arki ja harrastukset palaavat elokuussa – aloita kaupungin

Ryhmässä on voimaa myös tulos- ja kehityskeskusteluissaPetra-projektin resepti: tuloksia, työtä ja tasa-arvoaPuhelinneuvonnan uudet tuuletKimppakyydillä duuniinTaukojumppa vetreyttää lihakset ja ajattelun

Vantaan kaupungin henkilöstölehti | 3 | 2014

Luupin allapalvelumuotoiluyhteistyö

Kunta 10 -henkilöstökysely

käynnistyy syyskuussa

Teemana • tuket• tasa-arvo • hyvinvointi

Arki ja harrastukset palaavat elokuussa –

aloita kaupungintukema liikuntaharrastus

Vautsi | Vantaan kaupungin henkilöstölehti 3

näkökulma

3Vantaan kaupungin henkilöstölehti 3 | 2014

Vautsi ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

näkökulmaDigikansalaisten jalanjäljissä ...................................................................................................................... 3

luupin allaKeskustelemalla odotukset selväksi ...................................................................................................... 4Ryhmässä on voimaa myös tulos- ja kehityskeskusteluissa ................................................... 5Hyötyliikkuja kaiken aikaa .......................................................................................................................... 6Kunta10 -henkilöstökysely käynnistyy syyskuussa ...................................................................... 7Lisää yhteistyötä ja palaverikäytäntöjä ............................................................................................... 7Petra-projektin resepti: tuloksia, työtä ja tasa-arvoa ................................................................... 8Vieraskielisiä Vantaan palvelukseen ...................................................................................................... 9

tapetillaOpinnäytetyöstä apua omaan työhön .............................................................................................10Oppilaitosyhteistyö hyödyttää myös kuntatyönantajaa ........................................................10Uudet edustusohjeet kaupungin työntekijöille ja luottamushenkilöille .....................11Uusi nettipalvelu avuksi oman terveytesi hoitoon ....................................................................11Aikuissosiaalityötä kehittämässä ..........................................................................................................12Suurten muutosten kautta voittoon ..................................................................................................12Puhelinneuvonnan uudet tuulet .........................................................................................................13Kimppakyydillä duuniin .............................................................................................................................14Ilmoittautuminen Tsemppi-hyvinvointimessuille on alkanut ............................................15”Parasta, että voi relata” ...............................................................................................................................15Kyselimme kylillä ............................................................................................................................................16

uppsnappat i fartenSju medlemmar från olika verksamhetsområden funderar på tvåspråkig service i Vanda .........................................................................................................................17

virkistysTaukojumppa vetreyttää lihakset ja ajattelun ..............................................................................18Työelämässä sattuu ja tapahtuu ...........................................................................................................19Turvallista työmatkapyöräilyä .................................................................................................................19Arki ja harrastukset palaavat elokuussa – aloita kaupungin tukema liikuntaharrastus ..............................................................................................................................................20Liikuntapalveluiden liikuntakurssit syksy 2014 ............................................................................22Vantaan aikuisopiston liikunta-, terveys- ja hyvinvointikurssit syksy 2014 .................26Kulttuuria kaikille ............................................................................................................................................30Hellitä, hengitä ja havahdu ......................................................................................................................31

Julkaisija Vantaan kaupunki, viestintäOsoite Asematie 7, 01300 VantaaSähköposti [email protected]äätoimittaja Päivi H. Rainio, puh. 22212Toimitus Tuula PanulaUlkoasu ja taitto Anitta MäkinenKannen kuva Sami LievonenKannen kuvassa Jumppaajia Tikkurilan uimahallin liikuntasalissaPainopaikka Spin Press EEPaperi Highspeed Matt, 90 g/m2

Toimitusneuvosto Inka Akkanen Anna Groth Jorma Häkkinen Terhi Karhuniemi Hannele Karlin Pirjo Kivistö Anitta Mäkinen Tuula Panula Päivi Rainio Vappu Vienamo

Keskustelemalla odotukset selväksi

”Parasta, että voi relata”

sisältö

4

15

Kulttuuria kaikille!

30

Digikansalaisten jalanjäljissä

Luin vanhan opinahjoni alumnilehdestä artikkelin ”Digimuukalaisten ohjauksessa”. Siinä kerrottiin, miten 90-luvulla syntyneet digikansalaiset eivät ole koskaan eläneet ilman internetiä ja mobiililaitteita. He tylsistyvät seminaariluennoilla, jos esitysmateriaali ei ole mukaansatempaava tai jos puhuja ei ole loistava esiintyjä. Samat opiskelijat ovat tulossa

pian työpaikoillemme.Me, jotka olemme syntyneet ilman internetiä, mobiililaitteita ja

somea, olemme digimuukalaisia. Pälyilemme älypuhelinta räpelöivää työtoveria kokouksessa ja käskemme oppilaiden tunneilla sulkea älypuhelimensa, jotteivat ne häiritsisi opetusta.

Entä omilla työpaikoillamme: Voimmeko sanoa työkaverille kokouksessa ”sammuta puhelin” tai ”sulje sähköposti”? Miten meidän digimuukalaisten tulisi tehdä työmme, jotta työskentely olisi mahdollisimman tuotteliasta ja tehokasta näillä uusilla vempeleillä ja sovelluksilla?

Matkalla kohti mobiili-VantaataVuoden 2013 keväällä tietohallinnossa käynnistyi talousarviokäsittely kaikkien toimialojen kanssa aivan uudella tavalla. Tuolloin mietittiin yhteisiä linjoja kaupungin strategian eri näkökulmista. Kaikilla toimialoilla esiin nostettiin kuntalaisille tarjottavien sähköisten palveluiden sekä oman työn kehittäminen tärkeys.

Uusi tietohallintojohtaja pani hommaan vauhtia. Syntyi tietohallinto-ohjelma, joka kulkee kainalossa matkalla kohti sähköisiä

palveluita ja mobiili-Vantaata. Lähivuosina edessä on paljon työtä ja haasteitakin. Silti me tietohallinnossa uskomme, että pystymme ylittämään haasteet. Yhteispelillä voimme saavuttaa paljon. Laitevalikoimaa on laajennettu, internet-yhteyksiin on tulossa muutoksia ja investointilistalla on sähköistä asiointia tukevia hankintoja: tabletteja, älypuhelimia, sosiaalisen median palveluita ja pilvipalveluita. Tietohallinnon organisaatio- ja palvelu-uudistukset luovat raamit tehokkaalle työskentelylle. Astumme askeleen kohti digikansalaisia, jotta työmme olisi mahdollisimman joustavaa.

Uudet työvälineet – laitteet ja sovellukset – tulevat lähitulevaisuudessa tarjoamaan henkilöstölle uusia mahdollisuuksia verkostoitua, työskennellä liikkuvasti ja langattomasti sekä tehostaa omaa toimintaa, koska työ ei ole sidottu yhteen työasemaan oman toimiston nurkassa. Teknologiamuutos on meilläkin arkipäivää, ja se inspiroi tekemään asioita uudella tavalla!

Muutosvauhti ei aina päätä huimaa. Vanhasta pois oppimiseen tulee antaa aikaa. Tiedon jakaminen, koulutus ja verkostoituminen auttavat vanhan ja uuden välille muodostuvan ahdistuksen lieventämisessä. Ennen pitkää ahdistus helpottaa ja lopulta huomaamme, että olemme muuttuneet digimuukalaisista digikansalaisiksi.

Rauni Kudia

Miten käy hiirulaisten digikansalaisten aikakaudella?

Kuva Anna Eskola

Vautsi | Vantaan kaupungin henkilöstölehti 54 Vautsi | Vantaan kaupungin henkilöstölehti

luupin alla luupin alla

Palaute omasta työstä kannustaa eteenpäin. Niinpä tulos- ja kehityskeskusteluihin kannattaa panostaa. Kun työntekijä ja esimies ovat käyneet läpi tavoitteet, onnistumiset ja odotukset, pystyvät he myös sopimaan työntekijän osaamisen kehittämisestä.

Keskustelemallaodotukset selväksi

Vantaan kaupungilla on sovittuna yhte-näinen periaate työyksiköiden toiminnan suunnittelua, tavoitteiden asettamista ja tulosten käsittelyä varten. Työn tavoittei-

ta ja tehtävässä onnistumista käydään läpi myös yksilötasolla, jolloin kerran tai kaksi vuodessa pidettävää keskustelua kutsutaan tulos- ja kehitys-keskusteluksi.

Tulos- ja kehityskeskusteluja käydään joko ryhmänä koko työyhteisön kanssa tai kahdenkeski-senä keskusteluna työntekijän ja esimiehen välillä. Keskustelussa käydään läpi, kuinka menneen kau-den tehtävistä ja tavoitteista on selviydytty, mikä on perustehtävä ja mitkä ovat työn tavoitteet tule-van vuoden aikana. Keskustelun pohjalta luodaan koulutus- ja kehittymissuunnitelma.

Esimies kokoaa henkilökohtaisista suunni-telmista koko työyhteisön yhteisen kehittämis-suunnitelman. Se on yhteenveto koko työyhteisön kehittymistarpeista. Esimies huolehtii siitä, että suunnitelma on toteutettavissa oleva ja että se tu-kee yksikön tavoitteisiin pääsemistä. Suunnitelman toteuttamiselle määritellään yhdessä aikataulu ja sovitaan menetelmistä, joilla kehittämistä voidaan toteuttaa. Kehittymistarpeet voivat liittyä ammatil-

liseen osaamiseen, työyhteisössä toimimiseen tai yleisempiin taitoihin kuten kielitaitoon. Kehit-tymistä voi toteuttaa esimerkiksi opiskelemalla itsenäisesti, laajentamalla työtehtäviä tai ottamalla käyttöön työyhteisössä uusia toimintatapoja.

● Teksti Inka Akkanen

Tulos- ja kehityskeskustelussa katsotaan• mikä on onnistunut• missä on parannettavaa• millainen on työhyvinvointini ja

millainen työntekijä ja työtoveri olen• mitkä ovat työn tavoitteet• mikä on perustehtävä ja mitä ovat

muutokset tehtävässä• mitä ovat osaamisvaatimukset jatkossa• missä osaamisalueessa tulisi kehittyä• palaute esimiehelle

Tulos- ja kehityskeskustelut nähdään perinteisesti esimiehen ja alaisen kahdenvälisenä juttutuokiona, mutta ne voidaan myös järjestää työryhmän ja esimiehen välisenä ryhmäkeskusteluna. Vantaan musiikkiopistossa on käyty vuotuiset tulos- ja kehitys-keskustelut läpi työryhmissä niin kauan kun opiston rehtori Monna Relander muistaa.

Ryhmässä on voimaamyös tulos- ja kehityskeskusteluissa

koista. Sitten koostan kaavakkeista yh-teenvedon jonka pohjalta käydään sitten itse keskustelu, kuvaa Relander prosessia. Näin taataan se, että jokaisen ääni tulee kuuluville myös ryhmän sisällä.

Relander ja hänen alaisensa, musiik-kileikkikoulun opettaja Sari Laakso, pitä-vät ryhmämuotoista keskustelua hyvänä ratkaisuna niin esimiehen kuin työnte-kijänkin kannalta. Laakso pitää ryhmä-muodon parhaana ominaisuutena sen tuomaa joukkovoimaa.

– Jos itse unohtaa sanoa jonkun asian, ryhmässä on aina joku muu, joka

muistaa sen. Lisäksi uudistuksen ja kehi-tysehdotusten esittäminen on helpom-paa, kun mukana on myös muun ryhmän tuki.

Laakso myös kokee, että tulos- ja kehityskeskusteluissa esiin nousseet asiat ovat aiheuttaneet myös konkreet-tisia muutoksia, joten keskustelut eivät ole jääneet vain sanahelinän tasolle. Hä-nen mukaansa esimerkiksi työryhmän esille tuomat koulutustarpeet on otet-tu hienosti huomioon keskusteluiden toimenpiteitä suunniteltaessa. Ryhmä-muotoisten keskusteluiden onnistumista on edesauttanut myös ryhmän hyvä ja vapaa ilmapiiri. Joskus saattaa kuitenkin olla asioita, joista ei halua ryhmän edessä keskustella.

– Tällaisessa tilanteessa pystymme tarvittaessa järjestämään myös henkilö-kohtaisen keskustelun, sanoo Relander.

● Teksti ja kuva Mirjami Kivirinta

– Pidin jossain vaiheessa alaisille myös henkilökohtaiset keskustelut, mutta niis-tä harvoin sai kumpikaan osapuoli niin paljoa irti kuin ryhmämuotoisista keskus-teluista, Relander kertoo.

Musiikkiopistossa ryhmäkeskuste-luiden läpikäymisessä käytetään apuna ennakkotietolomaketta, joihin jokainen voi kirjoittaa omassa työssään esille tu-levia asioita.

– Lähetän ryhmän jäsenille ennak-kokaavakkeen, joissa kysytään menneen kauden tulosten arvioinnista ja tulevan kauden tavoitteista ja kehittämisen pai-

Monna Relanderin ja Sari Laakson työyhteisössä ryhmäkeskustelut toimivat.


luupin alla luupin alla

Hyötyliikkuja kaiken aikaa

Ilkka Heinonen työskentelee tilannekeskuspäällikönä pelastuslaitoksella Teknikontien pelastuskeskuksessa. Kun hän vuonna 2000 alussa aloitti työt pelastuslaitoksella, muuttuivat myös elintavat ja liikkuminen. Aiemmin Ilkka oli työskennellyt puolustusvoimissa, jossa käveltiin työpäivän aikana paljon.

