toiminta sotilaskone onnettomuudessa (jehu ... · pdf filelentopelastuspalvelua suomen...
TRANSCRIPT
Ilmavoimat
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
SOTILASKONEONNETTOMUUDET
Materiaalin kopiointi Ilmavoimien luvalla
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
Lentotoiminta Suomessa
LENTOLIIKENNE
Sotilaslentotoiminta Siviili-ilmailu
Ilmavoimien Esikunta Finavia
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
Sotilaslento-onnettomuuteen liittyviä erityispiirteitä
Pääosa onnettomuuksista sattuu hävittäjäkoneille
Törmäykset suurella energialla (nopeudella)
Heittoistuinhypyt
Aseistuksen ja muun räjähdetekniikan aiheuttamat vaarat pelastushenkilöstölle
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
Sotilaskoneissa on siviilikoneita vahvempi rakenne ja se voi vaikeuttaa pelastustoimenpiteitä, mikäli miehistö on jäänyt puristukseen koneen rakenteisiin.
Vaaratekijöitä aiheuttavat sotilaskoneissa olevat räjähdystoimiset pelastautumisjärjestelmät ja koneissa oleva aseistus.
Tulipalo voi aiheuttaa räjähdystoimiset pelastautumisjärjestelmien laukeamisen tai paine- ja polttoainesäiliöiden räjähdyksen.
Pelastustoimet voivat laukaista esim. heittoistuimen.
Kuumaa, paineellista hydrauliöljyä voi roiskua pelastushenkilöstön päälle.
Myrkylliset savukaasut (mm. komposiitti)
Sotilaskoneonnettomuuteen liittyviä erityispiirteitä
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
Crash
LentonäytösSU-217Imuaukko, kypäräSuihkuMF14Mirage 200611.9KARLSTO, Tornado
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
34§ Pelastustoiminnan johtaminen
Pelastustoiminnan johtaja on siltä pelastustoimen alueelta, jossa onnettomuus tai vaaratilanne on saanut alkunsa, jollei toisin ole sovittu.
Pelastustoimintaa johtaa pelastusviranomainen. Pelastustoimintaa voi kuitenkin tilapäisesti johtaa muu pelastuslaitoksen palveluksessa oleva tai sopimuspalokuntaan kuuluva siihen saakka, kun toimivaltainen pelastusviranomainen ottaa pelastustoiminnan johtaakseen
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
Jos pelastustoimintaan osallistuu useamman toimialan viranomaisia, tilanteen yleisjohtajana toimii pelastustoiminnan johtaja. Eri toimialojen yksiköt toimivat oman johtonsa alaisuudessa siten, että niiden toimenpiteet kokonaisuudessaan edistävät onnettomuuden tai tilanteen seurausten tehokasta torjuntaa.
Tilanteen yleisjohtaja voi muodostaa avukseen viranomaisten, laitosten ja toimintaan osallistuvien vapaaehtoisten yksiköiden edustajista koostuvan johtoryhmän ja kutsua asiantuntijoita avukseen.
35§ Johtaminen yhteistoimintatilanteessa
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
Johtovastuu
Kun kysymyksessä on maastoon kadonneen ilma-aluksen tai siinä mukana olevien ihmisten etsiminen, johtamiseen liittyy yhteistoimintaa lentopelastuskeskuksen, tehtävään määrätyn lennonjohtajan tai lentoaseman päällikön, poliisin, ilmavoimien sekä pelastusviranomaisen kanssa.
Ilmailuviranomainen etsii konettaPoliisi etsii henkilöitäPelastusviranomainen pelastaa löydetyt
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
Johtosuhteet lento-onnettomuudessa
Ilma-alus kateissa
Onnettomuuspaikka tiedetään tai se on löytynyt
Pelastustoimien päätyttyä ja ennen tutkintalautakunnan paikalle tuloa
Tutkintalautakunnan tultua paikalle
Lentopelastuskeskus. Poliisi johtaa maaetsintöjä. Rajavartiolaitos johtaa meri-alueella
Pelastusviranomainen
Poliisi
Lautakunta ottaa tutkintavastuun
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
Lentopelastuspalvelusta vastaava viranomainen Suomessa on Liikenteen turvallisuusvirasto (TraFi Ilmailu), jonka tehtävänä on antaa määräykset toimenpiteistä sen varalta, että ilma-alus on hädässä, kadoksissa tai tuhoutunut taikka että ilmaliikennettä uhkaa vaara. (TraFi hoitaa myös tie- ja raideliikenteen sekä meriturvallisuuden viranomaistehtävät)
Lentopelastuspalvelua Suomen etsintä- ja pelastusalueella (SRR) johtaa ja koordinoi Suomen lentopelastuskeskus (ARCC, Air Rescue Co-ordination Centre). Lentopelastuskeskus sijaitsee Suomen aluelennonjohdon yhteydessä Tampereella.
