toiminta sotilaskone onnettomuudessa (jehu ... · pdf filelentopelastuspalvelua suomen...

Ilmavoimat

Ilmavoimien Esikunta turvallisuus

SOTILASKONEONNETTOMUUDET

Materiaalin kopiointi Ilmavoimien luvalla

Lentotoiminta Suomessa

LENTOLIIKENNE

Sotilaslentotoiminta Siviili-ilmailu

Ilmavoimien Esikunta Finavia

Sotilaslento-onnettomuuteen liittyviä erityispiirteitä

Pääosa onnettomuuksista sattuu hävittäjäkoneille

Törmäykset suurella energialla (nopeudella)

Heittoistuinhypyt

Aseistuksen ja muun räjähdetekniikan aiheuttamat vaarat pelastushenkilöstölle

Sotilaskoneissa on siviilikoneita vahvempi rakenne ja se voi vaikeuttaa pelastustoimenpiteitä, mikäli miehistö on jäänyt puristukseen koneen rakenteisiin.

Vaaratekijöitä aiheuttavat sotilaskoneissa olevat räjähdystoimiset pelastautumisjärjestelmät ja koneissa oleva aseistus.

Tulipalo voi aiheuttaa räjähdystoimiset pelastautumisjärjestelmien laukeamisen tai paine- ja polttoainesäiliöiden räjähdyksen.

Pelastustoimet voivat laukaista esim. heittoistuimen.

Kuumaa, paineellista hydrauliöljyä voi roiskua pelastushenkilöstön päälle.

Myrkylliset savukaasut (mm. komposiitti)

Sotilaskoneonnettomuuteen liittyviä erityispiirteitä

LentonäytösSU-217Imuaukko, kypäräSuihkuMF14Mirage 200611.9KARLSTO, Tornado

34§ Pelastustoiminnan johtaminen

Pelastustoiminnan johtaja on siltä pelastustoimen alueelta, jossa onnettomuus tai vaaratilanne on saanut alkunsa, jollei toisin ole sovittu.

Pelastustoimintaa johtaa pelastusviranomainen. Pelastustoimintaa voi kuitenkin tilapäisesti johtaa muu pelastuslaitoksen palveluksessa oleva tai sopimuspalokuntaan kuuluva siihen saakka, kun toimivaltainen pelastusviranomainen ottaa pelastustoiminnan johtaakseen

Jos pelastustoimintaan osallistuu useamman toimialan viranomaisia, tilanteen yleisjohtajana toimii pelastustoiminnan johtaja. Eri toimialojen yksiköt toimivat oman johtonsa alaisuudessa siten, että niiden toimenpiteet kokonaisuudessaan edistävät onnettomuuden tai tilanteen seurausten tehokasta torjuntaa.

Tilanteen yleisjohtaja voi muodostaa avukseen viranomaisten, laitosten ja toimintaan osallistuvien vapaaehtoisten yksiköiden edustajista koostuvan johtoryhmän ja kutsua asiantuntijoita avukseen.

35§ Johtaminen yhteistoimintatilanteessa

Johtovastuu

Kun kysymyksessä on maastoon kadonneen ilma-aluksen tai siinä mukana olevien ihmisten etsiminen, johtamiseen liittyy yhteistoimintaa lentopelastuskeskuksen, tehtävään määrätyn lennonjohtajan tai lentoaseman päällikön, poliisin, ilmavoimien sekä pelastusviranomaisen kanssa.

Ilmailuviranomainen etsii konettaPoliisi etsii henkilöitäPelastusviranomainen pelastaa löydetyt

Johtosuhteet lento-onnettomuudessa

Ilma-alus kateissa

Onnettomuuspaikka tiedetään tai se on löytynyt

Pelastustoimien päätyttyä ja ennen tutkintalautakunnan paikalle tuloa

Tutkintalautakunnan tultua paikalle

Lentopelastuskeskus. Poliisi johtaa maaetsintöjä. Rajavartiolaitos johtaa meri-alueella

Pelastusviranomainen

Poliisi

Lautakunta ottaa tutkintavastuun

Lentopelastuspalvelusta vastaava viranomainen Suomessa on Liikenteen turvallisuusvirasto (TraFi Ilmailu), jonka tehtävänä on antaa määräykset toimenpiteistä sen varalta, että ilma-alus on hädässä, kadoksissa tai tuhoutunut taikka että ilmaliikennettä uhkaa vaara. (TraFi hoitaa myös tie- ja raideliikenteen sekä meriturvallisuuden viranomaistehtävät)

Lentopelastuspalvelua Suomen etsintä- ja pelastusalueella (SRR) johtaa ja koordinoi Suomen lentopelastuskeskus (ARCC, Air Rescue Co-ordination Centre). Lentopelastuskeskus sijaitsee Suomen aluelennonjohdon yhteydessä Tampereella.

