ASEMAKAAVAN ASETTAMINEN NÄHTÄVILLE. XVI (TAMMELA), PUISTO- JA LIIKENNEALUETTA, MURTOKATU, LIIKE- JA MAJOITUSPALVELURAKENNUSTEN KORTTELIN MUODOSTAMINEN, KAAVA NRO 8100

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 23. päivänä hei-näkuuta 2008 päivättyä, 3.9.2008 ja 29.3.2010 tarkistettua ase-makaavakarttaa nro 8100. Asian hyväksyminen kuuluu kaupun-ginvaltuuston toimivaltaan.

TIIVISTELMÄ

Kaava-alueen sijainti ja luonne Alue sijaitsee kaupungin keskustassa, noin kilometrin Keskustoril-ta itään, Tammelan kaupunginosan lounaiskulmassa. Rautatie-aseman autoliikennetunnelin itäinen suuaukko ja henkilöratapiha ovat vieressä. Alueella sijaitsee VR-Yhtymä Oy:n paikoitusalue sekä Veturipuistikko, jossa on koirapuisto, historiallinen TR 1-Risto-veturi ja Itsenäisyydenkadulta tasolta ratapihan tasolle joh-tava kevyen liikenteen luiska. Liikenneväylien ympäröimää n. 2700 m2 suunnittelualuetta rajaavat Itsenäisyydenkatu, Ukkope-kankatu ja Murtokatu. Suunnittelukohteen pohjoispuolella on al-kuperäisestä käytöstä poisjääneitä rautatierakennuksia: seuratalo Morkku, asuinrakennus 4/21 sekä entinen tavara-aseman toimis-torakennus siihen liittyvine tavarasuojineen. Itäpuolen naapurina on Insinöörioppilastalo Rastin rakennuskompleksi. Lähin asuinra-kennus on Tammelankatu 1:ssä sijaitseva taloyhtiö koillisessa kulmittain suunnittelukohteen kanssa. Kaavaprosessin vaiheet Alueen asemakaavan muutoshakemuksen on jättänyt 19.12.2006 VR-Yhtymä Oy ja Tampereen kaupunki. Diaarinumero on YPA:10354/611/2006. Asemakaavan muutos tuli vireille 23.8.2007 osallistumis- ja arvi-ointisuunnitelmalla (OAS). Se ja kaavan hakijoitten hankesuunni-telmaluonnokset kuulutettiin nähtäville 24.8. – 14.9.2007 välisek-si ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin 9 mieli-pidettä nähtävillä olon aikana ja yksi myöhemmin. Museopalvelut jätti OAS:sta mielipiteen, jossa se ilmoittautui osalliseksi ja edel-lytti MRL.n 9§ mukaista rakennetun kulttuuriympäristön inventoin-tia, paikalla olevien historiallisten kivirakenteiden huomioimista siinä sekä uudisrakentamisen suunnittelun laadukkuutta. Yleisöti-laisuus, jossa esiteltiin valmisteluaineistoa ja johon osallistui kymmenkunta kaupunkilaista pidettiin 30.8.2007. Asemakaava-muutokseen liittyvän rakennushankkeen työryhmä on kokoontu-nut useita kertoja kaavaprosessin aikana. Työryhmään on osallis-tunut kaavan hakijoiden yhteistyökumppaneiden ja asemakaava-suunnittelun arkkitehtien lisäksi kaupunkikuva-arkkitehti. Museo-palveluiden ja ympäristöpalveluiden kanssa on pidetty työneuvot-telut. Museopalvelut tähdensi Itsenäisyydenkadun nykyisen il-meen ja erityisesti historiallisten kivimuurien säilyttämisen tarvetta sekä asemanseudun nykyisten kaupunkikuvallisten piirteiden säi-

lyttämisen tarvetta. Museopalvelut katsoi, että uudisrakentaminen muuttaisi sopimattomasti sen kaupunkikuvallista hierarkiaa. Asemakaavaluonnos, suunnittelualueen rajauksen osalta tarkis-tettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä liiteaineisto oli näh-tävillä ja lausunnoilla 25.7.-15.8.08. Mielipiteitä kaupunkilaisilta tuli kaksi, joista toisessa kiinnitettiin huomiota kevyenliikenteen olosuhteisiin ja toisessa asemakaa-vamuutoksen tuomaan positiiviseen muutokseen sen elävöittä-essä vajaalla käytöllä olevaa hyvien yhteyksien äärellä olevaa paikkaa. Arkkitehtuurin laadun merkitystä toivottiin korostettavan. Määräaikaan mennessä saapui 9 lausuntoa, joissa huomautetta-vaa oli kolmessa lausunnossa: ympäristöpalveluiden, RHK:n ja kaupunkimittauksen lausunnoissa. RHK kiinnitti huomion tärinän ja melun vaimentamiseen kaava-alueella ja edellytti meluissa valtioneuvoston päätöksen noudat-tamista melutaso-ohjearvoista (993/1992). Tärinän vaimennus tu-lee lausunnon mukaan suunnitella siten, että saavutetaan VTT:n laatiman suosituksen värähtelyluokka C (vw,95<0,30 mm/s). Ympäristöpalvelut edellytti 35 dB:n meluerotusvaateen osoitta-mista sisäpihan ja Murtokadun VIII-krs:n rakennuksen osuudelle. Oleskelupihan edellytettiin alittavan 55dB:n melumäärän. Kevyen-liikenteen yhteyden säilyttämistä tulevalla tontilla pidettiin tärkeä-nä. Kaupunkimittauksen lausunnossa todettiin, että Ukkopekankatu on syytä jo tässä vaiheessa nimetä Ratapihankaduksi. Ympäristöpalveluiden ja RHK:n lausuntojen perusteella luonnosta tarkistettiin antamalla meluerotusvaateeksi kaikille julkisivuille 40 dBA, jolloin varaudutaan ennakoimattomaan melujen lisääntymi-seen ratapihan ja vilkasliikenteisten katujen lähelle tulevassa ra-kentamisessa, vaikka ennusteiden mukaiset melumäärät eivät täl-lä hetkellä sitä edellytä. Pihan mahdollisten oleskelualueiden rau-hoittamiseksi meluilta annettiin erillinen määräys, jossa päiväme-lut saavat olla enintään 55 Laeq. Koirapuiston korvaavaa sijaintia etsitään keskustan koirapuistoja koskevassa selvityksessä. Kevyen liikenteen korvaava yhteys osoitetaan kaava-alueen ulkopuolella. Kiinteistötoimi totesi lausunnossa, ettei sillä huomautettavaa kaa-valliseen puoleen, mutta, että kaavasta on neuvoteltava maan-käyttösopimus ennen kaupunginhallituksen käsittelyä. Kaavan hakija VR-Yhtymä Oy esitti mielipiteenään, että pysäköin-tipaikkamitoitus 1 ap/130m2 ei ole tontilla mahdollista toteuttaa ja että se olisi lievennettävä naapurikiinteistön (Rastin) kaavamää-räystä 1 ap/200m2 vastaavaksi. Yhtymä näki myös, että tontin ul-

kopuoliseen pysäköintilaitokseen sijoitettavat lisäpaikat, jotka kaavaluonnoksessa mahdollistetaan, eivät tosiasiallisesti palvelisi hotellin käyttöä. Autopaikkavaatimusta muutetaan esitetyllä taval-la kuitenkin niin, että säilytetään mahdollisuus sijoittaa paikkoja enintään 300m:n päässä olevaan pysäköintilaitokseen. Kaava-asiakirjoja tarkistettiin lausuntojen osalta. Asemakaavan keskeinen sisältö Hakijoiden tavoitteena on asemakaavamuutoksella mahdollistaa hotellin rakentaminen siten, että paikoitus on järjestetty maan alle. Kiinteistön sisäänajo on tarkoitus järjestää kahdesta suunnasta ja tasosta: Murtokadulta ja Ratapihankadulta. Kerrosalatavoitteena hakijoilla on 10 000 k-m2. Asemakaavasuunnittelun tavoitteena on korttelin sopiminen sekä Tammelan että ratapihan kaupunki-kuvaan. Suunnitteilla olevan Ratapihankadun sekä Itsenäisyy-denkadun ja Murtokadun katutiloista pyritään muodostamaan miellyttäviä. Liikkumisesta korttelin ympäristössä eri kulkumuo-doilla tavoitellaan viihtyisää ja turvallista ottaen huomioon kau-punkimainen sijainti ja luonne. Täydennysrakentamista ohjataan sopimaan eri toimintoja sisältävään ydinkeskustaan vyöhykkeelle, joka sijaitsee asuinalueen ja kaupallisia palveluja tarjoavan kes-kustan välivyöhykkeellä vilkkaiden liikenneväylien äärellä. Hank-keessa otetaan huomioon myös suunnitteilla oleva Hämpin Park-ki, jonka sisäänajon maanalainen reitti sivuaa tulevaa kiinteistön rajaa. Hanketta varten on laadittu yleiskaavallinen tarkastelu sekä koot-tu melu- ja tärinätarkastelut. Yhdyskuntalautakunta hyväksyi 23.9.2008 asemakaavaehdotuk-sen nro 8100 asetettavaksi nähtäville. Nähtävilläoloaikana 26.9. –27.10.2008 siitä ei jätetty muistutuksia. Asemakaavaehdotuksesta pyydettiin viranomaislausunnot Rata-hallintokeskukselta ja Pirkanmaan Ympäristökeskukselta (Pir-kanmaan ELY-keskus). Ratahallintokeskuksella ei ole huomautet-tavaa 3.9.2008 päivätyn kaavaehdotuksen johdosta. Pirkanmaan Ympäristökeskus on ilmoittanut, että se ei lausu kaa-vasta. Kommentissaan Ympäristökeskus kiinnittää huomiota kaa-van laatimiseen irrallaan Ratapihankadun kokonaisuudesta, joka voi vaikeuttaa alueen käytön myöhempää järjestämistä sekä myös ongelmallisiin Itsenäisyydenkadun ylittäviin kevyen liiken-teen yhteyksiin, jotka tulisi ratkaista kaavan yhteydessä Asemakaavassa on huomioitu viereisen Ratapihankadun tarvitta-va leveys ja linjauksen mahdolliset vaihtoehdot korttelin kohdalla siten, että kaavan laatiminen ei vaikeutta alueen käytön myöhem-pää järjestämistä. Kevyen liikenteen yhteydelle Itsenäisyydenka-dun ylitse varaudutaan Ratapihankadun sillan leventämiseen kaavassa. Suunnitelmassa on mukana myös loiva porrasyhteys

Itsenäisyydenkadulta Ratapihankadulle. Esteetön yhteys rautatie-aseman suuntaan voidaan järjestää Murtokadun kautta johdetta-valla korttelia kiertävällä jalkakäytävällä ja korttelin viistoon reu-naan lännen puolelle sijoittuvalla kevyen liikenteen väylällä. Asemakaavaehdotusta on tarkistettu 29.3.2010 kaavakartan, ha-vainnekuvan ja tonttikartan osalta ja täydennetty selostuksen osalta. Tarkistukset koskevat kahta vähäistä rakennusalan laa-jennusta rakennuksen pihan puolella noin 1,5 m:llä, jolla saadaan aiotun hotellin kerrospohja mahtumaan rakennusalalle. Toisena tarkistuksena lisätään 300 krs-m2 kerrosalaa rakennukselle, jolla mahdollistetaan em. kerrospohjien toteutuminen. Lisäksi kaavaan on lisätty lautakunnan ponnen mukaisesti julkisivuja koskeva määräys. Tarkistukset ovat siinä määrin kokonaisuuteen nähden vähäisiä ja noudattavat hyvin kaavan periaatetta. Tarkistus ei vaikuta ympä-ristön olosuhteisiin sillä tavalla, että asemakaavaehdotus olisi syytä asettaa uudelleen nähtäville. Ratapihankadun suunnitteilla olevat linjausvaihtoehdot eivät vai-kuta kaavaehdotuksen toteuttamiseen. Asemakaavaan liittyy kaupungin ja maanomistajan välinen sopi-mus maankäytöstä, joka on hyväksyttävä ennen kaavan hyväk-symistä. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava toteutetaan sen saatua lainvoiman. Rakennussuun-nittelua on tehty samanaikaisesti asemakaavasuunnittelun kans-sa.