Ilkalle kertyi kymmenessä vuodessa liikapainoa 36 kiloa.

– Olin toissa talvena lomamatkalla Vietnamissa, kun hotellihuoneeni ilmas-tointilaite rikkoontui. En kestänyt koste-utta ja lämpöä, joka vallitsi vuorokauden ympäri. Se kävi voimilleni. Päätin, että vii-sikymppisen miehen on korkea aika huo-lehtia terveydestään.

– Jos on halua, puitteet liikunnan harrastamiseen löytyvät työpaikaltakin. Palomiehille on liikunnanohjausta, ja innostunut ohjaaja Siv auttaa pyydettäessä.

Ilkka alkoikin käyttää vapaa-ai-kansa liikkumiseen.

– Poljen reilun kymmenen kilo-metrin työmatkan Pohjois-Helsingistä lentokentän kupeeseen pyörällä. En ehdi maata sohvalla, koska käyn kol-mena iltana viikossa Elixian kuntokes-kuksessa. Olen myös mukana mones-sa luottamustoimessa.

Kuntokeskuskortti oli lahja avovaimolta– Ajattelin jumppien olevan ”höpö-höpöä”, mutta toisin kävi. Ostin avo-vaimolta lahjaksi saamalleni kuukau-sikortille jatkoaikaa.

Liikunnallisten harrastusten aloi-tus on ollut myös rimanylitys.

– On ollut ryhmäliikuntatunteja, joissa olen ollut leidien joukossa aino-ana miehenä. Menen kuitenkin syket-tä nostattaville tunneille sen vuoksi, että niistä tulee hyvä olo.Ilkka on aloittanut myös yhteisen lii-

kuntaharrastuksen puolisonsa kanssa.– Maalta kotoisin kun olen, lavatanssit

sopivat minulle. Lähellä on monia tanssi-paikkoja, ja paritanssi on kasvattanut suo-siotaan.

Innostun liikunnasta, koska sen vuok-si on lähdettävä liikkeelle. Kotona olevilla käsipainoilla en tee mitään. Ja sitten on se jälkifiilis, kun raahaudun väsyneenä jum-pasta kotiin. Vähän sellainen kuningasolo.

● Teksti ja kuva Inka Akkanen

Sisätyön myötä kalenteri alkoi täyt-tyä palavereista ja epäsäännölli-sistä päivärutiineista. Lounastau-ot korvautuivat kokoustarjoiluilla,

jotka olivat usein ravintoköyhää pullaa ja kahvia.

– Jossain välissä pelastusjohtaja yritti vaihtaa vehnäset terveellisemmiksi, mutta Pekan porkkanoita ei oikein arvostettu, Ilkka muistelee.

-henkilöstökysely käynnistyy syyskuussa

henkisten kuormitustekijöiden osalta ar-vioinnissa.

– Vantaan kaupungin valtuusto on valinnut strategisesti tärkeät työhyvin-voinnin painopisteet: henkilöstön vaiku-tusmahdollisuudet muutoksiin, päätök-senteon oikeudenmukaisuus, sosiaalinen pääoma sekä työnantajan suosittelemi-nen. Johto on sitoutunut seuraamaan erityisesti näiden mittareiden tuloksia ja tulosten pohjalta sovittavia kehittämis-toimenpiteitä, henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja Lievonen sanoo.

Ennen kuin varsinainen linkki kyse-lyyn vastaamiseksi lähetetään työnteki-jöiden omaan työsähköpostiin (muotoa [email protected] tai etunimi.

[email protected]), jokaiselle vas-taajalle lähetetään myös ennakkotieto kyselyn aloituksesta. Ennakkoviestin tarkoituksena on varmistaa, että kyse-lyä varten kerätyt sähköpostiosoitteet toimivat.

Vastaukset käsittelee luottamuksel-lisesti Työterveyslaitos, eikä yksittäistä vastausta tai vastaajan henkilöllisyyttä käsitellä tuloksissa. Alle kymmenen hen-gen yhteisöistä tuloksia ei raportoida. Aktiivisimmin kyselyyn vastanneet työ-yhteisöt palkitaan. Jos henkilöstöstä yli 90 prosenttia vastaa kyselyyn, työyhteisö osallistuu palkinnon arvontaan.


Lisää yhteistyötä ja palaverikäytäntöjä

Henkilöstöpalvelut-yksikön vetäjä Aija Heiskanen muistaa Kunta 10 -kyselyn pohjalta sovitut kehittämistoimenpiteet. Vuonna 2010 toteutetun kyselyn tulosten perusteella laadittiin henkilös-

tön koulutussuunnitelmat ja sovittiin toimenpiteistä työn hallinnan kehittämiseksi. Seuraavan, vuoden 2012 kyselyn tulokset osoittivat selvästi, että yksikössä voitiin entistä paremmin.

”Vaikka olimme jo saaneet parannettua työhyvinvointi-amme, emme olleet saavuttaneet tavoittelemaamme tasoa. Asetimme uudeksi tavoitteeksi lisätä tiimien välistä yhteis-työtä ja yhteisöllisyyttä. Pohdimme yhdessä, mitä lähdem-me tekemään toisin, että työpaineita olisi vähemmän ja työ tuntuisi hallittavalta.

Muokkasimme edelleen kokouskäytäntöjämme. Järjes-telmätiimi alkoi työskennellä työpareina, jotta pystyimme varmistamaan sisäisen tuen järjestelmäongelmissa. Lisäsimme tiimeissä keskustelua yhteisistä tavoitteista. Tulevana syksynä järjestämme ajan- ja stressinhallinnan valmennusta. Lisäksi kirkastimme perustehtäväämme, jotta emme käytä työaikaamme asioihin, jotka eivät kuulu vastuullemme. ”


Syyskuun alussa käynnistyy Työ-terveyslaitoksen toteuttama työ-elämän laatua sekä henkilöstön terveyttä ja työhyvinvointia kar-

toittava Kunta 10 -kysely. Suurin osa vas-taajista saa kyselyn sähköisenä omaan työsähköpostiinsa ja osalle kysely lähe-tetään paperisena koti- tai työosoittee-seen.

Kysely on osa valtakunnallista 11 kunnan yhteistä tutkimusta, jonka to-teuttaa Työterveyslaitos. Kyselyn tuloksia hyödynnetään kaupungin työntekijöi-den hyvinvoinnin ja työelämän laadun kehittämiseksi. Tulokset saatuaan työ-yhteisöt tekevät työolojen arvioinnin, ja Kunta 10 -kyselyn tuloksia hyödynnetään

Käänteentekijät

on juttusarja

Vantaan kaupungin

työntekijöistä, jotka ovat

muuttaneet elämänsä

terveelliseen

suuntaan.

Edellisen Kunta 10:n pohjalta henkilöstöpalveluissa on pohdittu keinoja yhteisöllisyyden lisäämiseksi. Kahvitauolla Ilona Nieminen, Aija Heiskanen, Meiju Pohjalainen, Sirkka Liimatainen, Marja Pitkänen ja Tiina Kajaus.


luupin alla

Kaupungin työllisyyspalveluiden Petra-projektin 11 palveluohjaajaa auttaa 17–24-vuotiaita työttömiä. Nuoria ohjataan työhön, koulutukseen ja tarvittaessa vaikka terveyspalveluihin. Asiakkaita on ollut neljän toimintavuoden aikana yli 4 000. Satsaus on kannattanut: Vantaalla nuorisotyöttömyys on laskenut Uudenmaan keskiarvoa alemmaksi.

naisten ja miesten työttömyys pitkittyy helpommin. Hankkeessa toimintojen vaikutuksia naisiin ja miehiin arvioidaan, ja tarkastellaan löytyykö eroja esimer-kiksi ohjauskäytännöissä. Kannustamme nuoria hakeutumaan vahvuuksiensa alal-le sukupuolesta riippumatta ja etsimme aktiivisesti kaikkia sukupuolia kiinnosta-via työpaikkoja.

Suomessa sukupuolten eriytyminen koulutuksessa ja ammateissa on vah-vaa. Miten otatte tämän huomioon, palveluohjaaja Mikko Mäkelä?Huonosti työllistävät alat ovat miesvoit-toisia. Ammattiin valmistuneet miehet ovat huonoja liikkumaan ammattira-jojensa yli, vaikka oman alan työllisty-misnäkymät olisivat heikot. Pyrimme murtamaan näitä aitoja, joita nuori ei ole tullut ajatelleeksi.

Petra-projektin Mikko Mäkelä sekä Annukka Jamisto ovat sitoutuneitavastustamaan syrjintää ja tarvittaessa puuttumaan siihen.

luupin alla

Hankkeessa jokaisen työntekijän toi-menkuvaan on kirjoitettu tasa-arvon edistäminen. Mitä tämä tarkoittaa käy-tännössä?Annukka: Hankkeessa työskenteli kolmi-sen vuotta tasa-arvokoordinaattori, joka koulutti hankehenkilökunnan ja integroi sukupuolinäkökulman projektin toimintoi-hin. Nyt vastuu on koko henkilökunnalla. Tilastoimme sukupuolen ja äidinkielen mukaan, ohjaamme ennakkoluulottomas-ti eri aloille ja keskustelemme nuorten kanssa tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Petra on myös mukana sisäministeriön Syrjinnästä vapaa alue -kampanjassa. Se on viesti siitä, että Petraan ovat tervetulleita kaikki ihmiset kaikkine henkilökohtaisine ominaisuuksi-neen.

Mikko: Projektin henkilökuntaa on myös koulutettu säännöllisesti. Olemme käy-neet läpi Vantaan kaupungin sitoumuksia, tasa-arvolakia ja yhdenvertaisuuslakia. Lisäksi koulutuksissa on käsitelty sukupuo-liin liittyviä normatiivisia odotuksia ja ana-lysoitu niiden vaikutuksia omaa työhön.

● Teksti Meija TuominenKuva Anna Eskola

Petra on tehnyt businesskielellä kovaa tulosta. Mikä on menestysreseptinne, hankevastaava Annukka Jamisto?Tiivis henkilökohtainen ohjaus, verkostot ja aktiivinen yritysyhteistyö. Nuori saa sa-masta paikasta ohjeita työnhakuun, vink-kejä työpaikoista sekä neuvoja koulu-tusasioissa. Lisäksi käymme läpi asumis-, toimeentulo- ja terveysasioita.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus kuuluvat Petran konseptiin. Eikö jokainen nuori pitäisi kohdata sukupuolineutraalisti ja ominaisuuksistaan välittämättä?Päinvastoin! Yksilöllisessä ohjaamises-sa kohtaamme ihmisen kokonaisena, jolloin sukupuoli, seksuaalisuus, etninen tausta tai vammaisuus huomioidaan. Työllisyys ja työttömyys ovat sukupuo-littuneita ilmiöitä. Perinteisiltä aloilta katoaa työpaikkoja. Nuorten miesten työttömyys on korkeampaa kuin nuorten

Petra-

projektin resepti:

tuloksia, työtä ja tasa-arvoa

Vieraskielisen väestön osuutta kaupungin henkilökunnasta on tarkoitus lisätä merkittävästi.

K aupungin uusi monikulttuuri-suusohjelma hyväksyttiin ke-väällä. Yksi tavoitteista on, että kaupungin vieraskielisen henki-

löstön määrä suhteutetaan kaupungin väkiluvun vieraskielisen väestön osuu-teen. Asukkaista jo yli 13 prosenttia on vieraskielisiä, mutta kaupungin työnteki-jöiden osalta vastaava luku on alle neljä prosenttia.

– Muualta Suomeen tulleen henkilön pitää itse olla aktiivinen ja viedä omaa uraa eteenpäin. Ei saa olla turhan vaati-maton, pohtii kehittämispäällikkö Susan-na Taipale-Vuorinen.

– Sama pätee tietysti myös suomalai-siin. Ei kukaan pysty auttamaan, jos ei ole itse aktiivinen. Se riippuu ihmisestä, mi-ten hyvin pärjää. Itse olen aina halunnut näyttää, että osaan, täydentää Tewodros Guday, joka on työskennellyt kaupungil-la jo yli kymmenen vuotta.

Parivaljakko on työskennellyt yhdes-sä sekä yhteispalvelun että tietohallinnon puolella.

Kommunikaatio ei riipu vain kielitaidostaRekrytointitilanteessa suomen kielen puutteellinen taito saattaa muodostaa ongelman vieraskieliselle hakijalle. Mo-nikulttuurisuusohjelman mukaisesti suo-men kielen testaamisen malleja kehite-tään edelleen asian ratkaisemiseksi.

– Kun aloitin kaupungilla, olin töissä yhteispalvelussa. Siellä oli pakko osata riittävästi suomea, että pystyi kommu-nikoimaan asiakkaiden kanssa. Toisaalta riippuu monesti vastapuolesta, haluaako

ymmärtää asian. Mä puhun paljon käsillä-ni, suomen ei tarvitse olla täydellistä, jos toinen haluaa ymmärtää, Guday pohtii.

– Toisaalta suomalaiset on vähän ar-koja, me ei välttämättä uskalleta kysyä, jos ei ymmärretä jotain. Sitä pidetään epäkohteliaana. Mutta esimerkiksi Ted-dyn suomenkieli on kehittynyt koko ajan älyttömän paljon. Toki kaikkien motivaa-tio ei ole samanlainen. Jos ei jaksa opis-kella, saattaa jäädä sellaisiin töihin, että pystyisi paljon parempaankin, Taipale-Vuorinen toteaa.

