Vähähiilisen rakentamisen ohjauskehitys

Elinkaaripäästöt ohjaustyökaluna julkisissahankinnoissa sekä kilpailutuksissa -seminaari15.5.2019

Harri Hakaste, ympäristöministeriö

35 %kasvihuonekaasuista

syntyy rakennussektorilla

Suomen tavoitteet: • Johtava

kiertotalousmaa 2025• Hiilineutraali 2045

Monta tapaa edistää vähähiilisyyttä elinkaaren aikana

Energiatehokkuus

Energian tuotanto

Rakennusmateriaalitja -tuotteet

Kaavoitus

Oikea ylläpito, käyttöja huolto

Käyttäjien toiminta

Resurssitehokas korjaus(energiatehokkuuden parantaminen, materiaalitehokkuus)

Rakenteiden ja materiaalien kierrätys

PurkuvaiheKäyttövaiheSuunnittelu ja rakentaminen

Elinkaariominaisuudet(käyttöikä, tilatehokkuus, muuntojousto)

Vähähiilinen rakennettu ympäristö

Vähähiilisen rakentamisen tiekartta

1. vaihe:

Testaus ja menetelmät 2017-

•Ohjausjärjestelmän vaikutusarvioinnit

•Hiilijalanjäljen laskentamallin ja päästötietokannan kehittäminen

•Osaaminen ja työkalut

•Testaus julkisissa rakennushankkeissa ja yksityisellä sektorilla

2. vaihe:

Ohjausjärjestelmän laatiminen 2019-

• Säädösohjauksen ja mahdollisten kannusteiden valmistelu

•Kytkentä kaavoitukseen ja energiaohjaukseen

•Pilottihankkeiden laajentaminen

•Rakennusten päästötietojen seurannan ja tilastoinnin valmistelu

3. vaihe:

Ohjaus käyttöön 2025 mennessä

•Mahdollinen ilmoitusvelvollisuus ennen sitovia raja-arvoja

•Rakennuskanta voidaan kytkeä ohjaukseen vaiheittain

• Soveltamisalan määrittely

•Rakennuskannan päästötietojen seuranta

4

Vähähiilisen rakentamisen tiekartan keskeiset periaatteet

• Uudisrakentamisessa siirrytään rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen sääntelyyn 2025 mennessä.

Energiatehokkuuden ohella tarkastellaan myös materiaalien valmistuksen päästöjä. Kytkentä energiatehokkuuden ohjaukseen määritellään tiekartan toteutuksen aikana.

Pyritään joustavaan ohjausjärjestelmään, jossa vähähiiliseen rakentamiseen pääsee useaa reittiä.

• Hiilijalanjälkilaskennan tulee olla kustannustehokasta ja riittävän yksinkertaista eikä se saa heikentää rakentamisen muita ominaisuuksia.

• Hiilijalanjälkilaskenta perustuu eurooppalaisiin standardeihin (EN 15978).

5

Vaikutukset

Menetelmät

Yhteensovitusja jalkautus

2017 2018 2019 2020 2021

Vaikutus-arviointi VTT

Puutalojen hiilivarastot

Muuntojousto ja käyttöikä

Taloudelliset ohjauskeinotSYKE

TiekarttaBionova, RTY

Hiilijalanjäljen laskentamenetelmäYM + GBC

Päästötietokanta, esiselvitys SYKE

Kansallisen tietokannan ja laskentaskenaarioiden kehitys

Yleiset tietomallivaatimukset hiilijalanjälkilaskentaan

EU:n Levels-menetelmän testaus

Vähähiiliset hankintakriteerit

Infrarakentamisen hiilijalanjälkilaskenta

Laskentamenetelmän jatkokehitys

Tilastointi ja raportointi

Viranomaisyhteistyö: EU, Pohjoismaat, Ranska

Kuntakiertue YM + RTS + Kuntaliitto + Kuntarahoitus

Koulutus ja neuvontaGBC

Hiilijalanjälki kaavoituksessa

Tiek

arta

n t

ote

utu

s

Purkaminen ja korjaaminen

Hiilijalanjälki-

laskennan

tekniset

edellytykset

Kansallinen arviointimenetelmä

Päästötietokanta

Vakioidut skenaariot rakennuksen elinkaaren eri vaiheille

Laskentatietojen seuranta ja tilastointi

Esittäjän nimi alatunnisteeseen 7

Vähähiilisyys ja rakennuslupa

RakennustyyppiPäästöraja

(kgCO2e /m2)

Pienet asuinrakennukset xxx

Asuinkerrostalot yyy

Toimistorakennukset zzz

Liikerakennukset …

Majoitusliikerakennukset

Opetusrakennukset ja päiväkodit

Liikuntahallit (pl uimahallit, jäähallit)

Sairaalat

Muut rakennukset

3. vaihe:

Ohjaus käyttöön 2025 mennessä

•Mahdollinen ilmoitusvelvollisuus ennen sitovia raja-arvoja

•Rakennuskanta voidaan kytkeä ohjaukseen vaiheittain

•Rakennuskannan päästötietojen seuranta

Testaamaan vähähiilisen rakentamisen arviointia!

• Rakennuksen hiilijalanjäljen arviointimenetelmän ensimmäinen versio lausunnoilla 2018/19 vaihteessa

• Lausuntojen pohjalta laaditaan seuraava versio kesän loppuun mennessä

• Uuden version testaus kesään 2020 asti

• Testauksen tueksi tarjolla help desk (GBC Finland) sekä mahdollisesti konsulttitukea

• Lopullisen arviointimenetelmän laatiminen 2020

• Menetelmän pilotointi ja co2-raja-arvojen haarukointi 2020-2022

• Säädösvalmistelu 2020-2022: arviointimenetelmä ja raja-arvot

9

Taloudelliset ohjauskeinot vähähiilisen rakentamisen ohjauksessa (TALO) -hanke- Kesto 10/2018-8/2019

- Tavoitteena kartoittaa vähähiilisen rakentamisen säädösohjausta (luvanvaraiset hankkeet) tukevia tai itsenäisiä ohjausvälineitä

- Konsulttina Suomen ympäristökeskus Syke

- Hankkeen vaiheet:1. Vähähiilisyyden ohjauskeinojen kartoitus Suomessa ja muissa Euroopan maissa2. Potentiaalisten ohjauskeinojen valinta ja yhteiskehittäminen3. Keskeisten ohjauskeinojen arviointi, yhteenveto ja raportointi

- Jatkotarkasteluun valitut ohjauskeinot (vahvistamatta)- Uudisrakentaminen: kiinteistövero ja rakennusoikeuden lisääminen- Korjaaminen: korjausavustukset ja lisärakentaminen

10

Vähähiilisen kaavoituksen edistäminen

- Hankeajankohta 3-12/2019

- Tavoitteena vähähiilisyystavoitteiden edistäminen kaavoituksessa ja toimiva rajapinta vähähiilisen rakentamisen ohjaukseen

- Hankkeen painopisteenä Syken (yhteistyö VTT-Aalto) 2016 laatiman KEKO – kaavoituksen ekolaskurin kehittäminen. Käyttäjinä suurimmat kaupungit

- FCG kartoittaa laskurin käyttökokemuksia, jonka pohjalta päätetään kehittämistarpeista

Esittäjän nimi alatunnisteeseen 11

Esittäjän nimi alatunnisteeseen 12

Kiitos mielenkiinnosta !

Ym.fi/vahahiilinenrakentaminen