HELSINGIN- KAUPUNGIN TILASTO

VI

OPETUSLAITOKSE.T 20

1951/52

HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTOTOIMISTON JULKAISEMA

HELSINKI1954

HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO

VI

OPETUSLAITOKSET 20

1951/52

HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTOTOIMISTON JULKAISEMA

HELSINKI 1954

STATISTICS OF THE CITY OF HELSINKI (HELSINGFORS)

VI

EDUCATIONAL

INSTITUTIONS

20

1951/52

PUBLISHED BY

THE STATISTICAL OFFICE OF THE CITY OF HELSINKI

HELSINKI 1954

TILGMANNIN KIRJAPAINO

ALKULAUSE

Tämä julkaisu, joka sisältää kertomukset kunnallisten opetuslaitosten lukuvuoden 1951/52

toilpinnasta, on entiseen tapaan toimitettu siten, että asianomaisten koulujen omia kertomuksia

on tilastotoimistossa jonkin verran lyhennetty ja yhdenmukaistettu. Samoin on tilastotoimisto

pääosaltaan kerännyt ja muokannut numeroaineiston sekä laatinut julkaisun lopussa olevan

tauluston.

Kaupunginvaltuuston tammikuun 31 p:nä 1951 tekemän päätöksen mukaisesti Verhoilija~

ammattikoulu otettiin kaupungin haltuun saman vuoden elokuun 1 p:stä ja sisältyy sen toi­

mintakertomus ensi kertaa tähän julkaisuun.

Toimitustyötä on johtanut apulaisaktuaari Marjatta Jännes.

Helsingissä, marraskuun 23 p:nä 1953. Karl-Erik Forsberg.

Sisällysl u ettelo

I. Vuosikertomukset . / Sivu

Lastentarhat, lastenseimet ja koululasten päiväkodit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1

Sedmigradskyn pienten lasten koulut ja Marian turvakoti ........................... 20

Suomenkieliset kansakoulut................ 24 Ruotsinkieliset kansakoulut .... ...... ... ... 59 Ammattiopetuslaitosten tarkastus ... ... ... 80 Valmistava poikien ammattikoulu ......... 82 Valmistava tyttöjen ammattikoulu....... 86 Kirjapainokoulu .... ... ... ... ... ... ... ... ... ... 90 Kähertäjäkoulu ................. ;. ... ... . .. ... 94 Verhoilija-ammattikoulu ..................... 97 Suomenkielinen työväenopisto .... ......... 99 Ruotsinkielinen työväenopisto ... ... ... ... 112

II. Taulusto Kouluikäiset lapset ....... ,.... ... ... ... ... 2· Kaupungin ylläpitämät opetuslaitokset 2· Lastentarhat .... ... ... ... ... ... ... ... ......... 3· Sedmigradskyn pienten1asten koulut ja

Marian turvakoti ........................... 7· Kansakoulujen koko oppilasmäärä ....... 7· Suomenkieliset kansakoulut ............... 8· Ruotsinkieliset kansakoulut .... ... ... ... ... 18· Kansakoulun menot ... ... ...... ...... ...... 21· Kansakoulutarkoituksiin käytettävät

lahjoitusrahastot ........................... 21· Ammattikoulut .... ... ... ... ... ... ... . .. ... .. . 30· Ammattiopetuksen kustannukset ......... 32· Suomenkielinen työväenopisto ...... ...... 33· Ruotsinkielinen työväenopisto ... ... ... ... 34'"

Contents

1. Annual reports Page

Kindergartens, day nurseries and day homes for school children .... ... ... ... ... 1

The Sedmigradsky nursery schools and the Maria asylum ........................... 20

Finnish public elementary schools ... ... ... 24 Swedish public elementary schools......... 59 Survey of the trade school system ......... 80 Preparatory trade school for boys ... ...... 82 Preparatory trade school for girls ... ...... 86 Printing school ................................. 90 Hairdressing school ........................... 94 U pholsters' school . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 97 Finnish workers' academy .... ... ... ... ... 99 Swedish workers' academy ................ 112

II. Tables School aged children ......................... 2· Schools maintained by the city of Hel-

sinki ................... ......... ............... 2· Kindergartens ................................. 3'" Sedmigradsky nursery schools and Maria

asylum ....................... :............... 7· Total number of pupils in public elemen-

tary schools ................................. 7* Finnish public elementary schools ......... 8* Swedish public elementary schools ...... 18* Expenditure of public elementary schooJs 21 * Foundations for public elementary school

purposes . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 ... Trade schools .... ... ... ... ... ... ... ... ...... ... 30* Expenditure of professional training ... 32* Finnish workers' academy .................. 33· .Swedish workers' academy .......... ...... 34*

I

VUOSIKERTOMUKSET

ANlVUAL REPORTS

LASTENTARHAT, LASTENSEIMET JA KOULU. LASTEN PÄIVÄKODIT

KINDERGARTENS, DAY NURSERIES AND DAY

HOMES FOR SCHOOL CHILDREN

1. JOHTOKUNTA

Johtokunnan kokoonpano, kokoukset ym. Lastentarhain johtokuntaan kuuluivat kaupungin­valtuuston valitsemina kätilö H. Valta puheenjohtajana, insinööri A-L. Levanto, jonka johto­kunta valitsi varapuheenjohtajaksi, sekä jäsenet huoltotarkastaja A. Rantanen, varatuomari 1. Sahlan, rouva L. Hyyryläinen, tiedoitussihteerl K. Lampinen, kansakoulunjohtaja K. Saltz­man, rouva T. Hanemann ja notaari S. Loimaranta. Kaupunginhallituksen edustajana oli opetus- ja sairaala-asiain johtaja P. Railo ja opettajakunnan edustajana lastentarhanjohtaja R. Tötterman. Sihteerinä toimi tarkastaja K. Axelson.

Johtokunta kokoontui kertomusvuonna 15 kertaa ja sen pöytäkirjain pykäläluku oli 274. Kanslian diarlin merkittiin 669 asiaa ja lähetettyjä kirjelmiä oli 237.

Esitykset. Esityksiä kaupunginhallitukselle tehtiin mm. asioista, jotka koskivat: Pirkkolan lastentarhan määrärahan käyttämistä sikäli muutettuun toimintaan, että kokopäiväosaston sijasta toimisi kaksi puolipäiväosastoa1); ·tilapäisistä aterioinneista maaliskuun 16 p:stä lähtien perittävää 15 lnk:n korvausta aamiaisesta ja 35 mk:n päivällisestäl); Kalliorinteen lastenseimen ulkoiluparvekkeen aidan korottamista3); Helsingin kaupungin sairaanhoitajatarkoulun oppi­laille eräin ehdoin lastentarhoissa ja -seimissä järjestettävää harjoittelua'); Alku lastentarhan pihamaan aitaamista5); määrärahan merkitsemistä kertomusvuoden lisätalousarvioon Hertto­niemen lastentarhan ja -seimen hankintoja varten8); johtajattarien palkkioiden korottamista 8 % toukokuun 1 p:stä lähtien'); lisämääräraha-anomusta kaluston hankkimista varten Töölön uudelle lastentarhaIle ja -seimelle sekä Ahtolan päiväkodille8); yhden uuden 15. palkkaluokkaan kuuluvan lastenhoitajan viran perustamista Merimiehenkadun 43:n, Toukolan ja Töölön uuteen lastenseimeen9); lastentarhan ja -seimen ja niihin tarvittavien virkojen perustamista Hertto­niemeen sekä määrärahan merkitsemistä talousarvioon10) ; 950 000 lnk:n suuruisen määrärahan myöntämistä Meripirtin lastentarhan uuden osaston perustamista varten11); eräitten laitosten pihamaitten kunnostamisen antamista rakennustoimiston puisto-osaston tehtäväksjll); ulko­leikkivälineiden hankkimista lastentarhojen pihamaille ja määrärahan merkitsemistä niitä varten v:n 1952 talousarvioonI3); kiinteistötoimistolle annettavaa tehtävää huoneiston vuokraa­misesta lastentarhaa varten Lauttasaaren säätiön talosta ja huoneiston kunnostamista14);

1) Lastent. jk. 23 p. helmik. 31 §. - 2) S:n 9 p. maalisk. 43 §. - 3) S:n 9 p. maalisk. 44 §. - ') S:n 9 p. maalisk. 50 §. - 6) S:n 9 p. maalisk. 53 §. - 8) S:n 4 p. toukok. 94 §. -') S:n 28 p. toukok. 104 §. _ 8) S:n 28 p. toukok. 106 ja 107 §. 9) Lastent. jk. 28 p. toukok. 111 §. - 10) S :n 18 p. kesäk. 131 §. -11) S:n 18 p. kesäk. 137 §. - U) S:n 18 p. kesäk. 138 §. - 13) S:n 18 p. kesäk. 139 §. - 14) S:n 18 p. kesäk. 146 §. -

2

määrärahan myöntämistä Kallion leikkikentän kwmostamista ja toimintaa sekä kaitsijoiden paikkaamista varten1); määrärahan merkitsemistä yleisten töiden lautakunnan v:n 1952 talous­arvioehdotukseen leikkivälinesuojan ja lasten käymälän rakentamista varten Lauttasaaren leikkikentälle2); määrärahan myöntämistä yleisten töiden lautakunnan käyttöön Kallion leikkikentälle rakennettavaa kaitsijasuojaa, säilytysvajaa ja käymälää varten3); tonttien ostamista Malmilta lastentarha- ja seimitaloa varten ja määrärahan merkitsemistä v:n 1952 talousarvioon4); ulkoilumahdollisuuksien parantamista Väinölän päiväkodissa, Elkan lasten­tarhassa ja -seimessä sekä Pienolan lastentarhassa5); Maunulan lastentarhan tilillä olevan 600 000 mk:n määrärahan käyttämistä Meripirtin lastentarhan uuden kokopäiväosaston han­kintoja varten8); yhden tilapäisen 25 lapsen iltapäiväosaston liittämistä Ruskeasuon lasten­tarhaan7); 90000 mk:n käyttämistä Maunulan lastentarhan tilillä olevasta määrärahasta Leppäsuon, Hakaniemen ja Kalliorinteen lastenseimien irrallisten säilytyskomeroiden hankki­miseen8); leikkikenttätoiminnan tililtä aterioita varten varatusta määrärahan säästöstä kor­keintaan 300000 mk:n käyttämistä leikkivälineiden hankkimiseen Kallion leikkikentälle8);

Kallion leikkikentän lapsille myönnettävää käyttöoikeutta Kallion kentän jääkiekkoalueeseen10);

Ruskeasuon lastentarhan ja -seimen yhfeydessä olevista henkilökunnan asunnoista kolmen asunnon vuokraamista opettajalle ja kahdelle lastenhoitajalle sekä yhden asuinhuoneen mää­räämistä virka-asunnoksi laitoksen vahtimestarille11) ja Pitäjänmäen lastentarhan kellarin vuokran maksamistaU ).

Lausuntoja annettiin asioista, jotka koskivat: Asunto oy. Merimiehenkatu 12:ssa olevan osakehuoneiston tarpeellisuutta ja sopivaisuutta lastentarhaksi18); leikkikenttäkomitean mie­tintöäU ); Suomenlinnan asukkaitten, Suomen Kommunistisen Puolueen Vilhovuoren osaston, Haga Svenska Förening nimisen yhdistyksen, Pakilan Sosialistisen Työväenyhdistyksen, Svenska Normallyceum i Helsingfors nimisen koulun rehtorin, Paasivuoren puiston ympäristön asuk­kaiden, Suomen Kommunistisen Puolueen Hermannin osaston ja Hermannin asukkaiden, SKDL:n Pitäjänmäen osaston Naisjaoston, Oulmlkylän-Pakilan Kiinteistöyhdistyksen, Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliiton Oulunkylän osaston sekä Vallilan ja Kallion lasten vanhempien tekemiä anomuksia leikkikenttien ja -paikkojen kunnostamista15); lastentarhan­opettaja L. Pakarisen anomusta saada eläke tai oikeus toimia opettajana, siksi kunnes hänelle voidaan myöntää eläke16); Helsingin Demokraattisten Naisten anomusta saada maksuttomat leikinohjaajat ainakin Hesperian, Lapinlahden, Annan- ja Simonkadun puistoihin17); Suomen Kommunistisen Puolueen Itä-Kallion osaston anomusta Karhupuiston kunnostamiseksi ja puistotädin palkkaamiseksi18); Puistolassa olevan talon Nummitie 4:n sopivaisuutta ja tarpeel­lisuutta lastentarhaksi19); ehdotusta irtaimistoluetteloiden laatimiseksi20) ;-Suomen Kommunis­tisen Puolueen Kumpulan osaston anomusta leikkipaikkojen kunnostamiseksi ja kahlaamon rakentamiseksi Kumpulaan ja ToukolaanU ); Helsingin Demokraattisten Naisten anomusta suojakatosten rakentamiseksi Hesperian, Lapinlahden- ja Annankadun puistoihin2S); Suomen Kommunistisen Puolueen Taka-Töölön naif/jaoston anomusta, että kortteli n:o 506 Linnan­koskenkadun. varrella varattaisiin lasten leikkipaikaksi23); tontin varaamista Vartiokylästä lastentarha-terveystaloa varten24); sosiaaliministeriön tiedustelua, olisiko Helsingin kaupmlki valmis järjestämään yhden 2-vuotisen lastentarhanopettajaseminaarikurssin16); Espoon kun­nasta Helsinkiin liitettäviä alueita koskevaa mietintöä28); mietintöä poikkeuksellisten lasten koulmlkäynnin ja jälkihuollon järjestelystä27); talon Annfeltintie 14:n ostamista lastentarhan käyttöön28); Ebeneserkodin säätiön avustusanomusta88); vt:n Koskisen ym. aloitetta määrä-

1) 8:n 13 p. elok. 156 §. - 2) 8:n 13 p. kesäk. 160 §. - 3) 8:n 24 p. elok. 170 §. - ') 8:n 12 p.lokak. 206 §. - 5) 8:n 12 p.lokak. 210 §. - 8) 8:n 12 p. lokak. 212 §. - 7) 8:n 12 p. lokak. 213 §. - 8) 8:n 12 p.lokak. 219 §:- 9) 8:n 11 p. jouluk. 263 §. - 10) 8:n 11 p. jouluk. 267 §. - 11) 8:n 11 p. jouluk. 270§. - 12) 8:n 11 p. jouluk. 271 §. 18) Lastent. jk. 26 p. tammik. 21 §. - 14) 8:n 23 p. helmik. 26 §. -15) 8:n 23 p. helmik. 27, 28, 29 ja 30 §, 9 p. maalisk. 46, 47, 48 ja 54 §, 21 p. maalisk. 62, 65 ja 67 §. -16) 8:n 9 p. maalisk. 41 §. - 17) 8:n 9 p. maalisk. 45 §. - 18) 8:n 9 p. maalisk. 49 §. - 18) 8:n 9 p. maalisk. 55 §. - 20) 8:n 21 p. maalisk. 59 §. - 21) 8:n 21 p. maalisk. 63 §. - 88) 8:n 21 p. maalisk. 64 §. -Z8) 8:n 21 p. maalisk. 66 §. - 81) 8:n 21 p. maalisk. 68 §. - 25) 8:n 21 p. maalisk. 73 §. - 28) 8:n 13 p. huhtik. 86 §. - 27) 8:n 13 p. huhtik. 87 §. - 28) 8:n 4 p. toukok. 95 §. - 28) 8:n 4 p. toukok. 96 §.

3

rahojenmer1titsemiseksi lisätalousarvioon huoneistojen hankkimista varten lastentarhoille ja -seimille1); esitystä Urheilukadun 18-2ft edustalla sijaitsevan puistikon nurmikentän käyttä­misestä lasten leikkipaikkana 2); suunnitelmaa Kallion urheilukentän pohjoisen alueen vastaiseksi j ärjeste1yksi3); ehdotusta Helsingin kaupungin sosiaaliohjesäännöksi4); Asunto oy. Susitie 18-2 8:n asukkaiden anomusta lastenseimen ja päiväkodin perustamisesta Herttoniemeen5); Merimie­henkatu ft3:ssa olevaa lastentarhahuoneistoa koskevaa suunnitelmaa8); Käpylän Demokraat­tisten Naisten esitystä Käpylän ja Kumpu1an alueen metsien siivoamiseksi, poliisivartioinnin tehostamiseksi metsissä ja leikkipaikkojen järjestämiseksi lapsille?); iastentarhain johtokunnan alaisia tilapäisiä yirkoja ja niiden vakinaistamista8); kiinteistölautakunnan ehdotusta Pakilan lastentalon korjaus- ja täydennystöistä9); Tapanilassa tarjolla olevien t.onttien ja rakennusten sopivaisuutta lastentarhatarkoitukseen10) ; Ah. Folkhemmet-nimisen yhtiön lahjoitustarjousta11); tilan ja rakennuksen ostamista Marjaniemestä lastentarhatarkoitukseenlB); vt:n Koskisen ym. aloitetta määrärahan merkitsemisestä v:n 1952 talousarvioon lastentarhojen, -seimien ja -päi­väkotien rakentamiseksi ja niiksi sopivien huoneistojen hankkimiseksi eri puolilta kaupunkia13);

lastenseimien lastenhoitajien palkankorotusanomusta ja Suomen lastenhoitajataryhdistyksen anomusta14); lastentarhakomitean mietintöä15); vt:n Lappi-Seppälän ym. ehdotusta leikki­kenttien lisäämiseksi, niiden toiminnan järjestelyksi ja suojakatosten rakentamiseksP8); vt:n Ikosen ym. aloitetta Pitkänsillanrannan puistikon aitaamiseksi meren puolelta ja lasten leikki­paikkojen turvallisuuden tarkistamiseksi17); Käpylän Kansandemokraattisen yhdistyksen anomusta leikkikentän rakentamiseksi Limingantien Sofianlehdon puoleiseen päähän18); Hertto­naisten anomusta leikkikentän järjestämiseksi ja kaitsijan palkkaamiseksi Herttoniemeen18);

. Helsingin Työväenyhdistyksen naisosaston esitystä leikkipa~ojen lisäämiseksi ja lasten suojaamiseksi liikenteessä20); Vallilan Demokraattisten Naisten esitystä, joka koski lasten kah­laamoja ja leikkipaikkoja21); Tapanilan lastentarhahuoneiston piirustusluonnosta22); talossa Sturenkatu 23 olevan lastentarhahuoneiston ostamista kaupungille23); Helsingin Nuorten Naisten Kristillisen Yhdistyksen2'), Malmin Lasten Ystävät-yhdistyksen25), Sedmigradskys småhams­skola och Marias Asyl28), Stockholms daghem för ham-nimisen lastenkodin2?), Töölö lasten­seimen28), Helsingin Ensi-Kodin29), Mannerheimliiton Helsingin osaston30), Pasilan lasten­seimen31), Suomen Lastenhoitoyhdistyksen311), Haagan yksityisen ruotsinkielisen lastentarhan33),

Käpylän yksityisen ruotsinkielisen lastentarhan3') ja Suomen Punaisen Ristin Uudenmaan läänin piirihallituksen35) avustusanomuksia.

Lastentarhakomi.ean ja leikkikenttäkomitean mietinnöt. Kaupunginhallitus päätti lokakuun 21 p:nä 19ft8 asettaa komitean suunnittelemaan lastentarhain, lastenseimien ja kou1u1asten päiväkotien järjestämistä ja kehittämistä. Komitean mietintö, josta lastentarhain johto­kunta antoi lausuntonsa38), sisälsi seuraavat pääkohdat: lastentarhain ja niihin liittyvien laitosten kehitys Helsingissä, lastentarhain ja niihin liittyvien laitosten toiminta ja tarkoitus, erityislastentarhat, ruotsinkieliset laitokset ja niiden hallinto, lastentarhojen ja -seimien terveydenhuolto, ohjesääntö sekä komitean ehdotukset. Kaupunginvaltuusto hyväksyi joulu­kuun 19 p:nä toiminnan kehittämistä koskevan suunnitelman sekä. päätti,

1) että kiinteistölautakuntaa kehoitetaan asemakaavan suunnittelun yhteydesSä varaamaan lastentarhoja varten tarpeelliset tontit Tuomarinkylästä, Itä-Pakilasta,. Toukolasta ja Kumpu-

1) S:n 28 p. toukok. 108 §. - 2) S:n 28 p. toukok. 110 § - 8) Lastent. jk. 4 p. kesäk. 123 §. - 4) S:n 4 p. kesäk. 124 §. - 6) S:n 18 p. kesäk. 132 §. - 8) S:n 18 p. kesäk. 137 §. _?) S:n 18 p. kesäk. 145 §.-8) S:n 24 p. elok. 171 §. _. 9) S:n 12 p. lokak. 204 §. :---10) S:n 12 p. lokak. 205 §. _11) S:n 12 p. lokak. 207 §. - 12) S:n 31 p. lokak. 230 §. _18) 31 p. lokak. 234 §. - 14) S:n 12 p. lokak. 244 §. _15) S:n 12 p. lokak. 247 §. - 16) S:n 12 p. marrask. 248.§. - 17) S:n 12 p. marrask. 249 §. _18) S:n 11 p. jouluk. 259 §. - 18l! S:n tt p. jouluk. 260 §. - 20) S:n 11 p. jouluk. 261 §. - 21) S:n tt p. jouluk. 262 §. - 22) S:n 11 p. jouluk. 268 §. - 118) S:n tt p. jouluk. 274 §. - ~4) S:n 13 p. hulltik. 84 § ja 10 p. syysk. 185 ja 186 §. - 25) S:n 4 p. toukok. 97 §, 10 p. syysk. 186 § ja 11 p. jouluk. 264 §. - 86) S:n 24 p. elok. 166 § ja 12 p. lokak. 211 §. - 27) S:n 10 p. syysk. 185 ja 186 §. - 88) S:n 10 p. syysk. 185 ja 186 §. - 29) S:n 10 p. syysk. 186 §. - 80) S:n 10 p. syysk. 186 §. - 81) S:n 10 p. syysk. 186 § ja 31 p. lokak. 229 §. -32) S:n 10 p. syysk. 186 § ja 12 p. marrask. 246 §. - 33) S:n 10 p. syysk. 186 §. - 84) S:n 10 p. syysk. 186 §. - 35) S:n 10 p. syysk. 186 §. 36) Lastent. jk. 12 p. marrask. 247 §.

lasta Limingantien varrelta sekä lastentarha-terveystalon paikaksi soveltuvan alueen Puisto­lasta Asematien varrelta;

2) että kiinteistölautakuntaa kehoitetaan ryhtymään toimenpiteisiin tonttien tai valmiiksi rakennettujen kiinteistöjen hankkimiseksi lastentarhoja varten Malmilta, Tapanilasta, Käpy­Iästä, Lauttasaaresta, Marjaniemestä, Tammisalosta ja Koskelasta;

3) että kiinteistölautakuntaa kehoitetaan hankkimaan huoneistot lastentarhaa ja -seimeä varten Kruunuhaasta, Ruoholahden-Lapinlahden seuduilta, Töölöstä Hesperiankadun län­tisen pään seuduilta, Vilhovuorenpuiston tai vaihtoehtoisesti Torkkelinkadun-Pengerkadun seuduilta, Munkkiniemestä Haapalahdentien seuduilta ja lastentarhaa varten Katajanokalta sekä uudet huoneistot. Haagan lastentarhaa ja Päivöiän lastentarhaa varten Eirasta;

4) että edellä mainituille alueille perustetaan lastentarhat ja -seimet sen mukaan kuin huo­neistoja voidaan tarkoitukseen varata;

5) että poikkeuksellisia lapsia varten perustettaisiin tarkkailulastentarha; 6) että lievästi huonokuuloiset lapset on sijoitettava tarpeen mukaan normaalilastentar­

hoihin, kuitenkin vain siinä määrin, että he eivät vaikeuta lastentarhojen toimintaa; 7) että lasten kuulo on mitattava lastentarhoissa; 8) että puhevikaiset lapset kokeilumielessä on sijoitettava normaalilastentarhoihin, mikäli

he muun poikkeavaisuuden takia eivät häiritse niiden toimintaa; 9) että kaupungin lastenpsykiatrin toimistolle on varattava tarpeelliset määrärahat psyko­

login ja asiantuntijain palkkaamiseen lastentarhoissa käyvien poikkeuksellisten lasten tehokasta tarkkailua ja opettajien ohjausta varten;

10) että lastentarhain tarkastajan, apulaistarkastajan ja puistoleikkitoimiunan tarkastajan virat siirretään II! kielitaitoluokasta I! kielitaitoluokkaan, kuitenkin siten, että yhden lasten­tarhojen apulaistarkastajan tulee omata täydellinen ruotsin kielen ja hyvä suomen kielen suul­linen ja kirjallinen taito;

11) että liitosalueilla toimivien lastentarhojen ja kaikkien lastenseimien terveydenhuolto annetaan lastenneuvoloiden tehtäväksi ja että yhden Kanta-Helsingin, eri neuvolapiireihin kuuluvia lapsia käsittävän lastentarhan terveydenhuolto saadaan kokeilumielessä myöskin antaa lastenneuvoloiden tehtäväksi sekä että muut Kanta-Helsingin lastentarhat jäävät edelleen lastentarhojen lääkärin valvontaan; .

12) että terveydenhoitolautakunnan tehtäväksi annetaan laatia yleinen terveyskortti, johon merkitään tarpeelliset tiedot lapsesta sen neuvola-Iastentarha-kansakoulukausina;

13) että ehdotus Helsingin kaupungin lastentarhain lautakunnan ja sen alaisten laitosten ohjesäännöksi hyväksytään eräin muutoksin.

Kaupunginhallitus päätti toukokuun 20 p:nä 1948 asettaa komitean pohtimaan leikkikenttäolojen parantamista ja uudelleen järjestämistä. V;llmistuneessa mietinnössään komitea mm. ehdotti leikkikentät luokiteltaviksi kokonsa ja laatunsa perusteella kolmeen eri luokkaan sekä määritteli näitten eriluokkaisten kenttien rakenteen, välineistön ja käytön. Edelleen komitea käsitteli kokovuotista leikkikenttätoimintaa sekä laati ehdotuksen leikki­kenttien ja -puistojen kunnostamisen tärkeysjärjestyksestä. Lastentarhain johtokunta esitW) lausuntonsa komitean mietinnöstä, ja kaupunginhallitus teki kesäkuun 21. p:nä päätöksensä komitean ehdotuksista.

II. KANSLIA

Kanslian huoneisto, joka käsitti viisi huonetta, sijaitsi edelleen talossa Unioninkatu 15. Kanslian henkilökunta. Lastentarhain tarkastajana toimi edelleen K. Axelson, apulaistarkas­

tajina A. Borg ja H. Kaila .. Puistoleikkitoiminnan tarkastajaksi oli kaupunginhallitus joulu­kuun 21 p:nä 1950 valinnut K. Pajusen tammikuun 1 p:stä lähtien. Lastentarhain lääkärinä toimi edelleen tohtori E. Kivikataja ja liitosalueitten laitosten terveydenhuollon hoitivat asian­omaisen alueen lastenneuvolat. Kanslianhoitajana toimi jatkuvasti E. Yrjölä ja vakinaisina

1) Lastent. jk. 23 p. helmik. 26 §.

5

toimistoapulaisina I. Niemi, H. Karttunen ja S. TaImo sekä tilapäisinä toimistoapulaisina S. Pöyhönen tammikuun 1 p:stä maaliskuun 15 p:ään, O. Vikberg maaliskuun 16 p:stä joulukuun 31 p:ään sekä S. Joutsenlahti lokakuun 8 p:stä joulukuun 31 p:ään. Vahtimestarina oli edelleen E. Hellgren.

III. LAITOKSET

1. Laitosten Jaatu ja koko

Johtokunnan alaiset laitokset, niiden laatu ja koko selviävät seuraavasta taulukosta:

Lastentarhat ja niihin liittyvät laitokset

Kindergarlens and institutions connected with them

Laitokset - Institutions

K a k s iki eli s e t Bilingual .................... . Ebeneserkoti, Helsinginkatu 3-5

Johtajia ja opettajia Head ",u· 1,. .... aNl

leacheTs

44

16 Suomenkielinen osasto .............................. } Ruotsinkielinen osasto ............................. .

Haaga, Laaksotie 1 ...................................... . Lauttasaari, Pohjoiskaati 48 ........................... 1

Oulunkylä, Koivikko 1 ................................. ! Pasila, Hertankatu 16

Suomenkielinen osasto .............................. } Ruotsinkielinen osasto ............................. .

Pitäjänmäki, Alppitie 1 ................................ . Toukola, Limingantie 78 ............................. .

Suomenkielinen osasto .............................. } Ruotsinkielinen osasto ............................. .

Toukolan kunnallinen lastenseimi, Rantakortteli 4 Vallilan D Sammatintie 6 Aula, Eläintarh9.ntie 1

~~:~~=~~:: ~:::~~ :::::::::::::::::::::::::::::: } Suo m e n k i eli s e t Finnish ................. . Ahtola, Vaasanrinne 5 ................................ . Alku, Väinölänkatu 5-7 ............................. . Alppimaja, Castreninkatu 28 _ ...................... . Annala, Hämeentie 152 E ............................. . Hakaniemi, Eläintarhantie 3 .......................... . Kaleva, Castreninkatu 18 ............................. . Kallio, Siltasaarenkatu 11 ............................. . Kalliorinteen lastentarha, Länt. Brahenkatu 12 Kalliorinteen lastenseimi, Länt. Brahenkatu 121 Kotikallio, Hämeentie 85-87 ........................ 1

Kotivara, Eläintarhantie 3 .......................... . Leppäsuon lastentarha, Kalmistokatu 5 ........... .

3 4 4

5

2

1 1

4

139 2 5 5 4 3 4 5 4 1 6 2 4

Palkkojen lukumäärä Disposable p/aca

Varslnal- Koululasten sissa lasten· Kokopäivä- päiväko·

tarhoissa osastoissa deissa Actual Nu,sery Day hom.:s kiNleT· secliotts for school ga,le... ,hild,m

698 186

r 253 l

53

50

50

{

{

48 82 75

77

33

80

50

2538

134 101

78 52 75

.101 76

103

75

17 13 20

27

13

26

17

774

38 25 23 27 25 26 26

40

28

230 50

44 44

Selmlssä Day

n"f'seriu

71

19

35 '17

250

19

17

33 36

42

Laitokset . Institutions

Meripirtti, Merimiehenkatu 43 ....................... . Munkkiniemen lt., Kaartintorppa .................... . Onnela, Tehtaankatu 21 ............................ .. Pakilan lastentarha, Rajatie .......................... . Pienola, Lapinlahdenkatu 13 ....................... . Pirkkola, Lehtotie 9 .................................. .. Päiväpirtti, Rajasaarenkatu 21 .................... . Päivölä, Ehrensvärdintie 31 .......................... . Pääskylä, Hämeentie 39 ............................ .. Rauhala, Dunckerinkatu 2 .......................... . Ruskeasuol ), Raisiontie 10 .......................... . Santahaminan lt., Santahamina .................... . Sirkkula, Sammatintie 6 ............................ .. Suomenlinna, Iso Mustasaari ...................... .. Tapiola, Kaarlenkatu 19 ............................ .. Terhi, Neljäs Linja 5 ................................... . Toimela, Vuorimiehenkatu 12 ...................... .. Topeliuksen lt., Rajasaarenkatu 3 ................ .. Touhula, Neljäs linja 14 ............................. . Valkama, Vesisäiliönkatu 25 .......................... . Vallila, Sturenkatu 23 ................................ . Virkkula, Snellmaninkatu 19 ...................... .. Vuokko, Laivurinkatu 10 ............................ .. Väinölä, Kalmistokatu 5 ............................ ..

R u 0 t s i n k i e Ii s e t Swedish .. .............. .. Barnabo, Tehtaankatu 13 ............................ .. Bertha-Maria hemmet, Töölönkatu 47 .......... .. Elka, Laajalahdentie 12 ............................... .. Fylgia, Tehtaankatu 16 ................................ . Hemgård, Hämeentie 67 ............................ .. Solhem, Laivurinrinne 2 ............................ .. Solhälla, Toinen linja 2 ................................ . Tomtebo, Fredrikinkatu 45 .......................... .

Kalkki lastentarhat (G,.~nd totaZ) .................. 1

6

Paikkojen lukumäärä Disposllbu pl4ces

Johtajia ja opettajia Varslnai-Hell4 m;s- sissa lasten- Kokopäivä-tres.es 11M tarholssa osastoissa

tlllehers A et .... 1 Nursery

4 5 5 3 4 2 6 5 4 5 4 2 5 3 4 3 2 4 4 5 5 4 4 2

29 4 6 1 2 4 4 4 4

212

kiMer- .ectiotss gllri ....

75 100 107

50 73 42

126 100

77 101

77 54 76 80 75 50

74 . 78 101 103

75 49

654 75

168 25 81 75 75 80 75

3 890

31 25 27 24 28

25 25 39 27 25

26

25 24

26 26 27 29 33 24

200 25 41

28 28 26 26 26

1160

KouJuJasten päiväko­

deissa D,."homes lor school e";/dr ...

47

45

280

SeImissä DIIY

"urserUs

30

28

15

30

15

15

336

Voidakseen paremmin tyydyttää ilmennyttä tarvetta nykyisten mahdollisuuksien puit­teissa esitti johtokunta laitosten toimintaan seuraavat tilapäiset muutokset:

että Pirkkolan lastentarhaan, jossa oli yhtä kokopäiväosaston toimintaa varten kaksi opet­tajanvirkaa, mutta jossa kokopäiväosastolle ei ollut riittävästi pyrkijöitä, saataisiin yhden kokopäiväosaston sijasta järjestää kaksi puolipäivaosastoa. Kaupunginhallitus hyväksyi maa-liskuun 15 p:nä esityksen; .

että Ruskeasuon lastentarhaan liitettäisiin yksi tilapäinen iltapäivaosasto. Kaupungin­hallitus hyväksyi marraskuun 15 p:nä esityksen;

että Meripirtin lastentarhaan perustettavan uuden kokopäiväosaston hankintoja varten saataisiin käyttää Maunulan lastentarhan ja -seimen tilillä olevaa määrärahaa. Kaupungin- . valtuusto hyväksyi joulukuun 19 p:nä esityksen.

1) Alkoi toimintansa lokakuun 1 p:nä.

7

2. Henkilökunta

Edellä luetelluissa laitoksissa työskenteli lokakuun 1 p:nä seuraava määrä henkilöitä:

Yhdiste-tylssä !ai- Lastentar- Piliväko- I.asten-

toksissa holssa delssa ' seimissä Yhteensä

Johtajia .................................. 10 37 '"

3 5'" Opettajia '. 15'" 8 7 169 .................................. Lastenhoitajia, koulutettuja ................ 5 38 "'3 Lastenhoitajia, kouluttamattomia ............ 5 6 11 Keittäjä-talousapulaisia .................... 13 37

'" 2 56

Siivooj a-pesij ä-talousapulaisia .............. 7 2 9 Siivoojia .................................. 2 1 3 Lastentarha-apulaisia ...................... 38 38 Harjoittelijoita ............................ 68 23 91

Yhteensä 32 3"'5 22 75 "'7'"

Opettaiakunnassa tapahtuneet muutokset. Kertomusvuoden aikana tapahtui opettajakunnassa seuraavat muutokset: eläkkeelle siirtyivät lastentarhanjohtajat S. Siirala Vallilan lastentarhasta maaliskuun 1 p:stä, H. Koskinen Valkaman lastentarhasta toukokuun 1 p:stä ja F. Karhula Touhulan lastentarhasta syyskuun 1 p:stä sekä lastentarhanopettaja M. Kantele Ebeneserkodin lastentarhasta syyskuun 1 p:stä. Seuraavat opettajat erosivat kertomusvuoden aikana: H. Virekoski-Koskinen Kaleva lastentarhasta toukokuun 31 p:nä, H. Laasasenaho Meripirtin lastenseimestä elokuun 1ft p:nä, A. S. Salo Pitäjänmäen lastentarhasta elokuun 31 p:nä, A-L. Simojoki Kallion lastentarhasta syyskuun 15 p:nä sekä opettajat L. Rokkanen Annalan lasten­tarhasta, A-L. Raippalinna Kaleva lastentarhasta, V. Julin Leppäsuon lastentarhasta ja R. Mäkelä Ruskeasuon lastentarhasta joulukuun 31 p:nä; seuraavat lastentarhanjohtajat erosivat toimestaan: A. Lundqvist Bertha-Mariahemmet lastentarhasta heinäkuun 31 p:nä ja E. Paja" kari Pirkkolan lastentarhasta joulukuun 31 p:nä. .

Kertomusvuoden aikana valittiin avoimeksi joutuneisiin virkoihin suuri määrä lastentarhan­opettajia. Tammikuun 1 p:nä nimitettiin lastentarhanopettaja R. Schönberg Ebeneserkodin lastentarhaan ja lastentarhanopettajat E. Asikainen ja K. Ervamaa Käpylinnan lastentarhaan ja -seimeen, joka kuitenkaan ei kertomusvuonna aloittanut toimintaansa. Elokuun 1 p:nä lastentarhanopettaja A. Lundqvist Bertha-Mariahemmet nimiseen lastentarhaan, elokuun 15 p:nä lastentarhanopettaja H. Laasasenaho ja elokuun 16 p:nä lastentarhanopettaja R. Mäkelä Ruskeasuon lastentarhaan ja -seimeen. Syyskuun '1 p:nä nimitettiin seuraavat opettajat: S-L. Hulkkonen Alku nimiseen lastentarhaan, L. Nymalm Barnabo nimiseen lastentarhaan, K. Moring Bertha-Mariahemmet nimiseen lastentarhaan, 1. Marvala Ebeneserkotiin; K. Kankare Kallion lastentarhaan, S. Saastamoinen Kotikallion lastentarhaan, S. Hiltunen Kotivaran päiväkotiin, T., Kouhi Meripirtin lastentarhaan ja -seimeen, A. Salo Pakilan lastentarhaan, K. Pukkila Pääskylän lastentarhaan, A. Vallisaari Ruskeasuon lastentarhaan ja -seimeen, M. Othman Solhem nimiseen lastentarhaan, E. Salonius Solhälla nimiseen lastentarhaan, A. Sotavalta Terhi lastentarhaan, M. Ahola Topeliuksen lastentarhaan ja -seimeen ja M-L. Leppä­koski Valkaman lastentarhaan.

Tammikuun 1 p:nä nimitettiin lastentarhanjohtaja A-M. Nurmela Ruskeasuon lastentar­haan ja -seimeen, kesäkuun 1 p:nä lastentarhanjohtajat B. Schier Sirkkulan lastentarhaan ja -seimeen ja H. Virekoski-Koskinen Valkaman lastentarhaan, elokuun 16 p:nä lastentarhan-

8

johtaja L.Rimpiläinen Vallilan lastentarhaan ja syyskuun 1 p:nä lastentarhanjohtaja A. Ahokas Touhulan lastentarhaan. "

Annalan lastentarhan opettajalla M. Airilalla oli opiskelua varten Yhteiskunnallisessa Kor­keakoulussa palkatonta lomaa toukokuun 7 p:stä 19 p:ään ja lokakuun 1 p:stä marraskuun 30 p:ään.

Henkilökunnassa tapahtuneet tärkeimmät muutokset. Lokakuun 1 p:nä siirtyivät eläkkeelle Ebeneserkodin siivooja H. Hagfors ja Touhulan lastentarhan talousapulainen R. Mähönen sekä marraskuun 1 p:nä Toukolan lastenseimen lastenhoitaja L. Koskela.

Aputytönvirkojen lakkauttaminen ja lastentarha-apulais~en virkojen perustaminen sekä har­joittelijoiden käyttö. Lastentarhain johtokunnan lokakuun 4 p:nä 1950 tekemän esityksen joh­dosta kaupunginvaltuusto päätti tammikuun 31 p:nä: että 6. palkkaluokkaan kuuluvat apu­tytön virat lastentarhoissa ja niihin liittyvissä laitoksissa lakkautetaan kesäkuun 30 p:stä lähtien, että 13. palkkaluokkaan kuuluva lastenhoitajan virka Suomenlinnan lastentarhassa lakkautetaan kesäkuun 30 p:stä alkaen, että lastentarhoihin ja niihin liittyviin laitoksiin perus­tetaan heinäkuun 1 p:stä lähtien kolmekymmentäkahdeksan 11. palkkaluokkaan kuuluvaa lastentarha-apulaisen virkaa, että lastentarhain johtokunta oikeutetaan kertomusvuonna suorittamaan uusien virkojen palkat lakkautettujen virkojen säästynyttä palkkaa käyttäen ja että lastentarhain johtokunta oikeutetaan enintään 89 tilapäisen harjoittelijan ja tarpeellisen tilapäisen siivousavun palkkaamista varten ylittämään kertomusvuoden talousarvion tilillä Tilapäistä työvoimaa olevaa määrärahaa enintään 3065 000 mk, tilillä Töölön uusi lastentarha ja -seimi olevaa määrärahaa enintään 215000 mk ja tilillä Käpylän uusi lastentarha ja -seimi olevaa määrärahaa enintään 285 000 mk.

Palkka-asiat. Kaupunginvaltuusto päätti huhtikuun 25 p:nä hyväksyä lastentarhain johto­kunnan puheenjohtajan vuosipalkkioksi 35 000 mk ja jäsenten palkkioksi 1 000 mk kokouk­selta. Lastentarhain johtokunnan esityksestä kaupunginvaltuusto päätti elokuun 29 p:nä, että lastentarhain ja niihin liittyvien laitosten johtajattarien palkkiot saadaan suorittaa tammi­kuun 1 p:stä lähtien 8 % korotettuna. Kaupunginhallitus päätti helmikuun 1 p:nä, että kau­punginvaltuuston kesäkuun 29 p:nä 1950 tekemän päätöksen mukaiset pohjapalkat maksetaan joulukuun 1 p:stä alkaen 10 %:n korotuksin ja helmikuun 1 p:stä lähtien 15 %:n korotuksin. Kaupunginvaltuusto päätti huhtikuun 25 p:nä, että kaupungin viranhaltijain palkat maksetaan tammikuun 1 p:stä lähtien väliaikaisesti siten, että peruspalkat korotetaan 8 % Kaupunkiliiton ehdottaman taulukon mukaan ja ikäkorotukset vastaavasti. Edelleen kaupunginvaltuusto päätti tammikuun" 31 p:nä, että lastentarhojen ja niihin liittyvien laitosten 25. palkkaluokkaan kuuluvat opettajan virat siirretään helmikuun 1 p:stä alkaen 26. palkkaluokkaan.

Kaupunginvaltuusto päätti maaliskuun 21 p:nä huhtikuun" 1 p:stä lähtien siirtää lastentar­haintarkastajan viran 33. palkkaluokasta 37. palkkaluokkaan, apulaistarkastajain virat 30. palkkaluokasta 32. palkkaluokkaan, puistoleikkitoiminnan tarkastajan viran 30. palkkaluokasta 32. palkkaluokkaan, 21. palkkaluokkaan kuuluvan toimistoapulaisen .iran 23. palkkaluokkaan, 18. palkkaluokkaan kuuluvat toimistoapulaisten virat 20. palkkaluokkaan sekä 14. palkkaluok­kaan kuuluvan vahtimestarin viran 15. palkkaluokkaan.

Lastenseimien lastenhoitajat anoivat, että heidän virkansa siirrettäisiin 15. palkkaluokasta 18. palkkaluokkaan, johon lastenkotien lastenhoitajien palkat kuuluvat. Suomen Lastenhoi­tajataryhdistys esitti, että lastenseimien lastenhoitajien virat siirrettäisiin 15. palkkaluokasta 17. palkkaluokkaan.

Lastentarhain johtokunta puolsil) lastenseimien lastenhoitajien virkojen siirtämistä 15. palkkaluokasta 17. palkkaluokkaan.

Harjoittelijain, leikkikenttäkaitsijoiden ja kanslian siivoojan palkat. Johtokunnan esityksestä kaupunginhallitus päätti toukokuun 24 p:nä oikeuttaa johtokunnan maksamaan työsuhteessa oleville harjoittelijoille ja leikkikenttäkaitsijoille sekä heinäkuun 26 p:nä kanslian siivoojalle indeksin mukaiset korotukset.

1) Lastent. jk. 12 p. marrask. 245 §.

9

3. Huoneistot ja uudet laitokset

VUOKKO-lastentarha toimi vuokrahuoneistossa talossa Laivurinkatn 10:ssä. Kiinteistö­lautakunnan päätöksen mukaan joutui lastentarha luovuttamaan 2 huonetta huoneiston omistajan Leipom<? Primulan käyttöön heinäkuun 1 p:stä '1950 ja supistamaan lastentarhan toimintaa yhdellä osastolla. Omistaja sanoi huoneiston irti useita kertoja. Asunto oy. Meri­miehenkatu 12 tarjosi kaupungille lastentarhan käyttöön toisen kerroksen rakennettavaksi suunnitellusta talostaan. Kaupunginvaltuusto päätti maaliskuun 21 p:nä myöntää 9 691 200 mk kiinteistölautakunnan käytettäväksi 30 osakkeen ostamiseksi Asunto oy. Merimiehenkatu '[2-nimisestä yhtiöstä lastentarhahuoneistoa varten erinäisin ehdoin.

MERIPIRTIN lastentarha ja -seimi. Kaupungin omistamassa talossa Merimiehenkatu 43 vapautui 179 m 2:n käsittävä huoneisto ja kiinteistötoimiston talo-osasto hankki huoneenvuokra­lautakunnan suostumuksen huoneiston käyttämiseksi lastentarhatarkoitukseen. Huoneisto korjattiin ja kalustettiin Meripirtin lastentarhan uutta kokopäiväosastoa varten.

P ÄIV(JLÄN lastentarha toimi vuokrahuoneistossa Ehrensvärdiiltien 31-33:ssa. Huoneiston omistaja sanoi huoneiston irti useita kertoja, koska huoneisto tarvittiin Tehtaanpuiston Yhteis­koulun tarpeisiin. Taloa Armfeltintie 14:ssä tarjottiin kaupungille ostettavaksi ja johtokunta puolsil) ostoa. Myyjä kuitenkin peruutti tarjouksensa myöhemmin.

OULUNKYLÄN lastentarha toimi erittäin epätyydyttävässä huoneistossa Koivikko '1 :ssä. Kaupunginhallitus päätti heinäkuun 20 p:nä 1950 varata lastentarha-terveystaloa varten alueen suunnitellun Norrtäljekadun varrelta Nybondaksen tilalta. Kaupunginhallitus päätti syyskuun 13 p:nä muuttaen edellistä päätöstään, että tarkoitukseen varataan aikaisemmin varattavaksi päätetystä tontista noin 250 m länteen päin sijaitseva alue.

KOTIKALLION lastentarha, -seimi ja Päiväkot'i olivat sijainneet v:sta 1913 alkaen Ab. Folkhemmet nimisen yhtiön omistamissa rakennuksissa Hämeentien 85-87:ssä. Yhtiö tarjosi rakennuksia eräin ehdoin kaupungille ja kaupunginvaltuusto päätti joulukuun '19 p:nä ottaa lahjoituksena omistukseensa mainitut rakennukset sovituin ehdoin.

VALLILAN lastentarha toimi vuokrahuoneistossa talossa Sturenkatu 23. Kaikki talossa olevat huoneistot myytiin osakehuoneistoiksi ja lastentarhan huoneistoa tarjottiin kaupungille. Johtokunta puolsi2) huoneiston ostamista.

LA UTTASAAREN uusi lastentarha Leppäkerttu. Lauttasaaren säätiö tarjosi vuokratta­vaksi lastentarhaksi sopivan huoneiston Tallbergin Puistotie 14:ssä. JohtokUnta puolsP) huo­neiston vuokraamista ja lastentarhan perustamj,sta. Kaupunginhallitus päätti heinäkuun 12 p:nä antaa kiinteistölautakunnan tehtäväksi vuokrata sanottu huoneisto ja kaupunginvaltuusto päätti elokuun 29 p:nä perustaa uuden lastentarhan Lauttasaareen tammikuun 1 p:stä 1952 alkaen.

PUISTOLAAN anottiin lastentarhaa ja johtokunta esitti lokakuun 4 p:nä 1950, että Puistolaan suunniteltavalle neuvola-lastentarhatalolle myönnettäisiin tontti keskeiseltä pai­kalta sekä että talo rakennettaisiin ensi tilassa. Puistolasta tarjottiin ostettavaksi valmis rakennus Nummitien 4:ssä, mutta syrjäisen asemansa vuoksi ei tarjousta puollettu, vaan esitettiin maaliskuun 10 p:nä kiinteistötoimistolle, että olisi edelleen pidettävä kiireellisenä neuvola-Iastentarhatalon rakentamista Puistolaan.

TAPANILAAN perustettavaa lastentarhaa varten on jo useamman vuoden ajan etsitty sopivaa huoneistoa tai tonttia. Kertomusvuonna oli tarjolla mm. Koulutien 30:ssä sijaitseva tontti ja rakennus, joitten ostamista johtokunta puolsi').

MARJANIEMESSÄ tarjottiin lastentarhaa varten ostettavaksi lastentarhaksi sopiva tila rakennuksineen. Johtokunta esitti lausuunossaan5), että on useita kaupunkialueita, joille lastentarhan perustaminen oli huomattavasti kiireellisempää.

MALMILLA oli tuntuva lastentarhan puute. Johtokunta esitti6), että Malmilta ostettaisiin tontit j137 ja j138 Kolmiotien ja Notkotien kulmasta lastentarha- ja seimitaloa varten.

1) Lastent. jk. ft p. toukok. 95 §. - 2) S:n 11 p. jouluk. 27ft §. - 3) Lastent. jk. 18 p. kesäk. 146 §. - ') S:n 12 p. lokak. 205 §. - &) S:n 31 p. lokak. 230 §. - 6) S:n 12 p. lokak. 206 §.

10

VARTIOKYLÄÄN anottiin jatkuvasti lastentarhaa. Edellisenä vuonna johtokunta esitti, että Vartiokylään suunnitellun terveystalon yhteyteen rakeunettaisiin myös huoneisto lastentarhaa varten. Kaupunginhallitus päätti huhtikuun 12 p:nä varata Vartiokylään raken­nettavaa terveys- ja lastentarharakennusta varten noin ft 500 m 2:n suuruisen tontin Nykullan tilan maalta Porvoon maantien luoteispuolelta.

4. Toiminta

Ohjesäännön mukaan on Helsingin kaupungin lastentarhain ja niihin liittyvien -seuru.en ja koululasten päiväkotien tehtävänä tukea ja täydentää lasten hoitoa ja valvontaa sekä kas­vatusta edistämällä heidän ruumiillista ja henkistä kehitystään. Näitä laitosten tehtäviä, hoitoa ja hallintoa koskevia kysymyksiä käsiteltiin kolmessa johtajien kokouksessa ja yhdessä opettajakokouksessa. Yleisiä ohjeita laitoksille annettiin kahdessatoista kiertokirjeessä.

Vuosi vuodelta tuntuvat yhä useammat vanhemmat hakevan tällaisten laitosten tukea ja niinpä ei kertomusvuonnakaan voitu vastaanottaa kaikkia laitoksiin pyrkineitä lapsia. Syksyllä 1951 pystyivät tosin päiväkodit, kahta laitosta lukuunottamatta, sijoittamaan kaikki niihin pyrkivät lapset, mutta lastentarhat joutuivat syyskuussa hylkäämään 6 ft97:stä hakijasta 273ft, joihin lukuihin eivät sisälly Ruskeasuon uuden lastentarhan luvut. Lastenseimissä ei pidetä mitään varsinaista kirjoittautumisaikaa, mutta pyrkijöitä joudutaan hylkäämään pitkin vuotta.

Lastental'hoissa toimivat rinnan puolipäiväosastot ja kokopäiväosastot. Puolipäiväosastot toimivat pruvittäin klo 9-13 tai 10-H ja kahdessa tapauksessa klo

13-17 sekä kansakoulujen l~ukausien mukaisesti. Lapset oli jaettu 25 lapsen osastoihin. Päiväjärjestykseen kuului askartelua, yksi ateria ja ulkoilua. .

Kokopäiväosastot olivat avoinna klo 6.30-17, poikkeustapauksissa myöhempäänkin. 6:ssa laitoksessa ne olivat avoinna myös koko kesän, 19:ssa laitoksessa osan kesää ja muitten kokopäiväosastojen lapset keskitettiin avoinna oleviin laitoksiin, jotka valittiin lasten ulkoilu­mahdollisuuksia silmälläpitäen. Kokopäiväosastoilla oli varattu paikkoja 25 lapselle ja eräillä laajennetnilla kokopäiväosastoilla ftO lapselle. Päiväjärjestykseen kuului askartelua, 2 ateriaa ja välipala, päivälepo ja ulkoilu. Joissakin laitoksissa olivat kokopäiväosastojen lapset aamu­päivisin ryhmitettyinä ikänsä mukaan puolipäiväosastoille, joissakin toimi kokopäiväosasto erillisenä osastona omine päiväjärjestyksineen. Kokopäiväosastojen lapsissa, jotka joutuivat viettämään melkein koko valveillaoloaikansa laitoksessa, oli jatkuvasti havaittavissa rasit-tumisen oireita. .

Kasvatus lastentarhoissa perustui edelleen lasten toimintahalun tyydyttämiseen. Lapsille pyrittiin suomaan tilaisuus ja välineet omintakeiseen luovaan toimintaan. Ohjelmaan kuuluivat lisäksi laulut, kertomukset, liikunta ja pienet kotitaloustyöt. Lastentarhakasvatus pyrkii paitsi edistämään jokaisen lapsen yksilöllistä kehitystä ja hänen sosiaalista sopeutumistaall yhteisöön myös välittämään hänelle ympäröivästä maailmasta tietoja, käytännöllisiä taitoja sekä hyviä tapoja ja tottumuksia. Yleensä oli askartelujen runkona ns. keskusaiheet, joita saatiin esim. luonnosta, sellaisia kuin muuttolinnut, sammakko, muurahaiset, paju, vesi, vilja tai perhe-elämästä ja ajankohtaisista tapahtumista kuten mummo, pikkuvauva, radio, liikenne, amerikanpaketti jne.

Apulastental'ha Aulaan otettiin paitsi lastentarhaikäisiä vajaamielisiä lapsia myös sellaisia kansakouluikäisiä lapsia, jotka heikon älyllisen tasonsa vuoksi eivät voi seurata kouluopetusta. Apulastentarhassa noudatettiin samoja kasvatusperiaatteita kuin muissa lastentarhoissa. Suuremmilla lapsilla oli kuitenkin luku- ja kirjoitusharjoituksia sekä käsi- ja kudontatöitä. Kaupungin lastenpsykiatrin M. SeIvänne-Warheenmaan virkavapauden aikana toimi laitoksen lääkärinä lääketieteen lisensiaatti L. Tuuteri.

Lastenseimet olivat avoinna klo 6.30-17 ja Toukolan ja Hakaniemen seimiä lukuunotta­matta, 'jotka olivat suljettuina heinäkuun, avoinna ympäri vuoden. Lasten aterioitten laatu

11

ja määrä riippui lasten iästä, samoin päivälepo. Loppuaika käytettiin kunkin laitoksen mahdol­lisuuksien mukaan ulkoiluun, jolloin lapset saattoivat vapaasti leikkien kehittää kykyjään ja voimiaan.

Koululasten Päiväkodit toimivat kahdessa vuorossa koulujen työaikojl\l vastaavasti on. klo 8-13 ja 12-17. Lapset saivat yhden aterian. Koulutehtävien lisäksi oli lapsilla erilaista askartelua, vapaata leikkiä ja ulkoilua sekä etupäässä koulujen lupapäivinä retkeilyä. "

Yhteistyö lasten vanhempien kanssa. Lasten kasvatuksessa on vanhempien ja opettajien yhteistyö välttämätön. Tämän edistämiseksi järjestivät etupäässä lastentarhat ja päiväkodit ns. vanhempien kokouksia, joissa oli esityksiä ja keskusteluja kasvatus-, terveydenhoito-, kodinhoito- yms. kysymyksistä ja joissa vanhemmille myös selostettiin laitoksen toimintaa. Esitelmöitsijöinä ja aIustajina toimivat ulkopuoliset asiantuntijat, lasten vanhe=at ja opet­tajat. Joissakin tapauksissa valaistiin esityksiä varjokuvin ja filmein. Joinakin tällaisina iltoina pidettiin taas vanhempien kanssa talkoot, jolloin isät korjasivat lasten leikkikaluja ja äidit esim. nimikoivat uudet pyyheliinat. Joissakin kokouksissa olivat vanhemmat isäntinä ja hank­kivat sekä tarjoilun että ohjelman. Näitä varsinaisia vanhempien kokouksia pidettiin yhteensä 190, 3 lastentarhaa järjesti sen lisäksi retkeilyä vanhemmille ja yhteensä '13 juhlaa vietettiin joulu- ja kevätjuhlan lisäksi esim. lastentarhan merkkipäivän tai jonkun opettajan syntymä­päivän tai eroamisen johdosta sekä äitienpäiväjuhlana. Mikäli opettajilla oli tilaisuus, tutus­tuivat he lasten koteihin" vierailemalla niissä.

Toimintapäivien lukumäärä vaihteli eri laitoksissa ollen keskimäärin lastentarhaosastoissa 231, päiväkotiosastoissa 205 ja lastenseimissä 26ft. Hoitopäivien lukumäärä oli kaikkiaan 769 818 ja jakautui eri osastojen kesken seuraavasti:

Läsnäolopäivien lukumäärä eri lastentarhaosastoilla kalenterivuonna 19511)

Number 01 days 01 presence at the various kindergarten sections during the calendar year 1951

Osasto . Section

Varsinaiset lastentarhat (Actual kindergartens'l) ............................... . KokopäiväosastotB) (Nursery sections) ........... : ........................... . Koululasten päiväkodit (Day homes tor school children) ....................... . Lastenseimet (Day nurseries) .............................................. " ..

Yhteensä (Total

5. Oppilastilasto

65ft 460 218889 ft7688 67670

769 818

Kertomusvuonna oli lastentarhalaitoksiin pyrkivien lasten lukumäärä hyvin suuri varsinkin syyslukukauden alussa. Varattujen hoitopaikkojen määrä oli aivan riittämätön. Moniin lai­toksiin oli pakko ottaa enemmän lapsia kuin tilat sallivat, ja se vaikeutti toimintaa.

Lokakuun 1 p:nä 1951 hankituista lastentarhain lapsia koskevista henkilötiedoista esite­tään tässä seuraavaa:

1) Ks. myös taul. 00. - 2) Huomattakoon, että kokopäiväosastojen lapset ovat varsinaisissa lasten­tarhoissa klo 10-14 välisen ajan ja luetaan niissä olevien lasten joukkoon, mutta muodostavat oman ryhmänsä aamu- ja iltapäivisin, jolloin varsinaiset lastentarhat ovat suljettuina. - 5) The children in these also went to the actual kindergartens and are, therelOf'e, included in the kindergarten" figures.

Ikä Age 0-1 vuotta 2 3 4 5 6

7 8 9

• J 0

1 '1 -J2 1.3 14 15

12

Lastentarhoissa olevat lapset lokakuun 1 p :nä 1951

Kindergarten children as per 1st October 1951

(years) .............. .............. .............. .............. .............. .............. .............. .............. ............... .............. ............ . . .............. .............. .............. ..............

Yhteensä (Total)

Lastenseimet Day nUf'series

I,uku % N"mber

74. 22.0 121 36.0 106 31.6

34 10.1 1 0.3

336 100.0

Lastentarhat K indergarlens

I,uku Number %

3 0.1 335 8.7 839 21.8

1 389 36.2 1 264 32.9

8 0.2 2 0.1

3 84.0 100.0

Päiväkodit Day homes lor school children

N~'!::'r %

'16 5.7 84 30.0 69 24.6 4.0 14.,8 39 13.9 24. 8.6

6 2.1 1 0.4 1. 0.4

280 100.0

Apulastentarha Aulassa oli v. 1951 50 lasta, joiden ikä vaihteli 4. vuodesta '15 vuoteen.

Laitokset . Institutions I,uku % Asunto Residence ...... I,uku % Number Number

Kaksikieliset (Bilingual) 819 18.2 1 kaup.osa (Part of the city) 95 2.1 Suomenkieliset (Finnish) 3018 . 67.0 2 20 0.4 Ruotsinkieliset (Swedish) 669 14..8 3 32 0.7

4. 230 5.1 5 68 1.5

Osasto Section 6 206 4..6 Lastentarhat (K indergar-

tens) ................ 384.0 85.2 7 293 6.5 kokopäiväosastot (Nursery

sections) .............. 1160 25.7 8 17 0.4 Koululasten päiväkodit 9 » 10 0.2

(Day homes tor school children) .............. 280 6.2 10 203 4..5

Lastenseimet (Day nurse-ries) ................ 336 7.6 11 576 12.8

Apulastentarha .......... 50 1.1 12 4.64. 10.3 13 218 4..8 14. 336 7.5 15 134. 3.0

Sukupuoli Sex 16 50 1.1 Poikia (Boys) .......... 2292 50.9 18 6 0.1 Tyttöjä (Girls) .......... 2 214. 4.9.1 20 1 0:0

21 73 1.6 22 .» 388 8.6

Laitokset . 1 nstitutions ~!~

Äidinkieli . N ative language

Suomi (Finnish) ........ 3657 Ruotsi (Swedish) ........ 839 Muu kieli (Some· other

language) ....... . . . . . 10

Syntymäpaikka . Place of birth

Helsinki ................ lt 181 Muu (Elsewhere) ........ 325

Kotipaikka . Domicile

Helsinki ................ lt 502 Muu (Elsewhere) ........ lt

%

81.2 18.6

0.2

92.8 7.2

99.9 0.1

13

Asunto . Residence ..... .

23 25 26

Pasila ................. . Muut rautatien länsipuo-

lella olevat alueet ... , ..

'Kumpula ............. . Muut rautatien itäpuolella

olevat alueet ......... , Saaret ................. . Liitosalue ............. . Paikkakunnat Helsingin ul-

kopuolella ........... .

Vanhempien sääty tai ammatti . Class or prolession 01 parents

Virkamiesten, suurliikkeen harjoittajien yms. lapsia (Otlicials, proprietors

I,uku NumblS1'

116 151

12

79

lt5

90

16 80

lt93

% 2.& 3 .• 0.8

1.7

1.0

2.0

0.4 1.8

10.1l

0.1

01 larger business, enterprises, ete.) ................................ 713 15.8 Pikkuliikkeen harjoittajien ja palveluskunnan lapsia (Proprietors 01 smaller

business. enterprises and service personnel) . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 876 19.4 Ammatti- ym. tehdastyöntekijäin lapsia (Factory workers etc. professionals) 18lt2 ltO.9 Muiden työntekijäin' ja näihin verrattavia lapsia (Other workers etc.) .... 1 075 23.9

Lapsia kaikkiaan (Grand total) ....................................... lt 506 100.0

6. Terveydenhoito

Selostus terveydellisistä oloista lastentarhoissa annetaan lukuvuosittain. Lastenseimien terveydenhoito siirrettiin v:n '1952 alusta äitiys- ja lastenneuvoloiden tehtäväksi. Lukuvuonna 1951/52 tarkastettiin Kanta-Helsingin lastentarhoissa 3 3lt 7 lasta ja liitosalueen lastentarhoissa 6lt3 lasta1). Terveydeltään epätyydyttävät lapset, joitten suhteen ei ole todettu edistystä, . lähetettiin neuvoloihin tai poliklinikoihin ja heille koetettiin järjestää oleskelua maalla kesä­sOOoloissa. Keväällä suoritettiin 683 lapsen uusintatarkastus, joiden terveydentila syksyllä oli ollut epätyydyttävä ja todettiin tällöin seuraavaa:

Puollpäivä· Kokopäivä· % 08. lapsia os. lapsia Yhteensä

Tila parantunut ................................... . 181 117 298 lt3.6 ennallaan ................................... . H6 82 228 33.4 huonontunut .................. , .............. . 105 52 157 23,0

------------------------------------Yhteensä lt32 251 683 100.0

Huonontuneitten määrä 23.0 % oli tänä vuonna tavallista suurempi (edellisinä vuosina 21.2 %, 16.8 %. H.2 %) johtuen siitä, että tuhkarokkoepidemia raivosi lastentarhoissa var­sinkin tammi-helmikuun aikana (juuri ennen uusintatarkastuksia) huomattavasti alentaen lasten terveydeptilaa. Tuhkarokon sairastaneille lapsille suositeltiin kalanmaksaöljyä ja keuh­kojen läpivalaisua.

1) Ks. myös taulukko-osastoa.

14

Kanta-Helsingin lastentarhoissa esiintyi ihosairauksia, esim. ihottumaa edelleen ja ihon epäsiisteyttä osoittava luku oli valitettavan suuri puolipäiväosaston lapsilla 582 ja kokopäivä­osaston lapsilla 355, yhteensä 937 eli 28.0 % kaikista tarkastetuista lapsista. Päätäitä havaittiin 2 lapsella. .

Apulastentarha Aulan lääkäri tarkasti Aulan lapset tarpeen vaatiessa. Liitosalueen lastentarhoissa todettiin lisäksi epämuodostumia tai ruumiin vikoja 8 pojalla

ja 10 tytöllä, yhteensä 18, lieviä kilpirauhasen toiminnan höiriöitä 6 pojalla ja 8 tytöllä ja . suurentuneet nielurisat 20 pojalla ja 27 tytöllä. Lisäksi tarkastettiin ruumiinrakennetta, ravit­

semustilaa, kasvojen väriä ja rintakehää.

Tarttuvia ja muita äkillisiä tauteja esiintyi lastentarhoissa ja -seimissä seuraavasti:

Lastentarhoissa sattuneet tarttuvat ja muut äkilliset taudintapaukset

Contagious and other sudden cases 01 diseases at the kindergartens

'" fl

t:l .... ..... >-1 ~II: :.,.11: >-1 ><:

li et' ~o

Ii ~I a: O '"ltr"

l~ "e. ii ~g. ~~ t( ~~ ~ :;~ " ... ~. ... ~. "'. ~ .

Tauti . Diseases Kanta-Helsingin laitoksissa

Tulirokko (Scarlet lever) ., 36 46 42 49 30 10 8 13 241 , Tuhkarokko (M easles) .. 59 63 • 239 445 314 93 22 15 1250. Kurkkumätä( Diphtheria) Hinkuyskä (Whooping

cough) .............. 3 1 15 12 27 32 46 47 24 207 Sikotauti (Mumps) 1 13 24 1 2 34 21 2 47 145 Vesirokko· (Chicken-pox) 2 18 66 65 70 53 62 57 44 437 Vihurirokko (German

measles) ..... " ....... 2 4 15 2 3 26

Liitosalueen laitoksissa

Tulirokko (Scarlet lever) 8 7 3 8 3 3 32 Tuhkarokko (Measles) .. 2 19 8 31 53 41 3 157 Hinkuyskä (Who?ping

cough) .............. 1 1 1 1 5 Sikotauti (Mumps) 12 22 1 1· 1 1 39 Vesirokko (Chicken-pox) 8 11 25 16 10 70 Hengityselinten taudit

(Respiratory diseases) 8 5 14 8 7 12 16 5 9 84 Vatsataudit (Digestive

diseases) .......... 7 4 2 15 10 38 Muut taudit (Other di-

seases) ........... ,. 8 14 6 19 11 22 34 17 19 150

Kertomusvuonna.esiintyi Kanta-Helsingin ja liitos alueen lastentarhoissa ja -seimissä erikoisen .runsaasti tuhkarokkoa, kaikkiaan 1 407 tapausta. Etenkin joulu-, tammi- ja helmikuussa häi­ritsi tauti lastentarhat yötä. Tulirokko, jota esiintyi edellisenä vuonna runsaasti, väheni kerto­musvuonna 273 tapaukseen. Kurkkumätää ei ollut yhtään tapausta.

15

Kanta-Helsingin lastentarhoissa tehtiin tuberkuliinisalvakokeita 3 H8 lapselle eli 910.1 % kaikista tarkastetuista. Tuberkuliinikokeista 30.7 % oli kielteisiä ja 69.3 % myönteisiä, mikä tarkemmin selviää alla olevista luvuista:

Rokottamattomia (Not vaccinated) Rokotettuja (vaccinated, Calmette)

Tutkittuja kaikkiaan

Kieltelsesti Myönteisesti reagoivia reagoivia Yhteensä

1033 533

966

186 1996

2182

619 2529

31108

Kielteisesti reagoivista lapsista 1010.8 % oli rokottamattomia ja 55.2 % rokotettuja, myön­teisesti reagoivista vastaavasti 8.5 % ja 91.5 %.

Liitosalueen lastentarhoissa tehtiin tuberkuliinikokeita 291 pojalle ja 289 tytölle, yhteensä 580 lapselle, joista 102 poikaa ja 53 tyttöä, yhteensä 95 lasta eli 16.4 % reagoi kielteisesti sekä 2109 poikaa ja 236 tyttöä, yhteensä 1085 lasta eli 83.6 %, myönteisesti.

Kokeiden tuloksista riippuen rokottamattomat lapset ehdotettiin CaImetterokotettaviksi, muutamat jo rokotetut lapset uudelleen rokotettaviksi ja muutamat lähetettiin tuberkuloosi­huoltolaan edelleen tutkittaviksi.

Liitosalueen lastentarhoissa tehtiin Calmetterokotusta 29 lapselle, 116 lasta rokotettiin kurkkumätää ja 7 lasta isoarokkoa vastaan. Hinkuyskärokotusta tehtiin 13 lapselJe.

Kuten edellä on mainittu, tarjottiin lapsille päivittäin yksi tai useampia aterioita. Ruoan kokoonpanossa ja valmistuksessa pyrittiin ottamaan huomioon sen sopivaisuus lapsille ja lää­kärin määräyksestä annettiin heikoille lapsille vahvistavia lääkkeitä.

Lastentarhalasten hampaiden hoito tapahtui kouluhammasklinikassa. Kertomusvuoden aikana tutkittiin Kanta-Helsingin lastentarhoissa kaikkiaan 3238 lapsen hampaat, ollen tut­kittujen lasten prosenttiluku 96.7. V. 1951 832 lapsen hampaat olivat hyviä, 1 716:n tyydyt­täviä, 655:n epätyydyttäviä ja 35:n huonoja. Liitosalueen lastentarhoissa 262 lapsen hampaat olivat terveet. 126:n viallisesti hoidetut ja 191 lapsen hampaat hoitamatta.

7. Ateriamaksut

Kasvatus ja opetus laitoksissa oli maksuton, mutta korvauksena saamastaan ruoasta lap­set suorittivat normaaliosastoilla 30 mk, kokopäiväosastoilla 60 mk, koululasten päiväkodeissa 30 mk ja lastenseimissä 125 mk päivältä.

IV. PUISTOLEIKKITOIMINTA

Kaupunginvaltuusto päätti elokuun 30 p:nä 1950, että lastentarhain kansliaan, jossa v:sta '1910 7 alkaen oli toinlinut tilapäinen puistoleikkitoinlinnan tarkastaja, perustetaan tammikuun 1 p:stä 1951 lähtien puistoleikkitoinlinnan tarkastajan virka sekä että lastensuojelulautakunnan valvoma leikkikenttätoiminta siirretään samasta ajankohdasta alkaen lastentarhain johto­kunnan alaiseksi.

Puistoleikkitoinlinta voidaan jakaa kahteen osaan: 1) ns. puistotätitoiminta ja 2) leikki­kenttätoiminta.

1) Puistotädit ovat yksityisiä henkilöitä, jotka maksua vastaan valvovat lasten ulkoilua. Puistoleikkitoiminnan tarkastaja jakaa ja valvoo heidän työskentelypaikkaansa kaupungin puistoissa ja muilla sopivilla paikoilla. Puistotädeille pidettiin valistus- ja leikkikurssit joulu­kuun 3 p:stä '13 p:ään; kurssien yhteydessä oli myöskin äitien leikki-ilta. Puistotätien illanviet­toja, joiden yhteydessä oli lastensuojelua koskevia esityksiä, pidettiin kertomusVuonna 6. Puistotäteinä työskenteli vuoden aikana 103 henkilöä 57:ssä eri paikassa eri puolilla kaupunkia. Lapsiryhmiä oli kaikkiaan 92, joissa oli keskimäärin 20 lasta.

16

2) Kesäleikkitoimintaa oli 11 eri paikassa. Kentät olivat avoinna kesä-, heinä- ja elokuun klo 10-15. Kaikki kentille pyrkivät lapset voitiin ottaa vastaan. Kullakin kentällä toimi vastaava leikinohjaaja sekä tarpeellinen määrä apulaisia, joille pidettiin n. 20 tuntia kestävät valmennuskurssit. Leikkikenttien päiväohjelmaan kuului ohjattua ja vapaata leikkiä sekä ilmainen keittoateria. Retkiä tehtiin yhteensä 59, joista 2 oli kaikille yhteiset retket kesä- ja loppujuhliin.

Leikkikentät ja lasten päivittäinen keskimääräinen lukumäärä oli seuraava:

Kenttä

Eläintarha, lähellä junarataa ............... . Hiekkaranta ............................. . Kaivopuisto, läntisessä osassa ............. . Lauttasaari, Kasinon ranta ............... . Töölö, Topeliuksen kansak .................. . Munkkiniemi, kansakoulu ................. . Vallila, lähellä velodromia ................. . Toukola, Annalan kenttä ................. . Malmi, jatkokoulu ......................... . Tapanila, urheilukenttä ................... . Pirkkola, Maunulan tien varrella ........... .

kesäk.

34.9 239 326 176 160 158 237 263 14.6

120 198

Kentillä yhteensä ............•............. 2 372

heinäk.

126 136 130

81 71 62 73

121 59 57 78

994

elok.

105 154. 130

77 55 4.2 42 83 58 53 64.

863

koko kesä sisäänk.

193 925 176 74.2 195 754. 111 ·4.01

95 4.41 87 328

118 422 155 315

87 339 77 305

112 311

1406 5283

Kesäkenttätoiminnan lisäksi kokeiltiin kertomusvuonna Kallion kentän pohjoispäässä myös ns. ympärivuotista leikkikenttätoimintaa. Lastentarhain johtokunnan ja urheilu- ja retkeily­lautakunnan asettaman neuvottelukunnan ehdotuksen perusteella esitti lastentarhain johto­kunta1), että leikkikentän perustamista ja toimintaa varten syyskuun 1 p:stä alkaen xn,yönnet­täisiin varat, jotka kaupunginvaltuusto myönsikin elokuun 29 p:nä. Kentällä valvoi toimintaa kaksi kaitsijaa ja kaksi apulaiskaitsijaa. Toimintaa varten rakennettiin lämmitettävä kaitsija­suoja, leikkivälinesuoja ja lasten käymälä. Leikkivälineistö käsitti sekä kesä- että talviväli­neistöä. Valvottu toiminta kentällä oli päivittäin klo 9-18, pimeimpänä aikana klo 9-16. Lapsia kävi kentällä seuraavasti: syyskuussa 388, lokakuussa 368, marraskuussa 252 ja joulu­kuussa 123, yhteensä 1 131 eli keskimäärin 282 lasta.

Leikkikentän lapsille pidettiin joulukuun 27 p:nä juhla Kallion koululla, jossa oli läsnä 160 lasta.

V. LASTENTARHAIN KESÄSIIRTOLAYHDISTYKSEN TOIMINTA

Lastentarhain kesäsiirtolayhdistys ylläpiti v. 1951 yhdeksää kesäsiirtolaa kaupungin myön­tämän apurahan turvin. Siirtoloissa oli alkukesällä 184. ja loppukesällä 185 lasta, joista 169 lasta oli koko kesän ja 16 puoli kesää. Lapset vietiin siirtoloiliin kesäkuun 5 p:nä ja tuotiin takaisin elokuun 24. p:nä. Puolikesän vaihto tapahtui heinäkuun 15 p:n ja 17 p:n välisenä aikana. Hoitopäiviä oli kaikkiaan 15 054.. Apulastentarha Aulan kesäsiirtolassa oli 21 lasta.

Siirtoloiliin lähtevien lasten valinnan suorittivat kunkin lastentarhan opettajat ja valintaan vaikuttivat seuraavat tekijät: lääkärin lausunto, kotiolot, varattomuus, kasvatuskyvyn puute yms.

Terveystilanne siirtoloissa oli hyvä. Säännöllisen päiväjärjestyksen, runsaan ulkoilun, vaihtelevan ja ravitsevan moan sekä

riittävän levon avulla pyrittiin järjestämään lapsille paras mahdollinen tilaisuus virkistyä ja vahvistua terveellisissä maalaisoloissa.

1) Lastent. jk. 13 p. elok. 156 §.

17

VI. KAUPUNGIN AVUSTAMA YKSITYINEN TOIMINTA

Kaupunki avusti kertomusvuonna seuraavia yksityisiä lastenseimiä, lastentarhoja ja koulu­lasten päiväkoteja:

Helsingin Ensi-Kodin lastenseimi sijaitsi Salmintien 8:ssa. Johtokunnan puheenjohtajana oli talousneuvos M. Sillanpää ja sihteerinä kansanedustaja M. Salmela-Järvinen. Seimen johtajana toimi sairaanhoitaja K. Kankkunen.

Kenraali Mannerheimin Lastensuoieluliiton Helsingin osaston Päiväkoti, joka sijaitsi Mikon­kadun 18:ssa, vastaanotti korkeakouluissa opiskelevien vanhempien lapsia. Johtokunnan puheenjohtajana oli tarkastaja M. Ahlberg ja sihteerinä rouva S. Sipi. Johtajana toimi sairaan­hoitaja K. Haapio.