Esimies, ota ennakkoluulot puheeksi!Kaupungilla on uuden monikulttuuri-suusohjelman myötä otettu käyttöön Avaimia monimuotoisuuden johtami-seen -korttisarja, joka sisältää käytännön

Vieraskielisiä Vantaan palvelukseen

Taipale-Vuorinen ihailee Gudayn työ- ja opiskelumotivaatiota.

vinkkejä siihen, kuinka syrjintään voi puuttua.

– Jos esimies huomaa, että hänen yksikössään on ennakkoluuloja, kannat-taa kysyä syrjinnän kohteeksi joutuneel-ta, sopisiko asia nostaa esiin vaikka seu-raavassa tiimipalaverissa ja keskustella asiasta kaikkien kanssa, Taipale-Vuorinen vinkkaa.

– Mä tiedän, että on ennakkoluuloja. Mun keino niiden voittamiseen on tehdä työni todella hyvin ja olla itse oikeuden-mukainen. Kuten suomalaisetkin aina sanoo: asiat voi riidellä, mutta ei ihmiset, Guday summaa.

Avaimia monimuotoisuuden johtami-seen -korttisarja: www.avaimia.fi

● Teksti ja kuva Anna Eskola


tapetilla tapetilla

Opinnäytetyöstä apua omaan työhön K aupunginhallitus hyväksyi uudet edustusohjeet

9.6.2014. Ohjeet on käsitelty myös kaupungin yh-teistoimintaryhmässä, ja ne tulevat voimaan elokuun alussa. Edustusohjeiden tarkoituksena on selventää,

tarkentaa ja yhtenäistää Vantaan kaupungin henkilöstöä ja luottamushenkilöitä koskevia käytäntöjä ja sääntöjä edusta-misen sekä siihen liittyvien kulujen osalta.

Kaikessa tarjoilussa sekä tilaisuuksien järjestämisessä – niin kaupungin sisäisissä kuin ulkopuolisille järjestettävissä – tulee noudattaa säästäväisyyttä sekä kohtuutta.

Ohjeeseen on koottu keskeisimmät edustamista ja ulko-puolisten tahojen tarjoamien etujen vastaanottamista koske-vat määräykset. Aineistona ohjeiden laatimisessa on käytetty muiden kuntien, valtionvarainministeriön ja Suomen Kunta-

Uudet edustusohjeet kaupungin työntekijöille ja luottamushenkilöille

liiton vastaavia ohjeita.Ohjetta sovelletaan niin viranhaltijoihin, työntekijöihin

kuin luottamushenkilöihin, jollei ohjeessa nimenomaisesti ole toisin mainittu.

Sisältö jakautuu kolmeen osioon: kaupungin sisäiseen ja ulkoiseen edustamiseen, luottokortin käyttämiseen mak-suvälineenä sekä ulkopuolisten tarjoamien etujen ja tarjoi-lujen vastaanottamiseen. Koulutus- ja matkustusohjeet ovat edelleen olemassa. Merkkipäiväohjeita ollaan uudistamassa.

Edustusohjeet olisi hyvä käydä läpi työpaikkakokouk-sissa. Ohjeet ja diakooste niistä ovat Avaimessa: Palvelut > Lomakkeet ja ohjeet > Säännöt ja määräykset > Edustusohjeet

● Teksti Hanna Ormio

Vantaa.fi-sivuilla on linkki, josta pääset uuteen palveluun: säh-köiseen terveystarkastukseen ja siihen liittyvään monipuoliseen

valmennusohjelmaan. Palvelusta saat tie-toa ja käytännön neuvoja, joiden avulla voit kohentaa terveyttäsi. Palvelu on sekä henkilökunnan että kuntalaisten käytössä.

Palvelusta näet myös, miten elämän-tapasi vaikuttavat arvioituun elinikääsi ja riskiisi sairastua elinikää lyhentäviin ja elä-mänlaatua heikentäviin sairauksiin. Pienil-läkin muutoksilla voi olla yllättävän iso vai-kutus. Palvelussa voi pyöritellä ja kokeilla erilaisia elämäntapojen muutoslukuja ja samalla testata, miten muutokset vaikutta-vat esimerkiksi elinikäsi odotteeseen.

Sähköisen terveystarkastuksen käyt-täjäksi rekisteröidytään luomalla henkilö-kohtaiset tunnukset. Ohjelma kysyy muun muassa ikää, painoa sekä yleisiä tervey-den tunnuslukuja kuten kolesteroliarvoja ja verenpainetta. Lisäksi ohjelma kartoit-taa kysymyksin esimerkiksi ruokavaliota, liikuntatottumuksia sekä stressin määrää.

Tulosten perusteella saat käyttöösi ra-

portin, joka yleistajuisesti kuvaa terveysti-lannettasi ja osoittaa, missä menee hyvin ja missä taas on parantamisen varaa. Vasta-uksia muuttamalla saat myös näkökulmaa siitä, miten muutokset keskimäärin vaikut-taisivat terveydentilaan ja elinikäarvioon.

Sähköinen valmentaja muutoksen tukenaTerveystarkastuksen pohjalta voit valita käyttöösi 8–12 viikkoa kestäviä terveys-valmennuksia, vaikkapa tupakoinnin lo-pettamiseksi, painon pudottamiseksi tai stressin hallintaan.

Valmennuksen aikana kirjaat itse seu-rantatietoja järjestelmään ja sähköinen valmentajasi lähettää sinulle viikoittain sähköpostitse ohjeita ja kannustusta. Val-mennusohjelmista saa tarvittaessa tukea myös pitkäaikaissairauden omahoidon kannalta tarpeellisiin elintapojen muu-toksiin.

Parhaiten muutokset onnistuvat, kun toteutat muutosta vähitellen niin, että uu-distuneet tottumukset jäävät osaksi arkista elämääsi. Pitkäjänteinen omasta tervey-

destä huolehtiminen on parasta ennalta-ehkäisevää terveydenhoitoa.

Sähköinen terveystarkastus ja val-mennus ovat Duodecimin tuottamia, tutki-mustuloksiin perustuvia palveluita, joiden käyttöön kunnat tai yritykset voivat sitou-tua. Rekisteröityneiden käyttäjien tunnis-tetietoja käytetään ainoastaan valmen-nusviestien ja palautteen lähettämiseen. Valmennuksen voi päättää milloin tahansa.

Palvelu on esillä vantaa.fi-sivuilla, mut-ta sen laajempi markkinointi alkaa syksyl-lä, kun terveydenhuollon henkilöstö on perehtynyt palveluun ja pystyy hyödyntä-mään sitä osana potilastyötä.

Palvelun voi ottaa käyttöön rekisteröi-tymällä www.vantaa.fi/omahoito -sivulta.

● Teksti Vappu Vienamo

Uusi nettipalvelu avuksi oman terveytesi hoitoon

hankki minulle tarvittavat tut-kimusaineistot ja auttoi muu-tenkin materiaalien hankkimi-sessa, kehuu Utriainen.

Opinnäytetyöstä on ollut oikeasti myös hyötyä työelämässä.– Tänä syksynä on työni esit-telytilaisuus, ja olen jo ehtinyt opastaa työtovereitani tähän asiaan liittyen. Selkeästi olen huomannut, että suullista opastusta tarvitaan näissä hoitosuunnitelmissa ja kirjaa-misessa. Samalla olen itsekin hyötynyt, kun olen joutunut nyt jälkikäteen miettimään näitä asioita muita opastaes-sa, miettii Utriainen.

Hänen mielestään on ol-lut hienoa, että opinnäytetyö ei ole vain päätynyt kirjahyllyyn pölyttymään, vaan että siitä on myös käytännön hyötyä päi-vittäisessä työssä.


Riitta Utriainen valmistui sairaanhoitajaksi.

Monille opiskelijoil-le opinnäytetyö on pakollinen paha valmistumisen ja

työelämään siirtymisen tiellä. Opinnäytetyöstä voisi kuitenkin olla hyötyä myös työelämässä. Näin kävi Riitta Utriaiselle, joka valmistui tänä vuonna Ammat-tikorkeakoulu Laureasta sai-raanhoitajaksi.

Jo pitkään kaupungilla töissä olleena, hän halusi teh-dä työnsä nimenomaan omal-le työpaikalleen, jotta siitä olisi hyötyä myös myöhemmin työ-elämässä.

– Kävin kysymässä aihetta ylihoitaja Tuula Lahdelta, joka antoi sitten aiheeksi hiljaisen raportoinnin kirjaamisen, joka on aika uusi juttu täällä Vantaalla.

Utriaisen opinnäytetyön tekeminen sujui jouhevasti. Opintoja töiden ohessa suorittanut Utriainen kävi kahtena päivä-nä viikossa koulussa ja teki työnsä valmiik-si puolentoista vuoden aikana. Hän kehuu kovasti tukea, jota sai työn suorittamiseen

niin koulun kuin työpaikankin osalta.– Työpaikalta osoitettu opinnäytetyön

ohjaajani lähti pian työni alettua muihin töihin, mutta minulle osoitettiin nopeasti uusi ohjaaja. Olen myös saanut ohjaajiltani hienosti tukea ja apua aina tarvittaessa. Ohjaajani Irmeli Österman muun muassa

Oppilaitosyhteistyö hyödyttää myös kuntatyönantajaa

Y lihoitaja Tuula Lahden mukaan oppilaitosyh-teistyöllä saaduista opinnäytetöistä on ollut paljon hyötyä strategisesti tärkeiden aihealuei-den tutkimuksessa.

– Pyrimme kohdentamaan tutkimusta meille tär-keille aihealueille ja haemme myös kehittämishankkeille näyttöä tutkimusten kautta, hän kertoo.

– Ammattikorkeakouluissa tehdään mieluusti työ-elämälähtöisiä tutkimuksia joten niitä olemme voineet ehdottaa ja niihin yleensä saadaan hyvin opiskelijat tart-

tumaan. Opettajien kanssa käymme sitten tarkentavaa keskustelua muun muassa tutkimusalueen rajaamisesta, kertoo Lahti yhteistyöstä oppilaitosten kanssa.

– Tutkimukset eivät jää mappeihin makaamaan, sillä kaupungin hoiva-asumisen palveluilla on ohjeistukset tu-losten hyödyntämiselle toiminnan kehittämisessä, Lahti summaa.

● Teksti Mirjami Kivirinta


tapetilla tapetilla

Työtehtävien ja prosessien muutos on nykyään arkipäivää yhä useammalla työpaikalla. Myös Vantaan kaupungilla muutoksen tuulet puhaltavat monissa työyhteisöissä. Sosiaali- ja terveyden-huollon toimialan aikuissosiaalityön yksikkö on elävä esimerkki siitä, kuinka muutokset voivat olla joskus hyvin mittaviakin, mutta niistä pystyy selviytymään entistä toimivampana työyhteisönä.

lokseen, että myös toiminnan rakenteet kaipaavat muutosta. Muutoksen seurauk-sena toimistojen määrää vähennettiin ja eriytettiin aikuissosiaalityö normitetun toi-meentulotuen, nuorten ja aikuisten so-siaalityön linjoihin. Muutos ei vielä lopu kuitenkaan tähän.

– Vaikka tehtävärakennemuutos on projektina jo loppunut, emme jää odot-tamaan, koska seuraava muutostarve il-menee. Pyrimme jatkuvasti kehittämään toimintojamme ja kehittämään asiakas-palvelua parhaaksi mahdolliseksi, Hakuli-nen muistuttaa.

Aina muutokset eivät kuitenkaan ole olleet helppoja henkilökunnalle. Aikuis-sosiaalityössä on ollut päällekkäin myös muita muutosprosesseja liittyen esimer-kiksi sähköiseen asiointiin. On siis ihan oletettavaakin, että jonkinlaista muutos-vastarintaa esiintyy.

– Joskus on ollut niitä hetkiä, että on kuulunut henkilökunnasta huokauksia, että ”taasko” ja ”vieläkö”. Olen kuitenkin erittäin tyytyväinen, että meidän henki-lökuntamme on ollut niin sitkeää ja heillä on ollut selkärankaa. Suhteellisen hyvin olemme kuitenkin onnistuneet näissä monissa kehittämisprojekteissa, summaa Hakulinen.


Aikuissosiaalityötäkehittämässä

Aikuissosiaalityön yksikössä ha-vahduttiin siihen, että työn te-keminen vanhan mallin mukaan ei enää toiminutkaan niin kuin

pitäisi. Kasvaneet asiakasmäärät aiheutti-vat sen, että sosiaalityöntekijät ja -neuvo-jat tunsivat itsensä ylikuormitetuiksi. Ha-

vaittiin myös, että työyhteisössä oli runsaasti vaihtuvuutta.

– Itse pidän sitä huonon työ-paikan merkkinä ja myös merk-kinä siitä, että jotain piti alkaa tehdä toisin, muistelee mennyttä aikaa sosiaalityön esimies Teija Hakulinen. Muutostarpeen tul-tua ilmi käynnistettiin mittavat kartoitustyöt, jossa käytiin läpi työntekijöiden koulutus ja osaa-mispotentiaali. Samalla kysyttiin henkilökunnalta ja asiakkailta it-seltään, millaisesta palvelusta olisi parhaiten apua asiakkaiden on-

gelmia ratkottaessa.Uudet tehtävänkuvat räätälöitiin vuo-

den 2012 aikana ja vuosi 2013 oli pilotti-vuosi, jolloin uusia tehtävänkuvia kokeil-tiin käytännössä. Samalla testattiin myös erilaisia tapoja järjestää sosiaalipalvelui-ta. Pilottivuoden aikana tultiin siihen tu-

Teija Hakulinen.

