tekniikan yliopistokoulutusta kehittÄmÄssÄ 2014 yliopistoyksiköiden ja tekin edusta-jista...

TEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 2014RAPORTTI 2013 VALMISTUNEIDEN PALAUTTEESTA

JA TYÖSEMINAARIN ANNISTA

Toimittanut Jussi-Pekka Teini ja Pirre Hyötynen

www.tek.fi/vastavalmistuneet

TEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 2

Julkaisija: Tekniikan akateemiset TEKTaitto: Jari KouvonenTilastot ja kuvaajat: Arttu Piri ja Jussi-Pekka TeiniValokuvat: Jari HärkönenISBN 978-952-7098-03-5

SisällysTEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 3

LukijalleYhteenveto kyselyn tuloksistaKyselyn tausta ja toteutusTuloksetTaustatietoa vastanneistaOpintoajatOpintojen kansainvälisyys Työelämässä tärkeäksi koettu osaaminen ja sen kehittyminen opinnoissa ja työelämässäDiplomityöOpintojen ohjausOpintojen aikana hankittu työkokemus jatyötilanne valmistumishetkelläTyytyväisyys opintoihin

Sisällys

Työseminaari vastavalmistuneiden palautteestaSeminaarin toteutus ja raportointiYhteenveto seminaaristaAlustuksetTyöryhmien tulokset Teema 1: Palautetiedon ja –järjestelmien hyödylli-syys ja hyödynnettävyysHyviä käytänteitä, työryhmä 1Teema 2: Osaamisten tärkeys ja niiden kehittyminenHyviä käytänteitä, työryhmä 2 Teema 3: Vastavalmistuneiden työllisyys ja työllisty-miseen vaikuttavat tekijätHyviä käytänteitä, työryhmä 3:Liite 1: Kyselylomake vuonna 2013Liite 2: Seminaarin ohjelma

45788

101516

333638

39

484950515455

57586061

626370

LukijalleTEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 4

Lukijalle

Luotettava ja vertailukelpoinen palau-te on olennainen osa koulutuksen ke-hittämistä. Sen hyödyntäminen on te-hokkainta yhteistyötä tekemällä. Vuo-rovaikutusta tarvitaan sekä tekniikan yliopistojen että muiden keskeisten sidosryhmien välillä. Tässä tekniikan ala onkin perinteisesti ollut yksi edel-läkävijöistä.

Vastavalmistuneiden diplomi-insi-nöörien ja arkkitehtien palautekysely on tekniikan yliopistokoulutusta tar-joavien yliopistoyksiköiden ja Tekniikan akateemiset TEKin yhdessä koordi-noima vuotuinen kyselytutkimus. Ky-selyn tavoitteena on saada kansalli-sesti vertailukelpoista tietoa tekniikan yliopistotutkintojen laadusta. Kyselyn tuloksia hyödynnetään tekniikan yli-opisto-opetuksen kehittämisessä. Pa-lautekyselyn sisällöstä ja sen kehittä-misestä vastaa kyselyyn osallistuvien

yliopistoyksiköiden ja TEKin edusta-jista koostuva ohjausryhmä. Kyselyn teknisestä toteutuksesta sekä tulos-ten analysoinnista ja raportoinnista vastaa TEK.

Vastavalmistuneiden kysely tuot-taa luotettavaa ja vertailukelpoista palautetietoa laajalta rintamalta, ei vain opetuksen laadusta. Yliopistojen toiminnan kehittämisen kannalta on olennaista saada tietoa myös työlli-syys-, ohjaus- ja osaamiskysymyk-sistä suuremmissa määrin yliopisto-jen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnin korostuessa yhä tärkeäm-mässä roolissa.

Ohjausryhmä toivottaa kaikille lu-kijoille antoisia hetkiä tekniikan yli-opistokoulutuksen kehittämisen pa-rissa. Toivottavasti koette tämän raportin hyödylliseksi työssänne. •

Sakari Heikkilä, Aalto-yliopiston ke-hityspalvelutTiina Kerola, Aalto-yliopiston perus-tieteiden korkeakoulu Miia Forstén, Aalto-yliopiston insinöö-ritieteiden korkeakoulu Kirsti Keltikangas, Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakouluHeidi Tukiainen, Aalto-yliopiston ke-mian tekniikan korkeakouluVille Taajamaa, Turun yliopisto Annikka Nurkka, Lappeenrannan tek-nillinen yliopistoKati Kangasniemi, Vaasan yliopistoIra Vihreälehto, Tampereen teknilli-nen yliopisto Sirpa Nelo, Oulun yliopisto Jenni Tervaportti, Oulun yliopisto, opiskelijaedustajaIda Rantanen, TEKArttu Piri, TEKPirre Hyötynen, TEK (sihteeri)

Ohjausryhmä 2014

YhteenvetoTEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 5

Palautetiedon kerääminen on opetuk-sen kehittämisen edellytys. Pelkkä pa-lautteen kerääminen ei kuitenkaan rii-tä, vaan olennaista on saadun palaut-teen hyödyntäminen koulutuksen ke-hittämisessä. Siksi on tärkeää raken-taa yliopistoissa hyvää palautekult-tuuria. Palautteen tulee olla aidosti vuorovaikutteista ja niin antajalla kuin vastaanottajalla täytyy olla riittävät tai-dot ja oikea asenne palautteen antoon ja sen käsittelemiseen.

Tekniikan yliopistoista vuonna 2013 valmistuneille tehdyn palautekyselyn tulokset esittävät selvän yhteyden val-mistumishetken työllistymisen ja opin-tojen aikana hankitun työkokemuksen

Yhteenveto

välillä. Diplomi-insinööreillä ja arkki-tehdeilla onkin valmistumishetkellä keskimäärin lähes kaksi vuotta oman alan työkokemusta. Ennen valmistu-mista muodostetut kontaktit ja verkos-tot ovat vastavalmistuneiden merkit-tävin työllistymiskanava. Lähes neljä viidestä työllistyneestä oli tehnyt ny-kyiseen työnantajaorganisaatioonsa joko diplomityön tai työskennellyt siel-lä aiemmin opintojen aikana. Tekniikan alalta valmistuneet olivat työllistyneet laadullisesti hyvin; kolme neljästä työl-listyneestä työskenteli hyvin tai erittäin hyvin koulutustasoaan ja lähes neljä vii-destä hyvin tai erittäin hyvin koulutus-alaa vastaavissa tehtävissä.

Opiskeluaikana hankittu työkoke-mus on oleellista myös työelämässä tarpeelliseksi koetun osaamisen ke-hittymisen kannalta: opintojen ja työ-kokemuksen myötä karttuneet taidot täydentävät toisiaan. Työkokemuksen kautta kehittyvät erityisesti omaan opintoalaan liittyvä osaaminen, teorian soveltaminen käytäntöön ja ongelman-ratkaisutaidot. Opintojen ja työkoke-muksen myötä karttunutta osaamista ei kuitenkaan pidetä riittävänä suh-teessa työmarkkinoiden tarpeeseen. Suurimmat aukot opinnoissa kerty-neen osaamisen ja työelämän tarpeen välillä koettiin olevan esimies-, työn-haku- ja projektinhallintataidoissa.

YhteenvetoTEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 6

Vastavalmistuneiden näkökulmas-ta työelämässä vähiten arvostettua on eettinen valveutuneisuus ja yrittäjyys-taidot. Tulos on sikäli hyvin huoles-tuttava, että Suomen uusien työpaik-kojen syntyessä pääosin pk-yrityksiin ovat yrittäjyystaidot yhä merkittävim-piä tulevaisuuden työelämässä. Eetti-nen valveutuneisuus on insinöörityös-sä erittäin oleellista osaamista, sillä ympäristön ja yhteiskunnan kannalta insinöörien tekemillä ratkaisuilla on kauaskantoisia vaikutuksia.

Vastavalmistuneiden mielestä DI- ja arkkitehtitutkinnon vahvuuksia ovat erityisesti monipuolisuus ja laaja-alai-suus sekä monipuoliset uramahdolli-

suudet. Tutkinnoissa tulisi kuitenkin panostaa nykyistä enemmän teorian ja käytännön yhteensovittamiseen, työ-elämävastaavuuteen ja vuorovaikutus-taitojen kehittymiseen.

Vuosittain järjestettävässä Teknii-kan yliopistokoulutusta kehittämässä-seminaarissa pureuduttiin palautteen hyödyntämiseen sekä opetuksen ke-hittämisen parhaisiin käytänteihin. Yli-opistokoulutuksen tulisi olla vuorovai-kutteista ja hyvään palautekulttuuriin kannustavaa ja erityisesti tulisi panos-taa projektimuotoiseen opetukseen, poikkitieteellisyyteen ja kansainväli-syyteen. •

Kyselyn tausta ja toteutusTEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 7

TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteinen vastavalmistuneiden diplomi-insinööri-en ja arkkitehtien palautekysely toteu-tettiin vuonna 2013 kolmatta kertaa. Ky-selyssä olivat mukana Aalto-yliopiston neljä tekniikan korkeakoulua (insinöö-ritieteiden, perustieteiden, kemian tek-niikan ja sähkötekniikan korkeakoulut), Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Oulun yliopiston teknillinen tiedekun-ta, Tampereen teknillinen yliopisto, Tu-run yliopiston matemaattis-luonnontie-teellinen tiedekunta ja Vaasan yliopis-ton teknillinen tiedekunta. Aalto-yliopis-to on rakenteestaan johtuen jaettu nel-jään eri tekniikan yksikköön. Sähköinen kysely toteutettiin SurveyPal-ohjelmal-la. Yliopistoyksiköt vastasivat itse omien valmistumisvaiheessa olevien opiskeli-joidensa tavoittamisesta. TEK vastasi ai-neiston keruun teknisestä toteuttami-sesta sekä aineiston analyysistä ja ra-portoinnista. Palautekyselyn käytännön koordinoinnista ja kehittämisestä vastaa

Kyselyn tausta ja toteutusTEKin ja kyselyyn osallistuvien yksiköi-den edustajista koostuva ohjausryhmä.

Vuonna 2013 kyselyyn osallistu-vista yksiköistä valmistui yhteensä 2 433 diplomi-insinööriä tai arkkiteh-tiä. Näistä 1 459 henkilöä vastasi ky-selyyn, eli kyselyn vastausprosentti on 60,0 %. Taulukossa 1 on esitetty yksi-köiden valmistumis- ja vastaajamää-rät sekä vastausprosentit.

Turun ja Vaasan yliopistojen vas-taajamäärät ovat hyvin pieniä muihin

yksiköihin verrattuna, joskin Vaasan yliopistolla vastausprosentti on pie-nestä vastaajamäärästä huolimatta melko kattava. Nämä seikat on huo-mioitu julkaisussa johtopäätöksiä teh-täessä.

Seuraavissa kuvaajissa on esitelty kyselyn keskeisimmät tulokset. Vuoden 2013 kyselykaavake on esitetty liittees-sä 1. Lisää tuloksia ja taustatietoa löy-tyy vastavalmistuneiden kyselyn sivuilta www.tek.fi/vastavalmistuneet. •

Korkeakoulu Valmistuneita 2013 Vastanneita 2013 Vastausprosentti, %

Aalto-yliopisto / Insinööritieteet 317 208 65,6

Aalto-yliopisto / Kemian tekniikka 136 61 44,9

Aalto-yliopisto / Perustieteet 241 102 42,3

Aalto-yliopisto / Sähkötekniikka 199 135 67,8

Lappeenrannan teknillinen yliopisto 428 217 50,7

Oulun yliopisto 260 112 43,1

Tampereen teknillinen yliopisto 778 588 75,6

Turun yliopisto 36 13 36,1

Vaasan yliopisto 38 23 60,5

Yhteensä 2433 1459 60,0

Taulukko 1:

Vastausprosentit

yliopistoyksiköit-

täin

TuloksetTEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 8

TuloksetTaustatietoa vastanneistaVastavalmistuneiden kyselyyn vuonna 2013 vastanneista naisia oli 27 % ja mie-hiä 73 % (kuvaaja 1). Sukupuolijakauma

oli siis pääsääntöisesti hyvin miespai-notteinen kuten tekniikan alalla yleen-sä: vuosien 2010-2013 aikana teknii-kan alan alemman tai ylemmän korkea-

25%

22%

33%

20%

24%

48%

27%

8%

18%

27%

75%

78%

67%

80%

76%

52%

73%

92%

82%

73%

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

TTY, n=584

Oulun yliopisto, n=111

LUT, n=216

Aalto-yliopisto / Sähkötekniikka, n=135

Aalto-yliopisto / Perustieteet, n=101

Aalto-yliopisto / Kemian tekniikka, n=61

Aalto-yliopisto / Insinööritieteet, n=206

Turun yliopisto, n=12

Vaasan yliopisto, n=22

YHTEENSÄ, n=1448

Nainen Mies Kuvaaja 1:

Sukupuoli

koulututkinnon aloittaneista vain 24,2 % oli naisia (lähde: Vipunen*). Tekniikan alalla on havaittavissa myös tekniikan alan sisäisiä opintoalojen sukupuolittu-

* Opetushallinnon tilastotyökalu Vipunen vipunen.csc.fi


mia. Esimerkiksi Aalto-yliopiston kemi-an tekniikan korkeakoulu pääsee hyvin lähelle sukupuolten tasaista edusta-vuutta 48 %:n vastaajista ollessa naisia.

Kansalaisuudeltaan 89 % vastaajis-ta oli suomalaisia, 9 % EU:n ulkopuoli-

suoritetuista ylemmistä korkeakoulu-tutkinnoista jopa 25,3 % oli ulkomaa-laisten suorittamia (lähde: Vipunen).