Malmin Lasten Ystävät yhdistyksen ylläpitämä Aunelan lastenseimi sijaitsi Malmilla Laitu­rintien 3:ssa. Johtokunnan puheenjohtajana toimi rouva E. Nyman ja sihteerinä M. Palmu. Johtajana toimi lastenhoitaja M. E. Nuutila.

Pasilan lastenseimi toimi Kyllikinkadun 15:ssä. Johtokunnan puheenjohtajana oli talous­tirehtööri J. Hopeavuori ja sihteerinä teologian lisensiaatti O. Lähteenmäki. Johtajana toimi diakonissa S. Hongisto.

Suomen Lastenhoitoyhdistys ylläpiti kahta lastenseimeä. Johtokunnan puheenjohtajana oli filosofian tohtori E-M. von Frenckell ja toiminnanjohtajana rouva A. Horn. Seimet olivat: Brita Maria Renlundin lastenseimi, joka sijaitsi Toisen linjan 12:ssa ja jossa johtajana toimi sairaanhoitaja K. Svensson sekä B. E. von Schantzin histenseimi, joka sijaitsi Sepänkadun ,19:ssä ja jonka johtajana oli lastenkodinjohtajatar J. Winberg.

Tukholman Päiväkoti, joka toimi Kolmannen linjan 8:ssa, avasi koululasten päiväkodin lisäksi syksyllä 1950 lastenseimen. Johtokunnan puheenjohtajana toimi kirkkoherra F. Palm­gren ja kodin johtajana lastenhoitaja H. Husgafvel.

Töölön lastenseimi toimi,Mikael Lybeckin kadun 12:ssa ja sen johtokunnan puheenjohtajana oli terveyssisar R. Edgren ja sihteerinä terveyssisar M. Öhquist. Johtajana toimi lastenhoitaja G. Jakobsson. '

Haga svenska barntrådgdrd toimi Haagassa Urheilutien 5:ssä. Sen johtokunnan puheenjoh­tajana toimi rouva U. Vesterlund ja sihteerinä tuomari G. Vesterlund. Lastentarhan johtajana oli rouva G. Orre. '

Helsingin Nuorten Naisten Kristillisen Yhdistyksen lastentarha oli sijoitettu Pohj. Rautatie­kadun 23:een. Johtokunnan puheenjohtajana toimi opettaja A. Jauhiainen ja sihteerinä filo­sofian maisteri V. Saarikivi. Johtajana oli lastentarhanopettaja L. Rimpiläinen elokuun 31 p:ään saakka, josta alkaen lastentarhanopettaja A. Hyvärinen.

Kottby privata svenska barnträdgdrd sijaitsi Käpylässä Pohjolankadun 2:ssa. Sen johto­kunnan puheenjohtajana oli kansakoulunjohtaja K. Saltzman ja sihteerinä lastentarhanopettaja K. Moring. Johtajana toimi lastentarhanopettaja R. Andersen.

Stiltelsen Sedmigradskys Smdbarnsskola oeh Marias Asyl ylläpiti kolmea lastentarhaa. Johtokunnan puheenjohtajana oli filosofian tohtori G. Granqvist ja sihteerinä filosofian maisteri H. Backman. Lastentarhat olivat: Sedmigradskys småbamsskola 1, joka sijaitsi Oikokadun 7:ssä ja jossa johtajana toimi lastentarhanopettaja 1. Sundman, Sedmigradskys småbamsskola II, joka sijaitsi Sturenkadun 12--'-1!.:ssä ja jonka johtajana oli lastentarhanopettaja B. af Hällström sekä Marias Asyl, joka sijaitsi Iso-Robertinkadun 11:ssä ja jonka johtajana oli lastentarhanopettaja E. Wikberg.

Suomen Punaisen Ristin Uudenmaan piirin lastentarha sijaitsi Käpylässä Käpyläntien 10:ssä. Johtokunnan puheenjohtajana oli kenraali V. H. Palojärvi ja sihteerinä eversti A. Karring. Johtajana toimi lastentarhanopettaja, K. Salo.

Yllä mainittujen laitosten toiminta ja kaupungin niille myöntämät avustukset ilmenevät seuraavasta taulukosta:

18

Kaupungin avustamat yksityiset lastentarhat ja seimet

Private kindergartens and day nurseries subsidized by the city

Kustannukset, mk Palk- I.äsnäolo- Toiminta- E"pendilu", ",a1'''' koja päiviä päiviä

Place. Days of Wo1'ki"g I Hoito-dispiJ!lwle p,ese,.c~ day! Kaikkiaan päivää

Gra"d total kohden

Seimet - Day nurseries Helsingin Ensi Kodin lastenseimi. .. 18 5 H.2 299 1 897195 369 Mannerheimliiton H:gin osaston

päiv~oti ........................... 32 6332 270 · . · . Aunelan lastenseimi ............... 30 8 ~29 296 2 237 8~3 265 Pasilan lastenseimi .................. 20 ~ 051 266 1599639 395 Brita Maria Renlimdin lastenseimi 30 7502 266 2 238 837 298 } B. E. von Schantzhi lastenseimi 25 5911 270 1 935889 327 Tukholman päiväkoti ............... 30 · . 268 1) 3 822 732 .. 1) Töölön lastenseimi .................. 38 8639 301 3270017 378

Lastentarhat • Kindergartens Haga svenska bamträdgård ...... 25 · . 182 260007 · . Helsingin NNKY:n lastentarha ... 50 8 69~ 200 1317067 151 Kottby privata svenska bamträdg. 50 · . 202 1 271 3~9 · . Sedmigradskys smAbamsskola ... 3) 150 · . 19~ · . · . Suomen Punaisen Ristin Uuden·

maan piirin lastentarha ......... 3) 50 8005 231 2 570 001 · . Päiväkoti . Day home tor school

children Tukholman päiväkoti ............... 80 · . 205 ') · . · . 1

6)

Yhteensä (Total) 1 628 1 62705 1 3 ~50 1· 22 ~20 576 12 1831

Kaupungin myöntämä avustus,

mk .4.llowa""

g1'a"ted by eity

1 0.00000

6~0 000 1000000 90~ 320

3 ~27 000

2062000 1550000

200000 895580 975 000

2 ~82 078

951200

. . 16087178

1) Tähän sisältyy koululasten päiväkodhl kokonaiskustannukset. - 2) Tähän sisältyy koululasten päiväkotia varten myönnetty apuraha. _"8) Näistä 25 paikkaa oli kokopäiväosaston paikkoja. - ') Ks. alav. 1. - 5) Ks. alav. 2.

19

VII. LASTENTARHAIN YNNÄ NIIHIN LIITTYVIEN LAITOSTEN TALOUS

Menot ja tulot kalenterivuonna 1951

Expenditure and income during the calendar year 1951

Menot . Expenditu1'e

J 0 h t 0 k ~ n taj a k a n s 1 i a (Boa1'd and ollices) ..................... . La i t 0 k se t (Institutions) ........................................... .

Palkat ja palkkiot (Sala1'ies and lees) ............................... . Vuokrat (Rents) ................................................... . Lämpö (Heating) ................................................... . Valaistus (Lighting) ................................................. . Siivoaminen (House cleaning) ........................... '.' .......... . Kaluston hankinta (Acquisition 01 equipment) ......................... . Kaluston kunnossapito (M aintenance 01 equipment) ................... . Tarverahat (1 ncidental expenses) ..................................... . Vaatteiden pesu (Washing) ......................................... . Ruokinta (Feeding) ................................................. . Lääkkeet ja lasten hampaiden hoito (Medical supplies and dentaI se1'vice 01

the child1'!n) ...................... : .............................. . Askarteluvälineet (Equipment tor occupying the child1'en) ............... . Suoranaiset avustukset (A ctual' allowances) ........................... . Vaatteiden hankinta (Acquisition 01 clothing) ......................... . Lasten kesävirkistys (Summe1' 1'ec1'eation 01 the child1'en) ............... .

Per u s t etu t u u det 1 a i t 0 k s e t (New kinde1'ga1'tens and new sections) Töölön lastentarha ja seimi ......................................... . Käpylän lastentarha ja sehIU ....................................... . Ruskeasuon lastentarha ja seimi ..................................... . Maunulan lastentarha ja seimi ........................... ' ............ . Lasten leikkikenttätoiminta ......................................... . Herttoniemen lastentarha ja seimi ................................... .

Yk s i t y i s i 11 e 1 a s t e n s e i,m i 11 e suo r i t etu t av u s t u k se t ( A llowances to p1'ivate institutions) ................................. .

Kaikkiaan (Grand total)

Tulot . Income

Valtionapu (Government subsidies) ....................................... . Lasten ruokamaksut (Child1'en's boa1'd) ......•........................... Luontoisetujen korvaukset (Compensation 101' wages paid in kind) ......... . Uusien laitosten tuottamat tulot . Income l1'om the new institutions

Töölön lastentarha ja seimi ......................................... . Käpylän lastentarha ja seimi ....................................... . Ruskeasuon lastentarha ja seimi ..................................... .

Kaikkiaan (Grand total)

Mk: .• Ma,ko

5189179 200877 915 129279927 13808096

4039886 254514 964814

5245337 1 178 034

319075 278 393

17282439

/ 633578 1 598203

91241 131 290

2025760

5 797 839 3 644 018 6 337 820 3065572 3934428

967 651

11 077 880

217144974

49583 786 30142 831

3234690

1 257 628 146

385162

84604243

SEDMIGRADSKYN PIENTENLASTENKOULUT JA MARIAN TURVAKOTI

THE SEDMIGRADSKY NURSERY SCHOOLS AND THE MARIA ASYLUM

Johtokunta. Sedmigradskyn pientenIastenkoulujen ja Marian turvakodin säätiön johto­kuntaan kuuluivat v. 1951 seuraavat kaupunginvaltuuston valitsemat jäsenet: rouva A. Bock­ström, filosofian maisteri E. Bruun, autonkuljettaja A. Fransman, filosofian tohtori G. Gran­qvist, varatuomari R. Nybom ja työnjohtaja J. Sundman. Puheenjohtajana oli tohtori Gran­qvist ja varapuheenjohtajana autonkuljettaja Fransman. Taloudenhoitajana ja säätiön kiin­teistöjen isännöitsijänä oli rakennusmestari V. Fyrqvist ja sihteerinä filosofian maisteri H. Backman.

Johtokunta päätti lopettaa Sturenkadun varrella toimineen ulkoilmaosaston sekä järjestää samaan kouluun kokopäiväosaston syyslukukauden alusta. Kaupungin kanssa päätettiin ryhtyä neuvotteluihin Oikokadun varrella toimivan pientenlastenkoulun siirtämisestä kau­pungin haltuun. Kaikki säätiön laitosten siivoojanvirat päätettiin lopettaa yhdenmukaisesti kaupungin lastentarhoissa suoritetun järjestelyn kanssa ja siirtää siivoojien tehtävät keittä­jille ja aputytöille. Kaupungin kanssa käytyjen emo neuvottelujen perusteella johtokunta päätti anoa kaupungilta 2 ~82 078 mk:n suuruista määrärahaa v:n 1951 arvioidun tappion peittämiseen sekä 2.5 milj. mk v:lle 1952. Suomenkielisten kansakoulujen johtokunnalle myön­nettiin oikeus omalla kustannuksellaan suorittaa eräitä korjaustöitä Oikokatu 7:ssä sijaitsevassa rakennuksessa.

Syyskuussa johtokunta päätti ottaa uuden, 1 mUj. mk:n suuruisen kiinnelainan. Virkailijoita varten vahvistettiin uusi johtosääntö tammikuun 1 p:stä 1952, missä virat

järjestettiin uudelleen siten, että muodostui erillinen taloudenhoitajan virka ja isännöitsijän virka. Lastentarhojen huoneistoja sallittiin luovuttaa olympiamajoitukseen; lisäksi päätettiin tarpeen mukaan luovuttaa niitä yksityisten lastentarhojen käyttöön.

Opettaiat, työaika, toiminta. Kertomusvuonna oli toiminnassa kolme lastentarhaa, joista Oikokadun Sedmigradskyn I pienten1astenkoulussa oli kolme osastoa ja Sturenkadun II pien­tenlastenkoulussa samoinkuin Ison Robertinkadun Marian tui-vakodissa kummassakin kaksi osastoa. Lisäksi Marian turvakoti ylläpiti Sturenkadun lastentarhan yhteydessä ulkoilma­osastoa toukokuun 31 p:ään asti ja syyskuun 1 p:stä lähtien kokopäiväosastoa. Opetusta johti lastentarhoissa johtaja yhden apulaisopettajan avustamana paitsi Oikokadun koulussa ja syys­lukukaudella kokopäiväosastossa, joissa apulaisopettajia oli kaksi.

Kevätlukukausi aloitettiin tammikuun 9 p:nä 1951 ja syyslukukausi syyskuun 1 p:nä, jolloin ilmoittautumisia otettiin vastaan.

Askartelu käsitti kuten edellisinäkin vuosina: leikkiä rakennuspalikoilla, ompelua, leikkaa­mista, piirtäDustä, helmien pujotusta, muovailua, talousaskartelua tytöille, voimistelua ja laulua.

Kokopäiväosasto muodosti oman erillisen osastonsa, joka ainoastaan laulu- ja leikkitunneilla oli yhdessä muiden lastentarhalasten kanssa. Kokopäiväosaston askartelu oli suunnilleen sa­mantapaista kuin muilla osastoillakin. Lapsia koetettiin pitää mahdollisimman paljon ulkona.

Oppilaita oli lastentarhoissa kevätlukukaudella 1951 yhteensä 188 ja syyslukukaudella 199 lasta.

2'1

Koko oppilasmäärä vuonna 1951

Total number 0/ pupils during the year 1951

Kevätlukukaudella Syyslukukaude1la Lastentarha K indergarten Spring term Autumnte,m

Poikia Tyttöjä Yhteensä Poikia Tyttöjä Yhteensä Boys Gi,/$ Total Boys Gi,1s Total

Sedmigradskyn koulu I .......... 30 t.2 72 3t. t.O 7t. ~ » II .......... 25 25 50 20 30 50

Ulkoilmaosasto .................. 8 8 16 16 9 25 Marian turvakoti ................ 18 32 50 20 30 50

Yhteensä (Total) 81 107 188 90 109 199

Lapsista lokakuun 1 p:nä 1951 hankittujen yksityiskohtaisten tietojen perusteella esitetään seuraava yhdistelmä:

Lasten lukumäärä lokakuun 1 p :nä 1951

Number 0/ children as per 1st October 1951

Ikä Age

2 vuotta (years) 3 t. 5 6 7

')

Sukupuoli Sex Poikia (Boys) ............. . Tyttöjä (Girls) ......... ' .. .

Äidinkieli N ative language Suomi (Finnish) ........... . Ruotsi (SwedisM ........... . Muu kieli (Some othe,. language)

Sy.ntymäpaikka Place 01 birth

I,uku Number

6 38 80 68

%

3.0 19.1 40.2 3t..2

7 3.5

90 t.5.2 109 5l..8

13 6.5 182 91.5

t. 2.0

Asunto Residenee

1 kaup.osa (Part 01 the city) 2

3 t.

5 6 7 8

1.0

11 12 13 g

15 22 25

')

,)

Helsinki ................... . 196 98.6 3 1.5

Muut alueet rautatien itäpuol. Muu (Elsewhcre) ........... .

Vanhempien sääty tai ammatti . (Class 01' pro/essioll 0/ parents)

Virkamiesten, suurliikkeen harjoittajien yms. lapsia (Ollicials, proprie-tors 0/ larger business enterprises, ete.) .......................... .

Pikkuliikkeen harjoittajien ja palveluskunnan lapsia (Proprietors 01 smaller business enterprises and serviee personnel) ............... .

Tehdas- ja ammattityöntekijäin.lapsia (Faetory workers ete. prolessionals) Muiden työntekijäin ja näihin verrattavien lapsia (Other workers ete.)

Lapsia kaikkiaan (Grand totat) ................................... .

7t.

67 t.6 12

199

N~!:" % 69 3t..7

2 1.0 9 t..5 6 3.0

25 12.6 2

5 2 1 9

t.5 t. 8 1 9 1 1

1.0 2.5 1.0 0.5. t..5

22.7 2.0 t..o 0.6 t..6 0.5 0.6

37.2

33.7 23.1

6.0

100.0

22

Taudintapaukset. Lastentarhoissa esiintyneet taudintapaukset ilmenevät seuraavasta taulu­kosta:

Tauti '. Diseases S:skyn pientenlastenkoulut 1 II

Tulirokko ............. ,., ............... '. 2 4. Tuhkarokko ........................... . 5 5 Hinkuyskä ............................. . 8 Sikotauti ............................... . Vesirokko 5 Nokkoskuume ............ ' ...... : ........ . Influenssa ............................. . 16 30 Angina ....... , ......................... . 10 21 Vatsataudit ............................. . 1 4. Muu ................................... . 5 4.

Marian turvakotI

18 1

7 3 1 8

10

17

UIkoilma-osasto

1

15 2

Yht~ensä

24. 11

9 7 8 1

69 4.3

5 26

Hampaidenhoitoa annettiin lapsille Vallilan ruotsinkielisessä, kansakoulussa toimivassa hammasklinikassa.

Ruokinta. Kaikki lapset saivat lastentarhoissa aterian keitettyä ruokaa, josta he maksoivat 30 mk ja kokopäiväosastolla 50-60 mk. Sedmigradskyn pientenlastenkoulu I:ssa 8 ja II:ssa 10 lasta vapautettiin ruokamaksujen suorittamisesta.

Vaateavustusta ei kertomusvuoden aikana jaettu. Vanhempainkokous. Eri lastentarhoissa pidettiin viisi vanhempainkokousta tai äitieniltaa. Menot ia tulot. Yhteenveto Sedmigradskyn pientenlastenkoulujen ja Marian turvakodin

talouden tilinpäätöksestä joulukuun 31 p:nä 1951 on seuraava:

Menot . Expenditure

Lastentarhat (Nursery schools) ........................................... . Kiinteistöt (Real estates) ................................................. . Yleiset kulut (General expenses) ........................................... . Yleiset maksut (General payments) ....................................... . Vakuutusmaksut (Insurance premiums) ................................... . Korot (1 nterests) . . • • . . . . . . . . . . . ........................................ .

,Poistoja (Reductions) ..................................................... .

Yhteensä (Total)

Tulot . 1 ncome

Mk • Ma,ks

3530236 3988126

20933 17714.5 236291 156 717

90000

81994.4.8

Kiinteistöt, vuokria (Real estates, rents) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . 4. 4.30 029 Valtion avustus (Government subsidies) .... .. .. . . . . .. .. . . . . . . .... . . .. .. .. .. 14.27509 Kaupungin avustus (Allowance granted by city) .............................. 2182078 Korot (Interests) ...... .............. .... .... .. ...... .. .. .. ............ .. 73113 Tappio (Delicit) .......................................................... 86 719

Yhteensä (Tolal) 8 199 4.4.8

23

Marian turvakodin menot ja tulot kalenterivuonna 1951 Expenditure and income 01 the Maria asylum during the calendar year 1951

Menot . Expenditure

Lastentarha (Nursery schooljlJ ........................................... . Kiinteistö (Real estate) .................•........••........................ Yleiset kulut (General expenses) ......... : ........................... ' ...... . Vakuutusmaksut (Insurance premiums) ................................... . Korot (1 nterests) ....................................................... . Poistoja (Reductions) ........................................ ,.- ............. . Puhdas voitto (Surplus) ......................... '.......... .............. .

Yhteensä (Total)

Tulot . 1 ncome

Kiinteistö, vuokria (Real estate, rents) ...................................... . Valtion avustus (Government s1tbsidies) ................................... . Kaupungin avustus (Allowance granted by city) ............................. . Korot (1 nterests) ....................................................... .

Yhteensä (Total)

Mk • M",ks

2 266 902 f 137 439

38736 133064 486639

47000 9841

411.9621

2878645 862013 300000

78963

4119621

1) Tästä Sturenkadun lastentarhan yhteydessä toimivien kokopäivä- ja ulkoilmaosaston ylläpito 691118 mk. .

SUOMENKIELISET KANSAKOULUT FINNISH PUBLIC ELEMENTARY SCHOOLS

1. KANSAKOULUJEN JOHTOKUNTA JA VIRKAILIJAT

Johtokunta. Suomenkielisten kansakoulujen johtokuntaan kuuluivat lukuvuonna 1951/52 kaupunginvaltuuston valitsemina filosofian tohtori A. K. Kivialho puheenjohtajana, halli­ja torikaupan valvoja P. O. Kivi varapuheenjohtajana, filosofian maisteri J. J. Saukkonen, toimitsija O. Jokinen, valtiotieteiden kandidaatti T. Ristimäki, filosofian maisteri A. Voipio­Juvas ja opettajiston valitsemana opettaja S. T. Rekola. Johtokunnan sihteerinä toimi filo­sofian maisteri S. Liikkanen syyslukukaudella ja opettaja K. Syväniemi kevätlukukaudella. Kaupunginhallituksen edustajana kokouksissa oli sairaala- ja opetusasiainjohtaja P. Railo.

Johtokunta kokoontui kertomusvuonna 2ft kertaa. Johtokunnan lukuvuonna 1951/52 tekemistä tärkeimmistä päätöksistä ja esityksistä mai­

nittakoon seuraavat: Elokuun 30 p:nä esitettiin kaupunginhallitukselle, että raittiusyhdistys Koitto r.y.:n talosta

vuokrattaisiin huonetiloja kansakoulun käyttöön;. annettiin lausunto kaupunginhallitukselle sairaaloissa olevien he1sinkiläislasten opetuksen järjestämisestä; hyväksyttiin kansakoulujen kerhotyön toimintasuunnitelma työkaudeksi 1951/52; suostuttiin siihen, että eräissä liitos­alueen kouluissa entiseen tapaan saadaan järjestää jumalanpalveluksia ja pyhäkoulutoimintaa; päätettiin asioiden käsittelyn jouduttamiseksi pitää johtokunnan kokouksia joka toinen viikko; päätettiin luovuttaa kotitalouslautakunnan käyttöön kouluhuoneita kurssi- ja neuvontatoi­mintaa varten; annettiin valtakirja ft 7 opettajalle alakansakoulunopettajaI). virkaan; hyväk­syttiin v:n 1952 talousarvioehdotus; päätettiin tarkastajaneuvoston esityksestä pyytää kau­punginhallituksen toimenpidettä vieraspaikkakuntalaisten oppivelvollisten lasten koulun­käyntimaksujen korottamiseksi.

Syyskuun 13 p:nä tehtiin esitys palkkalautakunnalle veistonjohtajan palkkion korotuk­sesta; annettiin lausunto Lauttasaaren kansakoulun luonnospiirustuksista; myönnettiin turkki­laiselle kansakoulu1le oikeus käyttää Lapinlahdenk. 10:n koulun veistosalia ja vahvistettiin vähävaraisten oppilaiden vaatetus- ja jalkineavustusperusteet.

Syyskuun 27· p:nä vuokrattiin Vartiokylän kansakoulu koululasten kesäsiirtolaksi kesäksi 1952; tehtiin kaupunginhallitukselle esitys 1 koululääkärin palkkion korotuksesta; esitettiin kaupunginhallitukselle, että Pitäjänmäen kansakoulussa saataisiin järjestää kotitalousopetusta myöskin pojille ja että Lauttasaaren yhteiskoulusta vuokrattaisiin kouluhuoneita alkaneen lukuvuoden ajaksi.

Lokakuun 11 p:nä valittiin opettaja V. Jokinen kansakoulujen kirjastosihteeriksi; annettiin kaupunginhallitukselle lausunto kansakoulutoimen järjestysmuodon perusteista annetun ase­tuksen 3f §:n muuttamisesta; esitettiin kiinteistölautakunnalle ehdotus Tehtaanpuiston yhteis­koulun kanssa tehtäväksi, kouluhuoneiden käyttöä koskevaksi molemminpuoliseksi sopimuk­seksi; esitettiin kaupunginhallitukselle ehdotus vahtimestareille, siivoojille ja talonmies-läm­mittäjille maksettavien yli- ja pyhätyöpalkkioiden maksuperusteiksi.

Lokakuun 25 p:nä tehtiin kaupunginhallitukselle esitys imurien asentamisesta Aleksis Kiven koulun veistosaleihin; annettiin kaupunginhallitukselle lausunto rakennettavaksi ehdo­tettujen kansakoulujen kiireellisyysjärjestyksestä; valittiin kouluhoitajaksi terveyssisar L.

25

Koskeno; valittiin veistokalustonhoitajaksi 'puuseppä J. Niilola; annettiin kaupunginhalli­tukselle lausunto turkkilaisen kansakoulun ja ns. Tabunoff-koulun avustamisesta kaupungin

. varoilla.

Marraskuun 8 p:nä annettiin kaupunginhallitukselle lausunto Pasilan korttelin n:o 563 tontilla n:o 3 Susannankadun varrella olevien rakennusten hallinnasta; annettiin lausunto esikaupunkialueilla sijaitsevien metsien ja metsäisten tonttien siivouksesta.

Marraskuun 22 p:nä esitettiin, että Malmin eteläisellä kansakoululla olevasta opettajan­asunnosta muutostöillä hankittaisiin lisätiloja kansakoulujen käyttöön; valittiin keskuskir­jastonhoitajat 8 kansakouluun; esitettiin, että Satakuntalaisen osakunnan talosta vuokrat-taisiin huonetiloja kansakoulun käyttöön. .

Joulukuun 5 p:nä annettiin lausunto kaupunginhallitukselle oppilaiden ottamisesta valmis­tavaan ammattikouluun kansakoulun VII luokalta; annettiin lausunto liitosalueen koululää­kärin viran hakijoista; samoin lausunto koulupsykiatrin viran hakijoista; esitettiin Eläintarhan kansakoulurakennuksen muutostyöehdotus.

Joulukuun 20 p:nä esitettiin kaupunginhallitukselle, että talosta Kruunuvuorenkatu 11 vuokrattaisiin huonetiloja kansakoulun käyttöön; päätettiin maksaa koulukirjastojen hoita­jille kirjastojen järjestelytyön suorittamisesta palkkio kirjaston nideluvun perusteella.

Joulukuun 20 p:nä annettiin kaupunginhallitukselle lausunto opettajien matkastipen­deistä; esitettiin, että kaupungin kustannuksella lähetettäisiin luistelijoita koko maan kansa­koululaisten luistelukilpailuihin.

Helmikuun 7 p:nä esitettiin kaupungin IV aloitetoimikuntaan vuodeksi 1952 varsinaisiksi edustajiksi opettajat E. Saarinen ja O. Laukama ja varaedustajiksi opettajat E. Rauhamaa ja V. Ojaniemi; esitettiin kaupunginhallitukselle, että 12. kaupunginosan korttelissa n:o 372 varattaisiin tontti n:o 2 koulutontiksi kansakoulua varten; esitettiin asetettavaksi apukoulu­komiteå apukoulun opetussuunnitelman ja apukouluohjesäännön laatimista varten; päätettiin kokeilumielessä järjestää kotitalousopetusta Käpylän kansakoulun VI luokan pojille.

Helmikuun 21 p:nä esitettiin kaupunginhallitukselle, että oppilasmäärän lisääntymisen takia perustettaisiin 2 uutta kouluhoitajan virkaa; annettiin lausunto kansakoulujen voimistelu­telineistä; päätettiin julistaa haettavaksi koeajaksi 117 opettajanvirkaa; esitettiin kirjasto­sihteerin palkkion korotusehdotus.

Maaliskuun 6 p:nä nimettiin johtokunnan edustajiksi apukoulukomiteaan tarkastaja U. Somerkivi ja opettaja E. Ekholm; esitettiin kaupunginhallitukselle, että koulukotien opettajien palkkausta parannettaisiin ja opetusvelvollisuus järjestettäisiin samaksi kuin kaupungin kou­luissa.

Maaliskuun 20 p:nä esitettiin· kaupunginhallitukselle, että kansakoulujen korvapoliklini­kalle saataisiin palkata apulainen; annettiin lausunto Pukinmäen kansakoulurakennuksen rakentamisesta.

Huhtikuun 3 p:nä annettiin kaupunginhallitukselle lausunto Bredbackan tilan pääraken­nuksen siirtämisestä kansakoulujen hallintaan; päätettiin julistaa haettavaksi apukoulun kuraattorin virka; esitettiin, että kaupunginhallitus myöntäisi 200 000 markan matka-avus­tuksen Munkkiniemen Maanantai-kuoron ja Töölön kansakoulun Tyttökuoron yhteistä ulko­maista konserttimatkaa varten; ja esitettiin toisen puhevikaisten opettajan palkkaamista lukuvuodeksi 1952/53.

Huhtikuun 17 p:nä esitettiin kaupunginhallitukselle kansakoululaisten ihotautipolikli­nikan perustamista lukuvuodeksi 1952/53 Yliopiston ihotautien poliklinikan yhteyteen; esi­tettiin, että johtokunta valtuutettaisiin järjestämään erikoisluokka huonokuuloisten oppivel­vollisten opetusta varten; esitettiin ehdotus Kaupunkiliiton ansiomerkkien jaosta 30 vuotta Helsingin kaupungin palveluksessa toimineille kansakoulunopettajille.

Huhtikuun 21 p:nä valittiin koeajaksi 117 opettajaa. Toukokuun 6 p:nä esitettiin kaupunginhallitukselle, että lukuvuoden 1953 alusta perus­

tettaisiin 2 luku- ja kirjoitusklinikkaa kansakoulujen yhteyteen; esitettiin, että huonoryhti­sille oppilaille saataisiin järjestää ryhtivoimistelua kuten edellisenäkin lukuvuonna; hyväk-

26

syttiin jatkoluokkien kevätretkeilysuunnitelmat ja myönnettiin tarkoitukseen tarvittavat varat; esitettiin kaupunginhallitukselle ehdotus yläkoulun tyttöluokkien opettajien, alakoulun­opettajien ja kouluhoitaj,ien palkkojen korottamisesta.

Toukokuun 15 p:nä määrättiin tilapäiseksi puhevikaisten opettajaksi opettaja K. Pasanen lukuvuodeksi 1952/53 ja korvapoliklinikan tilapäiseksi apulaiseksi sairaanhoitaja A. Raivio vuoden 1952 loppuun; päätettiin muodostaa 'Lapinlahdenkatu 6:n kansakoulu itsenäiseksi kouluksi; esitettiin kaupunginhallitukselle, että Et. Hesperiankadun varrella oleva kortteli n:o ~51 sopivasti laajentaen varattaisiin' koulutontiksi.

Toukokuun 29 p:nä annettiin lausunto Lapinlahdenkadun kansakoulun osittaisesta vuok­raamisesta Helsingin Opettajakorkeakoululle kesälukukaudeksi 1952 ja lukuvuodeksi 1952/53; apukoulun kuraattoriksi valittiin opettaja F. Sandvall; valittiin kansakoulujen kanslian talous­puolelle toimistoapulaiseksi A. Karhunen; valittiin Ryttylän' koulukodin poikaluokkien opetta­jaksi opettaja L. Lipasti; esitettiin lastensuojelulautakunnalle, että koulukotien 26. palkka­luokkaan kuuluvien apukoulunopettajien palkat siirrettäisiin yläkoulun opettajien palkka­luokkiin.

Kesäkuun 12 p:nä valittiin kouluhoitajiksi terveyssisaret H. Sinisalo ja O. Silvennoinen; päätettiin tehdä muutos opetussuunnitelmaan V luokan maantiedon ja historian opetuksessa; esitettiin kaupunginhallitukselle, 'että vuoden 1953 alusta perustettaisiin kansakoulujen kas­vatusneuvolaan kolmannen koulupsykologin virka.

Kesäkuun 16 p:nä valittiin väliaikaisiksi opettajiksi lukuvuodeksi 1952/53 yhteensä 136 opettajaa; esitettiin kaupunginhallitukselle, että talosta Alppikatu 1 luovutettaisiin huone­tiloja kansakoulun käyttöön.

Heinäkuun 2~ p:nä päätettiin julistaa johtokunnan sihteerin virka haettavaksi; esitettiin kaupunginhallitukselle, että Arkadian Yhteislyseosta, Lapinpuiston Yhteislyseosta, Pakilan kirkosta ja raittiusyhdistys Koiton talosta vuokrattaisiin huonetiloja kansakoulun käyttöön; annettiin lausunto Ryttylän koulukodin opetussuunnitelmasta; valittiin koulukotien opetta­jiksi ~ opettajaa koeajaksi ja 1 väliaikaiseksi; määrättiin Mäkelän koulun johtajaksi opettaja E. Kaipiainen ja Meilahden koulun johtajaksi opettaja V. Ikävalko; esitettiin kaupunginhalli­tukselle, että kansakoulujen kansliaan perustettaisiin 2 uutta toimisto~pulaisen virkaa; mää­rättiin kansakoulujen piirissä tapahtuvan vapaaehtoisen musiikkitoiminnan järjestämisen perusteet.

Virkailiiat. Suomenkielisten kansakoulujen ensimmäisenä tarkastajana oli kertomuSvuonna filosofian tohtori A. 1. Huuskonen, toisen tarkastajan sijaisena filosofian maisteri M. P. A. Kuosmasen virkavapaana ollessa filosofian maisteri U. A. Somerkivi, taloudenhoitajana kansa­koulunopettaja M. Paaso ja sihteerinä filosofian maisteri S. Liikkanen syyslukukauden ja opet­taja K. Syväniemi kevätlukukauden, koululääkäreinä toimivat ensimmäinen koululääkäri, lääketieteen ja kirurgian tohtori A. 1. Muroma, lääketieteen lisensiaa1;ti T. 1. Järvinen, lääke­tieteen tohtori S. Lahdensuu, lääketieteen tohtori V. Leppo ja liitos alueella lääketieteen ja kirurgian tohtori L. Kena-Wickstrand. Silmäpoliklinikan lääkärinä toimi lääketieteen lisen­siaatti M. Katavisto, korvapoliklinikan lääkärinä lääketieteen ja kirurgian tohtori J. Lumio ja lastenpsykiatrina lääketieteen lisensiaatti M. Selvänne~Varheenmaan virkavapaana ollessa lääketieteen lisensiaatti S. Wiherheimo. Koulupsykologeina olivat filosofian maisteri M. Kyyrö ja filosofian maisteri M. Kärnän virkavapaana ollessa neiti P. Toni, sosiaalihoitajana neiti V. Nieminen ja kouluhoitajina terveyssisaret A. Aarnio, M. Halla, S. Halko, E. Hohenthal, S. Isola, A-L. Järnefelt, M. Massinen, L-M. Pätilä, L. $aarikko, A. Sallamaa, S. Sarkkaman virka­vapaana ollessa H. Alitupa, S. Setälä, K. Sinkoaho ja S. Vuorela. Toimistoapulaisina kansa­koulujen kansliassa olivat· neidit ·M. Soikkeli, A. Pyrhönen, A. Kunnas, S. Viljanen, K. Vallo ja S. Mäenpää. Tilapäisinä toimistoapulaisina olivat neiti A. Rättö ja rouva E. Toivonoja. Oppivelvollisten lasten luettelonhoitajana oli rouva T. J. Karttunen ja toimistoapulaisena neiti A. Laaksonen. Kodissakävijöinä toimivat neiti T. Peltomäki ja rouva 1. Boman. Liikun­nanneuvojina toimivat voimistelunopettajat P. Teräsvirta ja 1. Meurman. Kanslian vahti­mestarina oli O. Rove.

27

II. VIERAILUT Neuvostoliiton varaopetusministeri Nikolai Netsajev vieraili seurueineen marraskuussa

1951 Aleksis Kiven, Lapinlahden, Maunulan ja Käpylän kouluissa tutustuakseen kaupungi,n kansakoululaitokseen.

Piispa E. Gulin vieraili Paavalin seurakuntaa tarkastaessaan joulukuun 10 p:nä 1951 myös Toukolan koululla. Vierailun yhteydessä järjestettiin joulukuun 8 p:nä Vallilan ja Toukolan kansakoululaisille koululaisjumalanpalvelus Paavalin kirkossa.

Intialainen YK:n stipendiaatti Whneysnit Kahjanam tutustui Helsingin kansakoulu­rakennuksiin toukokuussa 1952 .

. Japanilainen Kioton Yliopiston professori KiYQshi Kitazawa tutustui olympialaisten aikana kansakouluihin, koulujärjestelmään ja erikoisesti liikunnan opetukseen.

Hampurilainen opettajapariskunta Schmidt kävi kesällä 1952 tutustumassa kansakouluihin, erikoisesti alakoulun työtapoihin.

Näitten lisäksi ovat useat henkilöt kotimaasta vierailleet kaupungissa tutustuakseen kansa­koululaitokseen ja sen työmuotoihin.

III. KOULUMUODOT Luokkien lukumäärä eri kouhtissa

Number 01 classes

Luokka • Class Koulut Schools

1 I II I III I IV I V I VI I I I Yht. VII VIII T otal

Alakoulu, sekaluokkia (Primary stage, mixed classes) 153 136 289 Yläkoulu (Secondary stagB)

poikaluokkia (boys' classes) ........................ 40 46 23 17 126 tyttöluokkia (girls' classes) ........................... 38 46 19 14 117 sekaluokkia (mixed classes) ........................... 33 32 22 21 108

Jatkokoulu (Continuat~on school) poikaluokkia (boys' classes) ............................ 17 14 31 tyttöluokkia (girls' classes) ........................... 13 10 23 sekaluokkia (mixed classes) ........................... 1 1 2

Yhteensä (Total) 153 136 111 124 64 52 31 25 696

Tarkkailuluokat (Classes 101' problem childrB1l) ... 1 2 3 3 2 2 13 Erityisluokat (Specialclasses) ........................ 1 1 1 3 Apukoulu (School tOI' backward children)

poikaluokkia (boys' classes) ........................ sekaluokkia (mixed clp.sses) ........................ 1 3 4 7 5 4 5 29

Yhteensä (Total) 1 21 51 81 111 81 61 51 1 45 Luokkia oli siis lukuvuonna 1951/52 kaikkiaan 742, joista Kanta-Helsingin kouluissa 510

ja liitos alueen kouluissa 232.

IV. ' KOULUJEN OPPILASMÄÄRÄ Oppilasmäärä kouluittain

Number 01 pupils per school Luku % N .. mb.,.

Alakoulu (Primary stage) ......................................... . 8886 4Ö.6 Yläkoulu (Secondary stage) ............. , ........... , ............. . 10858 49.6 Jatkokoulu (Continuation school) ................................... . 1596 7.3 Tarkkailuluokat (Classes tor problem children) ....................•... 129 0.& Erityisluokat (Specialclasses) ....................................... . 17 0.1 Apukoulu (Classes tor backward children) ........................... . 421 1.9

~~----~-----------------Yhteensä (Total) 21 907 100.0

28

. Lukuvuoden kuluessa eronneet oppilaat eroamissyyn mukaan ryhmitettyinä

Pupils ~aving lelt school, group ed according to the reason lor their leaving Luku

Numbn

Muutto toiselle paikkakunnalle (Removal to another place) ............... . 290 Kansakoululaitoksen toimesta (M easure taken by the school system) ....... . 67 Ansiot yö (Employment) ......................•....................... 2 Tauti tai ruumiillinen heikkous (Illness 01' physical weakness) ........... . 109 Kuolema (Death) .......................................•............ 6 Muu tai tuntematon syy (Some other 01' unknown reason) ............... . 100

Yhteensä (Total) 51'0

% 56.4 13.0

0.4 9.5 1.2

19.5

100.0

Oppilaat lukuvuoden· päättyessä opiskelun tuloksen .mukaan ryhmitettyinä

Pupils at the end 01 the school year, group ed according to the results 01 their studies

Sai päästötodistuksen: Having received the school-Ieaving certilicate: Luku % Nvmber

Jatkokoulusta (Irom a continuation school) ....................... . 631 3.0 Apukoulusta (from a school 101' backward children) ............... . 50 0.2

Siirrettiin lähinnä ylemmälle luokalle (M oved up to the next class) ..... . 19731 92.2 Siirrettiin ehdollisesti lähinnä ylemmälle luokalle (Moved up conditionally

to the next class) •............................................... 582 2.7 Jäi ehdoitta luokalle (Not moved up to the next class) ................. . 399 1.9

---------------------------Yhteensä (Total) 21393 100.0 Pyrki ylempään oppilaitokseen (Applying 101' admission to a superior school) 3 10510 16.1

Oppilaista hankittiin marraskuun 10 p:nä 1951 yksityiskohtaisia tietoja, jotka ilmenevät seuraavasta yhdiste1mästä:

Ikä Age

6 vuotta (years) 7 » » 8 » ,. 9 » »

10 » 11 » 12 » 13 1'0 »

15 » 16 » 18 »

Sukupuoli Sex

Oppilaat marraskuun 10 p:nä 1951

Pupils as per 10 November 1951 Luku % Asunto Residence

Nvmber

......... . 2106 1.1 1 kaup.os. ..............

......... . 10 5103 21.2 2 » ..............

......... . 10 167 19.6 3 ..............

......... . 3333 15.6 10 ..............

......... . 37101 17.5 5 ..............

.......... 1 935 9.0 6 » ,. . .............

......... . 1373 6.4 7 ..............

.......... 1009 10.7 8 ,. . .............

......... . 7103 3.6 9 ..............

.......... 291 1.4 10 . .............

......... . 22 0.1 1.1 ..............

......... . 1 0.0 12 .............. 13 » .............. 110 ..............

Poikia (Boys) ........... . 111007 53.8 15 .............. Tyttöjä (Girls) ......... . 9997 106.7 16 ..............

18 .............. Äidinkieli Native language 20 .............. Suomi (Finnish) .......... 210810 98.6 21 . .............

Luku % Numbn

666 3.1 155 0.7 130 0.6

1139 5.s 1030 2.0 5910 2.8 853 10.0 209 1.0

310 0.2 793 3.7

21003 11.2 1 698 7.9 1 193 5.6 1 619 7.6

623 2.9 178 0.8 132 0.6

12 0.1 137 0.7

Ruotsi (5wedish) ......... . Muu kieli (50 me othe'Y language)

Luku Numb.,

269 51

Syntymäpaikka . Place 01 bi'Yth

Helsinki .................. 15 740 Muu (EIsewhe'Ye) '

Kotipaikka . Domieile ..... .

Helsinki ................. . Muu (Elsewhe'Ye)

5664

21082 322

29

% Asunto . Residenee

1.8 22 kaup.os. 0.2 23

73.6 26.5

98.5 1.6

25 26 » Meilahti Pasila Muut alueet rautatien länsip. Kumpula ............... . Muut alueet rautatien itäpuol. Saaret ................... . Liitosalue .............. , ... . Muualla ................. .

Vanhempien sääty tai ammatti . Class 0'1 p'Yolession 01 pa'Yents

Virkamiesten, suurliikkeen harjoittajien yms. lapsia (Ollieials, p'Yop'Yieto'Ys 01 la'Yge'Y business, ente'Yprises, ete.) ...........•....................

Pikkuliikkeen harjoittajien ja palveluskunnan lapsia (P'Yop'Yieto'Ys 01 smalle'Y business, ente'Ypr;ses and se'Yviee pe'Ysonnel) ......................... .

Luku Number

945 328 860 241

23 213 124 353 133 319

4817 50

4481

4173 9719 3031

Tehdas- ym. ammattityöntekijäin lapsia (Faeto'YY wO'Ykers ete. prolessionals) Muiden työntekijäin ja näihin verrattavien lapsia (Other workers ete.) ...• ~ppiIalta kaikkiaan (Total) •......................................... 21404

% 4.4 1.6 4.0 1.1 0.1 1.0 0.6 1.7 0.6 1.6

22.5 0.2

20.9

19.5 45.4 14.2

100.0

Kaikista suomenkielisistä kansakouluoppilaista 381 eli 1.8 % kävi ruotsinkielisissä kouluissa ja kaikista ruotsinkielisistä oppilaista 269 eli 6.4 % suomenkielisissä kouluissa.

V. KOULUHUONEISTOT

Lukuvuotena 1951/52 oli· suomenkielisillä kansakouluilla 34 omaa koulutaloa, nimittäin Aleksis Kiven koulu Porvoonkatu 2, Eläintarhan koulu Savonkatu 2, Haagan koulu Steniuk­sentie 14, Herttoniemen koulu Herttoniemi 55, Kaisaniemen koulu Puutarhakatu 1, Kallion koulu IV linja 13-15, Käpylän koulu Väinölänkatu 7 (2 rakennusta), Lapinlahden vanha koulu Lapinlahdenkatu 6, Lapinlahden koulu Lapinlahdenkatu 10, Lauttasaaren koulu Tall­bergin puistotie 12, Malmin eteläinen koulu Opistotie 5, Malmin jatkokoulu Hämeentie 33, Malmin pohjoinen koulu Hämeentie 25, Maunulan koulu Kirkkomäentie, Mellunkylän koulu Mellunkylä, Metsolan koulu Kunnantie 24, Munkkiniemen koulu Laajalahdentie 34, Munkki­niemen alakoulu Nuottapolku 7, Oulunkylän koulu Koulumäki 1; Pakilan koulu Lepolantie', Pitäjänmäen koulu Konalantie 27, Porthaninkadun koulu Porthaninkatu 8, Puistolan koulu Valistustie, Santahaminan koulu, Snellmanin koulu Punavuorenkatu 8-10, Tapanilan koulu Koulutie 22-24 (3 rakennusta), Tehtaankadun koulu Tehtaankatu 15-17, Toukolan koulu Toukola 3, Tunturikoulu Dagmarinkatu 3, Töölön koulu Töölönkatu 41-45 ja Vallilan koulu Hämeentie 80.

Seuraavat koulut työskentelivät vuokrahuoneistoissa: Isosaaren supistettu koulu Isosaari, Katajanokan alakoulu Kruunuvuorenkatu 11-13, Kulosaaren koulu Kulosaarentie 6-8. Lapinlahdenkatu 4:n koulu, Linnankosken koulu Töölönkatu 55, Oikokadun koulu Oikokatu 7, Pukinmäen koulu Sinivuorentie, Pukinmäen kokeilukoulu Sinivuorentie 25, Sturenkadun koulu Sturenkatu 4, Suomenlinnan koulu Suomenlinna C 9, Työväenopiston talossa toimiva koulu Helsinginkatu 26, Urheilukatu 10-12:ssa sijaitsevat luokat, Vallisaaren supistettu koulu Vallisaari ja Vartiokylän koulu Puotinkylän kartano. - Herttoniemen ko~ulla oli vuokrattu lisätiloja talosta Susitie 1'1 ja urheiluseura Toverien retkeilymajasta.

Ruotsinkielisiä kouluja toimi yhdessä suomenkielisten koulujen kanssa Haagan, Maimin jatkokoulun ja Munkkiniemen koulutaloissa.

30

Seuraavissa ruotsinkielisissä kouluissa työskenteli suomenkielisiä luokkia: Kaarelan kansa­koulussa, Malmin veistokoulussa ja Pasilan alakoulussa Kyllikinkatu 10.

Suomenkielisiä kansakouluja tai niiden luokkia työskenteli kaikkiaan 54 toimintapisteessä.

VI. OPETTAJISTO

1. Opettajien lukumäärä

Kertomusvuonna oli suomenkielisissä kansakouluissa seuraava määrä opettajia:

Opettajia' Teachct"s Miehiä Naisia Yhteensä Male Female Tolal

Vakinaisia ja kokeeksi otettuja ............................. . 213 460 673 Vuosisijaisia ............................................... . 30 92 122 Tuntiopettajia ............................................. . 2 4· 6

---------------------------------Yhteensä (Total) 245 556 801

2. Opettajakunnassa tapahtuneet muutokset

Kertomusvuonna erosivat viroistaan eläkkeelle siirtyen yläkoulun miesopettajat T. Vai­nikka syyskuun 1 päivänä 1951, A. J. Tuulos huhtikuun 30 päivänä 1952, A. Knaapi ja V. Vilkki heinäkuun 31 päivänä 1952, yläkoulun naisopettajat 1. E. Aalto ja A. Englund syyskuun 1 päivänä 1951, H. Rankala marraskuun 1 päivänä 1951, V. Airola joulukuun 1 päivänä 1951, H. Virtanen joulukuun 31 päivänä 1951, R. Rissanen ja T. Kuuluvainen helmikuun 1 päivänä 1952, 1. M. Lehtovaara huhtikuun 1 päivänä 1952, L. Paturi ja 1. M. Laitinen heinäkuun 31 päivänä: 1952 sekä apukoulunopettaja E, Tuominen kesäkuun 1 päivänä 1952.

Muista syistä erosivat opettajat E. Rahkimo, K. Tikkanen, A. A. Vuorela ja T. K. Vuorela heinäkuun 31 päivänä 1952.

Lukuvuoden aikana kuolivat seuraavat virassa olleet opettajat: E. Karivirta elokuun 9 päivänä 1951, E. Majanen elokuun 25 päivänä 1951, E. Hirvonen marraskuun 12 päivänä 195"1, H. J. Tikkanen helmikuun 1 päivänä 1952 ja A. Sten huhtikuun 23 päivänä 1952.

Johtokunta valitsi huhtikuun 21 päivänä pitämässään kokouksessa seuraavat opettajat kaupungin kansakoulunopettajain virkoihin koeajaksi elokuun 1 päivästä 1952 ala k 0 u -1 u u n : H. R. M. Aalto, M. L. Bäckström, S. A. Durchman, A. M. Elonen, E. A. Eskola, H. A. Frilander, 1. M. Hakkarainen, R. 1. Haltsonen, S. M. Hirvonen, M. S. Hollo, H. T. Homio, R. H. Hämäläinen, L. A. Hörkkö, H. E. Iho, L. T. Isolauri, P. T. Kaksonen, O. M. Karja­lainen, M. Karhumäki, H. T. Karttunen, E. L. M. Kauppinen, E. M. Kauppinen, E. M. Kemp­painen, S. K. Koho, K. K. Kohonen,. A. M. Kouki, E. Kurki, E. M. Laurosela, K. T. Lehti, M. Lehmusto; E. M. Manninen, M. H. Marttinen, K. Mattila, L. A. H. Mattila, M. M. Miettinen, K. K. Multimäki, M. H. Nieminen, R. 1. Oksanen, E. K. Palolampi, M. S. Palomäki, T. Pekkanen, A. 1. Perri, 1. S. Pohjanheimo, M. T. Pöyhönen, A. 1. Rantanen, A. Reinilä, S .. A. Sahrakorpi, M. O. Salmela, S. A. L. Siro, A. I. Sonninen, E. M. Sorkio, J. Surakka, L. M. Säämänen, M. S. I. Tiilikainen, A. Tohijärvi, S. S. Varo, A. T. Venesjärvi, A. L. Veppling, S. T. Virtaranta, M. Ylikojola; ylä k 0 u 1 u n t y t t ö 1 u 0 k i 11 e: S. E. Ahokas, M. K. Hela, U. E. M. Hur­malainen, T. S. Immonen, V. 1. Jakobsson, S. M. Kauppinen, H. M. H. Lehtonen, H. L. LUkkari, O. Naukkarinen,. T.M. Penttilä, A. K. Rane, L. Rantameri, T. L. Turunen, 1. Uuspää, A. Valkolahti;' ylä k 0 u 1 u n p 0 i kai u 0 k i 11 e: K. 1. Attila, R. Y. Auvinen, K. E. Hilden, P. J. Hämäläinen, T. 1. Hämäläinen, K. V. Jaakkola, V. O. Jokinen, L. 1. Järvi, L. B. Kajander, O. E. Kauppila, L. J. Kauppinen, P. R. K. Ke1tanen, T. T. Korhonen, A. Lappalainen, U. L. Leppänen, P. K. Meriläinen, V. S. Miettinen, K. O. Myllylä, J. 1. Mäkelä, M. 1. Oksanen, V. P. Ollaranta, P. P. Palola, A. A. Rautaseppä, K. K. Saarentaus, L. O. Saarikivi, V. 1. Siis­konen, E. Sonninen, K. K. Syväniemi, A. Säämänen, O. Y. Tarkki, H. A. P. Timperi, E. O. Turunen, T. K. Vaaramäki, J. A. Ylikojola; apu k 0 u 1 u n 0 p e t taj i k s i: M. T. P.

31

Apajalahti, V. E. Kivisalo, K. M. Pettersson, 1. M. Tikkanen; vei s t 0 n 0 p e t taj i k s i : F. E. Frilander, L. M. Makkonen; me tali i t ö i den 0 p e t taj a k s i: R. T. Petäinen; k 0 t i talo U S 0 P e t taj i k s i: L. T. Enckell, H. L. L. Kesti.

Kokouksessaan heinäkuun 2lo päivänä 1952 johtokunta valitsi koulukotien opettajiksi koeajaksi elokuun 1 päivästä 1952 seuraavat: Lemmilän vastaanottokodin tarkkailuluokan opettajaksi R. Nuotio; Ryttylän kouluk6din poikaluokan opettajaksi P. M. Saari; Toivolan koulukodin apukoulunopettajaksi L. J. Valtonen ja alakoulunopettajaksi K. A-L. Valtonen.

3. Koulujen johtajat

Kansakoulunjohtajina toimivat Aleksis Kiven koulussa jatkokoulunopettaja V. O. Alanne;. Eläintarhan koulussa yläkoulunopettaja A. K. K. Urkio; Haagan koulussa yläkoulunopettaja A. S. Jääskeläinen; Herttoniemen koulussa yläkoulunopettaja V. O. Saikku; Kaisaniemen koulussa yläkoulunopettaja P. S. Pesonen; Kallion koulussa jatkokoulunopettaja J. Koivusalo; Kulosaaren koulussa yläkoulunopettaja L. M. Alanko; Käpylän koulussa yläkoulunopettaja E. Hakkarainen; Lapinlahdenkatu 10:n koulussa jatkokoulunopettaja M. 1. Heikkala; Lapin­lahdenkatu 6:n koulussa jatkokoulunopettaja L. A. Tarkkala; Lauttasaaren koulussa yläkoulun­opettaja V. E. Hänninen; Ljnnankosken koulussa yläkoulunopettaja'H. J. Tikkanen ja hänen kuoltuaan helmikuun 1 päivästä 1952 yläkoulunopettaja R. S. Pentikäinen; Malmin eteläi­sessä koulussa yläkoulunopettaja L. J. Valtonen; Malmin jatkokoulussa jatkokoulunopettaja A. H. A. Nisula; Malmin pohjoisessa koulussa yläkoulunopettaja J. J. Parkkola; Maunulan koulussa yläkoulunopettaja E. Aurola; Metsolan koulussa yläkoulunopettaja V. E. Airola;

. Munkkiniemen koulussa yläkoulunopettaja K. S. Lampinen; Oulunkylän koulussa yläkoulun­opettaja A. E. Tikkanen; Pakilan koulussa yläkoulunopettaja S. Seraste; Pitäjänmäen koulussa yläkoulunopettaja A. M. Virtanen; Porthaninkadun koulussa apukoulunopettaja E. A. Ekholm; Puistolan koulussa yläkoulunopettaja J. A. Tamminen; Pukinmäen koulussa yläkoulunopettaja K. 1. Kastinen; Santahaminan koulussa yläkoulunopettaja H. J. Tervaskari; Snellmanin kou­lussa yläkoulunopettaja T. E. Kivisalo; Suomenlinnan koulussa yläkoulunopettaja H. 1. Rautio; Tapanilan koulussa yläkoulunopettaja H. 1. Lehtonen; Tehtaankadun koulussa R. O. Tuulos; Toukolan koulussa alakoulunopettaja A. M. Jauhiainen; Työväenopiston koulussa yläkoulun­opettaja P. 1. Pitkäpa.asi; Töölön koulussa yläkoulunopettaja L. A. Ritvamo; Vallilan koulussa yläkoulunopettaja K. M. Mustonen ja Vartiokylän koulussa yläkoulunopettaja J. Salmio.

Apulaisjohtajina toimivat Isosaaren ko.ulussa yläkoulunopettaja L. H. Mäntylä; Kaarelan koulussa yläkoulunopettaja S. Taulamo; Katajanokan koulussa alakoulunopettaja A. K. Öljymäki; Mellunkylän koulussa yläkoulunop~ttaja L. Ahjopalo; Nuottapolun' koulussa ala­koulunopettaja M. M. Laine; Oikokadun koulussa yläkoulunopettaja S. E. A. Elovaara; Stu­renkadun koulussa alakoulunopettaja F. M. Hollo; Tunturikoulussa alakoulunopettaja T. A. Taipale; Urheilukatu 10-12:ssa toimivassa koulussa alakoulunopettaja E. H. Salmela ja Vallisaaren koulussa yläkoulunopettaja K. V. Ylänne.

4. Palkkaus

Kaupunginvaltuuston 28. 6. 1950 hyväksymässä ja 1. 5. 1950 voimaan tulleessa viran­haltijain palkkaluokittelussa määrättiin opettajien palkat jälempänä mainittuihin palkka­luokkiin ja olivat heidän palkkansa voimassaolevine indeksi- ym. korotuksineen seuraavat:

Peruspalkka kuukaudessa + alla mainitut ikäkorotukset

Palkkaluokka ilman ikäk., + 1 ikäk., + 2 ikåk., + 3 ikäk., + 4 lkäk., mk mk mk mk mk

31 ........................................ 37380 39620 loi 860 lolo 100 lo63lo0 30 ........................................ 36000 38160 loO 320 lo2 lo80 lolo 6lo0 29 ........................................ 3lo 670 36750 38830 loO 910 lo2990 26 ........................................ 31050 32910 3lo 770 36630 38 lo90

32

Tuntipalkkoina ylitunneista maksettiin kaupunginvaltuuston tammikuun 29 p:nä 1951 tekemän päätöksen mukaan syyskuun 1 p:stä 1951 alkaen indeksi- ym. korotuksineen ala­ja yläkoulussa 360: 18 mk sekä apu- ja jatkokoulussa 434: 70 mk.

5. Opettajakokoukset ja kurssitoiminta

Lukuvuonna 1951/52 pidettiin kansakoulujen ohjesäännön määräämä opettajakokous marraskuun 14 päivänä Lapinlahden kansakoulussa lähinnä yläkoulunopettajille. Ohjelmassa oli filosofian maisteri K. Tuomisen esitelmä maantieteen opetuksesta kansakouluissa, opettaja A-L. Reiman esitys vaikutelmista ja havainnoista Amerikan kouluissa ja tarkastaja A. Huus­kosen esitelmä tämän hetken uudistuspyrkimyksistä ja -suunnitelmista pääkaupungin kansa­kouluissa. Kokouksessa toimitettiin eri toimikuntien jäsenten vaalit.

Kevätlukukauden kokoukset pidettiin maaliskuun 20 päivänä 1952 seuraavasti: Alakoulun­opettajien kokous Aleksis Kiven koululla, jossa esitelmöivät opettajat H-L. Lukkari ensimmäisen luokan laskennonopetuksesta, L. Peussa havainnoista Amerikan kouluissa ja P. Oinonen ala­kansakoulun kirjoituksenopetuksesta.

Yläkoulunopettajien kokous oli Lapinlahden koululla, missä kuultiin tohtori K. Karin esitelmä jalkojen liikkeiden tärkeydestä voimistelussa ja esitys pesäpalloilusta.

jatkokoulunopettajien kokous pidettiin myös Lapinlahden koululla, missä opettajat A. Pentikäinen ja A. Sainio alustivat kysymyksen aiheesta vaikeat oppilaat jatkoluokilla. Yhteis­kokouksen jälkeen hajaannuttiin eri linjoille. Luonnonopillisella linjalla esitelmöi maisteri Y. Suonperä aiheesta luonnonopillisen linjan töiden keskitys ja kurssitarve ja vierasta kieltä opettaville esitelmöi rehtori L. Almila aiheesta ruotsinkielen opetus jatkoluokilla. Käsitöiden, kotitalouden ja laulunopettajat pitivät myös omat kokouksensa. Pitkin lukuvuotta järjestivät veistonopettajat kokouksiaan, joissa usein oli samalla näytetunti veistonopetuksessa.·

johtajien kokous pidettiin toukokuun 19 päivänä. Suurimmat tänä lukuvuonna pidetyt kurssit olivat nuorisotyönjohtajakurssit, jotka kes­

tivät syyskuun lopusta huhtikuun loppuun. Luento- ja harjoitustunteja oli yli 100, samoin osanottajia, joiden opastamisesta vastasi lähinnä kerhotyönjohtaja A. Haanto; tarkastaja A. Huuskonen toimi ylimpänä valvojana.

Alakoulunopettajille pidettiin syksyllä 1951 yhteistyössä Helsingin opettajayhdistyksen kanssa askartelu- ja käsityönopetuskurssit, joilla oli mukana suurin osa alakoulunopettajista, noin 200-300. Kurssit alkoivat lokakuun 16 päivänä 1951 ja jatkuivat sitten neljän viikon aikana arki-iltaisin kurssilaisten seuratessa innokkaasti mukana koko ajan.

6. Valiokunnat ja komiteat

Opettajakokousten ohjelman suunnittelua ym. asioita hoiti valmisteluvaliokunta, johon kuuluivat opettajat E. Hakkarainen, D. Kemilä, A. Koskiluoto, E. Keskinen, H. Lehtonen ja A. Peltonen sekä varajäseninä K. Lampinen ja K. Pirjola.

Kirjastotoimikuntaan kuuluivat tarkastaja U. Somerkivi, opettajat 1. Airola, A. Nuutinen ja 1. Savutie-Vaara sekä kirjastosihteeri, opettaja V. jokinen.

Koulurakennuskomitean aloitteita on selostettu johtokunnan kokousasioiden yhteydessä. Ammatinvalintakomitea jatkoi työtään entiseen tapaan .

. 7. Matka-apurahat

Kaupunginhallitus myönsi helmikuun 21 p:nä 1952 johtokunnan ehdotuksesta matka-apu­rahoja seuraaville viranhaltijoille:

Opettaja S. Taulamolle 40 000 mk Ranskaan tehtävää opintomatkaa varten; opettaja K. Pasaselle 50000 mk Sveitsiin tehtävää opintomatkaa varten; opettaja H. Tynellille 20000 mk Kööpenhaminaan tehtävää opintomatkaa varten ja opettaja M. Karhille 18 000 mk Tuk­holmaan ja Göteborgiin tehtävää opintomatkaa varten.

33

Edellisten lisäksi kaupunginhallitus myönsi toukokuun 6 p:nä 1952 jatkoluokkien opetta­jille M. Mattilalle, T. Rouhiaiselle, Y. Suonperälle, V. Aunesluomalle, L. Vaherille, K. Vallia­lalle ja H. Kuroselle kullekin 3 500 mk:n matka-apurahan Tampereella toukokuun 23-21o p:nä pidettäville jatkokoulun opettajien päiville osallistumista varten.

VII. OPETUSTYÖ

1. Opetusajat

Kansakoulut olivat kertomusvuonna toiminnassa syyslukukaudella 16 viikkoa ja kevät­lukukaudella 20 viikkoa, yhteensä sIis koko lukuvuonna 36 viikkoa. Varsinaisia työpäiviä oli 200. Koulut työskentelivät syyslukukaudella elokuun 28 p:stä joulukuun 20 päivään ja kevätlukukaudella tammikuun 9 päivästä toukokuun 31 päivään. Urheiluloma pidettiin helmi­kuun 25 ja 28 päivän välisenä aikana, jolloin kahtena ensimmäisenä päivänä oli luokilla opet­tajien järjestämää urheilutoim.i.D.taa. Pääsiäisloma oli huhtikuun 10 ja 1lo päivän välisenä aikana. Lupapäiviä oli kaikkiaan 12, nimittäin syyslukukaudella syyskuun 21o päivänä, loka­kuun 10 päivänä, marraskuun 6 ja 21o päivänä sekä joulukuun 6 päivänä, kevätlukukaudella helmikuun lo ja 5 päivänä, maaliskuun 1 ja 3 päivänä ja toukokuun 1, 12 ja 30 päivänä.

Lukuvuoden alussa ja lopussa sekä ennen joululoman alkamista pidettiin koulujumalan­palvelukset kaupungin kirkoissa entiseen tapaan. Tavanomaiset koulujen kuusijuhlat vie-tettiin syyslukukauden lopussa. .

Päivittäinen opetus, joka alakoulussa kesti 3-1o tuntia, ylä-, apu- ja jatkokoulussa 5-6 tuntia, oli järjestetty eri kouluissa seuraavasti: alakoulussa klo 9-13 ja 13-17, yläkoulussa klo 8-13 ja 13-18, jatkokoulussa klo 8-18 sekä apukoulussa klo 8-16.

2. Viikkotuntien jako

Opetuksessa noudatettiin seuraavia asianmukaisesti vahvistettuja opetussuunnitelmia

Viikkotuntien lukumäärä alakoulussa·

Numher 0/ lessons per week at the puhlic elementary schools, primary stage

1 II Oppiaine . Subiect Luokka Luokka

CI",. CI",.

2 2 9 11 3 lo lo 3

2 2 2

Uskonto (Religion) ...................................................................... .. Äidinkieli (Native language) ........................................................... . Laskento (A l'ithmetic) .................................................................... . Ympäristöoppi ja askartelu 1) (Local geography, occupying) ................. . Käsityö (Handicrajt) ................................................................... .. Laulu ja leikki (Singing, play) ......................................... " .......... .

Viikkotunteja yhteensä (Total) I 20 21o

1) 1 luokalla lisäksi käsityö.

Jos 1 luokan oppilasmäärä ylittää 20, jaetaan luokka kahteen erikseen opetettavaan ryh­mään kahdella äidinkielen- ja yhdellä laskennon- sekä käsityötunnilla viiB;ottain.

Jos II luokan oppilasmäärä ylittää 20, jaetaan luokka kahteen erikseen opetettavaan ryh­mään käsityötunnilla.

Viikkotuntien lukumäärä yläkoulussa Number ollessons per week at the public elementary schools, secondary stage

Luokka ·Clas.

III II IV II V II VI Oppiaine Subiect

POika-1 Tyttö-II pOika-1 Tyttö-II POika-1 Tyttö-II POika-1 Tyttö-Boy. Gi,I. Bay. G1,ls Boy. G1,I. Boy. G1,ls

Uskonto tai uskonnonhistoria ja siveysoppi (Religion 01' histo1'Y 01 t'eligion and ethics) 3 3 2 2 2 2

Äidinkieli (Native language) ................... 9 9 10 10 7 7 Laskento ja mittausoppi (At'ithmetic, geo-

metry) ............................................. 6 6 5 5 5 5 Kotiseutuoppi ja maantiede (Local geog1'aphy,

geogt'aphy) ....................................... 2 2 4 4 2 2 Luonnontieto, maa- ja kotitalous (Natut'al

science, agricultut'e, and domestic economy) - - - - 3 3 Historia (HistOt'y) ................................. - - - - 4 4 Piirustus (Drawing) .: ............................ 2 2 2 2 2 2 Käsityö (Handicralt) .............................. 2 2 2 3 2 3 Laulu (Singing) .................................... 2 2 2 2 2 2 Voimistelu ja urheilu (Gymnastics and spot't) 2 2 3 2 3 2

Viikkotunteja yhteensä (Tolat) I 28 I 28 II 30 I 30 II 32 I 32 II Viikko tuntien lukumäärä jatkokoulussa, yleinen linja

Number 01 lessons per week in the continuation school, general course

3 6

5

2

3 4 2 2 2 3

32

Luokka' Clas.

I

Oppiaine . Subiect VII VIII

Uskonnonhistoria ja siveysoppi, sosiaalietiikka (History 01 religion and elMcs, socialethics) ................................................. ..

Äidinkieli: kirjoitus, suullinen esitystaito ja kirjallisuus (Native language, wt'iting, oral delivet'y and lilet'ature) .................... .

Laskento (At'ilhmelic) ................................................ , ....... . Kirjanpito (Book-keeping) .............................. ; ................... . Kansalaistieto- ja työntieto (Civic knowledge and knowledge 01

pt'olession) .................................................................... . Kansalaistieto ja ammatinvalinnan ohjaus (Civic knowledge alld

choice 01 pt'olession) ..................................................... . Terveysoppi (Hygiene) ..................................................... . Voimistelu, urheilu ja terveysoppi (Gymnastics, sport and hygiene) Luonnontieto (Natut'al science) ........................................... .. Ammattityö (Pt'olessional w01'k) ........................................ .. Ammattipiirustus (Pt'olessional design) ................................ . Aineoppi (Knowledge 01 mate1'ials) ..................................... .. Ammattitekniikka ja ammattitalous (Pt'olessional technic and

prolessional economy) .............. , ......................................... . Ammattitalous: kustannuslaskenta ja ammattikirjanpito (Pro-

.Iessional economy: expence calculation and pt'olessional book-keeping) Asioimiskirjoitus (Knowledge 01 documenls) ............................ .. Laulu (Singing) ................................................................ .. Ruotsinkieli (Swedish) ........................................................ . Käsityöt ja ammattipiirustus (Handicralt, pt'olessional design) Kotitalous (Domestic economy) ............................................ . Lastenhoito (Nut'sing) ............................................. : .......... . Kodinhoito (Domestic management) ...................................... . Ruokatavaraoppi (Knowledge 01 pt'ovisions) .......................... .

Pojat Bay.

1

4 2 2

3

1 3 4

1'1 3 1

1

Tytöt G1,I.

1

4 3 2

3

1 1

2 2 8 9

Pojat Bay.

1

2 2

2

2 2

18 3 1

1

1 1

3 6

5

2

3 4 2 3 2 2

32

Tytöt G1,ls

1

2 2

2

2

2 8

12 1 2 1 1 Kodin kirjanpito (Domestic book-keeping) ................................ .

--------~,r----r----+----+---­Yhteensä (Total) I 36 36 36 36

35

Jos uskonto"a opetettiin V luokalla 3 tuntia kahden sijasta, niin historian opetus väheni neljästä kolmeen viikkotuntiin.

Jos III luokan oppilasmäärä ylittää 30, jaetaan luokka 2-t" tunnilla (lähinnä äidinkielen ja laskennon) kahteen erikseen opetettavaan ryhmään.

Jos IV luokan oppilasmäärä ylittää 30, jaetaan luokka 2 tunnilla (lähinnä äidinkielen ja laskennon) kahteen erikseen opetettavaan ryhmään.

Jos III-VI luokilla tyttöjen tai poikien lukumäärä erikseen ylittää 20, jaetaan luokka tai oppilasryhmä kahteen erikseen opetettavaan ryhmään käsftöissä.

Yhteis1uokilla seurataan tyttöluokkien tuntijakoa.

Viikkotuntien lukumäärä apu koulussa

Number ollessons per week in the school lor backward children

I,uokka· Clas.

1 II 111 IV V VI VII Oppiaine Subiect

~il~~ r~l~i ~il~q ~il~~ ~~ I~" ~~ I~" ~~ I~" ~ Ii' ;t~ ~~ .. "~ ~ ~ ~.-a 11). ti"9= '" I ,..~ "'. t;'9' '" ~ c., ~ c.,~ t"cr= "'. :'9'

Uskonto (Religion) ........................ 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 Aidinkieli (N ative language)

a) lukeminen (reading) .................. 5 5 5 5 } 9 9 9 9 5 5 3 3 3 3

b) kirjoitus (writing) ..................... 5 5 5 5 3 3 3 3 3 3 Laskento (A rithmetic) ..................... 3 3 3 3 t" t" t" t" 3 3 t" t" t" t" Kotiseutu- ja ympäristöopetus (Local

l' geogyaphy) .................................... 2 2 2 2 t" t" t" t" t" 2 2 2 2 Maantieto ja luonnontieto sekä piirustus (Geogyaphy, natural science, drawing)

Laulu (Singing) .............................. - - - - 1 1 1 1 1 1 - 1 - 1 Käsityö (Handicraft) ........................ 6 6 6 6 6 6 8 8 6 6 15 6 1,5 Ii Kotitalous (Domestic economy) ............ - - - - - - - - t" t" - 9 - 9 Voimistelu (Gymnastics) ................... 1 1 1 1 2 2 2 2 2 2 3 2 3 2

Yhteensä (Total) 1 2t" 1 2t" 112t" 1 2t" 11281281130 130"1130 1 301132 1321132 132

Apukouluasetus, joka julkaistiin tammikuun 18 päivänä 1952, ja jonka mukaan apukoulu muodostuu 8-1uokkaiseksi; aiheuttaa opetussuunnite1man ja tuntijaon tarkistuksen. Tätä työtä suorittamaan kaupunginhallitus asetti helmikuun 21 p:nä komitean. Uutta opetus­suunnitelmaa aletaan noudattaa lukuvuoden 1952/1953 alusta.

3. Oppikirjat

Eri koulumuotojen. opetuksessa käytettiin seuraavia oppikirjoja:

A1a- ja yläkoulussa:

Uskonnossa: U. Paunu-F. E. Lilja, Kansakoulun raamatunhistoria. Uskonnon historiassa ja siveysopissa: J. O. Metsikkö, Uskontoa ennen ja nyt; Kasva hyväksi. Äidinkielessä: L. Pylkkänen, Kodin ja koulun ensimmäinen kirja; Sama, Sadun ja toden

mailta; D. Kemilä-P. Kuosmanen, Luen ja kerron; M. Airila-M. Hannula-E. Salola, Luke­misto Suomen lapsille I-IV; K. Merikoski, Omin voimin I-II; V. Myrsky-L. Hakulinen, Äidinkielemme; A. Penttilä, Aapiskukko ja Hyvästi aapiskukko (apukoulussa); A. Salo, Meidän lasten aapinen ja Meidän lasten elämää (apukoulussa).

Historiassa: F. A. Heporauta, Historian oppikirja kaupunkikansakouluille. Kotiseudunopissa ja maantiedossa: V. Auer-K. Merikoski, Maantieto; T. Mäkelä, Koti­

kaupunkini Helsinki; Sama, Maantietovihot.

36

Luonnontiedossa: K. E. Kivirikko, Kaupunkikansakoulun luonnontieto. Laskennassa ja mittausopissa: Myrsky-Törmälä, Laskutaidon aakkoset; Saarialho­

Myrsky-Peltonen, Laskutaito ja elämä 1 ja II; K. Merikoski, Valistuksen mittausoppi kau­punkikansakouluille.

Laulussa: O. Pesonen, Laulukirja; V. Siukonen, Lyhyt musiikkioppi; Virsikirja. Jatkokoulussa: Äidinkielessä: Cannelin, Johdatus kirjallisuuteen; 1. Pekari, Hyvää liikesuomea, Sama,

Kielioppia kaupunkikansakouluille. Laskennassa: Merikoski, Laskuharjoituksia laskuopetusta varten; Alho-Laurila, Jatko­

opetuksen laskuoppi; Soveri-Winter, Kauppalaskento. Kit'janpidossa: Mattila-Kaljunen, Nuorten kirjanpito; Musikka-Sainio, Opi kirjanpitoa. Luonnonopissa: Sainio-Huuskonen, Luonnonoppia nuorille 1; Suonperä, Käytännön

fysiikkaa. Työntiedossa ja ammatinvalinnassa: Seppä, Ammatinvalinta ja työntieto. Kansalaistiedossa: Merikoski, Nuorten kansalaistieto; Kaljunen-Huuskonen-Lehtomaa,

Nuorten yhteiskuntaopas. Lastenhoidossa ja kasvatusopissa: Ruotsalainen, Nuori lastenhoitaja. Tet'veysopissa: Salokannel-Vartia, Terveysoppi; Max Oker-Blom, Terveysoppi. Kotitaloudessa: Reinilä-Hellman, ·Koulun keittokirja; Seppänen-Pora, Opi nuorena keit-

tämään; Lummaa-Olsonen-Sihvonen" Kotitaloutta nuorille. Kauppatiedossa: Widenius, Kauppaoppi sekä jatkokoulun liikelinjalla: Almila, Koululaisen

ruotsinkieli 1; Kalliala, Liikeopas; Kenttämaa, Orgaaninen tavaraoppi; Kekkonen, Kone­kirjoituksen opas; Koivistoinen, Nykyaikainen kirjeenvaihto; Leiviskä, Kauppa- ja talous­maantieto; Mäenpää, Myynti- ja mainosoppi.

4. Oppiennätykset.

Kertomusvuonna noudatettiin I-VI normaaliluokilla sekä tarkkailuluokilla toukokuun 10 p:nä 1951 lukuvuosiksi 1951-54 kokeilumielessä vahvistettua opetussuunnitelmaa, VII­VIII luokilla lokakuun 31 p:nä 1945 vahvistettua opetussuunnitelmaa sekä apukoulussa elo­kuun 26 p:nä 1943 vahvistettua opetussuunnitelmaa.

5. Erityisopetus

Apukoulun toiminta tapahtui vakiintuneiden tapojen mukaisesti. Erikoisluonteestaan johtuen apukoulu pyrki kasvateilleen antamaan näiden kehitystasoa ja tarpeita vastaavaa opetusta. Siten se koetti tasoittaa kaikkea sitä, mikä älyllisessä kehityksessä jäljelle jääneitä estää selviytymästä elämässä omin voimin. Tästä johtuen kiinnitetään apukoulussa kasvat­tavaan toimintaan erikoista huomiota unohtamatta silti opetuksellistakaan puolta. Opetus­aineksen valinnassa on annettu suuri arvo niille aineille, jotka edistävät näiden lasten kykyä tulla toimeen ympäristönsä ja toisten ihmisten kanssa. .

