toiminta- ja taloussuunnitelma 2017–2019 · 2016-11-15 · 1 1 vuosien 2017 – 2019 toiminta- ja...

Toiminta- ja taloussuunnitelma2017–2019

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2017–2019

SISÄLLYSLUETTELO

1 VUOSIEN 2017 – 2019 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT ...................................... 1

1.1 Yleistä .......................................................................................................................... 1

1.2 Organisaatiomuutos .......................................................................................................... 2

1.3 Strateginen tahtotila ja visio ................................................................................................ 3

1.4 Suoritteet ...................................................................................................................... 5

1.5 Vuodepaikat ................................................................................................................... 5

1.6 Resurssit........................................................................................................................ 5

2 TALOUSSUUNNITELMA 2017-2019 .......................................................................................... 8

2.1 Tuloslaskelma ................................................................................................................. 8

2.2 Investointimenot .............................................................................................................. 9

2.3 Tase ............................................................................................................................. 9

2.4 Rahoituslaskelma ............................................................................................................ 10

3 TALOUSSUUNNITELMAN ENSIMMÄINEN VUOSI – TALOUSARVIO 2017 .................................................11

3.1 Yleistä ......................................................................................................................... 11

3.2 Talousosan menot ja tulot .................................................................................................. 11

3.3 Investoinnit ................................................................................................................... 12

3.4 Peruspääoma ................................................................................................................. 12

3.5 Talousarvion sitovuus ....................................................................................................... 12

3.6 Kuntalaskutus ................................................................................................................ 13

3.7 Jäsenkuntien maksuosuudet käyttömenoista ............................................................................ 13

3.8 Vaasan sairaanhoitopiirin tuloslaskelma .................................................................................. 16

3.9 Investointimenot ............................................................................................................. 18

4 VASTUUALUEIDEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAT .............................................................19

4.1 Medisiininen vastuualue ..................................................................................................... 19

4.2 Operatiivinen vastuualue ................................................................................................... 22

4.3 Lasten vastuualue ............................................................................................................ 25

4.4 Psykiatrian vastuualue ...................................................................................................... 27

4.5 Vastuualue muut/yleislääketiede ......................................................................................... 29

5 PALVELUALUEIDEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAT ............................................................30

5.1 Akuuttihoidon palvelualue .................................................................................................. 30

5.2 Avohoidon palvelualue ...................................................................................................... 33

5.3 Vuodeosastohoidon palvelualue ........................................................................................... 36

5.4 Naisten ja lasten palvelualue .............................................................................................. 39

5.5 Psykiatrian palvelualue ..................................................................................................... 42

5.6 Sairaanhoidon tuen palvelualue ........................................................................................... 45

5.7 Diagnostiikkakeskus ......................................................................................................... 48

5.8 Lääkäreiden ja asiantuntijoiden palvelualue ............................................................................ 51

5.9 Huollon ja hallinnon palvelualueet ........................................................................................ 53

1

1 VUOSIEN 2017 – 2019 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT

1.1 Yleistä Vuoden 2017 toiminta- ja taloussuunnitelma on laadittu poikkeuksellisen epäselvissä ja epävarmoissa olosuh-teissa. Lisäksi suunnitelmakausi päättyy vuoteen 2018, sillä maamme hallitus uudistaa sosiaali- ja terveyden-huollon rakenteet niin, että vastuu kaikesta toiminnasta siirtyy uudelle maakuntahallinnolle. Pääministeri Juha Sipilän hallitus kirjasi hallitusohjel-maan, että malli perustuu uusiin itsehallintoalueisiin, toisin sanoen uuteen tasoon kuntien ja valtion välissä. Kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät otetaan kunnilta pois. Uudistus aiotaan toteuttaa siten, että rakennelaki tulee voimaan 1.7.2017 ja uudet organisaa-tiot ottavat tehtävät hoitaakseen 1.1.2019. Vaasan sairaanhoitopiirin kuntien tahdon lähtötilana on että, erikoissairaanhoitoa kehitetään ja siihen inves-toidaan siten, että alueella taataan päivystävän sairaa-lan pysyminen ja toiminnan tehokkuutta voidaan tule-vina vuosina parantaa. Valtuusto hyväksyi 8.6.2015 § 19 konseptisuunnitelman Vaasan keskussairaalan kehittämisestä. Konseptisuun-nitelma on ollut ohjenuorena vuoden 2017 talousarvion laadinnassa. Sairaalasuunnittelun tavoitteena on Vaasan keskussai-raalan valmius integroituun palvelujärjestelmään, toi-minnan asiakaslähtöisyyteen ja kilpailukyvyn vahvista-miseen. Asiakaslähtöisyys näkyy siten, että asiakkaan kokema palvelun laatu on parasta Suomessa. Asiakkaita hoidetaan kokonaisvaltaisesti: sairaalan prosessit ja organisaatio suunnitellaan asiakkaan lähtökohdista ja hänen ehdoillaan. Sairaalan prosessit ovat nykyistä sujuvampia ja oikea-aikaisia. Nykyistä parempi valmius mahdollisiin sote-integraatioihin saavutetaan kilpailukykyisemmän ja asiakaslähtöisemmän organisaatiomallin kautta. Val-mius tulevaisuuden muutoksiin paranee, kun toimin-tamallien kehittämisen kulttuuri juurtuu henkilöstön toimintatapoihin Henkilöstö mitoitetaan uudessa sairaalassa yksiköille niiden kysynnän perusteella. Kysynnällä tarkoitetaan asiakkaiden tarvetta hoidolle. Resursoinnin reunaehto-na on sairaalasuunnittelun tavoite eli kokonaiskustan-nusten tulee olla kansallisella tai erva-tasolla. Kustan-nustason saattaminen kansalliselle tasolle edellyttää noin 11 % kustannussäästöjä. Muuta maata korkeam-mat kustannukset johtuvat muita sairaanhoitopiirejä suuremmasta erikoissairaanhoidon palvelujen käytöstä, yksiköiden tuottavuuden nykytasosta sekä resurssien epätarkoituksenmukaisesta kohdentamisesta mm. vuodeosastotoiminnan ja vastaanottopalveluiden välillä ja työnjaosta perusterveydenhuollon ja erikoissairaan-hoidon välillä.

Hallitus on valmistellut sote-rakenteen muutosta useas-sa eri vaiheessa. Talousarviolakien hyväksymisen yh-teydessä käsitellään nykyisen terveydenhuoltolain muu-tos. Muutosesityksessä nimetään 12 sairaa-laa/sairaanhoitopiiriä, joissa on laaja päivystys. Sen jälkeen valtioneuvosto pystyy lain nojalla antamaan asetuksia, ja selvitysmiesten julkaisemista luonnoksista ja mietinnöistä käy ilmi, että suuri osa kirurgiasta kes-kitettäisiin näihin 12 sairaalaan. Vaasan keskussairaala ei saa esityksen mukaan tätä statusta. Sote-uudistuksen ja maakuntauudistuksen toteutuksen alueellinen valmistelu on aloitettu Pohjanmaalla. Val-tioneuvoston koelaskelmat palveluiden järjestämiselle annettavista varoista osoittavat, että palvelujen tarjonta on Pohjanmaalla liian laajaa. Julkaistut luvut osoitta-vat, että rakenteita ja palveluiden käyttöä olisi vähen-nettävä noin 5 % eli runsaat 30 milj. euroa. Keskussai-raalan kokonaiskulut ovat nykyisessä muodossaan 25–30 milj. euroa liian suuret. Jos laajan päivystyksen statusta ei saada, toimintaa on edelleen supistettava. Suomen taloudellinen tilanne on huonontunut vuodesta 2008 lähtien, eikä lähivuosina ole tiedossa merkittävää kasvua. Kuntien huonontuneet taloudelliset mahdolli-suudet vaikuttavat siten myös vuoden 2017 talousarvi-oon. Omistajakuntien tiukka taloustilanne sekä päätös VKS 2025 -ohjelman toteuttamisesta merkitsevät sitä, että sairaanhoitopiirin nettokulut eli kuntien mak-suosuudet omasta toiminnasta ovat 164 miljoonaa, mikä on vähennystä 7,1 miljoonaa euroa tai 4,2 % ver-rattuna vuoden 2016 talousarvioon. Suurin säästö tulee kilpailukykysopimuksesta, jossa työnantajat ja ammat-tiliitot päättivät työvoimakulujen vähentämistavoista. Talousarvion kokonaisluvut ovat pelkkä perusta sai-raanhoitopiirin tuotteiden hinnoittelulle. Sitä mukaa kun sote-rakenteita koskevat suunnitelmat tarkentuvat valtakunnan tasolla ja päätöksiä tehdään, on sairaan-hoitopiirin luottamushenkilöiden tehtävä uusia toimin-ta- ja talousarviopäätöksiä jopa kesken talousarviovuo-den. VKS 2025 -ohjelman säästöjen toteuttaminen vaatii myös rakennemuutosta kiinteistökannassa ja uusinves-tointeja. Sote-rakennetta koskevien lakiesitysten mu-kaan kuntayhtymän omaisuus siirtyy uudelle maakun-nalle ja sieltä yhteisomistuksessa olevaan osakeyhtiöön (on esitetty tytäryhtiötä Senaatti-Kiinteistöille), jota valtio johtaa ja jonka valtio ja uudet maakunnat omista-vat yhdessä. Sen vuoksi ei ole enää aiheellista, että kun-nat rahoittaisivat investointeja kuntaosuuksilla, vaan kaikki investoinnit olisi rahoitettava lainalla. Mahdolli-suutta siirtää sairaanhoitopiirin kiinteistöt kuntien omistamaan kiinteistöyhtiöön selvitetään myös.

2

1.2 Organisaatiomuutos Organisaatiomallilla ja johtamisjärjestelmällä varmiste-taan, että potilaan kokema laatu on parasta Suomessa. Potilas on keskiössä. Organisaatiomalli ja johtamisjär-jestelmä on suunniteltu tukemaan Vaasan sairaanhoi-topiirin strategian toteutumista. Organisaatiomalli on potilasprosessilähtöinen matriisiorganisaatio. Organi-saatiomallissa vastuualueilla sijaitsevat potilaiden hoitoprosessit ja erikoisalat. Potilaiden hoito toteute-taan prosessin eri vaiheissa palvelualueilla, joilla sijaitsevat kaikki resurssit, mm. henkilökunta, tilat ja laitteet. Organisaatio on jaettu asiakaslähtöisyyden lisäämiseksi potilaiden hoitoprosessien ja näiden erikoisalojen mu-kaan neljään vastuualueeseen, joilla suunnitellaan, arvioidaan ja kehitetään potilaiden tarpeesta hoitopro-sesseja. Kunkin vastuualueen johtajana toimii lääkäri, joka samalla toimii siihen kuuluvien erikoisalojen yli-

lääkäreiden esimiehenä. Päätöksenteossa lähtökoh-tana on potilaiden tutkimuksen ja hoidon tarve. Selkeän johtamisvastuun ja toiminnan tehostamisen aikaansaamiseksi organisaatio on jaettu kymmeneen palvelualueeseen. Hoidon palvelualueilla johdetaan tulosyksiköitä ja tuotetaan potilaille hoitoa laadukkaas-ti, oikea-aikaisesti ja tehokkaasti vastuualueiden mää-rittelemien linjausten mukaisesti. Hoidon palvelualuei-ta johtaa johtajaylihoitaja ja palvelualueita johtavat ylihoitajat, toimien samalla siihen kuuluvien tulosyksi-köiden osastonhoitajien esimiehenä. Myös lääkärien ja asiantuntijoiden resurssit sijaitsevat omalla palvelualu-eellaan, jota johtaa johtajaylilääkäri. Organisaatiomalli ja johtamisjärjestelmä eivät ole muuttuneet diagnos-tiikkakeskuksessa. Huollon ja hallinnon palvelualueita johtaa hallintojohtaja.

3

1.3 Strateginen tahtotila ja visio

Näkökulma Asiakas Prosessit Henkilöstö/

Oppiminen ja uudistuminen

Talous

Strategiset ta-voitteet

Asiakkaiden koke-ma laatu on Suomen parasta Asiakkaiden kielelli-set oikeudet turvataan Asiakkaat saavat palvelua ja vaikuttavaa hoitoa nopeasti, suju-vasti ja oikea-aikaisesti Alueellinen yhteis-työ tiivistyy maakunta valmistelun myötä

Organisaatioon sisäinen asiakastyyty-väisyys huomioidaan toiminnan kehittämi-sessä

Päivystävän keskus-sairaalan asema turva-taan Asiakkailla sujuvat kokonaisuudet ja palve-lu- ja hoitoketjut Yhteistyö mahdolli-suuksia TYKS yliopisto-sairaalan kanssa enna-koidaan

Virtaus-tehokkuutta lisätään

SOTE talon suunnit-telu valmistuu

Potilasturvallisuuden varmistavat käytännöt ovat rutiinikäytössä Laatujärjestelmää noudatetaan

Riittävä, osaava, palveluhenkinen ja motivoitunut ja hy-vinvoiva henkilöstö Henkilöstön kak-sikielisyys Kehittämis-, ope-tus- ja tutkimus-myönteisyys Uusia toimintata-poja otetaan käyttöön hyödyntäen digitaali-sia ratkaisuja

Työvuoro-suunnittelu automati-soidaan

Keskitytään erikois-sairaanhoitoa vaa-tivien sairausryh-mien kustannus-tehokkaaseen ja vaikuttavaan hoi-toon Toteutetaan VKS 2025 ohjelman mukaista 11 %:n säästöä Hoidon tuotta-vuus ja kustannus-vaikuttavuus kehit-tyvät

Tavoitteet ja toimenpiteet vuodelle 2017

Asiakaslähtöisen toiminnan kehittämi-nen edistyy toimintaoh-jelman mukaisesti

Case manager toi-minta vakiintuu Asiakasraati, kolmas sektori ja kokemus-asiantuntijat ovat aktii-visesti mukana kehit-tämässä toimintaa Nopean asiakaspa-lautteen antaminen mahdollistetaan Asiakaspalvelu-vastaavien toiminta on aktiivista WWW-sivuilla on asiakkaan polut kuvat-tuna Jonotiedot ja odo-tusajat selkeästi nähtä-villä asiakkaille

Tyksin virtuaalista etäpoliklinikka-toimintaa lisätään

Maakunnan yhteisten pääprosessien muo-dostaminen käynnistyy Prosessien kehittämi-selle on selkeä suunni-telma ja kuvaukset on päivitetty SHQS:n mu-kaisesti: Somatiikan vuode-osasto-profiileja uudis-tetaan ja paikkoja vä-hennetään

Päiväosasto-toimintoja keskitetään Poliklinikka-toimintoja yhdistetään ja valmistaudutaan tulevaan yhteen suur-poliklinikkaan Sisäinen Lean verkos-to toimii aktiivisesti

Langaton kirjaami-nen otetaan käyttöön kaikilla vuodeosastoilla Auria-biopankin toiminta käynnistyy alueellamme (verinäyt-teiden otto) Digitalisaatiota edis-tetään yhteistyö-hankkein

Henkilökunnan osaamista kehitetään systemaattisesti Lean ja asiakas-palveluosaamista lisätään Henkilöstöä osal-listetaan suunnitel-mallisesti SOTE talon suunnitteluun Kaksikielisyyttä tukevia toimintoja kehitetään

Potilasturvallisuu-den kattava haittata-pahtuma-selvitys ja kehittämishanke Kehitys-keskustelujen lisäksi tulosyksiköissä käy-dään ryhmäkeskuste-lu yksikön tavoitteista ja kehittämis-toimenpiteistä. Työvuorosuunnit-telun automatisoin-nin käyttöönottopro-jekti aloitetaan

Toteutetaan 28 htv säästöt ja suun-nitellaan seuraaval-le vuodelle 6 milj.€ säästöt Hoidon palvelu-yksikön avulla saadaan määräai-kaisen työvoiman käyttöä vähemmäk-si Tilankäyttö-suunnitelma VKS 2025 mukaisesti tilankäyttö tehos-tuu ja tiloja saa-daan poistettua käytöstä ja/tai omistuksesta I, H, R talot poistetaan käytöstä Myydään halli-tuksessa erikseen sovitut kiinteistöt

Huutonimen tilankäyttöä tiivis-tetään

4

Näkökulma Asiakas Prosessit Henkilöstö/

Oppiminen ja uudistuminen

Talous

Avainmittarit, tavoite- ja sito-vuustaso (V=valtuusto H=hallitus)

Potilas-asiakastyytyväisyys > 4,5 asteikko (1-5) (V)

Kunta-asiakastyytyväisyys > 3,5 asteikko (1-5) (V) Asiakasraadin julki-lausumia 4 (H) Kokemus-asiantuntija toimek-siantoja jokaisella pal-velualueella (H)

Hoidontarpeen arviointi ja hoitoon pääsy lainmukaista ja vähintään kansallista keskitasoa (V)

Jonotiedot ja odo-tusajat löytyvät ajan tasalla www-sivuilla (V)

Asiakaspalvelu-vastaavat toteuttavat vähintään 3 interven-tiota (H) Yli 95% suosittelee VKS hoitopaikkana (V) NPS -indeksin käyt-töönotto (V)

Maakunnan pääpro-sessit on määritelty (V) TYKSin osuus yliopis-tosairaaloiden ostopal-veluista nousee (H) Poliklinikoiden yhdis-tymistä on edistetty (H) Lean-menetelmän käyttö 25 % yksiköistä (H) Yleislääketieteen potilaiden osuus alle 0,3 % kuntalaskutuk-sesta (V)

WWW-sivuilta löytyy 1 potilaspolku, intrasta 5 polkua

Kaikki pääprosessit päivitetty (8kpl) Seurantatauluilta löytyy tärkeimpien prosessien ydinmittarit ja prosessit. (H) Laatu- ja turvalli-suusraportti käsitelty (H) SOTE talon suunnit-teluvaihe on valmis (V)

Työyksikön suosit-telumittarissa vasta-us% saadaan nostet-tua 80% ja yli 90% vastaajista suosittelee yksikköään (V) Työterveyslaitok-sen työhyvinvointi-tutkimuksessa tulok-set yli osallistuvien sairaaloiden keskiar-von (H) Osaamisen kehit-tämissuunnitelman toteutuminen (H)

Hoitoisuus/hoitaja on yksiköissä optimi-alueella vähintään 50%/kk (H) Tulosyksiköissä jatkuvan kehityksen keskustelut käyty 100 % (H)

Kehityskeskustelut käyty 70 % (H)

Palkkamenot ≤ talousarvion palkat (V)

Tilikauden tulos ≥ talousarvion tulos (V) Sairaalan tuo-tantoprofiilin ver-taus vastaaviin keskussairaaloihin tehdään vuosittain (H) I,H ja R talot on poistettu käytöstä (V) Huutoniemen ja muiden hallitukses-sa sovittujen kiin-teistöjen myynnin valmistelu on käynnissä (V) Hoidon palvelu-yksikön avulla pystytään täyttä-mään hoitajien sijaisuudet (H)

5

1.4 Suoritteet Kuntalaskutettavat käynnit on koottu alla olevaan tau-lukkoon, jonka mukaan toiminta kehittyy yhä enemmän

avohoitopainotteiseen suuntaan. Avohoitokäyntien suoritteet kasvavat ja vuodeosastohoito vähenee.

Kuntalaskutuksen TP TP TA Tot. Tot. TA 16-17

suoritteet 2014 2015 2016 31.8.2016 % 2017 %

Avohoitokäynnit, somatiikka 178 271 177 656 174 385 119 615 68,6 183 503 5,2

Avohoitokäynnit, psykiatria 38 247 40 616 39 272 27 355 69,7 39 122 -0,4

Avohoitokäynnit, pth-päivystys 7 520 31 549 30 900 22 540 72,9 33 984 10,0

Hoitopäivät, psykiatria 30 091 21 466 19 875 13 027 65,5 20 155 1,4

Hoitopäivät, hengityshalv.pot. 1 339 1 484 1 070 726 67,9 1 080 0,9

Hoitopäivät, siirtoviivepotilaat 2 894 3 449 500 1 237 247,4 600 20,0

Hoitopäivät, akuuttilääketiede, pth 316 900

DRG-paketit 22 669 23 232 22 637 14 982 66,2 23 668 4,6

Outlierpäivät 8 143 7 788 8 525 5 677 66,6 9 266 8,7

Potilaskotiyöpymiset 277 194 200 103 51,5 200 0,0

1.5 Vuodepaikat Vuodepaikkojen määrä on vähentynyt 10 paikalla vuo-teen 2016 verrattuna. Vuodepaikkojen kokonaismäärä

on 298 tähän määrään sisältyy myös tehohoidon ja sydänvalvonnan paikat.

Vuodepaikkojen lukumäärä 2012 2013 2014 2015 2016 2017 16-17

muutos

Vuodeosastohoidon palvelualue 201 201 181 188 187 177 -10

Naisten ja lasten palvelualue 49 49 42 42 40 40 0

Psykiatrian palvelualue 108 108 100 75 68 68 0

Sydänvalvonta CCU 6 6 0 0 0 0 0

Teho-osasto ja CCU 10 10 10 13 13 13 0

Kuntoutuskoti 15 15 15 0 0 0 0

389 389 348 318 308 298 -10

1.6 Resurssit Vuoden 2017 talousarviossa ja taloussuunnitelmassa on budjetoitu varoja yhteensä 1993,3 virkaan ja toimeen, lisäystä on 11,8 virkaa. Vertailussa on otettu huomioon

sekä uudet resurssit vuodelle 2017 että lakkautettavat toimet ja virat.

