arolampi i ja ii - riihimäki...arolampi i ja ii 27.9.2018 8/20 2.4.1 autoliikenteen verkko...

Arolampi I ja II

Liikenneselvitys 27.9.2018

Sitowise Oy / Oskari Kaupinmäki, Hanna Reihe, Santeri Haavisto

1/20 27.9.2018 Arolampi I ja II

Sisällys

1 Lähtökohdat ja tavoitteet ........................................................................................................... 2

2 Nykytilaselvitys ........................................................................................................................... 3

2.1 Suunnittelu- ja kaavoitustilanne ................................................................................................... 3 2.2 Aiemmat suunnitelmat ................................................................................................................. 3 2.3 Arolampi I ja II kaavaluonnos ........................................................................................................ 4 2.4 Liikenneverkko .............................................................................................................................. 7

2.4.1 Autoliikenteen verkko ...................................................................................................... 8 2.4.2 Joukkoliikenne .................................................................................................................. 8 2.4.3 Jalankulku- ja pyöräliikenne ........................................................................................... 10

3 Liikenteelliset tarkastelut ......................................................................................................... 11

3.1 Tutkittu vaihtoehto ..................................................................................................................... 11 3.1.1 Autoliikenne ................................................................................................................... 11 3.1.2 Joukkoliikenne ................................................................................................................ 11 3.1.3 Pyöräliikenne ja jalankulku ............................................................................................ 12

3.2 Liikenteen toimivuuden arviointi ................................................................................................ 13 3.2.1 Liikenne-ennuste ............................................................................................................ 13 3.2.2 Simulointimalli ............................................................................................................... 15 3.2.3 Simulointitulokset .......................................................................................................... 15 3.2.4 Toimivuustarkastelujen yhteenveto .............................................................................. 18

3.3 HCT-ajoneuvoyhdistelmien huomioiminen liittymäalueilla ....................................................... 18

4 Yhteenveto ............................................................................................................................... 20

Arolampi I ja II 27.9.2018 2/20

1 Lähtökohdat ja tavoitteet

Arolammin eritasoliittymän valmistuminen vuoden 2016 lopulla valtatien 3 ja maantien 130 liittymään Riihimäen Arolammille sai yritykset kiinnostumaan toimitilapaikoista liittymän lä-heisyydessä. Arolammin alueen kaavoittaminen työpaikka-alueeksi käynnistyi vuonna 2016, kun kaupunginhallitus päätti Arolampi I asemakaavan laatimisesta 1.2.2016 § 43.

Tarkasteltava alue sijaitsee noin 5 km Riihimäen keskustasta lounaaseen Arolammin eritasoliit-tymän kaakkoissektorissa. Aluetta rajaavat maantie 130, Hyvinkääntie, Kouluntien varren asu-tus sekä metsä- ja peltoalueet. Alue on rakentamaton ja pääosin metsäaluetta. Kouluntien varrella on omakotiasutusta sekä maatalousrakennuksia. Kaava-alueen eteläpuolella sijaitsee vanha Arolammen koulu. Herajoen teollisuusalue ulottuu Hyvinkääntien pohjoisreunaan.

Arolammin tulevan maankäyttöalueen sijainti on esitetty kuvassa 1.

Kuva 1. Arolammin tulevan maankäyttöalueen (punainen ympyrä) sijainti Riihimäen etelä- ja Hyvinkään pohjoispuolella valtatien 3 / maantien 130 varrella (kuva: Google Maps, 2018).


Tarkasteltavalle alueelle on tällä hetkellä maatalousliittymä maantieltä 130. Alueen pohjois-puolella kulkee Hyvinkääntie Arolammin eritasoliittymästä itään ja edelleen Hyvinkään suun-taan. Hyvinkääntieltä ei ole liittymää alueelle.

Riihimäen kaupungin tavoitteena oli alun perin tutkia Arolammin tulevan maankäyttöalueen pääkaduksi rakennettavan Virtakadun ja alueen länsipuolella kulkevan maantien 130 välisen, asemakaavan mukaisen katuliittymän toteuttamisen edellytykset. Uudenmaan ELY-keskus ei kuitenkaan myöntänyt lupaa liittymän toteuttamiseksi maantielle 130, minkä takia tässä sel-vityksessä on tutkittu tarkemmin kaava-alueen liittymistä Hyvinkääntiehen sekä siitä aiheutu-via liikenteellisiä vaikutuksia Hyvinkääntien-Würthintien sekä Hyvinkääntien-maantien 130 liittymissä.

2 Nykytilaselvitys

2.1 Suunnittelu- ja kaavoitustilanne

Alueella on voimassa Valtioneuvoston 28.9.2006 vahvistama Kanta-Hämeen maakuntakaava 2006. Kanta-Hämeen maakuntakaava sai lainvoiman 28.12.2007. Lisäksi alueella on voimassa Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaava sekä 2. vaihemaakuntakaava. Edellä listattujen maa-kuntakaavojen yhdistelmäkartalla suunnittelualueen pohjoisosa sijaitsee työpaikka-alueella. Alueen länsipuolella ovat moottoritien ja valta- tai kantatien merkinnät. Luoteispuolelle on merkitty Arolammin eritasoliittymä merkinnällä kehitettävä eritasoliittymä. Eritasoliittymästä itään kantatielle 54 on osoitettu uusi tielinja, ohjeellinen sijainti. Kaava-alue sisältyy 1. vaihe-maakuntakaavassa kehitettävät liikennekäytävät alueeseen. Eritasoliittymästä länteen kanta-tielle 54 on osoitettu yhteystarve. Alueen eteläreunaa sivuaa maisema-alue. Alueen eteläpuo-lella on ulkoilureittimerkintä.