. Apukoulussa oli lukuvuonna kaikkiaan 29 luokkaa. Näistä 16 oli sijoitettu Työväenopistoon, 8 Porthaninkadun, 3 Malmin eteläiseen, 1 Pakilan ja 1 Lauttasaaren kouluun. Viisi viimeksi mainittua olivat yhdistettyjä luokkia.

Luokista olivat poikaluokkia Porthaninkadun yksi IV, yksi V ja yksi VI luokka. Muut apukoulun luokat olivat sekaluokkia.

Tarkkailuluokat, jotka perustettiin syyslukukauden alussa 1939 kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti, ovat toimineet entiseen tapaan. Luokat oli sijoitettu Lapinlahdenkadun 6:n koulutaloon. Näitä luokkia oli kaikkiaan 12, joista 7 oli poikaluokkia ja loput sekaluokkia.

Muita erityisluokkia oli 2, joista toinen oli huonokuuloisten luokka ja toinen ns. luku- ja kirjoitusluokka. Edellinen oli sijoitettu Työväenopistoon ja jälkimmäinen Lapinlahdenkadun 4:n. kouluun.

37

Ryhtivoimistelua järjestettiin niille oppilaille, jotka koululääkärit tarkastuksissa olivat todenneet huonoryhtisiksi. Tätä toimintaa ohjasivat eräät aine- ja luokkaopettajat, jotka sitä varten olivat saaneet valmennuksen erikoiskurssilla .

. Kaupunginvaltuusto päätti syyskuun 12 p:nä 1951 perustaa suomenkielisiin kansakou­luihin apukoulun kuraattorin viran, jonka hoitajan pääasiallisena tehtävänä on apukoulun käyneitten jälkihuollosta huolehtiminen koulunkäynnin jälkeen. Virkaa ei kuitenkaan täytetty vielä lukuvuodeksi 1951-52.

6. Oppilaiden koulunkäynnin valvonta

Oppivelvollisten lasten luettelon toimistossa valvottiin, kuten tähänkin asti, Helsingissä asuvien henkilöiden oppivelvollisuusiässä olevien lasten koulunkäyntiä korttijärjestelmää noudattaen. Henkikirjoittajan toimistosta saatujen tietojen mukaan kirjoitettiin uudet kortit kouluikään tulevista lapsista ja osoitetoimiston siirtokorteista saatujen tietojen perusteella kortistoa täydennettiin ja tarkkailtiin.

Syyskuun kuluessa saatiin tiedot kaikista kansakoulua, oppi-, valmistavaa ja ammatti­koulua käyvistä sekä koulukodeissa ja aistivialliskouluissa ym. olevista suomenkielisistä hel­sinkiläisistä lapsista käyttäen oppilaskortteja, joista kävi ilmi mm. missä koulussa ja millä luokalla kukin oppilas oli. Näin saadut kortit verrattiin talonkirjojen mukaan laadittuihin peruskortteihimme. Mikäli viimemainituilla korteilla ei ollut vastaavaa oppilaskorttia, tiedus­teltiin koulusta poisjäämisen syytä lasten vanhemmilta postitse sekä puhelimella. Tällaisia kyselykortteja lähetettiin ko. lukuvuoden aikana 761. Jos kyselyihin ei saatu vastausta tai jos eri kouluilta tuli ilmoituksia oppilaiden poisjäämisestä tai epäsäännöllisestä koulunkäyn­nistä, kävivät kodissakävijät ottamassa selkoa ko. oppilaiden kodeissa poisjäännin syystä ja kehoittamassa vanhnmpia huolehtimaan siitä, että heidän lapsensa käyvät säännöllisesti koulua. Kotikäyntiä vaativia tapauksia oli 643, kodissakävijöiden lähettämiä kirjallisia varoi­tuksia 32.

Edellä mainitut toimenpiteet sekä osittain myös huoltajien neuvottelut lasten opettajien tai johtokunnan sihteerin kanssa auttoivat tavallisesti lasten kouluun saattamiseksi. Silloin kun nämä toimenpiteet eivät riittäneet, täytyi turvautua kansakoulujen johtokuntaan oppi­velvollisuuslain 16 §:n mukaisia toimenpiteitä varten, tai pyydettiin lastensuojelulautakunnan apua ko. lasten saattamiseksi säännölliseen koulunkäyntiin joko kodissaan tai koulukodissa asuen.

Marraskuun 10 päivänä oli HelsingiSSä 184 lasta, jotka eivät saaneet opetusta. Näistä oli sairauden tähden vapautettuja 163, Ruotsissa tai Tanskassa olevia oli 251 lasta.

7. Koulukirjastot

Kansakoulujen johtokuntien esityksestä oli kaupunginhallitus asettanut tammikuussa 1950 komitean harkitsemaan koulukirjastojen uudelleen järjestelyä. Komitea laati ehdotuk­sensa koulukirjastojen säännöiksi, joiden mukaan kussakin koulussa tulisi olla keskuskirjasto, kullakin luokalla pienehkö luokkakirjasto sekä opettajien käsi- ja valmistekirjoja sisältävä opettajakirjasto. Keskuskirjastoa kullakin koululla hoitaisi johtokunnan valitsema opettaja. Luokkakirjastoa taas valvoisi ao:n luokan opettaja ja koko koulukirjastotoimintaa hoitaisi kirjastotoimikunta, jonka muodostaisivat 3 kirjastonhoitajien keskuudestaan valitsemaa edustajaa, tarkastajaneuvoston valitsema tarkastaja puheenjohtajana sekä kirjastosihteeri. Tämän ehdotuksen kaupunginvaltuusto hyväksyi helmikuun 14 p:nä ja tämän uudelleen järjestelyn puitteissa hoidettiin kuluneena lukuvuotena kirjastoa.

Kansakoulujen johtokunta valitsi kirjastosihteeriksi lokakuun 15 p:stä opettaja V. O. Jokisen ja hänen esityksestään johtokunta kokouksessaan marraskuun 22 p:nä valitsi ensim­mäiset keskuskirjastonhoitajat:

Aleksis Kiven kouluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. opettaja A. Nuutinen, Kaisaniemen kouluun R. Juvonen,

38

Kallion kouluun ............................... . Käpylän kouluun ........................... . Lapinlahdenk. 10:een .............. " ......... . Linnankosken kouluun ....................... .

opettaja 1. Airola, U. Ruokonen, 1. Savutie-Vaara, H. Tikkanen ja 24. 1.52 lähtien op. J. Multanen,

Maunulan kouluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . H. Nieminen ja· Pakilan kouluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . S. Hirvonen. Kirjastotoimikuntaan kuuluivat tarkastaja U. Somerkivi puheenjohtajåna ja Jasenma

opettajat 1. Airola, A. Nuutinen ja I. Savutie-Vaara sekä kirjastosihteeri opettaja V. O. Jokinen. Keskuskirjastonhoitajien tehtäviin liitettiin myös sarjakirjojen hoito .. Sarjakirjojen han­

kintaa, vanhojen luokkakirjastojen ja opettajakirjastojen täydennystä suoritettiin eri kouluille tarpeen mukaan. Samoin suoritettiin rikkoutuneiden kirjojen uudelleen sidottamista.

Luokkakirjastojen lukumäärä eri luokilla 1. 6. 52 ilmenee seuraavasta taulukosta:

Uudet luokkakirjastot hankittu Iv. 1951/52 I II 111 IV V VI VII VIII

pl. U. pl. U. pl. U. pl. U. pl. U. pl. tl.

Haagan koulu .............. 2 1 Herttoniemen koulu ........ 1 1 Katajanokan koulu ........ 1 Lauttasaaren koulu ........ 2 1 1 Mellunkylän koulu .......... 1 1 1 1 Pakilan koulu .............. 1 1 Pakilan apukoulu .......... 1 Santahaminan koulu ........ 1 Snellmanin koulu .......... 2 Co 2 Töölön koulu .............. 2 1 1 Työväenopiston apukoulu .... 1 2 2

Yhteensä 9 6 3 4 4 3 3 1 2 Aikaisemmin hankitut 158 143 72 56 53 61 45 29 30 34 18 11 8 10

Kaikkiaan 167 149 75 60 57 64 48 30 30 34 18 13 8 10

Tilastot koulukirjastojen toiminnasta saatiin 40 koululta. Tilaston mukaan oli kirjavarasto seuraava:

Keskuskirjastoissa ............................... . Opettajakirjastoissa ............................. . Luokkakirjastoissa •............................... Kirjasarjoissa ................................... .

4234 teosta. arvoltaan 164120:-5020

13556 9902 »

436003: -678774: -603052: -

-=Y==h-:t-e-ens--:ä:--~3~2-:7~1~2-:t:-e-o-st:-a-a-rv-o":'lt:-a-a-n-1-:--::8~8-:-1-:9:-:4~9-: -

8. Elokuvatoiminta

Opetuselokuvavarastoon hankittiin kertomusvuonna Englannista ja Ruotsista pääasiassa elokuvien kaksoiskappaleita. Varastossa on nyt 134 elokuvaa, yhteensä 182 kelaa. Elokuvien lainaus varastosta on ollut edelleenkin vilkasta. Kaksoiskappaleiden lukumäärän lisääntyminen on edistänyt elokuvan saantia JUuri määrätylle oppitunnille.

Mykkiä elokuvaheittimiä saatiin aivan lukuvuoden lopussa lisää 7 kpl, joten seuraavana työkautena on yhä useammilla kouluilla mahdollisuuksia käyttää säännöllisesti elokuvia ope· tuksen apuna. . Äänielokuvanäytäntöjä sekä kaita- että normaaliheittimellä järjestettiin eri kouluille en-tiseen tapaan.

39

9. Liikuntakasvatus

Voimistelu. Liikunnanneuvojat pitivät kaikilla luokka-asteilla näytetunteja ja antoivat opettajille tuntiohjelmia. Telinevoimisteluun' kiinnitettiin erityistä 4uomiota järjestämällä sekä tytöille että pojille ensimmäiset voimistelukilpailut ja osallistumalla KLL:n kilpailuihin Valkeakoskella.

Opettajille pidettiin telinevoimistelun selostustilaisuus. Useissa kouluissa toimi voimistelukerhoja )Kansan Tytöt» ja ~Kansan Pojat», joissa harras­

tettiin sekä vapaa- että telineliikkeitä. Yleisurheilu. III-VIII luokilla järjestettiin kilpailuja 3-ottelussa, viestinjuoksussa sekä

pojille maastojuoksussa. Keväällä valittiin kilpailujen perusteella 12 tytön ja 10 pojan joukkue, joka osallistui Pohjoismaiden pääkaupunkien välisiin kansakoululaiskilpailuihin Kööpenhami­nassa.

Palloilu. I-III luokilla pelattiin etupäässä »Neljää maalia», IV-VIII luokilla pesäpalloa, jatkokoulun poikaluokilla lisäksi jalka- ja koripalloa. Kilpailuja järjestettiin pesä- ja jalka­pallossa.

Luistelu ja hiihto. III-VIII luokilla järjestettiin luistelukilpailuja, joiden perusteella valittiin joukkue KLL:n talviurheilupäiville Valkeakoskelle. Hiihtoa voitiin harrastaa myö­häisen lumentulon vuoksi vasta maaliskuussa, mutta silti ehdittiin suorittaa kaikki hiihto­kilpailut, III-VIII poika- ja V-VIII tyttöluo~ien väliset sekä koulujen väliset viestikil­pailut ylä- ja jatkokoulujen sarjoissa.

Uinti. Uintiopetusta annettiin IV luokkien oppilaille, jotka ehtivät käydä Uimahallissa kukin 10 kertaa ä. 1/2 tuntia. Lisäksi järjestettiin tavanmukaiset uintikilpailut.

Urheilumerkit. Eri urheilumuodoissa suoritettiin etupäässä KLL:n merkkejä. Liikenneopetus. Syksyllä järjestettiin luokille liikenneopetusta. Opetusta antoivat osaksi

luokkaopettajat, mutta pääasiassa liikennepoliisit. Liikenneviikolla syyskuussa järjestettiin Poliisilaitoksen ja Suomen Autoklubin avulla

liikennepartio Kaisaniemen ja Aleksis Kiven koulun lähelle. Partiot muodostettiin näiden koulujen oppilaista, joille sitä ennen annettiin asianmukainen koulutus. Kaisaniemen liikenne­partio jäi toimimaan koko lukuvuodeksi.

10. Kreikkalaiskatolisten lasten uskonnonopetus

Kreikkalaiskatolista uskontoa tunnustaville lapsille annettiin heidän tunnustuksensa mu­kaista uskonnonopetusta Kallion kansakoulussa. Opettajana tässä aineessa toimi opettaja P. Vasko.

11. Siveysopin ja uskonnonhistorian opetus

Uskonnonvapauslain nojalla koulun uskonnonopetuksesta vapautuneille oppilaille annettiin kansakoulun järjestysmuodosta annetun asetuksen määräämää siveysopin ja uskonnonhistorian opetusta Kallion kal).sakoulussa. Opettajina toimivat opettajat E. Keskinen ja' L. Parppei.

12. Suullisen esitystaidon neuvonta

Suullisen esitystaidon neuvonnasta on neuvojan viran lakkauttamisen jälkeen oman toi­mensa ohella huolehtinut· puhevikaisten opettaja K. Pasanen. Työhön on käytetty 3 viikko­tuntia. Tämä aika käytettiin pääasiallisesti suullisen esitystaidon näytetunteihin ala- ja ylä­luokilla. Osa tunteja käytettiin koulunäytelmiell ohjaukseen ja lausunnallisesti lahjakkaitten oppilaitten lausunnanopetukseen, vaImentaen oppilaita huhtikuun 28 p:nä 1952 Yliopiston pienessä juhlasalissa pidettävään lasten lausuntailtaan. Tilaisuudessa oli mukana 15 oppilasta, tyttöjä ja poikia.

40

13. Puhevikaisten opetus

Puhevikaisten opettajina toimivat opettajat M. ]ouppi ja K. Pasanen. Edellisen toiminta­alueen muodostivat kaupungin länsiosan ja jälkimmäisen itäosan koulut.

Kaupungin länsiosan kansakouluissa, yhteensä 21 koulua, toimitettiin puhevikaisten oppi­laiden tarkastus syyslukukauden alussa. Luokkaopettajia kehoitettiin huomioimaan luokkansa puhevikaisia oppilaita ja toimittamaan nämä tarkastettaviksi. Lukukauden alussa tarkas­tettiin kaikkiaan 358 oppilasta ja sitten vielä myöhemmin lukuvuoden kuluessa 62 oppilasta, siis yhteensä 420 oppilasta, joista 81 % oli alakoulusta. Tarkastuksessa oli myöskin asian­omainen luokkaopettaja läsnä. PUhevikoja tarkastettaessa oli 129 sellaista tapausta, joiden ei katsottu vaativan erikoisharjoitusta, vaan katsottiin niiden korjaantuvan lapsen ja luokka­opettajan yhteistyön avulla ja annettiin sitä varten ohjeet. Erikoisharjoitusta sai 291 oppi­lasta, joista poikia oli 169 ja tyttÖjä 122. Yleisimmät viat olivat r-viat ja näiden yhteydessä l-viat sekä s-viat. Näitä oli yhteensä 76 %. Loput 24 % oli änkytys-, nasaleeraus-, sokellus-, käheys- ja puhehengitysvikoja sekä erilaisten puhehäirlöitten yhdistelmiä. Näitä tällaisia häiriöitä on esiintynyt osittain myöskin r- ja s-vikaisilla. Vaikeampia' änkytystapauksia on ollut suhteellisen vähän, ainoastaan 8 tapausta.

Puhevikojen hoidossa on käytetty kurssiopetuksen luontoista tuntiopetusta ja on kunkin puhevikaisen oppilaan harjoituksen määrä riippunut vian määrästä ja sen korjaantumisesta.

Kaupungin itäosan kouluissa tarkastettiin syyslukukaudella kaikki I, II ja III luokkien oppilaat Aleksis Kiven, Käpylän, Vallilan, Eläintarhan, Työväenopiston, Toukolan ja Sturen­kadun kouluissa. Liitosalueella Vartiokylän, Herttoniemen, Pakilan, Maunulan, Metsolan, Malmin pohjoisen ja eteläisen, Tapanilan ja Puistolan kouluissa tarkastettiin melkein' kaikki luokat. Lievempien puhevikojen hoidossa annettiin luokkaopettajille erikoisohjeita. Vaikeimmat tapaukset otettiin erikoishoitoon mahdollisuuksien mukaan. Koska keskimäärin 8 % Helsingin kansakoululapsista on puhevikaisia, jää vuosittain suurin osa vaikeistakin tapauksista hoi­dotta. I luokilla saattaa puhevikaisten lukumäärä nousta 20, jopa 25 %:iin. 15 % on tavallisin I luokilla.

Puhevikaisten tarkastuksen yhteydessä pidettiin joka luokassa oppitunti fonetiikassa. Alaluokilla oli artikulointi- ja äänenmuodostusharjoituksia leikin muodossa rytmillisinä har­joitussarjoina. Yläkoti.luluokilla· käsiteltiin harjoitusten lisäksi jotain lausuntatehtävää.

Seuraavat taulukoj; osoittavat erikoishoidossa olleet ja siinä parantuneet puhevikaiset:

Erikoishoidossa olleet puhevikaiset.

Koulu

Aleksis Kiven ..... .

Käpylän ......... . Eläintarhan ....... .

Työväenopiston

Vallilan .. " ..... . Malmin

Tapanilan

R

24

15

16

1

9

3

7

s 17 17

9

4

4

5

5

Änky- Aäni-tys vammat

3 4 5 2

3

3

1

2

1

T

1

2

1,

1

1

1

Kita­Useat Art. Iaki­kon.. vaiko ha1kio

1

1 1

1

1

1

N

1

l,uku- Yh­vaiko teensä

1 51

2

42 28

15

15

11

14 Herttoniemen ...... 1 1

Puistolan .......... 1 1

Töölön ............ 1 1

Linnankosken ...... 1 1 ----------------------------------------------------Yhteensä 75 62 21 6 3 3 1 3 2 1 3 180

41

Hoidossa parantutJ.eet.

Kita- Luke·

Koulu Äuky- Ääni- Useat Art. laki mls· Yh-R S tys vammat T L kons. valko haIkIo N vaiko t<=Sä

Aleksis Kiveu ...... 20 15 3 3 1 1 43 Käpylän .......... 12 15 4 2 1 P} 1 36 Eläintarhan ........ 13 8 2 23 Työväenopiston .... 3 2 2 1 P} 1 2 12 Vallilan .......... 8 4 1 13 Malmin ............ 2 5 1 P} 9 Tapanilan ........ 5 4 1 1 11 Herttoniemen ...... 1 1 Puistolan .......... 1 1 Linnankosken ...... P} 1 Töölön ............

Yhteensä 60 55 16 5 3 2 1 3 2 1 2 150

14. Luku- ja kirjoittamisvaikeuksista kärsivien opetus

Luku- ja kirjoittamisvaikeuksista kärsivien ohjaustyössä toimivat toista lukuvuottaan luku- ja kirjoitusklinikka sekä ns. luku- ja kirjoitusluokka.

Luku- ja kirjoitusklinikka toimi edelleen Lapinlahdenkatu 10:n kansakoulussa opettaja K. Hälisen johtamana. .

Oppilaita kävi lukemisen ja kirjoituksen erikoisohjausta saamassa 3 oppilasta I luokalta, 24 oppilasta II luokalta, 9 oppilasta III luokalta, 13 oppilasta IV luokalta ja 1 oppilas V luokalta, yhteensä 50 oppilasta. Näistä oli 40 oppilasta Lapinlahden kansakoulusta, loput muista kou­luista.

Opettajien ja koulupsykologien ilmoittamista erityisistä lukemis- ja kirjoitusvaikeus­tapauksista valittiin eniten apua tarvitsevat mm. tiettyjä kokeita käyttämällä ..

Oppilaat kävivät luku- ja kirjoitusklinikassa äidinkielen tunneillaan yleensä kolme kertaa, poikkeustapauksissa kaksi kertaa viikossa, ja oppilaita ohjattiin kerrallaan joko kokonainen oppitunti tai noin 20 minuuttia. Ohjattavia oli tavallisesti 2-4 samanaikaisesti. Korjaava opetus pyrittiin saamaan mahdollisimman yksilölliseksi, kunkin oppilaan erikoistarpeita vas­taavaksi. Takaisin luokkaopetuksen varaan siirrettyjen erikoisopetusta saaneiden oppilaiden menestymistä tarkkailtiin.

Edellä mainittujen oppilaiden lisäksi luku- ja kirjoitusklinikassa tarkastettiin koulupsyko­logien, opettajien ja vanhempien pyynnöstä 12 oppilaan lukemis- ja kirjoitustaso ja annettiin ao. opettajille ja vanhemmille ohjeita näiden tapausten käsittelyssä.

Ns. luku- ja kirjoitusluokka toimi Lapinlahdenkatu 4:n kansakoulussa. Opettajana toimi opettaja H. Soila.

Syyslukukaudella oli tällä yhdistetyllä sekaluokalla III luok;an oppilaita 4 ja IV luokan 7, joista 4 Lapinlahden koulusta ja loput eri kouluista. Lukukauden aikana siirtyi yksi oppilas täysin luku- ja kirjoitustaitoiseua normaaliluokalle. Kevätlukukauden alussa tuli yksi uusi oppilas, joten kokonaisoppilasmäärä oli sama kuin syyslukukaudella.

Päivittäinen lukuaika oli yleensä klo 9-14. Kaupungin kansakouluille hyväksytystä opetus­suunnitelmasta poikettiin äidinkielen vaatiman suuremman viikkotuntimäärän takia. Tälle oppiaineelle oli varattu 12 viikkotuntia.

Äidinkielen opetuksessa käytettiin sovellettua Fernauldin menetelmää. Sanalaatikoita ei tänä vuonna ollut. Sen sijaan oppilaat kirjoituskoneella korjatun tekstinsä mukaan hakivat virheet ja korjasivat ne. Taululla oli runsaasti sanaharjoituksia. Sanelukirjoitusta ja kirjainten

1) osittain jo parantunut, hoito kesken, pitkäaikainen tapaus.

42

muotojen harjoittelua oH kerran viikossa. Luokan »kirjasto» oli joka tunti ahkerassa käytössä, samoin kuin lukemispelitkin. Lukeminen edistyikin huomattavasti. Kirjoitus tarvitsisi yksi­löllisempää ohjausta kuin mitä luokan puitteissa oli mahdollista ja siksi edistyminen kirjoi-tuksessa olikin muutamien oppilaiden kohdalla hitaampaa. '

Muissa oppiaineissa saavutettiin yleensä normaaliluokkien oppiennätykset. Koska luku~ ja kirjoitusklinikan yksilöllinen ohjaustyÖ oli kahden kalenterivuoden vertai­

lussa osoittautunut luokkaopetusta sopivammaksi ja paremmaksi luku- ja kirjoitusvaikeuksista kärsivien käsittelyssä, päätettiinkin luku- ja kirjoitusluokan kokeilu lopettaa ja perustaa sen sijaan toinen luku- ja kirjoitusklinikka lukuvuoden 1952/53 alusta.

Luku- ja kirjoitusluokan oppilaista 7 siirrettiin normaaliluokille ja 4 tarkkailuluokille koulu­psykologin kanssa käydyn neuvottelun jälkeen.

15. Huonokuuloisten opetus

Kansakoulujen korvalääkärin esityksestä on kuluneena lukuvuonna osallistunut näkö­kuulon (huulioluvun) opetukseen yhteensä 21 oppilasta 9:stä eri koulusta. Näistä 011 15 oppi­lasta kuulunut normaaliluokille ja 6 muodostanut erillisen ns. huonokuuloisten luokan, joka on kokeilumielessä toiminut Työväenopiston kansakoulussa jo 5 vuoden ajan. Kaupungin­hallituksen päätöksen mukaisesti vakinaistettiin tämän luokan toiminta päättyneen luku­vuoden lopussa.

Näkökuulon opetuksessa on otettu huomioon oppilaiden kehitystaso, joten vasta-alkajat ja pitemmälle ehtineet ovat olleet eri ryhmissä. Edelliset oppivat lukemaan huulilta vaikeu­detta lyhyitä lauseita, jälkimmäisten tavoitteena on ollut yhtäjaksoinen pitemmän esityksen ymmärtäminen. Kummassakin ryhmässä on pidetty näkökuulokilpailuja.

Huonokuuloisten luokka on edelleen toiminut yhdistettynä luokkana. Siinä on kuluneena vuonna ollut 6 oppilasta, muodostaen ala- ja yläkouluryhmät.

Alakoulun ryhmään kuului kaksi 1 luokan oppilasta, joista toinen syksyllä kouluun tullessa ei vielä osannut lausua omaa nimeänsä. Lukuvuoden kuluessa saavutettiin näiden oppilaiden osalta tyydyttävä luku- ja kirjoitustaito sekä laskut aito luvuilla 1-20. Kotiseutu ja ympä­ristöopetus oli sisällytettävä puhumisen opettamiseen. Kuulonharjoituksilla, koetettiin her­kistää jäljellä olevia kuulonrippeitä.

Käsitöinä valmistettiin erilaisin pistoin koristettu liina, virkattu patalappu, virkatut aamu­tohvelit ja erilaisia paperi-, niini- ja muovailutöitä.

Hiljaisena tuntina olivat käytössä monenlaiset lukemis- ja laskemispelit. Näinä tunteina opetus kohdistui pääasiassa yläkoulun ryhmään. Siihen kuului yksi IV luokan ja kolme V luokan oppilasta. He ovat seuranneet apukoulun lukusuunnitelmaa eri oppiaineissa.

Jatkuvana hiljaisena työnä oli verkkokassin kutominen ja niinimaljakon punominen., Tällöin oli opetuksen pääasiallisena kohteena alakoulun ryhmä .

. Molemmilla ryhmillä oli yhteisiä piirustus- ja muovailutunteja. Arabiasta tuodusta kera­,miikkisavesta valmistettiin erilaisia esineitä.

Rytmitajua kehitettiin muodostamalla yhteinen »rytmiorkesteri», jonk~ käytettävänä oli erilaisia lyömäsoittimia, kuten triangeleita, tamburiineja ja kellopelejä.

Veistoa opetti opettaja A. Jokinen Porthaninkadun koulussa. Voimistelussa yläkoulun pojat olivat opettaja O. Jantusen luokan mukana. Kotitaloutta opetettiin samalla kuin opettaja O. Jantusen luokan oppilaille. Oppilastason erilaisuuden vuoksi on opetus yleenSä ollut henkilökohtaista.

16. Ammatinvalinnan ohjaus

V:sta 1941 on toiminut erikoinen ammatinvalintakomitea, jonka puheenjohtajana kerto­musvuonna oli kaupungin opetus- ja sairaala-asiainjohtaja P. Railo. Suomenkielisistä kansa­kouluista kuuluivat siihen tarkastaja A. Huuskonen ja opettaja M. E. Mattila. Komitea järjesti opettajille kursseja ja neuvotteluja ammatinvalinnan ohjauksessa. Tämä työ tapahtui lqin-

43

teässä yhteistoiminnassa kaupungin työnvälitystoimiston nuoriso-osaston ammatinvalinnan­ohjauselimen kanssa. Vibileksi mainitun virkailijat kävivät kaikilla VIII luokilla puhumassa näistä asioista, samoin joskus myös vanhempien illoissa. Opintoretkiä järjestettiin jatkoluokkien oppilaille tehtaisiin sekä eri alojen laitoksiin. Myös elokuvia käytettiin apuna. Kouluissa kir­joitettiin aineita ja suoritettiin tiedusteluja siitä, mille alalle kukin toivoisi joutuvansa. Jat­kettiin edelleen v. 1947 alulle pantua soveltuvuuden selvittämistä tarkoitusta varten laaditun lomakkeen avulla, jolloin luokan opettaja, koululääkäri ja VIII luokkien oppilaat saivat vastata lukuisiin eri kysymyksiin. Tällaisen tutkimuksen jälkeen oli nuoriso-osasto valmis välittämään oppilaille paikkoja sopivaksi katsotulIe alalle.

17. Kodin ja koulun yhteistoiminta Lukuvuonna 1951/52 toimittiin edelleen kodin ja koulun yhteisrintamalla aikaisemmin

vahvistettujen ohjeiden ja saatujen kokemusten mukaan. Tulokset olivat kauttaaltaan myön­teisiä, olivatpa kokoukset laadultaan yhden luokan-, luokka-asteen- tai koko koulun käsittäviä tilaisuuksia. Runsaasti oli keskustelukysymyksiä kodin, koulun, kasvatuksen, ammatinvalinnan yms. aloilta. Toisinaan pidettiin tilaisuudet merkkipäivien yhteydessä joulun, Cygnaeus­päivän, itsenäisyyspäivän, äitienpäivän, kodinviikon ym. tienoilla. Koulun omien voimien lisäksi auttoivat muutkin kouluviranomaiset, johtokunnan jäsenet, koululääkärit ja -hoitajat, tarkastajat sekä lasten vanhemmat ja oppilaat ohjelman suorituksessa. Tilaisuuksia oli melko runsaasti, joten saatiin kiinteä kosketus kodin ja koulun välille.

Tarkastajat ja johtokunnan sihteeri keSkustelivat myös kansliassa lukuvuoden kuluessa useiden kympIenien vanhempien kanssa, varsinkin jatkokouluikäisten lasten koulunkäynnin järjestämisestä.

M~inittakoon vielä useiden koulujen musiikkijuhlat ja ennen kaikkea kansakoulujen yh­teinen kevät juhla maaliskuun 18 p:nä B-Messuhallissa.

18. Kerhotoiminta Kerhotyötobnikuntaan kuuluivat edelleen tarkastajan ja taloudenhoitajan lisäksi mais-

terit H. Jauhiainen ja K. Jääskeläinen sekä opettajat H. Kalli ja A. Haanto. Kerhotyönjohtajana oli A. Haanto. Kerhotyökausi alkoi 17. 9. ja päättyi 22. 4. 52. Joululoma oli 14. 12. 1951-10. 1. 1952. Syyskauden alussa perustettiin 46 kerhoa ja jakaantuivat ne seuraavasti:

Kerholaatu Kerholalsla Ohjaajia tyttOjä, poikia naisia. miehiä

Konekirjoitus .............................. 6 77 20 ·4 2 Ruotsinkieli •••••••••••••• 0.0 •••••••••••••••• 3 46 18 1 2 Englanninkieli ••••••••••••••• 0.0 ••••••••••••• 6 90 34 2 4 Veistoaskartelu ............................ 3 48 3 Sähkö ............................ 3 54 3 Metalli ............................ 1 18 1 Lennokki ............................ 2 34 2 Ompelu ............................ 4 69 4 Talous » ............................ 5 67 5 Poikien vobnistelu .......................... 2 36 2

~ palloilu ............................ 2 41 2 Tyttöjen voimistelu ........................ 3 55 3

» kansantanhut ...................... 2 27 2 Näytelmäharrast. ............................ 2 18 12 2 Lausunta •••••••••••••••••••••• 0 •••••• 1 15 1 Kemia ja fysiikka .......................... 1 16 8 1

Yhteensä 46 <i80 323 25 21

Syyskauden lopussa väheni kerhojen lukumäärä kahdella, joten niitä oli loman alkaessa 44. Tammikuun alussa perustettiin kuitenkin kaksi uutta kerhoa, joten lukukauden alkaessa oli lukumäärä jälleen 46. Tammikuun lopussa yhdistettiin kaksi englauninkerhoa, ja yksi talouskerho lopetettiin. Helmikuussa väheni kerhojen lukumäärä kahdella, samoin maalis­ja huhtikuussa, joten lukuvuoden lopussa oli jäljellä 36 kerhoa.

Kevätrippikoulun alkaminen lienee ollut huomattavin syy kerholaisten vähenemiseen. Vähenemisprosenttia voidaan pitää täysin normaalina ja vastannee se suunnilleen vähene­mistä muissa samanlaisissa työmuodoissa. Ammattikerhoissa, joissa minimiraja on 8 kerho-, laista, ei lakkauttamisia tarvinnut suorittaa yhtä kerhoa lukuunottamatta.

Kerhot kokoontuivat ohjelman mukaan kerran viikossa kahdeksi tunniksi, paitsi ammatti­kerhot kolmeksi. Varsinaisten kerhoiltojen lisäksi oli muutamilla kerhoilla ylimääräisiä retki­tai vierailutilaisuuksia.

Kerhot kokoontuivat yhteensä 1 077 kertaa työskennellen 2 607' työtuntia. Työsaavutukset olivat kuluneena toimikautena yleensä hyvin tyydyttäviä. Seuraavassa muutamia esimerkkejä.

Lennokkikerhoilla oli useita lennätystiJaisuuksia maastossa. Aleksis Kiven lennokkikerhot osallistuivat Helsingin Ilmailuyhdistyksen kilpailuihin Malmilla, jossa kerholainen Harri Raulio sai C-1 luokan II palkinnon. Tammikuussa osallistuivat samat kerhot Vallilan talvi­kisoihin, joissa myös saatiin yksi palkintosija. Yhdistetty kerholaisjoukkue oli mukana Hei­nolan ]yränkölän suurkilpailuissa tuoden mukanaan kunniakkaan kolmannen tilan. Kerhojen joulujuhlassa suoritettiin 15 minuutin »Mäkärä»- ja &Hyttys»-esitys. Työkauden aikana suori­tettiin 8 ilmailuliiton merkkivaatimusta.

Aleksis Kiven koulun tyttöjen kansantanhu- ja retkeilykerho sekä voimistelukerho tekivät lokakuun 6-7 p:nä retken Aulangolle sekä toukokuussa polkupyöräretken Helsinki-Lappeen­ranta-Imatra-Punkaharju-Mikkeli-Heinola-Lahti-Helsinki.

Poikain palloilukerhot pelasivat koripallo-ottelun Helsingin kansakoulunopettajain yhdis­tettyä joukkuetta vastaan häviten vain niukasti 20-24.

Sähköaskartelukerhoissa rakennettiin useita putkivastaanottimia, tehtiin pöytä- ja seinä­valaisimia sekä pari taskulamppua.

Metallikerhon huomattavimmista töistä mainittakoon mm .• )kinneri»~ radiorunko, piiska-antenni jne. '

Kallion sähköaskartelukerho kävi tutustumassa Tatu Kolehmaisen harrastelijalähettimeen ja vastaanottimeen.

Ompelu- ja veistokerhoissa tehtiin etupäässä hyödyllisiä käyttö- ja talousesineitä. Kielikerhojen työ oli suunnattu käytännön linjoille tulevien olympiakisojen varalle. Kerhojen yhteiset kevät- ja syyskauden' päättäjäiset pidettiin Aleksis Kiven koululla.

Kerholaisten suorittama ohjelma oli runsas ja monipuolinen. Aleksis Kiven koulun talous- ja käsityökerho pitivät yhteisen illanvieton ohjelmineen ja tarjoiluineen. Voimistelu- ja tanhu­kerhot tekivät kaksi yhteistä retkeä. Lapinlahden koulujen kerhot järjestivät yhteisen pikku­joulutilaisuuden, jossa kukin kerho oli velvoitettu suorittamaan pari ohjelmanumeroa.

Toiminta on jo vakiintunut oikeisiin uomiinsa ja tulokset ovat vuosi vuodelta huomattavasti' tasaantuneet ja parantuneet. Tammikuussa kävi Tampereen kansakoulujen kerhotyön edustaja tutustumassa Aleksis Kiven koulun kerhojen toimintaan vieraillen kuudessa kerhossa. Huhti­kuussa vieraili samalla koululla myöskin Varkauden kansakoulun kerhojen edustaja. Kerho­työnjohtaja suoritti työkauden aikana käyntejä eri kerhoihin 25-26. 9., 16. 10., 23. 10. 51 ja 5. 3., 26. 3., 9. 4.52.

Kerhotyötoimikunta kokoontui kerran kumpaisenakin lukukautena keskustelemaan uusista työmuodoista. Näissä kokouksissa kerhotyönjohtaja selosti työn laatua ja laajuutta.

19. Vapaita harrastuksia

Opettajakuoro, johon kuuluu noin 50 opettajaa, on jatkanut toimintaansa entiseen tapaan opettaja A. Viirteen johdolla. Opettajakuoron ohella toimi noin 30 laulajaa käsittävä opettajain kamarikuoro, jonka johtajana on ollut opettaja M. Räisänen. Kuoro antoi 11. 3. 1952 julkisen

t.5

konsertin Vanhassa kirkossa. Ulkomaisella konlserttimatkallaan kuoro antoi Kööpenhaminassa 3 konserttia ja Oslossa yhden. Yleisradiossa esiintyi kuoro kertomusvuonna 2 kertaa. Lisäksi avusti kuoro kirkkokonsertissa, juhlissa ja »Kasvatuksen viikon» avajaisissa.

Opettajilla oli myös vilkasta urheilutoimintaa. Useissa kouluissa oli säännöllisiä lentopallo­harjoituksia ja koulujen kesken käytiin kilpailuja. Naisopettajilla oli lisäksi yhteiset voimistelu­harjoitukset. Eri retkeilylajeissa järjestivät opettajat keskinäisiä kilpailuja ja osallistuivat tiiviisti KLL:n kilpailutoimintaan.

Eri kouluissa toimi opettajien johtamia oppilaskuoroja, jotka esiintyivät mm. koulujuhlissa ja radiossa. Munkkiniemen ja Töölön koulujen tyttökuorot antoivat yhdessä tunnustusta saaneen konsertin Konservatoriossa ja tekivätpä vielä ulkomaisen konserttimatkan.

Oppilasorkestereja oli toiminnassa Munkkiniemen, Tehtaankadun ja Vallilan kouluissa. Niiden toiminta on saanut vakiintuneet muodot sen jälkeen,' kun niitä varten on ollut käy­tettävissä kaupunginvaltuuston tarkoitukseen myöntämiä varoja.

Munkkiniemen koulun orkesteri pääsi jo niin pitkälle, että antoi julkisen konsertin keväällä 1952.

Kaupunginvaltuuston myöntämillä varoilla on musiikkiharrastuksen elvyttämiseksi han­kittu muutamille suurimmille kouluille myös levysoittajia ja niihin hyviä levyjä.

Toukokuussa 1952 Suomen Kansan Ryhtiliike järjesti yhteistoiminnassa .kansakoulu­laitoksen kanssa kansakoulujen oppilaille piirustuskilpailun. Samoin kaupungin raittiuslauta­kunta järjesti kansakoululaisille raittiusaiheisen piirustuskilpailun.

Teatterlnäytäntöjä ja retkeilyä varten varatulla määrärahalla annettiin jatkoluokkien oppilaille Kansallisteatterissa näytäntö, jossa esitettiin Aleksis Kiven näytelmät I)Kihlaus.) ja I)Leal) sekä avustettiin VIII luokkien kotimaassa kevätlukukaudella tehtyjä oppilasretkeilyjä.

VIII. TOIMINTA OPPILAIDEN HYVÄKSI

1. Apurahat ym. erikoisavustukset

Helsingin kaupungille kansakoulutarkoituksiin lahjoitettujen rahastojen korkovaroja tuli kertomusvuonna suomenkielisten kansakoulujen osalle seuraavasti:

Kansakoulujen vaatetusrahastojen korkoja käytettiin lukuvuonna 3621 mk ja Hj. M. Kroijeruksen vaatetusrahaston korkoja 1 6t. 7 mk alusvaatteiden hankkimiseen varattomien huoltajain lapsille.

Carl Rosengrenin rahastosta jaettiin apurahoja 1 326 mk, kolmelle alakoulun oppilaalle. Helsingin säästöpankin rahastosta jaettiin kertomusvuonna 3925 mk apurahoina kahdek­

salle yläkoulusta päässeelIe oppilaalle. Anna Sinebrychoffin rahastosta jaettiin lukuvuonna yhteensä 13155. mk H:lle' jatko­

koulusta päässeelIe oppilaalle . . K. H. Renlundin rahastosta jaettiin apurahoina vastaavasti 6525 mk kuudelle yläkoulusta

päässeelle oppilaalle. Opettajien keräämistä rahastoista jaettiin apurahoina seuraavat määrät: Alpo Noposen

rahastosta 860 mk, Hanna Paqvalenin rahastosta 150 mk, Anni Wikstenin rahastosta 232 mk sekä Alfred Jotunin rahastosta 600 mk.

Sofia Strengin rahastosta jaettiin neljälle VI lk:n oppilaalle yhteensä 870 mk. Aurora Demidoffin myötäjäisrahastosta jaettiin 3 000 mk:n myötäjäiskirjat kahdeksalle

oppilaalle. Helsingin säästöpankin riemujuhlarahastosta jaettiin apurahoina 5 600 mk. Lauri Kuoppamäen rahastosta jaettiin lukuvuonna yhdelle Haagan koulun oppilaalle 690

mk. Oulunkylän koulussa jaettiin Oulunkylän suomenkielisen kansakoulun rahastosta 360 mk sekä Aarre ja Kalervo Viren rahastosta 2 755 mk.

Elna Caseliuksen muistorahastosta jaettiin lukuvuonna yhdelle Munkkiniemen kansa­koulun VI luokan oppilaalle 2690 mk.

46

Töölön kansakoulun musiikkirahastosta jaettiin 2000 mk:n apuraha Töölön kansakoulun oppilaalle.

Helsingin kaupungin myöntämät stipendit jaettiin 24:11e VIII lk:n oppilaalle, yhteensä 72000 mk. '

Kesävirkistykseen käytettäväksi jaettiin K. M. Kullmanin, J. Karppisen, G. Zittingin, Boguscheffsky-puolisojen ja kansakoulujen kesälomarahastoista\ yhteensä 7 647 ' mk.

Kaupunginvaltuusto myönsi joulukuun 19 p:nä 1951 osanottoa varten pohjoismaiden kansa­koululaisten urheilujuhliin Kööpenhaminassa 250000 mk.

Kaupunginhallitus myönsi helmikuun 7 p:nä 1952 Valkeakoskella pidettäville kansakoulu. laisten talviurheilupäiville osallistumista varten 26160 mk.

Kaikille oppilaille kouluissa jaetut kouluateriat ja vähävaraisten huoltajien lapsille annetut vaate- ja jalkineavustukset aiheuttivat kaupungille menoja yhteensä 5~ 934 187 mk.

2. ToivonIiittotyö

Kan,sakoulujen vapaaehtoista raittiuskasvatustyötä ,valvoi Toivonliittotoimikunta, johon kansakoulujen johtokunnan edustajana kuului fil. maist. T. Ristimäki, tarkastajaedustajana fil. tri A. Huuskonen, opettajiston edustajina opettajatA. Havulinna, puheenjohtajana, L. Paturi, K. Kasko ja E. Antikainen sekä toiminnanjohtajana J. Ilvonen. Varajäseninä olivat opettajat A. Borg ja J. Kahri.

Varsinainen toivonliittotoiminta on suoritettu kouluajan jälkeen kokoontuvissa raittius­ker~oissa, mutta myös jokavuotisiin raittiuskilpakirjoituksiin v~entautuessa on tehty huo­mattavaa raittiuskasvatustyötä. Raittiusviikon aikana järjestivät toivonliittokerhon johtajat kouluillaan yhteisiä raittiusjuhlia. Toivonliiton kevät juhlia pidettiin Kallion, Keski-Helsingin, Paavalin ja Töölön kirkoissa sekä useilla eri kouluilla. Näihin juhliin osallistui yli 6 000 IV-VIII luokkien oppilasta. Päästöluokkien oppilaille tilattiin Raittiuslautakunnan kustannuksella Koitto, Nuorten päivä ja Sarastus-nimisiä raittiusjärjestöjen julkaisuja lukuvuodeksi 19~1-52.

Toivonliittokerhoja toimi Eläintarhan, Kaisaniemen, Kallion, Käpylän, Lapinlahden, Lauttasaaren, Malmin eteläisellä ja pohjoisella, Mellunkylän, Munkkiniemen, Pakilan, Snell­manin, Suomenlinnan, Tehtaankadun, Töölön, Vallilan ja Vartiokylän kouluilla, kaikkiaan H kerhoa. Kerhoilla oli toimintavuotena 658 kokousta ja jäseninä niissä 762 tyttöä ja 594 poikaa eli yhteensä 1356 oppilasta. Raittiuskilpakirjoituksiin osallistui 387 kansakoulu- ja 34 jatkoluokkaa eli yhteensä 12323 oppilasta, joille Suomen Opettajain Raittiusliitto kustansi 2 500 ja kaupungin raittiuslautakunta 125 palkintoa.

Kerhojen johtajina toimivat opettajat L. Aito, E. Antikainen, A. Borg, F. Flinkman, H. Haantola, S. Hollo, J. Ilvonen, T. Immonen-Siimes, J. Kahri, H. Kalli, K. Kasko, L. Korhonen, L. Kuikka, T. Kuuluvainen, V. Kuusisto, M. Lahtinen, P. Myllynen, A. Pennanen, J. Pulliainen, A. Päivänsalo, K. Rummukainen, U. Ruokonen, Y. Siltanen, K. Tuulos, K. Viheroksa, E. Vuo­rinen ja 1. Rautio. Toivonliittojen käyttöön hankittu Rever-merkkinen äänielokuvakone on kiertänyt kaksi kertaa jokaisessa kerhossa.

Toiminnan rahoittamista varten oli käytettävissä edellisen vuoden säästöä 74084 mk, kaupunginhallituksen myöntämä määräraha 850000 mk sekä talletustilin korot 2 800 mk eli yhteensä 926 88!" mk. Menoja oli 916292 mk, joten säästöksi seuraavaa vuotta varten jäi 10592 mk.

3. Virkistystoiminta

Helsingin Opettajayhdistyksen Kesävirkistystoimikunta huolehti 1952 kansakoulunoppi­laiden kesävirkistyksestä entiseen tapaan. Kesävirkistystoimikuntaan kuuluivat opettajat S. Rekola puheenjohtajana, L. Ritvamo varapuheenjohtajana, V. Alanne toiminnanjohtajana sekä muina jäseninä opettajat H. Sahrakorpi, K, Peltonen ja A. Peltonen sekä taloudenhoitaja M. Paaso ja kouluhoitajat S. Isola ja K. Sinkoaho.

Kunnollisten siirtolapaikkojen vuokralle saaminen tuotti jonkin verran vaikeuksia toimi­kunnalle, mutta kun kaupunki antoi Vartiokylän kansakoulurakennuksen ja Rastilan pää­rakennuksen toimikunnan käyttöön, helpotti se huomattavasti siirtolajärjestelyä.

Seuraavat 20 siirtolaa olivat toiminnassa: Vääksyn yhteiskoulu, Nordsjön Rastila, Vartio­kylän. kansakoulu, Vihdin Hiidenlinna, Nummen Tavola, Kiikalan Topuli, Tevaniemen kansa­koulu, Parolan Pajula, Huttulan Salos, Korkeakosken kansakoulu, Ristijärven Mattila, Kuore­veden yhteiskoulu, Pusulan Arimaa, Inkeroisten kansanopisto, Luumäen Lepola, Mikkelin Tyynelä, Mikkelin Löytö, Someenjärven Kallioniemi, Mouhijärven Tomula ja Humppilan Urpola.

Mikkelin Tyynelän ja Huttulan Saloksen siirtolat olivat apukoulun siirtoloita, Pusulan Arimaa tarkkailukoululaisten siirtola ja Kiikalan Topuli, Kuoreveden yhteiskoulu ja Hump­pilan Urpola toipumiskoteja.

Siirtoloissa oli 1299 lasta ja kokonaishoitopäiväluku oli 82647. Lapset osallistuivat puutarhatyöskentelyyn sekä talousaskareisiin. Sadepäivinä tekivät

sekä tytöt että pojat käsitöitä. Retkeily, urheilu, uintiopetus ja leikki kuuluivat kiinteästi siirtolain ohjelmaan. Urheilu- ja uintimerkkejä suoritettiin runsaasti. Uimamaistereitakin valmistui useita.

Koululääkärit tarkastivat lapset sekä maalle lähdettäessä että sieltä palatessa. Tarkastuk­sessa todettiin, että lapset olivat yleensä siirtoloista palatessaan hyvässä kunnossa ja terveitä, jopa ruskettuneitakin sateisesta ja auringottomasta kesästä huolimatta.

Eräissä siirtoloissa sattui nielutulehduksia ja yksityisiä tulirokkotapauksia. Paitsi siirtolalapsille annettiin vapaat rautatieliput sellaisten vähävaraisten kotien lapsille,

jotka saattoivat mennä kesäksi sukulaistensa tai tuttaviensa luokse maalle. Tällä tavoin toi-mitettiin maalle 2 035 kansakoululaista. .

Talvella tapahtuvaa luokkaretkeilyä varten oli Helsingin välittömään läheisyyteen järjes­tetty viisi retkeilymajaa, joihin ,varsinkin hiihtokauden aikana tehtiin runsaasti retkiä. Majoilla saivat lapset levähtää ja syödä ilmaisen ruoka-annoksen.

Virkistyshuoltotoiminnan aiheuttamat menot olivat 27 237 919 mk.

4. Koulukasvitarhatoiminta Olympiavuosi löi leimansa kansakoulujen kasvitarhojenkin toimintaan. Suurin alue jäi

varsinaisen olympiakylän keskelle ja varsinkin heinäkuun aikana tuntui ajoittain siltä, että olisi pakko keskeyttää työt. Opettajien ja lasten innostus työhön oli niin suUri, että vaikeudet voitettiin ja ohjelma voitiin toteuttaa jokseenkin muuttumattomana. Vaikka sääsuhteet olivat epäedulliset, saatiin kasvitarhoista ennätyssato. Kesä vaati ohjaajilta kärsivällisyyttä ja paljon työtä, sillä olosuhteiden pakosta ei. lasten ruokailua voitu järjestää entiseen tapaan. Tänä kesänä suorittivat ohjaajat ruoan jaon, joten kaupungille säästyi sievoinen summa, noin 150000 mk. Tulevana toimintavuonna on tarkoitus jatkaa samaa ruokailujärjestelmää, mutta parannetussa muodossa, sillä tätä kirjoitettaessa on jo myönnetty määrärahat ruokailu­pöytien ja penkkien hankintaa varten.

Ohjaajina toimivat kuluneen kesän aikana opettajat E. Antikainen, E. Hurskainen, A. Jokinen, V. Jokinen, E. Kauppila, J. Kesti, H. Maarela, E. Railo ja H. Ståhlström. Toiminnan­johtajana oli V. Hänninen ja kaSvitarhojen vahtimestarina P. Kauppila.

Seuraavasta taulukosta selviää oppilaiden jakautuminen kielen ja sukupuolen mukaan:

Koulukasvitarhatyöhön osallistuneet oppilaat Participation in the school gardening

Poikia Bays

Suomenkielisten koulujen oppilaita (Pupils 0/ the Finnish schools) 205 Ruotsinkielisten koulujen oppilaita (PuPils 0/ the Swedish schools) '6

Yhteensä (Total) 211

Tyttojä Yht. Crl,1s Total

173 378 16 22

189 400

ft8

Kesän kohokohdaksi muodostui onnistunut retki Rastilan alueelle. Vanhan tavan mukaan kustansi kaupunki oppilaille ilmaiset matkat, kylvösiemenet ja

ruokailun. Elokuussa vierailivat helsinkiläiset sanomalehtien edustajat kasvitarhoissa ja heidän kir­

joituksistaan ilmeni, että saavutettu tulos oli yllättävän hyvä.

5. Koululääkärien ja -hoitajien toiminta.

Kanta-Helsingissä suomenkielisissä kansakouluissa toimi lukuvuonna 1951/52 neljä koulu­lääkäriä ja 16 kouluhoitajaa, joista yksi toimi yksinomaan apukoulu- ja tarkkailuluokilla.

Johtosäännössä määrätyt tarkastukset pidettiin koulujen 1, III, VI ja VIII luokilla. Jär­jestelmällisesti tutkittujen oppilaiden kokonaismäärä selviää seuraavasta taulukosta:

Koululääkärien järjestelmällisesti tarkastamien lasten koko lukumäärä

Total number olchildren methodicaUy examined by the school Physicians

Luokka Class Poikia TyttOjä Yhteensä Luokka Class Poikia TyttOjä Bay. G1rIs Toud Boy. {;iris

I ............... . 1673 1617 3290 VIII .............. 32ft 251 III ............... . 135ft 1351 2705 Väliluokk. uus . oppiI. 236 206 VI ................ 580 ft66 1 Oft6 Yhteensä (Total) '" 167 3 891

Yht. Total

575 H2

8 058

Lääkäreillä oli säännölliset vastaanottonsa kouluissa määräaikoina, minne kouluhoitajat ja opettajat lähettivät joko sairauden tai jonkun muun syyn takia oppilaita. Myös oppilaiden vanhemmilla oli tällöin tilaisuus tulla keskustelemaan lapsiensa terveydentilasta. Vaikkei lääkärien tehtäviin kuulu sairaiden oppilaiden hoito, käytännöllisistä syistä antoivat lääkärit kuitenkin hoito-ohjeita vähäpätöisemmissä sairaustapauksissa. Tapauksissa, jotka vaativat perusteellisempaa tutkimusta, oppilaat lähetettiin joko poliklinikoille tai yksityfslääkäreille. Koululääkärien vastaanotoilla kävi 711ft oppilasta ja alla mainituille eri poliklinikoille ym. lähetettiin tutkittaviksi seuraava määrä lapsia:

Erikoishoitoa saaneiden lasten lukumäärä

Number 01 especially examined children

Tuberkuloositoimisto:

ryhmätarkastuksia ........... . erikseen tarkastettuja ......... .

Lastenpolik1inikat ............... . mahalaukunhappohäiriöitä ..... .

Sisätautipoliklinikat ............. . Kirurgiset polik1inikat ........... .

tapaturmia ................... . abrasio ..................... . nielurisojen leikkauksia ....... .

Kivelän korvapoliklinikka ....... .

15203 861 535

5lt 7

H6 198 10ft 101 162

Kansakoulujen korvapoliklinikka Silmäpoliklinikat ............... . Ihotautien poliklinikat ......... . Naistenklinikan polik1inikka ..... . Ryhtineuvola ................... . Desinfektiolaitos ............... . Sädehoitolaitos ................. . Yksityislääkärit ............... .

Yhteensä (Total)

597 1 H5

126 1

250 39

2

77

19 ft21

Tarttuvista· taudeista kouluhoitajat tekevät viikottain ilmoituksen 1 koululääkärille, joka samoin viikottain tekee näistä yhteenvedon ja ilmoittaa sen edelleen 1 kaupunginlääkärille. Alla olevasta taulukosta ilmenee, mitä tartuntatauteja lukuvuoden aikana on koululaisissa esiintynyt. Tulirokko esiintyi vielä tänäkin lukuvuonna kulkutaudin luontoisena.

49

Kouluissa sattuneet tarttuvat ja muut äkilliset tautitapaukset

Contagious and other sudden cases 01 illness at the Finnish public elementary schools Tauti . Disease

Tuhkarokko (M easles) ........••.. Vesirokko (Chicken-pox) ••........ Hinkuyskä (Whooping-cough) Vihurirokko (German measles) ..... . Tulirokko (Scarlet jever) ......... . Lavantauti (Typhoid jever) ....... . Sikotauti (Mumps) ............... . Tarttuva aivokalvontulehdus (Menin-

gitis) ......................... . Lapsihalvaus (Poliomyelitis) ....... . Influenssa (Injluenza) ........... . Keltatauti (H epatitis) ........... . Angina (Tonsillitis) ............. .

1297 659 112

40 454

4 126

2 1

491 20

996

Keuhkokuume (Pneumonia) ....... . Äkill. märkivä keskikorvantulehdus

(Ear discharge) ............... . Nenän sivuontelon tulehdus (Sinusitis) Märkärupi-ihottuma (Impetigo) Reumaattinen kuume (Rheumatic jevey) Tanssiatuti (Chorea minoy) ....... . Äkillinen sydäntulehdus (Hearth

disease) ....... " ................ . Umpisuolentulehdus (App'endicitis) .. Äkill. virtsaelinten taudit (Inlections

01 the urinayy tract) ........... . Syyhy (Scabies) ................. .

126

37 57 15

7 3

5 37

13 5

Oppilaat, joita ei ollut rokotettu tai -joiden aikaisettunan rokotuksen ei katsottu enää suo­jaavan, rokotettiin kurkkumätää vastaan. Kuitenkaan 10 vuotta vanhempia lapsia ei enää rokotettu, koska käytäntöön otettu uusi rokote olisi vaatinut niin paljon esikokeita, ettei ollut käytännöllisesti mahdollista sitä enää suorittaa. Samoin suoritettiin rokotukset tuberl;cu­loosia (Calmette rokotus) ja isorokkoa vastaan.

Tuberkuliinimyönteisten ja -kielteisten oppilaiden lukumäärä eri luokilla (I-VIII) ilmenee alla olevasta taulukosta:

Tuberkuloosityö kouluissa Activity against tubeYculosis at the Finnish public elementary schools

Calmette rokottamattomia oppilaita I II 111 IV V VI VII VIII Yht.

(N ot vaccinated puPils) •• w ••••• 551 600 452 768 652 557 498 354 4432 Calmette rokotettuja oppilaita

( Vacdnated pupils) ............ 2347 2267 1559 2003 891 434 267 188 9956

Tuberkuliinimyönteisiä kaikkiaan (Reaction +) .................. 2898 2 867 2611 2 771 1 543 991 765 542 14 388

Tuberkuliinikielteisiä kaikkiaan (Reaction -) 375 189 146

" "

136 81 53 39 30 1049 .................. Tutkittuja kaikkiaan (Total) 3273 3056 2 157 2 907 1 624 1044 804 572 15 437

Lääkärit tekivät johtosäännön mukaisia tarkastuksia luokissa sekä kiinnittivät huomiota terveydenhoidollisiin seikkoihin. Kesäslirtoloihin menevät ja sieltä palaavat lapset tarkas­tettiin.

VIII luokan oppilaita tarkastettaessa annettiin erikoisella kaavakkeella ohjeita ammatin­valinnan ohjaajalle oppilaiden elämänuran valintaa varten.

Ko11luhoitajilla oli säännölliset vastaanottonsa kouluissa ja heidän tehtäviinsä kuuluivat lisäksi punnitukset ja mittaukset, tuberkuliinikokeet, lääkärien avustaminen säännönmukai-

" sissa luokkatarkastuksissa ja vastaanotoilla, polikliinillisten tapausten hoito, jotka eivät vaa­tineet varsinaista lääkäIinhoitoa, sekä opettajien ja lasten vanhempien kanssa oppilaiden terveydenhoidollisista kysymyksistä käydyt neuvottelut. Heidän toimintaansa valaisevat seuraavat luvut:

Punnittuja lapsia :............... 24 911 Näkötarkastuksia ............... . Kuulotarkastuksia ............... .

7912 3596

Terveystarkastuksia luokilla ...... 2 805

Terveyspakinoita luokilla ....... . Käyntejä vastaanotoilla ......... . Kotikäyntejä .......... " ........ .

1684 34588

645

50

Kouluhoitajat valitsivat opettajien kanssa kesäsiirtoloihin lähetettävät oppilaat sekä päi­vystivät vuorottain koko kesän ajan Helsingissä ollen valmiina lähtemään kesäsiirtoloihin tarvittaessa.

6. Lastenpsykiatrin ja koulupsykologien toiminta

Koulupsykiatrina toimi lukuvuoden ajan lääketieteen lisensiaatti S. Wiherheimo, vaki­tuisen viranhaltijan lääketieteen lisensiaatti M. Selvänne-Varheenmaan oll,essa opintomatkalla USA:ssa. Koulupsykologeina olivat filosofian maisteri M. Kyyrö ja ylioppilas P. Toni, viime­mainittu filosofian maisteri M. Kärnän sijaisena, joka myös oli opintomatkalla USA:ssa. So­siaalityöntekijänä, oli sosiaalihuoltaja V. Nieminen.

Lukuvuoden aikana oli toimistossa harjoittelijana ylioppilas, opettaja A. Tikkanen. Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan syyskuun 12 p:nä 1951 perustaa v:n 1952 alusta

lähtien koulupsykiatrin viran kansakouluja varten. Virkaan valittiin lääketieteen lisensiaatti M. Selvänne-Varheenmaa.

Lukuvuoden aikana tutkittiin toimistossa uusia tapauksia 285 (edellisenä lukuvuonna 309). Uusintatapauksia oli 148 (edellisenä lukuvuonna 150). Tarkkailuluokkien luokkatarkas­tuksia oli syyslukukaudella 1, joilla kävi kaikkiaan 16 oppilasta. Kevätlukukaudella oli luokka­tarkastuksia 4, jolloin vastaanotoilla kävi kaikkiaan 91 lasta. Uusinta- ja tarkkailuluokka­tapaukset mukaanluettuina kävi koulupsykiatrin vastaanotoilla kaikkiaan 540 lasta (edellisenä lukuvuonna 525).

Vastaanottoja pidettiin kahdesti viikossa, tiistaisin ja perjantaisin klo 12-16, toimistossa Lapinlahdenkatu 6. Syyslukukaudella oli lääkärinvastaanottoja 34 ja kevätlukukaudella 47 eli yhteensä 81. .

Lastenpsykiatrin ensimmäisen kerran tarkastamat uudet oppilaat

Pupils 01 the Finnish pubtic elementary schools lor the lirst time examined by the children's psychiatrist

Koulu • School

Aleksis Kiven koulu Eläintarhan koulu Haagan koulu ..................... . Herttoniemen koulu ................. . Kaarelan koulu ..................... . Kaisaniemen koulu ......•........... Kallion koulu ..................... . Katajanokan koulu ................. . Kulosaaren koulu ................... . Käpylän koulu ..................... . Lapinlahdenk. 10 koulu ............. . Lapinlahde~k. 6 koulu ............. . Lapinlahdenk. 4 koulu ............. . Lauttasaaren koulu ................. . Linnankosken koulu ................ . Malmin eteläinen koulu ............. . Malmin pohjoinen koulu ............. . Ma:unulan koulu ................... . Metsolan koulu ...................... .

33 9 4 1 1 8

22 3 1

15 33

3 1 2. 4 4 7

.2 4

Koulu . School

Munkkiniemen koulu ............... . Oikokadun koulu ...............•.... Oulunkylän koulu ................. . Pakilan koulu ..................... . Pitäjänmäen koulu ................. . Puistolan koulu ................... . Snellmanin koulu ................... . Sturenkadun koulu ... : ............. . Suomenlinnan koulu ............... . Tapanilan koulu ................... . Tehtaankadun koulu ............... . Toukolan koulu ................... . Tunturikoulu ....................... . Työväenopiston koulu ............... . Töölön koulu ... '.' .................. . Vallilan koulu ..................... . Ei koulussa Leppävaaran koulu Vastaanottokodissa ..................

9 10

4 6 3 2

16 2

4 2

16 7 4 3 9

15 11

2

3

Yhteensä (Total) 285

51

Tutkittujen oppilaiden jakautuminen luokittain selviää seuraavasta yhdistelmästä:

Luokka . Class

1 II ............................... .

III IV V

VI

89 63 42 29 15 10

Luokka . Class

VII VIII

16 7

Vastaanottokodin tarkkailuluokka 3 Muita (Ei koulussa) ...... . . . . ... . . . . . . 11

Yhteensä (Total) 285

Iän mukaan oppilaat jakautuivat seuraavasti:

Ikä, vuotta· Age, years Poikia Tyttöjä Yht. Ikä, vuotta Age, years Poikia Tyttöjä Yht. Boy. Girls ToI41 Boy. Girls ToIal

6 ....................................... 4 1 5 12 .. ........................................ 7 3 10 7 ........................ 37 26 63 13 . ..................... 13 1 14-8 .......................... 44- 21 65 15 . .......................... 10 2 12 9 ...................... ·31 17 48 Tietoja puuttuu .......... 11 4 15

10 ...................... 18 14- 32 Yhteensä (Total) 191 94 285 11 ........................ 16 5 21

Tutkittujen lasten perhesuhteet:

Perhesuhde . Family relation Lapsi isän hoidossa

Ehyt oma koti .................... 176 Lapsi äidin hoidossa

a) äiti naimaton . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 b) vanhemmat eronneet .. ........ 26 c) isä kuollut .................... 18

a) vanhemmat eronneet .......... 1 b) äiti kuollut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 c) äitipuoli ...................... 10

Lapsi kasvatuskodissa .............. 25 Lapsi lastensuojelulaitoksessa ........ 8

d) isäpuoli ...................... 14 Yhteensä (Total) 285

Uusista tapauksista ilmoittivat lääkärille seuraavat henkilöt:

Ilmoituksen tekijä . Informant Lastensuoj~ulautakunta ............ 46

Opettaja .......................... 176 Vanhemmat tai muut sukulaiset 38

Koulun terveysviranomaiset . . . . . . . . 21 Yhteensä (Total) 285 Muut kouluviranomaiset ............ 4

Tutkittavat lapset ilmoitettiin lääkärille seuraavista syistä:

Ilmoitusten pääsyy . Reason 101' information

Heikko koulunienestys . . . . . . ... . . . . .. 104 Koulusijoitus tai vapautus. . . . . . . . . . . . 13 Erikoisvaikeudet kouluaineissa ........ 2 Epäsäännöllinen koulunkäynti ........ 24 Käytöshäiriöt, sopeutumattomuus 44-Näpistely ja muu epärehellisyys ...... 33 Levottomuus ja rauhattomuus ........ 33

Arkuus, yliherkkyys . . . . . . . . .. .. .. .. 5 Muita hermostollisia oireita .......... 14-YÖ- ja päiväkaste1u . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 Seksuaalisia vaikeuksia • . . . . . . . . . . . . . 3 Huonokuuloisuus ..................... 2 Muita häiriöitä ja vaikeuksia ........ 2

Yhteensä (Total) 285

52

Tutkimusten jälkeen

Diagnoosi 0 Diagnosis

annettiin seuraavat diagnoosit: Luku- ja: kirjoitusvaikeudet 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Neurosis 0000000000000000000000000000

Psychopathia 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Epilepsia 000000000000000"0000000000000

Somo sairaus 000000000000000000000000

83 Enuresis, encopresis .. 0000 000000000000

2 Puuttuva koulukypsyys 0.00"0 0"0 0 0 0 0 0 0 0 0

1 Ympäristövaurio 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

1 Muut sympto diagno 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

5 Pro obso 000000000000000.000000000000

2 6 6

25 2

20 4 99 Nihil objo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Imbecillitas 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Debilitas 0000000000000000000000000000

Stupiditas 00000000000000.00000000000 28 Ylilahjakkuus 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1

Yhteensä (Total) 285

Lastenpsykiatrin ehdottamat toimenpiteet olivat seuraavat:

Toimenpide . Measure

Vapautus oppivelvollisuudesta vuodeksi tai kokonaan 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Siirtäminen apukouluun 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

H-luokalle 00.00000000000000000000000

Tarkkailuluokalle 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Muille erikoisluokille Normaaliluokan vaihto

29 89

4 29

3 2

Luokan yli siirtäminen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 Tarkkaillaan ento luokalla 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 10

Kasvatusohjeita 0 0 •• 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Lääkehoitoa 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Erityistutkimukseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Koulukotiin 0 0 • 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Ympäristön vaihdos 000000000000000000

Sairaalahoitoon .. 0 0 0 0 • 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Suojeluvalvontaan 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Normaaliluokalle 00000 0 0 0 000000 000000

79 1 4

13 2

10 6 3

Yhteensä (Total) 285

Lastenpsykiatrin tutkimat uusintatapaukset

Cases re-examined by the children's psychiatrist Ilmoituksen pääsyy . Reason lor inlormation

Neurosis rako 00000000 0000000000000000 8 N eurosis 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 28 Epilepsia 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3 ldiotia 000" 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0000 •• 000000 1 Imbecillitas 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 6 Debilitas 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0". 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 40 Heikkolahjaisuus 0 0 0 0 0 0 •• 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 20

Ilmoittaja ". 1 nlormant

Vanhemmat tai sukulaiset 000000000000 30 Koulupsykologien toimisto 000000000000 27

Uusintatapauksissa suoritetut toimenpiteet:

Toimenpide 0 Measure

Luokan vaihto: Apukouluun 0 0 0 0 • 0 0 0 0 0 0"0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 20 Apukoululta normo luokalle 00000000 4 Tarkkailuluokalle 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 13 Erikoisluokilta normo luokille 1

Jatkaa entisellä luokalla 000000000000 5 Vapautetaan oppivelvollisuudesta 000000 14 Vapautetaan oppivelvollisuudesta ja siir-

retään Aulaan 00000000000000000000 2

Psychopathia 00000000000000000.00.0 00 19 Luku- ja kirjoitusvaikeudet 0 0 0 0 0 0 0 0 • 0 4 Enuresis, encopresis 000000000000000000 8 Puuttuva koulukypsyys 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 Ympäristövaurio 00000000000000000000 7 Tutkimus kesken 00000 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3

Yhteensä (Total) 148

Opettaja tai muu kouluviranomainen 00 66 Laste~suojelulautakunta 000000000000 00 25

Yhteensä (Totat) 148

Huostaanotto ja koulukotiin 0000000000 26 Yksityisperheisiin sijoitus 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 " 0 1 Kotiympäristön vaihdos 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 Suojeluvalvontaan 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 Erikoistutkimukseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3 Sairaalahoitoon 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 •• 0 0 0 0 0 0 0 0 11 Kasvatusohjeita ja lääkkeitä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 33 Tarkkaillaan edelleen 00000.000000 •• 00 4 Muita toimenpiteitä 000 0 0 0 0.00000000 00 8

Yhteensä (Totat) 148

53

yhteenveto kaikista lasten psykiatrin tutkimista tapauksista. Syyslukukaudella 1951 tutkittiin yhteensä 190 lasta, joista 109 oli uutta tapausta, 65 aikaisemmin tutkittua sekä 16 tarkkailu­ja erikoisluokkien lasta. Kevätlukukaudella tutkittiin 350 lasta, joista 176 uutta ja 83 entistä tapausta sekä 91 tarkkailu- j~ erikoisluokkien lasta. Lukuvuoden aikana tutkittiin siis yhteensä 540 lasta.

Koulupsykologien työ. Kaupungin kansakoulut olivat edelleen jaettuina kahteen ryhmään koulupsykologien kesken. Kumpikin psykologi huolehti yleensä niistä tapauksista, jotka oli ilmoitettu oman alueen kouluista, Kevätlukukaudella suoritettiin tavanmukainen toisluokka­laisten testaus. Tällöin keskityttiin erityisesti niihin tapauksiin, joilla opettajien ilmoituksen mukaan koulumenestys oli ollut heikko.

Lukuvuoden aikana suoritettiin seuraava määrä -psykologisia kokeita:

Älykkyyskoe Lehtovaaran mukaan .... 557 Älykkyyskoe Salomaan mukaan ...... 24 Kohsin kuutiokoe . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 Perfonnance-testi (Drever and Collins) 3 Healyn koe . . . . . . . . . . ... . . . . . . . . . . . . 1 Sceno-testi .......................... 72

Rorschach-testi ..................... . Benn-Rorschach-testi ............... . Szondi -testi TA T -testi Diiss-testi

42 43 28

6 49

Edellisten lisäksi käytettiin sangen lukuisissa tapauksisSa Goodenough-koetta, Baum­testiä, Perhepiirrosta sekä luku- ja kirjoituskoetta. Projektiivisten testien käyttö lisääntyi edellisiin vuosiin verraten huomattavasti.

Koulupsykologit antoivat yhteensä 85 lausuntoa, joista 68 lastensuojelulautakunnan suo­jelukasvatustoimistolle ja 4 turvattomien lasten huoltotoimistolle, 11 kouluviranomaisille sekä 2 muille laitoksille.

Sosiaalihuoltaia teki vuoden aikana 258 kotikäyntiä ja laati näistä seikkaperäisen selostuksen kunkin oppilaan aktiin. Lisäksi hän huolehti kansliatehtävistä psykologien ohella.

Talousasioita. Koulupsykologien toimisto sai sosiaaliministeriön jakamista varoista kasva­tusneuvoloita varten 75000 mk.

Kokoukset. Koulupsykiatri, psykologit sekä sosiaalityöntekijä osallistuivat Kasvatus­psykologisen toimikunnan neuvottelupäiville, jotka pidettiin syyslukukaudella Vaasassa ja kevätlukukaudella Turussa. Kaupunginhallitus myönsi matka-apurahoja ko. tilaisuuksiin.

7. Silmäpoliklinikan toiminta

Kulunut vuosi oli ollut poliklinikan kahdeskymmenesseitsemäs toimintavuosi. Poliklinikka on ollut auki kahdesti viikossa paitsi loma-aikoina, jolloin se on ollut suljettuna. Uusinta­käyntejä ja tarkempia tutkimuksia varten on poliklinikan huoneisto ollut varattuna vielä kolmantena iltapäivänä viikossa ..

Poliklinikan lääkärinä on toiminut lääket. lis. M. Katavisto. Potilaskäyntejä on ollut v:n 1951 aikana kaikkiaan 1 511, joista ensikäyntejä 774. Kuu­

kausittain ne ovat jakaantuneet seuraavasti:

Kuukausi

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu

Silmäpoliklinikassa tutkitut oppilaat .

Pupils 01 the publie elementary schools examinated at the Eye Clinic

Käyntejä Ensi Syyskuu ................ 87 kaikkiaan käyntejä

181 95 Lokakuu ................ 224 .............. Marraskuu

276 138 .............. 233 ............. .

Joulukuu 190 93 .............. 71 ............. . .............. 148 '65 Yhteensä (Total) 1511 .............. 101 43

43 120 135

42

774

Suomenkieliset koulut: Suomenkieliset koulut: Ruotsinkieliset koulut: Finnish schools: Finnish schools: Swedish schools:

Aleksis Kiven koulu ..... 1010 Pitäjänmäen ......... . 10 Apollogatans skola '1 1 Eläintarhan.. .. .. ...... 1010 Porthaninkadun ....... . 10 Brändö ............... .

Haagan . . . . . . . . . . . . . . 5 Puistolan ............. . 10 Cygnaeus ............. . 100 2 3 1 1

Herttoniemen .......... 8 Pukinmäen ........... . 1 Drumsö ............. . Kaisaniemen ......... . 50 Santahaminan ......... . 1 Gengatan ............. . Kallion ............... . 50 Snellmanin ........... . H Hertonäs ............. . K<1tajanokan ......... . 1 Suomenlinnan ......... . 110 Kottby ............... . Käpylän ............. . 100 Tapanilan ........... . 10 Kronohagen ......... . 18

'1 2 t

Lapinlahden ......... . 50 Tarkkailukoulu ....... . 1 Malm ............... . Lauttasaaren ......... . 2 Tehtaankadun ....... . 37 Mosabacka ........... . Linnankoskenkadun ... . 7 Toukolan ............. . 10 Munksnäs ........... . Malmin eteläinen 3 Työväenopiston ....... . 8 Topelius ............. . 22

29 pohjoinen ..... . 6 Töölön ............... . 106 Vallgård ............. . ~ jatkokoulu 8 Vallilan ............. . 35 Yhteensä (Total) 122

"Maunulan ........... . 9 Vartiokylän ........... . 7 1 2

1

Mellunkylän ......... . 2 Vastaanottokodin ..... . Munkkiniemen 15 Ammattikoulut ....... . Oikokadun ........... . 3 Lastentarha ........... . Pakilan ............. . 5 Yhteensä (Total) 6108

Diagnoosi . Diagnosis

Amblyopia ......................... . Anisometropia ..................... . Asthenopia ......................... . Astigmatismus ..................... . Atrophia nervi optici ............... . Blepharitis .................. " ....... . Cataracta congenita ................. . Cataracta traumatica ................ . Cephalalgia . . . ...................... . Chalazion ......................... . Chorioretinitis centralis ............. . Conjunctivitis catarrhalis acuta

chronica .... follicularis

~ et keratoconjunctivitis phlyctaenulosa ................... .

Contusio balbi ..................... . Corpus alienum comeae ............. . Degeneratio retinae traumatica Dichromatopsia ..................... . Dyschromatopsia ................... . Epicanthus ......................... . Epiphora ......................... . Episcleretis ......................... . Esophoria ......................... .

9 110 21 91

1 29

1 2

11 "5 3

100 38 17

8 2 2 1 10 1 10 3 1 2

Exophoria .......................... 7 Exophtalmus ........................ 1 Hemicrania . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Hordeolum .......................... 7 Hyperopia .......... '. . . . . . . . . . . . . . .. 1109 Infiltratum comeae .. ........ ........ 1 Insufficientia convergendi ............ 2 Leucoma comeae adhaerens .......... 2 Macu1ae comeae .................... 9 Membrana pupillaris ................ 1 Myiodesopsia ........................ 1 Myopia ............................ 810 Neuralgia ... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 Nystagmus .. .... ...... .. .. .... .. .. .. 1 Strabismus concom. convergens 310

~ ~ divergens. . . . . . . . 110 Sugillatio subconjunctivalis . . . . . . . . . . 2 Tumores ............................ 2 Vulnus comeae non perforans ........ 1

» ~ perforans. . . . . . . . . . . . 1 Pro observatione .................... 8 Nihil objectiva ophtalmologica ........ 129 Debilitas .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 Infectio acuta naso-pharyngotrachealis 1

55

8. Korvapoliklinikan toiminta

Kansakoulujen Korvapoliklinikan toiminta on kuluneen vuoden aikana jatkunut entisessä huoneistossa ja entisten suuntaviivojen mukaan. Vuoden aikana on kuitenkin saatu kaksi sangen suurta edistysaskelta: Ensinnäkin on syyslukukauden alussa korvahoitajan toimi muutettu päätoimeksi. Toiseksi on saatu samoihin aikoihin hankittua kansakouluihin oma. siirrettävä audiometri. jonka merkitys tutkimustyössä on erinomaisen tärkeä.