Henkilöstöresurssit 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 16-17

muutos

Lääkärit 196,5 196,5 205,0 215,5 222,6 224,1 225,7 222,7 -3,0

Tutkimushenkilökunta 233,5 239,0 239,0 243,5 250,0 246,0 243,7 249,7 6,0

Hoitohenkilökunta 1 081,0 1 080,0 1 073,5 1 085,0 1 113,5 1 129,8 1 106,0 1 126,3 20,3

Hallintohenkilökunta 101,5 104,0 110,0 110,0 109,5 109,5 114,0 115,0 1,0

Huoltohenkilökunta 321,5 318,5 321,5 323,5 327,0 330,0 292,0 279,5 -12,5

1 934,0 1 938,0 1 949,0 1 977,5 2 022,6 2 039,4 1 981,4 1 993,2 11,8

6

Resurssimuutokset

Uudet resurssit Akuuttihoidon palvelualue

2012 1 kenttäjohtaja

Sairaanhoidon tuen palvelualue

4014 1 osastonsihteeri sijaismäärärahoista

4031 6 sairaanhoitaja sijaismäärärahoista

4031 4 lähihoitaja 2 kpl sijaismäärärahoista ja 2 kpl ilman kuluja

4032 1 sairaanhoitaja ilman kuluja

4033 10 sairaanhoitaja 2 kpl sijaismäärärahoista ja 8 kpl ilman kuluja

4033 1 kätilö ilman kuluja

4033 2 laboratoriohoitaja ilman kuluja

4033 2 röntgenhoitaja ilman kuluja

4711 1 osastofarmaseutti

4711 1 proviisori sijaismäärärahoista

4711 1 lääketyöntekijä sijaismäärärahoista

Hallinnon palvelualue

1701 1 kehittämispäällikkö

32

Lakkautettavat toimet ja virat Akuuttihoidon palvelualue

2202 C3T12789 sairaanhoitaja 75 %

2209 C3T12227 apulaisosastonhoitaja 50 % 1.4.2017 alkaen

4311 C3V13168 perushoitaja 50 % 100% -> 50%

Vuodeosastohoidon palvelualue

3103 C3T13162 lähihoitaja 50 %

Naisten ja lasten palvelualue

3303 C3V13528 lastenhoitaja 25 % 1.6.2017 alkaen

Diagnostiikkakeskus

4111 C2V13749 ylikemisti 100 %

Psykiatrian pavelualue

2717 3 sairaanhoitaja 100 % siirretään Vaasan kaupungille


2721 1 mielenterveyshoitaja 100 % siirretään Vaasan kaupungille

Lääkäreiden ja asiantuntijoiden palvelualue

4310 C1V11131 osastonylilääkäri 100 %

3200 C1V11042 ylilääkäri 100 %

3200 C1V11047 ylilääkäri 100 %

Huollon palvelualue

6111 C5T15004 ravitsemistyönjohtaja 100 %

6111 C5T15045 ravitsemistyöntekijä 100 %

6111 C5V15056 ravitsemistyöntekijä 50 % 100% -> 50%


1601 C4T14042 palkkasihteeri 100 % 1.10.2017 alkaen

7

Virkanimikemuutokset

nykyinen nimike uusi nimike

Akuuttihoidon palvelualue

2011 osastonhoitaja palvelupäällikkö

2011 apulaisosastonhoitaja kliininen erityissairaanhoitaja

2103 laboratoriohoitaja röntgenhoitaja

4611 osastonhoitaja apulaisosastonhoitaja

Avohoidonhoidon palvelualue

2601 osastonhoitaja sairaanhoitaja

4416 lastenhoitaja toimintaterapeutti

4416 sairaanhoitaja ravitsemusterapeutti


Naisten ja lasten palvelualue

3303 sairaanhoitaja kätilö

3402 2 vastaava sairaanhoitaja 2 sairaanhoitaja

Psykiatrian pavelualue

2741 osastonhoitaja koordinoiva osastonhoitaja

Diagnostiikkakeskus

4111 apulaisosastonhoitaja laboratoriohoitaja

4111 sairaalamikrobiologi kemisti

Sairaanhoidon tuen palvelualue

4014 työ- ja askarteluohjaaja osastonsihteeri

4014 mielenterveyshoitaja osastonsihteeri

4014 mielenterveyshoitaja osastonsihteeri

4020 toimistonhoitaja tietosuojapäällikkö

4031 perushoitaja sairaanhoitaja

4031 palvelupäällikkö osastonhoitaja

4031 koordinoiva sairaanhoitaja apulaisosastonhoitaja



1201 suunnittelija viestintäpäällikkö

1201 tiedotussuunnittelija viestintäsuunnittelija

1601 hr-sihteeri hr-suunnittelija

1701 hallintoylihoitaja johtajaylihoitaja

1701 laatusihteeri suunnittelija

1701 suunnittelija asiakaspalvelupäällikkö

1701 kirjastonhoitaja informaatikko

Ruotsinkieliset muutokset Kevan nimikkeiden mukaan

4 vastuualuejohtajaa vastuualuejohtajaa

1 diagnostiikkakesk.johtaja diagnostiikkakesk.johtaja

8 hallinnon sihteeri hallinnon sihteeri

6 kenttäjohtajaa kenttäjohtajaa

8

2 TALOUSSUUNNITELMA 2017-2019

2.1 Tuloslaskelma VAASAN SAIRAANHOITOPIIRI Tilinpäätös Talousarvio Toteutunut Tot. Talousarvio % %

2015 alkuperäinen 31.8.2016 % 2017 15-17 16-17 2018 2019

2016

Toimintatuotot

Myyntituotot 229 824 979 220 271 946 150 013 532 68,1 % 215 083 773 -6,4 % -2,4 % 212 510 208 860

Jäsenkuntien maksuosuudet 206 749 974 198 453 919 135 189 529 68,1 % 198 645 164 -3,9 % 0,1 % 195 500 192 000

Muut kunnat 9 567 218 8 197 624 5 837 840 71,2 % 7 943 709 -17,0 % -3,1 % 7 200 7 000

Kuntien maksuosuudet yht. 216 317 192 206 651 543 141 027 369 68,2 % 206 588 873 -4,5 % 0,0 % 202 700 199 000

Maksutuotot 7 185 360 7 645 800 6 078 155 79,5 % 9 360 600 30,3 % 22,4 % 9 200 9 300

Tuet ja avustukset 3 480 469 3 806 906 2 487 652 65,3 % 3 842 511 10,4 % 0,9 % 3 500 3 500

Muut toimintatuotot 1 634 195 1 337 266 897 483 67,1 % 2 422 804 48,3 % 81,2 % 2 000 2 000

242 125 002 233 061 918 159 476 823 68,4 % 230 709 688 -4,7 % -1,0 % 227 210 223 660

Toimintakulut

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot 93 161 319 92 042 537 60 747 255 66,0 % 89 046 568 -4,4 % -3,3 %

Henkilöstösivukulut

Eläkekulut 21 862 674 21 363 073 14 391 327 67,4 % 20 489 616 -6,3 % -4,1 %

Muut henkilöstösivukulut 4 872 165 5 817 089 3 433 263 59,0 % 4 835 228 -0,8 % -16,9 %

Henkilöstökorv. ja korj.erät -1 573 742 -1 715 700 -1 160 504 67,6 % -1 722 200 9,4 % 0,4 %

118 322 417 117 506 999 77 411 341 65,9 % 112 649 212 -4,8 % -4,1 % 110 000 107 500

Palvelujen ostot 68 305 884 64 379 527 42 924 515 66,7 % 67 226 528 -1,6 % 4,4 % 66 650 66 070

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 37 677 906 36 223 190 24 351 184 67,2 % 37 710 658 0,1 % 4,1 % 37 120 36 540

Muut toimintakulut 2 561 519 2 223 300 1 625 691 73,1 % 2 917 925 13,9 % 31,2 % 2 900 2 900

226 867 726 220 333 016 146 312 732 66,4 % 220 504 323 -2,8 % 0,1 % 216 670 213 010

Toimintakate 15 257 277 12 728 902 13 164 091 103,4 % 10 205 365 -33,1 % -19,8 % 10 540 10 650

Rahoitustuotot ja kulut

Korkotuotot 454 0 85 0 -100,0 % 0 0

Muut rahoitustuotot 120 897 110 000 124 000 112,7 % 50 000 -58,6 % -54,5 % 100 100

Korkokulut -312 235 -375 000 -142 393 38,0 % -511 500 63,8 % 36,4 % -600 -700

Muut rahoituskulut -758 361 -635 000 -429 626 67,7 % -535 000 -29,5 % -15,7 % -540 -550

-949 245 -900 000 -447 933 49,8 % -996 500 5,0 % 10,7 % -1 040 -1 150

Vuosikate 14 308 031 11 828 902 12 716 157 107,5 % 9 208 865 -35,6 % -22,1 % 9 500 9 500

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelmanmukaiset poistot -8 561 881 -8 428 902 -5 291 972 62,8 % -9 208 865 7,6 % 9,3 % -9 500 -9 500

-8 561 881 -8 428 902 -5 291 972 62,8 % -9 208 865 7,6 % 9,3 % -9 500 -9 500

Tilikauden tulos 5 746 150 3 400 000 7 424 185 0 0 0

Tal.suunn. 1 000 €

9

2.2 Investointimenot INVESTOINTIMENOT Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio

2015 alkuperäinen 2017 2018 2019

2016

Investointimenot

Aineettomat hyödykkeet 265 893 1 280 600 1 333 110 795 000 200 000

Rakennukset 8 792 006 20 900 000 16 800 000 7 100 000 42 400 000

Kiinteät rakenteet ja laitteet 1 647 749 2 775 000 3 230 000 2 230 000 600 000

Koneet ja kalusto 3 272 551 2 577 000 4 380 272 5 032 000 3 669 000

Osakkeet ja osuudet 1

Investointimenot yhteensä 13 978 200 27 532 600 25 743 382 15 157 000 46 869 000

Investointitulot

Investointitulot

Investointitulot yhteensä 0 0 0 0 0

Investoinnit netto 13 978 200 27 532 600 25 743 382 15 157 000 46 869 000

Taloussuunnitelma

2.3 Tase TASE Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio

2015 alkuperäinen 2017

2016

VASTAAVAA

Pysyvät vastaavat 115 783 423 124 510 803 151 601 638

Toimeksiantojen varat 37 006 34 000 34 000

Vaihtuvat vastaavat 34 925 434 26 000 000 26 000 000

150 745 863 150 544 803 177 635 638

VASTATTAVAA

Oma pääoma

Peruspääoma 60 981 554 65 981 554 60 981 554

Muut omat rahastot 3 287 451 3 287 451 3 287 451

Edellisten tilikausien ylijäämä 7 937 015 7 937 015 13 683 165

Tilikauden ylijäämä 5 746 150 3 400 000

Pakolliset varaukset

Eläkevaraukset 25 000

Muut pakolliset varaukset 6 768 907 6 713 927 7 862 380

Toimeksiantojen pääomat 409 420 320 000 200 000

Vieras pääoma

Pitkäaikainen 19 341 199 29 060 000 29 341 199

Lyhytaikainen 46 274 167 33 819 856 62 279 889

150 745 863 150 544 803 177 635 638

10

2.4 Rahoituslaskelma RAHOITUSLASKELMA Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio

2015 alkuperäinen 2017 2018 2019

2016

Tulorahoitus

Vuosikate 14 308 031 11 828 902 9 208 865 9 500 000 9 500 000

Tulorahoituksen korjauserät 606 164

Investoinnit

Käyttöomaisuusinvestoinnit -13 978 200 -27 532 600 -25 743 382 -15 157 000 -46 869 000

Käyttöomaisuuden myyntituotot

Varsinainen toiminta ja 935 995 -15 703 698 -16 534 517 -5 657 000 -37 369 000

investoinnit, netto

Rahoitustoiminta

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 10 000 000 22 000 000 41 000 000

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -3 400 000 -3 400 000 -1 930 000 -2 840 588 -3 840 588

Lyhytaikaisten lainojen muutokset 4 916 129 4 200 000 18 500 000

Oman pääoman muutokset 1 000 001 5 000 000 -13 683 165

Vaikutus maksuvalmiuteen 3 452 125 96 302 35 483 -180 753 -209 588

Muut maksuvalmiuden muutokset 4 332 410

Rahavarojen muutos 7 784 535 96 302 35 483 -180 753 -209 588

Lainakanta 31.12 22 460 000 29 060 000 27 130 000 46 289 412 83 448 824

Taloussuunnitelma

11

3 TALOUSSUUNNITELMAN ENSIMMÄINEN VUOSI – TALOUSARVIO 2017

3.1 Yleistä Kuntayhtymän talousarvio perustuu jakoon palvelualu-eisiin ja vastuualueisiin, jotka on jaettu vastuuyksiköi-hin. Vaasan keskussairaala on jaettu kymmeneen palve-lualueeseen ja neljään vastuualueeseen. Organisaatio-mallia kuvataan kappaleessa 1.2. Kuntayhtymän hallitus antoi kokouksessaan 4.3.2016 alustavat raamit vuoden 2017 talousarviotyölle.

Yksi ohjelman VKS 2025 tavoitteista on saa-vuttaa sellainen tuottavuus ja tehokkuus, joka vastaa keskussairaaloiden tasoa keskimäärin. Tämä tarkoittaa sitä, että kustannusten tulee nelivuotiskauden aikana pienentyä 11 % tai 20 miljoonaa euroa.

Talousarviovuodelle 2017 on asetettu 3-5 mil-joonan euron säästötavoite, riippuen tulevan päivystysasetuksen sisällöstä.

Vuoden 2017 talousarvio on laadittu seuraavista lähtö-kohdista

Suoritteet ja tuotanto on suunniteltu kuluvan vuoden tasolle ottaen huomioon Vaasan kau-pungille siirtyvän toiminnan psykiatrian avo-hoidossa.

Määrärahat hoitoon muissa laitoksissa budje-toidaan samalle tasolle kuin mitä arvioitu to-teuma on 2016, sekä lisäys sydänkirurgiaan, joka jatkossa ostetaan ostopalveluna.

Yhteispäivystyksen toiminnan resurssit on so-peutettu käyntimäärään ja ne yhdistetään eri-koissairaanhoidon päivystykseen, yhteisillä ti-loilla ja yhteisillä resursseilla.

Muutokset sijaisrekrytointi- ja työhönottopro-sessissa ovat tuoneet arvioidun n. miljoonan euron säästön.

Erillinen investointilista rakennuksille ja lait-teille.

Ylijäämää ei budjetoida, vaan toiminta suunni-tellaan nollatuloksella.

Huomioidaan kilpailukykysopimuksen seura-ukset

- lomarahan pienentyminen

- sosiaalikulujen lasku

- sopimusluonteisia palkankorotuksia ei suunnitella

Toimintatuotot vähenevät 1 % ja jäsenkuntien mak-suosuudet 2,3 %. Kuntien maksuosuudet omasta toi-minnasta vähenevät 7,1 miljoonaa euroa tai 4,2 % ver-rattuna vuoden 2016 alkuperäiseen talousarvioon. Mui-hin myyntituottoihin on budjetoitu miljoonan euron myyntivoitto osasta siitä omaisuudesta, jonka hallitus on päättänyt myydä, kuten pörssiosakkeet ja asunto-osakkeet, joiden tasearvo on erittäin alhainen. Nettotoimintakulut omasta toiminnasta pienenevät 4,6 miljoonaa, kun taas ostopalvelut muista laitoksista kasvavat 2,1 miljoonaa euroa. Tästä summasta 1,5 mil-joonaa euroa menee sydänkirurgian ostoon yliopistosai-raaloista, koska sydänkirurgia lopetetaan omana toi-mintana. Henkilöstökulut ovat kokonaisuudessaan 112,6 miljoonaa, mikä on vähennystä 4,1 % tai 4,9 mil-joonaa euroa verrattuna vuoden 2016 talousarvioon. Kilpailukykysopimuksen vaikutukset ovat arviolta 2,6 miljoonaa. Ostopalvelujen talousarvio kasvaa 4,4 %, josta suurin osa, 37,6 miljoonaa euroa, on hoitoa muis-sa laitoksissa. Muut ostopalvelut kasvavat 2,5 %. Mate-riaalikulut kasvavat 4,1 % ja muut kulut 31,2 %. Koko-naistoimintakulut kasvavat 0,2 miljoonaa euroa tai 0,1 %. Nettorahoituskulut kasvavat vain 0,1 miljoonaa euroa vaikka lainanotto on lisääntynyt, koska peruskoron korko pienenee vuoteen 2016 verrattuna ja korkotaso on erittäin matala. Poistot kasvavat 0,8 miljoonaa, koska osa uusista tiloista otetaan käyttöön vuoden ai-kana.

3.2 Talousosan menot ja tulot Kuntayhtymän toimintatuotot ovat 230.709.688 euroa, mikä on vähennystä vuoden 2016 alkuperäiseen talous-arvioon verrattuna 2.352.230 euroa tai -1,0 %. Suu-

rimman osan siitä tai 86,1 % muodostavat jäsenkuntien maksuosuudet.

Toimintatuottojen jakautuminen vuoden 2017 talousarvioehdotuksessa vuoteen 2016 verrattuna

Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio osuus % lisäys/

2015 2016 2017 vähennys

My y ntituotot jäsenkunnilta 206 7 49 97 4 1 98 453 91 9 1 98 645 1 64 86,1 -2,3 -4 7 7 1 558

My y ntituotot y hteispäiv y sty ksestä 5 381 858 4 962 803

My y ntituotot ulkokunnilta 7 31 3 7 50 8 1 97 624 7 943 7 09 3,4 -3,1 -253 91 5

Muut my y ntituotot 1 0 37 9 396 8 657 600 8 494 900 3,7 -1 ,9 -1 62 7 00

Maksutuotot 7 1 85 360 7 645 800 9 360 600 4,1 22,4 1 7 1 4 800

Muut 5 1 1 4 663 5 1 44 1 7 2 6 265 31 5 2,7 21 ,8 1 1 21 1 43

242 125 002 233 061 918 230 709 688 -1 ,0 -2 352 230

12

Toimintakulut ovat 220.504.323 euroa, mikä on lisäystä vuoden 2016 talousarvioon verrattuna 171.307 euroa tai 0,1 %. Suurimman osan siitä tai 51,1 % muodostavat

henkilöstökulut, seuraavana tulevat ostopalvelut 30,5 % ja materiaalikulut 17,1 % toimintakuluista.

Toimintakulujen jakautuminen vuoden 2017 talousarvioehdotuksessa vuoteen 2016 verrattuna

Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio osuus % lisäys/

2015 2016 2017 vähennys

Henkilöstökulut 1 1 8 322 41 7 1 1 7 506 999 1 1 2 649 21 2 51 ,1 -4,1 -4 857 7 87

Ostopalv elut 68 305 884 64 37 9 523 67 226 528 30,5 4,4 2 847 005

Aineet ja tarv ikkeet 37 67 7 906 36 223 1 90 37 7 1 0 659 1 7 ,1 4,1 1 487 469

Muut kulut 2 561 51 9 2 223 300 2 91 7 925 1 ,3 31 ,2 694 625

226 867 726 220 333 012 220 504 324 0,1 171 312

3.3 Investoinnit Kuntayhtymän investointimenot vuodelle 2017 ovat yhteensä 25,7 miljoonaa euroa. Kiinteistöinvestoinneille on budjetoitu 20 miljoonaa, josta uusien apteekkitilojen tai U-rakennuksen osuus on 5,7 miljoonaa. F-osan tilojen saneeraamiseen on budjetoitu 2,9 miljoonaa euroa, M-rakennuksen keittiötilojen muutoksiin 1,5 miljoonaa ja X-rakennuksen muutoksiin 3,7 miljoonaa sekä C-osan muutoksiin 0,9 miljoonaa. Näiden lisäksi on varattu miljoonan euron määräraha pysäköintitalon lisäkerrosta varten. Nämä muutokset pitää tehdä ennen kuin uuden sote-talon rakentaminen alkaa, koska sitä varten tulee olla sekä pysäköintitiloja että korvaavia tiloja niiden rakennusten tilalle, jotka puretaan uudis-rakennuksen tieltä. Uudisrakennuksen suunnitteluun on varattu 0,8 miljoonaa vuoden 2017 talousarviossa. Kokonaiskustannusten on arvioitu nousevan 130 mil-joonaan euroon, tähän sisältyvät sekä erikoissairaan-hoidon että perusterveydenhoidon ja sosiaalihoidon. tilat. Projekti sisältyy alustavasti kokonaisuudessaan sairaanhoitopiirin taloussuunnitelmaan siihen saakka, kunnes lopullinen omistajastruktuuri muodostuu.

Laitehankintojen kokonaistalousarvio on yhteensä 4,5 miljoonaa euroa. Suurimmista investoinneista voidaan mainita esim. sydänangiolaite, gammakamera ja lääke-robotit apteekkiin. Kuntayhtymä investoi IT-järjestelmiin yhteensä 1,3 miljoonaa euroa. Hoitolaitteiden ohjelmistopäivitykset, potilasilmoitusautomaatti- ja henkilöstöhallintojärjes-telmät ovat suurimpia investointeja, kuten myös var-mistus- ja muut järjestelmät. Poistojen arvioidaan olevan 9,2 miljoonaa euroa vuon-na 2017, mikä on lisäystä 9,3 % vuoden 2016 talousar-vioon verrattuna, koska U-rakennuksesta otetaan suu-ria osia käyttöön vuoden alussa ja poistot alkavat tästä osasta käyttöönoton yhteydessä. Käyttöomaisuuden poistot on laskettu piirin poistosuunnitelman sekä kuntajaoston ohjeiden mukaan. Rakennusten investoin-tien aktivointiraja on 50.000 euroa ja laitteiden, konei-den ja kalusteiden 15.000 euroa. Investoinnit rahoitetaan lainoin.

3.4 Peruspääoma Kuntayhtymän peruspääoma muodostettiin avaavassa taseessa 1997. Kuntien eri maksuosuudet lisäävät pe-ruspääomaa. Tämän lisäksi peruspääomaa voidaan lisätä muun oman pääoman siirrolla. Talousarvioehdo-tuksessa ei ole peruspääomaosuuksien lisäystä. Vuoden 2017 talousarvioehdotuksessa ehdotetaan ai-kaisemman periaatteen mukaan koron sitomista perus-

korkoon + 0,75 % -yksikköä ja tarkistuspäiväksi 30.9.2016, ts. korko on 0,75 % v. 2017. Peruspääoman koron on arvioitu olevan 0,5 miljoonaa euroa talousar-vioehdotuksessa. Peruspääoma 1.1.2017 on 61 miljoonaa euroa.

3.5 Talousarvion sitovuus Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään toimin-nalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvioon otetaan tavoitteiden edellyttämät määrärahat. Valtuustolle asetetaan sitovuustasoksi oman tuotannon nettotoimin-

takulut, nettorahoitustuotot ja kulut sekä nettoinves-tointimenot. Hallitukselle asetetaan sitovuustasoksi investointilista yksityiskohdittain.