Alueella on voimassa myös Riihimäen oikeusvaikutteinen yleiskaava 2035, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 29.5.2017 ja saanut lainvoiman 20.8.2017. Lukuun ottamatta pohjoi-sinta osaa Hyvinkääntien kaarteessa, suunnittelualue on yleiskaavassa osoitettu merkinnällä TP; Uusi työpaikka-alue. Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Alue varataan toimistoja, palveluja ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta sekä varastointia varten. Arolam-min eritasoliittymästä itään Arolammintielle on merkitty uusi ohjeellinen tielinjaus, Arolam-min orsi. Eritasoliittymästä länteen on uusi tieyhteystarve, Läntinen kehätie valtatieltä 3 kan-tatielle 54. Alueen eteläpuolelle on merkitty viheryhteystarve. Alueen itäpuolella on merkittä-vän tulvariskialueen 1/250 a merkintä.

Riihimäen kaupungin kaupunkisuunnittelun vastuualueella laaditaan asemakaavaa ja asema-kaavan muutosta Arolammin eritasoliittymän läheisyyteen. Aiemmin vireille tulleita Arolampi I ja Arolampi II asemakaavahankkeita viedään tällä hetkellä eteenpäin yhtenä hankkeena Aro-lampi I ja II. Kaavoituksen tavoitteena on mahdollistaa maakunta- ja yleiskaavoissa määritellyn työpaikka-alueen sijoittaminen alueelle, joka rajautuu pohjoisessa Hyvinkääntiehen ja län-nessä maantiehen 130. Alueen pinta-ala on n. 21 ha.

2.2 Aiemmat suunnitelmat

Ennen asemakaavoituksen alkamista tarkasteltavasta alueesta on laadittu seuraavat selvityk-set:

• Riihimäen yleiskaavaa 2035 varten tehdyt selvitykset

• Riihimäen meluselvitys, Ramboll Finland Oy, 2008

• Riihimäen ilmanlaatuselvitys, Ilmatieteenlaitos, 26.1.2011

• Ilmanlaatumittaukset Riihimäellä (ympäristönsuojeluyksikkö, 11/2016)


• Ympäröivän maankäytön kytkeminen moottoritien liikennekäytävään, 2013 Liikenne-virasto

• Arolammin eritasoliittymä valtatiellä 3, Liikennetarkastelu, 10.3.2014 Pöyry Finland Oy

• Arolammin eritasoliittymä, Tiesuunnitelma, 28.5.2014, Pöyry Finland Oy

• Hyvinkääntien katusuunnitelma, 28.5.2014, Pöyry Finland Oy

• Valtatie 3 Helsinki–Hämeenlinna, parantaminen rakentamalla eritasoliittymä

• Arolammin kohdalle, Meluselvitys, 12.3.2014, Pöyry Finland Oy

Kaavatyön yhteydessä on laadittu / laaditaan seuraavat selvitykset ja suunnitelmat:

• Riihimäen Arolampi I ja Herajoki eteläinen alueiden luontoselvitys, 11.10.2016, Tähti-ranta Oy

• Riihimäki Arolampi I ja Herajoki eteläinen liito-oravaselvitys, 5.4.2017, Ympäristötut-kimus Yrjölä Oy

• Arolampi I ja Herajoki etelä asemakaavaselvitykset, 30.9.2016, Sito Oy. Selvitykset si-sältävät seuraavat suunnitelmat tai selvitykset:

o Rakennettavuusselvitys o Pinnantasaussuunnitelma, osayleiskaavatasoinen tarkastelu o Hulevesiselvitys, osayleiskaavatasoinen tarkastelu o Vesihuollon yleissuunnitelma o Meluselvitys

• Arolampi I ja Herajoki etelä asemakaavaselvitysten (30.9.2016, Sito Oy) päivitys Aro-lampi I ja II alueiden osalta, Sitowise,

o Pinnantasaussuunnitelma, o Hulevesiselvitys, o Meluselvitys,

• Kaavan vaikutusten arvioimiseksi laadittavat ympäristöselvitykset, Sitowise:

o Pohjavesiriskien arviointi, o Kaivokartoitus o Kalliotekniikka,

• Mt 130 liikenneselvitys välillä Linnatuuli – Hyvinkää, 15.5.2017, Trafix

• MT130 Virtakadun liittymän liittymäselvitys, 9.5.2018, Sitowise

• Havainnekuva, 25.6.2018, Riihimäen kaupunki, kaavoituksen palvelualue

• Käsillä oleva Arolampi I ja II liikenneselvitys, Sitowise.