Vuoden aikana oli poliklinikalla potilaskäyntejä 1 678. joten nousu edelliseen vuoteen ver­rattuna on sangen vähäinen. Korvapoliklinikan lääkärin tultua nimitetyksi kulkutautisairaalan korvalääkäriksi. on hän ollut tilaisuudessa hoitamaan osan vaikeimmista tapauksista siellä (yhteensä 180 käyntiä). Suuri osa näistä on ollut sellaisia potilaita. jotka aikaisemmin oli pakko lähettää Kivelän sairaalan korvaosaston muutenkin ylikuormitetulle vastaanotolle. Niinpä on kuIkutautisairaalassa hoidettu osa nielu- ja kitarisaleikkauksia. vaikeimmat korvatuleh­dukset. kaikki nukutuksessa suoritetut poskiontelohuuhtelut ym. Tähän vuosikertomukseen ei näitä tapauksia ole sisällytetty.

Tutkituista on uusia ollut 934 eli 55.7 % (v. 1950 49.0 %). loput 744 eli 44.3 % taas uusinta­käyntejä. Edelliseen vuoteen verrattuna on siis enemmän työtä antavien uusien potilaiden määrä noussut huomattavasti. Vuoden aikana on pidetty 67 vastaanottoa. joten kullakin vastaanotolla on käynyt kesk.itD.äärin 25 oppilasta. maksimin ollessa 48. Kuten aina ennenkin. on työmäärä ollut suurin loka-marraskuussa.

Potilaista oli 83.3 % suomenkielisistä kouluista ja 16.7 % ruotsinkielisistä kouluista. Edel­lisistä oli 472 eli 60.6 % koululääkärien lähettämiä. 27 eli 3.5 % lastenpsykiatrin. 176 eli 22.9 % koululääkärien ja 101 eli 13.0 % korvahoitajan lähettämiä. Ruotsinkielisistä lapsista oli 117 tapausta, 75.0 %, koululääkärien lähettämiä, 20 tapausta. 12.2 %. kouluhoitajien ja 19 tapausta. 12.2 %. korvahoitajan lähettämiä. Suomalaisten kansakoulujen kouluhoitajien lähettämien tapausten lisääntyminen 14.8 %:sta 22.9 %:iin on huomattava ja johtuu siitä. ettei ainoastaan äkillisiä tapauksia annettu klinikan hoitoon. vaan myöskin ne tapaukset. joissa olisi voitu kääntyä koululääkärin puoleen. Tungos korvaklinikalla on ajoittain ollut sietämätön. Tilanteen toivotaan paranevan koska 1946 kaupunkiin liitetylle liitosalueelle on palkattu kaksi koulu­lääkäriä.

Korvaklinikalla tutkitut lapset

Kuukausi

Pupils 01 the public elementary schools examinated at the Ear Clinic

Kuukausi

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu ......................... . Huhtikuu ......................... . Toukokuu ......... : ~ ....... ' ....... .

86 124 156 102

70

Syyskuu .......................... Lokakuu ••••••••••••••••••••••• 0· ••

Marraskuu ........................ Joulukuu ••••••••••••••• 0.0 •••••••••

Yhteensä (Total)

Eri koulujen kesken jakautuivat oppilaat seuraavasti:

Suomenkieliset koulut . Finnish schools:

Aleksis Kiven koulu ............... . Lapinlahden koulu ................. . Käpylän koulu ..................... . Eläintarhan koulu ................. . Snellmanin koulu ................... . Vallilan koulu ..................... . Tehtaankadun koulu Kallion koulu

Kaisaniemen kouiu ................. . 151 Vartiokylän koulu ................. .

89 Työväenopiston koulu ...... , ........ . 72 Töölön koulu ....................... . 59 Munkkiniemen koulu ............... . 57 Porthanin koulu 56· Toukolan koulu 42 38

Herttoniemen koulu ................. . Oikokadun koulu ................... .

45 135 142

74

934

23 23 21 17 13 13 12 11 11

Malmin pohj. koulu ................. . Pakilan koulu ..................... . Lauttasaaren koulu ................. . Tapanilan koulu ................... . Suomenlinnan koulu ............... . Malmin etel. koulu ................. . Puistolan koulu Linnankosken koulu Maunulan koulu Mellunkylän koulu

Ruotsinkieliset koulut . Swedish schools:

56

9 Metsolan koulu ..................... . 9 Kaarelan koulu ..................... . 7 Tunturikadun koulu ............... . 7 Urheilukadun koulu ................. . 6 Oulunkylän koulu ................. . 5 Pasilan koulu . . . . . . . . . . . .......... .

3 2 2 2

1 1

4 3 3 3

Isosaaren koulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 Katajanokan koulu .................. 1 Santahaminan koulu ............•... 1

Yhteensä (Total) 778

Tapanilan koulu .................... 2

Ratakadun koulu ...........•........ Vallilan koulu ..................... . Kruununhaan koulu ............... . Topeliuksen koulu ................. . Annankadun koulu ................. .

37 35 30 18 14

Pasilan koulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 Käpylän koulu ...................... 1 Herttoniemen koulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 Mellunkylän koulu .................. 1 Pakilan koulu ....... . . . . . . . . . . . . . . . 1 Malmin koulu Apollonkadun koulu ................. .

Oikokadun koulu ................... . 8 6

...................... 1

Yhteensä (Total) 156

Tutkimuksen perusteella todettiin seuraavat taudit; vertauksen vuoksi esitetään v:n 1950 vastaavat luvut:

Diagnoosi Diagnosis

Eczema auriculae Cerumen obturans ......... . Otitis enema ............. . Otitis media catarrh. ac. . .. . Otitis media supp. ac. Otitis media supp. chr. . ..... Otitis media adhaesiva chr. .. Residua post otitidem Catarrhus tubae auditivae Degeneratio cochleae ....... . Corpus alien. meat. ac. en .. . Status post op. radic. auris med. Eczema vestibuli nasi Epistaxis recidivans ....... . Deviatio septi nasi ......... .

1951 1950

1 1 90 126 14 12 52 42 75 58 85 77

3 3 35 36

166 147 9 6 9 5 2

1 2 15 10 11 7

19&1 1950

Rhinitis ac. ................ 141 116 Rhinitis chr. . . . . . . . . . . . . . . . . 8 21 Rhinitis allergica . . . . . . . . . . . . 39 52 Rhinitis sicca ant. .......... 2 Sinuitis maxillaris .......... 94 37 Vegetationes adenoid. 117 180 Hypertrophia tonsillae palat. 11 4 Tonsillitis ac. . ............. ,. 7 3 Tonsillitis chr ..... ,'........ 70 67 Pharyngitis ac. . . . . . . . . . . . . 4 1 Keratodis pharyngis ........ 2 1 Laryngitis ac. .............. 10 9 Noduli plicae vocalis ........ 1 2 Papillomata laryngis ........ 1 Nihil ...................... 102

Edelläolevassa kiintyy huomiomme lähinnä siilien, että äkillinen korvatulehdusten ja poski­ontelotulehdusten lukumäärä on edelliseen vuoteen verrattuna selvästi noussut. Tämä nousu on seurauksena pääasiassa Helsingin tulirokkoepidemiasta, joka erikoisesti poskiontelotuleh­dusten kohdalla on ailieuttanut nousun lähes kolminkertaiseksi edelliseen vuoteen verrattuna.

Huonokuuloiset oppilaat. Vuoden aikana on poliklinikassa käynyt 463, joten luku on jok­seenkin sama kuin edellisenä vuonna (460). Näistä on tullut hoidon jälkeen normaalikuuloi­siksi 373 eli 80.8 %, paremmiksi, mutta ei normaalikuuloisiksi 48 eli 10.4 % ja kuulo on pysynyt ennallaan 42:lla eli 8.8 %. Oppilaista on 2 suositeltu huonokuuloisten erikoisluokalle ja yhdelle on suositeltu kuulolaitetta.

Pysyvästi huonokuuloisten kortistoon (kuulo ei hoidon jälkeen ole tullut kummassakaan

57

korvassa paremmaksi) on lukuvuoden aikana siirretty yhteensä 13 oppilasta. Näistä oli 9 oppilaalla puhekuulo paremmalla korvalla yli 6.0 m, 3 oppilaalla 5.0 m ja 1 oppilaalla 0.15 m.

Vuoden aikana on säännöllisessä Politzerhoidossa käynyt 157 oppilasta (ed. vuonna 126). Muista hoitotoimenpiteistä mainittakoon seuraavat: Punctio sin. max. 267 tapausta, Para­centesis 6 tapausta, Extractio polypi auris 3 tapausta ja Kauterisatio mucosae nasi 5 tapausta. Tonsillectomiaa on ehdotettu 67:11e ja abrasiota 79:11e oppilaalle.

Koulujen korvahoitajan toiminta. Korvahoitajan työ on kohdistettu lähinnä kolmen seikan hoitamiseen. 1) Kolme päivää viikosta suorittaa hän kouluissa kulkien ensiluokkalaisten kuulo­tutkimuksia. Koska on tärkeätä, että uusista oppilaista saataisiin mahdollisimman pian to­dettua huonokuuloiset, suoritettiin syyslukukauden alussa ensin kaikkien näitten kuiskaus­kuulon tutkiminen. Tämä saatiin valmiiksi jo loka-marraskuun vailiteessa kaikissa kouluissa. Kun näin oli saatu nopeasti selville selvästi huonokuuloiset oppilaat, alkoi kouluhoitaja samojen oppilaitten kuulotutkimuksen audiometrillä, jolla syyslukukauden loppuun mennessä saa­tiinkin tutkittua jo 30 ensimmäistä luokkaa. Loput tutkitaan kevätlukukauden aikana. Täten kukin ensimmäisen luokan oppilas tulee vuosittain tutkittua myös audiometrillä. 2) Kahtena päivänä viikossa hoitaja on mukana lääkärin vastaanotolla, hoitaa kortistoa ja instrumentteja sekä huolehtii poliklinikan ja koulujen välisistä juoksevista asioista. 3) Yhtenä viikonpäivänä kouluhoitaja suorittaa kroonista märkävuotoa sairastavien oppilaitten huoltoa. Tätä varten on kaikki kroonista otiittia sairastavat siirretty omaan erikoiseen kortistoonsa .Kouluhoitaja kiertää tänä huoltopäivänä koululta koululle ottaen tarkastettavakseen kunkin koulun jokaisen kroonista otiittia sairastavan lapsen. Tällöin hän perehtyy potilaan korvan tilaan (vuotaako vai onko silloin kuiva), tiedustelee kotona annettua hoitoa ja antaa hoito-ohjeita sekä hoitaa (korvahuuhtelut, pulverinpuhallus ym.) aktiivisesti niitä tapauksia, joitten hoito kotona on laiminlyöty. Jokaisesta tarkastuksesta hän tekee kirjoiliinsa merkinnät ja neuvottelee niistä korvalääkärin kanssa. Täten joutuu jokainen kroonista otiittia sairastava vähintäin kerran kuussa tällaiseen »huoltotarkastukseen,). Vuoden aikana on korvahoitajan jatkuvassa huol­lossa ollut 116 kroonista korvavuotoa sairastavaa potilasta.

9. Kouluhammasklinikat

Helsingissä työskenteli v. 1951 seuraavat kahdeksan kunnallista kouluhammasklinikkaa: keskushammasklinikka sekä koulutaloiliin sijoitetut haaraklinikat Kallion, Vallilan (Nilsiän­kadun), Aleksis Kiven, Lapinlahden, Käpylän, Malmin ja Munkkiniemen koulussa. Seuraavat numerot valaisevat kouluklinikkojen työtä:

Tarkastetut ja polikliinillistä hoitoa saaneet lapset

Children examinated at the School Dental Clinic

Suomenkielisten kansakoulujen oppilaat (Pupils 01 the Finnish publie elementary schools) Ruotsinkielisten kansakoulujen oppilaat (Pupils 01 the Swedish publie elementary schools) Valmistavien ammattikoulujen oppilaat (Pupils 0/ the preparatory trade schools) .. Lastentarhalapset (Kindergarten children) ................................... . Koulukoti- ja lastenkotilapset (Preparatory and orphanage children) ............. .

Yhteensä (Total)

20386 '> 757

7'>7 3597

190

29677

Oikomishoitoa sai lisäksi 375 eri kouluista lähetettyä lasta. Tarkastettaviksi kutsuttuja kansakoululuokkia oli v. 1951 kaikkiaan 9'>8, joista 7'>2 suomenkielisiä ja 206 ruotsinkielisiä.

Erilaisten hampaidenkäsittelyjen lukumäärä

Number and nature 01 treatments 01 dental maladies

Hampaiden käsittelyjä . Nature 0/ treatmenl Erittelemättömiä käsittelyjä (NOl specilied) ..................................... H 353

58

Kauterisaatioita (Cauterizations) .•............................................ ]uurikäsitte1yjä (Treatment 01 roots) ......................................... . ]uuritäytteitä (Root lillings) ...•............ ',' ............................. . .Paikkauksia (Mends) ................ ',' ..................................... . Poisvetämisiä: Extractions:

Maitohampaiden (Milk-teeth) .... : ........................................ . Pysyvien hampaiden (Permanent teeth) ................................... .

Yhteensä (Tota1)

791 1150

685 38863

9865 148

65855

Hampaiden käsittelyt jakaantuivat eri lapsiryhmien kesken seuraavasti: kansakoululasten käsittelyjä oli 61 380, ammattikouluoppilaiden 2 172, lastentarhalasten 2 131 sekä koulukoti­ja lastenkotilasten käsittelyjä 172. Oikomishoitokäyntejä oli 2 984 ja 98 tapausta käsiteltiin loppuun.

IX. KOULUJEN TALOUS

Suomenkielisten kansakoulujen menot ja tulot kalenterivuonna 1951

Expenditure and income 01 the Finnish public elementary schools during the calendar year 1951

Menot . Expenditures

Suomenkielisten kansakoulujen menot ................................... . Osuus yhteisiin menoihin ............................................. .

Kaikkiaan (Tota1)

Tulot . 1 ncome

Mk • Marks

673 298 176 5914 093

679 212 269

Koulujen valtionapu (Government subsidies to the schoo1s) . . . . . . . . . . . . . . . . . . 102 210 000 Valtionapu oppilaiden kesävirkistykseen (Government subsidies lor the pupi1s

sUJnmer recreation) .................................................. 4 582 843 Korvaus vieraspaikkakuntalaisten oppilaiden koulunkäynnistä (Compensation

lor pupi1s Irom other places having attended) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 239 039 Luontoisetujen ,korvaukset (Compensation lor wages paid in kind) .......... 1 625 309 Muut tulot (Rest 01 the income) .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 320 716

Yhteensä (Total) 110 977 907

Kalenterivuonna 1951 oli suomenkielisissä kansakouluissa oppilaita keskimäärin 20422 ja nettokustannukset oppilastå kohden nousivat siis 27 825 mk:aan.

RUOTSINKIELISET KANSAKOULUT SWEDISH PUBLIC ELEMENTARY SCHOOLS

I. KANSAKOULUJEN JOHTOKUNTA JA VIRKAILIJAT

Johtokunta. Lukuvuonna 1951/52 kuuluivat ruotsinkielisten kansakoulujen johtokuntaan kaupunginvaltuuston valitsemina filosofian tohtori A. Mickwitz puheenjohtajana, sähköasentaja H. Lindgren varapuheenjohtajana, viilaaja A. Ahlfors, pastori F. Femström, rouva K. Mei­nander ja teknikko R. Nordgren muina jäseninä sekä opettaja T. Häggström opettajakunnan edustajana. Johtokunnan sihteerinä toimi lukuvuonna filosofian maisteri H. Backman ja kau­punginhallituksen edustajana johtokunnassa oli kanslianeuvos G. Modeen.

Johtokunta kokoontui lukuvuonna 11 kertaa ja sen pöytäkirjat sisälsivät yhteensä 266 pykälää.

Johtokunnan lukuvuonna tekemistä päätöksistä mainittakoon seuraavat: Elokuun 31 p:nä johtokunta antoi lausunnon kansakoulujen liikenneopetuksen järjestämisestä; antoi hyväk~yvän lausunnon Samfundet Folkhälsan i svenska Finland-seuran ehdotuksesta, joka koski ruotsinkielisten kansakoululasten sielunterveydellisen huollon järjestämistä; otti virkaan kuusi uutta vuosisijaista; hyväksyi puolestaan Topeliuksen koulurakennuksen muutospiirus­tukset ja vahvisti oppilaiden vaateavun jakoperusteet.

Syyskuun 7 p:nä johtokunta hyväksyi puolestaan v:n 1953 talousarvioehdotuksen sekä anoi oikeutta jatkaa ryhtivoimistelun kokeilua.

Lokakuun 5 p:nä hyväksyttiin lukuvuoden luokkajako;. valittiin koulukirjastonhoitajat ja kirjastosihteeri sekä annettiin virkaannimityskirje 8:lle yläkoulun ja 8:lle alakoulun opettajalle.

Marraskuun 16 p:nä hyväksyttiin vapaa-ajan kerhotoiminnan ohjelma sekä määrättiin syyslukukauden lopettamis- ja kevätlukukauden. alkamispäivämäärä.

Joulukuun 14. p:nä johtokunta antoi hyväksyvän lausunnon, joka koski Pasilan kansakoulun ottamista johtokunnan hallintoon; määräsi edustajansa nuorisotyölautakuntaan ja Helsingfors svenska ungdomsråd -nimiseen' nuorisotyötoimikuntaan sekä jakoi oppilaiden apurahat ja Helsingin ruotsalaisen kansanpuolueen keräämät jouluavustusvarat.

Tammikuun 25 p:nä määrättiin urhciluloman ajankohta, anottiin oikeutta ylittää eräitä v:n 1952 tilejä sekä puollettiin liikunnanneuvoja A. Schnittin ja opettaja T. Sandlerin anomusta, joka koski ulkomaisen opintomatkan avustamista.

Maaliskuun 7 p:nä johtokunta asetti valiokunnan valmistelemaan ruotsinkielisten kansa­koulujen opetussuunnitelman ehdotusta; määräsi edustajansa kaupungin toimikuntaan, jonka tehtävänä oli laatia apukoulun uusi opetussuunnitelma; päätti julistaa haettavaksi 14. uutta opettajanvirkaa; anoi oikeutta perustaa uusia virkoja 'Munkkiniemen kansakouluun, joka voitiin ottaa käyttöön syyslukukauden alusta; hylkäsi opettajakunnan ehdotuksen koulujen fysiikan ja kemian opetusvälineiden valvojan viran perustamisesta; sekä päätti Annankadun kansakoulun korjaus- ja muutostöiden päätYttyä vihkiä koulutalon.

Huhtikuun 25 p:nä vahvistettiin kevätlukukauden lopettamis- ja seuraavan syysluku­kauden alkamispäivämäärä; täytettiin 12 opettajanvirkaa; valittiin veistonjohtaja, käsityön­johtaja, koulujen johtajat ja apulaisjohtajat tulevaksi kolmivuotiskaudeksi; asetettiin valio­kunta käsittelemään kysymystä ruotsinkielisten kansakoulujen sosiaalikuraattorin viran perus­tamisesta sekä hylättiin opettajakunnan anomus apurahojen myöntämisestä Abo Akademin kesäkurssien osanottajille.

Toukokuun 9 p:nä johtokunta hylkäsi opettajakunnan anomuksen, joka koski kaikkien II luokkien jakamista kahteen äidinkielen- ja laskennonopetusryhmään kahtena viikkotuntina; hyväksyi oppikirjat, joita saatiin käyttää kouluissa; hyväksyi puolestaan v:n 1952 lisätalous­arvion; 'anoi oikeutta Cygnaeuksen koulun lisärakennus- ja muutostöihin; anoi oikeutta laa­jentaa kansakoulukanslian huoneistoa; ja jakoi kevään oppilasapurahat.

60

Toukokuun 30 p:nä johtokunta puolsi ehdotusta, joka koski erikoisen vastaanoton järjes­tämistä yliopiston iho- ja sukupuolitautien poliklinikalle kansakoululapsia varten; hyväksyi uuden opetussuunnitelman käytännössä kokeilemisen lukuvuosina 1952-1954; päätti panna alulle neuvottelut Samfundet Folkhälsan i svenska Finland-seuran kanssa sosiaalikuraattorin viran perustamisesta; anoi oikeutta jatkaa ryhtivoimistelun kokeilua lukuvuonna 1952/53 sekä päätti julistaa avoimeksi seuraavan lukuvuoden 46 vuosisijaisuutta.

Heinäkuun 8 p:nä täytettiin 44 vuosisijaisuutta sekä anottiin oikeutta säilyttää kaksi luku- ja kirjoitusvaikeuksista kärsivien lasten opettajan virkaa.

Johtokuntaa edusti kaupungin nuorisotyölautakunnassa koulunjohtaja T. Häggström, kaupungin a=atinvalintakomiteassa kansakouluntarkastaja H. Cavonius, kansakoulujen rakennuskomiteassa kansakouluntarkastaja H. Cavonius ja kansakouluntaloudenhoitaja H. Backman, apukoulun opetussuunnitelmaa ja apukouluohjesäännön laatimista varten ase­tetussa kaupungin komiteassa kansakouluntarkastaja H. Cavonius ja rouva U. Holmström; Helsingfors svenska ungdomsråd -nimisessä toimikunnassa koulunjohtaja R. Dahlgren, kau­pungin aloitetoimikunnassa filosofian tohtori A. Mickwitz varajäsenenään sähköasentaja H. Lindgren.

Virkailijat. Ruotsinkielisten kansakoulujen tarkastajana oli filosofian maisteri H. Cavonius, kansakoulujen taloudenhoitajana filosofian maisteri H. Backman, koululääkärinä lääketieteen ja kirurgian tohtori D. von Wendt sekä kouluhoitajina sairaanhoitaja A. Ha=arström ja terveyssisaret U. Becker ja 1. Sahrberg. Liitosalueen terveydenhoidosta huolehti terveyden­hoitolautakunta. Kansakoulun kansliassa oli kirjanpitäjänä rouva G. Ekholm, toimistoapu­laisena rouva M-L. Ahlgren ja rouva R. Fredricson puolipäiväapulaisena sekä oppivelvollisten lasten luettelonhoitajana rouva M. CoHen. Miespuolisena liikunnanneuvojana oli voimistelun­opettaja H. BäckwaH ja naispuolisena voimistelunopettaja A. Schnitt, suullisen esitystaidon neuvojana rouva A-M. Holm-Bergfors, veistonjohtajana opettaja O. Starck, käsityönjohtajana opettaja G. Sandberg ja vapaa-ajan toiminnan johtajana koulunjohtaja R. Dahlgren. Ruotsin­kielisten koululasten psykiatrisesta hoidosta huolehti Samfundet Folkhälsan i svenska Finland -seuran sielunterveydellinen toimisto.

II. VIERAILUT Lukuvuoden aikana vieraili kouluissa valtuuskuntia ja yksityisiä henkilöitä sekä ulko­

mailta että kotimaasta tutustuen kaupungin kansakoululaitoksen järjestelyyn tai koulujen rakennus- ja sisustuskysymyksiin.

111. KOULUMUODOT Luokkien lukumäärä eri kouluissa

Number 0/ classes

I Luokka

Koulut Schools 1 I II I 111 I IV

Alakoulu, sekaluokkia (Primary stage, mized classes) ...................................................... 37 37 - -

Yläkoulu (Secondary stage) poikaluokkia (boys' classes) .......... , ................ - - 8 7 tyttöluokkia (girls' classes) ........................... - - 7 6 sekaluokkia (mized classes) ........................... - - 15 11

]atkokoulu (Continuation school) poikaluokkia (boys' classes) ........................... - - - -tyttöluokkia (girls' classes) ........................... - - - -sekaluokkia (mized classes) ........................... - - - -

Tarkkailuluokat (Classes jor problem children) ... . . . . . . . . Erityisluokat ( Specialclasses) ........................... . . . . . . . . Apukoulu (School joy backward children) ............ 1 1 2 2

Kaikkiaan (Grand total) I 38 I 38 I 32 I 26

Cia ••

lVIII I Yht.

I v I VI I VII Tolal

- - - - 74

2 3 - - 20 1 1 - - 15

13 12 - - 5.1

- - 4 3 7 - - 2 3 5 - - 1 1 2 . . . . . . . . 2 . . . . . . . . 3 1 1 -1 - 9

I 17 I 17 I 8 I 7 I 188

61

Edellä olevassa taulukossa mainituista luokista oli kantakaupungin alueella muodostettu 4 osastoluokkaa, joista yksi käsitti alakoulun I-II luokan, yksi I-II ja III-IV lukuluokan, yksi I-II huonokuuloisten luokan sekä yksi II-IV ja V-VI tarkkailuluokan. Liitosalueen kouluissa oli yhdistetty osastoluokiksi kuusi I-II luokkaa, viisi III-IV luokkaa, kuusi V-VI luokkaa, yksi III-VI luokka, yksi I-VI luokka sekä kaksi IV-V luokkaa. Luokkien luku~ määrä oli 187 ja: niistä siis 25 oli osastoluokkia.

IV. KOULUJEN OPPILASMÄÄRÄ

Oppilasmäärä kouluittain

N umber 01 pupils per school

Alakoulu (Pyimayy stage) ............................................. . Yläkoulu (Secondayy stage) ........................................... . Jatkokoulu (Continuation school) ....................................... . Tarkkailuluokat (Classes JOY pyoblem children) ........................... . Erityisluokat (Specialclasses) ..........................•............... Apukoulu (Classes jor backward children) ............................... .

Yhteensä (Total)

Luku Numb.,.

1860 1 977

355 22 33

134

4381

Lukuvuoden kuluessa· eronneet oppilaat eroamissyyn mukaan ryhmit~ttyinä

Pupils having lelt school, group ed according to the reason lor their leaving

Luku Numb.,.

Muutto toiselle paikkakunnalle (RemovaI to another place) ............... . 38 Kansakoululaitoksen toimesta (Measuye taken by the school system) ....... . 4 Ansiot yö (Employment) ................................................ . 2 Tauti tai ruumiillinen heikkous (Illness or physical weakness) ........... . 8 Kuolema (Death) ..................................................... . 1 Muu tai tuntematon syy (Some othey or unknown reason) ............... . 24

Yhteensä (Total) 77

Oppilaat lukuvuoden päättyessä opiskelun tuloksen mukaan ryhmitettyinä

Pupils at the end 01 the school, grouped according to the results 01 their studies

Sai päästötodistuksen (H aving yeceived the school-Ieaving ceytijicate) Luku Number

Jatkokoulusta (jrom a continuatipn school) ........................... . Apukoulusta (fyom a school JOY backwaYd children) ................... .

Siirrettiin lähinnä ylemmälle luokalle (M oved up to the next class) ....... . Siirrettiin ehdollisesti lähinnä ylemmälle luokalle (M oved up conditionally to

the next class) ..................................................... . Jäi ehdoitta luokalle (Not moved up to the next class) .................... .

Yhteensä (Total) Pyrki ylempään oppilaitokseen (Applying loy admission to a supeYioy school) ..

162 15

3759

214 154

4304 670

% 42.' 45.1

8.1 0.5 0.8 3.1

100.0

% 49.3

5.2 2.6

10.4 1.3

31.2

100.0

% 3.8 0.3

87.3

5.0 3.6

100.0 15.&

Oppilaista marraskuun 10 p:nä hankitut yksitYiskohtaiset tiedot ilmenevät seuraavasta yhdistelmästä:

62

Oppilaat marraskuun 10 p :nä 1951

Pupils as per 10 November 1951.

Ikä Age

5 vuotta (years) 6 7 8 9

10 11 12 13 14 15 16 17

»

Sukupuoli Sex

...... ; ...

Poikia (Boys) ............. . Tyttöjä (Girls) ........... .

Åidinkie1i N ative language

Suonu (Finnish) ......... . Ruotsi (Swedish) ......... . Muu kieli (Some other language)

Syntymäpaikka Place 01 birth

Luku N ..... b ..

1 77

935 860 745 611 297 251 210 189 135

8 1

2271 2049

381 3909

30

Helsinki .................. 3 497 Muu (Elsewhere) . . . . . . . . . . 823

Kotipaikka Domicile

Helsinki .................. 4254 Muu (Elsewhere) 66

% 0.0 1.8

21.6 19.9 17.3 14.1

6.11 5.8

Asunto Residenee

1 kaupunginosa 2 3 4 5 6 7 8

4.11 9 4.4 10 3.1 11 0.2 12 0.0 13

52.6 47.4

8.8 90.6

0.7

80.11 19.1

98.5 1.5

14 15· 16 20 21 22 23 25 26 Mei1ahti

»

~

»

»

Pasila ................... . Muut rautatien länsip. olevat

alueet ................. . Kumpula ............... . Muut rautatien itäp. olevat

alueet ................. . Sveaborg ................. . Saaret ................... . Helsingin ulkopuolella ..... . Liitosalue ................. .

Vanhempien sääty tai aDlDlatti Class 01' prolession 01 parents

Virkamiehiä, suurliikkeen harj. yDlS. (Ollieials, proprietors 01 larger business, enterprises, ete.) ................................................... .

Pikkuliikkeen· harjoittajia, palvelusmiehiä yms. (Proprietors 01 smaller business, enterprises and serviee personnel ................................... .

Tehdas- ym. aDlDlattityöntekijöitä (Faetory ·workers ete. professionals) ..... . Muita työntekijöitä (Other workers ete.) ................................. . Oppilaita kaikkiaan (Total) ........................................... .

Luku N ..... b"

231 32 65

272 124 207 381

80 24 99

175 139 292 430 176

22 9

11 200

89 119

31 45 22

62 29

35 3

20 48

848

Luku N ..... b.,

1311

1 019 1 415

575 4320

% 5.3 0.7 1.5 6.3 2.9 4.8 8.8 1.9 0.6 2.3 4.1 3.2 6.8 9.9 4.1 0.5 0.2 O.s 4.6 2.1 2.8 0.7

1.0 0.5

1.4 0.7

0.8 0.1 0.4 1.1

19.6

%

30.3

23.6 32.8 13.3

100.0

269 l,"Uotsinkielistä kansakoulun oppilasta eli 6.4 % kävi suomenkielisissä kouluissa ja 381 suomenkielistä kansakoulunoppilasta eli 1.8 % kävi ruotsinkielisissä kouluisså.

63

V. KOULUHUONEISTOT Lukuvuoden alussa oli ruotsinkielisillä kansakouluilla 14 omaa koulutaloa, nimittäin Annan­

kadun Jtoulu Annankatu 30, Cygnaeuksen koulu Ratakatu 8, Herttoniemen koulu, Kruunun­haan koulu Snellmaninkatu 18, Kaarelan kansakoulu, Malmin kansakoulu Helsingintie 17, Malmin veistokoulu Veistotie 2, Tapanilan yläkansakoulu Hämeentie 33, Tap~nilan alakansa­koulu Uudenmaantie 13, Mosabackan kansakoulu Kruunutie 21-23, Pitäjänmäen kansakoulu, Topeliuksen koulu Topeliuksenkatu 22, Vallilan ruotsinkielinen kansakoulu NilsiäDkatu 3 ja Oulunkylän kansakoulu Torpparimäki 4.

Suomenkielisten kansakoulujen kanssa yhteisissä koulutaloissa toimivat Lauttasaaren ruotsinkielinen kansakoulu, Haagan ruotsinkielinen kansakoulu, Malmin ruotsitikie1inen jatko­koulu ja Munkkiniemen ruotsinkielinen kansakoulu.

Seuraavat koulut työskentelivät vuokrahuoneistoissa: Kulosaaren kansakoulu Kulosaaren­tien 4:ssä, Mellunkylän alakansakoulu, Pasilan alakansakoulu Kyllikinkadun 10:ssä tammi­kuun 1 p:ään saakka, Käpylän alakansakoulu Pellervontien 15:ssä ja Töölön kansakoulu Apollon­kadun 12:ssa.

Kaarelan ruotsinkielisessä kansakoulussa, Pasilan alakansakoulussa ja Malmin veisto­kouluss~ työskenteli myöskin suomenkielisiä luokkia.

Iltaisin sai 56 yhdistystä ja yhtymää pitää kokouksiaan ruotsinkielisissä kansakouluissa. Lisäksi luovutettiin olympialaisten ajaksi kaikki koulut maj oitustarkoituksiin , mutta vain neljää käytettiin. Eräät koulut luovutettiin Suomen ruotsalaisten kansankäräjien vaalihuo­neistoiksi maaliskuun 2 ja 3 p:nä.

VI. OPETTAJISTO 1. Opettajien lukumäärä

Kertomusvuonna oli ruotsinkielisissä kansakouluissa seuraava määrä mies- ja naisopettajia:

Opettajisto . Teachers ~~~ :.= Y~~;;''f

Vakinaisia opettajia ........................................ 41 102 143 Väliaikaisia opettajia (vuosisijaisia) .......................... 4 36 40 Tuntiopettajia .................... ,.......................... 3 6 9 ----------------------------------

Yhteensä (Total) 48 144 192

2. Opettajakunnassa tapahtuneet muutokset Lukuvuoden alusta otettiin koevuosiksi seuraavat opettajat: A. Frostdahl ja K. Lindholm

yläkoulun poika- tai sekaluokille, I. Behr ja M. Henriksson yläkoulun tyttö- tai sekaluokille sekä A. Appelberg apukouluun.

Elokuun 1 p:nä 1952 siirtyivät opettajat E. Carlsson ja K. Saltzman eläkkeelle. Omasta pyynnöstään saivat eron: L. Klåvus, A. Nyberg ja H. Jansson syyskuun 1 p:nä 1951, R. Hartman tammikuun 1 p:nä 1952 ja N. G. Engström elokuun 1 p:nä 1952. Opettaja S. Berg kuoli kesä­kuun 18 p:nä 1952 ja opettaja A. Osenius saman vuoden toukokuun 19 p:nä.

3. Koulujen johtajat Koulujen johtajina olivat lukuvuonna seuraavat opettajat: Annankadun koulussa T. Hägg­

ström, Cygnaeuksen koulussa K. Sjöström, Lauttasaaren koulussa G. Nordlund, Haagan kou­lussa U. Westerlund, Herttoniemen koulussa E. Carlström, Kruununhaan koulussa K. Saltzman, Malmin kouluissa R. Lindholm, Mosabackan koulussa P. Back, Munkkiniemen koulussa W. Harjulin, Pitäjänmäen koulussa A. Lindgren, Topeliuksen koulussa G. Söderholm, Töölön koulussa M. Cavonius, Vallilan koulussa R. Dahlgren ja Oulunkylän koulussa H. Rosenqvist.

Apulaisjohtajina olivat lukuvuoden aikana: Kulosaaren koulussa E. Juslin, Pasilan ala­koulussa U. Luther, apukoulussa U. Holmström, Käpylän alakoulussa M. Taubert, Kaarelan koulussa R. Hartman joulukuun 31 p:ään 1951 ja sen jälkeen R. Ekström, Malmin koulussa N. G. Engström, Mellunkylän koulussa M. Johansson ja Tapanilan alakoulussa A. Santala.

4. Palkkaus Ruotsinkielisissä kansakouluissa maksettiin opettajille samat palkat kuin suomenkielisissä

kansakouluissaI). Seuraavat numerot valaisevat vakinaisen opettajakunnan palkkaussuhteita lukuvuoden lopussa:

Palkkaluokka . Salary class

31 ................................ 1 30 ............................... . 29 .......•......................... 26

Yhteens'ä (Total)

1 1

3

Saavutetutlkäkorotuk8et~

I II III

6 5 5 2 '1 2 1 3 6 9 3

'16 '15 12

5. Opettajakokoukset ja kurssitoiminta

Vakinaisia opettajia

IV kaikkiaan') 50 67

3 6 12 19 31 50

96 142

Tavanomaisten opettajakokousten lisäksi oli opettajakunnalla kaksi yleistä kokousta, toinen marraskuun 21 p:nä ja toinen maaliskuun 24 p:nä. Molempia johti kansakouluntarkastaja H. Cavonius, joka antoi yleiskatsauksen kansakoululaitoksesta ja sitä koskevista ajankohtai­sista kysymyksistä. Edellisessä kokouksessa puhui teologian tohtori H. Nyman kristinopin opetuksesta, opettaja G. Warelius ~ertoi huonokuuloisten lasten keskuudessa tehdystä työstä, opettaja E. Cederlöf esitteli nokkahuilun käyttöä musiikinopetuksen välineenä, opettaja P. Holm esitteli liimavärin käyttöä piirustuksen opetuksessa ja opettaja B. Strömsten puhui työkirjan käytöstä. Jälkimmäisessä kokouksessa puhui yliopettaja E. Falck piirikansakoulujen laskennonopetuksesta, opettaja T. Lindeberg alakansakoulun ja opettaja E. Hedberg yläkoulun samasta opetuksesta sekä opettaja R. Lindholm jatkokoulun opetuksesta. Molemmissa ko­kouksissa esitettiin lisäksi ajanvieteohjelmaa.

Kevätlukukaudella johtokunta järjesti kaikille käsityönopettajille liinavaateompelukurssin neiti K. Forssell ohjaajana. Kurssi käsitti 30 oppituntia ja siihen kuului pääasiassa hienoa liinavaateompelua ja mallipiirustusta sekä teoreettista opetusta.

6. Valiokunnat ja komiteat Lukuvuonna toimi seuraavat komiteat: koulukirjastokomitea, johon kuuluivat kansakou­

luntarkastaja H. Cavonius puheenjohtajana, opettaja G. Lilius sihteerinä sekä opettajat B. Nyberg, R. Lindholm ja E. Aberg; yleisten opettajakokousten valmistelukomitea, johon kuu­luivat jäseninä opettajat A. Häggman, T. Lindeberg, S. Smeds ja O. Starck sekä varajäseninä opettajat E. Hedberg ja K. Sjöström; sekä kansakoulujen uuden opetussuunnitelman tilapäinen tarkastuskomitea, johon kuuluivat kansakouluntarkastaja H. Cavonius sekä opettajat M. Cavonius, E. Hedberg ja S. Smeds.

7. Matka-apurahat Kaupunginhallitus myönsi liikunnanneuvoja A. Schnittille oikeuden U.S.A.:ssa opiskeluun

helmikuun 15 p:stä toukokuun 3'1 p:ään, jolta ajalta hänelle maksettiin 50 % palkasta.

VII. OPETUSTYÖ

1. Opetusajat Koulut työskentelivät kaikkiaan 36 viikkoa. Varsinaisia työpäiviä oli 200, nimittäin 92

syyslukukaudella ja 108 kevätlukukaudella. Syyslukukausi alkoi elokuun 28 p:nä ja kesti joulukuun 20 p:ään ja kevätlukukausi alkoi tammikuun 9 p:nä ja kesti toukokuun 31 p:ään. Pääsiäisloma oli huhtikuun 10-'14 p:nä, sitä paitsi annettiin 4 päivää urheilulomaa helmi­kuun 25-28 p:nä. Muut lukuvuoden lomapäivät olivat syyskuun 24 p:nä, lokakuun 10 p:nä, marraskuun 6 ja 24 p:nä, joulukuun 6 p:nä, tammikuun 28 p:nä, helmikuun 5 ja 29 p:nä, maa­liskuun 1 ja 3 p:nä sekä toukokuun '1 ja 6 p:nä.

1) Ks. tämän kert. s. 9. - 3) Increases achieved 101' years 01 service. - 3) Tolal n'umbel' 01 ordinary teachers.

65

Viikkotuntien lukumäärä oli I luokalla 20, II luokalla 2r., 111 luokalla 28, IV poikaluokalla 32 ja tyttöluokalla 30, V-VI.1uokilla 32 sekä VII-VIII luokilla 32-36. Koulutunnit olivat päivän seuraavina tunteina:

Alakoulussa: klo 8-12, 9-13 tai 12-16. Yläkoulussa: klo 8-13, 9-tr. tai 12-17. ]atkokoulussa: klo.8-tr., 9-15, 10-16 tai 11-18. Apukoulussa: klo 8-13, 9-1r. tai 11-16. Tarkkailuluokilla: klo 8-13. Lukuluokilla: klo 9-tr..

Ns. vuorolukua noudatettiin 66 tapauksessa siten, että kaksi luokkaa työskenteli samassa luokkahuoneessa.

2. Viikkotuntien jako Opetuksessa noudatettiin seuraavia asianmukaisesti vahvistettuja opetussuunnitelmia:

Viikkotuntien lukumäärä alakoulussa Number 0/ lessons per week at the publie elementary schools, primary stage

Luo!<ka Luokka o p pia i ne· Subject Class Clas.

I II

2 2 9 9

Uskonto (Religion) ....................................................................... . Äidinkieli (Native language) ........................................................... . Ympäristöoppi ja askartelu (Local geography and occupying) .............. . 2 3 Laskento (A1'ithmetic) .................................................................... . ·3 r. Kaunokirjoitus (Calligyaphy) ........................................................ . 2 Käsityöt (Handic1'aft) .................................................................... .. 2 2

2 2 Leikki ja laulu (Singing and play) .................................................. . ------------~--------~-------I Yhteensä (Total) I 20 2r.

I luokat jaettiin kahteen erikseen opetettavaan ryhmään yhdellä äidinkielen viikkotunnilla ja yhdellä laskennon viikkotunnilla, jos luokan oppilasmäärä ylitti 30.

Viikkotuntien lukumäärä yläkoulussa Number 0/ lessons per week at the publie elementary schools, secondary stage

Luokka Cia ..

Oppiaine Subject III I IV lVI VI

Poikia Ja tyttöjä Poikia I Tyttöjä Poikia ja tyttöjä Poikia ja tyttöjä 8OY$ and gi,1! Boys Gi,ls Boys a"ti ,i,ls BOY$ a"ti ,i,1!

Uskonto (Religion) .............................. 2 2 2 2 2 Äidinkieli (Native language)

Lukeminen (Reading) ........................ r. 5 r. 3 3 Äidinkielen kirjo harj. (Writing exercises) 5 6 5 5 5

Kotiseutuoppi ja maantieto (Local geo: graphy, geograpliy) .............................. 3 3 3 2 2

Historia (History) ................................. - - - r. r. Laskento ja mittausoppi ( A rithmetic, geo-

metry) ............................................. 5 5 5 5 5 Luonnontieto ( N atural science) ............. ,. - 2 2 3 3 Piirustus (Drawing) .............................. 2 2 2 2 2 Kaunokirjoitus (Callig1'aphy) .................. 1 1 1 - -Laulu (Singing) .................................... 2 2 2 2 2 Voimistelu (Gymnastics) ........................ 2 2 2 2 2 Käsityö ja veisto (HandiC1'aft and wood-wOYk) 2 2 2 2 2

Yhteensä (Total) I 28 I 32 I 30 I 32 I 32

66

Sekaluokilla seurattiin poikaluokkien tuntijakoa.

III luokalla käytettiin toukokuun maantiedon tunnit luonnontiedon opetukseen.

IV luokalla käytettiin maantiedon tunnit luonnontiedon opetukseen lukuvuoden alusta lokakuun 15 p:ään ja huhtikuun 15 p:stä toukokuun 31 p:ään sekä luonnontiedon tunnit maan­tiedon opetukseen lokakuun 15 p:stä huhtikuun 15 p:ään.

V luokalla taas maantiedon tunneilla opetettiin luonnontietoa lukuvuoden alusta marras­kuun 15p:ään ja huhtikuun 15 p:stä toukokuun 31 p:ään ja luonnontiedon tunneilla maantietoa marraskuun 15 p:stä huhtikuun 15 p:ään.

Jos jollakin luokalla ·poikien tai tyttöjen lukumäärä erikseen ylitti 20, jaettiin luokka tai oppilasryhmä kahteen erikseen opetettavaan ryhmään veistossa ja käsitöissä.

Jos III luokan oppilasmäärä ylitti 30, jaettiin luokka kahdella laskennon viikkotunnilla. Poika- tai sekaluokalla jaettiin luokka lisäksi äidinkielen kahdella viikkotunnilla, jos oppilas­määrä ylitti 30.

Viikkotuntien lukumäärä poikien jatkokoulussa

Number 01 lessons per week in the continuation school Ioy boys

o p pia i n e Subject

Uskonnonhistoria ja siveysoppi (Religion or history of religion and ethics) ................................................•..........................

Äidinkieli: kirj. harj., suullinen esitys ja kirjallisuus (N ative language, uwiting exercises, oral delivery and literature) ....................... .

Suomenkieli (Finnish) ........................................................ . Kansalaistieto, työntieto ja ammatinvålinta (Civic knowledge,

knowledge of profession and choice of profession) ................. . Asioimiskirjoitus (Knowledge of documents) ............................. . Laskento (kauppalaskento) (Commercial arithmetic) ................. . Kauppaoppi ja myyntioppi (General business knowledge and sales

knowledge) .................................................................... . Talousmaantieto ja tavaraoppi (Commercial geography and know-

ledge 01 merchandise) ........................................................ . Kirjanpito (Book-keeping) .................................................. . Luonnontieto (Natural science) ............................................ . Konekirjoitus (Typing) ..................................................... . Tekstaus ja kaunokirjoitus (Printing by hand and calligraphy) .. .

PuutyöUnja

WOOdfDO'~ •• et;",.

VII lVIII

q q

2

2

2 3

1

3 3

2 1 2

2

Voimistelu, urheilu ja terveysoppi (Gymnastics, sport and hygiene) 3 ·2 Ammattityö (Professional work) .......................................... 1i 15 Ammattipiirustus (Prolessional design) ...... .............................. 3 3 Aineoppi (Knowledge 01 materials) .......................................... 1 1 Ammattitekniikka ja ammattitalous (Professional technics and

Kauppalinja

Commereial ,eelio,.

VII lVIII

1

5 q

2

q

2

2 3

q 2 3

1

q 5

2

q

2

2 3

q 2 3

professional economy) ...................................................... 11 ------------~----~----~----~-----Yhteensä (Total) I 36 I 36 II 32 I 32

67

Viikkotuntien lukumäärä tyttöjen jatkokoulussa

Number 01 lessons per week in the continuation school lor girls

Yleinen linja Talouslinja I Kauppwmja I . Com11&etctal

General section H oruehold sedsOfS section o p pia i n e Subiect

Uskonnonhistoria ja siveysoppi (Religion 01' histo1'Y 01 1'eligion and ethics) .............................................................. .

Äidinkieli: kirj. harj., suullinen esitys ja kirjallisuus (N ative language, writing exe1'cises, oral delivery and literatu1'e) .. .

Suomenkieli (Finnish) ............................................... . Laskento (kauppalaskento) (Comme1'cial a1'ithmetic) ........ . Kirjanpito (Book-keeping) ............................................ . Kansalaistieto ja työntieto (Civic knowledge and knowledge

01 prolession) ........................................................ . Kauppaoppi ja myyntioppi (General business knowledge and

sales knowledge) ..................................................... . Talousmaantieto ja tavaraoppi (Commercial geography and

knowledge oj merchandise) ......................................... . Konekirjoitus (Typing) .................................•.............. Tekstaus ja kaunokirjoitus (Printing by hand and callig1'aphy) Terveysoppi (Hygiene) ............................................... . Voimistelu, leikki ja urheilu (Gymnastics, play and sport) Käsityöt ja ammattipiirustus (Handicrajt, projessional design) Laulu (Singing) ........................................................ .

VII

1

4 3 4

3

1 1 8 2

1

3 3 2 1

2

2 4

VIII

Lastenhoito (Nursing) ............................................... . Kodinhoito (Domestic management) .................................. - ,1

Ruokatavaraoppi (Knowledge of pyovisions) ................ n... -

1 2 1

14

1

4 5 5 2

2 I I 2

2 I 4

·1 2

I -

2 - I - I 1

I --

Kotitalous (Domestic economy) ....................................... 9 -Yh--te-e-nS-ä-(-T-o-ta-~~I----3-6--~"~--3-6-·--~1 --------32 I

Viikko tuntien lukumäärä apukoulussa

Number 01 lessons per week in the school lor backward children

Luokka • Gl, ...

I Oppiaine Subiect I

I I

i I VI I VII I

I II II! IV

I V

P. 'B.I T. ·G. I P. 'B.I T. ·G.

Uskonto (Religion) ....................................... 2 2 2 2 2 2 2 2 2 Äidinkieli (Native language):

Lukeminen (Reading) 5 5 8 8 4 3 3 3 .... ................................. iJ

Kirjoitus (Writing) .................................... 5 5 - - 4 3 3 3 3 Laskento ( A rithmetic) .................................... 3 3 3 3 3 4 4 4 4 Kotiseutuoppi (Local geography) ..................... 2 2 - - - - - - -Maantieto, luonnontieto, piirustus (Geography,

natu1'al science, drawing) ........................... - - 4 4 4 2 2 2 2 Laulu (Singing) .......................................... - - 1 1 1 - 1 - -Voimistelu (Gymnastics) ................................. 1 1 2. 2 2 3 2 3 2 Käsityö ja veisto (H andicrajt and wood-wo1'k) ... 6 6 6 6 1) 8 2)11 6 2)11 6 Kotitalous (Domestic economy) ........................ - - - - - - 9 - 9 Veisto (Wood-work) ....................................... - - - - - 4 - 4 -

Yhteensä (Total) 24 ~4 26 26 28 32 32 32 3'1

1) V luokalla voitiul- 4 käsityön viikkotuntia vaihtaa kotitalouteen. 2) VI ja VII luokan pojat saattoivat, jos niin halusivat, vaihtaa 9 veiston viikkotuntia kotitalouteen.

68

Lukuluokalla seurattiin suurin piirtein vastaavan normaaliluokan tuntijakoa, kuitenkin siten, että suurin huomio kiinnitettiin äidinkielen opetukseen.

3. Oppikirjat

Opetuksessa käytettiin seuraavia oppikirjoja:

Ala - j a ylä k 0 u 1 u s s a:

Uskonnossa: Rosenqvist, Biblisk historia för folkskolan, Virsikirja, Raamattu ja V-VI luokalla Katkismus.

Äidinkielessä: Andersson-Westerlund, Läsebok för de små I-II; Cavonius, Det första steget ja Vår läsebok I-IV; J. L. Runeberg, Fänrik Ståls Sägner; Cavonius-Malmberg, Öv­ningar i språklära I-IV; Malmberg, Övningsuppgifter i rättskrivning; Cavonius-Schoultz (johtokunnan hyväksymä lokakuun 14 p:nä 19109); Gustafsson, Svensk ordlista.

Maantiedossa: Sahlberg, Lärobok i geografi. Historiassa: Estlander, Världshistoria och världskultur sekä Finlands historia. Laskennossa ja mittausopissa: Malmberg, Övningsbok i räkning I-II; Cavonius-Falck,

Lär dig räkna, Vår räknebok ja harjoitusvihko Den flitiga räknaren; Cavonius-Lilius, Räkna rätt; Regnholm, Den roliga räkneboken I-II.

Laulussa: Törnudd, Sängkurs för folkskolan. Luonnontiedossa: Sahlberg, Folkskolans naturlära. Suomen kielessä (vapaaehtoinen aine): Kotkatlahti-Grotenfelt, Lär er finska; Streng,

Suomenkielen alkeet.

J a tk 0 k 0 u l u s s a:

Uskonnonhistoriassa: Hj. Holmqvist, Bilder ur kyrkohistorien. Äidinkielessä: Hollmerus-Saxen, Svensk prosa I-V; Rundt, Svensk sång i Finland;

Tång, Svensk sång. Kansalaistiedossa: Merikoski-Öhman, Medborgarkunskap för ungdom; Ottelin, Värt

samhälle; Cavonius-Häggman, Övningsblanketter i formulärskrivning. Terveysopissa: Finlands svenska scoutförbund, Smä sär ... ; Ringheim, Lärobok i hygien;

Westerlund, Första hjälpen vid olycksfall. Suomenkielessä: Kotkatlahti-Grotenfelt, Lär er finska; Streng, Suomenkielen alkeet I-II. Laskennossa: Malmberg, Övningsbok i räkning II, Cavonius-Fa1ck, Vår räknebok V;

Sandström-Jansson-Ivarsson, Räknebok för folkskolans överbyggnad; Hedström-Olsson, LäIobok i handelsräkning.

Luonnonopissa: Olsoni-Österberg, Lärobok i naturkunnighet; Berg-Linden, Naturlära för folkskolans överbyggnader, vihot A, B ja C.

Aineopissa: Gagn~r, Arbetskunskap i snickeri. Tekstauksessa: Sainio, Opi tekstaamaan, Wulffin tekstausvihko. Kirjanpidossa: Forsman, Lärobok i bokföring. Kotitaloudessa: Me1.ander, Hemhushållningens grunder. Talousmaantiedossa: Lindh-Västhagen, Näringsgeografi med varukännedom.

Apu k 0 u 1 u s s a:

Bolin-Berg-Noren, Folkskolans naturlära. Uusiksi oppikirjoiksi johtokunta oli hyväksynyt kesäkuun 8 p:nä 1951 seuraavat: Borrman­

Salminen-Wigforss, Nu ska vi läsa II-V; Malmqvist-Forsberg, Vad var det jag läste? ja Orrgård-Almhult, Folkskolans geografi II. .

69

4. Oppiennätykset

Kertomusvuonna noudatettiin ala- ja yläkoulussa johtokunnan toukokuun 13 p:nä 19t.9 vahvistamaa opetussuunnitelmaa, jatkokoulussa lokakuun '31 p:nä 19t.5 vahvistettua opetus­suunnitelmaa ja apukoulussa elokuun 20 p:nä 19t.3 vahvistettua opetussuunnitelmaa.

5. Erityisopetus

Apukoulu. Toiminta seurasi vakiintuneita muotoja. Koulun pääasiallisena tehtävänä oli edelleenkin kasvattaa oppilaita, opettaa heille hyviä tapoja ja yhteiskunnallista sopeutumis­kykyä. Oppiaineista kiinnitettiin erikoista huomiota lukemiseen ja laskentoon. Oppilaiden kätevyyden kehittämistä pidettiin myöskin tärkeänä.

Apukoulu oli toistaiseksi seitsenvuotinen. Koulussa oli oppilaita yhteensä 127 ja luokkia 9, joista 111 ja IV luokilla rinnakkaisluokat. Kaikki luokat olivat sekaluokkia, joissa oppi­laiden enimmäismäärä oli 15. Apukoulu sijaitsi Kruununhaan kansakoulun erityisessä kerrok­sessa.

Koulussa merkittiin kaikista oppilaista tiedot henkilökortistoon ja sitä jatkettiin vielä koulunkäynnin päätyttyäkin. Kaikille IV ja VII luokan oppilaille tehtiin tarkistuskokeet, . jonka jälkeen siirrettiin 5 oppilasta kokeeksi normaaIiluokille. TyönväIitystoimiston nuoriso­osastolla testattiin kaikki VII luokan oppilaat ja sijoitettiin sopivaan työhön. Opettajakunta neuvoi ja tuki oppilaita vielä senkin jälkeen, kun he olivat lopettaneet koulunkäyntinsä. Elo­kuun 1 p:stä 1952 perustettiin apukouluun kuraattorln virka.

Viipurin partiotyttöjärjestö ylläpiti koulussa 15 tytön partioryhmää. Syyslukukauden aikana oli VII luokan oppilailla kerho ja koulun opettajat järjestivät säännöllisesti kerhoiltoja. Retkeilystä mainittakoon käynti Valkeakosken paperitehtaalla ja Hämeelllinnassa.

Tarkkailuluokat. Kahdelle tarkkailuluokalle koottiin ne oppilaat, joiden oli erittäin vaikeata sopeutua koulutyöhön. SyyslukukaudelIa työskenteli kymmenen 1-111 luokan oppilasta toisessa ryhmässä ja kuusi IV-VI luokan öppilasta toisessa. Kevätlukukaudella työskenteli kaksitoista 1-111 luokan oppilasta toisessa ja kahdeksan IV-VI luokan oppilasta toisessa ryhmässä.

Lukuvuonna siirrettiin kaksi oppilasta tavalliseen kansakouluun ja yksi yhteiskouluun. Opetussuunnitelma ja tuntijako oli sama kuin tavallisella kansakoululuokalla. LUkemisessa,

kirjoituksessa ja laskennossa käytettiin kuitenkin kahta eri vaikeusasteista oppikirjaa. Henkilö­kohtaista opetusta annettiin kaikissa muissa aineissa, paitsi uskonnossa ja maantiedossa, joissa oli luokkaopetus. Erittäin tärkeinä pidettiin keskustelua, keskittyrnishar]oituksia ja leikkiä.

Lukuluokat. Lukuvuonna toimi kaksi luokkaa sellaisia lapsia varten, jotka kärsivät ilmei­sistä luku- ja kirjoitusvaikeuksista. Toinen luokka toimi Kruununhaan koulussa ja käsitti II ja 111 luokan, toinen Vallilan koulussa käsittäen IV ja V luokan. Viimeksi mainitulla luokalla olivat lapset, jotka tarvitsivat erityisopetusta koko koulunkäynnin ajan. Äidinkieli oli pääai­neena ja opetus henkilökohtaista. Käytännöllisluontoisissa aineissa oppilaat seurasivat normaali­luokan opetusta. Opetuksesta oli pysyvää hyötyä niille oppilaille, joiden älykkyysosamäärä oli yli 0.90 ja monia oppilaita voitiin sijoittaa normaaIiluokille, vieläpä oppikouluunkin.

Ryhtivoimistelu. Koska voimistelusaleja käytettiin yhtä mittaa koko koulupäivän, järjes­tettiin yläkoulun tytöille ryhtivoimistelua iltaisin 10 oppitunnin sarjoina tunnin viikossa. Tytöt voimistelivat sitä paitsi päivittäin kotona ohjeen mukaan. Koululääkärln tausunnon mukaan olivat tulokset. tyydyttäviä. Opetuksesta huolehti liikunnanneuvoja A. Schnitt ja rouva H. Tallqvist.

6. Oppilaiden koulunkäynnin valvonta

Helsingissä asuvien vanhempien oppivelvollisten lasten koulunkäyntiä valvottiin noudat­tamalla korttijärjestelmää, joka perustui henkikirjoista saatuihin tietoihin ja jota täyden­nettiin kertomusvuonna osoitetoirniston antamalla tiedoilla Helsinkiin ja täältä pois muutta­neista henkilöistä.

70

Syyskuun 'alussa sai oppivelvollisten lasten luettelo kouluilta oppilaskortit kaikista' niistä oppivelvollisista lapsista, jotka kävivät kansakoulua, valmistavaa-, oppi- tai ammattikoulua. Kortista kävi ilmi, millä luokalla oppilas oli. Näitä kortteja verrattiin henkikirjojen mukaan laadittuihin peruskortteihin. Jos silloin peruskorttia vaStaava koulukortti puuttui, tiedusteltiin oppilaiden pois jäämisen syytä kodista tai koulusta puhelimitse tai lähetettiin postitse kysely­kortti. Näitä kyselyk:ortteja lähetettiin lukuvuonna 18,.. Jollei saatu tyydyttävää vastausta, tai jos kouluiJta ilmoitettiin oppilaiden jääneen pois koulusta kesken lukukautta, kävivat kodissakävijät oppilaiden kodeissa ottamassa selkoa pois jäämisen tai keskeytyksen syistä. Kodissakävijöillä oli 180 mainitunlaista tapausta. Lasten holhoojille annettiin 5 tapauksessa kirjallinen varoitus.

Nämä toimenpiteet sekä monessa tapauksessa kansakouluntarkastajan neuvottelut hol­hoojien kanssa johtivat tavallisesti lasten kouluun palaamiseen. Jos näin ei tapahtunut, oli pakko ilmoittaa holhoojan laiminlyönnistä lastensuojelulautakunnalle tai joissakin tapauksissa yleiselle syyttäjälIe.

Marraskuun 10 p:nä oli oppivelvollisten lasten 'luettelossa 28 lasta, jotka eivät saaneet opetusta, vaikka eivät olleet täyttäneet oppivelvollisuuttaan. Näistä oli 12 vapautettu sai­rauden,tähden ja ,. oli oppilaana tähän tarkoitukseen hyväksytyissä työpajoissa tai liikkeissä. Ruotsissa ja Tanskassa oli yhteensä 176 lasta ja muilla paikkakunnalla kävi koulua 76 lasta.

7. Kirjastot

Koulujen kirjastot oli jaettu oppilaiden lainauskirjastoon, sarja- ja oheislukemistoihin, luokkakirjastoon ja opettajakirjastoon, Aikaisempina vuosina koulujen johtajat hoitivat kirjaston ilman erityistä palkkiota, mutta v:n 1951 syksynä annettiin kirjaston hoito yhden asiasta kiinnostuneen opettajan haltuun niissä kouluissa, joissa luokkia oli viisi tai useampia, Uudet kirjastonhoitajat saivat palkkion, joka vastasi jatkokoulun viikkotuntipalkkiota, Kir­jastonhoitajat saivat korvauksen 5-10-luokkaisissa kouluissa yhdestä viikkotunnista, 11-20-luokkaisissa kahdesta viikkotunnista, 21-30-1uokkaisissa kolmesta viikkotunnista jne. Toimeen otettiin myöskin kirjastosihteeri, jonka tärkeimpänä tehtävänä oli antaa, neuvoja uutta 'kirjal­lisuutta valittaessa ja ohjeita eri kouluille kirjastotoiminnasta yleensä.

Uusi kirjastotoimikunta, kansakouluntarkastaja H. Cavonius puheenjohtajana, filosofian maisteri G. Lilius sihteerinä, opettajat B. Nyberg ja E. Aberg sekä koulunjohtaja R. Lindholm jäseninä, kokoontui lukuvuonna kuusi kertaa. Kaikki koulujen kirjastonhoitajat kutsuttiin lisäksi lukuvuonna kolmeen kokoukseen, joissa, annettiin ohjeita ja keskusteltiin koulukirjastojen hoidosta. Oppilaskirjastojen lainausjärjestelmä noudatti samoja sääntöjä kaikissa kouluissa.

Kirjastojen suuruus, lainausten lukumäärä ja uusien kirjojen hankintaan v. 1952 myönnetyt määrärahat ilmenevät seuraavasta taulukosta:

Koulu Kirja- Määräraha Koulu Kirja· Määräraha Niteitä lainoja Mk Niteitä lainoja Mk

Annankadun 1116 2503 52000 Munkkiniemen 323 666 20000 ,Cygnaeuksenkoulu 2 H3 ',. 215 75000 Pitäjänmäen .... 298 733 12000 Lauttasaaren .... 22,. 292 18500 Kaarelan 228 317 7500 Haagan ' ........ 37,. 261 14 ,.00 Topeliuksenkoulu 1209 2,.51 70000 Herttoniemen 280 300 10000 Pasilan ........ 118 ,200 6000 Mellunkylän ... . 285 295 6800 Töölön ........ 20,. 3,.35 22000 Kruununhaan 1300 2 22,. 65700 ' Vallilan ........ 2177 10598 75000 Malmin ........ 3M 1 H9 10000 Kulosaaren 11 000 Malmin jatko- .. 132 393 8000 Käpylän ..... , .. 300 ,.09 10000 Tapanilan Ylä-} .. 7500 Oulunkylän ,.87 ,.53 12000 Tapanilan ala- .. 533 673 6500 Apukoulu 75 7,.8 17 700 ...... Mosabackan .... 338 1157 12500 Yhteensä 12768 33,.72 550 100

71

8. Elokuvatoiminta

Sekä kaita- että normaaliheittimillä järjestettiin äänielokuvanäytäntöjä eri kouluille. Ks. tämän kertomuksen s. 16.

9. Liikuntakasvatus

Voi1:nistelu. I-VIII luokkien tytöille laadittiin 5 voimisteluohjelmaa, joilla oli yhteenSä n. 200 näytetuntia. Poika- ja sekaluokkien opettajille esitettiin kaksi voimisteluohjelmaa jo­kaista luokka-astetta varten kaikissa kaupungin suurimmissa kouluissa.

Kansakoululaisten voimistelumerkin suoritti n. 40 % IV-VIII luokkien tytöistä. V-VI luokkien pojat suorittivat pienen määrän vo4nistelumerkkejä.

Urheilu ja palloilu. Tytöt suorittivat urheilumetkkikokeita urheilussa, hiihdossa, luistelussa ja uinnissa, jolloin 75 % oppilaista sai jonkin merkin. Muutamat suorittivat uinnissa kandi­daatti- ja maisterikokeet. IV-VIII luokkien tytöillä oli hiihto- ja uimakilpailuja sekä kolme puolen tunnin oppituntia uinnissa. Tytöt pelasivat sisäpelejä sekä neljää maalia, pesäpalloa, käsipalloa ja Völkerpallo-peliä.

Pojille järjestettiin syksyllä pallonheitto-, pituushyppy-, kuulantyöntö- ja korkeushyppy­kilpailuja. Harjoitustilaisuuksia näihin kilpailuihin valmistautumista varten järjestettiin. Talvisaikaan pidettiin mllI"iomaahiihto- ja luistelukilpailuja. Lisäksi järjestettiin viestinuinteja sekä mieskohtaisia 50-metrin vapaauintikilpailuja. VI luokat kilpailivat uimataidon palkinto­maljasta. Talven kuluessa pojat suorittivat kuutisenkymmentä uintimerkkiä. Kevätlukukaudella järjestettiin joukkue- ja mieskohtaisia kilpailuja viestinjuoksussa sekä 60- ja 100-metrin juok­sussa.

Muu toiminta. Kerhot, joiden ohjelmaan kuului vapaa- ja telinevoimistelua, pallöpelejä jne. toimivat 3 tuntia viikossa, ne taas, joissa harrastettiin kansantan:sseja, salonki- tai van­hoja tansseja tunnin viikossa. Pojilla oli lisäksi urheilukerhoja.

Pohjoismaisia kansakoululaiskisoja varten pidettiin suomenkielisten kansakoulujen kanssa kahdet valintakilpailut. Kisat pidettiin helluntaina Kööpenhaminassa ja niihin lähetettiin kaksi yhdeksän hengen joukkuetta, joissa oli mukana kaksi ruotsinkielistä tyttöä ja yksi ruot­sinkielinen poika.

lO. Kreikkalaiskatolisten lasten uskonnonopetus

Lukuvuonna ei kukaan oppilaista halunnut kreikkalaiskatolista uskonnonopetusta.

II. Siveysopin ja uskonnonhistorian opetus

Kevätlukukaudella sai yksi III luokan ja yksi V luokan oppilas siveysopin ja uskonnon­historian opetusta. Oppikirjana käytettiin ]. O. Metsikön Kasva hyväksi -nimistä kirjaa.

12. Suullisen esitystaidon neuvonta

IV-VIII luokilla annettiin 'puhetaidon opetusta. Luokkaopettajat olivat näillä tunneilla läsnä. Opetukseen kuului puhetekniikan harjoituksia ja -kilpailuja, suorasanaista luentaa, runolausuntaa, improvisointia sekä ohjaajan ja oppilaiden itse järjestämiä lapsiteatteriesi­tyksiä ja kuorolausuntaa. ]oulu- ym. juhliin harjoiteltiin ohjelmaa. ]atkoluokilla omistettiin ohjelmatunteja eri kirjailijoille. Opettajien pyynnöstä neuvoja opetti myöskin puhetaitoa asiaan innostuneelle toisluokkalaisten ryhmälle. Kevätlukukauden lopuksi pidettiin kauno­lUkukilpailu, josta parhaat oppilaat saivat palkinnoksi kirjoja.

13. Puhevikaisten opetus

Puhevikaisia oppilaita opetettiin siinä koulussa, jota he kävivät. Opetus tapahtui ryh­mittäin tai yksitellen riippuen puhevian laadusta. Luokkaopettajat ja koululääkärl huomioivat

72

puhevikaisia oppilaita ja ilmoittavat heidät tarkastukseen. Yleisimmät puheviat olivat r-, S-, y-, sje- ja tje- äänteiden väärin ääntäminen sekä änkyttäminen.

Hoidetuista lapsista oli 58 % alakoulusta. Oppilaita oli kaikkiaan 129, joista 39 % tyttöjä. Puhevikojen laatu ja jakaantuminen kouluittain ilmenee seuraavasta taulukosta:

Koulu

Annankadun .............. Cygnaeuksenkoulu .......... Kruununhaan .............. Munkkiniemen ............ Topeliuksenkoulu .......... Töölön .................. Vallilan .................. Käpylän .................. Lauttasaaren .............. Apukoulu ................

Yhteensä

Änkytys R

1 2

3 9 2 2 8 2

1 1 3 1 2 1 1 3' 4

17 29

S

4 13

1 2

3

4 3

2

33

y

7

1 5

2

15

14. Luku- ja kirjoituskJinikka

Sje· ja Muut tjeJlllnteet äänneviat

2 9 6 1

5 1

1

3 7

14 21

Yhteensä

9 47

4 17

6 1

10 11

3 21

129

Ruotsinkielisissä kansakouluissa ei ollut erityistä klinikkaa luku- ja kirjoitusvaikeuksista kärsiville lapsille, vaan sellaisista lapsista oli toistaiseksi muodostettu kaksi erityistä luokkaa. (Ks. s. 19).

15. Huonokuuloisten opetus

Lukuvuoden alusta järjestettiin Topeliuksen kouluun luokka, jossa huonokuuloisia oppi­laita opetettiin yhdessä normaalisesti kuulevien kanssa. Luokan oppilasmäärä oli 12, joista 4 oli huonokuuloista. Näistä oli kolme toisluokkalaista ja yksi ensimmäisellä luokalla. Opetuk­sessa noudatettiin normaalia luku- ja opetussuunnitelmaa, mutta huonokuuloiset oppilaat saivat lisäksi viidellä viikkotunnilla erityisopetusta.

16. Ammatinvalinnan ohjaus

Jo vuodesta 19H asti oli opetusasiainjohtaja P. Railon johdolla toiminut erityinen ammatin­valintakomitea, jossa ruotsinkielisiä kansakouluja edusti kansakouluntarkastaja H. Cavonius. Komitea järjesti joka vuosi tiedoitustilaisuuksia opettajille kaupungin työnvälitystoimiston ammatinvalinnanohjaajien avustamana, jotka kävivät kaikilla VII ja VIII luokilla puhumassa ja suunnittelemassa a=atinvalintatyötä yhteistoimin kunkin luokkaopettajan kanssa. A=atinvalinnanohjausta koetettiin antaa opetuksen yhteydessä siten, että käytiin erilaisissa teollisuuslaitoksissa, annettiin kirjoitettavaksi aineita ja esitettiin sopivia elokuvia. Kevät­lukukauden alussa työnvälitystoimiston nuoriso-osasto lähetti yksityiskohtaisen kyselykaavak­keen kaikille VIII luokan oppilaille. Lisäksi hankittiin luokkaopettajan ja koululääkärin lau­sunto jokaisesta oppilaasta. Näiden kyselykaavakkeiden ja oppilaiden kanssa henkilökohtaisesti käytyjen keskustelujen perusteella sekä lisäksi tarvittaessa psykologisten soveltuvuuskokeiden avulla saattoi nuorisotoimisto antaa nuorille arvokkaita neuvoja heidän valitessaan elämän­uraa tai tointa.

17. Kodin ja koulun yhteistoiminta

Kodin ja koulun yhteistoiminta sujui lukuvuonna vakiintuneeseen tapaan. Kaupungin avustuksen turvin kutsuttiin n. 60 luokan oppilaiden vanhempia neuvottelutilaisuuksiin, joissa oli keskustelua, esitelmiä, oppilaiden esityksiä ja kahvitarjoilua. Useimmat luokkaopet-

73

tajat kävivät lukuvuoden aikana eri oppilaiden kodeissa keskustelemassa vanhempien kanssa kasvatuskysymyksistä. Lisäksi kutsuttiin vanhempia cräille luokille kuuntelemaan opetusta, jolloin esitettiin monasti opetuksen uusimpia menetelmiä. Oppilaiden vanhemmat kutsuttiin koulujen joulujuhliin, lukukauden lopettajaisjnhliin ja muihin juhlatilaisuuksiin.

18. Kerhotoiminta Lukuvuoden aikana harjoitettiin kerhotoimintaa kansakoulujen ylimpien luokkien oppi­

laiden sekä entisten oppilaiden keskuudessa. Kerhot toimivat lokakuun 3 p:stä huhtikuun 20 p:ään, siis 20 viikkoa, lukuun ottamatta

joulu- ja pääsiäislomia. Lukuvuonna oli 31 kerhoa ja niissä yhteensä lo73 jäsentä. Eniten osanottajia oli niissä

kerhoissa, joissa harrastettiin englannin kieltä, lennokkien rakentamista, poikien ruoanlaittoa, voimistelua ja näyttämötaidetta. Joissakin aineissa oli ammattikoulutuksen saaneita opettajia tai kerhojen toimialoihin erikoistuneita opettajia koulujen ulkopuolelta, minkä vuoksi osan­ottajat saavuttivat sangen hyviä tuloksia.

Koulujen kerhoihin oli liittynyt kahdeksan kerhoa, joiden jäsenet kuuluivat muihin järjes­töihin, mutta olivat saman ikäisiä kuin koulujen kerholaiset. Nämä kerhot saivat ilmaiseksi käytettäväkseen huoneiston ja siinä tapauksessa, että niiden ohjaaja oli täysin pätevä, myöskin vahvistetun opettajan palkkion.

Kerhoista sijaitsi 12 Vallilan ruotsinkielisessä kansakoulussa, 11 Kruununhaan koulussa, 3 Annankadun koulussa ja 2 Topeliuksen koulussa. Kolme kerhoa oli sijoitettu muihin huoneis­toihin.

Komiteaan, joka johtokunnan valvomana lähinnä valmisteli ja tarkasti kerhotoimintaa, kuului kansakouluntarkastaja H. Cavonius, kansakouluntaloudenhoitaja H. Backman, opet­tajat E. Hedberg, E. Häggman sekä R. Dahlgren, joka oli lisäksi toiminnanjohtajana.

19. Vapaita harrastuksia

Opettajakuoro oli toistaiseksi lopettanut säännöllisen toimintansa opettajien taholta puut­tuvan mielenkiinnon vuoksi. Eri kouluilla oli tilapäisesti kokoonpantuja oppilaskuoroja, jotka olivat aikaisemminkin toimineet. Varsinaisen lauluopetuksen ohessa viljeltiin musikaalisia harrastuksia seuraavasti: opettaja I. Laine johti edelleen suuren kannatuksen saanutta tyttö­kuoroa, johon lukuvuonna kuului n. 120 jäsentä; opettaja E. Johansson jatkoi viulunsoiton­opetusta saadakseen kokoon jousiorkesterin Cygnaeuksen koululle; opettaja S. Segerstam johti torviseitsikkoa Vallilan koulussa ja opettaja E. Cederlöf hoiti kahta nokkahuilukvartettia, toista Annankadun koulussa ja toista Kruununhaan koulussa.

Kaupungin avustamana järjestettiin eri oppilasryhmille kaksi näytäntöä Ruotsalaisessa teatterissa, nimittäin lokakuun 15 p:nä näytelmä ,)Den lilla butikem ja toukokuun 25 p:nä ,)Grevinnan Mariza&. Lisäksi Ruotsalaisen teatterin johtokunta antoi kansakoululaisille aivan ilmaisia näytäntöjä, jolloin esitettiin lokakuun 3 p:nä ,)Tripp, Trapp, TrolL), helmikuun 9 p:nä ,)Bambi i pepparkaksskogem ja huhtikuun 6 p:nä &Sanningens pärla').

Lukuvuonna ei järjestetty lainkaan kaupungin avustamia laajoja retkeilyjä. Kuitenkin voidaan mainita, että jatkokoulun VIII tyttöluokan opetus muutettiin viikon ajaksi Porvoon kansankorkeakouluun, jolloin tutkittiin erikoisesti kaupungin historiallisia muistoja. Apukoulu teki lisäksi retken Valkeakoskelle ja Hämeenlinnaan.