Lentopelastuskeskuksen päätehtävänä on koordinoida, ohjeistaa, kehittää ja johtaa lentopelastuspalvelua.
Lentopelastuskeskus
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
Lentopelastuskeskuksella on ympärivuorokautinen päivystys ja mahdollisuus aloittaa välittömästi pelastustoimet.
Lentopelastuskeskuksella on yhteydet tarvittaviin pelastuselimiin tai niitä käskyttäviin johtoyksiköihin, sekä mahdollisuus vastaanottaa hätäsanomia.
Lentopelastuskeskus miehitetään seuraavasti:Lentopelastusjohtaja, joka johtaa lentopelastustoimintaa ja vastaa
sen onnistumisesta. Lentopelastusjohtajana toimii yleensä aluelennonjohdon vuoropäällikkö.Operaattori, joka hälyttää pelastusyksiköt, tiedottaa
yhteistoimintaosapuolia, ja johtaa etsintäalueen lentoliikennettä.Etsintöjen suunnittelija, joka suunnittelee kullekin etsintäyksikölle
tehtävän käytettävän etsintäkaluston ominaisuuksien ja rajoitusten mukaan.Lentopelastusavustaja, joka pitää päiväkirjaa tapahtumista,
avustaa viestiliikenteessä ja hallinnollisissa tehtävissä.
Lentopelastuskeskus
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
Etsintäorganisaation muodostaminen
ETSINNÄN-JOHTOPAIKKA
(EJOPA)
LOHKO-KESKUS
HÄKE
ETSINNÄN-JOHTOPAIKKA
(EJOPA)
LENTO-PELSTUSKESKUS
ETSINTÄ-RYHMÄT
ETSINTÄ-RYHMÄT
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
PELASTUSASEMA
L 75L 742
L 741
PELASTUSLAITOS
HÄKE
PELASTUSASEMA
L 75L 742
L 741
ILMAILULAITOSPELASTUSASEMA
LENNONJOHTO
POLIISI
SAIRAALA
TERVEYS-ASEMA
PELASTUSASEMA
L 75L 742
L 741
ILMAVOIMATPELASTUSASEMA
TERVEYS-ASEMA
LENNOSTOPETO-HENKILÖSTÖ
Hälyttäminen onnettomuustilanteessa
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
Sotilaskoneonnettomuus
Kysy hätäkeskukselta tarkemmat lähtötiedot:Onnettomuuspaikka, kunta
Koordinaatit, jos tiedossa (varmista koordinaattimuoto)Koneen tyyppi (yhteyskone, kuljetuskone, helikopteri… )Henkilömäärä Onko loukkaantuneitaOnko kone aseistettu / Muut vaaratekijät esim. rahti
Lennonjohto/PääjohtokeskusPolttoainemääräOnko ohjaaja / ohjaajat hypännytSelvitä hälytetyt resurssitOnko ilmavoimien asiantuntijaryhmä hälytetty
Mistä ilmavoimien pelastustoimen saa kiinni =VIRVE puheryhmä
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
PieniPelastettavia 1 – 2
Esim Pienkone (Vinka, Redigo) Helikopteri (Hughes 500D)
KeskisuuriPelastettavia 3 – 5
Esim Helikopteri (Hughes 500D) Sotilaskone (F-18 Hornet, Hawk, Learjet 35A?, Piper Chieftain ?)