Vastaajien ikäjakauman mediaani oli 28 vuotta (kuvaaja 3).

88%

96%

80%

90%

95%

88%

96%

69%

87%

89%

1%

1%

2%

3%

1%

0%

2%

8%

0%

2%

11%

3%

17%

7%

4%

12%

2%

23%

13%

9%

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

TTY, n=584


LUT, n=216







YHTEENSÄ, n=1448

Suomen Muun EU-maan EU:n ulkopuolisen maan Kuvaaja 2:

Kansalaisuus

sesta maasta ja 2 % muusta EU-maasta (kuvaaja 2). Lappeenrannan teknillises-sä yliopistossa kansainvälisyysaste on korkea; vastaajista viidennes oli muita kuin suomalaisia. Vuonna 2012 Lap-peenrannan teknillisestä yliopistosta


OpintoajatLähes yhdeksän kymmenestä vastaa-jasta oli suorittanut maisteriopintoja edeltävänä tutkintona tekniikan kan-didaatin tutkinnon samasta yliopis-tosta kuin maisteritutkinnon (kuvaaja 4). Muiden kuin samassa yliopistossa tekniikan kandidaatin tutkinnon suo-rittaneiden osuus oli korkea Turun (50

%) ja Vaasan (30 %) yliopistoissa sekä Lappeenrannan teknillisessä yliopis-tossa (29 %). Tuloksessa on kuiten-kin huomioitava Turun yliopiston pie-ni vastaajien määrä.

Keskimäärin opintoihin käytettiin aikaa yhteensä 76 kuukautta eli kuu-si vuotta ja neljä kuukautta poissaolot huomioiden (kuvaaja 5). Kokonaisopin-

toajasta on käytetty kandidaatin tutkin-toon keskimäärin 61 kuukautta eli viisi vuotta ja yksi kuukausi. Aito kaksipor-tainen tutkintorakenne ei siis ole vielä näiden vastaajien kohdalla toteutunut, vaan kandidaatti- ja maisterivaiheen opintoja on suoritettu paljon limittäin. Nopeimmin opinnot läpäistiin Lap-peenrannan teknillisessä yliopistos-

0

50

100

150

200

250

300

350

22 23 24 25 26 27 28 (med.)

29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 yli 40

Ikäjakauma, YHTEENSÄ n=1455 Kuvaaja 3:

Ikä


sa. Siellä kandidaatin tutkintoon meni keskimäärin neljä vuotta ja kahdeksan kuukautta ja maisterin tutkintoon kes-kimäärin viisi vuotta ja kymmenen kuu-kautta. Tässä tulee kuitenkin huomioi-da kuvaajan 4 tulokset, joiden mukaan Lappeenrannan maisteriopiskelijat oli-vat suorittaneet erityisen paljon alem-pia korkeakoulututkintoja muualla kuin omassa yliopistossaan.

Vain 29 % vastaajista koki valmis-tuneensa opintojen viivästymättä (ku-vaaja 6), 42 % arvioi valmistumisensa viivästyneen 1-12 kuukautta ja lo-put 30 % kokivat viivästyksen olleen yli vuoden mittainen. Toiseksi yleisin syy opintojen viivästymiseen oli ”Jokin muu syy”. Tässä korostuivat erityises-ti diplomityön aloittamisen viivästymi-nen, sen tekemiseen liittyvät haasteet

tai puutteellinen ohjaus. Opintojen tai valmistumisen viivästyminen oli har-vinaisinta Aalto-yliopiston insinööri-tieteiden ja Lappeenrannan teknilli-sen yliopiston opiskelijoilla. Yleisin syy opintojen pitkittymiseen oli opintojen ohessa työskentely 58 %:n osuudella (kuvaaja 7). Yleisiä syitä olivat myös opiskelumotivaation puute, josta kärsi 24 % viivästystä kokeneista sekä opin-

89%

94%

71%

93%

96%

85%

92%

50%

70%

88%

7%

4%

13%

6%

7%

25%

6%

3%

1%

11%

1%

4%

25%

30%

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

TTY, n=488


LUT, n=128





Turun yliopisto, n<10


YHTEENSÄ, n=1053

Tekniikan kandidaatti nykyisestä yliopistostasi Tekniikan kandidaatti muusta yliopistosta Insinööri (AMK) Jokin muu tutkinto, mikä

Kuvaaja 4:

Maisteriopintoja

edeltävä tutkintosi

ja suorituspaikka


Kuvaaja 5:

Opintoaika

kuukausissa

63

62

56

60

57

64

59

80

75

61

6

5

5

6

3

6

4

4

1

5

78

74

70

79

73

80

74

114

89

76

0 20 40 60 80 100 120

TTY, n=467


LUT, n=106






Vaasan yliopisto, n<10

YHTEENSÄ, n=991

Opiskeluaika, poissaolot huomioitu Poissaolot opiskeluaikana Kandidaatin tutkinnon opiskeluaika


28%

25%

32%

25%

35%

27%

32%

15%

14%

29%

0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40%

TTY, n=159


LUT, n=67






Vaasan yliopisto, n<10

YHTEENSÄ, n=396

Ei, en olisi voinut valmistua aiemmin Kuvaaja 6:

Koetko opintojesi

tai valmistumisesi

viivästyneen jostain

syystä?


Kuvaaja 7:

Miksi koet opintoje-

si tai valmistumise-

si viivästyneen?

Voit valita useita

vaihtoehtoja.

3 %

3 %

7 %

7 %

9 %

10 %

10 %

10 %

12 %

21 %

24 %

36 %

58 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 %

Valmistumiseni viivästyi, koska halusin korottaa kurssikeskiarvojani.

Viivästyminen johtui vanhempainvapaasta.

Viivästyminen johtui puutteellisista opiskelutaidoista.

Valmistumiseni viivästyi, koska minulla ei ollut tiedossa valmistumisen jälkeistä työpaikkaa.

Viivästyminen johtui opiskelijatoimintaan osallistumisesta.

Viivästyminen johtui terveydentilaani liittyvistä syistä.

Valmistumiseni viivästyi koska halusin suorittaa ylimääräisiä opintoja.

Viivästyminen johtui varusmiespalveluksesta.

Viivästyminen johtui opintojen ohjauksen puutteellisuudesta.

Viivästyminen johtui kurssien aikataulujen yhteensopimattomuudesta tai niiden päällekkäisyydestä.

Viivästyminen johtui puutteellisesta opiskelumotivaatiosta.

Jokin muu syy, mikä

Viivästyminen johtui työskentelystä opintojen ohessa.


tojen päällekkäiset tai yhteen sopimat-tomat aikataulut, jonka vuoksi valmis-tuminen lykkääntyi 21 %:lla viivästystä kokeneista.

Opintojen kansainvälisyysKyselyssä mitattiin opintojen kansain-välisyyttä tarkastelemalla opintojen ai-kaisia ulkomailla suoritettuja opintoja

tai työharjoittelua. Vastavalmistuneista 26 % oli suorittanut opintoja ulkomail-la. Vaihto-opintojakson pituus oli kes-kimäärin 7 kuukautta (kuvaaja 8). Työ-harjoittelussa ulkomailla oli ollut 11 % vastavalmistuneista (kuvaaja 9). Kan-sainvälistä kokemusta joko opintojen tai työharjoittelun kautta oli kertynyt siis maksimissaan vain reilulle kolmannek-

7

7

7

8

6

7

6

5

7

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9

TTY, n=163


LUT, n=47






YHTEENSÄ, n=377 Kuvaaja 8:

Kandidaatti- ja

maisterivaiheen

opintojen aikainen

opiskelu ulkomailla

(kuukautta)

selle vastaajista. Tilanne on esimerkiksi kauppatieteiden koulutukseen verrattu-na selvästi heikompi. Vuonna 2012 val-mistuneista kauppatieteen opiskelijois-ta vaihto-opintoja tai työharjoittelua ul-komailla oli suorittanut 30 % opiskeli-joista maisterivaiheessa ja 44 % opis-kelijoista kandidaattivaiheessa. Osuus on huomattavasti tekniikan alaa korke-


ampi, joskin tässä joukossa on mahdol-lisesti mukana sekä kandi- että mais-terivaiheessa ulkomaanjaksoja suorit-taneita opiskelijoita.

Työelämässä tärkeäksi koettu osaaminen sekä sen kehittyminen opinnoissa ja työelämässäVastavalmistuneita pyydettiin arvioi-maan 24 eritellyn työelämätaidon tär-

Kuvaaja 9:

Opintojen aikana

ulkomailla työsken-

nelleiden osuus

11 %

9 %

10 %

11 %

20 %

10 %

14 %

0 %

0 %

11 %

0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 %

TTY, n=500


LUT, n=157







YHTEENSÄ, n=1133

keyttä työelämässä ja kehittymistä sekä formaaleissa opinnoissa että opintojen aikaisen työkokemuksen kautta. Yhteis-tulokset ovat esitettynä kuvaajassa 10.

Formaalien opintojen ja opintojen aikaisen työkokemuksen voidaan tode-ta täydentävän toisiaan useiden työelä-mässä tarpeelliseksi koettujen taitojen osalta. Esimerkiksi teorian soveltami-nen käytäntöön ei ollut kehittynyt vas-

taajilla formaaleissa opinnoissa lain-kaan riittävästi koettuun työelämän tarpeeseen nähden, mutta työkoke-muksen tuoman osaamisen myötä ti-lanne on selvästi parempi.

Tärkeimmiksi työelämätaidoiksi ar-votettiin ongelmanratkaisutaidot, kyky jatkuvaan oppimiseen, ryhmätyötaidot sekä esiintymis-, puhe- ja neuvottelu-taidot. Vähiten tärkeiksi työelämätai-


doiksi koettiin yrittäjyystaidot ja eettinen valveutuneisuus. Parhaiten kehittyivät tiedonhakutaidot, omaan opintoalaan

liittyvä osaaminen ja kyky jatkuvaan op-pimiseen. Työelämässä koettuun tärke-yteen suhteutettuna heikoimmin kehit-

tyivät esimiestaitoidot, työnhakutaidot, vieraan kielen taidot sekä esiintymis-, puhe- ja neuvottelutaidot.

Kuvaaja 10:

Osaamisten tärkeys

työelämässä sekä

kehittyminen opin-

noissa ja opintojen

aikaisen työko-

kemuksen myötä,

kaikki vastaajat

n=1307

1,0 1,5 2,0 2,5

3,0 3,5 4,0 4,5 5,0

1. Omaan opintoalaan liittyvä osaaminen

2. Oman alan tutkimuksen tuntemus 3. Matemaattinen ja luonnontieteellinen osaaminen

4. Teorian soveltaminen käytäntöön

5. Vieraan kielen taidot

6. Kansainvälisyystaidot

7. Liiketoiminnan perusteiden tuntemus

8. Yrittäjyystaidot

9. Ongelmanratkaisutaidot

10. Tiedonhakutaidot

11. Eettinen valveutuneisuus 12. Projektinhallintataidot

13. Kirjallisen viestinnän taidot(mm. projektisuunnitelmat, artikkelit)

14. Esiintymis-, puhe- ja neuvottelutaidot

15. Esimiestaidot

16. Ryhmätyötaidot

17. Ihmissuhdetaidot

18. Itsetuntemus

19. Luovuus

20. Kriittisyys

21. Analyyttisyys

22. Kyky jatkuvaan oppimiseen

23. Työnhakutaidot 24. Itseluottamus

Tärkeys työelämässä tulevaisuudessa; 1 = ei lainkaan tärkeä, 5 = erittäin tärkeä Kehittyminen opinnoissa; 1 = erittäin vähän, 5 = erittäin paljon Kehittyminen työelämässä opintojen aikana; 1 = erittäin vähän, 5 = erittäin paljon


Kuvaajissa 11-13 on esitetty osaa-misten tärkeys työelämässä sekä nii-den kehittyminen opinnoissa ja opin-tojen aikaisen työkokemuksen kautta kaikkien yksiköiden osalta. Kuvaajista nähdään, että suomalaisten diplomi-insinöörien ja arkkitehtien osaamisp-rofiilit ovat hyvin samankaltaisia yksi-köstä riippumatta: yksiköiden väliset erot ovat melko marginaalisia pienen vastaajamäärän yksiköitä lukuun otta-matta. Yksikkökohtaiset vastaavat tu-lokset ovat esitetty kuvaajissa 14-22.

Kuvaajissa 23 ja 24 on esitetty ver-tailutietoa vuosien 2011-2013 vastauk-sista niiden osaamisten osalta, jotka ovat esiintyneet kyselyssä aiempina-kin vuosina. Vertailussa on kuitenkin huomioitava pieni sävyero kysymyksen asettelussa; vuosina 2011-2012 kysyt-tiin, kuinka hyvin opinnot ovat mah-dollistaneet taitojen kehittymisen, kun taas 2013 kysyttiin varsinaista henki-lökohtaista kehittymistä opinnoissa.

Vertailussa havaitaan, että työelä-mätaitojen koettu tärkeys työelämäs-

sä on vuonna 2013 useimpien osaa-misalueiden osalta kasvanut kahteen edelliseen vuoteen verrattuna hie-man. Tämä saattaa johtua haasteel-lisemmasta työllisyystilanteesta, jol-loin erottuminen työmarkkinoilla on yhä tärkeämpää. Oma vaikutuksen-sa saattaa olla myös median ja laa-jemmin yhteiskunnallisen keskustelun siirtäessä painopistettä substanssi-osaamisesta poikkitieteellisyyteen ja yleisiin työelämätaitoihin.