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

1.1 Tunnistetiedot

Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin maarekisterikylää 599 (Tampereen kau-punki) tilaa 2:16 ja mitattua liikennealuetta 116L. Kaavan laatija Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut SUPA, asemakaava-suunnittelu, arkkitehti Hanna Montonen. Vireille tulo: 23.08.2007 Dno YPA:10354/611/2006, pvm 20.02.2007, verkkonumero 40009993. 1.2 Kaava-alueen sijainti

XVI kaupunginosassa, katu-, puisto- ja pysäköintialueena oleva suunnittelualue sijaitsee lähellä rautatieasemaa kaupungin kes-kustassa Tammelassa, Itsenäisyydenkadun, Murtokadun ja Uk-kopekankadun rajaamalla alueella. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus XVI (Tammela), puisto- ja liikennealuetta, Murtokatu, Liike- ja ma-joituspalvelurakennusten korttelin muodostaminen, kaava nro 8100. 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1.5.1 Varsinaiset liitteet

- Asemakaavakartta - Havainnekuva - Asemakaavan seurantalomake

1.5.2 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista ja selvityk-sistä

- Asemakaavan muutoshakemus, 19.2.2006 - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 22.8.2007 - Tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 24.7.2008 - Osallisten mielipiteet, 10 kpl - Accome Tampere vaihtoehto D, rakennussuunnitelma-

luonnokset 1:500, 25.6.2007, Arkkitehtoimisto Pohjanpelto & co Ky:n

- Rakennussuunnitelmaluonnokset 1:500, 22.8.2007, Arkki-tehtoimisto Pohjanpelto & co Ky:n

- Ajoramppi P-Hämppiin aluepiirros, 1:500, KSOY Arkkiteh-tuuria, 29.10.2007.

- Stay At-hotelli, suunnitelmakartta ja leikkaus A-A, 1:500, luonnos, 29.11.2007 Ramboll Finland Oy

- Ratapihankadun virtuaalimallin havainnekuvia, Ramboll Finland Oy

- Itsenäisyydenkatu, julkisivut etelään (julkisivunauha) 1:500, 23.7.2008, Arkkitehtoimisto Pohjanpelto & co Ky

- Stay At-hotellin alustavat rakennussuunnitelmaluonnokset 17.3.2008, Arkkitehtoimisto Pohjanpelto & co Ky

- Stay At-hotellin L2-vaiheen rakennussuunnitelmaluonnok-set, 11.4.2008

- Keskustan osayleiskaava, Tampereen kaupunki 4.1.1995 - Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, julkai-

suja 2/98 - Tampereen seudun typenoksidipäästöjen leviämislaskel-

mat vuosille 2000 ja 2020, Salmi, Pietarila, Rasila, Ilmatie-teen laitos 200

- Ratapihan pohjoispään ja Tammelan länsiosan kaupunki-kuvaselvitys 2004, Tampereen kaupunki kaavoitusyksikkö

- Metso, Voima, Tuulensuu –Tampereen arkkitehtuuria Tampere-seuran 89. julkaisu, Tampere 1999

- Tampereen tavara-asema ja muut VR:n rakennukset Itse-näisyydenkadun pohjoispuolella, rakennushistoriaselvitys, Arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen Ky, 17.12.2003

- Ratapihankadun yleissuunnitelma välillä Itsenäisyydenka-tu-Lapintie, raportti liitteineen, Ramboll Finland Oy ja Tam-pereen kaupunki, 09/2006

- Ympäristömeluselvitys – Ratapihankadun lisätarkastelut välillä Itsenäisyydenkatu-Naistenlahden eritasoliittymä, Ramboll 21.12.2006

- Ratapihankadun tärinäselvitys, Ramboll 23.3.2007 - Ote maakuntakaavasta, Pirkanmaan liitto, vahvistettu val-

tioneuvostossa 29.3.2007 - Maanomistuskartta, Suunnittelupalvelut 8.3.2007 - Kooste saaduista luonnoksen nähtävilläoloaikana saaduis-

ta mielipiteistä ja lausunnoista - Rakennussuunnitelmaluonnokset (hotelli) 1:500,

3.12.2009, Arkkitehtoimisto Pohjanpelto & co Ky

3 LÄHTÖKOHDAT

3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelun kohteena oleva alue sijaitsee ydinkeskustassa rau-tatieaseman vieressä autoliikennetunnelin itäisen suuaukon vie-ressä. Se on pysäköinti-, liikenne- ja puistoalueena oleva kohta tiiviissä kaupunkirakenteessa. Alue liittyy korkeussijainniltaan n.+97 pikemminkin ratapihan ympäristöön kuin Itsenäisyydenka-tuun, joka on enimmillään 6 m sitä alemmalla tasolla. Paikalla si-jaitsee VR-Yhtymä Oy:n pysäköintialue ja Veturipuistikko, jossa on aidattu n. 500 m2:n koirapuisto sekä Itsenäisyydenkadun tasol-ta ratapihan tasolle johtava kevyen liikenteen luiska kaltevuudella . Alueella sijaitsee myös historiallinen TR 1-veturi. Luiskan kautta on esteetön kevyenliikenteen yhteys Ukkopekankadun ja Itsenäi-syydenkadun välillä. Liikekeskustan ja asuinalueen välikohdassa olevan sijaintinsa johdosta kortteli sopii hyvin hotelli- ja liikeraken-tamiseen. Ympäristössä on Tullin ja Kyttälän ja Tammelan liike- ja asuinkortteleita. Ajoyhteys alueelle on Ukkopekankadun kautta, josta pääsee asematunnelin ylittämällä Pakkahuoneenaukiolle. Ukkopekanka-dun tulee korvaamaan suunniteltu Ratapihankatu, jonka varressa suunnittelukohde tulee sijaitsemaan. Esteetön yhteys rautatie-asemalta suunnittelualueelle kulkee Itsenäisyydenkadun etelä-puolen tunnelin vieressä sijaitsevien portaiden tai viereisen liike-rakennuksen yleisöhissin kautta. Muutosalueena on rautatieliiken-teeseen liittyvää pysäköintiä varten asemakaavalla osoitettu rau-tatiealue ja puistoalue, jotka ovat pinta-alaltaan yhteensä 2710 m2.

3.1.2 Luonnonympäristö

Alue ja sen lähiympäristö on keskustamaisesti rakennettua kau-punkiympäristöä. Veturipuistikossa on istutettua kasvillisuutta, pihlaja-angervoja ja rautatienomenapuita. Kevyenliikenteen luis-kan varren pengerryksiä istutukset tukevat molemmin puolin. Nel-jän puistolehmuksen rivi erottaa koirapuiston ja paikoitusalueen toisistaan. Koirapuiston ja Murtokadun välissä on pensasaita. Ve-turipuistikossa esiintyy normaalisti kosteilla kasvupaikoilla viihty-vä punakoiso. Selvitysalue ei tarjoa mitään erityisen merkittäviä luonnonarvoja. Ihmisen vaikutus kasvupaikan rakenteessa ja la-jistossa näkyy selvästi. Pysäköintialueella on kiviainespinnoite mutta ei asfalttia. Pintavesikohteita alueella ei ole. Maasto pysäköintialueella melko tasainen vaihdelle tasossa +96-+97. Läheinen ratapiha on noin tasossa +95. Asematunnelin pääl-lä Ukko-Pekankatu kulkee tasossa +94.70. Murtokatu nousee pohjoiseen päin mentäessä Itsenäisyydenka-dun ja Tammelankadun välillä noin 3 m. Tampereen viheralueohjelmassa 2005-2041 Veturipuistikko on hoitoluokaltaan käyttöviheralue, joiksi on merkitty oleskeluun, leikkiin ja pienimuotoiseen pelaamiseen tarkoitetut usein kasvilli-suudeltaan ja rakenteiltaan monipuoliset puistot. Lähin muu puis-to on Posteljooninpuisto radan vastakkaisella puolen. Lähikävely-etäisyydellä ovat myös Sorsapuisto, Koskipuisto, Osmonpuisto ja Emil Aaltosen puisto Tammelantorin vieressä.

3.1.3 Rakennettu ympäristö Asemanseutu Lähialue ratapihan toisella puolen on valtakunnallisesti arvok-kaaksi määriteltyä rakennettua kulttuuriympäristöä. Siihen on ra-jattu Itsenäisyydenkadun jatkeena olevan Hämeenkadun, lisäksi funktionalismia edustava v. 1936 rakennettu rautatieasema lä-hiympäristöineen. Näkyvin maamerkki on betoninen asemantorni, jonka merkitys katukortteleiden keskellä orientoiduttaessa on suu-ri. Se osoittaa aseman, sijainnin junalla paikkaa lähestyttäessä, joskin asemalaitureilla liikkuja orientoitunee lähinnä kulkuyhteyk-siä silmällä pitäen. Suunnittelualueelta käsin näkyvät myös ase-man betoniset laiturikatokset, joiden uusiminen on suunnitteilla. Radan vastakkaisella puolen on I-II-kerroksinen rautatieaseman pohjoisin rakennus, ns. VR:n autotalli. Kiinteistöön on haettu asemakaavamuutosta, jossa hakijan tavoitteena on toimitilaraken-tamisen mahdollistaminen. Rakentaminen on radan varressa varsin korkeata, mutta vain vä-hän rakennuksia sijoittuu aivan radan varteen, eikä ratapiha näin ollen ole tilallisesti tarkkaan rajattu. Visuaalisesti ratapihan aluetta jaksottavat sillat ja tunnelit. Tunneleiden vaikutus väylämaise-maan on välillinen, mutta oleellinen. Erkkilänsilta ja rautatieasema tunneleineen rajaavat tässä väylämaisemassa kaupunkikuvajak-son, joka on henkilöratapihan epäsymmetrisin kohta: länsipuoli

rajautuu voimakkaasti rakentamisella, mutta itäpuolen reuna on radan suuntaisesti vyöhykkeinen ja jäsentymätön. Ratapiha on sekä visuaalinen että toiminnallinen raja, jonka estevaikutus liik-kumiselle on samankaltainen kuin Tammerkosken: ylitys- ja ali-tuskohdat määrittelevät yhteydet, näkymät ja kaupunkirakenteen niiden läheisyydessä. Rataympäristö on erillinen, vapaalta liikku-miselta suljettu alue. Asema-aluetta voi tarkastella niin kaupunki-kuvan kannalta kuin muutoinkin kolmesta katselukulmasta: ulko-puolelta, asemalta ja junista käsin. Se ja erityisesti entisen tavara-aseman tienoo on nykyisin muuta kaupunkirakennetta väljempää ja sellaisena potentiaalista täydennysrakentamisaluetta. Ratapihalla tekniikkaan liittyvät pylväät, avaruusristikot, kannak-keet ja johdot ovat osa moninaista rautatiemiljöötä. Ratapiha on aidattu ja sinne pääsy estetty. Teknisten laiteympäristön ilmiasu myös rytmittää ja jaksottaa lähimaisemaa esimerkiksi pylväsri-vein. Koska rautatiealueen miljöö Tammelan kohdalla on liiken-neympäristöä, se kestää voimakkaitakin arkkitehtonisia aiheita ja kookkaita rakennusmassoja. Tätä puoltavat niin alueen nykyinen rakentamiskorkeus kuin rataympäristön laajat näkemäalueet ja avarat katselukulmat sekä varhaisemmat ympäristön muokkauk-set, kuten pohjoisessa Naistenlahden sijaitsevat päässä kallio-leikkaukset sekä rautatieaseman ajotunneli. Muut ympäröivät rakennukset ja ratapiha Suunnittelukohteen itäpuolella on Tammelan asuinalue, jonka länsiosa on kaupunkikuvallisesti likipitäen ilmiasussa, johon se 1970-luvun puukaupunkisaneerauksen jälkeen vakiintui. Suunnit-telukohteen lähinaapurina on v.1960 valmistunut insinöörioppilas-talo Rasti, jonka kuparijulkisivuinen päärakennusmassa on 10-kerroksinen opiskelija-asuntola. Rastin siipi Itsenäisyydenkadun ja Murtokadun nurkassa on III-kerroksinen hotelli- ja ravintolatiloi-na toiminut opiskelija-asunnoiksi muutettu rakennus. Näiden vä-lissä on sisääntulokatos leveine kiviportaineen. Portaat antavat suunnittelualueen suuntaan. Liiketiloja on Rastissa sekä päära-kennuksen kattokerroksessa että kompleksin katutasossa, jossa on myös pysäköintikellarin sisäänajo. Kulmittain koillisessa suunnittelukohteen kanssa sijaitsee 1960-luvulla rakennettu VIII-kerroksinen As. Oy Tammelankatu 1. Ratapiha ja sen itäpuolen vartta myötäileväksi suunniteltu Ra-tapihankatu ovat suunnittelukohteen länsipuolella. Eteläpuolella on Itsenäisyydenkadun vastakkaisella puolella II-IV-kerroksinen 1990 valmistunut tiilijulkisivuinen liike- ja toimistorakennus. Kiin-teistöllä on käyttämätöntä rakennusoikeutta ja sallitut kerroskor-keudet ovat II-V. Sen sijoittelu Itsenäisyydenkadun suhteen on samankaltainen kuin tavoitetilanteessa suunnittelukohteessa. Pohjoispuolella on alkuperäisestä käytöstä poisjääneitä entisiä rautatierakennuksia: hirsirunkoinen lautaverhoiltu seuratalo Mork-ku sekä puinen asuinrakennus 4/21. Entinen tavara-aseman kivi-nen rapattu toimistorakennus sijaitsee suunnittelukohteen kanssa kulmittain luoteen puolella. Siihen liittyy tavarasuojina toimineiden