Lentopelastuskeskuksen päätehtävänä on koordinoida, ohjeistaa, kehittää ja johtaa lentopelastuspalvelua.

Lentopelastuskeskus

Lentopelastuskeskuksella on ympärivuorokautinen päivystys ja mahdollisuus aloittaa välittömästi pelastustoimet.

Lentopelastuskeskuksella on yhteydet tarvittaviin pelastuselimiin tai niitä käskyttäviin johtoyksiköihin, sekä mahdollisuus vastaanottaa hätäsanomia.

Lentopelastuskeskus miehitetään seuraavasti:Lentopelastusjohtaja, joka johtaa lentopelastustoimintaa ja vastaa

sen onnistumisesta. Lentopelastusjohtajana toimii yleensä aluelennonjohdon vuoropäällikkö.Operaattori, joka hälyttää pelastusyksiköt, tiedottaa

yhteistoimintaosapuolia, ja johtaa etsintäalueen lentoliikennettä.Etsintöjen suunnittelija, joka suunnittelee kullekin etsintäyksikölle

tehtävän käytettävän etsintäkaluston ominaisuuksien ja rajoitusten mukaan.Lentopelastusavustaja, joka pitää päiväkirjaa tapahtumista,

avustaa viestiliikenteessä ja hallinnollisissa tehtävissä.

Lentopelastuskeskus

Etsintäorganisaation muodostaminen

ETSINNÄN-JOHTOPAIKKA

(EJOPA)

LOHKO-KESKUS

ETSINNÄN-JOHTOPAIKKA

(EJOPA)

LENTO-PELSTUSKESKUS

ETSINTÄ-RYHMÄT

PELASTUSASEMA

L 75L 742

PELASTUSLAITOS

PELASTUSASEMA

L 75L 742

ILMAILULAITOSPELASTUSASEMA

LENNONJOHTO

POLIISI

SAIRAALA

TERVEYS-ASEMA

PELASTUSASEMA

L 75L 742

ILMAVOIMATPELASTUSASEMA

TERVEYS-ASEMA

LENNOSTOPETO-HENKILÖSTÖ

Hälyttäminen onnettomuustilanteessa

Sotilaskoneonnettomuus

Kysy hätäkeskukselta tarkemmat lähtötiedot:Onnettomuuspaikka, kunta

Koordinaatit, jos tiedossa (varmista koordinaattimuoto)Koneen tyyppi (yhteyskone, kuljetuskone, helikopteri… )Henkilömäärä Onko loukkaantuneitaOnko kone aseistettu / Muut vaaratekijät esim. rahti

Lennonjohto/PääjohtokeskusPolttoainemääräOnko ohjaaja / ohjaajat hypännytSelvitä hälytetyt resurssitOnko ilmavoimien asiantuntijaryhmä hälytetty

Mistä ilmavoimien pelastustoimen saa kiinni =VIRVE puheryhmä

PieniPelastettavia 1 – 2

Esim Pienkone (Vinka, Redigo) Helikopteri (Hughes 500D)

KeskisuuriPelastettavia 3 – 5

Esim Helikopteri (Hughes 500D) Sotilaskone (F-18 Hornet, Hawk, Learjet 35A?, Piper Chieftain ?)