SuuriPelastettavia 6 – 20
Esim matkustajakone (CASA C295M ja Fokker F.27) Kuljetushelikopteri (NH90)
Vasteet
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
232 ilmaliikenneonnettomuus: keskisuuri
Resurssi Vahvennus TehtävätP3 Pelastustoiminnan
johtaminenRaivausauto Onnettomuuskone:
tiedustelupelastaminen
Sammutusauto Säiliöauto Onnettomuuskone:pelastaminen
Sammutusauto Onnettomuuskone:suojaus
Sammutusauto Onnettomuusalue:lisävahinkojen estäminensammuttaminenvesihuolto
Vasteet:Pieni = P3 + 2 x pelyks + säiliöyks + sakutKeskisuuri = P3 + 4 x pelyks + säiliöyks + sakutSuuri = P2 + 2 x P3 + 6 x pelyks + 4 x säiliöyks + sakut
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
Vasteet
Sotilaskone, esim.harjoitus – hävittäjäPelastusjoukkue (KESKISUURI)SAKU (t)Johtaa P3Alueelle VAIN tarvittava HENKILÖSTÖ
Käsky yksikötSammuttaminen/pelastaminenAlueen eristäminenVarottavat asiat = aseistus, heittoistuin, polttoaine,
omasuojatKohteen kuvaaminen
Keskisuuri = P3 + 4 x pelyks + säiliöyks + sakut
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
Vasteet
Sotilasilma-alusonnettomuus (kuljetuskoneet)Pelastuskomppania (SUURI)SAKUT
Tietojen mukaisestiL4
Johtaa P3Alueelle vain tarvittava henkilöstö
Käsky yksiköt Sammuttaminen/pelastaminen Alueen eristäminen Varottavat asiat = vaarallinen rahti, polttoaine, omasuojat… Kohteen kuvaaminen
Suuri = P2 + 2 x P3 + 6 x pelyks + 4 x säiliöyks + sakut
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
Vasteet
Sotilasilma-alusonnettomuus (yhteyskoneet)Pelastusjoukkue (keskisuuri)SAKU / matkustaja
Tietojen mukaisesti
Johtaa P3/P4Alueelle VAIN tarvittava HENKILÖSTÖ
Käsky yksikötSammuttaminen/pelastaminenAlueen eristäminenVarottavat asiat = polttoaine Kohteen kuvaaminenKeskisuuri = P3 + 4 x pelyks + säiliöyks + sakut
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
Sotilaskoneonnettomuus (helikopteri)
Kysy hätäkeskukselta tarkemmat tiedot:Onnettomuuspaikka, kunta
Koordinaatit, jos tiedossaHelikopterin tyyppi, (HH = Hughes / NH = NH90)Henkilömäärä
Miehistö + matkustajatOnko loukkaantuneita
Onko helikopteri aseistettu / Muut vaaratekijät / RahtiLennonjohto/Utin jääkärirykmentti
PolttoainemääräOnko helikopteri asiantuntijaryhmä hälytetty
Mistä Utin pelastustoimen saa kiinni = PuheryhmäIlmavoimien pelastustoimi
Kuva PATRIA ©
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
EtsintäMäärää johtopaikka ja kokoontumispaikka ilmoita HÄKE:lle ja
joukoilleJohtopaikka on tavallisesti etsintäjoukkojen kokoontumispaikkaEtsintäalueen välittömässä läheisyydessä, sääsuojaHyvät kulkuyhteydet, sähkö, valot, tilaa kartoille, tietokoneille
ym.Riittävästi paikoitustilaa, voi olla ennalta sovittu (hyppyalueet)Radio/puhelinkuuluvuuksien kannalta edullinen
Aloita ajoneuvoetsintä (autot, kelkat, mönkijät jne. huomioi myös koneet)Anna tehtävä ja rajaa etsittävä alue
KuulosteluNuuhkiminen (kerosiini/tuli)Ilmoitukset havainnoista
Ota yhteys poliisiinVIRVE – toimintaryhmä
Sotilaskoneonnettomuus, etsintä…
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
Etsinnän johtaja muistilistaa…
Määrittää etsittävän alueen Päättää johtopaikan sijainnin Käskee etsintätavat Määrää kokoontumispaikat Määrää ryhmityspaikat Valvoo joukkojen tulokirjauksen Selvittää suunnitelman joukoille Jakaa joukot tehtävien mukaan Nimeää ryhmänjohtajat Antaa ryhmänjohtajille tarkat tehtävät Pitää tilannekarttaa Tekee muutoksia (harkiten) suunnitelmiin Tiedottaminen? Kiittää etsijöitä ja tehtävässä avustaneita
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
Toimintaperiaatteet sotilasilma-aluksen onnettomuuspaikalla kun kohde on paikallistettu
Yleistä
Kohteen löydyttyä onnettomuuspaikan johtovastuu siirtyy paikalliselle pelastusviranomaiselle, jonka toimintaa tukevat ilmavoimien pelastusyksiköt.