13

3.6 Kuntalaskutus Hallitus vahvistaa kuntayhtymän yksityiskohtaiset hinnat valtuuston vahvistettua hinnanlaskennan perus-teet sekä jokaisen yksikön menot ja tulot. Hinnat vuo-delle 2017 ovat kiinteitä hintoja, joita vain hallitus voi tarvittaessa muuttaa. Piirissä on käytössä drg-pohjainen kuntalaskutus, joka koskee somaattista vuodeosastohoitoa. Psykiatrian toiminta laskutetaan hoitopäivähinnoin eri hinta-luokilla ja avohoidon hinnoittelu perustuu myös eri hintaluokkiin. Sovellus koskee sekä VSHP:n omia että ulkokuntien potilaita. Tavoitteena on, että toista hoito-paikkaa odottavien potilaiden määrä kyetään edelleen pitämään matalalla tasolla. Potilaat, jotka on jo hoidettu valmiiksi erikoissairaanhoidossa, erotetaan tilastollises-ti niistä potilaista, jotka kirjataan sisään suoraan perus-terveydenhuollon potilaina päivystyksen kautta. Mo-lempiin sovelletaan samaa hinnoittelua siltä ajalta, kun he odottavat paikkaa perusterveydenhuollossa. Muu-toin kuntalaskutus toimii entisten periaatteiden mu-kaan. Yhteispäivystys lasketaan mukaan erikoissairaanhoi-toon ja sisältyy näin ollen kuntien maksuosuuksiin.

Toiminta laskutetaan päivystystoiminnan normaalin hinnoittelun mukaan. Erityisen kalliin hoidon kustannukset katetaan potilait-tain maksulla, joka on suhteutettu kunnan väestöpoh-jaan vuoden 2016 alussa. Kalliin hoidon raja vahviste-taan 85.000 euroon vuodelle 2017. Myös psykiatria on kalliin hoidon järjestelmässä mukana. Kalliin hoidon maksu asukasta kohden on 47 euroa vuonna 2017. Kus-tannusten arvioidaan olevan yhteensä 8 miljoonaa euroa. Erityisvelvoitteista syntyvät kustannukset katetaan jäsenmaksuna kerättävällä maksuosuudella, joka peri-tään jäsenkunnilta väestöpohjan suhteessa. Jäsenmak-su vuonna 2017 on 39,89 euroa asukasta kohden tai yhteensä 6,8 miljoonaa euroa. Ensihoidon kustannukset ovat 7,8 miljoonaa euroa ja ne katetaan myös maksulla, joka on suhteutettu väestö-pohjaan. Maksu vuonna 2017 on 45,55 euroa asukasta kohden. Päivystysvalmiuden ylläpitoa varten peritään erillinen maksu. Maksu kattaa puolet päivystyskuluista ja se on 27,77 euroa asukasta kohden vuonna 2017.

3.7 Jäsenkuntien maksuosuudet käyttömenoista Jäsenkuntien maksuosuuksien on arvioitu vähenevän vuonna 2017 keskimäärin 47 euroa asukasta kohden 1.297 euroon, mikäli laskelmissa jätetään ulkopuolelle pohjoisen kunnat Pietarsaari, Pedersöre, Luoto ja Uusi-kaarlepyy, joiden erikoissairaanhoitoa laskutetaan joiltakin osin suoraan Pietarsaaren kaupungilta. Kus-tannukset vaihtelevat Kaskisten 1.637 eurosta Maalah-

den 1.388, Laihian 1.367 ja Vaasan 1.332 euroon ja matalimmat kustannukset ovat Närpiöllä 1.117 euroa ja Mustasaarella 1.199 euroa asukasta kohden. Vöyri ja Kristiinankaupunki ovat hyvin lähellä keskiarvoa; 1.301 ja 1.271 euroa asukasta kohden. Korsnäsillä on 1.225 euroa asukasta kohden.

14

Seuraavissa taulukoissa esitellään maksuosuudet yksi-tyiskohtaisemmin kunnittain päätuotetasolla. Kunta-kohtaiset maksuosuudet perustuvat eri yksiköiden käyt-

töön vuoden 2015 aikana sekä vuoden 2016 kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana.

Jäsenkuntien maksuosuudet 2017 KUNTA Yhteiset Oma Maksuos. Kustannukset

maksu- tuotanto Yliop. Muut yhteensä €/asukas

osuudet sairaalat sairaalat

Pietarsaari 2 342 769 7 594 827 2 574 498 3 388 772 15 900 867 818

Kaskinen 94 331 1 366 920 343 620 298 086 2 102 957 1 637

Mustasaari 2 009 531 18 080 770 2 528 901 521 814 23 141 017 1 199

Korsnäs 147 991 2 054 718 422 291 71 689 2 696 689 1 225

Kristiinank. 998 770 6 095 445 988 338 551 326 8 633 879 1 271

Laihia 878 014 7 950 492 1 201 866 1 025 212 11 055 584 1 367

Luoto 632 841 1 398 698 622 730 1 304 831 3 959 100 769

Maalahti 749 869 5 937 124 626 050 382 783 7 695 825 1 388

Uusikaarlepyy 1 021 054 3 576 228 502 324 584 813 5 684 420 752

Närpiö 828 179 7 840 919 1 399 839 417 488 10 486 425 1 117

Pedersöre 637 002 3 660 652 2 146 229 2 065 856 8 509 739 765

Vaasa 8 059 640 70 098 684 8 150 992 3 733 016 90 042 332 1 332

Vöyri 868 454 6 129 242 1 364 322 374 314 8 736 332 1 301

Jäsenkunnat 19 268 445 141 784 719 22 872 000 14 720 000 198 645 164 1 167

Ulkokunnat 0 7 943 709 0 0 7 943 709

YHTEENSÄ 19 268 445 149 728 428 22 872 000 14 720 000 206 588 873

Hoito muissa laitoks.

Yhteiset maksuosuudet KUNTA Jäsen- Erikoissairaan- Kalliin Hyvitys Ensi- Yhteensä

maksu hoidon hoidon kalliin hoidon hoito

päivystysmaks. tasausmaksu maksuista

Pietarsaari 775 287 539 676 913 496 -770 933 885 243 2 342 769

Kaskinen 51 258 35 680 60 395 -111 530 58 527 94 331

Mustasaari 769 942 535 956 907 198 -1 082 704 879 140 2 009 531

Korsnäs 87 796 61 115 103 447 -204 615 100 248 147 991

Kristiinank. 270 967 188 620 319 272 -89 488 309 398 998 770

Laihia 322 704 224 634 380 232 -418 027 368 472 878 014

Luoto 205 310 142 916 241 910 -191 723 234 428 632 841

Maalahti 221 186 153 967 260 616 -138 456 252 556 749 869

Uusikaarlepyy 301 722 210 028 355 510 -190 720 344 514 1 021 054

Närpiö 374 440 260 647 441 191 -675 645 427 546 828 179

Pedersöre 443 927 309 017 523 065 -1 145 895 506 888 637 002

Vaasa 2 697 268 1 877 566 3 178 107 -2 773 116 3 079 814 8 059 640

Vöyri 267 816 186 427 315 559 -207 148 305 800 868 454

YHTEENSÄ 6 789 622 4 726 249 8 000 000 -8 000 000 7 752 574 19 268 445

15

Jäsenkuntien suoritteet ja maksuosuudet omasta tuotannosta 2017

Käynnit Euro Käynnit Euro Käynnit Euro Lkm Euro H.pv Euro

Pietarsaari 7 530 2 314 916 95 26 475 48 7 086 38 4 200 0 0

Kaskinen 1 759 513 430 72 9 956 91 16 709 2 221 0 0

Mustasaari 23 326 5 957 285 5 281 1 207 785 3 922 618 845 0 0 360 436 040

Korsnäs 2 820 701 655 209 34 815 437 73 211 0 0 0 0

Kristiinank. 7 931 2 189 664 441 87 553 233 40 444 15 1 658 0 0

Laihia 9 504 2 606 472 1 421 348 372 1 603 251 535 0 0 0 0

Luoto 1 326 372 529 23 5 323 13 2 125 5 553 0 0

Maalahti 8 210 2 185 339 588 160 324 1 152 191 122 0 0 0 0

Uusikaarlepyy 3 741 1 028 236 119 33 139 56 8 916 1 111 0 0

Närpiö 9 543 2 474 272 219 67 745 744 128 534 4 442 0 0

Pedersöre 3 292 925 224 62 16 262 38 6 377 12 1 326 360 436 040

Vaasa 80 891 21 268 641 29 172 6 595 506 22 156 3 451 859 0 0 360 436 040

Vöyri 7 856 2 196 945 961 235 653 927 155 104 0 0 0 0

Jäsenkunnat 167 729 44 734 609 38 663 8 828 909 31 420 4 951 867 77 8 511 1 080 1 308 121

Ulkokunnat 15 774 3 695 165 459 128 343 2 564 396 372 123 13 598 0 0

YHTEENSÄ 183 503 48 429 774 39 122 8 957 252 33 984 5 348 239 200 22 108 1 080 1 308 121

Jäsenkuntien suoritteet ja maksuosuudet omasta tuotannosta 2017, jatkuu KUNTA Akuuttilääket.pth DRG Outlier Yhteensä

H.pv Euro H.pv Euro H.pv Euro Lkm Euro H.pv Euro

Pietarsaari 1 618 976 702 13 7 150 0 0 1 120 3 942 909 524 315 390 7 594 827

Kaskinen 56 33 911 1 550 7 3 850 236 729 994 99 58 300 1 366 920

Mustasaari 1 808 1 031 685 22 12 100 43 23 650 2 981 8 180 029 940 613 350 18 080 770

Korsnäs 115 58 586 2 1 100 0 0 342 1 031 150 258 154 200 2 054 718

Kristiinank. 640 391 199 5 2 750 17 9 350 1 065 3 120 767 418 252 060 6 095 445

Laihia 1 119 661 925 8 4 400 38 20 900 1 372 3 623 097 631 433 790 7 950 492

Luoto 435 247 144 1 550 0 0 211 731 094 64 39 380 1 398 698

Maalahti 864 511 080 7 3 850 15 8 250 973 2 650 519 371 226 640 5 937 124

Uusikaarlepyy 626 370 391 7 3 850 9 4 950 584 1 934 706 330 191 930 3 576 228

Närpiö 744 499 830 3 1 650 12 6 600 1 493 4 324 486 548 337 360 7 840 919

Pedersöre 637 361 844 5 2 750 0 0 532 1 770 669 227 140 160 3 660 652

Vaasa 10 315 5 908 099 519 285 450 716 393 800 10 741 29 243 209 4 093 2 516 080 70 098 684

Vöyri 662 382 578 3 1 650 24 13 200 1 074 2 969 642 302 174 470 6 129 242

Jäsenkunnat 19 639 11 434 973 596 327 800 881 484 550 22 724 64 252 269 8 805 5 453 110 141 784 719

Ulkokunnat 516 329 984 4 2 200 19 10 450 947 3 066 957 461 300 640 7 943 709

YHTEENSÄ 20 155 11 764 958 600 330 000 900 495 000 23 671 67 319 226 9 266 5 753 750 149 728 428

Vuodeos.h., psyk. Yleislääket.

Jäsenkuntien suoritteet ja maksuosuudet hoidosta muissa laitoksissa 2017 KUNTA Avohoito Vuodeos.hoito, somat. Vuodeos.h, psyk. Vuodeosh.

Yliopist. Muut Yliopist. Muut Lääk. Yliopist. Muut Yliopist. Muut Valtioll. Lääk. Yhteensä

sairaalat sairaalat sairaalat sairaalat kunt. sairaalat sairaalat sairaalat sairaalat sairaalat kunt.

Pietarsaari 389 856 1 106 839 4 050 106 828 17 606 2 179 622 1 769 183 970 287 366 100 950 0 5 963 270

Kaskinen 47 787 27 529 0 803 0 295 833 97 648 0 0 172 106 0 641 706

Mustasaari 335 181 130 411 7 947 9 034 22 876 2 182 773 273 298 3 000 2 939 83 256 0 3 050 715

Korsnäs 66 875 18 669 1 961 1 316 4 385 353 455 47 319 0 0 0 0 493 980

Kristiinank. 165 591 224 730 461 15 911 5 504 820 316 303 318 1 970 0 1 863 0 1 539 664

Laihia 185 223 466 606 1 468 40 836 12 089 1 015 175 412 262 0 15 756 77 663 0 2 227 078

Luoto 79 603 354 840 975 32 837 1 833 542 152 796 584 0 17 408 101 329 0 1 927 561

Maalahti 92 566 20 550 0 8 664 3 727 533 484 153 325 0 0 196 517 0 1 008 833

Uusikaarlepyy 87 254 189 967 1 383 3 917 4 260 413 687 307 786 0 1 955 76 928 0 1 087 137

Närpiö 148 277 40 761 563 26 061 49 162 1 250 999 106 444 0 33 195 027 0 1 817 327

Pedersöre 217 101 580 822 362 35 991 9 382 1 918 724 1 365 165 10 042 74 496 0 0 4 212 085

Vaasa 1 343 098 748 334 27 235 134 011 185 621 6 744 095 848 055 36 564 46 634 1 764 361 6 000 11 884 008

Vöyri 158 588 128 942 595 20 791 14 555 1 204 685 196 613 454 13 413 0 0 1 738 636

YHTEENSÄ 3 317 000 4 039 000 47 000 437 000 331 000 19 455 000 6 677 000 53 000 460 000 2 770 000 6 000 37 592 000

Avohoito, somat. Avohoito, psyk.

16

3.8 Vaasan sairaanhoitopiirin tuloslaskelma

Tilinpäätös Talousarvio Toteutunut Tot. Talousarvio % %

2015 alkuperäinen 31.8.2016 % 2017 15-17 16-17

2016

Toimintatuotot

Myyntituotot

Myyntituotot jäsenkunnilta 206 749 974 198 453 919 135 189 529 68,1 % 198 645 164 -3,9 % 0,1 %

Myyntituotot ulkop.shp:ltä ja muilta 9 567 218 8 197 624 5 837 840 71,2 % 7 943 709 -17,0 % -3,1 %

Terveyspalvelut 11 008 813 10 833 603 7 321 040 67,6 % 5 770 800 -47,6 % -46,7 %

Huoltopalvelut 956 545 1 011 100 629 449 62,3 % 956 100 0,0 % -5,4 %

Koulutuspalveluiden myynti 838 168 1 191 700 714 242 59,9 % 1 184 000 41,3 % -0,6 %

Muiden palveluiden myynti 704 260 584 000 321 431 55,0 % 584 000 -17,1 % 0,0 %

229 824 979 220 271 946 150 013 532 68,1 % 215 083 773 -6,4 % -2,4 %

Maksutuotot

Asiakasmaksut 7 185 360 7 645 800 6 078 155 79,5 % 9 360 600 30,3 % 22,4 %

Tuet ja avustukset

Tuet ja avustukset 3 480 469 3 806 906 2 487 652 65,3 % 3 842 511 10,4 % 0,9 %

Muut toimintatuotot

Vuokratuotot 675 308 656 500 398 717 60,7 % 791 500 17,2 % 20,6 %

Muut toiminnan tuotot 294 229 73 900 49 508 67,0 % 1 064 200 261,7 % 1340,1 %

Kanttiinin tuotot 664 657 606 866 449 258 74,0 % 567 104 -14,7 % -6,6 %

1 634 195 1 337 266 897 483 67,1 % 2 422 804 48,3 % 81,2 %

Toimintatuotot 242 125 002 233 061 918 159 476 823 68,4 % 230 709 688 -4,7 % -1,0 %

Toimintakulut

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot

Luottamushenkilöstö 81 729 119 250 47 133 39,5 % 119 250 45,9 % 0,0 %

Lääkärihenkilöstö 19 590 501 21 966 870 13 214 381 60,2 % 21 176 021 8,1 % -3,6 %

Tutkimushenkilöstö 9 130 024 9 128 535 5 860 008 64,2 % 9 083 526 -0,5 % -0,5 %

Hoitohenkilöstö 46 899 675 46 795 995 30 875 866 66,0 % 45 031 366 -4,0 % -3,8 %

Hallinto- ja toimistohenkilöstö 4 114 313 4 311 210 2 831 708 65,7 % 4 312 860 4,8 % 0,0 %

Huoltohenkilöstö 10 423 413 9 140 977 6 232 378 68,2 % 8 821 744 -15,4 % -3,5 %

Henkilökunnan palkkiot 970 041 204 200 491 133 240,5 % 154 200 -84,1 % -24,5 %

Ulkopuoliset palkat ja palkkiot 2 277 918 375 500 1 405 020 374,2 % 347 600 -84,7 % -7,4 %

Muut palkkakulut -326 294 -210 371

93 161 319 92 042 537 60 747 255 66,0 % 89 046 568 -4,4 % -3,3 %


Eläkekulut 21 862 674 21 363 073 14 391 327 67,4 % 20 489 616 -6,3 % -4,1 %

Muut henkilöstösivukulut 4 872 165 5 817 089 3 433 263 59,0 % 4 835 228 -0,8 % -16,9 %

26 734 840 27 180 162 17 824 590 65,6 % 25 324 844 -5,3 % -6,8 %

Henkilöstökorv. ja korjauserät -1 573 742 -1 715 700 -1 160 504 67,6 % -1 722 200 9,4 % 0,4 %

Henkilöstökulut 118 322 417 117 506 999 77 411 341 65,9 % 112 649 212 -4,8 % -4,1 %

jatkuu

17

Tilinpäätös Talousarvio Toteutunut Tot. Talousarvio % %

2015 alkuperäinen 31.8.2016 % 2017 15-17 16-17

2016

Palvelujen ostot

Hoito muissa laitoksissa 36 578 849 35 472 900 22 707 043 64,0 % 37 592 000 2,8 % 6,0 %

Muut asiakaspalvelut 7 801 711 5 717 600 5 524 056 96,6 % 5 755 300 -26,2 % 0,7 %

Toimisto-, pankki- ja asiantunt. 7 053 559 7 145 822 4 781 448 66,9 % 7 299 128 3,5 % 2,1 %

Huolto- ja korjauspalvelut 4 366 102 3 391 805 2 314 697 68,2 % 3 745 500 -14,2 % 10,4 %

Matkustus- ja kulj.palv. majoit. 9 393 067 9 493 700 6 155 357 64,8 % 9 385 000 -0,1 % -1,1 %

Vakuutukset 1 565 301 1 433 900 508 836 35,5 % 1 657 100 5,9 % 15,6 %

Ravintopalvelut 55 713 55 000 40 045 72,8 % 53 000 -4,9 % -3,6 %

Muut palvelut 1 491 582 1 668 800 893 035 53,5 % 1 739 500 16,6 % 4,2 %

68 305 884 64 379 527 42 924 515 66,7 % 67 226 528 -1,6 % 4,4 %

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana

Toimistotarv. ja kirjallisuus 1 908 064 2 021 800 1 293 626 64,0 % 1 979 900 3,8 % -2,1 %

Hoitotarvikkeet 8 034 417 8 341 000 5 333 392 63,9 % 8 247 900 2,7 % -1,1 %

Röntgen- ja laboratoriotarv. 3 622 127 3 776 900 2 375 807 62,9 % 3 578 699 -1,2 % -5,2 %

Lääk.kuntoutuksen tarvikkeet 3 060 959 2 838 800 1 963 718 69,2 % 3 127 600 2,2 % 10,2 %

Apteekkitarvikkeet 12 668 391 11 885 600 8 772 181 73,8 % 13 188 699 4,1 % 11,0 %

Elintarvikkeet ja ruokailutarv. 1 269 920 1 188 400 762 192 64,1 % 1 194 200 -6,0 % 0,5 %

Vaatteisto 448 311 391 500 245 698 62,8 % 404 200 -9,8 % 3,2 %

Huoltotarvikkeet 5 139 481 4 235 190 2 961 998 69,9 % 4 469 430 -13,0 % 5,5 %

Lyhytvaikutteinen irtaimisto 1 418 422 1 400 700 542 937 38,8 % 1 383 130 -2,5 % -1,3 %

Muut tarvikkeet 108 212 143 300 98 898 69,0 % 136 900 26,5 % -4,5 %

37 678 304 36 223 190 24 350 447 67,2 % 37 710 658 0,1 % 4,1 %

Varaston lisäys/vähennys -397 0 737 0

37 677 906 36 223 190 24 351 184 67,2 % 37 710 658 0,1 % 4,1 %

Muut kulut

Vuokrat 652 307 553 800 443 200 80,0 % 775 600 18,9 % 40,1 %

Verot 1 259 742 869 400 832 282 95,7 % 1 369 400 8,7 % 57,5 %

Muut kulut 398 779 552 100 174 053 31,5 % 552 925 38,7 % 0,1 %

Kanttiinitoiminnan ostot 250 691 248 000 176 156 71,0 % 220 000 -12,2 % -11,3 %

2 561 519 2 223 300 1 625 691 73,1 % 2 917 925 13,9 % 31,2 %

Toimintakulut 226 867 726 220 333 016 146 312 732 66,4 % 220 504 323 -2,8 % 0,1 %

Toimintakate 15 257 277 12 728 902 13 164 091 10 205 365 -33,1 % -19,8 %

Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 454 0 85 0

Muut rahoitustuotot 120 897 110 000 124 000 112,7 % 50 000 -58,6 % -54,5 %

Korkokulut -312 235 -375 000 -142 393 38,0 % -511 500 63,8 % 36,4 %

Muut rahoituskulut -758 361 -635 000 -429 626 67,7 % -535 000 -29,5 % -15,7 %

-949 245 -900 000 -447 933 49,8 % -996 500 5,0 % 10,7 %

Vuosikate 14 308 031 11 828 902 12 716 157 9 208 865 -35,6 % -22,1 %


Suunnitelmanmukaiset poistot -8 561 881 -8 428 902 -5 291 972 62,8 % -9 208 865 7,6 % 9,3 %

-8 561 881 -8 428 902 -5 291 972 62,8 % -9 208 865 7,6 % 9,3 %

Ylijäämä/alijäämä 5 746 150 3 400 000 7 424 185 0

18

3.9 Investointimenot

A ik. v u osien T ilinpä ä t ös T a lou sa rv io Kä y t t ä m . 16 T a lou sa rv io Inv est oinnin

ku st . 2015 2016 siirr. 17 2017 2018 2019 kokon a isku st .