SuuriPelastettavia 6 – 20

Esim matkustajakone (CASA C295M ja Fokker F.27) Kuljetushelikopteri (NH90)

Vasteet

232 ilmaliikenneonnettomuus: keskisuuri

Resurssi Vahvennus TehtävätP3 Pelastustoiminnan

johtaminenRaivausauto Onnettomuuskone:

tiedustelupelastaminen

Sammutusauto Säiliöauto Onnettomuuskone:pelastaminen

Sammutusauto Onnettomuuskone:suojaus

Sammutusauto Onnettomuusalue:lisävahinkojen estäminensammuttaminenvesihuolto

Vasteet:Pieni = P3 + 2 x pelyks + säiliöyks + sakutKeskisuuri = P3 + 4 x pelyks + säiliöyks + sakutSuuri = P2 + 2 x P3 + 6 x pelyks + 4 x säiliöyks + sakut

Vasteet

Sotilaskone, esim.harjoitus – hävittäjäPelastusjoukkue (KESKISUURI)SAKU (t)Johtaa P3Alueelle VAIN tarvittava HENKILÖSTÖ

Käsky yksikötSammuttaminen/pelastaminenAlueen eristäminenVarottavat asiat = aseistus, heittoistuin, polttoaine,

omasuojatKohteen kuvaaminen

Keskisuuri = P3 + 4 x pelyks + säiliöyks + sakut

Vasteet

Sotilasilma-alusonnettomuus (kuljetuskoneet)Pelastuskomppania (SUURI)SAKUT

Tietojen mukaisestiL4

Johtaa P3Alueelle vain tarvittava henkilöstö

Käsky yksiköt Sammuttaminen/pelastaminen Alueen eristäminen Varottavat asiat = vaarallinen rahti, polttoaine, omasuojat… Kohteen kuvaaminen

Suuri = P2 + 2 x P3 + 6 x pelyks + 4 x säiliöyks + sakut

Vasteet

Sotilasilma-alusonnettomuus (yhteyskoneet)Pelastusjoukkue (keskisuuri)SAKU / matkustaja

Tietojen mukaisesti

Johtaa P3/P4Alueelle VAIN tarvittava HENKILÖSTÖ

Käsky yksikötSammuttaminen/pelastaminenAlueen eristäminenVarottavat asiat = polttoaine Kohteen kuvaaminenKeskisuuri = P3 + 4 x pelyks + säiliöyks + sakut

Sotilaskoneonnettomuus (helikopteri)

Kysy hätäkeskukselta tarkemmat tiedot:Onnettomuuspaikka, kunta

Koordinaatit, jos tiedossaHelikopterin tyyppi, (HH = Hughes / NH = NH90)Henkilömäärä

Miehistö + matkustajatOnko loukkaantuneita

Onko helikopteri aseistettu / Muut vaaratekijät / RahtiLennonjohto/Utin jääkärirykmentti

PolttoainemääräOnko helikopteri asiantuntijaryhmä hälytetty

Mistä Utin pelastustoimen saa kiinni = PuheryhmäIlmavoimien pelastustoimi

Kuva PATRIA ©

EtsintäMäärää johtopaikka ja kokoontumispaikka ilmoita HÄKE:lle ja

joukoilleJohtopaikka on tavallisesti etsintäjoukkojen kokoontumispaikkaEtsintäalueen välittömässä läheisyydessä, sääsuojaHyvät kulkuyhteydet, sähkö, valot, tilaa kartoille, tietokoneille

ym.Riittävästi paikoitustilaa, voi olla ennalta sovittu (hyppyalueet)Radio/puhelinkuuluvuuksien kannalta edullinen

Aloita ajoneuvoetsintä (autot, kelkat, mönkijät jne. huomioi myös koneet)Anna tehtävä ja rajaa etsittävä alue

KuulosteluNuuhkiminen (kerosiini/tuli)Ilmoitukset havainnoista

Ota yhteys poliisiinVIRVE – toimintaryhmä

Sotilaskoneonnettomuus, etsintä…

Etsinnän johtaja muistilistaa…

Määrittää etsittävän alueen Päättää johtopaikan sijainnin Käskee etsintätavat Määrää kokoontumispaikat Määrää ryhmityspaikat Valvoo joukkojen tulokirjauksen Selvittää suunnitelman joukoille Jakaa joukot tehtävien mukaan Nimeää ryhmänjohtajat Antaa ryhmänjohtajille tarkat tehtävät Pitää tilannekarttaa Tekee muutoksia (harkiten) suunnitelmiin Tiedottaminen? Kiittää etsijöitä ja tehtävässä avustaneita

Toimintaperiaatteet sotilasilma-aluksen onnettomuuspaikalla kun kohde on paikallistettu

Yleistä

Kohteen löydyttyä onnettomuuspaikan johtovastuu siirtyy paikalliselle pelastusviranomaiselle, jonka toimintaa tukevat ilmavoimien pelastusyksiköt.