Suurten muutosten kautta voittoon

Nana Rissanen ja Kati Tervo ovat suhteellisen tuore työpari aikuissosiaalityön Koivukylän yksikössä. Heille muutokset ovat aiheuttaneet paljon hyvää, mutta joustamiskykyäkin on tarvittu.

– Alussa tuntui hölmöltä kun oli tottunut tekemään tiettyjä asioita ja sitten ei enää saanut-kaan tehdä niitä, muistelee kuusi vuotta Vantaalla töissä ollut Rissanen. Hän on kuitenkin ollut

erityisen tyytyväinen virkansa vakinaistamiseen. Myös alun muutosmyllerryksen jälkeen työtehtävät ovat sel-kiytyneet ja yhteistyö toimii hienosti työpari Kati Tervon kanssa.

– Nyt on ollut selkeästi enemmän aikaa varsinaiselle sosiaalityölle, kun paperityön määrä on vähentynyt, mo-lemmat toteavat.

Tie nykytilanteeseen ei kuitenkaan ole ollut helppo. Muutoksia on ollut molempien mielestä liikaa, joten työ-hyvinvointi ei aina ole ollut parasta mahdollista.

– Muutokset ovat kuitenkin olleet hyvä ja suunta on oikea, summaa Tervo.


Jokainen meistä on joskus ollut tilanteessa, jossa töitä on liikaa eikä kaikkea ehdi tehdä. Monet ovat myös törmänneet siihen, kun omaan työhön kaipaisi edes jotain uutta. Mutta olisiko mahdollista samalla sekä puuttua näihin kysymyksiin että parantaa kuntalaisille tarjottavan palvelun laatua?

Me kuntalaispalveluissa us-komme, että tämä on mah-dollista. Viime vuoden mar-raskuussa puhelinpalvelut ja

yhteispalvelu yhdistettiin saman esimie-hen alle, samalla osa puhelinneuvonnasta siirtyi yhteispalvelusta puhelinpalveluihin.

– Näin yhteispalvelun henkilökunnal-le jää enemmän aikaa kasvokkain tapahtu-vaan neuvontaan, puhelinpalvelujen väki sai mahdollisuuden monipuolisempaan työhön. Samalla palvelun laatu paranee, kun kuntalaisten puheluihin pystytään vastaamaan nopeammin, palvelupäällik-kö Tiina Hörkkö iloitsee.

Puhelinneuvonnanuudet tuulet

Puhelun kesto 0:02:03Mutta toimiiko uusi puhelinneuvonta käy-tännössä? Päätän testata asiaa ja yritän löytää kaupungin nettisivuilta jotain riittä-vän epäselvää, että kuntalaisen asemassa joutuisin soittelemaan perään. Bingo! Hil-jattain vanhentunut hinnasto!

Soitto yhteispalvelun tuttuun nume-roon tarjoaa minulle kolme vaihtoehtoa. Koska kaipaan yleisneuvontaa, valitsen

puhelimen numeronäppäimistöstä kol-mosen. Vaikka soitin lounasaikaan, puhe-luun vastataan nopeasti. Selitän lyhyesti ongelmani. Vastapuoli ei ryhdy arpomaan, onko hinnasto edelleen sama kuin kaksi viikkoa sitten, vaan näppärästi yhdistää puheluni oikeaan toimistoon, josta voin tiedustella asiaa suoraan.

● Teksti Anna Eskola

Kati Tervo ja Nana Rissanen.


tapetilla tapetilla

V aikka pääkaupunkiseudun työ-matkat taitetaan yhä useam-min polkupyörällä, kävellen tai julkista liikennettä hyödyntä-

en, valitsee moni omalla autollaan yksin matkaamisen. Tämä on sinänsä kummal-lista, sillä muita kulkemisvaihtoehtoja hyö-dyntäessään voisi säästää selviä euroja. Mikäli julkisten kulkuneuvojen tai oman ruismoottorin käyttö työmatkailussa ei ole mahdollista, voisi valita kimppakyydin tai liittyä yhteisautokäyttöpiiriin.

Hanki kyyti netistäKimppakyytiringin voi pistää pystyyn työkavereidensa tai vaikkapa naapurei-densa kanssa. Kun jo-kaisessa autossa kaik-ki paikat ovat täynnä tai edes muutama niistä varattuina, vä-henee liikenne ja sen ilmastolle aiheuttama kuormitus. Internetin ja fa-cebookin kautta löytyy kimp-pakyytipalveluita, joita voi hyödyntää niin lyhyillä työmatkoilla kuin pidemmillä reissuilla.

Netissä kimppakyytipalveluita tarjo-avat muun muassa GreenRiders, Kimppa.net, Kyyydit.net ja Kimppakyyti.com. Li-säksi facebookissa on omia kimppakyy-tiryhmiä, joiden kautta voi työmatkan-sa taittaa edullisesti. ”Facesta” löytyykin kyytejä ja kyytiläisiä moneen lähtöön ja tarpeeseen: esimerkiksi kissanäyttelyissä kulkevilla on oma kimppakyytiryhmänsä.

YhteiskäyttöautopiiriEdullisia ja ekologisempia tapoja kulkea työ- ja muita matkoja kuin yksin autoillen,

on kehitetty monenlaisia, eikä kimppa-kyyti suinkaan ole niistä ainoa.

Mitä jos liittyisikin yhteiskäyt-töautopiiriin?

Toisilleen tutut tai tuntemattomat henkilöt voivat perustaa piirin, jos-sa ”hurruutellaan” yhdel-

lä tai useammalla yhteis-käytössä olevalla autolla.

Tällainen rinki voisi helposti muodostua esimerkiksi työka-

vereista, naapureista tai sellaisen voisi perustaa kaveriporukalla.

Yksityinen ihminen voi antaa oman autonsa yhteiskäyttöön ulkopuolisille

Meri-Maija Näykki järjestää Tsemppi-messuilla mahdollisuuden kokeilla sirkuksen tekemistä.

Meri-Maija Näykki on teatteri-ilmaisun ohjaajaopiskelija, joka opettaa ryhmille sirkusta ja improvisaatiota. Täksi kesäksi hän ohjasi Tampereelle Koukkuniemen vanhain-kotiin kesäteatteriesityksen, johon on kerätty aineksia

vanhainkodin asukkailta. Tsemppi-messuilla hän rohkaisee kaupun-gin työntekijöitä heittäytymään uuteen ja kokeilemaan liikunnallisia lajeja, joissa tarvitaan myös ajattelua.

”Improvisaatio on itsensä alttiiksi laittamista ja haastamista. Se vaatii tilanteeseen heittäytymistä ja relaamista. Tässä ajassa aikuisen ihmisen toiminnan oletetaan olevan joka tilanteessa tiedostettua ja ennakoitua, mutta improvisaatiossa annetaan suusta tulla sitä mitä on tullakseen. Kukaan ei ole turvassa ja kaikki ovat samanarvoisia. Juuri siksi se sopii myös työyhteisöjen yhteiseksi toiminnaksi. Työ-kaverista voi puhjeta esiin sellaisia puolia ja kykyjä, jotka eivät ole tulleet esiin työroolissa. Improvisaatiossa voi jättää taakse arkimi-nän ja olla vain läsnä ihmisten kanssa, kuitenkin yhteisen tekemisen äärellä.

Sirkus on mahtavaa juuri aikuisten ihmisten kanssa, koska se vaatii kurinalaisuutta ja keskittymistä, mitä pienillä lajin harrasta-jilla ei vielä kaikkiin temppuihin riitä. Uuden oppiminen ja kokeilu kuuluu pienten lasten elämään, mutta tässä lajissa aikuisetkin voivat onnistua tekemään täysin uusia juttuja. Akrobatian ja ihmispyrami-dien kokeilemiseen riittää, että pääsee kyykkyyn.”

Tsemppi-messuilla järjestettäviin neljän impron ja neljän sirkuk-sen työpajaan mahtuu kuhunkin 20 kokeilijaa.


Vantaan kaupungin työn-

tekijät voivat tarjota ja löytää kimppakyytejä

Avaimen Kimppakyyti-sivun avulla: Palvelut > Osallis-tuminen > Kirpputori ja

kimppakyyti

Muualla Euroopassa nousussa oleva autoton trendi näkynee meilläkin tulevaisuudessa vähentyvinä autokantoina – työmatkoja ei enää halutakaan

taittaa omassa bilikassa yksin istuen. Jo nyt on tarjolla erilaisia kimppakyyti- ja yhteiskäyttöauto-palveluita, joita hyödyntämällä voi säästää matka- ja autonkäyttökustannuksissa.

myös jonkin järjestelmän kautta – ver-taisyhteiskäyttöautoilu on edullisempaa yksityisautoiluun verrattuna. Rahaa sääs-tyy etenkin silloin, kun ajokilometrejä ker-tyy mittariin vähän (alle 10 000 km/vuosi). Vertaisyhteiskäyttöautoilupalveluita tarjo-avat muun muassa www.kortteliauto.fi ja www.mego.fi.

● Teksti Taina Tervo, IlmastoinfoKuvat HSY / Hannu Bask ja Kai Widell

Ilmastoinfo auttaa kaupunkilaisia pienentämään hiilijalanjälkeään. Ilmastoinfo on osa HSY:tä ja taus-tatahoina ovat Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit sekä HSL Helsingin seudun liiken-ne ja Helsingin Energia (www.ilmastoinfo.fi).

Lähteet:HSL (09.2013): ”Autoile ilman omaa autoa” Taloussanomat (13.6.2012): ”Tukholma-ilmiö Suomeen? Ajokorttia ei kohta tarvita"HS (17.6.2014): ”Tulevaisuuden Helsingissä ei omisteta autoa”

Kimppakyydillä duuniin

Ilmoittautuminen

on alkanuthyvinvointimessuilleTsemppi-

8. lokakuuta 2014 kello 12–18 järjestetään Tsemppi-hyvinvointimessut Töölön kisahallissa,Helsingissä, henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseksi. Tilaisuus on maksuton. Työyhteisöjen kannattaa suunnitella ja toteuttaa osallistuminen messuille työhyvinvointitilaisuutena, niin sanottuna työyhteisön tyhyiltapäivänä.

Osallistujamäärien arvioimiseksi pyydetään messuille tulevia työyhtei-söjä ilmoittautumaan tapahtumaan. Ilmoittautumislinkit löytyvät Avaimes-ta. Ilmoittautuneiden kesken arvotaan elo-, syys- ja lokakuussa vesijuok-suvyö. Voittajien nimet julkaistaan Avaimessa.

Ohjelmassa luentoja, lajikokeiluja ja ohjattuja tuntejaMessuilla on mahdollisuus kokeilla kahdeksaa eri liikuntalajia: asahia, golfia, kahvakuulaa, kuntonyrkkeilyä, miekkailua, sandbellia, tankojump-paa ja tasapainorataa. Ohjatuilla tunneilla puolestaan pääsee puolestaan sisä- tai ulkoliikuntalajien makuun. Lajitarjonnassa on geokätköilyä, lenk-keilyä, joogaa, tanssia sekä energisoivaa tai voimaa ja ryhtiä parantavaa jumppaa. Erikoisempina liikunnallisina lajeina voi osallistua ryhmänä kokeilemaan improvisaatiota tai sirkusta.

www.tsemppihyvinvointimessut.fi ● Teksti Inka Akkanen

”Parasta, että voi relata”


uppsnappat i farten

16 Vautsi | Vantaan kaupungin henkilöstölehti

tapetilla

Sju medlemmar från olika verksamhetsområden funderar på tvåspråkig service i Vanda

Via tvåspråkighets-programmet främjas Vandas tvåspråkighetEtt av stadens strategiska mål år 2012 var att utarbeta ett tvåspråkighetsprogram.

Stadsstyrelsen godkände programmet i början av år 2013 och programmet innehåller olika åtgärds-förslag för att förbättra två-språkig service i staden. Ett av åtgärdsförslagen var att grunda en arbetsgrupp. Det är nu arbetsgruppen som ansvarar för koordinering-en av tvåspråkig service på stadsnivå. Arbetsgruppen grundades tillsvidare och den sammanträder fyra gånger om året.

I höstas började en ny ar-betsgrupp, arbetsgruppen för tvåspråkighetsprogram-met, sin verksamhet i sta-

den. I arbetsgruppen sitter tjänsteinnehavare från alla verksamhetsområden. Arbets-gruppens uppgift är att följa upp programmet. Medlem-marna i gruppen är direktören för kommuninvånarservicen Iiris Lehtonen (ordf., konsas), förvaltningsdirektören Hanna Ormio (kajo), informations-chefen Päivi Rainio (kajo), utvecklingschefen Heli Bäck-mand (soster), fastighetsdirek-tören Pasi Salo (mato), direk-tören för det svenskspråkiga resultatområdet Berndt-Jo-han Lindström (sito, bildningsväsendet) och områdeskoordinatorn Pilvi Kallio-maa (sekr., konsas).

Vad håller arbetsgruppen på med?Aktuella teman på nationell nivå som arbetsgruppen hittills har behandlat är Kommunförbundets projekt Svenska i metropolen, vars uppdrag har varit att formulera en förvaltningsmodell för att trygga, koordinera och utveckla kommu-nal service på svenska i metropolområ-det, och nationalspråksstrategin.

Aktuella teman inom staden har varit förnyandet av stadens webbsidor, upp-handlingsinstruktionen, närdemokrati-modellen och livskraftsprogrammet.

Arbetsgruppen har kommit överens om att i staden ska finnas en instruktion för anskaffning av tvåspråkiga skyltar och att Vandaguiden ges ut årligen vars kost-nader täcks med annonsintäckter.

