iade: nuoret sosiaalisen median käyttäjinä
DESCRIPTION
Iadessa esitetty 24.9.2008TRANSCRIPT
Tarkastelussa 15-29 -vuotiaisiin nuoriin kohdistuneen käyttäjätutkimuksen havainnot
Siirtymä ”tiedon valtaväylältä” sosiaalisiin vinkkiverkostoihin
Sosiaalinen media ei ole uusi, se on seuraava
Ketterä ja joustava ”alusta” ja työkalut Sosiaaliset verkostot toimivat
informantteina ja viestin vahvistajina itseilmaisun paikkoina identiteettipeilinä
Tiedon tasot madaltuvat – arvo koostuu kerääntyneestä tiedosta / datasta
Kopioilla ei ole arvoa, arvo syntyy koosteista (nopeus ja fokus)
Sosiaalinen media ei ole vain yhteisöllisyyttä ja käyttäjien tuottamaa sisältöä, se on keräämistä, koostamista, ryhmittelyä ja kommentointia
Toimiva malli edellyttää luottamusta ja hallinnan osittaista hajauttamista
Multimediaalisuus ja pelillisyys nuorten mediankäytössä
Auktoriteetti rakentuu ”solmuissa”
Sosiaaliset verkostoni ja
mediaympäristöni
70% pojat pelaa päivittäin, 20% tytöt ~100% käyttää nettiä
Elämäntilanne
Kokeilunhalu
Ajankäyttö (vapaa-aika painotus)
Tarpeet tukevat kokeilua
”Koko elinikä” digitaalista
Mediakäytön ja asenteiden suhteen 15-vuotias on hyvin erilainen nuori kuin 25-vuotias
Vain pieni osa toimii aktiivisina uuden sisällön tuottajina
Monet rikastavat olemassa olevaa sisältöä (arvioivat, laittavat paremmuusjärjestykseen, kommentoivat jne.)
Monimediainen arki
2000-luvun alussa internetin keskimääräinen käyttöaika ~4 h/vk (nyt 8h/vk)
15–24-vuotiaat 5 -->> 12 h/vk Internetin käyttö kehittyy kohti
aktiivista, monipuolista ja joustavaa toimijuutta / osallisuutta
Lähde: Taloustutkimus 2008
Lähde: Dagmar 2007
10-14 v.
Lähde: Dagmar 2007
15-19 v.
Kommunikaatioakrobatia
Moniajo
”Haukkapalakulttuuri”
”Parvet”Open
innovation
50% tutustunut 1-5 ihmiseen[...]27 % tutustunut yli 50 ihmiseen
15-19 v. 35%25-29 v. 51%
Naiset 45%Miehet 41%
Vaikuttajat
Asiantuntija
Keskustelija
Mainostajat/
Äänestäjä
Mc
Kutsujat
Linkittäjä
Voimaannuttaja
Seuraajat
Kuuntelija
Omaksuja
Tukija
Moniajo + kommunikaatioakrobatia Haukkapalakulttuuri Helpot työkalut käytössä Verkostot informantteina, vahva solmu
voi olla marginaalinen toimija (yksittäinen henkilö)
Erot tiedon lähteiden ja tiedon uskottavuuden suhteen madaltuvat
Vain pieni osa käyttäjistä tuottaa sisältöä, mutta suuri osa osallistuu
Tuottaminen edellyttää motivaatiota
Tekniikan käytössä naisten ja miesten välillä vähenevä ero
Aktiivisia ystävä- ja tuttavuusverkostoja
Luottamuksen rakentuminen Verkkotoiminta on osa arkea ja
heijastuu arkielämään Eri tyyppisiä sosiaalisen median
käyttäjiä roolista ja tarpeesta riippuen
Millaisia sosiaalisen median ratkaisuja (blogi, wiki, verkkoyhteisö, verkostopalvelut, ranking & rating, avoin innovaatioympäristö...) soveltaa työympäristöön
Näkökulma: tutkimus, myynti, tiedotus, markkinointi, tukipalvelut, kehitystehtävät...?
Millaisia uudenlaisia toimintamalleja ja –työkaluja ottaisitte käyttöön?
Voiko verkostoja ohjata? Miten tehokastaa organisaation
sisäistä kommunikaatiota? Miten hallita? (ja rakentaa
luottamusta) Miten mitata vaikuttavuutta? Millaisia rooleja ihmisillä on
(fyysisissä) toimintaympäristöissä? Miten tuoda brändiä esille?
Aineistot saatavilla sähköpostitse
Tutkimuslähteet: Nuorten arkiliikunta ja pelaaminen,
Taloustutkimus 2006 (VTT) Nuorten verkkomedian käyttö ja
käyttötarpeet (Nuorisotutkimusverkosto 2007)