Alue eristetään välittömästi poliisin toimesta

Toiminnan johtaminen

1. Pelastusviranomainen 2. Poliisi 3. Tutkintalautakunta

Toiminta onnettomuuspaikalla

Toimintaan onnettomuuspaikalla vaikuttaa seuraavat tekijät, jotka määräävät myös tehtäväjärjestyksen:

onko onnettomuuden seurauksena syttynyt palo, onko henkilöstöä koneessa (ohjaaja/-t matkustajia) vielä koneessa, onko kone ehjä, onko kone aseistettu.

Kohteessa

Ilmoita tilanne hätäkeskuksellePerusta ja ilmoita johtopaikkaAnna yksiköille tehtävät

TiedusteluSammutus- ja pelastustehtävätAlueen eristäminenVaro-ohjeet

AseistusHeittoistuinMuut

Yksiköiden huoltoHuomioi onnettomuustutkinta koko toiminnan ajan

Toimintaperiaatteet onnettomuuspaikalla

Jos lentokone on EHJÄ, menetellään seuraavasti:

LÄHESTYTTÄVÄ ETUVIISTOSTA konetta,

EI ASEIDEN vaikutussektorilta,

suojataan ohjaamo sammutusainesuihkulla ja sammutetaan palo,

pelastetaan ohjaaja (t), annetaan ensiapu ja

saatetaan kuljetuskuntoon.

Toiminta onnettomuuspaikalla pelastustoimien jälkeen Tutkinnan turvaaminen

Tutkintalautakunnan puheenjohtaja tai ensimmäisenä paikalle tuleva lautakunnan jäsen ilmoittautuu pelastustoiminnan johtajalle ja sopii työnjaosta eri viranomaisten kesken.

Pelastustoiminnan päätyttyä toimintaa onnettomuuspaikalla johtaa tutkintalautakunnan puheenjohtaja.

Onnettomuusalueen eristäminen

Eristä onnettomuusalue riittävän laajalta alueelta. Mikäli kone on hajonnut useaan osaan, jotka ovat kaukana toisistaan, tehdään eristysalueita useita.

Tutkinta-aineiston suojeleminen ja kokoaminen pelastustoimien aikana

Toiminta ohjeistettu Ilmavoimien Esikunnan ohjeella, jossa määritellään menettelytavat:

Toiminta onnettomuuspaikalla pelastustoimien jälkeen

VÄLTÄ koneen hylyn tai sen osien hajottamista tai siirtelyä ELLEI se ole pelastustoiminnan kannalta tarpeellista.

Onnettomuudessa menehtyneitä uhreja EI SIIRRETÄpaikaltaan ennen tutkintalautakunnan (Ilmavoimat nimeää) paikalle tuloa

VÄLTÄ sammutusveden liikakäyttöä, KOVAA vesipainetta ja ERITYISESTI SUORASUIHKUA.

Toiminta onnettomuuspaikalla pelastustoimien jälkeenOTA onnettomuuskohteesta valokuvia jo lähestyttäessä,

pelastustoimien aikana ja niiden jälkeen.

ERISTÄ onnettomuuspaikka ja SUOJAA koneen tekemät iskemäjäljet.

HUOLEHDI onnettomuustilanteessa mukana olleiden jälkihoidosta (uhrit, pelastajat, silminnäkijät).

Alueen eristäminen ja kulku kohteelle

ALUEEN ULKOERISTYS

KONEEN TULOSUUNTAKIELLETTY KULKUSUUNTA

ALUEEN SISÄERISTYS

KULKU-URA KOHTEELLESIVUSTA

Ensimmäiset tehtävät yksiköille:-Sammutus- ja pelastus -Alueen eristys-Kulku-uran määrittäminen-Riski- ja vaaratekijät

HUOM !Kohteelle VAIN tarvittavahenkilöstö

HN-430 Onnettomuusalue

Kahden tai useamman materiaalin yhdistelmiä, joissa materiaalit toimivat yhdessä, mutta eivät ole liuenneet tai sulautuneet toisiinsa

Rakenteellisesti tärkeimpiä komposiittimateriaaleja ovat jatkuvilla lujitteilla lujitetut kestomuovit

Komposiitit ovat osa nykyaikaisia lentokonetta. Lentokonerakenteissa käytetään yleisimmin epoksipohjaisia hiilikuitukomposiitteja niiden hyvien jäykkyys ja lujuusominaisuuksien takia

Komposiitti muodostuu materiaaliseoksista, joiden koostumusta, pitoisuuksia ja myrkyllisyyttä ei aina tunneta, varsinkaan onnettomuustilanteissa.