Arbetsgruppens arbete fortsätter och nästa möte hålls 2.9.

● Text Pilvi KalliomaaBild Merete Ikäheimo

Mer information om arbetsgruppen hit-tas på Avain: Palvelut > Tiedonhallinta > Yhteiset hankkeet, projektit ja suunni-telmat

Tvåspråkighetsprogrammet hittas på webben: vanda.fi/delta_och_paverka

Arbetsgruppens PM hittas i ASTA: ären-denummer 4160/00.02.05/2013Några av arbetsgruppens uppgifter: föl-jer upp hur språkservicen utvecklas och informerar aktuella parter om brister som uppdagas och ger förslag.

kylilläVantaalla on yhteensä yli 100 000 työpaikkaa, joista noin 10 prosenttia Vantaan kaupungilla. Kesäisin kaupunki on myös merkittävä nuorten työllistäjä. Touko–kesäkuussa erilaisissa tehtävissä aloitti 450 kesätyöntekijää, jotka valittiin yli 10 000 hakijan joukosta.

Kysyimme

Miten tulit hakeneeksi kaupungille?

Miltä työ on maistunut?

Mitä odotat kesätyöltä?

Mihin käytät palkkarahat?

Ilona Karppanen 21 v, nuorisotyön harjoittelija, sito

Törmäsin mol.fi:ssä kiinnostavalta kuulostavaan työpaikkaan. Opiskelen teatteri-ilmaisua, joten tämä on tavallaan oman alan työpaikka.

Töitä on ollut hyvin alusta asti, mikä on todella mukavaa.

Toivon, että pääsen kehittämään taitojani ja näyttämään työnantajalle, mihin kaikkeen pystyn.

Laitan palkat säästöön seuraavaksi lukuvuodeksi.

Rosanna Huotari 20 v, toimistoharjoittelija, mato

Opiskelen geomatiikkaa, joten mol.fi:n ilmoitus kesätyöstä maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialalla herätti kiinnostuksen.

Työ on ollut mukavan itsenäistä. Ei ole tarvinnut istuskella toimettomana.

Odotan pääseväni näkemään mahdollisimman laajasti oman alan työkenttää.

Osa menee säästöön, mutta kyllä loppukesäksi on matkakin suunnitteilla.

Sami Lievonen 17 v, viestinnän harjoittelija, kajo

Kuulin työpaikasta kaupungin työntekijältä. Hain viestinnän lisäksi myös muita paikkoja.

Töissä on ollut kivaa ja olen päässyt käyttämään taitojani.

Haluan oppia ammattilaisilta lisää valokuvauksesta ja kehittää itseäni siinä entistä paremmaksi.

Laitan palkkarahat säästöön.

Oskari Eklund 20v, taloushallinnon harjoittelija, soster

Näin ilmoituksen kaupungin nettisivuilla.

Työ on ollut mielekästä, koska opiskelen kauppakorkeakoulussa. Olen päässyt käyttämään taitojani ja toisaalta oppinut paljon uutta.

Tärkeintä on saada oman alan työkokemusta.

Suurin osa menee säästöön, mutta osa myös matkustamiseen.

● Teksti ja kuvat Meri Hämäläinen

Kyselimme

På bilden endera skrivfel, idrotspark = idrottspark, eller uimahalli enspråkigt.


virkistys

Jo kahdenkymmenen minuutin is-tumisen jälkeen ihmisen verenkier-to hiipuu, vaikka aivotyö jatkuisi ja verentarve säilyisi. Yli kuusi tuntia

istumista päivässä on terveysriski. Siksi is-tumistyössä on pidettävä taukoja, joiden aikana taukoliikunta aktivoi elimistöä. Tau-koliikunta voi olla vain minuutin pulssia nostattavaa reipasta käsien, jalkojen ja selän liikettä. Erillisiä vastuksia, eli paino-ja tai muita välineitä ei tarvita. Tärkeintä on saada verenkierto lihaksissa ja aivoissa vauhtiin.

Tietokoneen äärellä tehtävä työ jat-kuu päivästä toiseen samanlaisena, pa-himmillaan hankalassa mutta totutussa työasennossa, jossa lihasten jännitys kas-vaa. Lihasjännitys aiheuttaa jatkuessaan tuttuja oireita: päänsärkyä, lihasten kipey-tymistä ja jäykkyyttä.

Tärkeintä on näytön, hiiren ja työ-tuolin oikeat paikat ja asennot. Alaselkä ei taivu notkolle, kun selkänojan alaosa antaa tuen. Oikea takapuolen paikka on istuinosan perällä, selkä nojaan tuettuna. Vartalo pysyy pystylinjassa, eikä silloin ylä-selkä tai kaula taivu eteenpäin ja aiheuta ylimääräistä pään kannattelua.

Hiiren oikea paikka on heti näp-päimistön oikealla puolella. Hiirimaton reunan voi työntää osittain näppäimistön alle, niin hiiri pysyy lähellä. Mitä kauem-mas vartalosta kättä täytyy ulottaa hiiren ohjailemiseksi, sitä enemmän hartian li-hakset jännittyvät.

Pään asento on hyvä ja katse oikeal-

Istuminen on terveysriski, toimistotyö vie rapakuntoon ja paikallaanolo hyydyttää vireyden. Kukapa ei nykypäivänä tiedostaisi istumisen vaarallisuutta? Kun kuitenkin lähes jokaisessa ammatissa tehdään työtä päätteen äärellä, on opeteltava keinot terveelliseen toimistotyöhön.

la korkeudella, kun tietokoneen näytön yläreuna on 10 senttiä katseen horison-tin alapuolella. Silloin niskan ei tarvitse kannatella leukaa liian ylhäällä. Yläluomet saavat olla hieman suljettuina, jolloin ne kosteuttavat silmää.

Ihmistä ei ole luotu istumaan. Pit-kä paikoillaanolo heikentää normaalia verenkiertoa. Parhaassa työvireessä ole-

vat suomalaiset muodostavat vasta toi-sen tai kolmannen sukupolven, joka on pysähtynyt viettämään suurimaan osan valveillaoloajastaan paikoillaan ja istuen. Jokainen toimistoyötä tekevä pystyy pit-kälti itse vaikuttamaan työasentoonsa ja sitä kautta fyysiseen hyvinvointiin työssä. Oman työtuolin säätömekanismit ovat kä-den ulottuvilla.

vetreyttää lihakset ja ajattelun

TaukojumppaArtikkelia varten kuunneltiin Vantaan

Työterveys liikelaitoksen fysioterapeutin Tina Mennanderin tietoiskua toimistotyön ergonomiasta. Toukokuun tietoisku oli yksi osa Vantaan kaupungin henkilöstölle järjes-tettävästä ergonomialuentosarjasta.

Ergonomia-sarjan luennot Vantaan kaupungin henkilöstölle jatkuvat elokuussa.


Säädä työpisteesi• käytä työtuolin keinumekanismia. Pieni liike ja asennon muutos pitkin

työpäivää aktivoi syviä lihaksia ja keventää selkärangan välilevyjen kuor-mitusta.

• säädä työtuolin istuinsyvyyttä. Verenkierto jaloissa paranee, kun takareisi on irti työtuolista kämmenen levyiseltä matkalta ennen polvitaivetta.

• työpöydän jalat on oikein säädetty, kun jalat ylettyvät tukevasti maahan ja pöytälevy on työtuolilla istuttaessa navan korkeudella.

• kannettavalla työtään tekevä tarvitsee erillisen näytön. Pelkkä kannet-tavan näyttö jää usein liian matalalle, jolloin niska ja yläselkä taipuvat eteen.

• kokeile eri apuvälineitä ja hyödynnä työpaikalla käyttämättöminä olevia tuoleja, hiiritukia. Mikä lojuu yhdellä jouten, voi antaa avun toiselle.

• nouse kävelemään 30 minuutin välein. Älä lähetä naapurihuoneeseen sähköpostia, vaan kävele juttelemaan työkaverillesi.

• hyvä vapaa-ajan liikunta on sellaista, joka toimii vastapainona työlle.

• kuuntele kehoasi ja voimavarojasi ja toteuta erilaisia liikuntaviikkoja. Kävely lähikauppaan voi riittää päivänä, jolloin työ vie mehut.

Aivotoiminta aktiiviseksi minuutissa• Nouse seisomaan ja tarkista että ympärilläsi on

vapaata tilaa.

• Iske ilmaan kahteenkymmeneen laskien rivakoita nyrkkeilyn suoria iskuja: vasen, oikea, vasen.

virkistys


ÄäniergonomiaTietoutta ääniergonomiasta ja harjoituksiaAika: 29. syyskuuta klo 14.30–16.00Paikka: Myyrmäki, terveyskeskuksen auditorioVetäjä: työfysioterapeutti Maija Hakonen, Diacor

SiirtoergonomiaSiirrä ja nosta turvallisestiAika: 7. lokakuuta klo 14.30–16.00Paikka: Tikkurila, Kaupungintalo, ValtuustosaliVetäjä: työfysioterapeutti Jouko Laine, Vantaan Työterveys liikelaitos

Toimistotyön ergonomiaTavoitteena hyvä toimistoergonomia. Miten istut? Miten seisot? Muistatko tauottaa työtäsi ja miten säädät työpisteesi?Aika: 25. lokakuuta klo 14.30–16.00Paikka: Myyrmäki, terveyskeskuksen auditorioVetäjä: työfysioterapeutti Tina Mennander, Vantaan Työterveys liikelaitos

Työyhteisöjen, joilla on tarvetta työergonomian kehittämiseen, kannattaa sopia yhdessä, kuka työpaikalta osallistuu luennolle ja jakaa tilaisuuden annin koko työyhteisön hyödyksi. Luentojen materiaalit löytyvät Avaimesta.

Syksyn ergonomialuennot

Työelämässä sattuu ja tapahtuu

Lämpimässä kesäsäässä tai raikkaas-sa syyssäässä pyöräily töihin antaa mukavan startin työpäivään. Työ-matkapyöräily on hyvää hyötylii-

kuntaa ja samalla tulee nautittua raitista ilmaa. Pyöräily onkin loistava tapa lisätä omaa hyvinvointiaan. Samalla myös luon-to kiittää ekologisesta liikkumismuodosta.

Pyöräilyssä, kuten muussakin liikku-misessa, tulee tietenkin huolehtia turvalli-suudesta. Huollettu kulkuväline on turval-linen ja ennen polkupyörän käyttöönottoa onkin syytä tarkistaa sen kunto. Sekä pol-kupyörällä että pyöräilijällä on syytä olla asianmukaiset ja säähän sopivat varusteet.

Pyöräilijällä kypärä ja erityisesti syksyn pi-meydessä polkupyörän lamppu ovat eh-dottomia varusteita. Heijastinliivi parantaa pyöräilijän näkyvyyttä, ja näkyvyys muille liikenteessä liikkuville on oleellinen osa turvallista pyöräilyä. Liukkaalla kelillä pol-kupyörän nastarenkaat ovat suositeltavat ja ne lisäävät myös ajomukavuutta.

Tärkeintä turvallisessa liikkumisessa niin polkupyörällä kuin muillakin kulku-välineillä on liikennesääntöjen noudat-taminen ja muiden liikenteessä kulkevi-en huomioiminen. Myös pyöräilijän on noudatettava liikennesääntöjä ja ajettava siellä missä kuuluu. Pyöräilyturvallisuu-

den kannalta on oleellista miten autoilijat suhtautuvat pyöräilijöihin. Auton ja pyö-rän yhteentörmäyksellä on kohtalokkaat seuraukset.

Polkupyöräilijän käyttämä turvavä-line, kypärä, voi lieventää onnettomuu-den seurauksia mutta onnettomuuksien määrään sillä ei ole vaikutusta. Mikään turvaväline ei vähennä muiden liiken-teessä liikkuvien huomioimisen tärkeyt-tä. Turvallisuus on kiinni asenteista, myös liikenteessä.

● Kaisa Paajanen, työhyvinvointiasiantuntija

Turvallista työmatkapyöräilyä


virkistys

Tasapainoinen elämä, johon kuuluu sopivassa suhteessa lepoa ja vapaa-aikaa, auttaa jaksamaan työssä. Vantaan kaupunki tukee työntekijöitään hyvinvoinnista huolehtimisessa ja tarjoaa etuja harrastuksen aloittamiseksi.

V antaan kaupunki tarjoaa hen-kilöstölleen etuja liikuntaan, kulttuuriin ja muuhun hyvin-vointia edistävään toimintaan osallistumiseksi. Kaupungin

henkilökunnalle on varattuna kiintiömäärä

alennushintaisia paik-koja Vantaan aikuis-opiston ja kaupungin liikuntatoimen ohja-

tuille liikuntatunneille.Kaupungin henki-

lökunta saa myös alennusta useasta vantaalaisesta liikuntakeskukses-ta, ja maksut kaupungin omiin kunto-saleihin ovat edullisia. Lisäksi kaupunki myöntää rahallista tukea työyhteisöjen hyvinvointia edistävään toimintaan, joka tapahtuu vapaa-ajalla.

Aikuisopiston liikuntatarjontaVantaan henkilöstölle on varattu aikuis-opiston ryhmistä kiintiöpaikkoja, joihin osallistuvat maksavat osallistumismak-susta normaalia edullisemman hin-nan. Itse maksettava osuus on pääsääntöisesti 30–50 euroa/kausi lajista riippuen.