VIII. TOIMINTA OPPILAIDEN HYVÄKSI

1. Apurahat ym. erikoisavustukset Kansakoulutarkoituksiin kaupungille lahjoitettujen rahastojen korkovaroista myönnettiin

lukuvuonna seuraavat määrät ruotsinkielisten kansakoulujen käytettäväksi: Kansakoulujen vaatetusrahastosta 865 mk ja Kroijeruksen rahastosta 1 6lo5 mk varatto­

mien lasten vaatetukseen; H. Falkenin rahastosta 380 mk yhdelle hyvätapaiselle, ahkeralle '

ja köyhälle 1 luokan oppilaalle; Carl Rosengrenin rahastosta 680 mk kahdelle II luokan pojalle; Kansakoulujen avustusrahastoista 792 mk kahdelle VI luokan oppilaalle palkinnoksi ahkeruu­desta ja hyvästä käytöksestä; K. H. Renlundin rahastosta 6525 mk jaettuna neljän pojan ja ' kolmen tytön kesken, jotka olivat kotoisin Helsingistä; A. Sinebrychoffin rahastosta 6255 mk yhdelle lahjakkaalle, ahkeralle ja hyvätapaiselle VIII luokan oppilaalle, joka aikoi jatkaa kouluopintojaan; Aurora Demidoffin myötäjäisrahastosta 3 000 mk:n suuruinen myötäjäis­kirja yhdelle VI luokan tytölle; Nikl. Turdenin rahastosta 450 mk lahjakkaalle VI luokan oppi­laalle, joka pyrki ammatti- tai kauppakouluun; V. Tarnowskyn rahastosta 165 mk hyvästä käyttäytymisestä yhdelle II luokan tytölle; A. 1. Olinin rahastosta 10665 mk jaettuna i4:lle VI luokan oppilaalle; Vassa Leontjeffin rahastosta 990 mk jaettuna kahdelle Haagan kansa­koulun oppilaalle; K. E. Kullmanin rahastosta 70 mk, Kesälomarahastosta 165 mk, J, Karppi­sen rahastosta 235 mk, Gustaf Zittingin rahastosta 800 mk, Boguscheffskyn rahastosta 275 mk ja G. A. Lundeniuksen rahastosta 17 400 mk Helsingfors svenska lärare- och lärarinne­förening-yhdistykselle kesäsiirtolatoimintaa varten; K, K. Galetskin rahastosta 7 100 mk Tallbohemmet nimiselle kodille varattomien lasten ylläpitoa varten; sekä Alex. Ärtin rahas­tosta 24 365 mk suomen- ja ruotsinkielisten kansakoulujen yhteisten menojen Koulupuutarha-tilille. '

Kansakouluntaloudenhoitajan hoidossa olevien rahastojen korkovaroja jaettiin seuraavasti:

Alma Hallerbergin rahastosta 1 000 mk jaettuna kolmen hyvätapaisen tyttöoppilaan kesken, joilla oli äidinkielessä hyvä arvosana; Tammikuun 15 p:n rahastosta 200 mk yhdelle II luokan oppilaalle, joka oli vanhan helsinkiläisen lapsi; E. Eskelinin rahastosta 150 mk yhdelle II luokan oppilaalle, jolla oli hyvät tiedot ruotsin kielessä; Annankadun kansakoulun jatkoluokkien rahastosta 800 mk jaettuna kahden mainitun koulun VII luokan tytön kesken, jotka jatkoivat koulunkäyntiään VIII luokalla; Haagan ruotsinkielisen kansakoulun urheilurahastosta 150 mk yhdelle urheilua harrastavalle oppilaalle; Herttoniemen ruotsinkielisen kansakoulun avus­tusrahastosta 100 mk' yhdelle alakoulun oppilaalle; Malmin yläkoulun avustusrahastosta 400 mk yhdelle 111 luokan oppilaalle; Munkkiniemen ruotsinkielisen kansakoulun avustusrahastosta 150 mk yhdelle V luokan oppilaalle; Pitäjänmäen ruotsinkielisen kansakoulun äidinkielen avustusrahastosta 150 mk yhdelle yläkoulun oppilaalle; Hanna Bergendahlin rahastosta 1 000 mk neljälle Pitäjänmäen alakoulun oppilaalle; Jenny Fredenbergin rahastosta 500 mk ja Ravit­semisrahastosta 500 mk Helsingfors lärare- och lärarinneförening-yhdistykselle kesäsiirto­loissa olevien varattomien lasten ruokintaan.

Muiden henkilöiden tai yhtymien hoidossa olevien rahastojen korkovaroja jaettiin seuraa­vasti:

Helsingin Säästöpankin riemujuhlarahastosta 5 700 mk 10:lle II ja IV luokan oppilaalle; Varuboden osuuskunnan avustusrahastosta 9000 mk yhdeksälle VIII luokan oppilaalle; M, Thorsin rahastosta 500, mk yhdelle VI luokan matematiikkaa harrastavalle pojalle ja. tytölle; Selma Wasastjernan rahastosta 4000 mk kahdeksalle V luokan oppilaalle; Augusta Pippingin rahastosta 1 200 mk III luokan kolmelle pojalle ja kolmelle tytölle; Fanny Calamniuksen rahas­tosta 800 mk kahdelle VI luokan oppilaalle; Alkeiskoulurahastosta 250 mk kahdelle hyvätapai­selle II luokan oppilaalle; Eklundin avustusrahastosta Oulunkylän ruotsinkielisen kansakoulun hyväksi 500 mk kahdelle oppilaalle; sekä N. Björkströmin rahastosta Oulunkylän ruotsin­kielisen kansakoulun hyväksi 175 mk yhdelle II luokan oppilaalle,

Lukuvuonna jaettiin vaatetusavustusta 348 oppilaalle ja avustusta kenkien korjaamiseen 46 oppilaalle.

Lisäksi mainittakoon, että koulujen toimesta jaettiin oppilaille 90 000 mk Helsingin' ruot­salaisen kansanpuolueen keräämiä jouluavustusvaroja ja kaupungin raittiuslautakunta lah­joitti kaikille VI ja VIII luokan oppilaille Eos aikakauslehden.

Kaupungin ,avustuksina jaettiin yhteensä 21 000 mk 3 000 mk:n suuruisina avustuksina seitsemälle VIII luokan oppilaalle.

Osallistumista varten pohjoismaisiin kansakoululaisten urheilujuhliin kaupunginvaltuusto myönsi kert'omusvuoden talousarvioon 250 000 mk:n suuruisen määrärahan.

75

2. Toivonliittotyö

Lukuvuonna toimi entiseen tapaan neljä Toivonliitto-yhdistystä, nimittäin Annankadun, Ratakadun, Vallilan ja Malmin kouluissa. Johtajina olivat opettajat E. Hedberg, A. Hildebrand, E. Enholm ja M. Wagner.

Lukuvuonna pidettiin 50 Toivonliiton kokousta. Raittiusopin opetusta oli .varsinaisilla kansakoululuokilla 100 tuntia ja jatkoluokilla 6~. Lisäksi järjestettiin kuusi Toivonliiton juhlaa, joissa osanottajia oli yhteensä 8 950 lasta sekä lisäksi opettajat.

Raittiusaiheisia elokuvia näytettiin kokouksissa ja oppitunneilla eneIiunän kuin ennen.

3. Kesävirkistystoiminta

Helsingfors svenska folkskoiors lärare- och lärarinneförening-yhdistys ylläpiti kesällä 1952, .. kuten edellisenäkin vuonna, kolmea kesäsiirtolaa kaupungin ruotsinkielisten kansakoulujen oppilaille. Siirtolat sijaitsivat Stora Löfholmen-kesäkodissa Helsingin pitäjässä, Kvarnudden­kesäkodissa Pernajassa ja Auroran kesäkodissa Espoon Träskändassa. Näissä sai yhteensä 202 lasta nauttia hyvää ja tarpeellista virkistystä.

Kesäkodeissa, joissa työn päämääränä oli lasten terveys ja ilo, lomanviettäjillä oli tilaisuus leikkiä ulkoilmassa, retkeillä, poimia marjoja, soutaa ja uida tai vaihteeksi askarrella hauskoissa pikkutöissä. Kvarnuddenin kesäkodissa oli vihannestarha, jota lapset mielellään kitkivät ja hoitivat. Lisätäkseen harrastusta uintia kohtaan järjesti siirtoloiden johtokunta kuhunkin kesäkotim uimaopetusta.

Siirtolalasten terveydentila oli suhteellisen hyvä, vaikka kesä olikin aika kylmä ja melko sateinen. Koululääkäri ja kouluhoitajattaret tutkivat siirtolalapset sekä ennen maalle lähtöä että sieltä palattua ja totesivat, että lapset olivat loman aikana lihoneet ja olivat yleensä hy­vässä kunnossa.

,Asianomaiset viranomaiset: kansakoulujen tarkastaja, -taloudenhoitaja ja kaupungin re­viisori tarkastivat siirtolat kesän aikana.

Kuten edellisenäkin vuonna kaupunginhallitus myönsi vakinaisen määrärahan lisäksi siirto­loille 390000 mk:n lisäavustuksen kesänviettokomitean esityksestä.

Vapaat edestakaiset rautatiematkat järjestettiin 58 lapselle, jotka matkustivat omaisten tai ystävien luokse maaseudulle kesää viettämään.

Kesäsiirtoloiden aiheuttamat kustannukset olivat 3 816 28~ mk ja ilmaisten rautatielippujen aiheuttamat 129955 mk.

4. Koulukasvitarhatoiminta

KoulukasvitarhatoimintaaIJ osallistui kesällä 1952 ruotsinkielisistä kansakouluista 6 poikaa ja 16 tyttöä, siis yhteensä 22 oppilasta. Tarkka selostus toiminnasta on sivulla 25.

5. Koululä~kärin ja -hoitajien toiminta

Terveydenhoidosta ruotsinkielisissä kansakouluissa, paitsi apukoulussa, huolehti koulu­lääkäri kolmen kouluhoitajan avustamana. Voimassa olevan johtosäännön mukaisesti koulu­lääkäri tutki järjestelmällisesti kaikki I, III, VI ja VIII luokkien oppilaat sekä myöskin kaikki uudet oppilaat. Lisäksi lääkäri antoi lääketieteellistä ammatinvalinnanohjausta 16~ oppi­laalle, ja ehdottomasti kielteinen lausunto johonkin ammattiin ryhtynrlsestä annettiin 63:11e, joista: 15 oli apukoulun oppilasta.

Järjestelmällisesti tutkittijn 26 I luokkaa, 23 III luokkaa, 8 VI luokkaa ja 7 VIII luokkaa, yhteensä 1 9% oppilasta, kuten ilmenee seuraavasta taulukosta:

76

Koululääkärin järjestelmällisesti tutkimien lasten koko lukumäärä

Totat tiumber of children methodically examined by the school Physicians during the school year

Luokka Class Poikia Tyttojä Yht. 'Luokka Class Poikia Tyttojä Yht. Boys Gi,I. Tol,,1 Boys Girls Tol .. l

I .................... 378 408 786 VIII . ................. 92 72 164 III .................... 352 370 722 Väliluokk. uudet oppilaat .. 59 43 102 VI .................... 118 102 220 Yhteensä (Total) 999 995 1 994

Lääkärillä oli säännöllisiä vastaanottoja kouluissa ja tällöin tutkittiin ne oppilaat, jotka opettajat tai kouluhoitajat olivat lähettäneet vastaanotolle sairauden tai jonkin muun syyn vuoksi. Näissä tilaisuuksissa lääkäri antoi tarpeellisia neuvoja ja lie"issä sairaustapauksissa hoito-ohjeita. Lääkärin vastaanotoilla kävi 1 520 oppilasta. Sairaustapauksissa, jotka vaativat perusteellista tutkimusta, oppilaat lähetettiin erilaisiin poliklinikoihin tai yksityisen lääkärin luo, kuten seuraavasta yhdistelmästä ilmenee:

Erikoishoitoa saaneiden lasten lukumäärä

Number of especially examined children

Tuberkuloositoimisto: Silmäpoliklinikat .................. 151 ryhmätarkastuksia ................ 3 312 Ihotautien poliklinikka . . . . . . . . . . . . 9

Naistenklinikan poliklinikka ........ 4 Ryhtineuvola ...................... 78 Kivelän mielitautien poliklinikka . . 4 Invaliidisäätiön poliklinikka ........ 14 Desinfioimislaitos .................. 6

erikseen tarkastettuja ............. 179 Lastenpoliklinikat1) •.•.•.•..••...•. 54 Sisätautien poliklinikat . . . . . . . . . . . . 6 Kirurgiset po1i.klitiikatl ) ............ 62

abrasio .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 Sädehoitolaitos .................... 3 Yksityiset lääkärit ja yksityiset kliinil-

liset laboratoriot . . . . . . . . . . . . . . . . 139

nielurisojen leikkaukset . . . . . . . . . . 41 Kivelän korvapoliklinikka .......... 60 Kansakoulujen korvapoliklinikka 179

Yhteensä (Total) 4260

RyhtivoimisteluIuokilla oli 25 oppilasta, joista 18:n ryhti oli kurssin jälkeen huomattavasti korjaantunut.

Lukuvuonna todettiin tarttuvia ym. äkillisiä tauteja seuraavasti:

Kouluissa sattuneet tarttuvat ym. äkilliset taudintapaukset

Contagious and other sudden cases of illness at the schools

Tauti . Disease

Tuhkarokko (Measles) .............. 349 Vesirokko (Chicken-pox) ............ 144 Hinkuyskä (Whooping-cough) ........ 28 Vihurirokko (Get'man measles) 12 Tulirokko (Scat'let fevet') ............ 76 Sikotauti (Mumps) ................ 10 Epideeminen influensa (Influenza) .... 59 Epideeminen keltatauti (Hepatitis) 5 Angina (Tonsillitis) ................ 148 Keuhkokuume (Pneumonia) . . . . . . . . 22

.' Tauti . Disease

Äkillinen korvatulehdus (Otitis media) Äkillinen nenän sivuontelontulehdus

(Sinusitis) ..................... . Märkärupi (Impetigo) ............. . Reumaattinen kuume (Rheumatic levet') Tanssitauti (Chot'ea minor) ......... . Äkill. umpisuolentulehdus (A ppen-

dicitis) ......................... . Äkilliset virtsatiehyeiden taudit (1 nlec-

tions of the ut'inat'Y tt'act) ......... .

1) Näistä 12 oppilasta sairasti mahalaukun happohäiriöitä ja 8 anemiaa. 1) Oppilaat, jotka ovat saaneet erilaisia kirurgisia hoitoja, on tässä otettu huomioon vain kerran.

52

16 1 2 1

8

77

Kurkkumätää vastaan rokotettiin lukuvuonna 507 oppilasta ja isorokkoa vastaan 30 oppi­lasta.

Lukuvuonna tehtiin tuberkuliinikoe kaikille uusille oppilaille ja samoin aikaisemmin tuber­kuliinikielteisille oppilaille. Sitä paitsi tarkastettiin VI ja VIII luokkien oppilaat uudelleen, nekin, jotka olivat ennestään tuberkuliinimyönteisiä., Seuraavassa esitetään yleiskatsaus ruot­sinkielisten kansakoulujen I-VIII luokkien oppilaista, joille tehtiin lukuvuonna tuberku­liinitutkimus. Huomattava on, että taulukkoon sisältyvät kaikki oppilaat, siis nekin, joille uberkuliinikoe on tehty aikaisemmin.

Tuberkuloosityö Kanta-Helsingin kansakouluissa

Activity against tuberculosis at the publie elementary schools in the actual city area

Itsestään tuberkuliinimyönteisiä II III IV V VI VII VIII Yht.

(Reaction +) ...................... 87 117 138 123 61 83 71 65 7t.5 Aikaisemmin Calmetterokotettuja

( Vaccinated) ...................... t.39 -610 5t.9 3t.8 H8 121 93 65 2373

Tuberkuliinirnyönteisiä kaikkiaan (Reaction +) ...................... 526 727 687 t.71 209 20t. 16t. 130 3118

Tuberkuliinikielteisiä (Reaction-) 260 30 31 27 8 12 'l3 19 t.00

Oppilaita kaikkiaan (Total) .......... 786 757 718 t.98 217 216 177 H9 3518

Calmetterokotus tehtiin koulussa 2t.t. oppilaalle ja näistä 221:lle myöhemmin lukuvuoden aikana tnberkuliinikoe, jolloin saatiin 100-prosenttisesti myönteinen tulos. Lukuvuoden aikana todettiin oppilaiden keskuudessa vain yksi uusi tuberkuloositapaus, nimittäin keuhkorauhas­tuberkuloositapaus, johon liittyi risatautisilmätulehdus.

Lukuvuoden kuluessa suoritettiin koulujen koko henkilökunnalle röntgentutkimus. Kouluhoitajat tutkivat 1, III ja VIII luokkien oppilaiden sekä kaikkien luokkien uusien

oppilaiden näön ja kuulon. Kouluhoitajien toimintaa valaisevat seuraavat luvut:

Punnittuja lapsia . . . . . . . . . . . . . . . . 3 558 Näkötarkastuksia . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 180 Kuulotarkastuksia ................ 1 t.80 Puhtaustarkastuksia luokilla . . . . . . . . H 6

Terveystunteja .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 88 Käyntejä vastaanotoilla.. . . . . . . . . . . 3 631 Suoritettuja kotikäyntejä .......... 132

Kansakoulujen korvalääkärl tutki kaikkien 1 luokkien oppilaiden kuulon. Kansakoulujen kesäsiirtoloihin pyrki 330 lasta, mutta paikkoja voitiin järjestää ainoastaan

210:lle.

6. Lastenpsykiatrin toiminta

Sarnfundet Folkhälsan i svenska Finland seuran sielunterveydellinen neuvontatoimisto huolehti lukuvuoden aikana edelleenkin ruotsinkielisten kansakoulujen lastenpsykiatrisesta toiminnasta.

Neuvontatoimiston lääkärinä oli lääketieteen ja kirurgian tohtori C. A. Borgström ja psy­kologina filosofian maisteri K. Molander. Lisäksi oli tammikuun 1 p:stä 1952 terveyssisar M. Enqvist-H ukkinen puolipäivätoimessa sosiaalikuraattorina.

Lääkärinvastaanotot olivat Tavastjemankatu 7:ssä olevassa toimistossa arkitorstaisin klo 12-H.so, minkä lisäksi järjestettiin ylimääräisiä vastaanottoja tarvittaessa. Lääkäri kävi lukukausien aikana apukoulussa joka toinen viikko, joten kaikki sen oppilaat olivat jat­kuvasti lääkärin tarkastuksen alaisina. Sitä paitsi järjestettiin apukoulun IV ja VII luokkien oppilaille tavanomainen älykkyyskoe. Kaikilla I-III tarkkailuluokkien oppilaille järjestettiin myöskin lääkärin våstaanotto. '

78

Paitsi edellä mainittuja oppilaita vastaanotti toimisto lukuvuonna 151 uutta ruotsinkielistä kansakoululaista aikaisemmin toimiston kirjoissa olleiden 87:n lapsen lisäksi. Nämä uudet lapset jakaantuivat koulun, sukupuolen, ilmoittajan ja hoitotarpeen syyn mukaan seuraavasti:

Koulu .. School

Lastenpsykiatrin tutkimat uudet oppilaat

Pupils examined by the children's psychiatrist

Koulu . School

Annankadun ....................... . Cygnaeuksen ........... ' ............ . Haagan ........................... . Herttoniemen .....•................ Kruununhaan ..................... . Käpylän ............................ . Lauttasaaren ....................... . Malmin ........................... . Mosabackan

12 Munkkiniemen ...................... 1 33 Pasilan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5

2 Tapanilan .......................... 5 7 ,Topeliuksen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18

14 ,Töölön.............................. 10 5 Vallilan ............................ 25 1 3 9

Apukoulu

Yhteensä (Total) 151

Uusista tapauksista oli tyttöjä 57 ja poikia 94. Näistä ilmoittivat lääkäreille seuraavat henkilöt:

Ilmoittaja . Infot'mant Ilmoittaja . 111fot'mant

Lastensuojeluviranomaiset ............ 8 Vanhemmat tai sukulaiset.. .... .... .. 20 Kouluviranomaiset .................. 113 Muut .............................. 7 Lääkäri. tai terveyssisar ............. . 3 Yhteensä (Totat) 151

Seuraavien häiriöiden vuoksi käännyttiin sielunterveydellisen toimiston puoleen:

Syy, Reason Syy . Reason

Hermostuneisuus ................... . 13 Koulunkäynnin laiminlyönti ......... . Levoton uni ........ ' ............... . 3 Kuljeskeleminen ................... . Yö- ja päiväkastelu ................. . 7 Karkaaminen ...... , ................ . Enkopresis ......................... . 3 Luku- ja kirjoitusvaikeudet ......... . Onania ........................... . 3 . Kouluvaikeudet (normaali älykkyys) Kasvatusvaikeuksia ................. . 4 Kouluvaikeudet (heikkolahjaisuus) Näpistely, varkaus ................. . Epäluotettavuus ............. ' ...... .

14 Kuurous ........................... . 4 Kaatumatauti ..................... .

Valheellisuus .. : .................... . 8 Älykkyyskoe , ....................... . Käytöshäiriöt ..................... . 5

Uusista tapauksista tehtiin seuraavia diagnooseja.

5 2

2 22 1.3 64

1 2

10

Neurosis ............................ 6 Stupiditas .......................... 19 Psychastenia ........................ 1 Luku- ja kirjoitusvaikeudet .......... 14 Psychopatia ........................ 3 Enuresis, enkopresis . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Kaatumatauti ................. . . . . . 2 Kouluepäkypsyys. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Orgaaniset keskushermoston sairaudet.. 1 Infantiiliset oireet . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 Imbecillitas . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Ympäristövauriot .................... 15 Debilitas ....... ; . . . . . . . . . . . . . . . ... . .. 29 Nihil . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5

Tutkittujen lasten kotioloista ja perhesuhteista mainittakoon seuraavaa: 16 tapauksessa kodissa käytettiin alkohoolia, 7 tapauksessa oli muita karkeita epäkohtia, kuten rikollisuutta, raakuutta, aviollisia ristiriitoja ym., 15 tapauksessa avioero, 8 tapauksessa koti oli huonosti

79

hoidettu ja lapsi psyykillisesti laiminlyöty, H tapauksessa ilmeisiä kasvatusvirheitä, 6 tapauk­. sessa äiti naimaton ja 10:ssä leski, yhdessä tapauksessa isä yksin lapsen huoltajana, 3 tapauk­

sessa oli äitipuoli ja 7:ssä isäpuoli, 9 tapauksessa kasvatusvanhemmat, 2:ssa tapauksessa olivat sukulaiset ottaneet lapsen huostaansa ja 10:ssä vieraat ihmiset.

Tilastollsta selostusta on vaikea antaa niistä toimenpiteistä, joihin tapausten suhteen ryh­dyttiin, sillä hoidon muodosti suureksi osaksi Yksityistapauksittain henkilökohtaiset keskus­telut joko vanhempien, holhoojien ja opettajien kanssa tai lapsen itsensä kanssa. Tärkeimmistä toimenpiteistä voidaan mainita lääketieteellinen hoito, kodeissa noudatettavaa, järkevää päiväjärjestystä varten annetut ohjeet, sopivan valvonnan ja askartelun järjestäminen sekä joissakin tapauksissa toiseen kouluun, apukouluun, lastenkotiin tai muuhun laitokseen siir­täminen.

7. Silmä- ja korvapoliklinikat Ruotsinkielisten kansakoululasten silmä- ja korvahoidosta huolehtivat silmä- ja korva­

poliklinikat, joiden toimintaa selostetaan sivuilla 31-33. Mainittakoon tässä, että korvapoli­klinikalla v. 1951 tutkittujen lasten lukumäärä oli 1 678, joista 16.7 % oli ruotsinkielisten kou­lujen oppilaita. Klinikalle lähetetyistä lapsista oli 75.0 % koululääkärin lähettämiä, 12.8 % kouluhoitajien ja 12.2 % korvahoitajan lähettämiä. .

8. Kouluhammasklin :kat V. 1951 oli kouluhammasklinikoihin kutsuttu tarkastukseen 206 ruotsinkielistä kansakoulu­

luokkaa, joissa oli yhteensä 4 757 oppilasta. Tarkempi selostus kouluhammasklinikoiden työstä on sivulla 35.

9. Koulukypsyyskoe Kuten aikaisempinakin vuosina otettiin ruotsinkielisiin kansakouluihin alle kouluiän olevia

lapsia sen jälkeen, kun he olivat läpäisseet niin sanotun koulukypsyyskokeen. Kokeet tehtiin Gösta Levinin laatimaa Uppsalaundersökningen menetelmää noudattaen. Lukuvuoden alussa tutkittiin 122 alaikäistä lasta, joista 50 hyväksyttiin ja 72 hylättiin. Kokeessa hyväksytyt lapset siirrettiin lukuvuoden päätyttyä kaikki ylemmäll~ luokalle. Suoritetut kokeet ovat osoittaneet, että koulukypsyyskokeessa hyväksytyt oppilaat ovat yleensä menestyneet hyvin jatkaessaan koulunkäyntiään.

IX. KOULUJEN TALOUS Ruotsinkielisten kansakoulujen menot ja tulot kalenterivuonna 1951

Expenditure and income 0/ the Swedish publie elementary schools during the calendar year 1951

Menot . Expenditure

Ruotsinkielisten kansakoulujen menot ........................... : ....... . Osuus yhteisiin menoihin ............................................. .

Yhteensä (Total) Tulot . 1 ncome

Mk

184102457 802960

184905417

Koulujen valtionapu (Government subsidies to the schools) .................. 21 445 000 Valtionapu oppilaiden kesävirkistykseen (Gove"nment subsidies /0" the pupils'

summe" "ec"eation) . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 781 745 Korvaus muista kunnista kotoisin olevien oppilaiden koulunkäynnistä (Com-

pensation /0" pupils /rom other places having attended school.. . . . . . . . . . . . . 260 800 Luontoisetujen korvaukset (Compensation /0" wages paid in kind) .......... 691 226 Muut tulot (Rest 0/ the income) .......................................... 41 812

Yhteensä (Total) 23 220 583

Kalenterivuonna 1951 oli oppilaita. keskimäärin 4 414 ja nettokustannukset oppilasta kohden 36 634 mk.

AMMATTIOPETUSLAITOSTEN TARKASTUS

SURVEY OF THE TRADE SCHOOL SYSTEM

Kaupunginvaltuuston tammikuun 31 p:nä 1951 tekemällä päätöksellä, jonka Valtioneuvosto vahvisti maaliskuun 8 p:nä, otettiin Helsingin Huonekalukauppiaiden yhdistyksen omistama Verhoilija-ammattikoulu kaupungin haltuun elokuun 1 p:stä 1951 alkaen. Kun kouluun ei saatu riittävästi oppivelvollisuutensa suorittaneita oppilaita, otettiin syksyllä kansakoulun 6 luokkaa suorittaneita tarjokkaita, jolloin koulu muuttui valmistavan ammattikoulun luon­toiseksi ja sen opetusohjelmaan lisättiin vastaavat aineet. Rehtorin tehtävät uskottiin väli­aikaisesti Valmistavan poikien ammattikoulun rehtorille.

Kaupunginhallituksen v. 1948 asettama poikien ammattikoulut aIon rakennuskomitea jatkoi uuden ammattikoulutaion suunnittelua. Pääpiirustukset eivät valmistuneet kertomus­vuoden aikana eikä rakennustöitä päästy alkamaan.

Valmistavaan poikien ammattikouluun edelleen hankittiin uusia työstökoneita ja niiden tieltä poistettiin vanhentuneita koneita.

Tyttöjen ammattikoulun pesulan muuttaminen koneelliseksi on pantu alulle, mutta työ jäi vuoden päättyessä kesken. Leipomoon on tilattu uusi sähkölämmitteinen leivinuuni, mutta se on vuoden päättyessä toimittamatta.

Kirjapainokoulun laakapaino-osaston työhuoneen pääasialliset korjaustyöt suoritettiin syksyn kuluessa ja koneet tilattiin, mutta toimituksen viivästyessä ei asennustyötä päästy aloittamaan.

Kähertäjäkoulussa suoritettiin pienehköjä kaluston uusimisia poistamalla vanhaa, pommi­tuksessa vahingoittunutta ja muuten loppuunkulunutta kalustoa ja hankkimalla uutta tilalle.

Verhoilija-ammattikoulussa huoneiston pahimmat puutteet korjattiin syksyn kuluessa. Syksystä 1951 otettiin tyttöjen ammattikouluun yksi leivänmyyjä-. ja kaksi kylmäkkö­

harjoittelijaa ja poikien ammattikoulun harjoittelijain lukumäärä lisättiin 32:ksi, jolloin jo­kaiselle ammattityönopettajalle tuli 2 harjoittelijaa.

Tarkastajat valvoivat jatkuvasti kaupungin omien ammattikoulujen toimintaa. Lisäksi käytiin kaupungilta avustusta saavissa kouluissa ja osallistuttiin uusien koulujen perustamista ja entisten laajentamista tarkoittaviin neuvotteluihin.

JOHTOKUNTA

Ammattiopetuslaitosten johtokuntaan kuuluivat v. 1951 puheenjohtajana filosofianmais­teri W. MattIar, varapuheenjohtajana ylijohtaja A. Niini ja muina jäseninä toimiston­hoitaja S. Hiisivaara-Mörk, rehtori A. Levander, teknikko W. L. Lumme, toimitusjohtaja N. Långhjelm, rakennusmestari E. L. Penttinen, agronomi E. Pämänen ja faktori Y. A. Salmi. Kaupunginhallituksen edustajana oli toimistonhoitaja L. Lehto.

Johtokunta kokoontui vuoden kuluessa 13 kertaa ja pöytäkirjaan merkittiin 243 pykälää. Kirjeitä saapui 440 ja lähetettiin 198.

Päätökset. Johtokunta teki kertomusvuoden aikana seuraavat päätökset, jotka koskivat: rehtoreiden valtuuksia (19.1.4 §, 17.8.135 §); johtokunnan kokoontumisaikoja (19.1.15 §, 28. 12.240 §); tarkastajien ja rehtoreiden osallistumista kokouksiin (21.9.162 §); koulujen vuosi­kertomusten laatimista (16.3.51 §) ja v:n 1950 kertOJnuksen hyväksymistä (20.4.77 §); valmis­tavien ammattikoulujen kursseja (15.6.113 ja 114 §, 14.12.226 ja 227 §); lukuvuoden pituutta ja lomia (20.4.70 §, 16.2.35 §); Helsingin Käsityö- ja Tehdasyhdistyksen apurahan jakoa (18.

\

81

5.89 §); ammattikoulujen lehtitilauksia ja vapaaoppilasanomuksia (19.10.188 ja 189 §); kahden oppilaan erottamista Valmistavasta poikien ammattikoulusta (14.12.216 §); johtaja Stråhlmanin muotokuvan paljastustilaisuutta (18.5.83 §) ja esityslistan liitteiden jakamista (16.3.52 §).

Esitykset. Kaupunginhallitukselle tehtiin seuraavat esitykset asioista, jotka koskivat: Valmistavan poikien ammattikoulun puutyöpajan luoV1.ittamista Suomen Viulunrakentajien ja Yhteiskunnallisen Korkeakoulun käyttöön (19.1. 9 §, 16.2.38 §); Helsingin Kotitalousopettaja­opiston ja Helsingin Käsityönopettajaopiston harjoitustuntien pitoa Valmistavassa tyttöjen ammattikoulussa (19.1.19 §, 21.9.156 § ja 157 §); Kähertäjäkoulun huoneiston luovuttamista kilpailuja varten sekä eräiden muiden luokkahuoneiden luovuttamista majoitukseen ym. (20.4.71, 74 ja 79 §, 14.12.229 §, 19.10.185 §);rehtorinpalkkioiden tarkistamista ja maksamista (18.5.96 §, 21.9.169 §, 19.10.193 §); Kirjapainokoulun opettajien opetusvelvollisuuden vähentä~ mistä (16.2.33 §); eräiden virkojen perustamista, vakinaistamista ja lakkauttamista (18.5. 91 §, 15.6.124 §, 21.9.156 §); valmistavien ammattikoulujen oppilaiden ikärajan korottamista (19.10.194 §) ja harjoitte1ijain lukumäärää (20.4.64 ja 65 §); Kirjapainokoulun oppilasmäärää (21.9.168 §); ammattikoulujen harjoittelijain palkkion korottamista ja Verhoilija-ammatti­koulun oppilaiden työpalkkioita sekä maaseutulaisten oppilaiden ottamista ko. kouluun (17 .. 8.141 §, 20.4.60 §); eräiden etujen myöntämistä Verhoilija-ammattikoulun oppilaille (17.8.133 §); määrärahan ottamista talousarvioon opetusfilmien ostamista sekä koulujen eräisiin kilpailuihin osallistumista varten (15.6.116 ja 117 §, 16.2.36 §); vedenlämmittimien ostamista (20.4.69 §); suojakaiteiden asettamista ammattikoulujen ovien eteen (21.9.180 §); Kirjapainokoulun koneiden tuontilisenssin ja elokuvakoneen lisätarvikkeiden hankkimista (16.11.204 ja 208 §); Valmistavan tyttöjen ammattikoulun vanhojen .ompelukoneiden myymi~tä (14.12.225 §); ja ent. rehtorin Stråhlmanin muotokuvan maalauttamista (19.1.14 §). Suomenkielisten kansakoulujen johto­kunnalle tehtiin esitys Lapinlahden kansakoulun pesutuvan käytöstä (16.11.202 §).

Lausuntoja annettiin kaupunginhallitukselle asioista, jotka koskivat: kaupan ammatti­kasvatuskomitean ja merenkulkuopetuskomitean mietintöä (16.2.25 §, 14.12.231 §); työteho­toimiston laatimaa irtaimistoluettelo- ja nimike-ehdotusta (16.3.47 §); uuden ammattikoulu­talon piirustuksia (28.5.105 §); avustuksia, joita olivat anoneet Taideteollinen oppilaitos, Kokki­ja Stuerttikoulu, Svenska Köpmannaskola v:ksi 1951 ja 1952, Helsingin Kotitalousopettaja­opisto, ·Oy. Strömberg ab:n koulu, Myynti- ja Mainoskoulu, Helsingin Marttayhdistys, Malmin Kaupallinen Keskikoulu ja Helsingin Käsityönopettajaopisto, sekä rehtori Fagerin ja opettajien Bäcklundin, Rinteen ja Sarrivaaran matka-avustus anomuksia (20.4.78 §, 18.5.92 §, 15.6.111 §); opettaja Grönqvistin valitusasiaa (14.12.215 §); ja rakennusmestari Launeksen korvausano­musta (14.12.228 §). Lisäksi annettiin palkkalautakunnalle lausunnot, jotka koskivat: rehtori Rusaman, opettajien Pelkolan ja Bäcklundin virkavapausanomusta (15.6.123 §, 19.10.196 §) sekä rehtori Rusaman tuloja (28.12.241 §).

OPETUSLAITOKSET

Henkilökunta. Tarkastajina olivat diplomi-insinööri E. O. Stenij ja tarkastaja E. Kanervio. Koulujen henkilökunnassa tapahtui kertomusvuoden aikana seuraavat muutokset: Val­

mistavaan poikien ammattikouluun otettiin toimistoapulaiseksi neiti 1. Louhimies (16.3.42 §); Valmistavan tyttöjen ammattikoulun leipämyymälään väliaikaiseksi apulaiseksi otettiin neiti S. Weström (19.1.11 §); leipämyymälän myyjättärLl{si otettiin rouvat V. Laine ja F. Miettinen (28.5.10 /, §, 14.12.222 §); rehtoriksi valittiin ajaksi 1.6.51-31.5.54 varatuomari 1. Streng (21. 9.163§) ; talousopettaja K. Tudeer siirtyi eläkkeelle syyskuun 1 p:stä (16.2.29 §); talousopetta­jaksi valittiin opettaja M. Palmroth ja pukuompelunopettajaksi opettaja K. Kaipainen (28. 5.102 ja 103 §); ylimääräinen pukuompelunopettajan virka lakkautettiin (19.10.195 §); koulu­lääkärin virkaan otettiin tohtori Sundeliuksen eroamisen jälkeen tohtori K. ]aakkimainen (16.11.205 §); vahtimestari E. Adolfsson kuoli joulukuun 6 p:nä (14.12.221 §). Verhoilija-am­mattikouluun valittiin rehtorin tehtäviä hoitamaan Valmistavan poikien ammattikoUlun rehtori M. Rusama (15.6.120 §); ammattityönopettajiksi opettajat Nousiainen ja Nikola (15.5.120 §, 21. 9.176 §); sekä tietopuolisten aineiden opettajaksi opettaja Oravainen (15.6.120 §).

VALMISTAVA POIKIEN AMMATTIKOULU PREPARATORY TRADE SCHOOL FOR BOYS

1. JOHTOKUNTA JA OPETTAJISTO

Koulun johtokuntana toimi kaupunginvaltuuston asettama ammattiopetuslaitosten yh­teinen johtokuntal ) ja sen toimintaa valvoi tarkastaja. Koulun lähin johto oli uskottu koulun vakinaisista opettajista valitulle rehtorille. Rehtorin ja vararehtorin lisäksi oli koulussa 20 vakinaista opettajaa. Näistä 14 oli ammattityönopettajaa; ylimääräisiä opettajia oli 3, tunti­opettajia 1 ja ammattikurssien opettajia 20. Oppilaiden terVeydenhoidosta huolehti koulun lääkäri.

Näytetunteja antoi kolme koulun opet1;ajaa: 'M. Aho valutyössä, M. Rusama kansalais­tiedossa ja Y. Vuorinen koneistuksessa.

II. OPETUS

Syyslukukausi alkoi syyskuun 1 p:nä ja päättyi joulukuun 20 p:nä. Kevätlukukausi kesti tammikuun 10 P:stä toukokuun 29 p:ään. Koko lukuvuosi käsitti yhteensä 191 opetuspäivää.

Koulussa työskenteli 13 suomenkielistä ja 3 ruotsinkielistä luokkaa. Suomenkielisistä oli viisi 1 ja neljä II metallityöluokkaa, kaksi II sähkö- ja radiotyöluokkaa, yksi 1 ja yksi II puu­työluokka.Ruotsinkielisistä oli yksi 1 sekaluokka, yksi II metallityöluokka ja yksi II seka­luokka.

32 viikkoa kestäviä ja 128 opetustuntia käsittäviä ammattikursseja järjestettiin kertomus­vuonna 19, 16 viikkoa kestäviä ja 6~ tuntia käsittäviä kursseja kaksi ja yksi 8 viikkoa, yhteensä 32 timtia, käsittävä kurssi. Opetusta annettiin ~ tuntia viikossa.

Koulun opetusohjelman mukaan oli 1 luokalla 39 ja II luokalla H viikkotuntia. Tuntijako oli seuraava:

Oppiaine . Subject Tuntia viikossa Le.sons per week

1 lk. ei. II lk. ei. Äidinkieli (N ative language) ........................................... . 2 2 Ammattilaskento ja mittausoppi (Professional arithmetic and geometry) ~ 2 Kansalaistieto (Civic knowledge) ....................................... . 1 2 Fysiikka (Physics) ................................................... . 2 Mittausopillinen piirustus (Geometrical design) ........................... . 2 Ammattitalous (Professional economy) ................................... . 2 Ammattioppi (Professional theory) ..................................... . 2 2 Voimakoneoppi (Applied mechanics) ................................... . 2 Sähköoppi (Electricity) ............................................... . 1 Ammattipiirustus (Professional design) ................................. . 2 ~

Voimistelu ja terveysoppi (Gymnastics and hygiene) ..................... . 2 2 Työpajatyö (Workshop) ............................................... . 22 22

Yhteensä (Total) 39 H

Ikä· Age

12 vuotta (years) 13 ~

tt. 15 16

Äidinkieli N ative language

83

111. OPPILASTILASTO Oppilaat marraskuun 10 p:nä 1951 Pupils as per 10 th November 1951

Suomi (Finnish) ............................................... . Ruotsi (Swedish) ............................................... .

Syntymäpaikka . Place 01 birth Helsinki ....................................................... . Helsinkiin rajoittuvat kunnat (Adjoining eommunes 01 Helsinki) Muut Uudenmaan läänin kunnat (Other eommunes 01 the eounty 01 Uusimaa) Muut Suomen kunnat (Other eommunes 01 Finland) ................. .

Kotipaikka . Domieile Helsinki ....................................................... . Helsinkiin rajoittuvat kunnat (Adjoining eommunes 01 Helsinki) ..... . Muut Uudenmaan läänin kunnat (Other eommunes 01 the eounty 01 Uusimaa) Muut Suomen kunnat (Other eommunes 01 Finland) ........... ' ..... .

Vanhempien sääty tai ammatti . Class 01' prolession 01 parents Virkamiesten, suurliikkeen harjoittajien yms. lapsia (Ollieials, proprietors

01 larger business enterprises, ete.) ............................. . PikkuIiikkeen harjoittajien, palvelusväen yms. lapsia (Proprietors 01

smaller business enterprises and serviee pers01lnel) ............... . Tehdas- ym. ammattityöntekijäin lapsia (Factory workers ete. prolessionals) Muiden työntekijäin yms. lapsia (Other workers ete.) ............... .

Koulusivistys . School edueation Kansakoulun käyneitä (Seeondary stage) ......................... . Kansakoulun sekä lisäksi sen jatkokoulun käyneitä (Continuation school) Ammattiopetusta saaneita (Prolessional instruetion) ................. . Keskikoulun käyneitä (M iddle school) ............................. .

Osasto ja luokka

Oppilaita kaikkiaan (Total)

Oppilasmäärä lukuvuoden alussa koulun eri osastoilla

Pupils in the beginning 01 the school year per section

Seetion and elass Metallityö- Puut yö-osasto') osasto')

Suomenkielinen osasto (Finnish seetion) ............ 332 t.9 1 luokka (elass) ................................ 160 31

II ~. . ............................... 172 18

1) Metalwork section .• - 3)Woodwork section - 3) All sections.

Luku N"mher

3 13t. 180 127

20

377 87

321 7

33 .103

t.03 30 27

t.

23

56 231 1M

399 t.8

3 tt.

464

Kaikki')

381 191 190

% 0.6

28.9 38.8 27.4

t..3

81.3 18.7

69.2 1.6 7.1

22.2

86.8 6.6 5.8 0.9

5.0

12.0 t.9.8 33.2

86.0 10.4

0.6 3.0

100.0

% 81.4 t.0.8 t.O.o

Osasto ja luokka . Section and class Metallityo- Puutyo-Kaikki') % osasto') osasto')

Ruotsinkielinen osasto (Swedish section) ........... . 81 6 87 18.6 1 luokka (class) ............................... . 29 3 32 6.8

II ............................... . 52 3 55 11.8 ~------~-------------------------------Yhteensä (Total) 413 55 468 100.0

% 88.2 11.8 100.0

Lukuvuoden kuluessa 17 oppilasta erosi, joten vuoden päättyessä oli jäljellä 451 oppilasta, jotka edistymisensä mukaan jakaantuivat seuraavasti:

Meta11ityO- Puut yö-Kaikki') osasto') osasto')

Sai päästötodistuksen (Received the school-leaving cel'tilicate) 205 15 220 Siirrettiin II luokalle (Moved up to the next dass) .: ......... . 161 27 188 Siirrettiin ehdollisesti II luokalle (M oved up conditionally to the

next class) ........................................... . 26 4 30 12 1 13 Jäi ehdoitta luokalIe (N ot moved up to the next class) ....... .

~--~--~~~--~~----~----~---Yhteensä (Total) 404- 47 451

Päästötodistuksen suomenkieliseltä osastolta sai 171 oppilasta ja ruotsinkieliseltä osastolta 49 oppilasta.

Koulussa toimiviin a=attikursseihin ilmoittautui 550 oppilasta, joista 251 sai päästö­todistuksen. Viimeksi mainitut jakaantuivat eri kursseille seuraavasti:

Kurssi Oppilaita

Autonasentajien peruskurssi.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 Matematiikan ja fysiikan kurssi.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27

) * (ruots.) .. , . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Koneenasentajien kurssi .................................................. 12 Koneenpiirustusperuskurssi ..... '. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 Koneenpiirustusjatkokurssi ................................................ 22 Koneenpiirustuskurssi (ruots.) ... : ...................... '. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . '3 Lujuusopin kurssi ........................................................ 7 Miesten siviilipukimien leikkuukurssi ...................................... 16 Uunirnuurarikurssi ........................................................ 20 Seinämuurarikurssi .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 'Peltiseppien kurssi ....................................... '. . . . . . . . . . . . . . . . . 15 Sähköasentajien peruskurssi ........................... .' . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25

) jatkokurssi .. . . . . . . . ... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 Heikkovirtalaitteiden kurssi sähköasentajille ................................ 12 Alkeiskurssi laboratoriot yön tekijöille ........................................ 12 Tavaraopin kurssi 1;. ...• _. • • . . • • • • . • • . • . • • • • . • • • . . . • . • . • • • . • . • • • • • . . • . • • . • 11

Yh~-t-e-en-s-ä------2-5-1--

Kouluun pyrkijöitä oli yhteenSä 940 oppilasta, joista ruotsinkielisiä oli 85. Kaikkiaan hyväksyttiirl 221 oppilasta eli 23.0 %. Ruotsinkielisiä hyväksyttyjä oli 32.

Lukuvuoden kuluessa järjestettiin työnvälitystoimiston a=atinvalinnanohjausosaston toimesta retkeilyjä useihin teollisuuslaitoksiin. Kansalaistiedon opetuksen yhteydessä käytiin Sosiaalimuseossa ja Eduskuntatalossa.

1) Metalwork section. - B) Woodwork section. - 3) Ali sections.

85

IV. PALKINNOT JA APURAHAT V:n 1952 talousarvion tilille Palkinto- ja ahkeruusrahat varatusta 120 000 mk:n maara­

rahasta jaettiin päättäjäisissä apurahoja yhteensä 78500 mk sekä muita apurahoja 12 348 mk.

V. OPPILAIDEN KERHO- JA URHEILUTOIMINTA Kerhotoiminta taantui jossain määrin edellisestä vuodesta sen takia, että koululta otettiin

pOis voimistelusali, jolloin oppilaat menettivät tilaisuuden kokoontua iltaisin kerhoihinsa. Lennokkikerho pääsi kuitenkin aloittamaan toimintansa puutyöpajalla. Pari kerholaista osal­listui Heinolassa pidettyihin lennokkikilpailuihin. Urheilutoi.miOnan tärkeimpiä tapahtumia olivat osallistuminen Porissa pidettyihin yleisurheilukilpailuihin ja Vierumäen hiihtomestaruus­kilpailuihin. Hiihtoleiri pidettiin Rastilan retkeilymajalla. Leiri kesti 5 päivää ja osallistui siihen 75 poikaa. .. .

M eno t . Expenditure

VI. KOULUN TALOUS Menot ja tulot kalenterivuonna 1951

Expenditure and income in 1951

Palkat ja palkkiot (Salaries and fees) ................................... . Vuokra (Rent) ......................................................... . Lämpö ja valo (Heating and lighting) ................................... . Siivoaminen (House-cleaning) ........................................... . Kaluston hankinta (Acquisition 01 equipment) ............................. . Kaluston kunnossapito (M aintenance of equipment) ....................... . Painatus ja sidonta (Printing and binding) ............................... . Tarverahat (Miscellaneous expenses) ..................................... . Käyttövoima (Electricity) ............................................... . Työaineet (Working materials) ........................................... . Lääkkeet ja sairaanhoitotarvikkeet ( Medical supplies) ..................... . Palkinto- ja ahkeruusrahat (Money lor prizes and encouragement) ........... . Oppilasruokala (Pupils' eating-hause) ..................................... . Kurssitoiminta (Courses) ............................................... .

Yhteensä (Total)

T u 1 0 t . 1 ncome

Valtionapu (Gavernment subsidies) ....................................... . Lukukausimaksut (Terminal lees) ....................................... . Oppilastyöt (Warks af puPils) ........................................... . Kurssimaksut (Praceeds Irom courses) ..................................... .

Yhteensä (Tatal)

Mk • Marks

19571998 1 528 800

600881 55617

8970191 121057

64758 277 545

49502 1 821 995

336206 86000

1 094 610 1 950000

36529160

14 883 200 151 350

1164607 189600

16408757

V ALMISTAV A TYTTÖJEN AMMATTIKOULU ,PREPARATORY TRADE SCHOOL FOR GIRLS

1. JOHTOKUNTA, OPETTAJISTO JA TALOUSHENKILÖKUNTA

Valmistava tyttöjen ammattikoulu on Helsingin kaupungin ammattiopetuslaitosten johto­kunnan l ) alainen. Koulun toimintaa valvoi kaksi tarkastajaa ja oppilaiden terveydenhoitoa koUlun lääkäri. Johtajana oli koulun vakinaisista opettajista valittu rehtori. Koulussa toimi paitsi rehtoria ja vararehtoria 18 vakinaista opettajaa, yksi tilapäinen opettaja, 6 ammatti­työnopettajaa ja 9 tuntiopettajaa. Ompelimossa työskenteli apulainen ja 8 harjoittelijaa, leipomossa kaksi harjoittelijaa, myymälässä yksi ja eineskeittiössä syyslukukauden aikana kaksi harjoittelijaa. TaIoushenkilökuntaan kuului varastonhoitaja, kaksi toimistoapulaista ja myy­jätär; vahtimestareita oli neljä. ,

Vahtimestari E. Adolfsson, joka oli yli 25 vuotta ollut koulun palveluksessa, kuoli joulu­kuun 6 p:nä.

Näytetunteja pitivät lukuvuoden aikana seuraavat opettajat: P. Meisalmi pukuompelussa, aiheena hihan kuosittelu; 1. Kohvakka ruoanvaImistuksessa, aiheena, voileivät; E. Lujanen ilUkuompelussa, aiheena hameen peruskaava; A.-L. Meriluoto ruoanvalmistuksessa aiheena mehukiisselin suurustaminen ja K. Kemppi voimistelussa, aiheena ompeluoppilaille sovitettu voimistelutunti.

II. OPETUS

Työvuosi, jonka syyslukukausi alkoi syyskuun 1 p:nä ja kevätlukukausi päättyi toukokuun lopussa, käsitti yhteensä 35 viikkoa. Koulussa noudatettiin tyttöjen ammattikoulujen normaali­ohjelmaa, jonka Kauppa- ja teollisuusministeriö oli hyväksynyt huhtikuuD. 27 p:nä 19t.5.

Koulussa työskenteli 18 ammattiluokkaa, joista kaksi liinavaateompelu-, 8 pukuompelu-, 7 talous- ja yksi leipomo-osastolla. Tietopuolista opetusta varten yhdistettiin joitakin ammatti­luokkia niin, että niitä oli yhteensä 1 t.. Näistä oli 10 suomenkielistä ja t. ruotsinkielistä. Paitsi varsinaisia koululuokkia toimi koulussa myös ompe!imoluokka.

Viikkotunnit koululuokilla jakaantuivat opetusaineiden kesken seuraavasti:

Oppiaine Subiect lOmpeluluokat I Talousluokat Sewing s"lio... H ousehold s.elio ...

1 lk. el.ln lk. el. 1 Ik. el.ln Ik. ei.

Liinavaateompelu tai pukuompelu (Lingerie or dr~ssmaking) .... 26 Kaavapiirustus ja kuosittelu (Pattern-drawing, dress composition) .. 2 Ainesoppi (Knowledge 0/ materials) ........................... . Ompeluoppi (Theory 0/ dressmaking) ...... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 Ruoanvalmistus ja leipominen (Cooking and baking) ........... . Ruoanvalmistusoppi (Theory 0/ cooking) ..................... . Ravinto- ja ruokatavaraoppi (Knowledge 0/ nutrition and provision) Kodinhoito ( Domestic management) ..................... " ... . Ammattitalous (Professional economy) ....................... . Piirustus (Drawing) ....................................... .

Ks. 8. 80

26 3 1 1

1

27 2 1 1

27 2 2 1 2

8?

I Ompeluluokat I Talousluokat

Oppiaine Subject SewiA/( gecsions H ousehold sections

1 lk. el.ln lk. el. 1 Ik. el.ln lk. eI.

Äidinkieli ja kirj alliset harjoitukset (Native language and uwiting exercises) .............................................. 2 2 2 2

Kansalaistieto ja yhteiskuntaoppi (Civic knowledge and sociology) 1 1 1 1 Laskento (Arithmetic) ...................................... 2 - 2 -Terveysoppi (Hygiene) ...................................... 1 1 1 1 Voimistelu ja urheilu (Gymnastics and sport) .................. 1 1 1 1 Laulu (Singing) ............................................ 1 1 1 1

Yhteensä (Total) I 40 I 40 I 40 I 40

Ompelimossa oli paitsi ammattityötä 2· tuntia kaavapiiIUstusta, 2 tuntia kuosittelua ja 2 tuntia muotipiirustusta viikottain.

Kotitalousopettajaopisto sai edelleen käyttää tyttöjen ammattikoulua harjoituskouluna. Sekä syys- että kevätlukukaudella pidettiin koulun suomenkielisillä talousluokilla harjoitus­tunteja ruokatavaraopissa ja kodinhoidossa. Harjoitustuntien lukumäärä oli 30.

Koulussa oli säännöllisen kouluopetuksen lisäksi 4 vuoden kestävää pukuompelukurssia, 5 lukukauden kestävää pukuompelukrirssia, 2 lukukauden kestävää lastenvaatteiden valmistus­kurssia ja 2 lukukauden kestävää liinavaateompelukurssia. Lisäksi järjestettiin kevätlukukau­della 7 viikkoa kestävä koristeompelukurssi sekä niinikään 7 viikkoa kestävä kurssi neuletöiden valmistaInisessa.

Talousalan kursseja oli kuusi 7-viikkoista ruoanlaitossa, joista yksi ruotsinkielinen ja kaksi 7-viikkoista leipoIniskurssia. Vielä järjestettiin syyslukukaudella yksi 7 viikkoa kestävä silitys­kurssi.

Kurssit pidettiin kerran tai kaksi kertaa viikossa, niin että tuntimäärä kurssia kohden oli vähintään 4 tuntia viikossa. Syyslukukaudella oli kursseilla 153 oppilasta, kevätluk.ukaudella 211. Kurssimaksu oli joka kurssilta 300 mk.

Oppilastöiden näyttely oli toukokuun 27 p:nä.

Ikä· Age 12 vuotta (years) 13 14 15 16 17

Äidinkieli N ative language

111. OPPILASTILASTO Oppilaat marraskuun 10 p :nä 1951 Pupils as per 10th November 1951

SuoIni (Finnish) ........................................•....... Ruotsi (Swedish) ............................................... .

Syntymäpaikka . Place of birth Helsinki ....................................................... . Helsinkiin rajoittuvat kunnat (Adjoining commutles of Helsinki) ..... . Muut Uudenmaan läänin kunnat (Other communes of the county of Uusimaa) Muut Suomen kunnat (Other communes of Finland) ................. . Ulkomaat (Abroad) ............................................. .

Luku Numb.,

11 113 117

70 16

1

286 42

189 37 30 71. 1

% 3.4.

34.4 35.7 21.8

4.9 0.3

87.2 12.8

57.6 11.3

9.2 21.6

0.3

<-

88

Kotipaikka . Domicile Helsinki ....................................................... . Helsinkiin rajoittuvat kunnat (Adjoining communes 01 Helsinki) ..... . Muut Uudenmaan läänin kunnat (Other communes 01 the county 01 Uusimaa) Muut Suomen kunnat (Other communes 01 Finland) ............... .

Vanhempien sääty tai ammatti . Class or prolession 01 parents Virkamiesten, suurliikkeen harjoittajien yms. lapsia (Olficials,' proprietors

01 larger business enterprises etc.) ............................... . Pikkuliikkeen harjoittajien ja palveluskunnan lapsia (Proprietors 0/ smaller

business enterprises and service personnel) ....................... . Tehdas- ym. ammat~ityöntekijäin lapsia (Factory workers etc. prolessionals) Muiden työntekijäin ja näihin verrattavien lapsia (Other workers ete.)

Koulusivistys . School education Kansakoulun käyneitä (Secondary stage) ........................... . Kansakoulun sekä lisäksi sen jatkokoulun käyneitä (Contimtation school) Ammattiopetusta saaneita (Prolessional instruction) ................. .

Oppilaita kaikkiaan (Totat) ....................................... .

Oppilasmäärä lukuvuoden alussa koulun eri osastoilla

Pupils in the beginning 01 the school year per section

Luku Number

180 121

24 3

48 180 100

313 4

11

328

Osasto ja luokka

I Liinavaate~

I Pukuompelu-

I Talous·

I Leipomo I Krukki I Section and class ompeluosasto osasto osasto Bak'ng Ali slel'ans

Litsge,ie n,essmaking Houslhold

Suomenk. osasto (Finnish sec-tion) .............................. 37 107 94 6 244 1 luokka (class) ............... 22 53 52 - 127

II 1) » ............... 15 54 42 6 117 Ruotsink. osasto (Swedish sec-

tian) .............................. - 37 32 4 73 1 luokka (class) ............... 20 19 - 39

II t t ............... - 17 13 4 34 Ompelimoluokka (Class of needlewomen) - - - - 20

Yhteensä (Total) I 37 I 144 I 126 I 10 I 337 I 0 11.7 45.' 39.7 3.2 100.0 0

% 54.9 36.9

7.3 0.9

14.6 54.9 30.5

95.4 1.2 3.4

100.0

%

72 .• 37.7 34.7

21.7 11.6 10.1

5.9

100.0

Lukuvuoden kuluessa erosi 8 oppilasta. Kevätlukukauden päättyessä oli siis jäljellä 329 oppilasta, jotka edistymisensä mukaan jakaantuivat seuraavasti:

I Osasto ja luokka

I Liinavaate-

I Pukuompelu-

I Talous·

I Leipomo I Ompelimo I Kaikki Section and class ompeluosasto osasto osasto Baking Sew'ng elass Ali sleUans

UngeT'l D".s ",,,king Hou .. hold

Sai päästötodistuksen (Received the school-leaving cerlificate) 15 70 54 10 19 168

Siirrettiin II luokalIe (M oved up to the nexl class) ............... 21 72 67 - - 160

Jäi ehdoitta luokalle (Nol moved up to the next class) ......... - - 1 - - 1

Yhteensä (Total) I 36 I 142 I 122 I 10 I 19 I 329

89

Päästötodistuksen sai suomenkieliseltä osastolta 116 oppilasta, ruotsinkieliseltä osastolta 33 oppilasta ja ompelimoluokalta 19 oppilasta.

IV. PALKINNOT V:n 1952 talousarvioon varattu 80 000 mk:n määräraha jaettiin oppilaille palkintoina ahke­

ruudesta ja edistymisestä ammatissa.

V. TOVERI KUNTA JA RETKEILYTOIMINTA Toverikuntatyö rakentui kerhotoiminnan pohjalle. Oppilaat esittivät kerhoilloissaan itse

suunnittelemaansa ohjelmaa. Laulukuoro toimi syyslukukaudella pitäen harjoituksia kahdesti kuussa. Yhteisiä juhlia järjestettiin neljä, kaksi kumpanakin lukukautena. Näissä esitettiin mm. lyhytelokuvia. Koulun toimesta varattiin oppilaille tilaisuus saa.da alennettuun hintaan lippuja Kansallisteatterin Nummisuutarien esitykseen.

Koulun ompelimon entiset ja nykyiset oppilaat järjestivät entiseen tapaan yhteisen toveri­illan.

Syyslukukaudella koulu osallistui Porissa pidettyihin ammattikoulujen välisiin yleisurheilu­kilpailuihin ja kevätpuolella Vierumäen hiihtokilpailuihin.

Opintoretkeilyjä järjestettiin sekä työnvälitystoimiston nuoriso-osaston että koulun opet­tajien toimesta. Retkeilyjen kohteena olivat museot, teollisuus- ja liikelaitokset jne.

M eno t . Expenditure

VI. KOULUN TALOUS

Menot ja tulot kalenterivuonna 1951 Expenditure and income in 1951

Palkat ja palkkiot (Salaries and lees) ................................... . Vuokra (Rent) ......................................................... . Lämpö ja valo (Heating and lighting) : .................................. . Siivoaminen (House-cleaning) ........................................... . Kaluston hankinta (Acquisition 01 equipment) ............................. . Kaluston kunnossapito (M aintenance 01 equipment) ....................... . Painatus ja sidonta (Printing and binding) ............................... . Tarverahat (M iscellaneous expenses) ..................................... . Vaatteiden pesu (Washillg) ............................................. . Leipomotarvikkeet (Baking materials) ...•................................ Lääkärintarkastus, lääkkeet (Medical inspections and materials) ............. . Ompeluluokkien työvälineet (Sewing materials) ........................... . Oppilaiden ruokinta, ruokalan raaka-aineet (Feeding 01 the pupils, raw materials) Oppilaiden palkinnot (Prizes 101' the P~Pils) ............................... . Kurssitoiminta (Courses) ............................•...................

Yhteensä (Total)

Tulot· Income Valtionapu (Government subsidies) '" •.................................... Lukukausimaksut (Terminal lees) ........•............................... Tulot eri osastoilta (1 ncome Irom the various sections) ....................... . Oppilaiden päivällismaksut (Payments 101' pupils' meals) .............. '.' ... . Luontoisedut (Compensation 101' wages paid in kind) ....................... . Erikoiskurssien oppilaiden kurssimaksut (Fees 01 the special courses) ......... .

Mk • Ma,ks

20582245 1 994520

507 916 193908

1164324 216928 138509 235446

38411 2549334

224433 49532

2 577 921 64000

749903

31 287 330

13072900 110550

6213948 182540

40900 224145

Yhteensä (Total) . 19 844 983

KIRJAPAINOKOULU PRINTERS' SCHOOL

1. JOHTOKUNTA JA OPETTAJISTO

Kirjapainokoulun ylin valvonta kuului kaupungin ammattiopetuslaitosten johtokwmalle1).

Johtokunnan sihteeri toimi samalla kirjapainokoulun tarkastajana. Opetusta hoiti rehtorin ohella kaksi ammattiopettajaa ja viisi tuntiopettajaa. Näytetunnin piti oPettaja K. Sjöström ruotsinkielisellä II luokalla äidinkielessä.

II. OPETUS Koulun opetusohjelma suoritetaan kuusi viikkoa kestävien kurssien muodossa. Koko opetus­

ohjelma käsittää kullakin osastolla kolme toisiinsa liittyvää kurssia, jotka suoritetaan eri vuo­sina. Oppilaat käyvät näin ollen koulussa kolmena vuonna kuusi viikkoa kunakin. Koulun lukuvuosi sisältää kaksi 1 luokan, kaksi II luokan ja kaksi III luokan kurssia. Toinen kustakin kurssista on suomenkielinen, toinen tarvittaessa kaksikielinen siten, että oppilaat ovat työ­opetuksessa yhdessä, mutta teoreettisissa aineissa kahtena eri luokkana. Työviikon pituus on 45 tuntia. Varsinaisten kurssien lisäksi on toiminnassa ylimääräinen konelatojien kurssi, jolla työskennellään kolme viikkotuntia iltaisin koko lukuvuoden ajan. Tälle kurssille valitaan op~ pilaatniistä edellisen vuoden III vuosikurssin latojaoppilaista, jotka sille pyrkivät.

Koulun oppilaat valitaan sellaisten kirjapainoliikkeiden työntekijöistä, joilla on tilaisuus suorittaa tämä koulukurssi oppilasaikanaan ja joiden puolesta työnantaja suorittaa myös kurssimaksun. Sen suuruus oli 500 mk. Työvälineet ja tarveaineet kustantaa koulu.

Syyslukukausi aloitettiin elokuun 20 p:nä ja päättyi joulukuun 22 p:nä. Sen kuluessa suori­tettiin kaksi 1 luokan kurssia, joista jälkimmäinen oli kaksikielinen, ja yksi suomenkielinen II luokan kurssi. Kevätlukukaudella, joka alkoi tammikuun 7 p:nä, suoritettiin yksi suomen­ja yksi ruotsinkielinen II luokan kurssi sekä yksi kaksikielinen III luokan kurssi. III luokan kurssin päättäjäistilaisuus oli .toukokuun 16 p:nä. Lukuvuosi käsitti 212 opetuspäivää.

Oppilastöiden näyttely pidettiin koulun huoneistossa ja oli se yleisölle avoinna toukokuun 17 ja 27 p:nä.

Viikkotunnit jakaantuivat eri oppiaineiden kesken seuraavasti:

Viikkotuntien lukumäärä • Number 01 lessons per week

Latojien luokat Painajien luokat Sitojien luokat

Opetusaine . Subject ei. 01 ._posi/ers ei. 01 prif!let's ei. af bi"ders

I II III I II III I II III

Äidinkieli (N ative language) .............................. 5 5 5 5 5 5 5 5 5 Kansalaistieto (Civic' knowledge) ........................ - - 5 - - 5 - - 5 Ammattilaskento (Pt'ofessional a,ithmetic) ......... 5 5 - 5 5 .- 5 5 -Tariffilaskento (T ari ff -calculation ) ..................... - - 5 - - 5 - - -Ammattioppi (P,ofessional theory) ..................... 5 - - 5 - - - - -

1) Ks. s. 80

91

I.atojien luokat Palnajlen luokat Sitojien luokat

Opetusaine . Subiect ei. 01 co"'l>oo&" ei 01 P1"fIkrs ei. 01 tn.uler.

I I 1I I 111 I I 111 I UI I I II I 111

Ammattihistoria (History 01 trade) ..................... - 1 - - 1 - - 1 -Latominen ja ladontaluonnostelu (Composition) ... 20 20 25 - - - - - -Ammattipiirustus (holessional design) ............... - - - - - - 10 5 5 Painaminen (Printing) .................................... - - - 20 20 25 - - -Sitominen ja käsinkultaus (Binding .and gilding by

hand) ......................................................... - - - - - - 25 20 20 Kehisteoppi (Knowledge 01 lorms) ..................... - - - 5 - - - - -Väri oppi (Chromatics) .. , .................................... - .t. - - t. - - t. -Koneoppi (A pplied mechanics) ........................ - - - 5 5 - - - -Tekstaus (Printing by hand) ........................... 10 5 - - - - - - -Toinen kotimainen kieli(The other national language} - 5 5 - 5 5 - 5 5 Ainesoppi (Knowledge of materials) .................. - - - - - - - - 5 Konelatominen ( M echanical composition) ............ - - (3) - - - - -

Yhteensä (Total) I t.5 I t.5 I t.5 I t.5 I t.5 I t.5 I t.5 I t.5 I t.5

III. OPPILASTILASTO Oppilaista hankittiin marraskuun 10 p:nä 1951 yksityiskohtaisia tietoja, jotka ilmenevät

seuraavasta yhdistelmästä:

Sukupuoli . Sex

Oppilaat marraskuun 10 p :nä 1951 Pupils as per 10th November 1951

Miehiä (Men) ..........•......................................... Naisia (Women) ............................................... .

Ikä· Age

H vuotta (yea.,s) 15 16 17 18 19 20 21 22 23 2t.

Äidinkieli N ative language

Suomi (Finnish) ............................................... . Ruotsi (Swedish) ............................................... .

Syntymäpaikka . Place 01 bi.,th

Helsinki Helsinkiin rajoittuvat kunnat (Adjoining communes 0/ Helsinki) ..... . Muut Uudenmaan läänin kunnat (Othe., communes of the county 0/ Uusimaa) Muut Suomen kunnat (Othe., communes of Finland) ............... .

Luku Nu",b.,.

'177 H

3 15 3t. 55 t.3 19 H

2 3 3

153 38

100 9

3ft t.8

% 92.7

7.s

1.& 7.9

·17.il 28.8 22.6

9.9 7.3 1.0 1..6 1.6

80.1 19.9

52.4 4.7

17.8 25.1

92

Kotipaikka . Domicile

Helsinki ....................................................... . Helsinkiin rajoittuvat kunnat (Adjoining communes 01 Helsinki) ..... . Muut Uudenmaan läänin kunnat (Other communes 01 the county 01 Uusimaa) Muut Suomen kunnat (Other communes 01 Finland) ............... .

Vanhempien sääty tai ammatti . Class or prolession 01 parents

Virkamiesten, suurliikkeen harjoittajien yms. lapsia (Ollicials, proprietors 01 larger business enterprises etc.) ............•...................

Pikkuliikkeen harjoittajien, palvelusväen yms. lapsia (Proprietors 01 smaller business enterprises and service personnel) ....................... .

Tehdas- ym. axqmattityöntekijäin lapsia (Factory workers etc. prolessionals) Muiden työntekijäin yms. lapsia (Other workers etc.) ............... .

Koulusivistys . School education

Kansakoulun käyneitä (Secondary stage) ......................... . Kansakoulun sekä lisäksi sen jatkokoulun käyneitä (Continuation school) Ammattiopetusta saaneita (Prolessional instruction) ......... , ....... . Keskikoulun käyneitä (Middle school) .. ~ .......................... . Ylioppilaita (M atriculation examination) ........................... . Oppilaita kaikkiaan (Total) ....................................... .

Oppilasmäärä lukuvuoden alussa koulun eri osastoilla Pupils in the beginning 01 the school year per section

Osasto ja luokka Section and class Latojia Painajia Sitojia Compositors P,inters Binders

Suomenkielinen osasto (Finnish section) 87 50 21 I luokka (class) ........................ 30 17 10

II » ........................ 34 21 9 III .) » ........................ 23 12 2 Ruotsinkielinen osasto (Swedish section) 21 13

I luokka (class) ........................ 7 3 II » » ........................ 10 8

III » ........................ 4 2

Yhteensä (Total) 108 63 21

% 56.s 32.8 10.9

Luku % Number

136 71.2 22 11.5 27 H.2

6 3.1

20 10.5

40 20.9 78 40.8 53 27.8

20 10.6 127 66.6

16 8A 25 13.0 .

3 1.6

191 100.0

Kaikki % Ali seello ...

158 82.3 57 29.7 64 33.s 37 19.3 34 17.7 10 5.2 18 9.4

6 3.1

192 100.0

100.0

Lukuvuoden kuluessa erosi 17 oppilasta. Kevätlukukauden päättyessä koulussa jäljellä olevista 175 oppilaasta 28 sai päästötodistuksen, H5 siirrettiin lähinnä ylemmälle luokalle ja ehtoja sai 2. Päästötodistuksen saaneista 23 oli suomenkielisen ja 5 ruotsinkielisen osaston oppilaita.

IV. PALKINNOT JA LAHJOITUKSET

Kirjapalkintoja jaettiin lukuvuoden päättyessä viidelle oppilaalle. Waldo Zachrissonin rahastosta annettiin yksi 5 000 mk:n suuruinen matka-apuraha ja Rich. Heimbergerin rahaston korkovaroista jaettiin stipendeinä 8 019 mk sekä K. H. Renlundin rahaston korkovaroista 5 676 mk. Tukholmalainen Lagfrholmin väritehdas lahjoitti koululle erän painovärejä ja apuaineita sekä Osuuskunta Kirjapainotaito Kirjapainotaito-nimisen aikakauslehden.

Me n 0 t . Expenditure

93

v. KOULUN TALOUS Menot ja tulot kalenterivuonna 1951

Expenditure and income in 1951

Palkat ja palkkiot (Salaries and lees) ..................................... . Vuokra (Rent) ........................................... : .............. . Lämpö ja valaistus (Heating and lighting) ................................. . Siivoaminen (House-cleaning) ....••........................................ Kaluston hankinta (Acquisition 01 equipment) ............................. . Kaluston kunnossapito (M aintenance 01 equipment) ......................... . Painatus ja sidonta (Printing and binding). . .............................. . Tarverahat (lV!iscellaneous expenses) ....................................... . Käyttövoima (Electricity) ................................................. . Opetus- ja työtarvikkeet (Educational supplies) ........................... .

Yhteensä (Total)

Tn10t . Income

Valtionapu (Government subsidies) ......................................... . Muut tulot (Rest 01 the income) ........................................... .

Yhteensä (Total)

Mk • Ma,k.

2468729 179520

8736 23897

535000 58622

1 730 20360

2499 144706

3443799

1620000 85000

1 705000

KÄHERTÄJÄKOULU HAIRDRESSING SCHOOL

1. JOHTOKUNTA JA OPETTAJISTO Koulun johtokuntana toimi ammattiopetuslaitosten johtokuntal ) ja sen toimintaa valvoi

tarkastaja. Johtajan tehtävät oli uskottu koulun. vakinaisista opettajista valitulle rehtorille. Vkuinaisia opettajia oli rehtorin lisäksi kaksi ja tuntiopettajia viisi.

II. OPETUS Syyslukukausi aloitettiin syyskuun 3 p:nä ja kevätlukukausi päättyi toukokuun 29 p:nä.

Kaikkiaan käsitti lukuvuosi 172 työpäivää. . .

Tuntijako oli seuraava:

Oppiaine . Subject

Äidinkieli (N ative language) ............................. . Ammattilaskento (Prolessional arithmetic) ................. . Ammattitalous (Prolessional economy) ..................... . Ammattipiirustus (Prolessional design) ..................... . Ammattioppi (Prolessional theory) ......................... .

X lk. el.

2 2

2 2

Tuntia viikossa Lessons per UJO,"

II Ilo::. eI. Xli lk. eI.

2 2 2 2 2

Ammattityö (Prolessional training) ........................ 8 8 8 Harjoittelu (Practise) .................................... 38 32 30 -----------------------------------

Yhteensä (Total) ,.8 ,.8 48

III. OPPILASTILASTO

Oppilaista hankittiin marraskuun 10 p:nä 1951 yksityiskohtaisia tietoja, jotka ilmenevät . seuraavasta yhdistelmästä:

Ikä· Age

14 vuotta (years) 15 • » 16 &

17 » 18 » &

19 » 20 21 &

2,. » 25 » 26 • 29 . »

1) Ks. s. 80

Qppilaat marraskuun 10 p:nä 1951 Pupils as per 10th November 1951

1 5

15 10

9

7 5 7 1 2 1 2

1.5 7.7

23.1 15.' 13.8 10.8

7.7 10.8

1.5 3.1 1.5 3.1

95

Äidinkieli . N ative language

Suomi (Finnish) ............................................... . Ruotsi (Swedish) ............................................... .

Syntymäpaikka . Place 0/ birth

Helsinki Helsinkiin rajoittuvat kunnat (Adjoining communes of Helsinki) ..... . Muut Uudenmaan läänin kunnat (Other cotrJmunes of the county 0/ Uusimaa) Muut Suomen kunnat (Other communes of Finland) ............... .

Kotipaikka . Domicile

Helsinki ....................................................... '. Helsinkiin rajoittuvat kunnat (Adjoining. communes of Helsinki) ..... . Muut Uudenmaan läänin kunnat (Other communes of the county of Uusimaa) Muut Suomen kunnat (Other communes 0/ Finland) ............... .

Koulusivistys . School education

Kansakoulun käyneitä (Secondary stage) ........................... . Kansakoulun sekä lisäksi sen Jatkokoulun käyneitä (Continuation school) Ammattiopetusta saaneita (Professional instruction) ................. . Keskikoulun käyneitä (Middle school) ............................. .

Oppilaita kaikkiaan (Total) .........................•...............

Oppilasmäärä lukuvuoden alussa koulun eri osastoilla Pupils in the beginning 01 the school year per section

Luku NfJm"-r

55 10

18 1

lt6

lt2 7

16

10 lt8

3 lt

65

Luokka' Class Partureita Kampaajia Kaikki Barbers Hai,-drusns Ali •• elio ...

I luokka (class) .................... 17 19 36 II .................... 5 8 13

III .................... 6 18 2lt

Yhteensä (Total) 28 lt5 73

% 38.' 61.6 100.0

Lukuvuoden päättyessä 23 III luokan oppilasta sai päästötodistuksen.

IV .. LAHJOITUKSET JA STIPENDIT

% 8lt.8 15.t

27.7 1.5

70.8 .

6lt.6 10.8

2lt.6

15.' 73.8

lt.6 6.2

100.0

% lt9.3 17.8 32.9

100.0

Vuoden aikana seuraavat liikkeet lahjoittivat koululle hiusvesiä, -värejä ja muita raaka­aineita: T:mi L'Oreal, T:mi Marttinen, Konetehdas Vesta, Oy. Nordström ab., Oy. Intro ab. ja kosmeettinen laboratorio Teston.

Ahkeruuspalkintoja saivat V. v. Wrightin, Rich. Heimbergerin ja K. H. Renlundin rahas­tojen korkovaroista neljä oppilasta.

M eno t . Expenditure

96

v. KOULUN TALOUS Menot ja tulot kalenterivuon~a 1951

Expenditure and income in 19M

Palkat ja palkkiot (Salaries and lees) ..................................... . Vuokra, lämpö ja vesi (Rent, beating and water consumption) ............... . Valaistus (Lighting) ................................. , .................... . Siivoaminen (House-cleaning) ~ ............................................ . Kaluston hankinta (Acquisition 01 equipment) ............................. . Kaluston kunnossapito (Maintenance 01 equipment) ......................... . Tarverahat (Miscellaneous expenses) ............................. ' .......... . Käyttövoima' (Electricity) ................................................. . Työvälineet ja opetustarvikkeet (Working materials) ....................... .

Yhteensä (Total)

Tulot· Income

Valtionapu (Government subsidies) ......................................... . Lukukausimaksut (Terminal lees) ......................................... . Muut tulot (Rest 01 income) ............................................. .

Yhteensä (Total)

Mk • Ma,ks

1,908 Ofll 91 740 4317 6016

37 798 57623 52386 17947 87,370

2263211

950000 71400

474461

1 495 861

VERHOILIJA.AMMATTIKOULU UPHOLSTERS' SCHOOL

1. JOHTOKUNTA JA OPETTAJISTO Koulun johtokuntana toimi kaupunginvaltuuston asettama anmiattiopetuslaitosten yh­

teinen johtokuntaI) ja sen toimintaa valvoi tarkastaja. Rehtorina toimi valmistavan poikien ammattikoulun rehtori. Vakinaisia opettajia oli kaksi ja tuntiopettajia samoin kaksi. Äidin­kieltä, ammattilaskentoa ja ammattitaloutta opettivat valmistavan poikien ammattikoulun opettajat.

Näytetunteja pitivät opettajat Y. Nousiainen tietopuolisessa verhoiluopissa ja A. Nikola aineopissa.

II. OPETUS Syyslukukausi alkoi syyskuun 1 p:nä ja päättyi joulukuun 20 p:nä. Kevätlukukausi kesti

tammikuun 10 p:stä toukokuun 31 p:ään. Koulussa työskenteli 3 luokkaa seuraavan tuntijaon mukaan:

Oppiaine . Subject

Kansalaistieto (Civic knowledge) ......................... . Äidinkieli (N ative language) ............................. . ,Ammattilaskento (Pt'olessional at'ithmetic) ................. . Luonnonoppi (Natut'al-histot'y) ........................... . Ammattipiirustus (Pt'olessional de.sign) ..................... . Tietopuolinen verhoiluoppi (Theot'y 01 upholstet'ing) ......... . Ammattitalous ja kirjanpito (Pt'olessional economy and book-

keeping) ....................•......................... Aine- ja ammattioppi (Knowledge 01 matet'ials and pt'olessiomd

Tuntia viikossa Lessons per week

I Ik. elo II Ik. el. III Ik. ei.