rakennusten rivi. Matalamman hahmonsa ja poikkeavan raken-nustapansa vuoksi alkuperäisestä käytöstä poistuneet rautatiera-kennukset kontrastoivat ympäristönsä kanssa. Itsenäisyydenka-dun pohjoispuoliselle Ratapihankadun osuudelle on vireillä ase-makaavamuutos 7877, jonka suunnittelualueeseen em. rautatie-rakennukset sisältyvät. Veturipuistikkoon on 1990-l:n alussa siirretty Pakkahuoneen edustalta kaupungin omistama historiallinen Lokomon valmistama 1088 TR 1-veturi. Tälle ns. ”Risto”-veturille on haettu uutta sijoi-tuspaikkaa ja se tullaan siirtämään toisaalle. Asematunneli ja kivirakenteet 1930-luvulla rautatieaseman rakentamisen yhteydessä tehtyyn asematunneliin liittyvät massiiviset harkkokivimuurit ovat alkupe-räisessä asetelmassaan Itsenäisyydenkadun ja Murtokadun var-ressa. Tunneli rakennettiin korvaamaan puinen ylikulkusilta, joka yhdisti Hämeenkadun ja Tammelankadun. Rakentaminen muutti suuresti maisema- ja kaupunkikuvaa. Se oli myös oleellinen toi-minnallinen muutos, kun pääkaduksi radan itäpuolelle tuli aiem-man Tammelankadun sijaan Puolimatkankatu, joka sittemmin ni-mettiin Itsenäisyydenkaduksi. Kohdassa, jossa kadun pinta las-kee kohti tunnelia on kadun varteen kolmeen kerrokseen tehty muurikiviladonta kadun molemmin puolin. Kadun eteläpuolen muuria on muokattu uudisrakentamisen yhteydessä. Pohjoispuo-lella Itsenäisyydenkatua, jossa muurin korkeus on n. 140 cm la-donta jatkuu kadunkulman kaarroksen jälkeen Murtokadun var-ressa. Sen yläpäässä Rastin edustalla muuri tasautuu kiilamai-sesti reunakiven korkuiseksi. Muurissa on katkos kevyen liiken-teen luiskan alapäässä sekä Murtokadun puoleisten portaiden kohdalla. Murtokadun katupäällysteenä on nupukiveys. Pysäköinti Läheisimmät yleiset pysäköintilaitokset ovat rautatieasemalla (P-Asema) ja Tullin alueella (P- Tulli ja P-Tullintori), joissa on yh-teensä n. 1400 autopaikkaa. Osa näistä tulee sisältymään suun-nitteilla olevaan n. 900 auton Hämpin Parkkiin, rautatien molem-min puolin. P- Hämpin itäinen sisäänajo sijoittuisi Pakkahuo-neenaukiolle, josta se kaartuisi Hämeenkadun alle tulevaan pysä-köintilaitokseen. Tämä maanalainen ajoyhteys tulisi kulkemaan suunnittelualueen kiinteistörajan vieritse maan alla n. tasossa +81,60, eli n. 10 m Itsenäisyydenkadun tason alapuolella. Hämpin Parkkiin on suunniteltu luonnoksissa maanalaista kävely-yhteyttä Itsenäisyydenkadun pohjoispuolelta. Kadunvarsipysäköintiä on suunnittelukohteen vieressä Murtokadulla ja Tammelankadulla. Ratapihankadun on suunniteltu olevan keskustan uusi pääkatu-tasoinen katu, jolla ei olisi kadunvarsipysäköintiä. Ratapihankatu Ratapihankadusta on laadittu yleissuunnitelma. Kadun on suunni-

teltu olevan etelä–pohjoissuuntainen keskustan pääkatu, jonka itävartta kulkee kevyen liikenteen väylä etelästä Tammelankadun jatkeelle/Ukkopekankadulle saakka. Katu on jo rakennettu Tullin alueelle asti jatkuen siitä nykyisin vielä Ukkopekankatuna pohjoi-seen kaartuakseen ja muuttuakseen sitten Tammelankaduksi. Uusin rakenteilla oleva jakso ulottuu Pakkahuoneenaukion koh-dalta Itsenäisyydenkadun pohjoisreunaan. Ratapihankadun on tarkoitus valmistuttuaan ulottua Viinikan liikenneympyrän tienoilta Naistenlahteen saakka toimien pitkänmatkan liikennettä palvele-vana läpiajokatuna ja osana keskustan kehää. Kadun asemakaa-vamuutosta 7877 varten on laadittu vaihtoehtoiset yleissuunnitel-maluonnokset. Ne poikkeavat toisistaan kadun linjauksen suh-teen. VE 1:ssa katu linjataan säilyttäen entisen tavara-aseman toimistorakennus. VE 2:ssa katu on linjattu tavara-aseman koh-dalta suorana, jolloin rakennus purettaisiin. Molempiin vaihtoeh-toihin on sisältynyt ajatus, että kadun eteläpäässä sen itävartta kulkee kevyenliikenteen väylä, joka Tammelankadun jat-keen/Ukkopekankadun kohdalla siirtyy kulkemaan Murtokatua ja pohjoisempana Peltokatua pitkin. Ratapihankadun kaavan 7877 suunnittelualue on ulottunut Itse-näisyydenkadusta Ainonkadulle, mutta sitä on tarkoitus laajentaa pohjoisessa Kastinsillan tuntumaan tulevan Naistenlahden eri-tasoliittymään saakka. Asemakaavamuutoksen selvitysaineisto on osin sama käsillä olevan kaavamuutoksen kanssa. Kaava 7877 on keskeneräinen ja siitä on erotettu käsillä olevan suunnittelu-kohteen asemakaavamuutos. Katusuunnitelmat Ratapihankatua varten ovat valmiit Itsenäisyydenkadun pohjoisreunaan saakka. Ratapihankadun pohjoisosan valmistuminen muuttaa aikanaan ratapihan alueen maiseman nykyistä julkisemmaksi. Sitä tarkas-tellaan tavoitetilanteessa myös suoraan kulkusuuntaan ajoneu-vonkuljettajan näkökulmasta kun junamatkustaja nyt näkee mai-seman kahtia jakautuneena. Palvelut Alueella on hyvät keskustan kaupalliset ja julkiset palvelut. Tam-melantori on kahden kortteli päässä ja Tullintorin kauppakeskus korttelin päässä. Lähistöllä on kahviloita ja ravintoloita. Majoitus-palveluiden kysynnän muodostumisen kannalta tärkeät Tampere-talo ja yliopisto sijaitsevat myös kävelyetäisyydellä, kuten teatte-ritkin. Liikenne Itsenäisyydenkatu on vilkas kävely-, polkupyörä- ja autoliikenne-väylä. Sen jatkeena oleva Hämeenkatu on keskustan joukkolii-kenteen pääväylä. Keskustorille on matkaa 500 metriä ja rauta-tieasema on vieressä. Itsenäisyydenkadun vartta kulkee molem-min puolin jalkakäytävät, joilla polkupyöräily on osan vuodesta sallittua. Jalankulun ja pyöräilyn erottamiseksi kaistamaalauksin on kesällä 2008 kokeilu, jossa pyöräily on yksisuuntaista: kadun eteläpuolella keskustasta poispäin suuntautuvaa ja kadun poh-

joispuolella keskustaan suuntautuvaa. Suunnittelukohdalla on It-senäisyydenkadun ajoradan leveys 15 m ja jalkakäytävän leveys 3 m. Katupuita ei ole. Liikenneturvallisuutta suunnittelukohteen vieressä Itsenäisyyden-kadulla on heikentänyt jalkakäytävän riittämätön leveys eri liiken-nemuotoja varten. Myös pohjois-eteläsuuntaisen kevyen liiken-teen yhteyksien vähäisyys on aiheuttanut riskitilanteita: Itsenäi-syydenkadun/Hämeenkadun pääsee ylittämään suojatietä pitkin Rautatienkadun kohdalla sekä Tammelan puistokadun kohdalla. Näiden suojateiden välimatka on yli 400 m. Paikalle on suunnitel-tu erilaisia ratkaisuja, suojatietä ja kävelytunnelia, mutta suunnit-telu on kesken. Asiaa tutkitaan mm. Hämpin Parkin suunnittelun yhteydessä. Suunnittelua vaikeuttaa mm. Itsenäisyydenkadun alla kulkevien kunnallisteknisten runkolinjojen suuri määrä. Murtokatu on vähäliikenteinen katu, jonka Itsenäisyydenkadun risteyksessä on autojen vasemmalle kääntyminen kielletty. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Kaavamuutoksen lähiympäristössä on sekä autoista että junista aiheutuvaa liikennemelua ja tärinää sekä ilmalaatua heikentäviä liikenteen päästöjä. Tärinän haitta voidaan jossain määrin rinnas-taa melusta aiheutuvaan haittaan. Ratapihan pääradat sijaitsevat ratapihan suunnittelualueen vastakkaisessa reunassa Kyttälän puolella. Vuorokaudessa ohikulkevia junia on noin 90, joista suu-rin osa pääradoilla. Kaikki henkilöliikenteen junat pysähtyvät asemalla ja raiteiden suurin nopeus on enintään 40 km/h, vaihtei-den kohdalla kuitenkin 30 km/h. Matala kulkunopeus ja junien py-sähtyminen voivat vähentää melun ja tärinän haittavaikutuksia, mutta toisaalta junien liikkuminen vaihdealueilla sekä niiden ja jar-rutukset aiheuttavat kirskuntaa ja kolinaa eli jaksoittaista melua. Vaihdealueet, kuten ratapihat, ovat erilaisia tärinä- ja melulähteitä kuin linjaraiteet. Melu Ratapihankadun kaavoitusta varten on laadittu melutarkastelut. Selvitys perustuu vuoden 2020 ennusteliikennemääriin ja oletuk-seen, että Ratapihankatu on rakennettu ja Rautatienkadun hou-kuttelevuutta vähennetty liikenneosayleiskaavan esittämällä taval-la. Valtioneuvoston yleiset melutason ohjearvot koskien melua si-sällä asuin-, potilas- ja majoitushuoneissa päiväaikaan ovat 35 dB ja yöaikaan 30 dB. Liike- ja toimistohuoneissa vastaava arvo on 45 dB. Ulkotiloille ei ole em. käyttötarkoituksella annettu ohjear-voa. Asumiseen käytettävillä alueilla ulkotilojen melun ohjearvo päiväaikaan on 55 dB ja yöaikaan 45 dB. Ulkotilojen suhteen voi-daan korttelissa soveltaa asumiseen tarkoitettuja ohjearvoja huo-neistohotellia varten tehdyn asemakaavamuutoksen ollessa ky-seessä. Melulta suojaisat ulko-oleskelutilat, voidaan osoittaa myös lasitetuille parvekkeille. Melutarkasteluissa on laskettu suunnittelukohteen Itsenäisyyden-kadun, Murtokadun eteläpään ja ratapihaa lähinnä olevan korttelin