Syksyn toiminnan osalta ilmoittautuminen liikunta-, terveys- ja hyvinvointiryhmiin on 20.8. kello 13–15. Vantaan kaupungin työntekijöiden ilmoittautuminen tapahtuu

puhelimitse numeroon 09 8392 4342 tai opistotalolla (Lummetie 5) tai Myyringis-sä (Liesitori 1).

Varsinaisen ilmoittautumispäivän jälkeen ilmoittautuminen jatkuu sähkö-postilla ja puhelimitse liikunta-aineiden opintosihteerille. Opintosihteeri vastaa numerossa 09 8392 3244 arkipäivisin kel-lo 12–14 ja sähköpostilla [email protected].

Ilmoittautumisen voi perua ilmai-seksi viimeistään seitsemän päivää en-nen kurssin alkamista.

Liikuntapalveluiden ryhmäliikuntaKaupungin liikuntapalveluiden ryhmiin on varattu kau-pungin henkilöstöl-le kiintiöpaikkoja, joissa kurssimaksu on normaalia pie-nempi. Osallistujan maksettavaksi jäävän kurssimaksun osuus on 30 euroa/jumppa/kausi.

Ilmoittautuminen henkilöstölle suunnattuihin ryhmiin tapahtuu maa-nantaina 11. ja 12. elokuuta kello 9–12 ja kello 13–16 ainoastaan puhelimitse 09 8392 4601. Ilmoittautuminen kiintiö- paikoille on mahdollista myös ohjaus-kauden aikana 1. syyskuuta alkaen, mikäli paikkoja on vielä vapaana.

Varauksen voi peruuttaa maksutta ennen toista kokoontumiskertaa puhe-

limitse virka-aikana numeroon 09 8392 4601 tai 09 8392 9479 tai sähköpostilla osoitteeseen [email protected].

KuntokeskuksetKaupungin henkilöstö saa alennusta seuraavista kun-

tokeskuksista Vantaalla: Elixia,

Forever, Vida, Let´s Go Cen-ter ja Finnbody (syksystä alkaen).

Henkilöstölle on alennetut hinnat seuraaviin kaupungin omiin kuntokeskuksiin: Koivukylän vanhusten-keskuksen kuntosali, Myyrmäen uima-hallin kuntosali, Hakunilan uimahallin kuntosali ja Hakunilan terveysaseman seniorikuntosali.

Liikunnan tukirahaKaupunki myöntää hyvinvoinnin tukira-haa suunnitelmalliseen terveyttä ja hy-vinvointia edistävään ryhmätoimintaan,

jolla tuetaan vapaa-ajan liikun-nan ja hyvinvointia tukevan

toiminnan käynnistä-mistä ja aloittamista.

Tukea voivat hakea työyhteisöt ja liikuntakerhot. Lii-

kuntakerhojen osalta toiminnan tulee olla avointa

ja siitä tulee tiedottaa koko henkilös-tölle. Tukea myönnetään maksimissaan 50 prosenttia tukeen hyväksyttävissä olevista kuluista.

Hyvinvointia edistävä toiminta voi liittyä esimerkiksi arkiliikunnan hyödyn-tämiseen tai tehostamiseen, terveys- ja kuntoliikuntaan, painonhallintaan, hy-vän unen edistämiseen, ravitsemuksen parantamiseen, henkisen hyvinvoinnin ja jaksamisen edistämiseen, ohjaus- ja neuvontapalveluiden ostamiseen.

Syksyn toiminnan osalta tukea on haettava 30. elokuuta mennessä. Haku-lomake löytyy Avaimesta.

● Teksti Inka AkkanenKuva Sami LievonenPiirrokset Alina Tirkkonen


virkistys

Arki ja harrastukset palaavat elokuussa

– aloita kaupungin tukema liikuntaharrastus


virkistys virkistys

PUMPPump on klassikkotunti sinulle, joka haluat kehittää lihaskuntoasi. Harjoitteet suoritetaan tuntia varten suunnitelluilla levytangoilla. Ei askelsarjoja, sopii myös miehille. Kesto 55 min.

20/20/20Tunti, joka koostuu n. 20 min askelluk-sesta lattialla/n. 20 min askelluksesta step-laudalla/n. 20 min lihaskunto-osuu-desta. Tunti on tarkoitettu sinulle, joka haluat ottaa kaiken tehon irti harjoitte-lusta. Tunti sisältää hyppyjä ja askelsarjo-ja. Kesto 55 min.

(syvä)VenyttelyTunti sisältää venyttelyä erilaisia ve-nyttelytekniikoita käyttäen. Useimmat venytykset ovat pitkäkestoisia. Tunnilla tehdään liikkeet rauhallisesti ja omaa kehoa kuunnellen. Tunneilla ei käytetä jalkineita. Kesto 55 min.

RPVTehokiinteytystä reisien, pakaroiden ja vatsan alueelle. Tunti koostuu helposta alkulämmittelystä, lihaskuntoliikkeistä sekä loppuvenyttelystä. Kesto 55 min.

KehonhuoltoTunti soveltuu kaikille iästä ja liikuntako-kemuksesta riippumatta. Tunti sisältää kehonhallintaa edistäviä liikkeitä ja venyttelyä. Tunnilla tehdään liikkeet rauhallisesti ja omaa kehoa kuunnellen. Kesto 55 min.

PilatesTunti on suunnattu kaikille, jotka ovat käyneet pilates alkeet -tunnilla tai joilla on aiempaa kokemusta pilates-harjoittelusta. Tunnin tavoitteena on lisätä voimaa, kestävyyttä ja liikkuvuutta parantamalla kehon keskustan hallintaa. Liikunta on hypytöntä ja juoksutonta. Kesto 55 min.

Pilates alkeetTunnilla tutustutaan omaan kehoon vahvistamalla keskikehoa, opettelemal-la fysiologisesti oikeaoppisia liikeratoja ja syventämällä hengitystä. Pilates-harjoittelu kehittää voimaa, kestävyyttä, liikkuvuutta, kehonhallintaa ja kehotie-toisuutta. Tunti soveltuu kaikille iästä ja liikuntakokemuksesta riippumatta. Liikunta on hypytöntä ja juoksutonta. Kesto 55 min.

KiinteytysjumppaTehokas ja vauhdikas tunti, joka sisältää reippaan alkulämmittelysarjan, lihaksia kiinteyttävää voimaharjoittelua, ja lop-puvenyttelyt. Tunti voi sisältää hyppyjä ja tunnilla voidaan käyttää painoja tai muita liikuntavälineitä tehostamaan har-joittelua. Kesto 55 min.

KahvakuulaKoko vartalon lihaskuntoa ja liikkuvuutta parantava, erittäin tehokas liikuntamuo-to. Tunti rakentuu lämmittelystä, kahva-kuulaliikkeistä ja loppuvenyttelystä. Sopii hyvin myös miehille. Kesto 45/55 min.

ZumbaZumba on helppo ja hauska tapa kohen-taa kuntoa ja karistaa ylimääräisiä kiloja. Zumbassa yhdistyvät suosituimmat lati-nalaisrytmit sekä tämän hetken kuumim-mat tanssihitit. Helppojen tanssiaske-leiden ja mukaansatempaavan musiikin siivittämänä jokainen pääsee nautti-maan tehokkaasta tunnista ja iloisesta tunnelmasta heti ensimmäisellä kerralla. Kesto 55 min.

Miesten liikuntaOma liikuntaryhmä miehille. Pelejä, li-haskuntoharjoittelua, lihashuoltoa. Kesto 60/90 min.

Vatsa-selkä-pakaraTehokiinteytystä pakaroille ja vatsalle sekä vahvistavia liikkeitä selälle. Tunti koostuu helposta alkulämmittelystä, lihaskuntoliikkeistä ja venyttelystä. Kesto 55 min.

KeppijumppaKeppijumppa on helppoa ja tehokasta perusliikuntaa, ryhtijumppaa joka sopii kaikille. Tunti sisältää koko vartaloa avaavia ja vahvistavia liikkeitä ja kehittää koordinaatioita ja liikkuvuutta. Kesto 55 min.

Niska-selkä-hartiaHelppoa ryhtijumppaa, joka sopii kaikil-le. Tunti sisältää erityisesti niska-selkä-hartiaseudun avaavia ja vahvistavia liikkeitä. Tunneilla voidaan käyttää mm. keppejä, kuminauhoja ja erilaisia painoja tehostamaan harjoitusta. Kesto 55 min.

KuntojumppaKuntojumppatunti on selkeää ja moni-puolista perusjumppaa. Tunti koostuu helposta alkulämmittelyosuudesta, lihaskuntoa vahvistavista liikkeistä ja loppuvenyttelystä. Tunneilla voidaan käyttää mm. kuminauhoja ja erilaisia pai-noja vastuksena. Tunti ei sisällä hyppyjä. Kesto 55 min.

Pilates MixTunti keskittyy kehonhallintaan syvien tukilihasten avulla ja soveltuu kaikille iästä ja liikuntakokemuksesta riippumat-ta. Tunti sisältää PilatesHealth®, Asahi® ja Callanetics-harjoituksia. Tunnin tavoit-teena on lisätä voimaa, kestävyyttä ja liikkuvuutta parantamalla kehon keskus-tan hallintaa. Liikunta on hypytöntä ja juoksutonta. Kesto 55 min.

Keho ja mieli -jumppaKeho ja mieli on rauhallinen lihaskun-totunti, jossa on aineksia pilateksesta, joogasta sekä perinteisistä lihaskunto-tunneista. Tunnin alussa on rauhallinen lämmittelyosuus, jonka jälkeen vahviste-taan heikkoja ja venytetään kireitä lihak-sia. Kaikki liikkeet tehdään rauhallisesti, keskittyen ja omaa kehoa kunnioittaen. Kesto 55 min.

Liikuntapalveluiden liikuntakurssit syksy 2014Liikuntapalveluiden liikuntakurssit syksy 2014

Liikuntakurssien sisältökuvauksetKuntopotkunyrkkeilyKuntopotkunyrkkeilytunnilla opit tur-vallisesti lyöntien lisäksi myös erilaiset potkut. Takuuvarma kunnonkohottaja! Mukaan omat säkki-hanskat. Kesto 55 min.

KuntonyrkkeilyTule iskemään hyvää kuntoa ja mieltä. Kuntonyrkkeily on tehokasta harjoitusta koko keholle, varsinkin niska-hartiaseu-dun lihaksille. Mukaan tarvitset säkki-hanskat. Säkkihanskoja saat mm. urheilu-kaupoista ja netistä. Kesto 55 min.

Liikunta-palveluiden

kurssiaikataulut

s. 24–25

Kuva

Sam

i Lie

vone

n


virkistys virkistys

Liikuntapalveluiden liikuntakurssit syksy 2014Liikuntapalveluiden liikuntakurssit syksy 2014

PAIKKA KURSSI OPETTAJA PÄIVÄ AIKA SYYSKAUSI 2014 KERTAA HINTA €

Tikkurila uimahalli PUMP Iiita Mäkimattila Ma 17–17.55 1.9.–8.12 15 30

Tikkurila uimahalli 20/20/20 Iiita Mäkimattila Ma 18–18.55 1.9.–8.12 15 30

Tikkurilan uimahalli (syvä)venyttely Iiita Mäkimattila Ma 19–19.55 1.9.–8.12 15 30

Helsinge Skola RPV * oma matto

Matilda Nikander Ma 18–18.55 1.9.–8.12 15 30

Koivukylän vanhustenkeskus

Kehonhuolto Eija Lehto Ma 18–18.55 1.9.–8.12 15 30

Jokiniemen koulu Pilates * oma matto

Satu Okkonen Ma 18–18.55 2.9.–9.12 15 30

Jokiniemen koulu Kiinteytysjumppa * oma matto

Satu Okkonen Ma 19–19.55 2.9.–9.12 15 30

Opistotalo Kahvakuula Mirja Hiirikoski Ti 16.15–17.10 2.9.–9.12 15 30

Havukosken koulu Zumba Petra Abu–Raed Ti 19–19.55 2.9.–9.12 15 30

Tikkurilan uimahalli RPV Rauno Toivanen Ti 17–17.55 2.9.–9.12 15 30

Tikkurilan uimahalli Kahvakuula Rauno Toivanen Ti 18–18.55 2.9.–9.12 15 30

Tikkurilan uimahalli Miesten liikunta Rauno Toivanen Ti 19–19.55 2.9.–9.12 15 30

Opistotalo Kuntonyrkkeily * omat säkkihanskat

Nina Mäkinen Ke 19–19.55 10.9.–10.12 14 30

Opistotalo Kuntopotkunyrkkeily * omat säkkihanskat

Nina Mäkinen Ke 20–20.55 10.9.–10.12 14 30

Jokiniemen koulu Kehonhuolto * oma matto

Marita Söderman Ke 19–19.55 10.9.–10.12 14 30

Tikkurilan uimahalli Kuntojumppa Anna Niinimäki Ke 16.30–17.25 3.9.–10.12 15 30

Tikkurila uimahalli Kahvakuula Anna Niinimäki Ke 17.30–18.25 3.9.–10.12 15 30

Hevoshaan koulu Kuntojumppa * oma matto

Rauno Toivanen Ke 18–18.55 3.9.–10.12 15 30

Hevoshaan koulu Miesten liikunta * oma matto

Rauno Toivanen Ke 19–19.55 3.9.–10.12 15 30

Tikkurilan uimahalli Zumba Tiina Hakkarainen To 16.30–17.25 4.9.–11.12 15 30

Tikkurila uimahalli Pilates alkeet Minna Kullström To 17.30–18.25 4.9.–11.12 15 30