1 2 2 2 4. 2

2 2

4. 2

2

theot'y) . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 1 1 Käytännöllinen verhoiluoppi (Pt'actise 01 upholstet'ing) 2 Voimistelu ja terveysoppi (Gymnastics and hygiene)' . . . . . . . . . . 2 2 2 Käytännöllinen työ (Pt'olessional tt'aining) . . . . . . • . . . . . . . . . . . 22 23 26 Järjestely (Ot'ganizing) ....•............................... 1 1 1

-----------------------------------Yhteensä (Total) 39 39 36

111. OPPILASTILASTO

Oppilaista hankittiin marraskuun 10 p:nä 1951 yksityiskohtaisia tietoja, jotka ilmenevät seuraavasta yhdistelmästä:

1) Ks. S. 80

Ikä . Age

13 vuotta 1ft • 15 » 16 » 17 »

(yea,-s)

•

98

Oppilaat marraskuun 10 p:nä 1951 Pupils as per 10th November 1951

18 » » ................................................ . ~

22 »

Äidinkieli N ative language

Suomi (Finnish) ............................................... . Ruotsi (Swedish) ............................................... .

Syntymäpaikka . Place 01 bi,-th

Helsinki Helsinkiin rajoittuvat kunnat (Adjoining communes 01 Helsinki) ..... . Muut Uudenmaan läänin kwmat (Othet'Communes 01 the county 01 Uusimaa) Muut Suomen kunnat (Othe,- communes 01 Finland) ............... . Ulkomaat (A b,-oad) ............................................. .

Kotipaikka . Domicile

Helsinki Helsinkiin rajoittuvat kunnat (Adjoining communes 01 Helsinki) . ..... . Muut Uudenmaan läänin kunnat (Othe,- communes 01 the county 01 Uusimaa) Muut Suomen kunnat (Othe,- communes 01 Finland) .................. .

Koulusivistys . School education

Kansakoulun .käyneitä (Seconda,-y stage) ......................... . Kansakoulun sekä lisäksi sen jatkokoulun käyneitä (Continuation school) Ammattiopetusta saaneita (P,-olessional instffiction) ................. . Keskikoulun käyneitä (Middle school) ................. : ........... . Oppilaita kaikkiaan (Total) ........................................ .

IV. PALKINNOT JA APURAHAT

Luku N ..... blW

4 5 5

·3 1 1 1

18 2

9

3 8

5 4 8 3

1ft 5

1

20

% 20.0 25.0 25.0 15.0

5.0 5.0 5.0

90.0 10.0

45.0

15.0 40.0

25.0 20.0 40.0 15.0.

70.0 25.0

5.0 )00.0

Käytettävissä olevista palkintorahoista jaettiin päättäjäisissä 1ft 278 mk. Lisäksi saivat useat oppilaat opintoavustuksia sosiaaliministeriön työhuoltotoimistolta.

HELSINGIN KAUPUNGIN SUOMENKIELINEN TYÖVÄENOPISTO

FINNISH WORKERS' ACADEMY

1951/52

JOHTOKUNTA

Johtokunta. Johtokuntaan kuuluivat kertomusvuonna kaupunginvaltuuston valitsemina vuosijäseninä sihteeri J. Pajusola puheenjohtajana, kouluneuvos A. Inkilä varapuheenjohta­jana, liikkeenboitaja H. Nässling, pastori O. Päivänsalo, rehtori J. Saukkonen ja filosofian maisteri M. Savutie-Myrsky sekä varajäseninä toiminnanjohtajat V. Kosonen ja J. Rihtniemi. Itseoikeutettuna jäsenenä kuului johtokuntaan opiston johtaja T. I. Wuorenrinne, joka toimi myös johtokunnan sihteerinä. Kaupunginhallituksen edustajana johtokunnassa oli päätoimit-taja: L. Aho ja opistolaiskunnan edustajana työnjohtaja E. Lupunen. .

. Johtokunta kokoontui kertomusvuonna viisi kertaa ja pöytäkirjan pykälien luku oli 144. Saapuneiden kirjeiden diaarioluku oli 262 ja lähetettyjen kirjeiden 130.

Päätökset. Johtokunta teki kertomusvuonna seuraavat päätökset, jotka koskivat: opiston kesätyökauden opinto-ohjelman hyväksymistä1); opinto-ohjelman hyväksymistä työkaudeksi 1951/522); opintomaksujen pysyttäinistä työkautena 1951/52 samansuuruisina kuin edellisenä työkautena, paitsi kielipiirien erikoismaksua, joka korotettiin 150 mk:aan8); kesäkodin saunan kaluston täydennystä'); 40000 mk:n suuruisten apurahojen myöntämistä kahdelle kansan­korkeakoulussa opintojaan jatkavalle opistolaiselle, taloudenhoitaja M. Nokalle ja sähköasen­taja T. Niemiselle, Työväen Akatemiassa opiskelua varten; 10 opintoapurahan, å 3000 mk, myöntämistä Työväenopistojen Liiton kesäkursseille osallistuville opistolaisille; kahden apu­rahan·, å 6 000 mk, myöntämistä Teatterijärjestöjen Keskusliiton näyttämöväen kesäkursseille osallistuville opistolaisille6); huhtikuun 7 p:nä tekemänsä, opiston opintomaksuja koskevan päätöksen muuttamista siten, että p.o. maksuja ei koroteta8); opiston v:n 1952 talousarvio­ehdotuksen hyväksymistä'); opiston kirjasto-Iukusaliin tilattavista aikakaus- ja sanomaleh­distä8); Kansalaisjärjestöjen Raittiustoiminnan Keskusliiton raitttusjuomanäyttelyn järjestä­mistä opistolassa korvauksetta9); kahden opintoapurahan, å 34000 mk, myöntämistä kansan­korkeakouluissa opintojaan jatkaville opistolaisille, kotiapulainen P. Koivulehdolle Ammatti­yhdistysopistossa ja leipuri E. Syrjäse1le Työväen Akatemiassa opiskelua varten10); puheen­johtaja J. Pajusalon valitsemista johtokunnan edustajaksi tammikuun 5-6 p:nä 1952 Turussa pidettäville Työväenopistojen Liiton luento- ja neuvottelupäivillell); kevätkauden 1952 ybteis­luento-ohjelman hyväksymistä19).

1) S. työv. op. jk. 1951, 7 p. huhtik. 55 §. - S) S:n 7 p. huhtik. 56 §. - 3) S:n 7 p. huhtik. 5i §. _ 4) S:n 7 p. huhtik. 58 §. - 5) S:n 7 p. huhtik. 60 §. - 8) S:n 31 p. elok. 81 §. - ') S:n 31 p. elok. 100 §. -8) S. työv. op. jk. 1951, 31 p. elok. 123 §. - 9) S:n 20 p. jouluk. 124 §._IO) S:n 20 p. jouluk. 142 §. -11) S:n 20 p. jouluk. 143 §. - 12) S:n 20 p. jouluk. 141 §.

100

Esitykset. Johtokunta teki kertomusvuonna kaupunginhallitukselle seuraavat esitykset, jotka koskivat: ylitysoikeuden myöntämistä palkkioiden, tilapäisen työvoiman, lämmityksen, valaistuksen, kalhston hankinnan sekä kirjaston ja opetusvälineistön tileille1); oikeuden myön­tämistä Työväenopistojen Liiton korotetun jäsenmaksun suorittamiseen2); opistotaIon muu­tostöiden tutkimisen antamista rakennustoimiston tehtäväksi8); opiston laajentamissuunnitel­man kokonaisratkaisun antamista rakennustoimiston tehtäväksi'); tilien ylitysoikeuden myön­tämistä lisääntyneestä vedenkulutuksesta johtuneiden menojen suorittamiseen6); opiston kesä­kotialueella sijaitsevan kivisillan kunnostamisen antamista rakennustoimiston tehtäväksi8);

230 000 mk:n myöntämistä englanninkielen opetuksessa käytettävän English by Film-nimisen elokuvasarjan hankkimiseksP); ylitysoikeuden myöntämistä lämmityskulujen tilille8); opisto­taIon luonnontieteellisen huoneen luovuttamista Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliitolle kokousta varten8); ylitysoikeuden myöntämistä työvoiman palkkatilille1°); matkustussäännön mukaisten päivärahojen suorittamista ja matkakulujen korvausta Työväenopistojen Liiton Turussa tammikuun 5-6 p:nä 1952 pidettäville luento- ja neuvottelupäiville valituille kolmelle Helsingin työväenopiston edustajalle11); opistotaIon luonnontieteellisen huoneen ja näyttämö­salin uudistus~ ja korjaustöiden suorittamista12). Palkkalautakunnalle tehtiin esitys, joka koski virkavapauden myöntämistä kansanedustajatehtävien vuoksi opiston toimistoapulai­selle A. Nevalaiselle13). Yleisten töiden lautakunnalle tehtiin esitys v:n 1952 talousarvioon tar­vittavista työväenopistotalon korjausmäärärahoistaU ). Kouluhallitukselle tehtiin esitys v:n 1950 valtionavun loppuerän suorituksesta16).

Lausunnot. Johtokunta antoi kertomusvuonna kaupunginhallitukselle lausuntoja, jotka mm. koskivat Kruunuhaan Suunnistajien anomusta saada käytettäväkseen opistotaion huo­neistoja TUL:n liittokokousedustajien vaalia varten18); Helsingin työväen sivistysjärjestön17);

Helsingin Evankelisen Kansankorkeakoulun18); Työkeskus Toimelan tukiyhdistyksen19) ja Kalliolan Vapaaopiston avustusanomuksiaSO); sekä Yhteiskunnallisen Korkeakoulun rehtorin esitystä Työväenopistojen liitolleU ).

OPISTON TOIMINTA

1. VIRANHALTUAT

Opettajisto. Opiston johtajana oli filosofian maisteri T. I. Wuorenrinne. Koko työkaude~si valittuja tuntipalkkaa nauttivia luento- ja opintopiirin opettajia oli 68 ja lisäksi tilapäisiä luennoitsijoita ja alustusesitelmän pitäjiä 45. Lukuvuonna 1951/52 kuului opettajistoon paitsi johtajaa 113 eri henkilöä.

Viranhaltijat. Sääntöpalkkaisia viranhaltijoita oli 8 ja lisäksi oli osan vuotta palveluksessa kaksi tilapäistä ja kaksi vs. viranhaltijaa. Virkavapautta nautti koko kertomusvuoden ajan toimistoapulainen-kirjastonhoitaja A. Nevalainen kansanedustajatehtävien takia. Hänen'viran­sijaisenaan toimi yhteiskuntatieteiden kandidaatti H. Aho. Sairauslomaa myönnettiin kolmelle viranhaltijalle yhteensä 44 päivää.

II. HUONEISTOT

Omassa talossaan, Helsinginkadun 26:ssa, oli opistolla käytettävänään seuraavat huoneet: 9 luokka- eli opintopiirihuonetta, piirustusSali, luonnontieteellinen sali, 2 kerhohuonetta, käsi­työhuone, kirjasto- ja lukuhuone, johtajan huone, opettajahuone, kansliahuone, opetusväli­neiden säilytyshuone ja 2 keittiöhuonetta.

1) S:n 2 p. helmik. 18 §. - 2) S:n 2 p. helmik. 24 §. - 3) S:n 2 p. helmik. 28 §. - ') S:n 3 p. maalisk. 29 §. - 5) S:n 3 p. maalisk. 36 §. - 8) S:n 7 p. huhtik. 58 §. - 7) S:n 7 p. huhtik. 59 §. - 8) S:n 20 p. jouluk. 121 §. - 9) S:n 20 p. jouluk. 131 §. _10) S:n 20 p. jouluk. 138 §. - 11) S:n 20 p. jouluk. 143 §. -12) S:n 20 p. jouluk. 144 §. - 1lI) S:n 31 p. elok. 101 §. - 11) S:n 31 p. elok. 82 §. - 16) S. työv. op. jk. 1951, 31 p. elok. 83 §. _18) S:n 3 p. maalisk. 40 §. _17) S:n 7 p. huhtik. 52 §. _18) S:n 7 p. huhtik. 53 §.-19) S:n 7 p. huhtik. 54 §. - 20) S:n 31 p. elok. 86 §. - 21) S:n 2 p. helmik. 27 §.

101

Huoneistoja, joista ei lasketa vuokra-arvoa, oli opiston käytettävissä yliopiston anatomisen laitoksen luentosali, jossa pidettiin 2 tuntia viikossa anatomian luentoja. Vuokrattuina määrä­tyiksi tunneiksi viikossa opiston tarvetta varten olivat kertomusvuonna Lapinlahdenkatu 10:n kansakoulun juhlasali, Aleksis Kiven koulun voimistelusali, Käpylän, Lapinlahdenkadun, Malmin pohj., Maunulan, Pakilan ja :puistolan kansakouluista yhteensä 11 huonetta sekä suu­rempia juhlia varten Työväenyhdistyksen juhlasali.

Opistotaio on ainaisesti palovakuutettu 4 100 000 rnk:sta. Opiston irtaimisto on vakuutta­matta.

III. TYÖKAUDEN PITUUS JA OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuonna 1951/52 opiston syyslukukausi kesti syyskuun 14 p:stä joulukuun 14 p:ään ja

kevätlukukausi tammikuun 9 p:stä huhtikuun 8 p:ään käsittäen työkausi 26 työviikkoa ja viikko vastaavasti 284 työtuntia. Kesätyökausi 1952 aloitettiin opistolaisten toivomuksesta heti varsinaisen työkauden päätyttyä.

Opiston opetussuunnitelman, jonka johtokunta oli hyväksynyt ennen työn alkamista, kouluhallitus vahvisti työkautta 1951/52 varten lokakuun 11 p:nä ja kevätlukukautta varten tammikuun 7 p:nä sekä lisäyksen helmikuun 23 p:nä. Kesätoimintakauden opetussuunnitel­man kouluhallitus vahvisti huhtikuun 28 p:nä.

IV. OPETUS

Opetusta annettiin osittain esitelmien muodossa, joiden kuuntelemiseen kaikilla opiston kirjoihin merkityillä henkilöillä· oli oikeus ilman erityistä ilmoittautumista, osittain jotakin opintoalaa käsittelevinä luentoina, jotka olivat tarkoitetut rajoitetulle määrälle erikoisesti ilmoittautuneita opiskelijoita, sekä osittain ns. opintopiireissä, joissa useimmissa noudatettiin tavallista luokkaopetusmenetelmää kotitehtävineen, kuulusteluineen ja harjoituksineen.

1. Yleis etesitelmät

Yleiset esitelmät pidettiin opistotalon luonnontieteellisessä huoneessa ja Lapinlahden kansakoulun juhlasalissa. Esitelmätilaisuuksia oli kaksi kertaa viikossa ja kestivät ne 2 tuntia kerrallaan. Sitä paitsi opiston johtaja piti jokaisen lukukauden alussa avajaisesitelmän. Luku­vuonna 1951/52 pidettiin 176 esite1mää1) opiston avajaistilaisuuksissa pidettyjä esitelmiä ja kulttuurifilmiesityksiä koskevia esitelmiä lukuunottamatta.

2. Kulttuurifilmiesitykset

Kevätlukukaudella järjestettiin kulttuurifilmiesityksiä johdantoesitelmineen.

3. Luentopiirit

Luentoja rajoitetulle määrälle erikoisesti ilmoittautuneita kuulijoita pidettiin kertomus­vuonna kirjallisuuden historiassa ja tyyliopissa, kansantaloudessa, yhteiskuntatiedossa, lain­opissa, filosofiassa, historiassa, itsekasvatusopissa, kasvatusopissa, teatteritiedossa, kirjalli­suudessa, elokuvatiedossa, anatomiassa: ja puhetaidossa. Lisäksi toimi keskustelupiiri.

Kirjallisuuden historian ja tyyliopin luentopiirissä selvitetWn estetiikan peruskäsitteitä ja niiden ilmenemistä runoudessa; perehdyttiin kirjallisuuden valtavirtauksiin ja eri tyyli­suuntiin (klassismi, romantiikka, realismi, naturalismi); käsiteltiin prosodian ja metriikan alaan kuuluvia seikkoja, varsinkin runomittoja; lauserakenteita ja kielikuvia; tehtiin selkoa lyriikan j!1 epiikan eri lajeista. Oppikirjana käytettiin U. Kupiaisen teosta »Lyhyt runousoppi». lukukirjana E. A. Saarimaan valikoimaa »Lukemisto uudempaa suomalaista kirjallisuutta». Toimitettiin piirin lehteä &Sanan Valta».

1) Tällä tarkoitetaan esitelmätilaisuuksien lukumäärää, jolloin on huomioonotettava, että esitelmä tavallisesti pidettiin ainakin kahdelle kuulijakunnalle.

102

Kansåntalouden luentopiirissä luennoitiin kansantalouden peruskäsitteistä ja teorioista kiinnittäen erityistä huomiota nykyhetken ongelmiin ja ajankohtaisten taloudellisten kysy­mysten teoreettisiin ratkaisuihin. Perusteellisimman selvittelyn alaisena olivat mm. talous­pulat, fuusio ja trusti sekä inflatio ja deflatio.

Yhteiskuntatiedon luentopiirissä luennoitiin pääasiallisesti O. Oksalan teoksen .,Työn psykologia» käsittelemistä kysymyksistä sekä sosiaalipsykologiasta, mm. kenttäteoriasta. Luen­tojen pohjalla keskusteltiin. Esitettiin heijastuskuvia. Tehtiin tutustumiskäynti Työterveys­laitokseen ja Teollisuuden työnjohto-opistoon.

Lainopin luentopiirissä käytiin läpi Suomen hallitusmuoto vuodelta 1919 E. Hakkilan laa­timan selitysteoksen mukaisesti sekä saman teoksen pohjalla vuoden 1928 valtiopäiväjärjes­tystä 37 §:ään asti. Käsiteltiin myös oikeustapauksia lainopin eri aloilta opiskelijain toivomusten mukaan. Tehtiin tutustumiskäynti presidentin linnaan; jossa kansliapäällikkö piti esitelmän presidentin toimivallasta.

Filosofian luentopiirissä luennoitiin ja keskusteltiin moraalisista arvostelmista eri filoso­fisten suuntien kannalta. Eräitten tunnettujen filosofien (Nietzsche, Bergson ym.) etiikkaan syvennyttiin tarkemmin.

Historian opintopiirissä luotiin katsaus Suomen yhteiskunnalliseen kehitykseen Ruotsin vallan ajoista lähtien aina viime vuosisadan vaihteeseen, jonka jälkeen perusteellisemmin käsi­teltiin viimeksi kuluneen puolen vuosisadan aikana Suomessa tapahtunutta kehitystä. Luen­noissa ja keskusteluissa keskityttiin erityisesti aiheeseen: Miten Suomessa on jouduttu nykyi-siin elämänmuotoihin? .

Itsekasvatusopin luentopiirissä käsiteltiin tieteellisen siveysopin perusteita itsekasvatuksen kannalta, käyttäen peruskirjana Harald Höfdingin teosta: .,Etiikka.,. Piirin ohjaajan luentojen johdosta keskusteltiin vilkkaasti.

Kasvatusopin luentopiirissä luennoitiin opettajille käYtännölliseen kasvatusoppiin liitty­vistä aiheista, jolloin opettajat voivat esittää omia havaintojaan ja toivomuksiaan jokapäiväi­sen opetustoimensa alalta-. Luennoissa käsiteltiin mm. seuraavia aiheita: maisteri J. Kokkonen: Mitä on musikaalisuus ja miten on musiikkia kuunneltava; kouluneuvos Y. Länsiluoto: Opet­taja kasvattajana ja Muistelmia 1800-luvun loppupuolen sivistysriennoista; opiston johtaja T. J. Wuorenrinne: Tietämisen tuska ja Taiteen ongelma; tohtori M. Paloheimo: Uusimpia koke­muksia äidin ja pienen lapsen suhteen vaikutuksesta; professori L. A. Puntila: Suomen turval­lisuuskysymys; tohtori K. Leppo: Opettajan avainasema mielen terveydellisessä ennalta ehkäi­sevässä työssä; dosentti T. Vahervuo: Oppilaiden arvostelu suhteellista arvostelu tapaa käyt­täen; professori N. Mäki: Ns. normaaliluokan poikkeukselliset lapset; professori J. A. Hollo: Eräitä kasvatuksellisia ongelmia; maisteri L. Pautola: Mistä perhekasvatuksessa on kysymys; pääjohtaja A. Kivimaa: A. Strindberg nykyisen dramatiikan edelläkävijänä; kouluneuvos A. Salmela: Miten kansakoululaitosta yritetään johtaa; professori K. von Fieandt: Rangaistuksen uhkaan tai palkinnon toivoon perustuvat konfliktitilanteet; professori U. Harva: Koulu ja vapaa kansansivistystyö; professori A. Lehtovaara: Hyvä opettaja; kouluneuvos P. Kuosmanen: Oppi- vai ammattikouluun?, Mitä vastaamme oppilaittemme vanhemmille?, Kansakoululakien kodifiointi, Koululaitoksemme pulmakysymyksiä.

Teatteritiedon luentopiirissä luennoitiin näyttämötaiteesta ja näyttämön ihmiskuvauk­sesta pyrkien osoittamaan, miten näyttämötaide ihmisen ja elämän kuvaajana palvelee tai­teen janoa ja kauneuden kaipuuta sekä auttaa ihmistä totuuden etsinnässä ja yhteiskunnal­listen epäkohtien poistamisessa. Käsiteltiin mm. seuraavia aiheita: Mitä' katsoja odottaa teat­terilta, Matkahavaintoja Englannista ja Ranskasta, Näytelmien tyylistä, Henkilökohtaisen aineksen osuudesta näytelmäkirjailijoiden tuotannossa, Teatteri nykyaikaisen ihmisen kuvas­tajana, »Karuselli» näytelmän esittely, »Päivä tuhannesta., näytelmän esittely, Omakohtaisia havaintoja näyttelijän työstä, »Nummisuutarib näytelmä, Moliere, Amerikkalaista drama­tiikkaa, Harrastelijateatterin ohjaamisesta, DVihreä lintuD, DVanja eno." Commedia dell'arte, ~itä teatterissa muuta tehdään kuin näytellään? Lisäksi on tutustuttu teatterinäytäntöihin ja -arvosteluihin.

103

Kirjallisuuden luentopiirissä tutustuttiin F. E. Sillanpään kirjalliseen tuotantoon, myös kuvailtiin Sillanpäätä kirjailijana ja ihmisenä. Kirjailija itse vieraili kerran toveri-illassa, jossa hän luki erään novellinsa. Perusteellisemmin tutustuttiin Sillanpään romaaniin »Hurskas kur­juus~. Eräissä tilaisuuksissa pitivät myös opistolaiset kirjallisaiheisia esitelmiä, jotka käsitteli­vät seuraavia aiheita: »Pär Lagerkvist ja hänen tuotantonsa» ja »Uuno Kailaan runous hänen persoonallisuutensa valossa,).

Elokuvatiedon luentopiirissä tutkittiin filmaustekniikan perusteita ja tarkastettiin elokuva­taiteen perusolemusta valaisten kysymyksiä sekä varjo- että elokuvin. Selostettiin mm. seu-· raavia aiheita: Elokuvan ja teatterin eroavaisuudet, Eri elokuvatyypit, Rytmi elokuvassa, Kuvasarjojen käyttö, Valojen ja varjojen vuorovaikutus, Elokuvan leikkaaminen ja kuvaus­kulmat, Televisio ja filnli, Amerikkalaisen elokuvayhtymän organisatio, Vertailua venäläisen ja amerikkalaisen eloku"an välillä. Lisäksi käsiteltiin elokuvan asemaa estetiikassa, sosiolo­giassa ja pedagogiikassa. Joka kokoontumisiltana esitettiin ainakin yksi 10-20 minuutin elokuva, josta keskusteltiin.

Helsinki-piirissä selvitettiin luentojen ja selostuksien sekä elo- ja varjokuvien avulla Helsin­gin kehitystä, historiaa ja nähtävyyksiä. Tehtiin tutustumiskäyntejä Helsingin historiallisesti, taloudellisesti ja sivistyksellisesti kiinnostaviin paikkoihin, joissa pidettiin kulloinkin tarkas­tuksen kohteena olevan alan erikoisluentoja.

Anatomian luentopiirissä tutustuttiin luentojen ja havaintovälineiden avulla ihmisen eri elimistöihin sekä niiden sairauksiin. Luentoaiheisiin liittyvien tietokilpailujen avulla tehtiin havaintoja opiskelijain tarkkuudesta, huomiokyvystä ja muistista.

Puhetaidon luentopiirissä käsiteltiin ohjaajan luentojen perusteella aihetta puhetaito ja me, jolloin kiinnitettiin erityistä huomiota puhetaidon merkitykseen ja tarpeellisuuteen. Selos-· tettiin mm. puheiden valmistusta, puheen jäsennystä ja analyysiä, äänen 3 fysikaalista omi­naisuutta, puheiden tempoa ja taukoja sekä painotusta, ulkoa opittuja puheita jne. Opiskeli­jat pitivät sekä valmistettuja että ex tempore-puheita, jolloin muutamilla tunneilla oli käytän­nössä myös magnetofoni, jonka avulla pidetyt puheet voitiin arvostella tarkemmin. Harjoitus­puheita pidettiin eri afi!eista. Kaupungin virkamiesten muodostamassa ryhmässä opetus oli. jatkoa edellisen työkauden kurssiin. Suoritettiin ennakolta valmistettuja eri puhealojen tehtä­viä, esiteJ.miä, puheita, selostustehtäviä, informointeja, keskusteluja, ex tempore-tehtäviä ja lausuntaharjoituksia. Erilaisten harjoitustehtävien ohessa selvitettiin myös teoriaa luennoin ja arvosteluin.

Keskustelupiirissä oli neljä opintoryhmää, joista yksi kokoontui opistotalossa ja muut sivu­osastoissa. Piirissä harrastettiin keskustelun lomassa myös yhteislaulua. Opiskelijoita pyrittiin perehdyttämään myös kokousten toimihenkilöiden tehtäviin, lisäksi he esittivät vapaavalin­taisia, ~s. 3 minuutin puheita. Tärkeimmän opetusmuodon, keskustelun, runkona olivat mitä. erilaisimmat alustusesitelmät, joita pitivät opiston johtajan ohella ulkopuoliset, eri alojen eri­koistuntijat tai kehittyneimmät opistolaiset. Alustuksen jälkeen saivat opiskelijat esittää omia. mielipiteitään ja havaintojaan ja tarvittaessa alustaja antoi lisäselvityksiä. Työkauden aikana pidettiin seuraavat alustusesitelmät: professori V. T. Aaltonen: Kristinusko ja järki; maisteri O. Ahonen: Mitä teet elämäsi raaka-aineesta?; rehtori V. Alanen: Kansantietoudesta; rouva S. Cavonius: Sosiaalimuseon nähtävyyksiä; professori P. Eskola: Maapallon kehityksestä; toimi­tusjohtaja J. Hakulinen: Uusi elinkustannusindeksi; maisteri H. Halme: Yhteiskuntamme per­heen tukijana; professori U. Harva: Kulttuuri ihmisen vihollisena; kouluneuvos A. Hautamäki:.· Joukot ja johtajat nykyisessä yhteiskuntaelämässä; Johtaja O. Hiltunen: Miten talousarvio· syntyy?; opistolainen V. Hirvonen: Miksi työväenliike Suomessa hajaantui?; ammattientar­kastaja L. Huttunen: Ammattientarkastuksesta ja työneuvostosta; sihteeri O. Järvelä: Työ­markkinatilanteemme ja sen tulevat näköalat; maisteri M. Kaleva: Miten täytän veroilmoi­tukseni (D-Iomakkeen käytön harjoittelua); opistolainen W. Kalkio: Henkisestä kypsyydestä;, yhteiskuntatieteiden kandidaatti E. Kalkkinen: Verot ja tulosiirrot vaakakupissa; kirjailija. I. Kallio: Millaisia kirjoja kannattaa lukea?, Millaista on elämä Puolassa?, Mitä on sosialismi?,. Mitä mieltä olemme uskonnosta?; maisteri S. Kallio-Visapää: Kirjallisuuden lukemisesta; por-

104

mestari H. Kannisto: Puoluemuodostelmista; kirjailija T. Karvonen: Vakauttamisesta; maisteri Y. Kilpeläinen: Sosialisoimiskysymyksestä; päätoimittaja E. Kiviranta: Pentti Haanpää nel­jännesvuosisadan näkökulmasta, Juhlatilaisuudet vetäviksi, Kirjailijan juhlaa ja arkea; mais­teri J. Kokkonen: Miten on musiikkia kuunneltava?; maisteri E. Koroma: Keskustelupiirin merkitys, Onko Kalevala kansan eepos?; toiminnanjohtaja V. Kosonen: Urheilu kulttuuri­tekijänä, Työväenopistoliike ja nykyhetki; huoltopäällikkö K. L. Kulo: Tavat ja moraali; kouluneuvos P. Kuosmanen: Mielenterveys ihmisten välisissä kanssakäymisissä, Koulunuudis­tuskysymyksen nykyinen vaihe, Oppi- vai ammattikouluun; kansanedustaja H. Kuusinen: Hallitus ja eduskuntaryhmät; rehtori T. K. Laakso: Parapsykologiasta; opettaja O. Laukama: Elokuva opetusvälineenä; pastori I. Launis: Elämää Lähi-Idässä; opistolainen O. Laurinen: Rattijuoppoudesta; kansanedustaja T. Leivo-Larsson: Vanhusten asema nykyään; maisteri V. Liukkonen: Vakauttamisesta; maisteri A. Litukka: Miten sanomalehti syntyy?; opistolainm E. Malinen: Olisiko ns. naiskasvatusta tarkistettava?, Onko sosiaalinen huoltomme liian pit­källe kehittynyt?; maisteri M. Mela: Olemmeko sivistyskansa?; toimittaja U. Miettinen: Radio kulttuuritekijänä, Kiina eilen ja tänään, Matkavaikutelmia Kiinasta; filosofian tohtori H. Miettunen: Kirjallisuuden lukeminen; opettaja H. Mäki: Kansakoulun varhaisnuorisotyö; pastori P. Niemi: Kirkko ja työläisnuoriso; tohtori A. Nikula: Onko mustasukkaisuus sairautta?; maisteri P. Nikulainen: . Miten ihmistä kohdellaan?, Ihmisen työympäristö; opistolainen E. Ollikainen: Työehtosopimus arkisen toiminnan tasaajana; agronomi A. Pakkanen: Miksi maa­laisliittoa tarvitaan?; valistussihteeri N. Parkkari:Työväki ja sivistyneistö; maisteri L. Pau­tola: Eräitä kasvatusongelmia; kirjailija J. Pennanen: Teatteri ja yhteiskunta; ekonomi K. Porkkala: Kansojen yhteistyön edellytyksiä; tohtori M. Ryömä: Kansandemokraattisten mai­.den perustuslaeista; opintosihteeri U. Räsänen: Merimiesten sosiaalinen taso; maisteri O. Salas: . Nykyiset inflation vastustamismahdollisuudet; kansanedustaja M. Salmela-Järvinen: Miehen vastuu perheessä; toimittaja E. Salomaa: Ammattiyhdistysliike työväenliikkeen osana; maisteri K. Salonen: Onko tarpeellista oppia puhumaan?; ylioppilas M. Savonen: Malmin-Puistolan­Tapanilan seudun asutuksen ja sosiaalisten olojen kehityksestä; maisteri M. Savutie7Myrsky: Miten teatteria on katseltava?, Näytelmän »Katonrajassa» arviointia; maisteri E. Sinisaari: ]ohtajaperiaate politiikassa; lehtori K. Suomela: Urheilu ja itsenäisyys; opistolainen E. Syrjä­nen: Miksi haluamm:e rahaa?; tohtori M. Taka: Uusimmista lääkeaineista, opistolainen J. Toi­vonen: Onko rauha maailmassa mahdollinen?; ·tohtori R. Tuokko: Atomienergian merkitys ihmiskunnan tulevaisuudelle; kirjailija A. Turtiainen: Kirjailijaryhmä Kiilan osuus uusimmassa kirjallisuudessa; kansanedustaja A. Tuuma: Tämän hetken poliittiset ongelmat; maisteri K. Varjo: Joululeikit ja me; filosofian tohtori U. Verho: Kirjallisuus ja nykyajan ihminen; opisto­lainen V. Veräjämäki: Lakko työväestön taistelukeinona; tohtori: van der Wiele: Kotimaani; Hollannin nykytilanteesta maisteri: M. Vire-Tuominen: Onko rauhan säilymiselle edellytyk­siä; maisteri: V. Virkkunen: Yleisradio ja suuri yleisö; tohtori V. Virtanen: Laitoskasvatuk­sesta; ylioppilas U. Ylä-Jussila: Yliopiston opiskelija ja nykypäivä.

4. Opintopiirit

Alkeisopetusta annettiin seuraavissa aineissa: Äidinkielen kieliopin opintopiirissä oli oppikirjana Kettunen-Vaulan toimittama Suomen

kielioppi, josta luettiin äänne- ja sanaoppia. Erityisesti kiinnitettiin huomiota sanaluokkiin sekä nominien ja verbien taivutukseen. Annettiin oikeinkirjoitusohjeita sekä kirjoitettiin koti­tehtävinä aineita. Oppilasryhmiä oli 4.

Oikeinkirjoitus ja käsialan harjoitus. Harjoiteltiin tärkeimpien oikeinkirjoitusseikkojen, kuten välimerkkien, yhdyssanojen, sanalyhennysten, murteellisten muotojen yms. selvennystä kiinnittäen huomiota varsinkin kieliopillisiin sääntöihin. Käsialan kehittämiseksi suoritettiin ranneharjoituksia sekä kirjoittamista koulutaululle ja vihkoihin.

Asioimiskirjoitus. Annettiin yleisiä asioimiskirjoituksen ohjeita sekä kirjoitettiin harjoituk­sina kirjeitä, ilmoituksia, hakemuksia, tavallisimmat postissa käytettävät lomakkeet, kuitteja, laskuja, velkakirjoja, vekseleitä, valtakirjoja, veroilmoituksia ja kokousten pöytäkirjoja.

105

Ainekirjoituksen opintopiirissä selvitettiin ainekirjoituksen perusvaatinlUksia, rakenteel1i~ sia seikkoja, esitystapaa ja tyylioppia ja -lajeja, kaikki runsain esimerkein valaistuna. Oikein­kirjoitukseen kiinnitettiin erityistä huomiota.

Sanomalehtipiirissä selvitettiin pääkohdittain sanomalehtiopin alkeet, kiinnittäen varsin­kin huomiota siihen, mitä aloittelevan toimittajan tulee tietää päivä-, aikakaus- tai järjestö­lehteä toimittaessaan. Käytännöllisten harjoittelujen avulla tutustuttiin mm. uutisten hankin­nassa ja tiedoittamisessa varteen otettaviin seikkoihin. Tutustuttiin toimitussihteerintehtäviin sekä opetettiin sanomalehtien tekstiladonnan tavallisimmat kirjainkoot, kursiivi ja sen käyttö, koko ja painoasu, taittaminen, otsikointi ja muut toimitustyöhön liittyvät työmuodot. Tehtiin tutustumiskäyntejä muutamiin kirjapainoihin.

Sosiaalisen terveydenhoidon opintopiiri teki tutustumiskäyntejä moniin erilaisiin sosiaali­siin ja terveydenhoidollisiin laitoksiin, kuten sairaaloihin, lasten ja vanhusten huoltoloihin, vankiloihin, pommisuoja-asuntoihin jne: Käyntien johdosta keskusteltiin oppitunneilla emo laitosten toiminnasta ja niiden merkityksestä yhteiskunnalliselta kannalta.

Psykologian alkeet. Luennoitiin ja keskusteltiin A. Lehtovaaran Sielutiede teoksen poh­jalla. Käytettiin heijastuskuvia ja kuultokuvasarjoja," joiden avulla ohjaaja valaisi eri aiheita laajempiin lähteisiin perustuvin esitelmin.

Lausunnan opintopiirissä opetettiin lausunnan alkeita, äänenkäyttöä ja hengitystekniikkaa. Luentojen ja havaintoesitysten sekä opiskelijain käytännöllisten harjoitusten avulla pereh­dyttiin kielen ja äänen oikeaan käyttöön, esitysten luonnollisuuteen ja yksinkertaisuuteen. Runoanalyysien avulla syvennyttiin eri kirjailijoiden tuotannossa ilmenevään ajatus- ja tunne­maailmaan. Opiskelijat esittivät valitsemiaan ja omin päin harjoittamiaan runoja ja osallis­tuivat yhdessä ohjaajan johdolla esitysten arvostelemiseen. Oppilasryhmiä oli 3.

Kuorolausunnan opintopiirissä harjoiteltiin ryhmäesiintymiseen soveltuvia lausuntatehtä­viä, jolloin erityisesti kiinnitettiin huomiota yhteislausuntaan sekä kielen oikeaan ääntämiseen ja muihin puheteknillisiin seikkoihin. Samoin syvennyttiin huolellisesti lausuntaan soveltuvan ja sitä elävöittävän liikunnan harjoitteluun. Opiston juhlissa esitettiin useita kuorolausunta­tehtäviä, joista huomattavimmat olivat A. Kivimaa: Kuolemattomat, U. Kailas: Suomalainen rukous, L. Onerva: Kuun sirppi, Pilvilinnat.

Näyttämöpiirissä .selostettiin luentojen ja havaintoesitysten avulla näytelmien esittämistä. Annettiin opetusta eläytymis-, naamioimis- ja näyttämöllä liikehtimistaidossa. Erityistä huo­miota kiinnitettiin näyttämöasettelun ja -sommittelun merkitykseen näytelmien esityksessä. Tutkittiin ja luettiin erilaisia näytelmiä syventyen esitystä varten niiden sisältöön, henkilö­kuviin ja näytelmän tapahtumien taustaan. Seuraavat näytelmät harjoiteltiin ja useimmat esitettiin opiston tai eräiden muiden järjestöjen juhlissa ja illanvietoissa: Uunin takana, Pa­hassa pulassa, Roman Kerttuli, Nuori orja, Uskollisuuden palkka, Viimeinen luku, Eemelille jouluksi, Joulu salomökissä, Vangit, Isännän toinen nuoruus, Laululintunen, 17 luku, Kadon­nut rannerengas, Kultainen portti, Lääkäri vastoin tahtoaan, Meren kuninkaan tytär.

Laskentoa opetettiin kolmella vuosikurssilla, joissa kussakin oli 1 oppilasryhmä. Ensimmäi­sellä ja toisella vuosikurssilla opetettiin neljä laskutapaa desimaali- ja murtoluvuilla, opetet­tiin päätöslasku, prosentti- ja korkolasku. Lisäksi kerrattiin mittausoppia sekä tutustuttiin alustavasti verranto-oppiin ja sen sovellutuksiin. Kolmannella vuosikurssilla opetettiin yk':>i­ja moniehtoinen päätöslasku, prosentti- ja promilielaskua, korkolaskua, diskontto ja rabatto, verranto-oppi ja sen avulla suoritettavia tehtäviä, neliöjuuren ottoa jne. Opetuksessa seurat­tiin Lehtimäki-Knaapin ohjeita ja harjoitustehtäviä II osa.

Mittausopissa selvitettiin taso- ja avaruusmittausoppia ja laskettiin tasokuvioita sekä eri­laisia kappaleiden pintoja ja tilavuuksia. Kerrattiin niittausoppia esimerkkien avulla ja har­joitettiin laskuviivoittimen ja matemaattisten taulukoitten käyttöä.

Algebran kurssi oli kolmivuotinen. Oppilasryhmiä oli kaikkiaan 4, joista 2 oli ensimmäisen vuosikurssin ryhmiä. Ensimmäisellä vuosikurssilla opetettiin algebran alkeet, yhteen- ja vähen­nyslasku, kerto- ja jakolasku, potenssiin korottamisen ja juurenoton peruskäsitteet, positiiviset ja negatiiviset luvut sekä murtolukuoppi. Toisella vuosikurssilla kerrattiin edellisen vuoden

106

kurssi polynoomien tekijöihin jakamisen osalta sekä opetettiin murtolukuoppia, verranto-oppi, yhtälöoppi, yhden tWltemattoman ensimmäisen asteen yhtälö sekä probleemoja. Kolmannella vuosikurssilla kerrattiin edellisen vuoden kurssi sekä opetettiin usean tWltemattoman ensim­mäisen asteen yhtälöt, toisen asteen yhden tWltemattoman yhtälö, toisen asteen kahden tun­temattoman yhtälöt sekä potenssi- ja juurioppi, funktioiden graafinen esittäminen, yhtälöiden graafinen ratkaiseminen, logaritmioppi. Oppikirjana käytettiin U. Jansson'in laatimaa alge­bran oppikirjaa teknillisiä kouluja varten.

Kirjanpidon kurssi oli nelivuotinen. Opintoryhmiä oli 6. Ensimmäisellä vuosikurssilla luen­noitiin kirjanpidon tarkoituksesta, eri järjestelmistä, historiikistä ja lainsäädännöstä. Kirjat­tiin rinnakkaisjärjestelmän mukaan amerikkalaisiin päiväkirjoihin harjoitusvientejä ruokala-, puusepän- ja vaatetusliikealoilta F. Tuuran oppikirjan mukaan. Samoin kirjattiin viennit yhdistystoiminta-alalta, tukku- ja vähittäisliikealalta käyttäen pääkirjaa, omaisuus- eli tase­kirjaa ja reskontrakortteja. Tehtiin neljä tilinpäätöstä. Toisella vuosikurssilla kirjattiin emo oppikirjasta amerikkalaisen järjestelmän mukaan tukku- ja vähittäiskaupan vientejä sekä sarjat osuustoiminta-alalta. Käytettiip. päiväpääkirjaa, inventariota ja tasekirjaa sekä res­kontra- ja tavarakortteja. Tehtiin neljä tilinpäätöstä. Kolmannella vuosikurssilla opetettiin kaksinkertaista italialaista kirjanpitoa ja samat vientisarjat kuin toisella vuosikurssilla. Tehtiin neljä tilinpäätöstä. Käytettiin omaisuusluetteloa, tasekirjaa, kassakirjaa, memoriaalia ja pää­kirjaa. Ryhmän opiskelijoille jaettiin heidän omasta toivomuksestaan todistukset suoritettujen kokeiden perusteella. Neljännellä vuosikurssilla kirjattiin lehtori Virtasen kirjan mukaan sarja osuustoiminta-alalta kaksine tilinpäätöksineen sekä yksityiskauppa-alalta samoin kaksine tilinpäätöksineen. Käytettiin päiväpääkirjaa, omaisuus- ja tasekirjaa sekä reskontrakortteja.

Ruotsinkielen opintopiiriin kuului neljä vuosikurssia ja oppilasryhmiä oli 29. Ensimmäisellä vuosikurssilla käytettiin oppikirjana J. Kauppinen-Piiraisen Ruotsia aikuisille, josta luettiin n. 25 kappaletta sekä niihin liittyvät kIeliopin kohdat. Lisäksi oli kirjoitus- ja ääntämisharjoi­tuksia. Toisella vuosikurssilla luettiin emo oppikirjasta kappaleet 25-50 sekä niihin liittyvät kieliopin kohdat. Lisäksi oli kirjoitus- ja käännöstehtäviä. Kolmannella vuosikurssilla käytet­tiin oppikirjana H. Partasen Ruotsinkielen oppikirjaa, josta luettiin kappaleet 50-70 sekä vastaavat kieliopin kohdat. Lisäksi oli kirjoitus-, laulu- ja käännösharjoituksia. Neljännellä vuosikurssilla luettiin emo oppikirja 10ppuWl sekä suoritettiin puhe-, kirjoitus- ja käännöstehtä­viä. Ryhmissä, joihin osallistuivat vain kaupWlgin viranhaltijat, käytettiin oppikirjana L. Almilan Koululaisen ruotsinkirjaa, josta toisella vuosikurssiHa luettiin 1 osan kappaleet 26-50 ja kolmannella vuosikurssilla saman kirjan II osasta 48 kappaletta. Lisäksi käytettiin emo oppikirjaan liittyvää Rekolan harjoituskirjaa. Svenska klubben ryhmissä käytettiin opetuksessa ja keskusteluissa vain ruotsinkieltä ja siten opetettiin opiskelijat selviytymään oppimansa sanavaraston avulla puhe-, kirjoitus- ja keskusteluharjoituksista. Käsiteltiin aiheita, joita tar­vitaan matkoilla, teatteri- ja ravintolakäynneillä, kutsuilla jne. Tutustuttiin myös nykypäivien ruotsalaisten kirjailijoiden tuotantoon lukemalla mm. lyhyitä kertomuksia Arneberg-Pentin toimittamasta kirjasta Svensk läsning.

Englanninkielen opintopiitiin kuului neljä vuosikurssia ja opintoryhmiä oli 26. Ensimmäi­sellä vuosikurssilla luettiin L. Almilan Jokamiehen englanninkirjasta kappaleet 1-30 sekä niihin liittyvät kieliopin kohdat. Toisella vuosikurssilla luettiin samasta oppikirjasta kappaleet 31-60 sekä niihin liittyvät kieliopin kohdat ja harjoitukset. Lisäksi oli ääntämis-, kirjoitus­ja lauluharjoituksia. Kolmannella vuosikurssilla luettiin edellä mainittu oppikirja loppuun. Lisäksi oli kieliopillisia harjoituksia, kirjoitus-, kääntämis- ja lauluharjoituksia sekä kielilevyjä. Neljännellä vuosikurssilla luettiin oppikirjaa Brush up your English, Miettisen Englannin kieliopista 30 kappaletta ja A. Tuomikosken 100 englanninkielen tehtävää va,staavini;! harjoitus­tehtävineen. Viidennellä vuosikurssilla luettiin Miettisen Englannin kielioppia kappaleet 67-86 ja A. Tuomikosken kirjasta vastaavat harjoitukset. Kirjasta Brush up your English luettiin kappaleet 21-33. Lisäksi oli keskustelu- ja lauluharjoituksia ja apuna käytettiin magnetofo­nia. KaupWlgin virkamiesten ryhmissä käytettiin oppikirjana L. Almilan Jokamiehen englan­ninkirjaa, 1. Torgnyn English quick and e!1Sy ja Lets go to America. Opetuskielenä käytettiin

107

englantia sekä suoritettiin runsaasti käännöstehtäviä. The English Club ryhmissä käytettiin opetuksessa ja keskusteluissa vain englannin kieltä ja ohjaajana toiminut ummikkoeng­lantilainen selosti luentojen ja elokuvien avulla englantilaisia aiheita totuttaen niiden avulla opiskelijat selviytymään vähäisenkin sanavaraston avulla täysin englantilaisessa ympäristössä ..

Venäjänkielen opintopiirissä oli kolme vuosikurssia ja jokaisessa 1 oppilasryhmä. Ensim­mäisellä vuosikurssilla luettiin S. Haltsosen oppikirjasta Venäjän kielen alkeet, kappaleet 1-:20 sekä tutustuttiin kielioppiin ja suoritettiin ääntämis- ja kirjoitusharjoituksia. Toisella vuosikurssilla luettiin samasta oppikirjasta kappaleet 16-77 ja selvitettiin kieliopin tärkeimpiä seikkoja sekä suoritettiin luku- ja kirjoit1isharjoituksia kiinnittämällä erityi­sesti huomiota oikeaan tekstin lausuntaan. Kolmannella vuosikurssilla luettiin Gogolin teoksesta »Sineh (Viitta) sivut 1-25. Luetun johdosta keskusteltiin. Luettiin myös L. N. Tolstoin teos ~Basni i rasskazy&. Opiskeltiin kielioppia ja suoritettiin ääntämis- ja kirjoitus­harjoituksia.

Saksankielessä oli kolme vuosikurssia ja jokaisessa oli yksi oppilasryhmä. Oppikirjana käy­tettiin I. Larvan kirjaa Saksan alkeet radiossa, josta ensimmäisellä vuosikurssilla luettiin I osa kokonaan, toisella vuosikurssilla II osa kokonaan ja III osasta puolet. Kolmannella vuosikurs­silla luettiin edellä mainitusta oppikirjasta III osa loppuun sekä Wir lemen Deutsch kirjasta sopivia kohtia. Jokaisella vuosikurssilla suoritettiin ääntämis- ja kirjoitusharjoituksia ja luet-tiin lukukappaleita vastaavat kieliöpinkohdat. .

Esperanton opintopiirissä oli kaksi vuosikurssia ja kummassakin yksi oppilasryhmä. En­simmäisellä vuosikurssilla opetettiin.kaikki sanaluokat, verbin aikamuodot, adjektiivin vertailu­asteet sekä lauserakennusta. Kotitehtävi~n avulla seurattiin oppilaiden kehitystä. Oppikirjana käytettiin Csehn'in Elementa kursoa. Toisella vuosikurssilla käytettiin oppikirjana H0gstedtin Pli 01 fantasio'a. Luettiin ja kerrattiin kielioppia. Oppilaat pitivät oma-aloitteisia lyhyitä espe­rantonkielisiä esitelmiä, lisäksi suoritettiin luentaa ja käännöstebtäviä sekä keskusteltiin. Opis­kelijat toimivat myös tulkkeina.

Käsivarapiirustus, maalaus ja tekstaus. Tekstauksessa opetettiin erilaisia tekstimalleja sekä harjoiteltiin tekstausta, joissa pyrittiin joustavuuteen ja sommittelutaitoon sekä selvyy­teen. Laadittiin julisteita, adresseja, kansisivuja ym. Käsivarapiirustuksen ja maalauksen ryhmissä luennoitiin väriopista, erilaisista taidelajeista ja -tyyleistä sekä taiteellisesta raken­teesta. Opetettiin sOnimitteluteoriaa ja akvarellintekotapoja ja harjoiteltiin piirustusta ja maa­lausta erilaisten asetelmien ja elävän mallin mukaan. Laadittiin erilaisia mielikuvitussommi­telmia ja kuvitustehtäviä. Tutustuttiin useihin taidenäyttelyihin. Kaupungin viranhaltijain muodostamassa ryhmässä opetukseen sisältyi tutustumista groteski-tekstiin ja goottilaiseen tekstiin. Oppilasryhmiä oli kolme.

Rakennuspiirustustunneilla harjoiteltiin tekstausta ja erilaisten puuliitosten piirtämistä. Selostettiin huonerakennusalalta mm. perustuksia, seinä-, väliseinä-, pobja- ja kattorakenteita sekä rakennuspiirustuksia koskevia määräyksiä ja .merkintöjä. Selostettiin betonin ja teräs­betonin rakennusaineoppia ja lujuusopin alkeita. Piirrettiin puurakenteisen omakotirakennuk­sen pääpiirustukset, julkisivut, aseniapiirustukset ja leikkaus.

Konepiirustuksen opintopiirissä luennoitiin konepiirustuksesta ja erilaisista kuvaamis­tavoista, harjoiteltiin piirustusviivalajit, tekstikirjaimet ja -numerot SFS-standardeja seura­ten. Piirrettiin mallin mukaan yhteisiä harjoitustehtäviä eri kuvaannoistasekä erilaisia koneen­osia puu- ja metallimalleista halki- ja poikkileikkauksin. Mitoitusharjoituksissa selostettiin kartion kaltevuuden ja suippouden mitoitustavat ja sovellettiin niitä piirustuksiin. Kiinnitet­tiin erityistä huomiota esineiden oikeaan kuvaam~seen, mitoitukseen sekä piirustusten luke­miseen ja tuntemiseen.

Konekirjoitusta opetettiin kymmensormijärjestebnän mukaan. Harjoiteltiin yksityisten kir­jaimien kirjoittamista sekä muodostettiin niistä sanoja ja lauseita, samalla varmistaen sormien asentoa. Harjoiteltiin lyöntivarmuutta ja nopeutta kirjoittamalla tekstiä sanelun mukaan sekä suoritettiin nopeusharjoituksia. Oppilasryhmiä oli kaksi.

108

Pikakirjoituksessa oli kaksivuosikurssia ja oppilasryhmiä oli kolme. Ensimmäisellä vuosi­kurssilla läpikäytiin ja kerrattiin K. Kallioniemen oppikirjasta Pikakirjoituksen alkeet ja luet­tiin saman tekijän oppikirjasta Pikakirjoitusoppilas kuusi kappaletta. Toisella vuosikurssilla kerrattiin alkeiskurssi ja perehdyttiin ehtolyhennyksien käyttöön. Nopeusharjoituksissa päästiin 20-t,.0 sanan nopeuteen minuutissa. Luettiin K. Kallioniemen oppikirjat Ehto­lyhennysoppi ja Valikoima ehtolyhennyksiä. Pikakirjoitusmerkin suoritti kahdeksan opiskelijaa.

Kansakoulupiirissä kiinnitettiin erityistä huomiota laskennon, äidinkielen kieliopin ja kir­joitustaidon opettamiseen. Keväällä suoritti 10 opiskelijaa kansakoulukurssin ja sai tarkas­taja P. Kuosmasen pitämän tutkinnon pemsteella kansakoulun päästökirjan.

Jokamiehen sähköopin opintopiirissä selostettiin niitä sähkötekniikan kohtia, jotka tule­vat kysymykseen jokamiehen ja -naisen tietona sähköalan ilmiöistä ja kojeista lähinnä päivit­täistä käyttöä ja kodin tarvetta silmällä pitäen. Käsiteltiin mm. seuraavia aiheita: sähköener­gia ja sen lähteet, yksiköt ja vaikutustavat, virtapiirit ja niissä vaikuttavat tekijät, sähkö­energian kehittäminen ja hyväksikäyttö sekä vaarallisuus, keinot torjua sähkötapaturmia ja tapaturman jälkeiset toimenpiteet. Selostettiin jännitteen muutokset Helsingissä ja opastet­tiin kytkemään ja käyttämään tavallisimmat kodin sähkökojeet sekä tekemään pienempiä korjauksia. Esitettiin viisi näitä asioita valaisevaa elokuvaa.

Naisten käsityöpiirissä oli neljä oppilasryhmää. Tutustuttiin kaavojen käyttöön sekä val­mistettiin erilaisia naisten ja lasten pukimia, kuten puseroita, hameita, pukuja, jakkuja, aamu­pukuja ja esiliinoja. Ommeltiin naisten, miesten ja lasten alusvaatteita, kuten paitoja, kerras­toja, yöpaitoja ym. sekä valmistettiin neuloen ja virkaten erilaisia lasten vaatteita, puseroita ym. Oppilasryhmiä oli neljä. .

Musiikkiopin, soololaulun ja orkesterlnsoiton opintopiirissä oli kolme ryhmää. Musiikki­opin opintopiirissä opetettiin musiikkiopin alkeita ja tutustuttiin mm. säveljärjestelmään ja sen merkintöihin, sävel- ja sointuoppiin, äänenmuodostukseen ja säveltapailuun. Soololaulu­ryhmässä harjoiteltiin yksinlaulua, kiinnittäen varsinkin huomiota äänenkäyttöön, esitysten selvyyteen ja musiikkitajun kehittämiseen. Valmennettiin opiskelijoita esiintymään soolo­laulajina opiston kuorossa ja juhlissa. Orkesteriryhmässä harjoiteltiin erilaisten jousisoitti­mien, puhaltimien ja pianon yhteissoittoa. Opiskelijoista muodostettu orkesteri esiintyi useissa opiston juhla- ja illanviettotilaisuuksissa.

Kuorolaulun oppilasryhmiä oli kolme. Kuorolauluryhmät muodostivat jokainen oman seka­kuoronsa, jotka harjoittelivat opistoelämään sopivia kuorolauluja. Lauluharjoitusten yhtey­dessä annettiin myös yksilöllistä ohjausta äänenmuodostuksessa sekä sävel- ja sointuopissa. Kuorot esiintyivät useissa erilaisissa juhla- ja yhteistilaisuuksissa. . Liikuntakasvatuksen opintopiirissä oli yhteensä viisi ryhmää. Miesten ryhmissä harjoitel­tiin muokkaus- ja kuntoutumisvoimistelua sekä erilaisia heittoja ja koripallopeliä. Valmennet­tiin valioryhmiä, joka esiintyi opiston juhlissa ja illanvietoissa. Naisten ryhmissä harjoiteltiin muokkaus- ja taitovoimistelua, rytmi- ja hyppyliikkeitä sekä telinevoimistelua. Voimisteltiin musiikin säestyksellä. Valmennettiin pienempi joukkue valiovoimistelijoita, jotka esittivät taitovoimistelua opiston juhlatilaisuuksissa.

Terveydenhoidon ja voimistelun neuvonta. Luennoitiin yleisestä ja henkilökohtaisesta ter­veydenhoidosta, kuten ensiavusta, tarttuvien" ym. yleisten tautien oireista, hengenpelastus­menetelmistä ja liikarasituksen aiheuttamista sairauksista jne. Harjoiteltiin muokkaus-, ilmaisu­ja telinevoimistelua sekä rytmiikkaa.

Kansantanhun opintopiirissä harjoiteltiin tanssiaskeleita, kansantanhuja ja vanhoja tans­seja. Annettiin ohjausta liikunnassa ja rytmiikassa sekä selostettiin erilaisten kansantanhujen merkitystä ja niiden nimitysten syntyä ja taustaa. Esityskuntoon harjoiteltiin seuraavat tan­hut: Lantti, Tippa, Lintunen, Nuuskapolkka, Sappo, Hyllytys, Kahvipannu, Raatikkoon, Teuvan tanhu, Raiti, Mikon päivä, Eestiläinen hyppytanssi ja Tsekkiläinen Trassi Newski. Lisäksi harjoiteltiin vanhoista tansseista mm. Mignon,Pas d'Espagne, Krakovjak ja Wiener­valssi. Kansantanhuryhmä esiintyi useissa opiston yhteistilaisuuksissa.

109

5. Tutkinnot

Lukuunottamatta kansakoulupiirin opiskelijoiden suorittamaa kansakoulukurssin tutkin­toa, ei työväenopistossa yleensä suoritettu tutkintoja. Kirjanpidossa ja pikakirjoituksessa annettiin kuitenkin yksityisille oppilaille pyynnöstä todistus heidän opiskelustaan opistossa.

6. Kesätoiminta

Kesätoimintakautena kesällä 1952 oli toiminnassa keskustelu- ja yhteislaulupiiri, ruotsin­kielen opintopiiri, englanninkielen opintopiiri, kuorolaulupiiri, . piirustuksen ja maisemamaa­lauksen opintopiiri, näyttämötaiteen opintopiiri, valokuvauksen opintopiiri ja liikuntakasva­tuksen piiri, jossa kolme opiskelijaryhmää.

7. Opiskelun säännöllisyys

Luento- ja opintopiirien opiskelijoiden määrä oppituntia kohden prosenteissa ilmoittautu­neiden lukumäärästä selviää alla olevasta yhdistelmästä:

Opiskelijoita oppituntia

Luento- ja kohden, % opintopiiri N"mb .. 01 Lect .. ,.- and pupils per sl .. dy eircles leSSO,. i,. '/.

Luento- ja opintopiiri Leelure- and study circles

Opiskelijoita oppituntia kohden, % Number 01 puPi/s per lesson in olo

Luento- ja opintopiiri Lectu,e- and study eircles

Opiskelijoita oppituntia kohden, % Number 01 puPi/s p .. lesson ln 0/1)

Kirjallisuuden historia ja 'Asioimiskirjoitus tyylioppi .:.......... 44 Ainekirjoitus ......... .

63 Rakennuspiirustus 41 Konepiirustus ......... .

Kansantalous .......... 46 Sanomalehtioppi ....... . 60 Konekirjoitus ......... . Yhteiskuntatieto 45 Sosiaalinen terveydenhoito 65 Pikakirjoitus .... __ ... . Lainoppi .............. 68 Psykologian alkeet ..... . 51 Kansakoulupiiri ....... . Historia .............. 53 Helsinkipiiri ......... . Jokamiehen sähköoppi .. Filosofia ........... _ . . 44 Lausunta ............. . 49 Naisten käsityöt ....... . Kirjallisuus ........... . 74 Kuorolausunta ....... . 62 Musiikkioppi ja soololaulu, .!tsekasvatus ......... . 54 Näyttämöpiiri ....... . 54 orkesteri .......... _ _ Kasvatusoppi (opettajille) Laskento ............. . 60 Voimistelun ja terveyden-Teatteritieto ......... . 59 Mittausoppi ........... . 50 hoidon neuvonta ..... . Elokuvatieto 50 Algebra ............. . 58 Liikuntaka$vatus (miehet) Anatomia ......... _ . _ .. 65 Kirjanpito ........... . 83 ~ (naiset) Puhetaito ............. . 50 Ruotsin kieli ......... . 52 Kansantanhut ......... . Puhetaito kaupungin vir- Englannin kieli ....... . 45 Rytmiliikunta ..... _ ... .

kamiehille ........ .. 74 Venäjän kieli ......... . 51 Kuorolaulu ........... . Keskustelupiiri ....... . Saksan kieli .......... .. 56 Äidinkielen kielioppi ... . 49 Esperanto ........... . 63 Oikeinkirjoitus ja käsialan Käsivarapiirustus, maa-

harjoitus ........... . 50 laus ja tekstaus ..... .

V. TOVERIPIIRITOIMINTA

42 46 54 54 85 64 44

45

45 57 48 38 53 55

Opistolaisten toveritoiminnasta huolehtivat aikaisempien työkausien tapaan eriiaiset opisto­laisryhmät. Opistolaisyhdistys, johon kaikki opistoon liittyneet myös kuuluivat, huolehti mitä moninaisimmissa muodoissa opiston toveritoiminnasta, järjestäen mm. yhteisiä kokous- ja neuvottelutilaisuuksia, retkeilyjä, teatteri-iltoja ja juhlia. Samoin oli suuremmilla opintopii­reillä omat toimikuntansa, jotka kukin huolehtivat edustamiensa opiskelijaryhmien huvi- ja virkistystilaisuuksista. Huomattavimmat juhlat ja yhteistilaisuudet työkauden aikana olivat syyskauden päättäjäisjuhla, itsenäisyysjuhla, vuosipäiväjuhla ja työkauden päättäjäisjuhla. Itsenäisyysjuhlassa piti professori U. Harva juhlapuheen ja lisäksi oli taiteellista ohjelmaa. Syyskauden päättäjäisjuhlassa opiston johtaja piti tervehdyspuheen ja kouluneuvos Y. Länsi­luoto juhlapuheen kansansivistystyön merkityksestä. Työväenopistojen vuosipäiväjuhlassa

110

opiston johtaja piti tervehdyspuheen ja päätoimittaja L. Aho juhlapuheen aiheesta vapaa kansansivistystyö ja sanomalehdistön vaikutus siihen. Työkauden päättäjäisjuhlassa opiston johtaja piti tervehdyspuheen, jossa hän selosti opistotoimintaa työkauden aikana. Eduskunnan puhemies K. A. Fagerholm piti juhlapuheen käsitellen"kansansivistystyön merkitystä demokraat­tisessa yhteiskuntaelämässä. Opistolaisyhdistyksen tilauksesta esitettiin opistolaisille seuraavat teatteri- ja oopperanäytännöt: Kansallisteatterissa Brlnckmannin Karuselli, johon johdantoesitel­män piti taiteilija V. Silvola, Kansanteatterissa operetti Sinitakit, johon johdantoesitelmän piti pääjohtaja V. Veistäjä, ja Suomalaisessa oopperassa Straussin Ruusuritari, johon johdanto­esitelmän piti maisteri J. Kokkonen.

VI. OPISKELIJAT

Opinto-ohjelmaa laadittaessa otettiin mahdollisuuksien mukaan huomioon opiskelijain esittämät toivomukset sekä opetukseen että opintoaikoihin nähden. Pitkien matkojen takana asuvien opiskelumahdollisuuksien parantamiseksi ylläpidettiin kaupungin liitosalueilla opiston sivuosastoja, jotta kaukana keskustasta asuvatkin voisivat käyttää hyväkseen opiston tar­joamia sivistys- ja opintotilaisuuksia. Edullisten työmarkkinasuhteiden vallitessa ovat runsaat ylityöt vaikuttaneet ehkäisevästi monien opiskelijoiden opintoharrastuksiin. Samoin ovat sekä kiihkeä poliittinen toiminta että viJ.1tas huvielämä osaltaan vaikuttaneet, että nuoret opiskelijat ovat jättäneet kesken opintonsa. Myös se, että opistotalosta puuttuu kunnollinen ja riittävä juhlasali, on ollut omiaan lisäämään niitä v~ikeuksia, joita on ollut erilaisten suurem­pien juhla- ym. yhteistilaisuuksien järjestämisessä.

Lukuvuonna 1951/52 oli opiston kirjoissa 1 407 miestä ja 3 499 naista, yhteensä 4 906 hen­kilöä.

Opistolaisten ryhmittyminen sukupuolen, iän, syntymäpaikan, koulusivistyksen ja ammatin mukaan sekä sen mukaan montako vuotta ovat opiskelleet työväenopistossa selviää seuraavasta:

Ikä· Age

16-17 vuotta (yeat's) 18-20 21-29 30-49 50-69 »

••••••• 0· ••••••••••••••••••••••

70- • » .•••••.•..••.•.••.•....•....•.

Miehiä Mole

115 162 491 479 145

11 4

Naisia Yhteensä Female Total

410 525 516 678 916 1407

1140 1 619 484 629

16 27 1/ 21 Tietoja puuttuu (1 nlormation missing) .............. :.

--------~------------------------Yhteensä (Total) 1 407 3499 4906

Miehiä Naisia Yhteensä Maie Female Total

Syntymäpaikka • Pia," 01 birlh

Helsinki ......................................... . 351 815 1166 Muu paikkakunta (Elsewhere) ....................... . 1056 2684 3749

---------------------------------------Yhteensä (Total) 1 40.7 3499 4906

Ammatti • Proless;on Miehiä Naisia Yhteensä % Mal. Female Total

Ruumiillisen työn tekijöitä (Manual workers) .... 924 1322 2246 46 Liike-elämässä ja työnjohdossa olevia (Business

employees and loremen) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 319 1184 1503 31 Kotitehtavissä olevia (Domestic occupation) ....... . 715 715 14 Virka- ja palvelusmiehiä (Ollicials and service men) 111 138 249 5 Muita (Others) ................................ 53 140 193 4

-------------------------------------------Yhteensä (Total) 1 407 3499 4906 100

OpiskeliJain aikaisempi koulusivistys P,evicus school educalion 0/ Ihe sludents

111

Kansakoulu täydellisesti käyty (Complete publie elementary schooling) ..................... .

Kansakoulu osittain käyty (Partial publie elemen-tary schooling) .......... , ..... '.' ........... ,

Kansakoulua käymätön (No publie elementary

Miehiä Male

810

51

Naisia Fe",al.

2 025

133

Yhteensä Total

2835

18~

%

58

schooling) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . . . . . . 19 71 90 2 Oppikoulu tai ammattikoulu{Secontary ortrade school) 514 1237 1 751 35 Tietoja puuttuu (I nformation missing) .. . . . . . . . . 13 33 ~6 1

--~~--------------------------------Yhteensä (Total) 1 ~07 3 ~99 ~ 906 100

OpIstovuodet • Y 141$ al lhe academ" Monesko opIntovuosi • W hich "ea, in order

Miehiä Male

Naisia Female

Yhteensä Tolal

%

1 vuoden (year) ............................. . 2 vuotta (years) ............................. . 3 » ~ & ••••••••••••••••••••••••••••••

5 & ••••••••••••••••••••••••••••••

tai useampi (or more) ....................... .

Opistolaisia ·kaikkiaan (Total)

776 213 12~

78 ~~

172

1 ~07

VII. OPISTON TALOUS

1893 554 28~

158 111 ~99

3 ~99

2669 767 ~08

236 155 671

~ 906

5~

16 8 5 3

14

100

Menot ia tulot. ·Suomenkielisen työväenopiston menot nousivat kalenterlvuonna 1951 13 700 798 mk:aan ja tulot 6685692 mk:aan, kuten seuraavasta yhdistelmästä lähemmin ilmenee:

Menot ja tulot kalenterivuonna 1951 Expen~iture and income during the calendar year 1951 .

Menot • E"pmdil""

Palkat ja palkkiot (Salaries and fees) ....................................... . Vuokra IRent) ........••................................................ Lämpö (Heating) ....................................................... . Valaistus (Lighting) ..................................................... . Siivoaminen (House-cleaning) .................•............................. Vedenkulutus (Water consumption) .............................. : ........ . Puhtaanapito (Cleaning) ............••............•....................... Kaluston hankinta (Acquisition of equipment) ............................. . Opetusvälineet ja kirjasto (Education supplies and library) ................... . Kaluston kunnossapito (Maintenance of equipment) ......................... . Painatus ja sidonta (Printing at~d bindi1zg) ..................... , ..•......... Tarverahat (Incidental expenses) ............... '.' ........................ .

Yhteensä (Total)

Tulot • 1 ncome

Valtionapu (Government subsidies) ......................................... . Oppilasmaksut (Students' lees) ............................................ . Luontoisedut (Compensation 101' wages paid in kind) ......................... . Vuokrat (Rents) ......................................................... . Muita tuloja (Other incomes) ............................................. .

Yhteensä (Total)

8580715 2 Hl3 702

951\ 518 56583 21 786 19 ~8~ 89285

138866 3~5 150 10~ 883 101 895 632 2~~

13 700 798

5732652 ~81 800

58 2~0 329000 8~ 000

6685692

RUOTSINKIELINEN TYÖVÄENOPISTO SWEDISH WORKERS' ACADEMY

Helsingin kaupungin ruotsinkielisen työväenopiston lukilvuotta 1951/52 voidaan pitää hyvin tuloksellisena. Osanottajamäärän lisääntyminen, mikä on ollut sodanjälkeisille vuosille tunnusomaista, jatkui lukuvuonna ilahduttavalla tavalla, joten työkauden lopulla oli opistoon kirjoittautuneiden lukumäärä 1 769. Jos tähän lisätään yli 200 henkeä kuuntelijoita, jotka kävivät opiston lisähuoneistoissa pidetyillä luennoilla, saamme osanottajamääräksi lähes 2 000, mikä on tavallaan ennätys opiston historiassa. Lukuvuodeksi oli suunniteltu seitsemän uutta kurssia, joihin ilmoittautui niin paljon oppilaita, että kaikki kurssit voitiin aloittaa. Opistolaisten omatoimisuuteen kiinnitettiin erikoisesti huomiota. Varsinaisen opiskelutyön miellyttävinä keskeytyksinä olivat opfutomatkat, taidenäyttelyt, teatteri-illat, elokuvaesi­tykset, kirjallisuusillat, musiikkipakinat, illanvietot ja juhlat. Opiston toimintaa vaikeutti vuoden aikana eniten sopimaton ja aivan liian ahdas huoneisto. Osanottajamäärän suuren li­sääntymisen vuoksi oli opiston johdon käytettävä opettajainhuonetta opetustarkoituksiin, mikä toimenpide osoittautui sangen pian monessakin suhteessa epäonnistuneeksi.

1. JOHTOKUNTA, OPPETTAJISTO JA VIRKAILIJAT Johtokuntaan kuuluivat filosofian tohtori G. Cavonius puheenjohtajana, raitiovaunun­

kuljettaja G. Helenius varapuheenjohtajana, muurari V. Hulden, kansliasihteeri K. Snellman, jonka sijalle tuli kevätlukukaudeksi rouva A. Olin, filosofian maisteri T. Steinby ja liittosihteeri B. Sundman jäseninä. Opiston johtaja kuului itseoikeutettuna johtokuntaan ja toimi ohje­säännön mukaisesti sen sihteerinä. Varajäseninä olivat ajuri E. Malmström ja valtiotieteen kandidaatti B. Nybergh. Kaupunginhallituksen edustajana oli kanslianeuvos G. Modeen.

Opiston johtajana oli heinäkuun 1 p:stä 1950 lähtien filosofian maisteri G. Bäck, joka samalla oli opiston ainoa vakinainen opettaja. Opetuksesta huolehti lisäksi 38 tuntiopettajaa, joista viisi opetti vain syyslukukaudella ja kolme vain kevätlukukaudella, sekä q9 esitelmöitsijää.

Virkaa tekevänä taloudenhoitajana oli lukuvuonna rouva G. Ekholm ja kanslia-apulaisena neiti H. Strand. Opistossa oli lisäksi luennoille ilmoittautumisten vastaanottaja, neiti R. Sjöblad, opiskelunneuvoja ja opistolaisten omatoimisuuden ohjaaja, neiti D. Hellgren, eteisvahtimestari, neiti F. Ahlfors ja siivooja, rouva E. Ranta.

II. OPISTON HUONEISTO Opisto toimi Svenska privata läroverket för flickor -nimisen oppilaitoksen talossa, Ritari­

katu 5:ssä, josta sille oli vuokrattu luento- ja voimistelusali, 6 luokkahuonetta, kirjasto- ja lukuhuone, opettajainhuone, kansliahuone, opetusvälineiden huone, halli ja päällysvaatteiden säilyfyshuone. Osa yleisiä esiteb;niä pidettiin Munkkiniemen ruotsinkielisessä yhteiskoulussa, Vallilan ruotsinkielisessä kansakoulussa, Oulunkylän ruotsinkielisessä yhteiskoulussa ja Vanhan­kaupungin' nuorisoseuran talossa. Joulukuussa ja huhtikuussa pidettyjä lopettajaisjuhlia varten vuokrattiin Sibelius-Akatemian suuri sali.

113

111. TYÖKAUSI JA OPETUSSUUNNITELMA Syyslukukausi alkoi syyskuun 10 p:nä ja loppui joulukuun 14 p:nä. Kevätlukukausi alkoi

tammikuun 14 p:nä ja loppui huhtikuun 10 p:nä. Työkausi kesti siis 26 viikkoa. Joka viikko oli syyslukukaudella 146 työtuntia ja kevätlukukaudella 142 työtuntia.

Opetussuunnitelman, jonka johtokunta oli hyväksynyt ennen lukukauden alkua, koulu­hallitus vahvisti syyslukukaudeksi lokakuun 10 p:nä ja kevätlukukaudeksi tammikuun 30 p:nä.

IV. OPETUS Voimassa olevien määräysten mukaisesti tapahtui opetus osaksi yleisten esitelmien, osaksi

luento- ja opintopiirien muodossa. Joissakin aineissa, enimmäkseen kielissä, noudatettiin ope­tuksessa tavallista luokkaopetusta, toisissa taas sovellettiin vapaampia työmuotoja, jolloin pidettiin erikoisesti huolta oppilaiden omatoimisuudesta. Lukuvuoden aikana oli kursseilla joitakin kertoja erikoisopettajia, jotka antoivat opetusta omilta erikoisaloiltaan. Näin tapahtui erityisesti »Mitä on nykyaikainen sosiaalihuolto,) opintopiirissä ja ,)Matkustamme ulkomaille» luentopiirissä. Jotta opistolaiset saisivat ohjausta valitessaan luettavaa, järjestettiin muutamia kirjojen esittelytilaisuuksia ja kirjanäyttelyitä. Musiikista kiinnostuneita opistolaisia varten pidettiin joukko musiikkipakinoita, joita täydensi äänilevymusiikki.

1. Yleiset esitelmät Esitelmät, joiden aiheena olivat eri tiedonalat ja ajankohtaiset kysymykset, pidettiin enim­

mäkseen opiston luentosalissa keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 19.30-21.30. Eräitä esitelmiä pidettiin tilapäishuoneistoissa Munkkiniemessä, Vallilassa, Oulunkylässä ja Vanhassakaupun­gissa. Luentojensa l~säksi opiston johtaja piti puheita eri tilaisuuksissa. Yleisiä esitelmiä pi­dettiin yhteensä 99.

2. Luento- ja opintopiirit Opistossa oli lukuvuonna seuraavat luentopiirit: Kansalaistieto, Psykologia, Maat ja kansat,

Taidematkalla Italiassa, Matkustamme ulkomaille ja Perämoottorista dollarihymyyn sekä seu­raavat opintopiirit: Puhetaito, Sanomalehtioppi, Sairaan- ja lastenhoito, Mitä on nykyaikainen sosiaalihuolto, Hyvää ruotsia, Suomen kieli, Suomesta ruotsiksi, Englannin kieli, Ranskan kieli, Saksan kieli, Venäjän kieli, Italian kieli, Käytännöllinen matematiikka, Algebra, Kirjan­pito, Pikakirjoitus, Konekirjoitus, Piirustus, :).\luovailu, Kitaransoitto ja Naisten voimistelu. Opistossa toimi lisäksi keskustelukerho, laulukuoro ja jousiorkesteri.

Jokainen oppiaine käsitti kaksi viikkotuntia. Useimmissa aineissa oli yksi oppitunti viikossa, joissakin käytännöllisluontoisissa kaksi oppituntia. Opetusaineita oli lukuvuonna 30 ja niissä annettiin opetusta yhteensä 3 7100 tuntia.

Eri aineiden opetuksesta esitetään seuraavat tiedot: Kansalaistieto. Luentopiirissä perehdyttiin hallitusmuodon pääpiirteisiin, Ahvenanmaan

itsehallintoon, kunnallishallintoon ja sosiaaliseen kehitykseen ottaen huomioon olojen paranta­mista tarkoittavat valtion ja kunnan toimenpiteet.

Psykologia. Kahdessa luentopiirissä käsiteltiin psykologian jakoa ja menetelmiä, aistipsy­kologiaa, hermopsykologiaa, sosiaalipsykologiaa, älynmittauksia ja ihmistuntemuksen ongelmia.