Alue eristetään välittömästi poliisin toimesta
Toiminnan johtaminen
1. Pelastusviranomainen 2. Poliisi 3. Tutkintalautakunta
Toiminta onnettomuuspaikalla
Toimintaan onnettomuuspaikalla vaikuttaa seuraavat tekijät, jotka määräävät myös tehtäväjärjestyksen:
onko onnettomuuden seurauksena syttynyt palo, onko henkilöstöä koneessa (ohjaaja/-t matkustajia) vielä koneessa, onko kone ehjä, onko kone aseistettu.
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
Kohteessa
Ilmoita tilanne hätäkeskuksellePerusta ja ilmoita johtopaikkaAnna yksiköille tehtävät
TiedusteluSammutus- ja pelastustehtävätAlueen eristäminenVaro-ohjeet
AseistusHeittoistuinMuut
Yksiköiden huoltoHuomioi onnettomuustutkinta koko toiminnan ajan
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
Toimintaperiaatteet onnettomuuspaikalla
Jos lentokone on EHJÄ, menetellään seuraavasti:
LÄHESTYTTÄVÄ ETUVIISTOSTA konetta,
EI ASEIDEN vaikutussektorilta,
suojataan ohjaamo sammutusainesuihkulla ja sammutetaan palo,
pelastetaan ohjaaja (t), annetaan ensiapu ja
saatetaan kuljetuskuntoon.
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
Toiminta onnettomuuspaikalla pelastustoimien jälkeen Tutkinnan turvaaminen
Tutkintalautakunnan puheenjohtaja tai ensimmäisenä paikalle tuleva lautakunnan jäsen ilmoittautuu pelastustoiminnan johtajalle ja sopii työnjaosta eri viranomaisten kesken.
Pelastustoiminnan päätyttyä toimintaa onnettomuuspaikalla johtaa tutkintalautakunnan puheenjohtaja.
Onnettomuusalueen eristäminen
Eristä onnettomuusalue riittävän laajalta alueelta. Mikäli kone on hajonnut useaan osaan, jotka ovat kaukana toisistaan, tehdään eristysalueita useita.
Tutkinta-aineiston suojeleminen ja kokoaminen pelastustoimien aikana
Toiminta ohjeistettu Ilmavoimien Esikunnan ohjeella, jossa määritellään menettelytavat:
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
Toiminta onnettomuuspaikalla pelastustoimien jälkeen
VÄLTÄ koneen hylyn tai sen osien hajottamista tai siirtelyä ELLEI se ole pelastustoiminnan kannalta tarpeellista.
Onnettomuudessa menehtyneitä uhreja EI SIIRRETÄpaikaltaan ennen tutkintalautakunnan (Ilmavoimat nimeää) paikalle tuloa
VÄLTÄ sammutusveden liikakäyttöä, KOVAA vesipainetta ja ERITYISESTI SUORASUIHKUA.
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
Toiminta onnettomuuspaikalla pelastustoimien jälkeenOTA onnettomuuskohteesta valokuvia jo lähestyttäessä,
pelastustoimien aikana ja niiden jälkeen.
ERISTÄ onnettomuuspaikka ja SUOJAA koneen tekemät iskemäjäljet.
HUOLEHDI onnettomuustilanteessa mukana olleiden jälkihoidosta (uhrit, pelastajat, silminnäkijät).