Inv est oint im en ot

Osa kkeet ja osu u det

IT-oh jelm a t

Pa lom u u r in u u distu s 1 5 0 000

V MWA RE pa lv elim et 1 00 000

V a r m istu sjä r jestelm ä n u u distu s 3 00 000

Itseilm oitta u tu m isjä r jestelm ä 4 00 000 -3 00 000 3 00 000 3 00 000

Hen kilöstöh a llin n ollin en IT-jä r jestelm ä 3 00 000 2 00 000 5 00 000

Oh jelm istopä iv ity kset m on ileikeku v a n ta m isla it teisiin 2 00 000

Sä teily m itta u sv er ifika a t iojä r jestelm ä 2 00 000

Mu u t IT-oh jelm a t 1 3 3 02 9 1 05 6 00 1 8 3 1 1 0 3 9 5 000

133 029 505 600 -300 000 1 333 110 795 000 200 000

Ra ken n u kset

U-r a ken n u s 1 8 7 2 8 4 2 8 2 4 9 1 05 1 4 000 000 -4 1 2 1 9 4 7 5 7 00 000 1 000 000 2 6 7 00 000

F-r a ken n u s 7 3 7 3 3 3 1 00 000 2 9 00 000 2 9 00 000 6 000 000 1 8 6 7 3 7 3 3

MNO-r a ken n u s 9 00 1 0 7 4 3 1 000 000 1 5 00 000 1 000 000 4 5 1 1 6 4 3

X-r a ken n u ksen sa n eer a u s 1 8 8 4 2 5 2 1 2 9 4 6 4 3 00 000 3 7 00 000 1 000 000 7 01 3 7 1 6

C-r a ken n u s 7 00 000 9 00 000 1 000 000 2 6 00 000

Py sä köy n tita lo, lisä ker r os 2 01 7 4 2 5 4 7 1 2 1 000 000 5 2 5 4 7 1 2

Py sä köin t ita lo 1 000 000 1 2 000 000

SOTE-ta lo 8 00 000 1 000 000 3 4 2 00 000 1 3 0 000 000

Mu u t sa n eer a u kset (5 0.000 - 1 00.000 €) 3 2 8 9 6 1 1 3 00 000 3 00 000 2 00 000 2 00 000

8 792 006 20 400 000 -4 121 947 16 800 000 7 100 000 42 400 000

Kiin teä t r a ken teet ja la it teet

Sa ir a a la v a r u stu s F 5 00 000 1 000 000 2 5 00 000

Hissit F-r a ken n u ksessa 7 00 000

V ir r a n su oda tu s, ta sa isen v ir r a n v a r m istu s (E,Y,W) 5 00 000 3 00 000 1 00 000 1 00 000 1 000 000

Sa ir a a la n v a r a v oim a la itos 8 3 0 02 0 3 4 1 1 7 7 5 0 000 5 00 000 2 5 00 000

A lu ejä ä h dy ty s 1 3 5 0 9 05 5 7 5 1 7 0 1 5 0 000 1 5 0 000 3 00 000 1 9 00 000

Mu u tokset ilm a stoin t iin 2 1 5 000 1 9 0 000 1 00 000 5 05 000

V iem ä r ikor ja u kset 2 1 5 7 5 6 5 6 3 4 2 1 00 000 1 5 0 000 1 5 0 000 1 5 0 000 7 00 000

Ra ken n u sa u tom a a tion m oder n isoin t i 4 7 5 2 9 1 3 1 9 1 5 1 9 0 000 1 7 0 000 8 0 000 6 1 9 4 4 4

Liiken n ejä r jestely t 3 2 5 9 1 00 000 1 00 000 1 00 000 1 00 000 3 00 000

Hissien u u dista m in en 3 7 8 6 5 0 2 6 9 6 5 1 1 00 000 1 5 0 000 1 5 0 000 1 00 000

Pa loh ä ly tt im en v a ih to 6 8 7 5 8 1 00 000 1 00 000 2 6 8 7 5 8

Hoita ja ku tsu jä r jestelm ä 2 8 8 7 2 1 3 3 8 9 0 1 5 5 000 1 5 0 000

Hen kilötu r v a jä r jestelm ä n u u distu s 9 0 000 5 0 000 1 4 0 000

A lu een v a la istu ksen u u sim in en 9 9 5 3 7 5 000 1 5 0 000 1 5 0 000 1 5 0 000 3 8 0 000

V a ih toeh tosy öttö n r o 2 / 2 0 kV 2 5 0 000 2 5 0 000

Mu u t kiin teä t r a ken teet (< 1 00.000) 3 7 7 9 06 3 4 0 000 3 3 0 000 5 0 000

1 647 749 3 525 000 0 3 230 000 2 230 000 600 000

Kon eet ja ka lu sto

A ku u tt ih oidon pa lv elu a lu e 2 2 5 000 1 5 1 1 5 00 3 07 000 1 1 00 000

V u odeosa stoh oidon pa lv elu a lu e 7 0 000 2 0 000

A v oh oidon pa lv elu a lu e 6 3 5 000 4 2 2 000 2 6 3 2 000 1 5 5 000

Na isten ja la sten pa lv elu a lu e 3 1 7 000 1 7 5 000 1 4 7 000

Psy kia tr ia n pa lv elu a lu e

Dia g n ost iikka kesku s 1 2 7 5 000 1 4 7 0 000 1 8 06 000 2 4 1 4 000

Sa ir a a n h oidon tu en pa lv elu a lu e 2 5 000 9 01 7 7 2 2 5 000

Ha llin n on pa lv elu a lu e 0 0

Hu ollon pa lv elu a lu e 3 0 000 0 1 1 5 000

Ra h oiteta a n testa m en tista sa a du illa v a r oilla -1 2 0 000

3 272 551 2 577 000 0 4 380 272 5 032 000 3 669 000

Inv est oint im en ot y h t eensä 13 845 335 27 007 600 -4 421 947 25 743 382 15 157 000 46 869 000

Inv est oint it u lot

Inv est oinnit net t o 13 845 335 27 007 600 -4 421 947 25 743 382 15 157 000 46 869 000

T a lou ssu u nnit elm a

19

4 VASTUUALUEIDEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAT Organisaatiomallissa ja johtamisjärjestelmässä potilai-den prosessit sijaitsevat vastuualueilla, jotka vielä ja-kautuvat kukin omiin erikoisaloihinsa. Vastuualueiden johtajat ja niihin kuuluvien erikoisalojen ylilääkärit johtavat, kehittävät ja seuraavat potilaiden tutkimusta, hoitoa, kuntoutusta ja potilaan terveysongelman hoidon kokonaisuuden prosessia ja sen kustannuksia. Keskeistä on suunnitella palvelutuotanto, joka on potilaslähtöistä, tarvetta vastaavaa, lääketieteellisesti asianmukaista,

vaikuttavaa ja potilasturvallista sekä kustannustasol-taan kohtuullista. Tämä toimintasuunnitelma toimii samalla tilauksena palvelualueille, eli tämän mukaisesti palvelualueet ja niiden tulosyksiköt ovat suunnitelleet tulevaa toimintaansa ja sen edellyttämiä resursseja. Vastuualueet ovat medisiininen vastuualue, operatiivi-nen vastuualue, lasten vastuualue, psykiatrian vastuu-alue ja vastuualue muut/yleislääketiede.

4.1 Medisiininen vastuualue

Vastuualueen väestön palvelun tarpeen arvioin-ti ja ennakoitavat muutokset Oman toiminnan loppuessa avosydänleikkaukset teh-dään yo-sairaaloissa (TYKS, Sydänsairaala). Arviolta n. 100 leikkauspotilasta kotiutuu Vaasan keskussairaalan kautta. Ablaatiohoitojen määrää lisätään 25-30 potilaa-seen/vuosi. Pietarsaaren alueelta tulevien potilaiden määrä neurologian osastolla lisääntyy ja heijastuu osit-tain myös lisääntyvinä poliklinikkakäynteinä. Akuutin aivoinfarktin hoito mekaanisella tukoksenpoistolla TAYS:ssa hieman lisääntyy. Syöpäpotilaiden määrä kasvaa vuositasolla 3-5 % ja hoidot pitenevät sekä tulevat monimutkaisimmiksi, esimerkkeinä tällaisista kemosädehoito, vasta-aineyhdistelmät sekä immunote-rapia. Keuhkosairauksien lähetteet ovat lisääntymässä. Uniapnean diagnostiikan ja tekniikan kehittyminen lisäävät lähetteiden määrää. PET-CT:n käyttö tulee lisääntymään. Leikattujen potilaiden osuus on lisäänty-nyt ja heidän ennusteensa on parantunut. Vaikeaan astmaan on tullut kalliita biologisia lääkkeitä. Ihosyövät ja allergiat lisääntyvät. Erikoissairaanhoitoon

valikoituu yhä vaikeampia ja paljon resursseja vaativia

tapauksia.

Suomeen saapuu suuria määriä ihmisiä alueilta, joissa

moniresistenttien bakteerien esiintyminen on huomat-

tavasti yleisempää kuin maassamme. Viime vuosien

aikana myös huomattava osa uusista HIV-diagnooseista

on todettu ulkomaalaistaustaisilta potilailta. Yleisty-

mässä ovat samoin monet suoliston loistaudit, johtuen

mm. matkailusta. Antibioteille resistentit bakteerikan-

tojen löydökset (MRSA ja ESBL) ovat tasaisesti lisään-

tyneet viime vuosina. Molempien bakteeriryhmien

aiheuttamia tartuntoja on todettu runsaasti Suomeen

muualta muuttaneilta henkilöiltä. Moniresistenttien

mikrobien yleistyminen lisää myös eristystoimien tar-

vetta, mikä hankaloittaa potilaiden asianmukaista si-

joittelua.

Nefrologiassa dialyysitoiminta on lisääntynyt vuosi

vuodelta. Sen painopiste on kotihoitomuotojen lisäämi-

sessä. Siten saadaan kevennettyä hoidontarvetta dia-

lyysiosastolla kasvattamatta kuluja.

Potilaiden hoitoprosesseihin suunnitellut muu-tokset Neurologiassa lääkehoidot kehittyvät ja lääkekustan-nukset kasvavat. Onkologian aktiivihoidot tapahtuvat polikliinisesti. Poliklinikan prosessin kehittämisen tulokset tullaan implementoimaan ja hoitoprosesseja tehostamaan. Keuhkosyöpäpotilaiden diagnostiikan ja hoidon kehittäminen jatkuu. Koordinoivan keuh-kosyöpähoitajan osallistumista tuumorimeetingiin kokeillaan. Keuhkosyöpään liittyvää hoidonlaatutuki-musta jatketaan. Uniapnean hoitoprosessin muutoksilla pyritään tarjoamaan palvelut yhä useammalle (1 % väestöstä on jo laitehoidossa ja määrä todennäköisesti kasvaa lähivuosina). Potilasnäkökulma on otettu huo-mioon toiminnan muutoksissa ja läpimenoajat yrite-tään saada lyhyemmiksi ja lisätään etäseurantaa. Lain-säädännön muutokset koskien R2-ajokortin vaatimuk-sia ja ammattikuljettajien seurantaa tulevat lisäämään kontrollien tarvetta ja objektiivisten vireysmittareiden käyttöä. Ihotaudeilla otetaan käyttöön videodermato-skooppi, joka parantaa diagnostiikkaa mutta lisää työ-määrän etenkin lääkäreillä. PDT-hoitoa (valohoitoa) annetaan myös talvella ja vaatii lisää tiloja. Influenssa-diagnoosit ovat lisääntyneet viimeisten kausi-influenssaepidemioiden aikana. Kiireisimpänä aikana sairaalahoidossa on samanaikaisesti runsaasti influens-sapotilaita. Näiden potilaiden asianmukaisessa sijoitte-lussa ja eristyksessä olisi tärkeää nopea ja herkkä diag-nostiikka. Keskussairaalassa on toistaiseksi ollut käy-tössä hengitystievirusten antigeeninosoitustesti, jonka herkkyys influenssan suhteen on riittämätön. Suositel-tavaa olisi herkän ja nopean influenssan nukleiiniha-ponosoitustestin hankinta diagnostiseen valikoimaan. Nefrologiassa jatketaan edelleen kotona tehtävien dia-lyysimuotojen painottamista. Tämä toiminta vaatii

20

asianmukaiset tilat. Gastroenterologiassa suureneva tulehduksellisten suolistosairauksien populaatio johtaa kalliiden biologisten lääkkeiden kasvuun. Hematologi-assa polikliinisten hoitojen ja poliklinikkakäyntien osuus lisääntyy edelleen. Syynä on se, että monia saira-uksia voidaan varsin pitkälle hoitaa uusilla täsmälääk-keillä, jolloin potilaat elävät pitempään. Näin on tapah-tunut etenkin myelooman osalta. Lisäksi hematologian poliklinikan kautta on enenevässä määrin hoidettu lymfoomapotilaita. Endokrinologiassa tyypin I diabe-tespotilaat, joilla on hyväksyttävä verensokeritasapaino, tulevat jatkossa poliklinikalle 6 kk:n välein nykyisen 4 kk:n sijaan. Omahoito todennäköisesti paranee uusien glukoosisensoreiden (Libre) käyttöönoton myötä.

Hoidon laadun, saatavuuden, sujuvuuden ja oikea-aikaisuuden varmistaminen Sydäninfarkti päivystyksen (STEMI-päivystys) jatkami-

nen omana toimintana varmistaa kaikkein kiireellisim-

pien potilaiden hoitoon pääsyn oikea-aikaisesti, suju-

vasti ja laadukkaasti sekä ruotsin- että suomenkielellä.

Vaativa toimenpidekardiologinen toiminta, mukaan

lukien elektrofysiologia, edellyttää riittävää kardiolo-

gien määrää ja mahdollisuutta jatkuvasti kehittää

osaamistaan.

Suuri haaste tulee olemaan yhden angiografialaitteiston

uusiminen, joka vie ainakin 6-8 viikkoa ja sinä aikana

käytössä on vain yksi toimenpidesali. Lähetteiden mää-

rä on lisääntynyt yli 20 % edellisvuoteen verrattuna.

Lisätyöstä huolimatta pitkään hoidonarviointia odotta-

neiden potilaiden määrää ei ole saatu vähenemään.

Kardiologialla tulisikin olla jatkuvasti käytössä vähin-

tään yksi erikoistuvan lääkärin vakanssi nykyisten vir-

kapohjien lisäksi.

Neurologialla uusi erikoislääkäri aloittaa (50 %) vuoden

2017 alussa.

Sädehoidon järjestämiseksi tarvitaan yksi kokopäiväi-

nen sädelääkäri lisää vuonna 2017 turvaamaan säde-

hoidon nykyinen saatavuus sekä STUKin ohjeistuksen

mukainen toiminta. Sädehoidossa tekniikka kehittyy

vaativammaksi ja volyymi kasvaa, joten lisäresurssia

tullaan tarvitsemaan. Onkologian poliklinikan toimin-

nan turvaamiseksi tarvitaan yksi kokopäiväinen erikois-

lääkäri lisää. Tällöin voidaan aloittaa palliatiivinen

poliklinikkatoiminta ja siirtää osa lymfoomahoidoista

TAYS:sta omaksi toiminnaksi. Lisätyön ja konsulttien

tarve tulee olemaan samalla tasolla kuin kuluvana

vuonna.

Keuhkosairauksien yksikössä osa työstä joudutaan

hoitamaan konsulttivoimin. Ihotaudeilla nykyiset lää-

käriresurssit eivät riitä kasvavaan kysyntään.

Sairaanhoitopiirin infektiolääkärimiehitys on selkeästi

riittämätön. Tämä vaikeuttaa erityisesti infektiokoulu-

tukseen ja sairaalahygieniaan liittyvien tehtävien hoi-

tamista. Polikliinista toimintaa pystytään kohtuullisesti

ylläpitämään infektioihin erikoistuvan lääkärin avusta-

mana. Gastoenterologian apulaisylilääkärin virka saa-

taneen täytettyä vuonna 2017. Mikäli onnistutaan vielä

palkkaamaan toinen gastroenterologi 20 -40 %:sesti,

voidaan luopua konsulttien käytöstä. Hematologian

pkl-toimintaa lisätään erikoistuvan lääkärin osittaisella

työpanoksella. Reumatologian ylilääkäri jää 1/2017

lähtien virkavapaalle. Tämä lisää konsulttien tarvetta,

harkitaan myös etävastaanottoa. Osa alueen pohjois-

osien potilaista voidaan hoitaa Pietarsaaressa.

21

Tuloslaskelma MEDISIININEN Talousarvio Toteutunut Tot. Talousarvio %

VASTUUALUE alkuperäinen 31.8.2016 % 2017 16-17

2016

Toimintatuotot

Myyntituotot

Myyntituotot jäsenkunnilta, oma tuotanto 54 180 961 38 988 205 72,0 % 52 399 589 96,7 %

Myyntituotot jäsenkunnilta, ostopalvelut 7 018 100 5 617 795 80,0 % 9 019 000 128,5 %

Myyntituotot ulkop.shp:ltä 5 485 841 3 331 381 60,7 % 5 131 987 93,5 %

Muut myyntituotot 9 000 345 602 3840,0 % 9 000 100,0 %

66 693 902 48 282 983 72,4 % 66 559 576 99,8 %

Maksutuotot 11 300 8 450 74,8 % 13 400 118,6 %

Sisäiset tuotot 742 300 525 250 70,8 % 779 000 104,9 %

67 447 502 48 816 683 72,4 % 67 351 976 99,9 %

Toimintakulut

Palvelujen ostot, hoito muissa laitoksissa 7 018 100 5 617 795 80,0 % 9 019 000 128,5 %

Muiden palvelujen ostot 383 900 439 566 114,5 % 594 400 154,8 %

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 5 299 200 3 863 460 72,9 % 5 992 699 113,1 %

Sisäiset kulut 54 657 297 37 382 573 68,4 % 51 745 876 94,7 %

67 358 497 47 303 394 70,2 % 67 351 976 100,0 %

Toimintakate 89 005 1 513 289 1700,2 % 0 0,0 %

Tilikauden tulos 89 005 1 513 289 1700,2 % 0 0,0 %

Tavoite Medisiininen vastuualue Toteutunut Tavoite Toteutunut % Tavoite %

2015 2016 31.8.2016 2017 16-17

Tavoitteet

Avohoitokäynti

Sisätaudit 39 778 39 111 21 915 67,9 33 546 -14,2

Kardiologia sisältyy sisätauteihin 4 632 7 458

Ihotaudit 9 423 8 200 5 973 72,8 8 800 7,3

Onkologia 27 994 29 758 20 144 67,7 30 267 1,7

Neurologia 3 950 3 957 2 654 67,1 4 577 15,7

Keuhkosairaudet 6 497 6 064 4 303 71,0 6 625 9,3

87 642 87 090 59 621 68,5 91 273 4,8

DRG-paketit

Sisätaudit 6 011 5 953 2 352 64,2 3 900 4,1

Kardiologia sisältyy sisätauteihin 1 469 2 298

Onkologia 795 771 530 68,7 839 8,8

Neurologia 1 101 1 028 820 79,8 1 335 29,9

Keuhkosairaudet 584 650 433 66,6 676 4,0

8 491 8 402 5 604 66,7 9 048 7,7

Outlier-päivät

Sisätaudit 3 178 3 385 1 971 74,7 2 971 -12,2

Kardiologia sisältyy sisätauteihin 559 854

Onkologia 1 040 1 104 804 72,8 1 235 11,9

Neurologia 367 432 254 58,8 419 -3,0

Keuhkosairaudet 342 456 214 46,9 346 -24,1

4 927 5 377 3 802 70,7 5 825 8,3

22

4.2 Operatiivinen vastuualue

Vastuualueen väestön palvelun tarpeen arvioin-ti ja ennakoitavat muutokset Kysyntä ja toiminta pysynevät edellisvuosien tasolla, toki riippuen tulevista valtakunnallisista linjauksista. Samoin eräiden osakeyhtiöpohjaisten toimijoiden voi-makas yleisölle suuntautuva markkinointi voi lisätä potilaiden vapaan valintaoikeuden käyttöä. Pietarsaaren osastokirurgisen leikkaustoiminnan lop-puminen tulee lisäämään hieman leikkauskysyntää VKS:ssa, mutta nykyresurssit riittävät siihen hyvin. Väestömme sydänleikkaukset siirtyvät vuodenvaihtees-sa pääsääntöisesti oman ERVA:n yliopistosairaalaan Turkuun, minne on luotu toimivat yhteydet. Sydänki-rurgisen toiminnan lakkaaminen VKS:ssa vähentää vuodeosasto- ja teho-hoitojaksoja, joskin vaikutus te-hohoitopäivien kokonaismäärään on vähäisempi, ja jo nyt pyritään väistötilojen suomissa puitteissa siirty-mään kohti tehostetun valvonnan konseptia. Lääkin-nällisen kuntoutuksen tarve lisääntyy väestön ikäänty-essä ja se näkyy luovutettujen apuvälineiden määrän lisääntymisenä. Potilaiden hoitoprosesseihin suunnitellut muu-tokset Alueellisen apuvälinekeskuksen aikaansaaminen on korkealle priorisoitu strateginen tavoite. Toiminnan tulee olla keskussairaalajohtoista, vaikkakin se faktisesti hyödyttää koko piirin sosiaali- ja terveydenhoitoa, joka tällä hetkellä on apuvälinetoiminnan osalta sirpaloitu-nutta. Toiminnan vastuuhenkilö tulee jatkossa olemaan tiiviissä yhteistyössä kuntien kanssa apuvälineiden hankinnassa, logistiikassa ja koulutuskysymyksissä. Vuoden 2017 aikana tulee apuvälinekeskukselle löytyä tilat, jotta toiminta voi käynnistyä vuonna 2018 SOTE-kelpoisena.

Potilaiden kokonaisvaltaisen hoidon takaamiseksi pa-nostetaan voimakkaasti kuntoutussuunnitelmien järjes-telmälliseen tekemiseen, jotka potilaan hoidon turvaa-misen lisäksi ovat mm. edellytyksenä palvelusetelien ja maksusitoumusten myöntämiselle. Prosesseja hiotaan entistä asiakasystävällisempään ja samalla kustannustehokkaampaan suuntaan. Ylimää-räisiä käyntejä pyritään minimoimaan hyvällä tutki-musten etukäteissuunnittelulla, jotta jo arviointikäyn-nillä voidaan tehdä päätös jatkosta, ja antaa poliklinik-kakäynnin yhteydessä toimenpideaika. Aitoon yhteispäivystykseen siirtyminen vuodenvaih-teessa joustavoittaa päivystyspotilaan prosessia, ja päivystystoimintaa pyritään määrätietoisesti saamaan akuuttilääkärivetoiseksi. Hoidon laadun, saatavuuden, sujuvuuden ja oikea-aikaisuuden varmistaminen Lääkäritilanne ja hoidon saatavuus on pääsääntöisesti varsin hyvä. Nykyisen epävarmuuden vallitessa on rekrytointi ollut hankalaa verisuonikirurgiaan ja plas-tiikkakirurgiaan, joissa joudutaan turvautumaan osto-palveluihin ainakin alkuun. Tämä on kuitenkin kustan-nustehokkaampaa kuin potilaiden poislähettäminen. ”Katveaikoina” jouduttaneen joitakin akuutteja potilaita kuitenkin lähettämään. Neurokirurgian osalta, jota meillä ei ole omana toimintana, on TYKS:n kanssa tehty sopimus, jonka perusteella meillä käy TYKS:n neuroki-rurgi kerran kuukaudessa ja se vähentää merkittävästi potilaiden matkustamistarvetta. Fysiatrian ylilääkärin eläköidyttyä pyritään siellä samanlaiseen ratkaisuun (esim. omien lääkäriresurssien ja osaamisen riittävyys ja toimenpiteet vajeiden ratkaisemiseksi).