Tikkurilan uimahalli Pilates Minna Kullström To 18.30–19.25 4.9.–11.12 15 30

Kulomäen koulu Zumba ohjaaja avoin To 18–18.55 4.9.–11.12 15 30

Kulomäen koulu Vatsa-selkä-pakara * oma matto

ohjaaja avoin To 19–19.55 4.9.–11.12 15 30

Rekolan koulu Keppijumppa * oma matto ja keppi

Mirja Hiirikoski To 18–18.55 4.9.–4.12 14 30

PAIKKA RYHMÄ OPETTAJA PÄIVÄ AIKA SYYSKAUSI 2014 KERTAA HINTA €

Myyrmäen urheilutalo Zumba Marju Hassinen Ma 1.9.–8.12 15 30

Myyrmäen urheilutalo Niska-selkä-hartia Marju Hassinen Ma 18.15–19.10 1.9.–8.12 15 30

Myyrmäen urheilutalo Kuntojumppa Marju Hassinen Ti 17– 17.55 2.9.–9.12 15 30

Pähkinärinne Pilates Mix * oma matto

Minna Häkämies Ti 18–18.55 2.9.–2.12 14 30

Myyrmäen urheilutalo Pilates alkeet Tiina Heino Ti 18–18.55 2.9.–9.12 15 30

Myyrinki Keppijumppa Satu Helppolainen Ke 17–17.55 3.9.–10.12 15 30

Myyrinki Kahvakuula Satu Helppolainen Ke 18–18.55 3.9.–10.12 15 30

Myyrmäen urheilutalo Kiinteytys Eeva Kuusela Ke 17–17.55 3.9.–10.12 15 30

Myyrmäen urheilutalo Zumba Rita Safdi-Laitinen To 17–17.55 4.9.–11.12 15 30

Myyrmäen urheilutalo RPV Inka Mannoja To 18–18.55 4.9.–11.12 15 30

Myyrmäen urheilutalo Keho ja mieli -jumppa Inka Mannoja To 19–19.55 4.9.–11.12 15 30

Kilterin koulu Kuntojumppa * oma matto

Marju Hassinen To 17.15–18.10 5.9.–11.12 15 30

Kilterin koulu Kiinteytysjumppa * oma matto

Marju Hassinen To 18.15–19.10 5.9.–11.12 15 30

LÄNSI-VANTAA

ITÄ-VANTAA

Kaupungin työntekijöillä on mahdollisuus ilmoittautua

henkilökunnalle varatuille kiintiöpaikoille alla oleville

liikuntapalveluiden liikuntakursseille. Kursseja on tarjol-

la eri puolilla Vantaata. Tulevalla kaudella uutustunteina

mm. keho ja mieli -jumppa, (syvä)venyttely sekä niska-

selkä-hartia -jumppa. Kiintiöpaikolle ilmoittautuneiden

kurssimaksu on 30 euroa/kausi.

Ilmoittautumis-ohjeet

s. 21

Kuva

Sam

i Lie

vone

n


virkistys virkistys

Vantaan aikuisopiston liikunta-, terveys- ja hyvinvointikurssit syksy 2014 Vantaan aikuisopiston liikunta-, terveys- ja hyvinvointikurssit syksy 2014

AfrotanssiAfrotanssitunnilla tutustutaan länsiaf-rikkalaiseen perinteeseen pohjautuviin tansseihin. Meille länsimaisille ei niin tyypilliset liikkeet ja asennot lisäävät nis-kahartiaseudun ja lantion liikkuvuutta, koordinaatiokykyä sekä kehon hallintaa ja tasapainoa. Afrotanssi on myös hyvää luuliikuntaa; hypyt ja tömistelyt tekevät hyvää luustolle ja auttavat siten ehkäise-mään osteoporoosia. Tervetuloa mukaan afrotanssin iloisiin rytmeihin!

AikuisbalettiAikuisbaletin peruskurssi koostuu baletin perusasioiden harjoittelusta ja kehon-huollosta. Tunti aloitetaan tanssijan alkulämmittelyllä ja lyhyillä venytyksillä, jotka valmistavat balettiharjoitteluun. Tämän jälkeen on balettitunti, jossa ope-tellaan baletin perusasentoja ja liikesar-joja. Tunneilla tehdään myös tasapainoa, aukikiertoja ja alaraajalinjausta tukevia harjoitteita, jotka liittyvät oleellisesti ba-lettitekniikan omaksumiseen. Peruskurs-silla 1 ei tarvita aikaisempaa tanssikoke-musta. Peruskurssilla 2 on toivottavaa vähintään vuoden klassisen baletin kokemus. Varusteet: sukat, vartalonmyö-täinen liikunta-asu ja juomapullo. Tunti sopii myös miehille.

Bollywood danceBollywood-tanssi on iloista, energistä ja hyvin monipuolista. Bollywood tarkoit-taa intialaista elokuvakulttuuria ja bol-lywood dance on elokuvateollisuuden

tuote. Tansseissa yhdistyvät temppeli-tanssien perinteet, tarinat ja nykyään myös kansainväliset rytmit ja tanssila-jit. Yleisesti tanssit ovat kertomuksia, tarinoita rakkaudesta. Opettajana toimii intialainen tanssiopettaja ja opetuskieli on englanti.

Burleski UUTUUSBurleski-tanssin kurssilla opetellaan liikekieltä, joka on sensuellia ja kuvastaa naiseutta kauniilla tavalla. Tanssin avulla saadaan ryhtiä keskikehoon, iloa omista vartalon kurveista ja myös naurua suu-pieliin. Tunnilla tanssitaan niin seisten kuin lattiatasossa ja välineinä käytetään mm. keppiä ja mahdollisesti tuoleja. Mu-kaan tanssikorkokengät, joiden koroissa suojalaput, tanssilenkkarit tai sisätossut. Paljaat jalatkin käy sekä rohkea ja reipas mieli.

FolkJam®FolkJam® on suomalainen tanssiliikun-tamuoto, jonka parissa pääset kohotta-maan kuntoa ja kokemaan tanssin yh-teisöllisyyttä ja iloa. Omista kotimaisista juurista ammentava liikuntamuoto ottaa mausteensa kansantanssista, mutta ei kuitenkaan ole perinteistä kansantans-sia. Aikaisempaa kokemusta ei tarvita, kurssi sopii kaikille ikään ja taitotasoon katsomatta. Tunnit sisältävät sekä nope-aa ja mukaansatempaavaa menoa että rauhallisempaa tunnelmointia. FolkJam® on kuin Zumbaa. Paria ei tarvita.

KuntotanssiKuntotanssi on todella hauska, vauhdi-kas ja tehokas tanssitunti, jonka aikana tanssitaan helppoja, lyhyitä koreografioi-ta, jotka koostuvat musiikkilajille ominai-sista liikkeistä. Tunnilla ollaan lähes koko ajan liikkeessä, vaihdellen tanssityylejä kappaleen mukaan: salsa, baletti, disco, afro, cha cha jne. Tunti on hypytön ja sopii, erityisesti senioreille sekä kaiken ikäisille tanssiliikunnasta pitäville.

Itämainen tanssiItämainen vatsatanssi on pehmeän nai-sellista liikettä, joka vahvistaa erityisesti syviä lihasryhmiä, kohentaa samalla ryh-tiä ja lisää kehon liikkuvuutta kokonais-valtaisesti. Jatkoryhmä on pidempään tanssineille.

Soolo Zouk Soolo Zouk tanssin juuret ovat Karibi-alla, zouk-musiikissa ja brasilialaisessa lambadassa. Zouk on hyvin aistillinen ja sensuelli tanssi, jossa tyypillistä on lanti-on, käsivarsien ja koko vartalon käyttö ja jatkuva liike. Suomessa Zouk on melko uusi laji, lähinnä paritanssina tunnettu, mutta Brasiliassa sitä tanssitaan hyvin laajasti ja siellä tämä tanssi kehittyy koko ajan ja saa uusia vaikutteita muista tanssityyleistä. Opetus on suomeksi ja englanniksi. Tervetuloa oppimaan uusi naisellinen, sensuelli, tanssityyli, joka he-rättää sinussa todellisen tanssijan!

Tanssiliikunta

KOODI PAIKKA KURSSI OPETTAJA PÄIVÄ AIKA SYYSKAUSI 2014 KERTAA HINTA €

141948 Kimokujan pk. Itämainen tanssi alkeet Mikaela Jokinen Ti 19.30–21.00 9.9.–2.12. 13 61

141955 Opistotalo Afrotanssi Sointu Conde To 17–18 11.9.–4.12. 13 42

141952 Opistotalo Kuntotanssi Sointu Conde To 16–17 11.9.–4.12. 13 42

141944 Lumo Aikuisbaletin peruskurssi 1 Janna Virtanen Pe 18–19.30 12.9.–12.12. 12 54

141946 Opistotalo Burleski Anna Niinimäki Su 15–16 14.9.–7.12. 13 42

ITÄ-VANTAA ITÄ-VANTAA


141950 Myyrinki FolkJam Tarja Ketola Ti 17–18 9.9.–2.12. ei 14.10.

12 36

141951 Myyrinki Itämainen tanssi alkeet Katja Haanperä To 17.15–18.15 11.9.–4.12 ei 16.10.

12 36

141945 Myyrinki Soolo Zouk Gisele Sarkkinen Su 15.30–16.30 14.9.–30.11. 12 36

LÄNSI-VANTAA

JoogaHathajoogaHathajooga pyrkii mielen, kehon ja hengen tasapainottamiseen ja yhdis-tämiseen. Se aktivoi mielen ja kehon, lisää notkeutta ja kestävyyttä. Joogan harjoittaminen vahvistaa kehon suu-rimpia lihasryhmiä kannattelemaan kehon painoa ja parantaa samalla ryhtiä. Joogaa voivat harrastaa kaiken ikäiset ja -kuntoiset ihmiset.

Hathajoogan kautta rajajoogaan UUTUUSHathajooga on tarkkaa ja täsmällistä har-joituksen tekemisen tekniikkaa. Rajajoo-ga on tietoisuuden joogaa. Se on tulosta konkreettisesta harjoituksesta, joka kulkee ruumiin ja hengityksen kuuntelun kautta ensin tietoisuuteen itsestä ja sit-ten harmoniaan ja läsnäoloon elämässä.

Jooga Jooga on yhä uudistuva ja kehittyvä kehon ja mielen hallintaan perustuva harjoitusmenetelmä, jolla on pitkät pe-rinteet. Jooga tunti sisältää dynaamisia ja asentoa ylläpitäviä jooga-asana har-joituksia, jotka avaavat kehon kanavia, lisäävät kehonhallintaa, notkeutta, rento-utta, voimaa, keskittymiskykyä ja antavat lisää energiaa koko kehoon ja kohottavat mielialaa. Hiljentymis- ja rentoutushar-joitukset auttavat löytämään sisäisen tietoisuuden ja harmonian. Ota mukaan oma joogamatto!

Joogaa stressinhallintaan UUTUUSLempeä ja voimaannuttava kehon ja mielen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin keskittyvä tunti. Tehdään läsnäolevaa harjoitusta, rauhoittumista arjen kiireistä, hengitysharjoituksia sekä rauhallisesti etenevää kehonhuoltoa. Mukaan tarvi-

taan: mukava, joustava ja sopivan läm-min asuste. Mielellään oma joogamatto mukaan!

ÄijäjoogaÄijäjooga on miesten oma joogaryhmä. Mitä jäykempi äijä sen parempi. Haastei-ta löytyy myös notkeammille. Harjoitus on jokaiselle mahdollinen, niitä voidaan eriyttää ja soveltaa tarpeen mukaan. Ai-kaisempaa kokemusta et tarvitse. Kevei-den perusharjoitusten avulla, rauhallises-ti rentoutuen, hengitellen, venytellen ja oman kehon rajoja kuunnellen etsimme uutta tasapainoa kehon ja mielen yhteis-työhön. Tämä on miesten oma kilpailuva-paa vyöhyke. Ota oma pitkä alusta, rento asu ja avoin mieli mukaan. Tämä on askel levollisen kiireettömään aikaan.


141936 Leinelän pk. Hathajoogan kautta rajajoogaan

Eeva Koistinen Ma 18–19.30 15.9.–8.12. 13 61

141938 Opistotalo Hathajooga Terttu Mehtonen/ Saara Huhtala

Ma 16.35–18.05 8.9.–8.12. 14 68

141935 Opistotalo Jooga Mirja Hiirikoski Ke 17.20–18.50 10.9.–3.12. 13 61

141942 Opistotalo Joogaa stressinhallintaan Sirkku Huuska Pe 18.30–20 12.9.–12.12. ei 17.10.

11 47


virkistys virkistys


Vantaan aikuisopiston liikunta-, terveys- ja hyvinvointikurssit syksy 2014 Vantaan aikuisopiston liikunta-, terveys- ja hyvinvointikurssit syksy 2014

AsahiAsahi terveysliikunta jakautuu viiteen osioon: rentous, niska-hartia-harjoitteet, selän harjoitteet, jalkojen ja tasapainon harjoitteet ja lopuksi hengityksen tasaa-minen ja mielen harjoittaminen. Liikesar-ja on suunniteltu niin, että erilaisia lihas-, nivel-, niska-, hartia- ja selkävaivoja pote-vat henkilöt saavat lievitystä vaivoihinsa. Asahin liikkeet vaikuttavat hieronnan tavoin, mutta Asahissa liikkuja hieroo itse itseään ikään kuin kehon sisältä. Asahi

sopii myös palauttavaksi harjoitteeksi. Liikunta on hypytöntä ja juoksutonta.