Tarkasteltaessa osaamisen kehit-tymistä vuoden 2013 tulokset poikke-avat jonkin verran aiemmasta kahdes-ta vuodesta. Kehitys on positiiviseen suuntaan, sillä useimmat osa-alueet ovat kehittyneet enemmän kuin aiem-pina vuosina. Kysymyksen asettelun muutoksen myötä voisi odottaa jopa päinvastaista, kun vastaajat eivät enää arvioi mahdollisuutta kehittyä opin-noissa vaan omaa kehittymistään. Hei-koimmin kehittyneet taidot kuten esi-miestaidot, yrittäjyystaidot ja eettinen valveutuneisuus eivät kuitenkaan vai-kuttaisi kehittyneen parempaan suun-taan. Lisäksi kansainvälisyys- ja vie-raan kielen taidoissa kehitys näyttäisi olleen jopa negatiivista.

Tarkasteltaessa osaamisen kehittymistä vuoden 2013 tulokset poikkeavat jonkin verran aiemmasta kahdesta vuodesta. Kehitys on positiiviseen suuntaan, sillä useimmat osaalueet ovat kehittyneet enemmän kuin aiempina vuosina.


Kuvaaja 11:

Osaamisten koettu

tärkeys työelämäs-

sä yliopistoittain,

n=1307Omaan opintoalaanliittyvä osaaminen

Oman alan tutkimuksen tuntemus Matemaattinen ja luonnontieteellinen osaaminen

Teorian soveltaminen käytäntöön

Vieraan kielen taidot

Kansainvälisyystaidot

Liiketoiminnan perusteiden tuntemus

Yrittäjyystaidot

Ongelmanratkaisutaidot

Tiedonhakutaidot

Eettinen valveutuneisuus Projektinhallintataidot

Kirjallisen viestinnän taidot(mm. projektisuunnitelmat, artikkelit)

Esiintymis-, puhe- ja neuvottelutaidot

Esimiestaidot

Ryhmätyötaidot

Ihmissuhdetaidot

Itsetuntemus

Luovuus

Kriittisyys

Analyyttisyys

Kyky jatkuvaan oppimiseen

Työnhakutaidot

Itseluottamus

TTY OY LUT

Aalto/Sähkötekniikka Aalto/Perustieteet Aalto/Kemian tekniikka

Aalto/Insinööritieteet Turun yliopisto Vaasan yliopisto

Yhteensä

1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0

1 = ei lainkaan tärkeä, 5 = erittäin tärkeä


Kuvaaja 12:

Osaamisten kehit-

tyminen työko-

kemuksen myötä

yliopistoittain,

n=1307

Omaan opintoalaanliittyvä osaaminen






Yrittäjyystaidot


Tiedonhakutaidot




Esimiestaidot

Ryhmätyötaidot

Ihmissuhdetaidot

Itsetuntemus

Luovuus

Kriittisyys

Analyyttisyys


Työnhakutaidot

Itseluottamus

TTY OY LUT



Yhteensä

1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0



Kuvaaja 13:

Osaamisten kehit-

tyminen opinnoissa

yliopistoittain,

n=1307Omaan opintoalaanliittyvä osaaminen






Yrittäjyystaidot


Tiedonhakutaidot




Esimiestaidot

Ryhmätyötaidot

Ihmissuhdetaidot

Itsetuntemus

Luovuus

Kriittisyys

Analyyttisyys


Työnhakutaidot

Itseluottamus

TTY OY LUT



Yhteensä

1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0



Kuvaaja 14:

Osaamisten tärkeys


kehittyminen

opintojen ja työko-

kemuksen myötä,

Aalto-yliopiston

insinööritieteiden

korkeakoulu, n=177

1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0

1. Omaan opintoalaanliittyvä osaaminen

2. Oman alan tutkimuksen tuntemus

3. Matemaattinen ja luonnontieteellinen osaaminen









13. Kirjallisen viestinnän taidot (mm. projektisuunnitelmat, artikkelit)


15. Esimiestaidot



18. Itsetuntemus

19. Luovuus

20. Kriittisyys

21. Analyyttisyys





Kuvaaja 15:

Osaamisten tärkeys


kehittyminen


kemuksen myötä,

Aalto-yliopiston

kemian tekniikan

korkeakoulu, n=53

1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0














15. Esimiestaidot



18. Itsetuntemus

19. Luovuus

20. Kriittisyys

21. Analyyttisyys





Kuvaaja 16:

Osaamisten tärkeys


kehittyminen


kemuksen myötä,

Aalto-yliopiston

perustieteiden kor-

keakoulu, n=94

1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0














15. Esimiestaidot



18. Itsetuntemus

19. Luovuus

20. Kriittisyys

21. Analyyttisyys





Kuvaaja 17:

Osaamisten tärkeys


kehittyminen


kemuksen myötä,

Aalto-yliopiston

sähkötekniikan

korkeakoulu, n=120

1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0














15. Esimiestaidot



18. Itsetuntemus

19. Luovuus

20. Kriittisyys

21. Analyyttisyys





Kuvaaja 18:

Osaamisten tärkeys


kehittyminen


kemuksen myötä,

Lappeenrannan

teknillinen yliopis-

to, n=189

1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0














15. Esimiestaidot



18. Itsetuntemus

19. Luovuus

20. Kriittisyys

21. Analyyttisyys





Kuvaaja 19:

Osaamisten tärkeys


kehittyminen


kemuksen myötä,

Oulun yliopisto,

n=99

1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0














15. Esimiestaidot



18. Itsetuntemus

19. Luovuus

20. Kriittisyys

21. Analyyttisyys





Kuvaaja 20:

Osaamisten tärkeys


kehittyminen


kemuksen myötä,

Tampereen teknilli-

nen yliopisto, n=546

1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0














15. Esimiestaidot



18. Itsetuntemus

19. Luovuus

20. Kriittisyys

21. Analyyttisyys





Kuvaaja 21:

Osaamisten tärkeys


kehittyminen


kemuksen myötä,

Turun yliopisto,

n=10

1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0














15. Esimiestaidot



18. Itsetuntemus

19. Luovuus

20. Kriittisyys

21. Analyyttisyys





Kuvaaja 22:

Osaamisten tärkeys


kehittyminen


kemuksen myötä,

Vaasan yliopisto,

n=19

1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0














15. Esimiestaidot



18. Itsetuntemus

19. Luovuus

20. Kriittisyys

21. Analyyttisyys





Kuvaaja 23:

Osaamisten koettu

tärkeys työelä-

mässä, vertailu

2011-20131. Omaan opintoalaan

liittyvä osaaminen 2. Oman alan tutkimuksen tuntemus/uusin tutkimus

3. Matemaattinen ja luonnontieteellinen osaaminen/matematiikka ja luonnontieteet




7. Liiketoiminnan/Yritystoiminnan perusteiden tuntemus





13. Kirjallisen viestinnän taidot/kirjoittaminen(mm. projektisuunnitelmat, artikkelit)


15. Esimiestaidot



18. Itsetuntemus

19. Luovuus

20. Kriittisyys

21. Analyyttisyys


n = 1307, 2013 Tärkeys työelämässä tulevaisuudessa; 1 = ei lainkaan tärkeä, 5 = erittäin tärkeä n = 1198, 2012 Tärkeys työelämässä; 1=ei lainkaan tärkeä, 5=erittäin tärkeä n = 550, 2011 Tärkeys työelämässä; 1 = ei lainkaan tärkeä, 5 = erittäin tärkeä

1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0


Kuvaaja 24:

Osaamisten

kehittyminen

opinnoissa, vertailu

2011-20131. Omaan opintoalaan

liittyvä osaaminen 2. Oman alan tutkimuksen tuntemus/uusin tutkimus

3. Matemaattinen ja luonnontieteellinen osaaminen/matematiikka ja luonnontieteet




7. Liiketoiminnan/Yritystoiminnan perusteiden tuntemus





13. Kirjallisen viestinnän taidot/kirjoittaminen(mm. projektisuunnitelmat, artikkelit)


15. Esimiestaidot



18. Itsetuntemus

19. Luovuus

20. Kriittisyys

21. Analyyttisyys


n = 1307, 2013 Kehittyminen opinnoissa; 1 = erittäin vähän, 5 = erittäin paljon n = 1198, 2012 Mahdollisuus kehittyä opinnoissa; 1=huonosti, 5=loistavasti n = 550, 2011 Mahdollisuus kehittyä opinnoissa; 1=huonosti, 5=loistavasti

1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0


DiplomityöSuurin osa vastaajista (56 %) teki diplo-mityönsä yksityiselle sektorille (kuvaaja 25). Toiseksi eniten (23 %) diplomitöitä tehtiin oman laitoksen projektiin. Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulus-sa diplomitöitä tehtiin erityisen paljon yliopistolle (43 %), kun taas insinööritie-

teiden korkeakoulussa niitä tehtiin yli-opistolle erityisen vähän (14 %). Diplo-mityö rahoitettiin yleisimmin palkkatyö-nä (63 %, kuvaaja 26), joskin jopa 14 % vastaajista ei saanut diplomityöhön mi-tään rahoitusta. Tulosten mukaan Turun yliopistossa diplomitöitä tehtiin erityisen paljon yliopistolle (63 %) ja erityisen pal-

jon ilman mitään rahoitusta (45 %), mut-ta hyvin pienen vastaajamäärän huomi-oiden tästä ei voida vetää yleistäviä joh-topäätöksiä. Diplomityötä tehtiin aktii-visesti keskimäärin 8,6 kuukautta (ku-vaaja 27). Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa diplomityöt tehtiin nopeim-min, keskimäärin alle 8 kuukaudessa..

Kuvaaja 25:

Mille sektorille teit

diplomityösi?

54%

64%

57%

48%

48%

48%

65%

27%

78%

56%

10%

13%

12%

12%

5%

21%

20%

0%

0%

12%

1%

0%

2%

3%

0%

2%

1%

1%

26%

15%

19%

25%

33%

21%

13%

45%

17%

23%

4%

6%

6%

4%

10%

4%

1%

18%

0%

5%

5%

2%

5%

8%

5%

4%

1%

9%

6%

4%

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

TTY, n=542


LUT, n=176







YHTEENSÄ, n=1203

Yksityiselle sektorille Julkiselle sektorille (valtio, kunta, tutkimuslaitos tmv.) Järjestölle tai yhteisölle Oman laitokseni projektiin

Muuhun projektiin yliopistolla Muualle


Kuvaaja 26:

Diplomityösi rahoi-

tustapa

62%

67%

57%

67%

77%

55%

70%

27%

69%

63%

15%

16%

13%

15%

11%

27%

20%

9%

0%

15%

6%

9%

11%

10%

4%

12%

5%

18%

13%

7%

18%

9%

19%

8%

8%

6%

5%

45%

19%

14%

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

TTY, n=530


LUT, n=170







YHTEENSÄ, n=1164

Palkkatyö - Mikä oli diplomityöpalkkasi? (€/kk)Stipendi - Mikä oli sen suuruus? (

Muu tapa, mikä? En saanut mitään rahoitusta


Kuvaaja 27:

Kuinka monta kuu-

kautta diplomityösi

aktiivinen tekemi-

nen kesti?

8,5

8,9

7,9

9,8

9,1

8,5

8,3

10,3

10,8

8,6

0 2 4 6 8 10 12

TTY, n=543


LUT, n=175







YHTEENSÄ, n=1200


Opintojen ohjausOpintojen aikaista ohjausta tarvittiin eniten diplomityöhön, johon 92 % vas-taajista tarvitsi jonkin verran tai paljon ohjausta. Useimmat tarvitsivat vähin-tään jonkin verran ohjausta myös kan-didaatintyöhön (74 %) ja tiedonhankin-

taan (67 %) (kuvaaja 28). Näihin ohja-usta hakeneet saivat myös useimmi-ten riittävästi ohjausta (kuvaaja 29). Heikoimmin ohjausta saatiin työnha-kuun ja urasuunnitteluun, johon oh-jausta hakeneista 42 % ei saanut riit-tävästi ohjausta. Vastaavasti työhar-

joitteluun ohjausta hakeneista 35 % ei saanut riittävästi ohjausta. Vähiten ohjausta tarpeeseen nähden haettiin opiskelutaitoihin ja ajanhallintaan, jo-hon 42 % ohjausta tarvinneista ei syys-tä tai toisesta hakenut ohjausta.

72%

62%

59%

54%

46%

42%

39%

37%

31%

21%

4%

17%

25%

26%

34%

33%

44%

49%

50%

53%

54%

58%

7%

11%

12%

8%

18%

11%

11%

11%

14%

20%

34%

5%

2%

3%

3%

3%

3%

2%

2%

2%

5%

4%

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Ohjausta työharjoitteluun

Ohjausta opiskelutaitoihin ja ajanhallintaan

Ohjausta vaihto-opiskeluun tai harjoitteluun ulkomailla

Tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvää ohjausta

Ohjausta työnhakuun ja urasuunnitteluun

Opintojaksojen/kurssien sisältöön liittyvää ohjausta

Ohjausta ainevalintoihin

Ohjausta opintojaksojen/kurssien valintaan

Ohjausta tiedonhankintaan

Ohjausta kandidaatintyöhön

Ohjausta diplomityöhön

En tarvinnut Tarvitsin jonkin verran Tarvitsin paljon En osaa sanoa Kuvaaja 28:

Millaista ohjausta

tarvitsit opintojesi

aikana?


Kuvaaja 29:

Saitko ohjausta

riittävästi?