Maat ja kansat. Luentopiirissä selitettiin maantietee11iseltä kannalta koko maailman ajankohtaisia tapahtumia sekä perehdyttiin Yhdysvaltojen, Neuvostoliiton ja Kiinan luonnon­rikkauksiin, elinkeinoelämään ja kansoihin.

Taidematkalla Italiassa. Taidehistorian luentopiiri, jossa osanottajat tutustutettiin Italian tunnetuimpiin taideluomuksiin.

Perämoottorista dollarikymyyn. Luentopiirissä opetettiin tavallisimpien moottoreiden ra­kennetta, toimintaa ja käyttöä.

1H

Matkustamme ulkomaille. Luentopiirissä annettiin käytännöllisiä neuvoja ja tietoja ulko­maille matkustaville sekä tietoja, jotka koskivat Englannin, Ranskan, Saksan, Sveitsin, Itä­vallan ja Italian matkareittejä ja nähtävyyksiä.

Puhetaito. Opintopiirissä perehdyttiin puhetaidon alkeisiin ja pidettiin huolitellun suullisen esitystaidon käytännöllisiä harjoituksia.

Sanomalehtioppi. Opintopiirissä oli nykyaikaisen sanomalehtikirjoittelun käytännöllisiä harjoituksia, joissa kiinnitettiin erikoisesti huomiota oikeakielisyyteen.

Lasten- ja sai1'aanhoito. Opintopiirissä oli aiheina henkilökohtainen hygienia, potilaanhoito; ensiapu onnettomuustapauksissa, haavojen hoito; äitiyshuolto sekä lapsen ravinto, ruumiil­linen ja henkinen kehitys, jokapäiväinen hoito ja kasvatus.

Mitä on nykyaikainen sosiaalihuolto. Opintopiirissä käsitellyt aiheet koskivat sosiaaliapua, vanhuuden ongelmia, kansaneläkettä, orpoja, suojelukasvatusta, irtolaisia, alkoholisteja sekä huoltopoliisin työtä. Tehtiin useita opintoretkiä.

Hyvää 1'uotsia. Kurssi käsitti tavallisimpia fiulandismejä, huoliteltua kieltä, eri tyylejä ja ainekirjoitusta.

Suomen kieli. Opintopiirissä oli 4 vuosikurssia, joissa 4 opintoryhmää. 1 kurssilla luettiin Harry Strengin Suomen kielen alkeiden 1 osaa, II kurssilla saman oppikirjan II osaa, III kurs­silla Hilja Hirnin Översättningsuppgifter till Finska, 1 osaa ja IV kurssilla Harry Strengin Kortfattad satslära sekä Airion ym. Gymnasialuppgifter, toista osaa. Kaikilla kursseilla oli suullisia ja kirjallisia harjoituksia, joissa kiinnitettiin huomiota nykyaikaiseen suomalaiseen kielenkäyttöön.

Suomesta 1'Uotsiksi. Kurssilla käännettiin virastokieltä hyvälle ruotsin kielelle sekä annettiin opastusta kääntämistekniikassa.

Englannin kieli. Opintopiirissä oli neljä vuosikurssia, joissa yhteensä 13 opintoryhmää. 1 kurssin ryhmillä oli oppikirjana Reuter-Rosenius-Ekholm: Leam English 1, II kurssin ryhmillä oli osaksi sama oppikirja, osaksi Jerome K. Jerome: Three Men in a Boat, III kurssin ryhmillä Hakulinen-Rautavaara: Seven American Short Stories ja IV kurssin ryhmillä Alice in Wonderland. Kaikilla ryhmillä oli suullisia ja kirjallisia harjoituksia. Neljättä kurssia johti syntyperäinen englantilainen opettaja.

Ranskan kieli. Opintopiirissä oli neljä vuosikurssia, joissa yhteensä kuusi opintoryhmää. Oppikirjana käytettiin A. L. Sohlbergin Fransk elementarbok nimistä kirjaa, paitsi IV kurssilla, jossa luettiin erilaista ranskankielistä.tekstiä. Kehittyneimmillä ryhmillä oli suullisia ja kirjal­lisia harjoituksia. Neljättä kurssia johti syntyperäinen ranskalainen opettaja.

Saksan kieli. Kolme vuosikurssia, joissa oli kolme opintoryhmää. 1 kurssilla oli oppikirjana Solmu Nyström: Lärobok i tyska 1, II kurssilla saman oppikirjan II osa ja III kurssilla Erich Kästner: Drei Männer im Schnee. Kaikilla ryhmillä oli suullisia ja kirjallisia harjoituksia.

Venäjän kieli. Yksi vuosikurssi oppikirjana Aström-Gyllenbögel: Rysk elementarbok. Italian kieli. Kaksi vuosikurssia, joista ensimmäisellä opetettiin ~talian kielen alkeita.

Opetuksen kustansi Italian kulttuuri-instituutti. Toisella kurssilla harjoiteltiin tekstin lukemisen lisäksi yksinkertaista keskustelua~

Käytännöllinen matematiikka. Kurssilla kerrattiin kansakoulun aritmetiikka, opetettiin laskutikun käyttöä ja yksinkertaisten trigonometristen tehtävien ratkaisua.

Algeb1'a. Kur~iin kuului ensimmäisen asteen yhtälÖiden ratkaisemista sekä erilaisten mate­maattisten tehtävien käytännöllistä soveltamista. Oppikirjana käytettiin Lesch-Fa1ck: Algebra I för mellanskolan.

Ki1'janpito. Kahdelle opintoryhmälle opetettiin kirjanpitotekniikkaa ja taseen laatimista. Tutustuttiin kirjanpitolakiin sekä ajankohtaisiin kirjanpitotehtäviin.

Pikaki1'joitus. Kolmen vuosikurssin päämääränä oli itsenäisten pikakirjoitustehtävien suo­rittaminen Gabelsbergerin menetelmää käyttäen. Oppikirjana käytettiin E. A. Fabritiuksen Lärobok i stenografi.

Koneki1'joitus. Kolmella ryhmällä oli Touch-menetelmän mukaisia sormiharjoituksia sekä tekstin, liikekirjeiden ja laskujen kirjoittamista.

115

Piirustus. Kurssiin sisältyi lyijykynä- ja hiilipiirustusta, akvarellimaalausta, asetelma­aiheita ja vartalotutkielmia. .

Muovailu. Kurssiin kuului tavallista muovailua, keramiikkaa ja y~inkertaista kuvan­veistoa.

Kitaransoitto. Neljälle ryhmälle opetettiin kitaran käytön alkeiskurssi ja sen jälkeen nuo­teista soittamista.

Naisten voimistelu. Muokkausvoimistelua, pallopelejä ja leikkejä.

Keskustelu. Toiminta tapahtui yhdistys-periaatteita noudattaen, jolloin oppilaat saivat kokous- ja yhdistystekniikan sekä julkisen esiintymisen harjaannusta. Keskusteluissa käsi­teltiin ajankohtaisia yhteiskunnallisia ja sivistyksellisiä kysymyksiä.

Kuorolaulu. Kuoro, jonka muodosti 32 jäsentä, harjoitteli joukon sekakuorolauluja ja lau­lelmia sekä esiintyi illanvietoissa ja juhlissa.

Orkesterisoitto. Orkesteri harjoitteli joukon jousiorkesterille sovitettuja klassillisia ja helppo­tajuisia kappaleita sekä soitti illanvietoissa ja juhlissa. Syyslukukaudella orkesteri antoi 20-vuotisjuhlakonserttinsa ja kevätlukukaudella kevätkonsertin.

Seuraavasta yhdistelmästä ilmenee oppilaiden ja opintoryhmien lukumäärä eri oppiaineissa.

V. TAIDENÄYTIELYT JA RETKEILYT Lukuvuonna tutustuivat opistolaiset Taidehallissa niin kotimaiseen kuin ulkomaiseenkin

vuosisadanvaihteen jälkeiseen taiteeseen sekä ranskalaiseen nykytaiteeseen. Yleisiä tai eri opintopiirien retkiä tehtiin erilaisiin laitoksiin, kuten kunnalliskotiin, Töölön

lastenkotiin, Arabian lastenseimeen, poliisilaitoksen huolto-osastoon ja Hufvudstadsbladet'in toimitaloon.

VI. TEATIERI-ILLAT Opistolaiset saivat 50 %:n alennuksen teatterilipuista. Ruotsalainen teatteri antoi opistolle

kuusi ja Lilla Teatern pari esitystä. Porvoon työväenopiston amatööriteatteri esiintyi myös kerran opistolaisille. Teatteriharrastus oli opistossa suuri, mitä lukuisat teatterissa käynnit selvästi osoittivat.

VII. ELOKUVAESITYKSET \

Sekä illanvietoissa että juhlissa samoin kuin eri kurssien opetuksen yhteydessä käytettiin elokuvia enemmän kuin ennen. Ulkomaiset lähetystöt ja järjestöt antoivat hyväntahtoisesti elokuvia opiston käytettäväksi. Välittömästi lukuvuoden loputtua saattoi opisto hankkia ta­lousarvioon merkityillä määrärahoilla äänielokuvakoneen, mikä tulevaisuudessa takaa .elo­kuvalle yhä vahvemman aseman opetusvälineenä.

VIII. YHT~YDET ULKOMAIHIN JA TOISIIN OPISTOIHIN Ulkomaisista yhteyksistä mainittakoon yhteistyö British Councilin kanssa, joka kustansi

opistolle varjokuvin valaistun . englanninkielisen esitelmän. Lukuvuonna vieraili opistossa kaksi ruotsinmaalaista, yksi norjalainen ja yksi tanskalainen esitelmöitsijä sekä muilta paikka­kunnilta ·seitsemän kotimaista esitelmöitsijää. Yhteyden ylläpitämiseksi tehtiin molemmin­puolisia vierailuja maan muihin ruotsinkielisiin työväenopistoihin. Opiston johtaja vieraili siten kuudessa ruotsinkielisessä opistossa. Yhteistyö kaupungin suomenkielisen opiston kanssa oli hyvä ja sen näkyvänä ilmauksena oli johtajien henkilökohtaiset tapaamiset sekä opisto­laisten edustus illanvietoissa.

IX. ILLANVIETOT JA JUHLAT Lukuvuonna järjestettiin opiskelutyöhön tervetulleena vaihteluna ja toverihengE:ll vahvista­

miseksi useita yleisiä illanviettoja ja juhlia. Oman huoneiston ahtauden vuoksi oli monet niistä järjestettävä muissa huoneistoissa.

116

Lukukausien lopussa järjestettiin suurelle yleisömäärälie lopettajaisjuhlat Sibelius-Aka­temian suuressa salissa, jolloin arvokkaasta ohjelinasta huolehtivat opiston opettajat ja op­pilaat ulkopuolisten taiteellisten voimien avustamana.

X. OPISTOLAISTEN OMATOIMISUUS Opetuksessa pidettiin hyvin tärkeänä oppilaiden aktiivista ja itsenäistä työskentelyä.

Monia hyviä tilaisuuksia omatoimisuuteen ja aloitteisiin oli opiston toverikunnassa, johon asetusten mukaan kuuluivat kaikki opistoon kirjoittautuneet. Toverikunta järjesti kokouksia, keskustelutilaisuuksia, retkiä ja juhlia. Vapaaehtoinen jäsenmaksu oli 30 mk vuodessa. Toveri­kunnan puitteissa toimi toveripiirineuvosto, jossa kaikki opintopiirit olivat edustettuina jäsen­määränsä mukaisesti. Neuvosto kokoontui kaksi kertaa lukuvuoden aikana ja käsitteli kysy­myksiä, jotka koskivat opetusta, toverikuntaa ja opiston toimintaa yleensä.

XI. KESÄTOIMINTA Yhteyden säilyttämiseksi oppilaiden välillä myös kesäloman aikana järjestettiin joitakin

illanviettoja, joiden pääohjelmanumerona oli esitelmä, sekä retkeilyjä. Toukokuun aikana pidettiin siten Mörne-ilta ja tehtiin Aulangolle retki, johon osallistui seitsemisenkymmentä opistolaista. Helluntaina osallistui viitisenkymmentä opistolaista Porvoossa pidettyyn ruotsin­kielisten opistojen yhteiseen kesäjuhlaan. Työväenopistojen liiton XI edustajakokouksessa oli opistosta paljon edustajia. Keskustelukerholla oli oma kesäohjelma, johon kuului retkeilyjä eri paikoille kaupungin ympäristöön.

XII. OPINTOMAKSUT Kaikki opistoon kirjoittautuneet suorittivat 30 mk:n opintomaksun koko vuodelta. Jokaisen

vieraan kielen opetuksesta maksettiin lisäksi 100 mk.

XIII. APURAHAT Eräästä kaupungin hoitamasta rahastosta opisto sai 1 525 mk, joka jaettiin apurahana.

XIV. OPISTOLAISET Opistoon kirjoittautuneita oli lukuvuonna yhteensä 1 769 henkilöä, joiden jakaantuminen

sukupuolen, iän, koulusivistyksen ja ammatin mukaan ilmenee seuraavista taulukoista. Tiedot koskevat koko lukuvuonna opistoon kirjoittautuneiden lukumäärää.

Oppilaat sukupuolen, iän, ammatin ja koulusivistyksen mukaan.

Students grouped according to sex, age, projession and school education.

Sukupuoli . Sex

Miehiä (M ale) Naisia (Female)

Ikä· Age

16-1 7 vuotta (year) 18-20 21-29 30-

Yhteensä (Total)

. . ................................ Yhteensä (Total)

Opintopiirit Study drele.

313 1 187

1500

159 167 402 772

1500

Luennot Leetu,"

37 232

269

26 243

269

Yhteensä Total

350 1 ft19

1 769

159 167 428

1 015

1 769.

117

Opintopiirit Luennot

Ammatti . Profession SI .. dy ci,cles Lectu.,es

Virkamiehiä, vapaiden ammattien harjoittajia (Oflicials, professional men etc.) ......................... .

Itsenäisiä liikkeenharjoittajia (1 ndependent business men) Konttoristeja, liikeapulaisia, työnjohtajia (Oflice clerks,

shopassistants, foremen) ......................... . Teollisuus- ja ammattityöntekijöitä (Factory workers,

professionals) ................................. . Muita työntekijöitä (Other workers) ............... . Muun ammatin omaavia (Persons engaged in other pro-

fession) ....................................... . Kotiapulaisia (Domestic servants) ................. . Perheenemäntiä (Housewives) ..................... . Vailla erikoista tai tunnettua ammattia (Persons with

no special 01' known profession) ................. .

Yhteensä (Total)

Miehiä Naisia Male Female

61 135 8 10

91 554

66 44 19 12

13 76 31

174

55 151

313 1 187

Miehiä Naisia Male F .. 1UJk

24 84 2

1 53

6 11 2 1

2 2 3

78

37 232

Koulusivistys . School education Opintopiirit Luennot Stvdy c;,cles

Kansakoulu (Public elementary school) ................... . 274 Oppikoulu (Secondary school) ........................ , .' .. 871 Ammattikoulu (Trade school) ........................... . 147 Kansanopisto (People's high school) ..................... . 29 Seminaari (Training-college) ........................... . 38 Ylioppilastutkinto (Matriculation examination) ........... . 113 Yliopistollinen tutkinto (University degree) ....•........... 28

Yhteensä (Total) 1500

XV. ,MENOT JA TULOT KALENTERIVUONNA 1951 Income and expenditure during the calendar year 1951

Menot . Expenditure

Lectu,es

90 142

11 4 5 9 8

269

Palkat ja palkkiot (Salaries and fees) ....................................•. Vuokra (Rent) ......................................................... . Valaistus (Lighting) ..................................................... . Kaluston hankinta (Acquisition 0/ equipment) ............................. . Opetusvälineet ja kirjasto (Educational supplies, library) ................... . Painatus ja sidonta (Printing and binding) ...............•................ Tarverahat (M iscellaneous expenses) ....................................... .

Yhteensä (Total)

Tulot . 1 ncome

Yhteensä Tolal

Miehiä Naisia Male Female

85 219 10 10

92 607

72 55 21 13

15 78 34

252

55 151

350 1 419

yhteeDsä Total

36ft 1 013

158 33 43

122 36

1 769

Mk· Ma,ks

3953911 ft09650

2496ft 24775 37 818 6ft 328

294 813

4 810 2~9

Valtionapu (Government subsidies) .......................................... 2 485 917 Oppilasmaksut (TerminaI fees) ........... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 169580

Yhteensä (Total) 2 655 4,97

II

TAULUSTO TABLES

1. Kouluikäiset 'apset lukuvuonna 1951/52 Barn i skolåldem läsåret 1951/52

Children of school age, school year 1951/52

Rekisteröityjä lapsia • Inregistrerade barn Chilaren ... ,olka in school register

Suomenk. luettelossa Ruotsink. luettelossa 1 finska registret 1 svenska registret

Kaikkiaan lna11es

1" Im"is" regisler 1" slDeai,II regisl., Grana lolal

Lapsia, joita opetettiin Baro, som undervisades i

Children instructed in schools etc.

Helsingi.n kansakouluissa· Folkskolor i Helsing­fors (Publie elementary schools in Helsinki) ...

. Kansakouluissa muualla . Folkskola på annan ort (Public elementary schools elsewhere) ......

. Valmistavassa koulussa tai muussa vastaavassa I koulussa Förberedande eller annan mot­

svarande skola (Preparatory schools) ......... Oppikoulussa Läroverk (Secondary schools) Ammattikoulussa tai muussa vastaavassa kou­

lussa . Yrkesskola eller annan motsvarande skola (Trade schools) ............................. .

Kuuromykkäin tai sokeainkoulussa Döv-stums- eller blindskola (Blind school 01' deaf-mutes school) ...................................... .

Jossakin muussa koulussa· Annan skola (Other schools) .............................................. ..

Kasvatuslaitoksessa . Uppfostringsanstalt (Reformatory) ...................................... .

Kotona kansakoulun johtokunnan valvonnan alaisena Hemmet under folkskoldircktio­nens uppsikt (At home under the controt of public elementary school board) ................. .

Yhteensä, Summa (Total)

Lapsia, Jotka eivät nauttineet opetusta Barn, som loke Atnjöto undervlsnlng

Children not having been instructed

Oppivelvollisuus suoritettu . Läroplikten full-

tIl~d' ~~e: .. "

11304.

215

4.00 394.2

358

10

4.5

160

9

16443

::>;g~

ilf tIl'd' ~.~::: ~ ~ t;"oa ....

9888 21192 2236

232 "4.4.7 132

4.01 801 37 4.590 8532 1538

221 57~ 90

2 12 1

25 70 2

52 212 19

4. 13 2

15415 3185lJ 4057

gjord (Compulsory education achieved) ...... . 283 24.2 525 112 Oppivelvollisuus vielä suorittamatta Läro-

plikten icke fullgjord (Compulsol'Y education not achieved) ......... ...... ............ ............ 99 85 184. 14.

Yhteensä, Summa (Total) 1 3821 3271 70911 1261

Kaikkiaan' Inalles (GI'and total) 16825 15742 32567 4183

::>;g~ .Il- .... t-g~

2037

120

4.4. 2000

60

2

4.

3

1

4,271

136

14-

150

1 4421

~f~ tIl'~ !!11-i 00><

~ t. ::>~.'<l ~å~ ~~g Epol i!.f' >11l:l: ~,

4. 273 1354.0 11 925 254.65

252 34.7 352 699

81 4.37 4.4.5 882 3 53~ 54.80 6590 12070

150 4.4.8 281 729

3 11 4. 15

6 4.7 29 76

22 179 55 234.

3 11 5 16

8 32~ 20500 19686 40186

24.8 395 378 773

~ 113 99 ~12

2761j 508j 477\ 985

8 6~ 21008 20163 41171

3·

2. Kaupungin ylläpitämien opetuslaitosten oppilaat syksyllä 1951

Elever i av staden upprätthållna undervisningsanstalter hösten 1951

Pttpils in municipal schools autumn term 1951

Opetuslaitokset . Undervisningsanstalter Municipal schools

Lastentarhat· Bamträdgårdama (Kindel'gal'tens) ........ . Sedmigradskyn pientenlastenkoulut ja Marian turvakoti

Sedmigradskys småbarnsskolor och Marlas asyl (Sedmi-gradsky nUl'sery schools and Maria asylum) .............. .

Koulukotien kansakoulut . Skolhemmens folkskolor (Day home schools) ..................................................... .

Suomenkieliset kansakoulut . Finska folkskolor (Finnish public elementary schools) ...................................... .

Ruotsinkieliset kansakoulut Svenska folkskolor (Swe-dish public elemental'Y schools) ................................ .

Valmistava poikien ammattikoulu· Förberedande yrkes-skolan för gossar (Preparatory trade school /01' boys) ..... .

Valmistava tyttöjen ammattikoulu· Förberedande yrkes-skolan för flickor (Preparatory trade school /01' girls) .. .

Kirjapainokoulu . Boktryckeriskolan (Pl'inters' school) .. . Kähertäjäkoulu . Frisörskolan (Hairdressing school) ..... . Verhoilija-ammattikoulu Tapetserarskolan (Upholsters'

school) .............................................................. .

Yhteensä· Summa (Total) %

Suomenkielinen työväenopisto Det finska arbetarlnsti-tutet (Finnish workers' academy) .......................... .

Ruotsinkielinen työväenopisto . Det svenska arbetarlnsti-tutet (Swedish workers' academy) .......................... .

Yhteensä Summa (Total) %

Sukupuoli • Kön Se"

Äidinkieli • Modersmål N ative lang .. age

1------~------~~----~------.-----~IYh~må

Mp Mk

Males

Np Kk

Females

Suomi Finska F,nn,sh

2 292 2 2tr. 3 657

90 109 13

92 20 110

11 r.07 9 997 21 08r.

2271

r.6r.

177

20r.9

--328

tr. 65

381

377

286 153

55

16 813 tr. 796 2613r. 53.2 r.6.8 82.7

1 r.07 3 r.99

350 1 r.19

18570 197tr.1 r.8.5 51.5

Ruotsi Svenska Sweå,sh

839

182

1

269

3909

87

r.2 38 10

2 .

5379 17.0

Muu kieli Andra språk 0111"

10

r.

1

51

30

Summa TotlJl

r. 506

199

112

21 r.0r.

r. 320

r.6r.

328 191

65

20

96 31 609 0.8 100.0

r. 906

1 769

II 3828r.

100.0

3. Eri lastentarhain oppilasmäärä lokakuun 1 p :nä sekä toimintapäivien ja hoitopäivien luku­määrä kalenterivuonna 1951

E1evantalet i de olika barnträdgårdarna den 1 oktober samt arbetsdagar och närvarodagar under kalenderåret 1951

Number 0/ pupils at the kindergartens as per October 1st as well as the number 0/ working days and days 0/ presence during the calendar year 1951

>:f~ :.:=~ ~i~~ >:=-~'O -~~~ .. ': ~:fi:r " I!.o ~ e. 0

~II :::!....:e. ~bl}; ~ilt~ ,,~....:e. tlbl}; li <l~o iiro [. ör i!1 iif .3 .. ~. g. 'r i ~I t-~ [lf~=: ~ 1 0: ~ • SD o.'=',.. ...... ~l b'

Iii ... tl~ [ äfJfi ~!?ig :t" • ~a. .. <l

111 ..... =- !~ ~ g;'( ~[e Laitokset ~'!Sl !.g" .. .... ~'" ~iål 3.[ .. ~·r~~'t~ e §: a .... ~h~~ a .. aS.!. !li!f~ !I~5'~ ~. ~

Anstalter ... ia.r ,,~ 1 nstitutions hi I,äsnäolopäivlä

Oppilaita lokakuun 1 p:Dä 'ToIminlapAivill v. 19(;1 v. 1951 • Nir· 16 Elever den 1 oktober Arbetsdagar år 1961 varodagar år .. P .. pils IIS PM Oclobet: III W"''''''' "YJ ... I95I 1951 • D"YJ 0/

prt .... ce ... I95I

Kaksikieliset Tvåspråkiga (Bilingual) ........................ 698 186 50 71 819 1707 206 84'1 ·138611 215

Ebeneserkoti Ebeneserhemmet 253 53 50 19 322 214 206 286 55896 77 Haagan . Haga ..................... 48 17 - - 48 214 - - 7475 19 Lauttasaaren . Drumsö ............ 82 13 - - 82 214 - - 11 044 20 Oulunkylän Aggelby ............ 75 20 - - 75 210 - - 13009 40 Pasilan Fredriksberg ............. 77 27 - - 77 215 - - 13131 -Pitäjänmäen Sockenbacka ... 33 13 - - 33 213 - - 5763 19 Toukolan . Majgård ............... 80 26 - - 80 214 - - 14 054 40 Toukolan kunnallinen lastenseimi Komm. barnkrubban i Majstad - - - 35 35 - - 267 6407 -Vallilan kunnallinen lastenseimi Komm. bamkrubban i Vallgård - - - 17 17 - - 294 3860 -Aula .................................... 50 1~ - - 50 213 - - 7972 -

Suomenkieliset· Finska (Finnish) 2538 774 230 250 3018 6454 1'024 2294 52513'1 755

Ahtola .................................. - - 50 - 50 - 206 - 8371 -Alku .................................... 134 38 - - 134 214 - - 17143 40 Alppimaja ........................... 101 25 - 19 120 215 - 291 24554 40 Annala ................................. 78 23 - - 78 216 - - 13170 -Hakaniemi ........................... 52 27 - 17 69 213 - 265 12 730 40 Kaartintorppa ........................ 100 25 - - 100 214 - - 17267 78 Kaleva ................................. 75 25 - - 75 214 - - 12130 -Kallio ................................. 101 26 - - 101 214 - - 16535 -Kalliorinne ........................... 76 26 - 33 109 216 - 294 21 331 -Kotikallio ........................... 103 40 44 36 183 215 206 288 34335 73 Kotivara .............................. - - 44 - 44 - 205 - 7381 -Leppäsuo .............................. 75 28 - 42 117 214. - 290 26391 77 Meripirtti .............................. 75 31 - 30 105 214 - 293 24665 19 Onnela ................................. 107 27 - - 107 214 - - 19198 -Pakila ................................. 50 24 - - 50 215 - - 8806 40 Pienola ................................. 73 28 - - 73 212 - - 12382 -Pirkkola .............................. 42 - - - 42 206 - - 6626 -Päiväpirtti ........................... 126 25 - - 126 210 - - 21112 76 Päivölä ................................. 100 25 - - 100 215 - - 17122 40 Pääskylä .............................. 77 39 - - 77 212 - - 13544 19 Rauhala .............................. 101 27 - - 101 214 - - 16789 -Ruskeasuon ........................... 77 25 - 28 105 71 - 6.8 4792 -Santahaminan ........................ 54 - - - 54. 204 - - 9107 -Sirkkula .............................. 76 26 - 15 91 211 - 213 16606 40 Suomenlinnan ........................ 80 - - - 80 203 - - 12684 -Tapiola ................................. 75 25 - - 75 216 - - 12566 19 Terhi .................................... 50 24 - - 50 215 - - 8440 -Toimela .............................. - - 47 - 47 - 206 - 8673 -Topeliuksen ........................... 74 26 - 30 104 215 - 292 18901 19

I

:.:~~ .=~ l~~~ iifu l~~~ .. =~ ~a.o

:ii !ii .... ~!e. 'ei

{li ~ii :::f"e. ..,(1);:1 ~ ät;:: ~f:i q,,"=-~~g, S<l<l [.öf ~ ~ .!"~~8i ~~

~i" -..e;OQ. .lD 8.1:l ..

~[i iaf tU .. t:::IJ:: - i .. ~a~~ ~li'ia ~ I ".~p ..... =- ~""i 9,g , ""':.: ~ ~ ... 8~ 3,g' f'~I~i ~:ä~ i rif ~ l .! Laitokset ~ ~g ..!!~~ iir~~ = ....

II ~ ~~' = .... S' ~ äg j'h Anstalter ! .. Q. ~ t I • _ :1~

"fr 1 nstitutions i ,[ Qppila.lta lokakuun '1 p:nä

I,äsnäolopälvlä ~ i ToImIntapäivIä v, 19&1 v. 1951 • När- ! E1ever dm 1 oktober Ar~tsdagar 4r 1951 varodagar 4r P",p'ls IIS p~ Octob~ zst Work'''g /lay • • " I95I 1951 • Day. 0/

presence ." '95I

Touhula ............................... :. 78 26 - - 78 215 - - H 040 19 Valkama .............................. 101 27 - - 101 212 - - 19 757 76 Vallila .................................. 103 29 - - 103 209 - - 18097 40 Virkkula .............................. 75 33 - - 75 211 - - 13218 -Vuokko .............................. 49 24 - - 49 215 - - 8640 -Väinölä ................................. .- - 45 - 45 - 201 - 8034 -Ruotsinkieliset . Svenska

(Swedish) ........................... 654 200 - 15 669 1703 ' - 293 106070 38

Barnabo .............................. 75 25 - - 75 215 - - 11 440 -Bertha-Mariahemmet ............... 168 41 - - 168 2H - - 27361 19 Elka .................................... 25 - - 15 40 203 - 2,93 7481 -Fylgia ................................. 81 28 - - 81 215 - - 8887 -Hemgård .............................. 75 28 - - 75 2H - - 13059 19 Solhem ................................. 75 26 - - 75 215 - - 12439 -Solhälla .............................. 80 26 - - 80 212 - - 12951 -Tomtebo .............................. 75 26 - - 75 215 - - 12452 -

Yhteensä • Summa (Total) 1 38901 1 1601 2801 336145061 986411230134341 769 8181 1 008

1) Kokopäiväosastojen lapset kuuluivat puolipäiväosastoihin. joten näiden lukuihin sisältyvät myös kokopäivä­lapset. - Alla barn på heldagsavdelningarna besökte jämväl halvdagsavdelningarna och ha inräknats i summan för dessa. - The child,.en in nu,.se,.y sections also went to the kinde,.ga,.tens and a,.e. the,.ejo,.e. induded in these ligu,.es.

4 .. Lastentarhojen oppilaat ryhmitettyinä sukupuolen, äidinkielen, syntymäpaikan ja iän sekä vanhempien säädyn tai ammatin mukaan toimintavuonna 1951/52

Elever i barnträdgårdarna, fördelade efter kön, modersmål, födelseort och ålder samt föräldrarnas stånd eIler yrke arbetsåret 1951/52

Kindergarten pupils, grouped according to the sex, place 01 birth and age, as welt as the class and prolession 01 parents, school year 1951/52

oppilaat, jotka kalenterlvuonua 1951 täyt-Äidinkieli Syntymäpaikka

Vanhempien sääty tai am-Sukupuoli tivät • Elever, som under kalenderåret matti· Föräldr. stånd en. Kön . S.x 1951 fyllde . P"Pils having i .. I95I ,.aeheli Modersmål Föde1seort yrke • Clas. en' prof.ssi""

'-! Ilo. ag. of N ative language Plae. of bi,th of thl pa,ent.

[~~ :::: [ .... :l~ S?~:::: S?~:::: ,... ~<i ... ~ Q':lr·j ::::

Osasto ja opetuskieli ~ ~o " ... :::~ ... ~S !l"''' ;:l ~t;. ~'ll~>q~~.~ :»5.

"d ...,

(Jl ~ " i!l. -:-.~~. l; ..

" 01 a S' 'i :;.~ ~ ~ ~ ~ g m S? ~ f3" A vdelning och " a..g 0 ~ f-1 2 3' E, 5 6 7 8- " " ~ & (')"S; g"d ! ... (Jl 9 ~ ",. E. '" r:; jo, "" "''''''' Iö' §. 0 ",0 !O' :010= o fD' ~ J. ~ i: I ~ (1) ~

undervisningsspråk l;"m: bl ,r ~~. ~!! ca=-~~!? ;! å § .... Il ~[:.~ ~~F:'~QM Section and language 0/ o~ ~'" ~ . ~. S? ~ ii1 <::. ~ "9 9 ~ .. -[9 ~.

t-~ z:.~ "'(Jl ~~ ~ -2.~ä E~~ ~ 5 § 9 2 . '0'< ~llli' "~å~~S: instruction }~f .. ~

""9' .....

'" I!. ~"" .... _. - O' ... q ~~ %.;~ll· ~~ !~g 1: ~ 0

== vuotta "

il I :t:. ~ ~ ~ .... t:i --,II';" t:.