2.3 Arolampi I ja II kaavaluonnos

Asemakaavan laatimisen taustalla on tarve luoda toimitiloja eritasoliittymän mahdollistavien hyvien liikenneyhteyksien läheisyyteen. Kaupunki ja Sislin Oy (perustettavan yhtiön lukuun) ovat solmineet esisopimuksen Arolampi I asemakaavan ja Arolampi II asemakaavan alueilla sijaitsevien kaupungin omistuksessa olevien tilojen Rauhala (694-401-13-33) sekä Viljamaa (694-403-24-4) kaupasta. Esisopimuksessa on esitetty tavoitteeksi kaavoittaa alueille vähin-tään 3 000 k-m2 rakennusoikeutta toimistorakennusta varten ja vähintään 35 000 kem2 ra-kennusoikeutta logistiikka- ja varastorakennuksia varten. Tonttien yhteispinta-alaksi tavoitel-laan 10 hehtaaria, josta noin 2 hehtaaria toimistorakennusten korttelialuetta varten ja noin 8 hehtaaria logistiikka- ja varastorakennuksien korttelialueen tonttia varten. Seuraavassa ku-vassa on esitetty alustava ehdotus asemakaavaksi.


Kuva 2. Arolampi I ja II kaavaluonnos, ehdotus pvm. 18.9.2018.

Kortteliin 3401 on osoitettu varasto- ja logistiikkatoimintoja varten merkinnällä TV Varastora-kennusten korttelialue. Suurin sallittu kerrosluku on II ja tehokkuusluku e=0,5. Alueen käyttö varasto- ja logistiikka-alueena edellyttää laajoja tasaisia alueita.


Toimistorakentamista varten on varastorakennusten korttelialueen eteläpuolelle osoitettu merkintä KT; Toimistorakennusten korttelialue. Suurin sallittu kerrosluku on IV ja rakennusoi-keus 3500 kem2.

Näiden lisäksi on osoitettu merkinnällä KTY-2; Toimitilarakennusten korttelialue. Alueelle saa rakentaa toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varas-torakennuksia. Toiminta ei saa aiheuttaa melu- tai muuta häiriötä asutukselle. Rakennetusta kerrosalasta enintään 20 % saa käyttää myymälä- ja muita siihen verrattavia tiloja varten. Suu-rin sallittu kerrosluku on II ja tehokkuusluku e=0,5.

Korttelialueille on merkitty maanpinnan likimääräiset korkeusasemat, jotka edellyttävät alu-eella pinnantasausta. Alueen itälaidassa Virtakadun itäpuolelle kaavoittamattoman alueen vä-liin jää kapea suojaviheralue (EV), joka jatkuu aina maantielle 130 saakka. Virtakadun ja kaavan ulkopuolelle jäävän Kouluntien välille on merkitty ohjeellinen jalankulku- ja pyöräily-yhteys.

Kaava-alueen pohjoisreunaan on merkitty EV-1; Suojaviheralue, jolle saa sijoittaa kunnallistek-nisiä rakenteita. Alueelle saa sijoittaa jalankulku- ja pyöräilyväyliä, yhdyskuntateknisiä johto-käytäviä ja rakenteita, hulevesiuomia ja hulevesien viivytysalueita. Tälle suojaviheralueelle Vir-takadun varteen on merkitty ohjeellinen rakennusala pumppaamoa varten.

Alueen kaakkoisosaan on merkitty lähivirkistysalue merkinnällä VL-2; Lähivirkistysalue, taaja-mametsä, joka on luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä. Yleismääräyksissä on lisäksi annettu aluetta koskeva määräys: alue on metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävä alue, jonka käsittelyssä tulee ottaa huomioon metsälain 10 §:n asettamat rajoituk-set.

Mitoitus ja aluevaraukset

• TV, Varastorakennusten korttelialue: n. 8,1 ha, kerrosalaa n. 40 600 kem2

• KTY-2, Toimitilarakennusten korttelialue: n. 1,7 ha, kerrosalaa n. 7 900 kem2

• KT, Toimistorakennusten korttelialue: n. 1,8 ha, kerrosalaa 3 500 kem2

• LT, Maantien alue: n. 2 ha

• Katualueet: n. 3,3 ha

• VL-2, Virkistysalue: n. 1,6 ha

• EV ja EV-1, Suojaviheralueet: n. 2,6 ha

KAAVA-ALUE YHTEENSÄ: n. 21 ha, kerrosalaa n. 52 000 kem2

Alueelle on lisäksi osoitettu yleiskaavan mukaisesti määrittelemätöntä työpaikka-aluetta, joka on tässä selvityksessä huomioitu tulevaisuuteen varautumista varten. Työssä huomioitava ko-konaiskerrosneliömäärä alueella on tällöin 69 500 kem2.


Kuva 3. Arolammin työpaikka-alueen kerrosalat yleiskaavakartalla.

2.4 Liikenneverkko

Tarkastelualueen liikenneverkko ja väylien hierarkia on kuvattu kuvassa 3. Alue kytkeytyy Rii-himäen katuverkkoon pääkokoojakatuna toimivan Meijeritien kautta. Pääkokoojakatuyh-teyttä täydentää maantie 130.