(Vain ohjausta

tarvinneet)

42%

28%

25%

17%

16%

14%

13%

10%

9%

2%

1%

6%

12%

12%

4%

4%

4%

6%

4%

8%

5%

5%

22%

30%

23%

28%

25%

25%

23%

21%

17%

16%

22%

25%

27%

38%

48%

53%

55%

55%

62%

65%

76%

71%

4%

3%

3%

3%

2%

3%

3%

3%

1%

1%

2%

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Ohjausta opiskelutaitoihin ja ajanhallintaan

Ohjausta työnhakuun ja urasuunnitteluun

Ohjausta työharjoitteluun

Ohjausta ainevalintoihin

Ohjausta opintojaksojen/kurssien valintaan

Tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvää ohjausta

Opintojaksojen/kurssien sisältöön liittyvää ohjausta

Ohjausta tiedonhankintaan

Ohjausta vaihto-opiskeluun tai harjoitteluun ulkomailla

Ohjausta kandidaatintyöhön

Ohjausta diplomityöhön

En hakenut Hain, mutta en saanut Sain, mutta en riittävästi Sain riittävästi En osaa sanoa


Opintojen aikana hankittu työkokemus ja työtilanne valmistumishetkelläVastavalmistuneille oli valmistumis-hetkeen mennessä kertynyt työkoke-musta poislukien diplomityö keski-määrin 20 kuukautta, josta 14,4 kuu-kautta oli oman alan työkokemus-

ta (kuvaaja 30). Oman alan työkoke-musta kertyi diplomityö mukaan luki-en keskimäärin 23 kuukautta eli lähes kaksi vuotta. Eniten oman alan työ-kokemusta olivat kerryttäneet Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkea-koulun opiskelijat, joilla oli jopa 18,7 kuukautta oman alan työkokemusta

diplomityö poislukien. Heillä oli myös eniten oman alan työkokemusta suh-teessa kaikkeen opintoaikana han-kittuun työkokemukseen. Ulkomailla työskennelleille 11 %:lle vastaajista kertyi keskimäärin 5,7 kuukautta työ-kokemusta ulkomailta.

6,1

7,3

4,7

6,4

6,6

4,4

4,1

5,7

13,6

13,7

13,0

14,2

16,8

11,1

18,7

17,3

13,7

14,4

19,6

18,7

18,0

21,7

21,4

19,6

21,9

27,4

19,9

20,0

0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0

TTY, n=500


LUT, n=157







YHTEENSÄ, n=1133

Työkokemus yhteensä (pl. DI-työ) Omaan alaan liittyvä työkokemus Työkokemus ulkomailla (ulkomailla olleet) Kuvaaja 30: Opinto-

jen aikana hankittu

työkokemus (kuu-

kautta)


Kuten kuvasta 31 nähdään, vas-taajien kansalaisuudella vaikuttaisi olevan yhteys työllisyystilanteeseen, sillä suomalaisilla vastaajilla tilanne oli merkittävästi ulkomaisia parem-pi. Heikoin työllisyystilanne valmis-tumishetkellä oli EU:n ulkopuolisen maan kansalaisilla, joista vain hie-man yli viidennes oli vastaushetkellä työsuhteessa. Suomen ulkopuolisten EU-maiden kansalaisilla tilanne oli hieman parempi. Heistä 37 % oli työ-suhteessa valmistumishetkellä. Par-haiten työllistettyjä olivat suomalaiset vastaajat, joista 63 % oli työsuhteessa. Vastanneista päätoimisena jatko-opis-kelijana jatkaa 8 % suomalaisista, 11 % muusta EU-maasta tulleista ja 20 % EU:n ulkopuolelta tulleista vastaa-jista. Jatko-opintoihin hakeutuneiden määrä siis kasvaa työllisyysasteen pie-nentyessä. Osalle jatko-opintoihin ha-keutumisen motiivi onkin todennäköi-sesti juuri heikko työllistymistilanne.

Valmistumishetkellä 59 % vastaa-jista oli voimassaolevassa työsuhtees-sa (kuvaaja 32), joka on 10 prosenttiyk-sikön heikennys vuoden 2012 tuloksiin verrattuna.Työllistyneistä vastaajista 59 % oli toistaiseksi voimassa olevas-

sa ja 39 % määräaikaisessa työsuh-teessa (kuvaaja 32). Vastaajat olivat työllistyneet nykyiseen työpaikkaan-sa useimmiten aiempien kontaktien ja verkostojen kautta, joita hyödyntämäl-lä 37 % vastaajista oli saanut nykyisen työpaikkansa (kuvaaja 33). Näitä ovat esimerkiksi kesä- ja diplomityöpai-kat. Opintojen aikaiset kontaktit työ-elämään ovatkin merkittävä työllis-tymiskanava, sillä lähes kahdeksalla kymmenestä vastaajasta on aiempi suhde nykyiseen työnantajaansa joko diplomityön tai muun aiemman työ-suhteen kautta (kuvaaja 34). Erityisen merkittäviä kontaktit ja verkostot oli-vat Oulun yliopistosta ja Aalto-yliopis-ton kemian tekniikan korkeakoulusta valmistuneille.

Kuvaajassa 35 on tarkasteltu oman alan työkokemuksen ja valmistumis-vaiheen työllisyyden yhteyttä. Tuloksis-ta nähdään, että oman alan työkoke-muksen määrä korreloi työllistymisen kanssa. Suurin työttömyysriski on niil-lä, joilla valmistuessaan on vain vä-hän tai ei ollenkaan oman alan työ-kokemusta.

Vastavalmistuneiden laadullinen työllistyminen on erittäin hyvällä ta-

solla. 77 %:lla työsuhteessa olevista työ vastaa hyvin tai erittäin hyvin kou-lutustasoa (kuvaaja 36) ja 79 %:lla työ vastaa hyvin tai erittäin hyvin koulutus-alaa (kuvaaja 37). Laadullisessa työl-listymisessä varsinkin Aalto-yliopiston perus- ja insinööritieteiden korkea-koulut sekä Tampereen teknillinen yliopisto erottuvat edukseen. Vaasan yliopiston vastavalmistuneet erottui-vat puolestaan muihin verrattuna hei-kommalla työllistymisen laadulla sekä koulutusalan että koulutustason vas-taavuudessa koulutukseen.

Tyytyväisyys opintoihinAiempiin vuosiin verrattuna heiken-tynyt työmarkkinatilanne ei ole juu-ri vaikuttanut vastavalmistuneiden yleiseen tyytyväisyyteen suoritettua tutkintoa kohtaan (kuvaaja 38). Vuo-sina 2011 ja 2012 vastavalmistunei-den palautekyselyn vastaajista 90 % olivat niin tyytyväisiä suorittamaan-sa tutkintoon, että valitsisivat tilai-suuden tullen DI- tai arkkitehtikou-lutuksen uudestaan. Kahteen edelli-seen kyselyvuoteen nähden kymme-nen prosenttia heikentyneestä työl-lisyysasteesta huolimatta vastaava


Kuvaaja 31:

Kansalaisuuden

yhteys työllistymi-

seen

22%

37%

63%

59%

20%

11%

7%

8%

44%

26%

23%

25%

14%

26%

7%

8%

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

EU:n ulkopuolinen maa, n=112

Muu EU-maa, n=19

Suomi, n=1106

Yhteensä, n=1237

Minulla on voimassaoleva työsuhde (muu kuin jatko-opintoihin liittyvä) Jatkan päätoimisena jatko-opiskelijana En ole vielä työllistynyt, mutta haen töitä Jokin muu, mikä


Kuvaaja 32:

Työsuhteesi laatu

(vain työsuhteessa

olevat)

60%

50%

59%

51%

56%

38%

71%

67%

50%

59%

39%

46%

38%

47%

38%

62%

28%

22%

50%

39%

1%

4%

2%

1%

5%

0%

1%

0%

0%

1%

0%

0%

1%

1%

0%

0%

1%

11%

0%

1%

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % TTY, n=385


LUT, n=131







YHTEENSÄ, n=893

Toistaiseksi voimassaoleva työsuhde Määräaikainen työsuhde Itsenäinen yrittäjä/ammatinharjoittaja Työskentelen henkilökohtaisella tutkimusapurahalla


Kuvaaja 33: Mitä kautta sait nykyisen työ-

paikkasi? (vain työsuhteessa olevat)

34%

20%

37%

36%

28%

31%

21%

33%

25%

31%

23%

16%

12%

17%

19%

7%

31%

11%

50%

21%

3%

8%

4%

2%

4%

0%

3%

11%

0%

4%

33%

52%

39%

34%

30%

55%

41%

33%

25%

37%

3%

2%

2%

5%

9%

0%

2%

11%

0%

3%

4%

2%

6%

6%

9%

7%

2%

0%

0%

4%

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

TTY, n=371


LUT, n=124







YHTEENSÄ, n=850

Vastaamalla julkiseen työpaikkailmoitukseen. Ottamalla yhteyttä työnantajaan avoimella työhakemuksella.

Sain työpaikkani suorahaun kautta (ns. headhunting). Sain työpaikkani omien aiempien kontaktieni ja verkostojeni.

Sain työpaikkani yliopistoni rekrytointipalveluiden kautta. Sain työpaikkani muun rekrytointipalvelun kautta.


Kuvaaja 34: Onko

sinulla aiempaa

suhdetta nykyiseen

työnantajaasi?

(vain työsuhteessa

olevat)53%

57%

48%

44%

47%

48%

44%

44%

58%

50%

25%

25%

32%

33%

24%

31%

36%

44%

8%

28%

17%

16%

13%

22%

23%

17%

15%

11%

25%

17%

5%

2%

6%

2%

6%

3%

4%

0%

8%

5%

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

TTY, n=378


LUT, n=126







YHTEENSÄ, n=863

Olen tehnyt diplomityöni ko. organisaatiolle. Olen työskennellyt ko. organisaatiossa opintojen aikana (muu kuin diplomityö) Minulla ei ole aiempaa suhdetta nykyiseen työpaikkaani. Jokin muu, mikä


Kuvaaja 35: Oman alan työkokemuksen yhte-

ys työllistymiseen. Tyypillisin vastaajaryhmä

ympyröity.

32%

49% 57% 58%

70% 70% 65%

77% 75% 85% 81%

87%

44%

36% 24% 24%

19% 15% 19%

12%

4%

8% 9%

7%

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

90%

100%

Ei lainkaan, n=188

1-5, n=146

6-10, n=211

11-15, n=192

16-20, n=138

21-25, n=92

26-30, n=62

31-35, n=26

36-40, n=52

41-45, n=13

46-50, n=32

Yli 50, n=68

Minulla on voimassaoleva työsuhde (muu kuin jatko-opintoihin liittyvä) En ole vielä työllistynyt, mutta haen töitä


Kuvaaja 36: Miten hyvin työsi vastaa koulu-

tustasoasi?

2%

2%

2%

2%

3%

3%

0%

0%

0%

1%

3%

2%

4%

5%

1%

10%

2%

0%

8%

3%

17%

17%

21%

22%

11%

10%

18%

11%

33%

18%

36%

32%

34%

29%

30%

38%

45%

44%

8%

35%

42%

45%

39%

41%

52%

38%

35%

44%

50%

42%

1%

2%

1%

2%

3%

0%

0%

0%

0%

1%

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

TTY, n=377


LUT, n=129







YHTEENSÄ, n=868

Erittäin huonosti Huonosti Kohtalaisesti Hyvin Erittäin hyvin En osaa sanoa


Kuvaaja 37: Miten

hyvin työsi vastaa

sisällöltään koulu-

tusalaasi?

1%

4%

1%

2%

3%

3%

1

0%

0%

1%

4%

4%

5%

5%

1%

3%

2%

0%

17%

4%

11%

19%

21%

23%

10%

34%

14%

22%

8%

15%

32%

25%

32%

26%

21%

21%

33%

22%

25%

30%

51%

49%

40%

45%

64%

34%

50%

56%

42%

49%

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

TTY, n=377


LUT, n=131







YHTEENSÄ, n=871

Erittäin huonosti Huonosti Kohtalaisesti Hyvin Erittäin hyvin En osaa sanoa

1%

8%

0%

5%

1%

0%

1%

0%

1%

0%


Kuvaaja 38: Jos

voisit valita koulu-

tusalasi uudelleen,

valitsisitko edelleen

diplomi-insinööri-/

arkkitehtikoulutuk-

sen?

89%

90%

87%

88%

90%

88%

93%

82%

72%

89%

11%

10%

13%

12%

10%

12%

7%

18%

28%

11%

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

TTY, n=531


LUT, n=171







YHTEENSÄ, n=1211

Kyllä En

tyytyväisyysaste tutkintoon oli vuon-na 2013 89 %.

Kyselyn kolmessa avoimessa kysy-myksessä pyydettiin arvioimaan suo-ritetun tutkinnon vahvuuksia ja kehit-tämiskohteita sekä antamaan yleistä palautetta yliopistolle. DI- ja arkkiteh-titutkintojen vahvuuksina tunnistettiin erityisesti niiden monipuolisuus ja laa-ja-alaisuus sekä näiden mahdollista-

mat moninaiset urapolut. Vastauksissa korostuivat myös analyyttisen ajatte-lun, ongelmanratkaisutaitojen, kriitti-sen ajattelun, tiedonhakutaitojen ja jat-kuvan oppimisen kyvyn kehittyminen.

Tutkintojen ilmeisin kehityskohde oli teorian ja käytännön parempi yhteenso-vittaminen, jota olisi toivottu enemmän kautta linjan. Tutkinto-ohjelmiin toivot-tiin tiiviimpää yhteyttä elinkeinoelämän

kanssa, muun muassa projektikursse-ja ja vierailijaluennoitsijoita.