23

Tuloslaskelma OPERATIIVINEN Talousarvio Toteutunut Tot. Talousarvio %


2016

Toimintatuotot

Myyntituotot



Myyntituotot ulkop.shp:ltä 1 859 050 722 384 38,9 % 1 570 072 84,5 %

Muut myyntituotot 5 000 744 836 5 000 100,0 %

78 994 218 51 450 232 65,1 % 72 951 691 92,4 %

Maksutuotot 14 600 24 529 168,0 % 36 000 246,6 %

Sisäiset tuotot 1 074 800 946 383 88,1 % 1 411 500 131,3 %

80 083 618 52 421 144 65,5 % 74 399 191 92,9 %

Toimintakulut



Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 238 500 987 902 79,8 % 1 478 200 119,4 %

Sisäiset kulut 60 466 489 39 085 989 64,6 % 53 449 191 88,4 %

80 387 089 51 478 520 64,0 % 74 399 191 92,6 %

Toimintakate -303 471 942 624 -310,6 % 0 0,0 %

Tilikauden tulos -303 471 942 624 -310,6 % 0 0,0 %

24

Tavoite Operatiivinen vastuualue Toteutunut Tavoite Toteutunut % Tavoite %

2015 2016 31.8.2016 2017 16-17

Tavoitteet

Avohoitokäynti

Anestesiologi 317 365 166 320 -12,3

Kirurgia 29 156 27 758 1 307 68,6 5,3

Ortopedia sisältyy kirurgiaan 6 274 9 481

Urologia sisältyy kirurgiaan 3 840 6 042

Gastrokirurgia sisältyy kirurgiaan 3 183 4 882

Yleis- ja plastiikkakir. sisältyy kirurgiaan 2 044 5 220

Thorax ja verisuonikir. sisältyy kirurgiaan 2 404 3 602

Naistent. ja synnytykset 13 219 12 938 8 547 66,1 13 076 1,1

Silmätaudit 12 512 11 022 8 343 75,7 12 587 14,2

Korva-, nenä- ja kurkkut. 9 139 8 971 5 828 65,0 9 084 1,3

Suu- ja leukasairaukset 5 214 4 607 3 473 75,4 5 403 17,3

Fysiatria 7 982 7 955 5 419 68,1 8 363 5,1

77 539 73 616 50 828 69,0 78 060 6,0

DRG-paketit

Kirurgia 6 688 6 361 0,0 1,4

Ortopedia sisältyy kirurgiaan 1 269 2 030

Urologia sisältyy kirurgiaan 627 1 028

Gastrokirurgia sisältyy kirurgiaan 1 271 1 992

Yleis- ja plastiikkakir. sisältyy kirurgiaan 251 1 400

Thorax ja verisuonikir. sisältyy kirurgiaan 446

Naistent. ja synnytykset 1 998 2 100 1 313 62,5 1 987 -5,4

Silmätaudit 42 70 14 20,0 33 -52,9

Korva-, nenä- ja kurkkut. 385 336 192 57,1 300 -10,7

Suu- ja leukasairaukset 29 33 20 60,6 30 -9,1

Päiväkirurgia, kaikki erikoisalat 3 347 3 227 2 175 67,4 3 387 5,0

Päiväkirurgia, silmätaudit 1 027 952 814 85,5 1 255 31,8

13 516 13 079 8 392 64,2 13 442 2,8

Outlier-päivät

Kirurgia 1 723 2 014 63,3 11,1

Ortopedia sisältyy kirurgiaan 308 500

Urologia sisältyy kirurgiaan 148 232

Gastrokirurgia sisältyy kirurgiaan 533 900

Yleis- ja plastiikkakir. sisältyy kirurgiaan 122 606

Thorax ja verisuonikir. sisältyy kirurgiaan 164

Naistent. ja synnytykset 73 230 153 66,5 254 10,4

Silmätaudit 3 3 0 3

Korva-, nenä- ja kurkkut. 24 37 6 16,2 13 -64,9

Suu- ja leukasairaukset 2 10 0 3

1 825 2 294 1 434 62,5 2 511 9,5

25

4.3 Lasten vastuualue

Vastuualueen väestön palvelun tarpeen arvioin-ti ja ennakoitavat muutokset VKS 2025 –ohjelma ohjaa lasten vastuualueen toimin-taa. Toimintaa sujuvoitetaan ja tehostetaan. Etävas-taanottoja lisätään. Oikea yhteispäivystys alkaa 1/2017, jossa potilas on yhteinen pth:n, esh:n ja sosiaalihuollon palvelujärjestelmässä. Suuria palvelun tai toiminnan muutoksia ei ole suunniteltu vastuualueellamme vuo-delle 2017, mutta niihin voivat vaikuttaa käynnissä oleva keskustelu keskittämisen uhkasta, laajan päivys-tyksen säilymisestä VKS:ssa ja Sote. Lasten vastuualu-een nykyinen, ammatillisesti taitava lääkäriresurssi pyritään säilyttämään erikoissairaalalähtöisesti ohjat-tuna riippumatta siitä, missä rakennuksessa työtä mah-dollisesti tulevaisuudessa tehdään. Jatkamme vahvasti perhekeskeistä, vauvamyönteistä otetta. Synnyttäneille ja vastasyntyneille toivotaan perhehuoneita ja mahdol-lisuus omatoimihuoneeseen. Omatoimihuone pilotoita-neen ensi vuonna. Mobiilihoitoalusta otetaan käyttöön. U2 vastaanottotilojen käytön selvitykset on aloitettu uudelleen johdon toivomuksesta. Uutta tapaa pitää vastaanottoa suunnitellaan. Huoneiden käyttöastetta nostetaan. Konsulttitilanne pysyy samana. Tarvetta lisätyölle ei ole. Lastenneurologialla tarvitaan toinen lastenneurologi. Lastenneurologialla lähetteiden ja käyntien määrä on selvästi nousussa ja väestön palvelu-tarpeen arvioitiin lisääntyvän. Potilaiden hoitoprosesseihin suunnitellut muu-tokset Lasten kotisairaala (ks) siirtyy lastenosastolle. Näin saadaan synergiaetua hoitajista ja yhteisten tilojen

käytöstä. Toiminnan tiivistämisen ja mahdollisen hu-kan poistumisen myötä hoitajaresurssin käyttö ruuhka-huippuina osastopotilaille on helpommin toteutettavis-sa. Ks ei tule rinkihoitajia, mutta heistä voi olla suuri apu ”saattaen kotihoitoon” –mallissa. Päiväosaston prosessi on suunnitteilla. Uusia potilasryhmiä voidaan hoitaa päiväosastolla. Suurin synergiaetu tiloista ja hoitohenkilökunnasta saataisiin siten, että lasten päivä-osasto siirtyisi A8:lle. Altistuksiin ja siedätykseen ei saa tulla sairaana, vaan tuolloin vastaanottoaikaa on siirret-tävä. Tämä aiheuttaa lastenpkl:lla lisätyötä. Hoitaja on kohtuuttoman paljon työajastaan tietokoneen äärellä. Käyttämätön, siirretty tai liian myöhään peruttu aika vähentää tuottavuutta ja tekee työstämme kallista ja tehotonta. Hoidon laadun, saatavuuden, sujuvuuden ja oikea-aikaisuuden varmistaminen Lääkäriresurssi lastentaudeilla on kiitettävä. Erikois-alakohtaiset alaprosessit toimivat hyvin ja niitä vuoron-perään otetaan tarkempaan prosessityöskentelyyn. Yhteistyö lastenneurologin ja lastenkirurgin kanssa on toimivaa. Koulutustavoitteet toteutuvat hyvin. Uuden johtamisjärjestelmän myötä talouden- ja toimintaluku-jen raportit ja säännölliset johdon kokoukset ohjaavat reagoimaan muutoksiin, jotka eivät ole toiminnalle asetetun tavoitteen suuntaisia (esim. kalliit lääkkeet ja niihin vaihtoehtojen hakeminen). Hoidon laatua seura-taan ja potilaspalautteisiin reagoidaan.

26

Tuloslaskelma LASTEN Talousarvio Toteutunut Tot. Talousarvio %


2016

Toimintatuotot

Myyntituotot



Myyntituotot ulkop.shp:ltä 199 046 160 951 80,9 % 374 299 188,0 %

Muut myyntituotot 0 265 985

15 268 873 10 672 769 69,9 % 15 822 591 103,6 %

Maksutuotot 300 380 126,8 % 500 166,7 %

Sisäiset tuotot 163 600 105 699 64,6 % 156 000 95,4 %

15 432 773 10 778 848 69,8 % 15 979 091 103,5 %

Toimintakulut



Aineet, tarvikkeet ja tavarat 257 900 139 332 54,0 % 216 000 83,8 %

Sisäiset kulut 9 182 028 6 442 785 70,2 % 9 712 091 105,8 %

15 411 728 10 275 862 66,7 % 15 979 091 103,7 %

Toimintakate 21 045 502 986 2390,1 % 0 0,0 %

Tilikauden tulos 21 045 502 986 2390,1 % 0 0,0 % Tavoite

Lasten vastuualue T oteutunut T avoite T oteutunut % T avoite %

2015 2016 31.8.2016 2017 16-17

T avoitteet

Avohoitokäy nti

Lastentaudit 10 898 12 151 7 27 1 65,8 10 518 1,6

Lastenkirurgia sisältyy lastentauteihin 7 20 1 826

Lastenneurologia 1 57 7 1 520 1 17 5 7 7 ,3 1 826 20,1

12 47 5 13 67 1 9 166 67 ,0 14 17 0 3,7

DRG-paketit

Lastentaudit 1 225 1 156 7 38 85,3 1 17 8 1,9

Lastenkirurgia sisältyy lastentauteihin 248

1 225 1 156 986 85,3 1 17 8 1,9

Outlier-päivät

Lastentaudit 1 036 854 423 51,6 930 8,9

Lastenkirurgia sisältyy lastentauteihin 18

1 036 854 441 51,6 930 8,9

27

4.4 Psykiatrian vastuualue

Arvio väestön palveluntarpeesta ja ennakoita-vissa olevista muutoksista Psykiatristen palveluiden tarpeen ei odoteta radikaalisti muuttuvan. Hitaasti muuttuvat valtasuuntaukset, jotka jatkuvat todennäköisesti vuonna 2017 ja vaikuttavat hoidon tarpeeseen, ovat psyykkisen terveyden parane-minen, itsemurhien väheneminen ja väestön vanhene-minen. Muutokset ovat niin hitaita, ettei voimavaroja tai prosesseja tarkisteta niiden perusteella vuonna 2017. Maahanmuutolla ja Pohjanmaan kuntiin saapuvilla suhteellisen suurilla pakolaismäärillä voi olla vaikutusta palvelujen tarpeeseen, sillä näillä väestöryhmillä on paljon vakavia psyykkisiä traumoja. Tästä huolimatta emme ole tähän mennessä havainneet tätä väestöryh-mää koskevien lähetteiden määrässä merkittävää nou-sua. Suunnitellut muutokset potilaiden hoitoproses-seissa Suurin muutos on se, että olemme sopineet Vaasan kaupungin kanssa, että kaupungille siirretään kolme hoitajan virkaa mielialahäiriöpoliklinikalta ja saman verran psykoosipoliklinikalta. Pyrimme valmistautu-maan tulevaan sote-rakenteeseen ja tarjoamaan saman-laisia palveluita sairaanhoitopiirin kaikille jäsenkunnil-le. Virkojen siirto korjaa osittain myös niiden epäsuh-detta. Kun useita osastoja, joissa työskentelee henkilös-töä kolmivuorotyössä, on suljettu ja avohoitoa painote-taan, erilaisten virkojen tarve on muuttunut. Edellä mainitut kuusi hoitajaa ovat tehneet kukin keskimäärin 600 potilaskäyntiä, mikä puolestaan merkitsee sitä, että 3 600 käyntiä siirtyy erikoissairaanhoidosta kotikuntien perusterveydenhuollolle. Seikka on huomioitu talousar-viossa. Vuonna 2016 olemme tehneet suuren työn mielialahäi-riöpoliklinikan hoitoprosessin parissa käyttäen apuna Lean-menetelmää. Työ jatkuu toimivien, sujuvien, potilaskeskeisten ja laadukkaiden prosessien aikaan-saamiseksi. Vuonna 2017 teemme vastaavalla tavalla

työtä päivystysprosessin parissa, sillä se koetaan nyt hankalimmaksi. Kaksi osastonhoitajaa käy piirin Lean-koulutuksen, ja he hyödyntävät päivystysprosessia projektissaan. Jotkut osiot ovat jo valmiit. Toivomme saavamme myös päiväsaikaiset tilat päivystävälle lääkä-rille ja hoitajalle yhteispäivystyksen yhteyteen. Sinne siirtyisi myös yleissairaalapsykiatria. Prosessit tehostui-sivat huomattavasti, jos akuutit arviot voitaisiin tehdä niin, ettei potilasta tarvitse siirtää Huutoniemen sairaa-laan. Myös kansalliset kehityssuuntaukset voivat vaikuttaa toimintaamme. Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla keskusteltiin vuonna 2016 psykiatrisen hoidon tiettyjen osien keskittämistarpeesta. Muutokset tuskin koskevat vuotta 2017, mutta kyse on lastenpsykiatrisista osasto-paikoista sekä joistakin aikuispsykiatrian erityisosista. Laadun, saatavuuden, sujuvuuden ja oikea-aikaisuuden turvaaminen Koko kehitystyössä korostetaan yhä enemmän potilas-keskeisyyttä. Mahdollisuutta varhaiseen kontaktiin ja avohoidon interventioihin kehitetään samalla, kun erilaisten erityisinterventioiden tarjonta lisääntyy hen-kilöstön koulutuksen myötä. Lääkäreitä koskevat ostopalvelut kilpailutetaan vuoden 2016 lopussa lainsäädännön vuoksi. Suoria sopimuksia tehdään vuonna 2017 siis ainoastaan poikkeustapauk-sissa. Toivottavasti tämä parantaa myös lääkäripalve-luiden saatavuutta henkilöstövuokrausyritysten kautta. Hoidon laatu ja saatavuus varmistetaan lähinnä osaa-misen kehittämisen avulla. Parikymmentä kognitiivista psykoterapeuttia, joiden koulutuksen sairaanhoitopiiri on kustantanut, valmistuu vuodenvaihteessa 2016–2017 ja he ovat sen jälkeen tärkeä voimavara, sillä piirin odotetaan sosiaali- ja terveysministeriön linjausten mukaisesti olevan psykoterapiapalveluiden ensisijainen tuottaja erikoissairaanhoidon potilaille. Myös monia muita hoitomuotoja kehitetään jatkuvasti. Esimerkkei-nä voidaan mainita varhaispsykoosihoito, syömishäiriöt ja dialektinen käyttäytymisterapia

28

Tuloslaskelma PSYKIATRIAN Talousarvio Toteutunut Tot. Talousarvio %


2016

Toimintatuotot

Myyntituotot




Muut myyntituotot 0 120 043

26 529 694 16 860 105 63,6 % 24 519 210 92,4 %

Maksutuotot 200 000 156 682 78,3 % 235 000 117,5 %

Sisäiset tuotot 0 0

26 729 694 17 016 787 63,7 % 24 754 210 92,6 %

Toimintakulut



Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0 9 965 15 100

Sisäiset kulut 22 139 394 14 488 089 65,4 % 20 706 109 93,5 %

26 717 094 16 988 553 63,6 % 24 754 210 92,7 %

Toimintakate 12 600 28 234 224,1 % 0 0,0 %

Tilikauden tulos 12 600 28 234 224,1 % 0 0,0 %

Tavoite Psykiatrian vastuualue Toteutunut Tavoite Toteutunut % Tavoite %

2015 2016 31.8.2016 2017 16-17

Tavoitteet

Avohoitokäynti

Psykiatria 33 729 32 955 22 615 68,6 31 508 -4,4

Nuorisopsykiatria 2 855 2 700 1 955 72,4 3 082 14,1

Lastenpsykiatria 4 032 3 625 2 785 76,8 4 532 25,0

40 616 39 280 27 355 69,6 39 122 -0,4

Hoitopäivät

Psykiatria 18 350 16 875 10 972 65,0 16 775 -0,6

Nuorisopsykiatria 1 853 1 790 1 313 73,4 2 180 21,8

Lastenpsykiatria 1 263 1 210 742 61,3 1 200 -0,8

21 466 19 875 13 027 65,5 20 155 1,4

29

4.5 Vastuualue muut/yleislääketiede

Tuloslaskelma VASTUUALUE Talousarvio Toteutunut Tot. Talousarvio %

MUUT/ YLEISLÄÄKETIEDE alkuperäinen 31.8.2016 % 2017 16-17

2016

Toimintatuotot

Myyntituotot


Myyntituotot jäsenkunnilta, ostopalvelut


Muut myyntituotot 4 962 803 3 615 060 72,8 % 0

6 426 448 5 570 871 86,7 % 7 481 360 116,4 %

Maksutuotot 42

Sisäiset tuotot

6 426 448 5 570 913 86,7 % 0 0,0 %

Toimintakulut

Palvelujen ostot, hoito muissa laitoksissa 135 218

Muiden palvelujen ostot 850 1 500

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 14 843 23 000

Sisäiset kulut 6 426 448 5 151 983 80,2 % 7 456 860 116,0 %

6 426 448 5 302 894 82,5 % 7 481 360 116,4 %

Toimintakate 0 268 018 0

Tilikauden tulos 0 268 018 0

Tavoite Vastuualue muut/ Toteutunut Tavoite Toteutunut % Tavoite %

yleislääketiede 2015 2016 31.8.2016 2017 16-17

Tavoitteet

Avohoitokäynti

PTH-päivystyspoliklinikka 31 549 30 900 22 540 72,9 33 984 10,0

Hoitopäivät

Hengityshalvauspotilaat 1 484 1 070 726 67,9 1 080 0,9

Siirtoviive

Hoitopäivät, yleislääketiede 3 449 500 1 237 247,4 600 20,0

Hoitopäivät, akuuttilääketiede, yleislääketiede 316 900

Potilaskoti

Yöpymiset 194 200 103 51,5 200 0,0

30

5 PALVELUALUEIDEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAT

Vuoden 2016 organisaatiomallissa on keskussairaala jaettu hoidon osalta seitsemään palvelualueeseen. Akuuttihoidon palvelualue, vuodeosastohoidon palve-lualue, avohoidon palvelualue, naisten ja lasten palve-lualue, psykiatrian palvelualue, sairaanhoidon tuen palvelualue sekä diagnostiikkakeskus hoitotyön tekijöi-den osalta. Palvelutarve määritellään vastuualueilla ja palvelualueet pyrkivät toiminta- ja taloussuunnitelman

rajoissa kaikessa toiminnassaan vastaamaan tarpee-seen. Hoidon palvelualueita johtaa hallintoylihoitaja ja hänen alaisuudessaan palvelualueiden ylihoitajat. Ta-voitteena on, että hoidon palvelualueita kehitetään kohti asiakaslähtöisiä, tehokkaita ja standardoituja toimintatapoja. Johtaminen ja raportointi tapahtuvat organisaation johtamisen vuosikellon mukaisesti sovit-tujen mittareiden pohjalta.

5.1 Akuuttihoidon palvelualue

Palvelualueen toiminta ja suunnitellut muutok-set (asiakasnäkökulma) Korkea hoidon laatu taataan nopealla ja oikeanaikaisel-la hoidon saannilla. Asiakkaat ja potilaat kohdataan hyvin heidän omalla äidinkielellä. Hoidetaan potilaita yhteistyössä koko palvelualueella. Tehon- ja sydänvalvonnan toiminta yhdistetään ja poti-las saa teho- ja valvontahoitoa ilman viiveitä. Peruster-veydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystys yhdis-tetään yhteispäivystykseksi. Leikkaus ja heräämön, sekä päiväkirurgia, leikotoiminnan ja välihuollon yhteistyötä lisätään. Prosessien ja toimintatapojen kehittämisen suunnitelma Yhteistyö mahdollisuuksia TYKS yliopistosairaalan kanssa ennakoidaan. Hoitoprosesseja kehitetään laadun varmistamiseksi. Lean ajattelua ja sen kehittämistä viedään jokaiseen palvelualueen yksikköön. Asiakasläh-töistä 23h prosessia kehitetään osastolle siirtojen vä-hentämiseksi ja läpimenoaikojen lyhentämiseksi. Pysy-tään tavoitteellisissa läpimenoajoissa yhteispäivystyk-sessä, sekä kehitetään päivystyksen puhelinneuvontaa. Varmistetaan Stemi-prosessin ylläpitämistä ja sen ke-

hittämistä. Välinehuollossa yhteistyö yksiköiden toi-mintoja tarkastellaan ja kehitetään, asiakas-lähtöisyys ja ydintehtävien määrä huomioiden. Resurssien hallinta Kehitetään toimintaa vähemmällä perusmiehityksellä. Laajennetaan yhteistyötä ja henkilökunnan osaamista sekä liikuttavuutta siellä missä on potilaita. Sairaanhoi-tajat hallitsevat vähintään kaksi osaamisaluetta päiväki-rurgian neljästä osaamis-alueesta. Laajennetaan leikka-ussalin henkilökunnan osaamisalueita. Lisätään Teho-CCU henkilökunnan yhteiskäyttöä. Laajennetaan mui-den yksiköiden sisällä osaamista työskennellä päivys-tyksessä ja mahdollistetaan liikkuminen yksiköiden ja päivystyksen välillä. Henkilöstön osaamisen varmistaminen ja kehit-täminen Kehitetään henkilöstön osaamista koulutuksilla ja työ-kierroilla. Osaaminen varmistetaan hyvällä perehdytyk-sellä. Hyödynnetään näyttöön perustuvaa tietoa. Käy-dään tavoitteen mukaisesti kehityskeskustelut, sekä ryhmäkehityskeskustelut. Laitepassit käytössä jokaise-ssa yksikössä.