Kuva 4. Tarkastelualueen liikenneverkon hierarkia nykytilanteessa.


2.4.1 Autoliikenteen verkko

Autoliikenteen verkon muodostavat lännessä valtatie 3 ja maantie 130 (Hämeenlinnantie / Helsingintie) sekä pohjoisessa ja idässä Hyvinkääntie sekä Würthintie. Riihimäen katuverkkoon alue kytkeytyy Meijeritien kautta.

Maantie130 toimii tarkastelualueella valtatien 3 rinnakkaistienä ja palvelee lähialueidensa maankäyttöä. Erityisesti Riihimäen Herajoen kohdalla paikallinen liikenne muodostaa merkit-tävän osan maantien 130 liikenteestä. Maantien 130 keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) oli 4 300 ajoneuvoa / vuorokaudessa (tieosoite 130/9/0-130/9/7 103) ja raskaan liikenteen määrä 375 ajoneuvoa / vuorokaudessa eli noin 8,7 % vuonna 2017 (Liikennevirasto 2018). Maantien 130 nopeusrajoitukset vaihtelevat tarkastelualueella 50 km/h ja 80 km/h välillä. Aro-lammin eritasoliittymän kohdalla nopeusrajoitus on 50 km/h.

Hyvinkääntien ja Würthintien nopeusrajoitus on tällä hetkellä 50 km/h. Liikennemäärä Hyvin-kääntiellä on nykytilanteessa Tierekistein mukaan vain noin 200 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Maantiellä 130 tai katuverkolla ei ole tapahtunut henkilövahinkoihin johtaneita liikenneonnet-tomuuksia viimeisten viiden vuoden aikana suunnittelualueen kohdalla. Lähin yksittäinen lii-kenneonnettomuus on tapahtunut etelään päin Kouluntien liittymässä. Kyseessä oli suistumis-onnettomuus. Arolammin eritasoliittymän rampeilla on sattunut muutamia omaisuusvahin-koihin johtaneita eläinonnettomuuksia.

Tarkasteltavassa kohdassa maantie 130 kuuluu erikoiskuljetusten runkoreitteihin.

Tällä hetkellä uudelle kaava-alueelle on maatalousliittymä maantieltä 130. Alueen pohjoispuo-lella kulkee Hyvinkääntie Arolammin eritasoliittymästä itään ja edelleen Hyvinkään suuntaan. Hyvinkääntieltä ei ole liittymää alueelle.

2.4.2 Joukkoliikenne

Joukkoliikenteen palvelutaso Riihimäen seudulla on määritelty Uudenmaan ELY-keskuksen joukkoliikenteen palvelutasomäärittely PATA2 -työssä vuonna 2011. Arolammin yhteys mää-riteltiin nykytilanteessa peruspalvelutasoon, joka tarkoittaa liikennöintiä klo 7.00/8.00 – 17.00 ja 3 – 5 vuoron ajamista suunnittain koulu-, työmatka- ja asiointitarpeiden mukaisesti.


Kuva 5. Joukkoliikenteen nykyinen palvelutaso (ELY-keskus 2011).

Arolammilla operoi paikallisliikenteen linja 4. Riihimäen kaupungilta saatujen joukkoliikenteen käyttäjämäärätietojen mukaan helmikuussa 2018 (5.2.2018-18.2.2018 välisenä aikana) Aro-lammin alueen matkustus oli arviolta 12 matkaa / päivä.

Kuva 6. Linja 4 (Riihimäen kaupunki 2018).


Lähimpänä kaavoitettavaa aluetta sijaitsevat linja-autopysäkit ovat valtatien 3 Arolammin uu-den eritasoliittymän yhteydessä, Hyvinkääntiellä Würthintien liittymässä sekä maantien 130 ja Kouluntien liittymässä. Maantien 130 varrella ei ole jalankulku- tai pyöräilyväyliä ja kulku Kouluntien pysäkeille tapahtuu maantien pientareella. Maantien 130 ylittäminen tapahtuu kohdassa, jossa ei ole merkittyä tienylityspaikkaa.

Hyvinkääntiellä linja-autopysäkit on sijoitettu Würthintien liittymään sekä Kouluntien liitty-män kaakkoispuolelle. Würthintien liittymässä pysäkeille kuljetaan erillisiä jalankulku- ja pyö-räilyväyliä pitkin. Ajoneuvoliikenteen väylät (Hyvinkääntie, Würthintie) ylitetään suojateitä / pyörätien jatkeita pitkin. Kouluntien liittymän eteläpuolella ei ole erillisiä jalankulku- tai pyö-räilyväyliä, joten pysäkeille kuljetaan piennarta pitkin ja ajorata ylitetään tasossa kohdassa, jossa ei ole merkittyä tienylityskohtaa.

Valtatien 3 rampeilla sijaitseville pysäkeille on järjestetty kulku jalankulku- ja pyöräilyväylää pitkin. Ramppiliittymissä ajoradan ylitys tapahtuu suojateitse / pyörätien jatkeita pitkin.