Vapaassa sanassa enimmäkseen kiiteltiin yliopistoa hyvästä tutkinnosta ja kuluneista vuosista. Eniten kritiik-kiä saivat yliopistouudistusten tuomat jatkuvat muutokset sekä opetushen-kilökunnan alhainen opetusmotivaa-tio ja innostus sekä opintosisältöjen vanhanaikaisuus. •

TEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 2014TYÖSEMINAARI VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTTEESTA

Toteutus ja raportointiTEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 49

Vastavalmistuneiden palautekyselyn tulokset julkistettiin 8.5.2014 vuotuisessa Tekniikan yli-opistokoulutusta kehittämässä –seminaarissa. Tilaisuudessa virittäydyttiin opetuksen kehittä-misen tunnelmaan alustuspuheenvuoroilla ja työskenneltiin työpajojen muodossa. Seminaari oli avoin kaikille tekniikan yliopistokoulutuksen kehittämisestä kiinnostuneille ja siihen osallis-tui yli 60 edustajaa tekniikan yliopistokoulutuk-sen keskeisimmistä sidosryhmistä.

Tässä raportissa on koottuna seminaarin aa-mupäivän alustukset ja iltapäivän työpajat sekä näistä käyty keskustelu. Osallistujilta kerätyn palautteen perusteella päivän parasta antia oli-vat hyödyllisten tietojen, näkökulmien, ideoiden ja oivallusten saaminen sekä hyvien käytäntei-den jakaminen. Myös verkostoituminen koettiin hyödylliseksi.

Työseminaarin ohjelma on liitteessä 2.

Seminaarin toteutus ja raportointi

Yhteenveto seminaaristaTEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 50

Yhteenveto seminaaristaSeminaarin alustuspuheenvuorojen ja työpajatulosten perusteella saatiin raa-mit suunnasta, johon tekniikan yliopis-tokoulutusta tulisi kehittää. Opetus-menetelmiltään koulutuksen tulee ol-la vuorovaikutteista ja hyvään palaute-kulttuuriin kannustavaa. Palautteen tu-lee olla aidosti vuorovaikutteista. Sekä antajalla että vastaanottajalla tulisi ol-la riittävät taidot ja positiivinen asenne palautteeseen ja sen käsittelyyn. Vuo-sien saatossa erilaisten palautekanavi-en määrä on paisunut valtavasti ja pa-lautteesta on tullut monin paikoin ras-kas hallinnollinen prosessi. Olennaisiin palautekanaviin keskittyminen ja yli-määräisten karsiminen on siis tärkeää.

Koulutuksessa tulisi keskittyä ny-kyistä enemmän projektimuotoiseen opetukseen, poikkitieteellisyyteen ja kansainvälisyyteen. Projektimuotoinen opetus edistää teorian ja käytännön yhteensovittamista ja opettaa myös tärkeitä projektinhallinta-, ryhmätyö-

ja vuorovaikutustaitoja. Kansainväli-syystaitojen kehittäminen nähtiin to-teutuvan esimerkiksi yhdistämällä suomalaisia ja kansainvälisiä opiske-lijoita enemmän oppimistapahtumis-sa ja -toiminnassa. Opiskelijoiden tulisi myös oppia ymmärtämään ja kuvaa-maan omaa osaamistaan tarkemmin, ja siten kehittämään työnhakutaitojaan.

Vastavalmistuneet näkivät eettisen valveutuneisuuden ja yrittäjyystaitojen olevan vähiten tärkeitä työelämätaitoja. Tulos on sikäli hyvin huolestuttava, että uusien työpaikkojen syntyessä enene-vissä määrin pk-yrityksiin ovat yrittä-jyysvalmiudet ja yrittäjämäinen toimin-tatapa yhä tärkeämpiä tulevaisuuden työelämässä. Eettinen valveutuneisuus on insinöörityössä erittäin oleellista osaamista, sillä insinöörien tekemil-lä ratkaisuilla on usein kauaskantoisia vaikutuksia yhteiskunnan ja ympäris-tön kannalta. TEK on omassa toimin-nassaan pyrkinyt edistämään näiden

*http://www.tek.fi/koulutusjatyovoimapolitiikka/opetuksenlaatutyo/yrittajyysvalmiudet

**http://www.tek.fi/keke_julkaisu

osaamisten huomioimista ja kehitty-mistä tekniikan korkeakoulutuksessa. Vuonna 2012 TEK teetti diplomityön*, jossa tarkasteltiin yrittäjyysvalmiuksien kehittymistä ja kehittämistarpeita suo-malaisessa tekniikan yliopistokoulutuk-sessa. Työn tulosten jalkauttamiseksi järjestettiin yrittäjyys-roadshow -tapah-tumat kaikissa tekniikan yliopistoyk-siköissä. Keväällä 2014 lanseerattiin kestävän kehityksen osaamisen verk-kotietopankki www.tek.fi/kestavayh-teiskunta. Verkkopankin sisällöntuo-tantoon osallistunut Annina Takala on tutkinut kestävän kehityksen osaamista tekniikan yliopistokoulutuksessa** laa-jemmin osana tekniikan alan yhteistyö-ryhmää. Tekniikan korkeakoulutus ih-misten ja ympäristön hyväksi-julkaisun mukaan yliopistoilta tarvitaankin jat-kossa ponnekkaampia toimenpiteitä yrittäjyysvalmiuksien ja kestävän ke-hityksen osaamisen varmistamisek-si osana tekniikan yliopistokoulutusta.

AlustuksetTEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 51

Tilaisuuden avasivat Tekniikan aka-teemiset TEKin koulutus- ja työvoima-politiikan yksikön johtaja Kati Korho-nen-Yrjänheikki ja Aalto-yliopiston provosti Hannu Seristö. Korhonen-Yr-jänheikki painotti puheenvuorossaan joustavampia mahdollisuuksia opin-tojen aikaiseen työntekoon työkoke-muksen lukuisien etujen vuoksi. Rat-kaisuna hän esitti osa-aikaopiskelun mahdollistamista siten, että yliopis-tojen rahoitusmalli ei rankaisisi yli-opistoja opiskelijoiden hyvästä työl-listymisestä jo opintojen aikana. Li-säksi hän toivoi kestävän kehityksen osaamisen nousevan koulutuksessa keskiöön. Seristö korosti palautteen

monikanavaisuutta ja palautteeseen reagoinnin viestimistä: on turhautta-vaa antaa palautetta, jos seurauksis-ta ei saa mitään tietoa. Seristö nos-ti keskusteluun myös kansainvälis-ten osaajien työllistymisen Suomes-sa, jonka edistämiseksi yliopistojen, elinkeinoelämän ja muiden sidosryh-mien tulisi tehdä laajaa yhteistyötä. Kansantaloudellisesti Suomen ei ole järkevää kouluttaa ulkomaisia opiske-lijoita, ilman että he myöhemmin pää-sevät hyödyntämään osaamistaan suo-malaisessa työelämässä.

Tampereen teknillisen yliopis-ton ylioppilaskunnan hallituksen jä-sen Helge Jalonen analysoi tuloksia

opiskelijan näkökulmasta. Jalonen toi-voi tekniikan alan yliopistokoulutuk-sen edistävän substanssiosaamisen ohella myös opiskelutaitojen kehitty-mistä. Tällä on suuri merkitys opinto-jen sujuvuudelle.

Jalonen korosti Korhonen-Yr-jänheikin tavoin osa-aikaopiskelun mahdollistamista, sillä työskentelyllä opintojen ohessa on positiivinen vai-kutus työllistymiseen ja osaamisen kehittymiseen. Työnsaannin edistä-miseksi Jalonen korosti myös yliop-pilaskunta- ja muun toiminnan kautta syntyviä verkostoja, sillä yleisin työl-listymiskanava vastavalmistuneilla on aiempien kontaktien ja verkosto-

Alustukset


jen kautta. Opiskelijoiden ryhmäy-tymistä ja verkostoitumista tulisikin tukea opinnoissa. Jalonen päätti pu-heenvuoronsa huomioon, että tek-niikan alan vahvuuksia tulisi nykyistä paremmin tuoda esiin myös markki-noinnissa lukiolaisille ja muille po-tentiaalisille hakijoille. Näitä ovat esimerkiksi teekkareiden yhteisöl-lisyys, tekniikan alan mielenkiintoi-set ja haastavat työtehtävät sekä hyvä palkkataso ja uranäkymät.

Turun yliopiston tekniikan opetuk-sesta vastaava varadekaani Tapio Sa-lakoski esitteli Turun yliopiston uu-distettua tekniikan alan koulutusta, jossa kansainvälisyys ja monitietei-

syys on nostettu keskiöön ja koulutus keskittyy paljon sosiaaliseen osaami-seen. Opiskelijat esimerkiksi tekevät monikansallisissa ja –tieteellisissä ryhmissä isoja kurssikokonaisuuksia läheisessä yhteistyössä yritysmaail-man ja muiden yhteiskunnan toimi-joiden kanssa. Salakoski kokee insi-nöörialan siitä haastavana, että useat ammatit vaativat laillisen pätevyyden ennen työllistymistä, mutta insinöö-riala ei. Tämän vuoksi opintojen lop-puun saattamisessa ei pidetä kiirettä, joka vaikuttaa haitallisesti yliopisto-jen rahoitukseen. Turun yliopiston DI-koulutuksen kehittämiseen on viime vuosina panostettu paljon. Aktiivisen

oppimisen, projektimuotoisen ope-tuksen ja AHOT-käytäntöjen edistä-miseen yliopisto on käyttänyt muun muassa insinöörikoulutukseen kehi-tetyn CDIO-opetusmenetelmän työ-kaluja*.

Oulun yliopiston koulutusrehtori Olli Silvén käsitteli yliopistojen pa-lautekulttuuria. Silvénin kokemuk-sien mukaan opetushenkilökunta ei aina ota kurssipalautetta vakavasti, vaan sivuuttaa sen uskoen, että kaik-ki tarvittavat muutokset on jo tehty. Monesti kuitenkin kritiikkiä saanei-den kurssien sisällöt ja opetusme-netelmät pysyvät muuttumattomana vuodesta toiseen.

...työskentelyllä opintojen ohessa on positiivinen vaikutus työllistymiseen ja osaamisen kehittymiseen.

*http://www.cdio.org


Silvén kertoi esimerkin opiskeli-joiden ja opetushenkilökunnan vä-lisistä käsityseroista. Oulun yliopis-ton opetushenkilökuntaa pyydettiin vastaamaan valtakunnalliseen kan-didaatinopintoja arvioivaan palaute-kyselyyn kuin he kuvittelisivat opis-kelijoidensa vastaavan. Tulokset olivat kaikkea muuta kuin mitä opiskelijat olivat vastanneet. Opiskelijoiden mie-

lipiteen selvittämiseksi sitä on siis ky-syttävä opiskelijoilta. Silvénin mieles-tä palautekyselyiden sisällön pitäisi keskittyä opiskelijan sitoutumiseen ja motivaatioon.

Opiskelijapalaute on kuitenkin helppo jättää käsittelemättä, mikäli takaisinkytkentä puuttuu. Palauteky-selyiden sitominen laatujärjestelmään on siten ehdottoman tärkeää. Silvén

korosti, että opiskelijan kannalta vä-litön palaute on parempi kuin jälkeen-päin annettava palaute. Tällaisen pa-lautteen pohjalta tehdyt toimenpiteet näkyvät heti opiskelijoille, mikä edel-leen motivoi opiskelijoita antamaan palautetta. Silvénin mukaan haasteena ei kuitenkaan ole palautetiedon puu-te, vaan ennemminkin sen jalkautta-minen osaksi kehitystyötä. •

Työryhmien tuloksetTEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 54

Työryhmien tulokset

Seminaarin osallistujat jakautuivat kolmeen työ-ryhmään, jotka työstivät teemoja liittyen uusim-piin vastavalmistuneiden palautekyselyn tulok-siin ja laajemmin palautteen hyödyntämiseen. Yhteisen keskustelun pohjalta työryhmä kokosi laajasti käsiteltävää teemaa edistäviä hyviä käy-tänteitä. Priorisoinnin tuloksena näistä saatiin viiden parhaan käytänteen lista.

Teema 1TEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 55

TEEMA 1: PALAUTETIEDON JA –JÄRJESTELMIEN HYÖDYLLISYYS JA HYÖDYNNETTÄVYYSFasilitoijat: Sakari Heikkilä, Pirre Hyötynen ja Annikka Nurkka

Kysymyksiä työryhmän keskustelun pohjaksi:

• Mitkä ovat palautetiedon käsitte-lemisen, jakamisen ja hyödyntä-misen hyvät käytännöt? Miten kä-sitellä yhä kasvavaa tietomäärää ja löytää sieltä olennainen

• Miten opiskelijat osallistetaan pa-lautetiedon hyödyntämiseen?

• Minkälainen palaute on kaikkein hyödyllisintä? Miksi? (Esim. opin-tojaksopalaute, valmistuneiden pa-laute, alumnien palaute, muu työ-elämäpalaute). Mitkä ovat yliopis-tojen (ja toisaalta TEKin) tietotar-peet ja kysytäänkö oikeita asioita?

• Tulosten raportointi ja esitystapa on oleellista. Mikä on optimaali-nen tekninen ratkaisu? Miten tu-loksia paikan päällä (yliopistoissa, tiedekunnissa, koulutusohjelmis-sa, muissa sidosryhmissä…) käsi-tellään ja analysoidaan?