31

Tuloslaskelma AKUUTTIHOIDON Talousarvio Toteutunut Tot. Talousarvio %

PALVELUALUE alkuperäinen 31.8.2016 % 2017 16-17

2016

Toimintatuotot

Myyntituotot 23 500 15 774 67,1 % 15 800 67,2 %

Maksutuotot 1 156 500 948 952 82,1 % 1 465 000 126,7 %

Tuet ja avustukset 2 615 000 1 734 153 66,3 % 2 615 000 100,0 %

Muut tuotot 0

Sisäiset tuotot 54 623 647 36 863 103 67,5 % 51 405 025 94,1 %

58 418 647 39 561 983 67,7 % 55 500 825 95,0 %

Toimintakulut

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot 11 347 854 7 765 801 68,4 % 9 993 416 88,1 %


Eläkekulut 2 633 837 1 839 406 69,8 % 2 299 485 87,3 %

Muut henkilöstösivukulut 717 185 444 620 62,0 % 542 642 75,7 %

Henkilöstökorv. ja korjauserät -349 600 -150 741 43,1 % -349 600 100,0 %

14 349 276 9 899 087 69,0 % 12 485 944 87,0 %

Palvelujen ostot 11 105 362 7 453 496 67,1 % 10 990 662 99,0 %


Muut kulut 10 600 9 576 90,3 % 10 600 100,0 %

Sisäiset kulut 21 199 966 14 374 533 67,8 % 21 273 391 100,3 %

56 330 103 37 659 538 66,9 % 53 904 697 95,7 %

Toimintakate 2 088 544 1 902 445 91,1 % 1 596 128 76,4 %


Sisäiset korkokulut 209 720 139 814 66,7 % 33 800 16,1 %

Sisäiset rahoituskulut 310 848 207 232 66,7 % 0,0 %

520 568 347 046 66,7 % 33 800 6,5 %

Vuosikate 1 567 976 1 555 399 99,2 % 1 562 328 99,6 %


Suunnitelmanmukaiset poistot 1 631 136 1 077 766 66,1 % 1 562 328 95,8 %

1 631 136 1 077 766 66,1 % 1 562 328 95,8 %

Tilikauden tulos -63 160 477 633 0 0,0 %

32

Tavoite

Akuuttihoidon palvelualue T oteutunut T avoite T oteutunut % T avoite %

2015 2016 31.8.2016 2017 16-17

T avoitteet

T oim enpiteet

Leikkaukset 4 7 35 4 7 00 2 7 36 58,2 4 600 -2,1

Anestesiatmp. päätmp. 1 7 57 1 650 1 169 7 0,8 1 800 9,1

Päiväkirurgiset leikkaukset 3 67 8 3 900 2 430 62,3 3 900 0,0

Sydänasema 2 699 2 548 1 7 33 68,0 2 400 -5,8

12 869 12 7 98 8 068 63,0 12 7 00 -0,8

Avohoitokäynnit

ESH-päivystyspoliklinikka 7 326 7 240 4 97 6 68,7 7 191 -0,7

PTH-päivystyspoliklinikka 31 549 30 900 22 540 7 2,9 33 984 10,0

Sisäänotto osastolle päivystyspkl:n kautta 10 681 10 500 6 843 65,2 10 265 -2,2

Preoperatiiv inen poliklinikka (sis.kipupkl) 2 638 2 390 1 517 63,5 2 336 -2,3

52 194 51 030 35 87 6 7 0,3 53 7 7 6 5,4

Hoitopäivät

Tehohoito ja CCU 2 555 2 300 1 7 31 7 5,3 2 500 8,7

Resurssit Henkilöst öresu rssit 2016 2017 *

Lä ä kä r it 0,0 0,0

Tu tkim u s- ja h oitoh en kilöku n ta 2 6 2 ,5 2 4 7 ,3

Mu u h en kilöku n ta 3 ,0 0,0

265,5 247,3

* m u u tokset v u osien v ä lillä joh tu u h en kilöstön siir r osta Hoidon pa lv leu y ksikköih in

Resurssimuutokset Uudet resurssit

2012 1 kenttäjohtaja 100 %



2011 osastonhoitaja palvelupäällikkö

2011 apulaisosastonhoitaja kliininen erityissairaanhoitaja

2103 laboratoriohoitaja röntgenhoitaja


Lakkautettavat toimet ja virat

2202 sairaanhoitaja 75 %

2209 apulaisosastonhoitaja 50 %

4311 perushoitaja 50 %

33

5.2 Avohoidon palvelualue

Palvelualueen toiminta ja suunnitellut muutok-set (asiakasnäkökulma) Avohoidon palvelualueen toiminta jatkuu niin, että työskentelemme strategisten tavoitteiden ja talous-suunnitelman mukaisesti sekä parannamme arvopoh-jaisia potilasprosesseja kunnioittamalla ja huomioimal-la yksittäisen potilaan terveys- ja sairaustila. Potilaat ja tarvittaessa omaiset otetaan aktiivisesti mukaan hoi-toon sekä hoidon ja kuntoutuksen suunnitteluun. Poti-laan terveysvoimavaroja itsehoidossa ja myönteistä terveyskehitystä tuetaan kokonaisvaltaisesti moniam-matillisten tiimien avulla. Kaikki potilasohjaus on poti-laskeskeistä ja perustuu näyttöön. Monialainen toimin-ta ja yhteishenki leimaavat palvelualueen kaikkia yksi-köitä, ja tyytyväinen ja osaava henkilöstö huolehtii sujuvista potilasprosesseista. Työtehtävien jako suunni-tellaan niin, että se vastaa koulutusta, suoritteita ja kysyntää, ja sitä kuvaavat sujuvuus, joustavuus ja kak-sikielisyys. Asiakasraatia ja kokemusasiantuntijoita pyydetään osallistumaan toiminnan kehittämiseen. Potilaspalaute ohjaa kaikkia kehittämisprosesseja. Ta-voitteiden toteutumista arvioidaan järjestelmällisesti nimettyjen avainmittareiden avulla. Prosessien ja toimintatapojen kehittämissuun-nitelma Strategisten tavoitteiden ja sote-muutostöiden toteut-tamiseksi tarvitaan vastuu- ja palvelualueiden välillä aktiivista dialogia ja yhteistyötä. Prosesseja kehitetään Lean-toiminnan – moniammatillisen suunnittelun ja toteutuksen – avulla. Kliinisten erityissairaanhoitajien erityistaitoja ja osaamista on hyödynnettävä hoitotyössä tehokkaasti, ja hoidon tutkimuksesta ja kehittämisestä on tultava luonnollinen ja näkyvä osa toimintaa. Vas-taanottohoitajan työtehtävät ja vastuualue poliklinikoil-la standardisoidaan. Hoitosuunnitelma on luonteva dokumentoinnin ja viestinnän väline kaikkien ammatti-ryhmien välillä. Tehostetaan yhteistyötä nykyisten yksiköiden välillä ja näin saavutetaan synergiaetuja. HaiProta ja potilaspalautetta analysoidaan kriittisesti sekä Lean-toiminnan mukaisia kehittämistoimenpitei-tä. Kehittämistaulut ovat aktiivisessa käytössä kaikissa yksiköissä niin, että kaikki työntekijät kokevat olevansa osallisia ja vastuullisia. Nykyisten digitaalisten ohjelmi-en käytön mahdollistamiseksi sekä palveluprosessien kehittämiseksi ja tehostamiseksi on digitaaliset apuvä-lineet (esim. kannettavat tietokoneet) saatava kaikkien niiden ammattiryhmien saataville, joiden työtä ja re-sursseja ne säästäisivät. Kaikkiin ammattiryhmiin on juurruttava uusi ajattelutapa, jotta voimme yhdessä

johtaa kehitystä ja muutostyötä kohti uusia potilastur-vallisia hoitoprosesseja pienemmillä henkilöstöresurs-seilla. Resurssien hallinta Resursointi on ensisijaisesti sitä, että meillä on oikea ja oikeudenmukainen työnjako. Kaksikielisyys nostetaan esiin päivittäisessä työssä työntekijöiden kesken, ja potilastyössä käytetään aina potilaan äidinkieltä. Resur-sointia, päivittäisiä käytäntöjä ja prosesseja käydään läpi Lean-menetelmällä, jonka avulla otetaan käyttöön uusia työtapoja, optimoidaan henkilöstöresursseja sekä tunnistetaan resurssien tuhlaamiseen johtavat seikat moniammatillisen yhteistyön avulla. Ennen lomia, sulkemisia tai toiminnan supistamista hoidon tarve (hoitotakuu) ja uusi hoitoteknologia ennakoidaan ja suunnitellaan hyvissä ajoin yhteistyössä vastuualueiden ja hoidon palveluyksikön (HPY) kanssa. Hoidon tarve, potilasvirrat ja hoitotakuu ohjaavat toimintaa, ja palve-luiden saatavuutta tuetaan joustavimmilla aukioloajoil-la ja henkilöstön työajoilla. Resurssien tuhlaamista voidaan välttää, kun nimettyjä työtehtäviä hoitavat oikeat henkilöt, joilla on oikeanlainen koulutus ja osaaminen. Vakansseja siirretään HPY:öön, jotta voimme turvata alle viisi kuukautta kestävien sijaisuuk-sien tarpeen avohoidossa, mutta erityiset osaamisvaa-timukset on myös huomioitava (dialyysi, sädehoito, suuyksikkö). Henkilöstön osaamisen varmistaminen ja kehit-täminen Potilasturvallisuus on henkilöstön osaamisen ja kehit-tämisen johtotähti. Henkilöstön osaamista kehitetään työkierrolla yksikön eri työpisteissä, selkeillä tehtävän-kuvauksilla ja suunnittelemalla ja toteuttamalla henki-löstön täydennyskoulutus lakisääteisten vaatimusten ja toiminnan/työntekijöiden tarpeiden pohjalta. Jokaisella työntekijällä on vastuu osaamisensa ylläpitämisestä. Vastaanottohoitajia koskevan uuden toimintasuunni-telman mukaan potilaan ohjauksen osaamista tuetaan. Uusien työntekijöiden perehdytys on määrätietoista ja suunnitelmallista, ja työn perehdytysprosessi päivite-tään yksiköissä. Opiskelijaohjauksen ohjelmaa seura-taan Cles-mittarilla. Näyttöön perustuvaa hoitoa toteu-tetaan ja tehdään näkyväksi kaikissa yksiköissä. Kehi-tyskeskustelut ja ryhmäkeskustelut kattavat 100 % henkilöstöstä. Hoitotyön johtaminen toteutetaan osas-tonhoitajien ja apulaisosastonhoitajien tehtäviä ja vas-tuunjakoa koskevan ohjelman avulla.

34

Tuloslaskelma AVOHOIDON Talousarvio Toteutunut Tot. Talousarvio %


2016

Toimintatuotot

Myyntituotot 44 300 12 748 28,8 % 44 300 100,0 %

Maksutuotot 2 597 900 2 133 606 82,1 % 3 314 600 127,6 %

Tuet ja avustukset 0 2 985 0

Muut tuotot 20 200 3 790 18,8 % 20 200 100,0 %

Sisäiset tuotot 30 983 697 20 634 256 66,6 % 30 547 635 98,6 %

33 646 097 22 787 385 67,7 % 33 926 735 100,8 %

Toimintakulut

Henkilöstökulut



Eläkekulut 1 641 849 1 062 132 64,7 % 1 604 583 97,7 %



8 987 905 5 645 168 62,8 % 8 781 752 97,7 %

Palvelujen ostot 898 920 647 263 72,0 % 836 510 93,1 %


Muut kulut 46 700 28 678 61,4 % 46 700 100,0 %

Sisäiset kulut 16 911 364 11 233 548 66,4 % 18 067 360 106,8 %

30 965 489 20 685 765 66,8 % 32 615 321 105,3 %

Toimintakate 2 680 608 2 101 621 78,4 % 1 311 415 48,9 %




1 036 918 691 278 66,7 % 17 900 1,7 %

Vuosikate 1 643 690 1 410 343 85,8 % 1 293 515 78,7 %


Suunnitelmanmukaiset poistot 1 268 033 802 007 63,2 % 1 293 515 102,0 %

1 268 033 802 007 63,2 % 1 293 515 102,0 %


35

Tavoite

Avohoidon palvelualue T oteutunut T avoite T oteutunut % T avoite %

2015 2016 31.8.2016 2017 16-17

T avoitteet

T oim enpiteet

Silmäpäiväkirurgia 1 080 840 844 100,5 1 055 25,6

Avohoitokäynnit

Sisätautien poliklinikka 30 392 29 7 30 20 148 67 ,8 31 440 5,8

Dialyysiosasto 6 267 6 190 4 227 68,3 6 348 2,6

Kirurgian poliklinikka 22 7 01 22 390 15 7 33 7 0,3 24 285 8,5

Silmäpoliklinikka 12 508 11 015 8 337 7 5,7 12 67 7 15,1

Korva-, nenä- ja kurkkutautien pkl 8 897 8 955 5 7 29 64,0 8 935 -0,2

Suu- ja leukasairauksien yksikkö 5 197 4 600 3 463 7 5,3 5 403 17 ,5

Ihotautien poliklinikka 9 423 8 200 5 97 3 7 2,8 8 800 7 ,3

Onkologian poliklinikka 11 211 11 130 8 217 7 3,8 12 459 11,9

Neurologian poliklinikka 3 7 91 3 850 2 587 67 ,2 4 57 7 18,9

Keuhkopoliklinikka 6 489 6 060 4 300 7 1,0 6 625 9,3

Fysiatrian osasto 4 357 4 430 2 903 65,5 4 418 -0,3

Lääkinnällinen kuntoutus 2 937 2 840 1 902 67 ,0 2 989 5,2

Tikoteekki ja apuvälinepalvelut 688 685 614 89,6 956 39,6

Sädehoito-osasto 16 7 39 18 600 11 911 64,0 17 808 -4,3

141 597 138 67 5 96 044 69,3 147 7 20 6,5

Hoitopäivät

Hengityshalvauspotilaat 1 484 1 07 0 7 26 67 ,9 1 080 0,9

Resurssit Henkilöstöresurssit 2016 2017 *Lääkärit 0,0 0,0

Tutkimus- ja hoitohenkilökunta 17 8,3 187 ,3

Muu henkilökunta 4,0 0,0

182,3 187 ,3

* muutokset vuosien välillä johtuu henkilöstön siirrosta Hoidon palv leuyksikköihin

Resurssimuutokset Virkanimikemuutokset


2601 osastonhoitaja sairaanhoitaja

4416 lastenhoitaja toimintaterapeutti



36

5.3 Vuodeosastohoidon palvelualue

Palvelualueen toiminta ja suunnitellut muutok-set (asiakasnäkökulma) Palvelualueella toteutetaan kokonaisvaltaista ja asiakas-ta osallistavaa laadukasta hoitotyötä huomioiden hoi-dossa myös asiakkaan omaiset. Hoito alkaa jo päivys-tyksestä ja päättyy hyvään ja asianmukaiseen uloskirjoi-tukseen, jossa huomioidaan asiakkaan tarpeet jatkon suhteen. Asiakas on aina oikeassa paikassa. Hyvä suul-linen ja kirjallinen raportointi jatkohoitopaikkaan takaa hoidon jatkuvuuden toisessa laitoksessa. Asiakkaan hyvä ohjaus antaa varmuutta asiakkaan kotona pärjää-misen kannalta. Hoitoon palaavien potilaiden määrää pyritään ennaltaehkäisemään hyvällä hoito- ja jatko-suunnitelmalla. Asianmukaiset mittarit käytössä osas-toilla. Prosessien ja toimintatapojen kehittämisen suunnitelma Prosessit ovat asiakaslähtöisiä ja niiden toteuttamisessa tehdään hyvää yhteistyötä eri toimijoiden ja ammatti-ryhmien kanssa. Prosessien kehittämisessä hyödynne-tään asiakasraatia ja sekä asiakkailta saatua palautetta. Prosessien tehokkuutta pyritään kehittämään yhteis-työssä prosesseista vastaavien lääkäreiden kanssa. Pyri-tään tunnistamaan ja poistamaan asioita, jotka hidasta-vat hoidon etenemistä. Hyödynnetään Lean-menetelmää ja verkostoa toiminnan kehittämisessä. Hyödynnetään uutta teknologiaa hoitotyössä (Hoitu ->

langaton kirjaaminen). Osastoilla käytössä asianmukai-set mittarit. Henkilöstön osaamisen varmistaminen ja kehit-täminen Henkilöstön osaaminen pyritään turvaamaan mm. sisäisellä koulutuksella. Lisäksi osastojen ja avohoidon poliklinikoiden välistä yhteistyötä pyritään lisäämään koulutuksen suhteen (esim. osastotunnit). Henkilöstön hyvinvoinnista pidetään huolta kartoittamalla työtyy-väisyyttä -> suosittelumittari, mahdollistamalla koulu-tukseen osallistuminen -> itsensä kehittäminen, työn-ohjaus, kehityskeskustelut, tyky ja osallistaa henkilö-kuntaa aidosti toiminnan muutokseen. Tavoitteena on myös hyvä ja ajankohtainen tiedottaminen palvelualu-etta ja yksikköä koskevista asioista. HPY:n aloittaminen ja sisään ajaminen vuodeosastohoidon palvelualueelle ajatuksella, että siellä, missä on paljon potilaita, on myös paljon hoitajia. Resurssien hallinta Toteutetaan vuodelle 2017 palvelualueelle kohdistuvat säästöt (tarkentuu vuoden 2017 aikana ja vuoden 2016 lopulla). Tiukkaa budjettikuria noudatetaan ja poik-keamista raportoidaan asianmukaisesti johdolle. Käy-tössä olevia tiloja supistetaan ja pyritään yhdistämään osastoja siten, että tilojen käyttöpinta-ala on pienempi -> vaatii yhteistyötä ja suunnittelua lääkäreiden kanssa.

37

Tuloslaskelma VUODEOSASTOHOIDON Talousarvio Toteutunut Tot. Talousarvio %


2016

Toimintatuotot

Myyntituotot

Maksutuotot 2 330 000 1 744 190 74,9 % 2 657 300 114,0 %

Tuet ja avustukset 0 0

Muut tuotot 100 0 0,0 % 100 100,0 %

Sisäiset tuotot 26 678 397 17 871 428 67,0 % 23 263 665 87,2 %

29 008 497 19 615 617 67,6 % 25 921 065 89,4 %

Toimintakulut

Henkilöstökulut



Eläkekulut 2 039 985 1 407 573 69,0 % 1 708 746 83,8 %



11 226 718 7 587 812 67,6 % 9 380 081 83,6 %



Muut kulut 6 400 1 379 21,6 % 6 400 100,0 %

Sisäiset kulut 14 271 454 9 119 196 63,9 % 13 769 423 96,5 %

27 644 042 18 127 605 65,6 % 25 373 454 91,8 %

Toimintakate 1 364 455 1 488 012 109,1 % 547 611 40,1 %




1 047 891 698 593 66,7 % 18 600 1,8 %

Vuosikate 316 564 789 419 249,4 % 529 011 167,1 %


Suunnitelmanmukaiset poistot 505 190 325 862 64,5 % 529 011 104,7 %

505 190 325 862 64,5 % 529 011 104,7 %

Tilikauden tulos -188 626 463 557 -245,8 % 0 0,0 %

38

Tavoite Vuodeosastohoidon palvelualue T oteutunut T avoite T oteutunut % T avoite %

2015 2016 31.8.2016 2017 16-17

T avoitteet

Hoitopäivät

Sisätautien ja keuhkosairauksien os. 6 7 26 6 400 3 832 59,9 6 400 0,0

Sydänosasto 6 37 6 6 600 4 168 63,2 6 600 0,0

Päivystysosasto 5 828 5 7 50 3 966 69,0 5 7 50 0,0

Kirurgia, vuodeosasto T3 7 57 3 7 300 4 847 66,4 6 083 -16,7

Kirurgia, vuodeosasto T2 7 125 6 500 4 602 7 0,8 5 339 -17 ,9

Kirurgia, vuodeosasto A3 5 67 6 5 140 3 543 68,9 5 140 0,0

Onkologia, vuodeosasto 4 491 4 860 3 17 9 65,4 4 860 0,0

Sisätautien ja neurologian osasto 6 867 6 500 4 411 67 ,9 6 500 0,0

50 662 49 050 32 548 66,4 46 67 2 -4,8

Resurssit Henkilöstöresurssit 2016 2017 *

Lääkärit 0,0 0,0

Tutkimus- ja hoitohenkilökunta 189,0 172,5


189,0 172,5

* muutokset vuosien välillä johtuu henkilöstön siirrosta Hoidon palvleuyksikköihin

Resurssimuutokset Lakkaut et t av at t oim et ja v irat

3 1 03 läh ih oita ja 5 0 %

39

5.4 Naisten ja lasten palvelualue

Palvelualueen toiminta ja suunnitellut muutok-set (asiakasnäkökulma) Naisten ja lasten palvelualueella toiminta pohjautuu organisaation strategian mukaisiin tavoitteisiin sopeut-taen sitä tuleviin maakuntaratkaisuihin jatkossa. Laa-dukas ja vaikuttava hoitotyö pohjautuu asiakkaan ko-konaisvaltaiseen, perhekeskeiseen ja oikea-aikaiseen hoitoon potilaan omalla äidinkielellä. Jatkossa panoste-taan entistä enemmän asiakaspalautteiden määrän lisäämiseen, jotta saadaan tietoa asiakkaiden toiveista ja kehittämistarpeista. Päivitetään www-sivuja vastaa-maan ajankohtaisia muutoksia. Asiakaspalveluvastaavi-en toiminta käynnistyy kaikilla palvelualueilla. Toimin-taa arvioidaan jatkuvan arvioinnin periaatteiden mu-kaisesti valituilla mittareilla. Prosessien ja toimintatapojen kehittämisen suunnitelma Toiminnan lähtökohtana on päivystävän keskussairaa-lan turvattu asema. Jatketaan palveluja hoitoketjujen kehittämistä ja koulutusta yhteistyössä perusterveyden-huollon kanssa. Hoitoprosessi- ja hoitoketjukuvausten laatiminen/päivittäminen pääprosesseille sekä niiden standardointi asiakaslähtöisesti yhteistyössä palvelu-alueiden ja vastuualueiden kanssa. Johdon katselmuk-sia ja prosessien kehittämistä toteutetaan moniamma-tillisesti leanausten avulla. Esimerkiksi lastenpoliklini-kan muutto sisäilmaongelmien vuoksi väistötiloihin edellyttää ennakkoluulottomia suunnitelmia toiminnan sujuvoittamiseksi fyysisestä hajanaisuudesta huolimat-ta. Leanaus otetaan luonnolliseksi osaksi prosessien kehittämistä/suunnittelua/päivitystä asiakaslähtöisyy-dessä. Tiivistä yhteistyötä yliopistollisten keskussairaa-

loiden kanssa jatketaan. Keskeistä toiminnassa on poti-lasturvallisuus ja vauvamyönteisyys. Resurssien hallinta Toiminta ja palvelut toteutuvat laaditun talousarvion ja VKS 2025 säästötavoitteiden mukaisesti tehokkaasti ja vaikuttavasti. Seurataan tilastojen (Cressida, ExReport) avulla kustannusvaikuttavuuden kehittymistä. Resurs-sien riittävyyteen ja poikkeamiin reagoidaan nopeasti potilasturvallisuuden ja laadun näkökulmasta yhteis-työssä hoidon palveluyksikön kanssa. Rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset johtavat henkilökunnan te-hokkaaseen käyttöön. Talousasioita käsitellään säännöl-lisesti osastotunneilla ja henkilökunnan säästöehdotuk-set otetaan aiempaa enemmän huomioon. Henkilöstön osaamisen varmistaminen ja kehit-täminen Hoitoyksiköissä työskentelee ajantasaiset tiedot omaa-va, sitoutunut, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilökun-ta, joka hallitsee työyhteisötaidot ja tiimityötaidot. Pe-rehdytysoppaat päivitetään säännöllisesti. Näyttöön perustuvien suositusten ja uusimpien tutkimustulosten hyödyntäminen ja jalkauttaminen jatkuvan kehittämi-sen perustaksi. Työpaikkakokouksiin, kehityskeskuste-luihin ja TYKY-toimintaan osallistutaan sovitusti. Si-säisten ja ulkoisten koulutusten hyödyntäminen ja tie-don jakaminen koko henkilökunnalle resurssien rajois-sa. Opiskelijaohjausta kehitetään yhteistyössä oppilai-tosten kanssa, hyödynnetään CLES-palautteita. Kanta- ja LOVe –tenttien suoritusprosentti 100%. Osallistu-taan organisaation linjausten mukaisiin digitaalisiin kehittämistoimiin.