2.4.3 Jalankulku- ja pyöräliikenne

Uuden eritasoliittymän myötä tarkastelualueen katuverkolle on rakennettu miltei koko mat-kalta jatkuva yhdistetty jalankulku- ja pyöräilyväylä, joka on Riihimäen pyöräliikenteen tavoi-teverkossa määritelty aluereitiksi. Pyöräily-yhteys kulkee Hyvinkääntien ja Meijerintien var-rella yhdistyen Herajoentien varteen kulkevaan jalankulku- ja pyöräilyväylään. Maantien 130 varrella ei ole erillistä jalankulku- ja pyöräily- (jkpp) väylää. Jalankulku- ja pyöräilyväylää pitkin tulee Riihimäen rautatieasemalla matkaa noin 8 kilometriä. Nykyisistä jalankulkija- ja pyöräi-lymääristä ei ole tarkempaa tietoa.

Kuva 7. Pyöräliikenteen tavoiteverkko Riihimäellä (Riihimäen kaupunki 2016).


3 Liikenteelliset tarkastelut

3.1 Tutkittu vaihtoehto

Tutkittu liikenneverkko ja väylien hierarkia on kuvattu seuraavassa kuvassa. Kuvassa on esi-tetty nykyisen väylien lisäksi kaava-alueelle suunniteltu Virtakatu järjestelyineen.

Kuva 8. Tutkittu vaihtoehto.

3.1.1 Autoliikenne

Asema-kaava-alueelle kulku on osoitettu asemakaavassa Hyvinkääntien ja Würthintien liitty-mästä. Liittymätyypiksi suositellaan kiertoliittymää, joka tulee helpottamaan erityisesti ras-kaan liikenteen liittymistä Hyvinkääntielle. Aikaisemmin kulkua alueelle on tutkittu myös maantieltä 130, mutta Uudenmaan ELY-keskus ei kuitenkaan hyväksynyt kyseistä ratkaisua. Alueen läpi kulkeva katu on nimetty Virtakaduksi. Kouluntien ja Isolantien liittymään ei ole tulossa muutoksia.

3.1.2 Joukkoliikenne

Aluetta palvelevan joukkoliikennelinjan nykyinen käyttöaste kertoo sen, että potentiaalia joukkoliikenteen kehittämiselle on. Riihimäen väestö, kaupunkirakenne ja alueen sijainti huo-mioiden on todettava, että säännöllisen joukkoliikenteen vuorovälin tarjonnalle ei lähitulevai-suudessa kuitenkaan löydy edellytyksiä. PATA2 -työssä Arolammin tavoitteelliseksi yhteydeksi on määritelty minimitaso, joka tarkoittaa liikennöintiä klo 8.00 – 16.00 välisenä aikana ja 1 – 2 vuoron ajamista suunnittain koulu-, työmatka- ja asiointitarpeiden mukaisesti.


Kuva 9. Joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso (ELY-keskus 2011).

Määritelty tavoitetaso on heikennys nykytilanteeseen nähden ja alueen kehittyessä palveluta-somäärittelyn uudelleentarkastelu on suositeltavaa. Maankäytön kehittymisen lisäksi joukko-liikenteen palvelutasomäärittelyn uudelleentarkastelua puoltavat valtakunnalliset ilmasto- ja päästötavoitteet, joihin vastaaminen edellyttää muiden muassa joukkoliikenteen kulkutapa-osuuden kasvua.

3.1.3 Pyöräliikenne ja jalankulku

Pyöräliikenteen järjestelyissä on noudatettava seuraavia keskeisiä infran rakentamisen peri-aatteita. Näitä noudattamalla turvataan myös jalankulkujärjestelyjen toimivuus:

• yhdenmukaisuus

• jatkuvuus

• suoruus

• miellyttävyys / houkuttelevuus

• turvallisuus.

Virtakadun varrelle ehdotetaan saman tasoisen yhdistetyn jalankulku- ja pyöräilyväylän raken-tamista kuin Hyvinkääntien ja Meijerintien varteen. Jalankulku- ja pyöräilyväylää on mahdol-lista jatkaa Kouluntielle asti. Näin uusi yritysalue on katkeamattomasti saavutettavissa Riihi-mäen keskustasta asti lukuun ottamatta lyhyttä, noin 150 m osuutta Uusi Herajoentien varrella välillä Parmantie – Rintapellontie. Sekaliikenne osuus Herajoentiellä on lyhyt, autoliikenne-määriltään rauhallinen ja siellä on henkilöautoliikenteen läpiajokielto. Osuuden liikennejärjes-telyt kuitenkin edellyttävät keskustan suuntaan menevää pyöräliikennettä ylittämään Herajo-entien kahdesti noudattaakseen oikean puoleisen liikennejärjestelmän periaatteita. Tästä syystä pyörätien rakentaminen puuttuvalle osuudelle olisi suotavaa yhdenmukaisuuden ja tur-vallisuuden perusteella.