Tulipalossa komposiitista saattaa vapautua teräviä kuituja sekä pieniä hiukkasia.

Suojavarustus pidetään yllä, kunnes komposiitti-materiaali on puhdistettu tai sidottu.

Onnettomuuskoneen läheisyydessä on käytettävä hengitysteiden pölysuojaimia ja suoja-asuja komposiittihiukkasilta suojautumiseen.

Komposiitti

Kuva Jyrki Laukkanen Kuva Jyrki Laukkanen

Repeytyneet komposiittirakenteet muodostavat sälöytyessään teräviä ja leikkaavia pintoja Käsittelyssä käytettävä tukevia nahkakäsineitä ja kärkivahvistettuja suojajalkineita

Palavat tai kytevät komposiitit muodostavat myrkyllisiä kaasujaAinoastaan sammutushenkilöstön suojavarustus antaa riittävän suojan kaasuilta

Tutkintatoimet paloalueella aloitetaan vasta sammutusvaiheen täysin päätyttyä

Palaneista komposiittirakenteista irtoaa kuituja ja hienojakoista pölyä, jotka aiheuttavat:iho-oireita hengityselinten ja silmien ärsytystä

SUOJAVARUSTUS:nahkakäsineet ja turvajalkineethupullinen kertakäyttöhaalarihengityssuojain yhdistelmäsuotimellatiiviit suojalasit

Komposiitti

Kuva Patria

Komposiitti

Alumiini 50,4 %

Teräs 15,5 %

Titanium 13,2 %

Hiili/epoksi-yhdistelmät 10,1 %

Muut 11,0 %

Johtamistoiminta

Etukäteissuunnittelu, tutustumiset ja harjoittelu

Asiantuntijoiden käyttö

Nopea tilannearviointi ja päättely

Johtajan rooli ja vastuun ottaminen

Viestivälineiden käyttöä ja hallintaa (VIRVE)

Kirjanpito

32007C-295M

Learjet

Ilmavoimien lentokalusto

Redigo

-1983Piper ChieftainYhteyskoneet

Learjet 21980FokkerKuljetuskoneet

281980VinkaAlkeiskoulukoneet

49 + 181980HawkHarjoituskoneet

55 + 71995F-18 HornetTorjuntahävittäjät

LUKUMÄÄRÄKÄYTTÖÖNTYYPPI

1992 9

Pilatus PC -12 NG 2010 6

Lentokalusto

F-18 C/D Hornet (HN)Torjuntahävittäjä

62 kappaletta

Hawk Mk51/51A (HW)Kaksipaikkainen harjoituskone

67 kappaletta

Learjet 35A/S (LJ)Maalihinaus-, valvonta-, kartoitus- ja kuljetuskone

3 kappaletta

Fokker F.27 Mk (FF)Kuljetuskone

2 kappaletta

Lentokalusto jatk.

Redigo L-90 TP (RG)Yhteystoimintakone 9 kappaletta

Pilatus PC- 12 NGYhteyskone6 kpl

Vinka (VN)Alkeiskoulukone 28 kappaletta

EADS CASA C-295M (CC)Kuljetuskone 3 kappaletta

Kruunupyy Hawk-onnettomuus 28.9.2006

Sotilasilmailun onnettomuuksista

LENTOTURVALLISUUDEN KEHITYS 50 - 90 -LUVULLAOnnettomuudet syyryhmittäin/10000 lentotuntia

50- 60- 70- 80- 90-luku

Muu syy (sää, johtamisj.)HuoltohenkilöstöTekninen syy Ohjaajan virhetoiminta

Sotilasilmailun onnettomuuksista

1965 1985

LENTO-ONNETTOMUUDET ILMAVOIMIEN SUIHKUKONEKALUSTOLLA 1953-2001

VA GN FM DK MU MG HW HN

Vaaralliset järjestelmät ja materiaalit

Suuri polttoainemääräPelastautumisjärjestelmätAmmukset ja muut räjähteet

• varmistus koneessa olleesta varustuksesta ja aseistuksesta • konetyypin asemekaanikon paikalle kutsuminen