m ~ ~ ~

~~~~8~a- ~:!1§ g n. "'!(I:I ",~~,... o&:; år ~ Ii' .... ::Ii'" t: ~ . .., '" t::: .... 1:\1 • ,... n ~ .. years i·~ = 1::-"= H'~ ~ ~W ~l;~,. H?~ . p.i :r. ~ ~~~ ~ =,... r"f> .,... ~ ,... ... '" ~. . . r;o~ fL' ~ • Oppilaita lokakuun 1 p:nä . Elever den 1 oktober . Pupils as per October 1 st

Osasto' A vdelning' Section

Puolipäiväosastot1) • Halv-dagsavdelningar1) (Kin-

3 g90 dergal'tens1) ) ............... 1948 19/.2 - .3 335 841 1395 1270 14 32 3074 807 93605 6 71 190 18 673 808 1530 879 Kokopälväosastot· He1dagsavde1·

nlngar (N .. ,..,y .• eeti"".) ......... 1160 626 534 - 3 144 291 419 285 10 8 924 235 1 1090 3 13 43 11 80 219 493 368 Koululasten päiväkodit Daghem för skolbam (Day

hiJmes /01' school children) 280 159 121 - - - - - 16 84 180 261 19 - 244 - 9 26 1 12 35 149 84 Lastenseimet . Bamkrub-

bor (Day nurseries) ...... 336 185 151 74 121 106 34 1 - - - 322 13 1 332 - 1 3 - 28 33 163 112 Yhteensä' Summa (Total) 4506 2292 2214 74 124 441 875 1396 1286 98 212 3657 839 10 4181 6 81 219 19 713 876 1 842 1075

Opetuskieli U ndervisningsspråk

Language 0/ instruction

Kaksikieliset . Tvåspråkiga (Bilingual) ............... 819 410 409 15 22 88 171 247 191 29 56 669 147 3 767 2 22 27 1 109 115 350 245

Suomenk. osastot • Finska avd. (Fi .... ish .eeti"".) .................. 682 358 324 15 22 79 195 192 160 29 &6 665 133 3 636 - 19 26 1 86 105 294 197 Ruotsink. osasto • Svenska avd. (SUleliish seeli"".) .................. 137 52 85 - - 15 36 55 31 - - 4 14 - 131 2 3 1 - 23 10 66 48

Suomenkieliset . Finska (Finnish) .................. 3018 1541 1477 51 93 297 565 906 884 68 154 2960 53 52790 3 47 167 11 465 540 1285 728

Ruotsinkieliset . Svenska (Swedish) ... ...... ...... ... 669 341 32~ 8 9 56 139 243' 211 1 2 28 639 2 624 1 12 25 7 139 221 207 102

Yhteensä, Summa (Total) 1 45061229* 21411 74112414411 87511396112861 9812121136571 8391101141811 61 81/ 219/ 19// 713/ 8761 184211075

1) Ks. alav. 1 s. E,*.

~

7·

5. Lastentarhain oppilaiden lasten terveydentila toimintavuonna 1951/52 1)

Hälsotillståndet hos elever i barnträdgårdarna arbet3ål'et 1951/52 1)

Condition 01 health 01 the kindergarten pupils school year 1951/521)

Yleistila AUmän tillstånd General condition

Lastentarhat BarnträdgArdar Kindergart ....

Poikia I TyttOjä I Yht. I Gossar Flickor Summa Boys Gi,ls Tolal

%

Hyvä Gott (Good) ................................................................................. 220 231 451 69.2 Tyydyttävä Nöjaktigt (Satisjactory) ......................................................... 100 81 181 27.8 Epätyydyttävä Otillfredsställande (U nsatisjactop'Y) .;... .. _ .. _ ........ ;... .. ;... .. .;. .. ;.;..;... .. ;... .. .;. .. .;. .. ;.;.. _ .. ....; .. _ .. ;.;..;... .. _ .. .;. .. _. -i-. _ ........ 1_2;-__ 7;...:-_ ..... 1...;.9.;-.......;3;.;...0

Yhteensä Summa (Total) 332 319 651 100.0

Todetut taudit Konstaterade sjukdomar Verijied illnesses

Keuhkotuberkuloosi Lungtuberkulos (Tuberculosis pulmonum) .................... . 1 - 1 0.2 Ilmaputkentulehdus Luftrörskatarr (Bronchitis) ......................................... . 6 9 15 2.3 Sairaalloisia muutoksia sydämessä Hjärtaffektioner (Ajjectjones cordis) ........... . 6 5 11 1.7 Puhe epäselvä Otydligt målföre (Vitia locutionis) ...................................... . 5 3 8 1.2 Vatsatauteja Magsjukdomar (Morbi ventris) •••.......................................... 4 5 9 1.4 Napatyrä Navelbrock (Hernia umbilicalis) ............................................... . 1 3 4 0.6 Kihomatoja Springmask (Oxyuriasis) ..................................................... . 1 - 1 0.2 Ihottuma Hudutslag (Exanthema) ........................................................... . 11 7 18 3.0 Kastelu . Ofrivillig urinering (Enuresis) ..................................................... . 7 7 H 2.2 Henkinen jälkeenjääneisyys Psykisk efterblivenhet (Retardatio mentis) ........... . 8 5 13 2.0 Selkärangan käyristymisiä Skolios (Scoliosis) ............................................ . 5 1 6 0.9 Kuuromykkä Dövstum (Surdomutitas) ..................................................... . - 1 1 0.2

6. Sedmigradskyn pientenlastenkoulut ja Marian turvakoti toimintavuonna 1951/52.

Sedmigradskys småbarnsskolor och Marias asyl arbetsåret 1951/52

Sedmigradsky nursery schools and Maria asylum, school year 1951/52

Laitokset Anstalter Schools

Snku-puoli KOn 5."

'" q .~ ~

txl"' ~~ ~i /;;""1

~

Äidinkieli Modersmål

NatifJe la"g .... ge

1:(1

" (J) I<l " g g Ir. te. "'~ ~

~ . I? • " . ~I ~~ ="1'J:j

~! ~

i

Synty· mäpalk· ka ·FO-delseort Place 0'

birth

== 1:(

1. " ~

(>1;;-/;;".

== ~

~i» [~

1 0

~

Oppilaat, jotka kalen· terivuonna 1951 täytti-vät • Elever, som un<:i:t kalender4r 1951 fyllde P .. pils havi"g reached ...

I95I Ihe age 0'

3 ( ~ 6 7

vuotta år

years

Vanhempien sääty tai atlllruitti FOräldrarnas atånd eiler )ITke CI .. ss Dr p,o'ession 0' parents

Oppilaita lokakuun 1 p:nä • Elever den 1 oktober • Pupils as per Oclober I sl

Sedmigradskyn koulu 1 . Sed- j ~ j migradskys skola 1 ............ 3lo 40 8 63 3 71 3 - 12 20 36 6

Sedmigradskyn koulu II . Sed-migradskys skola II ... ... ... 20 30 4 46 1150 3 8 23 16

Ulkoilmaosasto Friluftsavd. 16 9 - 25 25 3 lo 11 7 I

Marian turvakoti . Marias asyl 20 30 1 48 1 50 - ilo 26 9 1 Yhteensä . Summa (Tolal) 1 901109111311821 4111961 311 61 381 801 681 7/1

21

17 3

33

44

6 9 8

9

22 6 9

(1 Seimien terveydenhuolto siirrettiin lastennevoloille ja sisältyvät tidot seimilasten teveydentilasta tästä lähtien terveydenhoitolautakunnan kertomukseen. . HälsovArden i barnkrubborna underställdes rådgivningsbyråerna för barnavård och uppgiftema angående barnens hälsotillstånd ingå härefter i hälsovårdnämndens berättelse .. The heath service 01 day nurseries was enlrusted to injant consultation centres and injormation about health condition oj nursery children is jound in the report 01 the Heath Committee

7. Kansakoulujen koko oppiIasmäärä lukuvuosina 1"9/50-1951/52

Totalantalet elever i CoIkskolorna Iäsåren 1949/50-1951/52

Total number of pupils in the public elementary schools, school years 1949/50-1951/52

'tIa-~ c:I

I :>:1 ..... i ~

Niistä • Därav • Oul 0/ tlw.

~!'I • ~ ~ J ;;-~ ~ lr ;;.~~ .. 'tI Ylemmä1le luo- 'tI 0

0 !.~- t! i kalle slirreUyjl!. ';.~ -i~ .. ~I ;!( R ir B. e.~U It d Uppflyttade till

t".. 8. §.~ ir S hOgre klass r lö-Koulut . Skolor • Schools II:!! eli '" -~~ t"' :1 h: P..pjls """,ulv1' ~l!

t~ e... .. . al:"l8- s ... ' g' ta tM "tW clAs. . e. sr C/) ~II> .. i. 9 ~o.a:; ~I~ -~ ~

löi I if .!!. i: ~jJ ~ Eh· Ehdot· ra.~ ",t"(E. -(!!.

"~i a" i t"~i ~ t n r· . i a. B., doltta lisesti

~ _ . ~ Utan ViUkor·

S"f löl!:'e. t" vIllkor') 1lgt1) ?

1961/62 Suomenkieliset • Finska • Finnish

Alakoulu . Lägre skola (Pl'imary stage) ...... ~ O~O ~ 8~6 8886 2~6 8640 - 8222 210 208 Yläkoulu . Högre skola (Secondary stage) •..... 10315 543 10858 193 10665 - 10177 3~5 H3 ]atkokoulu . Ports. skola (Continuation school) H70 126 1596 ~9 1547 631 860 18 38 Tarkkailuluokat . Observationsklassex: (Classes

101' pl'oblem childl'en) ............ ; ................. 103 26 129 1~ 115 - 101 8 6 Erityisluokat . Specialklasser (Special classes) 17 - 17 - 17 - 17 - -Apukoulu • Hjälpskola (School 101' backwal'd

childl'en) ............................................. 366 55 ~21 12 ~09 50 35~ 1 ~

Yhteensä . Summa (Total) 16311 5596 21907 514 21393 681119731 582 399

Ruotsinkieliset . Svenska • Swedish

Alakoulu' Lägre skola (Primary stage) ......... 837 1023 1860 36 1 82~ - 1 738 ~2 ~~ Yläkoulu . Högre skola (Suondal'Y stage) ...... 1853 12~ 1 977 20 1957 - 1 708 154 95 Jatkokoulu . Ports. skola (Continuation school) 325 30 355 12 3~3 162 156 13 12 Tarkkailuluokat ··Observationsklasser (Classes

101' pt'oblem childl'en) .............................. 13 9 22 3 19 - 18 - 1 Erityisluokat . Specialklasser (Special classes) 21 12 33 - 33 - 33 - -Apukoulu . Hjälpskola (School 101' backwal'd

childl'en) ............................................. 10~ 30 13~ 6 128 15 106 5 2

Yhteensä • Summa (Tolal) 3153 1228 4381' 77 4304 177 3759 214 154

Kaikki koulu ••. Sam.Uga ,kolor (Ali schools) 19464 6824 26288 591 25697 858 28490 796 558

t950/51 ..................................... , ............. 17858 6 t09 23967 ~68 23 ~99 653 21 ~87 809 550 t9~9/50 ................................................... 16 8~3 5 35~ 22197 ~80 21717 5~7 19801 818 551

1) UfJcontljltonally. - 1) ContlitionaUy.

9·

8. Suomenkielisten kannkoulujen opettajat lukuvuonna 1951/52 Lärarpenonal i de linska lolkskoloma läsåret 1951/52

Teachers 0/ the Finnish pu'blic elementary schools, school year 1951/52 KaIkld

I Alakoulu I YliUwuJu I ]atkokoulu I Tarkkallul'l Erityis- I Apukoulu I Lägre Observa- luokat Samtllga

HOgre skola') Parta. skoia') Hjälpskola') sko1a') tiODSkl. ') SpecIalkl.') ToltJl

Kouluhuoneistot Opettajia • Lärare • T.acMrs 10. 11. 1961

Skollokaler

II [~ II ~ ~J 0>

School premises f~ II f~ ~~ 11 II II l~ II II Ii t~ ~e; '1 ~l ~i ~i [1 ~i ~i ~. ii

~~ ~ i 0 .. 1951/52

Kanta-Helsingin koulut: Skolor på det gamla stads-

området: Schools in the actual city

aJ'ea: Aleksis Kiven ............... 21 3 30 3 .:....- 27 2 1 - - - - - - - 35 52 87 Eläintarha .................. 7 3 19 3 1 3 1 - - - - - - - - 11 26 37 Kaisaniemi .................. 8 - 23 5 - 2 1 - - - - - - - - 16 23 39' Kallio ........................ 21 2 27 5 '- 9 - - - - - - - - - 20 ~~ 6~ Katajanokka ............... 2 1 - - - - - - - - - - - - - - 3 3 Käpylä ........................ 18 - 29 2 - 5 - - - - - - - - - 17 37 510 Lapinlahti ..................... 25 3 29 1 - 17 - - 11 1 2 - - - - 31 58 89 Linnankosken ............... 2 - 12 - - - - - - - - - - - - 11 3 H Oikok. 7 Geng. ............ ~ 3 3 - - - - - - - - - - - - 10 10 Snellmanin .................. 13 ~ 20 2 - - - - - - - - - - - 12 27 39 Suomenlinna ............... 2 1 3 1 1 - - - - - _. - - - - 2 6 8 Tehtaank. 15-17 Fabriksg. 12 1 18 2 - - -

§ - - - - - - - 9 2~ 33 .

Toukola ........................ 8 - - - - .- - - - - - - - - - 8 8 Työväenopisto ............... - - 1 - - - - - - 1 - 13 ~ 2 5 16 21 Töölö ........................... 15 7 9 2 - - - - - - - - - - - 33 33 Vallila ........................ 6 3 18 3 - - - - - - - - - - 12 18 30 Porthanink. 8 Porthansg. - - - - - - - - - - - 11 - - 3 8 11

Yhteensä, Summa (Total) 164 31 241 29 .2 63 4 1 11 1 3 - 24 4 2 184 396 680

Liitosalueen koulut: Skolor på det inkorpore-

rade stadsområdet: Schools in the incOf'pOf'ated

af'ea: Haaga ........................ ~ 1 6 - 1 - - - - - - - - - - 3 9 12 Herttoniemi .................. 3 1 ~ 2 - - - - - - - - - - - 2 8 10 Isosaari ........................ - - - 1 - - - - - - - - - - - - 1 1 Kaarela ............•........... - - 1 - - - - - - - - - _. - - - 1 1 Kulosaarl ..................... 1 1 2 - - - - - - - - - - - - - ~ 4,

Lauttasaari .................. 6 1 7 ~ - - - - - - - - 1 - - 6 13 19 Malmin etel. .................. 2 1 3 - - - - - - - - - ~ - - 3 , 10 Malmin pohj. ............... ~ 1 5 2 - - - - - - - - - - - 3 9 12 Malmin jatkokoulu ...... - - - - - 7 ~ - - - - - - - - , 4, 11 Maunula ..................... 3 2 6 - - - - - - - - - - - - 3 8 11 Mellunkylä .................. 1 - - 2 - - - - - - - - - - - 1 2 3 Metsola ........................ 2 2 ~ 1 - - - - - - - - - - - 2 7 9 MUnkkiniemi ............... 12 6 21 - - 2 2 - - - - - - - - 11 32 ~3

Oulunkylä ..................... 3 - 5 - - - - - - - - - - - - 2 6 8 Pakila ........................ 4, 2 6 2 - - - - - - - - - 1 - 4, 11 15 Pitäjänmäki .................. 2 2 ~ - - 2 - - - - - - - - - 3 , 10 Puistola ........................ 3 1 ~. 2 - - - - - - - .- - - - ~ 6 10 Pukinmäki .................. 2 - 3 - - - - - - - - - - - - 1 ~ 5 Pukinmäen kokellukqulu .. - 1 1 - - - - - - - - - - - - - 2 2 Santahamina ............... 1 1 2 - - - - - - - - - - - - - ~ ~

Tapanila ..................... 3 1 6 1 - - - - - - - - - - - 3 8 11 Vartiokylä .................. 1 3 ~ 2 - - - - - - - - - - - 3 7 10

Yhteensä . Summa (Total) 67 "r' 19

J 11 6 - - 1 - j 6 1 - 61 160 221

Kaikkiaan' Totalsumma (Grand total) 221 '5 885 48 74 10 1 11 8 29 5 2 245 556 801

1) Tf'anslalion 01 "ties see page 2· _1) Ordinary. - 1) SubstiMes. - ') Employed by the houf'.

9. Suomenkielisten kansakoulujen hallussa olevat huoneistot sekä oppilasmäärä lukuvuonna 1951/52 Av de Cinska Colkskolorna disponerade skoUokaler samt elevantalel läsåret 1951/52

Premises disposed 01 by the Finnish public elementary schools and their mtmber 01 pupils, school year 1951/52

Kouluhuoneistot . Skollokaler School pt-emises

Kanta-Hl'!lsingin koulut: Skolor på det gamla stadsområdet: Schools in the actual city al'ea:

IAleksis Kiven k., Porvoonk. 2 Borgåg ............ . Eläintarha, Savonk. 2, Kyllikink. 10 . Savo-

laxg. 2, Kyllikkig. 10 .. , .......................... . Kaisaniemi, Puutarhak. 1 Trädgårdsg. . ....... . Kallio, IV linja 13-15 IV linjen ................. . Katajanokka, Kruunuvuor.k. 11-13 Kronbergsg. Käpylä, Väinölänk. ? Väinöläg ...................... 1

Lapinlahti, Lapinlahdenk. 4, 6, 10, Dagmarink. 3; Lappviksg. 4, 6, 10, Dagmarg.3 1) ......•..•..

ILinnankosken k., Töölönk. 55 Tölög. . .......... . Snellmanin k., Punavuorenk. 8-10 Rödbergsg. Suomenlinna C 9, Vallisaari . Sveaborg C 9,

Skanslandet 2) ...•........•..•••••.•..•.•••.•..•...•. Tehtaank. 15-1? Fabriksg: ....................... . Toukola 3 Majstad ................................... . Työv.op. toim. koulu, HeIsingink. 26 Helsingeg. 3) Töölö, Töölönk. 41-45, Urheiluk. 10-12 . Tölög.

41-45, Idrottsg. 10-12 ............................. . Vallila, Hämeentie 80, Sturenk. 4 . Tavastvägen

80, Stureg. 4 ......................................... . Apukoulu, Porthanink. 8 Porthansg ............ .

Yhteensä .' Summa (Total)

Liitosalueen koulut: Skolor på det inkorporerade stadsområdet: Schools in the inc01'p01'ated al'ea:

Haaga, Steniuksentie 14 Steniusvägen ............ . Herttoniemi 55 Hertonäs .......................... . Isosaari . Stora Mjölö ................................ . Kaarela . Kårböle ................................... . Kulosaari, Kulosaarentie 6-8 Brändövägen .. . Lauttasaari, Tallbergin puistotie 12 Tallbergs

all~n 8) ...••.•....•••.......••.•....•......•.....•..... Malmin etel., Opisto tie 5 Akademivägen 3) •..... Malmin pohj., Hämeentie 25 Tavastvägen ..... . Malmin i,atkok., Hämeentie 33 Tavastvägen .. .

Maunula, Kirkkomäentie . Kyrkbacksvägen .. . Mellunkylä Mellungsby .......................... . Metsola, Kunnantie 24 Kommunalvägen ..... . Munkkiniemi, Laajalahdentie 34, NuottapoIku 7

Bredviksvägen 31" Notstigen 7 ................. . Oulunkylä, Koulumäki 1 Skolbacken ........... . Pakila, Pakilantie Baggbölevägen 3) ...••.••. Pitäjänmäki, Konalantie 27 Kånalavägen ..... . Puistola, Valistustie . Upplysningsvägen ..... . Pukinmäki, Kaartotie ................................ . Pukinmäen kokeiluk., Sinivuorent. 25 Blåbergsv. Santahamina . Sandhamn .......................... . Tapanila, Koulutie 22-24 Skolvägen ........... . Vartiokylä . Botby ................................... .

Yhteensä . Summa (Total) / Kaikkiaan· TO.talsumma (Gt-and total)

33 2 2

16 1111 15 1 1

2~1 2 ~ 25' 2 1 11

1 I 27

6 15

4 15

4 21

14

iJ 2 2'

1 1 -1 1

1 -

6 --4 1-

2321 19 9

1 -8 5-1 1 2-

13 3

1 -1 -1 6

3-

8 4

1 1 1 -

5 --18 2

6 1 6

5-

1

1

5 1-2 --2 --

2 1-10 1-

7 1-

122/13/ 3/ 354 82 12

2

1 1 1

1

1

1

2

1

11

1

1

1

7 1

2 3-5 1

2 1

6-

1 1

1 -3 1

2 1

2-1 1

1 -

1 -5-

2-1 -2-3-1 -2-1 -1 -

6

3 4 3

51 7

1

3

32

1

=1

3

3

1 1

1 1

11/ 43

Oppilaita Elever Pupi/s

1 54 19 73 2428 73.tI

3 27 7 32 2 41 1 2 4 41

16

2

1

5

60 7

23

7 21

5 33

18

17 H 992 62.0 16 48 1 095 73.0 26 67 1 838 70.7

1 3 87 87.0 H 85 1 532 61.8

31 9

18

1 10

4 13

35

91 2 252 83.4 16 414 69.0 41 1 139 75.0

8 174 43.5 31 972 64.8

9 252 63.0 46 1 332 63.4

53 821 58.6

1 7 1 8 315 52.5 - 9 3 12 112 28.0

43 387 248 635157551 67.9

3

1

2 2 1 1 2

15 6 2 1 2

14 6 7

30 9

11 8

10 2 2

9

2

3

24 6 4 1 5

316 39.5 193 38.6

16 16.0 24 24.0

117 58.6

600 46.2 193 64.8 344 57.8 135 45.0

8 22 323 40.4 5 11 79 19.8 6 13 25450.8

17 47 1 268 70.4 4 13 177 29.6 6 17 367 61.2 2 10 238 47.6

14 24 290 58.0 1 3 100 50.0 3 I 5 48 24.0

1 4 1 5 95 47.5 2 15 20 35 304 30.4 1 11 1 12 168 24.0

22/ 200/134/ 334/5649/46.8 66 687 382 969 21404 60.'

1) Tarkkailu- ja erityisluokat mukaan luettuina. - D) S:n Vallisaaren koulu. - 8) S:n erityis- ja apukoululuokat. l) Inkl. där placerade observations- och specia1klasser. - D) Inkl. Vallisaari skola. _ 8) Inkl. special- och hjälpskolklasser.

11·

10. Suomenkielisten kansakoulujen oppilaat ja luokat lukuvuollIPl 1951/52 Elever och k1asser i de finska folkskolorna läsåret 1951/52

Pupils and classesof the Finnish pubUc elementary schools, school year 1951/52

Koulut Skolor Schools

Aleksis Kiven koulu ................. . Eläintarha ................................ . Kaisaniemi ................................ . Kallio ...................................... . Katåjanokka ............................. . Käpylä .................................... . Lapinlahti ................................ . Linp,ankosken koulu ................. . Oikok. 7 Geng ........................... . Snellmanin koulu ....................... . Suomenlinnal ) •........•..••.............

Tehtaank. 15-17 Fabriksg ............ . Toukola ................................... . T!.?v:~enopisto .......................... . Toolo ...................................... . Vallila ...................................... . Porthanin koulu ....................... . Haaga ...................................... . Herttoniemi ............................. . Isosaari ................................... . Kaarela ................................... . Kulosaari ................................ . Lauttasaari ..... , ............. '" ., ..... . Mahnin etel. ............................. . Maimin pohj. . ......................... . Malmin jatkokoulu .................... . Maunula ................................... . Mellunkylä ................................ . Metsola ................................... . Mupkkiniemi ............... ; ............. . Oulunkylä ................................ . Pakila ....... : .............................. . Pitäjännläki ............................. . Pui.stola .................................. .. Pukinmäki ................................ . Pukinnläen kokeilukoulu .......... .. Santahamina ............................. . Tapanila ................................... . Vartiokylä ............................... ..

Yhteensä Summa (Total) ')9

Luokka Klass Class

1 ..................................... .. II ...................................... .

111 ...................................... . IV ..................................... .. V ..................................... ..

VI ..................................... .. VII ...................................... .

VIII ..................................... .. Erityisluokat Specialklasser ..... .

74.4.1 361 269 759

1 87

1 592 928

66 223 532

75 4.31 252

74.01 254.

559 302 4.4.8 4.80

383 4.18 34.8

311 2

235

35

Oppilaita Elever Pupils

4.92 272 319 4.4.7

375 4.04.

92 232

24.5

-1

~ 114.1 35

1

64. 97 61

4.21 212 - 57 - 59

100 52

- 68 224. 127

=1 = = - 327 - - -260 217 .901 - -

161 4. 7 53 551 = = 80 16 18 791 - -

5 - 2 9, - -6 - - 18' - -

65 - - 521

- -

252 112 91 1301 - -71 - - 84. - -

14.7 26 - 1711 - -

14.4.1 . = = 1791 80 55. 28! - - 51

1

- -

91 - - 1631 - -584. 299 237 92 37 19

77 - - 1001 - -174. 102 81 - - -

90 - - 121 - -115 - - 175 - -

4.7 - - 53 - -18 - - 30 - -4.1 - - 54. - -

122 - - 182 - -77 - - 91 - -

8 70811 4 3831 3 9041 2 35011 8621 6491

4.0 4.6 23 17

Luokkia Klasser Classes

38 4.6 19 14.

331il

~~I = 211 -

~I ~~ 12 11

10. 11. 1951

--1 2 4.28 _1 992 d : ~i!

1 1 532 2136 105

~ 4.14. 315

1139, -~ 174.

_1 972 252

~ 35 -.J 1 067

1 821 _

~ 316 = --l 193 -I 16 -

- 24. -J 117 -'/ 585 --1 155 --.J 34.4. -

1 135 -I 323

1

-

-'1 791

-

254. --.J 1268 --.J 177 -

q7

357 -238 -290 -

~ 100 -

4.8 -95 -

-1 304. -~ 168 -

27j120 88811 1051

-1 --1 -

11

6 224.

- 112

15 38

10

171 399

74. 31 33 54.

3 4.7 81 12 10 35 13 30

8 18 31 27

8 11 10

5 6 4.

19 9

11 7

11 6 9

4.0 7

13 10 10

6 6 6

10 10

741

10. 11. 1952

153· 136

1 111 124.

64. 52 30 26

1 2 3 3 2 2

3

1 155 3 14.1 4. 118 7 134. 5 71 5 59 4. 3·4.

~6 :1

1) Ynnä Vallisaaren koulu . Jämte skolan på Skanslandet. - 1) Tf'anslation 01 titles see page 2.

H. Suomenkielisten kansakoulujen oppiJaiden vaihtuminen lukuvuonna 1951/52 Elevomsättoingen i de Cinska Colksk.oloma läsåret 1951/52

Change 0/ the numbe1' 0/ pupils at the Finnish puotic elementary schools, school year 1951/52

;.~< 0ppIIasmiIärä lukukauden OppllB9Jlläärä lukukauden _ 15:0 alussa • Elever vId bOrjan I,ukukaudenku· päättyessä • Elever vId

. :i!~ av termlDen • N"flfbn 01 luessa • Under slutet av tenninen p..p.ls ... l/u beg ........ ' 01 termInen N "flfbn 01 p..p'ls at l/u ... ~" Dun.., l/u 1_

':I.~ " l/u term lIUl 01 lhe term

Koulut . Skolor • Schools . rii i·a ~ J 0 Ei'>~ ~l( "ir~ ~~~ä "if~ ~l ~ iii ~f~ r"tf~ ifi s:l~ - .. t ( ~~f" a Ii i!~r

!;' s. äi i .. t' I!. ~5i§ e. ! .. h·~~ .. -'g- -.. l"

Syyslukukausi . Höstterminen • A utumn twm

Alakoulu . Lägre skola (Pf'imary stage) { 1 4538112 42312 1891 4 61211 54 91112 40212 173 4575 II 153 2186 1933 4119 51 55 2 184 1 931 4115

Yhteensä • Summa (Total) - 4691 4609 4122 8731 106 146 4686 4104 8690

III 100 1 770 1 661 3431 34 38 1 769 1658 3427

Yläkoulu . Högre skola (Secondary 5tage) IV 104 1975 1920 3895 41 40 1979 1 917 3896 V 62 1075 868 1943 23 25 1 075' 866 f941

VI 59 777 594 1371 20 19 776 596 1372

Yhteensä . Summa (Total) - 3'~ 6697 6043 ~0640 118 122 6699 6037 10636

]atkokoulu . Fortsättningsskola (Con- { VII 26 499 393 892 18 10 505 3135 900 tinuanon school) ........................... VIII 21 365 260 625 28 11 378 264 642

Yhteensä . Summa (Total) - 47 864 663 1617 46 21 883 669 1642

Tarkkailuluokat Observationsklasser (Classes /Dr problem child,en) ......... II-VI ~ 94 11 10fj 2 2 94 11 106

Erityisluokat • Specialklasser (Special-classes) ....................................... - - 13 4 17 - - 13 4 17

Apukoulu . Hjälpskola (School/Dr back-wa,d child,en) .............................. I-VII 31 238 169 --397 12 c!i 241 160 401

Kaikki koulut· Samtl.skol. ( AlI schools) - 5 0961111 4151 9 992121 40711 2881 29911114161 9 97~12~ 891 .' --

Kevätlukukausi . Vårterminen • Spring twm

Alakoulu . Lägre skola (Primary stage) { 1 41112394 2159 455311

72 101112 381 21431 4524 II 46 .2172 1933 4105 72 61 2175 1941 4116

Yhteensä • Summa (Total) - 87 4666 4092 8668 144 162 4666 4084 8640

UI 38 1 774 1655 3429 55 47 1 776 1661 3437

Yläkoulu . Högre skola (Secondary stage) IV 35 1985 1918 3903 102 108 1 979 1918 3897 • V 22 1076 870 19106 21 20 1079 868 1 9107

VI 15 783 597 1380 16 12 781 603 13810 Yhteensä • Summa (Total) - 110 6618 6040 106S~ 134 127 6616 6060 10866

]atkokoulu • Fortsättningsskola (Con- { VII 13 502 1001 903 9 15 1093 404 897 tinualion school) ........................... VIII 4 380 2610 61010 16 10 383 267 650

'Yhteensä • Summa (Total) - 17 882 666. 1647 26 261 876 671 1647

Tarkkailuluokat Observationsklasser (Classes /Dr p,oblem child,en) ......... I-VI 11 101 11 112 11 8 107 8 116

'Erityisluokat • Specialklasser (Special-classes) ....................................... - 1 12 6 17 - - 12 6 17

Apukoulu • Hjälpskola (School/Dr back-wa,d children) .............................. I-VII 4 241 162 40J 10 4 246 163 409

Kaikki koulut· Samtl.skol. (AlI schools) 1 - I 28~111 4201 9 975121 895 8241 826 111412 9981121898

1) ]oululoman aikana erosi 226 oppilasta . Under julferien avgingo 226 elever.

M u i s t.: Oppilaan siirtyessä kaupungin kansakoulusta toiseen tulee hän lasketuksi sekä koulusta eronneena että koulunn otettuna oppilaana ja sisältyy kahdesti kokonaissummaan. Lukuvuonna 1951/52 oli tällaisia siirtyneitä kaikkiaan 337,joista poikia 18t" ja tyttöjä 153; vrt. taul. 6.

A n m.: Elever. som fiyttat fråD. en folkskola tm en annan inom, staden, äro här räknade sam avgångna och pA nytt intagna. 18t" gossar och 153 ilickor, inalles 337 elever äro sAlunda dubbelt räknade; jmfr. tab. 6.

13*

12. Suomenkielisistä ~ak.ouluista eronneet oppilaat lukuvuonna 1951/52

Elever i de finska Colkskolorna, som avgått under läsåret 1951/52

Pupils having left Finnish public elementary schools, school year 1951/52

trl Eroamisen syy • Orsak tllI avgången • RetU",.

~>~ 2.<1 ~n B~ ~ 1( ~l~~ rrnl

;i~ !n··~U" 6 9 "( e: ... IlO

r" cm 0 ~"o S" [ .... ..

Koulut • Skolor . Schools1) ;;"~""I ~'B'~ ~ S"~S"61 ~ > Ii i:!!! e: oö~ 1; ts~( ~s" i ~~"illrm. teh .. ~~ [1I,,;.., ~ l' 1;'l' 0 [~Ol äle. ~.a,,~ - p ~ [a ~"8"' ä r'" 11'3 .. e

l[ .. II "

., .. fi ~ ':S.I-O::~ S" ~""" 111 ll~!~ l~:r ~ !fii" r;.," ~"<I tr ~~" 0... te [1 ~J;l~ Ii' e. '..,

1. c\'

Alakoulu • Lägre skola .................................... ,.27 181 1t.5 28 - 3t. ,. Yläkoulu . Högre skola .................................... 337 1t.,. 129 13 - 10 2 Jatkokoulu • Forts. skola ................................. 58 9 15 1t. 2 3 -Tarkkailuluokat . Observationsklasser .................. 1t. - - 8 - 1 -Erityisluokat • Specialldasser .............................. 1 1 - - - - -Apukoulu • Hjälpskola .................................... 1t. 2 1 ,. - 1 -

Kalkki koulut· Samtllga skolor (AlI schools)1 8511 3371 2901 671 2 491 61

i>~ ~~~ .. t e:

!~~[ !I" f ,,0

ri[ 35 39 15

5 -

6

100

13. Suomenkielisten kansakoulujen oppiIat rybmitettyinä työn tuloksen mukaan Iv:na 1951/52

Elever i de Cinska Colkskolorna, Cördelade efter arbetsresultat, läsåret 1951/52

Pupils of the Finnish PUblic elementary schools, grouped according to the working result, school year 1951/52

. {" 1 2 38112 1t.3 - ~12 251 2 072 65 3611 651 35 ~ -Alakoulu • Lägre skola ...... II 2 1751 9,.1 - ~ 2 027 1 872 75 3,. 73 35 - -

Yhteensä . Summa (Tolal) ~~ : ::: : ::~ = ~: ::: : ::~ 1:: :: 1:: :: 83 51

1 1 9791 918 - 1 8661 8,.,. 79 52 3,. 221 0871 099 Yläkoulu • Högre skola ...... 1 079 868 _ " 1 03,. 836 31 26 1t. 6 28~ 226

VI 781 603 - -i 775 595 3 7 3 1 332 266

Yhteensä, Summa (Total) - 56155050 - ~ 53264851 199 13 90 5317861642

{VII ,.93 ,.0,. - ,.60 ,.00 15 "3 18 1 2 9

Jatkokoulu • Forts. skola ...... VIII 383 267 371 260 - - - 12 7 - 5

T::;~:O~:~:.::: 1 -V1 :2:!6~7 6167~" 37

2

1

6

"2~2 4:: 413q1~ 1; :' 3: ~ ; 1: Erityisluokat • Specialklasser - 12 - - - --Apukoulu . Hjälpskola ......... I-VII 215 1 - 4 --

Kaikki koulut . SamWgal I I I I II I II I II I I I akolor (Ali schools) - 11 '12 9 981 S97 S84110 3859 84611 862 220 268 18~ 1 796 1 658

14*

14. Suomenkielisten kansakoulujen oppilaiden koulusta poissaolot lukuvuonna 1951/52

Elevemas i de finska folkskoloma skolförsummelser läsåret 1951/52

Absences 0/ the pupils in the Finnish public elementary schools, school year 1951/52

Oppilaat, jotka olivat poissa koulusta· Elever, som fOrsummat &kolan Polssaollelta oppilaita Pupils having bee .. absenl 'rom Ilse school yhteensä

1-10 II 11-30 II 31-60 II 61- TotaJantal elever, sam fOrsummat &kolan

päivää • dagar • ""S TolIIl .... mber 0' ab .. nI Koulut . Skolor . Schools1) p .. pih

~r ~~~ bl~"d 'il>-i

blr ~~~ blI"d ~~~ ~f"d ~~~ "'lW~ ~=,,,,

~ ~ ~J "'~g ~ ~ ~ ~ ~ ~ c>a~

;t~S .. ~S .. ~S "~S iOe R "'~'iDi t; 51 'iDi Zig~ :;;- ... 'iDi ;; 0;; - i

Alakoulu . Lägre skola ......... 2437 2207

1

1 617 1 3731 193 1721 67 .~ 10 314 3807 8121 Yläkoulu . Högre skola ......... 3697 3237 1 280 12106 116 135

1

92 12 5185 10 630 9815 Jatkokoulu . Fortsättningsskola 1071 375' 237

18il 810 27 27 30 819 621 1 !oloO

Tarkkailuluokat . Obs.k1asser ... 80 9! 20 7 -1 - 107 11 118 Erityisluokat . Specialklasser ... 5 8~1 5

loi I 1 1 1

"21 12 5 17

Apukoulu . Hjälpskola ......... 148 57 18 10 233 139 372

Yhteensä . Summa (Total) \ 6 8381 5 92011 3216\ 2 85311 1019\ 3loill 1971 9911106701 9213119883

Poissaolopäiviä poissaolon syyn mukaan • Frånvarodagar efter orsa-ken tili frånvaron • ReasOft. 1M ab&ence

Poissaolopäiviä yhteensä

Luonnoneste iMuu hyväksytt,Y Ei hyväksytty TotaJantal frånvarodagar

Sairaus ~yy • Annan god- syy • Icke god-TotlJl .. umber 0' da"s 0' Sjukdom Naturhtnder känd orsak känd orsak

Koulut . Skolor Schools1) IUto ... Phy.i<:/Jl So,"" otA" RelJSOto .. ot absence

'",pedi ...... t accept6d relJSOto accepted

61 61>-i 'il ~~ 61 ~~ ." 61~ 'il 61~ 00< b::I'"'d' ~e~ ~sr~ ~2S

to ... ~ ~f::

blSl'd' ~es blSl'd' ~e~ "'l"=-~1 E: ;;;:~~. ~~ E: '~1 E:

_ ·00

~i~ ~~l ~i E: ;;~e Ee i • g -~ g ".~'ii' - g "'.. ~. - g - " .. " 0" 0" " ~, .. .. .. .. .. Alakoulu . Lägre skola ......... 106502 100668 32 23 2011 1 1095 359

~ 108 9010 1022109 91153

Yläkoulu . Högre skola ......... 37613 310 1087 78 71 2955 2785 1 023 309 loi 669 37652 79321 Jatkokoulu . Fortsättningsskola 6877 10 330 1091 113 1 563 1 6108 31019 528 12350 6619 18969 Tarkkailuluokat . Obs.k1asser ... 7710 109 - 6 108 12 266 1088 67 1155 Erityisl~okat . Specialklasser .. 235 53 - - 16 8 - 251 61 312 Apukoulu . Hjälpskola ......... 1939 1 3581 10 10 215 25101 701 32. 2 859 1 6108 . 10 507

Yhteensä . Summa (Total) 1939100180910511 605\ 217116 8081 6 20211 5 7681 93211107 12118829611951017

1) T"a'llslation of titles see page 2*.

1

15. Suomenkielisten kansakoulujen oppilaat ryhmitettyinä henkilötietojen mukaan lukuvuonna 1951/52

Personuppgifter rörande elever i de finska folkskoloma läsåret 1951/52

Pupils 0/ publie elementary schools according to their personal data, school year 1951/52

Sukupuoli Äidinkieli Syntymäpaikka Kotipaikka Vanhemp. sääty tai ammatti KOn lIIodersmål Födelseort Hemort FOriUdramas 9tånd eller yrke SIIZ Nat'" langvage Plaee 01 b'rlls Dom""/e Class. Dr #01 .... 011 01 parmts

~. ig~ 00011:: 5;>00 ;..g~1 00011::' ~!.~~ '1l <: >-l

'"l~~ f~å ..... -:i" 0 ~i;·~~ ~~!!- >11:: II:: s· ~,,- II:: i ... [ ~ ~m- ~ !:P.1f, ~~ ~ d == :!:~l g ~~ ~~ e S >-l

~ oe ~ ~~d §' 1. i~l~·~ g~~ " s.

- 0 ~ rn a ~a. ~~I!J 5;>~1t o t!.'t:I ~ " ~ll. :ot ö' : ~o: !~~ §~,... 0 ,.. .. Koulut ()~ ir· ~ §. 0 ~OI ,,!~8. !~rn ~t ,,01 o! ~ .. arn ~ ..... ~ 'S ~ 'g ~I! [~ ~ o ii! '~§I ! " o -~ Ii ~ ~ '" . S 0

Skolor [. tI! ~"" ... !'!!i~. ~~~ li § ~ ;i'!!i~·~;t§I"~o ..... l-o .... :rJI .. 0 g .. Ii! e: ,,' ~·gl ~. ~ . ~i~ ~ ~ig .... !l~ ;t !!~. ~· .. F ~~ ~ ikl" g I ~ii" i

... Ii == t~ == ~~~ Schools1) /ö"~ .. ~ /ö""1 ~~ ~i

;t .. ii"~"" tl ~ ~ :ot :::Q'~- f!QSt.d

~ !l " t;;~". ~ a. ~:.t Z 0 ,,~ Pf~ ,,~. e: .. '"

m f ~~! ~-~

1 '" ~ &:I..~ - _ .... IJ;" Ef "i;=~'~c" I\~" ",/'te.

ai '" -" ~[m " -2.~!! "s-ti ~~g 1:1 ~:ö : a. .... ,... ..... t\ et I\?S; 'lS. ::~". ~~~ 1 '" t'D5r+· r+

0 ~It ::".". ~~". i[~ Ii' ,,:::::. g 1? !t' ~ ~'g ~ ~l ~ 01

~~I .. ~ .. 5: G § s. m ~ ~.. .. c.s ".01 ~R·!" ]. !a.~~ s. m ~.~~[ ~~ t~ ~ ~ ~ [.> .... ~ tl Pg, .. "\l-

'" .. ..... ,... Q, = r+ c.. .. t'D. .., . Oppilaita· Elever . Pupils 10.11.1951

Alakoulu I{ Lägre skola ... II '*'

5961 2 '*'0+

18711 '*' 5011811 1'*'11

30761 II '*' 112 21801 932 '*' 060 '*'3 9 3265,

621 17

1681123815211 '*' 5561 67 7,*,6 17 '*' 0,*,9 1~1 ~I 29

1 II '*'0 ! 1183

1 1161 85'*'120861 '*'73 7111 799 '*''*'1

Yht. S:a(Total) - 8708 4589 4119 8561 124 23 63411

79 23511984 691 8605 21 13 69

~ 2344 1565 3885 914

III 3'*'28 1 770 1658 336,*, 60 '*' 2728 '*''*' ,*,7 600 9 3 359 20 6 42 929 782 1 300 '*'17 YläkmUu I IV 31197 1975 1922 3853 3,*, 10 2933 85 136 732 11 3829 9 12 ,*,7 890 868 1616 523 Högre skola ... V 19,*,2 1074 868 1921 18 3 1333 55 98 437 19 1·91lt '*' 6 18 157 387 1015 383

VI 1370 77,*, 596 1352 13 5 900 31 86 3,*,7 6 13,*,7 5 5 13 -, 69 2,*,8 72,*, 329

Yht. S:a(Total) - 10637 5593

.~ 10490 125 22 7894 215 367 2116

1 10449 38 29

12:1 d 2045 2285 4655 1652

]atkokoulu { VII 878 50'*' 37,*, 871 6 1 6,*,,*, 5 39 188 2 860 11 2 37 13,*, 525 182 Forts.skola ... VIII 660 37,*, 286 6,*,6 11 3 ,*,6,*, 6 20 165 5 654- 2 - 41 22 125 391 122

Yht. S:a(Total) - 1538 878 660 1517 17 4 1108 11 59 353

1 1514 13 2 9- 59 259 916 304

Tarkk.1uokat Obs.klasser ... I-VI 105 94 11 103 1 1 82 3 2 17 105 - - - - 9 25 52 19 Erityisluokat Specialklasser . - 17 13 4 17 - - 16 - - 1

~I 17 - - - -. 1 2 9 5

Apukoulu Hjälpskola ... I-VII 399 240 159 396 .2 1 299 8 11 80 393 4 1 1 -, 23 37 202 137

Kalkki koulutl 121404111407199971121084126915111157401 3161 6741455+23:1 21 ossi 76

1 4511991. 111 44811 41781971918081 Samtl. skolor -

All schools

1) Tf'anslation of titles see page 2".

.... CJl ..

16. Suomenkielisten kansakoulujen oppilaat, ryhmitettyinä iän mukaan, lukuvuonna 1951/52

Elever i de finska folkskoloma, fördelade efter ålder, läsåret 1951/52

Koulut Skolor'

. Schools1)

Pupils 01 the Finnish public elementary schools, accOTding to the age, school year 1951/52

Oppilaita, jotka v. 1951 täyttivät • Elever, som år 1951 fyllde . Pupils having reached

6 7 8 9 II 10 II 11 II 12 II 13 II 11. II 15 II 16 II 17 II 18

t<

ri~

~ '"l ~ ~ vuotta . år . years __ _

~ ~~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ J 'Ij J ~ ~ ~ ~ - . S S S C> §. S . S § .. § . S . S . §I § iU i; ~~ 1; ~~ ~: ~: !~ ~~ r; ~; r~ ~~~:~;~:~; r~~; r; ~~ r; i; r;~; r;~; . ~~m ~ I ~ m ~ m ~ ~ Sl!~~~m~m~m~~~~~

Oppilaita . ~lever . Pupils 10. 11. 1951

Alakoulu I{ I!4 596!~~1127119 191 11 995\1;51'~\1 21 Lägre skola ......... II 41'12 - ~r 171 177 ~ 8641 690 135 6~11 911\ ~I !\I =1 ~I =1 ~\ =1 ~\ =1 ~\ =1 ~\ =1 ~\ =1 = Yht .. S:a (Total) 1. - 87081191~r3622r]2r95917j2Ir-137 §2f 9-~-3 2 -'l- JI- ~ -,- ~ -~'-'-

i III 3 428 - . 3 2 198 224 3511 306 204 115 10 11 2 1 1 - ~ - -

Yläkoulu IV 3897 - - 1 1 195 219 5661570 184116 26 14 3 2 - - - -Högre skola ......... 1 V 1942 --.:...:::=) - - - 85 82 773 6431731~ 37 18 4 1 2 - ~

VI 1370 - ~ - - - - 1 50 48 498 4~;! 73122 47 19 6 3 - -

Yht .. S:a (Total) - 10637 - ~ 3 ~ 199 2~r 54615~5r 85517~8r 017 8~811699 5~i~14142~52 2018 3 - ~ - ~'-' -]atkokoulu {VII 878 - - - . -- - 12 24 306 243 38 94 48 13 - -Forts.skola ......... VIII 660 - - - - - - - 16 20 32169 16 89 10 7 - 1-1 1

Yht. . S:a (Total) - 1 538 - j - JI -1 -11 -1 -11 -1 ~I -1 -ll 121 2~~2212631~7012631~64110~II01 ~ -1 ~I -1 1 Tarkkailuluokat Obs.klasser . ......... I-VI 105 - 1 1 131 ~I 141 111 221 ~I 161 ~1181 211 71 211 31 -ll -1 ~I -1 -II -1 -, -, -

171 -1 - 1 111 -1 - 11 - 2 1 71' 111 11 -ll -1 1 11- -,- -, -11-1-Erityisluokat Specialklasser Apukoulu Hjälpskola ......... 1 I-VIII 3991 -1 ---il 11 -ll 91 811 271 2011 491 2911 381 3111 571 1911 31 2~1 181 1~1 81 ~I 21 ~I-I -,-,-

Kaikki kOulutl Samtliga skolor

( A II schools) - !21404!119119r 36812175:F 18011 987\~ 72511 ~~ 98711 ~~ 0811~f87I~15741,~I299lr80I111111211011-1-11-11 1) Translation of titles see page 2*

... 0-..

17. Suomenkielisten kansakoulujen oppilaat ryhmitettyinä asuntonsa mukaan kaupunginosittain lukuvuonna 1951/52

Elever i de Cinska Colkskoloma, rördelade efter bostad stadsdelsvis, läsåret 1951/52

Pupils of the Finnish pubUc elementa,y schools according to thei, domicile per pari of the city, school yea, 1951/$2

I · 1, 1

KaupunginCSl .. Stadsdd • Pari 0/1111 cily

Koulut • Skolor . Schoo1s1)

3 1 ~ 1 5 1 6 1 1

8 1 9 1 10 1 Ui 12 1 131

1~ 1 15 I 16 I 17 I 18 7

• Oppilaita' Elever . Pupils 10. 11. 1951

Alakoulu/' Lägre skola .................. 267 72 52 ~83 172 257 360 100 H 267 980 566 568 782 310 73 ~ 9~ Yläkoulu .' Högre skola .................. 359 72 65 56~ 208 273 ~36 97 17 ~23 11~3 902 571 772 262 8~ 9 ~3 Jatkokoulu . Forts. skola ............... 27 8 11 58 37 ~9 36 9 2 .75 206 169 33 ~6 ~2 16 - 1 Tarkk.1uokat . Obs.k1asser ............... 1 - 1 11 3 3 5 2 3 13 18 12 5 1 - -Erityisluokat . Specialklasser ............ - - - 3 2 - 1 - - 1 3 2 - - - 2 -Apukoulu . Hjälpskola .................. 12 3 1 20 8 12 15 1 1 2~ 58 U 9 1~ 8 3 - 1

Yhteensä • Summa (Total)1 666/ 166/ 130/1139/ 430/ 694/ 853/ 209/ 34/ 798/2408/1 698/1198/1619/ 6281 1781 181 189

Kaupunginosa I Kanta·He1sIngin muut alueet: - övriga områden t::j<: n'

Stadsde1 Inom iitadens gamla griIDSer - OUur lnriIori .. ..... Pari 01 1'" city boItmging 10 1M city ~:

1:; 0i1~ Pl o Ii: "' ..

<:11: i ~ ~-5 lJi Koulut . Skolor" School51) .1 1 e~ i a -" .~ .. w~!i W"ll! 0 ii! g=, L. ~ ~~ ....

201 211 221 231 251 261' -9 ~!:~~ i!:!r ( .. a~[ II:=- b:t !:9 .... C'l

t~ g ä 9 ä-~. l! ·n ~<e.i i&rRt U~ ! .,," . ~!i " ... ..

Oppilaita' Elever . Pupils 10. 11. 1951 Alakoulu • Lägre skola ................ .. 1 ~3 3U 133 350 91 2 73 3 139 8 81 2007 Yläkoulu . Högre skola ................. . ~ 69 ~84 1~7 ~58 105 1 125 25 173 7 110 2607 Jatkokoulu • Forts. skola .............. . 21 93 ~2 ~3 36 3 H 70 31 105 2~ 227 Tarkk.1uokat . Obs.k1asser .............. . 2 6 3 2 1 1 - 3 2 3 - 3 Erityisluokat . Specialklasser .......... .. - 2 - - - - - 1 - - - -Apukoulu . Hjälpskola ................. . 7 2 19 3 7 8 3 1 22 8 10 ~ 66

Yhteensä . Summa (Total) I 121 187/ 9451 3281 8601 2411 101 2181 1241 8581 1831 2191 49101

1) Translation 0/ titles see Pat' S·

Ii ~ 1>1 .. 1 ~I ~·t aO ii t,.

(/)

I .. ~ 80 i[

15 8708 22 10637 ~ 1538 1 105

17 8 399

50121404

I~

18*

18. Suomenkielisten kansakoulujen koululääkärien

EI~ver1) i de Cinska Colkskoloma, som undersökts·

Pupils 01 the Finnish public elementary schools, examined

Tarkastettuja kaikkiaan Undersökta elever Inalles • Totat number of pupils inspeeted at routine age group examinations ........ .

Todetut taudit, ja puutteellisuudet· Konstateradesjukdomar OChl

defekter . Summa"y 01 diseases and defeets ; Selvät riisitaudin jäljet . Tydliga spår av rakitis (Severe marks 01 "iekets) I Epämuodostumat ja ruumiinvammat . Missbildningar och lyten

(Defo"mities) ....................................................................... . Ryhtiviat . Hållningsfel (Cyphosis, 1000dosis, seoliosis ete.) .............. . Latuskajalka Plattfot (Fiat loot) ............................................ . Suurentunut kilpirauhanen . Struma (Enla"ged thy"oid gland) ........ . Sydänviat . Hjärtfel (Hearl diseases) ........................................ . Sokeritauti . Sockersjuka (Diabetes) ........................................ . Todettu anemia, Sahli alle 65 % . Anemi (Anaemia) .................... .

Alle~giset taudit: Allergiska sjukdomar: Alle"gie diseases:

astma ( asthma) ..... . . . . . .. .. .. . .. . .. . . . . .. . .. . ............................... . krooni11iset ekseemit kroniska eksem (cM. eezema) ................. . muut allergiset taudit andra allergiska manifestationer ( othe" allergie diseases) .......•..........................................................

Silmien viat ja taudit: Ögonåkommor: Deleets and diseases 01 eyes:

alentunut näkö2) • nedsatt synB) (poo" sight 01' vision) ................. . valontaittamisvirheet . refraktionsanomalier (anomalies 01 "elraetion 01 eyes) .......................................................................... : ... kroonilliset silmätaudit ja viallisuudet kroniska ögonåkommor (ehr. diseases and deleets 01 eyes) ........................................... ..

Korvien viat ja taudit: Öronåkommor: Deleets and diseases 01 ears:

alentunut kuuloS) . nedsatt hörsel8) (hard 01 hearing) ................. . kroonillinen märkivä keskikorvan tulehdus kronisk otitis media (otitis media suppurativa) .................................................... .. muut krooni11iset korvataudit andra kroniska öronsjukdomar (other ehr. diseases 01 ears) ................................................. ..

Kroonilliset nenätaudit . Kroniska näsåkommor (ehr. diseases 01 nose) Adenoidit Adenoider (Adenoids) ........................................ , .. Nielurisojen liikakasvu . Hypertrofiska tonsiller (Hypert,ophia tonsillae) Puheviat Talfel (Speeeh disturbanees) ..................................... .. Tilansa kastelijat Bäddvätare (Enuresis noeturna) .................. .. Kaatumatauti Epilepsi (Epilepsia) ........................................ . Erilaisia harvinaisempia tauteja Diverse mer sällsynta åkommor

(Other diseases) .................................................................... .

toi~ ~ f.

1678

367

31 301

63 16

3 --

14 32

27

19

80

lo3

8

lo

5

3 17

256 13lo

57 -

10

1 I I,uokka KIassen

~;g~ "f~ a.~§. t f. ~ 0 ....

-1617 8290 100.0

260 627 19.1

21 52 1.6 322 623 18.9

35 98 3.0 60 76 2.8

o 8 11 0.8 - - -

3 3 0.1

11 25 0.8 lo8 80' 2.4

19 lo6 1.4

20 39 1.2

83 163 5.0

lo8 91 2.8

7 15 0.6

2 6 0.2

5 10 0.3

3 6 0.2 16 33 1.0

2lo2 lo98 15.1 85 219 6.7 36 93 2.8 - - -13 23 0.71

1) Tilasto kohdistuu vain Kanta-Helsingin koulujen oppilaisiin ja ainoastaan säännöllisesti toimitettujen lääkä­rintarkastusten tuloksiin; iiitosalueen oppilaiden terveydenhoidosta huolehtii terveydenhoitolautakunta. - 8) Kor­jauksen jälkeen näkö paremmalla silmällä korkeintaan 5/7.6. - 3) Kuulee kuiskauksen paremmalla korvalla enintään fI m:n etäisyydestä.

19·

tarkastamat oppilaatl ) lukuvuonna 1951/52· .

av skolläkarna läsåret 1951/52 by the school Physicians, school year 1951/52

1 m II CIass

~i~ .. e: ~~q ~li {II "# iii ~~q

~l~

1864 1851 2705 100.0 580 466

2~9 161 410 15.2 87 ~6

19 11 30 1.1 6 ~ 221 227 ~~8 16.6 108 71 ~5 ~6 91 3.4 19 18 32 98 130 ~.8 18 60

2 10 12 0.4 2 5 1 3 ~ 0.1 - -2 - 2 0.1 - -

11 6 17 0.6 ~ 3 18 27 ~5 1.7 5 10

13 12 25 0.9 3 3

7 20 .27 1.0 3 2

76 8~ 160 5.9 2~ 29

35 35 70 2.6 15 7

5 2 7 0.8 2 3

6 ~ 10 0.4 1 3

- 2 2 0.1 ~ 1

- 5 5 0.2 - 1 3 --'- 3 0.1 2 1

100 106 206 7.6 58 ~8 26 20 ~6 1.7 ~ 2 ~3 16 59 2.2 5 7

1 3 ~ 0.1 - -12 7 19 0.7 8 6

VI

{II 1046

133

10 179

37 78

7 --

7 15

6

5

53

22

5

~

5

1 3

106 6

12 -

1~

II VIII

~i~ ~rq ill "# ~ ~ ~ ~ "# ...

100.0 824 251 575 100.0

12.7 ~9 18 67 11.7

1.0 3 5 8 1.4 17.1 64 ~9 113 19.7

3.6 12 7 19 ·3.8 7.6 16 52 68 11.8 0.7 3 22 25 ~.8

- - 1 1 0.2 - - - - -

0.7 2 - 2 0.8 1.4 ~ ~ 8 1.4

0.6 - - - -

0.6 7 3 10 1.7

5.1 18 26 ~~ 7.7

2.1 7 ~ 11 1.9

0.6 2 ~ 6 1.0

0.4 3 5 8 1.4

0.6 2 2 ~ 0.7

0.1 1 - 1 0.2 0.8 - - - -

10.1 3~ 25 59 10.3 0.6 2 - 2 0.3 1.1 6 - 6 ·1.0 - - - - -1.8 7 9 16 2.8

1) Statistiken hänför sig endast till e1ever i skdlorna på det gamla stadsområdet samt till resultaten av de regel­bundet verkställda läkarunder~ökningarna; hälsovArden i skolorna på det Ar f9~6 inkorporerade stadsområdet hand­har hälsovArdsnämnden. - S) Synen på det bättre ögat efter ev. korrigering högst 5/7.6. - 3) Höi på det bättre örat en viskning på högst 3 m avstånd.

20'"

19. Ruotsinkielisten kanllAkoulujen koululääkärin

Elever1) i de svenska f'olkskolorna,som under­

Pupils of the Swedish publie elementary schools,

TarkastettuJa kaikkiaan Undersökta elever Inalles (Total numbet' 0/ pupils inspeetetl, at routine age group examinations) ..... .

Todetut taudit ja puutteeIIlsuudet Konstaterade sJukdomar och defekter' Summary 0/ diseases and de/eets:

Selvät riisitaudin jälje~ Tydliga spår av rakitis (Severe marks af riekets) ............................................................................. .

Epämuodostumat ja ruumiinviat Missbildningar och lyten (De-/ormities) .......................................................................... .

Ryhtiviat Hållningsfel (Cyphosis, lordosis, scolio5is ete.) .............. . Latuskajalka . Plattfot (Fiat foot) ....•........................................ Suurentunut kilpirauhanen Struma (Enlarged thyroid gland) ..... . Sydänviat . Hjärtfel (Heart diseases) ......................................... . Sokeritauti'· Sockersjuka (Diabetes) ........................................ .. Todettu anemia, Sahli alle 65 % . Anemi (Anaemia) .................... .

Allergiset taudit: Allergiska sjukdomar: Allergie diseases: astma (asthma) ...................... , ................................ " ............ . kroonilliset ekseemit . kroniska eksem (ehr. eezema) ................ .. muut allergiset taudit andra allergiska manifestationer (other

allergie diseases) .............................................................. .

Silmien viat ja taudit: Ogonåkommor: De/eets and diseases 0/ eyes: alentunut näköZ) . nedsatt synZ) (poor sight or vision) ................. . valontaittamisvirheet . refraktionsanomalier (anomalies 0/ re/raetion

0/ 8yes) ............................ ~ .............................................. . kroonilliset silmätaudit ja viallisuudet kroniska ögonåkommor

(ehr. diseases and de/eets 0/ eyes) , ......................................... .

Korvien viat ja taudit: Oronåkommor: De/ects and diseases 0/ ears: alentunut kuulo8 ) • nedsatt hörse18) (hard 01 hearing) ................ .. kroonillinen märkivä keskikorvan tulehdus kronisk otitis media

(otitis media suppurativa) ................................................. .. muut kroonilliset korvataudit andra kroniska öronsjukdomar

(other ehr. diseases 0/ ears) ................................................... . Kroonilliset nenätaudit . Kroniska näsåkommor (Ghr. diseases 0/ nose) Adenoidit Adenoider (Adenoids) ............................................ . Nie1urisojenliikakasvu • Hypertrofiska tonsiller (Hypemophia tonsillae) Puheviat . Talfel (Speeeh disturbances) ..................................... .. Tilansa kastelijat Bäddvätare (Enuresis nocturna) ................... .. Kaatumatauti Epilepsi (Epilepsia) ......................................... . Erilaisia harvinaisempia tauteja Diverse mer sällsynta åkommor

(Otller diseases) ................................................................. .

378

134

1 52 52

1 16 --

7 3

4

1

6

1

2

-

-1

20 91

5 7

-

-

1

I,uokka • Klasaen

408 786 100.0

182 316 40.2

2 3 0.' 94 146 18.6 39 91 11.6

2 3 0.4 16 32 4.1 - - -r- - -

2 9 1.1 13 16 2.0

4 8 1.0

3 4 0.6

14 20 2.6

3 4 0.6

- 2 0.8

1 1 0.1

- - -1 2 0.8 5 25 3.2

96 187 23.8 3 8 1.0 3 10 1.8 2 2 0.8

- - -

1) Tilasto kohdistuu vain Kanta-Helsingin koulujen oppilaisiin ja ainoastaan säännöllisesti toimitettujen lääkä­rintarkastusten tuloksiin; liitosalueen 'oppilaiden terveydenhoidosta huolehtii terveydenhoitolautakunta. - 2) Kor­jauksen jälkeen näkö paremmalla silmällä korkeintaan 5/7.6. - 8) Kuulee kuiskauksen paremmalla korvalla enin-tään 3 m:n etäisyydestä. .

tarkastamat oppilaatl ) lukuvuonna 1951/52

sökts av skolläkaren, läsåret 1951/52

examined by the school Physician, school year 191H/52

I 111 II VI

ews

~,~ ~ij "i~ rii "1:i iif ~ 0

t I ~ ~~ ... .. ~ 0 ~o§ c.oSl~ .... 852 870 722 100.0 118 102 220

109 115 22'0 31.0 36 28 6'0

1 1 2 0.3 1 - 1 113 91 20'0 28.3 35 '00 75

58 '03 101 H.o 13 18 31 2 5 7 1.0 3 6 9

H 10 2'0 3.3 9 2 11 - - - - - 1 1 - 1 1 0.1 - - -

2 3 5 0.7 1 2 3 3 8 11 1.5 - 1 1

3 - 3 0., - - -

15 16 31 '0.3 - 3 3

20 21 loi 5.7 2 5 7

8 2 10 1., - 2 2

1 - 1 0.1 - - -

7 3 10 1., - 5 5

- - - - - - -1 2 3 0.' - - -5 6 11 1.5 2 1 3

55 52 107 H.8 20 20 '00

2 - 2 0.3 - - -12 8 20 2.8 3 - 3 - - - - - - -

2 3 5 0.7 1 - 1

II VIII

~f~ ~iq ~if ~ ~ ~ ~ 0 ~o& .... 100.0 92 72 164 100.0

29.1 6 6 12 7.8

0.5 - 2 2 1.2 3'0.1 6 H 20 12.2 H.l 1'0 7 21 12.8

'0.1 - 5 5 3.0 5.0 7 5 12 7.8 0.5 - - - -- - - - -

1., - - - -0.5 2 - 2 1.2

- 2 - 2 1.2

1., 1 3 '0 2.,

3.2 3 5 8 '0.9

0.9 1 1 2 1.11

- 1 1 2 1.2

2.3 1 - 1 0.6

- - 1 1 0.6 - - - - -1.4 - - - -

18.2 7 13 20 12.2

- - - - -1.4 3 3 1.8 - 1 1 2 1.2

0.5 - 1 1 0.11

1) Statistiken hänför sig endast tili elever i skolorna på det gamla stadsområdet samt till resultaten av de regel­bundet verkställda läkarundersökningarna; hälsovården i skolorna på det år 1946 inkorporerade stadsområdet hand­har hälsovårdsnämnden. _1) Synen på det bättre ögat efter ev. korrigering högst 5/7.6. - 8) Hör på det bättre örat en viskningpå högst 3 m avstånd. '

22·

20. Kansakoulujen menot kalenterlvuonna 1951 . Folkskolornas utgifter kalenderåret 1951

Expenditure 01 the publie elementary schools, calendar year 1951

Menoerät . Utgiftsposter . [tems of expendituI'e

Palkat ja palkkiot . Löner och arvoden (Salal'ies and fees) ........... . Vuokrat . Hyror (Rent) ........................................................ . Lämpö . Väfme (Heating) ..................................................... . Valaistus Belysning (Lighting) ............................................... . Siivoaminen . Städning (H ouse-cleaning) ................................... . Vedenkulutus . Vattenförbrukning (Watel' consumption) .............. . Puhtaanapito . Renhållning (Cleaning) ...................................... . Yleisten laitosten kunnossapito . Underhåll av allrnänna anläggningar

( M aintenance of genel'al implements) ........................................ .. Kaluston hankinta Inventarier, anskaffning (A cquisition of equip-

ment) ................................................................................ . Kaluston kunnossapito Inventarier, underhAll (M aintenance of

equipment) .......................................................................... . Painatus ja sidonta . Tryckning och inbindning (PI'inting and binding) Tarverahat . Expenser (Incidental expenses) ................................ . Vaatteiden pesu Tvätt (Washing) ......................................... . Lääkkeet ja sairaanhoito Läkemedel och sjukvård (School health sel'vice) Lastenpsykiatrin toiminta . Barnpsykiatrisk verksamhet (Activity of

the children's psychiatl'ist) ..................................................... . Silmäpoliklinikka . Ögonpolikliniken (Depal'tment fOl' eye diseases) .. . Korvapoliklinikka . Öronpolikliniken (Depal'tment fol' eal' diseases) •.. Oppilaiden kesävirkistys Elevernas sommarrekreation (Summel'

I'ecyeation of the pupils) ........................................................ . Konlupuutarhat . Skolträdgårdarna (School gal'dens) .................... . Oppilaiden voimistelu- ja w:heiluharrastusten edistäminen Främ­

jande av elevernas intresse för gymnastik och sport (PI'omoti'on of the gymnastic and spol'ting intel'est of the pupils) ....................... .

Uim~pp~ja uimahalliin Biljetter till simhallen (Instl'uction in stmmmJng) .......................................................................... .

Konlutarvikkeet . Skolmaterial (Educational supplies) ................. . Suoranaiset avustukset . Direkta understöd (Actual allowances) ..... . Matka- ja kuljetuskustannukset Rese- och transportkostnader

(TI'avelling and tl'ansport expenses) ......................................... . Teatterilippuja jatkokoululaisille ja retkeilyavustuksia . Teaterbiljet­

ter åt elever i fortsättningsskola sarnt exkursionsbidrag (Theatre-going) ................................................................................ .

Opetuselokuvatoiminta Filrnundervisning ( Pel'fOl'mances of edu-cational lilms) ..................................................................... .

Kerhotoiminta . Fritidsklubbarna (Clubactivity) .......................... . Opettajakirjastot . Lärarbiblioteken (Lib,arys of the teachel's) ........ .

'Opintoapurahat . Studiestipendier (Scholal'ships) .......................... . Muille kunnille suoritetut koulumaksut . Skolavgifter till andra kom-

SuomenkieJlset I RuotslnkieJlset I Molemmat I koulut ' koulut koulut Finska skolor Svenska skolor Bägge skolorna

Finni.h school. Swedish schools Ali scllools

Markka· Mark • Marks

106806251010 26 788 815 27 662 609

1 671 858 1 622 528

611 580 1 651 717

6731013

15 2108 971

6 187 622 1005266 1 670 8610

270 3100 10 282 387

3103 983

110 500 000

700000

735000 29326296 61 793 820

392 751

21081083

1 660 331 1H 998

72000

1191052 158 1)589057705 7 7780102 310 566 857 7519027 35181636 , 5109 605 2 221 1063

369 9103 1 992 10 71 167 566 779 H6 570 737 2 222 10510

H9lo02 822 815

10 015 999 252610 970

2 598 253 8 785 875 216 H6 1 221 1012 502573 21731037

60352 330692 3 087 7105 13 370 132

225 000 568 983 337 811 1087 979

2 766 10310 17 266 loSlo 2105600

158 613 858613

135 000 870 000 118710 8103 101 201 139 15227 036 77 020 856

230000 622 751

60000 3081083

1 001 655 537816 21981107

57 167 172 165 18000 90000

672 022 ,muner (School fees to othel' communes) ...................................... . ------------------~--------~------~---------I Yhteensä, Summa (Totql) 1673 298 17611810 327 10571 863773 703

'1) Sekä suomen- että ruotsinkielisissä kouluissa toimivien koulupsykologien ja kodissakävijän palkat sisältyvät vain SUOlmaan, samoin tarkastajaneuvoston menot.

1) Avlöningen för skolornas gemensamma skolpsykologer samt hembesökare ävensom inspektorskollegiets utgif-ter ingå endast i SUOlman. '

21. Kaupungin lahjoitusrahastot kansakoulutark~ituksiin kalenterivuonna 1951 Stadens donationsConder Cör Colkskoländamål kalenderåret 1951

Municipal toundations tor public elementary school purposes, calendar year 1951

Pääoma Isuoritettuja kor-KapitaI koja • Ut~taIa· Capilal ele räntemede1

31. 12. 1951 1m ..... ' paitl

Rahastot, joiden korkovarat jaettiin: Fonder, vilkas räntemedel utbetalas: Markka • Mark • Marks

Kaupunginkassaan Tili stadskassan ........................................................... . Opetusvälineiden hankkimiseen För inköp av undervisningsmateriel ................. . Taideteosten hankkimiseen För inköp av konstverk ...................................... . Töölön kansakoulun musiikkirahastoon Till Tölö folkskolas musikfond .............. . Varattomain kansakouluoppilaiden ravitsemiseksi ja vaatetukseen För beklädnad

och bespisning av medellösa folkskolelever .................................................. . Kansakouluoppilaiden kesävirkistykseen För sommarrekreation för folkskolelever Apurahoina ja palkintoina kansakouluoppilaille 1 stipendier och premier åt folk-

skolelever ................... " ....................................................................... . Myötäjäisinä 1 hemgiftsbelopp .............. : ..................................................... . Myötäjäiskirjojen korkoja Som räntor å hemgiftsbrev .................................. ..

168927 12545 156 110 -

9619 -48260 -

361 184 24149 432 877 30348

653201 37529 420 180 18000 236500 .4690 327 500 24214 Koulupuutarhojen ylläpitämiseen För upprätthållande av skolträdgårdar ........ .

--------~--------r-------~---------Yhteensä Summa (Total) 1 2 814 3581

22. Ruotsinkielisten kansakoulujen opettajat lukuvuonna 1951/52 Lärarpersonal i de svenska Colkskoloma läsåret 1951/52

Teachers ot the Finnish pubUc elementary schools, school year 1951/52

~ I'O'~I""~ Alakoulu YIäkoulu Jatkokoulu g Ii' !:!: 0:1. Apukoulu

orts. skolal

) I ~ ~! i ~ l~ $ jälpskolal

) Lägre skolal ) HOgre skolal )

Koulut . Skolor . Schools opettajia • I,ärare • Teackers 10. 11. 1951

II f.~ II

.<

f~ Ii <(1)

II II Sjl< f.~ r ,=t [~:

rl 11~ 1i ! .:; i: 11~ ~. ~. ~. ~IO' ~. ~.

Annank. 30 Anneg. ............ 5 - 11 1 .~ 31 j ~ -1 - -i Böle .............................. - 1 - - ----:-1 -

j 1 -

~ Cygnaeusskolan ............... 10 2 11 2

1 -

~ -

Kottby ........................... 1 1 - --1. -

-Kronohagen ..................... 6 - 6 4 8 -Topeliusskolan .................. 8 2 11 2 - -Tölö 3 3 - - - 1 - -1 1 -..............................

1 ~. 21 ~ Vallgård ........................... 5 - 15 3

~ 4 1 -

Hjälpskolan ..................... - - - - -

~ . - 10

Brändö. ........................... 1 1 2 -I

- -Drumsö ........................... 2 1 2 2 - - -Haga .............................. 1 1 3 1 - - - - -Hertonäs ........................ 1 - 3 - - - - - -Kårböle ........................... - - 1 - ...:....1 - - - - -Malm-Staffansby ............... 1 1 2 2 _1 1 - - - - -Mellungsby ..................... 1 - - - ...:....1 - - - - - -' Mosabacka ........................ 1 - 1 1 ...:....1 - - -

~ - -

Munksnäs ........................ 3 - 2 t" -1 - - - - -Sockenbacka ..................... 1 1 2 2 =4 - - - - -Aggelby ........................... 1 1 1 2 - - - - -

Yhteensä . Summa (Total) 1 .511 1~1 611 171 8)911 161 ~I ~l ~I 81 111

151475

Yhteensä Summa

ToUil

."Pl z "if~ ~~~ i~'i: t ( .. ,~ !;' 10;

~

5 16 21 - 1 1

6 19 25 - 2 2 16 12 28

3 21 24 - 6 6

8 25 33 2 10 12 1 3 4 1 6 7 3 3 6 1 3 4

- 1 1 3 4 "

- 1 1 1 2 3 2 7 9 2 4 6 1 4 5

541 136 190

1) Eri kouluissa toimineet opettajat esiintyvät summassa vain kerran. - D) Tuntipalkkaa nauttineita opettajia, jotka työskentelivät useissa kouluissa' 1) Lärare, som undervisat i flere skolor, ingå endaSt en gång i summan. _ D) Lärare med timlön, som undervisade i flere skolor. .

8) Translation of 'itles see page 2* - ') Ordinary. - &) Substitutes. - ') Employed by the hour.

24·

23. Ruotsinkielisten kansakoulujen oppilaat ja luokat lukuvuonna 1951/52

Elever och k1asser i de svenska Colkskolorna läsåret 1951/52

Pupils and classes of the Swedish public elementary schools, school year 1951/52

Koulut· Skolor . Schools:

Annank. 30 Anneg ...... . Böle ....................... . Cygitaeusskolan ........ . Kottby· ................... .. Kronohagen .............. . T~~~usskolan ........... . Tolo ....................... . Vallgård ................ .. Hjälpskolan .............. . Brändö .................... . Dnimsö ................... .. H&:ga .:: ................... .. HeItonas ................ .. Kårböle ................... .. MBlni.-Staffansby ........ . M~llungsby .............. . Mosabacka .............. . Munksnäs ................ .. SOckenbacka .......... .. Aggelby ................. .

Yht. Summa (Tolal) 'Jfl

Luokka . Klass . Class:

I II

III IV V

VI VII

VIII

Tarkk.l .• Obs.kl. (Clas­ses 101' problem children)

Erityisluok. . Specialkl. (Special classes) ......

I .t"' i!:. Yläkoulu Jatkokoulu

i ~ 11 ___ H.,..o_gfe_sk_O.,..Ia_') __ II __

F_O_rtsiI

-,-· _ttnlngss_--,-k_OIa_'_) _II

!:~~ a~:-.:

ft i ~ 6 f.

Oppilaita . Elever . P"pils 10. 11. 1951.

165 11

390 48

201 286 189 155 -40 75 43 19

8 33 18 26 75 31 32

184511

62

166

56 106

165

6

5651

60 127 - -

121 29 - - -53 89· 191 77 1St.. -

172 -97 -21 62 51 30 10 58 -50 68 42 32

92011 1911

56 -------

70 -------26 ---.-

126/

470 11

706 48

590 623 189 659 -61

137 94 49 22

117 18 76

H3 73 70

415611

17

Luokkia Klasser Classes 10. 11. 1951.

~~I j

~ 8 7 2 3

7 6 1 1

-'

15 11 13 12 --

4 3

2 3

- 37 - 37 - 30 - 24 - 16 - 16

1 7 1 7

d d 2

1) TrMtslalion 01 IiIles see page 2·.

11 12

7

3

117 -

-

1 1 2 2 1 1 1

-

d

15 2

22 2

21 20

6 24

9 3 7 6 6 6

10 2 6 9

·6 6

188

38 38 32 26 17 17

8 7

2 3

24. Ruotsinkielisten kansakoulujen hallussa olevat huoneistot sekä oppilasmäärä lukuvuonna 1951/52

Av de svenska Colkskolorna disponerade skollokaler samt elevantalet läsåret 1951/52

Premises disposed of by the Swedish public elementary schools and their number of pupils, school year 1951/52

Huoneita opetusta varten Rum for undervisning

Oppilaita ! Elever Pup'/s

Kouluhuoneistot . Skollokaler

School premises

Kanta-Helsingin koulut: Skolor på det gamla stadsområdet: Schools in the actual city area:

Anneg. 30 Annank. . ...................... . Böle, Kyllikkig. 10 Kyllikink ............ . Cygnaeusskolan, Bang. 8 Ratak ......... . Kottby, Pellervovägen 15 Pellervontie Kronohagen, Snellmansg. 18 Snellma-

nink .......................................... . Topeliusskolan, Topeliusg. 22 Topeliuk-

senk .......................................... . Tölö, Apollog. 12 Apollonk ............... . Vallgård, Nilsiäg. 3 Nilsiänk ............ .

Yhteensä . Summa (Total)

Liitosalueen koulut: Skolor på det in­korporerade stadsområdet: Schools in the incorpot'ated area:

I Brändö . Kulosaari ....................... . Drumsö . Lauttasaari .................... . Haga . Haaga ............................. . Hertonäs . Herttoniemi ................. . Kårböle . Kaarela ....................... . Malm . Malmi ............................. . Mellungsby . Mellunkylä ................. . Mosabacka . Tapanila .................... . Munksnäs . Munkkiniemi .............. . Sockenbacka . Pitäjänmäki ........... . Aggelby . Oulunkylä .................... .

Yhteensä . Summa (Total) 1

Kaikkiaan Totalsumma I (Grand total)

8 1

11 1

11

8 3

12

55

2 3 2 2 1 5 1 2 3 2 2

251

1

1

1

1

1

5

-1

1 nstrudion ,ooms

1

1

1

1

11 5

1 ·1 1

1 1

51

1

1

1

3

-1

3

6

3

24

1

1

17

1 13

3, 241

92

21 3 2 3 2 7 1 3 3 3 3

32il

111 "1~ I

2:

25 2

33 3

470 11

706 48

10 27 1)718

331 85

1 2 1 3 3

12 2 5 "1 6 41

4011

3 5 3 6

1 ~I

~I 41

~I

2)635 189

8)683

3400

61 137

94 49 22

117 18 76

143 73 70

721/ 8601

58.7 11.0 64.9 48.0

65.8

79.4 63.0 56.9

62.g

30.& 45.7 47.0 24.6 22.0 23.4 18.0 38.0 47.7 36.& 35.0

34.4

64.0

1) Tähän sisältyvät 11 7 apukoulun ja 11 erityisluokan oppilasta. - 2) S:n 12 erityisluokan oppilasta. - S) S:n 17 tarkkailuluokkien ja 7 erityisluokan oppilasta.

1) Häri ingå 11 7 hjälpskolelever och 11 elever i läsklass. - D) D:o 12 elever i hörselklassen. - S) D:o 17 elever i observationsklasserna och 7 elever i läsklassen.

'26·

25. Ruotsinkielisten kansakoulujen oppilaiden vaihtuminen lukuvuonna 1951/52 Elevomsättningen i de svenska folkskoloma läsåret 1951/52

Change of the number of pupils at the Swedish public elementary schools, school year 1951/52

<~ OppI1asmääril. luku-:.:~.,.. kauden alussa Lukukauden Oppilasmäärä lukukau-""a "'::::

~ != Elever vid början av kuluessa den päättyessä • Elever

ri~·i· tenninen Under tenninen vid slutet av termlnen

nib N", .. b ... 01 pupils i" D .. ,i", Ih. le,.,. N .. mb" 0' p .. pils aI Iho

~i!~ Ihe b.gi .. "i .. , 0' Iho md 01 Iho le1'm

Koulut . Skolor . Schools e 0 I ... m

" ~ ~,,~~ 0 ~~>M ...... !l~ ... lt :.[~g ~F ~;g~ "i(~ 6"'" -~'ia ~f~ ~~~ i(f i S'IG ~ ... (;; lr&;- g ~ ~ :!..~; .. t'i B. ~ ~ - I!!. .. Sl';;; t I -" " ~o§

~~i t.]:..!:~. [! . ..!:~ .. ",

r

Syyslukukausi . Höstterminen . A utumn term

Alakoulu . Lägre skola (Primal'Y stage) { I 9~~il 46lo1 5011

96511 ~I !ill 461

1 494

1

955 II 470 413 883 463 412, 875

Yhteensä . Summa (Total) - 1011 934 914 1848 12 30 924 906 1830

Yläkoulu . Högre skola (Secondal'Y stage) I III 44 410 H5 855 6 12 405 444 849 IV 40 327 261 588 2 8 323 259 582 V 23 145 109 254 2 5 143 108 251

VI 11 148 126 274 3 11 149 127 276 Yhteensä . Summa (Total) - 118! 1030 941 1971

1:1

26' 1020 938 1958

]atkokoulu . Fortsättningsskola (Con- { VII 3 120 59 179 2 121 59 180 tinuation school) ........................... VIII 16 83 82 165 1, 1 83 82 165

Yhteensä . Summa (Total) - UJ.. 203 1411 3:J

4 3 204 141 345

Tarkkailuluokat Observationskl'asser 1

(Classes 101' pl'oblem childl'en) ......... II-V 4 16 1 - 2 14 1 15 Erityisluokat . Specialklasser (Special

classes) ....................................... - 81 18 Jl 29 2 - 19 12 31 Apukoulu . Hjälpskola (School 101' back-

wal'd childl'en) .............................. I-VII 131 73 44 117 9 3 74 49 123

Kalkki koulut . Samtl. skol'(Allschools) - 117311 22741 20521 482611 401 6411 2 2551 2 0471 4 302

Kevätlukukausi . Värterminen . Spring term Alakoulu . Lägre skola (Primary stage) { I 71

1 ~611 494

1 955

11 1~1 1~11 4641

4891

953 II 7, 462 411 873 462 409 ~71

Yhteensä . Summa (Total) - 14 923 905 1828 18

~ 926 898 1824

Yläkoulu . Höl<" ,",ola (S_ ""Il') 1 III 5 407 445 852 4 403 444 847 IV 1 322 258 580 5 321 260 581 V 1 143 109 252 2 143 111 254

VI 3, 150 126 276 - '150 125 275 Yhteensä . Summa (Total) - JO 1022 938 1960 11 1; 1017 940 1957

]atkokoulu . Fortsättningsskola (Con- { VII - 120 59 179 1 117 60 177 tinuation school) ........................... VIII 3 85 83 168 4 86 80 166

Yhteensä . Summa (Total) - 3 205 142 347 5 9 203 140 343

Tarkkailuluokat Observationsklasser (Classe,s 101' pl'oblem childl'en) ......... II-V 1 15 1 16 6 3 18 1 19

Erityisluokat . Specialklasser (Special classes) ....................................... - 1 20 12 32 1 - 21 12 33

Apukoulu . Hjälpskola (School 101' back-wal'd childl'en) .............................. I-VII 3 77 48 1261 8 5 79 49 128

Kakkl koulut· Samtl.skol.( Ali schools) 1 - I 8211 2 2621 2 0461 4 30sl1 491 5~1 2 2641 2 0401 4 304

1) Joululoman aikana erosi 26 oppilasta . Under julferien avgingo 26 elever. . M u i s t.: Oppilaan siirtyessä ~aupungin kansakoulusta toiseen tulee hän lasketuksi sekä koulusta eronneena

että kouluun otettuna oppilaana ja sisältyy kahdesti kokonaissummaan. Lukuvuonna 1951/52 oli tällaisia siirtyneitä kaikkiaan 66, joista poikia 37 ja tyttöjä 29; vrt. taul. 20.

A n m.: Elever, som flyttat frän en folkskola tili en annan inom staden, äro här räknade som avgångna och pä nytt intagna. 3'7 gossar och 29 flickor, inalles 66 elever äro sålunda dubbelt räknade; jmfr tab. 20.

26. Ruotsinkielisistä kansakoului8ta eronneet oppilaat luk,uvuonna 1951/52' Elever i de svenska Eolkskoloma, som avgått imder läsåret 1951/52

Pupils having lelt ,the Swedish public elementary schools, school year 1951/52

Ii' Eroamisen syy . Orsa.k tili avgången . R .... OfI

'"i>0 C),;Jgi~":Its:" a: ~''''\I'l

!i~PI Q t! -c 1:' II

- f: s' :t ~ ~ " S -'0' • n~.g~":!f8' .. ~:!l::::t"· ":II t>1~ ~" " "! "'t I<""a~o '00 .. :t"Ul O

C

tlö~ Koulut . Skolor • School51) ~~aJ U:I !~!l [ill i~I l: aE: e.1i·2 ~if ~ 7~i t~t a!. Fj IT' i ~ .Jo "'i:~ . ~ "...... . 1'lE'~ Ii

t;'g a~~f e. ! s-e:g .. ' ~ ~ §'g " ~ ~ ;; S'. ~ ~'a. O'It:a

, ,

Alakoulu . Lägre skola ...... _ .............................. 68 32 16 1 - 7 -Yläkoulu . Högre skola .................................... 48 28 15 - - - -Jatkokoulu . Fortsättningsskola ........................ 13 1 3 2 2 - -Tarkkailuluokat . Observationsklasser .................. 5 2 2 - - 1 -Erityisluokat . Specialklasser .............................. - - - - - - -Apukoulu . Hjälpskola .................................... 9 3 2 1 - - 1

Kaikki koulut • Samtliga skolor (Ali schools) 143 66 38 4 2 8 1

>

:J~ n~E: ~ .. " ... :t 51.0 g .. ~~i E!i'" ~ ag

12 5 5

--

2

24

27. Ruotsinkielisten kansakoulujen oppilaat ryhmitettyinä työn tuloksen mukaan lv:na 1951/52 Elever i de svenska Eolkskoloma, Eördelade efter arbetsresultat läsåret 1951/52

Pupils 01 the Swedish public elementary schools, grouped according to theworkingresult, schoolyear 1951/52

Niistä • Därav • 0 .. , of lhe ..

Koulut . Skolor . School51)

Alakoulu' Lägreskola ...... I{ I~ t~;1 t~~1 =1 ~I t;~ ~~~II 1~1 1~11 1~1 ~II 51 5 ~~~~--+-~~~~---+--~~~~~~~~~~~~~~--~--

• Yhteensä' Summa (Total) - 926 898 - § 874 86411' 26 16 26 18 5 5

1 III 403 444 -. 347 378 25 40 31 26 142 201

Yläkoulu . Högre skola ...... '~ ~~~ i~~ = i~~ 2~~11 ~; 1~ 1~ ~ 1i~ 12_~ VI 150 125 - 150 121 - 2 - 2 24 18

Yhteensä . Summa-(~T::-o-:-ta-:-' }:-+-{"--V-I-I+. ...1""::::"!::8r-::;6:~9~486~000:':--8-2+--18-0~~8~::-:=:i:-8".,:""'1:1i:-1~:".,:*--6".,8:,."...1....".5;-:,--.,.4:.,:,:....1...,,3"'0""8 :--;3:-::'50

Jatkokoulu . Forts. skola... VIII soi ~ ~ '" ~ Yhteensä . summa-:(~T::-o":"'ta-:-I}~----:---2~0".,3;:--:;1'40;;:-~8~2i-.-:~~0:ii-:--;9~8:i---5.".,8r~12-::&---... 1ii-1---,1::-:1:'--j-1o::ii----i--

Tarkkailuluokat . Obs.klasser II-V 18 1 - 17 1 - 1 --

Erityisluokat . Specialklasser III-IV 21 12 - 21 12 - -j - 2-

Apukoulu . Hjälpskola ...... I-VII 79 49 10 5:1 66 40 3 21 - 21 - -

Kaikki koulut • Samtliga I I I I I 11 I 11 I II I II I skolor (Ali schools) - 2 2642 040 92 85 1 9531 806 127 87 92 62~ 315 855 -----1) Translation 01 titles see page 2*.

-

28·

28. Ruotsinkielisten kansakoulujen oppilaiden koulusta poissaolot lukuvuonna 1951/52 Elevernas i de 8venska folkskolorna 8kolf"örsummel8er lä8året 1951/52

Absences 01 the pupils in the Swedish public elementary schools, school year 1951/52

Oppilaat, jotka olivat poissa koulusta· Elever, som fOrsummat sirolan PolssaoUeita oppilaita RetJ.!on /01' absme. yhteensä

TotalantaJ elever. som 1-10 II 11-30 II 31-60 II 61- forsummat sirolan

Tolal .. ulllb .. 0/ ab.mt Koulut . Skolor . School51) päivää • dagar • /laYI pvpil.

'II 1~lg~'rl 1~li~'rl 1~lg~'IJI~li ... !;" §.. !;"ll~'" !;"o§ " . !;"ll.9'· ~~ ~ ~~ ~

'r~ I ~Ii I ~i~ .. e: !;"ll~ E g 1» !Ii

Alakoulu • Lägre skola ......... 1073 397 353 369 61 55 13 1lo 900 835 1 735 Yläkoulu . Högre skola ......... 606 5lo1 262 285 33 310 3 6 9010 866 1 770 Jatkokoulu . Fortsättningsskola 92 72 67 510 22 10 15 1 196 137 333 Tarkkailuluokat . Obs.k1asser ... 10 - 10 ·1 -

1 1

31

15 1 16 Erityisluokat . Specialklasser .. 11 7 8 5 - - 19 12 31 Apukoulu . Hjälpskola ......... 103 26 310 16 10 -\ 81 107 128

Yhteensä . Summa (Total) 11 23511 01031 72811 73011 1201 10111 321 21011 2 11511 8981 10 013

Polssaolopälvlä poissaolon syyn mukaan Fn\nvarodagar etter orsaken tili frånvaron

Polssaolopälvlä R .... on /01' ab.mc. yhteensä

r:." ''-'''' El hyväksytty TotalantaJ

I,uonnoneste frånvarodagar Sairaus Naturhlnder YY • Annan god- syy • Icke god- Tolal .. umber 0/ days

Sjukdom PIoysicIJJ kAnd orsak känd orssk 0/ abs ... ce Koulut . Skolor . School51) lll ..... ,mpedimm' Som. olio" Re ... o .... 0'

accepled retJ.!on accepled

~~ci' ~~ ~~ci' ~g ~~ci' ~g "1 ~g ~~ci' ~g ~I~ ~SI'ci'

~-1~ ~E!;;: ~18: ~es ~1 e: ~E!S ~~ 8: ~E!S

~'1 ~ ~E!'" - ~ !;" ·co .. , II "'~9" r;:~n' r;:~n' t:~~. e. ! 'ii ' II '~ II

~ lll3 lll3 II

Alakoulu . Lägre skola ......... 11 766 113107 103

~ 1006 1030 109

~ 123810 11 891 210 275

Yläkoulu . Högre skola ......... 7730 7713 38 15 1023 5510 328 8519 8355 168710 Jatkokoulu . Forts.skola ...... 1312 1236 85 6102 3100 1 583 203 3622 1 779 51001 Tarkk=kat . Obs.k1asser 57 7 - 27 9 100 1810 16 200 Erityisluo t . Specialklasser 1610 135 - 18 1 - 182 136 318 Apukoulu . Hjälpskola ......... 6010 515 - 2 '85 109 93 27 782 593 1 375

Yhteensä Summa (Total) 2163320953 226 109 1 601 1 383 2213 325256732277010810103

1) Translation oflitles see page 2 •.

29. Ruotsinkielisten kansakoulujen oppilaat ryhmitettyina"'~nkjlötietojen)mukaan uvuonna 1951/52 Personuppgifter rörande e1ever i de svenska Colkskolorna läsåre 951/52

Pupils of public elementary schools according to their personal dåta, school year 1951/52

Sukupuoli KOn Su

Äidinkieli Modersmål

N ativ,la .. ,vag.

Syntymäpaikka FOdelseort

PUu;, 01 /Jiri"

Kotipaikka Hemort Dom"'u

Vanhempien sääty tai ammatti FOräldramas stånd elIer yrke CIas. 07' 1»'0les.ion 01 p","'"

Koulut . Skolor Schools1)

t' i~i ° -ol:i: 0 I!..g

_ID -.~",

~. ~Eil i ]:~;

dl ~ b:!

~.

~f

Alakoulu I{ II 9631 10661 Lägre skola ......... II 882 1068

Yht. . S:a (Total)I -~ 1845 934'

, III 852 1008 Yläkoulu 587 326 Högre skola ..... i 253 1103 1 VI 276 1109

Yht .. S:a (Total) - J 196811 026

Jatkokoulu VI 180 121 Ports. skola ...... {VIl 1631 82

Yht. . S:a (Total) 1 - I 3431 203

Tarkkailuluokat

a:: 2

.>7 ~ g'S? fi.' -a ~ o~!!:

~g~ S?~~ S?o II: l~~ !. ~~~~ Sl ~ 1 ~. 0· ~ 13~ d" " ... " ° .. "öI .. S! 0" !;j'

0\> il "";1 C/l ... . gl·P!:':·§Il1~"J ~.

~g~l S?~~S?~ E~d~ !i~~~~g 111:' ~'",~a d~p.Ii[ o-':!Pi'·tri 5:6': ;~~ll~[ ~~i.l::-å~~~~' .. öI p! .!a.1 å ""1 H C/l :.. ;.~i. ~ ~ ,~.. ~ ~ P

>~ 0"10 fSi

~ ~~. te.;. ~ ". ,,' .. >

~ r ~I ~f I!i ! ''0' ':t.!a./'D i" °a !ii''''

~ 11 ;;:"-" ~~/'Do. II: I;l- ~.e-l~~· 0 =c'd I!. S' -. ... ~ 't~,.,.-.~.... ~ !Il.

!~! ~~~ ~§~~: S$W~3')~!;~1 • Ii: '" "o~. ~ tl 9 Ii. ! ~ ~ .... "80- . ':l .!a.~~ l~~,.,..!a.~. d ... 't El:' ~;.p.~! 1 ..... ~~[ l~~~l( Itta!~=~t~I~f ;:~! ~'~i l"" ~~Ji ltl~ i~ ~

@ ~= iiin!: ~sg, "ilg ~~fil;

" 11 'a :X;0o+ O[='>l"1§ Ii "

~ ii § i' ~ ~ [~! ~ "[ lr.~! .a~~ ~

Oppilaita· Elever . Pupils 10. 11. 1951

109;11 903

1 52

1 811-

6981

181 51112617011

91061 111

21

11

311 lo1lo 822 52 8 735 11 55 65 16 866 9 3 3 1

911111 7251 104116 1 433 29 106 191 86 1812 20 J J J 101010 796 50 6 736 15 33 109 19 8106 3. 1 1 1 261 536 105 6 507 16 29 30 5 580 6 1 110 218 35 205 15 22 9 2 2105 7 - 1 127 230 105 1 220 13 13 29 1 275 1

942 1780 175 1311668 --59 97 11~ ~7' 1946 17 2 ~ -~-1 59 136 103 1 1510 7 9 10 178 2 81 128 35 ---, 112 5 30 16 160 2 1

140:1 2641 781 111 2661 121 391 261 ~I 3381 41 11 -1-

10261 353

779' I

359 112 10 16

4971

1 3

41

. ~i

2511 2191 67 255 1910 80

506 413 147"

176 2108 69 181 2110 80

55 130 58 39 1109 72

451 741 279

110 112 53 210 96 100

381 2081 93

Obs.klasser ......... II-] 17 16 j 1~ - j 15 Erityisluokat Specialklasser ...... - 30' 19 11 28 2 23 Apukoulu Hjälpskola ......... I-VI 117 73 9 22 92 3

-

31

21 -!

31 1

17

291 1

131 81 111 11~ 5

-1 -1-11 41 2 4 7

-1 -1-11 14 4 10 2

-1 -1 -II 13 18 39 47

KalkklkoUhil-1 I I 1 II 1 1 II -1----1 sa(.:?zg!:!~!jr 4320 2271 2049 8909 881 80 8497 ' 108 258184711~511~,- 471 81- 61-,1 1811 1 019114151 676

1) Translation 01 titles see page 2·.

t-:I <D •

30·

Koulut . Skolor . Schools

30. Ammattikoulujen opp

Elevema i yrkesskolorD

Pupils 01 the tTade school~

Vuosiosasto Årsklass

Glass

I II III

Sukupuoli KOn Se>:

Oppilaita marraskuun

Valmistava poikien ammattikoulu .J Förberedande yrkesskolan för gossar

P1'8pa1'at01'Y t1'ad8 school /01' boys

Suomenkielinen osasto· Finska avdelningen (Finnish section) 381 365 172 188 189 377 Ruotsinkielinen osasto' Svenska avdelningen (Swedish section) 87 86 50 32 55 87

----~~----~~~~~--~~~--~--~~~~-Yhteensä, Summa (Total) I 468 451 222 220 244 - 464

Valmistava tyttöjen ammattikoulu Förberedande yrkesskolan för Dlokor

P1'epa1'ato1'Y t1'ade school /01' gi1'ls

Suomenkielinen osasto' Finska avdelningen (Finnish section) 244 239 116 127 117 - - 244 Ruotsinkielinen osasto . Svenska avdelningen (Swedish section) 73 71 33 39 34 - - 73 Ompelimo . Atelj~k1assen (N 88d_I_8w_01'_k_s8_c_ti_on,..:}:..-._ .. _ . . _,,_._ .. _. '-"-'-"-f' __ 2_0i-__ 19+_....;1;...9+-_1:..:1~_+ __ -!!-_..!....._1.:.:11

Yhteensä· Summa (Total) 337 329 168 177 151 1 - 328

KIrjapainokoulu • Boktryckeriskolan P1'inting school I

Suomenkielinen osasto· Finska: avdelningen (Finnish section) 157 144 23 56 64 367 145 12

Ruotsinkielinenosasto . Svenska __ a_vd __ e_lnin_' ....:g;:..e_n..:.(....;S_w_e_dl_·s_h_s_ec_t'_·on~}"--_3;,..4+-_...:.3.;;,1i-_....;5+-.....:.10+......;;1..;;,81-......;;*-_3:;2+~2

Yhteensä· Summa (Total) 191 175 28·66 82 43 .177 14

Kähertäjäkoulu • Frlsörskolan Haird1'essing school

Suomenkielinen osasto· Finska avdelningen (Finnish section) 74 56 23 30 11 24 1 64 ----~~--------~---r--~--~~~~~~~~~I

Yhteensä . Summa (Total) 74 56 23 30 11 24 1. 64

VerhoUlja-ammattlkoulu • Tapetserarskolan U pholsters' school

Suomenkielinen osasto' Finska avdelningen (Finnish s8ction) 20 20 1. 17 2 1 20 ----~~~--------~----~--~--~T---~~--_4--~---1 Yhteensä, Summa (Total) 20 20 1 17 2 1. 20

Kaikki koulutl ) • Samtliga skolorl )

A 11 scliools

Suomenkieliset osastot· Finska avdelningarna (Finnish sections) 876 824 Ruotsinkieliset osastot· Svenska avd. (Swedish sections)" ...... 194 188

Yhteensä . Summa (Total) 1 1 0901 1 0311

335 418 383 62 543 320 88 81 107 6 119 75

4421 5101 4901 6~1 6621 406

1) Ompelimoluokan oppn~at sisältyvät vain loppusummaan. - Elevema i atelj~k1assen ingå endast i slutsumman.

laat lukuvuonna 1951/52 läsåret 1951/52 school year 1951/52

Oppi1aat, jotka v. 1961 täyttivät Elever, som uuder Ar 1951 fyllde

Pupill lunring ,""hill in I9SI Ihl ag. 0'

12 13 14 15 16 17 18 19 20 21-

I vuotta - Ar

)llaro

Äidin-kieli

Moders-måI

Nalive langu"ge

C/l ~

5 " 0

~. e-"l ~ i ! " !- ~

Ii .. ~ z:. ... ...

"'31*

Syntymä-paikka Kotipaikka

FOde!seort Hemort Place 0' Domicil.

bi,lh

l!: l!:

i .I!::

i ~ ä > .... > .... ttlp nl ä ~ l!: l!: ~o ~ ~ ~~l ~ ~l ~ ~

0 äI äI

I 10 p:nä - Elever den 10 november . Pupils as per November 10th

3118 147 95 14 - - - - J 377 ~ 256 121 325 52 - 16 33 32 6 - - - - 65 22 78 9,

-3134 180 127 20 - - - - - 377 87 321 H3 403 61

9 89 93 47 6 - - - - - ~44 - 142 102 198 46 2 24 23 17 7 - - - - - 33 40 39 34 58 15

- - 1 6 3 1 - - - - 9 2 8 3 10 1 11 113 117 70 16 1 - - -

J: 42 189 139 266 62

- - - 2 13 27 46 33 19 4 82 75 117 40 - - - 1 2 7 9 10 - 34 18 16 19 15

- - - 3 15 34 55 43 19 22 153 38 100 91 136 55

- - 1 5 15 10 9 7 5 13 55 10 18 47 42 23

- - 1 5 15 10 9 7 5 13 -55 10 18 47 42 23

- 4 5 5 3 1 1 - - 1 18 2 9. 11 5 15

- 4 5 5 3 1 1 - - 1 18 2 91 11 5 15

12 211 246 154 51 38 56 40 24 31 847 16 507 ·356 687 176 2 40 56 50 15 7 9 10 - 5 33 161 122 72 155 39

14 251130312101 69 461 651 501 241 3611889117911 637 43111 8521 21611

I 0 Koulu-sivIstys · Vanhempien sääty tai

SIroI- ammatti - Förä1dmrnas bUdtrlng stAnd eiler yrke - CIa.s 0' School p.o'ession 0' p" .... ,.

educalion ;$

f .., I 4'~~ "lll-

~t >I!:: "tl ~

~Sl t~~ t."ll d~ '>j~' = E. C/l

.;~ Ii,a 2Q,!O I O~( ~~ ta. ~?i ~iil.:r t~e. ~·i~ ~f . ~ ..... . Q. 6~ ~ ~~ ~. " H'!ag !toe It 0 ~ ,~ ~~ .... .. " "

~ll ~~§ .., .. ;r 0

~~s ~~f~· ~r: 0

~ s:s ""0 [ ~ §' " ~ ~gs; '" ~: i .... o p.: . lo,[ t i ~C"I:S - p.~ .... ~ ~.i'> Il· . ii .!" p.~ ~. g

S;

360 J 20 47 186 124 377 87 ·3 9 45 30 87

447 17 23 56 231 154 464

244 - - 29 135 80 244 73 - - 16 37 20 73 - 11 - 3 8 - 11

317 11 - 48 180 100 328

125 32 18 36 60 43 157 22 12 2 4 18 10 34

147 44 20 40 78 53 191

58 7 · . · . · . · . 65

58 7 · . · . · . · . 65

,

19 1 · . · . · . · . 20

19 1 · . · . · . · . 20

806 57 38 112 381 247 863 182 12 5 29 100 60 194

9881 8011 431 144 4891 3071 1068

- 31. Ruotsinkielisten kansakoulujen oppilaat, ryhmitettyinä iän mukaan, lukuvuonna 1951/52

Elever i de svenska Colkskoloma, fördelade .efter ålder, läsåret 1951/52

Pupils 01 the Swedish public elementary schools according to the age, school year 1951/52

1 Oppilaita, jotka v. 1951 täyttivät. Elever, som år 1951 fyllde . Pupils having reached r< :>:1 5 II 6 II 7 II 8 II 9 II 10 II 11 II 12 II 13 II tt. II 15 II "16 II 17 g ..,p::~ ~. ~~o vuotta . år • yea,.s

Il.. 0

Koulut . Skolor " l!.'tI .,. ~. ~. r~I·""·1·q· ~ .J.~ .~.~ '[ -!J'tI 'l>d' I i ~ B ~ ~ ~ B ~ B ~ i ~ B ~ B ~ S ~ i ~ i a B 0 i

5chools1) ~[~ •• O ... ~ 0" .~",.~ ... ( O"'.~ ."1.~." .~ .... ~ .... ~ .... ~ .... ~ .... ~ 0" t"~ : -!! ';!. -!!';!.. ~ • ;!'. -!! • ;!" ~ .... -!! • ;!.. ~ • ;!" -!! • ;!" -!! .... -!! • ;!.. -!! .... -!! .... -!! • ;!"

[ .. ·i·~·~·~·r·~·r·~·i~~·I·~·I·~·I·~·I~~·I·~·I~I·I~~·I·~ mt::I~~, ~I ~m~ ~I ~ ~ .. t:: Ii' ~I 5111 ~ Sll Sl Sl Sl Sl Sl ~ Sl .. t ~

Oppilaita' elever . Pupils 10. 11. 1951

Alakoulu . Lägre skola ... I{ I~I ~~~II =1 jI2715+~~I~!~113~~13!~113;1201171311 =1 jl =1 II =/ ~I =111 =1 =11 =1 ~I =/ = Yhteensä· Summa (Total) - 1845 - 11

27 a'''' "F 3~ 39 20'1 7 3' - 1 - j - J- ~

-

1 - j - -

3~1170 I

1m 852 ~3 288 52 17 8 1 IV 587 3 23 15r5 190' 52 ~9 16 3;1 2 -

~ Yläkoulu . Högre skola ... V 253 3 1 17 ~ 69 60 ~2 14 8 1 --.J

VI 276 , ---i- -,- 10 6 60 65 50 3~ 22 131 7 Yhteensä· Summa (Total) - 1968-1-11-~ 32 I113J22'251r '~r': ]

64

1 23

141 7 9 -

i - -

~5 52 16 20 7 ]atkokoulu . Forts.skola ... {vi~~ ~~~ = ~ =1 -ii = - 2 29 381 ~7 38 ~ 21 Yhteensä, Summa (Total) - 343[ -

j -

i -

1 - - - - -

l~ - 4 3 47

1 81 54 67 '45 4 2- -

Tarkk.luokat . Obs.klasser III-V 171

1 2 - 1 - 3 - 2 - 1 1 1 - - -. I 2 3 4 4 2 5 1 2 2 2 2 1 Erityisluokat . Specialkl .... - 30 --i

1 - - - -

Apukoulu . Hjälpskola ... I-VII 117 --1 3 4 2 7 5 13 6' 10 (J 12 5 9 9 9 6 5 1 1 l- I

Kaikki kouI . . ?l:?!~:o~~!jl - I 4 82°il-1 1~ 27150irI479IF21408iiS621383ii35°1261111651182ii1891112Ii121ls,r141. 7511 8015511 51 3~ -1 1

1) Translation of titles see page 2·.

tt.> t-~ •

32. Ruotsinkielisten kansakoulujen oppilaat ryhmitettyinä asuntonsa muk"aan kaupunginosittain lukuvuonna 1951/52-

Elever i de svenska Colkskoloma, f"ördelade efter bostad stadsdelvi8, läsåret 1951/52

Pupils of the Swedish public elementary schools according to their domicile per part of the city, school year 1951/52

Kaupunginosa' Stadsdel . Pari of IkI city

Koulut . Skolor . Sellool51 )

11 2 1 3 1 4 1 5 16 17 1 8 J~J!OI1~ 11~ 1!_3J!_4 115116117118

Alakoulu . Lägre skola .................. 137 12 Yläkoulu . Högre skola ........... '.' ..... 75 15 Jatkokoulu . Forts.skola .................. 11 3 Tatkk.luokat . Obs.klasser ............... 1 1 Erityisluokat . Specialklasser ............ - -Apukoulu . Hjälpskola .................. 7 1

Yhteensä . Summa . (Total)I 2311 321

Koulut . Skolor . Sehool51)

Oppilaita' Elever • Pupils 10.11.1951 46 114 48 92 181 32 13 41 56 29 173 214 88 13 119 62 93 172 32 7 40 83 92 110 196 71

3 28 8 13 16 8 - 14 24 15 4 9 7 2 - - 1 2 1 - 1 2 - - 1 -1 2 2 2 1 3 1 - 1 1 1 4 5

- 9 4 6 9 4 3 3 9 2 4 6 5

651 2721 1241 2071 3811 801 241 991 1751 1391 2921 4301 1761

Kaupunginosa 8tadsdel

PAri of tkl city

Kanta-Helsingin muut alueet . övriga områden inom stadens gamla gränser . Ol/oer ter,itories

bellJ1lging 10 tloe city

o !?-g J:( ,,;:J·o" "''13 -~ fO[öl ~I

~!t '1l

~

1>:

i o 0: ~ a~.~~ ~." "ji!

I:l< ". ;~ -'" ;;-~tr

80)= ~~'" ~o§ ~.a ~ ..... "

20 21-1 221 231 25 -" 261 J:(:r < ~ li'~ .;'~!p: §''' g ~.<de,e: I

äo ~~ <~<It ;l!)o~C: e,!te,g

tt ei! !l~== tts;t

Alakoulu . Lägre skola· ....... .. Yläkoulu . Högre skola ................. . Jatkokoulu . Forts.skola .. . ·Tarkk.luokat . Obs.klasser ............. .. Erityisluokat . Specialklasser .......... .. Apukoulu . Hjälpskola ......

Yhteensä, Summa' (Total) 1

1) Tf'an51ation af title5 see page 2*

bj

~ .. " ';:::~ i .. g~h. Q" ,

~ics a: -'ä'~a~

Q ~

Oppilaita' Elever . Pupils 10.11.1951

2 42 27 38 101 14 9 11 6 2 1 6 105 49 60 19 21 9 21 15 16 6 1 43 11 15 2

1

5 3 23 5 16 2 2 - 1

1 2 - 1 128 4- 4 173

9r-iil 2001 89ri191 u s11- 451 221 621 291 351

8 11

1

3

231

a~ ~e. ,. " .. " 328 314

20

1 2

6651

3 10

8 --

1

221

~I>: ~~ § § g'l9.

1>\ .. " e-.e. ~~~ H'§ ~~ ~~ ~~ ;~

-------1

~

(

1 ~

69 131

21

1845 1 968

343 17 30

117 1 9

2311 4320

~ ~ •

34·

33. Ammattiopetuksen kustannukset kalenterivuonna 1951

Kostnadema för yrkesunderviSningen' kalenderåret 1951

Expenditure of the professional training calendar year 1951

Kaupungin omat koulut Stadens egna skolor Municipal trade schooTs .............. . Ammattiopetuslaitosten johtokunta . Direktionen för yrkesundervisningsanstaltema (Trade

school board) ............................................................ : ...................................... . Valmistava poikien ammattikoulu Förberedande yrkesskolan för gossar (Preparatory trade

school jor boys) ................................................................................................ . Palkat ja palkkiot Avlöningar och arvoden (Salaries and jees) ............................. . Huoneistomenot Utgifter för lokal (Expenses jor school premises) ....................... . Kalusto. opetus- ja työvälineet Inventarier. undervisnings- och arbetsmaterial (Equip-ment and working materials) ............................................................................. . Muut menot Övriga utgifter (Other expenses) ................................................. ..

Valmistava tyttöjen ammattikoulu Förberedande yrkesskolan för flickor (Pt'eparatory trade school jor girls) ...................................................................................... . Palkat ja palkkiot . Avlöningar och arvoden (Salaries and jees) .......................... . Huoneistomenot Utgifter iör lokal (Expenses jor school premises) .......................... . Kalusto. opetus- ja työvälineet Inventarier. undervisnings- och arbetsmaterial (Equip-ment and working materials) ............................................................................. . Muut menot Övriga utgifter (Other expenses) .................................................. .

Kirjapainokoulu Boktryckeriskolan (Printing school) .............................................. .. Palkat ja palkkiot Avlöningar och arvoden (Salaries and jees) ............................. . Huoneistomenot Utgifter för lokal (Expenses for school premises) .......................... . Kalusto. opetus- ja työvälineet Inventarier. undervisnings- och arbetsmaterial (Equip-menf and working materials) ............................................................................. . Muut menot Övriga utgifter (Other expenses) .................................................. .

Kähertäjäkoulu Frisörskolan (Hairdl'8ssing school) .............................................. .. Palkat ja palkkiot Avlöningar och arvoden (Salanes and jees) .......................... . Huoneistomenot . Utgifter för lokal (Expenses loI' school premises) . ...................... .. Kalusto. opetus- ja työvälineet Inventarier. undervisnings- och arbetsmaterial (Equip-men.t and worki.ng materials) ............................................................................. . Muut menot Övriga utgifter (Other expenses) .................................................. .

Verhoilija-ammattikoulu Tapetserarskolan (Upholstel's' school) ............................... ..

Kaupungin avustamat koulut· Av staden understödda skolor . Schools subsidized by the city ... ..................................................................................................... .

Taideteollinen ammattikoulu Konstindustriella yrkesskolaJ;! (Central school jor applied al't) Vaatturiammattikoulu Skräddaryrkesskolan (Tailors' school) ................................ . Verhoilija-ammattikoulu Tapetseraryrkesskolan (Upholsters' school) .......................... . Maalariammattikoulu Målaryrkesskolan (Painters' school) ...................................... . Kultaseppäkoulu Guldsmedsskolan (Goldsmiths school) ............................................ . Wärtsilä-yhtymä oy:n konepajakoulu Wärtsilä-koncemen ab:s verkstadsskohl (Pnvate

engineering school) .................................................. " ..................................... . Oy. Strömberg ab:n konepajakoulu . Oy. Strömberg ab:s verkstadsskola (Pr·ivate engineering

school) ........................................................................................................ . Helsingin Martta-yhdistyksen neuvonta-asemat Helsingfors .Marthaförenings rådgivnings-

stationer (Consulting ojjice jor housekeeping) ........................................................ . Suomen hotelli- ja ravintolakoulu . Finlands hotell- och restaurangskola (Hotel and restaut'ant

school) ........................................................................................................ . Helsingin kotitalousopettajaopisto Helsingfors hushållslärarinneinstitut ( H ousekeeping

school) ........................................................................................................ . Helsingin käsityöopisto Helsingfors handarbetsinstitut (Needlewol'k school) ................ .. Myynti- ja mainoskoulu Försäljnings- och reklamskolan (School oj salesmanship and

advel'tising) ................................................................................................. .. Ammattienedistämislaitos Anstalten för yrkenas främjande (Institute jor projessional

promotion) ..................................................................................................... .

Yhteensä Summa (Total) I

1951 Mk Marks

74868754

1345254

365291601 19571998

2 185298

10 913 243 3858621

31287330 20582245

2 696 344

3980118 4028623 3443799 2 468 729

212153

738328 24589

2263211 1 908 014

102 073

182 791 70333

5712930 1 665 930

145000 210000 100000 200000

208000

123000

455000

200000

300000 856000

300000

950000

80581 684

35·

M. Suomenkielisen työväenopiston luento- ja opintopörien oppilaat lukuvuonna 1951/1952

Pupils 01 the lecture and study circles at the Finnish workers' academy during the school year 1951/52

Oppiaine S "bject

Luentopiirit Lecture circles

Kirjallisuuden bistoria ja tyylioppi (Ristory , 01 literature and knowledge 01 style) ... .

Kansantalous (Political economy) ......... . Yhteiskuntatieto (Sosiology) ............. . Lainoppi (jurisprudence) ............... . Historia (Ristory) ....................... . Filosofia (Philosophy) ................... . Kirjallisuus (Literature) ................. . Itsekasvatus (Knowledge 01 sell-training) .. Kasvatusoppi opettajille (Pedagogy lor teac-

hers) ............................... . Anatomia (Anatomy) ................... . Puhetaito (Rhetoric) ..................... .

& kaupungin virkamiehille (Rhetoric lor city 0 fticials ) ................... .

Opintopiirit Study circles

Teatteritieto (Theat.,ical art) ............. . Elokuvatieto (Film knowledge) ......... . Keskustelupiiri (Conversation-circle) ....... . Äidinkielen kielioppi (Grammar 01 the native

language) ......................... . Oikeinkirjoitus ja käsialan harjoitus (Orto-

graphy and calligraphy) ............... . Asioimiskirjoitus (Knowledge 01 documents) .. Ainekirjoitus (Composition) ............. . Sanomalehtioppi (] ournalistic knowledge) .. Sosiaalinen terveydenhoito (Social hygiene) .. Psykologian alkeet (Elements 01 psychology) .. Helsinkipiiri (Helsinki-ciycle) ............. . Lausunta (Recitation) .................. . Kuorolausunta (Choral recitation) ....... . Näyttämöpiiri (Theatre-circle) ........... . Laskento (Arithmetic) ................... . Mittausoppi (Geometry) ................. . Algebra (Algebra) ..................... . Kirjanpito (Book-keeping) ............... . Ruotsin kieli (Swedish) ................. . Englannin kieli (English) ............... . Venäjän kieli (Russian) ................. . Saksan kieli (German) ................. . Esperanto (Esperanto) ................. . Käsivarapiirustus, maalaus ja tekstaus

(Design, painting and printing by hand) Rakennuspiirustus (Architectural design)

Miehiä Mal.

6 18

.,11 15

5 8 5

12

15 35

6

5 23

39

14 10

7 1.

3 17

5 9

11 t,.6 30 97 35

300 t,.20

19 32 13

t,.6 26

Naisia F.mak

10 8

22 7 8

19 27 30

103 15

27 65

50

12 9

10 6

29 22 55 87 17 3t,. 22

2

11 11,.7 975 93t,.

36 67 25

88

Yhteell8ä Tolal

16 26 33 22 13 27 32 t,.2

118 50

10

32 88

89

26 19 17 10 32 39 60 96 17 t,.5 68 32

108 182

1275 135t,.

55 99 38

131,.

26

Oplskellj. luku­määrä oppituntia

kohden %:888 N"mb .. 01 p..pas per lesso .. ... %

t,.t,. t,.6 t,.5 68 53 t,.t,. 7t,. 5t,.

65 50

74

59 50

t,.9

50 63 H 60 65 51

t,.9 62 5t,. 60 50 58 83 !}2 t,.5 51 56 63

Oppiaine • Svbfea

Luentopiirit . Lecture eireles

Konepiirustus (Maehine design) ......... . Konekirjoitus (Typing) ................. . Pikakirjoitus (Shorthand) ............... . Kansakoulupiiri (Publie elementary) ....... . Jokamiehen sähköoppi (Electricity tor every-

man) ............................. . Naisten käsityöt (Handicratt tor women) .. Musiikkioppi ja soololaulu, orkesteri (Music,

5010 singing, orchestra) ............... . Voimistelun ja terveydenhoidon neuvonta

(Gymnastics and hygienic instruction) .... Liikuntakasvatus miehille (Exercise tor men)

& naisille (Exercise tor women) Kansantanhut (Folk-dances) ............. . Rytmiliikunta (Rhytmic exercise) ......... . Kuorolaulu (Choral singing) ...........•..

Eri luento- ja opintopiirien yhteenlaskettu oppilasmäärä (Total number ot pupils at the various lecture and study) ........... .

Miehiä MIJIe

36 6

10 3

39

49

33

1 527

Naisia Femak

1 42 73 10

10 118

25

64

249 37 17 68

3697

Yhteensä TolAl

37 48 83 13

14 118

64

64 49

249 37 17

101

52:llo

OplskeHj. luku­määrä oppitunt.

kohden %:ssa N"",ber of pupu. per luSOfI i,. %

46 54 54 85

64 4.4

45

45 57 48 38 53 55

35. Ruotsinkielisen työväenopiston luento- ja opintopiirien oppilaat lukuvuonna 1951/1952

Puplis 01 the lecture and study cirles at the Swedish worker's academy during the school year 1951/52

Syyslukuk. Kevät!ukuk. OpIntoryhmIä Aut ..... ,. t"", Yht. Spri,.g tet'm Yht. Study .. ,el ••

Oppiaine Subject Total TfJI.u

Miehiä I NalsIa Mille FemtUe

Miehiä I NalsIa Mille FemtUe

Syysluk'j Kevät!. Aut.let'm Spr.let'm

Kansalaistieto (Civic knowledge) 15 13 28 14, 7 21 1 1 Psykologia (Psychology) ........ 20 78 9~ 13 58 71 2 2 Maantiede (Geog'Yaphy) ........ 7 23 30 21 ~9 70 1 2 Taidehistoria (Histo'YY 01 a'Yt) · . ~ ~7 51 - - - 1 -Koneoppi (Applied mechanics) · . 25 ~ 29 - - - 1 -Puhetaito (Rheto'Yic) .......... 8 ~2 50 ~ 23 27 1 1 Sanomalehtioppi (] oU'Ynalism) · . 11 19 30 ~ 12 16 1 1 Sosiaalihuolto (Social wella'Ye) · . ~ ~~ ~8 2 28 30 2 2 Ruotsin kieli (Swedish) ........ 15 29 ~~ 7 14, 21 1 1 Suomen kieli (Finnish) ........ 32 108 14,0 21 56 77 5 ~

Englannin kieli (English) .... 99 ~92 591 50 299 3~9 13 13 Ranskan kieli (F'Yench) ........ H 270 3H 22 15~ 176 6 6 Saksan kieli (Ge'Yman) ........ 19 65 8~ 15 ~o 55 3 3 Venäj än kieli (Russian) ........ 5 15 20 ~ 7 11 1 1 Italian kieli (Italian) .......... 13 50 63 5 36 H 2 2 I

Käytännöllinen matematiikka (P'Yactical mathematics) ...... 11 - 11 10 - 10 1 1

Algebra (Algeb'Ya) ............ H 7 21 9 2 11 1 1 Kirjanpito (Book-keeping) ...... 10 37 ~7 7 22 29 2 2 Pikakirjoitus (Sho'Ythand) ...... 7 61 68 1 32 33 3 3 Konekirjoitus (Typing) ........ 5 43 48 6 25 31 3 3 Piirustus (D'Yawing) ............ 2 28 30 ~ 23 27 1 1 Muovailu (M odelling) .......... 3 36 39 - 30 30 1 1 Kitaransoitto (Playing 01 guita'Y) 18 27 ~5 7 21 28 ~ ,. Liikuntakasvatus (T'Yaining and

exe'Ycise) .................... - 49 ~9 - 3~ 3~ 1 1 Keskustelu (Discussion) ........ 27 33 60 21 22 ~3 1 1 Kuorolaulu (Cho'Yal singing) .... 8 2~ 32 8 20 28 1 1 Orkesterisoitto (O'Ychest'Yal music) 8 5 13 7 5 12 1 1