Pyöräliikenteen suurin potentiaali on alle 5 kilometrin matkoilla ja jalankulun alle 1 kilometrin matkoilla. Kokonaisuudessaan uudelta teollisuusalueelta kertyy pyörällä tai jalan matkaa noin 8 km, jolloin edes pyörällä tehtyjen matkojen potentiaali ei ole enää suurin mahdollinen. Arki-matkojen osalta vielä alle 10 kilometrin matkoja voidaan kuitenkin pitää pyöräilyn kannalta houkuttelevana, jolloin jonkinasteista pyöräliikenteen potentiaalia on olemassa. Pyöräilyn houkuttelevuus edellyttää pienten infran puutteiden korjaamisen lisäksi työnantajien tukea sekä yleistä myönteistä ilmapiiriä pyöräilyä kohtaan. Jalankulun kannalta tärkeimpiä ovat tar-koituksenmukaiset ja turvalliset suojatiejärjestelyt sekä yhteydet bussipysäkeille.

3.2 Liikenteen toimivuuden arviointi

3.2.1 Liikenne-ennuste

Vuoden 2040 liikenne-ennuste perustuu maantien edellä mainitussa maantien 130 liikenne-selvityksessä välille Linnatuuli-Hyvinkää (Trafix 2017) esitettyyn liikennemääräennusteeseen sekä raskaan liikenteen osuuksiin. Arolammin uuden maankäyttöalueen liikennetuotoksen ar-vioinnissa on hyödynnetty ohjejulkaisua ”Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnitte-lussa” (Ympäristöministeriö 2008), jotta saatiin muodostettua arvio Virtakadun keskivuoro-kausiliikenteestä (KVL) ja iltahuipputunnin liikenteestä sisältäen raskaan liikenteen osuudet. Liikennemäärien muodostamisessa käytettiin toimistomaisten työpaikkojen ja tavaratermi-naalien asianmukaisia kertoimia ja lukuarvoja. Ajoneuvoilla tehtyjen käyntien määriksi on ar-vioitu toimistomaisten työpaikkojen osalta 12 / 100 k-m2 (pelkkää henkilö- ja pakettiautolii-kennettä) sekä varasto- ja logistiikkarakentamisen osalta puolestaan 2,2 / 100 k-m2 (raskasta liikennettä 20 %). Liikennetuotos arvioitiin 70 000 kem2 rakennusalalle.

Yleisesti koko Hyvinkää, Janakkala, Riihimäki -alueen liikenteen ennustetaan kasvavan melko voimakkaasti varsinkin työpaikkojen oletetun voimakkaan kasvun takia. Valtaosa Virtakadun liikenteestä onkin työmatkaliikennettä, jonka kohdalla huipputuntien liikenteen osuus vuoro-kausiliikenteestä on merkittävä, toimistomaisten työpaikkojen osalta noin 25 % saapuvista tai lähtevistä ajoneuvoista (vastakkainen suunta 1 %). Varasto- ja logistiikkarakentamisen (tava-raterminaalit) työmatkaliikenne jakautuu tasaisemmin koko vuorokaudelle, ja sen osalta on arvioitu huipputuntien osuudeksi 15 % (vastakkainen suunta 5 %). Tavaraterminaalien raskas liikenne jakautuu maankäytön liikenteestä tasaisimmin koko vuorokaudelle ja iltahuipputun-nin osuus on 7 % sekä lähtevistä että saapuvista ajoneuvoista. Virtakadun keskivuorokausilii-kenteen (KVL) ennuste on 4800 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskasta liikennettä on 624 ajoneuvoa eli 13 %. Iltahuipputunnin osuus liikenteestä on 480 ajoneuvoa/tunti (raskasta lii-kennettä 34 ajoneuvoa eli 7 %).

Arvio Virtakadun liikenteen suuntautumisesta pohjautuu maantien 130 liikenneselvityksen tietoihin sekä Virtakadun sijaintiin suhteessa muuhun liikenneverkkoon ja lähimpiin valtatielle 3 johtaviin eritasoliittymiin. Hyvinkääntien läpiajavasta liikenteestä arvioitiin 60 % suuntautu-van iltahuipputunnin aikana länsisuuntaan. Seuraavassa kuvassa on esitetty tutkittavan alueen yksinkertaistettu kaavioesitys, jossa on arvioitu maankäytön muutosten mukainen KVL (keski-määräinen vuorokausiliikenne) ja iltahuipputunnin liikenne.


Kuva 10. Keskivuorokausiliikenne (KVL) ja iltahuipputunnin (IHT) liikenne.

Liikennetuotos 2040

alla olevassa kuvassa on taas esitetty tutkittavan alueen ennustevuoden 2040 KVL (keskimää-räinen vuorokausiliikenne) ja iltahuipputunnin liikenne.

Kuva 11. Ennustevuoden 2040 liikennemäärät.


3.2.2 Simulointimalli

Toimivuustarkastelut toteutettiin Synchro 10 -ohjelmistolla ja simulointiohjelman asetuksissa huomioitiin Liikenneviraston ohjejulkaisussa ”Tieliikenteen toimivuuden arviointi” (Liikennevi-rasto 2013) esitetyt asianmukaiset suositukset ja Synchron asetukset.