40

Tuloslaskelma NAISTEN JA LASTEN Talousarvio Toteutunut Tot. Talousarvio %


2016

Toimintatuotot

Myyntituotot 100 2 509 2509,0 % 100 100,0 %

Maksutuotot 862 200 724 111 84,0 % 1 121 600 130,1 %

Tuet ja avustukset 0 0

Muut tuotot 400 0 0,0 % 400 100,0 %

Sisäiset tuotot 15 727 864 9 966 739 63,4 % 15 100 010 96,0 %

16 590 564 10 693 359 64,5 % 16 222 110 97,8 %

Toimintakulut

Henkilöstökulut



Eläkekulut 1 152 235 795 311 69,0 % 1 018 572 88,4 %



6 273 377 4 288 644 68,4 % 5 528 585 88,1 %



Muut kulut 3 100 1 935 62,4 % 3 100 100,0 %

Sisäiset kulut 8 603 611 5 709 468 66,4 % 9 205 445 107,0 %

15 820 236 10 845 138 68,6 % 15 888 202 100,4 %

Toimintakate 770 328 -151 779 -19,7 % 333 908 43,3 %




490 139 326 759 66,7 % 7 200 1,5 %

Vuosikate 280 189 -478 539 -170,8 % 326 708 116,6 %



302 134 184 309 61,0 % 326 708 108,1 %

Tilikauden tulos -21 945 -662 848 3020,5 % 0 0,0 %

41

Tavoite

Naisten ja lasten palvelualue T oteutunut T avoite T oteutunut % T avoite %

2015 2016 31.8.2016 2017 16-17

T avoitteet

T oim enpiteet

Synnytykset 1 37 2 1 400 936 66,9 1 404 0,3

Avohoitokäynnit

Naistentautien poliklinikka 5 262 5 17 0 3 27 6 63,4 5 089 -1,6

Äitiyspoliklinikka 6 7 04 6 680 4 445 66,5 6 7 41 0,9

Lastenpoliklinikka 11 482 11 630 7 464 64,2 11 513 -1 ,0

Lastenneurologian yksikkö 1 57 7 1 520 1 17 5 7 7 ,3 1 826 20,1

Synnytyssali 1 07 2 1 080 7 18 66,5 1 087 0,6

26 097 26 080 17 07 8 65,5 26 256 0,7

Hoitopäivät

Synnytykset ja naistentaudit 5 415 5 500 3 553 64,6 5 415 -1 ,5

Lastentaudit, vuodeosasto 4 426 4 350 2 510 57 ,7 3 7 65 -13,4

9 841 9 850 6 063 61,6 9 180 -6,8


Lääkärit 0,0 0,0



113,8 105,0




3303 sairaanhoitaja kätilö

3402 2 vastaava sairaanhoitaja sairaanhoitaja


3303 lastenhoitaja 25 % 1.6. alkaen

42

5.5 Psykiatrian palvelualue

Palvelualueen toiminta ja suunnitellut muutok-set (asiakasnäkökulma) Psykiatrian palvelualueen tavoitteena on tuottaa lasten-, nuorten-, työikäisten- ja ikäihmisten psykiatrisen erikoissairaanhoidon avo- ja osastohoidon palvelut sairaanhoitopiirin väestölle omana toimintana. Asiakaslähtöisyys ja palvelun tavoitettavuus matalan kynnyksen palveluna toteutetaan päivystävän sairaan-hoitajan 24/7 puhelinpalveluna ja päivystysaikana vas-taanottotoimintana, tavoitteena on keskittää psykiatri-nen avohoidon päivystystoiminta yhteispäivystykseen. Avohoitokeskeisyys ja liikkuva, asiakkaan normaaliin elinympäristöön vietäviä työkäytäntöjä toteutetaan kaikkien ikäryhmien palveluissa. Näyttöön perustuvia hoitokäytäntöjä lisätään ja osastot tarjoavat avohoitoa tukevaa, tehostettua hoitoa. Osastojen asiakas/potilas-lähtöistä hoitokulttuuria kehitetään Safewards toimin-tamallia soveltaen. Eettiset hoitokulttuurit ja Pakon käytön vähentämisen ohjelman mukaisesti. Kokemus-asiantuntijoiden osallistumista toiminnan suunnittelus-sa ja vertaistukijoina vakiinnutetaan eri ikäryhmien palveluissa. Psykiatrian alueen kahvilatoiminta toteutetaan Vaasan Sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen toimesta. Prosessien ja toimintatapojen kehittämisen suunnitelma Peruskuntien ja erikoissairaanhoidon yhteistyö asia-kas/potilasprosessien toimivuuden turvaamiseksi jat-kuu eri ikäryhmiä varten tehtyjen suunnitelmien mu-kaisesti. Lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian yh-teistyötä kuntien lasten ja perhepalvelujen sekä koulu-toimen kanssa tiivistetään keskinäisiä konsultointikäy-täntöjä kehittämällä ja varhaisen puuttumisen näyttöön perustuvia menetelmiä hyödyntämällä. Osastohoito painottuu akuutti ja kriisihoitoihin, hoidon tarpeen arviointiin ja jatkohoidon suunnitteluun lasten ja nuor-ten omassa elinympäristössä toteutettavana. Aikuispsykiatrian avohoidon mieliala- ja psykoosilin-joilla sovittu työnjaon muutos Vaasan kaupungin kes-ken toteutetaan. Psykiatrian hoitoyksiköt toteuttavat ja kehittävät erikoissairaanhoidon tasoista hoidon tarpeen arviointia ja suunnitelmallista hoitoa käyttäen kehittä-misprojektin aikana hankittuja monimuotoisia näyttöön

perustuvia asiakaslähtöisiä hoito- ja terapiamenetelmiä potilaan/asiakkaan yksilöllisen, kirjallisen hoitosuunni-telman mukaisesti. Psyk Rai -mittaria käytetään hoidon tarpeen arvioinnissa ja seurannassa. Hoitoa toteuttavat erikoistuneet moniammatilliset työryhmät. Hoitopro-sessien kehittämisessä hyödynnetään lean – menetel-mää. Resurssien hallinta Psykiatrian strategiatyön 2012-2018 mukaisesti henki-lökunnan resursseja ja osaamista hyödynnetään tar-koituksenmukaisesti yli yksikkörajojen . Ravitsemiste-rapeutin ja osastosihteereiden toimet osastoille saadaan toiminimikkeiden muutoksilla avoimista hoitohenkilö-kunnan toimista. Toimet sijoittuvat hallinnollisesti sairaanhoidon tuen palveluyksikköön. HPY:n psykiatri-an sijaispankkiin siirtyy psykiatrian osastoilta 10 vaki-tuista vuosilomasijaistointa. Osastojen henkilöstömitoi-tuksen osuvuutta arvioidaan ja henkilöstöresursseja suunnataan potilaiden hoidon tarpeiden perusteella yksikköjen välillä. Avohoidon henkilöstömitoitus toteu-tetaan. PsykRai –mittaria hyödynnetään hoitohenkilö-kunnan resurssitarpeen arvioinnissa. Psykiatrian tilojen käyttöä tehostetaan ja hyödynnetään väistötiloina Hietalahden yksiköille. Henkilökunnan osaamisen varmentaminen Kognitiivisiksi psykoterapeuteiksi valmistuneiden psy-koterapeuttien (22 työntekijää) osaamista hyödynne-tään suunnitelmallisesti koko psykiatrian palvelualueen henkilökunnalle suunnatuissa koulutusiltapäivissä. Näyttöön perustuva koulutus esimiehille jatkuu ja siinä omaksuttua osaamista hyödynnetään potilas/asiakas-lähtöisiä hoitokäytäntöjä kehitettäessä. Asiakkaan sil-min tutustumis-käyntejä jatketaan. Psykiatrian henki-lökunnan lakisääteinen työnohjaus toteutetaan pääosin ryhmäohjauksena. Uusien työntekijöiden ja työkier-toon osallistuvien perehdytys ja mentorointi toteute-taan suunnitelmallisesti. Uusien hoitomenetelmiä käyttöön otettaessa varmistetaan henkilökunnan osaa-minen kohdennetun koulutuksen avulla. Potilasturvalli-suuden osaamiseen liittyvät päivityskoulutukset ja näy-töt ylläpidetään. Opiskelijoiden ohjaukseen panostetaan tulevaisuuden osaavan henkilökunnan saannin turvaamiskesi.

43

Tuloslaskelma PSYKIATRIAN Talousarvio Toteutunut Tot. Talousarvio %


2016

Toimintatuotot

Myyntituotot 800 11 539 1442,4 % 800 100,0 %

Maksutuotot 379 800 269 287 70,9 % 416 200 109,6 %

Tuet ja avustukset 281 906 133 062 47,2 % 287 511 102,0 %

Muut tuotot 30 000 21 537 71,8 % 0 0,0 %

Sisäiset tuotot 24 732 101 16 302 360 65,9 % 22 070 732 89,2 %

25 424 607 16 737 785 65,8 % 22 775 243 89,6 %

Toimintakulut

Henkilöstökulut



Eläkekulut 2 082 660 1 378 246 66,2 % 1 674 032 80,4 %



11 396 876 7 283 860 63,9 % 9 138 313 80,2 %



Muut kulut 58 500 28 117 48,1 % 30 500 52,1 %

Sisäiset kulut 12 374 711 8 503 628 68,7 % 12 913 400 104,4 %

24 547 737 16 168 171 65,9 % 22 678 841 92,4 %

Toimintakate 876 870 569 614 65,0 % 96 402 11,0 %




790 445 526 963 66,7 % 3 400 0,4 %

Vuosikate 86 425 42 651 49,4 % 93 002 107,6 %



99 025 62 793 63,4 % 93 002 93,9 %


44

Tavoite

Psy kiatrian palvelualue T oteutunut T avoite T oteutunut % T avoite %

2015 2016 31.8.2016 2017 16-17

T avoitteet

Avohoitokäynnit

Mielialapoliklinikka 15 922 17 504 11 321 64,7 17 439 -0,4

Psykoosipoliklinikka 11 894 10 7 7 0 8 034 7 4,6 10 552 -2,0

Psykogeriatrian poliklinikka 848 893 57 6 64,5 842 -5,7

Akuuttipsykiatrian poliklinikka 4 7 20 3 7 80 2 684 7 1,0 2 67 5 -29,2

Lastenpsykiatrinen poliklinikka 4 032 3 625 2 7 85 7 6,8 4 532 25,0

Nuorisopsykiatrian poliklinikka 2 855 2 7 00 1 955 7 2,4 3 082 14,1

40 27 1 39 27 2 27 355 69,7 39 122 -0,4

Hoitopäivät

Akuuttipsykiatria, osasto 2 4 37 7 4 485 2 821 62,9 4 280 -4,6

Akuuttipsykiatria, osasto 1 4 042 4 160 2 618 62,9 3 935 -5,4

Psykiatrian hoito - ja kuntoutusos. 5 6 7 09 5 340 3 396 63,6 5 240 -1,9

Akuutti psykogeriatria, osasto 4 2 917 2 890 2 287 7 9,1 3 320 14,9

Lastenpsykiatrian osasto 1 263 1 210 7 23 59,8 1 200 -0,8

Nuorisopsykiatrian osasto 1 853 1 7 90 1 320 7 3,7 2 180 21,8

21 161 19 87 5 13 165 66,2 20 155 1,4

Resurssit Henkilöst öresu rssit 2016 2017 *

Lä ä kä r it 0,0 0,0

Tu tkim u s- ja h oitoh en kilöku n ta 2 2 3 ,8 1 8 5 ,3

Mu u h en kilöku n ta 3 ,0 0,0

226,8 185,3

* m u u tokset v u osien v ä lillä joh tu u h en kilöstön siir r osta Hoidon pa lv leu y ksikköih in



2741 osastonhoitaja koordinoiva osastonhoitaja




2721 1 mielenterveyshoitaja 100 % siirretään Vaasan kaupungille

45

5.6 Sairaanhoidon tuen palvelualue

Palvelualueen toiminta ja suunnitellut muutok-set (asiakasnäkökulma) Sairaanhoidon tuen palvelualueella ylläpidetään ja kehitetään palvelukulttuuria asiakaslähtöiseen suun-taan, tavoitteena laadukas palvelukulttuuri. Lähtökoh-tana on kaksikielisyyden huomioiminen kommunikoin-nissa, ohjeistuksissa ja koulutuksissa. Useissa yksiköis-sä asiakkaat ovat organisaation sisäisiä asiakkaita. Vuo-den aikana suunnitellaan asiakastyytyväisyyskyselyitä toiminnan kehittämisen pohjaksi. Toiminnan tavoittee-na on vastata asiakkaiden erilaisiin palvelutarpeisiin, mm. yksilölliset lääketarpeet lääkkeenvalmistustoimin-nassa, osaava henkilöstö osastosihteereissä ja henkilös-tövälityksessä, hoitohygienian havainnointi ja konsul-taatiot sekä ravitsemusterapian riittävät seurantakäyn-nit ja osastokonsultaatiot. Asiakastyytyväisyyden kehit-tämistä tehdään yhteistyössä rajapintojen välillä ja asiakaspalveluvastaava- sekä kokemusasiantuntijatoi-minta käynnistyy. Hoidon palveluyksikön perustaminen pohjautuu aja-tukseen ”missä on potilas, niin siellä on myös työnteki-jä”. Strategisina tavoitteina on ydintoiminnan ja potilas-turvallisuuden turvaaminen, henkilökunnan saatavuu-den ja riittävyyden turvaaminen, selkeys ja yhtenäiset säännöt henkilöstömitoituksessa ja henkilöstön käytös-sä, henkilöstön työhyvinvoinnin paraneminen, tuotta-vuuden parantuminen, henkilökunnan osaamisen laa-jentuminen ja liikkuvuuden lisääntyminen sekä osas-tonhoitajan työajan vapautuminen kliinisen toiminnan kehittämiseen. Prosessien ja toimintatapojen kehittämisen suunnitelma Hoidon palveluyksikkö aloittaa toimintansa tammi-kuussa 2017. Uuden toiminnan tavoitteena on kohden-taa hoitohenkilökunnan saatavuus ja riittävyys oikein keskittämällä sijaispalvelut.

Keskeisiä prosesseja päivitetään ja kehitetään tarkoi-tuksenmukaisemmaksi toiminnan muuttumisen myötä, mm. saneluprosessin leanaus, skannaus-projektin to-teutus, tietosuojakäytäntöjen implementointi ja henki-lökunnan influenssarokotuskattavuuden nosto organi-saatiossa. Apteekin muutto uusiin tiloihin keväällä 2017 vaatii prosessien kokonaisarviointia uuden auto-matiikan, mm. laitteiden ja järjestelmien käyttöönoton osalta. Toimintatapojen standardointia jatketaan ja Lean- ajattelutapaa jalkautetaan aiempaa enemmän prosessien kehittämiseen. Resurssien hallinta Toiminta perustuu vahvistettuun toiminta- ja talous-suunnitelmaan, jossa huomioidaan organisaation tuot-tavuutta ja kustannustehokkuutta edistävät toimenpi-teet ja ratkaisut. Budjettia seurataan tiiviisti kustannus-tietoisuuden ylläpitämiseksi. Lisäksi kustannustietoi-suutta lisätään laskutuskäytäntöjä kehittämällä Osas-tosihteeripalveluissa sekä hyödyntämällä aktiivisesti käytössä olevia mittareita osavuosiraportin teossa. Kustannusten kasvua pyritään hillitsemään. Hoidon palveluyksikön tavoitteena on tuottavuuden parantami-nen henkilöstökustannuksissa. Henkilöstön osaamisen varmistaminen ja kehit-täminen Tavoitteena on sitoutunut ja osaava henkilökunta työ-yksiköissä. Toiminnan muutokset, uudet toimintatavat ja tekniikka asettavat osaamisvaatimusten kasvua hen-kilöstölle. Ydintoiminnan ja potilasturvallisuuden tur-vaamiseksi tarvitaan riittävä perehdytys, joka edesaut-taa henkilöstön työhyvinvointia. Työnkierron mahdolli-suuksia hyödynnetään Hoidon palveluyksikössä ja Osastosihteeripalveluissa. Ohjausta, neuvontaa ja opas-tusta annetaan mm. infektioiden ennaltaehkäisyyn. Asiantuntijuuden ja osaamisen ylläpitäminen on tärke-ää koulutusten, säännöllisten tapaamisten ja verkosto-jen kautta kaikissa ammattiryhmissä.

46

Tuloslaskelma SAIRAANHOIDON TUEN Talousarvio Toteutunut Tot. Talousarvio %


2016

Toimintatuotot

Myyntituotot 1 301 600 843 889 64,8 % 1 301 600 100,0 %

Maksutuotot 0

Tuet ja avustukset 0

Muut tuotot 200 10 050 5025,0 % 200 100,0 %

Sisäiset tuotot 12 617 512 8 226 453 65,2 % 18 043 160 143,0 %

13 919 312 9 080 392 65,2 % 19 344 960 139,0 %

Toimintakulut

Henkilöstökulut



Eläkekulut 1 697 655 1 161 394 68,4 % 2 578 670 151,9 %



9 312 349 6 204 642 66,6 % 14 212 028 152,6 %



Muut kulut 0 132

Sisäiset kulut 1 890 676 1 339 441 70,8 % 2 369 051 125,3 %

13 859 596 9 144 153 66,0 % 19 203 948 138,6 %

Toimintakate 59 716 -63 762 -106,8 % 141 012 236,1 %



Sisäiset rahoituskulut 0 0

11 634 7 756 66,7 % 3 400 29,2 %

Vuosikate 48 082 -71 518 -148,7 % 137 612 286,2 %



69 453 44 912 64,7 % 137 612 198,1 %


47

Tavoite

Sairaanhoidon tuen palvelualue T oteutunut T avoite T oteutunut % T avoite %

2015 2016 31.8.2016 2017 16-17

T avoitteet

Apteekkitoimitukset 120 947 126 000 7 7 168 61,2 120 000 -4,8


Lääkärit 0,0 0,0



201,8 316,0

* muutokset vuosien välillä johtuu henkilöstön siirrosta Hoidon palv leuyksikköihin


401 4 1 osastonsihteeri 1 00 % sijaismäärärahoista

4031 6 sairaanhoitaja 1 00 % sijaismäärärahoista

4031 4 lähihoitaja 1 00 % 2 kpl sijaismäärärahoista ja 2 kpl ilman kuluja

4032 1 sairaanhoitaja 1 00 % ilman kuluja

4033 1 0 sairaanhoitaja 1 00 % 2 kpl sijaismäärärahoista ja 8 kpl ilman kuluja

4033 1 kätilö 1 00 % ilman kuluja

4033 2 laboratoriohoitaja 1 00 % ilman kuluja

4033 2 röntgenhoitaja 1 00 % ilman kuluja

47 1 1 1 osastofarmaseutti 1 00 %

47 1 1 1 prov iisori 1 00 % sijaismäärärahoista

47 1 1 1 lääkety öntekijä 1 00 % sijaismäärärahoista



401 4 ty ö- ja askarteluohjaaja osastonsihteeri

401 4 mielenterv ey shoitaja osastonsihteeri

401 4 mielenterv ey shoitaja osastonsihteeri

4020 toimistonhoitaja tietosuojapäällikkö

4031 perushoitaja sairaanhoitaja

4031 palv elupäällikkö osastonhoitaja

4031 koordinoiv a sairaanhoitaja apulaisosastonhoitaja


48

5.7 Diagnostiikkakeskus

Vastuualueen väestön palvelun tarpeen arvioin-ti ja ennakoitavat muutokset Palveluiden tuottajana diagnostiikkakeskus ei voi itse-näisesti vaikuttaa suoritteidensa määriin. Tietämättä muiden vastuualueiden palvelujen tarvetta, on mahdo-tonta täysin aukottomasti suunnitella tarvittavien pal-veluiden määrää yhdenkään yksikön kohdalla. On itses-tään selvää, että palveluja tuottavien yksiköiden on kyettävä muuttamaan palveluidensa laatua ja määrää tarpeen vaatiessa mutta ilman joustavaa ja jatkuvaa yhteistyötä palveluja tilaavien tahojen kanssa tämä ei onnistu. Päivystävät yksiköt tarvitsevat ylimääräisiä, ajoittain käyttämättömiä resursseja, mikä lisää auto-maattisesti kustannuksia. Kustannustaloudellisesti tehokkainta toiminta on silloin, kun sekä laitteita että henkilökuntaa käytetään työaikana mahdollisimman tehokkaasti ja kokoaikaisesti, kalliimpia laitteita mah-dollisesti jopa kahdessa vuorossa. Vajaatehoinen toi-minta tulisi karsia keskittämällä toiminta keskussairaa-laan. Yhteiset sähköiset järjestelmät mahdollistavat paremman tiedon kulun ja päällekkäisten tutkimusten karsimisen. Potilaiden hoitoprosesseihin suunnitellut muu-tokset Tietämättä potilaiden hoitoprosessien mahdollisia muutoksia, on mahdotonta palveluiden tuottajana arvi-oida täysin luotettavasti tutkimusmäärien mahdollisia muutoksia. Suunnittelu perustuu tällä hetkellä vuotui-siin suoritteisiin, prosentuaalisiin muutoksiin edellisis-tä vuosista sekä laitekannan käytettävyyteen ja elinkaa-reen. Keskittämällä toimintaa saadaan myös henkilö-resursseja käytettyä tehokkaammin. Potilaan kannalta tutkimusaikojen suunnittelu ja yhteensovittaminen nykyistä paremmin vähentäisi ylimääräisiä käyntejä. Hoidon laadun, saatavuuden, sujuvuuden ja oikea-aikaisuuden varmistaminen Keskitetyssä mallissa toimivien laitteiden tulisi olla lähellä toimintaa, esimerkiksi päivystysalueella tulisi olla kaikki päivystykselliseen toimintaan tarvittavat laitteet ja modaliteetit turhan hoidollisen viiveen kar-simiseksi. Tutkimusvastaukset tulisi olla käytettävissä vastaanotolla hoitoa suunniteltaessa, toteutuakseen vaatii tiivistä yhteistyötä palveluja tilaavien ja palveluja tuottavien yksiköiden välillä. Kaikkien diagnostiikka-keskuksen yksiköiden toimintaa ja toiminnan suunnit-telua rajoittaa lääkärivaje, jota pyritään mahdollisuuk-sien mukaan paikkaamaan ulkopuolisilla konsulteilla tai ulkopuolelta ostetuilla saneluilla. Osa patologian ja laboratorion tutkimuksista ostetaan ulkopuolelta eri-koisosaamisen takaamiseksi.