Palautetiedon ja –järjestelmien hyödyllisyydessä ja hyödynnettävyy-dessä olennaisimmaksi koettiin hyvän palaute- ja laatukulttuurin luominen ja tukeminen. Palautteen vaikutuk-sen tulee näkyä ja kuulua palautteen antajalle. Tätä voi edistää antamalla annetusta palautteesta vastapalaut-teen, jossa palautteen pohjalta teh-dyt tai suunnitellut toimenpiteet ker-rotaan perusteluineen. Aina annettu palaute ei johda muutoksiin, mutta toi-minnan täytyy silti olla perusteltua ja näiden perusteiden on oltava yleisesti tiedossa. Keskeinen osa palautekult-

tuuria on myös palautteen jatkuvuus: jatkuvan vuorovaikutuksen perusteella tapahtuvassa kehityksessä on paljon etuja. Isoilla kursseilla kynnys kysy-miseen ja keskusteluun osallistumi-seen voi olla suuri. Kommunikaation helpottamiseksi ehdotettiin opiskeli-joiden osallistamista mm. blogia, yli-opistojen sähköisiä oppimisalustoja, sosiaalista mediaa tai teknisiä apu-välineitä hyödyntäen. Palautetta tu-lee aina voida antaa myös anonyymisti.

Hyvää palautekulttuuria käsiteltiin niin opiskelijan kuin opettajan näkö-kulmasta, koska vuorovaikutus vaatii molempien osallistumista. Opettajien osalta toivottiin koulutusta siitä, mi-ten palautetta omasta työstä otetaan vastaan, koska tämä voi olla herk-kä asia. Työryhmässä myös todettiin, että hyvä vuorovaikutuksellinen ope-tus vaatii sekä pedagogisia taitoja että aitoa kiinnostusta. Tekniikan alalla on kuitenkin paljon opetustehtävissä toi-mivia henkilöitä, joilla ei ole pedago-gista osaamista. Työryhmä kyseen-alaistikin ”kaikki tutkijat opettavat ja kaikki opettajat tutkivat”-ohjeen, sillä kaikilla ei ole aitoa kiinnostusta mo-lempia kohtaan.


Palautekulttuurin muutos on eri-tyisen vaikeaa, jos vanhat asenteet periytyvät. Tässä merkittävä rooli on opiskelijatutoreilla, joiden koulutus on tärkeää opiskelumyönteisen kulttuu-rin levittämiseksi. Myös opiskelijoiden kannustaminen keskusteluun osal-listumiseen tai muulla tavoin esiin-tymään opetustilanteissa nähtiin hy-vänä ja vuorovaikutusta rakentavana asiana. Tällöin opiskelijat todennäköi-sesti myös valmistautuvat opetusti-

lanteisiin paljon paremmin. Työryhmä korosti myös opiskelijoiden ja yliopis-ton hallinnon edustajien vuorovaiku-tuksen olevan tärkeää.

Opiskelijat voivat edistää palaute-kulttuuria myös keskenään tekemäl-lä kyselyitä opiskelijoiden hyvinvointiin ja koulutuksen laatuun liittyen. Opis-kelijat osaavat kysyä toisiltaan omas-ta näkökulmastaan olennaisia asioi-ta. Yliopiston on kuitenkin sitouduttava näiden palautteiden vastaanottoon, jota

edesauttavat ainakin säännölliset ta-paamiset yliopiston johdon ja keskijoh-don kanssa.

Hyvään palautekulttuuriin kuuluu olennaisesti myös päällekkäisten tai vähäisesti hyödynnettävien palauteka-navien karsimisen. Yliopistoissa kerä-tään valtava määrä palautetta eri reit-tien kautta, mutta vain pientä osaa siitä aidosti hyödynnetään kehitystyössä ja usein samoja kysymyksiä kysytään eri palautekanavissa. Palautetiedon hyö-dynnettävyyttä edistävät tietojärjestel-mät, jotka taipuvat käyttäjän tarpeisiin tarjoten kullekin käyttäjälle sopivia yh-teenvetoja. Ideaalitilanteessa tietojär-jestelmät auttavat myös palautetiedon ja muun datan yhdistämisessä.

Hyväksi käytäntönnöksi koettiin kurssisanansaattaja, jossa muutama valikoitu opiskelija toimii palautekana-vana opiskelijoiden ja opettajan välil-lä. Opiskelijoiden on helpompi ilmaista kehityskohteita, kun palautteen taka-na on laajempi opiskelijajoukko yk-sittäisen opiskelijan sijaan. Opettaja saa arvokasta, ajankohtaista tietoa on-nistumisista ja kehityskohteista, joka mahdollistaa korjausliikkeiden teke-misen jo kurssin aikana.


Hyviä käytänteitä, työryhmä 1:• Palautetiedon hyödynnettävyyttä

edistävät tietojärjestelmät, joista saa juuri sellaiset yhteenvedot kuin itse haluaa. Ideaalitilanteessa tie-tojärjestelmät auttavat myös eri-laisen palautetiedon ja muun da-tan yhdistämisessä.

• Palautekyselyistä pitää osata myös luopua, jos niissä on päällekkäi-syyttä muiden kyselyjen kanssa.

• Laatukulttuurin luominen ja tuke-minen on keskeinen asia

• Intensiivikurssit tarjoavat parem-

mat mahdollisuudet vuorovaiku-tukselle kuin useamman kuukau-den ajalle jaksotetut kurssit.

• Sosiaalisen median hyödyntämi-nen sekä opetuksessa, että sen ulkopuolella vuorovaikutuksen li-säämiseksi. Massaluennoilla kom-mentointi voi olla helpompaa esim. Twitterin kautta kuin perinteisesti viittaamalla puheenvuoroa pyytäen.

• Vastapalautteen antaminen on olennaista, jotta opiskelijat koke-vat palautteen antamisen mielek-kääksi.

• Opiskelijat voivat toteuttaa omia ky-selyjään liittyen opiskelijoiden hy-vinvointiin tai koulutuksen laatuun. Opiskelijat osaavat kysyä omasta näkökulmastaan olennaisia asioita.

• Ylioppilaskunnan ja muiden opis-kelijaedustajien rooli palautteen antajana on merkittävä.

• Kurssisanansaattaja –käytäntö: kurssilla valitaan pari opiskelijaa jotka antavat palautetta opetuksesta ja muista kurssiin liittyvistä asioista.

• Palautetta tulee voida antaa ano-nyymisti. •

Top 5:1. Hyvän palautekulttuurin luominen ja tukeminen

2. Tietojärjestelmät big datan käsittelyyn ja käyttäjä keskeinen raportointi

3. Yksi tai kaksi toimenpidettä joka palautekanavan kriittisimmistä kehityskohteista

4. Palautepäivät, jossa opintojakson läpäisy ja palaute käsitellään yhdessä

5. Kurssisanansaattaja


TEEMA 2: OSAAMISTEN TÄRKEYS JA NIIDEN KEHIT-TYMINENFasilitoijat: Kirsti Keltikangas, Ida Rantanen ja Heidi Tukiainen


• Millä osaamisalueilla on suurimpia eroja verratessa osaamisen tärkeyt-tä siihen, miten ko. taitoja on opittu?

• Mitä konkreettisia keinoja voitai-siin opetuksessa käyttää, jotta ero-ja voitaisiin kuroa umpeen?

• Millaiset valmiudet tekniikan alan yliopistojen opetushenkilökunnal-

la on integroida näitä taitoja ope-tukseen?

• Miten näitä valmiuksia tulisi ke-hittää?

Työryhmään osallistuneet kokivat parhaaksi käytännöksi metataidois-ta viestimisen opintojaksoilla. Mones-ti opintojaksoilla opitaan substanssi-osaamisen ohessa muitakin taitoja, esimerkiksi esitelmää pitäessä suul-lista viestintää ja esiintymistaitoja. Näi-den esiintuominen kurssin osaamista-voitteissa viestisi opiskelijoille muunkin kuin substanssiosaamisen oppimisen tärkeyttä ja lisäisi opiskelijoiden itse-tuntemusta ja –luottamusta. Näiden rakentamisessa tärkeäksi koettiin myös opiskelutyöstä saatava palaute niin opetushenkilökunnalta, toisilta opis-kelijoilta kuin työelämän edustajiltakin.

Työryhmä toivoi enemmän yhteistä opetusta suomalaisille ja kansainvä-lisille opiskelijoille sekä monikansal-lisissa tiimeissä toimimista. Opiskelu vieraskielisten opiskelijoiden kanssa edistää kielitaitoa niin suullisessa kuin kirjallisessa viestinnässä ja parhaim-millaan kotikansainvälistää opiskeli-joitamme heidän tutustuessaan vie-

raiden kulttuurien ihmisiin ja heidän kanssaan työskentelyyn. Vuorovaiku-tus opiskelijoiden välillä on edellytys tämän toteutumiseksi. Hyvänä käytän-teenä kansainvälisyystaitojen kehittä-miseen nähtiin myös kieliopintojen in-tegrointi substanssiopintoihin.

Työryhmä katsoi, ettei opiskelijoil-la ole kovin kattavaa kuvaa yrittäjyys-taidoista. Työryhmä näkikin tärkeäksi näiden taitojen sanoittamisen. Asiaa voitaisiin viestiä opiskelijoille ennem-min yrittäjähenkisyytenä, joka on työ-elämässä arvostettu taito työpaikas-ta riippumatta. Yrittäjähenkisyys on muutakin kuin vaaditun paperityön ymmärtämistä ja vastuunkantoa. Se on myös uskallusta ottaa riskejä ja kä-sitellä epäonnistumista. Yrittäjähenki-syyden oppiminen tapahtuu yleensä luokkahuoneen ulkopuolella, ja työ-ryhmä katsoikin erityisesti opiskeli-ja-aktiivisuuden ylioppilaskunnassa tai muussa vastaavassa toiminnas-sa kerryttävän näitä taitoja. Opittujen yrittäjyystaitojen tunnistaminen ja tun-nustaminen on tärkeää. Purkutilai-suudessa huomioitiin, että nykyisil-lä valmistumispaineilla yhteiskunta menettää paljon, jos omaa luovuutta


ei ehdi kehittää myös opiskelun oheis-toiminnassa.

Työryhmän tuloksista huomatta-vaa kannatusta saivat myös etiikan integrointi opetukseen sekä opetus-henkilöstön työelämäjaksot yliopiston ulkopuolella. Etiikka on laaja käsite joka liittyy kaikkeen insinöörityöhön, erityisesti kestävään kehitykseen. Se on myös aihe jota on todennäköises-ti jopa helpompi opettaa substanssiin integroituna kuin erillisenä, tutkinnon päälle liimattuna moduulina. Etiikan opetukseen kestävän kehityksen nä-kökulmasta löytyy kattava tietopaket-ti TEKin nettisivuilta osoitteesta http://www.tek.fi/kestavayhteiskunta. Sivusto

tarjoaa motiiveja kestävän kehityksen opetukseen, konkreettisia esimerkke-jä eri yliopistojen hyvistä käytänteistä sekä esimerkkejä liiketoimintamah-dollisuuksista, joita kestävän kehityk-sen osaaminen voi luoda.

Opetushenkilökunnan työelämä-jaksojen taustalla on ajatus opetus-henkilökunnan työelämätaitojen päi-vittämisestä. Teollisuuden murros on jatkunut jo pitkään ja ymmärrys sen merkityksestä esimerkiksi valmistu-neiden osaamistavoitteisiin ja työllis-tymiseen on tärkeää. Yhteisessä pur-kukeskustelussa huomioitiin, ettei tämän toteuttaminen ole välttämättä aivan yksiselitteistä, mutta jonkinlai-

sia keinoja yliopistoilta varmasti löy-tyy jos tahtotila on olemassa.

Suurta suosiota työryhmässä saa-vutti myös erilaiset projektikurssit, yri-tyksien kanssa yhteistyössä tehtävät kurssit tai osasuoritukset ja laajem-min yliopiston ja työelämän yhteistyös-sä tapahtuva oppiminen. Olennaista on oppimisen lisäksi saada palautetta yliopiston ulkopuoliselta taholta, esi-merkiksi projektikurssiin sidoksissa olevalta yritykseltä. Tällaiset kurssit kehittävät myös opiskelijoiden itse-luottamusta ja –tuntemusta, kun teo-rian soveltaminen käytäntöön ja saatu palaute auttavat avaamaan ja tunnis-tamaan omaa osaamista.


Työryhmä näki myös työnhakutai-tojen kehittämisen olevan olennaista. Tässä korostuu erityisesti yliopiston urapalveluiden ja muiden sidosryh-mien rooli. Hyvinä käytänteinä nähtiin TEKin tarjoamat palvelut kuten työ-markkinatietous-kurssi, urapalvelui-den CV-klinikat ja Teekkarin Työkirja. Opinnoissa työnhakutaitojen harjoitte-lu voitaisiin integroida kieliopintoihin.

Hyviä käytänteitä, työryhmä 2:• Osaamisten tärkeys ja niiden ke-

hittyminen• Tuodaan yhteen suomalaiset ja ul-

komaalaiset opiskelijat (opetusta, tilaisuuksia, toimintaa)

• Kieli- ja substanssiopetuksen in-tegrointi

• Projektityöt ja -kurssit• Metataitojen viestiminen kurssilla

(esim. osaamistavoitteiden kautta)• Opetushenkilöstö kiertoon yrityk-

siin ja teollisuuteen päivittämään tietoaan työelämätaidoista

• Työnhakutaidot – TEKillä ja muil-la ulkoisilla organisaatioilla tärkeä merkitys

• CV:n tai työhakemuksen teko eng-lannin kielikurssilla

• Projektikurssit ja caset elinkeino-elämälle ja palaute näistä elinkei-noelämältä

• Palaute opinnoista henkilökunnal-ta ja vertaispalaute

• Tekniikan merkityksen ymmärtä-minen

• Eettisyyden integrointi kaikkeen opetukseen

• Eettisyyden opetus siten, että opis-kelijat pääsevät itse harkitsemaan eettisiä kysymyksiä

• Yrittäjyys-käsitteen voisi muuttaa yrittäjyyshenkisyydeksi

• Yrittäjyys-käsitteen sanoittaminen• Yrittäjyyshenkisyyden tunnistami-

nen ja palkitseminen: Esim. kilta-aktiivisuus.