osan puoleiselle alueelle päiväajan keskiäänitasoksi 65-70 dB. Yöajan meluiksi laskennat osoittavat samalla kohtaa 55-65 dB. Murtokadulla Rastin korkeimman rakennuksen kohdalta pohjoi-seen laskennat osoittavat 60-65 dB:n meluja päivällä ja yöllä 55-60 dB. Suunnitellun radan puoleisen piha-alueen vastaavat arvot ovat päivällä 60-65 dB ja yöllä 55-60 dB. Tärinä Liikenteen aiheuttama tärinä on liikennemelun kaltainen ympäris-töhaitta. Tärinän suuruuteen vaikuttavat sen herätteen suuruus, väylän ominaisuudet, maaperän ominaisuudet ja rakennuksen ominaisuudet. Tärinän vaikutusalue on pienin silloin kun kyseessä ovat kovat karkearakenteiset kivennäismaalajit (hiekka ja sora), moreenimaalajit (siltti- ja hiekka- ja soramoreeni) sekä kallio. Kal-liopohjilla tärinän suuruus on merkityksetöntä lähes aina jo välit-tömästi väylän vierellä. Tärinän vaikutusta vähentävät myös maanvaraiset lattiat, yksikerroksisen rakennuksen paaluperustus sekä yli IV oleva kerrosluku. Rakennuksissa syntyvä runkoääni mielletään rakennuksissa yleensä tärinäksi. Suunnittelukohteen pienin etäisyys reunimmaisesta raiteesta 8, joka on tarkasteluajankohtana ainoastaan tavarajunien käytössä, on n.18 m. Päivällä ratapihalla on pääasiassa henkilöjunaliiken-nettä sillä tavarajunaliikenne painottuu yöaikaan. VTT:n suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta koskee asuinolo-suhteita, uusien rakennusten ja väylien suunnittelua sekä niitä olosuhteita, joihin tulee pyrkiä vanhoilla asuinalueilla. Sitä ei oh-jeen mukaan sovelleta rakennuksille, joissa ihmiset ovat pääasi-assa lyhytaikaisesti asioimassa tai silloin kun muut kuin liikentees-tä aiheutuvat häiriöt voivat olla merkittävämpiä. Suomessa ei kui-tenkaan ole toistaiseksi olemassa virallisia raja-arvoja liikenteen aiheuttamalle kokokehon tärinälle, joka kohdistuu ihmisiin raken-nuksissa. Tärinäselvityksessä, joka on laadittu Ratapihankadun kaavamuutosta varten on luetteloitu suurimmat tärinää aiheuttavat junat. Ne kulkevat kaikki pääraiteilla 1-3, mahdollisimman kauka-na suunnittelukohteesta. Tärinämittauksista, jonka mittauslinjat si-joittuivat ratapihaan nähden poikittain Erkkilänsillan ja Väinölän-kadun kuvitteellisen jatkeen eteläreunojen kohdalla saadut tärinän tunnusluvut alittavat yli 5 m etäisyydellä lähimmästä raiteesta vä-rähtelyluokan C rajan(vw,95<0,30 mm/s), joka on VTT:n laatiman ohjeen suositus uusien rakennusten suunnittelussa. (Suositus lii-kennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta, VTT:n tiedotteita 2278). Lähimpänä olevalle ja tavarajunien käytössä olevalle rai-teelle ei voida ajaa nykyisten raidejärjestelyiden mukaan junaa suurella nopeudella, mikä rajoittaa tärinän suuruutta merkittävästi. Sosiaalinen ympäristö Tammela XVI-kaupunginosan tilastoalueella oli asukkaita 2321 v:n 2007 lopussa. Asujaimistoa luonnehtii ikäjakaumana yli 65-vuotiaiden ja nuorten aikuisien suuri määrä –läheisissä opiskelija-asunnoissa Rastissa ja TOAS:n Ilmarissa on yhteensä n. 210

asuntopaikkaa. Asukkaiden lisäksi alueella liikkuu aseman lähei-syydestä johtuen sekä säännöllisiä että satunnaisia ohikulkijoita. Rautatien ajo- ja kävelytunneli muodostavat portin kaupungin itä- ja länsipuolen välille. Kevytliikkujien määrä on huomattava koska lähin seuraava yhteys radan toiselle puolen on pohjoisessa Erkki-länsilta ja etelässä Sorinsilta.

3.1.4 Maanomistus Pääosan alueesta omistaa VR-Yhtymä Oy. Tampereen kaupun-gin omistuksessa on itäreunan kohta, jossa koirapuisto sijaitsee. Ympäröivistä katualueista Murtokatu on kaupungin omistuksessa. Itsenäisyydenkadusta kohta 837-599-2-1 , joka on rautatien ajo-tunnelin itäpään edustalla omistaa RHK. Rata-aluetta hallinnoi ra-tahallintokeskus.

3.2 Suunnittelutilanne

3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvityk-set 3.2.1.1 Maakuntakaava Pirkanmaan 29.3.2007 vahvistetun maakuntakaavan mukaan alue on varattu keskustatoimintojen alueeksi (C). 3.2.1.2 Yleiskaava Tampereen keskustan osayleiskaavassa on valtuuston 4.1.1995 hyväksymä ja oikeusvaikutukseton. Asemakaavamuutokseen tar-vitaan yleiskaavallinen tarkastelu. Itsenäisyydenkadun, Murtokadun ja Ukkopekankadun välinen suunnittelukohde on keskustan osayleiskaavassa lähivirkistysalu-etta ja yksityisten palvelujen hallinnon aluetta maankäyttöä kos-kevassa kartassa 1 . Se on näin ollen varattu päivittäiseen ylei-seen virkistys-, ja ulkoilukäyttöön, kuten keskustan yleisille puis-toille, lähileikkialueille, pienille pallokentille ja leikkipuistoille sekä pääasiassa liike ja toimistotiloille ja niihin liittyville varastotiloille, yksityisten hallintotoimien tiloille sekä ympäristöhäiriötä aiheutta-mattomille työpaikkatoiminnoille. Keskustan osayleiskaavassa liikenneverkkoa käsittelevässä liite-kartassa 3 on nyt suunnitteilla olevan Ratapihankadun kohdalla alueellinen pääkatu, jolla määräyksien mukaan sallitaan joukkolii-kenne, pyöräilykaista mahdollisuuksien mukaan ja jalkakäytävä. Pysäköinti sallittaisiin poikkeustapauksissa. Ukkopekankadulla on suunnittelualueella varaus tärkeälle jalan-kulkuyhteydelle, joka on linkkinä rautatieaseman ja Tammelan asuinalueen kävelyreittiverkoston välillä. Ratapihankadun etelä-pään vartta (Itsenäisyydenkadusta etelään) kulkee varaus kevyen liikenteen pääreitille, joka tulee johtamaan Itsenäisyydenkadulle.

Itsenäisyydenkatu on alueellinen pääkatu, jolle on varattu joukko-liikennekaista. Liitekartta 4, joka käsittää ydinkeskustan liikenneverkon on ai-emmin kuvailtua täsmällisemmin esitetty varauksia suunnittelu-alueelle. Peltokatu/Murtokatu on yhtenäinen katuvaraus Erkkilän-katu/Kullervonkatu-risteyksestä aina Itsenäisyydenkadulle saak-ka. Sen ohessa kulkee varaus kevyen liikenteen pääreitille, jolla tulee ottaa huomioon jalankulku ja pyöräily. Kyseistä varausta tehdessä on ollut suunnitteilla nykyisiä suunnitelmia laajempi lii-kenteen risteysalue Erkkilänkadun varrelle PMK:n rakennuksen edessä. Liitekartta 5, joka osoittaa merkittävät rakennetut kohteet ja alueet on suunnittelukohteen liepeille osoitettu yksittäinen kohdemerkin-tä VR:n tavara-aseman kohdalle. Se on maisemallisin perustein arvokas ja luokiteltu muihin kulttuurihistoriallisesti, historiallisesti, rakennustaiteellisesti, kaupunkikuvallisesti ja maisemallisesti merkittävien kohteiden joukkoon (luokka III). Liitekartassa 6, joka käsittelee kaupunkikuvaa ja ympäristön pa-rantamista on suunnittelualue osoitettu kuuluvaksi keskustan toi-minnalliseen ja kaupunkikuvalliseen osa-alueeseen 1: liike- ja palvelukeskusalueeseen sekä keskustan tuotantoalueeseen. Sillä merkittäviä ominaispiirteitä ovat perinteinen kaupunkikuva, ka-tunäkymät ja vanha rakennuskanta. Kunnostus- ja muutostoi-menpiteiden sekä lisärakentamisen tulee sopeutua kaupunkiku-vaan ja parantaa kaupunkitilaa. 1) Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen

kestävyys Suunnittelukohde sijaitsee keskusta-alueella ja sen tavoitettavuus on erittäin hyvä. Alue soveltuu toiminnallisesti hyvin suunnitellulle hotellirakentamiselle. Sen toteutuminen edellyttää uuden, kau-punkirakennetta tiivistävän rakennusoikeuden osoittamista. Tiivis-tämistä voidaan pitää taloudellisesti että ekologisesti perusteltu-na, kun samalla syntyy rataympäristön ja suunnitellun Ratapihan-kadun aiheuttamilta ympäristöhaitoilta suojaavaa kaupunkiraken-netta Tammelan asuinalueelle. 2) Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö Suunnitelma edistää olemassa olevien teknisten verkostojen hy-väksikäyttöä. 3) Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Suunnittelukohteen muuttaminen liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi hotelli- ja liiketoimintoja varten poikkeaa keskus-tan osayleiskaavassa tontille merkitystä maankäytöstä. Asema-kaavassa osoitettu käyttö edistää kuitenkin osayleiskaavassa hy-väksyttyä tavoitetta kaupallisten palvelujen kehittämisedellytysten lisäämisestä ydinkeskustan alueella (Keskustan osayleiskaava, kohta 4.4 Kaupalliset palvelut). Korttelissa sijaitsevalle koirapuis-tolle osoitetaan otollisempi sijainti ja enemmän tilaa toisaalle. Asi-

aa tutkitaan laajemmassa niitä koskevassa selvityksessä. Koira-puiston muuttaminen toiseen paikkaan heikentää asumiseen liit-tyviä palveluja tällä kohtaa, mutta kohentaa niitä vastaavasti uu-den sijainnin ympäristössä. Tuleva kortteli mahdollistaa esim. It-senäisyydenkadun suuntaan avautuvan liikehuoneiston syntymi-sen. Se parantaisi entisestään alueen palveluiden tarjontaa. 4) Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukai-seen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kan-nalta kestävällä tavalla. Alue sijaitsee keskusta-alueella ja on siten liikenteellisesti erittäin hyvin saavutettavissa. Itsenäisyydenkatua pitkin kulkee useita bussilinjoja. Rautatieasema on ratapihan vastakkaisella puolella. Suunnitelma tukeutuu olemassa olevaan kunnallistekniikkaan. eikä sitä varten tarvitse rakentaa uusia katuja; rakennuksen huol-to ja pysäköintiliikenne tapahtuu Murtokadulta. Suunnitelma ei myöskään haittaa olemassa olevia liikenneyhteyksiä. (Keskustan osayleiskaava kohdat 4.6 Jalankulku, 4.8 Pysäköinti, 4.9 Joukkoliikenne ja 4.10 Pyöräily) 5) Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön. Tulevan korttelin ympäristössä on pääosin julkisia rakennuksia, mutta vaikutusalueella on myös asuinkerrostalo. Esitetty toiminta ei aiheuta alueen turvallisuuteen tai terveellisyyteen vaikuttavia haittoja. Itsenäisyydenkatu tulee hankkeen toteutuessa levene-mään kohdassa, jossa sen ahtaus on ollut turvallisuushaitta. Ka-dun varren julkisivun aktivoituminen voi lisätä koettua turvallisuut-ta Itsenäisyydenkadun kevytliikenneympäristössä. Kortteliin esite-tyt toiminnat palvelevat osittain lähialueiden asukkaita ja moni-puolistavat alueen palvelutoimintoja. 6) Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset. Kortteliin esitetty suunnitelma edistää elinkeinoelämän toiminta-edellytyksiä. (Keskustan osayleiskaava kohdat 4.3 Elinkeinot ja työpaikat ja 4.4 Kaupalliset palvelut) 7) Ympäristöhaittojen vähentäminen. Tuleva kortteli sijoittuu liikenteellisesti vilkkaalle paikalle ja sovel-tuu siten hyvin palvelujen sijoittumispaikaksi. Kortteliin osoitetut toiminnat eivät aiheuta ympäristöhaittoja. Suunniteltu rakentami-nen suojannee jonkin verran itäpuolelle sijoittuvaa rakennuskan-taa ratapihan melulta ja sen ilmanlaatuhaitoilta. 8) Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaalimi-nen. Kaavamääräyksillä yksilöidään uudisrakennuksen luonne. Rauta-tietunneliin liittyvät historiallisia kivirakenteita muutetaan kun ka-dun jalkakäytävää levennetään. Veturipuistikossa olevan pienen koirapuiston siirto toisaalle otollisempaan paikkaan on hankkeilla. Samoin paikalla ollut TR1-Risto-veturi siirretään paikkaan, jossa