Paineenalaiset järjestelmäkomponentit• painevaraajat• paineistetut säiliöt (Happi, typpi…)• renkaat

Leikkaavan terävät metalli- ja lasiromut

Komposiittirakenteet

Pelastusjärjestelmien aiheuttamat vaarat

Hävittäjä- ja suihkuharjoituskoneissa käytetään räjähdystoimisia pelastautumisjärjestelmiä käsittäen seuraavat osakokonaisuudet:

Kuomun heittopanokset (HN),

Kuomun räjäytyspanokset (HW),

Heittoistuimen heittopanos ja

Heittoistuimen rakettimoottorin ajopanos.

Järjestelmät ovat vaarallisia tulipalotapauksessa tai asiantuntemattomien käsittelyssä.

Kuomun heittojärjestelmä (HN)

Kuomun heittojärjestelmä sisältää useita osia, jotka sisältävät pieniä määriä räjähteitä.

Onnettomuus- ja tulipalotilanteissa räjähteet muodostavat vaaratekijän.

F-18 Hornetin kuomunheittojärjestelmä

Kuomun räjäytyspanokset (HW)

BAe Hawk Mk.51 kuomun räjäytyspanokset

Ilmavoimien Esikunta turvallisuusHävittäjän moottorin vaara-alueet ja kieltoalueet

Vaara-alueet suihkukoneillaSuihkumoottorien vaara-alueet

KIELTOALUE

VAARA-ALUE TYHJÄKÄYNTITEHO

20 m 3 m

PERUSMOOTTORIENMAX.TEHO (MIL POWER)

JÄLKIPOLTTOTEHO(MAX POWER)

300 m 8 m6

Suihkumoottorien vaara-alueet

Hävittäjän moottorin vaara-alueet ja kieltoalueet

Vaara-alueet suihkukoneilla

SUIHKUVIRTAUS

VAARALLINEN ALUE- 20 m TYHJÄKÄYNTITEHOLLA- 100 m max. TEHOLLA

3 m IMUAUKOISTA- TYHJÄKÄYNTITEHO

8 m IMUAUKOISTA- max.TEHO

VAROITUS:

ÄLÄ KOSKEaseisiin, asejär-

jestelmien käyttö-

kytkimiin tai ampumatarvik-keisiin, joiden

TOIMINTAA ET TUNNE ! !

Aseistuksen vaara-alueet

Lentokoneen asejärjestelmän vaarallisia kohteita

Ilmavoimien Esikunta turvallisuusTutkan vaara-alue (Kuva EI OLE mittakaavassa)

Muut vaara-alueet

Kieltoalue

Vaara-alue

+_ 70 0

HUOM !Kun lentokone on pyörillä, tutka ei toimi

Ylikuumenneet jarrut

90 0 90 0

Silppu- ja soihtujen sijoitus

Silppupatruunoiden varoalue

Varoalue

Kieltoalue (2 x 2 m alue kunkin heittimen ympärillä)

Soihtupatruunoiden varoalue

Kieltoalue (2 x 2 m alue kunkin heittimen ympärillä)

Vaara-alue (r = 30 m)

Kuva 17. Varoalue

Vaara-alueet kuljetuskoneella Vaarallisin sektori takana

Yksittäisen soihdun paloaika 3-5s n. 2500ºC

Lennonjohdolla on tieto mikäli kone on ladattu. Oletuksena on, että

omasuojakasetti sisältää soihtuja ja mahdollisesti silppua.

Silppu- ja soihtujen sijoitus

DFIRS- Tallentimen käsittely onnettomuustilanteessa

F-18 C/D Hornet on varustettu DFIRS-onnettomuustieto-tallentimella, joka laukeaa automaattisesti irti lento-koneesta törmäyksen sattuessa.

Automaattisen laukaisun jälkeen DFIRS-tallentimen hätälähetin alkaa lähettää signaalia 243 MHz:n taajuudella onnettomuus-alueen ja tallentimen paikantamista varten.

Lähetyksen kesto on vähintään 72 h, ellei sitä aikaisemmin katkaista.