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
Alueen eristäminen ja kulku kohteelle
ALUEEN ULKOERISTYS
KONEEN TULOSUUNTAKIELLETTY KULKUSUUNTA
ALUEEN SISÄERISTYS
KULKU-URA KOHTEELLESIVUSTA
KULKU-URA KOHTEELLESIVUSTA
Ensimmäiset tehtävät yksiköille:-Sammutus- ja pelastus -Alueen eristys-Kulku-uran määrittäminen-Riski- ja vaaratekijät
HUOM !Kohteelle VAIN tarvittavahenkilöstö
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
HN-430 Onnettomuusalue
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
Kahden tai useamman materiaalin yhdistelmiä, joissa materiaalit toimivat yhdessä, mutta eivät ole liuenneet tai sulautuneet toisiinsa
Rakenteellisesti tärkeimpiä komposiittimateriaaleja ovat jatkuvilla lujitteilla lujitetut kestomuovit
Komposiitit ovat osa nykyaikaisia lentokonetta. Lentokonerakenteissa käytetään yleisimmin epoksipohjaisia hiilikuitukomposiitteja niiden hyvien jäykkyys ja lujuusominaisuuksien takia
Komposiitti muodostuu materiaaliseoksista, joiden koostumusta, pitoisuuksia ja myrkyllisyyttä ei aina tunneta, varsinkaan onnettomuustilanteissa.
Tulipalossa komposiitista saattaa vapautua teräviä kuituja sekä pieniä hiukkasia.
Suojavarustus pidetään yllä, kunnes komposiitti-materiaali on puhdistettu tai sidottu.
Onnettomuuskoneen läheisyydessä on käytettävä hengitysteiden pölysuojaimia ja suoja-asuja komposiittihiukkasilta suojautumiseen.
Komposiitti
Kuva Jyrki Laukkanen Kuva Jyrki Laukkanen
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
Repeytyneet komposiittirakenteet muodostavat sälöytyessään teräviä ja leikkaavia pintoja Käsittelyssä käytettävä tukevia nahkakäsineitä ja kärkivahvistettuja suojajalkineita
Palavat tai kytevät komposiitit muodostavat myrkyllisiä kaasujaAinoastaan sammutushenkilöstön suojavarustus antaa riittävän suojan kaasuilta
Tutkintatoimet paloalueella aloitetaan vasta sammutusvaiheen täysin päätyttyä
Palaneista komposiittirakenteista irtoaa kuituja ja hienojakoista pölyä, jotka aiheuttavat:iho-oireita hengityselinten ja silmien ärsytystä
SUOJAVARUSTUS:nahkakäsineet ja turvajalkineethupullinen kertakäyttöhaalarihengityssuojain yhdistelmäsuotimellatiiviit suojalasit
Komposiitti
Kuva Patria
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
Komposiitti
Alumiini 50,4 %
Teräs 15,5 %
Titanium 13,2 %
Hiili/epoksi-yhdistelmät 10,1 %
Muut 11,0 %
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
Johtamistoiminta
Etukäteissuunnittelu, tutustumiset ja harjoittelu
Asiantuntijoiden käyttö
Nopea tilannearviointi ja päättely
Johtajan rooli ja vastuun ottaminen
Viestivälineiden käyttöä ja hallintaa (VIRVE)
Kirjanpito
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
32007C-295M
Learjet
Ilmavoimien lentokalusto
Redigo
-1983Piper ChieftainYhteyskoneet
31982
Learjet 21980FokkerKuljetuskoneet
281980VinkaAlkeiskoulukoneet
49 + 181980HawkHarjoituskoneet
55 + 71995F-18 HornetTorjuntahävittäjät
LUKUMÄÄRÄKÄYTTÖÖNTYYPPI
1992 9
Pilatus PC -12 NG 2010 6
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
Lentokalusto
F-18 C/D Hornet (HN)Torjuntahävittäjä
62 kappaletta
Hawk Mk51/51A (HW)Kaksipaikkainen harjoituskone
67 kappaletta
Learjet 35A/S (LJ)Maalihinaus-, valvonta-, kartoitus- ja kuljetuskone
3 kappaletta
Fokker F.27 Mk (FF)Kuljetuskone
2 kappaletta
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
Lentokalusto jatk.