se ei ole alttiina ilkivallalle. Uudisrakentaminen ei puutu aseman-seudun valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön, eikä rakentamisen korkeus poikkea lähikortteleiden korkeudesta. Alu-een pääkäyttötarkoituksen muuttaminen poikkeaa yleiskaavassa osoitetusta käytöstä lähivirkistysalueeksi. Virkistysalueeksi se on kooltaan pieni toimien lähinnä liikenteen suojaviheralueena. Vetu-ripuistikko ei ole merkittävä viherverkon osa kantakaupungin ym-päristö- ja maisemaselvityksessä (31.12.2007). Sen katoaminen ei muodosta merkittävää uhkaa maiseman ja luonnonarvojen säi-lymiselle. (Keskustan osayleiskaava kohdat 4.11 Merkittävät rakennetut kohteet ja alueet ja 4.12 Kaupunkikuva) 9) Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Asemakaava ei olennaisesti vähennä keskustan osayleiskaavan virkistysalueiden määrää eikä estä yhtenäisten virkistysalueiden muodostumista. Veturipuistikon merkitys virkistysalueena on sen pienestä koosta johtuen ollut symbolinen. Johtopäätös: Asemakaava toteuttaa pääosaa keskustan osayleiskaavan tavoit-teista ja maankäyttö- ja rakennuslaissa yleiskaavalle asetetut si-sältövaatimukset voidaan ottaa huomioon. Vaikka tontille ei ra-kennu yhteiskunnallisia palveluita, sille suunnitellut yksityisten yri-tysten ylläpitämät palvelut tukevat osaltaan kaupungin keskustan palvelutasoa. Alueella on voimassa myös keskustan liikenneosayleiskaava, joka on liikenneratkaisuja ohjaava teemakaava. Tampereen kaupun-ginvaltuusto on vahvistanut sen oikeusvaikutteisena 18.1.2006. Korttelia ympäröiville kaduille on siinä osoitettu sisällöllisesti vas-taavat merkinnät kuin keskustan osayleiskaavassa. Liikenne-osayleiskaavassa suunnittelukohteen ja ratapihan väliin tulee si-joittumaan pääkatutasoinen Ratapihankatu. Kadun viertä tulee kulkemaan etelästä Viinikan suunnasta tuleva kevyen liikenteen pääreitti Vellamonkadulle asti. Edelliselle poikittainen itä-länsisuuntainen kevyen liikenteen pääreitti alittaisi ratapihan tun-nelissa ja yhdistää Rongankadun ja Vellamonkadun. Murtokatu on liikenneosayleiskaavassa kokoojakatu ja Itsenäisyydenkatu joukkoliikennepainotteinen katu, jolle varataan joukkoliikennekais-tat. 3.2.1.3 Asemakaava Kaava-alueella on voimassa asemakaava 7059, joka on vahvistet-tu 5.6.1992. Siinä suunnittelukohde on osoitettu rautatieliikentee-seen liittyvää pysäköintiä, puistoa ja katualuetta varten. 3.2.1.4 Tonttijako Alueella ei ole tonttijakoa. Tampereen kaupungin rakennusjärjestyksen on kaupunginval-tuusto hyväksynyt 6.9.2000.

3.2.1.5 Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu v. 2008. 3.2.1.6 Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat Ratapihankatu Ratapihankadun asemakaavamuutos 7877 on tullut vireille 10.6.2004. Suunnittelukohde kuuluu Ratapihankadun yleissuunni-telman alueeseen. Yleissuunnitelmaluonnoksen vaihtoehdot ovat olleet nähtävillä 10.6.-1.9.2004. Asemakaavasuunnittelu on kes-ken. Kadun yleissuunnitelmaraportti liitteineen on käsillä olevan asemakaavamuutoksen 8100 taustaselvitysaineistoa. Tullin alue Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsevalle Tullin alueelle on laa-dittu katujen kehittämissuunnitelma useiden toimijoiden yhteistyö-nä. Vuonna 2006 valmistuneessa raportissa koottiin yhteen uusia kehittämisideoita ja jo tiedossa olevat aluetta koskevat keskeiset muutokset. Se laadittiin yhteistyössä Tampereen kaupungin ja alueen toimijoiden kanssa. Hämpin Parkki Tampereen Pysäköintitalo Oy:n Hämpin Parkin suunnitelmat oh-jaavat Pakkahuoneenaukiolta ajoyhteyden joka yhdistää pysä-köintilaitoksen itä ja länsiosan radan alitse toisiinsa. Ajoyhteys tu-lee sijaitsemaan mm. Itsenäisyydenkadun alla aivan suunnittelu-kohteen vieressä sen eteläpuolella. Se tulee kuitenkin kulkemaan n. 10 metriä maan alla eikä siten ole suorassa yhteydessä suun-nittelukohteen kanssa. Hämpin Parkkia varten on laadittu maan-alainen asemakaava radan itä- ja länsipuolella. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET

4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, käynnistäminen Tampereen kaupunkikehitys, kaupunkisuunnittelu on tilannut asemakaavamuutoksen Tampereen kaupungin yhdyskuntatuo-tannon suunnittelupalveluilta. Asemakaavojen muutoksen aloitteen on tehnyt VR-Yhtymä Oy ja Tampereen kaupunki. Hakijat ovat asettaneet tavoitteeksi, että alue muutettaisiin liike- ja toimistorakennusten kortteliksi siten, et-tä mahdollistuu n, 10 000 k-m2:n majoitusliikkeen rakentaminen. Autopaikoitus sijoitettaisiin pysäköintikellariin rakennuksen alle.

Kaupunkiympäristön kehittäminen/kaupunkisuunnittelu perii kor-vauksen kaavan laatimisesta.

4.3 Osallistuminen ja yhteistyö

4.3.1 Osalliset Osallisia ovat kaavamuutoksen hakijat: VR-Yhtymä Oy, Tampe-reen kaupunki, Naapurikiinteistöt asukkaineen ja vuokralaisineen: As. Oy Tammelankatu 1, As. Oy Insinöörioppilastalo Oy, Kiinteis-tö Oy Itsenäisyydenkatu 2, Ratahallintokeskus, Tampereen Pysä-köintitalo Oy, Tampere-seura, Tampereen Tammelalaiset ry, Tampereen Kauppakamari, Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan ympä-ristökeskus, Museopalvelut, kaupungin eri toimialat; kaupunkiym-päristön kehittäminen, kiinteistötoimi, hyvinvointipalveluiden kehit-tämisyksikkö, viranomaispalvelut, Tampereen aluepelastuslaitos, Tampereen Sähköverkko, Tampereen Vesi, Elisa Oyj, Telia So-nera Finland Oy, Alueen yritysten työntekijät, asioijat ja käyttäjät, muut ilmoituksensa mukaan

4.3.2 Vireilletulo Kaavahanke on kuulutettu vireille 23.8.2007 osallistumis- ja arvi-ointisuunnitelman tullessa nähtäville.

4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Ratapihankadun yleissuunnittelun yhteydessä on järjestetty avoin yleisötilaisuus 7.6.2007. Siihen osallistui n. 80 kaupunkilaista. Ti-laisuudessa esiteltiin Ratapihankadun Itsenäisyydenkadun poh-joisosan kaavamuutosta 7877 mutta saatiin palautetta, joka koski myös käsillä olevaa kaavamuutosta 8100. Lähimmälle taloyhtiölle As. Oy Tammelankatu 1:lle järjestettiin tilaisuus 19.12.2006 Rata-pihankadun asemakaavasta 7877. Osallistujina oli n. 30 asukas-ta. As. Oy Tammelankatu 1 ei jättänyt Ratapihankadun asema-kaavan 7877 aloitusvaiheessa mielipidettä. Asukastilaisuudessa kävi ilmi, että katsottiin aloitusvaiheen katulinjausvaihtoehtojen ol-leen taloyhtiön asukkaiden kannalta haitoiltaan ja eduiltaan sa-manarvoisia. Tilaisuudessa esitetyissä mielipiteissä toivottiin mahdollisimman matalaa rakentamista As. Oy Tammelankatu 1:n länsipuolelle. Varsinaista käsillä olevan asemakaavan 8100 yleisötilaisuutta, jo-ka pidettiin 30.8.2007 edelsi lehdistötiedote ja lehtijuttu Aamuleh-dessä. Tilaisuuteen osallistui kymmenkunta kaupunkilaista. Mielipiteitä saatiin 10 kpl myös osallistumis- ja arviointisuunnitel-man sekä hankesuunnitelmaluonnoksien oltua nähtävillä 24.8. – 14.9.2007. Yleiset mielipiteet koskivat kaupunkikuvan ja Itsenäi-syydenkadun varren sekä koirien ulkoilutusmahdollisuuksien ko-hentamista. Tällöin tavoitteina nousivat esiin mm. julkisivujen laa-dun, Itsenäisyydenkadun liikehuoneistojen ja koirapuistojen tarve. Sijaintia pidettiin otollisena näkyvälle rakennusmassalle. Hotellin tarvetta pidettiin ilmeisenä, mutta toisaalta ihmeteltiin käynnissä olevien hotellihankkeiden suurta määrää. Nykyistä katutilaa Itse-näisyydenkadulla pidettiin ankeana. Hotellin rakennusmassaa pi-

dettiin liian korkeana sillä perusteella, että se muodostaa jyrkän rajan ratapihalle. Massoittelun ja kerroslukujen toivottiin nousevan radan varressa vyöhykkeittäin. Rakennusmassoja pidettiin liian korkeina ja arveltiin, että esitetyt kerrosluvut tarkoittavat käytän-nössä kerrosta enemmän. Toivottiin myös, etteivät ilmastointi-konehuoneet tule häiritsemään kattomaisemaa. Oltiin huolissaan myös keskustan osayleiskaavan mukaisten virkistysalueiden vä-henemisestä. Lisäksi arveltiin, että hotelli käyttötarkoituksena tuo enemmän liikennettä ja muuta häiriötä Murtokadulle kuin esim. toimistorakentaminen toisi. Asemakaavaluonnoksen ollessa liiteaineistoineen nähtävillä 25.7.-15.8.2008 saatiin kaupunkilaisilta kaksi mielipidettä. Toises-sa kiinnitettiin huomiota Itsenäisyydenkadulta Ratapihankadun ta-solle johtavan luiskan poistumiseen. Nähtiin, että nykyisten yk-sisuuntaisten pyöräkaistojen aikaan yhteys on ainoa käytettävissä oleva väylä, jolla voi vaihtaa ajosuuntaa Rautatienkadun ja Tam-melan puistokadun välillä. Todettiin, että yhteyden poistaminen heikentäisi entisestään pyöräilijöiden motivaatiota liikennesääntö-jen noudattamiseen ja että suunniteltujen Rongan- ja Itsenäisyy-denkadun alikulkukäytävien varaan ei voi laskea, koska niiden to-teutuminen on jatkuvasti lykkäytynyt. Asemakaavaluonnos osoit-taa puhutun kevyen luiskan tilalle polkupyöräilijöille yhteydeksi rei-tin, joka kiertää suunnittelukohteen pohjoispuolelta kohtaan, johon Ratapihankadun yleissuunnitelma osoittaa kevyenliikenteen linkil-le Ratapihankadulta Murtokadulle. Tulevaisuudessa tämä yhteys liittyy pohjoisessa Peltokatuun, jossa autojen läpiajoliikenne Mur-tokadulle on suunniteltu katkaistavaksi. Hämeen- ja Itsenäisyy-denkadun pyöräkaistakokeilun ollessa kesken ovat kaikki siihen linkittyvät polkupyöräreitit kokeilun kaltaisessa tilanteessa. Puhu-tun luiskan poistuminen ja korvautuminen toisella reitillä mahdol-listaa pyöräilyn ja kulkusuunnan ja kadun puolen vaihtamisen. Ratkaisu muistuttaa Itsenäisyydenkadun eteläpuolella olevaa jär-jestelyä. Ratapihankadun suunnittelu on siihen liittyvine merkittä-vine tunneliratkaisuineen, joista Rongankadun alikulku on vain yksi, pitkäkestoinen prosessi, jonka välivaiheissa pyritään ositta-maan toimivat yhteydet kaikille liikennemuodoille kokonaisvaltai-sen ratkaisun vielä puuttuessa. Toinen mielipide kiinnitti huomiota hankeen hyviin puoliin siten, et-tä ollaan elävöittämässä vajaalla käytöllä olevaa, keskustassa si-jaitsevaa paikkaa. Hankkeen nähtiin osoittavan toivottua tilaa ih-misten palveluille ja asumiselle osoittamalla pysäköinti maan alle. Yleishuomiona mainittiin, että arkkitehtuurin tulisi olla laadukasta siten. Kaavan hakija VR-Yhtymä Oy esitti mielipiteenään, että pysäköin-tipaikkamitoitus 1 ap/130m2 ei ole tontilla mahdollista toteuttaa ja että se olisi lievennettävä naapurikiinteistön (Rastin) kaavamää-räystä 1 ap/200m2 vastaavaksi. Yhtymä näki myös, että tontin ul-kopuoliseen pysäköintilaitokseen sijoitettavat lisäpaikat, jotka kaavaluonnoksessa mahdollistetaan, eivät tosiasiallisesti palvelisi hotellin käyttöä. Autopaikkavaatimusta muutetaan esitetyllä taval-

la kuitenkin niin, että säilytetään mahdollisuus sijoittaa paikkoja enintään 300m:n päässä olevaan pysäköintilaitokseen. Pirkanmaan Perinnepoliittinen Yhdistys esitti mielipiteenään kri-tiikkiä suunnitellun rakentamisen korkeudesta, vaikka suunnitelma ei nähty sinällään vaarantavan rakennusperintöä. Rakennuskor-keus ylittää kuitenkin yhdistyksen näkökulmasta läheisten raken-nusten kerroskorkeuden. Yhdistys on myös kiinnostunut Ratapi-hankadun asemakaavan kokonaissuunnittelusta ja on huolissaan seuratalon Morkun ja sen viereisen asuinrakennuksen säilymises-tä. Vastineena voidaan todeta, että rakentamisen korkeus viittau-tuu laajemmalti ratapihan ja Tammelan asuinalueen länsireunan korkeuteen, jossa useimmat asuinkerrostalot ovat 8 krs:n korkui-sia. PMK:n rakennusta on pidetty koko henkilöratapihan maise-madominanttina, jonka alapuolelle uusi rakentaminen käsillä ole-vassa kaavassa jää. Ratapihankadun asemakaava 7877 on kes-keneräinen. Sitä on selostettu kappaleessa 3.1.3.