Rekisteröintilaitteiden paikantaminen (DFIRS-tallennin)

Ei saa avata !!! Kosteus / vesi Polttoaineet / öljyt Kolhut / pursuavat osat ESD - Staattinen sähkö

Door 63L, sivuvakaajien välissä Räjähtävä luukku ja heittokoneisto

HeittoistuinhyppyTörmäys (>20 G / 4 ms)

UHF ELT, 243 MHz / 72 h Sisältää viimeiset 30 min Digitaalinen Solid-State EEPROM-muisti (MC1/AvMux 2) Kelluu vedessä

Suihkuharjoituskone BAe Hawk Mk. 51 ja Mk.51 A

HW on 1 –2 paikkainen suihkuharjoituskone, jota käytetään ohjaajien perus- ja jatkokoulutuskoneena.

Lentotehtävästä riippuen kone voi olla aseistettu.

Koneessa ON räjähdystoiminen pelastautumisjärjestelmä sekä ulkoisen kuorman pakkopudotusjärjestelmä.

polttoainemäärä 1600 l lentopetroolia.

aseistus

Toimenpiteitä

Kuomun avaus (tarvittaessa räjäyttämällä)

Heittoistuimen varmistus

Ohjaajan taiohjaajienirrottaminen

Hävittäjäkone Boeing F – 18 C/D Hornet

HN on 1 paikkainen kaksimoottorinen torjuntahävittäjä. Koneesta on myös kaksipaikkainen koulutusversio, jota käytetään koulutuskoneena.

Lentotehtävästä riippuen kone voi olla aseistettu.

Koneessa ON räjähdystoiminen pelastautumisjärjestelmä sekä ulkoisen kuorman pakkopudotusjärjestelmä.

Polttoainemäärä 6000 - 8500 l lentopetrolia.

Aseistus

Ohjukset

Toimenpiteitä

Kuomun avaus

Heittoistuimen varmistus

Ohjaajan tai ohjaajienirrottaminen

Kuljetuskone C295M

Metalli ja komposiittirakenteinen Tyhjäpaino 15 200kg Suurin lentopaino 23 200kg Hyötykuorma 8 000 kg (sisältää polttoaineen) Siipien kärkiväli 25,9 pituus 24,5 korkeus 8,7 Max henkilömäärä 4 + 60 Max polttoainemäärä n.7600 litraa Omasuojajärjestelmä (silppu/soihtu)

Learjet 35A/S Konetyyppi: Learjet 35A/S Alkuperämaa: Yhdysvallat Tyyppi: Kahdeksanpaikkainen liikesuihkukone Voimalaite: Kaksi 1588 kp Garrett Airesearch TFE 731-2-2B –

puhallinturpiinimoottoria Suurin matkanopeus 840 km/h, suurin nopeus korkealla 0,78 Machia Pisin lentomatka korkealla 3 000 km 30 minuutin reservillä Lakikorkeus 12 500 m Tyhjäpaino: 5 000 kg Suurin lentopaino: 8 300 kg Kärkiväli: 12,04 m Miehistö: 2 + 6 henkilöä

PC-12 NG

Moottori: Pratt & Whitney Canada Teho: 1200hv Paineistettu ohjaamo/ matkustamo Henkilöluku max 10 Max polttoainemäärä:1500 Litraa (kerosiini, siivissä) Kone pääosiltaan alumiinia, myös joitakin

komposiittiosia.

Lentoetsintä

Onnettomuuspaikan havaitseminen

Maastoetsintä

Havaintojen kuvaaminen

Koko alue eristetään riittävältä etäisyydeltä merkintänauhoin

Eristämisen periaatteet

palo- ja räjähdysvaarasingonneet osatulkopuoliset henkilötsisempi ja ulompi eritys

erilliset eristykset (vartiointi esim. sotilaspoliisi)talviolosuhteissa peittäminen

…Lisäksi eristetään

alueen sisällä olevat

vaaralliset kohteet

Tutkinnan turvaaminen

ILMAVE:n ohjeistusihmishenkien pelastaminen PRI 1. !aineellisten vahinkojen rajoittaminentutkinta-aineiston suojaaminenolosuhteiden muuttumineneivät saa vaikuttaa pelastustyöhön

kokoaminen aloitetaan tilanteen mukaan

Turvaamisen periaatteet

siirrot ja raivaukset pystyttävä kertomaan lautakunnallemiehistön ensimmäiset lausumat ja kommentit tärkeitäuhrien sijainti, vöiden kiinnitys, raajojen asennottulipalon alkamisaika, -paikka, savun ja liekkien värimenehtyneet paikalleen, ellei siirto välttämätönvesi- ja vaahtosuihkujen käyttö järkevästi !

