa. Verrattuna kahden vuoden takaiseen kyselyyn on mediaanipalkan keskitaso noussut noin 140 euroa ollen kyselyhetkellä 4 200 euroa. Palkko-jen laaja vaihtelevuus viisi vuotta työelämässä olleiden keskuudessa vaihtelee paitsi opiskellun pääaineen ja työsektorin mukaan, myös erilaisten urapolkujen ja erivauhtisen työtehtävissä etene-misen takia. Kuten aiemminkin, naiset ansaitsevat edelleen miehiä vähemmän. Miesten palkkakeski-arvoa vetävät ylöspäin eniten ansaitsevat.

Kuva 10. Bruttokuukausipalkkojen jakautuminen pääainetaustoittain

17

Viisi vuotta valmistumisesta, kyselyyn vastates-saan, kauppatieteilijät olivat olleet työelämässä valmistumisensa jälkeen keskimäärin neljä vuotta ja 11 kuukautta. Koulutusta vastaavaa työtä tutki-mukseen vastanneet maisterit ovat tehneet kes-kimäärin neljä vuotta ja seitsemän kuukautta. Vii-den vuoden työelämän aikana kauppatieteiden maistereilla on ollut keskimäärin kaksi työsuhdet-ta, minkä voidaan katsoa kertovat tutkinnon tar-joamasta vakaasta alusta työuralle.

Joka neljäs vastaaja on ollut työttömänä työuran-sa ensimmäisen viiden vuoden aikana. Osuus on pysynyt ennallaan kahden vuoden takaiseen vastaavaan kyselyyn verrattuna. Kolme neljästä työttömyysjakson kokeneesta on kuitenkin ollut työttömänä vain kerran. Työttömyysajan medi-aani työttömillä on ollut kolme kuukautta, mikä on täsmälleen sama verrattuna kahden vuoden takaiseen kyselyyn. Työllistymistä vaikeuttanei-ta asioita eritellessä esille nousivat puutteelliset

suhdeverkostot, alueellinen työ-markkinatilanne sekä työkoke-muksen puute.

Kuva 11. Työllistymisvaikeuksia aiheuttaneet tekijät0   0,5   1   1,5   2   2,5   3   3,5   4   4,5   5  

Jokin  muu  syy  työllistymisvaikeuksiin  

Työkokemuksen  puute  

Puu;eelliset  suhdeverkostot  

Alueellinen  työmarkkina@lanne  

Alan  heikko  työmarkkina@lanne  

Oman  osaamisen  epävarmuus  

Ei  ole  löytynyt  itseä  kiinnostavaa  työtä  

Omien  tavoi;eiden  epä@etoisuus  

Tutkinto  ja  sen  aineyhdistelmä  

Puu;eelliset  työnhakutaidot  

Perheeseen  tai  muuhun  elämän@lanteeseen  lii;yvä  syy  

Katkot  määräaikaisissa  työsuhteissa  

Puu;eellinen  työelämä@etous  

Sukupuoli  

Valmistumisajankohta  

Tutkinnon  huono  tunne;uus  

18

Kaksi kolmannesta vastaajista ilmoitti osallistu-neensa valmistumisensa jälkeen jonkinlaiseen koulutukseen. Suurimmalla osalla näistä kyseessä oli työnantajan järjestämä tai kustantama kou-lutus. Yleisimpiä ammatillisen erikoistumis- tai pätevöitymiskoulutuksen kohteita olivat olleet opettajaksi tai KHT-tilintarkastajaksi2 pätevöity-minen sekä ns. APV-näyttökoe3. Ne vastaajat, jot-ka ilmoittivat suorittaneensa opintoja tähtäimes-sään toinen korkeakoulututkinto, ovat yleisimmin suunnanneet oikeustieteelliselle alalle, joskin myös kasvatustieteet, tietojenkäsittelytieteet sekä teknillinen ala ovat olleet suosittuja. Tieteelli-siä jatko-opintoja suorittaneita on vuonna 2007 valmistuneista vain seitsemän prosenttia, mikä jatkaa selkeää laskevaa trendiä jatko-opintojen aloittamisessa. 2005 valmistuneista 11 prosenttia ja 2003 valmistuneista 14 prosenttia oli siirtynyt jatko-opintojen pariin valmistumisensa jälkeen.

2 Keskuskauppakamarin hyväksymä

tilintarkastajatutkinto

3 Finanssialan keskusliiton suosittelema

sijoituspalvelututkinto (APV1 ja APV2)

”Tutkinto antoi hyvän ymmärryksen oman alan asioista ja opetti ajattelutavan, joka on mahdollistanut kehittymisen ja kehittämisen myös työelämässä. Tutkinnon kautta saatu perusosaaminen laaja-alaisesti eri asioista on ollut arvokasta oppia työelämässä ja edesauttanut siellä menestymistä..”

”Mielestäni yliopistokoulutuksen Suomessa tulisi nykyiseen verrattuna panostaa enemmän mm. esiintymis-, neuvottelu- ja perustelutaitojen kehittämiseen, mitkä ovat ulkomailla töissä ollessa erittäin tärkeitä. Laatukriteerit ja tavoitteet vaan korkealle ja siitä eteenpäin!”

”Pääpiirteissään hyvä tutkinto, mutta toivoisin, että yliopistotutkinnot ylipäänsä

olisivat käytännönläheisempiä. Työ itsessään on opettanut paljon enemmän

kuin tutkinto. ”

19

Taitt

o: M

ari L

ohis

alo,

Tm

i Sal

liHoo

Suomen Ekonomiliitto Finlands Ekonomförbund SEFE ry onkauppatieteellisen yliopistotutkinnon suorittaneiden sekä

alan opiskelijoiden palvelu - ja vaikuttajajärjestö.

Ekonomiliitto edistää jäsentensä menestymistä yhteiskunnassatukemalla yksittäisen jäsenen uratavoitteiden toteutumista

sekä vahvistamalla ekonomikunnan kilpailukykyä.

Suomen Ekonomiliitto – Finlands Ekonomförbund – SEFE ryRatavartijankatu 2, 00520 Helsinki

P. 020 129 9299www.sefe.fi/opetuspalkinto