Yhdyskuntalautakunta hyväksyi 23.9.2008 asemakaavaehdotuk-sen nro 8100 asetettavaksi nähtäville. Nähtävilläoloaikana 26.9. –27.10.2008 siitä ei jätetty muistutuksia.

Asemakaavaehdotusta on tarkistettu 29.3.2010 kaavakartan, ha-

vainnekuvan ja tonttikartan osalta ja täydennetty selostuksen osalta. Tarkistukset koskevat kahta vähäistä rakennusalan laa-jennusta rakennuksen pihan puolella noin 1,5 m:llä, jolla saadaan aiotun hotellin kerrospohja mahtumaan rakennusalalle. Toisena tarkistuksena lisätään 300 krs-m2 kerrosalaa rakennukselle, jolla mahdollistetaan em. kerrospohjien toteutuminen. Lisäksi kaavaan on lisätty lautakunnan ponnen mukaisesti julkisivuja koskeva määräys.

Tarkistukset ovat siinä määrin kokonaisuuteen nähden vähäisiä ja

noudattavat hyvin kaavan periaatetta. Tarkistus ei vaikuta ympä-ristön olosuhteisiin sillä tavalla, että asemakaavaehdotus olisi syytä asettaa uudelleen nähtäville.

Ratapihankadun suunnitteilla olevat linjausvaihtoehdot eivät vai-

kuta kaavaehdotuksen toteuttamiseen.

Asemakaavaan liittyy kaupungin ja maanomistajan välinen sopi-mus maankäytöstä, joka on hyväksyttävä ennen kaavan hyväk-symistä. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Määräaikaan mennessä saapui 9 lausuntoa, joissa huomautetta-vaa oli kolmessa lausunnossa. Museopalveluiden esittämää pyyntöä lausunnon antamisen jatkoajasta ei pystytty noudatta-maan, mutta pidettiin työneuvottelu, jossa näkökohdat saatiin tie-toon.

RHK kiinnitti lausunnossaan huomion tärinän ja melun vaimenta-miseen kaava-alueella, joista melun todettiin olevan ratapihan alueella jaksottaisempaa sekä eri tyyppistä kuin linjaraiteilla. RHK edellytti, että kaavoituksessa noudatetaan valtioneuvoston pää-töstä melutaso-ohjearvoista (993/1992) ja, että meluntorjuntarat-kaisut varmistetaan kaavoitustyön yhteydessä ja esitetään kaa-vamääräyksissä. Tärinän vaimennustoimenpiteet tulee lausunnon mukaan suunnitella siten, että saavutetaan VTT:n laatiman suosi-tuksen värähtelyluokka C (vw,95<0,30 mm/s). Suunnitellun käyttö-tarkoituksen majoitustiloina nähtiin olevan asumisen kaltaista. RHK totesi, että se ei osallistu kustannuksiin, jotka johtuvat uuden maankäytön aiheuttaman melun ja tärinän torjunnan tarpeesta, eikä aseta rautatiealueen toiminnalle rajoituksia, mikäli niiden vaimentamistoimenpiteet eivät toimi. RHK:n lausunnon johdosta annettiin määräys, että rakennuksen perustus- ja kantavien rakenteiden ratkaisuilla tulee huolehtia vie-reisen tärinälähteen aiheuttaman tärinän vaimentamisesta ja että asia selvitetään rakennusluvan yhteydessä. Ympäristöpalvelut edellytti lausunnossaan 35 dB:n meluerotus-vaateen osoittamista sisäpihan ja Murtokadun VIII-krs:n raken-nuksen osuudelle. Oleskelupihan edellytettiin alittavan 55dB:n melumäärän. Kevyenliikenteen yhteyden säilyttämistä tulevalla tontilla pidettiin tärkeänä. Melunerotusvaade 40 dBA:n annetaan rakennuksen kaikille julkisivuille. Pihalle annetaan määräys alle 55dB:n oleskelualueen osoittamisesta. Korvaava kevyenliikenteen yhteys osoitetaan kaava-alueen ulkopuolelta. Erillisessä työneuvottelussa, jossa oli yleiskaavoituksen, ympäris-tökeskuksen ja tielaitoksen edustajat tuli esille meluerotusvaateen korottaminen 40 dBA:iin sekä tarve osoittaa koirapuistolle korvaa-va sijainti ja esteettömän kevyenliikenteen yhteyden tarve Murto-kadulta ja Itsenäisyydenkadun pohjoisreunalta rautatieasemalle. Tärinähaittojen vähentäminen nähtiin seikkana, jossa tulee löytää RHK:lle sopiva vaatimustaso. Asemakaavaehdotuksesta pyydettiin viranomaislausunnot Rata-hallintokeskukselta ja Pirkanmaan Ympäristökeskukselta (Pir-kanmaan ELY-keskus). Ratahallintokeskuksella ei ole huomautet-tavaa 3.9.2008 päivätyn kaavaehdotuksen johdosta. Pirkanmaan Ympäristökeskus on ilmoittanut, että se ei lausu kaa-vasta. Kommentissaan Ympäristökeskus kiinnittää huomiota kaa-van laatimiseen irrallaan Ratapihankadun kokonaisuudesta, joka voi vaikeuttaa alueen käytön myöhempää järjestämistä sekä myös ongelmallisiin Itsenäisyydenkadun ylittäviin kevyen liiken-teen yhteyksiin, jotka tulisi ratkaista kaavan yhteydessä Asemakaavassa on huomioitu viereisen Ratapihankadun tarvitta-va leveys ja linjauksen mahdolliset vaihtoehdot korttelin kohdalla siten, että kaavan laatiminen ei vaikeutta alueen käytön myöhem-pää järjestämistä. Kevyen liikenteen yhteydelle Itsenäisyydenka-

dun ylitse varaudutaan Ratapihankadun sillan leventämiseen kaavassa. Suunnitelmassa on mukana myös loiva porrasyhteys Itsenäisyydenkadulta Ratapihankadulle. Esteetön yhteys rautatie-aseman suuntaan voidaan järjestää Murtokadun kautta johdetta-valla korttelia kiertävällä jalkakäytävällä ja korttelin viistoon reu-naan lännen puolelle sijoittuvalla kevyen liikenteen väylällä. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavoituksen tavoitteena on tontin muodostaminen hotelli-rakentamista varten siten, että kortteli sopi sekä Tammelan että ratapihan kaupunkikuvaan. Suunnitellun Ratapihankadun, It-senäisyydenkadun ja Murtokadun katutiloista pyritään muodos-tamaan miellyttäviä. Liikkumisesta korttelin ympäristössä eri kul-kumuodoilla tavoitellaan viihtyisää ja turvallista ottaen huomioon kaupunkimainen sijainti ja luonne. Täydennysrakentamista ohja-taan sopimaan eri toimintoja sisältävään ydinkeskustaan vyöhyk-keelle, joka sijaitsee asuinalueen ja kaupallisia palveluja tarjoavan keskustan välissä vilkkaiden liikenneväylien äärellä.

4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarken-tuminen Osallisten alustavia tavoitteita on saatu avoimessa (7.6.2007) yleisötilaisuudessa ja läheiselle asuintaloyhtiölle järjestetyssä asukastilaisuudessa (19.12.2006) sekä kaavamuutoksen 30.8.2007 pidetyssä aloitusvaiheen yleisötilaisuudessa. Tavoittei-na on esille tullut mm. uudisrakentamisen sopiminen kaupunkiku-vaan, asuinkorttelin läheisyyteen sopiva rakentamismittakaava ja liikenteen aiheuttamien haittojen minimoiminen. Itsenäisyydenkadun pohjoisreunan kehittämisen tavoitteet ovat tarkentuneet prosessin aikana. Itsenäisyydenkadun liikenneturval-lisuuden ja kaupunkikuvallisen kehittämisen tarve on noussut esiin sekä liikennesuunnittelun kautta että osallisten palautteessa.

4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Koska asemakaavamuutos on laadittu vireillä olevaa rakennus-hanketta varten on suunnitteluprosessin aikana ollut vaihtoehtoi-sia ratkaisuja niin rakennuksen mittasuhteissa, sijoittelussa kuin kulkuyhteyksissä. Kevyen liikenteen luiskalle Itsenäisyydenkadun tasosta tulevan Ratapihankadun (nykyisen Ukkopekankadun) ta-solle on tutkittu eri vaihtoehtoja. Tutkittiin vaihtoehto, jossa raken-nus sijoittuisi pohjoisemmaksi Itsenäisyydenkadun muiden katu-julkisivujen linjasta. Tällöin vaihtoehtoina oli luiskan jättäminen nykyiselle sijainnilleen ja/tai yleisöhissin rakentaminen sen lisäksi. Vaihtoehdossa, jossa rakennus sijoitettaisiin samaan linjaan Itse-näisyydenkadun muiden katujulkisivujen kanssa tutkittiin vaihto-ehtoa, jossa luiska ja/tai portaat integroitaisiin osaksi rakennusta. Ratapihankadun yleissuunnitelmassa on kuitenkin esitetty ratkai-su, jossa kadun itäreunassa kulkee kevyen liikenteen pääreitti, jo-

ka kääntyy Tammelankadun jatkeella itään päin. Katsottiin riittä-väksi tämän kevyen liikenteen linkki polkupyöräilijöitä varten ja katettu porrasyhteys jalankulkijoita varten. Hissiyhteyden todettiin olevan kohtuullisen etäisyyden päässä Itsenäisyydenkadun toisel-la puolella, jossa se on esteettömästi saavutettavissa rautatiesil-lan kautta.