Liikenteen toimivuuden arvioinnissa tarkasteltiin kahden keskeisen autoliikennettä välittävän liittymän toimivuudet yön yli -tilanteessa (tilanne, jossa uuden maankäytön tuottama liikenne on lisätty nykytilan liikennemäärien päälle), ennustetilanteessa 2040 sekä herkkyystarkaste-luin (30 % liikennemäärän lisäys ennustetilanteen liikennemääriin). Tarkasteltavat tasoliitty-mät olivat Hyvinkääntien / Würthintien / Virtakadun kiertoliittymä ja Hämeenlinnantien / Hy-vinkääntien kiertoliittymä. Iltahuipputunnin liikenteen osuutena on käytetty 10% keskivuoro-kausiliikenteestä. Suuntautumisena on käytetty jakoa 60% / 40%.

3.2.3 Simulointitulokset

Virtakadun uuden maankäytön lisäämät liikennemäärät eivät aiheuta ongelmia kummassa-kaan tutkituista kiertoliittymistä liikennemäärien lisääntyessä ennusteen mukaisesti. Yön yli -tilanteessa liittymien liikenteellinen toimivuus on simulointitulosten perusteella erinomainen, eikä palvelutason heikentymistä ollut havaittavissa.

Alla olevissa kuvissa on esitetty tarkastelualueen mukaiselle liikenneverkolle tehtyjen arkivuo-rokauden huipputuntien simulointien tulokset vuoden 2040 ennustetilanteessa. Kuvasta nä-kee, että kuormitusasteet ennustetilanteessa pysyvät hyvänä (alle 0,64) molempien liittymien kaikilla tulosuunnilla.

Kuva 12. Kuormitusasteet v. 2040.


Matalien kuormitusasteiden johdosta jonopituudet pysyvät myös hyvin maltillisina eikä ruuh-kautumista synny. Häiriötilanteissa riskinä on Hämeenlinnantien ja Hyvinkääntien liittymän läntisen haaran jonon ulottuminen valtatien 3 itäiselle ramppiliittymälle.

Kuva 13. Jonopituudet v.2040.

Ajoneuvokohtaiset viivytykset pysyvät alle 10 sekunnin kaikilla tulosuunnille, jolloin palvelu-taso on A, eli erittäin hyvä kaikilla tulosuunnilla.

Kuva 14. Keskimääräiset ajoneuvoviivytykset v.2040.

Herkkyystarkastelu

Herkkyystarkasteluna simuloitiin tilanne, jossa toteutettiin 30 % liikennemäärän lisäys ennus-tetilanteen 2040 liikennemääriin. Kuormitusasteet pysyivät alle 0,5 myös herkkyystarkaste-luissa, jolloin liittymien voidaan todeta kestävän vielä suurempi liikennemäärien kasvu.


Kuva 15. Kuormitusasteet herkkyystarkastelussa.

Jonopituudet pysyvät edelleen maltillisina eikä Hämeenlinnantien ja Hyvinkääntien kiertoliit-tymän läntisen haaran jono vieläkään ylety valtatien 3 itäisen ramppiliittymän kiertoliitty-mään. Häiriötilanteissa tilannetta voidaan pitää mahdollisena, mutta se ei kuitenkaan edellytä erityisiä toimenpiteitä.

Kuva 16. Jonopituudet herkkyystarkastelussa.

Ajoneuvokohtaiset viivytykset pysyvät yhä alle 10 sekunnin, eli palvelutaso on erittäin hyvä (LOS A).


Kuva 17. Keskimääräiset ajoneuvoviivytykset herkkyystarkastelussa.

3.2.4 Toimivuustarkastelujen yhteenveto

Päätelmänä voidaan todeta, että simuloitujen liittymien liikenteellinen toimivuus on hyvä yön yli tilanteessa, iltahuipputunnin aikana vuoden 2040 ennustetilanteessa sekä herkkyystarkas-teluissa. Tarkasteltavat liittymäalueet toimivat erittäin hyvin iltahuipun ennusteliikenteellä vastaten palvelutasoa A. Jonopituudet ovat lyhyitä ja viivytykset vähäisiä eivätkä liittymäalu-eet ruuhkaudu. Kasvusta ylivoimaisesti suurin osa on henkilö- ja pakettiautoliikennettä, joten maksimijonopituudet pysyvät maltillisina. Vaikeinta liittyminen on pitkille perävaunullisille kuorma-autoille, jotka kiihtyvät hitaasti ja edellyttävät pitkät kriittiset aikavälit liittyäkseen lii-kennevirtaan.

3.3 HCT-ajoneuvoyhdistelmien huomioiminen liittymäalueilla

Tavallista ajoneuvoyhdistelmää pidemmät ja/tai painavammat HCT-ajoneuvoyhdistelmät (High Capacity Transport) määritellään toistuvasti liikennöiviksi suuremman tavaramäärän ajoneuvoyhdistelmiksi, joiden mitat ja/tai massat ylittävät valtion lainsäädännössä asetetut enimmäisarvot. Pisimmät Suomessa käytössä olevat HCT-ajoneuvoyhdistelmät ovat 34,5 met-risiä ja kokonaismassaltaan jopa 104 tonnisia. Pitkät HCT-ajoneuvoyhdistelmät muodostavat liittymäalueilla suuremman pyyhkäisyalan tavalliseen ajoneuvoyhdistelmään verrattuna, minkä vuoksi tilantarve liikenneympäristössä kasvaa. Liittymäalueilla HCT-ajoneuvoyhdistel-mien tilantarve riippuu teknisistä ominaisuuksista ja käytettävistä akselistorakenteista. HCT-ajoneuvoyhdistelmien erityisominaisuudet on pyrittävä huomioimaan toimivan HCT-verkos-ton muodostamiseksi tulevaisuutta ajatellen.