Kuvaaminen ja videointi

jo lähestyttäessä kuvattavaolosuhteiden muuttumisen vaaraiskeytymäjäljet (erityisesti lumessa)pois siirrettävät (uhrit & materiaali)koneen asennon ja muodon muuttuminenJäätyneet rungon / siipien osat !!!!vuodot ja tulipalojäljetmittarien asento

Näytteet

jos maahan vuotavaa nestettä, aina näyte…PV:n pelastushenkilöstö ottaa1 l (polttoaine 4 l) tai niin paljon kuin tuleejos ei vuoda, pelastushenkilöstö ei ota näytteitäasiantuntemus ja järki mukaanpuhtaus, pystyasento ja suojaaminen (aurinko)dokumentointi

näytteenottokohde, pvm, klo, ottaja

Jälkihoito

ympäristövahinkojen torjuminenhenkilöstön jälkihoitodebriefing

pelastushenkilöstösilminnäkijätomaiset

Tutkinta

Paikallinen poliisi antaa virka-apua tutkinnan käynnistämis-vaiheessa ja osallistuu onnettomuuspaikan tutkintaan.

Vastuun siirtyminen pelastusviranomaisilta

Pelastusjohtajalta selvitys tilanteesta ja suoritetuista toimenpiteistä:

• alkuhavainnot (jäätäminen, valokuvaus)• tulipalot ja niiden sammutus• pelastetut ja siirretyt henkilöt• näytteet• alueen laajuus, eristäminen ja vartiointi• koneen varustus ja vaarallisten kohteiden sijainti• tiedot mahdollisista silminnäkijöistä

Pelastusjohtajalta selvitys tilanteesta ja suoritetuista toimenpiteistä:

• alkuhavainnot (jäätäminen, valokuvaus)• tulipalot ja niiden sammutus• pelastetut ja siirretyt henkilöt• näytteet• alueen laajuus, eristäminen ja vartiointi• koneen varustus ja vaarallisten kohteiden sijainti• tiedot mahdollisista silminnäkijöistä

…selvitys tilanteesta ja suoritetuista

toimenpiteistä:

Välittömät havainnot: Jäätäminen

Lentokuvaus

Alueen yleiskuvaus

Hallintalaitteiden ja näyttöjen asennot

Yhteystiedot

Ilmavoimien Esikunta Operatiivinen osasto TurvallisuusPL30 41161 TikkakoskiPelpääll Risto Salopuro0299 291 346

IlmasotakouluEsikuntaPL 741161 TikkakoskiYlil Marko Salo0299 250 304

toiminta sotilaskone onnettomuudessa (jehu ... · pdf filelentopelastuspalvelua suomen...

Documents

orion - hyvinvointia rakentamassa -...

puolustusvoimauudistuksen ratkaisumalli...ilmavoimat...

suomen ilmavoimien historia 16 - saksalaiset koneet suomessa...

suomen ilmavoimien perustaminen - · pdf filesuomen...

suomen ilmavoimien historia 01 - brewster model 239

ep leader kansainvälinen toiminta

rukous- ja toiminta- kalenteri

thl:n tieto-osaston toiminta 11.9.2012

suomen ilmavoimien historia 05 - curtiss hawk 75a p-40m

toiminta- ja taloustilaston erityiskysymykset …...toiminta...

luku 8 havainnot onnettomuuden jälkeen...estonia –...

päihdepsykiatrian poliklinikan toiminta

suomen ilmavoimien historia 06 - messerschmitt bf 109 g

suomen ilmavoimien historia 03b - fokker d.xxi (wasp)

fysiikan laitoksen toiminta- ja taloussuunnitelma v....

sosiaalinen media ilmavoimien lentÄjien rekrytoin ·...

toiminta- ja taloussuunnitelma 2017–2019 ·...

suomen ilmavoimien historia 05 - curtiss hawk-75a & p-40m

uudistuva lions-toiminta

työllistymistä edistävä toiminta