Redigo L-90 TP (RG)Yhteystoimintakone 9 kappaletta
Pilatus PC- 12 NGYhteyskone6 kpl
Vinka (VN)Alkeiskoulukone 28 kappaletta
EADS CASA C-295M (CC)Kuljetuskone 3 kappaletta
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
Kruunupyy Hawk-onnettomuus 28.9.2006
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
Sotilasilmailun onnettomuuksista
LENTOTURVALLISUUDEN KEHITYS 50 - 90 -LUVULLAOnnettomuudet syyryhmittäin/10000 lentotuntia
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
50- 60- 70- 80- 90-luku
Muu syy (sää, johtamisj.)HuoltohenkilöstöTekninen syy Ohjaajan virhetoiminta
0,38
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
Sotilasilmailun onnettomuuksista
0
1
2
3
4
5
6
7
8
1965 1985
LENTO-ONNETTOMUUDET ILMAVOIMIEN SUIHKUKONEKALUSTOLLA 1953-2001
VA GN FM DK MU MG HW HN
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
Vaaralliset järjestelmät ja materiaalit
Suuri polttoainemääräPelastautumisjärjestelmätAmmukset ja muut räjähteet
• varmistus koneessa olleesta varustuksesta ja aseistuksesta • konetyypin asemekaanikon paikalle kutsuminen
Paineenalaiset järjestelmäkomponentit• painevaraajat• paineistetut säiliöt (Happi, typpi…)• renkaat
Leikkaavan terävät metalli- ja lasiromut
Komposiittirakenteet
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
Pelastusjärjestelmien aiheuttamat vaarat
Hävittäjä- ja suihkuharjoituskoneissa käytetään räjähdystoimisia pelastautumisjärjestelmiä käsittäen seuraavat osakokonaisuudet:
Kuomun heittopanokset (HN),
Kuomun räjäytyspanokset (HW),
Heittoistuimen heittopanos ja
Heittoistuimen rakettimoottorin ajopanos.
Järjestelmät ovat vaarallisia tulipalotapauksessa tai asiantuntemattomien käsittelyssä.
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
Kuomun heittojärjestelmä (HN)
Kuomun heittojärjestelmä sisältää useita osia, jotka sisältävät pieniä määriä räjähteitä.
Onnettomuus- ja tulipalotilanteissa räjähteet muodostavat vaaratekijän.
F-18 Hornetin kuomunheittojärjestelmä
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
Kuomun räjäytyspanokset (HW)
BAe Hawk Mk.51 kuomun räjäytyspanokset
Ilmavoimien Esikunta turvallisuusHävittäjän moottorin vaara-alueet ja kieltoalueet
Vaara-alueet suihkukoneillaSuihkumoottorien vaara-alueet
KIELTOALUE
VAARA-ALUE TYHJÄKÄYNTITEHO
6 m
30 m
20 m 3 m
250 m
PERUSMOOTTORIENMAX.TEHO (MIL POWER)
50 m
8 m
6 m
JÄLKIPOLTTOTEHO(MAX POWER)
100 m
300 m 8 m6
m
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
Suihkumoottorien vaara-alueet
Hävittäjän moottorin vaara-alueet ja kieltoalueet
Vaara-alueet suihkukoneilla
SUIHKUVIRTAUS
VAARALLINEN ALUE- 20 m TYHJÄKÄYNTITEHOLLA- 100 m max. TEHOLLA
3 m IMUAUKOISTA- TYHJÄKÄYNTITEHO
8 m IMUAUKOISTA- max.TEHO
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
VAROITUS:
ÄLÄ KOSKEaseisiin, asejär-
jestelmien käyttö-
kytkimiin tai ampumatarvik-keisiin, joiden
TOIMINTAA ET TUNNE ! !
Vaara-alueet suihkukoneilla
Aseistuksen vaara-alueet
Lentokoneen asejärjestelmän vaarallisia kohteita
Ilmavoimien Esikunta turvallisuusTutkan vaara-alue (Kuva EI OLE mittakaavassa)
Muut vaara-alueet
Vaara-alueet suihkukoneilla
200 m
Kieltoalue
Vaara-alue
+_ 70 0
65 m
HUOM !Kun lentokone on pyörillä, tutka ei toimi
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
Ylikuumenneet jarrut
Vaara-alueet suihkukoneilla
90 0 90 0
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
Vaara-alueet suihkukoneilla
Silppu- ja soihtujen sijoitus
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
Silppupatruunoiden varoalue
Varoalue
Vaara-alueet suihkukoneilla
Kieltoalue (2 x 2 m alue kunkin heittimen ympärillä)
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
Soihtupatruunoiden varoalue
Kieltoalue (2 x 2 m alue kunkin heittimen ympärillä)
Vaara-alue (r = 30 m)
Kuva 17. Varoalue
Vaara-alueet suihkukoneilla
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
Vaara-alueet kuljetuskoneella Vaarallisin sektori takana
Yksittäisen soihdun paloaika 3-5s n. 2500ºC
Lennonjohdolla on tieto mikäli kone on ladattu. Oletuksena on, että
omasuojakasetti sisältää soihtuja ja mahdollisesti silppua.