• Erillinen todistus taito- tai tietoko-konaisuuksista, jotka eivät suoraan sisälly tutkinto-ohjelmaan (esimer-kiksi tutkintotodistuksen liitteenä)

• Opiskelun ja työelämän yhdistä-minen

• Työelämän esimerkkien käyttämi-nen opetuksessa

• Uudenlaiset opetusmuodot, esim. problem based learning •

Top 6:1. Viestiminen metatiedoista kurssilla

2. Yhteinen opetus kv ja perustutkintoopiskelijoille ja monikansalliset tiimit

3. Yrittäjyyshenkisyystaidon sanoittaminen, jotta oman osaamisen tunnistaa

4. Yrittäjyyshenkisyyden tunnistaminen ja tunnustaminen opiskelun oheistoiminnoista

5. Eettisyyden integrointi kaikkeen opetukseen

6. Opetushenkilöstö kiertoon yrityksiin ja teollisuuteen päivittämään tietoaan työelämätaidoista


TEEMA 3: VASTAVALMIS-TUNEIDEN TYÖLLISYYS JA TYÖLLISTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄTFasilitoijat: Miia Forstén, Tiina Kero-la ja Arttu Piri


• Miten työssä oppimista voidaan käytännössä hyödyntää nykyistä paremmin korkeakouluopinnois-sa? Minkälaisia toimenpiteitä se käytännössä vaatii?

• Minkälaisia esimerkkejä on ole-massa hyvistä käytänteistä esi-merkiksi työelämä-yliopisto-yh-

teistyössä? Ideoita ”oikeisiin pro-jekteihin”, joita opiskelijat voisivat toteuttaa työpaikoilla ja joista sai-si myös opintopisteitä. Miten tämä konkreettisesti tehdään?

• Miten valmistuneiden työnhaku-taitoja ja laajemmin urahallinta-valmiuksia voitaisiin vahvistaa kor-keakouluopinnoissa?

• Paljonko jo opiskeluaikana hankittu työkokemus edistää työllistymistä?

Työnhakutaitojen ja urahallintavalmiuk-sien edistämiseksi keskeisimmiksi toi-menpiteiksi nähtiin opiskelijan oman uratavoitteen kirkastaminen ja opiske-lijan itse tekemä oman osaamisen sys-temaattinen avaaminen. Oman osaa-misen ymmärtäminen syvällisemmin kuin pelkkien kurssi- tai aineopintoko-konaisuuksien suorituksien perusteella on oleellinen taito. Tätä voidaan edes-auttaa esimerkiksi oppimispäiväkirjan tai vertaispalautteen avulla. Opintojen sisällön perustelu työelämän merki-tyksen kautta nähtiin korostavan oman osaamisen ymmärtämistä ja lisäävän opiskelijoiden opiskelumotivaatiota. Oman osaamisen tunnistamisessa aut-taa myös poikkitieteellisyys opinnois-

sa: usein vasta työskennellessä täysin eri tieteenalan opiskelijan kanssa ym-märtää omaa osaamistaan. Työnhaku-taitoja voi edistää myös integroimalla niitä opintoihin esimerkiksi siten, että kurssille ikään kuin haetaan töihin, jon-ka perusteella opiskelijat valitaan pro-jektipäälliköksi tai ryhmän jäseneksi.

Työryhmä näki tarpeelliseksi saada jo kandivaiheen perusopetukseen kurs-seja, joissa opiskelijat pääsevät teke-mään oman alan käytännön sovelluksia. Ylipäätään opintosuunnitelman toivottiin rakentuvan luontaisesti yliopiston, opis-kelijan ja yritysmaailman rajapinnan vä-lillä: projektiperustaisella kurssilla osa sisällöstä tulee yliopistolta ja osa yri-tyksiltä, jotka tarjoavat myös mentorit ohjaamaan toimintaa. Työelämän in-tegrointi opetukseen voidaan tehdä esi-merkiksi tuomalla yrityselämän ongel-mien ratkaisemista kurssien sisältöön.

Projektikursseille ominaista on, että niissä opitut asiat tunnistetaan ja tun-nustetaan, vaikka itse projektin tavoit-teita ei täysin saavutettaisikaan. Tämä eroaa perinteisistä kursseista, joissa opiskelijan suoritus esimerkiksi tentin perusteella joko hylätään tai hyväksy-tään. Projektimuotoiset kurssit opet-


tavat siis käsittelemään myös epäon-nistumista ja ymmärtämään virheistä oppimista. Työryhmän kokemuksien mukaan opiskelijoiden motivaatio on projektikursseilla hyvä.

Tärkeäksi koettiin myös tutkinto-rakenne, jossa on tilaa myös työelä-mässä opituille asioille. Työssäkäynti opiskeluaikana kasvattaa osaamis- ja ammatti-identiteettiä, selkeyttää työelämän vaatimuksia ja siten oman osaamisen riittävyyttä sekä auttaa suuntaamaan ja toteuttamaan opinto-ja tarkoituksenmukaisella asenteella.

Hyviä käytänteitä, työryhmä 3:• Projektikurssit (elinkeinoelämän

kanssa) ovat hyvin motivoivia ja opettavia

• Kannustetaan opiskelijoita mietti-mään työssä opittuja taitoja

• Oman osaamisen tunnistaminen esim. oppimispäiväkirjan, vertais-arvioinnin tai opettajan kanssa kes-kustelun kautta

• Työharjoittelu osana kv-maisteri-opintoja, ura- ja rekrypalvelut mu-kaan toteuttamaan tätä

• Tutkintoon pitää jättää tilaa työelä-mässä opituille asioille

• Työelämäkokemukset yliopistol-la esille

• Opintoihin integroidaan elinkeino-elämän oikeiden ongelmien rat-kaisemista

• Osaamisperustaisuus – yhdessä laaditut osaamistavoitteet

• Yrityssuhteista vastaava työryhmä yliopistoon

• Opetuksen suunnittelu avoimem-maksi ja näkyvämmäksi opiskeli-joille

• Opiskelijat mukaan opetuksen ke-hittämiseen

• Haetaan kurssille töihin: projek-tipäälliköksi tai ryhmän jäseneksi

• Taustoitus miksi mitäkin opiskel-laan, mihin se liittyy ja mikä on sen

merkitys työelämässä• Johdon tuki opiskelijan kohtaami-

selle• Alumnit ja työelämän edustajat

läsnä opinnoissa• Osaamisen systemaattinen avaa-

minen, jonka opiskelija itse tekee• Työnhakutaidot jossain vaiheessa

opintoja: työnhaun kanavat, CV + hakemus, haastattelun taidot

• Opiskelutaitojen opettaminen, ovat tulevaisuudessa myös työelämä-taitoja

• Opettajan roolin arvostaminen ja palkitseminen yliopistossa

• Opiskelijan oman uratavoitteen kir-kastaminen

• Vaaditaan opiskelijoilta enemmän •

Top 5:1. Tutkinnossa tilaa työelämässä opitulle

2. Projektikurssit elinkeinoelämän kanssa osana tutkintoa

3. Opiskelijat avaavat itse systemaattisesti omaa osaamistaan

4. Opiskelijan omien uratavoitteiden kirkastaminen

5. Taustoitus miksi mitäkin opiskellaan ja mikä on sen merkitys työelämässä

Liite 1: Kyselylomake vuonna 2013TEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 63

1. PERUSTIEDOT

Sukupuolesi• Nainen • Mies

Syntymävuotesi1995 – 1960Ennen vuotta 1960

Kansalaisuutesi• Suomen• Muun EU-maan• EU:n ulkopuolisen maan

Koulutusohjelmasi Koulukohtaiset vaihtoehdot

Kandidaattivaiheen opinnot

Opintojesi aloitusvuosi2012 – 1995Ennen vuotta 1995

Kandidaatintutkintosi valmistumiskuukausi• Tammikuu• Helmikuu• Maaliskuu• Huhtikuu• Toukokuu• Kesäkuu• Heinäkuu• Elokuu• Syyskuu• Lokakuu• Marraskuu• Joulukuu

Kandidaatintutkintosi valmistumis-vuosi2013 – 2000Ennen vuotta 2000

Kandidaattivaiheen opintojesi aikainen poissaolo, lukukautta0 – 5 Yli 5

Maisterivaiheen opinnot

Maisteriopintoja edeltävä tutkintosi ja suorituspaikka?• Tekniikan kandidaatti nykyisestä

yliopistostasi• Tekniikan kandidaatti muusta yli-

opistosta (kirjoita yliopisto)• Insinööri (AMK) (kirjoita ammatti-

korkeakoulu)• Jokin muu tutkinto, mikä

Liite 1: Kyselylomake vuonna 2013


Maisterivaiheen opintojesi aloitus-vuosi2012 – 1995Ennen vuotta 1995

Diplomi-insinööri-/arkkitehtitut-kintosi valmistumiskuukausi• Tammikuu• Helmikuu• Maaliskuu• Huhtikuu• Toukokuu• Kesäkuu• Heinäkuu• Elokuu• Syyskuu• Lokakuu• Marraskuu• Joulukuu

Diplomi-insinööri-/arkkitehtitut-kintosi valmistumisvuosi2013 – 2000 Ennen vuotta 2000

Maisterivaiheen opintojesi aikainen poissaolo, lukukautta0 – 20Yli 20

Kandidaatti- ja maisterivaiheen opintojesi aikainen opiskelu ulko-mailla, kuukautta0 – 26

Koetko opintojesi tai valmistumisesi viivästyneen jostain syystä?

Arvioi viivästymisen määrä kuu-kauden tarkkuudella.Ei, en olisi voinut valmistua aiemminKyllä, 1 kuukaudella–Kyllä, 12 kuukaudellaKyllä, yli vuodella

Opintojen viivästymisen syy

Miksi koet opintojesi tai valmistumise-si viivästyneen? Valitse alla olevasta listasta sopiva vaihtoehto. Voit valita useita vaihtoehtoja.• Viivästyminen johtui terveydenti-

laani liittyvistä syistä.• Viivästyminen johtui opintojen oh-

jauksen puutteellisuudesta.• Viivästyminen johtui kurssien ai-

kataulujen yhteensopimattomuu-desta tai niiden päällekkäisyydestä.

• Viivästyminen johtui työskentelys-

tä opintojen ohessa.• Viivästyminen johtui opiskelijatoi-

mintaan osallistumisesta.• Viivästyminen johtui puutteellises-

ta opiskelumotivaatiosta.• Viivästyminen johtui puutteellisis-

ta opiskelutaidoista.• Viivästyminen johtui varusmiespal-

veluksesta.• Viivästyminen johtui vanhempain-

vapaasta.• Valmistumiseni viivästyi, koska mi-

nulla ei ollut tiedossa valmistumi-sen jälkeistä työpaikkaa.

• Valmistumiseni viivästyi koska ha-lusin suorittaa ylimääräisiä opin-toja.

• Valmistumiseni viivästyi, koska ha-lusin korottaa kurssikeskiarvojani.

• Jokin muu syy, mikä

2. KOULUTUKSEN JA TYÖ-KOKEMUKSEN ANTAMAT VALMIUDET

Miten tärkeiksi arvioit seuraa-vat tiedot ja taidot sinulle työelä-mässä? Vertaa, kuinka paljon tieto-si ja taitosi ovat kehittyneet opinto-jesi myötä, ja kuinka paljon ne ovat


kehittyneet opintojesi aikana kerty-neen työkokemuksesi seurauksena?

Tärkeys työelämässä

Osaamisen kehittyminen opinnoissa

Osaamisen kehittyminen opintojen aikaisen työkokemuksen seurauk-sena1 = Ei lainkaan tärkeä5 = Erittäin tärkeäEn osaa sanoa1 = Erittäin vähän5 = Erittäin paljon

• Omaan opintoalaan liittyvä osaa-minen

• Oman alan tutkimuksen tunte-mus

• Matemaattinen ja luonnontieteel-linen osaaminen

• Teorian soveltaminen käytäntöön• Vieraan kielen taidot• Kansainvälisyystaidot• Liiketoiminnan perusteiden tun-

temus• Yrittäjyystaidot• Ongelmanratkaisutaidot• Tiedonhakutaidot

• Eettinen valveutuneisuus• Projektinhallintataidot• Kirjallisen viestinnän taidot (mm.

projektisuunnitelmat, artikkelit)• Esiintymis-, puhe- ja neuvottelu-

taidot• Esimiestaidot• Ryhmätyötaidot• Ihmissuhdetaidot• Itsetuntemus• Luovuus• Kriittisyys• Analyyttisyys• Kyky jatkuvaan oppimiseen• Työnhakutaidot• Itseluottamus

Mikä oli pääaineesi?

Mikä / mitkä olivat sivuaineesi?

Mitä haluat sanoa koulutus-ohjelmasi opetuksesta ja kurssien suoritustavoista? Mikä oli mielestäsi koulutusohjelmasi paras ja huonoin kurssi? Perustele vastauksesi.

3. OHJAUS- JA TUKIPALVELUT

Arvioi, millaista ohjausta tarvitsit opin-tojesi aikana ja saamasi ohjauksen määrää.