4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Suunnitteluprosessin aikana jatkokehiteltäväksi valittiin vaihtoeh-to, jossa rakennusala sijoitetaan Itsenäisyydenkadun viereisten rakennusten kanssa samaan linjaan, jalankulkijoiden tasosiirty-mää varten osoitetaan katettu porras ja muu kevyt liikenne ohja-taan Murtokatua ja Ratapihankatua (Ukkopekankatua) pitkin rata-tasolle ja esteettömästi Tullin ja rautatieaseman suuntaan. Kaavan toteutumisella on Tampereen keskustan yhdyskuntara-kennetta tiivistävä vaikutus. Se tuo keskustaan jonkin verran lisää työpaikkatoimintaa ja palveluita. Suunniteltu rakentaminen on uu-disrakentamista, mutta sijoittuu olemassa olevan kaupunkiraken-teen sisään, eikä näin ollen vaadi uusien teknisten verkostojen rakentamista. Kaavan mahdollistaman uudisrakentamisen toteu-tuminen mahdollistaa olevan yhdyskuntarakenteen entistä pa-remman hyödyntämisen, mikä lisää sen taloudellista tehokkuutta. Lisärakentamisen vaikutus verkostojen kapasiteetin riittävyyteen jää vähäiseksi. Näin ollen kaavaratkaisu ei heikennä yhdyskunta-rakenteen toimivuutta. Sen sijaan se mahdollistaa mm. nykyisen liikenneverkon tehokkaamman käytön sekä liikkumis-, asiointi- ja asumisympäristön kehittämisen. Kaavamuutoksella mahdollistetaan Itsenäisyydenkadun katualu-een ja siis myös jalkakäytävän leventäminen. Sillä tähdätään kaupunkikuvan ja liikenneturvallisuuden parantamiseen. Katu-alueen muutosten toteuttamisesta vastaa Tampereen kaupunki. Katutilan uusien järjestelyjen rakentamisen kunnallisteknisiä ra-kentamiskustannuksia ei voi vielä arvioida. Tampereen kaupungille tulee hankkeen toteuttamisen myötä eri-laisia verotuloja. Ne koostuvat rakentamis- ja toimintavaiheessa työllistyvien henkilöiden maksamista kunnallisveroista, kiinteistön omistajan maksamasta kiinteistöverosta ja yritysten maksamasta yhteisöverosta. Kokonaisverokertymällä, joka tämän hankkeen to-teuduttua Tampereen kaupungille mahdollisesti tulee, on vain vä-häinen merkitys kunnallistalouden kannalta ja sen määrittämiseen liittyy useita epävarmuustekijöitä. Rakentamis- ja toimintavai-heessa työllistyvät henkilöt eivät kaikki välttämättä ole tampere-laisia eli vain osa kunnallisverotuloista kohdistuu Tampereelle. Rakentaminen työllistää paitsi suoraan myös välillisesti työnteki-jöitä. Rakennusvaiheessa käytetään muiden toimialojen tuottamia välituotteita, joita ovat mm. rakennusmateriaalit, koneet ja laitteet, kuljetuspalvelut sekä kaupan ja muut palvelut. Lisäksi rakentami-sen välittömästi ja välillisesti työllistämät henkilöt saavat työtuloja,

joista he käyttävät huomattavan osan tavaroiden ja palveluiden ostamiseen. Tämä kulutuksen lisäys ohjautuu lisäkysynnäksi ta-varoita ja palveluita tuottaville yrityksille ja heijastuu edelleen työl-lisyyteen. Kaavaan sellaisenaan ei sisälly ratkaisuja, joilla olisi merkittäviä vaikutuksia energian kulutukseen. Luonnollisesti rakennustoiminta ja rakennuksen ylläpito tulee lisäämään omalta osaltaan energian kulutusta. Energian kulutukseen on mahdollista vaikuttaa esimer-kiksi rakennusteknisillä ratkaisuilla. Suunnitellulla asemakaavamuutoksella on vaikutus Veturipuisti-kon olemassaoloon. Puistikko poistuu ja sitä korvamaan voidaan osoittaa Murtokadun ja Itsenäisyydenkadun varteen katupuita. Koirapuisto osoitetaan toisaalle. Puistikon kautta on kulkenut ly-hyin reitti Kalevan ja Tammelan kaupunginosista rautatieasemalta Itsenäisyydenkadun pohjoispuolella. Yhteys korvautuu porrasyh-teydellä sekä korttelin pohjoispuolitse kiertävällä esteettömällä reitillä. Asemakaavoituksen kohteena oleva alue ja sen lähiympä-ristö ovat Tampereen keskustan ydinaluetta, eikä alueella ole varsinaista luonnontilaista tai siihen verrattavaa luonnonympäris-töä. Sellaisena ei Veturipuistikkoa voida pitää. Puisto on koko-naan ihmistoimin rakennettu ja muokattu. Alueella ei tiettävästi myöskään esiinny sellaisia kasvi- tai eläinlajeja, joihin asemakaa-vamuutoksen toteutuksesta voisi aiheutua haitallisia vaikutuksia. Hämeenkatu ja rautatieaseman ympäristö mainitaan valtakunnal-lisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä teoksessa Rakennettu kulttuuriympäristö1. Kulttuuriympäristö rajautuu suunnittelukoht-een ulkopuolelle. Asemantorni tulee kaavamuutoksen mahdollis-taman rakentamisen toteuduttuakin olemaan selvä asemanseu-dun maisemadominantti. Aseman 1930-luvulla rakennettuun auto-tunneliin liittyy kiviharkoista ladottu muurirakenne Itsenäisyyden-kadun molemmin puolin. Eteläreunassa sitä on muokattu uudis-rakennuksen yhteydessä. Kaavamuutoksen mahdollistaman ra-kentamisen toteuttaminen muuttaa myös kadun pohjoisreunan ki-virakenteita kun jalkakäytävä levenee ja rakennus sijoittuu sa-maan linjaan Itsenäisyydenkadun pohjoisreunan muiden raken-nusten kanssa. Kiviharkkoja voidaan hyödyntää katujulkisivun ra-kentamisessa erityisesti tunnelinsuun portaiden muurina. Muutos katukuvassa on kuitenkin ilmeinen ja suuri. Myös hotellirakennuk-sen uudisrakennus on asemaseudun ympäristössä uusi ja näkyvä elementti. Asemakaavamuutoksen kohteena oleva kiinteistö on ollut raken-tamaton pitkään ja pääosin nykyisen VR-Yhtymän käytössä. Sen liepeillä 1930-luvulle saakka rautatien ylittävä silta joka yhdisti Hämeenkadun ja Tammelankadun. Kaavamuutoksen mahdollis-tama uudisrakentaminen tuo uuden elementin ratapihan ympäris-töön, mutta osaltaan käynnistää vanhan rautatieympäristön muu-toksen Tammelan kaupunginosan länsivyöhykkeessä. Se asettuu

samaan linjaan jo toteutuneiden Tullin alueen ratavarren uudisra-kennusten kanssa. Tämän myötä lähiympäristön imago voi muut-tua toiseksi. Rakentamisen korkeus tulee muuttamaan näkymiä lähitaloista Murtokadun varrella. Näkymät säilyvät kuitenkin tyypillisinä kau-punkinäkyminä. Kaavamuutoksen mahdollistama uusi toiminta li-sää kiinteistön käyttöastetta, joka voi lisätä koettua turvallisuutta, etenkin öiseen aikaan. Syntyvät palvelut ovat hyvin saavutettavis-sa erityisesti julkisin liikennevälinein, kävellen ja polkupyörällä. Kaavamuutoksella mahdollistettava hotellirakentamisen toteutu-minen lisää junamatkustajien sekä muutoin Tampereen keskus-tassa kauempaa asioivien yöpymismahdollisuuksia. Hotelli palve-lee tulevaisuudessa myös rautatieaseman yhteyteen toteutuvaa hajautettua matkakeskusta. Rautatieaseman ja tulevan matka-keskuksen käyttäjien näkökulmasta hotellipalvelut sijoittuvat erin-omaisesti. Kaavamuutoksessa muodostuva kortteli 983 liittyy keskustan vilk-kaasti liikennöityyn katuverkkoon, ja siihen on hyvät yhteydet kai-killa liikennemuodoilla. Pysäköintitiloja tulee olemaan rakennuk-sen kellarissa. Pihatasoon voidaan osoittaa saattoliikennettä ja muutama autopaikka. Maksullisia pysäköintipaikkoja on lähistöllä Murtokadulla sekä pysäköintilaitoksissa Tullin alueella. Autojen laitospaikat lisääntyvät oleellisesti Hämpin Parkin valmistuttua. Korttelin länsipuolitse on suunniteltu kevyen liikenteen pääreitti, joka jatkuu radan alittavalla yhteydellä Kyttälään Vellamonkadun jatkeelta. Tontille ei ole tulossa uusia lyhytaikaista pysäköintiä aiheuttavia toimintoja, kuten kauppoja. Näin asemakaavamuutoksen vaikutus tontin liikennemääriin jää melko pieneksi. Tontin liikennemäärien muutos on Murtokadun liikennemääriin verrattuna niin vähäinen, ettei sillä ole juuri vaikutusta. Vireillä oleva asemakaavamuutos vaikuttaa keskustan liikenne-osayleiskaavan mukaisten kevyen liikenteen pääyhteyksien to-teuttamiseen lähinnä tonttiliittymien kautta. Näiden kohdalla tulee kadunsuunnittelussa kiinnittää huomiota kevyen liikenteen järjes-telyjen turvallisuuteen. Asemakaavamuutos vaikuttaa kevyeen lii-kenteeseen siltä osin, että Itsenäisyydenkadun ja Ukkopekanka-dun välinen luiska poistuu ja ohjaa pyöräilijät kiertämään korttelin pohjoispuolitse. Rongankadun kevyenliikenteen tunnelin valmis-tuttua tämän yhteyden merkitys kasvaa. Kaavamuutoksen myötä tontille tuleva hotelli sijoittuu aivan rauta-tieaseman viereen, mikä voi houkuttaa hotellivieraita saapumaan junalla henkilöauton sijaan. Muuten kaavamuutoksen vaikutukset joukkoliikenteeseen ovat vähäisiä

4.5.3 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta

Kaavan toteutumisella on Tampereen keskustan yhdyskuntara-kennetta tiivistävä vaikutus. Kohteessa on mahdollista hyödyntää olemassa olevia verkostoja, mikä edistää kaupunkirakenteen yh-dyskunta- ja energiataloudellista tehokkuutta. Kaavamuutos mahdollistaa uudisrakentamisen mikä parantaisi ra-tapihan itäpuolisen kaupunginosan julkivisun eheyttä, mutta hävit-tää pitkään kaupunkikuvassa olleen rakentamattoman kohdan ja pienen Veturipuistikon sekä rautatieaseman ajotunneliin liittyvän historiallisen muurin. Paikan historiallinen kertovuus vähenee, mutta samassa kohtaa katutaso aktivoituu ja kevyelle liikenteelle varattu tila kasvaa. Ratapihan suunnalta tarkasteltuna se tuo uu-den ajan elementin 1970-luvun Tammelan tyylipiirteisiin. Itsenäi-syydenkadulla liikkujille muutos tuo sommittelullisen symmetrian autotunnelin molemmin puolin. Uusi käyttötarkoitus tulee muok-kaamaan lähiympäristön, mutta myös ratapihan imagoa uudenlai-seksi. Kaavamuutos mahdollistaa ympäristön yleisilmeen kohen-tumisen ja ympäristön viihtyisyyden lisääntymisen. Uusi toiminta voi lisätä korttelin kokemista turvallisemmaksi yöaikana. Kaava-muutoksen mahdollistama lisärakentaminen muuttaa näkymiä kadulla, rautatieasemalla, junassa ja viereisissä sekä ratavarren muissa rakennuksissa. Näkymät säilyvät kuitenkin tyypillisinä kaupunkinäkyminä. Kaavamuutoksen myötä mahdollistuu uusien palveluiden: hotelli-, kahvila- tai ravintolapalveluiden syntymisen, mikä osaltaan ylläpitää keskustan säilymisen elinvoimaisena. Kaavamuutoksen toteutuminen mahdollistaa Itsenäisyydenkadun leventämisen, mikä parantaa turvallisuutta.Kaavamuutoksesn laadinnassa on otettu huomioon ja luotu osaltaan edellytyksiä keskustan liikenneosayleiskaavan mukaisten uusien kevyen lii-kenteen pääreittien ja Ratapihankadun toteuttamiselle. Rakenta-misen toteuttaminen aiheuttaa ajoittaisia liikennehäiriöitä ja lieviä meluhaittoja.

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavassa osoitettava pääkäyttötarkoitus mahdollistaa suunnitellun korttelin kehittämisen hotelliksi oheispalveluineen. Kiinteistörajaa tarkistetaan Ukkopekankadun puolelta noudatta-maan Ratapihankadun yleissuunnitelman mukaista linjausta. Rautatiealuetta muutetaan tonttialueeksi em. yleissuunnitelman perusteella. Rakennusoikeutta oli ehdotuksessa annettu kaavan hakijan tavoitteitta täsmentäneiden rakennussuunnitelmaluonnos-ten mukaisesti 10 200 k-m2 mahdollistamaan kiinteistön kehittä-minen. Kiinteistön rakentamistehokkuus oli ehdotuksessa e= 4,3. Kaavaehdotuksen vähäisenä tarkistuksena kerrosalaa on lisätty uuden toimijan konseptiin sopivaksi 10 500 k-m2:iin, jolloin tehok-kuudeksi muodostuu e=4,4.