Silppu- ja soihtujen sijoitus
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
DFIRS- Tallentimen käsittely onnettomuustilanteessa
F-18 C/D Hornet on varustettu DFIRS-onnettomuustieto-tallentimella, joka laukeaa automaattisesti irti lento-koneesta törmäyksen sattuessa.
Automaattisen laukaisun jälkeen DFIRS-tallentimen hätälähetin alkaa lähettää signaalia 243 MHz:n taajuudella onnettomuus-alueen ja tallentimen paikantamista varten.
Lähetyksen kesto on vähintään 72 h, ellei sitä aikaisemmin katkaista.
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
Rekisteröintilaitteiden paikantaminen (DFIRS-tallennin)
Ei saa avata !!! Kosteus / vesi Polttoaineet / öljyt Kolhut / pursuavat osat ESD - Staattinen sähkö
Door 63L, sivuvakaajien välissä Räjähtävä luukku ja heittokoneisto
HeittoistuinhyppyTörmäys (>20 G / 4 ms)
UHF ELT, 243 MHz / 72 h Sisältää viimeiset 30 min Digitaalinen Solid-State EEPROM-muisti (MC1/AvMux 2) Kelluu vedessä
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
Suihkuharjoituskone BAe Hawk Mk. 51 ja Mk.51 A
HW on 1 –2 paikkainen suihkuharjoituskone, jota käytetään ohjaajien perus- ja jatkokoulutuskoneena.
Lentotehtävästä riippuen kone voi olla aseistettu.
Koneessa ON räjähdystoiminen pelastautumisjärjestelmä sekä ulkoisen kuorman pakkopudotusjärjestelmä.
polttoainemäärä 1600 l lentopetroolia.
aseistus
Tykki
Toimenpiteitä
Kuomun avaus (tarvittaessa räjäyttämällä)
Heittoistuimen varmistus
Ohjaajan taiohjaajienirrottaminen
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
Hävittäjäkone Boeing F – 18 C/D Hornet
HN on 1 paikkainen kaksimoottorinen torjuntahävittäjä. Koneesta on myös kaksipaikkainen koulutusversio, jota käytetään koulutuskoneena.
Lentotehtävästä riippuen kone voi olla aseistettu.
Koneessa ON räjähdystoiminen pelastautumisjärjestelmä sekä ulkoisen kuorman pakkopudotusjärjestelmä.
Polttoainemäärä 6000 - 8500 l lentopetrolia.
Aseistus
Tykki
Ohjukset
Toimenpiteitä
Kuomun avaus
Heittoistuimen varmistus
Ohjaajan tai ohjaajienirrottaminen
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
Kuljetuskone C295M
Metalli ja komposiittirakenteinen Tyhjäpaino 15 200kg Suurin lentopaino 23 200kg Hyötykuorma 8 000 kg (sisältää polttoaineen) Siipien kärkiväli 25,9 pituus 24,5 korkeus 8,7 Max henkilömäärä 4 + 60 Max polttoainemäärä n.7600 litraa Omasuojajärjestelmä (silppu/soihtu)
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
Learjet 35A/S Konetyyppi: Learjet 35A/S Alkuperämaa: Yhdysvallat Tyyppi: Kahdeksanpaikkainen liikesuihkukone Voimalaite: Kaksi 1588 kp Garrett Airesearch TFE 731-2-2B –
puhallinturpiinimoottoria Suurin matkanopeus 840 km/h, suurin nopeus korkealla 0,78 Machia Pisin lentomatka korkealla 3 000 km 30 minuutin reservillä Lakikorkeus 12 500 m Tyhjäpaino: 5 000 kg Suurin lentopaino: 8 300 kg Kärkiväli: 12,04 m Miehistö: 2 + 6 henkilöä
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
PC-12 NG
Moottori: Pratt & Whitney Canada Teho: 1200hv Paineistettu ohjaamo/ matkustamo Henkilöluku max 10 Max polttoainemäärä:1500 Litraa (kerosiini, siivissä) Kone pääosiltaan alumiinia, myös joitakin
komposiittiosia.