Kuva 18. Esimerkkikuva HCT-ajonevosta ja tavallisesta moduuliyhdistelmästä.

Kiertoliittymien soveltuvuus HCT-ajoneuvoyhdistelmille riippuu näiden ominaisuuksista, jotka on huomioitava suunnittelussa. HCT-ajoneuvoyhdistelmien yksilölliset ominaisuudet kuten ko-konaispituus, kokonaismassa ja akselirakenteet vaikuttavat muodostuviin ajouriin. Ajourien li-säksi ominaisuudet vaikuttavat risteysalueen ylitysaikoihin ja ajoneuvoyhdistelmän tilantar-peeseen. HCT-ajoneuvoyhdistelmien yksilöllisten ominaisuuksien lisäksi ajonopeudella ja kul-jettajan ammattitaidolla on vaikutusta tilantarpeeseen liikenneympäristössä.

Ajouramallinnuksen perusteella mitoitusajoneuvona käytetyn 31 metrisen HCT-ajoneuvoyh-distelmän ajolinjat eivät aiheuttaneet ongelmia selvitykseen valituissa kiertoliittymissä. Tutki-tut kiertoliittymät on mitoitettu moduuliyhdistelmille, mutta niihin sisällytettyjen liikkumisva-rojen avulla tilaa on käytettävissä myös moduuliyhdistelmiä pidemmille kuljetuksille. Hyvin-kääntien ja maantien 130 välinen kiertoliittymä sijaitsee suurten erikoiskuljetusten tavoite-tieverkolla, joten sen kautta liikennöidään tilapäisesti myös HCT-ajoneuvoyhdistelmiä suurem-milla kuljetuksilla. Virtakadun/Würthintien ja Hyvinkääntien välisen kiertoliittymän tulokaisto-jen muotoiluun on kiinnitettävä huomiota, jotta varmistetaan HCT-ajoneuvoyhdistelmien su-juva liikennöinti kaikista tulosuunnista. Seuraavassa kuvassa on esitetty ajourasimuloinneista saadut tulokset.

Kuva 19. HCT-ajoneuvoyhdistelmän ajourat tutkittavissa kiertoliittymissä.


4 Yhteenveto

Selvityksessä tarkasteltiin Arolampi I ja II asemakaava-alueen kytkeytymistä olemassa olevaan liikenneverkkoon kaikki kulkumuodot huomioiden. Liikenteen toimivuuden arvioinnissa huo-mioitiin kaava-alueen liikennetuotosten lisäksi muiden ympäröivien kaava-alueiden liikenne-tuotokset niiltä osin, kuin ne vaikuttavat Arolammin kaava-alueeseen ja sitä ympäröivään tie- ja katuverkkoon. Tarkasteluissa huomioitiin lisäksi HCT -ajoneuvoyhdistelmien toimintaedelly-tykset alueella.

Selvityksen perusteella suunniteltu maankäyttö istuu hyvin ympäröivään katuverkkoon tilan-teessa, jossa uuden maankäytön tuottama liikenne ohjataan Hyvinkääntien kautta kaupungin katuverkolle ja valtion tieverkolle. Tehtyjen toimivuustarkastelujen perusteella lisääntyvä maankäyttö ei tuota liikenteen toimivuuden kannalta ongelmia edes tilanteessa, jossa ennus-tevuoden 2040 liikennemääriä kasvatetaan 30 %:lla, ja jonka realisoitumista voidaan pitää epätodennäköisenä. Toimivuustarkastelujen lisäksi todettiin alueelle suunnitellun katuverkon mahdollistavan liikennöinnin HCT-ajoneuvoyhdistelmillä siten, että Virtakadun kiertoliittymän suunnittelussa huomioidaan kiertoliittymän tulokaistojen muotoilu.

Alueen kytkeytyminen olemassa olevaan joukkoliikennelinjaan ja pyöräliikenteen aluereittiin loisivat edellytyksiä kestävien kulkutapojen valinnoille työmatkoilla. Kestävien kulkumuotojen valinnan potentiaalissa on kuitenkin huomioitava alueen sijainti suhteessa Riihimäen kaupun-kiin, jossa lyhyet etäisyydet ja runsaammat palvelut tukevat kestäviä kulkumuotoja paremmin. Joukkoliikenteen tavoiteltava palvelutaso on kuitenkin syytä tarkistaa uudelleen huomioiden alueen voimakkaasti kehittyvä maankäyttö ja sen tuottama työmatkaliikenne.

arolampi i ja ii - riihimäki...arolampi i ja ii 27.9.2018 8/20 2.4.1 autoliikenteen verkko...

Documents