Palvelualueen toiminta ja suunnitellut muutok-set (asiakasnäkökulma) Diagnostiikkakeskuksen tarkoituksena on tuottaa dia-gnostisia palveluja ja työskennellä oikea-aikaisten tut-kimusten tuottamiseksi alueen väestölle tarvittaessa ympärivuorokautisesti. Edellisten vuosien tapaan huo-miota kiinnitetään laadukkaisiin sekä monipuolisiin asiakkuuksiin ja niiden palveluihin. Potilaan hoidossa ja tutkimuksessa se tarkoittaa, että palvelu on potilasläh-töistä, turvallista ja tutkimukset sekä niistä saatavat vastaukset ovat laadukkaita ja ovat käytettävissä hoito-tilanteissa. Sisäisten tilaaja-asiakkaiden osalta lisätään mahdollisuuksia osallistua prosessien suunnitteluun ja toimintaan sovittujen asiakastapaamisten muodossa. Neuvontaa jatketaan ja ohjeistukset päivitetään aina tarvittaessa asiamukaisten tutkimusten ja näytteiden ottamiseksi. Palveluiden oikean käytön ohjaaminen nähdään tärkeänä. Kaksikielisyys on osa toimintakult-tuuria ja päivittäistä työtä, jota vahvistetaan tarvittaessa kielikoulutuksiin osallistumalla. Prosessien ja toimintatapojen kehittämisen suunnitelma Toimintoja ja tutkimuksia kehitetään asiakasprosessien tarpeisiin, jotka tuottavat lisäarvoa potilaan hoitoon yhtenäisten tutkimus- ja toimintakäytäntöjen kautta. Toimintojen kehittämisessä huomioidaan TYKS ERVA yhteistyö, johon osaksi kuuluvat yhteiset sähköiset järjestelmät. Prosessien kehittämisessä hyödynnetään Lean ajattelua ja arvioineissa huomioidaan suunnitel-lun mukaiset tutkimukset, tehokkuus ja vaikutukset muihin prosesseihin. Erikoisaloilla tehdään diagnostii-kan kehityksen seurantaa. Tutkimuslausunnot vaativat aikaisempaa enemmän aikaa tutkimusten laajentuessa tekniikan kehittymisen myötä. Läheteprosessien kehit-tämistä tarkastellaan edelleen erilaisten viivytyksien vähentämiseksi ja päivystysaikaista tutkimustarvetta sekä palveluvalikoimaa tulee tarkastella ja tarvittaessa edelleen kehittää. Resurssien hallinta Diagnostiikkakeskuksen toiminnassa huomioidaan säästötavoitteet. Talousarvio laaditaan realistisesti ja suunnitelmallisesti pyrkien edullisempaan kustannus-vaikuttavuuteen ja kustannusperusteiseen hinnoitte-luun. Talouden hallinnassa tavoitellaan todellisten kustannusten selvittämistä ja laskutuksen kehittämistä kilpailukykyiseksi. Laiteinvestoinneissa avainasemassa on laitteiden elinkaaren hallinta. Esimiehet seuraavat aktiivisesti toiminnan ja talouden tunnuslukuja ja käsit-televät sekä raportoivat niitä sovitusti. Diagnostiikka-keskuksen asiakasmäärissä ja – suoritteissa merkittä-vää vähenemistä ei ole minkään toiminnon osalta odo-tettavissa.

49

Henkilöstön osaamisen varmistaminen ja kehit-täminen Toiminnan kannalta osaava ja ammattitaitoinen henki-lökunta ja sen riittävyys myös muuttuvissa olosuhteissa ja osaamisen vaatimuksissa tulee turvata. Osaamisen vaatimuksissa tapahtuvia muutoksia pyritään ennakoi-maan mahdollisuuksien mukaan. Lakisääteisen ja muun osaamista vahvistavan koulutuksen toteutumista seurataan, jotta se vastaisi toiminnan vaatimuksia.

Koulutussuunnittelu perustuu toiminnan tavoitteisiin ja kehityskeskusteluissa ja koulutusseurannassa esiin nousseisiin kehittämistarpeisiin. Konkreettisia keinoja tavoitteiden saavuttamisessa ja niiden ylläpitämisessä ovat yhteiset kokoukset, työpisteiden toiminnan tehos-taminen sekä sisäiset ja ulkoiset koulutukset. Henkilö-kunta nähdään olevan myös itse vastuussa osaamis-tasostaan ja velvollinen pyytämään tarvittaessa lisäkou-lutusta.

Tuloslaskelma DIAGNOSTIIKKAKESKUS Talousarvio Toteutunut Tot. Talousarvio %

alkuperäinen 31.8.2016 % 2017 16-17

2016

Toimintatuotot

Myyntituotot 4 571 800 2 871 673 62,8 % 4 471 800 97,8 %

Maksutuotot 2 700 1 693 62,7 % 2 000 74,1 %

Tuet ja avustukset 0

Muut tuotot 10 100 6 791 67,2 % 10 100 100,0 %

Sisäiset tuotot 18 562 433 13 198 268 71,1 % 18 548 809 99,9 %

23 147 033 16 078 426 69,5 % 23 032 709 99,5 %

Toimintakulut

Henkilöstökulut



Eläkekulut 1 961 465 1 315 205 67,1 % 1 759 195 89,7 %



10 823 512 7 044 310 65,1 % 9 696 687 89,6 %



Muut kulut 118 400 20 361 17,2 % 46 400 39,2 %

Sisäiset kulut 5 006 771 3 516 639 70,2 % 6 064 457 121,1 %

21 513 729 14 551 063 67,6 % 21 264 213 98,8 %

Toimintakate 1 633 304 1 527 362 93,5 % 1 768 496 108,3 %




82 522 55 015 66,7 % 14 800 17,9 %

Vuosikate 1 550 782 1 472 348 94,9 % 1 753 696 113,1 %


Suunnitelmanmukaiset poistot 1 550 782 969 307 62,5 % 1 753 696 113,1 %

1 550 782 969 307 62,5 % 1 753 696 113,1 %

Tilikauden tulos 0 503 040 0

50

Tavoite Diagnostiikkakeskus Toteutunut Tavoite Toteutunut % Tavoite %

2015 2016 31.8.2016 2017 16-17

Tavoitteet

Laboratoriot

Kliininen laboratorio 1 425 362 1 394 000 932 363 66,9 1 397 000 0,2

Kliin.lab oma tuotanto 1 365 631 1 336 500 891 749 66,7 1 337 000 0,0

Ostetut tutkimukset 59 731 57 500 40 614 70,6 60 000 4,3

Näytteenotot 221 865 230 000 144 595 62,9 225 000 -2,2

Kliininen fysiologia ja isotooppilääket. 22 221 21 000 11 894 56,6 20 000 -4,8

Kliininen neurofysiologia 1 608 1 650 1 042 63,2 1 600 -3,0

Radiologia

Röntgentutkimukset 57 888 59 000 38 768 65,7 60 000 1,7

Röntgenin oheispalvelut 12 530 12 000 6 777 56,5 12 000 0,0

Patologia

Histologia 10 481 10 000 6 687 66,9 10 500 5,0

Sytologia 2 117 2 200 1 251 56,9 2 000 -9,1

Obduktiot 53 40 24 60,0 40 0,0

Immunohistokemia 3 180 2 700 2 714 100,5 3 800 40,7

Kudosblokki 25 388 26 000 14 530 55,9 27 500 5,8


Lääkärit 24,0 24,0



176,5 169,5




4111 apulaisosastonhoitaja laboratoriohoitaja

4111 sairaalamikrobiologi kemisti


4111 ylikemisti 100 %

51

5.8 Lääkäreiden ja asiantuntijoiden palvelualue

Palvelualueen toiminta ja suunnitellut muutok-set (asiakasnäkökulma) Keskeinen pyrkimys on turvata laadukas ja käypä hoito- ja muiden valtakunnallisten ja ERVA-tasoisten suori-tusten mukainen toiminta omilla virkasuhteisilla lääkä-reillä ja asiantuntijoilla mahdollisimman pitkälle. Osto-palvelujen käytön suhteen päämääränä on saada se koskemaan vain tiettyjä, erityisosaamista vaativia tilan-teita, ja suppeita erikoisaloja, jotka eivät kuulu varsinai-sesti omaan toimintaan. Näissä asioissa pyritään laajen-tamaan yhteistyötä TYKS-ERVAN puitteissa, lähinnä TYKSin kanssa. Prosessien ja toimintatapojen kehittämisen suunnitelma Hoitosuunnitelmien ja kuntoutussuunnitelmien teke-misen systematisointi on keskeinen kehittämiskohde. Samoin on tärkeää löytää keinot potilaiden osallistami-seksi entistä aktiivisemmin omaan hoitoonsa ja sen suunnitteluun. Asiaa helpottaa, kun kansallinen pohja struktuurille tulee ICT-järjestelmän muodossa käyt-töön. Virtuaalisia Tyksin etäkonsultaatioita ja Tyksin lääkäri-en fyysisiä etäpoliklinikoita Vaasassa lisätään sopimus-pohjaisesti korvaamaan muunlaista konsulttien käyttöä. Pyritään saamaan lääkäreitä nykyistä enemmän ja ak-tiivisemmin mukaan työryhmiin, esim. asiakaslähtöi-syyden ja prosessien kehittämisessä (lean, potilasturval-lisuus). Tämä on tärkeää laajan moniammatillisen nä-kökulman varmistamiseksi, varsinkin kun luodaan alueellisia hoitoketjuja. Avoin suhtautuminen digitalisaation tuomiin mahdolli-suuksiin lääketieteellisessä kehitystyössä niin henkilö-kunnan kuin potilaan arjen helpottamiseksi ja resurssi-en säästämiseksi.

Resurssien hallinta Omat resurssit korvamaan ostopalveluja. Riittävät re-surssit, jotta hoidon saanti nopeaa ja oikea-aikaista, ja laadukkaat 24/7 -palvelut voidaan turvata alueen väes-tölle. Työvuorosuunnittelun automatisointi tulee lähi-vuosina koskemaan myös lääkäreitä. Lomien ym pois-saolojen parempi ja varhaisempi yhteinen suunnittelu muiden ammattiryhmien kanssa. Investoinnit perustuvat tarkkaan suunnitteluun ja tar-veharkintaan sekä elinkaari-ajatteluun. HTA-menettely uusien menetelmien käyttöön otossa. Uusien menetel-mien pitää olla näyttöön perustuvia, kustannustehok-kaita ja korvata aiempia menetelmiä. Pyritään nykyisenä epävakaana aikana huolehtimaan henkilöstön riittävästä informoinnista ja muusta työhy-vinvoinnista, jotta virkojen täyttöaste onnistuttaisiin säilyttämään vähintäänkin nykyisellä tasolla. Henkilöstön osaamisen varmistaminen ja kehit-täminen Niin sisäiseen kuin ulkoiseenkin koulutukseen panoste-taan. Koulutusten laatuun kiinnitetään huomiota, sen pitää olla toimintaa palvelevaa. Laitehankintojen yhtey-dessä edellytetään toimittajalta riittävä koulu-tus/perehdytys. Tässä ryhmässä koulutustarve on keskimäärin muita ammattiryhmiä suurempi, koostuen valtaosin ulkoises-ta substanssikoulutuksesta, jota usein joudutaan hake-maan ulkomailta myöten. Sen ohella enemmänkin sisäisesti toteutetut koulutukset, kuten esim. asiakas-lähtöisyys ja prosessien kehittäminen (laatu, potilastur-vallisuus, lean) ovat tärkeitä. Riittävät tietokannat käytettävissä. Tutkimusaktiviteetin tukeminen, mm. erva-tasoista verkostoitumista kehittämällä, sekä biopankin ja kliini-sen datan tietopankin hyödyntämismahdollisuuksien lisääntymisen kautta.

52

Tuloslaskelma LÄÄKÄREIDEN JA Talousarvio Toteutunut Tot. Talousarvio %

ASIANTUNTIJOIDEN PALVELUALUE alkuperäinen 31.8.2016 % 2017 16-17

2016

Toimintatuotot

Myyntituotot 45 000 19 688 43,8 % 45 000 100,0 %

Maksutuotot 13 000 21 418 164,8 % 29 000 223,1 %

Tuet ja avustukset 0 16 556 0

Muut tuotot 1 100 0 0,0 % 1 100 100,0 %

Sisäiset tuotot 31 762 943 21 333 344 67,2 % 30 288 177 95,4 %

31 822 043 21 391 006 67,2 % 30 363 277 95,4 %

Toimintakulut

Henkilöstökulut



Eläkekulut 4 958 752 3 134 692 63,2 % 4 756 345 95,9 %

Muut henkilöstösivukulut 1 350 250 869 176 64,4 % 1 122 423 83,1 %


27 579 025 17 636 099 63,9 % 26 454 840 95,9 %

Palvelujen ostot 725 020 1 207 649 166,6 % 491 600 67,8 %


Muut kulut 0 1 000 0

Sisäiset kulut 3 274 233 2 124 131 64,9 % 3 261 247 99,6 %

31 659 178 21 002 725 66,3 % 30 288 787 95,7 %

Toimintakate 162 865 388 281 238,4 % 74 490 45,7 %




12 992 8 661 66,7 % 2 700 20,8 %

Vuosikate 149 873 379 620 253,3 % 71 790 47,9 %



58 375 38 913 66,7 % 71 790 123,0 %


Resurssit Henkilöstöresurssit 2016 2017




225,4 222,4

Resurssimuutokset Lakkautettavat toimet ja virat

4310 osastonylilääkäri 100 %

3200 ylilääkäri 100 %

3200 ylilääkäri 100 %

53

5.9 Huollon ja hallinnon palvelualueet

Palvelualueen toiminta ja suunnitellut muutok-set (asiakasnäkökulma) Uusi maakuntahallinto aloittaa nykyisen lakiesityksen mukaan toimintansa 1.1.2019. Lakiesitys merkitsee tukitoiminnoille suurempaa muutosta kuin sairaanhoi-don toiminnalle. Maahamme muodostetaan neljä kan-sallista palvelukeskusta, joille vastuu toiminnasta keski-tetään. Se, miten toiminta käytännössä toteutetaan, ei ole vielä tiedossa. Sekä hallinnon että huollon tärkein tavoite onkin seurata aktiivisesti kehitystä ja yrittää vaikuttaa siihen. On tärkeää, että saamme edustajia niihin maakunta- ja aluetason ryhmiin, jotka laativat muutoslinjaukset. Tärkeä tavoite on myös pystyä tiedot-tamaan henkilöstölle ja päättäjille siitä, mitä tapahtuu. Prosessien ja toimintatapojen kehittämisen suunnitelma Otamme käyttöön uuden hallintosäännön, mikä edellyt-tää mm. sopimusohjauksen parantamista. Saamme valmiiksi ravitsemiskeskuksen kylmätilojen saneerauk-sen ja panemme vuonna 2016 tehdyn toiminnan mitoi-tuksen täytäntöön. Suunnitelmakauden loppupuolella henkilöstön ruokasalia on suurennettava ja uudistetta-va.

Toteutamme omalta osaltamme ulkoisten auditoijien loppuraportissaan esittämät parannusehdotukset. Päi-vitämme riskienhallinta- ja turvallisuuspolitiikan ja parannamme sisäistä valvontaa toistuvilla riskikartoi-tuksilla sekä kehittämällä yhteisen asiakastyytyväi-syysmittarin. Automaattisen työvuorosuunnittelujärjestelmän käyt-töönotto aloitetaan. Resurssien hallinta Suurimman haasteen muodostaa teknisen sektorin resurssipaineen hallinta. Käynnistämme vuonna 2017 säästöohjelman, jolla pyritään tehostamaan toimintaa niin, että kunnossapidossa säästetään 10 henkilötyö-vuotta ja noin 600 000 euroa. Se vaatii käytössä olevien tilojen vähentämistä ja että pystymme uudelleenorgani-soimaan toiminnan nykyiset johtamiskäytännöt. Sen vuoksi uudistamme huoltokirjaohjelman ja hankimme ohjelman henkilöstöresurssien ohjausta varten. Henkilöstön osaamisen varmistaminen ja kehit-täminen Henkilöstö saa jatkossakin koulutusta, jota toiminnan ylläpitäminen ja kehittäminen osaavalla ja korkeatasoi-sella tavalla edellyttää.

54

5.9.1 Huollon palvelualue

Tuloslaskelma HUOLLON Talousarvio Toteutunut Tot. Talousarvio %


2016

Toimintatuotot

Myyntituotot 1 450 900 881 457 60,8 % 1 395 900 96,2 %

Maksutuotot 2 500 296 11,8 % 0,0 %

Tuet ja avustukset 0 23 416 30 000

Muut tuotot 1 229 566 825 168 67,1 % 1 354 804 110,2 %

Sisäiset tuotot 37 436 730 25 056 656 66,9 % 38 584 494 103,1 %

40 119 696 26 786 994 66,8 % 41 365 198 103,1 %

Toimintakulut

Henkilöstökulut



Eläkekulut 2 214 500 1 591 653 71,9 % 2 118 616 95,7 %



12 121 947 8 355 905 68,9 % 11 589 248 95,6 %



Muut kulut 1 288 100 1 276 987 99,1 % 2 081 900 161,6 %

Sisäiset kulut 14 424 980 9 656 662 66,9 % 14 407 091 99,9 %

37 131 030 25 852 684 69,6 % 38 309 969 103,2 %

Toimintakate 2 988 666 934 310 31,3 % 3 055 229 102,2 %



Sisäiset rahoituskulut 734 489 66,7 % 0,0 %

486 210 324 142 66,7 % 102 900 21,2 %

Vuosikate 2 502 456 610 168 24,4 % 2 952 329 118,0 %


Suunnitelmanmukaiset poistot 2 502 454 1 516 512 60,6 % 2 952 329 118,0 %

2 502 454 1 516 512 60,6 % 2 952 329 118,0 %

Tilikauden tulos 2 -906 344 0 10,6 %

55

Tavoite

Huollon palvelualue T oteutunut T avoite T oteutunut % T avoite %

2015 2016 31.8.2016 2017 16-17

T avoitteet

Ravitsemiskeskus 560 340 57 0 000 345 696 60,6 520 000 -8,8

Keskusvarasto

Varastotoimitukset, kpl 93 7 7 9 86 000 62 630 7 2,8 89 000 3,5

Varaston vaihto, euro 4 142 840 3 7 00 000 2 638 901 7 1,3 4 200 000 13,5

Potilaskoti

Kuntalaskutus 194 200 103 51,5 200 0,0

Muu laskutus 182 200 17 9 89,5 200 0,0

37 6 400 282 7 0,5 400 0,0


Lääkärit 0,0 0,0



304,0 291,5

Resurssimuutokset Lakkautettavat virat ja toimet

6111 ravitsemistyöntekijä 100 %



56

5.9.2 Hallinnon palvelualue

Tuloslaskelma HALLINNON Talousarvio Toteutunut Tot. Talousarvio %


2016

Toimintatuotot

Myyntituotot 18 920 811 12 517 293 66,2 % 20 474 045 108,2 %

Maksutuotot 75 000 44 518 59,4 % 70 000 93,3 %

Tuet ja avustukset 910 000 577 481 63,5 % 910 000 100,0 %

Muut tuotot 45 600 30 147 66,1 % 1 035 900 2271,7 %

Sisäiset tuotot 14 783 426 9 765 910 66,1 % 14 537 032 98,3 %

34 734 837 22 935 349 66,0 % 37 026 977 106,6 %

Toimintakulut

Henkilöstökulut



Eläkekulut 980 134 657 580 67,1 % 971 374 99,1 %



5 436 015 3 465 814 63,8 % 5 381 732 99,0 %



Muut kulut 691 500 256 847 37,1 % 692 325 100,1 %

Sisäiset kulut 19 060 028 12 667 184 66,5 % 20 334 245 106,7 %

34 450 465 21 722 515 63,1 % 35 746 303 103,8 %

Toimintakate 284 372 1 212 834 426,5 % 1 280 674 450,4 %


Rahoitustuotot ja -kulut -3 579 319 -2 538 279 70,9 % 791 800 -22,1 %

-3 579 319 -2 538 279 70,9 % 791 800 -22,1 %

Vuosikate 3 863 691 3 751 114 97,1 % 488 874 12,7 %



442 319 269 590 60,9 % 488 874 110,5 %

Tilikauden tulos 3 421 372 3 481 524 101,8 % 0 0,0 %

57



Tutkimus- ja hoitohenkilökunta 7 ,0 6,0

Muu henkilökunta 7 7 ,5 7 8,5

96,5 96,5


1701 1 kehittämispäällikkö 100 %



1201 suunnittelija viestintäpäällikkö

1201 tiedotussuunnittelija viestintäsuunnittelija

1601 hr-sihteeri hr-suunnittelija

1701 hallintoylihoitaja johtajaylihoitaja

1701 laatusihteeri suunnittelija

1701 suunnittelija asiakaspalvelupäällikkö

1701 kirjastonhoitaja informaatikko


1601 palkkasihteeri 100 %

toiminta- ja taloussuunnitelma 2017–2019 · 2016-11-15 · 1 1 vuosien 2017 – 2019 toiminta- ja...

Documents