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
Lentoetsintä
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
Onnettomuuspaikan havaitseminen
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
Onnettomuuspaikan havaitseminen
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
Maastoetsintä
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
Havaintojen kuvaaminen
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
Koko alue eristetään riittävältä etäisyydeltä merkintänauhoin
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
Eristämisen periaatteet
palo- ja räjähdysvaarasingonneet osatulkopuoliset henkilötsisempi ja ulompi eritys
erilliset eristykset (vartiointi esim. sotilaspoliisi)talviolosuhteissa peittäminen
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
…Lisäksi eristetään
alueen sisällä olevat
vaaralliset kohteet
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
Tutkinnan turvaaminen
ILMAVE:n ohjeistusihmishenkien pelastaminen PRI 1. !aineellisten vahinkojen rajoittaminentutkinta-aineiston suojaaminenolosuhteiden muuttumineneivät saa vaikuttaa pelastustyöhön
kokoaminen aloitetaan tilanteen mukaan
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
Turvaamisen periaatteet
siirrot ja raivaukset pystyttävä kertomaan lautakunnallemiehistön ensimmäiset lausumat ja kommentit tärkeitäuhrien sijainti, vöiden kiinnitys, raajojen asennottulipalon alkamisaika, -paikka, savun ja liekkien värimenehtyneet paikalleen, ellei siirto välttämätönvesi- ja vaahtosuihkujen käyttö järkevästi !
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
Kuvaaminen ja videointi
jo lähestyttäessä kuvattavaolosuhteiden muuttumisen vaaraiskeytymäjäljet (erityisesti lumessa)pois siirrettävät (uhrit & materiaali)koneen asennon ja muodon muuttuminenJäätyneet rungon / siipien osat !!!!vuodot ja tulipalojäljetmittarien asento
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
Näytteet
jos maahan vuotavaa nestettä, aina näyte…PV:n pelastushenkilöstö ottaa1 l (polttoaine 4 l) tai niin paljon kuin tuleejos ei vuoda, pelastushenkilöstö ei ota näytteitäasiantuntemus ja järki mukaanpuhtaus, pystyasento ja suojaaminen (aurinko)dokumentointi
näytteenottokohde, pvm, klo, ottaja
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
Jälkihoito
ympäristövahinkojen torjuminenhenkilöstön jälkihoitodebriefing
pelastushenkilöstösilminnäkijätomaiset
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
Tutkinta
Paikallinen poliisi antaa virka-apua tutkinnan käynnistämis-vaiheessa ja osallistuu onnettomuuspaikan tutkintaan.
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
Vastuun siirtyminen pelastusviranomaisilta
Pelastusjohtajalta selvitys tilanteesta ja suoritetuista toimenpiteistä:
• alkuhavainnot (jäätäminen, valokuvaus)• tulipalot ja niiden sammutus• pelastetut ja siirretyt henkilöt• näytteet• alueen laajuus, eristäminen ja vartiointi• koneen varustus ja vaarallisten kohteiden sijainti• tiedot mahdollisista silminnäkijöistä
Pelastusjohtajalta selvitys tilanteesta ja suoritetuista toimenpiteistä:
• alkuhavainnot (jäätäminen, valokuvaus)• tulipalot ja niiden sammutus• pelastetut ja siirretyt henkilöt• näytteet• alueen laajuus, eristäminen ja vartiointi• koneen varustus ja vaarallisten kohteiden sijainti• tiedot mahdollisista silminnäkijöistä
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
…selvitys tilanteesta ja suoritetuista
toimenpiteistä:
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
Välittömät havainnot: Jäätäminen
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
Lentokuvaus
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
Alueen yleiskuvaus
Ilmavoimien Esikunta turvallisuus
Hallintalaitteiden ja näyttöjen asennot
Yhteystiedot
Ilmavoimien Esikunta Operatiivinen osasto TurvallisuusPL30 41161 TikkakoskiPelpääll Risto Salopuro0299 291 346
IlmasotakouluEsikuntaPL 741161 TikkakoskiYlil Marko Salo0299 250 304