Chi KungChi Kung on kehon energioita vahvista-va, mieltä rauhoittava ja kehoa rentout-tava harjoitusohjelma. Se tukee kehon omaa paranemisjärjestelmää, kohentaa fyysistä kuntoa ja lisää henkistä hyvin-vointia. Harjoitteet sisältävät helposti omaksuttavia liikesarjoja, energiahengi-tystä, itsehoidon akupainantaa ja hiljen-tymistä. Tunneille oma matto mukaan.

Method Putkisto -syvävenyttely ja syväjumppa UUTUUSMethod Putkisto on kansainvälisesti arvostettu syvävenytys- ja kehonhallinta-tekniikka, joka parantaa kehon kokonais-valtaista tasapainoa ja lisää oman kehon tuntemusta. Method Putkisto -syvä-jumppa parantaa ryhtiä ja syvähengitys tehostaa aineenvaihduntaa, virkistää ja rentouttaa. Laji sopii kaikille ja harjoituk-sia sovelletaan ryhmän tason mukaan. Kurssin harjoituksia tehdään seisten sekä makuuasennossa. Method Putkisto antaa hyvän perustan kaikkeen muuhun liikku-miseen. Ota mukaan jumppamatto.

Terveysliikunta

LÄNSI-VANTAA

ITÄ-VANTAA

LÄNSI-VANTAA

Akupainanta-peruskurssiAkupainanta peruskurssi on kaikille avoin. Alkeiskurssi ei vaadi ennakkotie-toja tai -taitoja asiassa. Kurssilla opi-taan muutamia oleellisia ja tehokkaita akupainantahoitoja, joilla voit hoitaa itseäsi ja lähimmäisiäsi. Opit löytämään tärkeimpiä akupisteitä. Lisäksi tutus-tumme kiinalaisen lääketieteen teoriaan akupainannan ja Kehoäly®-menetelmän näkökulmasta. Tarvittaessa akupai-nannalla voidaan hoitaa ja helpottaa monia vaivoja ja sairauksia, mm. stressiä, erilaisia jännitystiloja, verenpainetta, allergioita, päänsärkyä, selän ongelmia, sisäelinten toimintahäiriöitä, vaihde-vuosiongelmia jne. Kurssille tarvitset mukaan puuvillaiset mukavat väljät vaat-teet, makuualustan, pienen pyyhkeen, muistiinpanovälineet, ison vesipullon, sekä iloisen oppivaisen mielen

HyvinvointikurssitEnergiapäiväTämän rauhallisen kurssin lähtötilan-ne on väsymys, josta rentoutumisen ja kehonharjoitusten kautta edetään energiatason kohottamiseen. Kurssi sopii erityisesti henkilöille, jotka tarvitsevat kunnollista palautumista arjen paineista, parempaa yöunta ja kehonhuoltoa.Kurssin tekniikat ja Chi Kung itsehoidol-liset ohjelmat lisäävät keho- ja energia-tietoisuutta. Tarvittava teoria saadaan harjoitusten lomassa. Vaatetukseksi sopii kiristämätön kerrospukeutuminen. Ota mukaan oma alusta, pieni tyyny ja peite sekä omat eväät.

Meditaatiokurssi Kurssi sisältää avaraan, sydämelliseen läsnäoloon, rauhaan, itsetuntemukseen ja todellisuuden luonnon tuntemiseen opastavia tarkkaavaisuus-, mielikuva- ja hengitysharjoituksia. Harjoitusten ohes-sa on alustuksia meditaation perusasiois-

ta, kuten hyvästä meditaatioasennosta ja virityksestä, meditaation vaiheista ja vaikutuksista. Ota mukaan kiristämätön, mukava vaatetus, jooga-alusta ja istuma-tyyny. Voit istua myös tuolilla.

Niska-hartia-hierontakurssi Kurssilla opiskellaan pinnalliset lihakset ja lihasten lähtö- ja kiinnittymiskoh-dat. Käydään läpi yleisimmät niska- ja hartiavaivat, niiden ennaltaehkäisy ja omatoiminen huoltaminen. Hieronta toteutetaan pareittain pöydällä ja/tai lattialla. Ota mukaan jumppa-alusta, sisäkengät, verkkarit ja t-paita, kaksi isoa pyyhettä, juomapullo, omat eväät, muistiinpanovälineet sekä puuvärikyniä ja mielellään tuoksutonta hierontaöljyä. Hyviä perusöljyjä hierontaan ovat tavalli-set kasvisöljyt tai markettien vauvaöljyt. Parieista molempien tulee ilmoittautua omalla nimellä.

ITÄ-VANTAA

LÄNSI-VANTAA


141937 Myyrinki Hathajooga Camilla Gestrin Ma 19–20.30 8.9.–8.12. 14 68

141940 Ylästön pk. Hathajooga Marja-Liisa Mankinen

Ke 19–20.30 10.9.–3.12. 13 61

141934 Myyrinki Äijäjooga Jorma Rusanen Ke 19–20.30 17.9.–10.12. 13 91


141933 Opistotalo Niskahartia-hierontakurssi Kirsi Pynnönen Pe ja la 18–21 ja 9–15 21.–22.11. 2 30

141929 Opistotalo Akupainanta-peruskurssi Tapio Sippoin La ja su 10–17 1.11.–2.11. 2 49

141957 Opistotalo Energiapäivä Riitta Kokko La 10–16 29.11. 1 10


141928 Martinlaakso Meditaatiokurssi Pirjo Welling Ke 18–19.30 17.9.–3.12. 12 54


141956 Opistotalo Chi Kung Olli Ruikka Pe 17–18.30 12.9.–12.12. 12 54

141953 Opistotalo Asahi Kirsi Mattsson La 10–11 13.9.–29.11. ei 20.9., 15.11.

9 20


141954 Myyrinki Method Putkisto -syvävenyttely

Raija Jukarainen- Mäkinen

Ma 16 –17.30 15.9.–8.12. 13 61

141958 Myyrinki Asahi taso 1 Tarja Lemström Ti 20–21 9.9.–2.12. 13 72


virkistys virkistys

Anna vinkkejä ja palautettaVautsi on Vantaan kaupungin henkilöstölehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Juttujen ideoimiseen kaivataan lukijoita mukaan. Kerro ideasi ja palautteesi joko toimialasi viestintään tai lehden toimittajalle sähköpostiosoitteella [email protected]

Vautsin aineistopäivät4/14 dl 17.11.2014 ilmestyy joulukuussa 2014

Pikavoitto10.12. klo 19 Studio Pasila liput 35 €Varaukset viimeistään 20.10. klo 10 ja lunastus 17.11.

Suomen kansallisooppera

Viitta & Pajatso20.11. klo 19Liput 2. parvi 57 € ja 3.parvi 38 €Varaukset viimeistään 22.9. klo 10 ja lunastus 20.10.

Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas (baletti)13.12. klo 14Liput 2. parvi 75 € ja 3.parvi 40 €Varaukset viimeistään 10.10. klo 10 ja lunastus 17.11.

Lepakko (operetti)17.12. klo 19Liput 2. parvi 70 € ja 3.parvi 40 €Varaukset viimeistään 10.10. klo 10 ja lunastus 17.11.

Helsingin kaupunginteatteri

Ladykillers – Sarjahurmaajat4.11. klo 19 Suuri näyttämö Liput 35 €Varaukset viimeistään 3.10. klo 10 ja lunastus 20.10.

Vanja-eno26.11. klo 19 Pieni näyttämöLiput 40 €Varaukset viimeistään 20.10. klo 10 ja lunastus 17.11.

Kansallisteatteri

Persona23.10. klo 19 OmapohjaLiput 25 € Varaukset viimeistään 22.9. klo 10 ja lunastus 20.10.

Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja28.11. klo 19 WillensaunaLiput 25 €Varaukset viimeistään 20.10. klo 10 ja lunastus 17.11.

Kulttuuria kaikille

Ladykillers – Sarjahurmaajat . Rauno Ahonen, Asko Sarkola, Mikko Kivinen, Risto Kaskilahti ja Sauli Suonpää. Kuva © Tapio Vanhatalo

Pikavoitto. Miina Turunen ja Mari Perankoski.Kuva © Charlotte Estman-Wennström

Vanja-eno. Santeri Kinnunen, Martti Suosalo, Esko Salminen, Anna-Maija Tuokko. Kuva © Charlotte Estman-Wennström ja Tapio Vanhatalo

Persona. Kuvassa ja kuvaajat Minka Kuustonen ja Marja Salo

Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja. Antti Litja. Kuva Yehia Eweis

Kaupungin henkilöstölle on jälleen tarjolla alennettuja pääsylippuja teatteri- ja ooppera-esityksiin. Esityksiä on tarjolla moneen makuun. Lippuja voi ostaa henkilöstöhinnalla myös seuralaiselle.Lipputiedustelut ja varaukset osoitteesta: [email protected].

Varaukset ovat sitovia ja liput on lunastettava esityksen kohdalla mainittuna päivänä klo 15.00–17.30 Tikkurilan yhteispalvelupisteestä, Vantaan matkakeskuksesta.

Et tarvitse vuoronumeroa, liput lunastetaan tiskiltä, jossa on ohje: ”Kaupungin henkilökunnan teatteriliput”.

Hannele Karlin on tuttuun tapaan myymässä lippuja. Liput voi tulla lunastamaan työkaveri, ystävä tai perheen-

jäsen, kunhan hän tietää esityksen nimen, kenen nimellä liput on varattu, montako lippua on varattu sekä tuo rahan lipuista.

Lippujen maksaminen pankkitilille ei ole enää käytössä. Poikkeuksena Oopperan kummituksen liput, joiden lunastamisesta lähetetään erillinen ohje lippuja varanneille.

Tarkemmat tiedot henkilökunnalle tarjolla olevista lipuista löytyy Avaimesta: Palvelut > Terveys ja hyvinvointi > Liikunta, kulttuuri ja muu hyvinvointi > Kulttuuri

Tässä ja nyt, to 28.8. klo 15.30–18Toteutamme kehollisia, tietoisen läsnäolon harjoituksia ja teemme pienen kävelyretken Helsingin pitäjän kirkon hautausmaalle emeritus ylipuutarhuri Tuovi Lehtisen opas-tuksella.Iltapäivän ohjaa pastori, retriitinohjaaja Tarja Korpela Kantelemusiikkia Maisa Kumpulainen.

Pyhä arki, to 18.9. klo 15.30–18Hiljennämme vauhtia ja karkotamme kiirettä kannoiltamme.Illan päätteeksi hiljennymme kuvameditaation ja musiikin äärelle.Iltapäivän ohjaa pastori, retriitinohjaaja Tarja Korpela.

Hellitä, hengitä ja havahdu

Hiljaisuuden iltapäivät Vantaan kaupungin henkilöstölle kerran kuussa torstaisin klo 15.30–18 Pyhän Laurin kappelissa, os. Pappilankuja 3. Vietämme iltapäivää kiireettömästi pysähtyen kappelin taideteosten, musiikin ja levollisen läsnäolon keitaalle. Iltapäivän aluksi pientä tarjoilua.

Kotona omassa kehossani, to 16.10. klo 15.30–18Iltapäivässä tutustumme Shindo-kehotyöskentely- menetelmään, johon kuuluu rentoutusharjoituksia.Iltapäivän ohjaavat pastori ja shindo-ohjaaja Stina Huima ja retriitin ohjaaja Tarja Korpela.

Pyhiinvaelluksella päästä sydämeen, to 27.11. klo 15. 30–18Itsetuntemuksen ja hyväksyvän läsnäolon kautta tasapainoon elämän tiimellyksessä.Retriitinohjaaja Eero Voutilainen ja pastori Tarja Korpela.

Ilmoittautuminen viimeistään viikkoa ennen: [email protected] tai puh. 050 388 8501

Tilaisuudet järjestävät Vantaan seurakunnat / Yhteisen seurakuntatyön palvelut ja Vantaan kaupunki / Henkilöstön kehittämisyksikkö

Pyhä teos | kuva Hans von Schantz

Muistathan

käyttää lunastamasi

Bio Grandin ja Kino

Myyrin kaupungin

tukemat alennusliput

vuoden loppuun

mennessä!

I år firar vi Tove Janssons 100-årsjubileum med en tvåspråkig Muminkonsert, en fotoutställning

över Toves sommarö och en berättarstund om Toves öar med Benny Törnroos. Barnen bjuds

bl.a. på musikupplevelser, berättarstunder och skuggspelsföreställningen Vem ska trösta Knyttet. Som grädden på moset ordnas en stor

avslutningsfest på Fernissan söndagen den 9.11. Hela programmet finns på webben eller i en broschyr som finns att få på samservicekontoren

och biblioteken senast i mitten av oktober.

Ruotsalaisuuden viikkoa vietetään tänä vuonna teemalla Våga svenska! Kaikkia kannustetaan puhumaan ruotsia vaikka vain sanomalla "god dag". Tove Janssonin 100-vuotisjuhlavuotta vietetään Muumikonsertin ja Toven saarista kootun valokuvanäyttelyn merkeissä. Myös Benny Törnroosin tarinoi Toven saarista sanojen, kuvien ja musiikin avulla. Koko ohjelmaan voi tutustua osoitteessa www.svenskaveckan.fi.

Kulturevenemanget Svenska veckan ordnas i Vanda med temat Våga svenska! Låt detta år vara året då du vågar och vill tala svenska!

www.svenskaveckan.fi3–9.11.2014

arki ja harrastukset palaavat elokuussa – aloita kaupungin

Documents