5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen

Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan kiinteistön kehittäminen tilanteessa, jossa rautatiealueella sijaineella VR:n pysäköintialu-eella ei ole enää tarvetta, kun pysäköinti tullaan jatkossa järjes-tämään mm. laitoksessa Hämpin Parkin valmistuttua. Aiottu ho-tellirakentaminen lisää palvelutarjontaa hyvien liikenneyhteyksien äärellä. Samalla Tammelan asuinalueen palvelutarjonta lisääntyy, kun pääkäyttötarkoitus osoittaa Itsenäisyydenkadun varteen liike-tilaa, jolle käynti on kadulta. Paikalla olevalle, mitoitukseltaan niu-kalle kaupungin koirapuistolle tullaan osoittamaan keskustaa kos-kevassa koirapuistoselvityksessä uusi otollisempi sijainti. Veturi-puistikossa oleva lähinnä liikenteen suojavihervyöhykkeenä toimi-nut kasvillisuus voidaan korvata Itsenäisyydenkadun jalkakäytä-vän leventyessä katupuilla, jotta sama katutilan jäsennys jatkuu eheänä autotunnelin suulta itään päin. Katupuita on suunniteltu myös Ratapihankadun yleissuunnitelmassa kadun itäreunaan. Samoin Murtokadulla on Ratapihankadun yleissuunnitelmassa osoitettu ajorata kavennettavaksi nykyisestä siten, että länsireu-nassa on istutussaarekkeita ja autopaikoitusta. Itsenäisyydenka-dun jalkakäytävä levenee kiinteistörajan siirtyessä. Tämä aiheut-taa sen, että historiallisiin kivirakenteisiin puututaan. Kivet on mahdollista hyödyntää muutoksessa samaan tapaan kuin kadun eteläpuolella on tehty. Kevyen liikenteen suorin yhteys kävelijöille Itsenäisyydenkadun tasolta ratatasolle tulee muuttumaan luiskas-ta katetuksi portaikoksi. Esteetön yhteys siirtyy kiertämään tule-vaa korttelia sen pohjoispuolelta. Pysäköinti korttelissa osoitetaan kellariin sekä mahdollistetaan sen osoittaminen läheisiin pysä-köintilaitoksiin. Kaupunkikuvallisiin tavoitteisiin ohjataan määräyksillä rakenta-miskorkeuksista, jotka on suhteutettu lähikortteleiden sekä laa-jemmin ratapihan kerroskorkeuksiin sekä kattokerroksen mahdol-listen konehuoneiden mittasuhteista ja sijanneista räystään suh-teen. Ratapihan puoleiselle korttelin laidalle annetaan määräys rakenteellisesta aidasta, mikä kohentaa perustason kaupunkiku-vaa ja luo melu- ja pölysuojaa piha-alueelle. Rakennuksen pää-massan sijoittuminen Itsenäisyydenkadun varteen toteuttaa ta-voitteita inhimillisestä katutilasta lisätessään sekä koettua turvalli-suutta että liikenneturvallisuutta sekä kohentaessaan kaupunki-kuvaa. 5.3 Aluevaraukset Kortteli osoitetaan liike- ja majoituspalvelurakentamiselle (KL-9) ja rakennusoikeudeksi osoitetaan 10 200 k-m2. Autopaikkoja edelly-tetään olevan 1/200 k-m2. Niitä voidaan osoittaa myös enintään 300 m:n päässä olevasta pysäköintilaitoksesta. Itsenäisyydenka-dun reunaan osoitetaan liittymäkielto. Tonttiliittymien ohjeelliset sijainnit annetaan Ratapihankadulle mahdollistaen tontilla kiertävä sisäinen liikenne. Pysäköintikellaria varten annetaan maanalaisen tilan merkintä tontin alle. Pysäköintikellarin ajoyhteys on mahdol-lista osoittaa Murtokadulle. Rakennusalan kaikille sivuille anne-taan liikennemelun melunerotusvaatimus 40 dBA. Tontin lounais-

nurkkaan osoitetaan alueen osa katettua yleistä jalankulkua pal-velevaa porrasyhteyttä varten. Rakennusalat osoitetaan VIII-kerroksiselle rakennusmassalle Itsenäisyydenkaduin varteen se-kä L-mallisesti siihen liittyvälle V-kerroksiselle rakennusmassalle Murtokadun varteen. VIII-kerroksisen rakennuksen rakennusalal-le on osoitettu rakennusalan osa, jolle tulee sijoittaa liike- tai toi-mistotiloja rakennuksen kaduntasokerrokseen ja sitä seuraavaan kerrokseen. Kulku näihin tiloihin tulee järjestää suoraan Itsenäi-syydenkadulta tai ensimmäisen kerroksen liiketilojen kautta. Mur-to- ja Itsenäisyydenkadun puolella rakennus on rakennettava kiinni rakennusalan rajaan. Molemmille rakennusmassoille annetaan enimmäiskorkeusasema julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdalle. VIII-kerroksisella se on +123 ja V-kerroksisella +113. Katolle sijoitettava ilmastoin-tikonehuone on mahdollista rakentaa kerrosalan sitä estämättä, mutta se on sijoitettava sisäänvedetysti kattokerroksen räystää-seen nähden sille merkitylle rakennusalan osalle. Sisäänvedon on päämassan ratapihan puoleisessa reunassa oltava 10 m:n mittai-nen. Korttelin ratapihan puoleiselle sivulle ja pohjoissivulle tulee tehdä rakenteellinen aita. Piha-alueen suojausta melulta ohjataan merkinnällä, jossa melun A-painoitettu ekvivalenttitaso saa olla oleskeluun tarkoitetuilla pihan osilla ja oleskeluparvekkeilla päivä-aikana enintään 55 dB. Yleismääräykseksi annetaan se, että suunnittelulla tulee huolehtia ympäristön ilman epäpuhtauksien sisätiloihin siirtymisen estämi-nen. Maaperän pilaantuneisuuden tutkimisesta ja mahdollisesti niissä ilmenneiden epäpuhtauksien kunnostamisesta annetaan määräys. Viereisen rautatien aiheuttamien mahdollisten tä-rinähaittojen vaimentamisesta annetaan määräys, jossa asia oh-jataan selvittämään rakennusluvan yhteydessä.

5.4 Kaavan vaikutukset

Koska keskustan osayleiskaava on oikeusvaikutukseton, on ase-makaavamuutoksesta laadittu yleiskaavallisen tarkastelu, joka on kappaleessa 3.2.1.2.

5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön

Kaavan toteutumisella on Tampereen keskustan yhdyskuntara-kennetta tiivistävä vaikutus. Kohteessa on mahdollista hyödyntää olemassa olevia verkostoja, mikä edistää kaupunkirakenteen yh-dyskunta- ja energiataloudellista tehokkuutta. Kaavamuutos mah-dollistaa L-mallisen rakennuksen, jossa on Itsenäisyydenkadun varressa VIII- kerroksinen päärakennusmassa ja Murtokadun var-ressa V-kerroksinen siipiosa. Rakentaminen Itsenäisyydenkadun muiden rakennusten linjaan nykyisen kiinteistörajan sijaan kohen-taa katutilaa kaupunkikuvallisesti ja parantaa liikenneturvallisuutta sekä koettua turvallisuutta tuomalla eloa katutilaan liiketiloin. Ot-tamalla kadun otollisempaan ilmansuuntaan oleva puoli aktiivi-sempaan käyttöön menetetään samalla historiallisten kivimuurien alkuperäinen 1930-luvun asetelma. Ne voidaan kuitenkin hyödyn-tää tontin tunnelin puoleiseen nurkkaan osoitetun yleisen por-

rasyhteyden rakentamisessa. Uusi käyttötarkoitus tulee muok-kaamaan paikan ja sen välittömän lähiympäristön imagoa uuden-laiseksi. Kaavamuutos mahdollistaa ympäristön yleisilmeen ko-hentumisen ja ympäristön viihtyisyyden lisääntymisen. Lisäksi uu-si toiminta voi lisätä alueen kokemista turvallisemmaksi yöaikana, koska sekä Itsenäisyydenkadun että Ukkopekankadulle voi syn-tyä aktiivisia katujulkisivuja. Kaavamuutoksen mahdollistama rakentaminen muuttaa näkymiä kadulla, ratapihalla ja viereisistä rakennuksista. Näkymät säilyvät kuitenkin kaupunkinäkyminä. Uusia palveluita voi syntyä, mikä osaltaan ylläpitää keskustan elinvoimaisuutta. Kaavamuutoksen laadinnassa on otettu huomioon ja luotu osaltaan edellytyksiä keskustan liikenneosayleiskaavan mukaisen uuden keskustan kehän osan eli Ratapihankadun sekä sen itäreunaa kulkevan ke-vyen liikenteen pääreitin toteuttamiselle. Myös Murtokadun luon-ne liikenneosayleiskaavan mukaisena kokoojakatuna mahdollis-tuu. Kaupunkikuvan kannalta kaavamuutos mahdollistaa ratajulkisivun eheytymisen Tammelan kaupunginosan reunassa. Se tulee liitty-mään osaksi uudisrakennusvyöhykettä, joka on suunnitteilla Ra-tapihankadun asemakaavassa 7877. Asemakaavan lähiympäris-tössä on vanha tavara-asema sekä vanhoja puisia rautatieraken-nuksia. Asemakaavan toteuttaminen ei uhkaa niitä. mutta se muuttaa lähiympäristön, erityisesti rakentamisen mittakaavaa. In-sinöörioppilastalon Rasti sijoittuu kaavan mahdollistaman uudis-rakentamisen taakse, mutta rakentamisen korkeus jää sen alle rakennuksen ylimmällä sallitulla julkisivupinnan ja vesikaton leik-kauskohdan korkeusasemalla +123. Mahdollinen rakennuksen katolle tuleva iv-konehuone tai porrashuoneen osa on osoitettu sisäänvedettäväksi räystään reunasta, erityisesti avaralla ratapi-han puolella. Suuntaviittana henkilöratapihan rakentamisen kor-keudelle on pidetty PMK:n, entisen Pohjoismaiden puuvillatehtai-den myyntikonttorin arvorakennuksen korkeusasemaa, jonka räystäs on korkeudella +127.

5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön

Kaavamuutosalue on keskustamaisesti rakennettua kaupunkiym-päristöä. Kasvillisuus on istutettua ja ihmisen toiminnan seurauk-sena muokattua. Se ei tarjoa mitään erityisen merkittäviä luon-nonarvoja. Rakentamisen myötä menetettävä kasvillisuus on kor-vattavissa Itsenäisyydenkadun ja suunnitellun Ratapihankadun katupuilla ja pensailla. Tontin oleskelualueen istutukset tulevat korvaamaan osan menettävästä viherympäristöstä. Kaavamuu-toksen seurauksena menetettävä pieni koirapuisto voidaan osoit-taa otollisempaan paikkaan. Rakentaminen voi kohentaa pienilmasto-olosuhteita rataympäris-tössä. Esteetön kevyen liikenteen yhteys Tammelasta rautatie-asemalla kulkee kaavan toteuttamisen jälkeen rakennuksen kat-veessa. Samoin lämmin eteläreunus Itsenäisyydenkadun varres-sa tulee hyödynnetyksi I- kerroksen liiketilaa rakentamalla ja jal-kakäytävää leventämällä otollisena julkisena ulkotilana.

5.5 Ympäristön häiriötekijät

Meluhaittojen torjumiseksi kaikilla rakennuksen julkisivuilla anne-taan ulkoseinien, ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristä-vyyden vaatimukseksi 40 dB. Koska mahdollinen käyttötarkoitus voi olla myös huoneistohotelli, mikä voi tuottaa tilanteen, jossa on tarve osoittaa piha-alueelta oleskelulle häiriötöntä tilaa. Tässä vaihtoehdossa melutaso ei oleskelualueilla saa ylittää 55 dB. Tämä voidaan järjestää myös parvekkeille. Rakentamistoiminnas-ta ja työmaaliikenteestä aiheutuvat työmaakuljetukset, jotka saat-tavat häiritä liikennettä ja asumista Murtokadulla, voidaan ajoittaa ruuhka-aikojen ulkopuolelle häiriöiden minimoimiseksi.

5.7 Nimistö

Alueen nimistö muuttuu siten, että Ukkopekankatu muutetaan Ra-tapihankaduksi kaupunkimittauksen antaman lausunnon perus-teella.

6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS

6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat

Asemakaavan muutoksenhakijan toimesta on laadittu vaihtoeh-toisia luonnoksia kaava-alueen käytöstä. Oheen on liitetty ha-vainnekuva ja liiteaineistoa, joissa on esitetty yksi mahdollisuus kaavan toteuttamiseksi suunnittelualueen tontilla.

6.2 Toteuttaminen ja ajoitus

Kaavamuutoksen toteuttaminen aloitetaan sen saatua lainvoiman. Alustavaa rakennussuunnittelua on tehty samanaikaisesti kaava-muutoksen suunnittelun kanssa. Asemakaavassa esitetty Itsenäi-syydenkadun tasolta Ratapihankadulle johtava porrasyhteys on suunnitteluluonnoksissa osoitettu sijoitettavaksi katualueelle. Sen suunnitteluttaminen, rakentaminen ja ylläpito tulevat kuitenkin kuulumaan kiinteistön omistajalle. Ratapihankadun rakentaminen Itsenäisyydenkadun pohjoisreu-naan saakka sekä kadun pohjoisosan asemakaavamuutos ovat käynnissä. Ne eivät vaikuta kaavamuutoksen toteuttamiseen. Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.