Millaista ohjausta tarvitsit opinto-jesi aikana?- En tarvinnut - Tarvitsin jonkin verran- Tarvitsin paljon- En osaa sanoa

Saitko ohjausta riittävästi?- En hakenut - Hain, mutta en saanut- Sain, mutta en riittävästi- Sain riittävästi- En osaa sanoa

• Ohjausta ainevalintoihin• Ohjausta opintojaksojen / kurssi-

en valintaan• Ohjausta vaihto-opintoihin tai har-

joitteluun ulkomailla• Ohjausta työnhakuun ja urasuun-

nitteluun• Opintojaksojen / kurssien sisältöi-

hin liittyvää ohjausta


• Ohjausta opiskelutaitoihin ja ajan-hallintaan

• Ohjausta kandidaatintyöhön• Ohjausta diplomityöhön• Ohjausta tiedonhankintaan• Tieto- ja viestintätekniikkaan liit-

tyvää ohjausta• Ohjausta työharjoitteluun

Mihin muuhun olisit kaivannut ohjausta?

Keneltä saamasi ohjaus, neuvonta tai muu apu oli mielestäsi tärkein-tä? (valitse kolme tärkeintä)• Opettajatuutorit• Opiskelijatuutorit tai ISOhenkilöt• Professorit• Muut opettajat• Opintosuunnittelija, -koordinaatto-

ri tai -sihteeri• Opintoneuvoja• Opinto-ohjaaja• Opinto-opas• Kansainvälisten asioiden yhdys-

henkilö• Yliopiston www-sivut tai muut säh-

köiset palvelut• Ura- ja rekrytointipalvelut• Muut opiskelijat

• YTHS• Opintopsykologi• Muilta, keneltä?

Saitko opintojesi aikana riittävästi tietoa oman alasi työmarkkinoista ja tukea urasuunnittelulle?• Kyllä sain• En saanut - Millaista tietoa/tukea

olisit eniten kaivannut?• En kokenut tarvitsevani ko. tietoa/

tukea• En osaa sanoa

4. DIPLOMITYÖ

Teitkö diplomityösi• Yksityiselle sektorille• Julkiselle sektorille (valtio, kunta,

tutkimuslaitos tmv.)• Järjestölle tai yhteisölle• Oman laitokseni projektiin• Muuhun projektiin yliopistolla• Muualle, mihin?

Diplomityösi rahoitustapa• Palkkatyö - Mikä oli diplomityö-

palkkasi? (€/kk)• Stipendi - Mikä oli sen suuruus? (€)• Muut tapa, mikä?

• En saanut mitään rahoitusta

Kuinka monta kuukautta diplomi-työsi tekeminen kesti?

Laske yhteen kuukaudet, jolloin teit diplomityötäsi aktiivisesti.0 – 30Yli 30

5. OPINTOJEN AIKAINEN TYÖKOKEMUS

Työskentelin opintojeni aikana yhteensä (diplomityötä ei lasketa), kuukautta0 – 41

joista opintoalaani liittyvää työtä oli (diplomityötä ei lasketa), kuukautta0 – 60Yli 60

Työskentelin opintojeni aikana ulkomailla yhteensä, kuukautta0 – 60Yli 60


Onko työssäkäynti vaikuttanut opintojesi etenemiseen?• Ei• Kyllä, arvioin sen hidastaneen

opintojani - Montako kuukautta?• Kyllä, arvioin sen nopeuttaneen

opintojani – Montako kuukautta?

6. TYÖTILANNE VALMISTUMISVAIHEESSA

Kuvaa tilannettasi tutkintosi val-mistumisvaiheessa.• Minulla on voimassaoleva työsuhde

(muu kuin jatko-opintoihin liittyvä)• En ole vielä työllistynyt, mutta ha-

en töitä• Jatkan päätoimisena jatko-opis-

kelijana• Jokin muu, mikä

Työsuhteesi laatu• Määräaikainen työsuhde• Toistaiseksi voimassaoleva työ-

suhde• Itsenäinen yrittäjä/ammatinhar-

joittaja• Työskentelen henkilökohtaisella

tutkimusapurahalla

Määräaikaisen työsuhteen pituus, kuukautta0 – 60Yli 60

Työsi on• kokopäiväistä• osa-aikaista

Työnantajasi toimiala• Yksityinen sektori• Yliopisto• Kunta• Valtio• Järjestöt / kolmas sektori• Muu, mikä?

Työnantajasi nimi

Tehtävänimikkeesi

Valmistumisen jälkeinen alkupalk-ka (brutto)OHJE: Syötä kenttiin vain numeroita il-man tuhaterotinta, välilyöntejä tai mui-ta merkkejä. Euron tarkkuus riittää.

a) Peruskuukausipalkkasi (ilman luon-toisetuja), €/kk

b) Saamasi luontoisedut ja lisät (ei si-sällä vuosibonusta), €/kk

Onko sinulla aiempaa suhdetta nykyiseen työnantajaasi?• Olen tehnyt diplomityöni ko. orga-

nisaatiolle.• Olen työskennellyt ko. organisaa-

tiossa opintojen aikana (muu kuin diplomityö).

• Minulla ei ole aiempaa suhdetta nykyiseen työpaikkaani.

• Jokin muu, mikä

Mitä kautta sait nykyisen työ-paikkasi?• Vastaamalla julkiseen työpaikkail-

moitukseen.• Ottamalla yhteyttä työnantajaan

avoimella työhakemuksella.• Sain työpaikkani suorahaun kaut-

ta (ns. headhunting).• Sain työpaikkani omien aiempien

kontaktieni ja verkostojeni kautta.• Sain työpaikkani yliopistoni rekry-

tointipalveluiden kautta.• Sain työpaikkani muun rekrytoin-

tipalvelun kautta, minkä


Työpaikkasi sijainti• Opiskelupaikkakuntani työssäkäyn-

tialueella (80 km säteellä opiske-lupaikkakunnasta)

• Muualla Suomessa• Ulkomailla

Mikäli työpaikkasi sijaitsee muual-la Suomessa kuin opiskelupaikka-kuntasi työssäkäyntialueella, mihin maakuntaan se sijoittuu?• Ahvenanmaa• Etelä-Karjala• Etelä-Pohjanmaa• Etelä-Savo• Itä-Uusimaa• Kainuu• Kanta-Häme• Keski-Pohjanmaa• Keski-Suomi• Kymenlaakso• Lappi• Pirkanmaa• Pohjanmaa• Pohjois-Karjala• Pohjois-Pohjanmaa• Pohjois-Savo• Päijät-Häme• Satakunta• Uusimaa

• Varsinais-Suomi

Mikäli työpaikkasi sijaitsee ulkomail-la, mihin maanosaan se sijoittuu?• Eurooppa• Afrikka• Aasia• Australia/Oseania• Pohjois-Amerikka• Etelä-Amerikka

Pääasiallinen työtehtäväsi• Strateginen suunnittelu ja johta-

minen• Hallinto ja talous• Markkinointi ja myynti• Logistiikka ja hankinnat• Tuotanto, valmistus ja ylläpito• Tuotekehitys• Tutkimus ja kehittäminen• Laadunhallinta• Vaihtelevat projektitehtävät• Opetus ja koulutus• Konsultointi• Muu, mikä?

Toimiasemasi• Johto• Keskijohto• Asiantuntija

• Yrittäjä• Muu, mikä

Miten työsi vastaa sisällöltään koulu-tusalaasi?• Erittäin huonosti• Huonosti• Kohtalaisesti• Hyvin• Erittäin hyvin• En osaa sanoa

Miten työsi vastaa vaativuudeltaan koulutustasoasi?• Erittäin huonosti• Huonosti• Kohtalaisesti• Hyvin• Erittäin hyvin• En osaa sanoa

7. TYÖSKENTELY ULKO-MAILLA VALMISTUMISEN JÄLKEEN

Kuinka todennäköisenä pidät, että työskentelet muussa kuin kotimaassasi 5 vuoden kuluessa valmistumisestasi?• Erittäin epätodennäköisenä


• Epätodennäköisenä• Mahdollisena• Todennäköisenä• Erittäin todennäköisenä• En osaa sanoa

Kuinka kiinnostunut olet eri maan-osista potentiaalisina työskentely-paikkoina?1 = Erittäin kiinnostunut 5 = En lainkaan kiinnostunut En osaa sanoa

• Eurooppa• Pohjois-Amerikka• Etelä-Amerikka• Aasia• Afrikka• Australia

8. TYYTYVÄISYYS OPINTOJASI KOHTAAN

Kuinka tyytyväinen olet saamaasi koulutukseen asteikolla 1-5?(1 = erittäin tyytymätön, 5 = erittäin tyy-tyväinen)

Jos voisit valita koulutusalasi uudelleen, valitsisitko edelleen diplomi-insinööri-/arkkitehtikou-lutuksen?• Kyllä• En - Miksi et?

Arvioi seuraavia koulutusohjel-maasi liittyviä väittämiä asteikolla 1-51 = Täysin eri mieltä 5 = täysin samaa mieltä En osaa sanoa

• Koulutusohjelman sisältö vastasi odotuksiani.

• Opetuksen sisällöt olivat ajan ta-salla.

• Opetuksessa hyödynnettiin oman tieteenalan tutkimustietoa.

Oman kokemuksesi perusteella, mitä ovat mielestäsi DI- / arkki-tehtikoulutuksen keskeisimmät vahvuudet?

Oman kokemuksesi perusteella, mitkä olisivat mielestäsi DI- / ark-kitehtikoulutuksen keskeisimmät kehittämiskohteet?

Oletko kiinnostunut jatko-opinnoista?• Kyllä, olen aloittanut jatko-opinnot• Kyllä, olen aloittamassa jatko-opin-

not• Kyllä, mutta saatan aloittaa ne vas-

ta myöhemmin• En ole kiinnostunut jatko-opin-

noista• En, mutta olen kiinnostunut suo-rittamaan ylimääräisiä kursseja val-mistumisen jälkeen

Liite 2: Seminaarin ohjelmaTEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 70

OHJELMA:

9.00 Ilmoittautuminen ja kahvi

9.30 Tilaisuuden avaus, vararehto-ri Hannu Seristö, Aalto-yliopisto, yk-sikönjohtaja Kati Korhonen-Yrjän-heikki, Tekniikan akateemiset TEK

9.45 Vastavalmistuneiden palauteky-selyn tuloksia 2013, analyytikko Art-tu Piri, Tekniikan akateemiset TEK

10.15 Mitä tulokset kertovat?, teknii-kan ylioppilas Helge Jalonen, TTYY

10.40 Palautetieto toiminnan ohjauk-sessa, opetuksesta vastaava dekaani Tapio Salakoski, Turun yliopisto 11.20 Palautejärjestelmien hyödyl-lisyys, koulutusrehtori Olli Silvén,

Oulun yliopisto 12.00 Lounas 13.00 Pienryhmätyöskentelyn ohjeistus 13.15 Työpajatyöskentelyä pienryh-missä 14.45 Työpajojen yhteinen purku 15.30 Työkaluja kestävän kehityk-sen osaamiseen, tutkija Nani Paju-nen, Aalto-yliopisto, tohtoriopiskeli-ja Annina Takala, Tampereen teknil-linen yliopisto 15.50 Päivän yhteenveto 16.15 Tilaisuus päättyy

TYÖPAJAT:

Teema 1 Palautetiedon ja –järjestelmien hyö-dyllisyys ja hyödynnettävyys

Fasilitoijat: Annikka Nurkka, Pirre Hyötynen, Sakari Heikkilä

Teema 2Osaamisten tärkeys ja niiden kehit-tyminen

Fasilitoijat: Kirsti Keltikangas, Heidi Tukiainen, Ida Rantanen

Teema 3Vastavalmistuneiden työllisyys ja työl-listymiseen vaikuttavat tekijät

Fasilitoijat: Miia Forstén, Tiina Kero-la, Arttu Piri

Liite 2: Seminaarin ohjelma

Liite 2: Seminaarin ohjelmaTEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 71

Luotettava ja vertailukelpoinen palaute on olennainen osa koulutuksen kehittämistä. Sen hyödyntäminen on tehokkainta yhteistyötä tekemällä. Vuorovaikutusta tarvitaan sekä tekniikan yliopistojen että muiden keskeisten sidosryhmien välillä. Tässä tekniikan ala on perinteisesti ollut yksi edelläkävijöitä.

Tekniikan akateemiset TEK ja suomalaiset tekniikan yliopistokoulutuksen yksiköt toteuttivat järjestyksessään kolmannen yhteisen palautekyselyn vuonna 2013 valmistuneille diplomiinsinööreille ja arkkitehdeille. Sen tuloksista saatiin arvokasta vertailutietoa yhteisesti jaettavaksi ja hyödynnettäväksi koulutuksen kehittämisessä. Tulosten ympärille järjestettiin toukokuussa 2014 työseminaari, johon osallistui reilut 60 henkilöä edustaen yliopistojen johtoa ja muuta henkilökuntaa, opiskelijoita ja muita tekniikan yliopistokoulutuksen keskeisiä sidosryhmiä. Seminaarissa työstettiin osallistavin menetelmin kyselyn tuloksia sekä niiden hyödyntämistä ja jalkauttamista osaksi opetustoimintaa.

Tekniikan yliopistoista valmistuneiden vuotuisen palautekyselyn ja työseminaarin keskeiset tulokset on koottu tähän raporttiin.

Ota raportti käyttöösi ja edistä yhteistyötä tekniikan yliopistokoulutuksen parhaaksi!

www.tek.fi/vastavalmistuneet

tekniikan yliopistokoulutusta kehittÄmÄssÄ 2014 yliopistoyksiköiden ja tekin edusta-jista...

Documents